ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
59. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot |
|
|
LAUSUNNOT |
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea |
|
|
519. täysistunto 21. ja 22. syyskuuta 2016 |
|
2016/C 487/01 |
||
2016/C 487/02 |
||
2016/C 487/03 |
||
2016/C 487/04 |
Lausunto — Euroopan talous- ja sosiaalikomitea — Pariisin jälkeen (oma-aloitteinen lausunto) |
|
2016/C 487/05 |
||
2016/C 487/06 |
||
2016/C 487/07 |
|
III Valmistelevat säädökset |
|
|
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA |
|
|
519. täysistunto 21. ja 22. syyskuuta 2016 |
|
2016/C 487/08 |
||
2016/C 487/09 |
||
2016/C 487/10 |
||
2016/C 487/11 |
||
2016/C 487/12 |
||
2016/C 487/13 |
||
2016/C 487/14 |
||
2016/C 487/15 |
||
2016/C 487/16 |
||
2016/C 487/17 |
||
2016/C 487/18 |
||
2016/C 487/19 |
||
2016/C 487/20 |
FI |
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
LAUSUNNOT
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
519. täysistunto 21. ja 22. syyskuuta 2016
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Uusia toimenpiteitä kehityspainotteista täytäntöönpanoa ja hallintotapaa varten – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen arviointi ja siihen perustuvia suosituksia”
(oma-aloitteinen lausunto)
(2016/C 487/01)
Esittelijä: |
Etele BARÁTH |
Komitean täysistunnon päätös |
21/01/2016 |
Oikeusperusta |
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta |
|
oma-aloitteinen lausunto |
Vastaava erityisjaosto |
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
08/09/2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21/09/2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
171/1/4 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK katsoo, että on otettava käyttöön kehityspainotteinen koordinoitu EU:n hallintotapa, jonka tavoitteena on edistää uudistetun, vahvan ja rauhanomaisen EU:n rakentamista. Koordinointia on vahvistettava, mahdollisesti luomalla hallinnolle uusi organisaatiomalli. |
1.2 |
Talous on saatava jälleen kehittymään dynaamisesti koordinoitujen kehitysvaiheiden avulla, ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja demokratian perustuksia, eri kulttuurien yhteiseloa ja ympäristön esimerkillistä kunnioittamista on vahvistettava. |
1.3 |
ETSK korostaa, että koheesiopolitiikkaan sisältyvän kumppanuusperiaatteen johdonmukaisen soveltamisen tarkoituksena on edistää osapuolten osallistumista Euroopan unionin rahastoista peräisin olevien investointien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Osallistuminen vahvistaa yhteistä sitoutumista investointeihin ja mahdollistaa asiantuntemuksen laajemman hyödyntämisen. Se tehostaa hankkeiden täytäntöönpanoa, lisää avoimuutta ja auttaa ehkäisemään petoksia ja väärinkäytöksiä. |
1.4 |
Sitä varten tarvitaan yksinkertaisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja strategia eli yhtenäistä Eurooppaa koskeva hanke (EU-strategia 2030–2050). Innovatiivisen, elinkelpoisen ja osallistavan Euroopan luominen on vahvistettava jatkossakin unionin tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteeksi. Sitä varten hankkeeseen on sisällytettävä myös COP21-kokouksessa vahvistetut tavoitteet (kestävän kehityksen tavoitteet). |
1.5 |
Kehitysohjelmia on koordinoitava aiempaa paremmin. Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysohjelmien ja -välineiden laatimisen on perustuttava tiiviiden tavoitteiden kokonaisuuteen. Välineillä tarkoitetaan poliittisia, oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia työkaluja. |
1.6 |
Koordinoinnin parantamiseksi ja yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ETSK kehottaa käyttämään perinteisiä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) sekä markkinoille suunnattuja hankkeita, joissa saadaan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta käyttöön myös yksityistä pääomaa. Tätä varten on tärkeää koordinoida tavoitteita ja niiden toteuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä. |
1.7 |
Komitea ehdottaa vahvistetun, kehityspainotteisen keskitetyn hallintotavan tärkeimmäksi välineeksi talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, joka perustuu vuotuiseen kasvuselvitykseen ja jonka pitäisi myös tarjota keinoja, joilla voidaan vaikuttaa pysyvästi Eurooppa-hankkeeseen ja seurata tiiviisti sen kehitystä. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla voitaisiin siten suorittaa myös sellaisten järjestelmien tehtäviä, joissa tarkoituksena on turvata hyvinvoinnin takaavat sosiaaliset olosuhteet. |
1.8 |
Jo käytössä olevan, luonteeltaan olennaisesti taloudellisen suorituskykyindikaattorin eli bkt:n rinnalla voitaisiin käyttää täydentävää tulosindikaattoria (bruttokansantulos), jossa otetaan huomioon myös kesto ja johon sisältyy etupäässä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä ja jonka avulla voitaisiin valvoa kehityspainotteisen hallintotavan tehokkuutta. |
1.9 |
Tarvitaan tiivistä koordinointia ja avointa yhteistyömenetelmää jäsenvaltioiden välillä. Kehitysprosessista tähän mennessä saatujen kokemusten huomioon ottaminen on tärkeää. |
1.10 |
Oikeudellisia välineitä ja rahoitusvälineitä on vahvistettava. Kehityspainotteisen hallintotavan suorituskyky riippuu talouden dynaamisuudesta, pääoman käyttöönoton lisäämisestä, investointijärjestelmän tehostamisesta, työvoiman ammattitaitotason vahvistamisesta ja yritysten innovaatioasteesta. Sen pitkäaikaisena päätavoitteena on kuitenkin hyvinvoinnin ja uudistetun yhteiskunnan luominen ja entistä paremman ja kestävän ympäristön takaaminen. |
1.11 |
Täytäntöönpanon on oltava yhteistä monilla tasoilla. Käynnissä olevan uudistuksen (REFIT-ohjelma) ohella on kehitettävä kehityspainotteisen hallintotavan oikeudellisia ja hallinnollisia välineitä. Tätä varten täytyy vahvistaa huomattavasti välitason välineitä eli makroalueiden kehityksen koordinointivälineitä. Lisäksi toiminnallisten alueiden, kaupunkien, kaupunkialueiden, taajamien, metropolialueiden ja verkostojen asema on merkittävä Eurooppa-hankkeen yhteydessä. |
1.12 |
Jatkuvuus on yksi keskeisistä tekijöistä pitkän aikavälin kehitykseen painottuvassa hallintotavassa. Eri politiikanalojen, ohjelmasuunnittelu- ja kehitysprosessien ja talousarviosuunnitelmien syklisyyttä on koordinoitava. Kehitystoiminta edellyttää jatkuvaa analyysia, valvontaa ja korjauksia. |
1.13 |
On erityisen tärkeää antaa yleisölle täsmällistä tietoa, edistää sen sitoutumista, kehittää viestintää ja poliittista markkinointia ja esittää konkreettiset tulokset ja puutteet asianmukaisesti. |
1.14 |
ETSK on aina puhunut demokraattisen osallistumisen lisäämisen puolesta. Avoimessa yhteistyömenetelmässä olisi taattava talouden toimijoiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen kaikilla tasoilla, ja tähän tulee unionin tasolla liittyä ETSK:n roolin hyödyntäminen. |
1.15 |
Kuten ETSK on jo vuonna 2012 antamassaan lausunnossa (1) ilmaissut, se kannattaa Euroopan komission aloitetta ottaa käyttöön ”kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt”, joiden tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille kumppanuuspuitteet suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten. Kumppaneiden näkemys Euroopasta auttaa osaltaan tavoitteiden määrittämisessä ja niiden asettamisessa, ja se parantaa suunnitelmien täytäntöönpanon tehokkuutta. |
1.16 |
ETSK korostaa, että olisi aiheellista mennä ehdotuksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa kumppanuuteen sovellettavaa sääntelyä pidemmälle ja tarkentaa yleisesti vähimmäisodotukset, jotka jäsenvaltioiden viranomaisten on täytettävä seuraamusten uhalla. |
1.17 |
ETSK suosittaa, että jäsenvaltioita vaaditaan ottamaan käyttöön tehokkaat rahoitusjärjestelmät kumppaneiden valmiuksien vahvistamiseksi. Näiden järjestelmien tulisi ulottua pelkkää koulutusta tai tiedonvälitystä pidemmälle ja kattaa myös kumppanuusverkostojen kehitys ja tehokkaiden osallistumisvälineiden käyttöönotto. |
1.18 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota lujittamaan yhteistyötä eurooppalaisten kumppanuusverkostojen kanssa. Euroopan komission tulee perustaa rahoitusjärjestelmä, jolla tuetaan aluepolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen eurooppalaisten verkostojen toimintaa muun muassa kansallisten prosessien valvonnan ja palautteen antamisen alalla. |
2. Tavoitteena uudistunut ja vahva Eurooppa
2.1 Tilannekatsaus ja perustelut
2.1.1 |
Euroopan unioni on vahva, mutta se kärsii edelleen jatkuvasta monimuotoisesta kriisistä, kuten Brexit osoittaa. Vuoden 2008 talouskriisi murskasi 2000-luvun alun laajentumisten aikaansaaman innostuksen ja käänsi monissa maissa kiinnikuromisprosessin vastakkaiseen suuntaan. |
2.1.2 |
Talouskriisi ja etenkin siitä johtunut investointien väheneminen tekivät säröjä jäsenvaltioiden yhtenäisyyteen, joka oli perustunut kasvuun, ja lisäsivät poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia jännitteitä. Unionin perustavoitteesta huolimatta kehityserot jäsenvaltioiden välillä kasvavat. |
2.1.3 |
Tiukan säästöpolitiikan jatkaminen maissa, joissa julkisen velan ja ulkomaanvelan taso on korkea ja budjetti alijäämäinen, leventää sekin osaltaan kuilua edistyneimpien ja tiukassa tilanteessa olevien maiden välillä. Uudet toimintapolitiikat ovat tarpeen, jotta voidaan yhdistää toisaalta talouskasvu ja budjettialijäämän hallinta ja toisaalta sosiaalista osallisuutta tehokkaasti edistävät toimet. |
2.1.4 |
Köyhyys, työn epävarmuus ja työttömyys ovat nousseet sietämättömille tasoille. Nuorten näköalattomuus on valtava este Euroopan tulevaisuuden uudistamiselle. |
2.1.5 |
Euroopan unioni on menettänyt asemansa investointeja houkuttelevana paikkana, ja sitä pidetään pysähtyneisyyden tilaan jämähtäneenä. Tuottavissa investoinneissa se menettää jatkuvasti jalansijaa Yhdysvalloille ja tietyille jäsenvaltioilleen, kuten Saksalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Jäljessä olevat maat jarruttavat dynaamisimpia. Keskinäisen riippuvuuden tarve vähenee. Eräissä maissa kuilu syvenee julkisen talouden huomattavasta ylijäämästä huolimatta tuottavien investointien vähenemisen vuoksi, ja tämä pahentaa entisestään köyhimpien alueiden jälkeen jäämistä. Reagointi on hidasta ja byrokraattista. |
2.1.6 |
Unionin perussaavutukset, kuten euroalue ja Schengen-alue, vaikuttavat nyt muuttoliikekriisin ja terrorismin myllerryksessä pikemminkin erottavan kuin yhdistävän. EU:ta käytetään monissa maissa sisäpoliittisen kamppailun aseena. |
2.1.7 |
Alueiden kehitystasot eivät lähene toisiaan. Bkt:nä mitattuna edistyneimpien ja kehityksestä eniten jälkeen jääneiden alueiden välinen ero on 14:1. Tietyt suuret edunsaajamaat käyttävät niille osoitettuja varoja valtiollisten välineidensä ja investointivälineidensä sijasta, koska niiden kansallinen maksuosuus on laskettu vähimmäistasolle, selvästi alle alkuperäisten tavoitteiden. Uudet kilpailukykykomiteat voisivat antaa välineensä käyttöön antaakseen suuremman panoksen alueiden kehitystasojen lähentämiseen. |
2.1.8 |
EU:n kansalaisilla ja taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja valtiosta riippumattomilla toimijoilla ei ole enää minkäänlaisia tulevaisuudennäkymiä, ja ne ovat etääntyneet politiikasta ja kääntyneet yhä enemmän sisäänpäin. EU näyttäytyy niille jäykkänä ja joustamattomana rakenteena, joka ei pysty uudistumaan. |
2.1.9 |
Koska Euroopan unionin tulokset ja institutionaalinen järjestelmä ovat kehityksen alalla heikkoja, se ei pysty mobilisoimaan riittäviä resursseja jo ennestään hajanaisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. |
2.1.10 |
Tulevaisuudennäkymät, poliittinen tahto ja hallinnointivalmiudet ovat epäyhtenäisiä. Koordinointimenetelmä on riittämätön ja vanhentunut, oikeudellisilla välineillä ei ole mitään vaikutusta tai ne ovat vaikeakäyttöisiä ja organisaatioiden osallistuminen ja yhteiskunnan tuki ovat vähäisiä erityisesti puutteellisen viestinnän vuoksi. |
2.1.11 |
Unionin vuoteen 2020 ulottuvassa pitkäaikaisessa kehitysstrategiassa ei katsota enää tarpeeksi pitkälle eikä olla realisteja. Lisäksi se on hajanainen, eikä sillä pystytä ohjaamaan prosessia nykyisen metodologian puitteissa. Tällä välin kestävää kehitystä koskevien 17 päätavoitteen huomioon ottaminen on antanut Euroopan komissiolle mahdollisuuden käynnistää monitahoisen, pitkän aikavälin strategian puitteissa hallintojärjestelmän ja -välineiden tarkastelun. |
2.2 Uusia väyliä
2.2.1 |
Tässä tilanteessa uusi Euroopan komissio käynnisti Euroopan parlamentin tuella uuden talouskehityksen mallin. Sen tavoitteet – työpaikkojen luominen ja kasvun edistäminen, EU:n sisämarkkinoiden toteuttaminen, talouden sääntelyjärjestelmän yksinkertaistaminen, unionin ensisijaisten kehittämiskohteiden lujittaminen, energiamarkkinat, digitaalisten markkinoiden ja palvelujen investointituki, älykkäiden ja fyysisten verkkojen ensisijainen kohtelu koko Euroopan liittämiseksi yhteen ja ympäristövastuun vahvistaminen – voivat tuoda talouteen uutta ja merkittävää dynamiikkaa. |
2.2.2 |
Eurooppalainen ohjausjakso ja sen osa-alueet muodostavat järjestelmän, joka ylittää talouspoliittisen hallinnointikehyksen. Pitkäaikaisten yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden asemaa olisi vahvistettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mekanismin puitteissa. |
2.2.3 |
Euroalueen rahoitusjärjestelmän täysimääräiseen yhtenäistämiseen tähtäävä ensisijainen ohjelma ei ole tyydyttävä, ja lisäksi se ruokkii hyvin todellista pelkoa Euroopan maiden välisen kuilun laajenemisesta edelleen. EU:n tason kehitystavoitteilla voitaisiin lieventää kahden nopeuden EU:sta johtuvaa halvaantumista. |
2.2.4 |
Tällä hetkellä kehitysprosessia määrittävät kaksi hyvin erilaista talous- ja rahoitusvälineiden suurta kokonaisuutta, joissa kummassakin on oma menettelynsä. Näiden kahden kokonaisuuden täydentävyyttä on vahvistettava tavoitteiden koordinoinnista alkaen. |
2.2.5 |
Ensinnäkin on kyse perussopimuksiin kuuluvista perinteisistä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot), joiden tarkoituksena on edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Rahoitus jaetaan jatkuvasti uudistettavien investointi- ja kehitystukien muodossa, mutta niiden luonne pysyy kuitenkin muuttumattomana. Ne ovat käytettävissä jäsenvaltioiden maksuosuuksista koostuvan unionin talousarvion uudelleenjakamisen ansiosta. Tietyissä tapauksissa edunsaajat eivät anna näille varoille niille kuuluvaa arvoa vaan pitävät niitä automaattisena oikeutena. Vuoteen 2020 ulottuvan kauden väliarvioinnin yhteydessä on annettava uutta lainsäädäntöä, jolla edistetään edellä mainittua täydentävyyttä. |
2.2.6 |
Toinen välinekokonaisuus on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), jonka avulla on tarkoitus toteuttaa nk. uusi Junckerin ohjelma. ESIR on markkinoille suunnattu uusi rahoitusväline, joka tarjoaa tilaisuuden tukea riskipääomaa ja ottaa käyttöön julkisia, pankkien ja yksityisiä varoja ja jonka varojen määrää voidaan vielä lisätä. Käyttöön otetusta hallinnointimekanismista on tultava kehityspainotteisen hallintotavan kulmakivi. Nämä kaksi rahoitusjärjestelmää on myös yhtenäistettävä kunkin jäsenvaltion tasolla. |
2.2.7 |
Näihin rahoitusjärjestelmiin verrattuna muita hyvin toimivia välineitä ovat monipuoliset välineet, joita on mukautettu tiettyihin tehtäviin mutta jotka ovat laajuudeltaan rajallisia ja joiden tavoitteet on määritetty tarkasti. Eurooppa-hankkeen puitteita on syytä koordinoida tiukasti ja järjestelmällisesti. |
2.2.8 |
Eurooppa 2020 -strategian harvalukuisten mutta toisiinsa liittymättömien tavoitteiden toteuttamisen edistämiseen tarkoitettuja suoria koordinoinnin parantamiskeinoja ei ole pantu täytäntöön. Tällaisten keinojen puuttuessa voidaankin kysyä, onko EU:n kehitystä mahdollista koordinoida asianmukaisesti. Siksi eri välineiden välisen vuorovaikutuksen suunnittelun täytyy kuulua vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan uuden suunnitelman tehtäviin. |
2.2.9 |
ERI-rahastoihin sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen 11 aihekohtaisella tavoitteella sekä Junckerin ohjelman kymmenellä ensisijaisella tavoitteella, jotka osuvat vain osittain yksiin edellä mainittujen tavoitteiden kanssa, ja niihin liittyvällä rahoitusta ja sääntelyä koskevalla lainsäädännöllä pitäisi nyt edistää Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista. Tämän lisäksi on otettava huomioon kestävää kehitystä koskevat 17 vertailukriteeriä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Vuoden 2020 jälkeisen kauden ohjelmasuunnitteluprosessiin kuuluvien tehtävien pitäisi perustua rajattuun määrään selkeitä ja tiiviitä tavoitteita. |
2.2.10 |
Tällä hetkellä tavoitteisiin liittyvät erilaiset mekanismit, eri määräajat ja alkamis- ja loppumisajat vaikuttavat myös siihen, että mikään tavoite ei ole läpinäkyvä eivätkä talouden ja yhteiskunnan toimijat tai kansalaisyhteiskunta pysty ymmärtämään ja seuraamaan niitä vaivattomasti. Eri tavoitteiden välisen yhteisvaikutuksen ja vuorovaikutuksen puuttuminen vähentää merkittävästi välineiden ja investointien tehokkuutta. ESIR-rahaston ja uudistetun Eurooppa 2020 -strategian välistä synergiaa tulee vahvistaa ja laatia uusi EU-strategia vuosille 2030–2050 (Eurooppa-hanke). |
2.2.11 |
Rakennerahastoihin liittyy erittäin byrokraattisia ja samalla sekä keskitettyjä että hajautettuja valmistelu-, täytäntöönpano-, valvonta- ja analyysimekanismeja, ja unionin tasolla on suuri määrä erillisvirastoja valvomassa niiden täytäntöönpanoa, kun taas uuden ESIR-rahaston uusi hallinnointimekanismi ulottuu Euroopan komission toimintakehyksen ulkopuolelle ja sen uusi organisaatiorakenne perustuu rahoitus- ja investointiympäristöön liittyviin tarpeisiin. Kahden suuren kokonaisuuden koordinointi edellyttää strategisen välineen ja uuden hallinnointijärjestelmän käyttöönottoa (2). |
2.2.12 |
Uuden kehityspainotteisen hallintotavan käyttöönotto voi tehostaa koordinointia ja tehdä yhteistyöstä avoimempaa asianosaisten kumppanien välillä. |
2.2.13 |
ERI-rahastojen tehostamiseksi ja niiden tuloksellisuuden parantamiseksi on vahvistettava institutionaalista kumppanuusrakennetta ja avattava se kaikille EU:n kansalaisille julkisen osallistumisoikeuden mukaisesti. Kaikille EU:n kansalaisille pitäisi taata mahdollisuus saada merkityksellistä tietoa ja osallistua suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin. Heidän pitäisi myös pystyä esittämään näkemyksensä ohjelmia, tarjouspyyntöjä ja arviointikertomuksia koskevista aikeista valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. |
3. Kumppanuuden tiivistäminen
3.1 |
ETSK on käsitellyt kysymystä kumppanuusperiaatteesta ja esittänyt yksityiskohtaisia ehdotuksia aiheesta useissa aiemmissa lausunnoissaan. |
3.1.1 |
Vuonna 2010 hyväksytyssä lausunnossa (3) ETSK korosti, että voimassa olevat asetukset jättävät kansalliselle tasolle liian paljon tulkinnanvaraa kumppanuuskäsitteen ymmärtämisessä ja että Euroopan komission tulisi näin ollen ottaa vahvempi ja paljon oma-aloitteisempi rooli kumppanuusperiaatteen toteutumisen valvojana. Komitea vaati palauttamaan sosiaalista innovointia ja paikallista kehittämistä koskevat yhteisöaloiteohjelmat. |
3.1.2 |
Vuonna 2012 antamassaan lausunnossa (4) ETSK tuki Euroopan komission aloitetta ottaa käyttöön kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt. Komitea korosti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olevan huolissaan kumppanuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä ja ehdotti, että otetaan käyttöön kumppaneiden itsensä hallinnoima kumppanuuden valvontajärjestelmä. Komitea ehdotti, että jäsenvaltioiden kanssa tehtävien kumppanuussopimusten ehdoksi asetetaan käytännesääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja että toimenpideohjelmien resursseja täydennetään tätä varten taloudellisten kannustimien avulla. Lisäksi komitea toisti aiemmin antamansa suositukset kumppanien valmiuksien kehittämisestä. |
3.2 |
Koheesiopolitiikkaan liittyvässä lainsäädännössä säädetään säännöstöstä, jota kutsutaan kumppanuutta koskeviksi eurooppalaisiksi käytännesäännöiksi ja joka sisältää suuntaa-antavia periaatteita ja hyviä käytänteitä. |
3.3 |
Käytännesääntöjen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella tietyt maat soveltavat säännöksiä vain muodollisesti kansallisessa ohjelmasuunnitteluprosessissa ja ERI-rahastojen täytäntöönpanon institutionaalista rakennetta muokattaessa. |
3.4 |
Useissa maissa kumppaneille ei ole jätetty riittävästi aikaa lausunnon antamiseksi tärkeistä asiakirjoista. Kumppaneita ei ole otettu mukaan tekemään tärkeimpiä sisällöllisiä strategisia päätöksiä, jotka koskevat muun muassa painopisteiden määrittelyä tai rahoitusosuuksien jakoa. Aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ei ole otettu käyttöön minkäänlaisia mekanismeja tai erityisiä viestintävälineitä. |
3.5 |
Useiden kansalaisjärjestöjen tekemät tutkimukset (5) osoittavat, että tietyissä maissa on noudatettu muodollisesti seurantakomiteoihin kutsuttavien kumppanien valintavaatimuksia, mutta kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan ole varmistettu edustavuutta ja aihekohtaista kattavuutta. Hallintoviranomaisten ja seurantakomiteoiden jäsenten välisessä tietojenvaihdossa on parantamisen varaa. |
3.6 |
Horisontaalisista kysymyksistä vastaaville viranomaisille, esimerkiksi ympäristöministeriöille, ei ole annettu paikkaa monissa asiaankuuluvissa seurantakomiteoissa. Hallintoviranomaiset eivät ota horisontaalisia periaatteita edustavia kansalaisjärjestökumppaneita mukaan hankepyyntöjen suunnitteluun ja ehdotusten arviointiin. |
3.7 |
Kumppanien valmiuksien vahvistamista koskevat tukitoimet ovat tietyissä maissa riittämättömiä. Ne rajoittuvat suurelta osin koulutuksiin ja matkakulujen korvaamiseen, ja samalla monet käytännesääntöjen ehdotukset, jotka koskevat esimerkiksi verkostojen kehittämistä ja koordinointia tai kumppanin tehokkaan osallistumisen takaamiseen tarvittavien asiantuntijakulujen kattamista, jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. |
3.8 |
Euroopan komissio ja jäsenvaltiot eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa käytettävien välineiden hyödyntämiseen budjettijakson ensimmäisellä puoliskolla. |
3.9 |
ETSK katsoo, että kumppanuuskäytänteistä on laadittava yleisselvitys. Selvityksessä on myös arvioitava suunnittelua koskevien menettelyjen sekä institutionaalisen täytäntöönpanorakenteen toteuttamista ja sitä, missä määrin nykyisellä sääntelyjärjestelmällä voidaan saada aikaan tehokasta kumppanuustoimintaa. Kumppanien tulisi osallistua aktiivisesti arviointiprosessiin. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kumppanuusperiaatteen noudattaminen yhteisen strategiakehyksen rahastojen toiminnassa – ehdotuksia eurooppalaisten hyvän kumppanuuden sääntöjen laatimiseen” (EUVL C 44, 15.2.2013, s. 23).
(2) AK:n ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio” -valiokunnan lausunto aiheesta ”Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yksinkertaistaminen paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta”, esittelijä Petr Osvald (CZ, PES)
(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ohjelmakauden 2007–2013 hyviin käytäntöihin perustuvan tehokkaan hallinnointikumppanuuden edistäminen koheesiopolitiikan ohjelmissa” (EUVL C 44, 11.2.2011, s. 1)
(4) Ks. alaviite 1.
(5) CEE Bankwatch- ja SFteam for Sustainable Future -järjestöjen tekemät analyysit.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/7 |
Lausunto Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden oikeudet
(oma-aloitteinen lausunto)
(2016/C 487/02)
Esittelijä: |
Adam ROGALEWSKI |
Komitean täysistunnon päätös |
21/01/2016 |
Oikeusperusta |
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta |
|
oma-aloitteinen lausunto |
Vastaava erityisjaosto |
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
09/09/2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21/09/2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
168/2/6 |
1. Suositukset
1.1 |
EU:ssa olisi käynnistettävä keskustelu yhteisestä ammatillisesta määritelmästä kotitalouksissa asuvien työntekijöiden hoivatyölle ja tunnustettava se yhdeksi kotihoidon muodoksi. Kotitaloudessa asuvien työntekijöiden hoivatyön määritelmän olisi katettava työjärjestelyt, joissa työntekijät asuvat (palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina) yksityisasunnoissa ja joissa työ koostuu pääasiassa hoivapalvelujen tarjoamisesta vanhuksille ja vammaisille. Kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä olisi työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan asemasta riippumatta kohdeltava osana pitkäaikaishoidon tarjontajärjestelmää. Yhteisen ammatillisen määritelmän käyttöönoton tarkoituksena on tunnustaa kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden olemassaolo Euroopan työmarkkinoilla sekä parantaa heidän tarjoamiensa pitkäaikaishoidon palvelujen laatua. |
1.2 |
Politiikan muotoilua palvelevien tietojen tarjoamiseksi Eurostatin olisi kerättävä asianmukaiset tiedot kotitalouksissa asuvista hoivatyöntekijöistä. |
1.3 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan näiden työntekijöiden tilannetta, muun muassa heidän lukumääräänsä, kansallisuuttaan ja muuttajastatustaan, rajatylittävää liikkuvuutta, tehokasta huomioon ottamista työlainsäädännössä ja sosiaaliturvassa, työ- ja sosiaalioloja ja pätevyysvaatimuksia sekä todellista ja mahdollista panosta eurooppalaisiin kansantalouksiin. |
1.4 |
ETSK korostaa, että kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä olisi kohdeltava samalla tavoin kuin muita hoivatyöntekijöitä. Tämä tarkoittaa, että heillä olisi oltava samanlainen suoja, esimerkiksi työajan enimmäismäärä (mukaan luettuna päivystys) ja suoja näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista vastaan. Kotitalouksissa palkattuina työntekijöinä asuvia hoivatyöntekijöitä ei tule sulkea EU:n ja jäsenvaltioiden asianomaisen työlainsäädännön ulkopuolelle. Mainittakoon tässä esimerkkeinä asianmukainen palkka, terveyden ja turvallisuuden suojelu, sosiaaliturva sekä yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus. |
1.5 |
Pitkäaikaishoidon työvoimapulaan Euroopassa olisi puututtava myönteisellä tavalla siten, että varmistetaan asianmukainen palkka ja asianmukaiset työolot, korjataan investointien puuttuminen, varmistetaan vapaan liikkuvuuden periaatteiden noudattaminen, poistetaan työntekijöiden oikeuksien harjoittamisen esteet sekä luodaan maahanmuuttajille mahdollisuuksia säännönmukaiseen työhön. |
1.6 |
ETSK kehottaa Euroopan unionia tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden tarjonnan ja liikkuvuuden koordinoimiseksi osana pyrkimystä parantaa alan yleisiä valmiuksia laadukkaan hoivan tarjoamiseksi. Tarvittaviin erityistoimenpiteisiin olisi sisällyttävä seuraavat toimet:
Lisäksi olisi pantava merkille, ettei Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa komission ehdotuksessa mainita lainkaan kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden tilannetta. Heidän sosiaalisten oikeuksiensa mukaan ottamista olisi harkittava valmisteltaessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, josta ETSK laatii parhaillaan lausuntoa. |
1.7 |
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava hoivan tarpeessa olevien henkilöiden ja työntekijöiden, myös kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden, oikeuksien suoja. Tarvittaviin erityistoimenpiteisiin olisi sisällyttävä seuraavat toimet:
|
1.8 |
ETSK korostaa, että kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden hoidon varassa elävien hoivan tarpeessa olevien henkilöiden taloudellinen tukeminen on varmistettava asianmukaisilla pitkän aikavälin kestäväpohjaisilla julkisilla investoinneilla. |
1.9 |
Ammattiliitot, työnantajat ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt on otettava mukaan politiikan suunnitteluun jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kansalaisvuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa olisi edistettävä kaikilla tasoilla. |
1.10 |
ETSK:n olisi edistettävä aktiivisesti hoivatyöntekijöitä, hoivan tarpeessa olevia henkilöitä ja heidän perheitään tukevien unionin politiikkojen kehittämistä ja järjestettävä muun muassa konferenssi kotitalouksissa asuvien työntekijöiden tekemän hoivatyön tulevaisuudesta Euroopassa. |
2. Taustaa
2.1 |
Terveydenhuoltoalan työvoimapula on tikittävä aikapommi. Kyseessä on jatkuva kriisi (3), ja ilman asianmukaisia poliittisia vastatoimia työvoimapula pahenee. Euroopan komissio määritteli hoiva-alan strategisesti tärkeäksi alaksi jo vuonna 1994. Vuonna 2010 Euroopan komissio varoitti, että jollei pitkäaikaishoidon lähes miljoonan työntekijän vajeen korjaamiseksi ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin, terveydenhuollossa voi vuoteen 2020 mennessä syntyä kahden miljoonan työntekijän vaje (4). |
2.2 |
Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden osuus pitkäaikaishoidon työntekijöistä on merkittävä, mutta he ovat kuitenkin marginaaliasemassa. Kotitalouksissa asuvat hoivatyöntekijät ovat erittäin liikkuvia, ja he ovat alan työhierarkiassa pohjalla. Kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä ei useinkaan oteta huomioon pitkäaikaishoitoa koskevassa suunnittelussa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. |
2.3 |
Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden tarkkaa määrää ei tiedetä tietojen puuttumisen vuoksi, ja usein heidät sivuutetaan tiedonkeruujärjestelmissä. Huonosti tunnustettuna ja palkattuna työvoimana kotitalouksissa asuvat hoivatyöntekijät ovat olleet liian pitkään näkymättömiä poliittisille päätöksentekijöille. |
2.4 |
Kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä on kaikissa jäsenvaltioissa. Monet ovat kolmansista maista tulevia muuttajia, kun taas toiset ovat unionin kansalaisia, jotka työskentelevät kotimaassaan tai ulkomailla. Eräät tekevät pimeää työtä paperittomina muuttajina, ja toiset ovat kiertomuuttajia tai väliaikaisia muuttajia. Useat työskentelevät epävarmoissa työoloissa, myös näennäisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina. |
2.5 |
Kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä varten ei ole tällä hetkellä ammatillista määritelmää, minkä vuoksi heidän tilanteensa vertautuu kotitaloustyöntekijöihin (5). ILOn mukaan kotitaloustyön osuus on teollisuusmaissa hoivatyö mukaan luettuna 5–9 prosenttia kokonaistyöllisyydestä (6). |
2.6 |
Eräät jäsenvaltiot ovat edenneet hoivatyöntekijöinä työskentelevien paperittomien muuttajien aseman virallistamisessa ja integroinnissa allekirjoittamalla ILOn yleissopimuksen nro 189. |
2.7 |
ETSK on jo osallistunut pitkäaikaishoitoa koskevan politiikan muotoiluun laatimalla lausuntoja kotitaloustyöntekijöiden oikeuksista (7), sosiaalisten investointien tarpeesta (8) ja pitkäkestoisesta sosiaalihuollosta ja laitoshoidosta luopumisesta (9). Käsillä oleva lausunto perustuu näissä lausunnoissa esitettyihin kantoihin, ja siinä keskitytään kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden erityistilanteeseen. |
3. Työvoimapula, säästötoimet, muuttoliike ja kotitalouksissa asuvat hoivatyöntekijät
3.1 |
Kotihoito on nopeasti yleistymässä, sillä kotihoidon suosio kasvaa, laitoshoidon kustannukset ovat monille kohtuuttomat eivätkä hoiva-alan infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ole riittäviä. |
3.2 |
Useimmissa jäsenvaltioissa toteutetut säästötoimet ovat heikentäneet olemassa olevaa pitkäaikaishoidon rajallista infrastruktuuria ja kärjistäneet alan työvoimapulaa. ETSK katsoo, että pitkäaikaishoitoon tehtäviin investointeihin on suhtauduttava myönteisesti taloudellisena mahdollisuutena ja yhtenä työpaikkojen luomisen, perheiden sosiaalisen tukemisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon painopistealana. Alalle tehtävät investoinnit nostavat työvoimaosuutta ja tarjoavat mahdollisen tien ulos talouskriisistä (10). |
3.3 |
Monissa jäsenvaltioissa on pulaa hoiva-alan työntekijöistä. Niin laillisten kuin paperittomien kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden palkkaaminen helpottaa työvoimapulaa pitkäaikaishoidon alalla. Erityisesti eteläeurooppalaiset hoivajärjestelmät ovat vahvasti riippuvaisia kotitalouksissa asuvista hoivatyöntekijöistä. Italiassa maahanmuuttajataustaisten kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden osuus kotihoidon työvoimasta noin kolme neljäsosaa (11). |
3.4 |
Hoiva-alan työvoimapula sekä hoivan kasvava tarve Länsi-Euroopassa vaikuttavat myös Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Esimerkiksi lukuisat puolalaiset työskentelevät kotitalouksissa asuvina hoivatyöntekijöinä ulkomailla huolimatta hoiva-alan työvoimapulasta Puolassa. Tätä työvoimapulaa on paikattu Puolaan Ukrainasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista saapuneilla työntekijöillä. |
3.5 |
Vaikka hoiva-alan merkitys taloudellisen vaurauden kannalta tiedostetaan yhä paremmin, kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden panosta EU:n taloudelle ei mitata, ja asiaan olisi paneuduttava Euroopan laajuisessa tutkimuksessa. |
3.6 |
Monet eurooppalaiset naiset ovat hankalassa asemassa, sillä heidän oletetaan huolehtivan sekä vanhemmistaan että lapsistaan. Yhä useampi heistä turvautuu tässä maksulliseen hoivatyöhön. Globaalistuneessa hoivatyön maailmassa seurauksena on globaalien hoiva-alan ketjujen ilmaantuminen (12). Maahanmuuttajataustaisten hoivatyöntekijöiden, jotka ovat muuttaneet työhön liittyvistä syistä, on usein löydettävä hoivatyöntekijöitä omia perheenjäseniään varten ja palkattava toisista, usein köyhemmistä oloista tulevia hoivatyöntekijöitä. |
4. Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden työolot
4.1 |
Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden alhainen status on seurausta sukupuolittuneesta ajattelutavasta, jonka mukaan hoivatyö on alhaista koulutusta edellyttävää naisten työtä. Tätä pitää yllä maahanmuuttajanaisten rakenteellinen marginalisointi. Kotitaloustyöntekijät on monissa työvoimatutkimuksissa luokiteltu heikosti koulutetuiksi tai kouluttamattomiksi työntekijöiksi. Monilla kotitalouksissa asuvilla hoivatyöntekijöillä on kuitenkin taitoja ja pätevyyksiä, jotka perustuvat monivuotiseen kokemukseen tai tunnustamattomiin virallisiin koulutus- ja sertifiointiohjelmiin. Kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä vaaditaan usein osoittamaan hoivatyökokemuksensa ja heiltä edellytetään pätevyyttä ennen palkkaamista, mutta tämä ei heijastu heidän työoloihinsa. |
4.2 |
Monilla kotitalouksissa asuvilla hoivatyöntekijöillä on usein sääntelemättömät työjärjestelyt, ja monet tekevät pimeää työtä. Heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta harjoittaa työntekijän oikeuksiaan, ja he joutuvat hyväksikäytetyiksi. Työolot voivat muistuttaa modernia orjuutta: työntekijät saatetaan eristää, heitä saatetaan kohdella väkivaltaisesti tai käyttää hyväksi ja pakottaa tekemään töitä vuorokauden ympäri, eikä heille välttämättä tarjota perusluonteisia elinolosuhteita, kuten omaa huonetta. Toiset työskentelevät näennäisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina. Monissa tapauksissa työsuojeluviranomaiset ja muut valtion tarkastuslaitokset sekä ammattiliitot eivät saa vierailla hoivatyöntekijöiden työpaikoilla (eli yksityisasunnoissa). |
4.3 |
Toimia kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden aseman laillistamiseksi on tuettava, jotta varmistetaan laillisen työn mahdollisuudet hoiva-alalla. Espanjassa ja Italiassa on vuoden 2002 jälkeen laillistettu noin 500 000 paperitonta kotitaloustyöntekijää (13). On kehitettävä työvoiman muuttoliikettä koskevia toimintalinjoja, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten laillinen työskentely hoiva-alalla siten, että heitä kohdellaan tasapuolisesti ja he voivat vaihtaa työnantajaa. |
4.4 |
Kotitalouksissa asuvat hoivatyöntekijät ovat yksi liikkuvimpia työntekijäryhmiä pitkäaikaishoidon alalla. Monet kotitalouksissa asuvista, Keski- ja Itä-Euroopan maista kotoisin olevista hoivatyöntekijöistä ovat keski-ikäisiä naisia, joilla on omia perhevelvoitteita (14). Tavallisesti keski- ja itäeurooppalaiset hoivatyöntekijät työskentelevät yhtäjaksoisesti aina kolme kuukautta Länsi-Euroopan maissa ja palaavat sitten kotimaihinsa. |
4.5 |
Pätevien kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden muutto isäntämaihin tarkoittaa lähtömaille merkittävää työvoimavuotoa. Jos työntekijöiden pätevyyksiä ei tunnusteta isäntämaissa, kyseessä on sosiaalinen ja taloudellinen menetys aikana, jolloin hoiva-alalla kärsitään yleisesti työvoimapulasta Euroopassa ja koko maailmassa. |
4.6 |
Kaikki nämä olosuhteet heijastavat sitä, että kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu asianmukaisesti nykyisissä unioni- ja jäsenvaltiotason lainsäädäntökehyksissä. |
4.7 |
Jäsenvaltioiden olisi kannustettava ja tuettava kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä välttämään pimeää työtä. |
5. Hoivaa tarvitsevien ja heidän perheidensä rooli
5.1 |
Hoivaa tarvitsevien ja heidän perheidensä on usein vaikea löytää hoivatyöntekijöitä. Suurimmassa osassa tapauksia hoivatyöntekijät palkataan perheiden ja ystävien muodostamien epävirallisten verkostojen kautta. Tällaisissa olosuhteissa palkattujen hoivatyöntekijöiden tarjoaman hoidon laadusta ei ole useinkaan takeita. Perheet ovat usein tilanteessa, jossa heillä ei ole selkeitä ohjeita siitä, miten hoivatyöntekijöitä voi palkata laillisesti. |
5.2 |
Hoivaa tarvitsevien ja heidän perheidensä olisi saatava asianmukaista tukea valtiolta. Lyhyellä aikavälillä siihen olisi kuuluttava tiedotuskampanja ja jatkuva tuki kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden työ- ja sosiaaliturvaoikeuksia koskevissa asioissa. Pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan valvonta ja välitystoiminta, jolla autetaan hoivaa tarvitsevia löytämään kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä. |
5.3 |
Hoivaa tarvitseville ja heidän perheilleen olisi tarjottava erilaisia tukipalveluja heidän tarpeidensa mukaisesti, myös osa- tai kokoaikaisia kotihoitopalveluja. Kaikissa hoivajärjestelyissä on varmistettava työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien asianmukaiset olot. |
5.4 |
Hoivaa tarvitsevia ja heidän perheitään olisi myös valveutettava kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden tarpeista. Heitä tulisi kohdella työntekijöinä, joita on kunnioitettava ja joilla on oikeuksia. Hoivatyö on sekä fyysisesti että henkisesti erittäin vaativaa. Kotitalouksissa asuville hoivatyöntekijöille on tarjottava asianmukainen majoitus ja oma tila, ja palkattujen hoitajien työ- ja päivystysaikoja on kunnioitettava. |
5.5 |
Samalla on kunnioitettava hoivaa tarvitsevien oikeutta saada asianmukaista hoitoa. Tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ja erityistarpeisia ryhmiä, kuten dementikkoja. |
6. Työnantajien rooli
6.1 |
Kotitalouksissa asuvien työntekijöiden tekemän hoivatyön alalla toimii yhä aktiivisemmin suuri joukko pieniä yrityksiä, myös vuokratyöyrityksiä, jotka toimivat varsin sääntelemättömän epävirallisen sektorin rinnalla. |
6.2 |
Hoiva-ala voi edistää ihmisarvoisen työn luomista yksityisissä kotitalouksissa sekä talouskasvua Euroopassa. Vain laadukkailla työpaikoilla voidaan taata tarjottujen hoivapalvelujen laatu. |
6.3 |
Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden työllistymistä valtioiden rajojen yli ei säännellä, minkä vuoksi eräät yritykset voivat tarjota alempia hintoja samasta työstä, ja tämä lisää sosiaalista polkumyyntiä. Ilmiö on erityisen yleinen kotitalouksissa asuvia hoivatyöntekijöitä Länsi-Eurooppaan lähettävien puolalaisten tai slovakialaisten yritysten keskuudessa (15). Tällaisen vilpillisen kilpailun jatkuminen haittaa työntekijöitä, työnantajia ja EU:n taloutta. |
7. |
Kansalaisyhteiskunnan rooli |
7.1 |
Yhteisöperustaisilla organisaatioilla ja uskonnollisilla ryhmillä (16) on julkisten ja yksityisten työnantajien ohella merkittävä rooli hoivapalvelujen tarjoamisessa eri tasoilla. Monet yhteisöperustaiset organisaatiot ovat edistäneet maahanmuuttajataustaisten kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden laillistamista (17). |
7.2 |
Monissa jäsenvaltioissa ei kuitenkaan tueta riittävästi hoivatyötä. Tuoreen talouskriisin johdosta hoivapalveluihin on investoitu liian vähän koko Euroopassa, mikä on muun muassa heikentänyt hoivan laatua ja työoloja. |
7.3 |
Hoivapalvelujen tarjoajien organisaatioilla olisi oltava asianmukainen rahoitus, jotta voidaan vastata lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen. Ne olisi otettava kokemuksensa takia mukaan aitoon työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja kansalaisvuoropuheluun, jotta voidaan laatia alakohtaisia säännöksiä hoivan järjestämisestä ja tarjonnasta. |
8. Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin rooli
8.1 |
Ruotsi on hyvä esimerkki laadukkaiden hoivapalvelujen tarjonnasta, jossa kaikki sidosryhmät ovat mukana. Tämä järjestelmä perustuu merkittävään julkiseen tukeen, joka rahoitetaan verovaroin (18). Esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa sovellettavat setelijärjestelmät ovat osaltaan edistäneet kotitaloustyön virallistamista ja joissakin tapauksissa parantaneet kotitalouksille palveluja tarjoavien työntekijöiden työoloja. Belgiassa hoivatyö ei kuulu tämän järjestelmän piiriin (19). |
8.2 |
Itävallassa on kehitetty itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden järjestelmä pitkäaikaisten hoivatarpeiden kattamiseksi ja asetettu palvelujen tarjoamisen laatua ja puite-edellytyksiä koskevat lakisääteiset vaatimukset. Vuonna 2015 hyväksyttiin laatustandardeja ja avoimuutta koskevat lisäparannukset. Itävaltalaiset käyttävät järjestelmää laajalti, mutta Itävallan ammattiliitot ovat kritisoineet sitä työelämän normien heikentämisestä. |
8.3 |
Koska parhaita käytänteitä koskevia malleja laadukkaan hoivan tarjonnasta ei aina voi täysin siirtää kaikkiin jäsenvaltioihin, unionin tasolla olisi koordinoitava kaikilla tasoilla sovellettavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki sidosryhmät. |
8.4 |
ETSK katsoo, että Euroopan unionin olisi seurattava kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden tarjontaa ja liikkuvuutta Euroopassa ja edistettävä lähestymistapoja, joiden avulla parannetaan alan yleisiä valmiuksia laadukkaan hoivan tarjoamiseksi ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseksi. |
8.5 |
Työvoimapula hoiva-alalla Euroopassa olisi asetettava EU:n poliittisen asialistan kärkeen. On kiinnitettävä huomiota kotitalouksissa asuviin hoivatyöntekijöihin, jotka on pitkälti jätetty huomiotta nykyisissä politiikan toimintamalleissa. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(2010) 682 final: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52010DC0682&from=FI
(2) ILOn yleissopimus nro 189, joka tuli voimaan 5. syyskuuta 2013, on tähän mennessä ratifioitu Belgiassa, Saksassa, Suomessa, Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Sveitsissä sekä 14 Euroopan ulkopuolisessa maassa.
(3) UNI Europa UNICARE (2016).
(4) Euroopan komissio (2013).
(5) Eurostatin määritelmän mukaan kotitaloustyöhön kuuluu sellaisten yksityisten kotitalouksien toiminta, jotka työllistävät palvelusväkeä kuten sisäkköjä, kokkeja, tarjoilijoita, kamaripalvelijoita, pesijättäriä, puutarhureita, talonmiehiä, kotiopettajia, lastenhoitajia, yksityisopettajia, sihteereitä jne.
(6) Kansainvälinen työjärjestö (2012).
(7) EUVL C 21, 21.1.2011, s. 39, EUVL C 12, 15.1.2015, s. 16, EUVL C 242, 23.7.2015, s. 9
(8) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 91, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21
(9) EUVL C 332, 8.10.2015, s. 1
(10) EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21
(11) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (2016).
(12) Hochschild, A. R. (2000), Global Care Chains and Emotional Surplus Value, in Hutton, W. and Giddens, A. (eds.), On The Edge: Living with Global Capitalism, London.
(13) Paperittomia siirtolaisia koskevan kansainvälisen yhteistyön foorumi (2013).
(14) Kotitaloudessa asuvan hoivatyöntekijän Alina Badowskan kertomus (2016) asiakokonaisuudesta SOC/535 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa.
(15) DGB Fair Mobility -hankkeesta saadut kokemukset: www.faire-mobilitaet.de
(16) Saksassa etenkin Caritas ja Diakonie ovat merkittäviä kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden ja hoivaa tarvitsevien tukijoita.
(17) Esimerkiksi: www.gfambh.com
(18) Sweden.se (2016).
(19) Kansainvälinen työjärjestö (2013).
