ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 441

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

59. vuosikerta
28. marraskuuta 2016


Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2016/C 441/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1


 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2016/C 441/02

Asia C-218/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale ordinario di Campobasso – Italia) – Rikosoikeudenkäynti Gianpaolo Paolettia ym:ta vastaan (Ennakkoratkaisupyyntö — SEU 6 artikla — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artikla — Vastaajalle edullisemman rikoslain taannehtivan soveltamisen periaate — Romanian kansalaisten Italiaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa järjestäneet Italian kansalaiset — Ennen Romanian unioniin liittymistä tehdyt teot — Romanian liittymisen vaikutus laittomassa maahanmuutossa avustamista koskevaan rikokseen — Unionin oikeuden soveltaminen — Unionin tuomioistuimen toimivalta)

2

2016/C 441/03

Asia C-318/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per il Piemonte – Italia) – Tecnoedi Costruzioni Srl v. Comune di Fossano (Ennakkoratkaisupyyntö — Julkiset rakennusurakat — Direktiivi 2004/18/EY — 7 artiklan c alakohta — Julkisten hankintojen kynnysarvot — Kynnys ei ylity — Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset — Automaattinen poissulkeminen — Hankintaviranomaisen mahdollisuus — Hankintaviranomaiselle sijoittautumisvapaudesta, palvelujen vapaasta tarjoamisesta ja syrjintäkieltoa koskevasta yleisestä periaatteesta aiheutuvat velvoitteet — Hankintasopimukset, joihin voi liittyä varma rajat ylittävä intressi)

3

2016/C 441/04

Asia C-412/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hessisches Finanzgericht – Saksa) – TMD Gesellschaft für transfusionsmedizinische Dienste mbH v. Finanzamt Kassel II – Hofgeismar (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset — 132 artiklan 1 kohdan d alakohta — Ihmiselinten, -veren ja -maidon luovutukset — Soveltamisala — Ihmisveriplasma, jota jalostetaan ja käytetään teollisiin tarkoituksiin)

3

2016/C 441/05

Asia C-466/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Ranska) – Jean-Michel Adrien ym. v. Premier ministre, Ministre des finances et des comptes publics ja Ministre de la décentralisation et de la fonction publique (Ennakkoratkaisupyyntö — Työntekijöiden vapaa liikkuvuus — Unionin toimielimeen tai muuhun elimeen työskentelemään siirtyneet kansalliset virkamiehet — Vanhuuseläke — Valintaoikeus — Kansalliseen eläkejärjestelmään kuulumisen keskeyttäminen tai siinä pysyminen — Kansallisessa eläkejärjestelmässä ja unionin eläkejärjestelmässä hankittujen eläkeoikeuksien päällekkäisyyden rajoittaminen)

4

2016/C 441/06

Asia C-572/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Riigikohus – Viro) – F. Hoffmann-La Roche AG v. Accord Healthcare OÜ (Ennakkoratkaisupyyntö — Teollisoikeudet ja kaupalliset oikeudet — Patentti — Lisäsuojatodistus — Asetus (EY) N:o 469/2009 — 21 artiklan 2 kohta — Siirtymäsäännökset — Jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen sen liittymistä Euroopan unioniin myönnetty todistus — 21 artiklan 2 kohdan tulkinta — Todistuksen voimassaoloaika — 21 artiklan 2 kohdan pätevyys — Suoraan liittymisasiakirjasta johtuva johdetun oikeuden mukauttaminen — Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen)

5

2016/C 441/07

Asia C-576/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Veliko Tarnovo – Bulgaria) – Маya Маrinova ET v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika Veliko Tarnovo pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 2 artiklan 1 kohdan a alakohta — 9 artiklan 1 kohta — 14 artiklan 1 kohta — 73, 80 ja 273 artikla — Verotuksen neutraalisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate — Veropetos — Kirjanpidolliset sääntöjenvastaisuudet — Luovutusten ja tulojen salaaminen — Veron perusteen määrittäminen)

