ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 473

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

59. vuosikerta
16. joulukuuta 2016


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Tilintarkastustuomioistuin

2016/C 473/01

Yhteenveto EU:n tutkimusalan yhteisyrityksiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista: varainhoitovuosi 2015

1

2016/C 473/02

Kertomus biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

7

2016/C 473/03

Kertomus Clean Sky -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

15

2016/C 473/04

Kertomus elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

24

2016/C 473/05

Kertomus ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

33

2016/C 473/06

Kertomus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

47

2016/C 473/07

Kertomus innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

57

2016/C 473/08

Kertomus SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

66


FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Tilintarkastustuomioistuin

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/1


Yhteenveto EU:n tutkimusalan yhteisyrityksiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista: varainhoitovuosi 2015

(2016/C 473/01)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–7

2

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSLAUSUNTOJEN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

8–9

2

TARKASTUSTULOKSET

10–22

3

Lausunnot tilien luotettavuudesta

10

3

Lausunnot tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

11–12

3

Tiettyjä seikkoja painottava kappale: EU:n rahoitusosuus ITER-hankkeen kuluista

13

3

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksissa esitetyt huomautukset

14–20

3

Aiempina vuosina esitettyjen huomautusten seuranta

21–22

4

JOHTOPÄÄTÖKSET

23–25

4

LIITE I –

Yhteisyritysten toiminnot, määrärahat ja henkilöstö

5

LIITE II –

Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2015 esittämät huomautukset

6

JOHDANTO

1.

Tilintarkastustuomioistuin on kohdistanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklassa tarkoitetun tarkastuksen seitsemään EU:n tutkimusalan yhteisyritykseen. Tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon niiden tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta 31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta. Kyseessä ovat seuraavat yhteisyritykset:

F4E (ITER) – fuusioenergian kehittäminen

BBI – biopohjaiset teollisuudenalat

Clean Sky – puhdas lentoliikenneteknologia

IMI – innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite

FCH – polttokenno- ja vetyteknologia

SESAR – uuden sukupolven eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä

ECSEL – elektroniset komponentit ja järjestelmät.

2.

Tässä yhteenvedossa annetaan kokonaiskuva tarkastusten tuloksista. Tarkoituksena on helpottaa yhteisyrityksiä koskevien, tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuodelta 2015 antamien tarkastuskertomusten analysointia ja vertailua. Tilintarkastustuomioistuimen julkaisemat tarkastuskertomukset sisältävät kokonaisuudessaan sekä tilintarkastustuomioistuimen lausunnot ja huomautukset että yhteisyritysten vastaukset. Yhteenveto ei ole tarkastuskertomus eikä lausunto.

3.

Komission edustaman Euroopan unionin (EU) lisäksi yhteisyrityksen osakkaina voi olla erilaisia julkisia ja yksityisiä yhteistyökumppaneita, jotka osallistuvat yhteisyritysten toteuttaman toiminnan rahoittamiseen. Yhteisyritykset toimivat joko kahdenvälisellä mallilla, jossa osakkaina ovat Euroopan komissio ja asianomaista toimialaa edustavat yhteistyökumppanit, tai kolmenvälisellä mallilla, jossa ovat mukana myös jäsenvaltiot. Yhteisyrityksillä on tärkeä rooli EU:n tutkimuspolitiikan erillisten osa-alueiden täytäntöönpanossa.

4.

EU rahoittaa yhteisyrityksiä EU:n tutkimusmäärärahoista seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta (1). Muut osakkaat rahoittavat yhteisyritysten toimintaa käteis- ja luontoissuorituksin.

5.

Yhteisyritysten vuoden 2015 määrärahat olivat kaikkiaan 1,3 miljardia euroa (2014: 1,1 miljardia euroa). Niiden osuus EU:n yleisestä talousarviosta oli lähes 1 prosenttia vuonna 2015 (2014: 1,6 prosenttia).

6.

Yhteisyrityksissä työskenteli vuoden 2015 lopussa 455 (2014: 432) vakituista tai väliaikaista toimihenkilöä.

7.

Liite I sisältää tietoja yhteisyritysten toiminnoista, määrärahoista ja henkilöstömääristä.

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSLAUSUNTOJEN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

8.

Vuosi 2015 oli toinen vuosi, kun riippumattomat ulkoiset tarkastajat (tilintarkastusyritykset) tarkastivat tilien luotettavuuden kahden yhteisyrityksen (F4E ja SESAR) tilinpäätöksen osalta EU:n varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdan (2) ja erillisvirastoihin ja muihin elimiin sovellettavan uuden varainhoidon puiteasetuksen 107 artiklan 1 kohdan (3) mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin kävi läpi tilintarkastusyritysten työn kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Läpikäynnin ansiosta tilintarkastustuomioistuimella on riittävä varmuus siitä, että se voi hyödyntää tilintarkastusyritysten työtä laatiessaan yhteisyritysten tilien luotettavuutta koskevia tarkastuslausuntojaan. Muiden yhteisyritysten tilinpäätökset tilintarkastustuomioistuin tarkasti itse.

9.

Tilintarkastustuomioistuin on edeltävien vuosien tapaan tarkastanut itse toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden). Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumaotoksen testaamisen kunkin yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyritysten edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSTULOKSET

Lausunnot tilien luotettavuudesta

10.

Kaikkien yhteisyritysten taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä niiden toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty niiden tilinpäätöksissä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein voimassa olevien varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunnot tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kuuden yhteisyrityksen (F4E, BBI, Clean Sky, IMI, FCH ja SESAR) kohdalla 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

12.

Tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon ECSEL-yhteisyrityksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. ECSEL-yhteisyritys ei pysty laskemaan jälkitarkastusten täytäntöönpanoa varten käytössä olevien järjestelyjensä avulla yhtä luotettavaa painotettua virhetasoa tai jäännösvirhetasoa. Tilintarkastustuomioistuin ei näin ollen kyennyt tekemään johtopäätöstä siitä, saadaanko tämän keskeisen kontrollin avulla riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta yhteisyrityksen hallinnoimien seitsemännen puiteohjelman hankkeiden osalta.

Tiettyjä seikkoja painottava kappale: EU:n rahoitusosuus ITER-hankkeen kuluista

13.

F4E-yhteisyritystä koskevaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumaan sisältyy tiettyjä seikkoja painottava kappale (4), joka koskee EU:n rahoitusosuutta ITER-hankkeen kuluista. Vuonna 2010 neuvosto hyväksyi 6,6 miljardin euron määrän, joka koski koko oletettua EU:n rahoitusosuutta ITER-hankkeen rakennusvaiheesta. ITER-toimet ovat monitahoisia, joten EU:n rahoitusosuuteen kohdistuu huomattava kasvuriski, joka aiheutuu lähinnä hankkeen sisältöön tehdyistä muutoksista ja täytäntöönpanoon liittyvistä viivästyksistä. F4E-yhteisyritys käynnisti vuonna 2015 laajan laskennan, jonka avulla määritettiin EU:n hankkeen rakennusvaiheeseen myöntämän osuuden lopullisia kustannuksia koskeva arvio. Laskennan tulos oli odotettu; kustannukset nousivat noin 2 375 miljoonalla eurolla. F4E-yhteisyritys ei ole vielä päivittänyt yhteisyrityksen ITERille osoittaman osuuden arvonmääritystä rakennusvaiheen jälkeiseltä ajalta. ITER-organisaation neuvosto hyväksyi 15. ja 16. kesäkuuta 2016 pitämässään kokouksessa ITER-hanketta varten ajan tasalle saatetun yhdennetyn aikatalun, jonka mukaan rakennusvaiheen strateginen välitavoite (”ensimmäinen plasma”) saavutetaan joulukuussa 2025.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksissa esitetyt huomautukset

14.

Asettamatta lausuntojaan kyseenalaiseksi tilintarkastustuomioistuin esitti yhteisyrityksistä yhteensä 61 (2014: 55) huomautusta. Huomautuksissa painotettiin tärkeitä seikkoja ja ilmoitettiin, missä kohdin olisi parantamisen varaa. Katsaus huomautuksiin esitetään liitteessä II. Jäljempänä käsitellään tilintarkastustuomioistuimen huomautuksissa esiin tuotuja keskeisiä ongelmia.

15.

Kolmessa tapauksessa (BBI, FCH, ECSEL) muut yhteisyrityksen osakkaat kuin EU eivät toimittaneet vaadittuja raportteja Horisontti 2020 -hankkeisiin osallistumiseen liittyvien luontoissuoritustensa arvosta . Näin ollen yhteisyritysten tileille vuonna 2015 kirjattujen luontoissuoritusten määrä perustuu näissä tapauksissa arvioihin.

16.

Talousarvion toteuttamisesta annettavien tietojen määrä vaihtelee yhteisyritysten välillä. Tämä osoittaa, että komission on tarpeen laatia selkeät ohjeet tiedoista, jotka yhteisyritysten on ilmoitettava tilinpäätöksissään ja talousarvio- ja varainhallintoa koskevissa vuotuisissa selvityksissään.

17.

Neljässä tapauksessa (Clean Sky, IMI, FCH, SESAR) vuoden 2015 maksusitoumus-/maksumäärärahojen toteuttamisaste oli odotettua alhaisempi. Tämä johtui avustussopimusten allekirjoittamisen viivästymisestä. Neljässä tapauksessa (BBI, FCH, SESAR, ECSEL) suurin osa vuonna 2015 tehdyistä sitoumuksista oli yleissitoumuksia . Tämä johtuu siitä, että yksittäisten avustusten myöntämismenettelyjä ei saatu päätökseen vuoden aikana.

18.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi yhteisyritysten monivuotisesta talousarvion toteuttamisesta seitsemännen puiteohjelman, TEN-T -ohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta . Yhteisyritysten vuotuisissa toimintakertomuksissa annetaan tarkempia tietoja sitoumusten ja maksujen monivuotisesta täytäntöönpanosta.

19.

Yhteisyritykset ovat ottaneet käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt . Lisäksi ne toimittavat avustusten saajien jälkitarkastuksia . Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla arvioidaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset. Jälkitarkastusten avulla yhteisyritykset ovat (F4E:tä ja ECSEL-yhteisyritystä lukuun ottamatta) kyenneet määrittämään jäännösvirhetason, joka jää kaikissa tapauksissa alle kahden prosentin.

20.

F4E-yhteisyritys on edistynyt huomattavasti ITER-hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun liittyvien ongelmien ratkaisussa siitä huolimatta, että vuonna 2015 F4E jatkoi yhä seuranta- ja valvontajärjestelmiensä kehittämistä. F4E-yhteisyritys paransi vuonna 2015 operatiivisten hankintamenettelyidensä kilpailukykyä (avoimia menettelyjä käytettiin 55 prosentissa tarjouskilpailuja, kun vuonna 2014 niitä oli käytetty vain 42 prosentissa). Menettelyiden kilpailukykyä on kuitenkin edelleen tarpeen parantaa.

Aiempina vuosina esitettyjen huomautusten seuranta

21.

Useimmissa tapauksissa yhteisyritykset määrittivät vuotuisissa toimintakertomuksissaan hankkeiden tutkimustulosten seurannan ja raportoinnin osalta tutkimustuloksia koskevia erillisiä indikaattoreita (tulosindikaattorit ja useita eri aloja koskevien kysymysten seurantaa koskevat indikaattorit). Menettelyä edellytetään Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöissä.

22.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyritysten olisi otettava käyttöön menettelyissään.

JOHTOPÄÄTÖKSET

23.

Tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien yhteisyritysten tilinpäätöksistä 31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta.

24.

Kuuden yhteisyrityksen kohdalla seitsemästä tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta 31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta. Tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon ECSEL-yhteisyrityksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

25.

Yhteisyritykset paransivat menettelyjään toteuttamalla korjaavia toimia tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämien huomautusten perusteella. Yhteisyritysten on kuitenkin vielä puututtava tiettyihin ongelmiin varmistaakseen toiminnan parantumisen tulevaisuudessa.


(1)  SESAR-yhteisyritys sai rahoitusta myös Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta ohjelmasta (TEN-T).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013 (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42), 107 artikla.

(4)  Tiettyjä seikkoja painottavaa kappaletta käytetään, jotta saadaan kiinnitettyä huomio seikkaan, joka ei ole kirjanpidossa olennaisesti virheellinen mutta on siinä määrin merkittävä, että se on perustavanlaatuinen käyttäjien tileistä saaman käsityksen kannalta.


LIITE I

Yhteisyritysten toiminnot, määrärahat ja henkilöstö

YHTEISYRITYS

Vastuupääosasto

Toimintalohko

Päätoiminta

Määrärahat

Henkilöstö

2014 (miljoonaa euroa)

2015 (miljoonaa euroa)

Henkilöstötaulukko 2014

Henkilöstötaulukko 2015

BBI

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

Tutkimus

Biopohjaisten tuotteiden ja biopolttoaineiden tutkimus ja kehittäminen

Ei relevantti

21,1

Ei relevantti

10

CLEAN SKY

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

Tutkimus

Ilmailualan tutkimus ja kehittäminen

153,6

245,9

37

42

ECSEL (27. kesäkuuta 2014 alkaen)

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto

Tutkimus

Elektronisia komponentteja ja järjestelmiä koskeva tutkimus ja innovointi

Ei relevantti

107,7

28

31

F4E – FUUSIOENERGIAN KEHITTÄMINEN

Energian pääosasto

Tutkimus

Fuusioenergian tutkimus ja kehittäminen

567,6

526,1

262

262

FCH – polttokenno- ja vetyteknologia

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

Tutkimus

Polttokenno- ja vetyteknologian tutkimus ja kehittäminen

97,5

95,1

26

24

IMI – innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

Tutkimus

Lääkealan tutkimus ja kehittäminen

170,8

195,4

37

44

SESAR

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto

Tutkimus

Ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimus ja kehittäminen

121,9

140,1

42

42

Yhteensä

1 111,4

1 331,4

432

455


LIITE II

Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2015 esittämät huomautukset

YHTEISYRITYS

Talousarvio- ja varainhallinto

Yhteisyrityksen valvontajärjestelmiin sisältyvät keskeiset kontrollit

Muut kysymykset ja aiemmin esitettyjen huomautusten seuranta

Tilinpäätöksen esittäminen

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T-ohjelman yhteydessä

Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

Sisäisen valvonnan järjestelmät ja kirjanpitojärjestelmät

Operatiiviset hankinnat ja avustukset

Operatiivisten hankintasopimusten ja avustusten yleinen valvonta ja seuranta

Petostentorjuntastrategia

Oikeusperusta

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

Eturistiriidat

Komission sisäisen tarkastuksen osaston toimittamat tarkastukset

Vuotuinen toimintakertomus

Teollis- ja tekijänoikeudet ja teollisuuspolitiikka

Isäntävaltiosopimus

Henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt

BBI

x

x

 

x

x

 

 

x

 

x

x

 

 

 

 

 

CLEAN SKY

x

x

x

x

x

 

 

x

 

x

x

x

 

 

 

 

ECSEL

x

x

x

x

x

 

 

x

 

x

x

 

 

 

 

 

F4E

x

x

 

 

x

x

x

x

x

 

 

 

x

x

x

x

FCH

x

x

x

x

x

 

 

x

 

x

x

x

 

 

 

 

IMI

x

x

x

x

x

 

 

x

 

x

x

x

 

 

 

 

SESAR

 

x

x

x

x

 

 

x

 

x

x

x

 

 

 

 

Yhteensä

6

7

5

6

7

1

1

7

1

6

6

4

1

1

1

1

Kaikki yhteensä

24

9

28


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/7


KERTOMUS

biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/02)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–4

8

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

5

8

TARKASTUSLAUSUMA

6–13

8

Lausunto tilien luotettavuudesta

11

9

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

12

10

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

14–20

10

Tilinpäätöksen esittäminen

14–16

10

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

17–18

10

Yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

19–20

10

MUUT SEIKAT

21–24

11

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

21

11

Petostentorjuntastrategia

22–24

11

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

25–26

11

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

25

11

Eturistiriidat

26

11

LIITE

12

JOHDANTO

1.

Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys (BBI) perustettiin Brysseliin toukokuussa 2014 (1) kymmeneksi vuodeksi, ja se alkoi toimia itsenäisesti 26. lokakuuta 2015.

2.

Yhteisyrityksen tavoitteena on toteuttaa Euroopassa tutkimus- ja innovointitoimien ohjelma sellaisten uusiutuvien biologisten resurssien, joita voidaan käyttää biopohjaisten materiaalien valmistuksessa, saatavuuden kartoittamiseksi ja siten tukea kestävien biopohjaisten teollisuudenalojen arvoketjujen syntymistä (2). Nämä toimet olisi toteutettava sidosryhmien välisellä yhteistyöllä koko biopohjaisten teollisuudenalojen arvoketjun laajuudelta aina alkutuotannosta ja jalostusteollisuudesta tuotemerkkeihin, pk-yrityksiin, tutkimus- ja teknologiakeskuksiin sekä yliopistoihin.

3.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat Euroopan unioni (EU), jota edustaa Euroopan komissio, ja teolliset kumppanit, joita edustaa biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä (BIC).

4.

EU rahoittaa yhteisyrityksen tutkimustoimia ja hallintomenoja (3) tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) (2014–2020) talousarviosta enintään 975 miljoonalla eurolla. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden rahoitusosuus on yhteisyrityksen (5) toiminnan aikana vähintään 2 730 miljoonaa euroa. Määrä sisältää vähintään 182,5 miljoonan euron käteissuoritukset, vähintään 1 755 miljoonan euron luontoissuoritukset täydentäviin toimiin (6) ja luontoissuoritukset yhteisyrityksen toimintaan (7).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

5.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

6.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (8) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (9)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

7.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (10) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (11) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Toimitusjohtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

8.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (12) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

9.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

10.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä vuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

13.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

14.

Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on raportoitava hallintoneuvostolle vuosittain 31. tammikuuta mennessä aiempina varainhoitovuosina antamiensa luontoissuoritusten arvosta (13). Osakkaiden luontoissuoritukset on kirjattava näiden tietojen pohjalta ja Euroopan komission yhteisyritykselle antamien ohjeiden mukaisesti yhteisyrityksen tileihin.

15.

Yhteisyritys ei ollut saanut tarvittavia raportteja osakkailtaan lopullisen tilinpäätöksen laatimisajankohtana. Tilinpäätökseen kirjattujen vuoden 2015 luontoissuoritusten kokonaismäärä perustuu tästä syystä arvioihin, jotka yhteisyritys on tehnyt osakkaille vuoden 2015 loppuun mennessä aiheutuneista kuluista (14).

16.

Yhteisyrityksen tilinpäätökseen ei sisälly talousarvion toteutumalaskelmaa eikä täsmäytystaulukkoa tuloslaskelmaan nähden. Talousarvion toteutumalaskelma on julkaistu yhteisyrityksen talousarvio- ja varainhallinnosta vuodelta 2015 (15) antamassa selvityksessä. Yhteisyritys ei ole esittänyt yhtä paljon tietoja kuin useimmat muut yhteisyritykset. Tämä osoittaa, että komission on tarpeen laatia selkeät ohjeet yhteisyritysten budjettiraportoinnista.

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

17.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 209,4 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 21,1 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 87 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 89 prosenttia (16).

18.

Kaikki varainhoitovuoden 2015 operatiiviset maksusitoumukset (180,4 miljoonaa euroa) tehtiin kokonaistasolla, ja ne liittyivät kahteen vuoden 2015 ehdotuspyyntöön, joiden osalta sopimuksentekomenettelyt olivat kesken 31. joulukuuta 2015.

Yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

19.

EU rahoittaa operatiivisia ja hallinnollisia toimia kaikkiaan 975 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys oli 31. joulukuuta 2015 tehnyt operatiivisia maksusitoumuksia 230 miljoonan euron verran (23,6 prosenttia). Määrä sisältää 17,7 miljoonan euron ennakkomaksut, jotka komissio suoritti ennen kuin yhteisyrityksestä tuli taloudellisesti itsenäinen lokakuussa 2015. EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksena 0,8 miljoonaa euroa.

20.

Muut osakkaat eivät ilmoittaneet yhteisyritykselle 31. joulukuuta 2015 mennessä kaikkiaan 975 miljoonan euron (17) arvoisista määristä, jotka ne osoittavat luontois- ja käteissuorituksina operatiivisiin toimiin. Yhteisyritys kirjasi varainhoitovuoden 2015 tileihin noin 3,5 miljoonan euron luontoissuoritukset ja 0,3 miljoonan euron käteissuoritukset (18) operatiivisia toimia varten. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisin menoihin 0,8 miljoonaa euroa.

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

21.

Yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se laatii parhaillaan ohjelmaa jälkitarkastusten kohdistamiseksi avustusten saajiin vuonna 2017 (19). Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla arvioidaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset.

Petostentorjuntastrategia

22.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten 12 artiklan mukaan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisessa on sovellettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, johon sisältyy myös petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

23.

Komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia vahvistettiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin maaliskuussa 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (20). Tutkimusalan petostentorjuntastrategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu tutkimusalan yhteisyritysten toteutettavaksi.

24.

Yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet kyetään ehkäisemään ja havaitsemaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet ja suunnitellut jälkitarkastukset avustusten lopullisten saajien luona). Yhteisyritys toteuttaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä sovitun aikataulun mukaisesti (esimerkiksi hyödyntää komission tietokantoja yksilöidäkseen tuen ulkopuolelle jätettävät organisaatiot ja mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet (21)).

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

25.

Yhteisyritys esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen (22) mukaisesti tietoja erityisistä tutkimustuloksia mittaavista indikaattoreista (suorituskykyindikaattorit ja monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (23). Vuodelta 2015 annettiin kuitenkin vain erittäin vähän yksityiskohtaisia tietoja, sillä yhteisyrityksen ensimmäisten hankkeiden toteutus oli vasta alkanut.

Eturistiriidat

26.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18 päivänä lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130).

(2)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(3)  Yhteisyrityksen hallintomenot ovat enintään 58,5 miljoonaa euroa, ja ne katetaan rahoitusosuuksilla, jotka jaetaan tasan vuosittain unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Asetus (EU) N:o 560/2014, 4 artiklan 1 kohta.

(6)  Asetuksen (EU) N:o 560/2014 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan täydentävät toimet ovat luontoissuorituksia toimiin, jotka eivät kuulu yhteisyrityksen työsuunnitelmaan eivätkä sen talousarvioon mutta joilla tuetaan BBI-aloitteen tavoitteita. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa täydentävien toimien kustannukset, joita yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta.

(7)  Yhteisyrityksen toimintaan tarkoitettujen luontoissuoritusten määrä riippuu muiden saatujen rahoitusosuuksien määristä.

(8)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman, yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(9)  Sisältää selvityksen talousarvion toteuttamisesta, yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(10)  EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.

(11)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(12)  Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(13)  Asetus (EU) N:o 560/2014, 4 artiklan 3 ja 4 kohta.