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/14 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Biologista monimuotoisuutta koskeva EU-politiikka”
(oma-aloitteinen lausunto)
(2016/C 487/03)
Esittelijä: |
Lutz RIBBE |
Komitean täysistunnon päätös |
21.1.2016 |
Oikeusperusta |
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta |
|
oma-aloitteinen lausunto |
Vastaava erityisjaosto |
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
5.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
156/31/22 |
1. Tiivistelmä ETSK:n päätelmistä ja suosituksista
1.1 |
Biologista monimuotoisuutta koskeva EU-politiikka on klassinen esimerkki pitämättä jääneiden lupausten politiikasta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla huolimatta siitä, että politiikassa on aivan oikein sekä kartoitettu ongelmat että luotu tarvittavat välineet. |
1.2 |
ETSK vahvistaa komission toteamuksen biologisen monimuotoisuuden suojelun merkityksestä, joka on verrattavissa ilmastonsuojeluun. Kyse ei ole pelkästään eläin- ja kasvilajien säilyttämisestä, vaan suorastaan ihmiskunnan elämän edellytyksistä. |
1.3 |
ETSK kehottaa panemaan johdonmukaisesti ja nopeasti täytäntöön lintudirektiivin ja luontotyyppidirektiivin. Myös vesipuitedirektiivin johdonmukainen ja nopea täytäntöönpano edistäisi ETSK:n mielestä huomattavasti biologisen monimuotoisuuden parempaa suojelua. |
1.4 |
Jäsenvaltioiden on lopulta ilmoitettava EU:n oikeuden täytäntöönpanosta johtuva konkreettinen rahoitustarve, ja komission on asetettava tarvittavat varat käyttöön. Koska Natura 2000 -hankkeen rahoittamista EU:n varoilla ja ensisijaisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) voidaan pitää monilta osin epäonnistuneena, ETSK kehottaa luomaan erillisen budjettikohdan, josta asetetaan käyttöön rahoitus Natura 2000 -verkostoa varten. |
1.5 |
ETSK kehottaa varmistamaan kaikkien niiden politiikanalojen johdonmukaisuuden, jotka vaikuttavat biologisen monimuotoisuuden suojeluun. ETSK odottaa tässä yhteydessä, että jo ”luonnonhoitoalojen” väliarviointia ja mahdollista YMP:n väliarviointia hyödynnetään varmistamaan se, että YMP kohdennetaan vastedes edistämään biodiversiteettitavoitteiden saavuttamista. ETSK on sitä mieltä, että nyt on muutettava luonnonhoitoalojen laajuutta ja laatua. |
1.6 |
Komitea kannattaa painokkaasti vihreän infrastruktuurin vahvistamista. ETSK kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vihreää infrastruktuuria koskevan johdonmukaisen strategian ja panemaan sen täytäntöön. Lisäksi EU:n tulisi asettaa Euroopan laajuinen vihreän infrastruktuurin verkko (TEN-G) investointipainopisteeksi. Myös tässä yhteydessä tarvitaan pikaisesti tähän käyttötarkoitukseen varattuja resursseja. |
1.7 |
Komission yksiköt, ympäristöneuvosto, Euroopan parlamentti, AK ja myös ETSK ovat useaan otteeseen todenneet EU:n politiikkojen epäjohdonmukaisuuden ja kritisoineet sitä, mutta asiassa ei ole viime vuosina saatu aikaan merkittävää muutosta. Jos EU:n omia ehdotuksia biologista monimuotoisuutta koskevien ongelmien ratkaisemiseksi ei kuitenkaan oteta vakavasti eikä niitä toteuteta, ei ole yllättävää, jos a) toivottuja tuloksia ei saada aikaan ja b) pettymys leviää asianosaisten parissa ja yhteiskunnassa. |
1.8 |
EU:n erilaisia biologista monimuotoisuutta käsitteleviä strategioita vuosilta 1998, 2001, 2006 ja 2010, joissa on kuvattu ongelmat osuvasti ja esitetty oikeat välineet, onkin jälkikäteen pidettävä pitkälti hyödyttöminä, sillä niiden avulla ei onnistuttu pitämään poliittista lupausta ja pysäyttämään yhteiskunnan aiheuttamaa biologisen monimuotoisuuden häviämistä. |
1.9 |
ETSK toteaa tämän vuoksi – kuten jo monissa aiemmin antamissaan lausunnoissa biologista monimuotoisuutta koskevasta EU-politiikasta – jälleen kerran, että oikeusperusta on olemassa mutta poliittinen tahto puuttuu! Nykyistä oikeusperustaa ei tarvitse muuttaa. |
2. Taustaa: biologista monimuotoisuutta koskevan EU-politiikan aikajana – ja ETSK:n reaktiot
2.1 |
Sen jälkeen kun vuoden 1998 biologista monimuotoisuutta koskevassa strategiassa (1) todettiin, että ”Euroopan unionin runsas biologinen monimuotoisuus on muuttunut hitaasti vuosisatojen kuluessa ihmisten toiminnan vaikutuksesta” ja että ”muutaman viime vuosikymmenen kuluessa ihmisen vaikutus on nopeutunut ratkaisevasti”, asetettiin Eurooppa-neuvoston vuonna 2001 hyväksymässä kestävän kehityksen strategiassa (Göteborgin strategiassa) biologista monimuotoisuutta koskevat selkeät tavoitteet, eli EU:n biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ja toimet elinympäristöjen ja luonnonjärjestelmien ennallistamiseksi. |
2.2 |
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi julkaistiin vuonna 2001 biologista monimuotoisuutta koskeva toimintasuunnitelma (2) ja toukokuussa 2006 toinen biologista monimuotoisuutta koskeva toimintasuunnitelma (3); jälkimmäinen ei tosin eronnut sisällöllisesti paljonkaan ensimmäisestä. |
2.3 |
EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten oli maaliskuussa 2010 myönnettävä, etteivät he voi pitää vuonna 2001 antamaansa lupausta huolimatta erilaisista toimintasuunnitelmista, jotka ETSK oli aina arvioinut oikeiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. |
2.4 |
Tämän jälkeen hyväksyttiin komission tiedonannon ”Vaihtoehtoja biologista monimuotoisuutta koskevaksi EU:n visioksi ja tavoitteeksi vuoden 2010 jälkeen” (4) pohjalta uusi ”Luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (5), jossa kuitenkin vain toistettiin aiempien toimintasuunnitelmien vanhat vaatimukset ja välineet ja lykättiin vuodelle 2010 asetetut tavoitteet vuoteen 2020. |
2.5 |
Siinä todettiin optimistisesti, että ”EU:n vuoteen 2020 ulottuva luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia – – viitoittaa EU:n toimia, jotta se voi saavuttaa omat luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteensa ja noudattaa maailmanlaajuisia sitoumuksiaan”. |
2.6 |
ETSK on antanut lausunnon myös tästä strategiasta (6) ja esittänyt kriittisiä huomioita; komitea ilmaisi mm. syvän huolensa siitä, että ”[p]oliitikoilla ei tähän mennessä ole ollut voimaa tai tahtoa toteuttaa jo vuosia tarpeellisiksi tunnustettuja toimia, vaikka tiedonannossa tehdään jälleen kerran selväksi, että yhteiskunta ja talous hyötyisivät yhtä lailla tiukasta biodiversiteettipolitiikasta. Jäsenvaltiot eivät ole edes panneet kokonaan täytäntöön EU:n keskeisiä luonnonsuojeludirektiivejä – 32 tai 19 vuotta niiden voimaantulon jälkeen.” |
2.7 |
ETSK:lle oli tuolloin ”epäselvää, miten voidaan korjata edelleen puuttuvaa poliittista tahtoa. Tässä mielessä esitetty luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia ei ole todellinen edistysaskel. Tarkasteltavasta tiedonannosta ministerineuvostossa tähän mennessä käydyistä keskusteluista ilmenee, että edelleen ollaan kaukana biodiversiteettipolitiikan integroinnista muihin politiikanaloihin.” |
2.8 |
Komitea piti jo tuolloin erittäin tärkeänä, että tulevissa poliittisissa uudistusprosesseissa (esimerkiksi kalastus-, maatalous-, liikenne-, energia- ja koheesiopolitiikassa) luodaan tiivis yhteys biologista monimuotoisuutta koskevaan strategiaan. Komitea näki kuitenkin vielä suuria puutteita ja tuli siihen tulokseen, että ”[k]omission on suhtauduttava vakavammin omaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiaansa!”. |
2.9 |
EU:n uudessa biologista monimuotoisuutta koskevassa strategiassa esitetystä väitteestä, että oikea tie on löydetty ja biologisen monimuotoisuuden häviämiselle voidaan nyt lopultakin laittaa piste, on vain neljän vuoden jälkeen tuskin mitään jäljellä. Tämä ilmenee hyvin selvästi luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian väliarvioinnista (7). |
3. Nykyisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian väliarviointi
3.1 |
Strategiassa on kaikkiaan kuusi selvästi määriteltyä tavoitetta ja 20 toimenpidettä. Väliarvioinnissa todetaan seuraavaa: |
3.1.1 |
Tavoite 1 (”Pysäytetään – – kaikkien EU:n luontolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien lajien ja luontotyyppien tilan huonontuminen ja saavutetaan niiden tilan merkittävä ja mitattavissa oleva parannus – –.”): Vaikka edistystä on tapahtunut, se on ollut liian hidasta tavoitteen saavuttamiseksi. Puutteita on ennen kaikkea Natura 2000 -verkoston loppuunsaattamisessa merialueilla, Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon varmistamisessa sekä Natura 2000 -verkoston tukemiseen tarvittavien varojen käyttöön asettamisessa. Vaikka Natura 2000 -verkosto on ”pääosin” saatu valmiiksi maa-alueiden osalta, vuonna 2012 vain 58 prosentilla Natura 2000 -alueista oli hoitosuunnitelmat tai tällaisia suunnitelmia oltiin laatimassa. |
3.1.2 |
Tavoite 2 (”Ylläpidetään ja parannetaan ekosysteemejä ja niiden tarjoamia palveluja vuoteen 2020 mennessä luomalla vihreää infrastruktuuria ja ennallistamalla ainakin 15 prosenttia huonontuneista ekosysteemeistä.”): Tähän mennessä toteutetut toimet eivät ”kuitenkaan vielä ole pysäyttän[ee]t ekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen huonontumista”. |
3.1.3 |
Tavoite 3 (”Vahvistetaan maatalouden ja metsätalouden vaikutusta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.”): Tavoitteessa ”ei [ole tapahtunut] merkittävää yleistä edistymistä” ja ”[m]aatalouteen liittyvien EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelutason jatkuva heikkeneminen osoittaa, että tarvitaan enemmän toimia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja parantamiseksi kyseisillä alueilla. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja asiaankuuluvien ympäristöpolitiikkojen vuorovaikutus on prosessissa merkittävässä asemassa.” Vaikka nyt on olemassa monia eri välineitä, jäsenvaltioiden on hyödynnettävä niitä ”riittävässä määrin”. Vain jos niitä käytetään ”laajemmin”, EU saattaa vielä saavuttaa tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Kaiken kaikkiaan tarvitaan ”paljon tehokkaampia toimia”. |
3.1.4 |
Tavoite 4 (”Varmistetaan kalavarojen kestävä käyttö”): ”Poliittisten puitteiden luomisessa – – on edistytty merkittävästi”, mutta ”[p]olitiikan täytäntöönpanossa on kuitenkin ollut suuria eroja EU:n eri osissa, ja sen varmistamisessa, että tavoitteet saavutetaan aikataulussa, on vielä suuria haasteita. Hieman yli 50:tä prosenttia kestävän enimmäistuoton suhteen arvioiduista kannoista kalastettiin kestävällä tasolla vuonna 2013.” Kaikilla (!) Euroopan merillä suuntaus on edelleen laskeva. |
3.1.5 |
Tavoite 5 (”Haitallisten vieraslajien torjuminen”): Tämä on ainoa tavoite, jossa EU:n ”tavoitteen saavuttaminen etenee suunnitellusti” ja jossa voidaan odottaa, että vuoteen 2020 asetettu tavoite saavutetaan. |
3.1.6 |
Tavoite 6 (”Maailman luonnon monimuotoisuuden häviämisen torjunnan edistäminen”): ”Pyrkimyksissä vähentää eurooppalaisten kulutustottumusten vaikutuksia maailman luonnon monimuotoisuuteen ei kuitenkaan ole edistytty riittävästi. Tämänhetkisellä kehitystahdilla nykytoimet eivät välttämättä riitä luonnon monimuotoisuutta koskevien Aichin tavoitteiden saavuttamiseen määräaikaan mennessä.” |
3.2 |
Tämä pettymystä tuottava väliarvioinnin tulos esitettiin juuri kun Euroopan komissio pohtii luonnonsuojelua käsittelevien EU:n tärkeimpien direktiivien, eli vuonna 1979 annetun lintudirektiivin ja vuonna 1992 luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin perusteellista tarkistusta. |
3.3 |
Lintu- ja luontotyyppidirektiivien toimivuustarkastusta käsittelevissä asiantuntijaraporteissa (8) vahvistetaan se, mitä ETSK on toistanut jo vuosia: oikeuskehys on riittävä, eikä sitä voi syyttää epäonnistumisesta biologisen monimuotoisuuden suojelutavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisiä puutteita ovat toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen, luonnonsuojelubudjetin puuttuminen sekä EU-politiikan epäjohdonmukaisuus. |
4. Yleistä
4.1 |
ETSK toistaa kantansa, että meillä on EU:ssa ”[b]iologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi – – jo olemassa lakeja, direktiivejä, ohjelmia, mallihankkeita, poliittisia julistuksia tai suosituksia, mutta täytäntöönpano ja koordinointitoimet ovat puutteellisia kaikilla poliittisilla toimintatasoilla.” Komitea perustaa kantansa paitsi arviointitutkimukseen myös ympäristöneuvoston 16. joulukuuta 2015 antamiin päätelmiin (9), jotka eivät oleellisesti eroa ympäristöneuvoston vuonna 2011 antamista päätelmistä. Niin kauan kuin direktiivejä ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön, niin kauan kuin riittäviä varoja ei aseteta käyttöön tai hyödynnetä ja niin kauan kuin muita EU:n politiikanaloja ei suunnata johdonmukaisesti biologisen monimuotoisuuden tarpeiden edellyttämällä tavalla, ei toivottuja tuloksia voida saavuttaa. |
4.2 |
Uudet strategiapaperit, toimintasuunnitelmat ja/tai oikeuskehyksen tarkistukset eivät muuta asiaa, vaan ne ovat pikemminkin harhaanjohtavaa poliittista toimintaa, joka valuu hukkaan, jos todellista toteuttamatta jättämisen ongelmaa ei ratkaista. |
4.3 |
Jotta biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen voi onnistua, tarvitaan useita lähestymistapoja: |
4.4 Natura 2000 -verkoston vakiinnuttaminen
4.4.1 |
Natura 2000 -verkko on ehdottoman välttämätön ”perinteiselle” luonnonsuojelulle, eli esimerkiksi harvinaisten eläin- ja kasvilajien ja ainutlaatuisten luontotyyppien, kuten soiden, kuivien elinympäristöjen ja lähes luonnontilaisten metsien jäänteiden, säilyttämiselle. Se perustuu erityisesti vuonna 1992 annettuun luontotyyppidirektiiviin ja jo vuonna 1979 annetun lintudirektiivin myötä vakiintuneisiin lintujensuojelualueisiin. |
4.4.2 |
Etenkin luontotyyppidirektiivin antamisen myötä sekä jäsenvaltiot että Euroopan komissio lupasivat
|
4.4.3 |
Verkoston olisi siis pitänyt olla valmis vuonna 1995, yli 20 vuotta sitten. Sittemmin useimmat alueet on tosin nimetty ja EU:n jäsenvaltioiden maa-alasta 18 prosenttia on nyt nimetty Natura 2000 -alueiksi, mutta pelkkä nimeäminen ei riitä. Monilla alueilla ei edelleenkään ole pysyvää oikeudellista suojaa, ja vasta vähän yli puolella alueista on hoito- tai hallintasuunnitelma. Kuitenkin niin kauan kuin kansalaisille ja hallintotahoille, ja erityisesti maanomistajille ja maankäyttäjille, on epäselvää, mikä on nyt sallittua tai kiellettyä, ei voida puhua onnistuneesta luonnonsuojelusta eikä myöskään myöntää korvausta mahdollisista käyttörajoituksista. |
4.4.4 |
On kuvaavaa, että ympäristöneuvosto kannusti 19. joulukuuta 2011 jäsenvaltioita – ja siten itseään – ”saamaan nopeasti valmiiksi Natura 2000 -verkoston perustamisen, kehittämään ja toteuttamaan hoitosuunnitelmia tai muita vastaavia välineitä – – ja siten luomaan vahvan perustan strategiselle suunnittelulle vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen toteuttamista silmällä pitäen.” Sitä, minkä olisi oikeastaan pitänyt olla valmis 20 vuotta sitten, kannustettiin jälleen vuonna 2011 perustamaan ”nopeasti”, eikä sitä ole vieläkään saatu valmiiksi! |
4.4.5 |
Tämän vuoksi ympäristöneuvosto kehotti 16. joulukuuta 2015 toistamiseen jäsenvaltioita – ja siten itseäänkin – ”saattamaan [jopa] nopeasti päätökseen Natura 2000 -verkoston luomisen”. |
4.5 Suojelualueiden ulkopuolella toteutettavat toimet
4.5.1 |
Komissio, ympäristöneuvosto ja Euroopan parlamentti (11) painottavat hyvinkin perustellusti, että biologista monimuotoisuutta koskevassa politiikassa ei ole kyse vain eläin- ja kasvilajien tai luontotyyppien suojelusta, vaan ihmisten tuotantolähteistä ja elinkeinoista. Vain yksi monista esimerkeistä on hyönteisten, kuten mehiläisten tai perhosten, suorittama pölytys, jonka taloudellinen arvo – ei vain maatalouden kannalta – on mittaamaton. Komission oli kuitenkin todettava, että ekosysteemit eivät pysty enää tarjoamaan laadultaan ja määrältään optimaalisia peruspalveluita (joita ovat esimerkiksi viljelykasvien pölytys sekä puhdas ilma ja vesi) (12). |
4.5.2 |
Pölyttäjiä tai hajottajia, mutta myös monia muita lajeja (ja niiden suoritusta) ei voida säilyttää keskittymällä vain suojelualueiden osoittamiseen. Biologista monimuotoisuutta koskevassa EU-politiikassa on myös asetettava suojelualueita koskevien vaatimusten lisäksi yleisiä vaatimuksia, ja tässä on yhdenmukaisuudella maankäyttöpolitiikan kanssa keskeinen rooli. |
4.5.3 |
Tässä yhteydessä on aivan oikein, että sekä komissio että neuvosto korostavat toistuvasti esim. maatalousalan merkitystä, viimeksi väliarvioinnissa: Neuvosto ”toteaa, että maatalous on yksi merkittävimmistä maa-alueiden ekosysteemeihin kohdistuvista paineista ja että luontotyyppidirektiivin soveltamisalaan kuuluvien maatalouteen liittyvien luontotyyppien ja lajien suojelutasossa ei ole tapahtunut mitattavissa olevaa parannusta vuoteen 2012 mennessä, ja pitää valitettavana sitä, että viljelymaiden linnut, niittyjen perhoset ja pölyttäjähyönteiset ovat merkittävässä määrin vähentyneet; tämä osoittaa tiettyjen maatalouskäytäntöjen kuten joidenkin maan maatalouskäytöstä luopumista ja maataloustuotannon tehostumista koskevien sääntöjen aiheuttavan jatkuvia paineita” (13). |
4.6 EU-politiikan epäjohdonmukaisuus
4.6.1 |
Vaikka luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020 painotetaan, että se on ”olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa” (14), Eurooppa 2020 -strategiassa ei mainita kertaakaan käsitteitä ”biologinen monimuotoisuus”, ”elinympäristöt”, ”luonnonsuojelu” tai ”lajien suojelu” eikä ”perintöainesten kirjon suoja” tai ”ekosysteemi”. Ainoastaan käsite ”luonnon monimuotoisuus” mainitaan lyhyesti kahdesti, ja vain ohimennen ”resurssitehokkuuden” yhteydessä. ETSK ei voi lainkaan ymmärtää, miten Euroopan komissio on voinut esittää tällaisen toteamuksen: todellinen politiikka on täysin päinvastaista. |
4.6.2 |
Koska EU:n vuonna 2001 esittämällä kestävän kehityksen strategialla ei poliittisesti ole enää mitään todellista merkitystä, Eurooppa 2020 -strategia tarjoaisi kuitenkin juuri oikeat puitteet ongelmaan puuttumiseksi. ETSK on toistuvasti kehottanut talous- ja rahoitusministerejä pohtimaan esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen taloudellista merkitystä (15). Näin ei ole vielä tapahtunut. |
4.6.3 |
Koska EU:n luonnonsuojeludirektiivien ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet vastaavat myös kansainvälisesti sovittuja tavoitteita (esimerkiksi Aichin tavoitteet biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa tai kestävän kehityksen tavoitteet), biologista monimuotoisuutta koskeva politiikka on välttämättä integroitava kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisstrategiaan tai EU:n uuteen kestävän kehityksen strategiaan kattavasti. |
4.6.4 |
Monet komission yksiköt ja eräät EU:n ministerineuvostot ovat kuitenkin tähän asti edelleen pitäneet biologista monimuotoisuutta koskevaa politiikkaa pikemminkin kilpailevana politiikanalana, joka osittain pysäyttää tai estää talouskehityksen ja lisäksi sitoo varoja. |
4.6.5 |
On selvää, että erilaisten käyttötapojen välillä on konflikteja, ja toisinaan luonnonsuojeludirektiivit estävät luontoympäristöön kohdistuvat toimet. Juuri tämä on kuitenkin luonnonsuojelun tehtävä, toisin sanoen huolehtia valtion taholta luonnonvarojen taloudellisen hyödyntämisen ja säilyttämisen tasapainoisesta suhteesta. Tältä osin luonnonsuojelu ei eroa muista politiikanaloista, kun markkinavoimien vapaaseen toimintaan puututaan sääntelytoimenpiteillä. |
4.6.6 |
Siinä, että perinteisten talous- ja ympäristöpolitiikkojen välillä ei ole todellista yhdenmukaisuutta, ei ole mitään uutta. Jo vuonna 2006 ETSK pahoitteli sitä, että ”tavoitteet ja todellisuus ovat erittäin kaukana toisistaan” ja että ”usein [julkissektorin] suunnittelupäätökset ja tukiohjelmat päinvastoin vaarantavat monimuotoisuutta entisestään” (16). |
4.6.7 |
Tämän tavoitekonfliktin tärkein syy on yksityisten, etenkin taloudellisten intressien toteuttamisen ja yleisen edun välinen ristiriita. EU:n aiemmat toteamukset on tulkittava siten, että EU kannattaa yleisen edun mukaisesti suunnattua biologisen monimuotoisuuden suojelua. Tässä tapauksessa olisi johdonmukaista, että se laatisi selkeitä ohjeita sellaisten taloudellisten intressien rajoittamiseksi, jotka ovat ristiriidassa biologisen monimuotoisuuden suojelun kanssa, ja panisi ohjeet täytäntöön. |
4.7 Maatalouspolitiikka/maatalous
4.7.1 |
ETSK on tarkastellut useaan otteeseen maatalouden, yhteisen maatalouspolitiikan ja biologisen monimuotoisuuden suhdetta ja todennut, että biologinen monimuotoisuus heikkenee asteittain mutta laaja-alaisesti ja jatkuvasti, vaikka maataloustuottajat pääasiassa noudattavat voimassa olevia lakeja. Tämä tapahtuu lainsäädännön rajoissa noudatettaessa niin sanottuja hyviä ammattikäytänteitä. Tilannetta ei voida muuttaa luonnonsuojelulakia uudistamalla vaan ainoastaan muuttamalla hyödyntämiskäytänteitä yhdistettynä tarkistettuun maatalouden tukipolitiikkaan. ETSK viittaa tässä yhteydessä oma-aloitteiseen lausuntoonsa aiheesta ”Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen vuonna 2013” (17), jossa esitetään yksityiskohtaisesti, mitä muutoksia komitea pitää tarpeellisena. |
4.7.2 |
Komissio tietää hyvin maatalouden merkityksen, sillä se toteaa, että ”yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) on politiikan välineistä merkittävimmät vaikutukset maaseudun biodiversiteettiin. – – Luonnon monimuotoisuuden kannalta eräs huononnuksista oli pakollisesta kesannoinnista luopuminen (18).” Maatalouspolitiikka on edelleen usein ristiriidassa biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kanssa, vaikka YMP:n osilla, erityisesti toisen pilarin maatalouden ympäristöohjelmilla, osoitetaan, miten nämä ristiriidat voidaan ratkaista. |
4.7.3 |
Kesannointia ei otettu 1980-luvun puolivälissä käyttöön maatalousmaan ekologisen vakauden parantamiseksi vaan ylituotannon vähentämiseksi. Vuonna 2013 toteutetulla YMP:n uudistuksella otettiin uudelleen esiin ajatus siitä, että osaa viljelymaista hyödynnettäisiin vähemmän intensiivisesti. ”Ympäristötoimien” yhteydessä ns. ”luonnonhoitoalueet” tulivat pakollisiksi. Tässä yhteydessä käytiin kuitenkin kiivasta keskustelua a) laajuudesta ja b) kysymyksestä, mitä ”luonnonhoidolla” tarkoitetaan. |
4.7.4 |
Niinpä nykyisin ”luonnonhoidoksi” määritellään esim. palkokasvien tai kaupallisten viljelykasvien viljely. Vaikka niiden alojen lisääntyminen, joilla viljellään palkokasveja tai kaupallisia viljelykasveja, onkin lähtökohtaisesti tervetullutta, ei näillä toimilla edistetä merkittävästi biologisen monimuotoisuuden parantamista. Myös se tosiasia, että torjunta-aineiden käyttö on osittain sallittua luonnonhoitoalueilla, on selkeässä ristiriidassa maatalouspolitiikan viherryttämispyrkimysten kanssa: torjunta-aineet eivät lisää monimuotoisuutta vaan edistävät sen vähenemistä. |
4.7.5 |
Komission tulisi mahdollisimman pian laatia alustava arvio päätettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta, sillä ”ympäristötoimet” ovat olleet yksi tärkeimmistä perusteista EU:n talousarviosta myönnettävien maatalousmaksujen säilyttämiselle. |
4.7.6 |
Tätä taustaa vasten tulisi myös EU:n monialaisissa politiikoissa ja etenkin t&k- ja innovointitoimintaan liittyvissä politiikoissa ottaa huomioon ja tarkastella erityisesti, miten maataloutta koskeva tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta voi osaltaan edesauttaa biologisen monimuotoisuuden parantamista EU:ssa. |
4.8 Vihreä infrastruktuuri
4.8.1 |
Luontotyyppidirektiivissä on merkittäviä teknisiä puutteita: vaikka sen 10 artiklassa nimenomaan viitataan maisemapiirteiden jatkuvuuden merkitykseen, siinä ei kuitenkaan mainita yhdistävää mekanismia, joka johtaisi johdonmukaiseen luontotyyppien verkostojärjestelmään Euroopassa. Komissio hahmottelee vihreästä infrastruktuurista antamassaan tiedonannossa sitä, miten tämä puute voitaisiin korjata asianmukaisilla investoinneilla – sekä laaja-alaisen että pienimuotoisen – vihreän infrastruktuurin säilyttämiseen ja palauttamiseen. Tätä taustaa vasten on erittäin tärkeää, että hyväksytään ja pannaan täytäntöön vihreää infrastruktuuria edistävä johdonmukainen strategia. Strategian keskeisenä osana olisi joka tapauksessa oltava Euroopan laajuisen biodiversiteettiverkoston (TEN-G) menetelmäpuitteet ja rahoitusväline. Tämä koskee niin laajoja kuin pieniä aloja, esimerkkinä maatalousmaisemat. |
4.9 Huomioita jäsenvaltioiden ja mahdollisten ehdokasmaiden politiikasta
4.9.1 |
Monissa jäsenvaltioissa tai ehdokasmaissa ympäristöä vahingoitetaan edelleen merkittävästi. Mainittakoon vain muutamia esimerkkejä: |
4.9.2 |
Romaniassa luonnonmetsien pinta-ala oli EU:hun liittymisen aikaan yli 2 000 km2. Tämä ala on lähes kokonaan nimetty Natura 2000 -alueeksi. Tällä välin Romanian luonnonmetsissä on dokumentoitu lukuisia laajoja avohakkuita, jotka ovat aiheuttaneet Euroopan luonnonperinnön korvaamattomia menetyksiä. |
4.9.3 |
Balkanin ja etenkin Länsi-Balkanin maiden jokiekosysteemit ovat ylivoimaisesti arvokkaimmat Euroopassa. Noin kolmanneksessa entisen Jugoslavian uusien tasavaltojen ja Albanian joista on luontaista dynamiikkaa, ja niitä voi vielä kutsua luonnonjoiksi. Dokumentoitu suunnitelma, joka sisältää yli 2 700 (!) vesivoimalaa, joista ainakin kolmannes sijaitsee luonnonsuojelualueilla, uhkaa vakavasti kaikkien Balkanin jokien luontaista dynamiikkaa ja biologista monimuotoisuutta. Näiden hankkeiden rahoitukseen käytetään julkisia varoja. Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa lähes kaikkien jokien biologista monimuotoisuutta on jo vahingoitettu vakavasti, joten nykyisin on – mm. EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon puitteissa – hankittava huomattavia summia niiden luonnontilaan palauttamista varten. |
4.9.4 |
Lukuisia lintulajeja, jotka on lueteltu lintudirektiivin liitteessä I ja joita näin ollen suojellaan EU:ssa, vainotaan piittaamattomasti ehdokasmaissa Balkanilla. Lintujen metsästys on myös monissa jäsenvaltiossa usein ratkaisematon ongelma. Kapustahaikaroiden, kurkien, kääpiömerimetsojen ja ruskosotkien ampuminen – vain muutamia lajeja mainitaksemme – heikentää näiden lajien pesimäkantoja EU:ssa. |
4.10 Rahoitus
4.10.1 |
Toinen väliarvioinnissa ja myös neuvoston päätelmissä esiin tullut ongelma on rahoitus, myös Natura 2000 -verkoston rahoitus. Komission vuonna 2004 antamassa tiedonannossa (19) tarkasteltiin verkoston rahoitusta, nimittäin a) sitä varten tarvittavien varojen määrää ja b) kysymystä siitä, mistä varat on tarkoitus ottaa. Tuolloin mainittiin arvioituna vuosittaisena summana 6,1 miljardia euroa. Päätettiin, ettei sitä varten luoda erillistä budjettikohtaa eikä laajenneta vastaavasti Life-ohjelmaa vaan käytetään ensisijaisesti YMP:n toista pilaria ja muita EU:n rahastoja. |
4.10.2 |
ETSK epäili tuolloin määrää ja piti ”tätä tarkempien kustannuslaskelmien pikaista esittämistä täysin välttämättömänä. Komitea esim. epäilee uusille jäsenvaltioille osoitetun 0,3 miljardin euron riittävyyttä (viidelletoista vanhalle jäsenvaltiolle osoitettu summa on 5,8 miljardia euroa).” (20) |
4.10.3 |
Tähän mennessä asian suhteen ei ole tapahtunut mitään, ja samasta summasta keskustellaan edelleen. Vastuulliset jäsenvaltiot ja komissio eivät ole tähän mennessä selkeyttäneet tilannetta. |
4.10.4 |
ETSK muistutti tuolloin siitä vaarasta, että Natura 2000 -toimien rahoittaminen toisesta pilarista voisi johtaa kilpailuun muiden maaseudun kehittämistoimien kanssa (21). Tämä on toteutunut kahtalaisesti: ensinnäkin toisesta pilarista suoritettuja maksuja leikattiin rahoituskaudella 2007–2013 aiempaan rahoituskauteen nähden 30 prosentilla, ja toiseksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja ympäristöneuvosto ovat aivan perustellusti huomauttaneet, että ”jäsenvaltiot eivät aina pitäneet EAKR:ää mahdollisena biologisen monimuotoisuuden edistämisen välineenä eikä sen mahdollisuuksia Natura 2000:n rahoituslähteenä oivallettu riittävässä määrin.” (22) |
4.10.5 |
Tämän johdosta Euroopan komission (23) täytyi todeta, että vaikka Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto on yhteisössä edelleen Natura 2000:n ja EU:n biologisen monimuotoisuuden tärkein rahoituslähde, ”[v]ain 20 prosenttia suojelualueiden, mukaan luettuna Natura 2000 -verkosto, vaatiman rahoituksen kokonaistarpeesta on koossa”. |
4.10.6 |
Onkin erittäin tärkeää kartoittaa EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanon edellyttämä tarkka rahoitustarve ja asettaa käyttöön asianmukaiset varat, jotka on varattu tähän käyttötarkoitukseen erillisessä budjettikohdassa (esim. laajennetussa Life-budjetissa). |
4.11 Vaikuttamis- ja osallistumisprosessit
4.11.1 |
Puutteet EU:n biodiversiteettistrategian täytäntöönpanossa – erityisesti Natura 2000:n yhteydessä – juontuvat osittain myös kansalaisyhteiskunnan riittämättömistä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista asianomaisilla suojelualueilla. Suojelualueiden osoittamista voidaan pitää ensivaiheessa hallinnollisena päätöksenä, jonka tekemisessä on noudatettava kaikkia oikeusvaltion periaatteita. Hallinnointi- ja hoitosuunnitelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa maanomistajat, maankäyttäjät, luonnonsuojelujärjestöt ja kunnat tulisi kuitenkin ottaa tiiviisti mukaan. Tämä on usein jäänyt tapahtumatta, mikä on johtanut monissa tapauksissa siihen, että biologista monimuotoisuutta koskevaan EU-politiikkaan suhtaudutaan epäluuloisesti ja torjuvasti. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(1998) 42 final.
(2) COM(2001) 162 final.
(3) COM(2006) 216 final.
(4) COM(2010) 4 final.
(5) COM(2011) 244 final.
(6) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 111.
(7) COM(2015) 478 final.
(8) Milieu, IEEP ja ICF, Evaluation Study to support the Fitness Check of the Birds and Habitats Directives, maaliskuu 2016.
(9) Euroopan unionin neuvosto, asiakirja N:o 15389/15.
(10) Kolmen vuoden määräajassa (eli vuoteen 1995 mennessä) jäsenvaltioiden tuli ilmoittaa verkostoon liitettävät alueet. Kaikkia alueita ei ole vieläkään ilmoitettu.
(11) Ks. mm. Euroopan parlamentin 2. helmikuuta 2016 antama päätöslauselma biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista (2015/2137(INI)).
(12) COM(2010) 548 final, 8.10.2010, s. 3.
(13) Euroopan unionin neuvoston asiakirja nro 15389/2015, kohta 36.
(14) COM(2011) 244 final, s. 2.
(15) EUVL C 48, 15.2.2011, s. 150, kohta 2.3.
(16) EUVL C 195, 18.8.2006, s. 96
(17) EUVL C 354, 28.12.2010, s. 35.
(18) COM(2010) 548 final, s. 5.
(19) COM(2004) 431 final.
(20) EUVL C 221, 8.9.2005, s. 108, kohta 3.10.1.
(21) EUVL C 221, 8.9.2005, s. 108, kohdat 3.14.1 ja 3.14.2.
(22) Ympäristöneuvosto 16.12.2015.
(23) COM(2010) 548 final, s. 13.
LIITE
Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:
Kohta 4.7.4 – Muutetaan.
|
Niinpä nykyisin ”luonnonhoidoksi” määritellään esim. palkokasvien tai kaupallisten viljelykasvien viljely. Niinpä nykyisin ”luonnonhoidoksi” määritellään esim. palkokasvien tai kaupallisten viljelykasvien viljely. Vaikka nNiiden alojen lisääntyminen, joilla viljellään palkokasveja tai kerääjäkasveja, onkin lähtökohtaisesti tervetullutta. Biologista monimuotoisuutta parannetaan muun muassa edistämällä maaperän elämää palkokasvien ja maabakteerien symbioosin avulla , ei näillä toimilla edistetä merkittävästi biologisen monimuotoisuuden parantamista . Myös se tosiasia, että torjunta-aineiden Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tiukkojen eurooppalaisten lupa- ja soveltamissääntöjen puitteissa osittain sallittua luonnonhoitoalueilla ja mahdollistaa näin ollen valkuaiskasvien viljelyn edistämisen Euroopassa , on selkeässä ristiriidassa maatalouspolitiikan viherryttämispyrkimysten kanssa: torjunta-aineet eivät lisää monimuotoisuutta vaan edistävät sen vähenemistä. |
Perustelu
Kyseessä on vasta toimenpiteen toinen täytäntöönpanovuosi. Biologisen monimuotoisuuden kannalta ei ole vielä olemassa merkityksellisiä analyyseja. Kasvinsuojeluaineiden kohdennettu käyttö voi tietyissä tapauksissa olla järkevää, esimerkiksi heikkojen viljelykasvien suojelemiseksi rikkaruohottumiselta. Asetuksen N:o 1307/2013 46 artiklan mukaan Euroopan komission on maaliskuuhun 2017 mennessä esitettävä arviointikertomus luonnonhoitoalueiden täytäntöönpanosta.
Äänestystulos
Puolesta |
69 |
Vastaan |
96 |
Pidättyi äänestämästä |
26 |
Kohta 4.7.4 – Muutetaan seuraavasti:
|
Niinpä nykyisin ”luonnonhoidoksi” määritellään esim. palkokasvien tai kaupallisten viljelykasvien viljely. Vaikka niiden alojen lisääntyminen, joilla viljellään palkokasveja tai kaupallisia viljelykasveja, onkin lähtökohtaisesti tervetullutta, ei näillä toimilla edistetä merkittävästi biologisen monimuotoisuuden parantamista. Myös se tosiasia, että torjunta-aineiden käyttö on osittain sallittua luonnonhoitoalueilla, on selkeässä ristiriidassa maatalouspolitiikan viherryttämispyrkimysten kanssa: torjunta-aineet eivät lisää monimuotoisuutta vaan edistävät sen vähenemistä. Toisaalta on merkittävää pulaa EU:ssa viljellyistä valkuaiskasveista, ja torjunta-aineiden yleinen käyttökielto palkokasvien kohdalla lisäisi puutetta entisestään. |
Perustelu
Esitetään suullisesti.
Äänestystulos
Puolesta |
80 |
Vastaan |
105 |
Pidättyi äänestämästä |
11 |
Kohta 1.5 – Poistetaan tekstiä.
|
ETSK kehottaa varmistamaan kaikkien niiden politiikanalojen johdonmukaisuuden, jotka vaikuttavat biologisen monimuotoisuuden suojeluun. ETSK odottaa tässä yhteydessä, että jo ”luonnonhoitoalojen” väliarviointia ja mahdollista YMP:n väliarviointia hyödynnetään varmistamaan se, että YMP kohdennetaan vastedes edistämään biodiversiteettitavoitteiden saavuttamista. ETSK on sitä mieltä, että nyt on muutettava luonnonhoitoalojen laajuutta ja laatua. |
Perustelu
Vuonna 2015 uutena käyttöön otettujen ympäristötoimien osalta on meneillään vasta toinen täytäntöönpanovuosi. Siksi ei ole vielä käytettävissä luotettavat päätelmät mahdollistavia analyyseja. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan mukaan Euroopan komission on maaliskuuhun 2017 mennessä esitettävä arviointikertomus luonnonhoitoalueiden täytäntöönpanosta. Jatkossa on sitten ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin näiden arviointitulosten pohjalta.
Äänestystulos
Puolesta |
57 |
Vastaan |
120 |
Pidättyi äänestämästä |
11 |
Kohta 1.5 – Muutetaan seuraavasti:
|
ETSK kehottaa varmistamaan kaikkien niiden politiikanalojen johdonmukaisuuden, jotka vaikuttavat biologisen monimuotoisuuden suojeluun. ETSK odottaa tässä yhteydessä, että jo ”luonnonhoitoalojen” väliarviointia ja mahdollista YMP:n väliarviointia hyödynnetään varmistamaan se, että YMP kohdennetaan vastedes edistämään biodiversiteettitavoitteiden saavuttamista. ETSK on sitä mieltä, että nyt on muutettava luonnonhoitoalojen laajuutta ja laatua ja varmistettava myös, että ne voidaan integroida entistä paremmin nykyaikaisiin maatalouskäytäntöihin. |
Perustelu
Esitetään suullisesti.
Äänestystulos
Puolesta |
75 |
Vastaan |
118 |
Pidättyi äänestämästä |
9 |
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/24 |
Lausunto — Euroopan talous- ja sosiaalikomitea — Pariisin jälkeen
(oma-aloitteinen lausunto)
(2016/C 487/04)
Esittelijä: |
Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA |
Komitean täysistunnon päätös |
26/04/2016 |
Oikeusperusta |
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta |
|
oma-aloitteinen lausunto |
Vastaava erityisjaosto |
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
05/09/2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21/09/2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
129/0/0 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Pariisin sopimus on tervetullut maailmanlaajuinen sitoumus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Seuraavaksi täytyy varmistaa, että sopimus ratifioidaan ja pannaan täytäntöön ja että sitä kehitetään edelleen. Tässä lausunnossa ETSK esittää näkemyksensä siitä, mitkä ovat tärkeimmät lähestymistavat, joiden avulla voidaan pitkällä aikavälillä päästä kohti sopimuksessa tavoiteltua hiilineutraalia yhteiskuntaa. |
1.2 |
Valtavat globaalit haasteet edellyttävät jyrkkää muutosta Euroopan unionin lähestymistavassa. Sen sijaan, että keskitytään ainoastaan EU:n omiin kasvihuonekaasupäästöihin, olisi pohdittava, miten EU voisi osaltaan edistää mahdollisimman suurten ilmastohyötyjen saavuttamista maailmanlaajuisesti. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota laatimaan pitkän aikavälin strategian siitä, miten EU:n maailmanlaajuinen ”hiilikädenjälki” (1) voidaan kasvattaa mahdollisimman suureksi. |
1.3 |
EU:n tulisi myös kunnianhimoisesti pyrkiä kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin, jotka ovat hyödyllisiä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. ETSK kehottaakin komissiota laatimaan ilmastostrategian toimintakehyksen siten, että se auttaa vahvistamaan EU:n taloutta ja parantamaan kansalaisten hyvinvointia samalla kun se hillitsee ilmastonmuutosta. |
1.4 |
Jotta voidaan saada aikaan tuntuvia ilmastovaikutuksia ja välttää hiili-, investointi- ja työpaikkavuotoa, sitoutumisen on oltava maailmanlaajuista. ETSK kehottaa komissiota jatkamaan aktiivisen ilmastodiplomatian harjoittamista sopimuksen laajan täytäntöönpanon edistämiseksi ja kannustaakseen suuria talousmahteja korottamaan sitoumuksiaan EU:n tavoitetasoa vastaavalle tasolle. ETSK kehottaa komissiota myös sisällyttämään ilmastonäkökohdat kaikkiin ulkopolitiikan osa-alueisiin, kuten kauppaan, investointeihin ja kehitysyhteistyöhön. |
1.5 |
Käytännössä EU voi parhaiten edistää ilmastonmuutoksen torjumista päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen tähtäävien teknologioiden ja ratkaisujen viennillä ja tuottamalla maailmanmarkkinoille tuotteita, joiden päästöt ovat kilpailijoiden tuotteiden päästöjä pienemmät. ETSK kehottaakin tukemaan voimakkaasti innovointia – tutkimuksesta aina markkinoille pääsyyn asti –, jotta EU voi päästä ilmastoratkaisujen alalla johtavaan asemaan maailmassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yritysten potentiaaliin. |
1.6 |
Ilmastopolitiikan sisäistä ulottuvuutta varten EU:n tulisi pyrkiä olemaan ”ilmastounioni”, joka on toimintapainotteinen, tehokas ja yhtenäinen sisäisessä toiminnassaan.. Kaikki voimat on nyt keskitettävä tähän mennessä tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon, jossa sekä komissiolla että jäsenvaltioilla on omat roolinsa. |
1.7 |
Lisäksi ETSK kehottaa komissiota ottamaan pitkän aikavälin strategian pohjaksi yhdennetyn lähestymistavan. Tulevaa toimintaa olisi kehitettävä osana muita sisämarkkinoiden ”unioneja” eli erityisesti energia-, liikenne-, digitaali-, teollisuus-, maatalous-, pääoma- ja innovaatiounioneja. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös kestävyysajattelun mukaisten elintarvikejärjestelmien asettamiin haasteisiin ja hiilinielujen rooliin. |
1.8 |
Pariisin sopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin pyrittäessä olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti markkinamekanismeja. Neutraali ja tehokas keino kaikkien markkinatoimijoiden mukaan saamiseksi olisi hiilidioksidipäästöjen maailmanlaajuinen hinnoittelujärjestelmä. ETSK kannustaa komissiota tutkimaan aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä ja tekemään yhteistyötä muiden maiden kanssa hiilen maailmanlaajuisen hinnoittelun kehittämiseksi. |
1.9 |
Pariisin jälkeiset askeleet kohti hiilineutraalia taloutta ovat erittäin haastavia. Jotta siirtymä tapahtuisi oikeudenmukaisesti ja hallinnoidusti ja jotta voidaan auttaa yrityksiä ja kansalaisia sopeutumaan muutoksiin ja kehittämään uusia ratkaisuja ja taitoja, on otettava käyttöön asianmukaisia sopeuttamistoimenpiteitä osana ilmastostrategiaa. |
1.10 |
Siirtymän hiilineutraaliin talouteen toteuttavat käytännössä kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat kumppanitahot ruohonjuuritason toimintansa kautta, ja poliittisten päättäjien tehtävänä on luoda tarvittavat toimintaedellytykset ja tarjota rahoitusta muun muassa jakamalla tietoa kaikista tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista. On kehitettävä monitasoinen hallinto, jolla helpotetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ilmaston suojelemiseksi ja poistetaan esteet tällaiselta toiminnalta. ETSK odottaa, että se saa osallistua täysivaltaisesti tällaisen erilaisista sidosryhmistä muodostuvan rakenteen kehittämiseen ja EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategian valmisteluun. |
2. EU vahvana maailmanlaajuisena ilmastotoimijana
2.1 |
Pariisin ilmastokonferenssin (COP21) tuloksena syntyi maailmanlaajuinen sopimus maailman ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta huomattavasti alle kahteen celsiusasteeseen ja ponnistelujen jatkamisesta lämpötilan nousun pitämiseksi alle puolessatoista celsiusasteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä merkitsee valtavaa leikkausta maapallon päästöihin ja edellyttää perinpohjaista muutosta yhteiskunnissa. |
2.2 |
Edessä olevat maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät jyrkkää muutosta EU:n suhtautumisessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ratkaisevan tärkeää on, että EU panostaa mittavasti tehokkaiden maailmanlaajuisten vaikutusten aikaansaamiseen. EU:n tulisikin pyrkiä kasvattamaan ”hiilikädenjälkeään” eikä vain pienentämään ”hiilijalanjälkeään”. |
2.3 |
Ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi ja hiili-, investointi- ja työpaikkavuodon välttämiseksi sitoutumisen on oltava maailmanlaajuista. EU osoitti johtajuutta ennen Pariisin konferenssia ja sen aikana, ja sen olisi jatkettava samassa hengessä kohti tulevia osapuolikokouksia. EU:n tulisi keskittyä ilmastodiplomatiassaan maihin, joissa on suurimmat kasvihuonekaasupäästöt, mutta myös maihin, jotka ovat sen suurimpia kilpailijoita tai taloudellisesta näkökulmasta lupaavimpia yhteistyökumppaneita. Ilmastodiplomatian ja taloudellisen diplomatian tulisikin kulkea käsi kädessä. |
2.4 |
Suurimmat päästöjen tuottajat ovat Kiina, jonka osuus on yli 25 prosenttia, Yhdysvallat, jonka osuus on noin 15 prosenttia, ja EU, jonka osuus on noin 10 prosenttia maapallon päästöistä. EU:n päästöosuuden ennakoidaan laskevan noin viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen jotta EU voisi vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sen täytyy pyrkiä kaikin keinoin kannustamaan muita osapuolia nostamaan tavoitetasoaan. |
2.5 |
Käytännössä EU voi parhaiten edistää maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen hillitsemistä vähähiilisten ratkaisujen viennillä ja tuottamalla maailmanmarkkinoille tuotteita, joiden päästöt ovat kilpailijoiden tuotteiden päästöjä pienemmät. |
2.6 |
Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinasta ja muista nopeasti kehittyvistä maista on tullut tärkeitä vähähiilisten teknologioiden toimittajia. EU on viiden viime vuoden aikana kokenut sekä vienti- että sisämarkkinoilla tietyillä aloilla suoranaisia romahduksia ja menettänyt aikaisemman maailmanlaajuisen teknologisen johtoasemansa. Junckerin komissio on muotoillut tavoitteeksi kärkipaikan saavuttamisen uusiutuvan energian alalla, mutta tämä päämäärä on tällä hetkellä kaukainen. |
2.7 |
EU:n palauttamiseksi ilmastoratkaisujen kärkeen tarvitaankin kiireellisesti uusia, täydentäviä tukitoimia. Maailmanlaajuiset mahdollisuudet liittyvät hyvin monenlaisiin teknologioihin, tuotteisiin, palveluihin ja asiantuntemusaloihin sekä yleisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin. Hiilinieluja koskevan osaamisen – esimerkiksi kestävää metsätaloutta ja metsittämistä koskevan osaamisen – vientiä olisi myös pidettävä mahdollisuutena saada aikaan maailmanlaajuisia vaikutuksia. |
2.8 |
ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on liittynyt maailman johtavien talouksien käynnistämään Mission Innovation -kampanjaan, jonka osapuolet ovat sitoutuneet kaksinkertaistamaan ympäristöä kuormittamatonta energiaa koskevan tutkimus- ja kehittämistyön rahoituksen seuraavien viiden vuoden aikana. |
2.9 |
Tehokas kauppa- ja investointipolitiikka on keskeinen väline vähähiilisten ratkaisujen toteuttamisessa ja edistymisessä kohti hiilineutraalia maailmantaloutta. Myönteisten tulosten saavuttaminen edellyttää, että ilmastoasiat sisältyvät keskeisenä osana kauppa- ja investointisopimuksista käytäviin neuvotteluihin. Tavoitteena tulisi olla esteiden poistaminen ilmastoystävällisten tuotteiden, teknologioiden ja ratkaisujen kaupalta, ja tässä ympäristöhyödykesopimuksella olisi merkittävä rooli. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan myös eri alueiden ilmastopolitiikan ja -vaatimusten eroista aiheutuvien kaupan vääristymien välttämiseksi. |
2.10 |
Kehitysyhteistyöpolitiikan alalla COP21-kokouksessa sovittiin kehittyneiden maiden lupaaman 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuisen ilmastotoimenpiteiden rahoitustavoitteen ulottamisesta vuoteen 2025 ja vaadittiin konkreettista etenemissuunnitelmaa tavoitteen saavuttamiseksi. Myös yksittäiset maat esittivät rahoitussitoumuksia. On tärkeää varmistaa, että lupaukset pidetään ja että rahoitus käytetään talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisesti. Tarvitaan valistuskampanjoita, joissa kansalaisyhteiskunnan tahoille jaetaan tietoa rahoitusmahdollisuuksista erityisesti kehitysmaissa, kuten ETSK on ehdottanut EU–Afrikka-strategian yhteydessä. |
2.11 |
Myös teknologia-alan yhteistyöllä on roolinsa kehitysyhteistyöpolitiikassa. Teollis- ja tekijänoikeudet tulee suojata asianmukaisesti, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä innovaatiotoiminnassa. On myös tärkeää varmistaa, että tarjotut ratkaisut soveltuvat kehitysmaiden olosuhteisiin ja auttavat niitä – kumppanuuden hengessä – valitsemaan vähähiilisen kasvun, joka ei kuitenkaan estä niiden kehitystä. Myös valmiuksien kehittäminen on tarpeen kehitysmaiden tukemiseksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. |
2.12 |
Yleisesti ottaen olisi tärkeää, että ilmastonäkökohdat otetaan huomioon kaikessa EU:n ulkopoliittisessa toiminnassa Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen täytäntöönpanon edistämiseksi. |
3. Kohti tehokkaampaa ilmastounionia
3.1 |
Jotta EU:lla olisi vankka perusta nousta vahvaksi maailmanlaajuiseksi toimijaksi, sen tulisi olla ilmastounioni, joka on kaikilta osin tehokas, yhtenäinen ja uskottava sisäisessä toiminnassaan. Sen tulee olla ennen kaikkea toiminnan unioni. Kaikki voimat on nyt keskitettävä tähän mennessä tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon, jossa sekä komissiolla että jäsenvaltioilla on omat roolinsa. |
3.2 |
Ilmastonmuutoksen hillitseminen koskee kaikkia talouden aloja, joten ilmastounionin täytyy pohjautua yhdennettyyn lähestymistapaan. Tulevia ilmastotoimia olisikin kehitettävä osana asiaan liittyviä ”unioneja” eli muun muassa energiaunionia, yhtenäistä Euroopan liikennealuetta, tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoita, digitaalisia sisämarkkinoita, Euroopan teollisuuspolitiikkaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa, pääomamarkkinaunionia ja innovaatiounionia. EU:n ilmastopolitiikan ja kansallisen täytäntöönpanon välille olisi myös löydettävä optimaalinen lähestymistapa. |
3.3 |
EU:n tulisi täyttää omat ilmastositoumuksena tavalla, jolla lujitetaan EU:n taloutta ja parannetaan kansalaisten hyvinvointia. Ilmastopolitiikkaa ei pitäisi nähdä vain kompromissina taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden välillä, vaan olisi pyrittävä kaikkia hyödyttäviin ratkaisuihin. Tätä varten tarvitaan toimenpiteitä vähähiilisen kasvun edistämiseksi hyödyntämällä täysimääräisesti esimerkiksi digitalisoinnin, puhtaiden teknologioiden, biotalouden ja kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet. |
3.4 |
Hiilen vähentämiseen kohdistuvia mittavia investointeja tarvitaan sekä maailmanlaajuisesti että EU:n sisällä. Ilmastonäkökohdat olisi otettava huomioon julkisten investointiohjelmien ja myös EU:n rahastojen rahoitusperusteissa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin rooli ovat erittäin tärkeitä. ETSK on tyytyväinen Euroopan investointihankeportaalin ja Euroopan investointineuvontakeskuksen perustamiseen ja painottaa, että hankkeille asetettavat kynnysarvot eivät saa sulkea pois pienempiä hankkeita. |
3.5 |
Yksityisellä sektorilla hiilen vähentämiseen kohdistuvilla investoinneilla on samat ennakkoedellytykset kuin millä tahansa investoinneilla. Jotta ilmastonmuutoksen hillitsemisen avaamat mahdollisuudet ja liiketoimintapotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on välttämätöntä luoda kannustava, kilpailuun perustuva ja vakaa liiketoimintaympäristö. |
3.6 |
Päästäkseen johtavaan asemaan maailmassa ilmastoteknologioiden ja -ratkaisujen alalla EU:n tulee investoida toimintaedellytyksiin, jotka edistävät innovointia ja jotka kattavat tutkimuksen, kehittämisen, pilotti- ja esittelyhankkeet sekä viime kädessä markkinoille saattamisen ja kansainvälisen laajentumisen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yritysten innovointipotentiaaliin ja pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Tätä varten on varmistettava, että rahoituksen saanti ei aiheuta ongelmia pk-yrityksille. |
3.7 |
Koska useimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat energian tuotannosta, energialla on keskeinen sija siirtymässä. Ratkaisevia toimenpiteitä ovat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähähiilisillä energialähteillä ja energiatehokkuuden parantaminen kaikilla aloilla ja kaikissa toiminnoissa. Yhteiskunnan lisääntyvä sähköistyminen – kun se korvaa fossiiliset polttoaineet – voi auttaa merkittävästi alentamaan päästöjä. Yksi suurimmista haasteista ja mahdollisuuksista on sähkön varastointiratkaisujen kehittäminen. |
3.8 |
Hiilen vähentämiseksi liikenteen alalla ja erityisesti tieliikenteessä tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Sähkö ja vaihtoehtoiset energialähteet, edistykselliset biopolttoaineet, ajoneuvojen ja logistiikan energiatehokkuuden parantaminen, vähähiilisten liikennemuotojen käytön lisääminen, liikennemuotojen yhdistely ja julkinen liikenne sekä maankäytön suunnittelu ovat tärkeitä tekijöitä siirtymän toteuttamisessa. ETSK kehottaa pyrkimään laiva- ja lentoliikenteen alalla kunnianhimoisiin maailmanlaajuisiin tuloksiin IMOn ja ICAOn puitteissa. |
3.9 |
Hiilen vähentäminen edellyttää myös tuotteiden ja tuotantotapojen kehittelyä. Eniten mahdollisuuksia tarjoavat innovatiivisten liiketoimintamallien luominen ja sellaisten uusien vähähiilisten tuotteiden kehittely, joissa pääpaino on palvelussa ja tarjottavissa toiminnoissa. Kaikkien alojen ja kaikkien toimijoiden potentiaali tulisi valjastaa käyttöön, eivätkä poliittiset päättäjät saisi valikoida voittajia esimerkiksi tukemalla tiettyjä aloja, tekniikoita tai tuotteita. |
3.10 |
Maa- ja metsätalous ovat kytköksissä ilmastonmuutokseen monin eri tavoin. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilidioksidin talteenotolla on olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tässä korostuu, miten tärkeää on metsävarojen kestävä käyttö ja asianmukainen maaperän hoito. Toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutuminen asettaa suuria haasteita maa- ja metsätaloudelle. Tarvitaankin intensiivistä tutkimus- ja kehitystyötä ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyvyn ja niihin sopeutumisen sekä maaperän hiilinieluroolin alalla. |
3.11 |
Ilmastonmuutoksen ja elintarviketurvan välinen yhteys on elintärkeä väestön kasvaessa nopeasti. Elintarviketurvan ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen asettamiin suuriin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan enemmän kestävyysajattelun mukaisia elintarvikejärjestelmiä. Samalla on estettävä hiili- ja työpaikkavuoto. |
3.12 |
Digitalisointi on olennainen osa yhteiskunnan hiilikomponentin vähentämistä. Automaatio, robotiikka ja esineiden internet tehostavat teollisia prosesseja ja logistiikkaa. Kansalaiset osallistuvat hiilestä irtautumista koskevaan prosessiin älykkäiden energiaverkkojen, älykkään liikkuvuuden, älykkäiden rakennusten ja älykkäiden yhteisöjen kautta, ja näiden ansiosta kuluttajista voi tulla tuottajakuluttajia. Digitaaliset foorumit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tavaroiden ja palvelujen jakamiseen. |
3.13 |
Kansalaisilla on kaikilta osin keskeinen rooli siirryttäessä hiilineutraaliin talouteen. Kestäväpohjaisemmat kulutusmallit ja elintapojen muutokset esim. ruokavalion, hankintojen, liikkumisen ja harrastusten suhteen voivat tuoda huomattavia tuloksia. Valistus, tuotetiedot ja kasvatus ovat välineitä, joilla kuluttajia voidaan auttaa tekemään tietoisia valintoja. |
3.14 |
ETSK on antanut viime vuosien aikana useita tärkeitä lausuntoja, joissa esitetään tarkempia toimenpiteitä siirtymiseksi kohti hiilineutraalia tulevaisuutta edellä mainituilla keskeisillä aloilla (2). |
3.15 |
Siirtyminen hiilineutraaliin talouteen merkitsee väistämättä sitä, että on voittajia ja häviäjiä. Siksi on välttämätöntä, että siirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti ja tasapainoisesti. Tarvitaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla autetaan yrityksiä ja kansalaisia sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Kustannusten nousu ja osaamisvaje ovat suurimmat uhat, joihin on puututtava. Kohdennettu rahoitusapu, joka perustuu haavoittuvimpien alojen ja ihmisryhmien identifiointiin, on yksi mahdollinen vaihtoehto. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä löytämään uusia ratkaisuja ja kehittämään osaamista. |
4. Hinnoittelumekanismien täysimääräinen hyödyntäminen
4.1 |
Markkinamekanismeja tulisi hyödyntää mahdollisimman laajasti, kun toteutetaan toimenpiteitä poliittisten päättäjien Pariisin sopimuksessa asettamien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta ilmastotoimia voitaisiin tukea puolueettomasti ja tehokkaasti, on pyrittävä luomaan kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen hinnoittelujärjestelmä. Jotta hinnoittelujärjestelmä voisi toimia moitteettomasti, on luovuttava ristiriitaisista tai päällekkäisistä energia-alan tuista. |
4.2 |
Erilaisia hiilen hinnoittelujärjestelmiä, joista yleisimpiä ovat hiilivero ja päästöoikeuksien rajoittaminen ja kauppa, käytetään jo useissa maissa ja alueilla. Harkinnassa on myös toimenpiteitä, joilla eri järjestelmät kytketään toisiinsa. |
4.3 |
EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien hinta on pysytellyt odottamattoman alhaisena, koska oikeuksien tarjonta on selvästi ylittänyt kysynnän ja päällekkäiset tuet ovat häirinneet markkinoita. Päästökatolla varmistetaan, että päästöjenvähennystavoite saavutetaan, mutta järjestelmä ei sisällä kannustimia vähähiiliseen energiaan investoimiseksi. Tämä edellyttäisi hiilen hinnan nostamista ja samalla toimenpiteitä hiilivuodon estämiseksi. |
4.4 |
Hyvin toimiva ja oikeudenmukainen maailmanlaajuinen hiilen hinnoittelujärjestelmä tasoittaisi vientiyritysten toimintaedellytyksiä maailmanmarkkinoilla ja alentaisi näin investointi- ja työpaikkavuodon riskiä. Lisäksi se poistaisi kilpailuedun tuontitavaroilta, jotka ovat halvempia alempien ilmastovaatimusten ansiosta. Samalla se suuntaisi rahoitusvirtoja kehitysmaihin. Siksi tulisi pyrkiä määrätietoisesti luomaan asianmukainen globaali järjestelmä. Komitea muistuttaa, että se on lisäksi kannattanut – pääasiassa väliaikaisena ratkaisuna – hiilipitoisuuteen kohdistettavan rajaveron mukautuksiin perustuvan mekanismin (Border Carbon Adjustment) soveltamista, kunnes tällainen globaali järjestelmä saadaan käyntiin (3). Tällaisten mekanismien haasteet ja riskit on kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon. |
4.5 |
Asianmukaisen hinnoittelujärjestelmän ennakkoedellytysten ja seurausten tutkimiseksi olisi arvioitava huolellisesti erilaisia vaihtoehtoja. Ainakin seuraavia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä olisi tutkittava:
|
ETSK kehottaa komissiota tutkimaan aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä, jakamaan kokemuksiaan ja tekemään yhteistyötä muiden maiden kanssa hiilen maailmanlaajuisen hinnoittelujärjestelmän kehittämiseksi.