5

2016/C 441/08

Asia C-583/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.10.2016 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Liikennepolitiikka — Asetus (EY) N:o 1071/2009 — Maantieliikenteen harjoittaja — Yksinkertaistaminen ja hallinnollinen yhteistyö — 16 artiklan 1 ja 5 kohta — Kansallinen sähköinen rekisteri maantiekuljetusyrityksistä — Kansallisten sähköisten rekisterien yhteenliittäminen)

6

2016/C 441/09

Asia C-23/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Asetus (EY) N:o 1071/2009 — Maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt — 16 artiklan 1 ja 5 kohta — Kansallinen sähköinen rekisteri maantiekuljetusyrityksistä — Kyseistä rekisteriä ei ole liitetty yhteen muiden jäsenvaltioiden kansallisten sähköisten rekisterien kanssa)

7

2016/C 441/10

Asia C-472/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León (Espanja) on esittänyt 24.8.2016 – Jorge Luis Colino Sigüenza v. Ayuntamiento de Valladolid, FOGASA, Músicos y Escuela S.L. ja In-pulso Musical, Sociedad Cooperativa

7

2016/C 441/11

Asia C-474/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Colmar (Ranska) on esittänyt 29.8.2016 – Ministère public, Belu Dienstleistung GmbH & Co KG ja Stefan Nikless

8

2016/C 441/12

Asia C-486/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Primera Instancia nro 6 de Alicante (Espanja) on esittänyt 12.9.2016 – Bankia S.A. v. Alfredo Sánchez Martínez ja Sandra Sánchez Triviño

9

2016/C 441/13

Asia C-491/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 14.9.2016 – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP v. Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda

10

2016/C 441/14

Asia C-498/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.9.2016 – Maximilian Schrems v. Facebook Ireland Limited

10

2016/C 441/15

Asia C-505/16 P: Valitus, jonka Olga Stanislavivna Janukovytš Viktor Viktorovytš Janukovytšin perillisenä on tehnyt 23.9.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-347/14, Janukovytš v. neuvosto, 12.7.2016 antamasta määräyksestä

11

2016/C 441/16

Asia C-507/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 26.9.2016 – Еntertainment Balgaria System ЕООD v. Direktor na Direktsia bzhalvane i danachno-osiguritelna praktika – Sofia

13

2016/C 441/17

Asia C-511/16: Kanne 29.9.2016 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

13

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2016/C 441/18

Asia T-351/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto (Polkumyynti — Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonti — Lopullinen polkumyyntitulli — Kumoamiskanne — Yksityistä suoraan koskeva toimi — Yksityistä erikseen koskeva toimi — Tutkittavaksi ottaminen — Normaaliarvon määrittäminen — Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 7 kohdan a alakohta — Alhaisemman tullin sääntö — Asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohta — Perusteluvelvollisuus)

15

2016/C 441/19

Asia T-367/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – August Storck v. EUIPO – Chiquita Brands (Fruitfuls) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Fruitfuls — Tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 kohta)

15

2016/C 441/20

Asia T-418/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Sina Bank v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet ydinaseiden levittämisen estämiseksi — Varojen jäädyttäminen — Kumoamiskanne — Kanteen nostamisen määräaika — Vaatimusten mukauttaminen — Tutkittavaksi ottaminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan — Ilmeinen arviointivirhe — Kumoamisen ajallisten vaikutusten mukauttaminen)

16

2016/C 441/21

Asia T-824/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Eveready Battery Company v. EUIPO – Hussain ym. (POWER EDGE) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin POWER EDGE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki EDGE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohta ja 42 artiklan 2 kohta)

17

2016/C 441/22

Asia T-56/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Raimund Schmitt Verpachtungsgesellschaft v. EUIPO (BRAUWELT) (EU-tavaramerkki — EU-sanamerkin BRAUWELT rekisteröintihakemus — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta — Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta — Oikeus tulla kuulluksi — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