(14)  Luontoissuoritusten määrän on arvioitu olevan 3,5 miljoonaa euroa. Yhteisyritys laski luontoissuorituksia koskevan arvionsa tarkimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrä ei kuitenkaan ole riippumattomien ulkoisten tarkastajien todentama (asetus (EU) N:o 560/2014, 4 artiklan 4 kohta) eikä yhteisyrityksen toimitusjohtajan hyväksymä.

(15)  Talous- ja varainhallintoa koskeva kertomus varainhoitovuodelta 2015, s. 17.

(16)  Varainhoitovuoden 2015 tilinpäätöksessä maksujen toteutumisasteeksi ilmoitetaan vain kaksi prosenttia, koska huomioon on otettu ainoastaan yhteisyrityksen taloudellisesti itsenäinen jakso. Koko varainhoitovuoden 2015 ajalta maksujen toteutumisaste on kuitenkin 89 prosenttia. Yhteisyrityksen selvitykseen talousarvio- ja varainhallinnosta sisältyvässä 3. luvussa annetaan yksityiskohtainen kuvaus talousarvion toteuttamisesta.

(17)  Luontoissuorituksina 792,5 miljoonaa euroa ja käteissuorituksina 182,5 miljoonaa euroa.

(18)  Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuus operatiivisiin toimiin asetuksen (EU) N:o 560/2014 liitteessä olevan 12 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan mukaisesti.

(19)  Yhteisyrityksen toimintakertomus vuodelta 2015, s. 40. Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvästä tarkastustavasta määrätään puiteohjelmaan sovellettavassa tutkimusalan yhteisessä jälkitarkastusstrategiassa. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti rahoittamiin hankkeisiin aletaan kohdistaa jälkitarkastuksia vuonna 2017.

(20)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen, keskitetyn tarkastusyksikön ja EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistettujen liiketoimintaprosessien perustaminen.

(21)  Tässä yhteydessä arvioidaan myös muiden kuin EU-lähteiden käyttöä päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

(22)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla, ja neuvoston päätös 2013/743/EU (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), liite II.

(23)  Yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, osuus 1.3.1, ss. 8–16 ja liite 12, ss. 47–58.


LIITE

Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 187 ja 188 artikla)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) – ja erityisesti päätöksen 2013/743/EU III osa. Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta olisi yhdistettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, lisätä yksityistä investointia ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta.

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

(neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014)

Tehtävä: toteuttaa teollisuudenalojen yhteenliittymän laatima strateginen innovointi- ja tutkimuslinjaus Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti

Yhteisyritys järjestää ehdotuspyyntömenettelyjä tutkimus-, demonstrointi- ja käyttöönottotoimien tukemista varten. Toimien avulla mahdollistetaan sidosryhmien välinen yhteistyö koko biopohjaisten teollisuudenalojen arvoketjun laajuudelta aina biomassan alkutuotannosta ja jalostusteollisuudesta loppukäyttöön asti.

Yhteisyritys huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä:

vuotuisen työsuunnitelman laatimisen edellyttämä koordinointi

osallistuminen strategisen innovointi- ja tutkimuslinjauksen sekä keskeisten tulosindikaattoreiden arviointiin

ehdotuspyyntöjen hallinnointi

hankkeiden arviointi

avustussopimuksia koskeva prosessi

hankkeiden koko elinkaaren hallinnointi

viestintä, tulostenlevitys ja sidosryhmiin liittyvä hallinnointi

tuki toimintapolitiikan kehittämiselle

Tavoitteet: kehittää eurooppalainen kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus, joka perustuu biomassan kestävällä tavalla hankkiviin kehittyneisiin biojalostamoihin

1.

demonstroida uusia tekniikoita, joissa hyödynnetään eurooppalaista biomassaa: uusia kemiallisia rakenneosia, uusia materiaaleja ja uusia kulutushyödykkeitä eurooppalaisesta biomassasta

2.

kehittää liiketoimintamalleja, jotka yhdistävät talouden toimijat koko arvoketjussa

3.

perustaa edelläkävijöinä toimivia biojalostamoita, joissa teknologioita ja liiketoimintamalleja käytetään

Hallinto

Yhteisyrityksen hallintoelimet ovat i) hallintoneuvosto, ii) toimitusjohtaja, iii) tiedekomitea, iv) valtioiden edustajien ryhmä.

i)

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava: viisi komission edustajaa unionin puolesta; ja viisi muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, joista vähintään yhden olisi oltava pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) edustaja. Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu yhteisyrityksen strategisista suuntauksista ja toiminnasta, ja se valvoo yhteisyrityksen toimien toteuttamista.

ii)

Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja, ja hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle. Toimitusjohtajaa tukee ohjelmatoimisto, joka koostuu yhteisyrityksen henkilöstöstä.

iii)

ja iv) Tieteellinen komitea ja valtioiden edustajien ryhmä ovat yhteisyrityksen neuvoa-antavia elimiä.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

Talousarvio

209 422 797 euroa sitoumuksiin

21 075 192 euroa maksuihin

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Henkilöstötaulukossa on 22 tointa (väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimia), joista oli täytettynä 13 tointa. Tehtävät jakautuvat seuraavasti: operatiiviset tehtävät (7); hallinnolliset tehtävät (2); sekalaiset tehtävät (4).

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Ks. yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus osoitteessa www.bbi-europe.eu.

Lähde: Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

Yhteisyritys on ottanut tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen huomioon.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/15


KERTOMUS

Clean Sky -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/03)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–6

16

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

7

17

TARKASTUSLAUSUMA

8–15

17

Lausunto tilien luotettavuudesta

13

18

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

14

18

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

16–22

18

Tilinpäätöksen esittäminen

16

18

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

17–18

19

Clean Sky -yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

19–20

19

Clean sky -yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

21–22

19

MUUT SEIKAT

23–27

19

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

23

19

Petostentorjuntastrategia

24–26

20

Komission sisäisen tarkastuksen osaston tarkastukset

27

20

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

28–29

20

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

28

20

Eturistiriidat

29

20

LIITE

21

JOHDANTO

1.

Brysselissä sijaitseva Clean Sky -yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 ilmailualan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi (1). Yhteisyritys perustettiin kymmenen vuoden ajaksi, ja se alkoi toimia itsenäisesti 16. marraskuuta 2009. Neuvosto hyväksyi 6. toukokuuta 2014 (2) uuden perustamisasetuksen, jolla kumottiin alkuperäinen perustamisasetus ja osoitettiin yhteisyritykselle (jäljempänä ”Clean Sky 2 -yhteisyritys” (3)) uusia tehtäviä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä sekä jatkettiin yhteisyrityksen olemassaoloa 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

Clean Sky -yhteisyrityksen tavoitteena on edistää tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman (5) nojalla käynnistettyjen tutkimustoimien loppuunsaattamista ja ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä sekä kehittää Eurooppaan vahva ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ilmailuteollisuus ja toimitusketju. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteet ovat Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskunnalliset haasteet -pilarin mukaisia, sillä ne koskevat älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä (6).

3.

Yhteisyrityksen koordinoimat tutkimustoimet on jaoteltu seuraaviin osa-alueisiin: a) kuusi käynnissä olevaa teknologiaan ja demonstrointiin keskittyvää osa-aluetta, joista käytetään nimitystä integroitujen teknologioiden demonstraatiot (ITD) ja joilla pannaan täytäntöön seitsemännen puiteohjelman hankkeita, sekä b) yhdeksän uutta teknologiaan ja demonstrointiin keskittyvää osa-aluetta, joilla pannaan täytäntöön Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeita:

kolme integroitujen teknologioiden demonstraatiota (Integrated Technology Demonstrator, ITD).

kolme innovatiivisten ilma-alusten demonstraatioalustaa (Innovative Aircraft Demonstration Platform, IADP).

kolme poikittaistoimea (Transverse Activity, TA), mukaan lukien teknologian arviointielin.

4.

Yhteisyrityksen osakkaita ovat uuden asetuksen mukaisesti Euroopan unioni, jota edustaa komissio, sekä teollisuutta edustavat ITD-, IADP- ja TA-toimien vetäjät ja ydinkumppanit, jotka valitaan kilpailuun perustuvien avoimien pyyntöjen perusteella (7). Seitsemännen puiteohjelman mukaiset Clean Sky -yhteisyrityksen assosiaatiojäsenet säilyttävät osakkuutensa siihen saakka, kunnes asetuksen (EY) N:o 71/2008 nojalla käynnistetyt niihin liittyvät tutkimustoiminta ja toimet päättyvät.

5.

Seitsemännen puiteohjelman yhteydessä EU osarahoitti Clean Sky -yhteisyrityksen tutkimustoimintaa ja hallinnollisia kuluja (8) enintään 800 miljoonan euron verran. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden osuus on vähintään samansuuruinen kuin EU:n osuus, lukuun ottamatta ehdotuspyyntöjen kautta myönnettyjä määriä (9).

6.

Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä EU osoittaa Clean Sky 2 -yhteisyritykselle enintään 1 755 miljoonaa euroa. Toimien vetäjien ja kumppaneiden on maksettava ohjelmaan vähintään 2 193,7 miljoonaa euroa yksityisinä rahoitusosuuksina yhteisyrityksen toiminnan aikana (10); tästä määrästä on saman ajanjakson kuluessa osoitettava vähintään 965,2 miljoonan euron rahoitusosuudet täydentäviin toimiin (11)  (12). Hallinnolliset kustannukset eivät saa ylittää 78:aa miljoonaa euroa, ja ne on katettava rahoitusosuuksilla, jotka jaetaan tasan unionin ja yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden kesken.

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

7.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyrityksen edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

8.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (13) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (14)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

9.

Toimiva johto vastaa Clean Sky 2 -yhteisyritykseen sovellettavan varainhoidon malliasetuksen (15) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen (16) mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Toimitusjohtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

10.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (17) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

11.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

13.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

14.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Clean Sky -yhteisyrityksen 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

15.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

16.

Lopulliseen tilinpäätökseen kirjattujen luontoissuoritusten määrä perustuu tietoihin, jotka on saatu muilta yhteisyrityksen osakkailta kuin EU:lta (18). Horisontti 2020 -puiteohjelman operatiivisiin kuluihin liittyvistä raportoiduista 47 miljoonan euron luontoissuorituksista 19 miljoonaa euroa oli todennettu neuvoston asetuksen mukaisesti, mutta hallintoneuvosto ei ollut vielä hyväksynyt niitä, ja 28 miljoonaa euroa oli vielä todentamatta ja hyväksymättä (19).

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

17.

Toteuttamiseen käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 440,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 245,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,5 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 81 prosenttia (20). Maksumäärärahojen alhaisempi toteuttamisaste liittyy Clean Sky 2 -ohjelman täytäntöönpanoviiveisiin (merkittävän avustussopimuksen tekeminen yhteisyrityksen osakkaan kanssa sekä ehdotuspyynnön avulla valittujen hankkeiden käynnistäminen viivästyivät).

18.

Vuonna 2015 tehtyjen operatiivisten maksusitoumusten 430,6 miljoonan euron kokonaismäärästä 226 miljoonaa euroa (52,7 prosenttia) liittyi yksittäisiin sitoumuksiin, jotka perustuivat päätökseen saatuihin avustusten myöntämismenettelyihin. Loput 203,5 miljoonaa euroa (47,3 prosenttia) liittyivät Horisontti 2020 -ohjelman yleissitoumuksiin, jotka koskivat kahta ydinkumppaneille esitettyä ehdotuspyyntöä ja kahta ehdotuspyyntöä, joita koskevat sopimuksentekomenettelyt olivat kesken 31. joulukuuta 2015.

Clean Sky -yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

19.

EU rahoittaa seitsemänteen puiteohjelmaan liittyviä operatiivisia ja hallinnollisia toimia 800 miljoonalla eurolla. Yhteisyritys oli tehnyt tältä osin vuoden 2015 loppuun mennessä sitoumuksia 756,96 miljoonan euron verran (94,6 prosenttia) ja suorittanut maksuja 740,3 miljoonan euron verran (92,5 prosenttia operatiivisista määrärahoista). Yhteisyritys ei enää voi käynnistää ehdotuspyyntöjä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä, joten jäljellä olevat sitoumukset käytetään osakkaiden kanssa tehtäviin avustussopimuksiin tarpeen mukaan (hallintoneuvoston hyväksymän rahoitusluettelon ja kunkin ITD-toimen täytäntöönpanon yleisen edistymisen perusteella) (21). EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin käteissuorituksena 12,6 miljoonaa euroa.

20.

Muiden osakkaiden osuudet operatiivisista toimista olivat 31. joulukuuta 2015 yhteensä 550,9 miljoonaa euroa, josta hallintoneuvosto oli hyväksynyt 501,6 miljoonaa euroa (91 prosenttia). Jäljellä olevien määrien hyväksymisprosessi on kesken. Vuonna 2015 tästä määrästä 37,9 miljoonaa euroa oli edellisiltä vuosilta (2008–2014) ja 12,6 miljoonaa euroa osakkaiden luontoissuorituksia. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksina 13,5 miljoonaa euroa.

Clean Sky -yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

21.

EU rahoittaa operatiivisia ja hallinnollisia toimia Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä kaikkiaan 1 755 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys teki operatiivisia maksusitoumuksia 436,7 miljoonan euron verran ja suoritti maksuja 89,8 miljoonan euron verran (20,5 prosenttia operatiivisista maksusitoumuksista). Maksujen alhainen toteutumisaste johtuu pääosin Horisontti 2020 -avustussopimuksiin liittyneistä neuvotteluviiveistä. EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksena 3,3 miljoonaa euroa.

22.

Muut osakkaat osoittavat luontois- ja käteissuorituksina operatiivisiin ja hallinnollisiin kuluihin (muut kuin täydentävät toimet) vähintään 1 229 miljoonaa euroa. Yhteisyritykselle oli raportoitu 31. joulukuuta 2015 mennessä 47 miljoonan euron verran operatiivisiin toimiin tarkoitettuja luontoissuorituksia. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksina 3,5 miljoonaa euroa.

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

23.

Clean Sky 2 -yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se toimittaa jälkitarkastuksia avustusten saajien luona. Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla tarkastetaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset. Clean Sky -yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomuksessa raportoitiin jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,52 prosenttia (22).

Petostentorjuntastrategia

24.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaan yhteisyrityksen talousarvio on toteutettava vaikuttavien ja tehokkaiden sisäisen valvonnan standardien mukaisesti; sisäisessä valvonnassa on otettava huomioon petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta (23).

25.

Komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia hyväksyttiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin vuonna 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (24). Tutkimusalan petostentorjuntastrategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu tutkimusalan yhteisyritysten toteutettavaksi.

26.

Clean Sky 2 -yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet ehkäistään ja havaitaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet, jälkitarkastukset avustusten saajien luona). Yhteisyritys toteuttaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä sovitun aikataulun mukaisesti (esimerkiksi hyödyntää komission tietokantoja yksilöidäkseen tuen ulkopuolelle jätettävät organisaatiot ja mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet (25)).

Komission sisäisen tarkastuksen osaston toimittamat tarkastukset

27.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto toimitti vuonna 2015 tarkastuksen, jossa perehdyttiin Clean Sky -yhteisyrityksen EU-rahoitteisten tutkimustoimien tulosten levittämiseen. Painopisteenä olivat prosessit, joiden avulla yhteisyritys valvoi seitsemännen puiteohjelman hankkeita. Sisäisen tarkastuksen osasto suositteli parannuksia useilla aloilla: osakkaiden kanssa tehtyjen avustussopimusten avulla saavutettujen tutkimustulosten käyttöä ja levittämistä koskeva suunnittelu ja raportointi; tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan ydinkumppaneiden raportoinnin arviointi; tuloksellisuusseuranta ja -raportointi; Clean Sky 2 -yhteisyrityksen keskitetty tutkimustulosten levittäminen ja edunsaajien julkaisujen laadunvalvonta. Sisäisen tarkastuksen osasto suositteli myös, että perustetaan keskustietokanta, joka sisältää levittämis- ja hyödyntämissuunnitelmiin ja raportoituihin toimiin liittyvät tuotokset. Yhteisyritys on laatinut suositusten perusteella toimintasuunnitelman.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

28.

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöissä (26) vaaditaan, Clean Sky -yhteisyritys esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan erityiset tutkimustuloksia mittaavat indikaattorit (suorituskykyindikaattorit ja monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (27).

Eturistiriidat

29.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 71/2008, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 30, 4.2.2008, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77).

(3)  Tässä kertomuksessa käytetään nimitystä ”Clean Sky 2 -yhteisyritys”, kun ei ole tarpeen tehdä eroa kyseisten kahden ohjelman välillä.

(4)  Tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelma, joka hyväksyttiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (EUVL 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma, hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(7)  Ydinkumppaneille esitetyn ensimmäisen ehdotuspyynnön perusteella ohjelmaan liittyi vuonna 2015 yhteensä 76 uutta osakasta; Clean Sky 2 -ohjelman osakasmäärä nousi näin Clean Sky -ohjelman osakasmäärää (66 kumppania) suuremmaksi. Vuonna 2015 yhteisyritys käynnisti toisen ydinkumppaneille tarkoitetun ehdotuspyynnön.

(8)  Clean Sky -yhteisyrityksen hallinnolliset kulut jaettiin tasan EU:n ja muiden osakkaiden kesken. Muut osakkaat maksoivat osuutensa (50 prosenttia) käteissuorituksina. Clean Sky -yhteisyrityksen hallinnolliset kulut eivät saa ylittää kolmea prosenttia rahamääräisestä kokonaisosuudesta ja osakkaiden ja kumppanien luontoissuorituksista.

(9)  EU:n rahoitusosuus jakautuu seuraavasti: a) enintään 400 miljoonaa euroa ITD-toimien vetäjille ja 200 miljoonaa euroa kumppaneille. ITD-toimien vetäjien ja kumppaneiden rahoitusosuuksien on vastattava vähintään EU:n rahoitusosuutta; b) kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen avulla valituille kumppaneille suunnataan vähintään 200 miljoonaa euroa.

(10)  Asetus (EU) N:o 558/2014, 4 artiklan 1 kohta.

(11)  Asetuksen (EU) N:o 558/2014 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan täydentävät toimet ovat toimia, jotka eivät kuulu yhteisyrityksen työsuunnitelmaan, mutta joilla tuetaan yhteisen Clean Sky -teknologia-aloitteen tavoitteita. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa täydentävien toimien kustannukset, joita yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta.

(12)  Asetuksessa (EU) N:o 558/2014 olevan liitteen 15 artiklan 3 kohdan mukaan ”Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimintakustannukset katetaan a) unionin rahoitusosuudella; b) vetäjien ja ydinkumppanien sekä niiden liitännäisosallistujien luontoissuorituksilla, jotka koostuvat epäsuorien toimien täytäntöönpanossa niille aiheutuneista kustannuksista, joista vähennetään Clean Sky 2 -yhteisyrityksen osuus ja muu unionin osuus”.

(13)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(14)  Selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(15)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta (EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2).

(16)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(17)  Asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(18)  Asetus (EU) N:o 558/2014, 4 artiklan 3 kohta.

(19)  Yhteisyrityksen lopullinen tilinpäätös, s. 30.

(20)  Maksumäärärahojen käyttöasteen laskelmassa ei ole otettu huomioon 17,4 miljoonan euron verran käyttämättömiä maksumäärärahoja, joita ei tarvittu vuonna 2015. Kun tämä määrä otetaan kaikki maksut sisältävään talousarvioon, käyttöaste on 75 prosenttia. Ks. yhteisyrityksen lopullinen tilinpäätös, s. 58.

(21)  Ks. talous- ja varainhallintoa koskeva Clean Sky -yhteisyrityksen kertomus varainhoitovuodelta 2015, s. 22.

(22)  Clean Sky -yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, s. 90. Vuonna 2015 toimitetut jälkitarkastukset koskivat hankkeita, joihin yhteisyritys oli osoittanut rahoitusta seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvästä tarkastustavasta määrätään puiteohjelmaan sovellettavassa tutkimusalan yhteisessä jälkitarkastusstrategiassa. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti rahoittamiin hankkeisiin aletaan kohdistaa jälkitarkastuksia vuonna 2016.

(23)  Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännöt, 12 artikla.

(24)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen perustaminen; keskukseen kuuluu keskitetty tarkastusyksikkö ja se kattaa EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistetut liiketoimintaprosessit sekä asianomaiset IT-järjestelmät.

(25)  Tähän toimeen sisältyy myös muiden kuin EU-rahoituslähteiden käyttöä koskeva arviointi, jotta voidaan ehkäistä päällekkäinen rahoitus.

(26)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla, ja neuvoston päätös 2013/743/EU (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), liite II.

(27)  Clean Sky -yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, liite 5, s. 134–137.


LIITE

Clean Sky 2 -yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 187 ja 188 artikla)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104). Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta olisi yhdistettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, lisätä yksityistä investointia ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä (EUVL L 169/77, 7.6.2014).

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

(neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014)

Tavoitteet

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteet ovat seuraavat:

a)

edistää asetuksen (EY) N:o 71/2008 nojalla käynnistettyjen tutkimustoimien loppuunsaattamista sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 täytäntöönpanoa ja erityisesti vastaamista älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä koskevaan haasteeseen päätöksen (EU) N:o 2013/743/EU III osan ”Yhteiskunnalliset haasteet” mukaisesti

b)

edistää ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä, muun muassa pienimuotoiseen lentoliikenteeseen liittyviä ympäristövaikutuksia, ja kehittää Eurooppaan vahva ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ilmailuteollisuus ja toimitusketju. Tähän voidaan päästä nopeuttamalla puhtaampien lentoliikenneteknologioiden kehittämistä, jotta niitä otettaisiin mahdollisimman pian käyttöön, ja varsinkin sellaisten teknologioiden integrointia, demonstrointia ja validointia, joilla voidaan

i)

parantaa ilma-alusten polttoainetehokkuutta ja vähentää näin hiilidioksidipäästöjä 20–30 prosenttia verrattuna uusimpiin ilma-aluksiin, jotka otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen

ii)

vähentää ilma-alusten typen oksideja ja melupäästöjä 20–30 prosenttia verrattuna uusimpiin ilma-aluksiin, jotka otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen.

Hallinto

Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen johtava elin. Hallintoneuvosto koostuu seuraavista edustajista:

a)

yksi komission edustaja unionin puolesta

b)

yksi kunkin vetäjän edustaja

c)

yksi ydinkumppaneiden edustaja kutakin ITD-toimea kohden

d)

yksi kumppanien edustaja kutakin ITD-toimea kohden

e)

yksi ydinkumppaneiden edustaja kutakin IADP-toimea kohden.

Hallintoneuvoston toimivalta/tehtävät on määritetty yhtiöjärjestyksen 8 artiklassa (yhteisyrityksestä annetun asetuksen liitteessä I).

EU:lla on 50 prosenttia äänistä. Äänioikeudet ovat jakamattomia. Jokaisella muulla edustajalla on yhtäläinen määrä ääniä.

Ohjelmatoimistoa johtaa toimitusjohtaja, jonka toimivalta/tehtävät on määritetty yhtiöjärjestyksen 10 artiklassa.