5. Kansalaisyhteiskunnan monet roolit
5.1 |
Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli maailmanlaajuisesti sekä EU-, valtio- ja paikallistasoilla siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Muutoksen toteuttavat käytännössä yritykset, työntekijät, kuluttajat ja kaikki kansalaiset omalla ruohonjuuritason toiminnallaan, ja poliittisten päättäjien tehtävänä on luoda siihen tarvittavat ja kannustavat toimintaedellytykset. |
5.2 |
Markkinoilla tapahtuu paljon edistystä: Yhä useammat yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat ottavat huomioon investointikohteittensa ”hiiliriskin”, ja ilmastoaiheisia yksityisiä pääomarahastoja on perustettu. Monet yritykset uusivat ja kehittävät toimintaansa ja tuotevalikoimaansa ilmastotietoisten asiakkaiden ja osakkeenomistajien vaatimuksiin vastaamiseksi. Eri aloille ja suuryritysten ja pk-yritysten välille syntyy uusia liiketoimintaekosysteemejä. |
5.3 |
COP21-kokoukseen sisältyi myös merkittävä osio, jossa tuotiin esiin valtiotasoa alempien tasojen viranomaisten, yksityissektorin ja muiden kansalaisyhteiskunnan osapuolten roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja uusien kumppanuuksien luomisessa. Tällaista toimintaa on jatkettava ja tehostettava maailmanlaajuisessa ilmastotoimia koskevassa ohjelmassa. |
5.4 |
Kuten ETSK on ehdottanut (4), olisi perustettava poliittisten, hallinnollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden koalitio, jonka tehtävänä olisi edistää valtiovallasta riippumatonta ilmastonsuojelutoimintaa eri tasoilla ja tiedottaa siitä, toimia järjestelmällisen vuoropuhelun foorumina ja poistaa esteet tällaiselta toiminnalta. ETSK odottaa, että se saa osallistua täysivaltaisesti tällaisen yhtenäisen, erilaisista sidosryhmistä muodostuvan rakenteen kehittämiseen. |
5.5 |
Ilmastoasiat – yhdessä elintarviketurvaa koskevan haasteen kanssa – ovat keskeisellä sijalla yhteistyössä, jota ETSK tekee eri alueiden ja erityisesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) (5) ja Välimeren maiden kansalaisyhteiskuntien kanssa. |
5.6 |
ETSK on myös halukas auttamaan komissiota valmistelemaan EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa siirtymiseksi kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) ”Kädenjälki” mittaa ympäristöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia hyödyllisiä vaikutuksia, kun ”jalanjälki” mittaa kielteisiä vaikutuksia eli esimerkiksi päästöjä (Norris 2015). ”Hiilikädenjälki” mittaa siten päästöjen vähentämisen tai nielujen lisäämisen myönteisiä ilmastovaikutuksia. EU:n hiilikädenjäljellä tarkoitetaan EU:n missäpäin maailmaa tahansa aikaansaamien myönteisten vaikutusten summaa.
(2) Ks. esimerkiksi seuraavat ETSK:n lausunnot: COP 21:n päätelmien vaikutukset eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, EUVL C 303, 19.8.2016, s. 10, energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015, EUVL C 264, 20.7.2016, s. 117, kiertotalouspaketti, EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98, integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma, EUVL C 133, 14.4.2016, s. 25, energiamarkkinoiden uusi rakenne, EUVL C 82, 3.3.2016, s. 13, energiatehokkuusmerkintä, EUVL C 82, 3.3.2016, s. 6, energian kuluttajien aseman vahvistaminen, EUVL C 82, 3.3.2016, s. 22, päästökauppajärjestelmän tarkistaminen, EUVL C 71, 24.2.2016, s. 57, Pariisin pöytäkirja, EUVL C 383, 17.11.2015, s. 74, ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset maa- ja metsätalouteen EUVL C 291, 4.9.2015, s. 1, ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030, EUVL C 424, 26.11.2014, s. 39, markkinapohjaiset ohjauskeinot, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1
(3) Ks. lausunto markkinapohjaisista ohjauskeinoista, kohdat 3.5.1 ja 3.5.2, (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1)
(4) Lausunto aiheesta Koalitio Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annettu 14. heinäkuuta 2016, EUVL C 389, 21.10.2016, s. 20
(5) Ks. EU:n ja Afrikan talous- ja yhteiskuntaelämän sidosryhmäverkoston päätöslauselma, heinäkuu 2016, Nairobi.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/30 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”ETSK:n kanta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen tiettyihin avainkysymyksiin”
(oma-aloitteinen lausunto)
(2016/C 487/05)
Esittelijä: |
Philippe DE BUCK |
Toinen esittelijä: |
Tanja BUZEK |
Komitean täysistunnon päätös |
21.1.2016 |
Oikeusperusta: |
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta |
|
oma-aloitteinen lausunto |
Vastaava erityisjaosto |
”ulkosuhteet” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
19.7.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
213/23/17 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Vuosi 2016 on ratkaiseva transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen kannalta. EU:n ja Yhdysvaltojen pääneuvottelijat ovat vakuuttaneet sitoutuneensa vauhdittamaan neuvotteluja tavoitteenaan päästä ennen Yhdysvaltojen nykyisen hallituskauden päättymistä kunnianhimoiseen ja kattavaan poliittiseen sopimukseen, jossa määritetään mahdolliset ”laskeutumisvyöhykkeet” kaikilla aloilla. Niinpä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) päätti laatia oma-aloitteisen lausunnon TTIP:n tietyistä avainkysymyksistä. |
1.2 |
Lausunnossa ei oteta kantaa EU:n ja Yhdysvaltojen käymien neuvottelujen tuloksena mahdollisesti syntyvään lopulliseen sopimukseen. Siitä huolimatta on tärkeää arvioida, missä määrin tällä hetkellä julkisuudessa olevissa EU:n ehdotuksissa on otettu huomioon eurooppalaisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökannat, jotka on ilmaistu varsinkin aikaisemmissa ETSK:n lausunnoissa. Näin muodoin on mahdollista laskea perusta Euroopan komission ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvemmalle kumppanuudelle EU:n kauppapolitiikan kehittämisessä. |
1.3 |
ETSK korostaa institutionaalista rooliaan ja esittää näin ollen seuraavat suositukset. |
1.4 Sääntely-yhteistyö
1.4.1 |
TTIP-neuvottelut luovat koko ajan uutta pontta lisätä sääntely-yhteistyötä, johon kohdistuu entistä suurempia toiveita. Komitea paneekin tyytyväisenä merkille, että esitettyyn sopimuksen kyseiseen lukuun sisältyy julkisen politiikan tavoitteiden edistäminen ja korkea suojelun taso useilla erikseen yksilöidyillä aloilla. ETSK on myös hyvillään selkeästä toteamuksesta, että sääntely-yhteistyön institutionaalisen rakenteen tehtävä ja tarkoitus on päätöksentekijöiden tukeminen ja neuvominen demokraattisen valvonnan alaisena ja että tällä rakenteella ei ole valtuuksia antaa säädöksiä, eikä tämä voi korvata mitään osapuolten omia sääntelymenettelyjä. |
1.4.2 |
Komitea perää kuitenkin selkeämpää määritelmää ”kuormittaville” säädöksille ja korostaa, että kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevia oikeuksia suojaavia säädöksiä ei sinällään voida pitää ”kuormittavina”. |
1.4.3 |
ETSK edellyttää myös, että hyviä sääntelykäytänteitä käsittelevässä luvussa ei rajoitetta sopimuspuolten oikeutta sääntelyyn tai näiden oikeutta ottaa käyttöön Yhdysvaltojen soveltamaa julkistamis- ja kuulemisprosessia (notice-and-comment) vastaavia menettelyjä. |
1.4.4 |
ETSK pyytää lisäksi Euroopan komissiota selkeyttämään edustavien sidosryhmien osallistumisen mahdollistavia järjestelyjä. Tämä koskee varsinkin työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. |
1.5 Kaupan tekniset esteet (Technical Barriers to Trade, TBT) ja terveys- ja kasvinsuojelutoimet (Sanitary and Phytosanitary Measures, SPS)
1.5.1 |
ETSK katsoo, että standardointia, teknisiä määräyksiä, tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevia ehdotuksia on pidettävä Euroopan unionin tärkeinä offensiivisina etuina. Komitea toteaa avoimuuteen liittyvät merkittävät määräykset. Se kehottaa kuitenkin
|
1.5.2 |
ETSK panee merkille, että terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä luku perustuu WTO:n SPS-sopimukseen, joka käsittää ennalta varautumisen periaatteen. ETSK perää kuitenkin lisää vakuuksia siitä, että EU:n elintarvikelainsäädäntöä ei muuteta ja että EU tulee säilyttämään asettamansa hormoneja, kasvunedistäjiä ja muuntogeenisiä organismeja koskevat rajoitukset. |
1.6 Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen
1.6.1 |
ETSK toteaa kaupan helpottamisen olevan tärkeä asia erityisesti pienille yrityksille. Se pitää Euroopan komission ehdottamaa sopimuslukua tervetulleena. Komitea kehottaa kuitenkin jatkamaan tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja selkeyttämään määräyksiä tullilainsäädännön rikkomisesta koituvista seuraamuksista ja siihen liittyvistä vastuukysymyksistä. |
1.7 Palvelut
1.7.1 |
ETSK on tyytyväinen merkittäviin sitoumuksiin, joita EU on tehnyt palveluja käsittelevässä luvussa, ja toistaa kehotuksensa laajentaa markkinoillepääsyä liittovaltion ja osavaltioiden tasolla ja tehostaa säätely-yhteistyötä – tietoisena, että markkinoillepääsy riippuu osaltaan tuosta seikasta. Komitea edellyttää lisäksi, että julkiset palvelut säilytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisina. ETSK toteaa samalla uudelleen, että audiovisuaaliset palvelut eivät kuulu neuvotteluvaltuuksiin eikä niitä siis pidä sisällyttää mihinkään sitoumuksiin. Komitea tukee lisäksi Euroopan komission päätöstä keskeyttää neuvottelut rahoituspalvelumarkkinoille pääsystä siihen asti, kunnes Yhdysvaltain neuvottelijat myöntyvät selkeästi neuvottelujen käynnistämiseen sääntely-yhteistyöstä, tavoitteena suojelutason kohottaminen ja rahoitusvakauden lisääminen alalla. ETSK kehottaa myös muotoilemaan maininnan laajasti määriteltyjä julkisia palveluja koskevasta poikkeuksesta selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta varmistetaan, että sopimuksen ulkopuolelle suljetaan kaikki palvelut, jotka ovat ulkoistettavia tai joiden rahoittajina toimivat julkinen valta, yksityiset voittoa tavoittelevat tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. |
1.8 Kauppa ja kestävä kehitys
1.8.1 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva komission ehdotus on kattava ja yksityiskohtainen. Se muistuttaa kuitenkin, että näiden määräysten tosiasiallinen arvo riippuu viime kädessä mahdollisuuksista panna ne tehokkaasti täytäntöön. ETSK perää tehokasta täytäntöönpanomekanismia ja vahvaa seurantamekanismia, johon kansalaisyhteiskunta myötävaikuttaa. ETSK ei pysty kommentoimaan TTIP-sopimukseen sisältyvän kestävää kehitystä käsittelevän luvun täytäntöönpanotoimenpiteitä, koska täytäntöönpanoa koskevien tekstiehdotusten laatiminen on viivästynyt. Komission on tärkeää vaihtaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolien kanssa näkemyksiä näistä ehdotuksista voidakseen varmistaa, että ne tuottavat käytännössä tulosta. ETSK pidättää itsellään mahdollisuuden ottaa kantaa näihin näkökohtiin, kunhan ne tuodaan julkisuuteen. |
1.9 Investointisuoja
1.9.1 |
ETSK ottaa tyytyväisenä vastaan investointisuojajärjestelmän uudistamiseen tähtäävän ehdotuksen ja tavoitteen luoda pysyvä monenvälinen investointituomioistuin korvaamaan yksityiset välimiestuomioistuimet. ETSK näkee kuitenkin vielä tiettyjä huolta herättäviä, olennaisen tärkeitä kohtia, joihin tulisi paneutua. Ne on lueteltu lausunnon kohdassa 8.8. Se kehottaa lisäksi Euroopan komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin, joka kattaa sekä uuden investointituomioistuinjärjestelmän kustannukset että sen toiminnan. |
2. Asian taustaa
2.1 |
Aina siitä asti, kun TTIP-neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2013, ETSK on ollut tärkeässä roolissa muotoiltaessa EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökantoja. Sitä varten komitea on laatinut lausuntoja TTIP-neuvottelujen erityiskysymyksistä (1), investointisuojasta ja sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisusta (investor-to-state dispute settlement, ISDS) (2) sekä TTIP:n vaikutuksista pk-yritysten kannalta (3). Tällä välin komissio on julkaissut otsikolla ”Kaikkien kauppa” tärkeän tiedonannon (4), jossa esitetään valmisteilla olevien kauppa- ja investointisopimusten edellytykset. ETSK asettuu tukemaan tiedonannossa hahmoteltua toimintamallia kyseisestä aiheesta antamassaan lausunnossa (5). Komitea pyrkii lisäksi yhteistuumin EU:n muiden toimielinten kanssa antamaan panoksensa kansalaisyhteiskunnassa käytävään, asialliseen tietoon perustuvaan keskusteluun TTIP:stä lukuisten TTIP:hen liittyvien toimintojen myötä. Niihin kuuluvat kuulemistilaisuuksien järjestäminen ja ETSK:n jäsenten vierailut Yhdysvaltoihin. |
2.2 |
ETSK panee merkille, että TTIP-neuvotteluja käydään avoimemmin kuin aikaisempia kauppa- ja investointineuvotteluja: kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin neuvoston neuvotteluvaltuudet ja EU:n näkökannat sekä lukuisia tekstiehdotuksia on julkistettu. On perustettu neuvoa-antava ryhmä, johon kuuluvat asiantuntijat edustavat laajaa eri intressiryhmien kirjoa: kuluttajia, ammattiliittoja, elinkeinoelämää, ympäristö- ja kansanterveysalaa. Sen tehtävänä on tarjota EU:n kauppaneuvottelijoille laadukasta neuvontaa aloilla, jotka ovat neuvottelujen kohteena. ETSK toteaa kuitenkin institutionaaliseen rooliinsa viitaten olevansa pettynyt siihen, että sitä ei ole virallisesti otettu mukaan tähän nimenomaisesti transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta käsittelevään neuvoa-antavaan ryhmään (6). Euroopan komissio on perustanut erityisen TTIP-aihepiirille omistetun verkkosivuston, josta löytyy tietopaketteja, lukuoppaita, EU:n kannanottoja (joissa esitellään ja kuvataan Euroopan unionin yleistä lähestymistapaa kulloiseenkin aiheeseen nähden), EU:n tekstiehdotuksia (jotka ovat Euroopan unionin alustavia ehdotuksia oikeudellisiksi teksteiksi TTIP:n käsittämistä aiheista) ja palvelumarkkinoille pääsyä koskeva EU:n tarjous. ETSK arvostaa Euroopan komission ehdotusta perustaa kansalaisyhteiskunnan foorumi, joka koostuu riippumattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajista, mm. niistä, jotka osallistuvat EU:n sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin, ja jonka puitteissa käytäisiin vuoropuhelua sopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. |
2.3 |
Käsillä oleva lausunto perustuu aikaisempien lausuntojen antiin. Niissä kehotetaan jakamaan TTIP:n tuomat hyödyt tasapuolisesti elinkeinoelämän (pk-yritykset mukaan luettuina), työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisten kesken ja asettamaan sopimuksen hyväksymisen ennakkoehdoksi sen, että EU:ssa voimassa olevat korkeatasoiset normit turvataan. ETSK pitää tärkeänä kommentoida jo julkistettuja EU:n näkökantoja ja tiettyjen lukujen tekstiehdotuksia selvittääkseen, missä määrin ne ovat yhdenmukaiset mainittujen ennakkoehtojen kanssa, ja yksilöidäkseen eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa pääasiallisesti kiinnostavat ja sitä huolettavat seikat. ETSK on päättänyt keskittyä analyysissään erityisesti ehdotuksiin, jotka koskevat sääntely-yhteistyötä, hyvät sääntelykäytänteet mukaan luettuina (julkistettu 21. maaliskuuta 2016), kaupan teknisiä esteitä (TBT) ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS) (joista molemmat julkistettiin tammikuussa 2015), tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista (asetettiin käytettäväksi tammikuussa 2015 ja tarkistettiin maaliskuussa 2016), palveluja (julkistettiin heinäkuussa 2016), kestävää kehitystä (julkistettiin marraskuussa 2015) ja investointeja (julkistettiin marraskuussa 2015). Tämänkertaisessa lausunnossa käsitellään asiakirjoja, jotka oli julkaistu vuoden 2016 heinäkuun 14. päivään mennessä. |
2.4 |
Todettakoon, että Euroopan komissio julkisti 14. heinäkuuta 2016 sopimukseen liittyvää institutionaalista rakennetta koskevan ehdotuksen (7), johon sisältyy kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuvien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustaminen osapuolten neuvonantajiksi sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Komitea on tyytyväinen siitä, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimeksiantoa on laajennettu siten, että se kattaa kaikki sopimukseen liittyvät intressikysymykset. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei EU:n ehdotuksessa nimenomaisesti mainita molempien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiskokousta, jonka ne voivat kutsua koolle omasta aloitteestaan, ja että kansalaisyhteiskuntafoorumin voi kutsua koolle vain sekakomitea. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenet voivat työstää kansalaisyhteiskuntafoorumien kokouksissa sopimusosapuolille osoitettavia yhteisiä suosituksia. |
2.5 |
Tähän liittyen ETSK pahoittelee syvästi, että kun neuvotteluja ryhdytään lopulta käymään konsolidoitujen tekstien pohjalta, tähän mennessä saavutettu korkea avoimuuden taso joutuu vakavasti uhatuksi, ellei Yhdysvallat suostu siihen, että nämä tekstit asetetaan suuren yleisön tai ainakin EU:n neuvoa-antavan ryhmän saataville. ETSK kehottaakin komissiota pyrkimään edelleen parhaansa mukaan käymään asiasta keskusteluja neuvottelukumppaninsa kanssa. |
3. Sääntely-yhteistyö
3.1 |
Sääntely-yhteistyö on yksi TTIP:n kolmesta pilarista – muut kaksi ovat markkinoillepääsy ja sääntökysymykset. Se koostuu neljästä elementistä: horisontaaliset näkökohdat (johon kuuluu yhtäältä osio ”sääntelyn yhdenmukaisuus” eli ”hyvät sääntelykäytänteet” ja toisaalta osio sääntelijöiden välisestä ”sääntely-yhteistyöstä”), tekniset kaupan esteet (TBT), elintarviketurvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys (SPS) sekä alakohtaisia liitteitä. Tässä käsillä olevan lausunnon tekstijaksossa on tarkoitus kommentoida ensimmäistä näistä elementeistä: horisontaalisia näkökohtia. Sitä seuraavassa tekstijaksossa käsitellään puolestaan teknisiä kaupan esteitä ja elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä. |
3.2 |
Sääntely-yhteistyö on määritetty yhdeksi TTIP:n keskeisistä tavoitteista, koska sillä saattaa olla merkittävä kauppaa ja investointeja helpottava vaikutus ja koska se voi parantaa eritoten pienten yritysten kilpailukykyä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset odottavat uusien mahdollisuuksien avautumista, sillä niillä ei ole samanlaisia voimavaroja toimia erilaisissa sääntely-ympäristöissä Atlantin molemmin puolin kuin suurilla yrityksillä. Sääntelyjärjestelmien tekeminen yhdenmukaisemmiksi synnyttäisi samanaikaisesti suurille yrityksille mahdollisuuksia käyttää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä mittakaavaetuja hyödykseen. |
3.3 |
Pyrkimykset sääntely-yhteistyön aikaansaamiseen eivät ole uusi asia (8). TTIP-neuvottelut luovat koko ajan uutta pontta lisätä sääntely-yhteistyötä, johon kohdistuu entistä suurempia toiveita. ETSK katsoo, että sääntely-yhteistyön lisäämisestä kertyvien etujen arvioiminen ei ole helppoa lähinnä siksi, että ne vaihtelevat riippuen siitä, miten pitkälle menevästä yhteistyöstä neuvotteluissa päästään sopimukseen. Euroopan komission laatimassa luonnoksessa tekniseksi väliraportiksi kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista päätellään, että 76 % TTIP:n vaikutuksesta olisi sääntely-yhteistyöstä johtuvaa, kun taas 24 % sen vaikutuksesta juontuisi tullien alentamisesta (9). |
3.4 |
ETSK pitää kuitenkin tärkeänä, että ryhdytään suojatoimiin, joilla varmistetaan, ettei sääntely-yhteistyön prosessia käytetä sosiaali-, työ-, kuluttaja- ja ympäristönormien heikentämiseen vaan että niitä pyritään ennemminkin parantamaan sen avulla. Mikäli nuo ehdot täyttyvät, ei tästä kertyisi ainoastaan taloudellisia hyötyjä, vaan voitaisiin myös helpottaa sääntelijöiden tehtävää julkisen vallan politiikan tavoitteiden saavuttamisessa. |
3.5 |
Korkeatasoisen suojelun varmistaminen EU:ssa oli perustava kysymys ETSK:lle. Nykymuotoinen ehdotus sääntely-yhteistyötä käsittelevän luvun x1 b artiklaksi kattaa pyrkimykset julkisen politiikan tavoitteisiin ja korkeatasoisen suojelun muun muassa seuraavilla aloilla: kansanterveys; ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojeleminen; työterveys- ja työturvallisuus; työolot ja -ehdot; eläinten hyvinvointi; ympäristö; kuluttajat; sosiaalinen suojelu ja sosiaaliturva; henkilötietojen suoja ja kyberturvallisuus; kulttuurinen monimuotoisuus; rahoitusvakaus. |
3.6 |
ETSK on kuitenkin huolissaan, että tämä saatetaan kyseenalaistaa x1 d artiklalla, jossa tavoitteeksi mainitaan liiallisesti kuormittavien sääntelyvaatimusten vähentäminen (10). ETSK pelkää, että tuollainen muotoilu saattaisi johtaa tulkintaan, että kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevia oikeuksia suojaavia säädöksiä sinällään pidettäisiin ”kuormittavina”. |
3.7 |
Niinpä ETSK uudistaa painokkaasti lausumansa, että olemassa olevien korkealuokkaisten normien turvaaminen on perusvaatimus ja että parempien kaupankäyntimahdollisuuksien tavoittelemisen ohella sääntely-yhteistyön tulisi lisäksi parantaa ihmisten turvallisuutta, terveyttä ja taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia Atlantin molemmin puolin. Sen vuoksi tämä sitoumus tulisi vahvistaa hyvin selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti lopullisessa sopimuksessa. ETSK on huolissaan hyviä sääntelykäytänteitä koskevasta EU:n ehdotuksesta. Sääntely-yhteistyössä tulisi pyrkiä sääntelyviranomaisten vuoropuhelun parantamiseen, ei toisen osapuolen sääntelyprosesseihin vaikuttamiseen. ETSK kehottaa Euroopan komissiota selventämään ehdotuksensa hyviä sääntelykäytänteitä koskevaa osuutta. |
3.8 |
Tässä mielessä ETSK katsoo, että nykymuotoista ehdotusta luvuksi hyvistä sääntelykäytänteistä, jossa todetaan, että sopimuspuolten tulee harkita muita kuin sääntelyvaihtoehtoja (mukaan luettuna mahdollisuus olla sääntelemättä) säädöksen tavoitteen saavuttamiseksi, ei tulisi pitää rajoittavana sopimuspuolten sääntelyoikeuden kannalta. Jotta asiasta luotaisiin suurempi varmuus, sopimustekstissä tulisi täsmentää, että tämä määräys ei saa rajoittaa sopimuspuolten oikeutta säännellä. Komitea toteaa lisäksi, että ehdotuksen 6 artiklaa sidosryhmien kuulemisesta ei tulisi pitää Yhdysvaltojen soveltamaa julkistamis- ja kuulemisprosessia vastaavana. |
3.9 |
ETSK:n näkökulmasta kaupankäynnin kehittäminen tulisikin säilyttää asemaltaan keskeisenä tavoitteena. On tärkeää, että TTIP-neuvottelut tukevat tarpeettomien kaupan esteiden poistamista (11). |
3.10 |
ETSK on hyvillään, että komission nykymuotoisessa ehdotuksessa todetaan yksiselitteisesti, että sääntely-yhteistyön institutionaalisen rakenteen tehtävä ja tarkoitus on päätöksentekijöiden tukeminen ja neuvominen Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston harjoittaman demokraattisen valvonnan alaisena (12). Tavanmukaista lainsäädäntäprosessia ei saa häiritä ja viipeet ja sääntelyn jähmeneminen on estettävä. ETSK on tyytyväinen ehdotettuun 1 artiklaan, jossa vahvistetaan paitsi oikeus säännellä myös oikeus määrittää suojelun taso. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ehdotuksessa määritellään eri komiteoiden ja ryhmien kokoonpano ja työskentelyn järjestämistä koskevat säännöt. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan horisontaalista sääntely-yhteistyötä käsittelevien lukujen, kaupan teknisiä esteitä ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevien lukujen sekä alakohtaisten liitteiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden. |
3.11 |
Sääntelyprosessin alussa käytävä vuoropuhelu lisää mahdollisuuksia löytää toimintapoliittisia ratkaisuja, joihin sisältyy rajatylittävä näkökulma, ja sitä tullaan edellyttämään. Komission ehdotuksessa on selkeästi ja yksityiskohtaisesti mainittava sidosryhmien osallistuminen avoimen prosessin avulla, joka on hyvän sääntelymenettelyn keskeisiä periaatteita Euroopan unionissa. Jotta sääntely-yhteistyö tuottaisi osallistavia tuloksia ja ehdotuksia sääntelijöiden näkökulmasta, tarvitaan sidosryhmien, ja eritoten liikeyritysten, kuluttajien ja ympäristöjärjestöjen, sekä työntekijöiden järjestelmällistä ja tasapainoista sitouttamista. |
3.12 |
Jotta saavutetaan konkreettisia edistysaskeleita, on määrä järjestää sääntelytoimia koskevia varhaisvaiheen konsultaatioita EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelijätahojen välillä. Poliittisen päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa järjestettävien keskustelujen odotetaan kasvattavan mahdollisuuksia aikaansaada vastaisuudessa yhteentoimivia säännöksiä ja suovan markkinaosapuolille tilaisuuden noudattaa samanaikaisesti molempia järjestelmiä. Sääntelijöiden tulee kuitenkin käsittää vuoropuhelu ja neuvottelukumppaniensa tai asianosaisten henkilöiden vastaukset kommentteihin vapaaehtoisuuteen perustuviksi, jotta vältetään sääntelyn jähmeneminen. |
3.13 |
ETSK pyytää Euroopan komissiota selkeyttämään sekä edellä mainitun vuoropuhelun että edustavien sidosryhmien osallistumisen mahdollistavia järjestelyjä. Tämä koskee varsinkin työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. On saatava selkeät takuut, että asiaankuuluvat sidosryhmät kykenevät antamaan panoksensa avoimeen vuoropuheluun tarkkaan määritellyssä menettelyssä, jossa edellytetään yhdenvertaista kohtelua ja vältetään sääntelyprosessin viivästyminen. EU:ssa tulisi harkita avoimuusrekisteriä, kun määritellään sidosryhmien merkittävyyttä ja edustavuutta. |
4. Kaupan teknisiin esteisiin ja terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvät kysymykset
4.1 |
ETSK on hyvillään, että kaupan teknisiä esteitä koskeva WTO:n sopimus on sisällytetty ehdotukseen sellaisenaan. Sen lisäksi ehdotetussa luvussa kaupan teknisistä esteistä käsitellään teknisiä vaatimuksia (teknisiä määräyksiä ja standardeja) ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia vaatimuksia. ETSK katsoo, että standardointia, teknisiä määräyksiä, tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevia ehdotuksia on pidettävä Euroopan unionin tärkeinä offensiivisina etuina. On tärkeää, että näitä ehdotuksia ei käytetä välttämättömien terveyttä ja turvallisuutta sekä sosiaalista suojelua koskevien määräysten kyseenalaistamiseen. |
4.2 |
ETSK panee merkille avoimuutta koskevat tärkeät määräykset: asetetaan velvoite ilmoittaa toimenpiteistä WTO:lle, antaa tietoja toiselle osapuolelle, tarjota mahdollisuus kirjalliseen kommentointiin ja vastata tällaisiin kommentteihin. Lisäksi edellytetään, että kaikki asiaankuuluvat tekniset määräykset, uudet tai olemassa olevat, julkaistaan rekisterin avulla. Sama koskee standardeja, joihin teknisissä määräyksissä viitataan (koska valtaosaa standardeista käytetään teollisuudessa, mutta sääntelijät eivät ”viittaa” niihin – käytä niitä – teknisissä määräyksissä). |
4.3 |
Standardoinnin osalta ETSK on tyytyväinen siihen, että standardointielimet tekevät yhteistyötä, sekä siihen, että vastavuoroisen hyväksynnän periaatteita rajoitetaan. ETSK on kuitenkin pannut merkille, että Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec) ovat tuoneet julki huolensa vapaaehtoisten standardien keskinäiseen tunnustamiseen liittyvistä riskeistä. ETSK kehottaa komissiota huomioimaan EU:n standardointielinten ehdotukset ja huolehtimaan siitä, että EU:n intressit turvataan. Lisäksi on tärkeää saada takeet siitä, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät saisivat mahdollisuuden osallistua uusien standardien kehittämiseen. |
4.4 |
Yhdysvaltojen ja EU:n standardointijärjestelmät poikkeavat suuresti toisistaan. Todettakoon ennen kaikkea, että EU:n sisämarkkinoille olennainen periaate ”yksi tuote, yksi standardi, pätevä kaikkialla” puuttuu kokonaan Yhdysvalloista. Kun EU:ssa hyväksytään uusi standardi, sen kanssa ristiriidassa olevat jäsenvaltiokohtaiset standardit kumotaan. Yhdysvalloissa puolestaan markkinoilla vaikuttaa rinnakkain erilaisia standardeja, mikä tekee pk-yrityksille vaikeaksi ymmärtää, mitä standardia olisi paras soveltaa niiden tuotevalikoimaan. Avoimuuden lisäämiseksi ja pienten yritysten tilanteen helpottamiseksi on olennaisen tärkeää perustaa Yhdysvaltojen puolelle palvelutaho, joka tarjoaisi tukipalveluita EU:sta peräisin oleville yrityksille, jotka haluavat viedä tuotteitaan Yhdysvaltojen markkinoille. Kyse on useissa tapauksissa pienistä yrityksistä, joiden resurssit ovat niukat mutta jotka ovat erikoistuneet hyvin pitkälle ja suuntautuneet erikoismarkkinoille, joihin niiden kilpailukyky perustuu. |
4.5 |
ETSK pahoittelee, että sellaiset keskeiset alat kuin sähköturvallisuus, sähkömagneettinen yhteensopivuus, laitteistot ja televiestintälaitteet, missä EU:lla on selkeä offensiivinen etu, on määritetty ensisijaisina tulevaisuudessa tarkasteltaviksi. Näiden alojen tulisi kuitenkin kuulua neuvottelujen myötä tehtävän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin nimenomaisiin viitattuihin tuloksiin. |
4.6 |
ETSK pahoittelee myös sitä, että tuotemerkintää ja etiketöintiä käsittelevässä osiossa ei yksilöidä tulevaisuudessa ensisijaisina tarkasteltavia aloja eikä siinä ole varauduttu tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevien määräysten tulevan uudelleentarkastelun aikatauluun sen paremmin kuin neuvottelutulosten toimeenpanemiseen yksittäisillä aloilla. |
4.7 |
Lähtökohta ehdotettuun lukuun terveys- ja kasvinsuojelutoimista on terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva WTO:n SPS-sopimus. Luvussa otetaan kantaa EU:n 29. syyskuuta – 3. lokakuuta 2014 pidetyllä neuvottelukierroksella Yhdysvalloille keskustelua varten esittämään tekstiehdotukseen, joka julkistettiin 7. tammikuuta 2015. |
4.8 |
Terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva WTO:n sopimus, jonka soveltamisala käsittää määräykset elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten ja kasvien terveydestä, sisältää ennalta varautumisen periaatteen (5 artiklan 7 kohta), joka on nykyisin kirjattu myös Lissabonin sopimukseen. Tämän ei tule olla neuvottelukysymys, eikä sen näin ollen tulisi kuulua sopimusasioihin. ETSK onkin erittäin tyytyväinen EU:n vakuutuksiin, että TTIP ei muuta voimassa olevaa elintarvikelainsäädäntöä, että EU säilyttää lihatuotteita koskevat hormonien ja kasvunedistäjien rajoituksensa ja että TTIP ei muuta geenimuunneltuja organismeja koskevaa EU:n lainsäädäntöä. |
5. Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen
5.1 |
Koska tavarakaupan osuus transatlanttisesta kauppavaihdosta on merkittävä, toimet tullimenettelyjen kehittämiseksi vaikuttavat kahdenvälisen kauppaan voimakkaasti varsinkin pienyritysten kannalta. |
5.2 |
ETSK on hyvillään lisäehdotuksista, jotka tähtäävät tullimenettelyjen helpottamiseen. Niitä ovat varsinkin seuraavat: yhden yhteyspisteen perustaminen Atlantin molemmille rannoille; kansainvälisten standardien koordinoinnin parantaminen ja kaupan helpottamista koskevan kumppanuusohjelman kehittäminen; tietojen yhdenmukaistaminen ja yhtenäistäminen; sitoutuminen yhtenäistämistä kaipaavien tietojen seulontaan; tulliyhteistyösekakomitean vastuualueen laajentaminen siten, että se toimii ”tullitoimen asiantuntijakomiteana” monilla aloilla, jotka ovat vielä määrittämättä, ja antaa ennakkopäätöksiä. |
5.3 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota selkiyttämään osatekijöitä, jotka ovat erityisen tärkeitä EU:sta peräisin oleville yrityksille mutta joita ei nyt käytettävässä olevassa tekstissä ole esitetty selkeästi. Esimerkkeinä mainittakoon vähimmäistason arvo, lisämaksujen poistaminen ja kysymys tullilainsäädännön rikkomisesta koituvista seuraamuksista ja siihen liittyvästä vastuusta. |
6. Palvelut
6.1 |
EU on tehnyt palvelujen osalta tarjouksen, jossa se lupaa merkittäviä sitoumuksia aloilla, jotka ovat keskeisiä vaalittaessa EU:n kilpailukykyä ja työllisyyttä (digitaali- ja televiestintäalat), vauhditettaessa globaalien arvoketjujen integraatiota (liikenne, kuriiripalvelut, yrityspalvelut ja asiantuntijapalvelut) tai jotka nivoutuvat talouden ydinsektoreihin (rakentaminen, vähittäiskauppa, energia). |
6.2 |
ETSK panee myös tyytyväisenä merkille, että EU:n ehdotuksessa tuodaan esiin kehys, joka edistää oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja johdonmukaista ammatillisten pätevyyksien keskinäisen tunnustamisen järjestelmää sopimuspuolten käyttöön, ja jossa määritetään keskinäistä tunnustamista koskevista sopimuksista käytävien neuvottelujen yleiset ehdot. Sopimusten merkitys on suuri EU:sta peräisin olevien palveluntuottajien markkinoillepääsyn sujuvoittamista ajatellen. |
6.3 |
ETSK palautta mieliin kolme tärkeää palveluihin liittyvää näkökohtaa: tarve parantaa markkinoillepääsyä niin liittovaltion kuin osavaltioiden tasolla; sen tiedostaminen, että markkinoillepääsy riippuu myös sääntely-yhteistyön tehostamisesta; pyyntö julkisten palvelujen erikoisluonteen säilyttämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisena. |
6.4 |
ETSK painottaa, että komission tulisi varmistaa, että TTIP menee palvelujen osalta pidemmälle kuin palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) ja palvelukauppasopimuksen (TiSA) kaltaiset voimassa olevat sopimukset, ja että tulisi solmia erityisiä sopimuksia, joilla eliminoidaan Yhdysvalloissa olevat monet syrjivät esteet. |
6.5 |
ETSK korostaa erityisesti yhtä seikkaa, joka komission tulisi ottaa huomioon. Se koskee epätasapainoa markkinoille pääsyssä: yhdysvaltalaiset yritykset pystyvät hyötymään EU:n sisämarkkinoista, kun taas EU:sta peräisin olevilla yrityksillä on vastassaan pilkkoutuneet Yhdysvaltojen markkinat, koska lukuisia palvelualoja säännellään osavaltiotasolla. ETSK toteaa, että se, että Yhdysvallat soveltaa edelleen viisumipakkoa eräiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisiin, kun taas Yhdysvaltojen kansalaisilta ei vaadita viisumia EU:hun matkustamiseen, on EU:n kansalaisia syrjivää kohtelua, joka haittaa kyseistä kahdenvälistä suhdetta. |
6.6 |
ETSK esittää tietyistä aloista seuraavat kommentit:
|
6.7 |
ETSK:n aiheesta ”Kaikkien kauppa” antamassa lausunnossa todetaan julkisista palveluista, että ne voidaan suojata parhaiten kauppasopimuksissa ”käyttämällä positiivista luetteloa sekä markkinoille pääsyä että kansallista kohtelua koskien.” Nykyisessä palveluja koskevassa TTIP-neuvottelutarjouksessaan EU kuitenkin omaksuu ennen kokemattoman ”hybridimallin” palvelujen luettelointiin. Se voi aikaansaada tuntuvaa epävarmuutta. |
6.8 |
Markkinoillepääsyä koskevassa liitteessä III on positiivinen luettelo, joka on sanamuodoltaan sama kuin EU:n GATS-sitoumusluettelo. Siinä todetaan, että ”yleishyödylliset palvelut liittyvät muun muassa seuraaviin aloihin: tieteelliset ja tekniset konsultointipalvelut, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus- ja kehittämispalvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut, ympäristöön liittyvät palvelut, terveyspalvelut, liikennepalvelut ja eri liikennemuotoihin liittyvät liitännäispalvelut. Yksinoikeudet tällaisiin palveluihin annetaan usein yksityisille operaattoreille, kuten viranomaisilta toimiluvan saaneille operaattoreille, sisällyttämällä niihin erityisiä palveluvelvoitteita. Koska yleishyödyllisiä palveluja tarjotaan usein myös kansallista tasoa suppeammalla tasolla, yksityiskohtainen ja tyhjentävä toimialakohtainen luettelo ei ole käytännöllinen (13).” Yleishyödyllisiä palveluja koskevassa lausekkeessa – joka mahdollistaa monopolististen rakenteiden säilyttämisen – on kuitenkin useita heikkouksia, mm. se, ettei soveltamisala kata rajoituksia, kuten taloudellista tarveharkintaa tai kiintiöitä. ETSK tähdentää, että yleishyödyllisiä palveluja koskevaa poikkeusta tulee soveltaa kaikkiin tarjonnan malleihin. |
6.9 |
ETSK kehottaa myös muotoilemaan maininnan yleishyödyllisiä palveluja koskevasta poikkeuksesta selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti liitteessä III, jotta varmistetaan, että sopimuksen ulkopuolelle suljetaan kaikki palvelut, jotka ovat ulkoistettavia tai joiden rahoittajina toimivat julkinen valta tai yksityiset voittoa tavoittelevat tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. |
6.10 |
Vaikka vallitsevan tilanteen säilyttäviä ja salpalausekkeita ei sovelleta liitteeseen II, ETSK:ta huolettaa se, että kyseiseen liitteeseen nykyisellään kirjatut EU:n varaumat siirretään liitteeseen I, jolloin mahdollisuus vapauttamisen peruuttamiseen estyy. ETSK tukee tältä osin Alankomaiden sosiaali- ja talousneuvoston toteamusta, että valtioilla täytyy olla vapaat kädet määrittää tietyt palvelut – harkintansa mukaan – yleishyödyllisiksi (14). |
6.11 |
ETSK on myös huolissaan siitä, että julkisen vallan harjoittama sääntely jokaisen sellaisen palvelun suhteen, jota ei ole asianmukaisesti luetteloitu liitteessä I ja liitteessä II, voi mahdollisesti antaa Yhdysvaltojen hallitukselle aiheen ryhtyä valtioidenväliseen riitojenratkaisumenettelyyn kansallisen kohtelun tai suosituimmuuskohtelun periaatteiden rikkomisen takia tai viedä asia investointituomioistuinjärjestelmän käsiteltäväksi. |
6.12 |
ETSK pahoittelee, että palvelumarkkinoille pääsyä on laiminlyöty muihin lukuihin verrattuna, ja kehottaa komissiota tehostamaan työskentelyään jäljellä olevien markkinoillepääsyn esteiden poistamiseksi Yhdysvalloissa. Yhdysvallat soveltaa edelleen täyskieltoa merikuljetusten alalla. Lisäksi sovelletaan osakekattoja – mm. 25 % ilmaliikenteessä ja 20 % televiestinnässä –, ja on olemassa merkittäviä maansisäisiä esteitä esimerkiksi televiestinnässä ja satelliittiteknologiassa. Kansalaisuusvaatimusten lista on hyvin pitkä ja käsittää esim. pankki-, vakuutus- ja kirjanpitoalat. Asuinpaikkavaatimuksia sovelletaan oikeus-, kirjanpito-, insinööri- ja vakuutuspalvelujen aloilla. Vaatimusta paikallisesta läsnäolosta sovelletaan esim. oikeus-, kirjanpito- ja vakuutuspalveluissa, ja viimeksi mainitussa sovelletaan myös oikeudellista muotoa koskevaa vaatimusta jne. |
7. Kestävä kehitys
7.1 |
TTIP tarjoaa sopimuspuolille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä kaupan avulla ja edetä kaikkia kummankin osapuolen solmimia kauppasopimuksia pidemmälle kestävyystavoitteiden suhteen. Lausunnoissaan (asiakokonaisuudet REX/390 ja REX/449 (15)) ETSK kehottaa sisällyttämään sopimukseen vankan kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän luvun ja määrittelemään sen sopimuksen olennaiseksi osaksi. Niinpä komitea on tyytyväinen komission ehdotuksen kattavuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. ETSK katsoo kuitenkin, että näiden määräysten tosiasiallinen arvo riippuu viime kädessä mahdollisuuksista panna ne lopulta tehokkaasti täytäntöön. |
7.2 |
Asiakokonaisuuteen REX/390 kuuluvassa lausunnossa komitea toteaa, että kansalaisyhteiskunnan vahvan ja yhteisen seurantamekanismin on oltava olennainen osa sopimusta. Niinpä ETSK tukee varauksetta komission jäsen Cecilia Malmströmin lausuntoa, jonka mukaan kestävää kehitystä käsittelevään lukuun on sisällytettävä tehokkaat toimeenpanomekanismit (16). ETSK kannattaa lisäksi Alankomaiden sosiaali- ja talousneuvoston ja Ranskan talous- ja sosiaalineuvoston suosituksia ”asettaa sopimuspuolille vaikuttavia seuraamuksia tarvittaessa” (17). |
7.3 |
ETSK antaa Euroopan komissiolle kiitosta sen pitkälle menevästä sitoutumisesta korkeatasoisiin työ- ja ympäristönormeihin. ETSK on tyytyväinen siihen, että oikeus säännellä ja määrittää korkea suojelun taso vahvistetaan uudelleen sopimuksen johdanto-osassa ja kestävää kehitystä käsittelevän luvun erityisessä artiklassa. |
7.4 |
ETSK oli kehottanut sopimuspuolia vahvistamaan sitoutumisensa panemaan työlainsäädäntönsä ja niille ILO:n jäsenyydestä seuraavat velvoitteet tehokkaasti täytäntöön ja valvomaan niiden noudattamista. Niinpä ETSK on tyytyväinen siihen, että sopimukseen otetaan sitovat määräykset työelämän perusnormien suojelemisesta. Niitä ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus perustamalla ammattiliittoja ja liittymällä niihin, pakkotyön tai pakollisen työn poistaminen, lapsityövoiman tosiasiallinen poistaminen sekä yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys työssä ja ammatissa. Tämän lisäksi ETSK on tyytyväinen sopimuspuolten lisäämään sitoumukseen taata ihmisarvoiset työolot ja -ehdot ja näiden sitoutumiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen. Jotta näistä kestävää kehitystä koskevista määräyksistä tulisi sitovia, on noudatettava ”kolmivaiheista” toimintamallia, joka käsittää hallitusvallan kuulemiset, maakohtaiset neuvoa-antavat ryhmät ja asiantuntijapaneelit ILO:n myötävaikutuksella sekä sopimuksen yleiset määräykset riitojenratkaisusta. |
7.5 |
Ympäristönäkökohdista todettakoon, että on kansalaisyhteiskunnan näkökantojen mukaista, että ympäristön kannalta hyväksyttävän kemikaali- ja jätehuollon yhteyteen on liitetty kauppaa koskeva määräys. Näin ollen ETSK pitää hyvänä, että sopimukseen sisällytetään määräykset, joiden tavoitteena on estää tai supistaa mahdollisimman vähiin kemikaaleihin ja jätteisiin liittyvät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. ETSK on tyytyväinen myös siihen, että sopimuspuolet ovat sitoutuneet kestävyysajattelun mukaiseen metsätalouteen ja että ne toteavat yhteisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen merkittävät kielteiset vaikutukset. |
7.6 |
Sopimuspuolten yhteistoiminta työ- ja ympäristöpolitiikan kauppapoliittisten näkökohtien tiimoilta on tervetullut määräys sopimusehdotuksessa. ETSK tukee yhteistoiminnan toteamista tärkeäksi seikaksi edistettäessä ihmisarvoista työtä globaaleissa toimitusketjuissa ja kehiteltäessä strategioita ja toimintalinjoja tarkoituksena tehdä tunnetuksi kaupan panosta resurssitehokkuuteen, vihreään talouteen ja kiertotalouteen (18). |
7.7 |
ETSK tukee tavoitetta suojella työelämän oikeuksia ja ympäristöä käytännesääntöjen, standardointiohjelmien, merkintöjen, sertifioinnin, tarkastusten ja muiden vastaavien yritystoimintaa koskevien toimintalinjojen avulla. |
7.8 |
Yritysten yhteiskunnallisen vastuun kaltaiset vastuullisen yritystoiminnan periaatteet voivat entisestään vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteita. ETSK kannattaa sitä, että kestävää kehitystä käsittelevään sopimuslukuun kirjataan nimenomaiset viittaukset OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen, ISO 26000 -standardiin, ILO:n kolmikantaiseen periaatejulistukseen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa (MNE-julistus), ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin Yhdistyneiden kansakuntien ohjaaviin periaatteisiin. |
7.9 |
ETSK panee merkille, että EU:n tekstiehdotuksesta puuttuvat riitojenratkaisuun liittyvät elementit. Niitä on määrä kehitellä myöhemmin. Komitea pidättää itsellään mahdollisuuden ottaa kantaa näihin näkökohtiin, kunhan ne tuodaan julkisuuteen. |
7.10 |
ETSK kannattaa työmarkkinavuoropuheluun perustuvaa valvontamekanismia, kun tarkoituksena on tukea sopimuspuolten sitoumusta edistää kansainvälistä kauppaa tavalla, joka hyödyttää kestävän kehityksen eteenpäinviemistä. ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen perustaa sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä, jotka koostuvat tasapuolisesti yrityksiä, työntekijöitä ja kuluttajia sekä ympäristö- ja kansanterveysalaa edustavista kansalaisyhteiskunnan ryhmistä ja jotka voivat esittää näkemyksiä tai suosituksia TTIP:n täytäntöönpanosta (19). Voimassa olevista sopimuksista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisten seurantamekanismien toimivuuden varmistaminen edellyttää, että seurantaelinten suosituksia tutkitaan EU:n toimielimissä ja että ne nivotaan täytäntöönpanoprosessiin. |
8. Investoinnit
8.1 |
ETSK panee merkille, että komissio on esittänyt tekstiehdotuksen investointituomioistuinjärjestelmästä. Ehdotus tarkoittaa menettelyllistä reformia, jonka myötä otetaan käyttöön uusi järjestelmä, joka korvaa sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun. Se koostuu kahdesta osasta, aineellisista sijoittajansuojamääräyksistä ja järjestelmän toiminnasta, jonka avulla ratkaistaan sijoittajien ja valtioiden väliset riidat. Ehdotus käsittää lisäksi johdantojakson, jossa annetaan sijoittajansuojalle tyypillisten kysymysten määritelmiä. |
8.2 |
Kuten komitea pyysi asiakokonaisuuteen REX/390 sisältyvässä lausunnossa, ehdotus sisältää yksityiskohtaisemmat määritelmät käsitteille ”oikeus säännellä”, ”epäsuora pakkolunastus” ja ”kohtuullinen ja oikeudenmukainen kohtelu”. Näiden ehtojen on täytyttävä, jotta pystytään säätelemään menettelyä valtion ja sijoittajan välisen riidan ratkaisemiseksi. Nämä selvennykset palvelevat sopimuspuolen oikeutta säännellä yleisen edun nimissä, ja se on ensisijainen sijoittajan suojeluun nähden. |
8.3 |
ETSK painottaa, että sopimuksessa olevien määritelmien, eritoten oikeutta säännellä koskevan määritelmän, tulisi olla selkeitä ja niiden tulisi taata valtion oikeus asettaa ja pitää yllä korkeatasoiset normit, varsinkin sosiaalisen suojelun, ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan alalla, ja taata samalla sijoittajien asianmukainen ja oikeutettu suojelu protektionismia ja syrjintää vastaan. ETSK on hyvillään siitä, että itse sopimustekstiin on otettu erityinen asiaa koskeva artikla johdannossa olevan maininnan lisäksi. Sosiaalisen suojelun osalta sääntelyoikeuden yhteydessä olisi nimenomaisesti mainittava työehtosopimukset, myös kolmikanta- ja/tai yleissitovat (kaikkia koskevat) sopimukset, jotta niiden ei voida tulkita loukkaavan sijoittajan oikeutettuja odotuksia. Työoloja ja palkkaehtoja, jotka vahvistetaan työehtosopimuksissa, ei kuitenkaan voida pitää tullien ulkopuolisena kaupan esteenä. |
8.4 |
ETSK toteaa kuitenkin, että merkittävimmät muutokset on tehty riitojenratkaisun menettelyllisiin näkökohtiin. Sovittelumenettelyyn perustuvasta järjestelmästä on muokattu tuomioistuimen käsittävä oikeusjärjestelmä. Siinä riitapuolten tapauskohtaisesti nimeämät välimiehet korvataan pysyvään vuoroluetteloon kirjatuilla tuomareilla, jotka sopimuspuolet nimittävät. Näiden muutosten myötä järjestelmästä tulee institutionalisoituneempi. ETSK kehottaa osapuolia varmistamaan, että investointioikeusjärjestelmä on täydessä toimintavalmiudessa heti, kun sopimus on ratifioitu, ja että tuomareilla on demokraattinen legitimiteetti ja nämä nimitetään siten, että politisoituneen tuomioistuinjärjestelmän riski suljetaan pois, samoin kuin riski eturistiriidoista. |
8.5 |
ETSK on tyytyväinen voidessaan korostaa, että puolueettomuuden takaamiseksi ja eturistiriitojen estämiseksi on otettu käyttöön tiukat toimintasäännöt. Lisäksi on perustettu ”muutoksenhakutuomioistuin” arvioimaan tuomioistuimen määräämiä vahingonkorvauksia. Näin reagoidaan sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun kohdistettuun perusteltuun kritiikkiin. Myös avoimuudesta huolehditaan, sillä riitatapauksiin on määrä soveltaa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) sääntöjä. |
8.6 |
Vaikka ETSK on tyytyväinen parannuksiin, jotka on tehty järjestelmän uudistamiseksi, komitean mielestä on kuitenkin yhä eräitä olennaisen tärkeitä, huolestuttavia seikkoja, joihin on tarpeellista puuttua. |
8.7 |
ETSK toteaa lisäksi, että uuden järjestelmän täytäntöönpanoon liittyy edelleen huolia ja että ne vaihtelevat sidosryhmittäin. ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään lisää huomiota näihin huoliin, kun se pyrkii jatkuvasti parantamaan investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitettua järjestelmää. |
8.8 |
Eräät näistä huolista voidaan tiivistää seuraavasti:
ETSK kehottaa komissiota kutsumaan kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen juristikunta mukaan pohtimaan näitä huolta aiheuttavia kysymyksiä. |
8.9 |
Sen lisäksi eräät sidosryhmät asettavat kyseenalaiseksi tarpeen perustaa erillinen välimiesoikeudellinen järjestelmä investointeja varten, kun valtioilla on omat, asianmukaisesti toimivat ja erittäin pitkälle kehittyneet oikeusjärjestelmänsä (21). |
8.10 |
ETSK toteaa kaiken kaikkiaan, että Euroopan komission ehdotus investointituomioistuinjärjestelmäksi on askel oikeaan suuntaan mutta että järjestelmä kaipaa parannuksia useilla aloilla kyetäkseen toimimaan riippumattomana kansainvälisenä tuomiovaltaa käyttävänä elimenä. Komitea pahoittelee, että järjestelmää ehdotettiin järjestämättä täysimittaista ja asianmukaista kuulemismenettelyä ja ennen kuin oli suoritettu sekä järjestelmän kustannuksia että sen toimintaa koskeva vaikutustenarviointi. ETSK kehottaa komissiota laatimaan mainitun kaltaisen vaikutustenarvioinnin. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Transatlanttiset kauppasuhteet ja ETSK:n kanta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön parantamiseen ja niiden väliseen mahdolliseen vapaakauppasopimukseen” (EUVL C 424, 26.11.2014, s. 9).