18

2016/C 441/23

Asia T-776/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Meissen Keramik v. EUIPO (MEISSEN KERAMIK) (EU-tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin MEISSEN KERAMIK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

19

2016/C 441/24

Asia T-662/16: Kanne 12.9.2016 – Gall Pharma v. EUIPO – Pfizer (Styriagra)

19

2016/C 441/25

Asia T-667/16 P: Valitus, jonka Pieter De Meyer ja muut ovat tehneet 19.9. virkamiestuomioistuimen asiassa F-113/15, Adriaen ym. v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

20

2016/C 441/26

Asia T-668/16 P: Valitus, jonka HL on tehnyt 19.9. virkamiestuomioistuimen asiassa F-112/15, HL v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

22

2016/C 441/27

Asia T-681/16: Kanne 23.9.2016 – Henkel Electronic Materials (Belgium) v. komissio

23

2016/C 441/28

Asia T-682/16: Kanne 23.9.2016 – Ranska v. komissio

24

2016/C 441/29

Asia T-689/16: Kanne 24.9.2016 – PL v. komissio

25

2016/C 441/30

Asia T-691/16: Kanne 26.9.2016 – Elevolution Engenharia v. komissio

26

2016/C 441/31

Asia T-692/16: Kanne 27.9.2016 – CJ v. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

26

2016/C 441/32

Asia T-693/16 P: Valitus, jonka HG on tehnyt 28.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-149/15, HG v. komissio, 19.7.2016 antamasta tuomiosta

27

2016/C 441/33

Asia T-695/16 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 29.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-104/15, U (*1) v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

28

2016/C 441/34

Asia T-698/16: Kanne 23.9.2016 – Trasta Komercbanka ym. v. EKP

29

2016/C 441/35

Asia T-702/16 P: Valitus, jonka José Barroso Truta, Marc Forli, Calogero Galante ja Bernard Gradel ovat tehneet 30.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-126/15, Barroso Truta ym. v. unionin tuomioistuin, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

30

2016/C 441/36

Asia T-715/16: Kanne 7.10.2016 – Pebagua v. komissio

31

2016/C 441/37

Asia T-717/16: Kanne 4.10.2016 – Waldhausen v. EUIPO (Hevosenpään siluetti)

31

2016/C 441/38

Asia T-719/16: Kanne 7.10.2016 – Berliner Stadtwerke v. EUIPO (berlinWärme)

32

2016/C 441/39

Asia T-720/16: Kanne 10.10.2016 – ARFEA v. komissio

32

2016/C 441/40

Asia T-724/16 P: Valitus, jonka Giorgio Cocchi ja Nicola Falcione ovat tehneet 12.10.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-134/11, Cocchi ja Falcione v. komissio, 2.8.2016 antamasta määräyksestä

34


 


FI

 

Yksilöiden henkilötietojen ja/tai tietosuojan suojaamiseksi joitakin tämän julkaisun sisältämiä tietoja ei voida julkaista, ja sen korvaa uusi todistusvoimainen versio.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/1


Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2016/C 441/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 428, 21.11.2016

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 419, 14.11.2016

EUVL C 410, 7.11.2016

EUVL C 402, 31.10.2016

EUVL C 392, 24.10.2016

EUVL C 383, 17.10.2016

EUVL C 371, 10.10.2016

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu


V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale ordinario di Campobasso – Italia) – Rikosoikeudenkäynti Gianpaolo Paolettia ym:ta vastaan

(Asia C-218/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - SEU 6 artikla - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artikla - Vastaajalle edullisemman rikoslain taannehtivan soveltamisen periaate - Romanian kansalaisten Italiaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa järjestäneet Italian kansalaiset - Ennen Romanian unioniin liittymistä tehdyt teot - Romanian liittymisen vaikutus laittomassa maahanmuutossa avustamista koskevaan rikokseen - Unionin oikeuden soveltaminen - Unionin tuomioistuimen toimivalta))