Teollisuus on suoraan edustettuna hallintoneuvostossa ja yhteisyrityksen muissa elimissä, jotka ovat ITD- ja IADP-ohjauskomiteat ja joiden toimivalta/tehtävät on määritetty yhtiöjärjestyksen 11 artiklassa. Yhteisyrityksen elimiä ovat myös valtioiden edustajien ryhmä ja tieteellinen komitea, mutta niiden rooli on vain neuvoa-antava.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

Talousarvio

440 705 606 euroa (maksusitoumusmäärärahat)

245 990 262 euroa (maksumäärärahat)

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Henkilöstötaulukossa 42 tointa (36 väliaikaista ja 6 sopimussuhteista), joista oli täytettynä 36 tointa. Tehtävät jakautuvat seuraavasti: operatiiviset tehtävät (21) ja sekalaiset tehtävät (15), joihin lukeutuivat hallinto-, varainhoito-, tarkastus- ja tiedotustehtävät sekä henkilöstöhallinnon tehtävät.

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Ks. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimintakertomus vuodelta 2015 osoitteessa www.cleansky.eu

Lähde: Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

16.

Osakkaat toimittivat arviointinsa 31. tammikuuta 2016 mennessä, mutta varsinaiset ilmoitukset saatiin myöhemmin, koska monilla osakkailla oli vaikeuksia antaa tosiasialliset lukunsa niin lyhyessä ajassa pitkään kestäneiden sisäisten menettelyjen takia.

Yhteisyritys oli saanut ja arvioinut 30. syyskuuta 2016 mennessä suurimman osan osakkaiden taloutta koskevista kertomuksista, mikä on jo lisännyt validoitua luontoissuoritusta 17,4 miljoonaa euroa lopullisessa tilinpäätöksessä ilmoitettuun summaan verrattuna. Kaikki Horisontti 2020:n toimintamenoihin liittyvät lisäksi tulevat validoidut luontoissuoritukset esitetään hallintoneuvostolle lausuntoa varten ennen vuoden 2016 loppua; ne vastaavat yksityisten osakkaiden validoitua rahoitusosuutta vuoden 2016 alustavan tilinpäätöksen nettovaroissa.

27.

Yhteisyritys on saanut komission sisäisen tarkastuksen osaston tarkastuskertomuksen havainnoista ja suosituksista tammikuussa 2016. Yhteisyritys on sopinut IAS:n kanssa elokuuhun saakka asian käsittelyn päättämisestä osittain edunsaajien tutkimustulosten käytön ja levityksen suunnittelun ja niistä raportoinnin osalta, ja se on antanut määräajat täysimääräistä toteuttamista varten vuoden 2017 aikana. Tuloksellisuusseurantaa ja siitä raportointia koskeva toimi on toteutettu täysimääräisesti, ja IAS on päättänyt asian käsittelyn. Tutkimustuloksia päästään levittämään keskitetysti marraskuuhun 2016 mennessä.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/24


KERTOMUS

elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/04)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–5

25

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6

25

TARKASTUSLAUSUMA

7–18

25

Lausunto tilien luotettavuudesta

12

26

Perustelut varauman sisältävälle lausunnolle tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13–16

27

Varauman sisältävä lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

17

27

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

19–26

27

Tilinpäätöksen esittäminen

19–20

27

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

21–22

28

ECSEL-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

23

28

ECSEL-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

24–26

28

MUUT SEIKAT

27–30

28

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

27

28

Petostentorjuntastrategia

28–30

28

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

31–32

29

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

31

29

Eturistiriidat

32

29

LIITE

30

JOHDANTO

1.

Elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritys (ECSEL-yhteisyritys) perustettiin Brysseliin toukokuussa 2014 (1) tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (2) yhteyteen yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 31. joulukuuta 2024 asti kestäväksi ajaksi. ECSEL-yhteisyritys korvasi asetuksilla (EY) N:o 72/2008 ja (EY) N:o 74/2008 perustetut ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset. ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten toiminta päätettiin virallisesti 26. kesäkuuta 2014. ECSEL-yhteisyritys alkoi toimia itsenäisesti 27. kesäkuuta 2014.

2.

ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteena on edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan kehittämistä Euroopan unionissa. Lisäksi yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa keskeisillä markkinoilla ja yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyssä tarvittavien elektronisten komponenttien ja järjestelmien saatavuus sekä ylläpitää ja lisätä puolijohteiden ja älykkäiden järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa. Yhteisyrityksen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa strategiat jäsenvaltioiden kanssa yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja julkisen tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi välttämällä toimien turhaa päällekkäisyyttä ja hajautumista sekä helpottamalla tutkimus- ja innovointialan toimijoiden osallistumista (3).

3.

ECSEL-yhteisyrityksen perustajaosakkaita olivat Euroopan unioni, jota edustaa komissio, sekä ECSEL-osallistujavaltiot (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Israel, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä yksityisen sektorin osakkaat, joita edustavat sulautettujen ja kyberfyysisten järjestelmien ja älykkäiden integroitujen järjestelmien ja mikro- ja nanoelektroniikan aloilla toimivien yhtiöiden ja muiden tutkimusorganisaatioiden muodostamat AENEAS-, ARTEMISIA- ja EPoSS-järjestöt.

4.

EU myöntää Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ECSEL-yhteisyritykselle enintään 1 185 miljoonaa euroa. ECSEL-osallistujavaltioiden on osallistuttava yhtä suurella määrällä, ja yksityisen rahoitusosuuden on oltava vähintään 1 657,5 miljoonaa euroa. Hallintokulut katetaan kokonaisuudessaan rahoitusosuuksin (4), kun taas toimintakulut katetaan EU:n ja ECSEL-osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien lisäksi yksityisten jäsenten luontoissuorituksin.

5.

ECSEL-yhteisyrityksen vastuulla on maksaa vielä avoinna olevat sitoumukset, jotka koskevat niitä ENIAC- ja ARTEMIS-hankkeita, jotka rahoitettiin seitsemännestä puiteohjelmasta siinä vaiheessa, kun kyseiset kaksi yhteisyritystä virallisesti päätettiin 26. kesäkuuta 2014 (ks. jäljempänä oleva kohta 23).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyrityksen (tai yksityisten tarkastusyritysten yhteisyrityksen puolesta) edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

7.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

ECSEL-yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (5) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (6)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

8.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (7) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (8) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Toimitusjohtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

9.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (9) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

10.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Perustelut varauman sisältävälle lausunnolle tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13.

ECSEL-yhteisyritys on ottanut hoitaakseen ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten seitsemännen puiteohjelman hankkeet. ECSEL-yhteisyrityksen näihin hankkeisiin vuonna 2015 suorittamat maksut, joiden perusteena olevista kuluista ECSELin osallistujavaltioiden kansalliset rahoitusviranomaiset olivat antaneet hyväksymistä koskevan todistuksen, olivat määrältään 94,2 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 65:tä prosenttia yhteisyrityksen maksujen kokonaismäärästä vuonna 2015.

14.

ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa tekemiä hallinnollisia sopimuksia sovelletaan edelleen, koska nämä yhteisyritykset sulautettiin ECSEL-yhteisyritykseksi. Kansalliset rahoitusviranomaiset toimittavat näiden sopimusten nojalla seitsemännen puiteohjelman hankemaksuja koskevat jälkitarkastukset yhteisyrityksen puolesta. ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten jälkitarkastusstrategiat perustuivat suurelta osin siihen, että kansalliset rahoitusviranomaiset tarkastivat hankkeiden kuluilmoitukset (10).

15.

ECSEL-yhteisyritys on arvioinut kansallisten rahoitusviranomaisten jälkitarkastusten täytäntöönpanoa. Se on saanut kansallisilta rahoitusviranomaisilta kirjalliset lausunnot, joiden mukaan tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta saadaan kohtuullinen varmuus kansallisten menettelyjen täytäntöönpanon perusteella. ECSEL-yhteisyritys ei kuitenkaan voi laskea yhtä luotettavaa painotettua virhetasoa eikä jäännösvirhetasoa, koska kansallisten rahoitusviranomaisten soveltamat menetelmät ja menettelyt vaihtelevat huomattavasti. Tilintarkastustuomioistuin ei näin ollen voi päätellä, toimivatko jälkitarkastukset vaikuttavalla tavalla, eikä arvioida, saatiinko tämän keskeisen kontrollin perusteella riittävä varmuus tilien perustana olevien seitsemännen puiteohjelman toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (11).

16.

Kansallisten rahoitusviranomaisten soveltamien menetelmien ja menettelyjen vaihtelua koskeva ongelma ei ole enää merkityksellinen Horisontti 2020 -hankkeiden täytäntöönpanon kannalta, sillä joko ECSEL-yhteisyritys tai komissio toimittaa jälkitarkastukset (12).

Varauman sisältävä lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

17.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kohdissa 13–15 kuvatun seikan mahdollisia vaikutuksia lukuun ottamatta 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä vuodelta annetun ECSEL-yhteisyrityksen tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

18.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

19.

Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n (ja assosioituneiden kumppaneiden) on raportoitava hallintoneuvostolle vuosittain 31. tammikuuta mennessä aiempina varainhoitovuosina antamiensa luontoissuoritusten arvosta (13). Osakkaiden luontoissuoritukset on kirjattava näiden tietojen pohjalta ja Euroopan komission yhteisyritykselle antamien ohjeiden mukaisesti yhteisyrityksen tileihin.

20.

Yhteisyrityksen yksityisen sektorin osakkaat eivät pystyneet raportoimaan Horisontti 2020 -hankkeiden tosiasiallisten täytäntöönpanokulujen määrästä lopullisen tilinpäätöksen laatimisajankohtana (14). Tästä syystä tilinpäätökseen Horisontti 2020 -ohjelmaa varten kirjattujen vuoden 2015 luontoissuoritusten määrä perustuu arvioihin, jotka yhteisyritys on tehnyt osakkaille vuoden 2015 loppuun mennessä aiheutuneista kuluista (15).

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

21.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 108,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 168 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 91 prosenttia (16).

22.

Kaikki vuonna 2015 tehdyt operatiiviset maksusitoumukset (102,5 miljoonaa euroa) olivat kokonaissitoumuksia, joiden osalta avustussopimuksia ei ollut vielä tehty. Kokonaissitoumusten taso kuvastaa sitä, miten paljon Horisontti 2020 -hankkeista vuonna 2015 järjestettyjen ehdotuspyyntöjen neuvottelumenettelyihin menee aikaa.

ECSEL-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

23.

ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset olivat tehneet päättämiseensä eli 26. kesäkuuta 2014 mennessä sitoumuksia seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavista operatiivisista toimista 623 miljoonan euron verran (17). ECSEL-yhteisyrityksen tileille oli suoritettu vuoden 2015 loppuun mennessä maksuja yhteensä 293 miljoonan euron verran (18) (47 prosenttia operatiivisista sitoumuksista (19)).

ECSEL-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

24.

EU (20) rahoittaa ECSEL-yhteisyrityksen käynnistämiin toimiin liittyviä operatiivisia ja hallinnollisia kuluja Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä kaikkiaan 1 185 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta ECSEL-yhteisyritys teki vuoden 2015 loppuun mennessä sitoumuksia 257,5 miljoonan euron verran (22 prosenttia) ja suoritti maksuja 56 miljoonan euron verran (22 prosenttia sitoumuksista). EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksena 1,4 miljoonaa euroa.

25.

ECSEL-yhteisyrityksen 28 osallistujavaltion on osallistuttava ECSEL-yhteisyrityksen toimintamenoihin määrällä, joka vastaa unionin rahoitusosuutta ja on ainakin 1 170 miljoonaa euroa (21). Tilanne oli huhtikuussa 2016 seuraavanlainen: vuonna 2014 ehdotuspyyntöihin osallistuneista 20 osallistujavaltiosta yhdeksän ei ilmoittanut maksuja kyseiseltä ajanjaksolta ja 11 ilmoitti suorittaneensa maksuja (lähinnä ennakkomaksuja) yhteensä 15,8 miljoonan euron verran.

26.

Muiden osakkaiden odotetaan maksavan luontoissuorituksena ainakin 1 657,5 miljoonan euron verran (22). Yksityisen sektorin osakkaiden vuodelle 2015 luontoissuoritusten määrän on arvioitu olevan 58,7 miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin osakkaiden yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin maksamien käteissuoritusten määrä oli 31. joulukuuta 2015 yhteensä 3,6 miljoonaa euroa (23).

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

27.

ECSEL-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se kehittää Horisontti 2020-avustusten saajien jälkitarkastuksia. Seitsemännen puiteohjelman hankkeiden avustusten saajien jälkitarkastukset on siirretty kansallisten rahoitusviranomaisten (24) tehtäväksi. Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla tarkastetaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset.

Petostentorjuntastrategia

28.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaan yhteisyrityksen talousarvio on toteutettava vaikuttavien ja tehokkaiden sisäisen valvonnan standardien mukaisesti; sisäisessä valvonnassa on otettava huomioon petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta mukaan lukien (25).

29.

Komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia hyväksyttiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin maaliskuussa 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (26). Tutkimusalan petostentorjuntastrategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu tutkimusalan yhteisyritysten toteutettavaksi.

30.

ECSEL-yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet ehkäistään ja havaitaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet, jälkitarkastukset avustusten saajien luona). Yhteisyritys ei ole kuitenkaan vielä tehnyt perusteellista analyysia päivitetyn tutkimusalan petostentorjuntastrategian myötä käyttöön otetuista uusista toimenpiteistä.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

31.

ECSEL-yhteisyritys esitti Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen (27) mukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan erityiset tutkimustuloksia mittaavat indikaattorit (suorituskykyindikaattorit ja monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (28).

Eturistiriidat

32.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 561/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152).

(2)  Tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelma hyväksyttiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(3)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(4)  Kaudella 2014–2017 on maksettava ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 72/2008 (EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21) ja ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 74/2008 (EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52) mukaisesti käynnistettyjen toimintojen päättämiseen liittyviä ECSEL-yhteisyrityksen hallintokuluja varten seuraavat rahoitusosuudet: a) 2 050 000 euroa unionilta, b) 1 430 000 euroa AENEAS-järjestöltä ja c) 975 000 euroa ARTEMISIA-järjestöltä.

(5)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(6)  Sisältää selvityksen talousarvion toteuttamisesta, yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(7)  EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.

(8)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(9)  Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(10)  ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten hyväksymien jälkitarkastusstrategioiden mukaisesti yhteisyrityksen on arvioitava vähintään kerran vuodessa, saadaanko osakasvaltioiden toimittamien tietojen perusteella riittävä varmuus tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

(11)  Ks. myös ECSEL-yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomuksen 9. luku.

(12)  Asetus (EU) N:o 561/2014, 13 artikla.

(13)  Asetus (EU) N:o 561/2014, 4 artiklan 3 ja 4 kohta.

(14)  Yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 16 artiklan 3 kohdassa määritellään luontoissuoritus yksityisen sektorin osakkaille aiheutuneiksi kuluiksi, joista on vähennetty ECSEL-yhteisyrityksen ja osallistujavaltioiden rahoitusosuudet sekä kaikki muut näitä kuluja varten maksetut EU:n rahoitusosuudet. Kuten Euroopan komissio totesi heinäkuussa 2016 antamassaan ohjeessa, ECSEL-yhteisyrityksen tapauksessa hankkeisiin tarkoitettu rahoitusosuus voidaan määrittää vasta hankkeen loppuvaiheessa, kun yksityisen sektorin osakkaat voivat laskea omat luontoissuorituksensa (toisin sanoen monet osallistujavaltiot vahvistavat kulut vasta hankkeen loppuvaiheessa).

(15)  Arvioiden mukaan Horisontti 2020 -ohjelmalle on vuonna 2015 osoitettu luontoissuorituksia 58,7 miljoonan euron verran. Yhteisyritys laski luontoissuorituksia koskevan arvionsa tarkimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrä ei kuitenkaan ole riippumattomien ulkoisten tarkastajien todentama (asetus (EU) N:o 561/2014, 4 artiklan 5 kohta) eikä yhteisyrityksen hallintoneuvoston hyväksymä.

(16)  Täytäntöönpannuista 152,4 miljoonan euron (91 prosenttia) maksumäärärahoista osoitettiin 64,7 miljoonaa euroa seitsemännen puiteohjelman alaisiin ENIAC-hankkeisiin, 27,5 miljoonaa euroa seitsemännen puiteohjelman alaisiin ARTEMIS-hankkeisiin, 55,7 miljoonaa euroa ECSEL-yhteisyrityksen vuoden 2014 ehdotuspyyntöihin perustuviin Horisontti 2020 -hankkeisiin ja 4,5 miljoonaa euroa hallinnollisiin menoihin.

(17)  ARTEMIS-yhteisyrityksen osalta 181 miljoonaa euroa ja ENIAC-yhteisyrityksen osalta 442 miljoonaa euroa.

(18)  ARTEMIS-yhteisyrityksen osalta 114,5 miljoonaa euroa ja ENIAC-yhteisyrityksen osalta 178,5 miljoonaa euroa.

(19)  ARTEMIS-yhteisyrityksen osalta 63 prosenttia ja ENIAC-yhteisyrityken osalta 40 prosenttia.

(20)  Asetus (EU) N:o 561/2014, 3 artiklan 1 kohta.

(21)  Asetus (EU) N:o 561/2014, 4 artiklan 1 kohta.

(22)  Asetus (EU) N:o 561/2014, 4 artiklan 2 kohta.

(23)  Vuoden lopussa yhdeltä teollisuusjärjestöltä oli vielä saamatta 188 000 euron käteissuoritus; määrä maksettiin kokonaan vuonna 2016.

(24)  Ks. myös kohta 14.

(25)  ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten 12 artikla.

(26)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen perustaminen; keskukseen kuuluu keskitetty tarkastusyksikkö ja se kattaa EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistetut liiketoimintaprosessit.

(27)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla.

(28)  ECSEL-yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, liitteet 5, 6 ja 7, s. 71–77.


LIITE

ECSEL-yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 187 ja 188 artikla)

Neuvoston asetus (EU) N:o 561/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013.

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

(Neuvoston asetus (EU) N:o 561/2014)

Tavoitteet

ECSEL-yhteisyrityksen tavoitteet ovat seuraavat:

a)

edistää asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja erityisesti päätöksen 2013/743/EU II osan täytäntöönpanoa

b)

edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alan kehittämistä unionissa

c)

varmistaa keskeisillä markkinoilla ja yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyssä tarvittavien elektronisten komponenttien ja järjestelmien saatavuus ja pyrkiä näin pitämään Eurooppa teknologian kehityksen eturintamassa, kuromaan umpeen tutkimuksen ja hyödyntämisen välistä kuilua, vahvistamaan innovointikykyä sekä luomaan talouskasvua ja lisäämään työllisyyttä unionissa

d)

yhdenmukaistaa strategiat jäsenvaltioiden kanssa yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja julkisen tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi välttämällä toimien turhaa päällekkäisyyttä ja hajautumista sekä helpottamalla tutkimus- ja innovointialan toimijoiden osallistumista

e)

ylläpitää ja lisätä puolijohteiden ja älykkäiden järjestelmien valmistuskapasiteettia Euroopassa, myös johtoasemaa valmistuslaitteiden ja materiaalien jalostuksen alalla

f)

varmistaa johtoasema suunnittelun ja järjestelmätekniikan sekä sulautettujen teknologioiden alalla ja vahvistaa sitä

g)

tarjota kaikille sidosryhmille mahdollisuus käyttää maailman huipputason infrastruktuuria elektronisten komponenttien sekä sulautettujen/kyberfyysisten ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja valmistuksessa

h)

luoda dynaaminen toimintaympäristö, jolla osallistetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja vahvistetaan siten olemassa olevia klustereita ja edistetään uusien klusterien perustamista lupaaville uusille aloille.

Hallinto

Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen johtava elin. Ohjelmatoimistoa johtaa toimitusjohtaja. Teollisuutta edustaa yksityisten osakkaiden neuvosto. Unionia edustava komissio ja osallistujavaltiot muodostavat julkisten tahojen neuvoston.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

Talousarvio

107 654 814,00 euroa sitoumuksiin

161 500 000,00 euroa maksuihin

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Henkilöstötaulukossa on 30 tointa (14 väliaikaista ja 15 sopimussuhteista ja yksi kansallinen asiantuntija), joista oli täytettynä 28 tointa. Tehtävät jakautuvat seuraavasti: operatiiviset tehtävät (13); hallinnolliset tehtävät (12); sekalaiset tehtävät (3).

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Ks. ECSEL-yhteisyrityksen toimintakertomus vuodelta 2015 (www.ecsel.eu).

Lähde: ECSEL-yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

20.

Luontoissuorituksina maksetut maksuosuudet vuodelle 2015 on kirjattu varainhoitovuoden 2015 tilinpäätökseen, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt. Ne on kirjattu asiaan liittyvän metodologian mukaisesti, jonka hallintoneuvosto on myös hyväksynyt kesäkuussa 2016.

30.

Yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi tutkimusyksiköiden yhteisen petostentorjuntastrategian 13. toukokuuta 2015 (päätös GB-2015-34). Vuoden 2015 syksystä lähtien kaikki avustusten hallinnoinnin prosessien parissa työskentelevät ECSEL-yhteisyrityksen henkilöstön jäsenet ovat osallistuneet Euroopan komission järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Suunnitteilla on myös uusia koulutustilaisuuksia.

Vuonna 2016 ECSEL-yhteisyritys toteuttaa edelleen joitakin toimenpiteitä sisäisen valvonnan ympäristön parantamiseksi petosten ehkäisyä koskevien sisäisten toimintalinjojen osalta.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/33


KERTOMUS

ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/05)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–3

34

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

4

34

TARKASTUSLAUSUMA

5–17

34

Lausunto tilien luotettavuudesta

10

35

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

11

35

Tiettyjä seikkoja painottava kappale

12–17

36

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

18–19

37

Tilinpäätöksen esittäminen

18

37

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

19

37

HUOMAUTUKSET YHTEISYRITYKSEN VALVONTAJÄRJESTELMIIN SISÄLTYVISTÄ KESKEISISTÄ KONTROLLEISTA

20–25

37

Operatiiviset hankinnat ja avustukset

21–22

38

Operatiivisten hankintasopimusten ja avustusten yleinen valvonta ja seuranta

23–25

39

MUUT SEIKAT

26–30

39

Petostentorjuntastrategia

26

39

Oikeusperusta

27–29

39

Vuotuinen toimintakertomus

30

40

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

31–36

40

Teollis- ja tekijänoikeudet ja teollisuuspolitiikka

31–33

40

Isäntävaltiosopimus

34–35

40

Henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt

36

40

LIITE

41

JOHDANTO

1.

ITERin (1) ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys (F4E) perustettiin 35 vuodeksi maaliskuussa 2007 (2). Fuusiotoiminnot oli tarkoitus kehittää Ranskan Cadaracheen, mutta yhteisyrityksen toimipaikka on Barcelonassa.

2.