(2) Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Sijoittajansuoja ja sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä kauppa- ja investointisopimuksissa” (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 45).
(3) Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”TTIP ja sen vaikutukset pk-yrityksiin” (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 34).
(4) Euroopan komission tiedonanto ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015) 497 final).
(5) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 123).
(6) Ks. alaviite 5.
(7) Ks. http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/july/tradoc_154802.pdf
(8) Esim. vuonna 2007 perustettu transatlanttinen talousneuvosto (EconomicTransatlantic Council, TEC), korkean tason yhteistyöfoorumi (High Level Cooperation Forum), korkean tason sääntely-yhteistyöfoorumi (High Level Regulatory Cooperation Forum).
(9) Ecorys, Trade SIA on the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) between the EU and the USA – Draft Interim Technical Report, s. 18 (http://www.trade-sia.com/ttip/wp-content/uploads/sites/6/2014/02/TSIA-TTIP-draft-Interim-Technical-Report.pdf).
(10) EU:n tarkistettu tekstiehdotus sääntely-yhteistyöstä, julkistettu 21. maaliskuuta 2016, http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/154377.htm [englanninkielinen].
(11) Alankomaiden sosiaali- ja talousneuvoston lausunto, Sociaal-Economische Raad (SER), Advisory Report 16/04E on TTIP (https://www.ser.nl/~/media/files/internet/talen/engels/2016/ttip.ashx).
(12) Ks. Ranskan talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvoston lausunto, Conseil économique social et environnemental français, ”Les enjeux de la négociation du projet de Partenariat transatlantique pour le commerce et l’investissement (PTCI)”
(http://www.lecese.fr/sites/default/files/pdf/Avis/2016/2016_01_projet_partenariat_transtlantique.pdf).
(13) Palveluja ja investointeja koskeva Euroopan unionin tarjous, Services and Investment offer of the European Union (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/july/tradoc_153670.pdf).
(14) Ks. alaviite 11.
(15) Ks. alaviite 5.
(16) Komission jäsen Cecilia Malmströmin lausunto 17. marraskuuta 2015 (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/november/tradoc_153968.pdf).
(17) Ks. alaviite 12 ja 11.
(18) Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Ihmisarvoinen työ globaaleissa toimitusketjuissa” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 17)
(19) Ks. alaviite 7.
(20) Ecorys, Trade SIA on the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) between the EU and the USA – Draft Interim Technical Report, s. 144 (http://www.trade-sia.com/ttip/wp-content/uploads/sites/6/2014/02/TSIA-TTIP-draft-Interim-Technical-Report.pdf).
(21) Ks. esim. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön kannanotto asiaan, ETUC Position on Commission’s proposal for an Investment Court System in TTIP and CETA (https://www.etuc.org/documents/etuc-position-commissions-proposal-investment-court-system-ttip-and-ceta#.V2xn19KNhHg).
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/41 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävä kehitys: EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus”
(valmisteleva lausunto)
(2016/C 487/06)
Esittelijä: |
Ioannis VARDAKASTANIS |
Toinen esittelijä: |
Jarmila DÚBRAVSKÁ |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 8.6.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
5.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
171/0/2 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 hyväksyminen Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa merkitsee historiallista muutosta kohti uutta ajattelutapaa, sillä siinä tarkastellaan taloudellista, sosiaalista ja ekologista eriarvoisuutta yleismaailmallisesti ja yhdennetysti. Kaikkien maiden on konkretisoitava ja toteutettava toimintaohjelma tulotasostaan riippumatta. Tämä ainutlaatuinen toimintaohjelma kuvastaa täysimääräisesti eurooppalaisia arvoja: sosiaalista oikeudenmukaisuutta, demokraattista hallintotapaa ja sosiaalista markkinataloutta sekä ympäristönsuojelua. Niinpä EU:lla on sen myötä erinomainen mahdollisuus edistää noita arvoja ja pyrkiä toteuttamaan toimintaohjelma kaikenkattavasti. ETSK kehottaa EU:ta asettumaan esikuvaksi tämän erittäin haastavan maailmanlaajuisen prosessin johtopaikalle. |
1.2 |
ETSK on hyvillään siitä, että Euroopan unioni on sitoutunut toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet. ETSK toteaa kuitenkin huolestuneena, että kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 hyväksymisestä YK:ssa on nyt kulunut vuosi, eikä EU ole ryhtynyt kouraantuntuviin ja tulevaisuuteen tähtääviin toimenpiteisiin kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi toimintalinjoihinsa ja ohjelmiinsa. Se ei myöskään ole ryhtynyt konsultoimaan kansalaisyhteiskuntaa laajamittaisesti. |
1.3 |
EU:lla on edessään ratkaisevan tärkeitä poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia ja rakenteellisia haasteita kaikilla talouden ja yhteiskunnan lohkoilla. Eriarvoisuus, työttömyys – varsinkin nuorisotyöttömyys –, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, sukupuolten eriarvoisuus sekä heikossa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien syrjiminen ja marginalisoiminen eurooppalaisissa yhteiskunnissa kalvavat myös EU:n perustuksia. Monissa jäsenvaltioissa finanssikriisi on pahentanut ongelmaa entisestään ja on muodostumassa ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia koskevaksi kriisiksi. |
1.4 |
Kestävän kehityksen YK-toimintaohjelmasta 2030 tulee muokata aloitteellinen, muutoshakuinen ja hengeltään myönteinen sanoma Euroopalle, ja prosessia pitää elähdyttää voimakas poliittinen tahto ja päättäväisyys luoda kestävyysajattelua toteuttava Euroopan unioni muuttamalla talouksiemme suunta kohti kesto- ja kilpailukykyistä, resurssitehokasta, vähähiilistä ja sosiaalisesti osallistavaa kehitystä. Tätä edistyksellistä sanomaa voitaisiin käyttää keinona karkottaa EU:n kansalaisten ennenkuulumattoman suuri uskonpuute Eurooppa-hankkeen suhteen ja hankkia sille ennen kaikkea nuorten kannatus. EU:n tulisi hyödyntää kestävän kehityksen YK-toimintaohjelmaa 2030 tällä tavoin esitelläkseen EU:n kansalaisille uusi Eurooppa-visio: 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan yhteiskuntasopimus. |
1.5 |
Komitea perää kestävyysajattelua noudattavaan Eurooppaan ja vuoteen 2030 ja sitä pidemmälle tähtäävää kaikenkattavaa ja yhdennettyä strategiaa, joka tarjoaa tarpeelliset pitkän aikavälin näkymät, toimintalinjojen koordinoinnin ja yhtenäisyyttä kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen. Strategian tulisi perustua komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin väliseen toimielinsopimukseen ja muodostaa vankka pohja poliittisille jatkotoimille. ETSK katsoo, että EU:n tämänhetkiset strategiat, kuten Eurooppa 2020 -strategia, joka vuonna 2001 syrjäytti aiemmin yleisstrategiana toimineen kestävän kehityksen EU-strategian, ja puheenjohtaja Junckerin kymmenen painopistettä, eivät tarjoa riittäviä vastauksia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen haasteeseen EU:ssa. |
1.6 |
Edellä mainittuun yleisstrategiaan täytyy kuulua erityisiä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamis-, uudelleentarkastelu- ja seurantamekanismeja koskevia päämääriä sekä toimintasuunnitelmia tarpeellisine lainsäädännöllisine ja toimintapoliittisine välineineen, valveuttamistoimia – esim. kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä eurobarometrikysely –sekä suunnitelma taloudellisten resurssien käyttöön saamiseksi. Komission tulisi käynnistää strategiaan johtava prosessi valmisteilla olevalla tiedonannollaan, ja strategian suunnitteluvaiheessa olisi ryhdyttävä laajoihin kuulemismenettelyihin kansalaisyhteiskunnan, hallitusvallan, parlamenttien ja paikallisviranomaisten parissa. ETSK on käytettävissä tukemaan tätä prosessia sujuvoittamalla sitä. |
1.7 |
Komission suorittama EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoittaminen 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen nähden on välttämätön toimenpide. ETSK kehottaa komissiota täydentämään kartoitusta seikkaperäisellä kuiluanalyysillä kestävän kehityksen 17 tavoitteen suhteen määrittääkseen aloja, missä EU:n tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennalta käsin ja viivyttelemättä. |
1.8 |
ETSK on yksilöinyt seuraavat keskeiset politiikanalat, missä perinpohjainen muutos kohti kestävää kehitystä on omiaan, ja kehottaa komissiota kehittelemään asianmukaisia lippulaivahankkeita läpinäkyvine toimintasuunnitelmineen ja välitavoitteineen ja ottamaan huomioon käsillä olevan lausunnon kohdassa 4.3 esitettävät suositukset:
|
1.9 |
ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet pikaisesti osaksi kaikkia asiaankuuluvia toimintapolitiikkoja. Vuosina 2014–2020 tehtäviä väliarviointeja tulisi käyttää tähän tarkoitukseen. Tulevat monivuotisen rahoituskehyksen soveltamiskaudet tarjoavat oivallisen mahdollisuuden sisällyttää kestävän kehityksen tavoitteet EU:n meno-ohjelmiin. |
1.10 |
On erityisen tärkeää sisällyttää kestävän kehityksen YK-toimintaohjelma 2030 Euroopan unionin ulkosuhdetoimiin. Komission tulisi sopeuttaa täysimääräisesti keskeiset alat – mm. kauppa- ja kehityspolitiikka, globaali ympäristöpolitiikka ja ilmastotoimet, humanitaarinen apu, katastrofiriskien supistaminen ja teknologian siirto – vauhdittaakseen kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 toteuttamista aloitteellisesti. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota integroimaan kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 täysimääräisesti ja soveltamaan sitä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa. Komitea pahoittelee, ettei tätä ole sisällytetty EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan riittävässä määrin. |
1.11 |
ETSK kehottaa komissiota arvioimaan ja kehittämään horisontaalista ja vertikaalista toimintapolitiikan koordinointia kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 tuloksellista toteuttamista silmällä pitäen. Hallinnon parantaminen on keskeisiä kestävän kehityksen mahdollistavia tekijöitä. Talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta tulisi kehittää asianmukainen hallintokehys jäsenvaltioiden kanssa toteutettavaa vertikaalista koordinointia varten toteutettaessa kestävän kehityksen tavoitteita. ETSK korostaa, että osallistumisen, avoimuuden, seurannan ja uudelleentarkastelun, tilivelvollisuuden ja kansalaisten sitouttamisen tulisi olla hallinnon parantamisen tärkeimpiä ominaispiirteitä. |
1.12 |
Eurostatin tulisi laatia ja ottaa käyttöön valikoima YK:n kehittämien kaltaisia indikaattoreita ja vertailuarvoja helpottaakseen kestävän kehityksen toteuttamisprosessin uudelleentarkastelua, seurantaa, tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä ja tarjotakseen EU:n toimielimille, jäsenvaltioille ja kaikille sidosryhmille konkreettisia tilastotietoja kestävän kehityksen erityisten tavoitteiden ja alatavoitteiden mukaisesti mahdollisimman eritellyssä muodossa. |
1.13 |
ETSK panee arvostaen merkille, että neljä EU:n jäsenvaltiota oli niiden 22 maan joukossa, jotka esittivät ensimmäiset kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koskevat vapaaehtoiset selonteot YK:n perustamalle kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille vuonna 2016. ETSK kehottaa EU:ta näyttämään johtopaikalta esimerkkiä olemalla ensimmäinen alue, joka esittää vapaaehtoisen selonteon kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille vuonna 2017. ETSK on halukas kanavoimaan kansalaisyhteiskunnan panoksen tässä tarkoituksessa. |
1.14 |
EU:n tulisi omaksua monisidosryhmäinen toimintamalli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen nähden kutsumalla mukaan kaikki toimijat ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot periaatteinaan osallistuminen, tilivelvollisuus ja kumppanuus. ETSK itse on jo esittänyt seikkaperäisen aloitteen kestävää kehitystä edistävästä monisidosryhmäisestä eurooppalaisesta kansalaisyhteiskuntafoorumista. Komission tulisi tutkia ja kehittää ennakoivasti aloitetta kestävän kehityksen tavoitteita koskevasta peruskirjasta pyrkimyksenä edistää lujien kumppanuuksien muodostamista kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. |
2. Johdanto
2.1 |
Maailman johtohenkilöt hyväksyivät syyskuussa 2015 kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 otsikolla ”Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development”. Siinä vahvistetaan sarja kestävän kehityksen tavoitteita, joiden tarkoituksena on köyhyyden poistaminen, planeettamme suojeleminen, ihmisoikeuksien turvaaminen ja vaurauden tuottaminen kaikille. Kukin tavoite käsittää erityisiä alatavoitteita, jotka on määrä saavuttaa seuraavien 15 vuoden kuluessa. |
2.2 |
EU:lla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa Euroopassa. Komissio ilmoitti vuoden 2016 työohjelmassaan (1) uudesta aloitteesta ”Seuraavat vaiheet kestävään eurooppalaiseen tulevaisuuteen”, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa. |
2.3 |
Alkuvaiheessa komissio tekee sisäisen kartoituksen selvittääkseen, missä nykyisissä EU:n politiikoissa jo käsitellään kestävän kehityksen tavoitteissa määritettyjä haasteita. Komissio on pyytänyt komiteaa osallistumaan prosessiin nyt käsillä olevalla valmistelevalla lausunnolla. Ottaakseen huomioon eurooppalaisessa kansalaisyhteiskunnassa laajalti käytävän keskustelun komitea on ottanut lukuun tulokset ETSK:ssa vuonna 2016 järjestetyistä kahdesta merkittävästä konferenssista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen tiimoilta sekä muita tärkeitä konferensseja (2). |
3. Kestävän kehityksen tavoitteiden muuttaminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen toimintaohjelmaksi 2030: kohti kestävän kehityksen unionia
3.1 |
Komitea suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2016 työohjelmassa mainittuun aloitteeseen ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, sillä se on uusi lähestymistapa, jolla pyritään varmistamaan Euroopan talouskehitys ja sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vuoden 2020 jälkeisenä aikana ja toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet yhdennetysti EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa (3). Huolta herättää kuitenkin mahdollinen poliittisen tahdon ja sitoutumisen puute, sillä toistaiseksi ei ole saatu paljoakaan aikaan, jotta toimintasuunnitelmasta tulisi totta. |
3.2 |
Tilanteessa, jossa EU-hankkeeseen kohdistuu painetta ja jossa monet sen kansalaisista on menettämässä uskoaan siihen, EU:n tulisi hyödyntää kestävän kehityksen tavoitteita kehittääkseen myönteisesti muutoshenkisen sanoman kestävyysajattelua noudattavasta Euroopasta, jossa pitkän aikavälin näkymät nivoutuvat nimenomaisiin poliittisiin toimenpiteisiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kestävä kehitys on ”eurooppalainen tuotemerkki” (4): Kestävän kehityksen YK-toimintaohjelma 2030 kuvastaa eurooppalaisia arvoja ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen hallinnon eurooppalaista mallia. Niinpä se tarjoaa oivallisen mahdollisuuden määritellä EU:lle uusi myönteinen ja vakuuttava sanoma ja visio. |
3.3 |
EU:n kaikki jäsenvaltiot ja EU kokonaisuutena ovat hyväksyneet kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030. On tullut aika antaa korkeimmalla poliittisella tasolla selkeä poliittinen sitoumus, jossa todetaan, että EU on omaksunut tämän uuden toimintasuunnitelman visioksi ja yleiseksi kehykseksi, jonka mukaisesti edetään kohti kestävän kehityksen unionia (5). |
3.4 |
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ei ole pelkästään kehitys- tai ympäristöpoliittinen kysymys. Kestävän kehityksen tavoitteissa puututaan tärkeimpiin talouksiemme ja yhteiskuntiemme muutosprosesseja koskevista haasteista – myös kehittyneissä maissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen EU:ssa edellyttää uutta kehityksen mallia, joka on taloudellisesti kestäväpohjaisempi, sosiaalisesti osallistavampi ja ekologisesti elinkelpoisempi pitkällä aikavälillä ja joka varmistaa, että maapallomme luonnonvarat jaetaan oikeudenmukaisesti maailman väkiluvun kasvaessa. Talouksissamme tarvitaan täydellinen suunnanmuutos (6). Uuteen kehityskäsitykseen tulisi kuulua uudenlainen hyvinvoinnin määritelmä EU:ssa sekä uusi indikaattorivalikoima. Kestävän kehityksen tavoitteilla tulisi aikaansaada vipuvaikutus, joka mahdollistaisi ja panisi vauhtiin kauaskantoisen muutoksen kohti kesto- ja kilpailukykyistä, resurssitehokasta ja sosiaalisesti osallistavaa taloutta EU:ssa. |
3.5 |
Se, että komissio on esittänyt etenemissuunnitelman kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen uudelleenmuokkaamiseksi, antaa vaikutelman, että komissio aikoo ensi kädessä kohdistaa huomionsa uuden kehityspoliittisen agendan toteuttamiseen. Tämäntyyppinen priorisointi ei ole linjassa kestävän kehityksen tavoitteille ominaisen yhdennetyn lähestymistavan kanssa. Se edellyttää kaikenkattavia ja yhdennettyjä täytäntöönpanostrategioita, joiden piiriin kuuluvat niin ulkoiset kuin sisäiset toimintapolitiikat. |
3.6 |
EU:n on ulotettava suunnittelu kauas vuotta 2020 edemmäs määrittääkseen hallinnointikehyksen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista varten. Kaikenkattavassa ja pitkäjaksoisessa kestävällä pohjalla kehittyvän Euroopan strategiassa, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2030 ja sitä edemmäs (7), tulisi kestävän kehityksen tavoitteet konkretisoida EU:n sisä- ja ulkopolitiikaksi kiinnittäen huomiota EU:lle tyypillisiin haasteisiin. Se tarvitsee rinnalleen läpinäkyvät etenemis- ja toimintasuunnitelmat lainsäädännöllisiä ja toimintapoliittisia aloitteita varten ja yksityiskohtaisen aikataulun vuoteen 2030 asti. Euroopan parlamentti on esittänyt samankaltaista toimintamallia (8). |
4. EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus
4.1 Kartoitus on kytkettävä toimintapoliittiseen kuiluanalyysiin
4.1.1 |
EU:n poliittisen strategian ja etenemissuunnitelman määritteleminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii enemmän kuin vain EU:n nykyisten toimintalinjojen kartoituksen. Olemassa olevien EU:n toimintapolitiikkojen kartoittaminen kuhunkin tiettyyn kestävän kehityksen tavoitteeseen nähden ei mahdollista arviota siitä, pystytäänkö EU:ssa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ryhtymättä lisätoimenpiteisiin. Olemassa olevat toimintapolitiikat eivät ehkä tuota tulosta, ne saattavat olla ristiriidassa muiden toimintapolitiikkojen kanssa, tai kyse voi olla muista esteistä. Niinpä toimintapolitiikkojen kartoitukseen täytyy yhdistää kuiluanalyysi, jossa määritetään tosiasialliset puutteet, joita EU:n toimintapolitiikassa on kestävän kehityksen YK-toimintasuunnitelman 2030 käsittämien 17 tavoitteen ja niihin liittyvien alatavoitteiden suhteen. |
4.1.2 |
Tässä yhteydessä ETSK pitää tervetulleena komission ympäristöasioiden pääosaston entisen pääjohtajan Karl Falkenbergin johdolla laadittua julkaisua ”Strategic Notes – Sustainability Now!”, jossa jo kuvaillaan selkeästi YK:n toimintaohjelmasta 2030 EU:lle seuraavaa uudistustarvetta muutaman politiikanalan tarjoamien esimerkkien avulla. |
4.1.3 |
Kestävän kehityksen tavoitteita koskeva kokonaisvaltainen kuiluanalyysi on EU:n osalta vielä tekemättä. Hiljattain julkaistu kestävän kehityksen indeksi ja indikaattorimittaristo sekä muut EU:n jäsenvaltioissa suoritetut arvioinnit osoittavat kuitenkin, että kestävän kehityksen tavoitteissa riittää vaativaa tehtävää myös korkean tulotason maille (9), mikä johtuu pääasiallisesti tavasta, millä nämä maat tuottavat, toimittavat ja kuluttavat tuotteita ja palveluita, ja tästä seuraavista kielteisistä ympäristövaikutuksista. EU-maille erityisen haastavia ovat kestävän kehityksen tavoite nro 12, joka koskee vastuuntuntoista kulutusta ja tuotantoa, ilmastotoimia koskeva tavoite nro 13, ekosysteemien suojelemista koskevat tavoitteet nro 14 ja 15; kestävyysperiaatteiden mukaista maataloutta ja ravintoa koskevat tavoitteen nro 2 alatavoitteet, sekä kestävän kehityksen tavoite nro 9, teollisuus, innovoinnit ja infrastruktuuri, jonka osalta on havaittu investointivajetta. |
4.1.4 |
Haastavia ovat myös ”ihmiskeskeiset” kestävän kehityksen tavoitteet, eritoten eriarvoisuuden vähentämistä koskeva tavoite nro 10, säällistä työtä ja työllisyyttä koskeva tavoite nro 8 ja köyhyyttä koskeva tavoite nro 1, samoin kuin sukupuolten tasa-arvoa koskeva tavoite nro 5 ja koulutusta koskeva kestävän kehityksen tavoite nro 4. |
4.1.5 |
Monet OECD-maista jäävät jälkeen kestävän kehityksen tavoitteesta nro 17, joka koskee rahallista panostusta kehitysyhteistyöhön. |
4.1.6 |
Yleismaailman toimintasuunnitelman muodostavilla kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään lisäksi supistamaan korkean tulotason maiden talouksien vahingollisia ympäristövaikutuksia kolmansissa maissa. Tätä seikkaa koskevat mittaukset ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle, mutta kyse on merkittävästä haasteesta EU-maille. |
4.2 EU:n nykyisten strategioiden panos kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen
4.2.1 |
Komitea katsoo, että EU:n toimintapolitiikkojen kartoituksessa tulisi keskittyä ensi vaiheessa niihin toimintapoliittisiin välineisiin, joilla on strategista merkitystä EU:n toimintapolitiikan linjaamista ja täytäntöönpanoa ajatellen. Alustavat arvioinnit viittaavat siihen, että nämä välineet eivät ole riittäviä vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen haasteeseen EU:ssa (10). Yksikään näistä strategioista ei vastaa aikajänteeltään kestävän kehityksen YK-toimintasuunnitelmaa 2030. |
4.2.2 |
Eurooppa 2020 -strategia julistettiin Barroson johdolla komissiossa EU:n yleisstrategiaksi, ja siten se korvasi kestävän kehityksen EU-strategian. Vaikka siinä käsitellään, ainakin periaatteessa, kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta, kyse on ennemminkin lyhyen aikavälin strategiasta, jossa keskitytään selkeästi Eurooppaan. Siinä jää huomiotta kansainvälinen tarkastelutapa, eikä siinä myöskään kuvailla EU:n sisäisten toimintapolitiikkojen vaikutuksia muuhun maailmaan eikä kehitysyhteistyön kaltaista unionin ulkoista toimintapolitiikkaa. Eurooppa 2020 -strategiasta ei siksi ole koskaan ollut aikaisemman kestävän kehityksen strategian korvikkeeksi. Kestävän kehityksen tavoitteista jää huomiotta kaksi: elintarvikkeita ja maataloutta koskeva tavoite nro 2 ja hallintotapaa koskeva tavoite nro 16. Eräitä muita käsitellään ainoastaan osittain, esimerkiksi tavoitetta nro 6 (vesiasiat) ja nro 11 (kaupunkikysymykset). |
4.2.3 |
Puheenjohtaja Junckerin kymmenen poliittista painopistettä eivät käsitä kestävän kehityksen tavoitteista laisinkaan kahta (valtameriä koskeva tavoite nro 14 ja luonnon monimuotoisuutta koskeva tavoite nro 15) ja eräät muut huomioidaan vain suppeasti (esim. koulutusta koskeva tavoite nro 4, vesiaiheinen tavoite nro 6, kaupunkipolitiikkaa koskeva tavoite nro 11 ja kestävyysmallin mukaista kulutusta ja tuotantoa koskeva tavoite nro 12). |
4.2.4 |
”Viiden puheenjohtajan kertomuksessa” painopisteet päätettiin rajata tiukemmin ja keskittyä talous-, finanssi-, raha- ja verotuspoliittisiin kysymyksiin. Sen viidentenä aiheena on hallinto. Kertomuksessa viitataan eräitä kertoja kestävän kehityksen tavoitteiden aihealoihin, kuten energiaan, työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin. |
4.2.5 |
Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) toimien piiriin on kertynyt hankkeita, jotka vaikuttavat olevan yhdenmukaisia tiettyjen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyvien haasteiden kanssa: energia (40 %), ympäristö ja resurssitehokkuus (12 %), sosiaalinen infrastruktuuri (3 %) (11). |
4.2.6 |
Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) investointien temaattisissa painopisteissä jää kestävän kehityksen tavoitteista moni kattamatta riittävästi, erityisesti terveyttä koskeva tavoite nro 3, naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva tavoite nro 5, eriarvoisuutta koskeva tavoite nro 10 ja kaupunkipolitiikkaa koskeva tavoite nro 11. |
4.2.7 |
EU:n upouusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia tarjoaa unionille laajemmat puitteet kestävän kehityksen YK-toimintasuunnitelman 2030 toteuttamiseen sellaisilla aloilla kuin kauppa, kehitys, demokratia, ihmisoikeudet, humanitaarinen apu, katastrofiriskin vähentäminen, teknologiansiirto ja ilmastotoimet. Strategia kattaa tietyssä määrin ne kestävän kehityksen tavoitteet, joiden myötä pyritään varmistamaan hyvinvoinnin jakaantuminen maailmanlaajuisesti. Strategiassa todetaan lisäksi, että kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat olennaisesti Cotonoun sopimuksen jälkeiseen sopimukseen ja antavat pontta kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen uudelleentarkasteluun. |
4.3 Todellisen siirtymän kannalta keskeiset politiikanalat
4.3.1 |
Analysoituaan tosiasiallisia puutteita ja suuntauksia EU:n etenemisessä kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja alatavoitteita komission tulisi määrittää tarvittavien perusteellisten muutosten kannalta keskeisen tärkeät politiikanalat. Toimintapolitiikassa tulisi kohdentaa huomio näihin keskeisiin aloihin ja käynnistää asianmukaisia lippulaivahankkeita läpinäkyvine toimintasuunnitelmineen ja välitavoitteineen. ETSK viittaa aiempaan lausuntotyöhönsä mainituilla aloilla ja toteaa pitävänsä seuraavia keskeisiä toimintalinjoja olennaisen tärkeinä. |
(Kestävän kehityksen tavoitteet 7, 8, 9, 11, 12 ja 13)
4.3.2.1 |
Yksi kestävän kehityksen tavoitteiden tarkoituksista on pysyttää kehityssuuntaukset maapallon asettamissa rajoissa, olipa kyse sitten ilmastonäkökohdista, luonnonvarojen kulutuksesta, ilman ja veden laadusta tai maanpäällisen ja merellisen luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta. Tämä edellyttää, että Euroopan kaltaiset kehittyneet alueet supistavat talouden ympäristöjalanjälkeä ratkaisevasti siirtymällä tuotannossa, kulutuksessa ja yhteiskunnassa vähähiiliseen talouteen ja kiertotalouteen. Siirtymä on EU:lle mahdollisuus nykyaikaistaa talouttaan ja näin ollen lisätä sen kilpailu- ja kestokykyä sekä parantaa kansalaistensa elämänlaatua ja hyvinvointia. |
4.3.2.2 |
Seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma, ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030 sekä kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma käsittävät asiaankuuluvia etenemissuunnitelmia. On kuitenkin selvää, että käytännön tuloksiin vievää työtä täytyy vauhdittaa (12). On parannettava johdonmukaisuutta muiden politiikanalojen kanssa ja paikattava monissa jäsenvaltioissa esiintyviä toteuttamistyön puutteita integroimalla siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja kiertotalouteen täysimääräisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon (13). Seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma ja kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma tarvitsevat vankat täytäntöönpanomekanismit ja aktiivista koordinointia muiden politiikanalojen kanssa komission piirissä, jotta päästään menestyksekkäästi tuloksiin (14). Edistyminen asiassa edellyttää vuoropuhelun kehittämistä ja liittoutumista kansalaisyhteiskunnan kanssa, yrityselämä ja ammattiliitot mukaan luettuina. Aktiivista työllisyyspolitiikkaa harjoittamalla täytyy huolehtia siitä, että siirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti (15). Ilmastopolitiikan täytyy pohjautua ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteeseen, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutoksen haitat ja hyödyt – ajatellen sen vaikutuksia ihmisoikeuksiin, köyhyyteen ja yhdenvertaisuuteen – jaetaan rehdisti ja että kaikkein arimmassa asemassa olevat väestöryhmät eivät joudu kärsimään. |
4.3.2.3 |
On huolehdittava siitä, että markkinat tukevat talouden siirtymää ja että hinnoittelu kuvastaa ilmastoon kohdistuvien päästöjen ja luonnonvarojen käytön tosiasiallisia ulkoisia kustannuksia (16). Ympäristölle haitallisten tukien lopettamisesta annetuista sitoumuksista on tehtävä totta ja edistettävä ympäristöverotuksen uudistusta entistä voimaperäisemmin. On sovellettava laajempaan käyttöön uusia ympäristöä kuormittamattoman energian hajautettuja markkinamalleja, joissa kuluttajista tulee myös tuottajia. Hajautettu jakamistalous mahdollistaa lisäksi sen, että kuluttajat alkavat omaksua kiertotalousmallia. Kehkeytymässä olevaan yhteistyötalouteen liittyy muutos työn käsitteessä ja se tulee olemaan tärkeä uusien työpaikkojen lähde. On taattava kuluttajien ja työntekijöiden oikeudet ja rehti kilpailu tällä uudella sektorilla (17). |
(Kestävän kehityksen tavoitteet 1, 3, 4, 5, 8 ja 10)
4.3.3.1 |
Kestävän kehityksen tavoitteiden keskeiset ajatukset ovat köyhyyden poistaminen ja sen varmistaminen, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää kykyjään ihmisarvoisella ja yhdenvertaisella tavalla. Kestävän kehityksen tavoitteissa kuvastuvat täten EU:n arvot ja sen sosiaalimalli. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu Euroopassa on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmenten aikana, ja kahdeksan vuoden mittainen taantuma ja finanssikriisi, talouden kiristämispolitiikka ja rakenteellisten uudistusten puuttuminen eräillä aloilla ovat kasvattaneet työttömyys- ja köyhyysasteita entisestään, kärjistäneet eriarvoisuutta lisää ja rasittaneet yhä enemmän sosiaalisen suojelun mahdollisuuksia, mikä on vaikuttanut erityisesti kaikkein arimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. |
4.3.3.2 |
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että EU:n talousparadigmaa muokataan osallistavamman kehitysmallin suuntaan, jolloin olemassa oleva vauraus jakautuu reilummin ja talous- ja finanssipoliittinen kestokyky kasvaa (18). Edistääkseen kestävää talouskasvua ja työpaikkojen luomista EU:n pitää luoda investoinneille suotuisa ympäristö, johon liittyvät toimivat sisämarkkinat, kansainvälinen kilpailukyky ja voimistunut kotimarkkinakysyntä. |
4.3.3.3 |
Kestävän kehityksen tavoitteet olisi nähtävä perusteena palauttaa uudelleen voimaan Eurooppa 2020 -strategian päämääriksi asetetut köyhyyden vähentäminen, työllisyys ja koulutus ja miettiä tulosta tuottavampia tapoja toteuttaa ne. Keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet – kuten säällinen työ, köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaaliset investoinnit – tulee mieltää samanarvoisiksi makrotaloudellisten näkökohtien kanssa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa (19). Komission ensimmäisessä ehdotuksessa, joka koskee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, ei kestävän kehityksen tavoitteisiin viitata lainkaan. Jatkettaessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin valmistelua tulisi harkita kestävän kehityksen tavoitteiden kytkemistä siihen mukaan. Komitea valmistelee parhaillaan lausuntoa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja ilmaisee siinä aidosti näkemyksensä. |
4.3.3.4 |
EU:n tulisi panostaa yhdenmukaisempaan ja järjestelmällisempään toimintamalliin sosiaalisen syrjäytymisen, marginalisoinnin ja köyhyyden torjunnassa. Siinä tulee kohdistaa huomio arassa asemassa oleviin väestöryhmiin, perustaa toiminta ihmisoikeuksiin ja puuttua myös sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi (20) on tarpeen hyväksyä. |
4.3.3.5 |
Työttömyyden ja väestön ikääntymisen muodostamien haasteiden lisäksi sosiaaliturvajärjestelmät on sopeutettava uusiin haasteisiin, varsinkin niihin, joita aiheuttavat työn uudenlaiset muodot, jotka tarjoavat uusia työllistymismahdollisuuksia mutta saattavat johtaa epävarmoihin työsuhteisiin ja työssäkäyvien köyhyyteen. On hyödynnettävä keskeisten talouden muutosten – kuten digitaalitalouden, vähähiilisen talouden ja kiertotalouden – työllistämispotentiaali (21). Työelämän normit ja eurooppalainen vähimmäistulo auttavat takaamaan alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä vaurauden ja tulojen jakamisen uudelleen oikeudenmukaisella tavalla (22) ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja EU:n toimivaltuudet näissä kysymyksissä. Sekä julkisten että yksityisten toimijoiden on aktivoitava sosiaalisten investointien huikea työllistämispotentiaali (23). Jotta kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen, on investoitava laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja korkeatasoisiin, kohtuuhintaisiin ja yhdennettyihin palveluihin, joilla tuetaan niiden tarpeessa olevia. |
4.3.3.6 |
Yhteiskunnalliset yritykset tukevat työmarkkinoille sijoittumista ja tarjoavat kohtuuhintaisia tuotteita ja palveluita yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, esimerkkinä vähähiilisen talouden ja kiertotalouden palvelut. Niitä tulisi tukea yhteisötalouden yritystulokkaille tarkoitetuin kannustimin ja järjestämällä sääntely-ympäristö mahdollisuuksia antavaksi (24). |
(Kestävän kehityksen tavoitteet 2, 12 ja 15)
4.3.4.1 |
Ruoka – tapa, jolla se kasvatetaan, tuotetaan, kulutetaan, kaupataan, kuljetetaan, varastoidaan ja markkinoidaan – on perustava ihmisiä ja planeettaa yhdistävä tekijä ja osallistavan ja kestäväpohjaisen talouskasvun välikappale (25). Kestävän kehityksen tavoitteet, eritoten tavoitteet 2 ja 12, luovat ratkaisevan tärkeät puitteet yhteisille toimille, jotta maailman väestölle voitaisiin tuottaa ruokaa kestävyysperiaatteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan kipeästi muutos kestävämmällä pohjalla oleviin elintarvikejärjestelmiin tavalla, joka kattaa kaikki vaiheet tuotannosta kulutukseen. Tuottajien täytyy kasvattaa entistä enemmän elintarvikkeita siten, että ympäristövaikutukset supistuvat, kun taas kuluttajia on kannustettava siirtymään ravitseviin ja terveellisiin ruokavalioihin, joiden hiilijalanjälki on aiempaa pienempi. |
4.3.4.2 |
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä on otettu käyttöön valikoima toimenpiteitä, joita voidaan pitää askeleena oikeaan suuntaan (26). Siirtyminen kestävyysmallin mukaisempiin elintarvikejärjestelmiin edellyttää kokonaisvaltaista elintarvikepolitiikkaa yhdistettynä laajapohjaiseen biotalousstrategiaan – ei siis pelkästään maatalouspolitiikkaa. Tunnustaen elintarviketuotannon ja -kulutuksen keskinäinen riippuvuus on kehitettävä asianmukainen eurooppalainen lähestymistapa, jonka avulla luodaan edellytykset kestävälle kehitykselle, terveydelle ja selviytymiskyvylle (27). |
4.3.4.3 |
Tässä yhteydessä on vastattava mm. Falkenbergin kertomuksessa esitettyyn kysymykseen siitä, onko esimerkiksi eurooppalaisen maatalouden vientisuuntautuneisuus yhteensopiva kehitysmaiden elintarviketuotannon vahvistamisen tavoitteen kanssa. |
4.3.4.4 |
EU:lla tulee olemaan keskeinen rooli toteutettaessa alatavoitetta 12.3, jonka myötä pyritään puolittamaan koko maailman elintarvikejätemäärä henkeä kohti. Vaikka maailmassa lähes 800 miljoona ihmistä kärsii nälkää, luvut osoittavat, että kolmannes ihmisravinnoksi tuotetusta ruuasta häviää tai haaskaantuu maailmanlaajuisesti – 100 miljoonaa tonnia pelkästään EU:ssa (28). ETSK suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan, jonka tavoitteena on luoda sidosryhmäfoorumi tarvittavien toimenpiteiden kartoittamiseksi sekä elintarvikehävikin ennaltaehkäisyä ja vähentämistä koskevien parhaiden käytäntöjen jakamiseksi (29). |
(Kestävän kehityksen tavoitteet 7, 8, 9 ja 13)
4.3.5.1 |
Siirtyminen kestävämmällä pohjalla olevaan talouden malliin edellyttää merkittävää muutosta investointipolitiikassa. Arvioidaan, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen maailmanlaajuisesti vaatisi arvoltaan noin 3 biljoonan Yhdysvaltain dollarin (30) investoinnit sekä julkisista että yksityisistä lähteistä. Tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma tarvittavien rahoitusvarojen kokoamiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioissa. EU:n erilaiset rahoitusohjelmat ja -hankkeet on kerättävä yhteen. |
4.3.5.2 |
EU:n täytyy ohjata kehitysmaihin kohdistuvat julkiset investoinnit palvelemaan tuloksekkaammin yhdennetyn kestävän kehityksen toteuttamista ja integroida kestävän kehityksen tavoitteita koskevat indikaattorit kehityshankkeiden julkiseen rahoitukseen. EU:n tulee ennen kaikkea kannustaa ja voimistaa yksityissektorin investointeja kyseisillä alueilla. |
4.3.5.3 |
Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät kuitenkin myös EU:ssa merkittäviä investointeja infrastruktuurin modernisointiin ja kestävyysmallin mukaiseen yritystoimintaan. Ensiarviot kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta EU:ssa osoittavat, että investoinneissa teollisuuteen, innovointiin ja infrastruktuuriin on havaittavissa merkittäviä vajeita (31). |
4.3.5.4 |
Kestävään kehitykseen on selkeät kaupalliset perusteet. Jotta tästä mahdollisuudesta saataisiin täysi hyöty, EU:n tulisi luoda suotuisat yritystoiminnan edellytykset, jotka kannustavat innovointiin, yrittäjyyteen ja kestävyysmallin mukaisiin investointeihin. Muutamat yritykset ovat jo aloittaneet työnsä, mutta on ensisijaisen tärkeää pyrkiä yleistämään ja toistamaan kestävyysmallin mukaisessa yritystoiminnassa koettuja menestyksiä. Yritysten yhteiskuntavastuun kaltaiset vapaaehtoiset aloitteet ovat omiaan edesauttamaan tätä muutosta. Niitä tulisi täydentää lisätoimilla, esimerkiksi toimenpiteillä avoimuuden lisäämiseksi, valmiuksien kehittämiseksi, kumppanuuksien edistämiseksi ja yritysten opastamiseksi raportoinnissa. Komission tulisi arvioida yksityissektorin kanssa muodostettavien monisidosryhmäisten liittoutumien soveltuvuutta EU-tason välineeksi. |
4.3.5.5 |
EU-rahoitusohjelmat on muokattava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiksi. Junckerin ohjelman kaltaisilla aloitteilla sekä rahoituslaitoksilla ja julkisilla investointipankeilla tulee olemaan ratkaiseva merkitys. Haasteena on pääomien uudelleenkohdentaminen. Pääomamarkkinaunioni avaa ainutkertaisen mahdollisuuden edistää kestävyysmallin mukaisia investointeja (32). Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi antaa mahdollisuuden tuoda kestävän kehityksen tavoitteet keskeiseksi osaksi tärkeimpien EU-rahastojen toimintaa. On kannustettava pitkäkestoisiin sijoituksiin ja raivattava esteitä (33). |
(Kestävän kehityksen tavoitteet 12 ja 17)
4.3.6.1 |
Globalisoituneessa taloudessa kaupalla on ratkaiseva vaikutus kestävään kehitykseen EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Näin ollen kauppaa pidetään lukuisissa kestävän kehityksen tavoitteissa tärkeänä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteuttamisvälineenä. Komissio on tiedonannossaan ”Kaikkien kauppa” (34) pannut vireille kunnianhimoisen toimintaohjelman, joka tähtää vastuuntuntoisempaan kaupankäyntiin ja sijoitustoimintaan sosiaali- ja ympäristönormien turvaamiseksi kauppavaihdossa ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen tulee kytkeä systemaattisesti ja tehokkaasti tähän toimintasuunnitelmaan, ja kertyviä tuloksia on seurattava. |
4.3.6.2 |
EU:n kaikkiin kauppa- ja investointisopimuksiin pitää sisällyttää tavoitteiltaan kunnianhimoiset kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut, ja ne on pantava tosiasiallisesti täytäntöön ja niiden noudattamista on valvottava. Kestävän kehityksen ulottuvuutta on tarpeen lujittaa Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenteessa (35). Paras tapa varmistaa sosiaali-, työ- ja ympäristönormien toteutuminen vapaakauppasopimusten yhteydessä on osallistaa kansalaisyhteiskunta paljon aiempaa laajemmin neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin sekä täytäntöönpano- ja seurantamenettelyihin (36). |
4.3.6.3 |
Komission tulisi omaksua strategia ihmisarvoisen työn edistämiseksi globaaleissa toimitusketjuissa (37). On tarpeellista tukea monisidosryhmäaloitteita, joilla edistetään asianmukaista huolellisuutta globaaleissa toimitusketjuissa. |
4.4 Hallinnon parantaminen kestävän kehityksen hyväksi
4.4.1 |
Keskeisillä politiikanaloilla harjoitettavan toiminnan tukemiseksi EU:n on tarpeellista arvioida ja kehittää horisontaalista ja vertikaalista toimintapolitiikan koordinointiaan kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 tuloksellista toteuttamista silmällä pitäen. Hallinnon parantaminen on keskeisiä kestävän kehityksen mahdollistavia tekijöitä (38), ja koordinoinnin parantaminen on ensisijaisia keinoja yhtenäistää toimintapolitiikkaa. |
4.4.2 |
EU:n pitää parantaa toimintapolitiikkojensa yhdenmukaisuutta ja tavoitella niillä johdonmukaisesti tasapainoista kestävää kehitystä. Nykyistä mekanismia, jonka avulla kehityspoliittiset näkökohdat on määrä sisällyttää muille aloille (”toimintapolitiikan yhtenäistäminen kehityksen hyväksi”), pitää tarkastella, tehostaa ja käsitteellistää välineeksi tähtäimenä ”toimintapolitiikan yhtenäistäminen kestävän kehityksen hyväksi”, ja se tulee kytkeä muuhun horisontaaliseen koordinointityöhön. |
4.4.3 |
Komission tulisi lisäksi harkita mahdollisuuksia hyödyntää ”sääntelyn parantamiseen” käytettäviä välineitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävässä työssä. Vaikutustenarvioinnin ohjeistoa tulisi tarkastella uudelleen tässä tarkoituksessa (esim. uusia säädöksiä koskeviin vaikutustenarviointeihin voitaisiin lisätä kestävyyskriteeri). |
4.4.4 |
Valtavirtaistaakseen kestävän kehityksen tavoitteet kaikille asiaankuuluville politiikanaloille komission tulisi käyttää kestävän kehityksen YK-toimintaohjelman 2030 ohjaavia periaatteita lähtökohtana tarkastellessaan uudelleen EU:n lainsäädäntää ja toimintalinjojen määrittelyä ottaen erityisesti huomioon ihmisoikeuslähtöisen toimintamallin ja periaatteen, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen (leaving no one behind). |
4.4.5 |
Tukeutuen kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviin yleisiin indikaattoreihin asiaankuuluvilla Euroopan unionin indikaattoreilla täydennettyinä unionin pitää perustaa kestävän kehityksen tavoitteita koskeva seuranta- ja uudelleentarkastelujärjestelmä, jota koordinoidaan EU:n jäsenvaltioissa harjoitettavan seurannan kanssa ja joka nivoutuu kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin tasolla tehtävään globaaliin seurantatyöhön. |
4.4.6 |
Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvät indikaattorit tulisi sisällyttää myös olemassa oleviin toimintapolitiikan seuranta- ja arviointimenettelyihin. Tämä koskee erityisesti talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, EU:n keskeistä hallinnointimekanismia, joka on mukautettava kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. |
4.4.7 |
Kestävän kehityksen indikaattorien aseman vahvistaminen lainsäädännöllisessä talousarviomenettelyssä olisi tärkeä kestävän kehityksen toteuttamista vauhdittava tekijä. Euroopan rakenne- ja investointirahastotoimiin sovellettavia ehdollisuutta koskevia kriteerejä olisi mukautettava kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista vastaavasti. |
4.4.8 |
Tulee tukea kestävän kehityksen eurooppalaisen verkoston (European Sustainable Development Network, ESDN) aloitetta vertaisoppimisfoorumin perustamisesta jäsenvaltioiden välille. |
4.4.9 |
EU:n itsensä tulisi ottaa aloite käsiinsä ja esitellä kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin vuoden 2017 kokouksessa vapaaehtoinen katsaus eli olla ensimmäinen alueellinen organisaatio, joka menettelee niin. Sen lisäksi EU:n tulisi julkaista vuosittain raportteja, joissa esitetään, miten unionin sisäinen ja ulkoinen toiminta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista korkean tason poliittisen foorumin vuosittain valitsemalla aihekohtaisella painopistealalla (39). Kansalaisyhteiskunta tulisi osallistaa kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin välityksellä täysimääräisesti vapaaehtoista katsausta ja aihekohtaisia selvityksiä laadittaessa. |
5. Kansalaisyhteiskunta kantavana voimana
5.1 |
Kestävän kehityksen YK-toimintaohjelma 2030 edellyttää siirtymistä monisidosryhmäiseen hallintomalliin, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä merkittävämpi rooli. Kestävän kehityksen tavoitteet on mahdollista toteuttaa ainoastaan siinä tapauksessa, että kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät omaksuvat aktiivisen roolin ja sitoutuvat asiaan. Kansalaisyhteiskunta tulee osallistaa paikallis-, alue, valtio- ja EU-tasolta aina korkean tason poliittisen foorumin puitteisiin asti toteuttamistyön kaikissa vaiheissa. |
5.2 |
EU:n ja sen jäsenvaltioiden osalta ETSK ehdottaa kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin perustamista, jotta saadaan laaja kirjo kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja sidosryhmiä mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen EU:ssa sekä toteuttamistyön seurantaan ja uudelleentarkasteluun (40). Foorumin ensimmäisenä tehtävänä tulisi olla kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun sujuvoittaminen edettäessä kohti kestävää kehitystä koskevaa EU:n yleisstrategiaa. |
5.3 |
Komission tulisi laatia erityinen ohjelma ja varata nimenomainen budjettikohta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämistä varten, jotta nämä kykenevät osallistumaan tähän prosessiin täysipainoisesti. Nykyiset valmiuksien kehittämiseen tähtäävät ohjelmat on avattava yksiselitteisemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka työskentelevät sisäpoliittisten asioiden parissa ja toimivat ”sillanrakentajina” sisäisten ja ulkoisten näkökohtien välillä, kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi ja hallinnollisten kysymysten ratkaisemiseksi. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(2015) 610 final.
(2) Konferenssi aiheesta ”How to make SDGs Europe’s business”30.–31. toukokuuta 2016, järjestäjinä puheenjohtajavaltio Alankomaat, ETSK, Sustainable Development Solutions Network (SDSN) ja SDG Charter NL; konferenssi aiheesta ”Next steps for a sustainable European future”, 7. heinäkuuta 2016; konferenssi aiheesta ”Sustainable development: it’s time!”, 10.–11. toukokuuta 2016 Pariisissa, järjestäjänä IDDRI; konferenssi ”Jump-starting the SDGs in Germany”, 1.–3. toukokuuta 2016, järjestäjänä IASS.
(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73).
(4) ”Sustainability now!”EPSC Strategic Notes, nro 18, 20 heinäkuuta 2016.
(5) Mt.
(6) Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin puhe YK:n huippukokouksessa 27. syyskuuta 2015.
(7) Kohta 4.3.3 ETSK:n lausunnossa aiheesta ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi”( EUVL C 12, 15.1.2015, s. 105); ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi”( EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73).
(8) Euroopan parlamentin päätöslauselma 2016/2696 (RSP).
(9) SDSN, Bertelsmann Stiftung, SDG Index & Dashboard, heinäkuu 2016; Niestroy, How are we getting ready? DIE-instituutin keskusteluasiakirja, 9/2016.
(10) Kohdissa 4.2.2–4.2.7 esitetty arvio perustuu teokseen Niestroy (2016), s. 38–45; Euroopan komissio, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2015), The role of science, technology and innovation policies to foster the implementation of the SDGs (”Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan tehtävä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista edistävinä tekijöinä).
(11) COM(2016) 359 final.
(12) ETSK:n lausunto aiheesta ”Pariisin pöytäkirja – Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen” (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 74); ETSK:n lausunto aiheesta ”Markkinapohjaiset ohjauskeinot” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1).
(13) ETSK:n lausunto aiheesta ”Markkinapohjaiset ohjauskeinot” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1).
(14) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kiertotalous” (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98).
(15) ETSK:n lausunto aiheesta ”Koalition muodostaminen Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi”, annettu 14. heinäkuuta 2016 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).
(16) ETSK:n lausunto aiheesta ”Markkinapohjaiset ohjauskeinot” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1); ETSK:n lausunto aiheesta ”Energiamarkkinoiden uusi rakenne” (EUVL C 82, 3.3.2016, s. 13); ETSK:n lausunto aiheesta ”Energian kuluttajien aseman vahvistaminen” (EUVL C 82, 3.3.2016, s. 22).
(17) ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisöllinen tai osallistava kuluttaminen: kestävän kehityksen malli 2000-luvulle” (EUVL C 177, 11.6.2014, s. 1); ETSK:n lausunto aiheesta ”Jakamistalous ja itsesääntely” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 36).
(18) ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21); ETSK:n lausunto aiheesta ”Tehokkaiden ja luotettavien sosiaaliturvajärjestelmien periaatteita” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40).
(19) ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21); ETSK:n lausunto aiheesta ”Köyhyyden torjunta” (EUVL C 133, 14.4.2016, s. 9).
(20) COM(2008) 426 final.
(21) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille ja vihreän työllisyyden aloite” (EUVL C 230, 14.7.2015, s. 99); ETSK:n lausunto aiheesta ”Digitaaliyhteiskunta: saavutettavuus, koulutus, työllisyys, tasa-arvon edistämisvälineet” (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 25); ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (EUVL C 242, 23.7.2015, s. 61).
(22) ETSK:n lausunto aiheesta ”Eurooppalainen vähimmäistulo ja köyhyysindikaattorit” (EUVL C 170, 5.6.2014, s. 23).
(23) ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen” (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21).
(24) ETSK:n lausunto aiheesta ”Taloudellisen ekosysteemin kehittäminen yhteiskunnallisille yrityksille” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 152).
(25) FAO and the 17 Sustainable Development Goals, http://www.fao.org/3/a-i4997e.pdf.
(26) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävämmät elintarvikejärjestelmät” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 64).
(27) Mt.
(28) FUSIONS (2016). Estimates of European food waste levels; http://www.eu-fusions.org/phocadownload/Publications/Estimates%20of%20European%20food%20waste%20levels.pdf
(29) Ks. alaviite 26.
(30) IDDRI-instituutin teemajulkaisu vuodelta 2015: http://www.iddri.org/Publications/Three-commitments-governments-should-take-on-to-make-Sustainable-Development-Goals-the-drivers-of-a-major-transformation.
(31) Niestroy (2016), s. 28
(32) UNEP:n selvitys Building a Sustainable Financial System in the European Union, s. 5: http://web.unep.org/inquiry.
(33) ETSK:n lausunto aiheesta ”Pitkäaikainen rahoitus” (EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11).
(34) COM(2015) 497 final.
(35) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kauppa, kasvu ja kehitys” (EUVL C 351, 15.11.2012, s. 77); ETSK:n lausunto aiheesta ”Kehitysrahoitus – kansalaisyhteiskunnan näkemykset” (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 49).
(36) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaikkien kauppa” (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 123).
(37) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ihmisarvoinen työ globaaleissa toimitusketjuissa” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 17).
(38) ”Kaikki perustuu viime kädessä hallintoon”, totesi komission jäsen Frans Timmermans puhuessaan YK:n huippukokouksessa 27. syyskuuta 2015.
(39) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteiden maailmanlaajuiseen edistämiseen sitoutunut Euroopan unioni”; ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
(40) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73).