Yhteisyrityksen tehtävänä on (3):

a)

vastata Euratomin osuudesta fuusioenergia-alan kansainvälisessä ITER-organisaatiossa (4)

b)

vastata Euratomin osuudesta Japanin kanssa toteutettavissa fuusioenergian nopeaan toteuttamiseen tähtäävissä laajemman lähestymistavan toimissa (yhteisissä täydentävissä fuusiotutkimustoimissa)

c)

valmistella ja koordinoida toimintaohjelmaa, jolla valmistellaan koefuusioreaktorin ja muiden asiaan liittyvien laitteistojen, kuten kansainvälisen fuusiomateriaalien säteilytyslaitoksen rakentamista.

3.

Yhteisyrityksen osakkaita ovat Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), jota edustaa Euroopan komissio, Euratomin jäsenvaltiot sekä muut maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla (31. joulukuuta 2015 alkaen: Sveitsi).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

4.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

5.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan yhteisyrityksen tilinpäätöksen (5), joka sisältää tilinpäätöslaskelmat ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (6)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta; ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

6.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) 39 ja 50 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (8) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

7.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (9) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

8.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

9.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä jäljempänä esitettävien lausuntojen perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

10.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

Tiettyjä seikkoja painottava kappale

12.

Asettamatta kyseenalaiseksi kohdissa 10 ja 11 esitettyjä lausuntoja tilintarkastustuomioistuin pyytää kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin. Neuvoston 7. heinäkuuta 2010 hyväksymissä päätelmissä (10) vahvistettiin, että yhteisyrityksen rahoitusosuus on 6,6 miljardia euroa (vuoden 2008 arvon mukaan) alustavasti vuodeksi 2020 suunnitellussa ITER-hankkeen rakennusvaiheessa. Tämä määrä kaksinkertaisti hankkeen rakennusvaiheeseen alun perin budjetoidut menot. Se ei sisältänyt Euroopan komission vuonna 2010 ehdottamaa 663 miljoonan euron määrää, joka oli tarkoitettu kattamaan mahdolliset ennakoimattomat menot (11).

13.

ITER-toimien (12) monimutkaisuuden seurauksena on olemassa merkittävä riski, että yhteisyrityksen rahoitusosuus hankkeen rakennusvaiheessa kasvaa (13). Riski johtuu lähinnä hankkeen suoritteiden laajuudessa (14) tapahtuneista muutoksista ja nykyiseen epärealistisena (15) pidettyyn aikatauluun liittyneistä viiveistä. Kansainvälisen ITER-organisaation neuvoston oli alun perin määrä julkaista uudet ITER-hankkeen perusmääreet (laajuus, aikataulu ja kulut) kesäkuussa 2015, mutta julkaisua lykättiin ensin marraskuuhun 2015 ja sitten kesäkuuhun 2016. ITER-organisaation neuvosto hyväksyi 15. ja 16. kesäkuuta 2016 pitämässään kokouksessa ITER-hanketta varten ajan tasalle saatetun yhdennetyn aikataulun, jonka mukaan rakennusvaiheen strateginen välitavoite (”ensimmäinen plasma”) on saavutettava joulukuussa 2025.

14.

F4E käynnisti vuonna 2015 laajan laskennan, jonka avulla määritettiin yhteisyrityksen hankkeen rakennusvaiheeseen myöntämän osuuden lopullisia kustannuksia koskeva arvio. Tuloksen mukaan kustannusten odotetaan kasvavan noin 2 375 miljoonaa euroa (16) (suuriin teknisiin hankkeisiin sovellettavan 50 prosentin luottamustason mukaan) (17).

15.

F4E ei ole vielä päivittänyt yhteisyrityksen ITERille osoittaman osuuden arvonmääritystä rakennusvaiheen päättämisen jälkeiseltä ajalta.

16.

Kansainvälisen ITER-organisaation pääjohtaja esitti vuonna 2015 ITER-hankkeeseen kohdistuvien haasteiden vuoksi ITER-organisaation neuvostolle toimintasuunnitelman, johon sisältyy erityisiä toimenpiteitä, joilla on määrä puuttua hankkeen kehittämistä haittaaviin pääasiallisiin rajoitteisiin (18). F4E:n hallintoneuvosto hyväksyi oman toimintasuunnitelmansa, joka on pitkälti kansainvälisen ITER-organisaation toimintasuunnitelman (19) mukainen. Tietyt keskeiset toimet käynnistettiin vuonna 2015 (20), kun taas päätökset molempien toimintasuunnitelmien täysimääräisestä täytäntöönpanosta tehtiin uuden aikataulun ja ITER-hankkeen resurssien osalta ITER-neuvoston kesäkuun 2016 kokouksessa.

17.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

18.

Tilinpäätöksen liitetietojen 4.3.1.1 kohdassa ”Kansainvälisen ITER-organisaation kanssa tehdyt ITER-hankintajärjestelyt” olevasta taulukosta ja tiedoista käy ilmi toteutetut hankintajärjestelyt (sarake 3) ja tähän mennessä maksetut hankintajärjestelyt (sarake 4). Taulukosta ei kuitenkaan käy ilmi, mihin asti käynnissä olevissa urakoissa on tosiasiassa päästy. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä F4E täydensi näitä tietoja seuraavasti: kesken olevaa työtä koskevassa arviossa otettiin huomioon hankintamenettelyihin liittyviä sopimuksia koskevien menojen kokonaismäärä, ja lisäksi esitettiin kaavio, josta käy ilmi, onko kunkin kansainvälisen ITER-organisaation (21) kanssa tehdyn hankintajärjestelyn välitavoitteet saavutettu. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä esitetystä arviosta huolimatta esitystapaa on edelleen kehitettävä, jotta yhteisyrityksen (22) tähän asti toteuttamien toimintojen tilanteesta ja arvosta saataisiin täsmällisempiä tietoja.

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

19.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 467,9 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 586,08 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli sata prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 99,9 prosenttia. Vuoden 2015 alustavaan talousarvioon sisältyneiden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli kuitenkin 49 prosenttia (23). Maksusitoumusmäärärahoihin käytettävissä olleista 467,9 miljoonasta eurosta 52 prosenttia toteutettiin suorien yksittäisten sitoumusten perusteella ja loput 48 prosenttia kokonaissitoumusten perusteella (24). Vuoden 2015 alustavaan talousarvioon sisältyneiden maksumäärärahojen käyttöaste oli 82 prosenttia (25).

HUOMAUTUKSET YHTEISYRITYKSEN VALVONTAJÄRJESTELMIIN SISÄLTYVISTÄ KESKEISISTÄ KONTROLLEISTA

20.

Monilla aloilla on edistytty merkittävästi, ja F4E:n vuonna 2015 suorittama hankkeen rakennusvaiheen lopullisia kustannuksia koskevan arvion laskenta oli huomattava saavutus (ks. kohdat 14 ja 15). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikaan (huhtikuussa 2016) käsiteltiin useita yhteisyrityksen toiminnan hallinnointiin liittyviä keskeisiä toimia:

F4E kehittää edelleen kaikkia operatiivisia sekä rahoitus- ja budjetointitietoja varten keskitettyä ja yhdenmukaista hallinnointijärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ja valvoa säännöllisesti arvioita, kuluja ja poikkeamia. Hallintoneuvosto hyväksyi 8. ja 9. kesäkuuta 2015 pitämässään kokouksessa johtajan ehdotuksen, jonka mukaan toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) toteutetaan kahdessa vuodessa.

F4E on kehittänyt järjestelmän (sopimusten jäljittämiseen), jonka avulla hallinnoidaan kaikkia täytäntöönpantaviin sopimuksiin tehtyjä muutoksia ja raportoidaan poikkeamista ja vaikutuksista kuluihin.

Kansainvälisen ITER-organisaation kanssa keskustellaan järjestelmästä, jonka avulla saadaan tietoa toimien täytäntöönpanoasteen arvosta (ansaitun arvon hallinta). Tarkoituksena on parantaa varoja koskevien välitavoitteiden jakautumista hankintajärjestelyjen aikana (ks. kohta 18).

F4E-yhteisyrityksen aiempien sisäisten tarkastusten (26) perusteella hyväksymien toimintasuunnitelmien yleisen edistymisen osalta voidaan todeta, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen toimittamisajankohtana ainoastaan viisi suositusta oli vielä avoimena (27).

Vuonna 2015 yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö sai valmiiksi kaksi toimeksiantoa, jotka liittyivät neutral beamer -järjestelmiin ja cryoplant-järjestelmiin. Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimitti kolme tarkastuksia koskevaa seurantatoimenksiantoa (28), joiden osalta ei ollut enää voimassa olevia suosituksia.

Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto kohdisti vuonna 2015 seurantaa vuonna 2013 toteuttamaansa rajoitettuun arviointiin, joka koski tarjouskilpailuerän 03 (Tokamak-rakennuskompleksi) hankinnassa käytettyä kilpailullista neuvottelumenettelyä. Sisäisen tarkastuksen yksikkö otti huomioon F4E:n tekemän työn, jonka tarkoituksena oli panna täytäntöön hankintaprosessia yleisesti parantavat suositukset. Kaksi suositusta oli edelleen avoimina (29). Sisäisen tarkastuksen yksikkö kohdisti seurantaa myös sen vuonna 2012 toimittaman hankintajärjestelyjä koskevan tarkastuksen jäljellä oleviin suosituksiin. Sisäisen tarkastuksen yksikkö totesi, että yhdeksästä edelleen jäljellä olevasta suosituksesta oli vuonna 2014 toteutetun ensimmäisen seurannan jälkeen pantu täytäntöön riittävällä tavalla seitsemän suositusta; muut kaksi suositusta arvioidaan uudelleen uuden hankintajärjestelyjen (30) täytäntöönpanoa koskevan toimeksiannon yhteydessä.

Vuonna 2015 yhteisyritys teetti F4E:n kiinteistösopimusten (31) riippumattoman arvioinnin. Muiden F4E:n kiinteistöalalla kärsimistä viiveistä ja kulupoikkeamisesta tekemiensä päätelmien lomassa (ks. kohdat 13 ja 14) laatijat toistivat arvionsa, jonka mukaan aikataulu ja varaus ennakoimattomia menoja varten olivat epärealistisia, mikä johtui hankkeen rakenteen alhaisesta toteuttamiskelpoisuudesta.

F4E:n sisäisellä riskinhallintajärjestelmällä ei yksilöity uusia riskejä vuonna 2015. Vuonna 2015 havaituista erittäin riskialttiista 16 toimesta 11 on pantu täytäntöön, kolmen täytäntöönpano on kesken ja kaksi toimea on vielä käynnistämättä.

Operatiiviset hankinnat ja avustukset

21.

Kaikista vuonna 2015 käynnistetyistä 84 operatiivisesta tarjouskilpailumenettelystä 45 prosenttia oli neuvottelumenettelyjä (58 prosenttia vuonna 2014). Vaikka yhteisyritys vähensi vuonna 2015 neuvottelumenettelyjen prosenttiosuutta, sen on edelleen pyrittävä lisäämään operatiivisten hankintamenettelyjensä kilpailukykyä. Avustusten osalta ehdotuksia saatiin pyyntöä kohti keskimäärin 1,4.

22.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viisi operatiivista hankintamenettelyä. Hankintamenettelyjen käynnistämisvaiheessa on edistytty merkittävällä tavalla kuluarvioiden päivittämisessä. Tarkastuksessa tulivat kuitenkin ilmi seuraavat puutteet:

Yhdessä tapauksessa lopullisia kustannuksia koskeva arvio (32) oli menettelyn käynnistämisvaiheessa myönnettyä sopimusbudjettia 21 prosenttia korkeampi (4,7 miljoonaa euroa vuoden 2008 arvon mukaan). Eräässä toisessa menettelyssä kasvu oli 20 prosenttia (11,9 miljoonaa euroa vuoden 2008 arvon mukaan).

Yksi hankintamenettely saatiin päätökseen vasta kahdeksan kuukauden kuluttua hankintastrategiassa vahvistetusta määräpäivästä. Yksi syy tähän oli se, että tarjousten jättämismenettelyn päätökseen saattaminen viivästyi kolmella kuukaudella. Tämän seurauksena sopimus tehtiin lokakuussa 2015 eikä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti helmikuussa 2015.

Yhdessä tapauksessa jälki-ilmoitus oli julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, mutta F4E ei ollut julkaissut viitettä kyseiseen ilmoitukseen sivustollaan, vaikka tätä vaaditaan yhteisyrityksen varainhoitoasetuksessa.

Operatiivisten hankintasopimusten ja avustusten yleinen valvonta ja seuranta

23.

Yhteisyrityksellä on järjestelmä, jonka avulla tarkastetaan (33), ovatko toimeksisaajat noudattaneet laadunvarmennusta koskevia vaatimuksia (34).

24.

Yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto kattoivat vuoden 2015 tarkastussuunnitelmissaan operatiivisten sopimusten yleisen valvonnan ja seurannan (rahoitukseen ja säännönmukaisuuteen kohdistuvat tarkastukset mukaan luettuna) (35).

25.

F4E kohdisti vuonna 2015 jälkitarkastuksia kolmeen edunsaajaan, jotka olivat saaneet sen myöntämiä avustuksia (36). F4E toteuttaa havaittujen virheiden (37) korjaamiseen tarvittavia toimia, mutta jäännösvirhetasoa ei ole laskettu, koska tähän mennessä (38) on toimitettu vain vähän jälkitarkastuksia ja koska F4E:n myöntämien avustusten vaikutus sen koko talousarvioon (39) on pieni.

MUUT SEIKAT

Petostentorjuntastrategia

26.

F4E:n hallintoneuvosto hyväksyi 8. ja 9. kesäkuuta 2015 petostentorjuntastrategian ja vastaavan toimintasuunnitelman. Yhteisyritys hyväksyi 9. joulukuuta 2015 myös päätöksen ilmiantamista koskevista säännöistä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusajankohtana (huhtikuussa 2016) suurin osa toimista oli pantu täytäntöön, viestintää toteutettiin ja yhteisyrityksen kaikille osastoille järjestettiin koulutusta.

Oikeusperusta

27.

EU:n yleiseen talousarvioon sovellettava uusi varainhoitoasetus (40) hyväksyttiin 25. lokakuuta 2012, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 (41). Uuden varainhoitoasetuksen 208 artiklassa tarkoitettuihin elimiin (42) sovellettava varainhoidon puiteasetus tuli voimaan 8. joulukuuta 2013.

28.

F4E:n hallintoneuvosto muutti lopulta 2. joulukuuta 2015 varainhoitoa koskevia säännöksiään ja niiden soveltamissääntöjä uuden EU:n varainhoitokehyksen mukaiseksi. Euroopan komissio antoi helmikuussa 2016 myönteisen lausunnon tarkistuksista, jotka F4E oli sisällyttänyt varainhoitoa koskeviin säännöksiinsä, mutta pyysi yhteisyritystä harkitsemaan, voisiko se tarkentaa niitä soveltamissääntöjensä säännöksiä, jotka liittyvät poikkeamiin EU:n varainhoitoasetuksesta ja 208 artiklassa tarkoitettuihin elimiin sovellettavasta varainhoidon puiteasetuksesta (43).

29.

Uudet F4E:n varainhoitoa koskeva säännökset ja soveltamissäännöt tulivat voimaan takautuvasti 1. tammikuuta 2016. Uudet hankintaa ja avustuksia koskevat säännöt tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2016. F4E tarkistaa parhaillaan sääntöjä, jotka koskevat uusien vaatimusten piiriin kuuluvia yhteisyrityksen työmenettelyjä ja prosesseja.

Vuotuinen toimintakertomus

30.

F4E-yhteisyrityksen hallintoneuvoston puheenjohtaja viittaa yhteisyrityksen vuotta 2015 koskevassa toimintakertomuksessa kustannusylityksiin ja tähänastisiin ITER-hankkeen toteuttamista haitanneisiin viiveisiin sekä odotuksiin uuden talousarvion ja aikataulun aikaansaamisesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi F4E-yhteisyrityksen johtaja vahvistaa, että sisäisen valvonnan järjestelmää tehostetaan edelleen, jotta sen avulla lievennettäisiin asianmukaisesti tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia riskejä erityisesti niiltä osin, kuin ne koskevat yhteisyrityksen ITER-hankkeen (44) rakennusvaiheeseen osoittaman rahoitusosuuden määrää.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Teollis- ja tekijänoikeudet ja teollisuuspolitiikka

31.

Yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi 27. kesäkuuta 2013 päätöksen fuusioenergia-alan teollisuuspolitiikan ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan politiikan toteuttamisesta sekä tietojen levittämisestä.

32.

Yhteisyritys on laatinut hankintastrategiaa koskevan asiakirjan kutakin hankintatoimea varten. Yhteisyritys on laatinut kunkin hankintatoimen tulosaineiston omistusoikeuden osalta hankintastrategian täytäntöönpanon seurantaan käytettävän tarkistuslistan.

33.

Tarkastuksen aikaan (huhtikuussa 2016) F4E oli toteuttanut suurimman osan F4E:n hallintoneuvoston 27. kesäkuuta 2013 tekemään päätökseen sisältyvistä määräyksistä. Viittä määräystä ei kuitenkaan ollut vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön (45) ja kolmea ei ollut vielä pantu miltään osin täytäntöön (46). Näiden toimintalinjojen täytäntöönpanoa koskeva vaikutusarviointi on suunniteltu, mutta sitä ei ole vielä toteutettu.

Isäntävaltiosopimus

34.

Espanjan kuningaskunnan kanssa 28. kesäkuuta 2007 tehdyn isäntävaltiosopimuksen mukaan yhteisyrityksen käyttöön olisi pitänyt antaa pysyvät tilat kesäkuuhun 2010 mennessä.

35.

F4E-yhteisyrityksen ja Espanjan hallituksen välisen yhteydenpidon perusteella yhteisyritykselle esitettiin virallinen tarjous 10. maaliskuuta 2015. Isäntävaltio ilmoitti joulukuussa 2015 F4E:n hallintoneuvostolle, että 10. maaliskuuta 2015 esitetyn tarjouksen virallistamisesta ministeritasolla käytäviä neuvotteluja ei ollut saatu päätökseen. Isäntävaltio tarjoutui sen sijaan aloittamaan neuvottelut kiinteistön omistajan kanssa siitä, voisiko F4E:n nykyisestä toimipaikasta tulla yhteisyrityksen pysyvä toimipaikka. Tarkastuksen aikaan (huhtikuussa 2016) yhteisyritys oli parhaillaan tutkimassa kyseistä uutta ehdotusta.

Henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt

36.

Yhteisyritys hyväksyi edelleen vuonna 2015 useita henkilöstösääntöjen soveltamissääntöjä, jotka vastaavat EU:n henkilöstösääntöjen soveltamissääntöjä (47). Tästä huolimatta tietyt henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ovat vielä hyväksymättä (48).

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti


(1)  International Thermonuclear Experimental Reactor (kansainvälinen lämpöydinkoereaktori).

(2)  Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58). Päätöstä on muutettu neuvoston päätöksellä 2013/791/Euratom, tehty 13 päivänä joulukuuta 2013 (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 100), ja neuvoston päätöksellä (Euratom) 2015/224, tehty 10 päivänä helmikuuta 2015 (EUVL L 37, 13.2.2015, s. 8).

(3)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(4)  Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio perustettiin lokakuussa 2007 alun perin 35 vuodeksi. Organisaation tehtävänä on panna täytäntöön ITER-hanke, jonka avulla pyritään osoittamaan fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus. Organisaatioon kuuluvat Euratom, Kiinan kansantasavalta, Intian tasavalta, Japani, Korean tasavalta, Venäjän federaatio ja Yhdysvallat.

(5)  Sisältää taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman, yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(6)  Selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(7)  EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

(8)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kun se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(9)  Delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, 107 artikla.

(10)  ITER-hankkeen tilannetta koskevat neuvoston päätelmät, 7. heinäkuuta 2010 (asiakirja 11902/10).

(11)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ITER-hankkeen tilanne ja mahdollinen jatko (KOM(2010) 226 lopullinen), 4. toukokuuta 2010.

(12)  Tämä on seurausta erityisesti innovatiivisista teknisistä ratkaisuista ja teknisistä haasteista, jotka liittyivät useisiin kansainväliselle ITER-organisaatiolle maksettaviin luontaissuorituksiin. Tilanteeseen vaikuttivat lisäksi teknisiin eritelmiin ja laajuuteen liittyvät muutokset, jotka ovat kansainvälisen ITER-organisaation vastuulla ja joihin F4E voi vaikuttaa vähän tai ei lainkaan.

(13)  Asia tuotiin esille myös EU:n neuvostolle marraskuussa 2015 toimitetussa edistymiskertomuksessa (Fusion for Energy Progress Report) ja kertomusta koskevassa neljännessä vuotuisessa arvioinnissa (4th Annual Assessment of Fusion for Energy – Report to the Council of the European Union of November 2015).

(14)  Kansainväliselle ITER-organisaatiolle maksettavia luontaissuorituksia koskevan hankemuutospyynnön osalta osoittautui, että (MAC-10-suuntaviivojen mukaisten) muutosten vuoksi kasvaneiden kulujen korvaamiseen käytetty aiempi järjestelmä ei ollut tehokas, millä oli kielteinen vaikutus F4E:n hankkeeseen antaman osuuden kuluihin. ITER-organisaation neuvosto sopi maaliskuussa 2015 siitä, että vanha järjestelmä korvataan uudella vararahastolla, josta on tarkoitus kuitata kulupoikkeamat, jotka johtuvat kotimaisten virastojen hankkeeseen osoittamien osuuksien laajuuteen tehdyistä muutoksista.

(15)  Tilintarkastustuomioistuimen kertomus varainhoitovuodelta 2013 (EUVL C 452, 16.12.2014, s. 44), kohta 12, alaviite 12.

(16)  Arvioon sisältyy kansainväliselle ITER-organisaatiolle ennen vuotta 2020 osoitettava 300 miljoonan euron lisäkäteisrahoitus sekä Japaniin siirrettyjä EU:n hankintoja koskeva 75 miljoonan euron lisärahoitusosuus, joka ei sisältynyt alun perin esitettyyn kustannusarvioon. Ks. Fusion for Energy Progress Report to the Council of the European Union of November 2015.

(17)  Uusi arvio on 35 prosenttia suurempi kuin neuvoston vuonna 2010 hyväksymä luku. Määrä on myös suurempi kuin F4E:n marraskuussa 2014 raportoima 428 miljoonan euron kasvu (ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, kohta 14), koska vuonna 2015 toteutettiin aiempaa suuremmassa mittakaavassa laskenta, jonka avulla määritettiin koko rakennusvaiheen lopullisia kustannuksia koskeva arvio. Edellisellä kerralla arvioitiin ainoastaan tehtyjä sopimuksia koskevat kulupoikkeamat.

(18)  Kansainvälisen ITER-organisaation neuvosto nimitti 5. maaliskuuta 2015 uuden pääjohtajan ja vahvisti ITER-organisaation toimintasuunnitelman vuodelle 2015.