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/51 |
Lausunto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Tulevaisuuden vaatimukset täyttävä lainsäädäntö
(valmisteleva lausunto)
(2016/C 487/07)
Esittelijä: |
Christian MOOS |
Toinen esittelijä: |
Denis MEYNENT |
Lausuntopyyntö |
puheenjohtajavaltio Slovakia, 14/03/2016 |
Oikeusperusta |
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava elin |
alakomitea ”tulevaisuuden vaatimukset täyttävä lainsäädäntö” |
Hyväksyminen alakomiteassa |
07/09/2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21/09/2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
213/2/5 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Puheenjohtajavaltio Slovakia on pyytänyt ETSK:ta laatimaan lausunnon ”tulevaisuuden vaatimukset täyttävästä lainsäädännöstä”. Tämä uusi käsite nivoutuu useisiin muihin komissiolle ja muille lainsäätäjille esitettyihin kohdennettuihin pyyntöihin, joiden tavoitteena on varmistaa lainsäädännön parempi yhteensovittaminen etenkin EU:n kilpailukyvyn kanssa sekä pk- ja mikroyritysten erityispiirteiden huomioon ottaminen. ETSK on ottanut näihin seikkoihin kantaa useissa lausunnoissaan. |
1.2 |
ETSK panee merkille, että unionin lainsäädännön laatua pyritään parantamaan, ja toteaa, että näitä ponnisteluja tulee tehostaa. |
1.3 |
ETSK katsoo, että korkealaatuinen, yksinkertainen, ymmärrettävä ja johdonmukainen lainsäädäntö ”on olennainen yhdentymisen osatekijä, ei rasite tai kustannus, jota pitäisi alentaa”. Se on välttämätön, jos halutaan luoda kestäväpohjaista talouskasvua ja edistää innovointia, yritysten – myös pk-yritysten – kilpailukykyä sekä laadukkaiden työpaikkojen syntymistä. |
1.4 |
Jäljempänä tekstijaksossa 2 määriteltävä nk. innovoinnin periaate kytkeytyy myös REFIT-ohjelmaan. ETSK muistuttaa paremman sääntelyn agendan jo määritellyistä ja sovellettavista periaatteista ja korostaa, että mainittu uusi periaate ei saa mennä niiden edelle. Etenkin sosiaaliseen suojeluun, ympäristönsuojeluun, terveyden suojeluun ja kuluttajansuojaan liittyvissä asioissa sitä on sovellettava järkevästi ja maltillisesti. |
1.5 |
ETSK ehdottaa, että innovoinnin periaatteen tarjoamia mahdollisuuksia tutkitaan edelleen ja että tässä yhteydessä vaihdetaan hyviä käytänteitä. |
1.6 |
Innovointi on yksi Euroopan kestävän kasvun välttämättömistä edellytyksistä. Tarvitaan siis innovoinnille suotuisa sääntelykehys, vaikka innovoinnin ja sääntelykehyksen välillä ei olekaan suoraviivaista yhteyttä. Asianmukaisten säännösten laatimisen lisäksi tulee toteuttaa myös muita toimenpiteitä innovoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi (hallinnollisia ja verotuksellisia toimenpiteitä, investointiohjelma jne.). |
1.7 |
Unionin lainsäädännöllä on aina pyrittävä luomaan oikeudellinen kehys, jota sovellettaessa yritykset ja kansalaiset pääsevät nauttimaan sisämarkkinoiden hyvistä puolista ilman tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Unionin lainsäädäntö täyttää tulevaisuuden vaatimukset, jos se on ennakoivaa ja kaukokatseista. ETSK:n mielestä lainsäädännön pitää olla mukautuvaa. Se katsoo, että lainsäädännön on tulevaisuuden vaatimukset täyttääkseen pohjauduttava yhteisömenetelmään. |
1.8 |
Turhia sääntelystä aiheutuvia kustannuksia on vältettävä. Sääntelyn kustannusten tulee olla oikeassa suhteessa sen tuottamaan hyötyyn. |
1.9 |
ETSK on vakuuttunut siitä, että ennen lainsäädännön antamista on aina käytävä julkinen poliittinen keskustelu. Kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rooli on tässä hyvin tärkeä. On luotava tarkoituksenmukainen kehys laadukkaan sosiaalisen ja kansalaisvuoropuhelun käymiseksi ja taattava, että esitetyt näkökannat otetaan asianmukaisesti huomioon. |
1.10 |
ETSK huomauttaa, että säädösten sisällön lisäksi myös itse lainsäädäntäprosessin on täytettävä tulevaisuuden vaatimukset, jotta voidaan vastata yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. |
1.11 |
Täyttääkseen tulevaisuuden vaatimukset lainsäädännön on oltava tavoitteiltaan vankkumatonta ja aina perussopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden mukaista mutta joustavaa, kun on kyse säädöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällaisessa lainsäädännössä ei pidä puuttua yksityiskohtiin vaan vain luoda puitteet, jotka siirretään ajallaan ja tarkoituksenmukaisella tavalla kansalliselle tasolle kuullen myös työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa edustavia organisaatioita ja ottaen huomioon näiden näkökannat. Raukeamislausekkeiden (sunset clauses) käyttöä on syytä analysoida tarkemmin. |
1.12 |
ETSK kannattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden selkeyttämistä, sillä lainsäädäntöaloitteiden vastustajat käyttävät niitä toisinaan argumentteina perustelematta kuitenkaan riittävästi taustatekijöitä. |
1.13 |
Sen arvioinnissa, täyttääkö lainsäädäntö tulevaisuuden vaatimukset, on käytettävä heijastuspintana kansalaisyhteiskuntaa. ETSK:lla on hyvät edellytykset toimia välittäjänä lainsäätäjän sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä. |
1.14 |
ETSK korostaa, että kaikista säädösaloitteista ja muista aloitteista on tärkeää tehdä jäsenvaltioissa ja unionin tasolla vaikutustenarvioinnit ja pk-yritystesti, jotta poliittiset päätökset tehdään tietojen ja konkreettisten seikkojen perusteella. Vaikutustenarvioinnit ovat poliittisen päätöksenteon apuväline, mutta ne eivät saa korvata sitä. |
1.15 |
ETSK pyytää, että komissio, parlamentti ja neuvosto kuulevat komiteaa, kun ne sopivat säädösehdotusten perumisesta, sillä perumisten aineelliset ja aineettomat seuraukset tulee arvioida. |
1.16 |
ETSK katsoo, että neuvoston on lisättävä avoimuuttaan ja että tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävän perussopimusuudistuksen yhteydessä olisi pyrittävä parantamaan neuvoston tekemien päätösten johdonmukaisuutta. Parlamentin valtaoikeuksia on lisättävä. |
1.17 |
Tiiviimpää yhteistyötä pitäisi ETSK:n mielestä hyödyntää nykyistä enemmän, mutta se ei saa heikentää toimielimiä. |
1.18 |
ETSK vaatii saada osallistua kuulemisprosesseihin, joita talous- ja rahaliittoa syvennettäessä on järjestettävä. Euroopan parlamentille sekä neuvoa-antaville elimille on tarjottava paremmat mahdollisuudet osallistua EU-ohjausjaksoon. |
1.19 |
ETSK kannattaa nopeutetun lainsäädäntömenettelyn soveltamista kolmikantaneuvottelujen puitteissa vain kiireellisissä tapauksissa. |
2. Yleistä
2.1 |
Puheenjohtajavaltio Slovakia on pyytänyt ETSK:ta laatimaan lausunnon tulevaisuuden vaatimukset täyttävästä lainsäädännöstä ja pohtimaan, miten EU voi parantaa sääntelyä sen mukauttamiseksi talouden ja yhteiskunnan tarpeisiin näinä nopeiden muutosten aikoina. Puheenjohtajavaltio kysyy, miten sääntelystä yrityksille aiheutuvat kustannukset voidaan pitää kohtuullisina laiminlyömättä kuitenkaan perussopimusten tavoitteita. |
2.2 |
Unionin lainsäädäntö täyttää tulevaisuuden vaatimukset, jos se on ennakoivaa ja kaukokatseista ja jos se tarjoaa mahdollisimman suuren oikeudellisen selvyyden ja oikeusvarmuuden. ETSK:n mielestä lainsäädännön pitää siis olla mukautuvaa ja samanaikaisesti ennakointikykyistä. |
2.3 |
Myös sääntelyä tarvitaan, jotta perussopimuksissa asetetut poliittiset tavoitteet saavutetaan. Euroopan unioni on sosiaalinen markkinatalous, ja eräistä säännöistä esimerkiksi työterveyden ja -turvallisuuden alalla aiheutuu näin ollen kustannuksia yrityksille. Juuri taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden välinen tasapaino takaa yhteiskuntarauhan Euroopassa. Tulevaisuuden vaatimukset täyttävässä lainsäädännössä on vaalittava tätä tasapainoa ja edistettävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. |
2.4 |
ETSK on samaa mieltä siitä, että unionin lainsäädännön legitiimiyttä on vahvistettava parantamalla sääntelyä, ja korostaa tätä tarvetta. Komitean mielestä ymmärrys siitä, mitä tulevaisuuden vaatimusten täyttäminen tarkoittaa, ei saa kuitenkaan johtaa lainsäädäntäprosessin epäpolitisoitumiseen. Komitea on vakuuttunut siitä, että ennen lainsäädännön antamista on aina käytävä poliittinen keskustelu. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten merkittävä asema sosiaalisessa vuoropuhelussa. |
2.5 |
Unionin lainsäädäntö täyttää tulevaisuuden vaatimukset, jos kansalaiset pitävät sitä oikeutettuna. Lainsäädännön on pohjauduttava edustukseen, yhteisymmärrykseen ja osallistumiseen ja kyettävä tuottamaan tuloksia tai ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. |
2.6 |
ETSK:n arvion mukaan EU:n lainsäädäntäprosessia olisi tarkasteltava uudelleen Lissabonin sopimuksen puitteissa ja tarvittaessa uuden perussopimuksen puitteissa, jotta unionin politiikkojen tuloksellisuus paranisi. ETSK haluaa tuoda esiin juuri tätä tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lainsäädäntöön liittyvää näkökohtaa: lainsäädännön laatua, legitiimiyttä, läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta. |
2.7 |
ETSK huomauttaa, että säädösten sisällön lisäksi myös itse lainsäädäntäprosessin on täytettävä tulevaisuuden vaatimukset, jotta voidaan vastata yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. Toisin sanoen kyse on unionitason demokratiasta. |
2.8 |
Vaaleilla valittujen edustajien poliittinen tahto ja valinnat ovat näin ollen ratkaisevia tekijöitä. Kaikkea lainsäädäntöä voidaan analysoida sen perusteella, miten hyvin siinä on kyetty pukemaan poliittinen tahto teoiksi, ja arvioida demokraattisuuden osalta. ETSK ehdottaakin, että lainsäädännön sisällön lisäksi tarkasteltaisiin myös lainsäädäntäprosessia. |
2.9 |
Tulevaisuuden vaatimukset täyttävän lainsäädännön uusi käsite liittyy muihin sääntelyn parantamista koskeviin aloitteisiin. ETSK on esittänyt useissa lausunnoissa (1) näkemyksiään paremman sääntelyn agendasta ja REFIT-ohjelmasta (2). Se haluaa muistuttaa mieliin lausuntonsa ennakoivasta oikeudesta (3). |
2.10 |
Paremman sääntelyn agendan ja REFIT-ohjelman täytäntöönpano on neuvoston puheenjohtajuutta tammikuusta 2016 kesäkuuhun 2017 hoitavan kolmikon (Alankomaat, Slovakia ja Malta) keskeinen painopisteala. Euroopan komissio käynnisti REFIT-ohjelman vuonna 2012 voimassa olevan lainsäädännön aiheuttamien hallinnollisten rasitteiden kartoittamiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi. Ajatus tulevaisuuden vaatimukset täyttävästä lainsäädännöstä liittyy itsestään selvästi näihin ohjelmiin. |
2.11 |
ETSK panee merkille, että unionin lainsäädännön laatua pyritään parantamaan, ja korostaa, että näitä ponnisteluja on tehostettava. ETSK panee merkille komission 19. toukokuuta 2015 antaman tiedonannon (4) ja 13. huhtikuuta 2016 solmitun parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen (5), mutta toteaa, ettei sitä kutsuttu mukaan sopimuksen laadintaan. |
2.12 |
ETSK katsoo, että komission, parlamentin ja neuvoston siunaama korkealaatuinen, yksinkertainen, ymmärrettävä ja johdonmukainen lainsäädäntö on välttämätön edellytys, jotta voidaan tuottaa kestävää talouskasvua ja edistää innovointia sekä varmistaa yritysten – myös pk- ja mikroyritysten – kilpailukyky ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Lisäksi on pantava eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite kattavasti täytäntöön kaikilla aloilla. |
2.13 |
EU:n lainsäädäntö ”on olennainen yhdentymisen osatekijä, ei rasite tai kustannus, jota pitäisi alentaa. Oikeasuhtaisena se on päinvastoin kaikille Euroopan toimijoille ja kansalaisille tärkeä tae suojelusta, edistyksestä ja oikeusvarmuudesta (6).” |
2.14 |
ETSK muistuttaa lainsäädännön asianmukaisuuden varmistamista varten jo määriteltyjen periaatteiden merkityksestä. Tällaisia ovat mm. asianmukaisen ja ajoissa tapahtuvan täytäntöönpanon periaate, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, ennalta varautumisen ja ennakoitavuuden periaatteet, ”pienet ensin” -periaate sekä kilpailukyvyn ulkoista ulottuvuutta ja sisämarkkinoiden testausta koskevat periaatteet. |
2.15 |
Neuvosto antaa nykyisin yhä selvemmin etusijan innovoinnin periaatteelle, joka on lainsäädäntöön liittyvä uusi näkökohta. Kyseinen periaate, joka edellyttää tutkimukseen ja innovointiin heijastuvan vaikutuksen huomioon ottamista sääntelyn kehittämisen tai uudelleentarkastelun yhteydessä, on yksi monista kriteereistä, joiden perusteella tekniikan, teknologian ja tieteiden alaan liittyviä komission säädösehdotuksia voidaan arvioida. Etenkin sosiaaliseen suojeluun, ympäristönsuojeluun, terveyden suojeluun ja kuluttajansuojaan liittyvissä asioissa sitä tulee kuitenkin soveltaa järkevästi ja maltillisesti. |
2.16 |
EU:n kilpailukykyneuvoston päätelmissä (7) todetaan, että ”olisi sovellettava innovoinnin periaatetta, joka edellyttää tutkimukseen ja innovointiin heijastuvan vaikutuksen huomioon ottamista kaikilla toimintapolitiikan aloilla sääntelyn kehittämisen tai uudelleentarkastelun yhteydessä”. Periaate kuvastuu myös puheenjohtajavaltio Slovakian pyynnössä sekä CEPSin (8) tuoreessa selvityksessä, jonka mukaan liian tiukkojen sääntöjen asettaminen saattaa tyrehdyttää investoinnit ja jarruttaa innovointia. Tämä tulkinta sopii yhteen myös REFIT-ohjelmassa noudatettavan ajattelutavan kanssa. |
2.17 |
ETSK pitää välttämättömänä määritellä etukäteen, milloin tätä uutta periaatetta sovelletaan, ja täsmentää tarkasti, miten sitä tulee käyttää. |
2.18 |
ETSK:n mielestä innovoinnin periaatteella tulee olla sama paino-arvo kuin muillakin kohdassa 2.14 mainituilla kriteereillä, joiden perusteella komissio arvioi säädösehdotusten vaikutuksia. Tulee siis löytää tasapaino innovoinnin periaatteen ja muiden kriteerien välillä ja huolehtia siitä, ettei innovoinnin periaate mene muiden edelle. |
2.19 |
ETSK ehdottaa, että puheenjohtajavaltio Slovakia jatkaisi innovoinnin periaatteen tarjoamien mahdollisuuksien tutkimista ja soveltaisi hyvien käytänteiden vaihtoa. ETSK kehottaa komissiota tekemään tältä pohjalta yhteenvedon kyseisen uuden periaatteen tarjoamista mahdollisuuksista ja sen vaikutuksista. |
2.20 |
Unionin lainsäädännöllä on aina pyrittävä luomaan oikeudellinen kehys, jota sovellettaessa yritykset ja kansalaiset pääsevät nauttimaan sisämarkkinoiden hyvistä puolista ja vapauksista, eli edistettävä uudistavia voimia Euroopassa. Tämä edellyttää tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden välttämistä sekä huonosti laadittujen, vanhentuneiden ja raskaiden sääntöjen tarkistamista tai kumoamista. |
2.21 |
ETSK katsoo, että sääntelyn kustannusten tulee olla oikeassa suhteessa sen tuottamaan hyötyyn. Turhia hallinnollisia kustannuksia ja rasitteita on pyrittävä välttämään yritysten, kansalaisten ja sääntelyn soveltamisesta vastaavien hallintoviranomaisten etujen mukaisesti. Sääntelystä saatavan nettohyödyn ja lisäarvon tulee olla suuremmat kuin sen yrityksille tai kaiken kaikkiaan yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. |
3. Valmistelevia ehdotuksia tulevaisuuden vaatimukset täyttävää lainsäädäntöä silmällä pitäen
3.1 |
ETSK kehottaa määrittelemään tulevaisuuden vaatimukset täyttävän lainsäädännön käsitteen tarkemmin. Tällaisen lainsäädännön on noudatettava Lissabonin sopimuksen 1 ja 2 artiklassa vahvistettuja Euroopan unionin arvoja ja tavoitteita. Periaatteena olevan innovoinnin, joka on yksi Slovakian puheenjohtajuuskauden painopisteistä (9) ja näin ollen tiivisti sidoksissa uuteen tulevaisuuden vaatimukset täyttävän lainsäädännön käsitteeseen, on siis oltava vastuullista. |
3.2 |
Innovointi on yksi kestävän kasvun välttämättömistä edellytyksistä Euroopassa. Kaikessa sekä EU-tason että kansallisessa lainsäädännössä on pyrittävä siihen, ettei yrityksille – varsinkaan pk-yrityksille, joiden resurssit ovat vähäiset – aiheudu tarpeetonta rasitusta. Innovointi ja kilpailukyky ovat Euroopan sosiaalisen markkinatalouden menestyksen kulmakiviä. Innovointia varten tarvitaan laadukas sääntelykehys. Lainsäädännön ja innovoinnin välinen vuorovaikutus on monisyistä, eikä sitä voida tarkastella vain määrän näkökulmasta eli siltä kannalta, tulisiko lainsäädäntöä olla enemmän vai vähemmän (10). |
3.3 |
ETSK katsoo, että raukeamislausekkeiden (sunset clause) käyttöä EU:n lainsäädännössä tulevien hallinnollisten esteiden välttämiseksi on syytä analysoida tarkemmin. |
3.4 |
Täyttääkseen tulevaisuuden vaatimukset lainsäädännön on oltava tavoitteiltaan vankkumatonta ja aina sopusoinnussa perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden kanssa mutta joustavaa, kun on kyse säädöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä edellä mainittuja periaatteita noudattaen. Tällaisessa lainsäädännössä ei pidä puuttua yksityiskohtiin vaan vain luoda puitteet, joita voidaan tarvittaessa täydentää joko ei-lainsäädännöllisin keinoin taikka kansallisten sääntelyviranomaisten toimin, työmarkkinaosapuolten toimin tai itsesääntelyjärjestelmien avulla, siten että soveltuva lainsäädäntätaso poikkeuksetta valvoo viimeksi mainittuja. |
3.5 |
ETSK kannattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden selkeyttämistä. Toissijaisuusperiaatteen, tai ennemminkin toimivaltajaon, kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta EU voi toimia asianmukaisesti yhteisenä oikeusalueena. Lainsäädäntöaloitteiden vastustajat käyttävät näitä kahta periaatetta kuitenkin toisinaan argumentteina perustelematta kuitenkaan riittävästi taustatekijöitä. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista ohjaavia kriteerejä tulee selkeyttää. EU:n oikeusalueen on oltava yhteinen ja jakamaton. |
3.6 |
ETSK katsoo, että ensisijaisesti olisi tarkasteltava unionitason lainsäädäntäprosessia lainsäädännön laadun parantamista silmällä pitäen. Lainsäädännän parantamiseen tähtääviä aloitteita on paljon, mutta prosessin osapuolet eivät ole yksimielisiä keinoista. ETSK viittaa suuntaviivoihin, jotka komissio on antanut paremman sääntelyn agendan (19. toukokuuta 2015) ja paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (joulukuu 2015/2016, huhtikuu 2016) myötä, sekä Elmar Brokin ja Mercedes Bresson laatimaan mietintöön (helmikuu 2016), Danuta Hübnerin mietintöön (maaliskuu 2016), Sven Giegoldin mietintöön (toukokuun 2016 loppu) ja erityisesti Small Business Act -aloitteeseen (helmikuu 2011). Se kiinnittää huomion myös jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien ehdotuksiin, mm. European Movement International -liikkeen (EMI) ja Euroopan federalistien liiton (UEF) tekemiin aloitteisiin sekä tutkimuslaitosten ja ajatuspajojen kannanottoihin. |
3.7 |
Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisen julkisen mielipiteen kehittymisen kannalta. Unioni tarvitsee entistä eheämpää julkista mielipidettä, jota vasten tulevaisuuden vaatimukset täyttäväksi tarkoitettua EU:n lainsäädäntöä voidaan peilata. ETSK:lla on Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustuselimenä hyvät mahdollisuudet edistää kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden yhteisymmärrystä kaikilla tasoilla, myös jäsenvaltioissa. Tarkemmin sanottuna se toimii merkittävänä välittäjänä lainsäätäjän sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä. |
3.8 |
ETSK tiedostaa vaikutustenarviointien olevan tärkeitä etenkin pk-yritysten kannalta. Vaikutustenarvioinnit on otettava huomioon lainsäädännässä, mutta ne eivät saa korvata poliittista prosessia. |
3.9 |
Vaikeaselkoisten ja hankalasti sovellettavien säädösten yksinkertaistaminen ja tarpeettomaksi jääneestä sääntelystä luopuminen voivat hyödyttää kansalaisia ja talouden voimia ja muovata näin omalta osaltaan toimintaympäristöä kasvulle ja laadukkaiden työpaikkojen luomiselle suotuisaksi (enabling environment). ETSK pyytää kuitenkin, että komissio, parlamentti ja neuvosto kuulevat sitä, kun ne sopivat säädösehdotusten perumisesta. Tällaisissa yhteyksissä tulee arvioida perumisten aineelliset ja aineettomat seuraukset ja tiedottaa asiasta ETSK:lle. |
3.10 |
Lissabonin sopimuksen tarkoituksena on lujittaa Euroopan parlamentin roolia ja yhteisömenetelmää. Kriisin jälkimainingeissa Eurooppa-neuvostosta on tullut EU:n toimielinjärjestelmän kulmakivi. ETSK:n mielestä tämä harha-askel on korjattava. EU:n lainsäädännön on tulevaisuuden vaatimukset täyttääkseen pohjauduttava yhteisömenetelmään. |
3.11 |
Neuvoston eri kokoonpanojen kokousten, joissa tehdään päätöksiä määräenemmistöllä, pitäisi olla avoimuuden lisäämiseksi ja demokraattisuuden vahvistamiseksi julkisia. Pääsääntönä pitäisi olla, että neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. ETSK katsoo myös, että mahdollisen tulevan perussopimusuudistuksen yhteydessä olisi pyrittävä parantamaan neuvoston päätösten johdonmukaisuutta. Neuvoston eri kokoonpanot harjoittavat nykyisin osin ristiriitaisia politiikkoja, mikä vaikuttaa väistämättä lainsäädännön laatuun. |
3.12 |
Perussopimuksissa vahvistettu mutta käytännössä vielä toteutumaton Euroopan parlamentin valtaoikeuksien lisääminen on tehtävä mahdollisimman pian. Lissabonin sopimukseen (SEUTin 225 artikla) sisältyvää suppeata aloiteoikeutta olisikin sovellettava yhä laajemmin kyseisen perussopimuksen määräysten mukaisesti. Komission pitäisi voida kieltäytyä vain muotosyiden perusteella, erityisesti kun toimivaltaa ei ole riittävästi. |
3.13 |
Eritahtista yhdentymistä on tapahtunut EU:ssa jo pitkään, ja eroja nähdään jäsenvaltioiden lukumäärä huomioon ottaen väistämättä tulevaisuudessakin. ETSK katsoo, että tiiviimpää yhteistyötä tulee hyödyntää tässä yhteydessä entistä enemmän. Samalla tulee kuitenkin välttää sitä, että Euroopan yhdentymiseen tähtäävien hankkeiden eriytyneisyys heikentäisi EU:n toimielimiä. Tiiviimpää yhteistyötä olisi tehtävä määräenemmistöpohjalta. |
3.14 |
ETSK yhtyy Euroopan parlamentin kehotukseen tehdä talous- ja rahaliitosta (EMU) ”tehokas ja demokraattinen taloushallitus” ja vaatii jälleen saada osallistua kuulemisprosesseihin, joita talous- ja rahaliittoa syvennettäessä on järjestettävä kansalaisyhteiskunnan mukaan saamiseksi. |
3.15 |
ETSK katsoo, että nopeutettua lainsäädäntömenettelyä olisi sovellettava kolmikantaneuvottelujen puitteissa vain kiireellisissä tapauksissa, kuten perussopimuksissa sitä paitsi määrätään. Toisin kuin Euroopan parlamentin valiokuntakokoukset, kolmikantakokoukset eivät ole läpinäkyviä eivätkä avoimia. Lainsäädäntömenettelyn typistäminen yhteen ainoaan käsittelyyn rajoittaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista. |
3.16 |
ETSK katsoo, että finanssi- ja eurokriisien jälkimainingeissa käyttöön otetut välineet ja menettelyt on nivottava nykyistä paremmin EU:n sääntelykehykseen. Euroopan parlamentille, mutta myös Euroopan alueiden komitean (AK) ja ETSK:n kaltaisille elimille, on tarjottava paremmat mahdollisuudet osallistua EU-ohjausjaksoon. Euroopan vakausmekanismi on liitettävä EU:n sääntelykehykseen. |
3.17 |
Kuten komitea on useaan otteeseen korostanut, Euroopan komission olisi lisättävä delegoituihin säädöksiin liittyvän päätöksentekonsa avoimuutta (ks. SEUTin 290 artikla). |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) Luettelo ETSK:n lausunnoista ja tiedonannoista
(2) EUVL C 230, 14.7.2015, s. 66 ja EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45
(3) EUVL C 175, 28.7.2009, s. 26
(4) ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin”, COM(2015) 215 final.
(5) Sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1
(6) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45
(7) Kilpailukykyneuvoston päätelmät, 26.5.2016 (kohta 2), http://www.consilium.europa.eu/register/fi/content/out/?&typ=ENTRY&i=ADV&DOC_ID=ST-9580-2016-INIT
(8) Centre d’études des politiques européennes (CEPS) on Brysselissä toimiva ajatuspaja.
(9) http://www.eu2016.sk/data/documents/presidency-programme-eng-final5.pdf
(10) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Better regulations for innovation-driven investment at EU level (”Parempaa sääntelyä innovointia vauhdittavien investointien edistämiseksi EU:n tasolla”): https://ec.europa.eu/research/innovation-union/pdf/innovrefit_staff_working_document.pdf
III Valmistelevat säädökset
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
519. täysistunto 21. ja 22. syyskuuta 2016
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/57 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tullirikkomuksia ja -seuraamuksia koskevasta unionin oikeudellisesta kehyksestä”
(COM(2013) 884 final – 2013/0432 (COD))
(2016/C 487/08)
Yleisesittelijä: |
Antonello PEZZINI |
Lausuntopyyntö |
Euroopan parlamentti, 22.6.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
173/0/3 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on aina ollut sitä mieltä, että tehokas tulliliitto on keskeinen osa Euroopan yhdentymisprosessia. Sitä tarvitaan, jotta tavaroiden vapaa liikkuvuus toteutuu turvallisesti ja avoimesti ja jotta varmistetaan kilpailusääntöjen noudattaminen ja mahdollisimman korkea kuluttajansuojan ja ympäristön suojelun taso sekä torjutaan tehokkaasti rikkomuksia, petoksia ja väärennöksiä ja helpotetaan laillisen kaupan kehittymistä. |
1.2 |
Komitea kannattaa vahvasti komission ehdotuksen tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään
|
1.3 |
ETSK pyytää, että direktiivin tavoitteisiin kirjataan, että tätä välinettä, joka mahdollistaa vähittäisen mutta välttämättömän lähentymisen kohti yhtä ainoaa yhteistä sääntely-, soveltamis- ja tulkintajärjestelmää, täydennetään markkinavalvonnalla ja -tarkkailulla. Niiden tulisi perustua automaattisiin tiedonkeruumekanismeihin, jotka eivät haittaa Euroopan laillisen kaupan kehitystä. |
1.4 |
Komitea suosittaa, että Euroopan parlamentille, neuvostolle ja ETSK:lle kahden vuoden välein laadittavassa kertomuksessa paitsi arvioidaan uuden lainsäädännön täytäntöönpanossa aluetasolla saavutettua lähentymisastetta myös ehdotetaan indikaattoreita seuraavia vaiheita varten, joissa tavoitteena on luoda
|
2. Johdanto
2.1 |
Tulliliitto on Euroopan unionin perusta. Unionin tullilainsäädännön sisältöä ja menettelytapoja koskevat säännöt yhdenmukaistettiin täysin vuonna 1992. Vuonna 2013 hyväksyttiin uusi tullikoodeksi asetuksella (EU) N:o 952/2013, joka tuli voimaan vuonna 2016. |
2.2 |
Tulliin liittyvät sääntelynäkökohdat kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvat kuitenkin valvonnan järjestäminen, seuraamusjärjestelmä sekä lainsäädännön soveltamistoimet rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön puitteissa (SEUTin V osasto). |
2.3 |
EU:n tullioperaatioiden osuus maailmankaupasta on noin 16 prosenttia, ja ne koostuvat tuonnista ja viennistä, jonka arvo on yli 3 500 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2013 tullimaksuja kerättiin 15,3 miljardia euroa eli lähes 11 prosenttia EU:n talousarviosta. |
2.4 |
Kansalliset tullirikkomuksia ja -seuraamuksia koskevat järjestelmät, joita ei ole yhdenmukaistettu, saattavat ohjata laitonta kauppaa siirtymään niihin jäsenvaltioihin, joissa kiinnijäämisen riski on pieni ja seuraamukset pienemmät kuin muualla. Samaan aikaan laillisesti toimivat yritykset joutuvat maksamaan korkeampia kustannuksia, kun ne toimivat usealla lainkäyttöalueella. Lisäksi vaarana on, että erilaiset seuraamusjärjestelmät vaikuttavat haitallisesti kauppavirtoihin ja taloudellisen toiminnan malleihin sisämarkkinoilla ja tarjoavat etuja yrityksille, jotka harjoittavat toimintaa maissa, joissa tullivalvonta ei ole yhtä tiukkaa. |
2.5 |
Tulli 2013 -ohjelman käynnistämisen jälkeen on analysoitu jäsenvaltioiden kansallisia järjestelmiä, joita sovelletaan tullirikkomuksiin ja -seuraamuksiin. Järjestelmien välillä on havaittu huomattavasti eroavaisuuksia, ja tämä on käynyt ilmi myös viimeaikaisissa perusteellisissa analyyseissä (1). |
2.6 |
Tullisäännösten rikkomuksia torjutaan 28 (2) erilaisessa oikeudellisessa järjestelmässä ja erilaisten hallinnollisten ja oikeudellisten perinteiden mukaisesti, ja näin ollen seuraamusten määritelmät ja vakavuus vaihtelevat suuresti. Tullilainsäädännön soveltamisen epäyhtenäisyys vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin, joiden pitäisi olla samanlaiset sisämarkkinoilla. |
2.7 |
Lainsäädännön soveltamisen erot liittyvät erityisesti hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten luonteeseen, seuraamusten luokitteluun, rikkomuksen kynnykseen ja merkittävyyteen, sovittelu- ja seuraamusten mukauttamisjärjestelmiin, vastuun tasoihin ja tyyppeihin, raskauttaviin tai lieventäviin seikkoihin, asian käsittelyn määräaikoihin ja vanhentumisaikoihin sekä oikeushenkilöiden vastuuseen. |
2.8 |
Soveltamiserojen poistaminen on välttämätöntä, ja on tarpeen ottaa käyttöön yhdenmukaistetut eurooppalaiset tullijärjestelmät, joissa noudatetaan yhden tullin periaatetta ja joissa jäsenvaltiot hyväksyvät mekanismeja maksuihin liittyvien riita-asioiden ratkaisemiseksi sovintoratkaisuilla, kun on kyse tullirikkomuksista, siten että otetaan huomioon rikkomusten luonne ja laajuus ja pyritään välttämään molemmille osapuolille pitkällisiä ja kalliita oikeudellisia menettelyjä. |
2.9 |
Lisäksi on muistettava, että tulliliitto on operatiivinen haara, jonka vastuulla on suuri osa EU:n kauppapoliittisista toimenpiteistä ja monien kauppavirtoihin liittyvien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano. Sitä varten kehitetään – jäsenvaltioiden hallintorakenteiden kautta – tärkeitä horisontaalisia prosesseja, jotka liittyvät tiedonhallintaan sekä kaupallisten toimijoiden ja sovellusten hallinnointiin. Eurooppalaisessa järjestelmässä ilmenevistä soveltamiseroista on jo tehty valituksia WTO:lle. |
2.10 |
ETSK on jo painottanut tulliliiton vakavia toimintaongelmia ja taustalla olevia lainsäädännön soveltamiseroja, jotka uhkaavat heikentää koko järjestelmän tehoa, ja korostanut sen merkitystä, että ”unionissa noudatettaisiin yhtenäisiin, ajantasaisiin, avoimiin, tehokkaisiin ja yksinkertaistettuihin menettelyihin perustuvaa yhteistä tullipolitiikkaa, jolla voitaisiin edistää EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti” (3). |
2.11 |
Kuten ETSK on useaan otteeseen todennut (4), todellisten sisämarkkinoiden luomiseksi olisi taattava pitävät määräajat täytäntöönpanojärjestelyjen toteuttamiselle, unionin tullilainsäädännön yhdenmukaiset tulkinnat ja yhdenmukaisesti toimiva hallinto, joka huolehtii toimijoiden yhtäläisestä kohtelusta koko EU:n tullialueella, helpottaa valtuutetun taloudellisen toimijan aseman saantia, tiedottaa laajasti kaikille asianomaisille toimijoille, vastaa tietoteknisistä menettelyistä ja tarjoaa henkilöstölle laadukasta koulutusta. Olisi siis pystyttävä luomaan yksi ainoa eurooppalainen tulli. |
2.12 |
Tulliliiton monimutkaista ja epäyhtenäistä operatiivista toimintaa voidaan paikata vain ottamalla tuloksellisia edistysaskeleita kohti yhteistä eurooppalaista tullia ja tähän tarkoitukseen soveltuvia hallintorakenteita. |
3. Komission ehdotus
3.1 |
Komission direktiiviehdotuksen päätarkoituksena on muodostaa yhdenmukaistamisdirektiivin avulla yhteinen oikeudellinen viitekehys, jonka tavoitteita ovat
Tähän päästään takaamalla tullisäännösten yhtenäinen noudattaminen kaikkialla EU:ssa varmistamalla tullirikkomuksia ja -seuraamuksia koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen, jossa vältetään liian suuret erot kansallisten rikkomus- ja seuraamusjärjestelmien välillä, sillä nämä vääristävät kilpailusääntöjä ja rajoittavat tavaroiden vapaata liikkuvuutta. |
3.2 |
EU:n toimeenpaneva elin ehdottaa valitun oikeusperustan eli SEUTin 33 artiklan nojalla erityisesti seuraavaa:
|
3.3 |
Euroopan komission kolme vuotta sitten esittämä ehdotus on ollut käsiteltävänä Euroopan parlamentissa, ja se on herättänyt vastustusta useissa jäsenvaltioissa. Liettuan parlamentti katsoi, että ehdotukselle ”valittu oikeusperusta (SEUTin 33 artikla) ei mahdollista, että unioni ryhtyy toimiin luodakseen unionin tullilainsäädännön rikkomuksia koskevan kehyksen ja asettaakseen kyseisiä rikkomuksia koskevat seuraamukset” (6) ja että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen erityisesti sen vuoksi, ettei siinä noudateta annetun toimivallan periaatetta, jonka mukaan unioni toimii ainoastaan, jos perussopimuksissa on toimintaa koskeva oikeusperusta. |
3.4 |
Euroopan parlamentti on nyt ryhtynyt käsittelemään ehdotusta uudelleen ja valinnut mietintönsä laatijaksi IMCO-valiokunnan esittelijän Kaja Kallasin, joka on pyytänyt oikeusperustan laajentamista myös SEUTin 114 artiklaan (7). Kyseisen artiklan mukaan ETSK:n kuuleminen on pakollista, kuten Euroopan parlamentin IMCO-valiokunnan puheenjohtajan ETSK:lle osoittamassa kirjeessä todetaan. |
3.5 |
ETSK kannattaa täysin tätä valintaa ja korostaa sellaisen yhtenäisen tullijärjestelmän tärkeyttä, joka pystyy tuomaan arvoja ja yhtenäisyyttä sisämarkkinoiden lisäksi koko eurooppalaiselle yhteiskunnalle, joka tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan yhtenäisiä järjestelmiä. |
4. Yleistä
4.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on aina ollut sitä mieltä, että tehokas tulliliitto on keskeinen osa Euroopan yhdentymisprosessia. Sitä tarvitaan, jotta tavaroiden vapaa liikkuvuus toteutuu ja jotta varmistetaan kilpailusääntöjen noudattaminen ja mahdollisimman korkea kuluttajansuojan ja ympäristön suojelun taso. |
4.2 |
ETSK:n mielestä on keskeisen tärkeää, että sovelletaan yhteistä lähestymistapaa rikkomusten ehkäisemiseen, estämiseen ja yksiselitteiseen määrittämiseen ja että hallinnoidaan yhdenmukaisesti seuraamusten asettamista, myös kun on kyse sovitteluratkaisuista, jotta taataan unionin lainsäädännön yhdenmukainen ja syrjimätön soveltaminen koko EU:n alueella SEUTin 3 artiklan mukaisesti. |
4.3 |
ETSK kannattaa täysin kehitysprosessin vauhdittamista kohti todellista yhteistä eurooppalaista tullia, jolla on yhteinen hallinto eli eurooppalainen tullivirasto ja yhteiset hallinto- ja oikeuselimet (8), erityisesti eurooppalainen tullituomioistuin (9). Esimerkkinä voitaisiin käyttää pohjoisamerikkalaista järjestelmää, jolloin käytössä olisi yksi rikkomusjärjestelmä ja viimeisessä asteessa yhdenmukaistettu seuraamusjärjestelmä. Tähän liittyisivät myös ennalta toteutettavat ehkäisyjärjestelmät sekä sovittelu- ja seuraamusten mukauttamisjärjestelmät, joilla pyritään kalliiden ja EU:n kauppaa haittaavien ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille raskaiden oikeusriitojen vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan. |
4.4 |
Komitean mukaan unionin tullilainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen tulee sisältyä myös talouden toimijoiden oikeusriitojen ratkaiseminen sekä sisämarkkinoiden että kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta sekä ennaltaehkäisevä lähestymistapa, joka perustuu yhtenäisiin, tehostettuihin tietoteknisiin telematiikkaratkaisuihin, jotta identifiointityö ei aiheuttaisi valtavaa byrokraattista taakkaa. |
4.4.1 |
Komitea korostaa pitävänsä erittäin tärkeänä ”yhdenmukaisiin, avoimiin, vaikuttaviin, tehokkaisiin [– –] menettelyihin perustuvaa tullipolitiikkaa, jonka avulla Euroopan unioni pystyy vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun ja jonka avulla voidaan suojella yrityselämän ja eurooppalaisten kuluttajien oikeuksia [– –] sekä teollis- ja tekijänoikeuksia” (10). |
4.5 |
ETSK on vakuuttunut siitä, että eurooppalaiseen rikkomus- ja seuraamusten mukauttamis- ja sovittelujärjestelmään tulee joka tapauksessa liittyä toimenpiteitä, joilla katetaan kaikki muut lainsäädännön yleiseen soveltamisjärjestelmään liittyvät osatekijät: valvonta, tarkastukset, tutkinta ja seuranta. |
4.6 |
Komitea pitää perustavan tärkeänä oikeusvarmuuden takaamista lainsäädännön ja sen soveltamisen näkökulmasta yhdenmukaisesti koko unionin alueella. Se edellyttää yhdenmukaista järjestelmää rikkomusten määrittämiseksi ja syytteeseen panemiseksi täsmällisen ja hyvin määritellyn luokittelun mukaisesti sekä sellaisia siviilioikeudellisia ja muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka on suhteutettu rikkomusten vakavuuteen yhteisten minimi- ja maksimitasojen rajoissa ja jotka edellyttävät linjauksien lähentämistä ja joihin sisältyy muitakin kuin rahallisia seuraamuksia. |
4.7 |
ETSK:n mukaan ensimmäisenä askeleena kohti tullilainsäädännön rikkomus- ja seuraamusjärjestelmien lähentämistä olisi
|
4.8 |
ETSK kehottaa painokkaasti varmistamaan Euroopan markkinavalvontajärjestelmässä sovellettavien eri tietokantojen täyden yhteentoimivuuden yhteisen strategian pohjalta, jotta tehostetaan rikkomusten ennaltaehkäisyä, ja unionin ohjelmien merkittävällä tuella. Tarkoituksena on varmistaa reaaliaikainen tiedonkulku eri hallintotasojen viranomaisten välillä, erityisesti kun on kyse vakavista rikkomuksista ja seuraamuksista, sekä tehostaa laittoman kaupan torjuntaa ja sujuvoittaa laillisen kaupan menettelyitä. |
4.9 |
Komitea katsoo EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, että 114 artiklan lisääminen ehdotuksen oikeusperustaksi 33 artiklan rinnalle on kannatettavaa, sillä SEUTin 114 artiklan mukaisilla toimenpiteillä on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja auttaa poistamaan kilpailun vääristymiä, mikä on tarkasteltavana olevan säädösehdotuksen tarkoituksena. |
4.10 |
ETSK kehottaa todellista tulliliittoa odotettaessa tehostamaan EU:n toimia, jotka kohdistuvat henkilöstön koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä unionin lainsäädäntökehyksen hallintovalmiuksien lisäämiseen. Tässä yhteydessä voitaisiin tukea hallinnointivalmiuksia ja perustaa yhteinen tullitoimintaryhmä, joka takaisi seuraamus-, sovittelu- ja mukauttamisjärjestelmien yhdenmukaisen soveltamisen. |
4.11 |
Komitea suosittaa, että kertomuksessa, joka komission tulee esittää kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja ETSK:lle, ei arvioida vain jäsenvaltioiden saavuttamaa lähentymisen tasoa vaan esitetään myös ja ennen kaikkea yhteenveto keskeisistä indikaattoreista, jotka koskevat tulliseuraamusten tuloksia, parhaiden käytänteiden levittämistä, asiaan liittyvien palvelujen tehokkuutta ja hyväksytyn unionin lainsäädäntökehyksen tehokkuutta, jotta voidaan arvioida, mitkä ovat seuraavat askeleet kohti todellisen eurooppalaisen tulliviraston ja eurooppalaisen tullituomioistuimen perustamista ja tehokkaan ja tuloksellisen yhteisen tullirakenteen luomista. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) Ks. Analysis and effects of the different Member States’ customs sanctioning systems, PE 569.990 – tammikuu 2016.
(2) Tällä hetkellä.
(3) Ks. EUVL C 229, 31.7.2012, s. 68.
(4) Ks. ETSK:n lausunnot EUVL C 229, 31.7.2012, s. 68 ja EUVL C 251, 31.7.2015, s. 25.
(5) Ks. EU:n tuomioistuimen tuomiot asioissa C-382/92 ja C-91/02.
(6) Ks. Liettuan parlamentti, Eurooppa-asioiden valiokunnan päätös, asiakirja nro ES-14-51, 9.7.2014 nro 100-P-71.
(7) SEUTin 33 artikla onkin oikea oikeusperusta, kun on kyse tulliviranomaisten välisestä yhteistyökehyksestä. SEUTin 114 artiklaa käytetään oikeusperustana hyväksyttäessä sisämarkkinoita koskevia yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Kyseisen artiklan mukaiset yhdenmukaistamistoimenpiteet edellyttävät, että jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välillä on eroja, jotka saattavat haitata kauppavaihtoa sisämarkkinoilla.
(8) Ajatus on oikeudellisesti toteuttamiskelpoinen SEUTin 257 artiklan nojalla: kyseistä artiklaa on jo sovellettu virkamiestuomioistuimeen (EU:n työntekijöiden työtuomioistuin) ja sen nojalla aiotaan perustaa myös tavaramerkki- ja patenttituomioistuin.
(9) Mallina voitaisiin käyttää Yhdysvaltain Court of International Trade -tuomioistuinta. ”The Customs Courts Act of 1980 creates a comprehensive system for judicial review of civil actions arising out of import transactions and federal transactions affecting international trade.”
(10) Ks. ETSK:n lausunto EUVL C 271, 19.9.2013, s. 66.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/62 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta”
(COM(2016) 198 final – 2016/0107 (COD))
(2016/C 487/09)
Esittelijä: |
Victor ALISTAR |
Toinen esittelijä: |
Petru Sorin DANDEA |
Lausuntopyyntö |
Euroopan parlamentti, 28.4.2016 neuvosto, 28.4.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan 1 kohta |
Vastaava erityisjaosto |
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
8.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon numero |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
204/7/16 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK kannattaa komission ehdotusta verojärjestelmien avoimuuden lisäämisestä maakohtaisen raportoinnin avulla ja katsoo, että tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin. |
1.2 |
Verotuksen avoimuus on hyödyllinen apukeino, joka auttaa tiedostamaan, mikä on monikansallisten yritysten anti julkisiin verovaroihin niissä maissa, joissa ne harjoittavat toimintansa. |
1.3 |
ETSK toteaa, että muissa säädöksissä EU-tasolla ja jäsenvaltioissa sekä pääomamarkkinoiden tasolla asetettujen verovelvoitteiden noudattamista koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkaisemista maakohtaisessa järjestelmässä ovat vaatineet sekä suuri yleisö että elinkeinoelämän edustajat. |
1.4 |
Edellytykset oikeudenmukaiselle taloudelliselle kilpailulle säilyvät, kun kaikkien sisämarkkinatoimijoiden EU:n sisämarkkinoilla tekemään voittoon kohdistuu tasapuolinen verorasitus riippumatta siitä, miten ne ovat organisoituneet maailmanmarkkinoilla. |
1.5 |
Komission ehdottamat vaatimukset ovat erittäin pieniä ja suppeampia kuin OECD:n vaatimukset ilmoitettavista tiedoista, mutta sen sijaan direktiiviehdotuksessa vaaditaan tietojen julkaisemista, jotta pystytään valvomaan, noudattavatko yritykset eettisiä julistuksiaan ja kantavatko ne julkisen vastuunsa suhteessa kuluttajiin, kumppanitahoihin ja Euroopan unionin veronmaksajiin. ETSK katsookin, että toimitettavien tietojen tulisi olla EU:n ja useimpien jäsenvaltioiden jo hyväksymien BEPS-vaatimusten mukaiset, sillä tarkasteltavassa säädöksessä viitataan avoimuusperiaatteeseen eikä ole tarkoituksenmukaista, että siinä lasketaan vaatimustasoa tähän mennessä tehtyjen kansainvälisten sitoumusten tasosta. |
1.6 |
ETSK on sitä mieltä, että verojen kiertämisen estämistä koskevaan pakettiin sisältyvillä komission säännöksillä tulee varmistaa, että verovelvoitteensa rehellisesti täyttävät suuryritykset tai monikansalliset yritykset eivät joudu epäedulliseen asemaan muiden monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. |
1.7 |
ETSK suosittaa tietojen julkaisemista yhdellä sellaisella Euroopan unionin virallisella kielellä, joka on kansainvälisessä käytössä, jotta suuri yleisö saa tavoitteen mukaisesti tosiasiallisen mahdollisuuden tutustua tietoihin sisämarkkinoiden laajuisesti. |
1.8 |
Tietojen julkaisemisesta ja hallinnoinnista Euroopan unionin tasolle aiheutuvan hallinnollisen rasituksen keventämiseksi ETSK katsoo, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava pitämään julkista rekisteriä maakohtaisista kertomuksista Euroopan laajuisen yhtenäistetyn järjestelmän puitteissa. |
1.9 |
Tietojen julkaisemisen tulee jäsenvaltioiden ja komission avoimen hallinnon kumppanuusohjelman puitteissa tekemien sitoumusten mukaisesti tapahtua avoimeen järjestelmään pohjautuvassa portaalissa, jossa kansalaisyhteiskunnan ja yritysten on helpompi tutustua tietoihin ja käyttää niitä. |
1.10 |
ETSK katsoo, että perusongelmien ratkaisemiseksi komission tulee ehdottaa kunnianhimoisempia toimenpiteitä, joilla jatketaan käynnissä olevaa verotuksen yhdenmukaistamista ja joissa huolehditaan siitä, että jäsenvaltioiden investointiohjelmiin, sosiaaliseen suojeluun ja talouskasvuun tarvittavat varat kerätään tehokkaasti, oikeasuhtaisesti ja syrjimättömästi välttäen veropohjan rapautumista, väärinkäytösriskejä ja liiallista verotusta eräillä oikeudenkäyttöalueilla. |
1.11 |
ETSK katsoo, että 750 miljoonan euron raja on liian korkea, ja vaatii, että sitä joko lasketaan tai sovitaan aikataulusta kynnysarvon laskemiseksi asteittain. |
1.12 |
On tärkeää asettaa selkeämmät perusteet verotusalan hyvän hallintotavan määrittämiseksi ja niiden verotuksellisten lainkäyttöalueiden identifioimiseksi, jotka eivät noudata sitä. |
2. Euroopan komission ehdotus
2.1 |
Euroopan komissio esitti maaliskuussa 2016 tiedonannon (1), johon sisältyy ehdotus direktiiviksi tilinpäätösdirektiivin muuttamisesta (2). Direktiiviluonnoksen todetaan kuuluvan komission maaliskuussa 2016 esittämään verojen kiertämisen estämistä koskevaan pakettiin ja toimintaohjelman (3) osioon, joka koskee avoimempaa, oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa yhtiöverojärjestelmää. |
2.2 |
Veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen on yksi Euroopan komission keskeisistä tavoitteista. Komissio pyrkii esittämällään ehdotuksella varmistamaan, että noudatetaan periaatetta, jonka mukaan yritysten on maksettava verot siihen maahan, josta voitot ovat peräisin. |
2.3 |
Ehdotetussa direktiivissä edellytetään, että monikansalliset yritykset, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, esittävät julkisesti maakohtaisen kertomuksen maksamistaan tuloveroista ja muista merkityksellisistä veroihin liittyvistä tiedoista. |
2.4 |
Direktiiviehdotuksessa ei aseteta uusia tuloverovelvoitteita pienille yrityksille tai mikroyrityksille. |
2.5 |
Direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta annettu direktiiviehdotus käsittää toimenpiteitä, joilla pannaan jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti täytäntöön OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman (base erosion and profit shifting – toimintasuunnitelma veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi) toimenpide 13 (4). Säännösten tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä automaattista tietojenvaihtomekanismia ja sisällyttää vaihdettaviin tietoihin monikansallisten yritysten tilinpäätöstiedot. |
2.6 |
Komission ehdotus on vastaus Euroopan parlamentin pyyntöihin ottaa käyttöön Euroopan unionin tasolla yritysten tuloveroa koskeva maakohtainen raportointi. |
2.7 |
Komission yksiköt järjestivät kesäkuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana laajan kuulemismenettelyn maakohtaista raportointia koskevaan järjestelmään liittyvistä ehdotuksista. Menettelyn aikana kerättiin 400 kannanottoa yrityksiltä, ammatillisilta toimialajärjestöiltä, kansalaisjärjestöiltä, kansalaisilta ja pohdintaryhmiltä. Enemmistö kuulemiseen osallistuneista yksityishenkilöistä toivoi, että EU johtaisi keskustelua ja menisi tarvittaessa maakohtaista raportointia koskevia nykyisiä kansainvälisiä aloitteita pidemmälle. Valtaosa vastanneista yrityksistä toivoi maakohtaista raportointia koskevaa järjestelmää, joka olisi yhdenmukainen OECD:n BEPS-vaatimusten kanssa. |
2.8 |
Ehdotuksen pohjana on vaikutustenarviointi, joka sai myönteisen vastaanoton sääntelyntarkastelulautakunnasta ja jota paranneltiin monin tavoin lautakunnan lausunnon jälkeen. |
2.9 |
Komissio arvioi, että noin 6 000 yrityksen on laadittava maakohtainen kertomus sen vuoksi, että ne harjoittavat toimintaa Euroopan unionissa. Näistä noin 2 000 yrityksellä on päätoimipaikka EU:ssa. Se on vain murto-osa yhteensä 7,5 miljoonasta eurooppalaisesta yrityksestä. |
3. Yleisiä ja erityisiä huomioita
3.1 |
Ehdotetussa direktiivissä vaaditaan OECD:n BEPS-toimintasuunnitelmassa (5) asetettujen sääntöjen yhdenmukaista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. BEPS-toimintasuunnitelman tarkoituksena on torjua aggressiivista verosuunnittelua maailmanlaajuisesti. Kuten ETSK on jo aiemmissa lausunnoissaan (6) ilmaissut, se kannattaa komission aloitetta ja ponnisteluja joidenkin monikansallisten yritysten harjoittaman aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, sillä ilmiö rapauttaa jäsenvaltioiden veropohjaa vuosittain arviolta useiden kymmenien miljardien eurojen verran. |
3.2 |
Komission ehdottamat veronkierron vastaiset toimenpiteet auttavat lisäämään verokäytänteiden avoimuutta ja luovat perusteltua painetta varmistaa tasapuoliset kilpailun ja taloudellisen toiminnan edellytykset yrityksille, joilla on varaa harjoittaa verosuunnittelua, ja yrityksille, jotka toimivat vain sisämarkkinoilla. Tarkasteltavassa direktiivissä ei muuteta verotuksen periaatteita mutta lisätään avoimuutta niiden soveltamisen suhteen. Tällä vastataan Euroopan suuren yleisön vaatimuksiin Luxemburgin tietovuotoihin (Luxleaks) ja Panama-asiakirjoihin liittyvien skandaalien jälkeen. |
3.3 |
Direktiiviehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää 85–90 prosenttia monikansallisista yrityksistä, sillä maakohtainen raportointi on pakollista vasta 750 miljoonan euron kynnysarvon jälkeen. ETSK:n mielestä raja on liian korkealla ja se on syrjivä. Se heikentää direktiivin tehoa, sillä suurin osa monikansallisista yrityksistä jää sen soveltamisalan ulkopuolelle. |
3.4 |
ETSK katsoo, että 750 miljoonan euron rajaa tulee alentaa asteittain ja että tätä varten tulee määrittää aikataulu vaikutuksista tehdyn väliarvioinnin jälkeen. |
3.5 |
Komissio ehdottaa, että maakohtainen raportointi kattaa tiedot, jotka on esitetty ehdotetun direktiivin 48 c artiklassa. ETSK katsoo, että tietoihin tulee lisätä myös yrityksen ilmoitus 48 g artiklassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvilla verotuksellisilla lainkäyttöalueilla mahdollisesti harjoitetusta toiminnasta. Jotta direktiivillä päästäisiin haluttuihin tuloksiin, olisi edellä mainitussa artiklassa tarkoitettujen ilmoitettavien tietojen luetteloon lisättävä myös tiedot yrityksen varallisuudesta ja myynnistä sekä luettelo kaikista sen tytäryhtiöistä ja sivuliikkeistä, kuten OECD:n BEPS-säännöissä edellytetään. |
3.6 |
Komissio ehdottaa, että maakohtaisen kertomuksen tulee olla yksityiskohtainen ja että siinä tulee esittää tilinpäätöstiedot erikseen kustakin sellaisesta jäsenvaltiosta, jossa emoyhtiöllä on sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä. Euroopan unionin ulkopuolisia lainkäyttöalueita koskevat tiedot esitetään direktiiviehdotuksen mukaan yhdistettyinä. ETSK katsoo, että kun tiedot esitetään yhdistettynä, mahdolliset aggressiiviset verosuunnittelutoimenpiteet saattavat jäädä piiloon, mikä heikentää direktiivin tehoa. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että maakohtainen kertomus julkaistaan yksityiskohtaisena kultakin sellaiselta verotukselliselta lainkäyttöalueelta, jossa emoyhtiöllä on sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä. |
3.7 |
Ehdotetun direktiivin 48 g artikla koskee luettelon laatimista sellaisista verotuksellisista lainkäyttöalueista, jotka eivät tee yhteistyötä tai eivät noudata verotusalan hyvän hallintotavan vaatimuksia. ETSK on jo aiemmin kannattanut ajatusta eurooppalaisesta luettelosta, johon sisällytetään ne lainkäyttöalueet, jotka kieltäytyvät soveltamasta verotusalan hyvän hallintotavan sääntöjä (7). Tällä hetkellä useimmilla jäsenvaltioilla on omat luettelonsa ja seuraamuksensa, joita sovelletaan kyseisten lainkäyttöalueiden kanssa tapahtuviin liiketoimiin. ETSK katsoo, että EU:n tasolla laadittava luettelo, jossa asetettaisiin täsmälliset perusteet sellaisten lainkäyttöalueiden identifioimiseksi, jotka kieltäytyvät noudattamasta sääntöjä, muodostaisi yhdessä kaikkien jäsenvaltioiden yhdenmukaisesti soveltamien seuraamusten kanssa paljon tehokkaamman välineen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. ETSK kannattaakin komission strategiassa esitettyjä toimenpiteitä. |
3.8 |
Jotta tavoite yritysverotuksen avoimuuden parantamisesta julkisen politiikan keinoin voitaisiin saavuttaa, ETSK kehottaa perustamaan jäsenvaltioiden veroviranomaisten hallinnoiman kansallisen julkisen rekisterin, jotta maakohtaiset kertomukset olisivat saatavilla rajoituksetta. Työn helpottamiseksi ja yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ETSK suosittaa, että direktiivissä määritellään jäsenvaltiotasoinen yhteinen vakiomalli, jonka mukaisesti tietoja käsitellään avoimen järjestelmän puitteissa avoimen hallinnon kumppanuusohjelman yhteydessä tehtyjen sitoumusten mukaisesti. |
3.9 |
ETSK arvioi myös, että eettisesti yhtenäisen verotusjärjestelmän luomiseksi sisämarkkinoilla on tärkeää, että veropolitiikka pohjautuu pyrkimykseen yhdenmukaistaa verotuksen periaatteita ja strategioita siten, että pääpaino on periaatteella, jonka mukaan voittoja verotetaan siellä, missä ne syntyvät, myös kun on kyse jäsenvaltioiden välisistä tuotanto- ja kauppasuhteista. |
3.10 |
Ottaen huomioon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toistuvat vaatimukset monikansallisten yritysten verotuksen avoimuuden lisäämisestä ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen sisällyttää direktiivin säännöksiin jäsenvaltioille asetettava velvoite saattaa julkisiksi maakohtaisten kertomusten tiedot. |
3.11 |
Direktiiviehdotuksen mukaan maakohtainen raportti julkaistaan sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jonka alueella yritys harjoittaa toimintaansa. ETSK katsoo, että tiedot olisi julkaistava lisäksi vähintään yhdellä kansainvälisesti käytetyllä kielellä, jotta suuri yleisö pystyisi tutustumaan raportin sisältämiin verotietoihin. |
3.12 |
Kun otetaan huomioon kriisin kielteiset vaikutukset jäsenvaltioiden veroviranomaisten hallinnollisiin valmiuksiin, ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit verotusta koskevien uusien sääntöjen soveltamiseen, jotta sääntöjen täytäntöönpano olisi tuloksellista. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(2016) 198 final.
(2) Direktiivi 2013/34/EU.
(3) http://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/resources/documents/taxation/company_tax/anti_tax_avoidance/timeline_without_logo.png
(4) http://www.oecd.org/tax/transfer-pricing-documentation-and-country-by-country-reporting-action-13-2015-final-report-9789264241480-en.htm
(5) http://www.oecd.org/ctp/beps-actions.htm
(6) Ks. ETSK:n lausunto veropetosten ja veronkierron torjunnasta (EUVL C 198, 10.7.2013, s. 34), ja lausunto veronkierron vastaisesta toimenpidepaketista (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 93).
(7) Ks. ETSK:n lausunto verotuksen avoimuutta koskevasta paketista (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 64).
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/66 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta”
(COM(2016) 196 final – 2016/0105 (COD))
ja
”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta”
(COM(2016) 194 final – 2016/0106 (COD))
(2016/C 487/10)
Esittelijä: |
Cristian PÎRVULESCU |
Lausuntopyyntö |
Euroopan parlamentti, 9.5.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
9.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon numero |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
155/2/0 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että uudenmuotoinen rajanylitysjärjestelmä (Entry/Exit System – EES) on välttämätön, sillä se tuo lisäarvoa Euroopan turvallisuusalalle. Kuten muillakin poliittisen toiminnan ja sääntelyn aloilla, komitea edistää lausunnoillaan tasapainoista lähestymistapaa, joka mahdollistaa turvallisuusvaatimuksen ja lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen sovittamisen yhteen tinkimättä milloinkaan Euroopan unionin perusarvoista. |
1.2 |
Komitea katsoo, että uuden rajanylitysjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä on toteutettava valistuskampanjoita, joissa esitellään järjestelmän toimintaa mahdollisimman selkeästi ja painotetaan henkilötietojen suojaa. Komitea kehottaa toteuttamaan sekä kolmansien maiden viranomaisille että kansalaisille suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita. |
1.3 |
Komitea pitää tarpeellisena, että järjestelmän käyttöön osallistuvalle henkilöstölle annetaan tarvittavaa tiedotusta ja koulutusta. Komitea suosittaa, että henkilöstön koulutusprosessiin osoitetaan asianmukaista rahallista ja hallinnollista tukea. |
1.4 |
Komitea katsoo, että asiaan erikoistuneiden Euroopan unionin toimielinten tulee jatkuvasti valvoa perusoikeuksien kunnioittamista ja että valvontaan voisivat osallistua myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. |
1.5 |
Komitea korostaa tarvetta määritellä selvästi henkilötietoihin tutustumista ja niiden oikaisemista ja poistamista koskevat oikeudet ja taata niiden toteutuminen. |
1.6 |
Komitea suosittaa, että järjestelmän käyttöönoton jälkeen tehdään samankaltainen kyselytutkimus kuin pilottivaiheessa, jotta pystytään arvioimaan järjestelmän vaikutuksia matkustajiin todellisissa olosuhteissa. |
2. Johdanto: EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän perustamisen taustaa ja syitä
2.1 |
Sääntöjenmukaisten rajanylitysten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 887 miljoonaan, joista kolmasosa on kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä Schengen-alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Rajojen modernisointi on siksi tarpeen, jotta matkustajavirtaa voidaan hallinnoida yhteisvoimin ja tehokkaasti. |
2.2 |
Uutta rajanylitystietojärjestelmää (EES) sovelletaan kaikkien Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten (enintään 90 päivää 180 päivän jakson aikana) saapuvien kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiin, riippumatta siitä, ovatko he viisumivelvollisia tai viisumipakosta vapautettuja matkustajia taikka kiertomatkaviisumin (joka on voimassa enintään yhden vuoden) haltijoita. |
2.3 |
Rajanylitystietojärjestelmän käyttöönoton tarkoituksena on 1) vähentää kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksissa havaittuja viivästyksiä ja parantaa näiden henkilöiden rajatarkastusten laatua, 2) varmistaa, että sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti ja luotettavasti, ja 3) vahvistaa sisäistä turvallisuutta ja terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa. |
2.4 |
Komissio esitteli helmikuussa 2013 ehdotuksen älykkäitä rajoja koskevaksi säädöspaketiksi, jolla nykyaikaistettaisiin Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Vuoden 2013 jälkeen on tapahtunut useita muutoksia, jotka ovat helpottaneet järjestelmän suunnittelua ja toteutusta: |
2.4.1 |
Viisumitietojärjestelmä (VIS) on otettu kokonaisuudessaan käyttöön, ja viisuminhaltijoiden henkilöllisyyden biometrinen tarkistaminen käyttäen VIS:ää on tullut pakolliseksi Schengen-alueen ulkorajoilla. |
2.4.2 |
Viisumivapausneuvottelut Länsi-Balkanin maiden ja EU:n itä- ja kaakkoisrajoilla sijaitsevien maiden kanssa on joko saatu päätökseen tai niiden eteneminen on nopeutunut, mistä seuraa se, että EU:hun saapuvien viisumipakosta vapautettujen matkustajien osuus tulee kasvamaan. |
2.4.3 |
Sisäisen turvallisuuden rahasto (ulkorajojen rahoitusväline) on perustettu, ja siinä on osoitettu älykkäiden rajojen kehittämiseen 791 miljoonaa euroa. |
2.4.4 |
Euroopan muuttoliikeagendassa todetaan, että rajaturvallisuus on yksi neljästä pääkeinosta muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. |
2.4.5 |
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, joka liittyy tietojen säilyttämistä koskevaan direktiiviin, on selkeyttänyt oikeudellista tilannetta sen suhteen, millaisia edellytyksiä on täytettävä ja millaisia suojatoimia noudatettava, kun säilytetään ja käytetään EES:n tietoja. |
3. Yleisiä huomioita EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän perustamisesta
3.1 |
Komitea pitää tarpeellisena, että luovutaan hajanaisesta ja raskaasta järjestelmästä, joka on perustunut rajahenkilöstön matkustusasiakirjoihin lyömiin leimoihin, ja siirrytään lähes automaattiseen järjestelmään, joka helpottaa kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä. EU:n toiminnan lisäarvo on tässä tapauksessa ilmiselvä. Euroopan unioni tarvitsee rajajärjestelmän, joka pystyy samalla vastaamaan lisääntyneeseen liikkuvuuteen ja takaamaan turvallisuuden unionin alueella, eli järjestelmän, joka helpottaa liikkuvuutta heikentämättä perusoikeuksia. |
3.2 |
Komitea on tyytyväinen siihen, että järjestelmää on testattu pilottihankkeessa ja että biometristen tunnistustapojen käytön vaikutuksia kolmansien maiden kansalaisiin on voitu tarkkailla käytännössä (ks. pilottitutkimuksen päätteeksi julkaistu selvitys (1)). Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajat pitävät biometrisiä tekniikoita valtaosin luotettavina, ja heijastavat asiantuntijoiden keskuudessa vallitsevaa yksimielisyyttä siitä, mitkä ovat varmimpia ja luotettavimpia biometrisiä tapoja tunnistaa henkilö. |
3.3 |
Myös perusoikeusvirasto on tuonut tervetulleen panoksensa: se toteutti järjestelmästä kokemuksia saaneiden kolmansien maiden kansalaisten keskuudessa mielipidetiedustelun, jonka aiheena olivat erilaiset biometriset tunnistustavat, joita voidaan käyttää kolmansien maiden kansalaisten biometristen tunnisteiden tutkimiseen erilaisissa paikoissa (lentoasemat, rautatieasemat ja junat, satamat ja merirajat, maanteiden rajanylityspaikat) ja erilaisissa tilanteissa. Kaikki kyselyn kohteena olleet tunnistustavat ovat jo markkinoilla (2). |
3.4 |
Kyselyn tulokset osoittavat, että osa ihmisistä eli keskimäärin 45 prosenttia kyselyyn vastanneista (Pohjois-Amerikka: 30 % Eurooppa: 43 % Latinalainen Amerikka ja Karibia: 46 % Aasia: 52 % ja Afrikka: 58 %) pitää biometristen tietojen keräämistä nöyryyttävänä (3). Eriteltäessä erilaisia biometrisiä tunnisteita suurin joukko vastaajista (32 %) piti erittäin nöyryyttävänä iiristunnistusta ja seuraavaksi suurin joukko kasvontunnistusta (26,2 %). On myös aiheellista korostaa, että huomattava osa vastaajista (44,3 %) katsoi, että järjestelmän käyttäminen johtaa syrjinnän vähenemiseen. |
3.5 |
Komitea on lukuisia kertoja pyrkinyt lausunnoillaan edistämään tasapainoista lähestymistapaa, joka mahdollistaa turvallisuusvaatimusten ja lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen sovittamisen yhteen tinkimättä koskaan unionin tärkeinä pitämistä arvoista ja tavoitteesta luoda yhtä aikaa vapaa, avoin ja turvallinen alue. |
3.6 |
On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sujuvoittavat rajanylitystietojärjestelmää, jotta voidaan lisätä – eikä vähentää – esimerkiksi matkailijoiden, liike-elämän edustajien ja ammattilaisten kiinnostusta vierailla EU:ssa. Komitea on siksi kehottanut kiinnittämään huomiota huolestuttavaan kehitykseen useissa jäsenvaltioissa, jotka ovat yhä haluttomampia ottamaan vastaan kolmansien maiden kansalaisia: ”ETSK esittää huolensa, ettei ole uskottavaa pyrkiä helpottamaan kolmansien maiden kansalaisten pääsyä unionin jäsenvaltioihin, kun samaan aikaan on olemassa jäsenvaltioita, jotka uhkaavat karkottaa jopa unionin kansalaisia lähtömaihinsa siksi, että he ovat työttömiä, tai estää heiltä maahantulon.” (4) |
3.7 |
Aiemmassa lausunnossaan ”älykkäistä rajoista” ETSK katsoi aiheelliseksi ”korostaa, että Euroopan unionin identiteettiin liittyvät suoraan ja välillisesti avoimuus ja yhteydet paitsi rajojen sisäpuolella myös niiden yli. EU on elinvoimainen kulttuurinen, sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen alue, ja rajatylittävä liikkuvuus on ratkaisevan tärkeää EU:n aseman säilyttämiseksi maailmanlaajuisella tasolla. Tätä ajatellen EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tulisi huolehtia siitä, etteivät uudet järjestelmät haittaa kolmansien maiden kansalaisten matkustamista ja matkustushalua EU:hun.” (5) |
3.8 |
Samassa lausunnossa komitea nosti esiin tärkeinä asioina perusoikeuksien suojelun, syrjimättömyyden ja tarpeen taata menettelytavoin ja institutionaalisin keinoin kerättyjen ja järjestelmään tallennettujen tietojen eheys ja käytön tarkoituksenmukaisuus. |
3.9 |
On epävarmaa, missä määrin jäsenvaltioiden tulee osallistua taloudellisesti ja hallinnollisesti järjestelmän täytäntöönpanoon. Tätä asiaa olisi täsmennettävä. Olisi myös löydettävä ratkaisuja, joilla jäsenvaltiot saadaan sitoutumaan vankkumattomasti yhteistyöhön ja auttamaan järjestelmän täytäntöönpanossa. |
3.10 |
Komitea kehottaa ottamaan huomioon samankaltaiset kokemukset maista, joissa on otettu käyttöön vastaavia järjestelmiä. Kansalaisten ja kaikkien asianosaisten odotusten tulee mukautua siihen, mikä on järjestelmän kyky saavuttaa asetetut tavoitteet. |
4. Erityistä
4.1 |
Komitea suhtautuu myönteisesti biometrisinä tunnisteina käytettävien sormenjälkien lukumäärän vähentämiseen kymmenestä neljään, joka on vaadittu vähimmäismäärä siihen, että tiedot ovat yhdessä kasvokuvien kanssa riittävät. |
4.2 |
Komitea korostaa tarvetta määritellä selvästi henkilötietoihin tutustumista ja niiden oikaisemista ja poistamista koskevat oikeudet ja taata niiden toteutuminen. |
4.3 |
On ehdottoman välttämätöntä, että toimivaltaiset viranomaiset EES:ää käyttäessään varmistavat, että kunnioitetaan sen henkilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta, jota koskevia tietoja pyydetään, ja kiinnittävät huomiota siihen, ettei ketään syrjitä sukupuoleen, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon, uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen, poliittisiin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvällä perusteella. |
4.4 |
EES:n käyttöönotto vaikuttaa merkittävällä tavalla seuraaviin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin: oikeus ihmisarvoon (1 artikla), orjuuden ja pakkotyön kielto (5 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (7 artikla), henkilötietojen suoja (8 artikla), syrjintäkielto (21 artikla), lapsen oikeudet (24 artikla), ikääntyneiden henkilöiden oikeudet (25 artikla), vammaisten oikeudet (26 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (47 artikla). Komitea katsoo, että asiaan erikoistuneiden Euroopan unionin toimielinten tulee jatkuvasti valvoa perusoikeuksien kunnioittamista ja että valvontaan voisivat osallistua myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. |
4.5 |
Vaikka pilottihankkeessa on voitu testata järjestelmää useissa paikoissa eikä siinä havaittu merkittävää vastustusta tai varautuneisuutta käyttäjien taholta, perusoikeusviraston toteuttaman kyselyn tulokset viittaavat siihen, että järjestelmän käyttö on ongelmallista tietyille ihmisryhmille ja että suuri yleisö suhtautuu siihen kielteisesti. On mahdollista, että näiden ihmisryhmien lisäksi osa ihmisistä suhtautuu vastahakoisesti biometristen tunnisteiden keräämiseen kulttuuri- tai uskonnollisista syistä tai koska he eivät luota siihen, että viranomaiset käyttävät ja suojaavat tietoja asianmukaisesti. |
4.6 |
Komitea katsookin, että järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on toteutettava valistuskampanjoita, joissa esitellään järjestelmän toimintaa mahdollisimman selkeästi ja painotetaan henkilötietojen suojaa. Kaikki tietojen keruuseen, varastointiin ja käyttöön liittyvät varotoimenpiteet on esiteltävä yleisölle, jotta saadaan hälvennettyä mahdollisia epäluuloja ja helpotetaan esteetöntä liikkuvuutta. |
4.7 |
Komitea pitää tarpeellisena, että järjestelmän käyttöön osallistuvalle henkilöstölle annetaan tarvittavaa tiedotusta ja koulutusta. Kuten pilottihankkeesta myös käy ilmi, rajoilla työskentelevä henkilöstö on itse korostanut tarvetta saada koulutusta uusiin laitteisiin ja menettelyihin tutustumiseksi (6). Jäsenvaltiot ovat puolestaan vastuussa järjestelmän toimivuudesta. Olisikin pyrittävä laatimaan sääntöjä ja menettelyjä, joiden avulla on mahdollista täsmentää jäsenvaltioiden vastuu, jos asetuksen säännösten noudattamatta jättämisestä aiheutuu vahinkoa. |
4.8 |
Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden EES:n avulla keräämien henkilötietojen välittämisen tai antamisen kolmannen maan, kansainvälisen organisaation tai unioniin tai muualle sijoittautuneen yksityisoikeudellisen tahon käyttöön tulee olla rajoitettua ja täysin perusteltua. |
4.9 |
Komitea katsoo, että nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä EES:ään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista. EES:n käyttö tuo lisäarvoa poliisitoimintaan, mutta siihen pääsyä on säänneltävä tiukasti. |
4.10 |
Komitea on tyytyväinen siihen, että järjestelmän kustannusarviota on alennettu tuntuvasti (1,1 miljardista eurosta 480 miljoonaan euroon). |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, 2015, ”Smart Borders” Pilot Project, Report on the technical conclusions of the Pilot, osa 1.
(2) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, marraskuu 2015 ”Smart Borders” Pilot Project, liitteet, s. 307–335.
(3) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, marraskuu 2015, ”Smart Borders” Pilot Project, liitteet, s. 322.
(4) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Avoin ja turvallinen Eurooppa: suunnitelma käytäntöön” COM(2014) 154 final (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 96).
(5) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi” COM(2013) 95 final – 2013/0057 (COD) ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) käytön osalta” COM(2013) 96 final – 2013/0060 (COD) ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta” COM(2013) 97 final – 2013/0059 (COD) (EUVL C 271, 19.9.2013, s. 97).
(6) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, 2015, ”Smart Borders” Pilot Project, Report on the technical conclusions of the Pilot, osa 1, s. 14.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/70 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta”
(COM(2016) 52 final – 2016/0030 (COD))
(2016/C 487/11)
Esittelijä: |
Graham WATSON |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 16.9.2016 Euroopan parlamentti, 7.3.2016 Euroopan unionin neuvosto, 9.3.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 194 ja 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
22.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
133/4/9 |
1. Päätelmä ja suosituksia
1.1 |
Kaasun toimitusvarmuutta koskeva EU:n politiikka on onnistunut jossain määrin kannustamaan jäsenvaltioita pohtimaan asioita yhteisvastuun ja yhteisen turvallisuuden kannalta. Useimpia energiapoliittisia kysymyksiä käsitellään kuitenkin edelleen pääasiassa kansallisina etuina. Jotta eurooppalaisille voidaan taata heidän odottamansa varmuus, energiahuoltoa on käsiteltävä EU:n tasolla nykyistä johdonmukaisemmin. |
1.2 |
EU:n laajuisessa sääntelyssä on otettava huomioon laajemmat yhteydet: toimet maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Pariisin sopimuksessa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet, joustavaa energiaunionia koskeva EU:n strategia ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka sekä erilaiset geopoliittiset jännitteet Euroopassa ja muualla maailmassa, esimerkiksi pakolaisvirrat, Euroopan rajoilla meneillään olevat kriisit, kuten Ukrainan, Turkin, Libyan ja Georgian äskettäiset kriisit, ja regionalismin lisääntyminen, joka uhkaa EU:n yhdentymistä. |
1.3 |
Kaasunsaannin varmistaminen Euroopassa edellyttää huomattavia investointeja. On tärkeää, että rahoitus löydetään ensisijaisesti yksityisistä lähteistä. Öljy- ja kaasuteollisuuden tuotot ovat sellaisia, että julkisen tuen tulisi olla tarpeetonta. Ennakoitava ja luotettava poliittinen kehys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa sijoittajien luottamus ja sen myötä vakaat ja luotettavat kaasutoimitukset. |
1.4 |
Ehdotetun asetuksen tarkoituksena olisi välttää vuonna 2006 ja 2009 esiintyneiden kaltaiset kaasuntoimituskriisit. Suurin osa kaasun kysynnästä liittyy rakennusten lämmitykseen. Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (2010/31) ja energiatehokkuusdirektiivin (2012/27) mukainen laaja rakennusten energiatehokkuutta parantava jälkiasennusohjelma johtaisi erityisesti kaasulämmitteisiin rakennuksiin kohdennettuna kaasun kysynnän merkittävään alenemiseen etenkin talvikuukausina, joihin aiemmat kriisit osuivat. |
1.5 |
Maakaasu on edelleen tärkeä väliaikainen energianlähde, joka auttaa merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, kemiallisia päästöjä ja vaarallisia myrkyllisten aineiden päästöjä (mm. pienhiukkaset PM10 ja PM2,5). Koska kaasun päästötasot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin hiilen, maakaasun osuuden kasvattaminen jäsenvaltioiden energiayhdistelmässä on erityisen tärkeää ilmanlaadun ja sen myötä jäsenvaltioiden ja niiden naapurimaiden kansalaisten terveyden parantamiseksi. Siirtymistä vähähiiliseen talouteen on kuitenkin vauhditettava, ja tämä on otettava huomioon kaasunhankintapolitiikassa. |
1.6 |
Kuluttajilla voi olla tärkeä rooli energiahuollon kehittämisessä ja hallinnassa. Olisi kehitettävä kuluttajia aktivoivia menetelmiä yhteistyössä kuluttajien itsensä kanssa tieto- ja viestintätekniikan innovatiivinen käyttö mukaan lukien. Energiaköyhyyttä tulisi käsitellä ensisijaisesti sosiaalipoliittisin toimenpitein. Näihin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä kansallisia suunnitelmia, joilla vauhditetaan investointeja rakennusten kunnostamisohjelmiin energiatehokkuusdirektiivin (2012/27) 4 artiklan mukaisesti ja joissa asetetaan etusijalle polttoainepulasta kärsivät ja heikossa asemassa olevat kuluttajat ja edistetään työmarkkinaosapuolten välistä yhteistyötä. |
1.7 |
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto yhdistettynä sähköistämisen vauhdittamiseen voi hyvinkin vähentää EU:n kaasunkulutusta ja siten myös tuontia. Mitä nopeammin uusiutuvia energialähteitä otetaan käyttöön, sitä vähemmän merkitystä kaasun toimitusvarmuutta koskevalla EU:n ulkoisella politiikalla on. Komitea kehottaa komissiota arvioimaan sitä, kuinka tehokasta EU:n kaasunkulutusennusteiden, kaasunsaannin turvaamisen, uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja energiatehokkuuden parantamisen koordinointi eri aloilla on ollut. |
2. Johdanto (Komission ehdotuksen pääsisältö)
2.1 |
Kaasuntoimitusten keskeytymisen aiheuttamien taloudellisten häiriöiden ja inhimillisten kärsimysten vuoksi Euroopan komissio pyrkii jatkamaan EU:n aiempaa työskentelyä varmistaakseen kaasuntoimitusinfrastruktuurin yhteensopivuuden ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuullisuuden jaettaessa keskeytysten aiheuttamaa taakkaa. |
2.2 |
Asetusluonnoksella ajantasaistetaan tärkeää politiikkaa, jolla unioni pyrkii luomaan Euroopan energiaunionin (ks. COM(2015) 80 final). Energiaunionin on sovittava yhteen niiden EU:n sitoumusten kanssa, joilla pyritään pysäyttämään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, joka johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä – ja jos mahdollista, myös muuttamaan sen suuntaa. |
2.3 |
Asetusluonnoksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaisia välineitä, joilla varaudutaan toimitushäiriöistä tai poikkeuksellisen suuresta kysynnästä johtuvaan kaasupulaan. |
2.4 |
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetusluonnoksessa ehdotetaan vahvempaa alueellista koordinaatiota, jota varten sovitaan tietyistä periaatteista ja standardeista EU:n tasolla. Ehdotetussa lähestymistavassa jäsenvaltioiden tulisi toimia läheisessä yhteistyössä alueillaan alueellisten riskinarviointien laatimiseksi. Alueellisissa riskinarvioinneissa määritettyjä riskejä käsitellään alueellisissa ennaltaehkäisysuunnitelmissa ja hätäsuunnitelmissa, niistä tehdään vertaisarviointi, ja komissio hyväksyy ne. |
2.5 |
Jotta voidaan varmistaa, että riskinarvioinnit ja suunnitelmat ovat kattavia ja keskenään yhdenmukaisia, asetuksessa esitetään pakolliset mallit. Niissä luetellaan näkökohdat, jotka on otettava huomioon, kun tehdään riskinarviointi ja laaditaan suunnitelmat. |
2.6 |
Asetuksella myös parannetaan yhdenmukaistettujen toimitusnormien soveltamista suojattuihin asiakkaisiin (pääasiassa kotitalouksiin) ja infrastruktuurinormin soveltamista (mahdollisuus toimittaa kaasua, vaikka suurin infrastruktuuri ei ole käytettävissä). Asetus mahdollistaa pysyvän kahdensuuntaisen kapasiteetin. Lisäksi ehdotetaan avoimuutta koskevia lisätoimenpiteitä, jotka koskevat kaasuntoimitussopimuksia, koska nämä sopimukset voivat vaikuttaa toimitusvarmuuteen EU:ssa. |
2.7 |
EU:n toimien tarve on perusteltu, koska kansalliset lähestymistavat eivät johda parhaimpiin mahdollisiin toimenpiteisiin ja ne pahentavat kriisin vaikutusta. Yhdessä maassa toteutetut toimet voivat aiheuttaa kaasuvajeen naapurimaissa. |
2.8 |
Vaikka toimivat markkinat ovat ratkaisevan tärkeitä kaasuntoimitusten turvaamiseksi, jäsenvaltioiden koordinoidut toimenpiteet erityisesti hätätilanteessa voivat merkittävästi edistää kaasun toimitusvarmuutta. Tämä koskee paitsi kansallisten lieventävien toimenpiteiden parempaa yhteensovittamista myös kansallisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten ehdotuksia kansallisten varastojen tai nesteytetyn maakaasun politiikkojen paremmaksi koordinoimiseksi (ks. COM(2016) 49 final), mikä voi olla strategisesti tärkeää tietyillä alueilla. |
2.9 |
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston vuonna 2014 laatima seurantakertomus osoitti, että jäsenvaltioiden välinen yhteistyö aiheuttaa yhä vakavia huolenaiheita (niiden pääasiassa kansalliset toimet eivät sovellu hyvin kaasuntoimituksiin liittyviin ongelmiin). Lisäksi kesällä 2014 tehty stressitesti (ks. COM(2014) 654 final) osoitti, että idästä tulevien kaasutoimitusten vakavat häiriöt aiheuttaisivat edelleen huomattavia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa. |
3. Yleistä
3.1 |
Suurin ongelma tässä asetusehdotuksessa ei ole sen sisältö vaan asiayhteys. Vaikka joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevassa unionin puitestrategiassa (ks. COM(2015) 80) käsitellään lähes messiaanisin sävyin tarvetta torjua ilmastonmuutosta, tämä asetusehdotus ei ole täysin johdonmukainen puitestrategian tavoitteisiin nähden, vaikka se onkin kaasunsaannin turvaamista koskevien aiempien säännösten mukainen. |
3.2 |
Monien ilmastotutkijoiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen määrää on alennettava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä, jotta olisi olemassa kohtuulliset mahdollisuudet rajoittaa maapallon lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Vain 1,5 celsiusasteen nousu edellyttäisi vielä nopeampaa toimintaa. Jotta voitaisiin poistaa ne noin 4 611 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, jotka päästettiin ilmakehään esimerkiksi vuonna 2013, EU:n primäärienergian kysyntä (1 567 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia vuonna 2013) olisi katettava ympäristöä kuormittamattomalla energialla. Yli kaksi kolmannesta päästöistä on peräisin fossiilisista polttoaineista, jotka pyörittävät teollista yhteiskuntaa, ja nuo polttoaineet on korvattava. |
3.3 |
Maakaasu on edelleen tärkeä väliaikainen polttoainelähde, ja se on auttanut EU:ta vähentämään kiinteistä polttoaineista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä etenkin maissa, missä hiilellä on hallitseva asema. Siirtymistä vähähiilisiin ja lopulta hiilettömiin energialähteisiin on kuitenkin vauhditettava. Tämä on edellytys sille, että voidaan täyttää Pariisin sopimukseen sisältyvä pitkän aikavälin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä 1,5 celsiusasteessa, ja tämä on otettava huomioon kaasuntoimituspolitiikassa. Tämän tulisi näkyä myös riskiarvioinneissa, joita jäsenvaltioita on pyydetty tekemään. EU:n kaasuntoimituspolitiikka ja energiaunionin ulottuvuudet ja erityisesti täysin yhdentyneet eurooppalaiset energiamarkkinat, energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen on sovitettava paremmin yhteen, jotta voidaan edistää tehokkaita investointeja ja luoda puitteet sietokykyiselle energiajärjestelmälle. |
3.4 |
Viisi vuotta asetuksen N:o 994/2010 antamisen jälkeen kaasun toimitusvarmuus on edelleen erittäin ajankohtainen kysymys, etenkin kun otetaan huomioon Ukrainan ja Venäjän väliset jännitteet. Kansallisella ja EU:n tasolla pyritään parantamaan kaasun toimitusvarmuutta talvea 2016–2017 ja sen jälkeistä aikaa varten. Vakavalla pyrkimyksellä varmistaa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen eristyksen avulla niin, että kaasulämmitteiset rakennukset asetetaan etusijalle, olisi kuitenkin merkittävä vaikutus kaasun tarpeeseen. |
3.5 |
Maakaasu on korvannut kiinteät polttoaineet EU:n toiseksi tärkeimpänä polttoaineena, ja sillä on tuotettu 23,8 prosenttia kaikesta vuonna 2013 käytetystä primäärienergiasta. Tämä on auttanut EU:ta vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Uusiutuvista lähteistä tuotetun energian kasvu on kuitenkin merkittävä: vuonna 2013 saatiin uusiutuvista energialähteistä 15 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta, kun vuonna 2004 tämä luku oli 8,3 prosenttia. Se tarkoittaa, että EU on saavuttamassa vuodelle 2020 asetetun tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuuden tulisi olla 20 prosenttia. Uusiutuvista energialähteistä saadun sähkön kokonaistuotanto yli kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2013, ja se kattoi yli neljänneksen kaikesta sähköstä vuonna 2013. |
3.6 |
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto yhdistettynä sähköistämisen vauhdittamiseen voi hyvinkin vähentää EU:n kaasunkulutusta ja siten myös tuontia. Mitä nopeammin otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä, sitä vähemmän kaasun toimitusvarmuutta koskevalla EU:n ulkoisella politiikalla on merkitystä. Onkin erittäin tärkeää tehostaa EU:n kaasunkulutusennusteiden, kaasunsaannin turvaamisen, uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja energiatehokkuuden parantamisen koordinointia eri aloilla. |
3.7 |
EU-maiden toimien koordinointi kaikentyyppisten polttoaineiden kuljetuksen ja toimituksen alalla on olennaisen tärkeää energiaunionin luomisen kannalta sekä politiikkojen että pitkän aikavälin strategioiden tasolla. Komission ehdotuksella pyritään jakamaan EU seitsemään alueeseen, missä politiikkaa koordinoitaisiin. Tämä on parhaimmillaankin väliaikainen ratkaisu, koska EU:n laajuisen politiikan koordinointi on pian välttämätöntä, ja sitä olisi ihannetapauksessa laajennettava energiayhteisön sopimuspuoliin eli naapurimaihin, joiden kanssa EU:lla on energia-alan sopimuksia. |
3.8 |
Koska kilpailu energiavaroista kiristyy ja toimituslähteitä on monipuolistettava, energian on pysyttävä tärkeänä osana EU:n ulkopolitiikkaa. Se olisi kuitenkin suunnattava yhä enemmän uusiutuvista energialähteistä saatavan energian turvaamiseen. Tämä koskee erityisesti huippuunsa kehitettyjä teknologioita, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, jotta voidaan täydentää uusiutuvista energialähteistä saatavaa sisäistä tuotantoa. |
3.9 |
Uudessa energiahallinnossa on varmistettava johdonmukaisuus energiahuollon eri näkökohtien ja EU-tason tavoitteiden saavuttamisen välillä. Eräs tärkeä näkökohta johdonmukaisuuden varmistamisessa on kansalaisyhteiskunnan ottaminen mukaan varhaisessa vaiheessa järjestelmällisellä ja johdonmukaisella tavalla, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat laajalti tietoisia energiaturvallisuuteen liittyvistä haasteista ja että – mikä on kaikkein tärkeintä – päättäjät kaikkialla Euroopassa ovat tietoisia kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten huolenaiheista, intresseistä, resursseista ja ratkaisuista näihin haasteisiin vastaamiseksi ja EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten ETSK on edistänyt aktiivisesti eurooppalaista energiavuoropuhelua, ja komissio on suhtautunut erittäin myönteisesti ETSK:n aloitteeseen. |
3.10 |
Toisena uuden energiahallinnon tärkeänä piirteenä tulisi olla energiapolitiikan ulkoisen ja sisäisen ulottuvuuden keskinäinen vahvistaminen energiadiplomatiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. ETSK on aiemmin kehottanut vahvistamaan EU:n ulkoisen energiapolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa nykyistä energiayhteistyötä ja -vuoropuhelua ja käynnistämään uutta yhteistyötä ja vuoropuhelua tärkeiden tuottajavaltioiden tai -alueiden, kauttakulkuvaltioiden tai -alueiden, naapurimaiden sekä keskeisten maailmanlaajuisten ja alueellisten strategisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan tukea EU:n energialähteiden, -toimitusten ja -reittien monipuolistamista. |
3.11 |
EU:n ulkoisessa energiapolitiikassa, kaasunhankintapolitiikka mukaan lukien, on otettava huomioon laajat geopoliittiset yhteydet. ETSK on aiemmin korostanut, että hankkeen kaupalliset näkökohdat eivät saisi olla ainoa tekijä päätöksenteossa, etenkin kun otetaan huomioon Venäjän taipumus käyttää energiaa geopoliittisten pyrkimystensä välineenä. EU:n energiadiplomatiassa on otettava huomioon kaasuputken kauttakulkumaiden poliittinen vakaus ja niiden alttius ulkopoliittisille vaikutuksille, hankkeiden toteuttajien yhteiskuntahistoria ja ympäristönsuojelun taso sekä venäläisten yritysten osallistuminen hyödyntämiseen ja tuotantoon. Lisäksi uusien hankkeiden arvioinnissa on otettava huomioon niiden vaikutukset naapurimaiden energiaturvallisuuteen. Esimerkiksi Ukrainan tapauksessa on olemassa riski, että hankkeet, joiden myötä siirretään kaasun kauttakulku sen alueelta, vaikuttavat sen tuloihin, estävät investointeja verkkojen parantamiseen ja vievät siltä painostusmahdollisuuden suhteessa Venäjään. |
4. Erityistä
4.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ”suojatun asiakkaan” yhteisestä määritelmästä. |
4.2 |
ETSK asennoituu myönteisesti maakaasualan yritysten, jäsenvaltioiden ja EU:n välisen ”jaetun vastuun” ja ”kolmitasoisen lähestymistavan” käsitteisiin kaasuntoimitusten turvaamiseksi samoin kuin ehdotukseen, jonka mukaan komission olisi koordinoitava toimia tarvittaessa, kuten äskettäin annetussa ETSK:n lausunnossa kehotetaan (1). Tämä lähestymistapa on erityisen tärkeä toimitussopimusten läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Lisäksi komitea katsoo, että ehdotetun asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut viranomaisten vastuut ja valtuudet on erotettava yksityisten yritysten ja organisaatioiden vastuista ja valtuuksista. Komitea ehdottaakin tekstiin uutta muotoilua, josta käy selvästi ilmi, että
|
4.3 |
ETSK panee merkille kriteerit, joiden perusteella seitsemän EU:n sisäistä aluetta muodostetaan. Vähintäänkin olisi pohdittava ratkaisua sellaisiin tapauksiin, joissa yksi jäsenvaltio voi samanaikaisesti olla useamman kuin yhden alueen jäsen. |
4.4 |
ETSK toteaa, että ehdotettu infrastruktuurinormi on laajalti samanlainen kuin vuoden 2010 asetuksessa. Se suhtautuu myönteisesti ehdotukseen jäsenvaltioiden välisten yhdysputkien kaksisuuntaisesta kapasiteetista (”vastakkaisvirtaus”). |
4.5 |
ETSK toteaa, että myös ehdotettu toimitusnormi on laajalti samanlainen kuin vuoden 2010 asetuksessa. Se suhtautuu myönteisesti vaatimukseen vaikutuksenarvioinnin suorittamisesta ennen kuin otetaan käyttöön uusia muita kuin markkinatoimenpiteitä. |
4.6 |
ETSK panee merkille ehdotuksen, jonka mukaan riskinarviointi tehtäisiin aluetasolla. Se suhtautuu tähän myönteisesti välivaiheena riskinarvioinnin tekemiseen EU-tasolla. Se kannattaa komission ehdottamaa mallia ja katsoo, että vertaisarviointiprosessi on tässä yhteydessä tärkeä. |
4.7 |
ETSK suhtautuu myönteisesti hätäsuunnitelmia, kriisinhallintamenettelyjä ja hätätoimia koskeviin ehdotuksiin. |
4.8 |
ETSK suhtautuu myönteisesti avoimuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta koskeviin esityksiin, jotka perustuvat kesällä 2014 tehtyihin stressitesteihin, koska ne toimivat asianmukaisena suojamekanismina. Komitea panee tyytyväisenä merkille erityisesti keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjä käsittelevän korkean tason työryhmän sopimuksen ensisijaisten hankkeiden luettelosta, jonka toteuttaminen antaa alueen maille mahdollisuuden kaasun toimituksiin ainakin kolmesta eri lähteestä ja joka edistää näin toimitusten monipuolisuutta ja varmuutta. |
4.9 |
ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen yhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotka ovat energiayhteisön sopimuskumppaneita. |
4.10 |
ETSK toteaa, että ehdotus kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien toimien jatkuvasta seurannasta on tärkeä ja kehottaa komissiota sisällyttämään tähän tarpeen lopettaa vähän kerrassaan maakaasun käyttö uusiutuvien energialähteiden yleistyessä. |
4.11 |
ETSK panee merkille ehdotukset Maltaa ja Kyprosta koskeviksi poikkeuksiksi ja kannustaa molempia maita olemaan suosiollisen ilmastonsa vuoksi johtavia muutostoimijoita pyrittäessä kattamaan energiatarpeet uusiutuvista energialähteistä fossiilisten polttoaineiden sijaan. |
Bryssel 22. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL C 339, 14.12.2010, s. 49
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/75 |
Lausunto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta
[COM(2016) 49 final]
(2016/C 487/12)
Esittelijä: |
Marian KRZAKLEWSKI |
Lausuntopyyntö |
komissio, 16/02/2016 |
Oikeusperusta |
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
07/09/2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
22/09/2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
109/0/8 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK katsoo, että tiedonannossa COM(2016) 49 final esitetty nesteytettyä maakaasua (LNG) ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia on energiaunionihankkeen olennainen osa, jonka tarkoituksena on turvallisuuden ja toimitusten monipuolistamisen varmistaminen. |
1.2 |
Koska kaasunnesteytyskapasiteetti kasvaa lähivuosina maailmanlaajuisesti, millä mitä todennäköisimmin on hintoja alentava vaikutus, komitea pitää tätä mahdollisuutena kasvattaa EU:n kaasujärjestelmän turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. |
1.3 |
Komitea katsoo, että eurooppalaisia kaasumarkkinoita on tarpeen joustavoittaa kasvattamalla nesteytetyn maakaasun osuutta noilla markkinoilla. |
1.4 |
ETSK:n näkemyksen mukaan nesteytetyn maakaasun osuuden lisääminen EU:n kaasumarkkinoilla, asianmukaisten varastoitujen kaasureservien varmistaminen ja energiatoimitusten tosiasiallinen monipuolistaminen ovat tekijöitä, jotka tekevät Euroopan unionin jäsenvaltioiden energiaturvallisuudesta totta. |
1.5 |
Tarkasteltavana olevassa tiedonannossaan komissio kiinnittää perustellusti huomiota EU:n uudelleenkaasutuskapasiteetin näennäiseen riittävyyteen – näennäiseen sikäli, että sitä ei ole jaettu optimaalisesti alueittain. |
1.6 |
Komitea yhtyy käsitykseen, että uusien LNG-terminaalien rakentamiseen on sovellettava eriytettyä lähestymistapaa, jotta päästään täysimääräiseen ja kestävällä pohjalla olevaan EU:hun suuntautuvien kaasutoimitusten monipuolistamiseen. |
1.6.1 |
Etusija tulisi antaa investoinneille, jotka tähtäävät toimituskanavien tasapainottamiseen. Harkituissa, uusien LNG-terminaalien ja rajatylittävien siirtoyhteyksien rakentamista EU:n voimavaroin tukevissa toimissa tulisi ottaa huomioon nykyisin eristyksissä olevat ja yhdestä ainoasta toimittajasta riippuvaiset alueet. |
1.6.2 |
Tehokkaat ja oikea-aikaiset investoinnit yhteistä etua koskeviin hankkeisiin ovat tärkeitä EU:n LNG-markkinoiden laajentamista ajatellen. On laadittava läpinäkyvät mekanismit investointi- ja käyttökustannusten jakamiseksi oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden ja taloustoimijoiden kesken. |
1.6.3 |
Komitean mielestä EU:n täytyy varmistaa, että fast-track- tai Floating Storage & Regasification Units (alusmuotoisten) eli FSRU-tyyppisten LNG-terminaalien kehittäminen on teknologisesti neutraali valinta ja perustuu tuloksekkaimpiin investointeihin. |
1.7 |
ETSK tukee komission aikomusta tarkistaa EU:n ulkopuolisista maista tehtäviä kaasuostoja koskevien hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuus EU:n oikeuden kanssa. |
1.8 |
Komitea kiinnittää huomiota siihen, että komission tiedonannossa jää osoittamatta LNG:n osuuden lisäämistä ja kaasun varastoinnin kasvattamista koskevan strategian yhdenmukaisuus EU:n naapureiden parhaillaan kaavailemien suurten verkkoinvestointien, kuten Nordstream 2:n, kanssa. |
1.9 |
ETSK toteaa maakaasun merkityksen ja korostaa sitä, painottaen eritoten LNG:n olennaisen tärkeää roolia siirtymässä niukkapäästöiseen energiaan EU:ssa ja kasvihuonekaasupäästöjen supistamisessa mutta myös jäsenvaltioiden kansalaisten terveyttä ja elämää uhkaavien myrkyllisten kaasupäästöjen ja pienhiukkaspäästöjen (PM10, PM2,5) vähentämisessä. |
1.9.1 |
Tiedonannossa hahmotellussa strategiassa tulisi tähdentää painokkaammin maakaasun tärkeää tehtävää siirtymävaiheen teknologiana astuttaessa hiilienergian aikakaudesta niukkapäästöisen energian aikaan. Puhtaampana energialähteenä kaasulla on erityisen tärkeä asema pyrittäessä rajoittamaan varsinkin kotitalouksista ja liikenteestä peräisin olevia matalalta tulevia päästöjä radikaalisti. |
1.9.2 |
Komitea suosittaa, että siirryttäessä hiilienergiasta niukkapäästöiseen talouteen kasvatetaan maakaasun osuutta jäsenvaltioiden energiavalikoimassa, eritoten niissä maissa, missä hiilellä on pääasiallinen asema. |
1.10 |
ETSK jakaa tiedonannon perusajatuksen, että LNG:n käyttäminen raskaassa tavarankuljetusliikenteessä sekä merikuljetuksissa voi merkittävästi vähentää vahingollisia ympäristövaikutuksia. |
1.10.1 |
Komitea huomauttaa kuitenkin samalla, että LNG:tä käsittelevässä tiedonannon osiossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota sellaisen eurooppalaisen järjestelmän kehitystyön vauhdittamiseen, joka palvelee LNG:n hankkimista ja hyödyntämistä polttoaineena liikenteessä niin maanteillä kuin merellä. |
1.11 |
Komitea panee merkille, että kaasun varastoinnilla on erityinen merkitys Euroopan turvallisuusjärjestelyissä ja ylläpidettäessä vakaita maakaasutoimituksia. EU:n nykyinen varastointikapasiteetti on huomattava (vrt. COM(2016) 49 final), mutta se ei ole jakautunut riittävästi. |
1.12 |
ETSK toteaa, että tasapainon saavuttaminen ja energiaturvallisuuden takaaminen edellyttävät välttämättä, että operaattorit omaksuvat joukon periaatekokonaisuuksia, mikä tarkoittaa, että kaasuvarastojen vähimmäistason täytyy kattaa 100 % maakohtaisten kaasumarkkinoiden tarpeista talvikautena. Paras vaihtoehto olisi kuitenkin kaasuvarastojen tasapainottaminen alueelliseen mittakaavaan nähden. |
1.13 |
Komitea kannattaa ja pitää tärkeinä komission suunnitelmia, jotka tähtäävät kaupan esteiden poistamiseen tehokkaiden alueellisten kaasukaupan keskuspaikkojen ja maakohtaisten markkinoiden väliltä. |
1.14 |
Liittyen tiedonannossa käsiteltyyn kysymykseen infrastruktuurin aukkojen paikkaamisesta ETSK katsoo, että on käytettävä eduksi Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) luoma mahdollisuus hankkia lisärahoitusta elintärkeitä energia- ja televiestintäinfrastruktuureja koskeviin hankkeisiin. |
2. Lausunnon taustaa
2.1 |
EU:n neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2015 päätelmät energiaunionista. Asiakirjan ydinkohta on toteamus: ”EU on sitoutunut rakentamaan komission puitestrategian pohjalta energiaunionia, johon kuuluu kauaskantoinen ilmastopolitiikka. Strategian kaikki viisi ulottuvuutta liittyvät läheisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan
|
2.2 |
ETSK kiinnittää huomiota siihen, että kyseisen asiakirjan kohdassa 2. a) neuvosto kehottaa nopeuttamaan sähkön ja kaasun infrastruktuurihankkeita mm. eri järjestelmien liittämiseksi yhteen – mukaan lukien erityisesti syrjäseutualueiden yhteenliitännät – energiaturvallisuuden ja hyvin toimivien energian sisämarkkinoiden varmistamiseksi. |
2.3 |
ETSK tarkastelee lausunnossaan tiedonannossa (COM(2016) 49 final) esitettyä, nesteytettyä maakaasua (LNG) ja kaasun varastointia koskevaa EU:n strategiaa. Strategia on olennainen elementti energiaunionia koskevassa hankkeessa (COM(2015) 80 final), koska se vaikuttaa energiatoimitusten turvallisuuteen, energiamarkkinoiden kilpailuhenkisyyteen sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, jotka pyritään saavuttamaan energiaunionin puitteissa ja muualla. |
2.4 |
Maakaasu on tärkeä polttoaine EU:n energiataseessa. Maakaasun osuus energialähteiden kokonaiskulutuksesta on 25 %. Mainittakoon, että kyseisen raaka-aineen tuotannolla jäsenvaltioissa katetaan 34 % yritysten, palvelujen ja yksityisten tahojen tarpeisiin kehitettävästä energiasta. |
2.5 |
Maakaasun tuotanto EU:n alueella supistuu suhteellisen nopeasti. Vuonna 2004 se oli 229,5 miljardia kuutiometriä mutta vuonna 2014 vain 132,3 miljardia kuutiometriä. Mikä tärkeämpää, varannot riittävät enää 11,3 vuodeksi. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi Euroopan unioni on suurin maakaasun tuoja maailmassa. Vuonna 2014 EU:n alueella kulutettiin 386,9 miljardia kuutiometriä kaasua. Kulutustaso oli alhaisin kymmeneen vuoteen, 11,6 % matalampi kuin edeltävänä vuonna. Silti vuosina 2004–2013 keskimääräinen vuotuinen kaasunkulutus EU:ssa oli 477 miljardia kuutiometriä. |
2.6 |
Globaalit tuotantokelpoiset maakaasuvarannot ovat valtaisat (187 000 miljardia kuutiometriä), ja suhdeluku kertoo niiden riittävän 54 vuodeksi. Kun lisäksi otetaan huomioon epätavanomaisen kaasun varannot, pitenee maakaasuvarantojen riittävyys 290 vuoteen. |
2.7 |
Globaali kaasunnesteytyskapasiteetti tulee lisääntymään merkittävästi vuoteen 2020 mennessä (50 %:n lisäys), varsinkin Yhdysvalloissa ja Australiassa (yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa), millä on eittämättä hintoja alentava vaikutus. Tästä tarjoutuu EU:n jäsenvaltioille mahdollisuus kasvattaa EU:n kaasujärjestelmän turvallisuutta ja häiriönsietokykyä toimitusten ehkä katkeillessa. |
2.8 |
2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä kaasua tuotiin EU:hun etupäässä kaasuputkistojen kautta, ja nestemäisen kaasun (LNG) osuus oli vain yksi viidennes tuonnista, vaikka LNG:n volyymi on 600 kertaa pienempi, mikä tekee siitä erittäin taloudellista kuljetettavaa ja varastoitavaa. |
3. Yleiset huomiot
3.1 |
ETSK toteaa kaasun merkityksen siirtymässä niukkapäästöiseen energiaan EU:ssa ja päästöjen supistamisessa. Sen varmistamisesta, että jäsenvaltioilla on tasapuolinen ja vapaa pääsy monipuolisille ja poliittisesti vakaille kaasuntuottajien markkinoille, on tulossa olennaisen tärkeä lyhyen ja keskipitkän ajan prioriteetti, joka palvelee EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamista ja stabiilin energiaunionin luomista. Kaasun osuutta energiavalikoimassa koskevissa toimintalinjauksissa tulee ottaa huomioon Pariisin sopimuksessa määrätty pitkän aikavälin tavoite eli maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle 1,5 celsiusasteeseen. |
3.2 |
Komitea panee merkille, että komission tiedonanto (COM(2016) 49 final) on jatkoa 23.-24. lokakuuta 2014 kokoontuneen Euroopan unionin neuvoston hyväksymälle päätökselle EU:n energia- ja ilmastopolitiikan puitteista. Siinä määritetään seuraavat, vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet:
|
3.3 |
Siihen, onko kaasu taloudellisesti kilpailukykyinen polttoaine EU-maissa, sekä siihen, onko siitä todelliseksi kilpailijaksi kiinteille polttoaineille – eritoten hiilelle – vaikuttavat tulevan vuosikymmenen mittaan vuorovaikutuksellaan ratkaisevasti seuraavat viisi tekijää:
|
3.4 |
ETSK kannattaa ja pitää tärkeinä komission suunnitelmia, jotka tähtäävät kaupan esteiden poistamiseen tehokkaiden alueellisten kaasukaupan keskusten ja maakohtaisten markkinoiden väliltä. Niinpä on välttämätöntä viedä kaasun sisämarkkinat päätökseen, poistaa sääntelylliset, kaupalliset ja oikeudelliset esteet ja varmistaa pääsy näille markkinoille. |
3.4.1 |
Koska nesteytetyn liuskekaasun tuonti Yhdysvalloista saattaa vaikuttaa myönteisesti Euroopan kaasumarkkinoihin, ETSK kehottaa unionin johtavia tahoja ryhtymään aktiivisiin neuvotteluihin TTIP-hankkeen puitteissa esteiden poistamiseksi Yhdysvalloista tapahtuvalta tämäntyyppisen kaasun tuonnilta. |
3.5 |
On syytä panna merkille, että komission tiedonannossa jää osoittamatta LNG:n osuuden lisäämistä ja kaasun varastoinnin kasvattamista koskevan strategian yhdenmukaisuus kaavaillun Nordstream 2 -investoinnin kanssa (ks. COM(2016) 49 final). |
3.6 |
Tiedonannossa hahmotellussa strategiassa tulisi tähdentää painokkaammin maakaasun tärkeää tehtävää siirtymävaiheen teknologiana astuttaessa hiilienergian aikakaudesta niukkapäästöisen energian aikaan. Kaasu on polttoaine, joka soveltuu erityisen hyvin nopeaan ja vakaaseen sähkö- ja lämpöenergian tuotantoon, jolloin se voi toimia uusiutuvien energialähteiden varateknologiana. |
3.7 |
Komitea suosittaa, että siirryttäessä hiilienergiasta niukkapäästöiseen talouteen maakaasun osuutta jäsenvaltioiden energiataseessa kasvatetaan, eritoten niissä maissa, missä hiilellä on vallitseva asema. Tällä on erityinen merkitys ilmanlaadun parantamista ajatellen, mikä vaikuttaa edullisesti kansalaisten terveyteen asianomaisissa maissa ja niiden naapurimaissa ja supistaa lisäksi tuntuvasti kasvihuonekaasujen ja myrkyllisten kaasujen päästöjä. |
3.7.1 |
Eräissä jäsenvaltioissa keskimäärin kaksi kolmasosaa loppuenergiasta kuluu asumusten lämmitykseen, ja se tuotetaan teholtaan vaatimattomissa hiilikäyttöisissä lämpölaitoksissa. Investoimalla pienimuotoisiin kaasukäyttöisiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin edistettäisiin energiajärjestelmän vakautta ja ilmanlaatua. Tämäntyyppiset investoinnit ovat toteutettavissa lyhyessä ajassa (2 vuotta), ja rahoituskustannukset (pääomamenot, CAPEX) ovat verrattain huokeat (vaikka käyttökustannukset tulevatkin niiden lisäksi), mikä osaksi kompensoi melko korkeita polttoainekustannuksia. Pienimuotoisilla kaasukäyttöisillä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla on etunaan myös jakeluverkkoon synkronoimisen vaatima erittäin lyhyt aika, mikä tekee niistä erinomaisen korvaavan energianlähteen kulutuksen huippukausina. |
3.8 |
Mitä tulee tiedonannossa korostettuun kysymykseen puuttuvan infrastruktuurin saattamisesta valmiiksi, tulisi käyttää eduksi Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) luomaa mahdollisuutta. Tuon ohjelman puitteissa on määrä muun muassa tarjota lisärahoitusta kriittisen tärkeitä energia- ja televiestintäinfrastruktuureja koskeviin seuraavanlaisiin hankkeisiin:
|
4. LNG:tä koskevia erityishuomioita