(19)  F4E:n hallintoneuvosto on vahvistanut F4E:n toimintasuunnitelmassa määritetyt pääperiaatteet ja erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea kansainvälisen ITER-organisaation uuden pääjohtajan kaavaileman uuden yhdennetyn organisaation perustamista. Hallintoneuvosto on pyytänyt tutkimaan kaikki toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon mahdollisesti liittyvät juridiset ongelmat.

(20)  Erityisesti vararahastomekanismin, hankejohtokunnan ja kiinteistöalan integroitujen hanketiimien perustaminen.

(21)  Ks. yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2015 alustava tilinpäätös, s. 33–35.

(22)  F4E oli sopimassa tarkastuksen aikaan (huhtikuussa 2016) kansainvälisen ITER-organisaation kanssa varojen jakoon koko hankintamenettelyn elinkaaren aikana sovellettavan kehyksen muuttamisesta siten, että tämä vastaisi tarkemmin kunkin kotimaisen viraston aikaansaamaa edistystä.

(23)  Alkuperäisessä talousarviossa, joka vahvistettiin 3. joulukuuta 2014, maksusitoumusmäärärahoja oli 953,6 miljoonaa euroa. Määrää vähennettiin 467,9 miljoonaan euroon lisätalousarvioissa (9. kesäkuuta ja 2. joulukuuta 2015). Syynä ovat ITERin rakennusmäärärahoja koskevaan talousarviolukuun liittyvien toimien toteutusviiveet.

(24)  Yksittäisten sitoumusten alhaista täytäntöönpanoastetta selittää ITER-hankkeen yleinen viivästyminen.

(25)  Alkuperäisessä talousarviossa, joka vahvistettiin 3. joulukuuta 2014, maksumäärärahoja oli 645,09 miljoonaa euroa. Määrää vähennettiin 526,08 miljoonaan euroon lisätalousarvioissa (9. kesäkuuta ja 2. joulukuuta 2015).

(26)  Sisäiset tarkastukset koskivat seuraavia aiheita: varainhoitoprosessit; avustusten hallinnointi; asiantuntijan kanssa tehtävät sopimukset; hankintaa edeltävät toimet; ITER-rakennuksia koskeva hankinta, valinta ja rekrytointi; ITER-rakennuksia koskevien sopimusten täytäntöönpanon seuranta; hankintajärjestelyiden valmistelu; tarjouskilpailuerän 03 hankinnassa (Tokamak-rakennuskompleksi) käytetyn kilpailullisen neuvottelumenettelyn arviointi ja sopimushallinnoinnin rajoitettu arviointi.

(27)  Yksi suositus ITER-rakennusten alan hankinnan tarkastuksesta, kaksi tarjouskilpailuerän 03 hankinnassa käytetyn kilpailullisen neuvottelumenettelyn arvioinnista ja kaksi sopimushallinnoinnin rajoitetusta arvioinnista.

(28)  Seuranta koski avustusten hallinnoinnin, hankintaa edeltävän operatiivisen toiminnan ja varainhoitoprosessin tarkastuksia.

(29)  Suositus 5 ”julkista hankintaa koskevan dokumentaation parantaminen” (arvioitu tärkeäksi) ja suositus 6 ”hankinnassa avustavien kolmansien osapuolten tuotosten riittävän hyväksynnän varmistaminen” (arvioitu erittäin tärkeäksi).

(30)  Suositus 7 ”lopullisia kustannuksia koskevaan arvioon liittyvän toimintapolitiikan hyväksyminen ja täytäntöönpano” (arvioitu kriittiseksi) ja suositus 9 ”hankesuunnitteluun, -raportointiin ja -seurantaan käytettävien it-välineiden rakenteen ja sisällön parantaminen” (arvioitu erittäin tärkeäksi).

(31)  ITER-rakennusten riippumaton hankearviointi (syys–marraskuu 2015) esitettiin F4E:n hallintoneuvostolle joulukuussa 2015.

(32)  F4E:n määritelmän mukaisesti lopullisia kuluja koskevalla arviolla tarkoitetaan aikatauluun sisältyvän toimen, työnosituksen osatekijän tai hankkeen odotettuja kokonaiskustannuksia, kun määritetyt työt on saatu päätökseen. Sovelletun kustannusarvion (EAC50) mukaan 50 prosentin todennäköisyydellä hankkeen täytäntöönpanokustannukset alittavat arvioidun määrän ja vastaavasti 50 prosentin todennäköisyydellä hankkeen täytäntöönpanokustannukset ylittävät arvioidun määrän.

(33)  Vuonna 2015 toimitetuista 19:stä laatua koskevasta tarkastuksesta 15 saatiin päätökseen huhtikuuhun 2016 mennessä, kolme oli kesken ja yksi oli peruuntunut. Tarkastusten yhteydessä havaittiin 33 tapausta, joissa menettelyjä ei ollut noudatettu, ja 127 parannusta vaativaa osa-aluetta.

(34)  Tarkastukset kattavat laatusuunnitelman; kaikki tapaukset, joissa ei ole noudatettu tiettyä vaatimusta; hankintojen valvonnan ja alihankinnan hallinnoinnin; dokumentoinnin ja tiedonhallinnan; muutosten ja poikkeamien hallinnoinnin; rakennustöihin sovellettavan laadunvalvontasuunnitelman; yksityiskohtaisen hankeaikataulun, sopimusten riskinhallinnan ja teknisiin töihin sovellettavan laadunvalvontasuunnitelman.

(35)  Ks. kohta 20, kolmas ja neljäs luetelmakohta.

(36)  Tarkastettavina oli yhdeksän avustusta (kolme kultakin avunsaajalta), joiden kokonaisarvo oli miljoona euroa ja osuus viisi prosenttia avustuksia saaneiden kokonaismäärästä ja 1,4 prosenttia tehtyjen avustussopimusten kokonaismäärästä (tilanne huhtikuussa 2016: F4E:n perustamisesta alkaen on sidottu yhteensä 76 miljoonaa euroa 66 edunsaajaa varten). Havaittujen virheiden taloudellinen vaikutus oli 26 000 euroa yhteisyrityksen hyväksi.

(37)  Joko kuittaamalla määrä tai esittämällä veloitusilmoitus.

(38)  Tarkastukseen oli valittu viisi edunsaajaa, joiden osalta oli tarkastettu yhteensä 5,7 miljoonan euron määrä, mikä vastaa 7,5:tä prosenttia sekä kaikista edunsaajista että F4E:n perustamisen jälkeen tehdyistä avustussopimuksista.

(39)  tilanne 31. joulukuuta 2015: 1,7 prosenttia 4,4 miljardin euron talousarviositoumusten kokonaismäärästä perustamisen jälkeen (ks. vuoden 2015 talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys, liite I).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(41)  Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 214 artikla mainittuine poikkeuksineen.

(42)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta (EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2).

(43)  Erityisesti seuraavilta osin: kriteerit, joiden mukaan oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä ennen talousarviositoumusta (varainhoitoa koskevat säännökset (VHS), 70 artiklan 2 kohta); kriteerit, joiden mukaan kansainvälisen organisaation, kotimaisten virastojen, kansainvälisen ITER-organisaation tai F4E:n isäntinä toimivien jäsenvaltioiden kanssa tehdään sopimuksia ilman julkista hankintaa koskevaa menettelyä (VHS, 85 b artikla); ehdot, jotka oikeuttavat poikkeamaan sopimusten kolmen vuoden enimmäiskestosta lisätoimitusten vuoksi (VHS, 85 e artikla), ja säännöt, jotka koskevat hallintoneuvoston laatimaa luetteloa organisaatioista, joille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä, sekä kyseisen luettelon käyttöä (VHS, 90 c artikla).

(44)  Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, kohta 27 (EUVL C 422, 17.12.2015, s. 33).

(45)  Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn osallistumisesta maksettavaa taloudellista korvausta koskevat suuntaviivat.

(46)  Ydinvastuuta koskeva laajennettu poikkeuslupa, siirtyminen lähinnä suorituskykyyn perustuviin hankintoihin ja kaksivaiheisen kilpailullisen neuvottelumenettelyn mahdollisuuden selvittäminen.

(47)  Erityisesti palvelukseenoton, eläkkeiden, palkkojen ja korvausten, työolojen, sairauskulujen, ammattietiikan ja käytöksen sekä palvelukseenoton ja EU:n ulkopuolella komennuksella työskentelevän henkilöstön osalta.

(48)  Muun muassa säännöt väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenotosta, sopimussuhteisen henkilöstön käytöstä ja palkkaamisesta, virkamiesten arviointi- ja ylennysmenettelyistä sekä kurinpitomenettelyistä ja hallinnollisista tutkimuksista.


LIITE

ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys (Barcelona)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus, 45 ja 49 artikla)

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen V luku ”Yhteisyritykset” ja erityisesti seuraavat artiklat:

45 artikla

”Yhteisön ydinteknisen teollisuuden kehitykselle erityisen tärkeitä yrityksiä voidaan perustaa tässä sopimuksessa tarkoitettuina yhteisyrityksinä seuraavien artiklojen määräysten mukaisesti.”

49 artikla

”Yhteisyritys perustetaan neuvoston päätöksellä. Yhteisyritys on oikeushenkilö.”

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

(neuvoston päätös 2007/198/Euratom, muutettuna neuvoston päätöksellä 2013/791/Euratom ja neuvoston päätöksellä (Euratom) 2015/224)

Tavoitteet

Vastata Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) osuudesta fuusioenergia-alan kansainvälisessä ITER-organisaatiossa

vastata Euratomin osuudesta Japanin kanssa toteutettavissa fuusioenergian nopeaan toteuttamiseen tähtäävissä laajemman lähestymistavan toimissa

valmistella ja sovittaa yhteen toimintaohjelma, jolla valmistellaan koefuusioreaktorin ja muiden asiaan liittyvien laitteistojen, kuten kansainvälisen fuusiomateriaalien säteilytyslaitoksen (International Fusion Materials Irradiation Facility, IFMIF), rakentamista.

Tehtävät

Valvoa ITER-hankkeen sijoituspaikan valmisteluja

hankkia ITER-organisaation käyttöön komponentteja, laitteita, materiaaleja ja muita voimavaroja

hallinnoida hankintajärjestelyjä suhteessa ITER-organisaatioon ja varsinkin tähän liittyviä laadunvarmistusmenettelyjä

valmistella ja sovittaa yhteen Euratomin osallistumista ITER-hankkeen tieteelliseen ja tekniseen hyödyntämiseen

sovittaa yhteen tieteellisiä ja teknologisia tutkimus- ja kehitystoimia, joilla tuetaan Euratomin osuutta ITER-organisaatiossa

vastata Euratomin rahoitusosuudesta ITER-organisaatiossa

toteuttaa järjestelyt henkilöstön antamiseksi ITER-organisaation käyttöön

toimia yhteyskanavana ITER-organisaatioon päin ja harjoittaa muunlaista ITER-sopimusta hyödyttävää toimintaa.

Hallinto

Hallintoneuvosto, pääjohtaja ja muut elimet

Hallintoneuvosto vastaa yhteisyrityksen valvonnasta sen pyrkiessä tavoitteisiinsa sekä varmistaa toiminnassaan tiiviin yhteistyön yhteisyrityksen ja sen osakkaiden välillä. Hallintoneuvoston sekä yhteisyrityksen päivittäisestä hallinnosta vastaavan ja sen laillisena edustajana toimivan pääjohtajan lisäksi yhteisyrityksen hallintoon osallistuu useita elimiä:

Puheenjohtajisto, tekninen asiantuntijaryhmä, hankintoja ja sopimuksia käsittelevä komitea, hallinto- ja johtokomitea, tarkastuskomitea ja sisäinen arviointipaneeli.

Sisäinen tarkastaja: sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto 1. tammikuuta 2012 alkaen.

Ulkoinen tarkastaja: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Vastuuvapauden myöntävä viranomainen: Euroopan parlamentti neuvoston suosituksesta.

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Tarkat tiedot vuoden 2015 toiminnasta ja palveluista esitetään yhteisyrityksen sivustolla http://www.fusionforenergy.europa.eu/

Lähde: ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

14.

ITER-hankkeen rakentamisen suorien kustannusten päivitetty kustannusennuste (EAC) ilmoitettiin ITER-yhteisyrityksen vuoden 2015 kertomuksessa Euroopan unionin neuvostolle. On kuitenkin pantava merkille, että ilmoitettu alustava luku ei sisältänyt ITER-organisaatiolle vuoden 2020 jälkeen maksettavia käteismaksuosuuksia. ITER-organisaation käteismaksuosuuksien vaadittua tasoa koskeva epävarmuus johtuu siitä, että ITER-organisaatio laati edelleen tarkistettua ITER-hankkeen aikataulua ja sen määrärahavaatimuksia, joita ITER-organisaation neuvosto ei ollut tuolloin vielä hyväksynyt.

Vuoden 2016 aikana ITER-yhteisyritys työskenteli tiiviisti ITER-organisaation kanssa keskittääkseen määrärahat toimintaan, jota ensimmäisen plasmahankkeen välitavoitteen saavuttaminen edellyttää.

Samaan aikaan ITER-organisaatio laati uutta aikataulua ITER-operaatioiden vaiheittaiselle suunnittelulle. ITER-organisaation neuvoston nimittämä riippumaton asiantuntijaryhmä tarkisti aikataulun, ja kesäkuussa 2016 ITER-organisaation neuvosto hyväksyi esiteltäväksi päivitetyn ITER-hankkeen aikataulun joulukuussa 2025 toteutettavaan ensimmäiseen plasmahankkeeseen asti (1).

Vaikka ITER-hankkeen rakentamista koskevien ITER-yhteisyrityksen suorien kustannusten kustannusennuste pysyykin uuden aikataulun mukaisesti olennaisilta osin samana kuin joulukuussa 2015 ilmoitetut arviot, ITER-organisaation kanssa tehdyn työn ansiosta vuoden 2020 jälkeisten ITER-organisaation käteismaksuosuuksien taso voidaan määrittää aiempaa luotettavammin.

ITER-yhteisyritys on lisäksi laatinut arvion alustavista rahoitusvaatimuksistaan toteuttamisvaiheen loppuunsaattamista varten ja esittänyt sen hallintoneuvostolle kesäkuussa 2016. Tätä arviota hiotaan edelleen marraskuussa 2016 järjestettävää ITER-organisaation neuvoston kokousta varten.

Lopuksi komissio valmistelee neuvostolle ja parlamentille annettavaa tiedonantoa ITER-hankkeen etenemistavasta ja pyytää valtuuksia laatia Euroopan unionin kanta marraskuussa 2016 järjestettävää ITER-organisaation neuvoston kokousta varten.

16.

Monet vuoden 2015 ITER-toimintasuunnitelmassa ja ITER-yhteisyrityksen toimintasuunnitelmassa esitetyt toimet ovat tarkoin määrättyjä, mutta monet toimet myös liittyvät jatkuviin parannuksiin ja ovat käynnissä koko ajan.

Kuudesta vuoden 2015 ITER-toimintasuunnitelman toimien pääryhmästä neljä on saatettu loppuun ja kaksi on käynnissä. ITER-yhteisyritys on tarkistanut vuoden 2015 toimintasuunnitelman ITER-organisaation neuvoston kesäkuussa 2016 tekemien päätösten perusteella ja katsoo, että suunnitelma säilyy pääosin samana.

Lisäksi ITER-yhteisyrityksen uusi johtaja on hallintoneuvoston pyynnöstä laatimassa parannussuunnitelmaa, joka sisältää vuoden 2015 toimintasuunnitelman osat, joita pannaan edelleen täytäntöön yhdessä vuoden 2016 aikana ilmenneiden uusien painopistoalojen kanssa. Niitä on muun muassa suora eteneminen ensimmäiseen plasmahankkeeseen.

18.

Käynnissä olevan työn arvon osalta ITER-yhteisyritys käyttää saatuja ITER-määrärahoja suhteessa ennustettuihin määrärahoihin. ITER-yhteisyritys käy ITER-organisaation kanssa keskusteluja, joiden tarkoituksena on sopia siitä, että luoton jakamistapa vastaisi aiempaa tarkemmin kunkin hankintajärjestelyn etenemistä.

19.

ITER-hankkeen viivästykset ovat pakottaneet ITER-kumppanit ottamaan käyttöön uuden perussuunnitelman, jossa ensimmäisen plasmahankkeen ajankohdaksi määritetään vuoden 2025 joulukuu. Viivästykset ovat vaikuttaneet suoraan sekä yksittäisiin maksusitoumuksiin että maksuihin ITER-yhteisyrityksessä, kun täytäntöönpanon lopullinen osuus on ollut pienempi kuin vuoden alussa odotettiin. Aiempaa realistisemman aikataulun hyväksymisen ansiosta talousarvion suunnittelua ja toteuttamista voidaan parantaa ja saada se vastaamaan paremmin välitavoitteita, jotka ITER-yhteisyrityksen on saavutettava.

20.

Keskitetty ja yhdenmukainen tietojen valvonta- ja seurantajärjestelmä

ITER-yhteisyrityksen hallintoneuvostolle ilmoitettiin vuonna 2015 tietojärjestelmän mahdollisesta käyttöönotosta. Seuraavien kuukausien aikana toteutettiin valmistelutoimia, joissa arvioitiin ITER-yhteisyrityksen tietojärjestelmien tilannetta ”sellaisenaan”, tietojen laatua ja prosessin kypsyyttä.

Vuoden 2016 alussa uuden johtajan ottaessa toimensa vastaan tehtiin ulkopuolinen arviointi, joka sisälsi vaikutustenarvioinnin sekä kustannus-hyötyanalyysin eri vaihtoehdoista.

ITER-yhteisyritykselle neuvottiin, että kustannustehokkain ja riskittömin toimintamalli olisi asianmukaisten tietoteknisten välineiden asteittainen käyttöönotto kustannusten hallintaa varten. Kustannusten suunnittelua ja hallintaa koskevien haluttujen parannusten aikaansaamisen takaamiseksi eri tietoteknisten ohjelmien integrointia varten käytetään perustana yleistä tietomallia. Näin voidaan integroida nykyisistä moduuleista saatavat tiedot hankehallintoon, poikkeamien valvontaan, kustannusennustetietokantaan ja määrärahojen jakotaulukkoon ITER-yhteisyrityksen eri hankkeiden osalta. ITER-yhteisyritys on alkanut panna näitä ulkopuolisen arvioinnin suosituksia täytäntöön.

Sopimusten seurantaväline

ITER-yhteisyritys on ottanut käyttöön sopimusten seurantavälineen eli portaalin, jossa voidaan vaihtaa asiakirjoja toimittajien kanssa. Sen avulla hankeryhmät voivat seurata ja valvoa sopimuksen suoritteita. Kun se yhdistetään Primavera-aikataulualustaan, voidaan myös seurata välitavoitteita ja hankkeen yleistä etenemistä. Vuorossa on jo järjestelmän kolmas sukupolvi, ja se otetaan käyttöön kaikissa uusissa sopimuksissa.

Vuonna 2015 ITER-yhteisyritys päätti myös kehittää sopimusten poikkeamia ja tarkistuksia koskevan työkalun, jolla voidaan käsitellä kaikkia sopimusten muutoksia. Tämä työkalu kehitettiin vuoden 2015 aikana, sitä testattiin vuonna 2016, ja sen kahta päämoduulia (ITER-yhteisyrityksen toimittajia koskevat poikkeamat ja toimittajien poikkeamat) alettiin jakaa käyttöön heinäkuussa 2016.

Sopimusten poikkeamia ja tarkistuksia koskeva työkalu kattaa poikkeamaprosessin toteuttamisen, muun muassa rahoitusvaikutusten asianmukaisen kirjaamisen, talousarvion käytettävyyden todentamisen ennen maksusitoumusten luomista ja yhteyden vararahastoon. Se liitetään sopimuksen seuranta-alustaan, jotta ITER-yhteisyritys ja toimittaja saavat näkyviin kyseessä olevan sopimuksen kaikki poikkeamat ja tilan.

Ansaitun arvon hallinta

Käynnissä olevan työn arvon osalta ITER-yhteisyritys käyttää saatuja ITER-määrärahoja suhteessa ennustettuihin määrärahoihin (katso vastaus kohtaan 18).

Sisäisten tarkastusten toteuttaminen

ITER-yhteisyritys pani kesäkuussa 2016 täytäntöön kaikki sisäisten tarkastusten toimintasuunnitelmat. Tämä oli sen ansiota, että ITER-yhteisyrityksen johdossa keskityttiin tiiviisti tähän tiettyyn huolenaiheeseen, josta ITER-yhteisyrityksen tarkastuslautakunta huomautti kesäkuussa 2016.

Sisäisen tarkastuksen yksikön kertomukset

Kesäkuussa 2016 saatiin valmiiksi neutraalisuihkujärjestelmien ja kryolaitosjärjestelmien kaksi sopimusta. Kryolaitosten ja polttoainekierron alaa koskevien sopimusten tarkastus johti siihen, että sisäisen tarkastuksen yksikkö antoi seitsemän suositusta, joista ITER-yhteisyrityksen johto hyväksyi kuusi (kaksi erittäin tärkeää, kaksi tärkeää ja kaksi toivottavaa). Neutraalisuihkun ja elektroni-syklotroni-tehonsyötön ja -teholähteiden alaa koskevien sopimusten tarkastus johti 15 suositukseen, joista ITER-yhteisyrityksen johto hyväksyi 13 (viisi erittäin tärkeää ja kahdeksan tärkeää).

Molemmista kertomuksista ja niitä koskevista ITER-yhteisyrityksen johdon ehdottamista toimintasuunnitelmista keskusteltiin, ja niihin suhtauduttiin myönteisesti tarkastusvaliokunnassa kesäkuussa 2016.

Sisäisen tarkastuksen osaston kertomukset

Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto teki toisen seurantatutkimuksen tarjouspyyntöerän 03 hankinnan kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevalle rajoitetulle tarkastukselleen tarkastaakseen kaksi toimenpidettä, joita ei ollut päätetty ensimmäisen seurantatutkimuksen aikana. Se tunnusti 15. kesäkuuta 2016 antamassaan loppukertomuksessa, että ITER-yhteisyritys oli laatinut noiden kahden suosituksen osalta äskettäin asianmukaiset lieventämistoimet.

Koska toimet oli vasta äskettäin pantu täytäntöön, suoritettujen toimenpiteiden tehokkuutta ei voitu arvioida sisäisen tarkastuksen osaston käynnin aikana, ja sitä arvioidaan uudelleen vuoden 2016 toisella puoliskolla, jotta suositusten käsittely voidaan päättää.

Sisäisen tarkastuksen osaston osallistumista hankintajärjestelyjen täytäntöönpanoon ollaan saattamassa loppuun. Sen kenttätyö tehtiin vuoden 2015 lokakuun ensimmäisellä viikolla. ITER-yhteisyritys sai alustavan kertomusluonnoksen 7. kesäkuuta 2016, ja kyseisen tarkastuksen päättävä loppukokous järjestettiin ITER-yhteisyrityksen johtajan kanssa 8. heinäkuuta. Alustavassa luonnoksessa ei annettu kriittisiä suosituksia.

Viraston riskinhallinta

Kesäkuussa 2016 tehtiin uusin päivitys ja se esitettiin ITER-yhteisyrityksen hallintoelimille, ja sen jälkeen ITER-yhteisyrityksen ylemmän johdon tiiviisti seuraamia erittäin suuria riskejä on vain kolme. Näitä kolmea riskiä lievennetään seitsemällä toimella. Vuoden 2016 kesäkuussa tehdyn päivityksen aikana ITER-yhteisyritys määritti viisi uutta toimea entisten kahden lisäksi. Niiden täytäntöönpano vie suunniteltua enemmän aikaa.

ITER-yhteisyritys korostaa, että viraston riskien hallinta on jatkuva prosessi ja osa ITER-yhteisyrityksen valvontaympäristöä.

21.

ITER-yhteisyritys pyrkii vähentämään neuvottelumenettelyn käyttöä mahdollisimman paljon. ITER-hankkeeseen liittyvissä huipputeknisissä tutkimusluonteisissa toimissa rajoitettu kilpailu on kuitenkin valitettavan yleistä.

Suurin osa tilaisuuksista, joissa ITER-yhteisyritys pystyi lisäämään kilpailua ja alan laajempaa osallistumista, on käytetty hyväksi. Tietojen vaihto samanlaisten, lajissaan ensimmäisten huipputeknisten edelläkävijähankkeiden kanssa Euroopassa osoittaa, että alalla on useita yhtäläisyyksiä ja yhteisiä huolenaiheita.

Useiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa käynnistettiin keskustelufoorumi, jotta voitaisiin laatia yhteinen strategia kaikkien toimijoiden saamien hyötyjen lisäämiseksi mahdollisimman paljon.

22.

ITER-yhteisyritys katsoo, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset valituista hankintamenettelyistä johtuvat seuraavista syistä:

KUSTANNUSENNUSTE

Osoitetulla talousarvioalalla ilmoitettu arvo ei sisältänyt riskeihin varautumista vaan vain soveltamisalan. Kustannusennuste 50 laadittiin myöhemmin, ja siinä otetaan huomioon epävarmuustekijät ja riskit, jotka voivat toteutua tai olla toteutumatta sopimuksen täytäntöönpanon aikana.

Viive yhdessä hankintamenettelyssä

Kolmen kuukauden viive johtui pääasiassa tarjousten toimittamisen määräajan jatkamisesta ja kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjousten tarkentamista koskevan ajan jatkamisesta.

Tehtyä sopimusta koskevan ilmoituksen viitteen julkaisematta jättäminen ITER-yhteisyrityksen verkkosivustolla

Virhe tapahtui sopimuksen tekemisen julkaisuprosessissa. Ilmoitus julkaistiin asianmukaisesti virallisessa lehdessä, joka on lakisääteinen julkaisuväline, kun taas verkkosivusto on täydentävä kanava.

28.

ITER-yhteisyritys aikoo liittää kyseiset säännökset täytäntöönpanosääntöihinsä komission kuulemisen jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä.

29.

Uudet vaatimukset on sisällytetty ITER-yhteisyrityksen työskentelymenetelmiin (toimintalinjat, prosessit, menettelyt jne.)

30.

ITER-yhteisyritys parantaa jatkuvasti sisäistä valvontaansa keskittämällä resursseja ensimmäisen plasmahankkeen välitavoitteen edellyttämiin ITER-suoritteisiin ja noudattaa siinä talousarvion ylärajaa vuoteen 2020 asti.

ITER-yhteisyrityksessä on myös käynnissä toimia, joilla parannetaan henkilöresurssien osoittamista ensisijaisille aloille ja yhteistyössä ITER-organisaation kanssa jäädytetään mallit ja rajapinnat mahdollisimman pitkäksi ajaksi, koska ne ovat aiemmin aiheuttaneet huomattavia kustannuksia. Hankkeiden kustannusten valvontajärjestelmää kehitetään, jotta kustannusten kehittymistä voidaan valvoa paremmin ja hallita kaikkia sopimusmuutoksia.

ITER-yhteisyritys on myös edistänyt hankkeen etenemisen ja sen suoritteiden seurantaa (tärkeimpien välitavoitteiden saavuttaminen, talousarvion toteutuminen suunnitelmaan verrattuna jne.) perustamalla hankehallinto-, infrastruktuuri- ja valvontaosaston ja ottamalla käyttöön kuukausittaiset hankkeen ohjauskokoukset.

Lisäksi omavastuullisuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevaa rakennetta on edistetty edelleen lokakuusta 2016 alkaen perustamalla uusi osasto, joka keskittyy kaupallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Ylintä johtoryhmää vahvistetaan. Tulevina kuukausina pannaan täytäntöön lisää organisaation ja prosessin tehostamistoimia.

32.

Yhtenäistä henkistä omaisuutta (Single Intellectual Property, SIP) koskeva asiakirja on hyväksytty, ja se on ollut käytössä useita kuukausia. SIP sisällytettiin sen käytön virallistamiseksi nimenomaisena vaiheena kaikkiin hankintamenettelyjen uusiin prosesseihin huhti–kesäkuussa 2016 tarkistettujen ja päivitettyjen uusien varainhoitosääntöjen ja sisäisten sääntöjen nojalla.

33.

ITER-yhteisyritys on saattanut toimintasuunnitelman loppuun ja toteuttanut 32 toimesta 28. Neljä toimea peruttiin: yksi vanhentui, yhdestä tuli tarpeeton hankkeen kehittymisen vuoksi ja kaksi peruttiin sidosryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen. Komissio tekee vaikutustenarvioinnin ITER-yhteisyrityksen toimista (ja koko ITER-hankkeesta) vuosina 2016–2017.

35.

Sen jälkeen, kun Espanjan asiasta vastaava ministeriö tunnusti, että aiemmin ehdotetussa rakennuksessa ei ole riittävästi työtiloja Barcelonan päätoimipaikassa työskentelevälle ITER-yhteisyrityksen henkilöstölle, aloitettiin neuvottelut uudesta sopimuksesta nykyisessä rakennuksessa.

ITER-yhteisyritys sai ministeriöltä virallisen tarjouksen nykyisestä rakennuksesta 15. huhtikuuta 2016. Tarjous koostui nykyisiä tiloja koskevasta pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta ja nykyisen toimistotilan laajentamisesta noin tuhannen neliömetrin verran.

Tarjous esitettiin 28. huhtikuuta ITER-yhteisyrityksen hallintoneuvoston työvaliokunnalle, joka hyväksyi sen. Ministeriö toimitti 17. toukokuuta ITER-yhteisyritykselle uuden vuokrasopimuksen, jonka rakennuksen omistaja oli jo allekirjoittanut.

ITER-yhteisyrityksen johtaja allekirjoitti sopimuksen 24. toukokuuta, ja 8. kesäkuuta ministeriö toimitti sen takaisin ITER-yhteisyritykselle Espanjan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioministerin allekirjoittamana.

ITER-yhteisyrityksen hallintoneuvosto pani vuoden 2016 kesäkuun lopussa pidetyssä kokouksessaan merkille ITER-yhteisyrityksen toimistoja koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemisen Espanjan kuningaskunnan ja rakennuksen omistajan välillä ja hyväksyi suunnitelmat kunnostaa ITER-yhteisyritykselle osoitetut toimistotilat.

36.

Henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti ja säännöissä esitettyjä määräaikoja noudattaen ITER-yhteisyritys antoi ja hyväksyi seuraavat täytäntöönpanosäännöt vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla:

väliaikaisten toimihenkilöiden käyttäminen ja palkkaaminen

virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden arvioinnit

palkaton vapaa

ylennykset

väliaikaisten toimihenkilöiden uudelleenluokittelu

sopimussuhteisten toimihenkilöiden uudelleenluokittelu

osa-aikatyö

etätyö

työaika.

Jäljellä olevat täytäntöönpanosäännöt joko odottavat Euroopan komission virastoihin ja yhteisyrityksiin soveltamien mallipäätösten hyväksymistä tai ovat Euroopan komission tarkistettavina.


(1)  Hyväksyminen esiteltäväksi on hyväksyntäprosessi, joka edellyttää, että vastaava talousarvio- ja/tai rahoitusviranomainen (budjettivallan käyttäjä) hyväksyy tarvittavat talousarviovarat.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/47


KERTOMUS

polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/06)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–5

48

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6

48

TARKASTUSLAUSUMA

7–14

49

Lausunto tilien luotettavuudesta

12

50

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13

50

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

15–23

50

Tilinpäätöksen esittäminen

15–17

50

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

18–19

50

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

20–21

50

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

22–23

51

MUUT SEIKAT

24–28

51

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

24

51

Petostentorjuntastrategia

25–27

51

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

28

51

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

29–30

52

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

29

52

Eturistiriidat

30

52

LIITE

53

JOHDANTO

1.

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin toukokuussa 2008 (1) Brysseliin 31. joulukuuta 2017 asti kestäväksi ajanjaksoksi, ja sille myönnettiin taloudellinen itsenäisyys 15. marraskuuta 2010. Neuvosto kumosi toukokuussa 2014 (2) alkuperäisen perustamisasetuksen ja jatkoi yhteisyrityksen (”toinen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys”) (3) olemassaoloa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

Yhteisyrityksen tavoitteena on muun muassa tukea koordinoidusti teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia jäsenvaltioissa ja seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan (5) assosioituneissa maissa. Tarkoituksena on keskittyä kehittämään markkinasovelluksia ja helpottaa siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä yhteisyrityksen tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten haasteiden ”Turvallinen, puhdas ja tehokas energia” ja ”Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne” täytäntöönpanoa. Lisäksi yhteisyrityksen tavoitteena on myötävaikuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen kehittämällä unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala (6).

3.

Yhteisyrityksen osakkaat ovat Euroopan komission edustama Euroopan unioni (EU), teollisuusryhmittymä (Hydrogen Europe (7)) ja tutkimusryhmittymä (New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen, (N.ERGHY)).

4.

EU osallistuu yhteisyrityksen tutkimustoimintaan enintään 470 miljoonalla eurolla. Määrä rahoitetaan seitsemännestä puiteohjelmasta. Hallinnollisten kulujen osuus ei saa olla yli 20 miljoonaa euroa. Teollisuusryhmittymän ja tutkimusryhmittymän on myönnettävä rahoitusta EU:n osuutta vastaava määrä.

5.

EU osallistuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallinnollisiin ja toimintakuluihin enintään 665 miljoonalla eurolla. Määrä rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Hallinnollisten kulujen osuus ei saa olla yli 19 miljoonaa euroa (8). Teollisuusryhmittymän ja tutkimusryhmittymän on määrä osoittaa yhteisyrityksen rahoittamiin hankkeisiin ja täydentäviin toimiin luontoissuorituksia (9) ainakin EU:n rahoitusosuutta vastaava määrä eli vähintään 380 miljoonaa euroa, josta ainakin 285 miljoonan euron olisi liityttävä täydentäviin toimiin (10).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyrityksen (tai yksityisten tarkastusyritysten yhteisyrityksen puolesta) edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

7.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (11) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (12)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

8.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (13) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (14) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

9.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (15) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

10.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä vuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

15.

Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n on raportoitava hallintoneuvostolle vuosittain 31. tammikuuta mennessä aiempina varainhoitovuosina antamiensa luontoissuoritusten arvosta (16). Osakkaiden luontoissuoritukset on kirjattava näiden tietojen pohjalta ja Euroopan komission yhteisyritykselle antamien ohjeiden mukaisesti yhteisyrityksen tileihin.

16.

Yhteisyritys ei ollut saanut Horisontti 2020 -hankkeita täytäntöönpanevilta osakkailta vaadittuja raportteja lopullisen tilinpäätöksen laatimisajankohtana. Tilinpäätökseen kirjattujen Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvien vuoden 2015 luontoissuoritusten määrä perustuu tästä syystä arvioihin, jotka yhteisyritys on tehnyt osakkaille vuoden 2015 loppuun mennessä aiheutuneista kuluista (17).

17.

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpäätökseen ei sisälly talousarvion toteutumalaskelmaa eikä täsmäytystaulukkoa tuloslaskelmaan nähden. Nämä molemmat on kuitenkin julkaistu yhteisyrityksen talousarvio- ja varainhallinnosta vuodelta 2015 antamassa selvityksessä. Yhteisyritys ei ole esittänyt yhtä paljon tietoja kuin useimmat muut yhteisyritykset. Tämä osoittaa, että komission on tarpeen laatia selkeät ohjeet yhteisyritysten budjettiraportoinnista.

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

18.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 132,6 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 95,1 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 87 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 83 prosenttia (18). Odotettua alhaisempi maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste on pääosin seurausta vuoden 2015 ehdotuspyyntöjen tuloksesta. Useita hanke-ehdotuksia hylättiin, koska ne eivät vastanneet laatuvaatimuksia. Tästä syystä maksusitoumusmäärärahoja jäi käyttämättä 13,7 miljoonaa euroa.

19.

Vuonna 2015 tehtyjen operatiivisten maksusitoumusten kokonaismäärästä (193,5 miljoonaa euroa) 42,6 prosenttia oli yksittäisiä sitoumuksia, jotka perustuivat päätökseen saatuihin, avustusten myöntämistä ja sopimusten tekemistä koskeviin menettelyihin. Loput 57,3 prosenttia koski kokonaissitoumuksia, joiden osalta kyseisiä menettelyjä ei ollut saatu päätökseen. Kokonaissitoumusten suureen osuuteen vuonna 2015 on syynä se, että Horisontti 2020 -hankkeiden yhteydessä vuonna 2015 saatujen ehdotuspyyntöjen arviointi- ja neuvottelumenettelyihin menee aikaa.

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

20.

EU rahoittaa yhteisyrityksen operatiivisia ja hallinnollisia toimia seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä kaikkiaan 470 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys oli vuoden 2015 loppuun mennessä tehnyt operatiivisia maksusitoumuksia 453,1 miljoonan euron verran ja suorittanut maksuja 316 miljoonan euron verran (69,8 prosenttia operatiivisista maksusitoumuksista). Käynnissä olevia seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hankkeita koskevan maksusuunnitelman mukaan 137 miljoonan euron (30,2 prosenttia) maksattamatta olevat operatiiviset maksut suoritetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksena yhdeksän miljoonaa euroa.

21.

Muut osakkaat osoittivat yhteisyrityksen operatiivisiin ja hallinnollisiin menoihin luontois- ja käteissuorituksina kaikkiaan 470 miljoonaa euroa. Yhteisyritykselle oli raportoitu 31. joulukuuta 2015 mennessä, että tästä määrästä oli osoitettu 342,3 miljoonan euron verran luontoissuorituksia operatiivisiin toimiin. Hallintoneuvosto on validoinut tästä määrästä 185,6 miljoonaa euroa eli 54,2 prosenttia. Suuri osa luontoissuorituksista on vielä validoimatta seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hankekustannusten raportointi- ja varmennussyklin vuoksi. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksina 13 miljoonaa euroa.

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

22.

EU rahoittaa operatiivisia ja hallinnollisia toimia Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä kaikkiaan 665 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys teki operatiivisia maksusitoumuksia 83,6 miljoonan euron verran ja suoritti maksuja 29,4 miljoonan euron verran (35 prosenttia operatiivisista maksusitoumuksista). EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin käteissuorituksena 781 000 euroa.

23.

Muut osakkaat myönsivät yhteisyritykselle kaikkiaan 665 miljoonan euron luontois- ja käteissuoritukset. Yhteisyritys arvioi, että luontoissuorituksista oli käytetty operatiivisiin toimiin 31. joulukuuta 2015 mennessä 3,9 miljoonaa euroa. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisin menoihin käteissuorituksina 781 000 euroa.

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

24.

Yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se toimittaa avustusten saajien jälkitarkastuksia. Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla arvioidaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset. Yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomuksessa raportoitiin jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 0,98 prosenttia (19).

Petostentorjuntastrategia

25.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten 12 artiklan mukaan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisessa on sovellettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, johon sisältyy myös petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

26.

Euroopan komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia vahvistettiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin maaliskuussa 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (20). Tutkimusalan petostentorjuntastrategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu tutkimusalan yhteisyritysten toteutettavaksi.

27.

Yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet kyetään ehkäisemään ja havaitsemaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet, jälkitarkastukset avustusten lopullisten saajien luona). Yhteisyritys toteuttaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä sovitun aikataulun mukaisesti (esimerkiksi hyödyntää komission tietokantoja yksilöidäkseen tuen ulkopuolelle jätettävät organisaatiot ja mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet (21)).

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

28.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto sai päätökseen tarkastuksen, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusehdotusten arviointi- ja valintaprosessia toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä marraskuussa 2015. Sisäisen tarkastuksen osasto suositteli, että yhteisyritys valitsisi ehdotusten aiheet selkeämmin ja avoimemmin. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ottaa vuonna 2016 käyttöön parannetut menettelyt, joita sovelletaan seuraavaan ehdotuspyyntömenettelyyn vuonna 2017.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

29.

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöissä (22) vaaditaan, toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan erityiset tutkimustuloksia mittaavat indikaattorit (suorituskykyindikaattorit ja monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (23).

Eturistiriidat

30.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

Presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008, annettu 30 päivänä toukokuuta 2008, polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1), jota on muutettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 1183/2011 (EUVL L 302, 19.11.2011, s. 3).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108).

(3)  Tässä kertomuksessa käytetään nimitystä ”yhteisyritys”, kun ei ole tarpeen tehdä eroa kyseisten kahden ohjelman välillä.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(7)  Entiseltä nimeltään New Energy World Industry Grouping (NEW-IG)

(8)  Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallinnolliset kulut eivät saa olla yli 38 miljoonaa euroa ja ne katetaan rahoitusosuuksilla, jotka jaetaan tasan vuosittain unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken.

(9)  Asetuksessa (EU) N:o 559/2014 olevan liitteen 13 artiklan 3 kohdan mukaan ”Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintamenot katetaan a) unionin rahoitusosuudella; b) epäsuoriin toimiin osallistuvien, muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien luontoissuorituksilla, jotka vastaavat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, joista on vähennetty toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuus ja muut unionin osuudet kyseisistä kustannuksista.”

(10)  Asetuksen (EU) N:o 559/2014 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan täydentävät toimet ovat luontoissuorituksia, jotka eivät kuulu yhteisyrityksen työsuunnitelmaan eivätkä sen talousarvioon ja joilla tuetaan polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteita. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa täydentävien toimien kustannukset, joita yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta.

(11)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(12)  Sisältää selvityksen talousarvion toteuttamisesta, yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(13)  EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.

(14)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(15)  Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(16)  Asetus (EU) N:o 559/2014, 4 artiklan 3 ja 4 kohta.

(17)  Arvioiden mukaan Horisontti 2020 -ohjelmalle on vuonna 2015 osoitettu luontoissuorituksia 3,9 miljoonan euron verran. Yhteisyritys laski luontoissuorituksia koskevan arvionsa tarkimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrä ei kuitenkaan ole riippumattomien ulkoisten tarkastajien todentama (asetus (EU) N:o 559/2014, 4 artiklan 4 kohta) eikä yhteisyrityksen toimitusjohtajan hyväksymä.

(18)  Yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus s. 28.

(19)  Yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, s. 41. Vuonna 2015 toimitetut jälkitarkastukset koskivat hankkeita, joihin yhteisyritys oli osoittanut rahoitusta seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvästä tarkastustavasta määrätään puiteohjelmaan sovellettavassa tutkimusalan yhteisessä jälkitarkastusstrategiassa. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti rahoittamiin hankkeisiin aletaan kohdistaa jälkitarkastuksia vuonna 2016.

(20)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen, keskitetyn tarkastusyksikön ja EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistettujen liiketoimintaprosessien perustaminen.

(21)  Tässä yhteydessä arvioidaan myös muiden kuin EU-lähteiden käyttöä päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

(22)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla, ja neuvoston päätös 2013/743/EU (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), liite II.

(23)  Yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus, liitteet 5, 6 ja 7, s. 78–83.


LIITE

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 187 ja 188 artikla)

18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY määrätään yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toimivien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksien perustamisesta. Kumppanuudet voitaisiin toteuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettuina yhteisyrityksinä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (”Horisontti 2020”) tavoitteena on Horisontti 2020 -puiteohjelman suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, lisätä yksityistä investointia ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta.

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksessa (EU) N:o 559/2014

Tavoitteet

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteet ovat seuraavat:

a)

edistää asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja erityisesti päätöksen 2013/743/EU liitteessä I olevan III osan mukaisten turvallista, puhdasta ja tehokasta energiaa koskevan haasteen sekä älykästä, ympäristöystävällistä ja yhdentynyttä liikennettä koskevan haasteen täytäntöönpanoa

b)

myötävaikuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen kehittämällä unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala.

Sillä pyritään erityisesti

a)

alentamaan liikennesovelluksissa käytettävien polttokennojärjestelmien tuotantokustannuksia ja lisäämään samalla niiden käyttöikää niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden

b)

lisäämään erilaisten sähköntuotantoon käytettävien polttokennojen sähkötehokkuutta ja kestävyyttä ja vähentää samalla kustannuksia niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden

c)

parantamaan pääasiassa veden elektrolyysistä ja uusiutuvista lähteistä saatavan vedyn tuotannon energiatehokkuutta ja vähentää samalla toiminta- ja pääomakustannuksia niin, että vedyn tuotannon ja polttokennoihin perustuvan muuntojärjestelmän yhdistävä järjestelmä voi kilpailla markkinoilla saatavilla olevien sähkön tuotannon vaihtoehtojen kanssa

d)

demonstroimaan laajamittaisesti, että vetyä käyttämällä voidaan tukea uusiutuvien energialähteiden integroimista energiajärjestelmiin, muun muassa käyttämällä sitä kilpailukykyisenä energian varastointivälineenä uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle

e)

vähentämään EU:n määrittelemien ”kriittisten raaka-aineiden” käyttöä esimerkiksi käyttämällä luonnonvaroja, joissa on vähän tai ei lainkaan platinaa, ja kierrättämällä tai vähentämällä ja välttämällä harvinaisten maametallien käyttöä.

Hallinto

sellaisena kuin se on määritelty neuvoston asetuksessa (EU) N:o 559/2014

Toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen kuuluvat seuraavat tahot:

 

1.

Hallintoneuvosto

Hallintoneuvosto on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ylin päättävä elin.

 

2.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta, ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

 

3.

Tiedekomitea

Koostuu enintään yhdeksästä jäsenestä, jotka edustavat tasapainoisesti maailmanluokan asiantuntemusta tiedeyhteisöstä, teollisuudesta ja sääntelyelimistä. Tiedekomitean tehtävänä on

a)

antaa vuotuisessa työsuunnitelmassa tarkasteltavia tieteellisiä painotuksia koskevia neuvoja

b)

antaa vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvattuja tieteellisiä saavutuksia koskevia neuvoja.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ulkoiset neuvoa-antavat elimet ovat:

 

4.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä

Kullakin jäsenvaltiolla ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneella maalla on yksi edustaja polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmässä.