4.1 |
Komitea katsoo, että eurooppalaisia kaasumarkkinoita on tarpeen joustavoittaa kasvattamalla nesteytetyn maakaasun osuutta näillä markkinoilla. |
4.2 |
Nesteytetyn maakaasun osuuden lisääminen EU:n kaasumarkkinoilla, asianmukaisesti varastoitujen kaasureservien varmistaminen ja toimitusreittien tosiasiallinen monipuolistaminen ovat tekijöitä, jotka lisäävät Euroopan unionin jäsenvaltioiden energiaturvallisuutta. |
4.3 |
Tarkasteltavana olevassa komission tiedonannossa kiinnitetään perustellusti huomiota uudelleenkaasutuskapasiteetin näennäiseen riittävyyteen EU:ssa. Näennäiseen sikäli, että kapasiteetti ei ole jakautunut mahdollisimman tasaisesti. Iberian niemimaan maissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa uudelleenkaasutuskapasiteettia hyödynnetään varsin niukasti, kun taas Itämeren alueilla, Keski- ja Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Euroopassa sijaitsevat jäsenvaltiot ovat suuresti riippuvaisia yhdestä ainoasta toimittajatahosta. |
4.4 |
Komitea yhtyy käsitykseen, että uusien LNG-terminaalien rakentamiseen on sovellettava eriytettyä lähestymistapaa, jotta päästään täysimääräiseen ja kestävällä pohjalla olevaan Euroopan markkinoille suuntautuvien kaasutoimitusten monipuolistamiseen. Etusija tulisi antaa investoinneille, jotka tähtäävät toimituskanavien tasapainottamiseen. |
4.5 |
Harkituissa, uusien LNG-terminaalien ja rajatylittävien siirtoyhteyksien rakentamista EU:n voimavaroin tukevissa toimissa tulisi ottaa ensisijaisesti huomioon nykyisin eristyksissä olevat ja yhdestä ainoasta toimittajasta riippuvaiset alueet. Tällä tavoin investointeja edistämällä varmistettaisiin, että useilla kaasuntoimittajilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä näille alueille, vapaan ja terveen kilpailun periaatteiden mukaisesti. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää lisätä yhteenliitäntöjä, jotta helpotetaan kaasua koskevaa kaupankäyntiä jäsenvaltioiden kotimarkkinoiden välillä eritoten alueilla, missä toimitusvarmuus on nykyään puutteellinen. |
4.6 |
Tehokkaat ja oikea-aikaiset investoinnit yhteistä etua koskeviin hankkeisiin (PCI) ovat oleellisen tärkeitä EU:n LNG-markkinoiden laajentamista ajatellen. On välttämättä laadittava selkeät mekanismit investointi- ja käyttökustannusten jakamiseksi oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, koska niiden LNG-infrastruktuurin kehitystaso ja kaasunvarastointikapasiteetti poikkeavat toisistaan. |
4.7 |
EU:n täytyy varmistaa, että fast-track- tai FSRU-tyyppisten LNG-terminaalien kehittäminen on teknologisesti neutraali valinta ja perustuu tuloksekkaimpiin investointeihin, joiden on tarkoitus johtaa uudelleenkaasutuksen hinnoittelun madaltumiseen mahdollisimman pitkälle, vähentää tuotteiden markkinoille toimittamiseen tarvittavaa aikaa, pienentää täytäntöönpanoon liittyvää riskiä ja kasvattaa varmuutta markkinoilla. |
4.8 |
ETSK tukee varauksetta Euroopan komission aikomusta tarkistaa EU:n ulkopuolisista maista tehtäviä kaasunostoja koskevien, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden solmimien hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuus EU:n oikeuden kanssa. |
4.9 |
Komitea jakaa komission tiedonannon perusajatuksen, että LNG:n käyttäminen raskaassa tavarankuljetusliikenteessä dieselöljyn sekä merikuljetuksissa raskaan polttoöljyn korvaavana polttoaineena voi merkittävästi vähentää vahingollisia ympäristövaikutuksia. |
4.9.1 |
Komitea huomauttaa, että LNG:tä käsittelevässä tiedonannon osiossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota sellaiseen eurooppalaiseen järjestelmään, joka palvelee LNG:n hankkimista ja hyödyntämistä polttoaineena liikenteessä niin maanteillä kuin merellä. Tämä koskee erityisesti innovatiivista kehitystyötä, jonka kohteina ovat toimitusjärjestelmä sekä maantiekuljetusten polttoaineenjakelupisteiden verkosto ja meriliikenteen alusten polttoainetäydennyspalvelut. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan muun muassa LNG Blue Corridor -hankkeessa. Se käsittää EU:n jäsenvaltioita Ranskasta aina Itämerelle. |
4.10 |
Eräissä EU:n jäsenvaltioissa eivät kaasuverkostot ole paljoltikaan käytettävissä, jolloin energian ja lämmön tuotannossa turvaudutaan hyvin pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Käyttämällä LNG:tä vaihtoehtoisena polttoaineena paikallisissa järjestelmissä perinteisten, tuntuvasti kaasu- ja pienhiukkassaastetta aiheuttavien polttoaineiden asemasta voidaan ilmanlaatua parantaa nopeasti. Näissä olosuhteissa ja pitkäaikaisia kestävän kehityksen tavoitteita noudattaen ei LNG voi korvata uusiutuvia energialähteitä. |
4.11 |
ETSK jakaa komission tiedonannossaan ilmaiseman näkemyksen, että uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden pitäisi tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja ja että LNG-infrasruktuurista päätettäessä täytyy vaihtoehtoja punnita tarkkaan, jotta vältetään riski lukkiutumisesta tiettyyn teknologiaan tai hukkainvestointien vaara. Energialähteisiin tehtäviä investointeja ei saa tarkastella erillään EU:n jäsenvaltioiden taloudellisesta kehityksestä. |
5. Kaasun varastointia koskevia erityishuomioita
5.1 |
Komitea panee merkille, että kaasun varastoinnilla on erityinen merkitys Euroopan turvallisuusjärjestelyissä ja ylläpidettäessä vakaita maakaasutoimituksia EU:n talouden tarpeisiin. EU:n nykyinen varastointikapasiteetti on huomattava, mutta se ei ole jakautunut riittävän laajalle. Yli 83 % kaasunvarastointikapasiteetista sijaitsee Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Varastointikapasiteetin rajatylittävälle hyödyntämiselle on merkittäviä sääntelyyn ja hinnoitteluun liittyviä esteitä, ja eräillä Euroopan alueilla ei ole riittävästi verkkojen yhteenliitäntöjä. |
5.2 |
ETSK kiinnittää huomiota siihen, että tasapainon saavuttaminen ja energiaturvallisuuden takaaminen edellyttävät välttämättä, että operaattorit omaksuvat joukon periaatekokonaisuuksia, mikä tarkoittaa, että kaasuvarastojen vähimmäistason täytyy kattaa 100 % maakohtaisten kaasumarkkinoiden tarpeista talvikautena. Taloudellisesti järkevin vaihtoehto olisi kuitenkin kaasuvarastojen tasapainottaminen alueelliseen mittakaavaan nähden. Tähän optimaaliseen malliin voidaan päästä, kunhan yhteenliitäntöjä on kehitetty Koillis-Euroopassa (Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola), Kaakkois-Euroopassa (Bulgaria, Turkki, Serbia, Kroatia) ja Lounais-Euroopassa (Portugali, Espanja, Ranska). Toinen ehto on rajatylittävien siirtojen kaikkien esteiden poistaminen. Niihin kuuluvat erityisesti rajatariffit. |
5.3 |
Komitea on tyytyväinen Euroopan komission ehdotuksiin yhtäläisten toimintamahdollisuuksien takaamiseksi keskenään kilpailevien joustavuusvälineiden välille ja yleiseurooppalaisen verkkosäännöstön laatimiseksi. Sen turvin huolehdittaisiin kaasunsiirrosta ”varastoihin ja niistä pois” perittävien maksujen yhdenmukaistamisesta, kunhan tariffirakenne vastaa varastoinnin kustannuksia. |
5.4 |
Toimenpiteitä, joilla varmistetaan vapaa fyysinen pääsy varastointilaitoksiin ja siirtojärjestelmän teho myös rajatylittävissä yhteyksissä, on pidettävä välttämättöminä. ETSK jakaa Euroopan komission käsityksen, että olemassa olevaa varastointikapasiteettia on hyödynnettävä optimaalisesti saattamalla verkkosääntöjä koskeva työ päätökseen. Tästä näkökulmasta olisi tärkeää, että jäsenvaltiot tekisivät naapurimaiden kanssa tuloksekasta yhteistyötä molempien osapuolten varastointikapasiteetin optimaalista hyödyntämistä ajatellen. |
Bryssel 22. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/81 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta”
(COM(2016) 53 final)
(2016/C 487/13)
Esittelijä: |
Vladimír NOVOTNÝ |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 16.2.2016 neuvosto, 2.3.2016 Euroopan parlamentti, 7.3.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohta ja 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
139/0/4 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK pitää komission ehdotusta ja uutta päätösehdotusta kaiken kaikkiaan ilahduttavana, sillä kyse on askeleesta kohti parempaa oikeusvarmuutta energiainvestointien ja -infrastruktuurihankkeiden alalla, avoimuuden lisääntymistä kaasun toimitusvarmuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä paremmin toimivia energian sisämarkkinoita. |
1.2 |
ETSK kannattaa energia-alalla kolmansien tahojen kanssa tehtävien kansainvälisten sopimusten (hallitustenvälisten sopimusten) ennakkoarviointia, sillä sen avulla voidaan pienentää sitä riskiä, että tehdyt sopimukset ovat ristiriidassa EU:n oikeuden ja energian sisämarkkinoihin liittyvien vaatimusten kanssa. Komitea pitää ennaltaehkäisyä tässä tapauksessa tehokkaampana kuin jälkikäteen toteutettavia korjaustoimenpiteitä. |
1.3 |
ETSK ehdottaa, että menettely energia-alan kansainvälisistä sopimuksista ilmoittamiseksi ja sopimusten varmentamiseksi ennen niiden solmimista (ex ante) rajoitettaisiin koskemaan vain jäsenvaltioiden välisiä kaasuntoimitussopimuksia. Kaasu on näet arkaluonteisin energiatuote, jonka toimitukset kattavat yleensä useita EU:n jäsenvaltioita. |
1.4 |
ETSK katsoo, että päätöksen tarkistuksen pitäisi koskea vain sellaisten puitesopimusten laatimista, jotka vaikuttavat suoraan unionin sisämarkkinoihin ja/tai energian toimitusvarmuuteen. Komission olisi arvioitava sille esitettyjä hallitustenvälisten sopimusten luonnoksia ainoastaan siltä kannalta, ovatko ne unionin oikeuden mukaisia. |
1.5 |
Jotta ehdotetut valmisteilla tai neuvoteltavina olevien kansainvälisten energiasopimusten ilmoitus- ja varmennusmenettelyt voidaan toteuttaa onnistuneesti, on parannettava luottamuksellisten tietojen suojelua hallitustenvälisten sopimusten kaikissa valmisteluvaiheissa. |
1.6 |
Muita energia-alan sopimuksia olisi ETSK:n mielestä arvioitava tähänastisin oikeudellisin ja hallinnollisin menettelyin jälkikäteen. ETSK kehottaa kuitenkin harkitsemaan sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltio voisi itse vapaaehtoispohjalta pyytää tällaisten sopimusten ennakkoarviointia. |
1.7 |
Lisäksi ETSK pitää ehdotettua 12 viikon määräaikaa, jonka kuluessa komission on annettava kielteinen lausunto EU:n oikeuden kanssa yhteensopimattomaksi katsotun sopimusluonnoksen tapauksessa, pisimpänä mahdollisena. Kun kyseinen aika on kulunut, komission katsotaan hyväksyneen sopimusluonnoksen ja neuvottelut hallitustenvälisen sopimuksen solmimiseksi voivat jatkua. |
2. Johdanto
2.1 |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, jolla perustetaan ”energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia koskeva tietojenvaihtomekanismi”, on osa Euroopan komission nk. talvipakettia, joka koskee energian toimitusvarmuutta rakenteilla olevan energiaunionin puitteissa. Paketissa käsitellään ensisijaisesti kaasun toimituksia kolmansista maista. |
2.2 |
Komissio tarkasteli vuonna 2015 uudelleen hallitustenvälisistä sopimuksista 25. lokakuuta 2012 annettua voimassa olevaa päätöstä N:o 994/2012/EU ja arvioi sen tehokkuutta. Päätöksellä perustettiin energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden sopimuksia koskeva tietojenvaihtomekanismi. |
2.3 |
Komissio esittää arviointikertomuksessa näkemyksenään, että voimassa oleva päätös ei täytä yhtä päätavoitettaan, joka on varmistaa hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuus EU:n oikeuden kanssa. Komissio määritteli ongelmalle kolme keskeistä syytä:
|
2.4 |
Komissio on laatinut ehdotuksen päätökseksi, jolla kumotaan päätös N:o 994/2012/EU ja joka sisältää useita merkittäviä muutoksia kyseisen päätöksen uudelleentarkastelun yhteydessä tehtyjen päätelmien huomioon ottamiseksi. Ehdotetulla tarkistuksella on kaksi päätavoitetta:
|
3. Komission asiakirja
3.1 |
Ehdotus tarkistetuksi päätökseksi koostuu seuraavista osatekijöistä: |
3.1.1 |
Hallitustenvälisiä sopimuksia koskevat ilmoitusvelvollisuudet:
|
3.1.2 |
Komission tekemä arviointi:
|
3.1.3 |
Ei-sitoviin välineisiin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet ja komission suorittama arviointi:
|
3.2 |
Komission mukaan tällaisesta päätöksestä olisi odotettavissa seuraavia vaikutuksia:
|
4. Yleistä
4.1 |
ETSK käsitteli energia-alan sopimuksiin liittyviä ongelmakysymyksiä vuonna 2012, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 994/2012/EU valmisteltiin (1). Se korosti lausunnossaan, että energia-alan sopimuksissa täytyy ottaa huomioon sekä strategiset että kaupalliset näkökohdat samalla kun noudatetaan suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteita. |
4.2 |
Komitea ilmaisi mm. pitävänsä valitettavana, ettei ehdotettu päätös koskenut yksityisten toimijoiden energia-alalla tekemiä, useita jäsenvaltioita kattavia merkittäviä kauppasopimuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa. Komitea korosti mahdollisia vaaroja, joita voi aiheutua, jos strategiset kumppanuudet voivat johtaa EU:n ulkopuolisten intressien sanelemien toimintatapojen pakolliseen käyttöönottoon yhteyksissä, joissa ne voivat osoittautua vahingollisiksi. |
4.3 |
Eurooppalaiset työnantajajärjestöt ovat ilmaisseet työmarkkinavuoropuhelun keskeisinä osapuolina ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina suhtautuvansa varauksellisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, jolla tarkistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 994/2012/EU. Työnantajaliitot pitävät nykyistä jälkiarviointiin perustuvaa järjestelmää riittävänä. Ne korostivat, että arviointi olisi kohdennettava sopimuksiin, jotka vaikuttavat energian sisämarkkinoihin tai energian toimitusvarmuuteen. |
4.4 |
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja myös useat jäsenvaltiot ovat lisäksi esittäneet vaatimuksia vastuun soveltamisesta kaupallisesti arkaluonteisten tietojen vuotamistapauksissa sekä vaatimuksia kaupallisten etujen asianmukaisesta suojelemisesta. Ne ovat myös ilmaisseet kannattavansa yksityisten toimijoiden tekemien sopimusten ja Euratomin järjestelyihin liittyvien sopimusten sulkemista soveltamisalan ulkopuolelle ja vaatineet, että päätöstä N:o 994/2012/EU tarkistettaessa olisi kaiken kaikkiaan kunnioitettava elinkeinovapautta ja kaupan vapautta, liikesalaisuuksien suojaa ja oikeutta hyvään hallintoon. |
4.5 |
Sidosryhmät, mm. eurooppalaiset toimialajärjestöt ja sääntelyorganisaatiot, esittivät vastaavia varaumia niin ikään tästä asiasta järjestetyssä julkisessa kuulemismenettelyssä. Sen yhteydessä huomautettiin esimerkiksi, ettei komission esittämä oheisaineisto (SWD(2016) 28 final) sisällä riittäviä määrällisiä tietoja ja perusteita, jotka antaisivat aihetta päätellä, ettei nykyisen lainsäädännön avulla ole saavutettu asetettuja tavoitteita ja että tilalle tarvittaisiin sen vuoksi uutta lainsäädäntöä. Kansainvälisten sopimusten havaitut puutteet voidaan korjata uuden lainsäädännön antamisen sijasta valvomalla johdonmukaisemmin nykyisen päätöksen noudattamista. |
4.6 |
Asianmukaiseen kompromissiin pääsemiseksi ETSK pohjaa käsillä olevan lausuntonsa edellä mainittuihin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien huomioihin ja vastalauseisiin sekä komission argumentteihin mutta myös EU:n energianeuvoston päätelmiin. |
4.7 |
Koska energia-alalla jo solmittuja kansainvälisiä sopimuksia on komission kokemusten mukaan hankala saada muutettua, jos niiden todetaan myöhemmin olevan unionin oikeuden vastaisia, ETSK kannattaa ennakkoarvioinnin soveltamista silloin, kun sopimuksilla on Euroopan laajuista merkitystä tai ne kattavat useita jäsenvaltioita, jotta voidaan ehkäistä ennalta unionin lainsäädännön ja energian sisämarkkinoiden sääntöjen rikkominen. |
4.8 |
ETSK katsoo näin ollen, että tarkistetun päätöksen pitäisi koskea vain merkittäviä kolmansien maiden kanssa solmittuja hallitustenvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat suoraan unionin sisämarkkinoihin ja/tai energian toimitusvarmuuteen. Komission olisi arvioitava sille esitettyjä hallitustenvälisten sopimusten luonnoksia ainoastaan siltä kannalta, ovatko ne unionin oikeuden mukaisia. |
4.9 |
Suppeampia ja vähämerkityksisiä hallitustenvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen yhteydessä komission ei tarvitsisi saada erityistä toimeksiantoa tukiessaan jäsenvaltiota neuvottelujen aikana. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin edelleen voitava saada pyynnöstä komission tarjoamaa neuvontaa sen varmistamiseksi, ettei neuvoteltu sopimus ole ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa. Komissiolla pitäisi tällaisissa tapauksissa olla velvollisuus toimittaa asiaankuuluvat tiedot sitovaan määräaikaan mennessä. |
5. Erityistä
5.1 |
ETSK katsoo, että valvontamekanismin pitäisi vastaisuudessakin koskea vain kansainvälisiä kaasuntoimitussopimuksia. |
5.2 |
Komitea yhtyy siihen komission näkemykseen, että ehdotetusta päätöksestä johtuvien velvoitteiden ei tule koskea yksityisten toimijoiden solmimia sopimuksia. Se kehottaa kuitenkin harkitsemaan ehdotetun ennakkoarviointijärjestelmän soveltamista yksityissektorin sopimuksiin, jos niillä on merkittävää vaikutusta energian sisämarkkinoihin tai energian toimitusvarmuuteen. Tätä varten on kuitenkin laadittava selvät säännöt. |
5.3 |
ETSK odottaa kaupallisesti arkaluonteisten tietojen katoamista koskevan vastuun vahvistamista, tällaisten tapausten rikosoikeudellinen tarkastelu mukaan lukien. |
5.4 |
ETSK katsoo, että päätöstä ei ole tarpeen eikä hyödyllistä soveltaa oikeudellisesti ei-sitoviin välineisiin (ehdotetun päätöksen 2 artikla). |
5.5 |
Komitea epäilee komission väitettä siitä, ettei ehdotuksella ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Etenkin jos ennakkoarviointijärjestelmää laajennetaan koskemaan myös yksityisten toimijoiden tekemiä sopimuksia, odotettavissa on, että sekä hallintokustannukset että hallinnollinen taakka kasvavat. ETSK kaipaa analyysia siitä, miten uuden päätöksen yhteydessä on tarkoitus varmistaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen. |
5.6 |
ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan komission tarjoama apu (ehdotetun päätöksen 4 artikla) olisi jatkossakin vapaaehtoista. Komission tarjoaman avun ei pitäisi olla pakollista jäsenvaltion neuvotellessa kolmannen maan kanssa. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL C 68, 6.3.2012, s. 65
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/86 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan”
(COM(2016)178 final)
(2016/C 487/14)
Esittelijä: |
Antonio LONGO |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 19.4.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
149/1/1 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK kannattaa ja tukee komission strategista valintaa esittää avointa ja tiedemaailmalle suunnattua eurooppalaista pilvipalvelua koskeva aloite samalla kun poliittisella ja taloudellisella tasolla sitoudutaan vahvasti digitaaliseen innovointiin. Komitea on jo vuodesta 2011 esittänyt eri yhteyksissä suosituksia komissiolle, jotta Eurooppaa kannustettaisiin huippuyritysten avulla pyrkimään johtoasemaan tällä lupaavalla alalla. |
1.2 |
ETSK katsoo, että tämä on Euroopalle ehdoton prioriteetti ja että sillä on strategista merkitystä sekä teknologiakuilun umpeenkuromisen että yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen kannalta. |
1.3 |
ETSK ehdottaa eurooppalaista pilvipalvelua, joka on kaikkien kansalaisten ja yritysten käytössä. ETSK kehottaa ennen kaikkea selkiyttämään ja tarkentamaan, missä aikataulussa ja minkälaisin menettelyin käyttäjäpohjaa on tarkoitus laajentaa lupauksen mukaisesti innovatiivisiin pk-yrityksiin ja teollisuuteen. |
1.4 |
ETSK on samaa mieltä komission esittämästä analyysista koskien ongelmia, jotka estävät Eurooppaa hyödyntämästä datan tarjoamia mahdollisuuksia. Erityisesti voidaan mainita yhteentoimivuuden puute, rakenteiden hajanaisuus ja niiden vastahakoisuus muiden panosten ja vaihdon suhteen. Tiedonannossa esitetyt toimenpiteet todellisten eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista estävien kansallisten erojen poistamiseksi ovat positiivisia. Niissä on kyse toimista, joilla tähdätään saatavuuden laajentamiseen ja luottamuksen rakentamiseen julkisen sektorin ja akateemisen maailman välille, sillä ne ovat usein täysin erillään toisistaan eivätkä kommunikoi keskenään. |
1.5 |
ETSK kehottaa toteuttamaan yhdentämistoimet siten, että edistetään tiedeyhteisön ajattelutavan muutosta mekanismeilla, joilla tähdätään akateemisten rakenteiden, tutkimuskeskusten ja julkisten instituutioiden yhdentämiseen, ja tarkistetaan kannustinrakenteita datan jakamisen lisäämiseksi. Niitä yhteisöjä, joissa datan jakaminen on jo melko yleistä, olisi kannustettava osallistumaan keskeisellä tavalla avointa dataa koskevien yksityiskohtien määrittelemiseen. |
1.6 |
ETSK suosittaa, että selvitetään paremmin, missä vuorovaikutussuhteessa eurooppalainen datainfrastruktuuri, jonka on tarkoitus edistää myös suuritehoisen supertietokoneen eteenpäin viemistä, kehittämistä ja käyttöönottoa, ja ilmoitettu kvanttiteknologia-alaa vahvistava lippulaiva-aloite ovat toisiinsa. |
1.7 |
ETSK ehdottaa, että komissio käynnistäisi ratkaisevassa asemassa olevasta hallintomallista samoin kuin asteittaisesta avaamisesta kaikille käyttäjille ja datan käyttö- ja säilytystavoista laajan kuulemisen, johon otettaisiin suoraan mukaan tiedeyhteisö ja kansalaiset eri etuja edustavissa järjestöissään. |
1.8 |
ETSK suosittaa, että eurooppalaisen pilvipalvelun edellyttämät laitteistot ja ohjelmistot hankitaan Euroopasta, ja pyytää tarkempaa selvitystä rahoitusvaroista, jotka tulevat eri puiteohjelmista, rakennerahastoista, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja ESIR-rahastosta. |
1.9 |
ETSK ehdottaa, että komissio käynnistää yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa mittavan, uusia laadukkaita työmahdollisuuksia luovan ohjelman, jotta voidaan kehittää ja hyödyntää uutta huippuammattiosaamista ja edistää muissa maissa työskentelevien nuorten tutkijoiden paluuta EU:hun. |
1.10 |
Jotta digitaalialan kaltaisella strategisella ja samalla myös monimutkaisella ja jatkuvasti kehittyvällä toimintasektorilla saataisiin yritysten ja kansalaisten käyttöön tarkkaan määritelty ja vakaa sääntelykehys, ETSK ehdottaa, että luodaan ”digitaalisen Euroopan yhteinen portaali”, jonka kautta kansalaiset ja yritykset voivat saada helposti käyttöönsä olemassa olevat unionin säädöstekstit. |
1.11 |
ETSK toteaa lisäksi, että todellisen digitaalisen vallankumouksen toteuttamiseksi tarvitaan koulutusta Euroopan kaikkien ikäluokkien keskuudessa ja sekä työelämässä että sen ulkopuolella. ETSK korostaa erityisesti tarvetta investoida naisten tekniseen koulutukseen ja heidän saamiseensa vastuullisiin tehtäviin ja päättävään asemaan. |
2. Tausta ja komission tiedonannon pääsisältö
2.1 |
Komissio on laatinut joukon suuntaviivoja avointa, tutkijoille suunnattua eurooppalaista pilvipalvelua koskevan aloitteen perustaksi ja on julkaissut ehdotuksen, jonka lähtökohtana on ns. massadatan (Big Data) kehittäminen ja jossa pilvipalvelujen katsotaan tarjoavan välineen julkisten ja yksityisten tahojen tuottaman tiedon täysimääräistä hyödyntämistä varten. Massadatan hyödyntämiskapasiteetin katsotaan vaikuttavan maailmantalouteen ja avaavan mahdollisuuden merkittäville teollisille ja sosiaalisille innovaatioille sekä uusien palvelujen ja rahoitustuotteiden luomiselle. |
2.2 |
Ehdotus on osa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvaa ensimmäistä teollisuuspolitiikkapakettia, josta ilmoitettiin 19. huhtikuuta 2016 ja jonka tukena on 50 miljardin euron vahva rahoitussuunnitelma. Tavoitteena on ohjata ”Euroopan teollisuutta digitalisaation tielle”. Toimenpiteillä ”tuetaan ja kytketään toisiinsa jäsenvaltioiden toimia teollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen digitalisoimiseksi kaikilla toimialoilla. Lisäksi pyritään lisäämään investointeja strategisten kumppanuuksien ja verkostojen avulla.” |
2.3 |
Pilvipalvelualoite on yksi tärkeimmistä toimista kun tavoitteena on Euroopan ”maailmanlaajuinen johtoasema datavetoisessa taloudessa”. Tämä valinta on tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaavan komission jäsenen Carlos Moedasin mukaan myös vastaus tiedeyhteisön toiveisiin ”avoimen tiedettä tukevan infrastruktuurin luomisesta. [– –] Avoimesta datasta Euroopan tutkimukselle, taloudelle ja yhteiskunnalle aiheutuvat hyödyt ovat valtavat.” |
2.4 |
Komission näkemyksen mukaan Euroopan on löydettävä vastaus neljään kysymykseen:
|
2.5 |
Komission mukaan tätä varten tulee kehittää tiedeyhteisölle luotettava ja avoin ympäristö tieteellisen datan ja tieteellisten tulosten tallentamista, jakamista ja uudelleenkäyttöä varten, eli eurooppalainen avoimen tieteen pilvipalvelu. Tällä tärkeällä välineellä on tarkoitus kehittää laskentakapasiteettia, yhteyksiä ja suuren kapasiteetin pilvipalveluratkaisuja. Siinä hyödynnettäisiin Euroopan datainfrastruktuuria, ja se olisi suunnattu aluksi tiedeyhteisölle ja myöhemmin julkiselle sektorille ja teollisuudelle. Kaikki tämä edellyttää kaikille niille osapuolille avointa yhteistyötä, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään Euroopan datavallankumousta. |
2.6 |
Komissio tarkentaa, että aloitetta täydennetään sekä digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan sisältyvällä toimella, jossa käsitellään yrityskäyttäjien pilvipalvelusopimuksia ja pilvipalvelujen tarjoajan vaihtamista, että tiedon vapaata liikkuvuutta koskevalla aloitteella. |
2.7 |
Komissio erittelee viisi syytä siihen, miksi Eurooppa ei vielä täysin hyödynnä datan suomia mahdollisuuksia:
|
2.8 |
Eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tulisi antaa Euroopalle maailmanlaajuinen johtoasema tutkimuksen datainfrastruktuureissa tarjotessaan 1,7 miljoonalle eurooppalaiselle tutkijalle ja 70 miljoonalle tutkimus- ja teknologia-alan ammattilaiselle virtuaalisen ympäristön, jossa on käytettävissä ilmaisia palveluja. Välineen kehittäminen annettaisiin tutkimusyhteisön käsiin, ja tulevaisuudessa sitä voitaisiin käyttää myös yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Tunnustettujen teknisten standardien määrittäminen mahdollistaisi turvallisen dataympäristön luomisen käyttäjille. |
2.9 |
Komissio ottaa lähtökohdaksi olemassa olevan infrastruktuurin ja aikoo hyödyntää myös aiemmin suunniteltuja toimia, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvaa tieteellisten julkaisujen ja datan avointa saatavuutta. Eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen hallintomalli määritellään sitten, kun nyt jo käynnissä oleva perinpohjainen valmisteluprosessi saadaan päätökseen. |
2.10 |
Tiedonannossa määritetään eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehittämiseksi suunnitellut toimet:
|
2.11 |
Komissio ottaa esille myös Euroopan datainfrastruktuurin ja integroidun huippuluokan suurteholaskentakapasiteetin, joka on Euroopalle välttämättömyys ja joka tulee toteuttaa vuoteen 2022 mennessä eksa-luokan laajuudessa. Näin Eurooppa olisi alalla maailman kolmen parhaimman joukossa. |
2.12 |
Komissio katsoo, että Euroopan datainfrastruktuuri edistää myös teollisuuden digitalisoitumista, teollista innovointia ja strategisten eurooppalaisten alustojen kehittämistä tutkimusta varten. |
2.12.1 |
Toimien aikataulu ulottuu vuodesta 2016 vuoteen 2020. |
2.13 |
Komissio ilmoittaa tiedonannossa myös lippulaiva-aloitteesta, jolla pyritään edistämään tutkimusta ja kehittämistä kvanttiteknologioiden alalla. |
2.14 |
Lopuksi komissio aikoo laajentaa saatavuutta ja rakentaa luottamusta julkisen sektorin ja yliopistomaailman välillä avaamalla eurooppalaiset pilvipalvelut julkiselle sektorille. |
2.15 |
Käyttäjäpohjaa laajennettaisiin asteittain julkisiin palveluihin, innovatiivisiin pk-yrityksiin ja teollisuuteen. Aloitteen laajentaminen kattamaan julkiset palvelut perustuu olemassa oleviin parhaisiin toimintatapoihin, kuten paikkatietojen INSPIRE-direktiiviin ja sähköisten terveyspalvelujen verkostoon. Laajentaminen kattamaan teollisuus perustuu esimerkkeihin tärkeän tieteellisen infrastruktuurin tarjoamisesta. Esimerkkeinä voidaan mainita Helix-Nebula, EMBL-EBI ja PRACE. Pk-yrityksille seuraava askel voisi olla innovatiivisten ratkaisujen tarjoaminen eurooppalaisille avoimen tieteen pilvipalveluille, kuten jo tapahtuu Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. |
2.16 |
Komissio aikoo käyttää useita rahoituslähteitä:
|
2.16.1 |
Alustavien arvioiden mukaan tarvittavat julkiset ja yksityiset lisäinvestoinnit ovat 4,7 miljardia euroa viiden vuoden aikana. |
2.17 |
Aloite tuottaa ajan mittaan omia tuloja, kun sen käyttö tutkimusyhteisössä, innovatiivisissa startup-yrityksissä ja julkisella sektorilla yleistyy. |
3. Yleistä
3.1 |
ETSK kannattaa vakaasti komission valintaa sitoutua poliittisella ja taloudellisella tasolla digitaaliseen innovointiin ja erityisesti sitä, että komissio on valinnut eurooppalaiset pilvipalvelut. |
3.1.1 |
Komission hahmottelema strategia on erittäin kunnianhimoinen. Vaikka se on hyvin monitahoinen, sen poliittiset tavoitteet on määritelty selkeästi. Euroopan ongelmat ja sen edessä olevat haasteet palvelujen luomisessa tutkijoiden ja julkisten palvelujen tuottaman massadatan hyödyntämiseksi on eritelty tarkkaan, ja tämän tulisi olla lähtökohtana kaikelle tulevina vuosina toteutettavalle työlle. |
3.2 |
Komitea on jo vuodesta 2011 (1) esittänyt eri yhteyksissä suosituksia komissiolle, jotta ”Eurooppaa kannustetaan huippuyritysten avulla pyrkimään johtoasemaan tällä lupaavalla alalla”. |
3.3 |
Muistutettakoon kuitenkin, että ETSK on ehdottanut eurooppalaista pilvipalvelua kaikille kansalaisille ja yrityksille. Lisäksi tiedonannon otsikko saattaa johtaa lukijaa harhaan, sillä siinä ei tarkenneta, että aloite on suunnattu yksinomaan tutkijoille. |
3.4 |
Komitea suhtautuu myönteisesti komission päätökseen ja toteaa, että valinnat ovat strategisesti tärkeitä sekä Euroopan teknologiakuilun umpeenkuromisen että eurooppalaisen yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen kannalta. Tieteiden pilvipalvelut vastaavat myös tiedeyhteisön vaatimukseen saada julkinen tutkimusdata käyttöönsä ja pystyä jakamaan sitä. |
3.5 |
ETSK on samaa mieltä komission esittämästä analyysista koskien ongelmia, jotka estävät Eurooppaa hyödyntämästä datan tarjoamia mahdollisuuksia. Erityisesti voidaan mainita yhteentoimivuuden puute, rakenteiden hajanaisuus ja niiden vastahakoisuus muiden panosten ja vaihdon suhteen. ETSK toteaa lisäksi, että Euroopan kaikki ikäluokat tarvitsevat koulutusta ja että sitä tarvitaan sekä työelämässä että sen ulkopuolella (2). ETSK korostaa erityisesti tarvetta investoida naisten tekniseen koulutukseen ja heidän mahdollisuuksiinsa päästä vastuu- ja johtotehtäviin. |
3.6 |
Komitea kannattaa tiedonannossa esitettyjä tavoitteita ja toimia todellisten eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista estävien kansallisten erojen poistamiseksi. Lisäksi on otettava huomioon, että yleisenä suuntauksena on tällä hetkellä se, että yksityisten ja työhön liittyvien tietojen varastoinnista omalle koneelle ollaan siirtymässä julkisten tai kaupallisten pilvipalvelujen käyttöön. Pilvipalvelualoite on näin ollen aivan oikeasuuntainen. |
3.7 |
On myös myönteistä, että komissio sitoutuu toimiin, joilla pyritään laajentamaan saatavuutta ja rakentamaan yhdessä luottamusta julkisen sektorin ja akateemisen maailman välille, sillä ne ovat usein täysin erillään toisistaan eivätkä kommunikoi keskenään. |
4. Erityistä
4.1 |
On muutamia seikkoja, joita olisi tarkennettava paremmin. Komission suunnitelma näyttää samaan aikaan sekä hyvin monitahoiselta tavoitteiltaan että yleisluonteiselta eräiden keskeisten kohtien suhteen. |
4.2 |
ETSK suosittaa ennen kaikkea, että eurooppalaisten pilvipalvelujen laitteistot ja ohjelmistot hankitaan Euroopasta. Ohjelmistoratkaisut ovat Euroopassa pitkälle kehittyneitä, ja tulisi olla mahdollista välttää tekninen riippuvuus maailman muista alueista. Laitteistoon liittyen on myönteistä, että ainakin yhden kahdesta eksa-luokan supertietokoneesta on tarkoitus olla eurooppalainen. |
4.3 |
ETSK on huolissaan rahoitusvarojen lisäksi myös ammatillisista resursseista, joita tarvitaan pilvipalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Kaikkien massadatan tarjoamien talouskasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Euroopassa on ehdottoman tärkeää, että saatavilla on henkilöstöä, jolla on asianmukaista osaamista. Lisäksi komitea kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota jo käytössä oleviin, hyvin toimiviin yksittäisten tiedeyhteisöjen rajatylittäviin pilvipalvelujärjestelmiin sekä kansallisiin toimiin, joilla pyritään samaan tavoitteeseen. |
4.3.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin ja EDISON-hankkeen rahoitukseen, joka nopeuttaa datatieteiden ammattikunnan luomiseen tähtäävää prosessia, mutta toivoo, että komissio käynnistäisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa sellaisen mittavan ohjelman uuden huippuammattiosaamisen kehittämiseksi, joka edistäisi laadukkaiden työpaikkojen luomista ja muissa maissa työskentelevien nuorten tutkijoiden paluuta EU:hun. Erityisen suurta tarvetta on ”datan hallinnoijille”, jotka pystyisivät auttamaan tutkijoita, alan teollisuutta ja julkishallintoa käyttämään ja jakamaan kerättyä dataa mahdollisimman hyvin. Nämä komission toimet ovat ehdottoman kiireellisiä ja niillä tulee pyrkiä myös luomaan jälleen työllisyysmahdollisuuksia. |
4.4 |
Lisäksi on vaikeaa ymmärtää, missä vuorovaikutussuhteessa eurooppalaista datainfrastruktuuria koskeva ehdotus, jonka on tarkoitus edistää myös suuritehoisen supertietokoneen eteenpäin viemistä, kehittämistä ja käyttöönottoa, ja kvanttiteknologia-alaa vahvistava lippulaiva-aloite ovat toisiinsa. Nämä kaksi aloitetta täydentävät toisiaan, vaikka ne ovat erilliset. Eksa-luokan supertietokoneet on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2018 mennessä, mutta kvanttiteknologiastrategia on sen sijaan vasta valmisteluvaiheessa ja sitä kehitetään pitkällä aikavälillä. |
4.5 |
Tiedonannossa viitataan myös hyvin yleisluontoisesti luonnollisen integroinnin mekanismeihin, joiden on tarkoitus toteutua eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja eurooppalaisen datainfrastruktuurin ansiosta akateemisten rakenteiden, tutkimuskeskusten ja julkisten instituutioiden välillä. Tämä strategia ei voi onnistua ilman kaikkien sidosryhmien välistä yhteensovittamista. Eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehittäminen edellyttää tietoisuuden lisäämistä ja yliopistomaailmalle, teollisuudelle ja julkispalveluille suunnattujen datan jakamiseen tähtäävien kannustinrakenteiden muuttamista. Etenkin ne yhteisöt, joissa datan jakaminen on jo melko yleistä – muun muassa monilla tutkimusaloilla –, voisivat osallistua keskeisellä tavalla avointa dataa koskevien yksityiskohtien määrittelemiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa. |
4.5.1 |
ETSK kannattaa sitä, että komissio aikoo tehdä avoimesta tutkimusdatasta standardivaihtoehdon kaikissa uusissa Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeissa vuodesta 2017 lähtien. ETSK kannustaa komissiota tarkastelemaan vuonna 2012 annettua komission suositusta tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. |
4.6 |
Lisäksi on tarkennettava, miten käyttäjäpohjaa laajennetaan luvatusti innovatiivisiin pk-yrityksiin ja teollisuuteen huippuluokan data- ja ohjelmistokeskusten ja pk-yrityksille suunnattujen datapalvelujen innovointikeskusten kautta. |
4.7 |
ETSK kehottaa rakentamaan pilvipalvelujen hallintomallin paremmin. Komission mukaan se määritellään sitten, kun nyt jo käynnissä oleva perinpohjainen valmisteluprosessi saadaan päätökseen. Tiedeyhteisöllä, yrityksillä ja kansalaisilla on oikeus osallistua tähän hallintomalliin, ja komissiolla on velvollisuus ilmoittaa, millä tavoin ja kuinka tiiviisti osallistuminen toteutetaan. Avoimen tiedepolitiikan foorumin hyödyntäminen voi toimia myönteisenä välineenä. |
4.8 |
ETSK ehdottaa, että sellaisista aiheista kuin hallintomalli, asteittainen avaaminen kaikille käyttäjille ja datan käyttö- ja säilytystavat, järjestetään laaja kuuleminen, johon otetaan suoraan mukaan tiedeyhteisö ja kansalaiset eri etuja edustavissa järjestöissään. |
4.9 |
Komission tulee erityisesti antaa tarkempia tietoja pilvipalvelujen hallinnollisesta alustasta. |
4.10 |
ETSK katsoo, että rahoitus on Euroopan kannalta ehdoton prioriteetti, kun otetaan huomioon niiden valtioiden suuri määrä, missä aloite on tarkoitus toteuttaa, sekä taloudellinen tilanne, jossa Euroopan talouden kasvu on heikkoa, mikä johtaa siihen, että on hyvin epätodennäköistä saada yksityisiä investointeja eurooppalaiseen aloitteeseen, jolla olisi itse asiassa vain välillisiä ja toissijaisia vaikutuksia teollisuuteen ja pk-yrityksiin. |
4.11 |
Yritykset hyötyisivät pilvipalvelujen ja datainfrastruktuurin positiivisista vaikutuksista vasta niiden toteuttamisen jälkeen. Yhteisiä teknisiä standardeja ei ole vielä laadittu eikä yksityisyyteen, kyberturvallisuuteen ja henkiseen omaisuuteen liittyvää sääntelykehystä ole vielä vahvistettu unionin lainsäädännön tasolla eikä jäsenvaltioiden tasolla saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. |
4.12 |
ETSK ehdottaakin, että perustetaan ”digitaalisen Euroopan yhteinen portaali”, jonka kautta kansalaiset ja yritykset voivat saada helposti käyttöönsä olemassa olevat unionin säädöstekstit. |
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 40; EUVL C 76, 14.3.2013, s. 59
(2) EUVL C 451, 16.12.2014, s. 25
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/92 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla”
(COM(2016) 176 final)
(2016/C 487/15)
Esittelijä: |
Gundars STRAUTMANIS |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 19/04/2016 |
Oikeusperusta |
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
159/1/3 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK suhtautuu komission laatimaan asiakirjaan kaiken kaikkiaan myönteisesti, sillä se on lähtölaukaus käytännön suunnitelmille ja aloitteille tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin edistämiseksi. Asiakirjassa määritellään prioriteettialat ja keskeiset toimet aikatauluineen (suunnitelma). |
1.2 |
ETSK katsoo, että standardoinnin avulla tulee edistää lisäarvon kasvua, työpaikkojen turvaamista kaikilla aloilla ja hyvinvoinnin parantamista koko yhteiskunnassa. Näin ollen on erityisen tärkeää määrittää mm. tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialat näiden yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Tätä taustaa vasten komission tiedonanto on välttämätön ja olennaisen tärkeä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin edistämiseksi ja siten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi. |
1.3 |
ETSK esittää muutamia suosituksia, jotka voivat auttaa komissiota parantamaan laatimiaan tiedonantoja ja muita aiheeseen liittyviä asiakirjoja. |
1.3.1 Suositus 1
ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään tulevissa tiedonannoissa ja muissa aiheeseen liittyvissä asiakirjoissa kaikkien sidosryhmien huomion siihen, että tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa tulee soveltaa tasapainoista lähestymistapaa: standardit asettavat rajoja luovuudelle.
1.3.2 Suositus 2
ETSK suosittaa, että komission tiedonannossa ja tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuotuisessa standardointisuunnitelmassa eri tavoin otsikoitujen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialojen nimitykset pyrittäisiin yhtenäistämään. Eri asiakirjojen ja kaikkien toisiinsa kytkeytyvien tekstien johdonmukaisuuden vuoksi on käytettävä yhtenäistä termistöä.
1.3.3 Suositus 3
Kun otetaan huomioon, miten suuri merkitys tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteettien asettamisella on, ETSK kehottaa esittämään yksityiskohtaisempia tietoja prioriteettialojen valinnan vaikuttimista, menetelmistä ja tuloksista.
1.3.4 Suositus 4
Jotta kaikki sidosryhmät ymmärtäisivät paremmin komission tiedonannon täytäntöönpanoa ja sisältöä, ETSK kehottaa jakamaan tietoa tähän asiakirjaan tai muihin asiakirjoihin liittyen säännönmukaisesti toteutettavista toimista, joilla täydennetään tai jatketaan tiedonannon myötä käynnistettyä työtä.
1.3.5 Suositus 5
Jotta kaikki sidosryhmät voivat luottaa siihen, että komissio on tiedonantoa valmistellessaan tarkastellut muitakin kuin vain tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteihin suoraan liittyviä kysymyksiä ja arvioinut myös prioriteettien vaikutukset erilaisiin sosiaalisiin näkökohtiin (ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen – SEUT-sopimuksen – 11 artikla), ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään tuleviin tiedonantoihinsa yksityiskohtaisia tietoja eri sidosryhmien osallistumisesta sekä koko yhteiskuntaan jo nykyisellään vaikuttavaan tieto- ja viestintätekniikan standardointiin soveltamansa lähestymistavan sosiaalisista seurauksista.
1.4 |
ETSK suhtautuu komission tiedonantoon yleisesti ottaen myönteisesti, mutta se kehottaa silti pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
|
2. Johdanto
2.1 |
Euroopan komissio hyväksyi 19. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle suunnatun tiedonannon ”Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla” (COM(2016) 176 final). |
2.2 |
Komission tiedonannon tavoitteena on
|
2.3 |
Komission tiedonannon ydinajatukset:
|
2.4 |
Komission tiedonannon taustaa:
|
2.5 |
Komission tiedonannon keskeinen sisältö:
|
3. Tiivistelmä ja kommentteja komission tiedonannon sisällöstä
3.1 Tieto- ja viestintätekniikan standardit – digitaalisten sisämarkkinoiden kulmakivi
3.1.1 |
Komission tiedonannon tekstijaksossa 1 todetaan, että globaalin talouden digitalisoituminen vaikuttaa kaikkiin tuotanto- ja palvelusektoreihin. Lisäksi siinä käsitellään tiedonantoon liittyviä yleisiä kysymyksiä, kuten
|
3.2 Tieto- ja viestintätekniikan standardien laatiminen nopeasti muuttuvassa ja haastavassa globaalissa ympäristössä
3.2.1 |
Komission tiedonannon tekstijaksossa 2 todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan standardien laatimiseen liittyy useita uusia haasteita, jotka edellyttävät kohdennettua ja kestävää EU-tason ratkaisua. |
3.2.2 |
Tiedonannossa korostetaan, että näiden haasteiden mahdollisia seurauksia ovat vähäisten resurssien hajaantuminen ja suhteellisen vähäinen teho sekä yleisemmin ottaen Euroopan innovointikyvyn heikkeneminen. |
3.3 Euroopan vastaus: kahden pilarin suunnitelma, jolla priorisoidaan ja toteutetaan standardointi digitaalisia sisämarkkinoita varten
3.3.1 |
Komission tiedonannon tekstijaksossa 3 esitetään prioriteettitoimintasuunnitelma teknologian standardoinnin seuraavaa vaihetta varten digitaalitaloudessa. |
3.3.2 |
Komission ehdottama lähestymistapa:
|
3.4 Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin viisi prioriteettialaa
3.4.1 |
Komission tiedonannon kohdassa 3.1 mainitaan viisi prioriteettialaa, jotka ovat digitaalisten sisämarkkinoiden keskeisiä teknologisia osatekijöitä (alojen esittämisjärjestyksellä ei ole merkitystä):
|
3.4.2 |
Prioriteettialojen valinnassa saatiin opastusta tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevältä eurooppalaiselta sidosryhmäfoorumilta, joka tuo yhteen teollisuuden sidosryhmät, standardien laatijat sekä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. |
3.4.3 |
Digitalisaatiokehitys vaikuttaa laajasti eri aloihin ja kuluttajiin, ja monet tärkeät tieto- ja viestintätekniikan käyttöalat (esim. sähköiset terveydenhuoltopalvelut, älykkäät liikennejärjestelmät, älykäs energia, kehittynyt valmistus, älykkäät kaupungit jne.) ovat riippuvaisia valituista viidestä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialasta. |
3.4.4 |
Valituilla prioriteeteilla täydennetään muita standardointivälineitä, joita käytetään eurooppalaisen standardointipolitiikan täytäntöönpanoon. Suunnitellun standardointia koskevan yhteisen aloitteen lisäksi näitä ovat tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävä standardointisuunnitelma ja unionin vuotuinen työohjelma. |
3.5 Korkean tason sitoumus johtoaseman saavuttamiseksi ja varmistamiseksi standardien kautta
3.5.1 |
Komission tiedonannon kohdassa 3.2 todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevien prioriteettien asettaminen pelkästään digitaalisia sisämarkkinoita varten ei riitä. Onnistuminen riippuu laajan sidosryhmäpohjan tiiviistä sitoutumisesta standardointiin. Tähän sisältyvät teollisuus, standardointielimet ja tiedeyhteisö sekä EU:n toimielimet ja kansalliset viranomaiset. |
3.5.2 |
Komissio ehdottaa korkean tason prosessia priorisoitujen toimien toteuttamiseksi. Prosessi käyttää perustana ja standardien hyväksymis- ja levittämismekanismeina eurooppalaista sidosryhmäfoorumia, tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävää standardointisuunnitelmaa ja unionin vuotuista työohjelmaa. Komissio kuvailee tiedonannossaan prosessin jokaisen vaiheen ja kaikki niihin liittyvät toimet. |
4. Erityistä
4.1 Standardoinnin ja luovuuden välinen tasapaino
4.1.1 |
Komission tiedonannossa lähdetään siitä, että standardointi ei ole itsetarkoitus vaan pelkkä keino, jonka avulla on tarkoitus mm. edistää tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimusta ja innovointia. |
4.1.2 |
Jokainen standardi tarjoaa mahdollisuuksia mutta määrittää myös kehykset ja asettaa rajoituksia. Standardit voivat paitsi edistää kehitystä myös haitata sitä, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla nopeasti kehittyvillä aloilla. |
4.1.3 |
Tiedonannon tekstijakson 2 ”Tieto- ja viestintätekniikan standardien laatiminen nopeasti muuttuvassa ja haastavassa globaalissa ympäristössä” kohdassa, jossa käsitellään standardointiprosessin yhteydessä kohdattuja ongelmia, todetaan seuraavasti: ”– – Kolmanneksi standardien laatiminen on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi standardien runsauden ja standardointiin osallistuvien teknisten yhteisöjen monimuotoisuuden vuoksi, ja tämä saattaa hidastaa innovointia.” |
4.1.4 |
Julkisen kuulemismenettelyn tulokset (julkista kuulemismenettelyä koskeva tiivistelmäraportti ”Standards in the digital single market: setting priorities and ensuring delivery”) paljastavat asianomaisten sidosryhmien, kuten tieto- ja viestintätekniikkatoimialan, näkemykset: ala haluaa standardoinnin tapahtuvan alhaalta ylöspäin. |
4.1.5 |
On selvää, että standardien liian tiukka tai ennenaikainen käyttöönotto voi
|
4.1.6 |
Tämä tarkoittaa, että standardointiprosessin yhteydessä on arvioitava huolellisesti kunkin standardin laadinta-, vahvistamis- ja toimeenpanotilanne ja löydettävä järkevä tasapaino standardoinnin rajoittavuuden ja luovuuden välillä eli säilytettävä vapaus luoda uusia, normista poikkeavia ratkaisuja. |
4.1.7 Suositus 1
ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään tulevissa tiedonannoissa ja muissa aiheeseen liittyvissä asiakirjoissa kaikkien sidosryhmien huomion siihen, että tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa tulee soveltaa tasapainoista lähestymistapaa: standardit asettavat rajoja luovuudelle.
4.2 Prioriteettialojen epäjohdonmukaisuus standardointia koskevissa eri asiakirjoissa
4.2.1 |
Komission tiedonannon tekstijaksossa 3.1 mainitaan seuraavat viisi tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialaa:
|
4.2.2 |
Tiedonannossa viitataan lisäksi tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävään vuotuiseen standardointisuunnitelmaan. Tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuoden 2016 standardointisuunnitelmassa mainitaan seuraavat alat ja kuvaillaan niitä:
|
4.2.3 |
Vaikka komission tiedonanto ja tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävä vuoden 2016 standardointisuunnitelma ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan täydentäviä asiakirjoja, niissä käytetään eri termistöä. Kummassakaan asiakirjassa ei luoda yhteyttä samanlaisten standardointialojen välille. |
4.2.4 Suositus 2
ETSK suosittaa, että komission tiedonannossa ja tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuotuisessa standardointisuunnitelmassa eri tavoin otsikoitujen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialojen nimitykset pyrittäisiin yhtenäistämään. Eri asiakirjojen ja kaikkien toisiinsa kytkeytyvien tekstien johdonmukaisuuden vuoksi on käytettävä yhtenäistä termistöä.