Valtioiden edustajien ryhmää kuullaan, ja se tarkastelee erityisesti seuraavia aiheita koskevia tietoja ja antaa lausuntoja niistä:

a)

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ohjelmien ja sen tavoitteiden saavuttamisen edistyminen

b)

strategisen suuntautumisen tarkistaminen

c)

yhteydet Horisontti 2020 -puiteohjelmaan

d)

vuotuiset työsuunnitelmat

e)

pk-yrityksien osallistuminen.

Valtioiden edustajien ryhmä antaa myös tietoja toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle ja toimii yhteisyrityksen yhteystahona seuraavissa asioissa:

a)

asiaan liittyvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, muun muassa polttokenno- ja vetyalan asiaankuuluvien teknologioiden käyttöönotossa, yhteisvaikutuksen mahdollistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi

b)

kansallisesti tai alueellisesti toteutetut erityistoimet, jotka liittyvät tietämyksen levittämistilaisuuksiin, teknisiin workshop-tapaamisiin ja viestintätoimintaan.

 

5.

Sidosryhmäfoorumi

Sidosryhmäfoorumi on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimia koskeva keskeinen viestintäkanava. Sidosryhmäfoorumiin voivat osallistua kaikki julkiset ja yksityiset sidosryhmät sekä kansainväliset eturyhmät jäsenvaltioista, assosioituneista maista ja muista maista. Foorumi kutsutaan koolle kerran vuodessa. Sidosryhmäfoorumille tiedotetaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimista ja sitä pyydetään esittämään huomautuksia.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sisäinen ja ulkoinen tarkastaja ja vastuuvapauden myöntävä viranomainen:

 

6.

Sisäinen tarkastus

Komission sisäisen tarkastuksen osasto.

 

7.

Ulkoinen tarkastus

Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

 

8.

Vastuuvapauden myöntävä viranomainen

Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpäätös vuodelta 2015

Talousarvio (maksusitoumusmäärärahat)

132,6 miljoonaa euroa

Talousarvio (maksumäärärahat)

95,1 miljoonaa euroa

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Vuoden 2015 henkilöstötaulukossa 26 tointa (24 väliaikaista ja 2 sopimussuhteista), joista kaikki olivat vuoden lopussa täytettynä; tehtävät jakautuivat seuraavasti: operatiivisen toiminnan tukitoiminnot (18 kokoaikaista tointa) ja hallinnolliset tehtävät (8 kokoaikaista tointa).

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Ks. toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomus:

http://www.fch.europa.eu/page/annual-activity-reports

Lähde: Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

15.–16.

Horisontti 2020:n luontoissuorituksia operatiivisessa toiminnassa (IKOP) koskevan menetelmän mukaisesti (jonka toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2015 ja joka on yhdenmukainen Euroopan komission heinäkuussa 2016 ottaman kannan kanssa) hyväksyttiin seuraavaa:

1)

IKOP käsittää kelvolliset kulut FCH-yhteisyrityksen määräraha vähennettynä,

2)

varmentaminen tehdään rahoitusselvityksiä koskevan lausunnon kanssa hankkeen lopussa,

3)

vuotuinen raportointi sisältää myös vahvistetun IKOP:n, jonka perustuu yhteisyrityksen 31. päivään joulukuuta mennessä varmentamiin ja validoimiin kuluihin.

Menetelmän mukaisesti tileihin sisältyy arvioitu IKOP velkoja koskevan kohdan alla 31 päivänä joulukuuta 2015.

Koska hankkeiden ensimmäinen raportoinnin määräaika umpeutuu syyskuussa 2016; yhteisyritys ei ole validoinut mitään kuluja vuonna 2015.

17.

Euroopan komissio antaa ohjeen siitä, mitä täytäntöönpanokertomuksiin pitäisi sisällyttää, ja FCH-yhteisyritys esittää tilinpäätöksen sen mukaisesti vuonna 2016

28.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen (FCH 2 JU) hallintoneuvosto hyväksyi 29. kesäkuuta 2016 aiheiden valintaa ja suunnittelua koskevan menettelyn, ja se on jo toteutettu vuonna 2016 vuoden 2017 ehdotuspyyntöjä varten.

30.

Euroopan komission mallin mukaisten henkilöstöä koskevien yhteisten sääntöjen hyväksyminen on meneillään. Hallintoneuvostolle toimitetaan vastaavia muita yhteisyrityksen elimiä koskevia sääntöjä hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/57


KERTOMUS

innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/07)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–5

58

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6

58

TARKASTUSLAUSUMA

7–14

58

Lausunto tilien luotettavuudesta

12

60

Lausunnot tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13

60

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

15–21

60

Tilinpäätöksen esittäminen

15

60

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

16–17

60

IMI- yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

18–19

60

IMI-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

20–21

60

MUUT SEIKAT

22–26

61

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

22

61

Petostentorjuntastrategia

23–25

61

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

26

61

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

27–28

61

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

27

61

Eturistiriidat

28

62

LIITE

62

JOHDANTO

1.

Innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustettiin joulukuussa 2007 (1) kymmenen vuoden ajaksi eurooppalainen yhteisyritys (jäljempänä ”IMI-yhteisyritys”), jonka toimipaikka on Brysselissä. Yhteisyritys alkoi toimia itsenäisesti 16. marraskuuta 2009. Neuvosto kumosi toukokuussa 2014 (2) alkuperäisen perustamisasetuksen ja osoitti toiselle innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavalle yhteisyritykselle (jäljempänä ”IMI2-yhteisyritys”) (3) uusia tehtäviä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä sekä jatkoi yhteisyrityksen olemassaoloa 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

IMI-yhteisyrityksen tavoitteena seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä (5) on parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin toimivuutta ja tehokkuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä. IMI2-yhteisyrityksen tavoitteena Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä on edistää terveydenhoitoa nopeuttamalla innovatiivisten lääkkeiden kehittämistä ja niiden saatavuutta etenkin osa-alueilla, joilla ilmenee täyttämättömiä lääketieteellisen hoidon tarpeita tai yhteiskunnallisia tarpeita. Tätä varten yhteisyritys edistää yhteistyötä terveysalan tutkimukseen osallistuvien keskeisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen, lääke- ja muun teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), potilasjärjestöjen ja lääkealan sääntelytahojen, välillä (6).

3.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat Euroopan komission edustama Euroopan unioni ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto (EFPIA). Ohjelmaan voi osallistua myös muita osakkaita ja assosioituneita kumppaneita.

4.

EU rahoittaa IMI-yhteisyrityksen tutkimustoimia ja hallintomenoja (7) seitsemännen puiteohjelman talousarviosta enintään miljardilla eurolla. Lääketeollisuuden osakkailta saatujen rahoitusosuuksien ja EU:n rahoitusosuuksien on oltava samansuuruiset.

5.

EU osallistuu IMI2-yhteisyrityksen toimintaan enintään 1 638 miljoonalla eurolla. Määrä rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja siitä enintään 1 425 miljoonaa euroa on lääketeollisuuden rahoitusosuutta ja enintään 213 miljoonaa euroa on rahoitusosuuksia muilta yrityksiltä, jotka ovat päättäneet osallistua IMI2-yhteisyritykseen assosioituneina kumppaneina. Osakkaiden on osallistuttava hallintomenoihin samansuuruisilla osuuksilla (nämä kustannukset ovat IMI2-yhteisyrityksen kohdalla enintään 85,2 miljoonaa euroa).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyrityksen edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

7.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (8) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (9)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

8.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (10) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (11) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

9.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (12) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

10.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä vuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Tilinpäätöksen esittäminen

15.

IMI-yhteisyrityksen lopulliseen tilinpäätökseen ei sisälly talousarvion toteutumalaskelmaa eikä täsmäytystaulukkoa tuloslaskelmaan nähden. Nämä molemmat on kuitenkin julkaistu yhteisyrityksen talousarvio- ja varainhallinnosta vuodelta 2015 antamassa selvityksessä. Yhteisyritys ei ole esittänyt yhtä paljon tietoja kuin useimmat muut yhteisyritykset. Tämä osoittaa, että komission on tarpeen laatia selkeät ohjeet yhteisyritysten budjettiraportoinnista.

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

16.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 315,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 195,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 91 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 73 prosenttia. Maksumäärärahojen odotettua alhaisempi käyttöaste johtui pääosin siitä, että useat Horisontti 2020 -hankkeita koskevat neuvottelut viivästyivät. Näiden hankkeiden ennakkomaksut suoritettiin vuoden 2016 alussa (13).

17.

Vuonna 2015 tehtyjen operatiivisten maksusitoumusten kokonaismäärästä (420,3 miljoonaa euroa) 50,2 prosenttia oli yksittäisiä sitoumuksia, jotka perustuivat päätökseen saatuihin, avustusten myöntämistä ja sopimusten tekemistä koskeviin menettelyihin. Loput 49,8 prosenttia koski kokonaissitoumuksia, joiden osalta kyseisiä menettelyjä ei ollut saatu päätökseen. Yksittäisten sitoumusten taso vuonna 2015 johtui Horisontti 2020 -hankkeita varten vuonna 2015 järjestettyjä ehdotuspyyntömenettelyjä koskevien neuvottelujen viivästymisistä.

IMI- yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä

18.

EU rahoittaa IMI-yhteisyrityksen operatiivisia ja hallinnollisia toimia seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä yhdellä miljardilla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys oli vuoden 2015 loppuun mennessä tehnyt maksusitoumuksia 966 miljoonan euron verran ja suorittanut maksuja 538,1 miljoonan euron verran (55,7 prosenttia operatiivisista maksusitoumuksista). Kaikkiaan 427,9 miljoonan euron (44,3 prosenttia) maksamatta olevien operatiivisten maksujen suuren osuuden syynä oli toiminnan hidas ja viivästynyt käynnistäminen yhteisyrityksen ensimmäisten vuosien aikana. Maksamatta olevilla operatiivisilla maksuilla katetaan vuoden 2021 loppuun asti voimassa olevien avustussopimusten tulevia maksuja. EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisin menoihin käteissuorituksena 27,2 miljoonaa euroa.

19.

IMI-yhteisyritykselle oli 31. joulukuuta 2015 mennessä raportoitu, että muiden osakkaiden myöntämistä miljardin euron luontois- ja käteissuorituksista oli osoitettu 503,1 miljoonan euron verran luontoissuorituksia operatiivisiin toimiin. Hallintoneuvosto on validoinut tästä määrästä 321,8 miljoonaa euroa eli 63,9 prosenttia. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksina 14,2 miljoonaa euroa.

IMI-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

20.

EU rahoittaa operatiivisia ja hallinnollisia toimia Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä kaikkiaan 1 638 miljoonalla eurolla. Tämän määrän osalta yhteisyritys teki operatiivisia maksusitoumuksia 351,7 miljoonan euron verran ja suoritti maksuja 45,9 miljoonan euron verran (13 prosenttia operatiivisista maksusitoumuksista). Maksujen alhainen toteutumisaste johtuu pääosin viivästyksistä neuvoteltaessa Horisontti 2020 -sopimuksia alan teollisuutta edustavan kumppanin kanssa. EU myönsi yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksena 1,2 miljoonaa euroa.

21.

Muut osakkaat myönsivät yhteisyritykselle kaikkiaan 1 638 miljoonan euron luontois- ja käteissuoritukset, joiden osalta yhteisyritykselle oli raportoitu 31. joulukuuta 2015 mennessä 68,6 miljoonasta eurosta. Muut osakkaat myönsivät yhteisyrityksen hallinnollisiin menoihin käteissuorituksina 2,8 miljoonaa euroa.

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

22.

IMI-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se toimittaa avustusten saajien jälkitarkastuksia. Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla arvioidaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset. IMI-yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomuksessa raportoitiin jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,5 prosenttia (14).

Petostentorjuntastrategia

23.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten 12 artiklan mukaan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisessa on sovellettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, johon sisältyy myös petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

24.

Komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia vahvistettiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin maaliskuussa 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (15). Tutkimusalan petostentorjuntastrategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu tutkimusalan yhteisyritysten toteutettavaksi.

25.

IMI-yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet kyetään ehkäisemään ja havaitsemaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet ja jälkitarkastukset avustusten saajien luona). Yhteisyritys toteuttaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä sovitun aikataulun mukaisesti (esimerkiksi hyödyntää komission tietokantoja yksilöidäkseen tuen ulkopuolelle jätettävät organisaatiot ja mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet (16)).

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

26.

Helmikuussa 2015 komission sisäisen tarkastuksen osasto saattoi päätökseen IMI2-yhteisyrityksen avustusten hallinnoinnin ennakkotarkastuksia koskevan tarkastuksen. Sisäisen tarkastuksen osasto suositteli, että yhteisyrityksen olisi lisättävä ennakkotarkastusten vaikuttavuutta soveltamalla riskiperusteisempaa ja tasapainoisempaa lähestymistapaa. Lisäksi se suositteli, että rahoitusselvityksiä koskevien lausuntojen valvontamenettelyä olisi vahvistettava (17). IMI2-yhteisyritys toteuttaa sisäisen tarkastuksen osaston tarkastussuositukset ja ottaa huomioon asianomaisia kysymyksiä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

27.

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöissä (18) vaaditaan, IMI2-yhteisyritys esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan erityiset tutkimustuloksia mittaavat indikaattorit (suorituskykyindikaattorit ja monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (19).

Eturistiriidat

28.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2008, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi (EUVL L 30, 4.2.2008, s. 38).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54).

(3)  Tässä kertomuksessa käytetään nimitystä ”IMI-yhteisyritys”, kun ei ole tarpeen tehdä eroa kyseisten kahden ohjelman välillä.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(7)  Yhteisyrityksen osakkaat vastaavat hallintomenojen rahoituksesta. Perustajaosakkaat osallistuvat seitsemännen puiteohjelman mukaisiin yhteisyrityksen toimiin samansuuruisilla osuuksilla, kumpikin määrällä, joka on enintään neljä prosenttia EU:n koko rahoitusosuudesta IMI-yhteisyrityksessä. Muu osakas osallistuu osuudella, joka vastaa sen kokonaisosuutta tutkimustoimista.

(8)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(9)  Selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(10)  EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.

(11)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(12)  Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(13)  Ks. selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2015, liite, s. 11.

(14)  Yksityiskohtainen kuvaus jälkitarkastusmenetelmistä sekä tiedot jälkitarkastusten lukumäärästä ja tarkastusten kattamista määristä, ks. IMI-yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2015, s. 107–110. Vuonna 2015 toimitetut jälkitarkastukset koskivat hankkeita, joihin yhteisyritys oli osoittanut rahoitusta seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvästä tarkastustavasta määrätään puiteohjelmaan sovellettavassa tutkimusalan yhteisessä jälkitarkastusstrategiassa. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti rahoittamiin hankkeisiin aletaan kohdistaa jälkitarkastuksia vuonna 2016.

(15)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen ja siihen kuuluvien keskitetyn tarkastustoiminnon ja EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistettujen liiketoimintaprosessien perustaminen.

(16)  Tässä yhteydessä arvioidaan myös muiden kuin EU-lähteiden käyttöä päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

(17)  IMI-vakioavustussopimuksessa (liite II, kohta 2 – Raportointi ja maksut, s. 7) todetaan seuraavaa […] 4. Kunkin osallistujan on toimitettava rahoitusselvityksiä koskeva lausunto, kun ilmoitettujen kulujen kumuloitunut määrä myös kaikki aikaisemmat kuluilmoitukset huomioon ottaen on vähintään 375 000 euroa. Tämä pätee kuluilmoituksiin, joiden osalta rahoitusselvityksiä koskevia lausuntoja ei ole toimitettu, ja joka tapauksessa kaikkiin määriin, joita ei ole varmennettu hankkeen päättymiseen mennessä.

(18)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla.

(19)  Ks. IMI-yhteisyrityksen vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2015, liitteet 5, 6 ja 7, s. 118–132.


LIITE

Innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

Otteet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 ja 188 artiklasta

Unioni voi perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta unionin tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat toimintaohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti.

Neuvosto antaa 187 artiklassa tarkoitetut säännökset komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat 183, 184 ja 185 artiklassa tarkoitetut säännökset tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan. Täydentävien toimintaohjelmien hyväksymiseen tarvitaan niiden jäsenvaltioiden suostumus, joita asia koskee.

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54).

Tavoitteet

Neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014 2 artiklan nojalla IMI2-yhteisyrityksellä on seuraavat tavoitteet:

a)

tukea asetuksen (EU) N:o 1291/2013 25 artiklan mukaisesti sellaisten kilpailua edeltävien tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita, ja etenkin niitä, jotka on kuvattu päätöksen 2013/743/EU liitteessä I olevassa II ja III osassa, sekä erityisesti Euroopan kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamista koskevaa haastetta;

b)

myötävaikuttaa innovatiivisten lääkkeiden alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen ja erityisesti

i)

lisätä Maailman terveysjärjestön määrittämillä ensisijaislääkkeillä (priority medicines) tehtyjen kliinisten kokeiden onnistumisastetta;

ii)

mahdollisuuksien mukaan lyhentää lääkekonseptin kliinisen oikeaksi todistamisen kestoa kehitettäessä lääkkeitä muun muassa syöpää sekä immunologisia, neurologisia, neurodegeneratiivisia ja hengitysteiden sairauksia varten;

iii)

kehittää uusia hoitomenetelmiä sellaisia sairauksia varten, joiden kohdalla niille on huomattava täyttymätön tarve, kuten Alzheimerin tauti, ja vain vähän markkinakannustimia, kuten mikrobilääkeresistenssin osalta;

iv)

kehittää sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa varten biomerkkiaineita, jotka ovat selvästi kliinisesti merkityksellisiä ja sääntelyviranomaisten hyväksymiä;

v)

parantaa kokeiltavana olevien rokotteiden onnistumisastetta III vaiheen kliinisissä kokeissa kehittämällä uusia biologisia merkkiaineita alkuvaiheen vaikuttavuus- ja turvallisuustarkastuksia varten;

vi)

parantaa nykyistä lääkkeiden kehittämisprosessia tarjoamalla tukea välineiden, normien ja lähestymistapojen kehittämiseen säänneltyjen terveystuotteiden vaikuttavuuden, turvallisuuden ja laadun arvioimiseksi.

Hallinto

IMI2-yhteisyrityksen hallintoelimet ovat i) hallintoneuvosto, ii) toimitusjohtaja, iii) tiedekomitea, iv) valtioiden edustajien ryhmä ja v) sidosryhmäfoorumi. Hallintoneuvosto voi perustaa muita neuvoa-antavia ryhmiä.

Hallintoneuvosto koostuu kymmenestä jäsenestä, jotka edustavat yhtäläisesti kahta yhteisyrityksen jäsentä eli Euroopan unionia (jota edustaa Euroopan komissio) ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liittoa (EFPIAa). Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu IMI2-yhteisyrityksen strategisista suuntauksista ja toiminnasta, ja se valvoo sen toimien toteuttamista.

Toimitusjohtaja on johtava toimihenkilö, joka vastaa IMI2-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti ohjelmatoimiston avustamana. Toimitusjohtaja on IMI2-yhteisyrityksen laillinen edustaja ja toteuttaa IMI2-yhteisyrityksen talousarvion.

Tiedekomitea, valtioiden edustajien ryhmä ja sidosryhmäfoorumi ovat IMI2-yhteisyrityksen neuvoa-antavia elimiä.

Hallintoneuvoston asettamat strategiset hallintoryhmät huolehtivat IMI2-yhteisyrityksen työn koordinoinnista tietyillä strategisilla osa-alueilla ja pyrkivät tekemään ehdotuspyyntöjen uusien aihealueiden kehittämisestä avoimempaa ja tehokkaampaa.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

Talousarvio

315 255 931 euroa sitoumuksiin

195 397 810 euroa maksuihin

Nämä määrät sisältävät vuodelta 2014 siirretyt määrärahat ja poissulkevat vuoden aikana perityt määrät.

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Vuoden 2015 henkilöstötaulukossa oli 35 väliaikaisen ja yhdeksän sopimussuhteisen toimihenkilön tointa. Täytettynä oli 31 väliaikaista ja neljä sopimussuhteista tointa. Henkilöstöresursseista 80 prosenttia on osoitettu suoraan operatiivisen toiminnan tukitoimintoihin.

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

IMI2-yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomus on saatavilla verkkosivulla

www.imi.europa.eu

Lähde: IMI2-yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

12. ja 13.

IMI on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen myönteiseen päätelmään IMIn tilien luotettavuudesta sekä kaikkien vuoden 2015 tilinpäätöksen perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

IMI on edelleen sitoutunut hallinnoimaan rahoitustaan noudattaen sekä moitteettoman varainhoidon periaatetta että luottamukseen perustuvaa lähestymistapaa hankkeisiin osallistuvien kanssa varmistaen samalla riittävän valvonnan ja vastuullisuuden.

15.

Vuoden 2015 talousarvio- ja varainhallintoa koskeva lopullinen selvitys lähetettiin kaikille sidosryhmille 30. maaliskuuta 2016. Tilintarkastajien pyytämät menetelmiä koskevat korjaukset pystytään kuitenkin tekemään vasta vuoden 2016 selvitykseen.

IMI-yhteisyritys on ulkoistanut syyskuusta 2015 alkaen tilinpidon Euroopan komission tilinpitäjälle. Erot tietojen yksityiskohdissa perustuvat komission raportointikäytäntöihin. IMI-yhteisyritys antaa vankan tukensa tilintarkastustuomioistuimen suositukselle luoda ohjeet talousarvioraportoinnille.

20.

IMI2-yhteisyrityksen (H2020-ohjelma) yhteydessä 45,9 miljoonaa euroa maksettiin ennakkomaksuina tehtyjä avustussopimuksia varten. Ensimmäiset maksupyynnöt tulivat maksettaviksi vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

21.

IMI2-yhteisyrityksestä annetussa neuvoston asetuksessa säädetään, että Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestöön EFPIAan kuuluvat yritykset myöntävät ohjelmaa varten 1,425 miljardia euroa luontaissuorituksina. IMI2-ohjelman yhteydessä tehdyt 11 avustussopimusta käsittävät sitoumuksen 123,5 miljoonan euron luontaissuorituksesta. IMI2 on validoinut 47,2 miljoonaa euroa saadun tarkastustodistuksen ennakkotarkastelun perusteella.

23.

IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto vahvisti yhteisyrityksen petostentorjuntastrategian 22. heinäkuuta 2015. Strategia on yhdenmukainen 7. helmikuuta 2015 hyväksytyn yhteisen tutkimusalan petostentorjuntastrategian kanssa.

IMI2-yhteisyrityksen petostentorjuntastrategiassa hyväksytään periaatteet ja määritellään toimet käsitellä yhteisiä riskejä, jotka sillä on yhteisen tutkimusalan petostentorjuntastrategian kanssa. Samoin siinä määritellään erityiset kohdealueet, jotka liittyvät yhteisyrityksen erityisluonteeseen (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus) ja operatiivisten tehtävien erityispiirteisiin.

26.

IMI-yhteisyritys on edistynyt sisäisen tarkastuksen osaston kanssa sovittujen tehtävien toteuttamisessa 13. maaliskuuta 2015 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti.

IMI on pannut täytäntöön suosituksen rahoitusselvityksiä koskevien lausuntojen valvontamenettelyjen vahvistamisesta, minkä sisäisen tarkastuksen osasto on hyväksynyt. IMI on tähän liittyen luonut toimintaa koskevat standardimenettelyt, sisäiset ohjeet rahoitusselvityksiä koskevien lausuntojen tarkastukseen ja yksityiskohtaisemmat ohjeet edunsaajille ja tarkastusten tekijöille. Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestöön EFPIAan kuuluville yrityksille on luotu erilliset ohjeet. Nämä yritykset toimivat sertifioitujen menettelyjen perusteella ja laativat rahoitusselvityksiä koskevat lausunnot projektin lopussa.

Sisäisen tarkastuksen osasto vahvisti, että IMIn toimiva johto on pannut täytäntöön suosituksen riskiperusteisesta lähestymistavasta ennakkotarkastuksissa toteuttamalla toiminnassa olevan järjestelmän riskinarvioinnin ja yhdenmukaistamalla sisäisiä menettelyjä.


16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 473/66


KERTOMUS

SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 sekä yhteisyrityksen vastaus

(2016/C 473/08)

SISÄLLYS

 

Kohta

Sivu

JOHDANTO

1–5

67

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6

67

TARKASTUSLAUSUMA

7–14

68

Lausunto tilien luotettavuudesta

12

69

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13–14

69

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

15–20

69

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

15–16

69

SESAR-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T-ohjelman yhteydessä

17–19

69

SESAR-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

20

70

MUUT SEIKAT

21–25

70

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

21

70

Petostentorjuntastrategia

22–24

70

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

25

70

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

26–27

70

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

26

70

Eturistiriidat

27

70

LIITE

 

72

JOHDANTO

1.

Brysselissä sijaitseva SESAR-yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007 (1) hallinnoimaan SESAR-hankkeen (yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimusohjelma) teknologiaosiota. Se alkoi toimia itsenäisesti 10. elokuuta 2007. Kesäkuussa 2014 (2) neuvosto muutti alkuperäistä asetusta ja jatkoi yhteisyrityksen toiminnan kestoa 31. joulukuuta 2024 saakka.

2.

SESAR-hankkeen avulla pyritään nykyaikaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaa. Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen:

Määrittelyvaihe (2004–2007), jonka johdosta vastasi Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol) ja johon suunnattiin yhteisrahoitusta EU:n talousarviosta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevan ohjelman kautta. Toiminnan perusteella laadittiin eurooppalainen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma (European ATM Master Plan), jossa määritetään uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien sisältö sekä kuvaillaan niiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Kaksikautista kehitysvaihetta (2008–2013; jatkettu vuoteen 2015) hallinnoi SESAR-yhteisyritys. Vaiheen aikana laaditaan uusia teknologisia järjestelmiä, osia ja toimintamenettelyjä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti.

Käyttöönottovaihe (2014–2024), jota johtavat teollisuus ja sidosryhmät. Tavoitteena on tuottaa ja toteuttaa laajalti uusi ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuri.

3.

Neuvosto antoi tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (3) alaisuudessa SESAR-yhteisyritykselle tehtäväksi jatkaa ilmaliikenteen hallintaan ja erityisesti koordinoituun lähestymistapaan liittyvää tutkimusta ja innovointia yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa varten, tarkoituksena asetettujen tuloksellisuustavoitteiden saavuttaminen. Horisontti 2020 -puiteohjelman alaisuuteen kuuluva SESAR II -ohjelma (jäljempänä ”SESAR 2020”) käynnistettiin vuonna 2015 (4).

4.

SESAR-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanke. Yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni (EU), jota edustaa Euroopan komissio, ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto. Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella yhteisyrityksen osakkaiksi valittiin 15 julkista ja yksityistä lennonvarmistusalan yritystä. Niihin lukeutuu esimerkiksi ilma-alusten valmistajia, maalaitteiden ja ilmailuteollisuuden laitevalmistajia, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia sekä lentokenttäviranomaisia.

5.

SESAR I -ohjelman (2008–2015) kehitysvaiheen talousarvio on 2 100 miljoonaa euroa, josta EU, Eurocontrol ja toimiin osallistuvat ilmailuteollisuuden julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vastaavat samansuuruisilla osuuksilla (5). EU:n osuus rahoitetaan seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta ohjelmasta (TEN-T). SESAR II -ohjelman (2014–2024) käyttöönottovaiheen EU-talousarvio rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta 585 miljoonalla eurolla. Uusien Horisontti 2020 -osakassopimusten mukaisesti Eurocontrolin rahoitusosuuden odotetaan olevan noin 500 miljoonaa euroa ja muiden ilmailuteollisuusalan kumppaneiden noin 720,7 miljoonaa euroa. Noin 90 prosenttia Eurocontrolin ja muiden osallistujien rahoitusosuuksista perustuu luontoissuorituksiin.

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tarkastukseen kuuluu myös laadunvalvontatarkastus, joka kohdistetaan yhteisyrityksen (tai yksityisten tarkastusyritysten yhteisyrityksen puolesta) edunsaajien luona toimittamiin jälkitarkastuksiin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien relevanttiin työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

7.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (6) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (7)31. joulukuuta 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

8.

Toimiva johto vastaa komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (8) 16 ja 22 artiklan mukaisesti yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

a)

Yhteisyrityksen tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän (9) vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtaja vahvistaa yhteisyrityksen tilinpäätöksen sen jälkeen, kun yhteisyrityksen tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

9.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (10) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko yhteisyrityksen tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

10.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksesta tai virheestä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennainen virheellisyys tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. EU:n varainhoitoasetuksen (11) 208 artiklan 4 kohdassa säädetyn mukaisesti tilintarkastustuomioistuin ottaa tätä kertomusta ja tarkastuslausumaa laatiessaan huomioon riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan yhteisyrityksen tilien osalta suorittaman tarkastustyön.

11.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

12.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

13.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2015 päättyneeltä vuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA

Varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttaminen

15.

Toteuttamiseen käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyi 81,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 136,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli sata prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 82,3 prosenttia. Maksumäärärahojen käyttöaste oli odotettua alhaisempi, koska ensimmäisten Horisontti 2020 -ehdotuspyyntöjen käynnistäminen viivästyi ja asianomaiset avustussopimukset voitiin tehdä vasta vuoden 2016 alussa.

16.

Vuonna 2015 tehtyjen operatiivisten maksusitoumusten kokonaismäärästä (74,5 miljoonaa euroa) 29 prosenttia oli yksittäisiä sitoumuksia, jotka perustuivat päätökseen saatuihin, avustusten myöntämistä ja sopimusten tekemistä koskeviin menettelyihin. Loput 71 prosenttia koskivat kokonaissitoumuksia, joiden osalta myöntämis- tai tekomenettelyjä ei ollut saatu päätökseen. Kokonaissitoumusten suureen osuuteen vuonna 2015 oli syynä se, että Horisontti 2020 -puiteohjelman ensimmäiset ehdotuspyynnöt (jotka koskivat 51,5 miljoonan euron avustuksia) käynnistettiin vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla ja asianomaiset sopimukset tehdään vuonna 2016.

SESAR-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T-ohjelman yhteydessä

17.

Operatiiviset ja hallinnolliset määrärahat ovat seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T -ohjelmien yhteydessä kaikkiaan 892,8 miljoonaa euroa (12). Tämän määrän osalta SESAR-yhteisyritys teki maksusitoumuksia 827,4 miljoonan euron verran ja suoritti maksuja 651,1 miljoonan euron verran (78,7 prosenttia sitoumuksista). Maksattamatta olevilla 176,3 miljoonan euron sitoumuksilla (27,1 prosenttia) katetaan tulevat maksut, jotka liittyvät voimassa oleviin seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T -ohjelmien avustussopimuksiin, joiden odotetaan päättyvän vuoden 2016 loppuun mennessä (13).

18.

Yhteensä 1 254,5 miljoonan euron kokonaismäärästä, jonka muut osakkaat osoittivat luontois- ja käteissuorituksina operatiivisiin ja hallinnollisiin toimiin (670,2 miljoonaa euroa Eurocontrolilta ja 584,3 miljoonaa euroa ilmailuteollisuudesta), yhteisyritykselle oli raportoitu 986 miljoonan euron määrän osalta 31. joulukuuta 2015 mennessä (500,9 miljoonaa euroa Eurocontrolilta ja 485,1 miljoonaa euroa ilmailuteollisuudelta). Hallintoneuvosto on validoinut raportoiduista maksuista 742,7 miljoonan euron määrän eli 75,3 prosenttia (348,5 miljoonaa euroa Eurocontrolin osalta ja 394,2 miljoonaa euroa ilmailuteollisuuden osalta). Eurocontrolin luontaissuorituksia on hyväksymättä suhteellisen suuri määrä (152,4 miljoonaa euroa), mikä johtuu vuoden 2014 tilinpäätöslaskelmien myöhäisestä esittämistä yhteisyritykselle.

19.

Vuoden 2015 lopussa yhteisyrityksen hallinnolliset kulut olivat 64,5 miljoonaa euroa. Kuluista 21,9 miljoonaa euroa eli 33,9 prosenttia kattoi EU, 21,4 miljoonaa euroa eli 33,9 prosenttia Eurocontrol ja 21,2 miljoonaa euroa eli 32,9 prosenttia ilmailuteollisuus.

SESAR-yhteisyrityksen monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä

20.

Kuten edellä mainitaan (kohdat 5 ja 16), Horisontti 2020 -avustussopimukset ja kahdenväliset sopimukset Eurocontrolin ja ilmailuteollisuuden kanssa olivat tekemättä vuoden 2015 lopussa.

MUUT SEIKAT

Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät

21.

Yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt. Lisäksi se toimittaa avustusten saajien jälkitarkastuksia. Nämä tarkastukset muodostavat keskeisen välineen, jonka avulla arvioidaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus, ja ne kattavat myös yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin EU:n käteis- ja luontoissuoritukset. Yhteisyrityksen vuoden 2015 toimintakertomuksessa raportoitiin jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 0,7 prosenttia (14).

Petostentorjuntastrategia

22.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisessa on sovellettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, johon sisältyy myös petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta (15).

23.

Euroopan komissio vahvisti petostentorjuntastrategian kesäkuussa 2011, minkä jälkeen ensimmäinen yhteinen tutkimusalan petostentorjuntastrategia vahvistettiin heinäkuussa 2012. Sitä päivitettiin maaliskuussa 2015, jotta voitiin ottaa huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta aiheutuvat muutokset (16). Vuonna 2015 Sesar-yhteisyritys vahvisti Euroopan komission menetelmien mukaisesti oman petostentorjuntastrategian sekä toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon yhteisyrityksen vuonna 2015 suorittaman petostentorjuntaan liittyvän riskienarvioinnin tulokset.

24.

Yhteisyrityksessä on jo käytössä sisäisen valvonnan menettelyt, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että petokset ja sääntöjenvastaisuudet kyetään ehkäisemään ja havaitsemaan (maksujen ennakkotarkastukset, eturistiriitoja koskevat periaatteet, jälkitarkastukset avustusten saajien luona). Yhteisyritys toteuttaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä sovitun aikataulun mukaisesti (esimerkiksi hyödyntää komission tietokantoja yksilöidäkseen tuen ulkopuolelle jätettävät organisaatiot ja mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet (17)).

Komission sisäisen tarkastuksen osasto

25.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto suoritti vuonna 2015 yhteisyrityksessä operatiivista hallintoa ja yleissuunnitelman päivitystä koskevan tarkastuksen. Sisäisen tarkastuksen osasto suositti, että yhteisyritys vahvistaa yleissuunnitelman päivitystä ja vuotuista raportointia, parantaa koordinointia SESARin käyttöönoton hallinnointielimen kanssa seurannan ja raportoinnin alalla sekä nimittää uudet SESAR-työryhmät. Yhteisyritys on laatinut yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman suositusten täytäntöönpanoa varten.

AIEMMIN ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Seuranta ja raportointi hanketutkimustuloksista

26.

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöissä (18) vaaditaan, yhteisyritys esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan erityiset tutkimustuloksia mittaavat indikaattorit (suorituskykyindikaattorit, monialaisiin kysymyksiin liittyvät seurantaindikaattorit) (19).

Eturistiriidat

27.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2015 yhteisyrityksille ohjeet eturistiriitoja koskevista säännöistä. Ohjeiden yhteydessä julkaistiin eturistiriidattomuudesta annettavan ilmoituksen yleismalli, joka yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön menettelyissään.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

Presidentti


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1361/2008 (EUVL L 352, 31.12.2008, s. 12).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 721/2014, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 219/2007 muuttamisesta yhteisyrityksen voimassaolon jatkamiseksi vuoteen 2024 (EUVL L 192, 1.7.2014, s. 1).

(3)  Tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelma hyväksyttiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(4)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto yhteisyrityksen vastuualueista, toiminnasta ja resursseista.

(5)  Yhteisyrityksen hallintokulujen kattamiseen tarkoitettujen rahoitusosuuksien osalta hallintoneuvosto päättää määristä, jotka kunkin osakkaan olisi vapautettava käyttöön suhteessa rahoitusosuuteen, jonka osakas on sitoutunut maksamaan, ja vahvistaa määräajan, johon mennessä osakkaiden on maksettava rahoitusosuutensa.

(6)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman, yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(7)  Selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(8)  EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.

(9)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

(10)  Delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, 47 artikla.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(12)  SESAR-yhteisyrityksen talousarvio on seitsemännen puiteohjelman ja TEN-T-ohjelmien osalta yhteensä 892,8 miljoonaa euroa. Määrä koostuu seitsemännestä puiteohjelmasta ja TEN-T-ohjelmista rahoitetusta EU:n käteissuorituksesta (700 miljoonaa euroa), Eurocontrolin käteissuorituksesta (165 miljoonaa euroa) ja ilmailuteollisuuden alan osakkaiden käteissuorituksesta (27,8 miljoonaa euroa).

(13)  Ks. vuoden 2015 toimintakertomus, s. 20.

(14)  Ks. yhteisyrityksen toimintakertomus vuodelta 2015, s. 68.

(15)  25 a artikla.

(16)  Muun muassa yhteisen tukikeskuksen, keskitetyn tarkastusyksikön ja EU:n tutkimusalan elinten yhdenmukaistettujen liiketoimintaprosessien perustaminen.

(17)  Tässä yhteydessä arvioidaan myös muiden kuin EU-lähteiden käyttöä päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

(18)  Asetus (EU) N:o 1291/2013, 31 artikla.

(19)  Vuotuista toimintakertomusta koskeva luonnos, 21. huhtikuuta 2016: liitteet 8–10, s. 112–116.


LIITE

SESAR-yhteisyritys (Bryssel)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 187 ja 188 artikla)

Seitsemännestä puiteohjelmasta 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY määrätään unionin osallistumisesta yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa pitkällä aikavälillä toimivien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksien perustamiseen. Kumppanuudet voitaisiin toteuttaa perussopimuksen 187 artiklassa tarkoitettuina yhteisyrityksinä.

Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007 SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1361/2008 (EUVL L 352, 31.12.2008).

Neuvoston asetus (EU) N:o 721/2014, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 219/2007 muuttamisesta yhteisyrityksen voimassaolon jatkamiseksi vuoteen 2024.

Yhteisyrityksen toimivaltuudet

(neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o 721/2014)

Tavoitteet

Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla ja keskittämällä kaikkea asiaankuuluvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa unionissa. Se vastaa ATM-yleissuunnitelman täytäntöönpanosta ja erityisesti seuraavista tehtävistä:

SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toimien organisointi ja koordinointi Eurocontrolin hallinnoiman hankkeen määrittelyvaiheen tuloksena laaditun ATM-yleissuunnitelman mukaisesti yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus ja hallinnoimalla sitä yhden rakenteen puitteissa

tarvittavan rahoituksen varmistaminen ATM-yleissuunnitelman mukaisia SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toimia varten

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan alan sidosryhmien osallistumisen varmistaminen, mukaan lukien erityisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät, toimialajärjestöt, lentoasemat ja laitevalmistajat sekä asiaan liittyvät tieteelliset laitokset tai asiaan liittyvä tiedeyhteisö

yhteisyrityksen alaisuudessa toteutettavan teknisen tutkimus-, kehitys-, validointi- ja selvitystyön organisointi välttäen tällaisten toimien pirstoutumista

sellaisten toimien valvonta, jotka liittyvät niiden yhteisten tuotteiden kehittämiseen, jotka on asianmukaisesti määritelty ATM-yleissuunnitelmassa, ja tarvittaessa erityisten tarjouspyyntöjen järjestäminen.

Hallinto

(neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o 721/2014)

Hallintoneuvosto

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)

hyväksyä ATM-yleissuunnitelma, jonka neuvosto vahvistaa SESAR-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja hyväksyä mahdolliset ehdotukset sen muuttamiseksi

b)

antaa suuntaviivat ja tehdä päätökset, joita tarvitaan SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toteuttamiseksi, ja valvoa yleisesti hankkeen täytäntöönpanoa

c)

hyväksyä 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisyrityksen kokonaistoimintasuunnitelma ja vuotuiset toimintasuunnitelmat sekä vuotuinen talousarvio, mukaan lukien henkilöstötaulukko

d)

antaa lupa neuvotteluille ja päättää uusien osakkaiden liittymisestä ja siihen liittyvistä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista

e)

valvoa sopimusten täytäntöönpanoa osakkaiden ja yhteisyrityksen välillä

f)

nimittää pääjohtaja ja vapauttaa tämä tehtävistään ja hyväksyä organisaatiorakenne ja valvoa pääjohtajan suoriutumista tehtävistään

g)

päättää osakkaiden rahoitusosuuksien määristä ja maksutavoista ja luontoissuoritusten arvioinnista

h)

hyväksyä yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännöt

i)

hyväksyä vuosittainen tilinpäätös ja tase

j)

hyväksyä SESAR-hankkeen kehitysvaiheen edistymistä ja sen taloudellista tilannetta koskeva 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vuosikertomus

k)

päättää komissiolle tehtävistä ehdotuksista, jotka koskevat yhteisyrityksen toiminnan jatkamista tai lakkauttamista

l)

laatia yhteisyrityksen omistamia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevien oikeuksien myöntämistä ja tällaisten hyödykkeiden siirtämistä koskevat menettelyt

m)

vahvistaa ATM-yleissuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien sopimusten tekemistä koskevat säännöt ja menettelyt, mukaan lukien erityiset eturistiriitoja koskevat menettelyt

n)

päättää ehdotuksista, jotka toimitetaan komissiolle yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi 24 artiklan mukaisesti

o)

käyttää muuta sellaista toimivaltaa ja vastata kaikista muista sellaisista tehtävistä, mukaan lukien täydentävien elinten perustaminen, joita SESAR-hankkeen kehitysvaihe edellyttää

p)

hyväksyä järjestelyt 8 artiklan täytäntöönpanoa varten.

Pääjohtaja

Pääjohtaja hoitaa tehtävänsä täysin itsenäisesti hänelle annetun toimivallan puitteissa.

Sisäinen tarkastus

Euroopan komission sisäinen tarkastaja.

Ulkoinen tarkastus

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja riippumaton ulkoinen tarkastaja tilinpäätöksen tarkastamisen osalta (yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten 106 artiklan mukaisesti).

Vastuuvapauden myöntävä viranomainen

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio.

Yhteisyrityksen resurssit vuonna 2015

SESAR-yhteisyrityksen vuoden 2015 alustava tilinpäätös

Talousarvio

30 229 774 euroa sitoumuksiin (”SESAR 1” seitsemäs puiteohjelma/TEN-T)

126 733 842 euroa maksuihin (”SESAR 1” seitsemäs puiteohjelma/TEN-T)

ja

51 470 000 euroa sitoumuksiin (”SESAR2020” Horisontti 2020)

10 300 000 euroa maksuihin (”SESAR2020” Horisontti 2020)

Henkilöstö 31. joulukuuta 2015

Varainhoitovuoden 2015 toimintatalousarvion henkilöstötaulukko sisälsi 39 väliaikaisen toimihenkilön ja kolme työkomennuksella olevan kansallisen asiantuntijan tointa eli yhteensä 42 tointa, joista 41 oli täytettynä vuoden 2015 lopussa:

ulkopuolelta palvelukseen otettu väliaikainen henkilöstö: 35

yhteisyrityksen osakkaiden asetuksen (EY) N:o 219/2007 8 artiklan mukaisesti siirtämä henkilöstö: 1

sopimussuhteiset toimihenkilöt: 2

työkomennuksella olevat kansalliset asiantuntijat: 3.

Tehtävät jakaantuivat seuraavasti:

Operatiiviset tehtävät: 22

Operatiivinen tuki: 6

Hallinnolliset tehtävät: 12

Pääjohtaja: 1

Toiminta ja palvelut vuonna 2015

Ks. yhteisyrityksen toimintakertomus vuodelta 2015 osoitteessa

http://www.sesarju.eu/ (vuoden 2015 toimintakertomus julkaistaan heinäkuun alussa; saatavilla on tarvittaessa kertomusluonnos)

Lähde: SESAR-yhteisyrityksen toimittamat tiedot.


YHTEISYRITYKSEN VASTAUS

15.

SJU haluaa korostaa, että ensimmäisten Horisontti 2020 -ehdotuspyyntöjen käynnistämisen viivästyminen kahdella kuukaudella johtui SJU:sta riippumattomista syistä. Pääasiallinen syy olivat avustusten valmistelussa ja arvioinnissa käytettävään tietotekniseen työkaluun tehdyt merkittävät muutokset. Horisontti 2020 -ohjelman avustuksille määrättyjä menettelyjä noudatettiin tarkoin, ja näin ollen ensimmäiset avustussopimukset voitiin allekirjoittaa vasta tammikuussa 2016. Asiaankuuluvat käyttämättömät vuoden 2015 maksumäärärahat vietiin kokonaisuudessaan vuoden 2016 talousarvioon.

16.

SJU haluaa korostaa, että yksittäisten maksusitoumusten määrä seitsemättä puiteohjelmaa ja TEN-T-ohjelmaa koskevassa SJU:n talousarviossa on 92 prosenttia.

18.

SJU haluaa painottaa, että Eurocontrol esitti varainhoitovuoden 2014 tilinpäätöksensä vuonna 2015. Koska tilinpäätöksestä kuitenkin puuttui joitakin keskeisiä tietoja, SJU ei voinut validoida Eurocontrolin tilinpäätöstä kokonaisuudessaan. Puuttuvat tiedot on nyt saatu, ja tilinpäätöksen arviointi on loppuvaiheessa.