4.3 Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteettien valinta
4.3.1 |
Komission tiedonannon tekstijaksossa 3.1 luetellaan valitut viisi tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialaa ja todetaan seuraavasti: ”Näiden alojen valinnassa opasti tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi, joka tuo yhteen teollisuuden sidosryhmät, standardien laatijat, viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Julkisessa kuulemisessa vahvistettiin, että tässä asiakirjassa esitetyistä prioriteeteista ollaan laajalti yhtä mieltä.” |
4.3.2 |
Julkinen kuulemismenettely toteutettiin vuoden 2015 syyskuun 23. päivän ja vuoden 2016 tammikuun 4. päivän välisenä aikana, ja osanottajia oli 168. Julkisen kuulemismenettelyn tulokset esitetään tiivistelmäraportissa”Standards in the Digital Single Market: setting priorities and ensuring delivery”. |
4.3.3 |
Koska kyselyn tuloksia hyödynnettiin valittaessa komission tiedonannossa esitettyjä tieto- ja viestintätekniikka-alan strategian prioriteettialoja, jotka vaikuttavat laajasti Euroopan yrityksiin, vastausten suhteellisen vähäisen määrän (168) takia on ehkä syytä tarkastella lähemmin sitä, millaisilta tahoilta ne saatiin. |
4.3.4 |
Raportissa esitetään kyselyyn osallistuneista ryhmistä seuraavat tiedot (2). |
4.3.5 |
Kuten kuviosta näkyy, suuri osa vastaajista on erilaisia standardointielimiä. Verrattain pieni osa on suunnittelijoita ja valmistajia eli niitä tahoja, jotka seuraavat tarkasti markkinoiden tarpeita ja määrittävät tai seuraavat tekniikan kehityssuuntia ja joilla on omia kehityssuunnitelmia. Näitä tahoja oli mukana lukumääräisesti vähän. |
4.3.6 |
Tiivistelmäraportissa esitetyt julkisen kuulemisen tulokset tarjoavat tietoa valituista aloista, mutta tuloksista ei käy ilmi, monestako alasta ja mistä aloista kaiken kaikkiaan keskusteltiin, kuka ne valitsi ja jos alkuperäisessä luettelossa oli muitakin aloja, mitä vastaajat niistä ajattelivat. (Myöskään sitä ei mainita, oliko kyse tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuotuisessa standardointisuunnitelmassa mainituista aloista.) |
4.3.7 Suositus 3
Kun otetaan huomioon, miten suuri merkitys tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteettien asettamisella on, ETSK kehottaa esittämään yksityiskohtaisempia tietoja prioriteettialojen valinnan vaikuttimista, menetelmistä ja tuloksista.
4.4 Tiedonannon elinkaari
4.4.1 |
Komission tiedonannossa mainitaan lukuisia konkreettisia ja näin ollen ajan mittaan muuttuvia seikkoja, kuten prioriteettialat, tärkeimmät toimet ja määräajat ja paljon muuta. Kyseistä asiakirjaa – komission tiedonantoa – ei siis voi olla tarkoitettu pitkäikäiseksi. |
4.4.2 |
Tämän johdosta tulee laatia konkreettinen ja käytännössä toteutettava menettely, jonka puitteissa määritellään, millä tavoin ja millaisin väliajoin on tarkoitus tarkistaa asiakirjaa, järjestää julkisia kuulemismenettelyjä, tehdä päätöksiä, laatia toimintasuunnitelmia ja toteuttaa muita toimia. Toisin sanoen on suunniteltava asiakirjan säännöllinen hallinnointi sen koko elinkaaren ajaksi sekä tähän liittyvät toimet. |
4.4.3 Suositus 4
Jotta kaikki sidosryhmät ymmärtäisivät paremmin komission tiedonannon täytäntöönpanoa ja sisältöä, ETSK kehottaa jakamaan tietoa tähän asiakirjaan tai muihin asiakirjoihin liittyen säännönmukaisesti toteutettavista toimista, joilla täydennetään tai jatketaan tiedonannon myötä käynnistettyä työtä.
4.5 Liian vähälle huomiolle jääneet aiheet
4.5.1 |
Komission tiedonannossa kuvaillaan monia tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteettien valintaan liittyviä näkökohtia sekä suunniteltuja jatkotoimia. ETSK:n valmisteluryhmä on kuitenkin todennut tutustuessaan komission tiedonantoon ja siihen liittyviin asiakirjoihin, että useita yhteiskunnallisesti tärkeitä näkökohtia ei käsitellä tiedonannossa lainkaan tai niitä vain sivutaan. |
4.5.2 |
Vaikka komission tiedonannon päätarkoituksena on määritellä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin pääsuunnat ja niihin liittyvät toimet, tiedonannon täytäntöönpano ja käytännön soveltaminen vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös sellaisiin aloihin kuin
|
4.5.3 |
ETSK huomauttaa, että standardointiprosessin aikana on kiinnitettävä huomiota
|
4.5.4 Suositus 5
Jotta kaikki sidosryhmät voivat luottaa siihen, että komissio on tiedonantoa valmistellessaan tarkastellut muitakin kuin vain tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteihin suoraan liittyviä kysymyksiä ja arvioinut myös prioriteettien vaikutukset erilaisiin sosiaalisiin näkökohtiin, ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään tuleviin tiedonantoihinsa lisää yksityiskohtaisia tietoja eri sidosryhmien osallistumisesta sekä koko yhteiskuntaan jo nykyisellään vaikuttavaan tieto- ja viestintätekniikan standardointiin soveltamansa lähestymistavan sosiaalisista seurauksista.
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
(2) http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/image/document/2016-17/synopsis_report_on_the_public_consultation_-_standards_in_the_digital_single_market_setting_priorities_and_ensuring_delivery_15264.pdf
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/99 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen”
(COM(2016) 179 final)
(2016/C 487/16)
Esittelijä:
Raymond HENCKS
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 19.4.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
22.9.2016 |
Täysistunnon numero |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
162/1/3 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan unionin tavoite, jonka mukaan hallinnon pitäisi vuoteen 2020 mennessä tarjota rajattomia, räätälöityjä, käyttäjäystävällisiä päästä päähän ulottuvia digitaalisia palveluja, ei vaikuta monissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevan perättäisten toimintasuunnitelmien toteuttamisvauhdin perusteella kovin realistiselta. |
1.2 |
ETSK kannattaa EU:n kolmannen toimintaohjelman 2016–2020 ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vauhdittaa tehokkaan, yhteentoimivan ja kaikkien käytettävissä olevan sähköisen hallinnon toteuttamista. |
1.3 |
Sähköisen hallinnon toimivuuden edellytyksiä ovat suorituskykyiset verkot ja digitaaliset palvelut, yleinen ja kohtuuhintainen saatavuus ja kaikentasoisille ja kaikenikäisille käyttäjille annettava tarkoituksenmukainen digitaalinen koulutus. Vaikka keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä sähköisestä hallinnosta on tarkoitus tulla ensisijainen viestintäväline, on tarpeen säilyttää sitä toivovia kansalaisia varten perinteisetkin viestintäkeinot (kirjeposti, henkilökohtaiset kontaktit, puhelut) julkishallinnon kanssa. |
1.4 |
ETSK ehdottaa, että komissio kerää yhteen sivustoon kaikki sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, joita ovat muun muassa pääsyoikeus ja oikeus syrjimättömyyteen, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, oikeus koulutukseen ja yleistaitoihin kouluopetuksesta elinikäiseen oppimiseen, oikeus muutoksenhakuun. |
1.5 |
ETSK hyväksyy komission ehdotuksen pohjana olevat seitsemän periaatetta, mutta epäilee, ettei niitä kaikkia pystytä toteuttamaan ratkaisematta niihin liittyviä oikeudellisia ja teknologisia ongelmia. |
1.6 |
Yhden kerran periaatteen mukaan kansalaiset ja yritykset toimittavat samat tiedot vain kerran julkishallinnolle. ETSK toteaa, että tähän periaatteeseen liittyvät oikeudelliset ja organisatoriset ongelmat ovat ratkaisematta ja kehottaa komissiota käynnistämään asiaan liittyvän kokeiluhankkeen. Komitea ehdottaa myös, että mukaan lisätään ”koko hallintorakenne yhtenäisenä” -periaate, joka merkitsee eri julkisten organisaatioiden yhteistoimintaa kunkin omaa toimialaa laajemmin, jotta kysyjä saa kattavan vastauksen yhdeltä ainoalta taholta. |
1.7 |
ETSK pitää valitettavana myös sitä, ettei no legacy -periaatetta, jossa on kyse tietoteknisten järjestelmien ja teknologioiden uusimisesta julkishallinnossa niin että julkishallinto pysyy mukana teknisessä kehityksessä, ole otettu valittujen periaatteiden joukkoon. |
1.8 |
Komitea korostaa, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen tulee merkitä kansalaisten ja yritysten oikeutta tarkistaa muille julkishallintoelimille toimitetut henkilötietonsa ja tarvittaessa poistattaa ne (oikeus tulla unohdetuksi) asiaa koskevien säädösten ja menettelyjen mukaisesti, sekä pyytää komissiota esittämään ehdotuksen eurooppalaisesta suojatusta järjestelmästä asiakirjojen arkistointia ja sähköistä vaihtoa varten. |
1.9 |
Koska monien kansalaisten täytyy tutustua uuteen sähköisen hallinnon välineeseen, ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisyhteisöjen tulisi tarjota kansalaisille koulutusta, jossa opetetaan digitaalisia taitoja, ja niitä olisi kehotettava luomaan EU:n varoilla osittain rahoitettu avustettu digitaalinen palvelu tai käytännönläheinen tukipalvelu. Sama koskee myös julkishallintojen työntekijöitä ammatillisen jatkokoulutuksen puitteissa. |
1.10 |
ETSK pitää erittäin valitettavana, ettei toimintaohjelmassa mainita lainkaan sähköisen hallinnon sosiaalisia vaikutuksia ja seurauksia eikä työllisyysseurauksia, joita ovat toisaalta työpaikkojen katoaminen ja toisaalta lukuisten työpaikkojen jääminen täyttämättä, koska hakijoilla ei ole tarvittavaa digitaalialan ammattipätevyyttä. Julkishallinnon digitalisoinnin myötä vapautuvien työpaikkojen uudelleensijoittelussa ne työntekijät, joiden työpaikat häviävät, tulisi sijoittaa avustettuihin digitaalisiin palveluihin tai heidät tulisi ohjata sopiviin uusiin tehtäviin. |
2. Johdanto
2.1 |
EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 (tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa) (1) päättyi joulukuussa 2015. |
2.2 |
Sähköinen hallinto on silti edelleen yksi digitaalistrategian suurimmista keskeneräisistä työmaista ja yksi tärkeimmistä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden hankkeista digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. |
2.3 |
Monia päättyneeseen toimintasuunnitelmaan sisältyneistä aloitteista ei ole vielä toteutettu asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, joten niitä täytyy jatkaa uudessa sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa 2016–2020. |
2.4 |
Julkishallinnon täytyy parantaa sähköisten palvelujensa suunnittelua keskittymällä enemmän käyttäjien tarpeisiin, jotta sähköisen hallinnon palvelut toimisivat tehokkaasti ja tuloksellisesti ja valtiollisten rajojen ylitse. |
3. Tiedonannon sisältö
3.1 |
Uudella toimintasuunnitelmalla pyritään vauhdittamaan digitalisaatiokehitystä, ja sillä on tarkoitus antaa vauhtia julkisen sektorin nykyaikaistamispyrkimysten ja -resurssien koordinointiin sähköisen hallinnon alalla. |
3.2 |
Se käsittää 20 toimea, jotka eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä vaan joita voidaan täydentää nopeasti muuttuvan ympäristön kehittyessä muilla toimenpiteillä, joita voivat ehdottaa komissio tai asianomaiset sidosryhmät. |
3.3 |
Uuden toimintasuunnitelman osana käynnistettävissä aloitteissa olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet:
|
4. Yleistä
4.1 |
ETSK kannattaa komission pyrkimyksiä vauhdittaa sähköisen hallinnon palvelujen kehitystä ja käyttöä. Jäsenvaltiot sitoutuivat jo ensimmäisessä sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa vuonna 2006 edistämään tehokkaita, toimivia, yhteentoimivia ja kaikkien saatavilla olevia sähköisen hallinnon palveluita ja myös valtioiden rajat ylittäviä palveluja. Nämä sitoumukset vahvistettiin digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa. |
4.2 |
On kuitenkin todettava, että vaikka toimintasuunnitelman 2011–2015 arviointitulosten perusteella onkin saavutettu jonkin verran edistystä, käyttäjät kohtaavat edelleen eriasteisesti jäsenvaltiosta riippuen jäsenvaltioiden julkishallinnon nykyaikaistamiseen liittyvää pilkkoutumista ja riittämätöntä rajatylittävien verkkopalvelujen tarjontaa huolimatta tarkoitukseen osoitetuista mittavista unionin rahoitusvaroista, joita jäsenvaltiot ovat tosin käyttäneet vähäisesti. ETSK ihmettelee, miksi EU:n osoittamia varoja on jäänyt paljon käyttämättä ja pyytää komissiota analysoimaan tilanteen, poistamaan mahdolliset esteet ja kannustamaan jäsenvaltioita hyödyntämään kyseisiä määrärahoja tehokkaasti ja tuloksellisesti, erityisesti sähköisen hallinnon hyväksi. |
4.3 |
Sähköinen hallinto on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian keskeisistä osista. Käsillä olevassa tiedonannossa ei kuitenkaan käsitellä eräitä muita keskeisiä digitaalimarkkinoiden osatekijöitä, jotka ovat ennakkoedellytyksiä sähköisen hallinnon toteuttamiselle. On esimerkiksi selvää, että kaikenikäisten kansalaisten ja yritysten käytettävissä on oltava kohtuuhintaan edistykselliset verkot ja digitaalipalvelut maantieteellisestä sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lisäksi kaikkien on tarvittaessa saatava neuvontaa ja koulutusta digitaalisten sovellusten tehokkaaseen ja vastuulliseen käyttöön tarvittavan osaamisen hankkimiseksi. |
4.4 |
Vielä yksi keskeinen tekijä ovat sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, joita ovat ensinnäkin internetin käyttäjiin sovellettavat ihmisoikeudet ja perusvapaudet: esim. pääsyoikeus ja oikeus syrjimättömyyteen, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, oikeus koulutukseen ja yleistaitoihin kouluopetuksesta elinikäiseen oppimiseen, oikeus muutoksenhakuun. Lisäksi on otettava huomioon erityisoikeudet, jotka liittyvät suoraan kanssakäymiseen sähköisen hallinnon kanssa. ETSK ehdottaa, että komissio kerää yhteen sivustoon kaikki sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, koska ne perustuvat eri lähteisiin. |
4.5 |
Koska käyttäjien on usein vaikea löytää tietoja ja tarvitsemaansa sähköistä apua, komissio ehdottaa yhden kaikenkattavan digitaalisen asiointipisteen/portaalin perustamista unionin ja jäsenvaltioiden tasolle. Tällaisia keskitettyjä portaaleja on jo käytössä useimmissa jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä. ETSK:n mielestä valtiollisissa, alueellisissa tai kunnallisissa hallintokoneistoissa tulisi luoda tällaisia yhteyspisteitä, jotka ohjaisivat käyttäjät välittömästi eteenpäin heidän asiastaan vastaavan tahon luo. |
4.6 |
Toimintaohjelma 2016–2020 perustuu seitsemään periaatteeseen, jotka olivat suurelta osin myös aiempien toimintasuunnitelmien taustalla. ETSK hyväksyy nämä periaatteet lähtökohtaisesti, mutta pohtii, miten ne voidaan toteuttaa ennen kuin kaikki niihin liittyvät oikeudelliset (henkilötietojen käsittely ja yksityisyyden suoja avoimen hallinnon kontekstissa) ja teknologiset (perus- ja teolliset teknologiat, palvelujen siirtäminen digitaalisille kanaville) ongelmat on saatu ratkaistua. |
4.7 |
Uudessa toimintaohjelmassa korostetaan yhteentoimivuutta ja julkisen sektorin viranomaisten hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttöä, sillä monia julkishallinnon keräämiä tietoja käytetään vain kerran tai niiden käyttö on rajallista. Yhden kerran periaatteen mukaan käyttäjien ei tarvitse toimittaa uudestaan yleisiä tietojaan asioidessaan toistamiseen julkishallinnon kanssa, vaan viranomaiset voivat jakaa tietoja toisilleen, noudattaen tietenkin henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa. Tämän periaatteen mukaan kaikkien unionin kaupparekisterien tulisi olla yhteydessä toisiinsa, erilaisten kansallisten ja rajatylittävien järjestelmien tulisi tehdä yhteistyötä eikä viranomaisten tarvitsisi pyytää moneen kertaan tietoja, jotka niillä jo on. Vaikka tietosuoja-asetusta sovelletaan sähköisiin hallintopalveluihin, ETSK:n mielestä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota oikeusvaltioperiaatteen mukaisen valvonnan ja kansalaisten turvallisuuden ja vapauden tasapainoon. |
4.8 |
Komission uuden lähestymistavan tarkoituksena on pysyä nopeasti muuttuvan ympäristön perässä. ETSK toteaa kuitenkin, ettei no legacy -periaatetta, jossa on kyse tietoteknisten järjestelmien ja teknologioiden uusimisesta julkishallinnossa niin että julkishallinto pysyy mukana teknisessä kehityksessä, ole otettu valittujen seitsemän periaatteen joukkoon, vaan komissio testaa ensin sen mahdollista käyttöönottoa. |
4.9 |
Komissio toteaa haluavansa ottaa kansalaiset mukaan kehittelemään digitaalisia julkisia palveluja, ja se kehottaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen nojalla julkishallintoa käymään vuoropuhelua kansalaisten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kuluttajien edustajien, tutkijoiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta. |
4.10 |
Kansalaiset voivat näin esittää ehdotuksia ja osoittaa pyyntönsä suoraan komissiolle ja jäsenvaltioille yhteistoimintafoorumilla, joka toimii kansalaisten ja viranomaisten yhteyspisteenä ja jossa voidaan yksilöidä eri maissa ilmeneviä samankaltaisia ongelmia sekä viranomaisten hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. ETSK kannattaa tällaista aloitetta, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa valtiollisille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille ympäristössään havaituista ongelmista. |
4.11 |
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen mukaan viranomaiset jakavat tietoja toisilleen ja antavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden tutustua omiin tietoihinsa ja valvoa ja korjata niitä. ETSK vaatii, että kansalaiset ja yritykset voivat myös tarkistaa muille julkishallintoelimille toimitetut henkilötietonsa ja tarvittaessa poistattaa ne (oikeus tulla unohdetuksi) asiaa koskevien säädösten ja menettelyjen mukaisesti. |
4.12 |
ETSK katsoo, että komission tulisi tässä yhteydessä uusien ristiriitaisuuksien välttämiseksi esittää ehdotus eurooppalaisesta suojatusta järjestelmästä asiakirjojen arkistointia ja sähköistä vaihtoa varten. |
4.13 |
Toimintasuunnitelmassa on täysin sivuutettu ”koko hallintorakenne yhtenäisenä” -periaate, joka merkitsee eri julkisten organisaatioiden yhteistoimintaa kunkin omaa toimialaa laajemmin, jotta kysyjä saa kattavan vastauksen yhdeltä ainoalta taholta. |
4.14 |
ETSK kehottaa komissiota vauhdittamaan keskitettyjen palvelupisteiden perustamista sähköisen oikeuden, merenkulun ja muiden liikennemuotojen alalla. Tulevassa strategiassa tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä yhdistämään olemassa olevat eurooppalaiset portaalit (Euroopan oikeusportaali, Solvit ja Youreurope yms.) yhdeksi portaaliksi ja ennen kaikkea ulottamaan yhdentäminen seuraavaksi myös kansallisiin portaaleihin, jotta helpotetaan kaikenlaista hallinnollista asiointia. |
4.15 |
Vaikka ETSK kannattaa ajatusta, että jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisyhteisöjen tulee sähköisten palvelujen kehittämiseksi keskittää voimansa tulevaisuudessa tällaisiin portaaleihin, komitea korostaa, että niiden tulee silti vain täydentää fyysisiä palvelupisteitä ja perinteisiä viestintäkeinoja (kirjeposti, käynnit palvelupisteissä, puhelut). |
4.16 |
Yhdistyneet kansakunnat käyttää kolmeen kriteeriin perustuvaa indikaattoria määrittäessään, missä maissa sähköinen hallinto on kehittynyt pisimmälle: kansalaisille suunnatut verkkopalvelut, televiestintäinfrastruktuuri ja inhimillinen pääoma. Valitettavasti toimintaohjelmassa ei mainita lainkaan sähköisen hallinnon sosiaalisia vaikutuksia ja seurauksia eikä työllisyysseurauksia, joita ovat toisaalta työpaikkojen katoaminen ja toisaalta lukuisten työpaikkojen jääminen täyttämättä, koska hakijoilla ei ole tarvittavaa digitaalialan ammattipätevyyttä. |
4.17 |
Palvelujen tarjoaminen verkossa ei ratkaise digitaalisen kuilun ongelmaa eikä vapauta sen torjumiseksi tehtävästä työstä. |
4.18 |
Vallitsee suuri epäsuhta yhtäältä sähköisten viranomaispalvelujen tarjonnan ja toisaalta näiden palvelujen hyödyntämisen ja hyväksynnän välillä. Käyttäjien vastahakoisuus hyödyntää tarjolla olevia sähköisiä palveluja selittyy usein digitaalisten taitojen puutteella. Monien kansalaisten täytyy opetella käyttämään uutta sähköisen hallinnon välinettä, ja he tarvitsevat ”avustettua digitaalista palvelua” tai käytännönläheistä tukea. Sama koskee myös julkishallintojen työntekijöitä ammatillisen jatkokoulutuksen puitteissa. |
4.19 |
ETSK katsoo, että jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisyhteisöjä tulisi kehottaa luomaan unionin osittaisella rahoituksella tällainen digitaalinen avustava palvelu kansalaisille. Julkishallinnon digitalisoinnin myötä vapautuvien työpaikkojen uudelleensijoittelussa ne työntekijät, joiden työpaikat häviävät, tulisi sijoittaa avustettuihin digitaalisiin palveluihin tai heidät tulisi ohjata sopiviin uusiin tehtäviin. |
Bryssel 22. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(2010) 743 final ja COM(2010) 744 final.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/104 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto – Ohjeellinen ydinohjelma – Osoitettu Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle lausuntoa varten”
(COM(2016) 177 final)
(2016/C 487/17)
Esittelijä: |
Brian CURTIS |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 4.4.2016 |
Oikeusperusta |
Euratomin perustamissopimuksen 40 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
7.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
22.9.2016 |
Täysistunnon numero |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
210/2/11 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Kehitteillä olevan energiaunioni-ohjelman tueksi ollaan parhaillaan toteuttamassa lukuisia energia-alaan liittyviä säädösten tarkistuksia ja aloitteita, jotka esitetään seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Olisi voinut odottaa, että puheena olevassa strategisessa tarkistuksessa käsiteltäisiin ydinvoiman tuotannon, tutkimuksen ja käytöstä poiston keskeisiä kysymyksiä ja näin annettaisiin panos kyseiseen laajaan lainsäädäntöpakettiin. Ohjeellinen ydinohjelma ei kuitenkaan tarjoa selkeää ja kattavaa lähestymistapaa, jolla voitaisiin tarttua strategisesti ydinvoiman monitahoiseen tulevaisuuteen Euroopan energialähteiden yhdistelmässä. |
1.2 |
Ydinvoiman tuotanto on useimmissa jäsenvaltioissa poliittisesti arkaluonteinen aihe, ja siihen vaikuttavat kansallisella tasolla vaihtelevat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset. Komitea kehottaa komissiota painokkaasti käyttämään tätä tilaisuutta ehdottaakseen selkeää analyyttistä prosessia ja menettelyä, jotka voivat tarjota johdonmukaiset, vapaaehtoiset puitteet kansalliselle päätöksenteolle ydinvoiman – mahdollisesta – roolista energialähteiden yhdistelmässä. |
1.3 |
ETSK toivoo siksi, että tiedonantoluonnokseen tehdään tarkistuksia ja kohdassa 4.3 esitettyjä lisäyksiä, jotka koskevat erityisiä osioita, joissa käsitellään
|
1.4 |
Avoin seuranta on ratkaisevan tärkeää sekä ydinturvallisuuden että julkisen luottamuksen kannalta. Näin ollen ETSK ehdottaa, että puheena olevassa asiakirjassa kannatettaisiin selkeästi seurantaa ja raportointia koskevia ehdotuksia jäsenvaltioiden kansallisissa suunnitelmissa, kuten Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä (ENSREG) on ehdottanut. Tulisi lisätä pyrkimyksiä EU:n ulkopuolisten naapurivaltioiden mukaan ottamiseksi. |
1.5 |
Julkiseen luottamukseen liittyen tulisi myös viitata voimalan ulkopuolisen ja rajan ylittävän hätätilanteisiin varautumisen eteen tehtyyn mittavaan työhön (Review of Current Off-site Nuclear Emergency Preparedness and Response Arrangements in EU Member States and Neighbouring Countries. Euratom, joulukuu 2013) sekä vuoden 2016 ydinturvahuippukokouksen päätelmiin, erityisesti mahdollisiin terrorismiuhkiin liittyen. |
1.6 |
Tunnustuksena EU:n merkittävästä sitoumuksesta ydinfuusion tutkimukseen olisi hyödyllistä sisällyttää asiakirjaan etenemissuunnitelma sen edistymisestä kohti kaupallista tuotantoa. |
1.7 |
Yhdistyneen kuningaskunnan äänestettyä EU:sta eroamisen puolesta tulisi kiinnittää huomiota tämän tapahtuman strategiseen vaikutukseen ja erityisesti sen seurauksiin Euratom-sopimuksen näkökulmasta. Ohjeellisessa ydinohjelmassa tulisi selkeästi todeta tarve pohtia mahdollisia kauaskantoisia seurauksia. |
2. Johdanto
2.1 |
Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukaan Euroopan komissio ”julkaisee määräajoin ohjeellisia ohjelmia erityisesti ydinenergian tuotantotavoitteista ja kaikista tavoitteiden toteuttamisen edellyttämistä investoinneista. Komissio pyytää ennen ohjelmien julkistamista niistä talous- ja sosiaalikomitean lausunnon” (ks. COM(2003) 370 final). Vuodesta 1958 alkaen on julkaistu viisi tällaista ohjeellista ydinohjelmaa, näistä viimeinen vuonna 2007, johon tehtiin päivitys vuonna 2008. Lopullinen versio valmistellaan julkaistavaksi heti kun ETSK on toimittanut lausuntonsa komissiolle. |
2.2 |
Komitea arvostaa aiempien tilaisuuksien tapaan mahdollisuutta esittää lausuntonsa asiakirjaluonnoksesta, ennen kuin komissio esittää lopullisen version neuvostolle ja Euroopan parlamentille. ETSK kehottaa komissiota painokkaasti sisällyttämään tämän lausunnon ensimmäisessä osassa esitetyt suositukset ehdotukseensa ja tekemään ohjeellisesta ydinohjelmasta entistä kattavamman ja strategisen asiakirjan sekä varmistamaan, että se antaa vielä vahvemman panoksen energiaunionia koskevaan pakettiin. |
2.3 |
Ydinvoima on yksi tärkeistä energialähteistä EU:ssa. Energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa 2015 todetaan, että ”vain kolme suurta taloutta tuottaa yli puolet sähköstään tuottamatta kasvihuonekaasuja, ja EU on yksi niistä. 27 % tuotetaan uusiutuvista energialähteistä ja toiset 27 % ydinenergialla.” Katsauksessa todetaan lisäksi, että ohjeellinen ydinohjelma ”selkeyttänee ydinenergian investointitarpeita pitkällä aikavälillä ja ydinalan vastuiden hoitamista” (ks. COM(2015) 572 final). |
2.4 |
EU:n energiastrategiaa on kehitetty merkittävästi edellisen ohjeellisen ydinohjelman jälkeen, ja se muodostaa nykyisin tärkeän painopisteen. Vuosille 2020, 2030 ja 2050 on asetettu tavoitteet, mutta suuria muuttujia ja epävarmuustekijöitä on edelleen olemassa. Näitä ovat Pariisin ilmastonmuutossopimuksen täytäntöönpanon laajuus, fossiilisten polttoaineiden kansainvälisten markkinoiden epävakaus, uusien teknologioiden soveltamisvauhti, mitkä valtiot ovat EU:n jäseniä, maailmanlaajuisten talousnäkymien vaikutus sekä ennakoitujen valtavien, koko energiaketjuun suunnattavien investointien toteutusaste. |
2.5 |
EU:n energiapolitiikasta riippumatta keskeiset päätökset energiatuotannon lähteiden yhdistelmästä kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n energiapolitiikkaa voidaan käyttää tällaisten päätösten perustana, mutta energia on poliittisesti erittäin arkaluonteinen aihe, joka siksi on kansallisella tasolla vaihtelevan yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin vaikutusten alainen. EU:n politiikan muotoilu vaatii selkeää analyyttista prosessia ja menettelyä, joka voi tarjota johdonmukaiset puitteet kansalliselle päätöksenteolle. Ohjeellinen ydinohjelma voi tarjota tällaisen mahdollisuuden sekä ydinvoimaa harkitseville maille, että niille maille, joilla on jo ydinvoimaa ja jotka arvioivat sen tulevaisuutta. |
3. Komission tiedonantoluonnoksen sisältö
3.1 |
Komission tiedonanto alkaa toteamuksella, jonka mukaan ”ohjeellinen ydinohjelma tarjoaa perustan keskustelulle siitä, miten ydinenergia voi auttaa EU:n energiatavoitteiden saavuttamisessa” ja päättyy seuraavasti: ”Ydinenergia on vähähiilistä teknologiaa ja auttaa merkittävällä tavalla parantamaan toimitusvarmuutta ja monipuolistamaan toimituslähteitä. Sen vuoksi sen odotetaan pysyvän merkittävänä osana EU:n energiavalikoimaa vuoteen 2050 ulottuvalla jaksolla.” |
3.2 |
Tiedonannossa keskitytään investointeihin, jotka liittyvät Fukushiman jälkeisiin turvallisuusparannuksiin sekä toiminnassa olevien ydinvoimaloiden turvalliseen käyttöön. Lisäksi siinä nostetaan esiin ydinlaitosten käytöstäpoistoon sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huoltoon liittyvät arvioidut rahoitustarpeet. |
3.3 |
EU:ssa toimii yhteensä 129 ydinreaktoria 14 jäsenvaltiossa, joista kymmenessä on suunnitteilla uusia rakennushankkeita. EU:ssa on maailman edistyneimmät oikeudellisesti sitovat ydinturvallisuusstandardit. Niitä pidetään yllä ja ajantasaistetaan ydinturvallisuusdirektiivin säännöllisellä tarkistuksella (1). |
3.4 |
EU:n ydinteollisuus toimii maailmanlaajuisilla markkinoilla, joiden arvo on vuoteen 2050 asti laskettuna 3 biljoonaa euroa. EU on alalla teknologisessa johtoasemassa ja työllistää suoraan 400 000–500 000 ihmistä ja tarjoaa välillisesti noin 400 000 muuta työpaikkaa. |
3.5 |
Eurooppalaisilla yrityksillä on maailmanlaajuisesti merkittävä osuus ydinpolttoaineen valmistamisessa. Ne tekevät tiivistä yhteistyötä Euratomin hankintakeskuksen kanssa ja kattavat länsimaisiin reaktoreihin liittyvät tarpeet. Lisäksi niillä on tarvittava kapasiteetti kehittää polttoaine-elementtejä venäläisiä reaktoreita varten (joista 19 on nykyisin toiminnassa EU:ssa). |
3.6 |
Komissio ennustaa EU:n nykyisen ydinvoimakapasiteetin (120 GWe) putoavan vuoteen 2025 asti, mutta tämä suuntaus kääntyisi kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoimakapasiteetti pysyisi vuoteen 2050 mennessä vakaana tasolla 95–105 GWe edellyttäen, että 90 prosenttia nykyisestä ydinvoiman tuotantokapasiteetista korvataan siihen mennessä. Arvioidut investoinnit ovat 350–450 miljardia euroa, mikä varmistaisi sähkön tuotannon vuosisadan loppuun. |
3.7 |
Uusien hankkeiden kustannusarvioiden ylitykset ja pitkät viivästykset sekä kansallisten lupaviranomaisten erilaiset lähestymistavat ovat aiheuttaneet investointivaikeuksia. Suunnittelun standardointia ja kansallisten sääntelijöiden yhteistyön tehostamista pidetään tulevan politiikan tärkeinä tukipilareina. |
3.8 |
Monien EU-reaktoreiden kohdalla suunnitellaan käyttöiän jatkamisohjelmia (10–20 vuodeksi), joiden kustannuksiksi arvioidaan 45–50 miljardia euroa. Tähän liittyvään sääntelytyöhön tulisi muutetun ydinturvallisuusdirektiivin mukaisesti varautua ja sitä tulisi suunnitella. |
3.9 |
50 reaktoria on tarkoitus sulkea vuoteen 2025 mennessä. Vaikka asia onkin poliittisesti arkaluontoinen, jäsenvaltioiden on tehtävä pikaisesti päätöksiä toimista ja investoinneista radioaktiivisen jätteen geologista loppusijoittamista ja pitkän aikavälin ydinjätehuoltoa sekä käytöstä poistamiseen liittyviä tarpeita varten. |
3.10 |
Merkittävää asiantuntemusta matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoinnista ja loppusijoittamisesta on olemassa ja syvälle maaperään rakennettavat geologiset varastot otetaan käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa vuosina 2020–2030 korkea-aktiivisen jätteen loppusijoittamista varten. Tämän asiantuntemuksen jakamispotentiaali sekä mahdollisuus sopia jäsenvaltioiden kesken yhteisistä loppusijoituspaikoista tuo sekä tehokkuutta että turvallisuusetuja. Tätä tehostetaan eurooppalaisen osaamiskeskuksen perustamisella. |
3.11 |
Ydinlaitosten toiminnanharjoittajat arvioivat, että ydinlaitosten käytöstäpoistoon tarvitaan 253 miljardia euroa. Tarkoitukseen on varattu tähän mennessä 133 miljardia euroa. Jäsenvaltioiden vastuulla on taata, että toiminnanharjoittajat hoitavat täysimääräisesti vastuunsa ja että käytöstä poistaminen tapahtuu selkeän aikataulun puitteissa. |
3.12 |
Säteilyteknologian muussa kuin sähköntuotannossa tapahtuvan käytön teknistä kehittämistä ja markkinointia on koordinoitava paremmin. Esimerkiksi lääketieteellisten kuvantamislaitteiden markkinoiden arvo on yksin Euroopassa yli 20 miljardia euroa, ja tätä teknologiaa käytetään yhä enemmän maataloudessa, teollisuudessa ja tutkimuksessa. Merkittäviä tutkimusinvestointeja tehdään edelleen sekä uuden sukupolven että modulaarisiin ydinreaktoreihin ja siihen, että voidaan pysyä fuusiotutkimuksen kärjessä, ja tätä pidetään ratkaisevana asiantuntemuksen, urakehityksen sekä maailmanlaajuisen vaikutusvallan ylläpitämisen kannalta. Tämä on erityisen tärkeää, koska ydinenergia jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti, tosin ei Euroopassa. |
4. Yleistä
4.1 |
Komitea on säännöllisesti esittänyt kantansa ydinenergian turvallisuudesta ja asemasta EU:n energiavalikoimassa (2). Tarkasteltavana oleva tiedonanto on komission ensimmäinen ydinalan ohjeellinen tarkistus Fukushiman jälkeen, ja vaikka edellisessä ohjeellisessa ydinohjelmassa luvattiin ”julkaista ydinalan ohjeellisia ohjelmia aiempaa tiheämmin” (ks. COM(2007) 565 final), näin ei ole tapahtunut. Vuoden 2016 ohjeellinen ydinohjelma – vaikka siihen onkin liitetty laaja komission yksiköiden valmisteluasiakirja – on pituudeltaan puolet vuoden 2007 tiedonannosta. Komitea ehdottaa, että ohjeelliseen ydinohjelmaan liitettäisiin eräitä asioita, jotta saataisiin strateginen asiakirja, jossa käsitellään investointi- ja tavoitteenasettamispäätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä. |
4.2 |
Komitea arvostaa ohjeellisen ydinohjelman tarjoamaa kattavaa analyysia investoinneista koko ydinpolttoainekiertoon ja panee merkille, että se määrittää sekä alaan kohdistuvat haasteet että mahdollisuudet. Komitea pitää myös tervetulleena, että asiakirjassa painotetaan korkeimpia mahdollisia turvallisuusstandardeja sekä tarvetta varmistaa käytöstä poistamisen kaikkien näkökohtien kattava rahoitus. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja tarjoaa huomattavan määrän yksityiskohtaisia tietoja, ja lisäksi siinä todetaan jatkuvan tutkimuksen rooli. Tästä huolimatta muilla aloilla monia asioita jää käsittelemättä, mikä heikentää asiakirjan strategista arvoa. |
4.3 |
Luonnos vuoden 2016 ohjeelliseksi ydinohjelmaksi merkitsee huomattavaa muutosta komission lähestymistavassa. Aiemmissa ohjeellisissa ydinohjelmissa tarkistus on asetettu EU:n ja maailmanlaajuisen yhteisön kohtaamien energia-alan haasteiden puitteisiin. Esimerkiksi vuoden 2007 ohjeellinen ydinohjelma sisälsi vuonna 2016 puuttuvia osia, jotka tarjosivat selkeää strategista näkemystä. Nämä osat tulisi lisätä käsillä olevaan ehdotukseen, ja niiden tulisi kattaa seuraavat aiheet:
Kaikkien näiden aiheiden merkitys on kasvanut yhdeksän viime vuoden aikana, mutta ohjeellisessa ydinohjelman keskeisinä seikkoina ovat turvallisuus ja polttoainekierto, ja mainitut kysymykset jäävät hyvin vähäiselle huomiolle sekä tiedonannossa että valmisteluasiakirjassa. Komissio ei hahmottele näistä aiheista – joista monet ovat kiistanalaisia ja ristiriitaisia (esimerkiksi korkeiden standardien ylläpitäminen alihankintatyössä) – käytävien keskusteluiden luonnetta eikä myöskään tarjoa suuntaviivoja tai strategista lähestymistapaa keskustelulle ydinvoimasta energialähteiden koko yhdistelmässä. Tämä vastaa energiaunionia koskevan paketin lähestymistapaa, jossa ilmenee samankaltainen vastahakoisuus nostaa esiin eurooppalaisen energia-alan strategian vaikutuksia kansallisiin keskusteluihin, joita käydään ydinvoiman (mahdollisesti) jatkuvasta roolista energialähteiden yhdistelmässä. |
4.4 |
Kuten todettu, komissio katsoo tiedonantonsa tarjoavan ”perustan keskustelulle siitä, miten ydinenergia voi auttaa EU:n energiatavoitteiden saavuttamisessa” – – ”merkittävänä osana EU:n energiavalikoimaa vuoteen 2050 ulottuvalla jaksolla”. Näille väittämille ei löydy täysin vakuuttavia perusteita asiakirjan sisällöstä. Aikaisemmat ohjeelliset ydinohjelmat ovat tarjonneet merkittävän analyyttisen tarkistuksen ydinvoiman roolista sekä suuntaviivoja tulevalle politiikalle. |
4.5 |
Erityisesti ydinvoiman investointitarpeiden (jotka muodostavat selkeästi suuren ongelman nykyisissä olosuhteissa) analyysi on nyt asetettava niiden kokonaisinvestointien kontekstiin, joita tarvitaan energiaunionitavoitteiden saavuttamiseksi, koska eri sukupolvien teknologiat ja infrastruktuurit kattavien investointipäätösten välillä on vuorovaikutusta ja on tehtävä kompromisseja. |
4.6 |
Lisäksi on olemassa lukuisia asiayhteyteen liittyviä lisätekijöitä, jotka vaikuttavat ydinalan politiikkaan ja talouteen, joita ei ole käsitelty kattavasti ja joihin komission on vaikea tarttua, sillä niitä ollaan parhaillaan tarkistamassa tai uudistamassa. Näihin kuuluvat päästökauppajärjestelmän toiminta, ehdotukset kapasiteettimekanismien tuista, uusiutuvien energianlähteiden sektorin kehitys jne. |
4.7 |
Nykyisin ydinenergian osuus EU:n energiatuotannosta on 28 prosenttia ja EU:n vähähiilisestä sähköntuotannosta 50 prosenttia (Eurostat, toukokuu 2015). Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on EU:n ja maailmanlaajuisen energiapolitiikan elintärkeä tavoite. Jotta keskilämpötilan nousu voidaan rajata kahteen celsiusasteeseen, vuosien 2030 ja 2050 välillä maailmanlaajuisen energiatuotannon hiilidioksidipäästöjä on laskettava keskimäärin 5,5 prosentilla. EU:n osuuden saavuttaminen hahmoteltiin energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050, jossa esitettiin useamman skenaarion lähestymistapa siihen, miten energialähteiden yhdistelmä vaihtelisi eri poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä riippuen (vrt. COM(2011) 885 final). Tiedonannossa oletetaan jäsenvaltioiden toimittamien lukujen perusteella, että ydinvoimakapasiteetti olisi vuonna 2050 noin 100 GWe, mutta nykykeskustelun valossa tämä oletus on hyvin epävarmalla pohjalla. |
4.8 |
Komitea panee merkille Ruotsin hiljattaisen esimerkin, josta on ilmoitettu ohjeellisen ydinohjelman julkaisun jälkeen ja jota ei siis ole siihen sisällytetty. Ruotsi on tehnyt päätöksen suljettujen voimaloiden korvaamisesta asteittain kymmenellä uudella reaktorilla yhdistettynä sitoumukseen 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energiahuollon varmistamisesta vuoteen 2040 mennessä (Financial Times, 10. kesäkuuta 2016). Se, että maalla on vahva uusiutuvien energialähteiden politiikka ja lisäksi kapasiteetti toimittaa vähähiilistä energiaa naapurimaille, on tässä tapauksessa poliittisesti hyväksyttävää kaikkien osapuolien kannalta ja näin ollen strategisesti merkittävää eurooppalaisessa kontekstissa. Asiakirjaa tulisi siksi päivittää tämän asian huomioon ottamiseksi. |
4.9 |
ETSK on monien vuosien ajan jatkuvasti ajanut entistä strategisempaa lähestymistapaa energiakysymyksiin ja toivonut kauaskantoista julkista keskustelua energiantuotannosta ja -käytöstä (4). Teknologia ei ole arvoneutraalia ja energiateknologiaan liittyy laaja kirjo eettisiä, yhteiskunnallisia ja poliittisia tekijöitä. Jäsenvaltioilla on päätösvalta energialähteiden yhdistelmän suhteen, vain puolella niistä on toiminnassa olevia ydinvoimaloita, ja edellisen ohjeellisen ydinohjelman jälkeen ydinvoimaa koskevat näkemykset ovat polarisoituneet. Tätä tärkeää säännöllistä tarkistusasiakirjaa voitaisiin parantaa esittelemällä objektiivisesti tärkeät ja korkean profiilin kysymykset, jotka liittyvät keskusteluun ”siitä, miten ydinenergia voi auttaa EU:n energiatavoitteiden saavuttamisessa”. Näin ollen ehdotetaan, että lopulliseen asiakirjaan sisällytetään kohdan 4.3 mukaisesti joukko uusia osioita ja että strategiassa kokonaisuudessaan otetaan paremmin huomioon seuraavissa kohdissa 5.3.1–5.3.4 esitetyt erityiset huomiot. |
5. Erityistä
5.1 |
Asiakirjassa korostetaan, että on tärkeää parantaa jäsenvaltioiden välistä kansallista koordinointia ja sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä lisätä avoimuutta ja yleisön osallistumista ydinalan kysymysten käsittelyyn. Komitea panee merkille Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän (ENSREG) tärkeän roolin tässä asiassa sekä sidosryhmien välisen vuoropuhelun jatkamisen Euroopan ydinenergiafoorumissa (ENEF). ENSREG esitti joulukuussa 2015 kannanoton Fukushiman jälkeisten kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta, jossa se totesi, että täytäntöönpanon edistymisessä on eroja ja että turvallisuusparannusten toteutusta tulisi nopeuttaa, jotta sovitut täytäntöönpanomääräajat voitaan saavuttaa. Asiakirjassa suositellaan, että jokaisen osallistuvan maan tulisi päivittää ja julkaista säännöllisesti tilanneraportti Fukushiman jälkeisten kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta, jotta voidaan varmistaa avoin seuranta (Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän [ENSREG] neljäs raportti, marraskuu 2015). Vuonna 2017 täytäntöönpanosta on tarkoitus julkaista raportti. ETSK esittää, että komissio lisää ohjeelliseen ydinohjelmaan vahvistuksen tälle ehdotukselle. |
5.2 |
Tiedonannossa otetaan esiin suhteet EU:n naapurissa sijaitseviin ydinvoimavaltioihin, ja ETSK katsoo, että aktiivisen yhteydenpidon lisääminen erityisesti Valko-Venäjän kanssa auttaisi ratkaisemaan avoimuuteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita on syntynyt Astravetsiin nousevan maan ensimmäisen ydinreaktorin rakentamisen yhteydessä. Etusija tulisi antaa yhteyksille ENSREGin kautta. |
5.3 |
Yleisesti vuoropuheluun ja avoimuuteen liittyen ETSK toteaa, että käytännössä ENEFin rooli, resurssit, kapasiteetti ja asema ovat huomattavasti heikentyneet kahden viime vuoden aikana. On oleellista, että Euroopan ydinvoimapolitiikasta käytävää keskustelua koskevia keskeisiä kysymyksiä selvennetään lisää ja esitetään yhteisiä puitteita kansallisella tasolla käytävälle keskustelulle. Vaikuttaa nyt epätodennäköiseltä, että tämä tapahtuisi ENEFin puitteissa, eikä asiaa mainita ohjeellisessa ydinohjelmassa. Tällaiset puitteet auttaisivat myös energiaunionin tulevassa hallinnoinnissa, ja niitä tulisi soveltaa johdonmukaisesti kaikkiin primäärienergian lähteisiin. Tämän selvennyksen tukemiseksi ohjeellisen ydinohjelman tulisi sisältää erityisiä osioita, joissa esitetään seuraukset ja merkitys ydinvoima-alan investointipolitiikalle. Nämä aiheet, jotka on esitelty seuraavassa neljässä kappaleessa, ovat välttämättömiä keskustelunaiheita jokaisen strategisen vision kannalta. |
5.3.1 |
Siirtyminen sähkön hyödyntämiseen ja kysymys siitä, missä määrin jatkuva sähköntarjonta voidaan taata primäärilähteillä. Ydinvoimalla voidaan edistää huoltovarmuutta, koska suuria määriä ennakoitavaa sähköä voidaan tuottaa keskeytyksettä pitkiä aikoja, ja se voi antaa myönteisen panoksen sähköjärjestelmien toiminnan vakauteen (esimerkiksi verkon taajuuden ylläpitämiseen). Toisaalta laitteistojen rakentamiskustannukset ovat suuria, uudet turvallisuusvaatimukset ovat tiukkoja, rahoitus on epävarmaa ja tulevat markkinaolosuhteet pitkälti arvaamattomia. Nämä ovat kysymyksiä, jotka jokaisen jäsenvaltion, jolla on ydinenergian tuotantokapasiteettiä, joutuu kohtaamaan, ja ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, voidaanko EU:n energia- ja ilmastoalan yleistavoitteita tukevat realistiset kansalliset suunnitelmat toteuttaa ja miten. Ohjeellisen ydinohjelman tulisi kytkeytyä yhteisiin keskustelupuitteisiin näiden kysymysten käsittelemiseksi, kuten komissio on ehdottanut muissa energia-alan strategisissa tiedonannoissa, ja siinä tulisi esittää tasapainoinen analyysi ydinenergian roolista. |
5.3.2 |
Energiantuotantoa koskevat yleisön tiedot, asenteet ja riskitietoisuus. Eräissä maissa ydinturvallisuus, Tšernobylin ja Fukushiman seuraukset sekä käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat ratkaisemattomat kysymykset ovat vakavia yleisiä huolenaiheita. Toisaalta muihin primäärienergian lähteisiin liittyy merkittäviä ja usein vähäteltyjä kielteisiä tekijöitä. ETSK on johdonmukaisesti korostanut, kuinka tärkeää on, että suuri yleisö ymmärtää energia-alan perusongelman, eli käytännössä sen, kuinka vaikeaa on tasapainottaa energian huoltovarmuuden, kohtuuhintaisuuden ja ekologisen kestävyyden toisiinsa sidoksissa ja välillä keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet. Poliittinen tahto muodostuu pitkälti yleisön asenteiden pohjalta, ja energia-alaa koskevan yleisen tietoisuuden matala taso voi johtaa poliittiseen päätöksentekoon, johon jää kosolti toivottavaa. Asiassa auttaisi resurssien lisääminen ja tukea tarjoava sääntelykehys, joka mahdollistaisi esimerkiksi Ranskan mallin mukaiset paikalliset tiedotustoimikunnat. |
5.3.3 |
Kustannusten ja kilpailukyvyn arviointimenettely. Kohtuuhintaisella vähähiilisellä energialla on oleellinen rooli sovittujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa, mutta ala on kuitenkin suojattu markkinakilpailulta. Ei myöskään ole käytössä standardia tai hyväksyttävää menettelyä, jolla jäsenvaltiot arvioisivat sähköntuotantovalikoimansa eri vaihtoehtojen tulevaisuuden kustannuksia ennen poliittisen päätöksen tekemistä (johon vaikuttavat muut tekijät). |
5.3.4 |
Aktiivisen tutkimuksen ja sähköntuotantoperustan merkitys markkinoiden, teknologian ja turvallisuuden johtoaseman kannalta. Kuinka tärkeää on säilyttää huomattava ja kehittyvä ydinvoiman tuotantoteollisuus, jos työllisyys ja Euroopan vaikutusvalta ja johtoasema alalla, joka kasvaa maailmanlaajuisesti, halutaan säilyttää (US Energy Information Administration May 2016 – World nuclear generation to double by 2040)? Esimerkiksi Kiina aikoo kaksinkertaista ydinvoimakapasiteettinsa vuosiin 2020–2021 mennessä 58 GWe:hen ja sen jälkeen kasvattaa sen 150 GWe:hen vuoteen 2030 mennessä. Laadukkaiden ja hyvin palkattujen työpaikkojen merkitys EU:ssa on pantu merkille, ja mikäli ne olisi tarkoitus poistaa asteittain, niin käyttöön olisi otettava ohjelma, jolla varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tuettu siirtymä. |
5.4 |
Valtaosa EU:n ydinalan tutkimusrahoituksesta on osoitettu yhteisen ydinfuusio-ohjelman (ITER) kehittämiseen. Euroopan fuusiokehityssopimuksen (EFDA) etenemissuunnitelmassa kuvaillaan siirtymistä nykyisistä fuusiokokeista fuusioenergian demonstraatiovoimalaitoksen rakentamiseen, joka tuottaa nettosähköä verkkoon. ETSK pyytää komissiota ottamaan huomioon mahdollisen sähköntuotannon fuusioenergiavoimalaitoksista kaikissa vuoden 2050 jälkeisissä kustannustehokkaan energian skenaarioissa. Lisäksi tulisi kannustaa neljännen sukupolven reaktoreiden tutkimuksen jatkuvaan tukemiseen, sillä ne tarjoavat potentiaalin kustannusten laskemiseen sekä korkea-aktiivisen jätteen määrän merkittävään vähentämiseen. |
5.5 |
Ehdotusluonnos on laadittu ennen kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa äänestettiin Euroopan unionista eroamisen puolesta, ja tämänhetkisen oikeudellisen kannan mukaan EU:sta eroaminen tarkoittaisi myös Euratomista eroamista. Tällä on huomattavia strategisia vaikutuksia, erityisesti vuoden 2030 energiatavoitteiden kannalta, mutta myös tutkimuksen, sääntelyn, toimitusketjun ja turvallisuusalan yhteistyön kannalta. Asia on tämän vuoksi tunnustettava tässä ehdotusluonnoksessa, vaikka tarkkojen tulosten ennakoiminen tässä vaiheessa onkin ongelmallista. |
Bryssel 22. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42.
(2) EUVL C 341, 21.11.2013, s. 92; EUVL C 133, 14.4.2016, s. 25.
(3) EUVL C 182, 4.8.2009, s. 8.
(4) EUVL C 291, 4.9.2015, s. 8.
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/111 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta”
(COM(2016) 418 final – 2016/0193 (COD))
(2016/C 487/18)
Lausuntopyyntö |
Euroopan parlamentti, 4.7.2016 Euroopan unionin neuvosto, 8.7.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 117 ja 304 artikla |
Vastaava erityisjaosto: |
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
169/1/4 |
Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että asiakirjan sisältö on hyväksyttävä, ja koska komitea on jo käsitellyt aihetta 8. lokakuuta 2015 aiheesta ”Rakennerahastoja koskevan asetuksen muuttaminen Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta” (1), 19. syyskuuta 2013 aiheesta ”Varainhoito ja maksusitoumusten vapauttamissäännöt vakavissa vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa” (2), 25. huhtikuuta 2012 aiheesta ”Rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset” (3) ja 27. lokakuuta 2011 aiheesta ”Vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien säännösten muuttaminen rakennerahastojen osalta” (4) antamissaan lausunnoissa, se päätti 21.–22. syyskuuta 2016 pitämässään 519. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän kokouksessa) äänin 169 puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon ja viitata mainituissa lausunnoissaan ilmaisemaansa kantaan.
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Rakennerahastoja koskevan asetuksen muuttaminen Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta” (EUVL C 32, 28.1.2016, s. 20).
(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Varainhoito ja maksusitoumusten vapauttamissäännöt vakavissa vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa” (EUVL C 341, 21.11.2013, s. 27).
(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset” (EUVL C 191, 29.6.2012, s. 30).
(4) ETSK:n lausunto aiheesta ”Vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien säännösten muuttaminen rakennerahastojen osalta” (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 8).
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/112 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ylimääräisten tullien käyttöön ottamisesta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa (kodifikaatio)”
(COM(2016) 408 final – 2014/0175 (COD))
(2016/C 487/19)
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 23.6.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla |
Vastaava erityisjaosto |
”ulkosuhteet” |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
165/0/8 |
Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että asiakirjan sisältö on täysin hyväksyttävä, eikä komitealla ole siihen kommentoitavaa, se päätti 21.–22. syyskuuta 2016 pitämässään 519. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän 2016 kokouksessa) antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon. Äänestyksessä annettiin 165 ääntä puolesta 8:n pidättyessä äänestämästä.
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
28.12.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 487/113 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta”
(COM(2016) 248 final – 2016/0130 COD)
(2016/C 487/20)
Lausuntopyyntö |
neuvosto, 24.5.2016 Euroopan parlamentti, 25.5.2016 |
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohta |
Vastaava erityisjaosto |
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” |
Hyväksyminen täysistunnossa |
21.9.2016 |
Täysistunnon nro |
519 |
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä) |
171/0/3 |
Koska komitea on jo käsitellyt aihetta 2. kesäkuuta 1988 (1) ja 20. lokakuuta 1999 (2) antamissaan lausunnoissa ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi) sekä 11. joulukuuta 2014 antamassaan lausunnossa komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle työterveyttä ja turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020, komitea päätti, ettei se laadi aiheesta uutta lausuntoa, vaan viittaa edellä mainituissa lausunnoissa ilmaisemaansa kantaan.
Bryssel 21. syyskuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) EUVL C 208, 8.8.1988 s. 43.
(2) EUVL C 368, 20.12.1999, s. 18