(2016/C 441/02)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Campobasso

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Gianpaolo Paoletti, Umberto Castaldi, Domenico Faricelli, Antonio Angelucci, Mauro Angelucci, Antonio D’Ovidio, Camillo Volpe, Giampaolo Canzano, Raffaele Di Giovanni ja Antonio Della Valle

Tuomiolauselma

SEU 6 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklaa on tulkittava siten, että valtion liittyminen unioniin ei ole esteenä sille, että toinen jäsenvaltio voi määrätä rikosoikeudellisen seuraamuksen henkilöille, jotka ovat ennen kyseistä liittymistä syyllistyneet rikokseen, joka koskee ensimmäisen valtion kansalaisten avustamista laittomassa maahanmuutossa.


(1)  EUVL C 262, 10.8.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per il Piemonte – Italia) – Tecnoedi Costruzioni Srl v. Comune di Fossano

(Asia C-318/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Julkiset rakennusurakat - Direktiivi 2004/18/EY - 7 artiklan c alakohta - Julkisten hankintojen kynnysarvot - Kynnys ei ylity - Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset - Automaattinen poissulkeminen - Hankintaviranomaisen mahdollisuus - Hankintaviranomaiselle sijoittautumisvapaudesta, palvelujen vapaasta tarjoamisesta ja syrjintäkieltoa koskevasta yleisestä periaatteesta aiheutuvat velvoitteet - Hankintasopimukset, joihin voi liittyä varma rajat ylittävä intressi))

(2016/C 441/03)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale amministrativo regionale per il Piemonte

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Tecnoedi Costruzioni Srl

Vastaaja: Comune di Fossano

Tuomiolauselma

Tribunale amministrativo regionale per il Piemonten 29.4.2015 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö jätetään tutkimatta.


(1)  EUVL C 311, 21.9.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hessisches Finanzgericht – Saksa) – TMD Gesellschaft für transfusionsmedizinische Dienste mbH v. Finanzamt Kassel II – Hofgeismar

(Asia C-412/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset - 132 artiklan 1 kohdan d alakohta - Ihmiselinten, -veren ja -maidon luovutukset - Soveltamisala - Ihmisveriplasma, jota jalostetaan ja käytetään teollisiin tarkoituksiin))

(2016/C 441/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hessisches Finanzgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TMD Gesellschaft für transfusionsmedizinische Dienste mbH

Vastaaja: Finanzamt Kassel II – Hofgeismar

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että ihmisveren luovutukset, jotka jäsenvaltioiden on vapautettava tämän säännöksen nojalla verosta, eivät sisällä ihmisverestä peräisin olevan veriplasman luovutuksia, jos tätä veriplasmaa ei ole tarkoitettu suoraan terapeuttisiin tarkoituksiin vaan yksinomaan lääkkeiden valmistukseen.


(1)  EUVL C 398, 30.11.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/4


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 6.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Ranska) – Jean-Michel Adrien ym. v. Premier ministre, Ministre des finances et des comptes publics ja Ministre de la décentralisation et de la fonction publique

(Asia C-466/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - Unionin toimielimeen tai muuhun elimeen työskentelemään siirtyneet kansalliset virkamiehet - Vanhuuseläke - Valintaoikeus - Kansalliseen eläkejärjestelmään kuulumisen keskeyttäminen tai siinä pysyminen - Kansallisessa eläkejärjestelmässä ja unionin eläkejärjestelmässä hankittujen eläkeoikeuksien päällekkäisyyden rajoittaminen))

(2016/C 441/05)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Jean-Michel Adrien, Frédéric Baron, Catherine Blanchin, Marc Bouillaguet, Anne-Sophie Chalhoub, Denis d’Ersu, Laurent Gravière, Vincent Cador, Roland Moustache, Jean-Richard de la Tour, Anne Schneider, Bernard Stamm ja Éléonore von Bardeleben

Vastaajat: Premier ministre, Ministre des finances et des comptes publics ja Ministre de la décentralisation et de la fonction publique

Tuomiolauselma

SEUT 45 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka vaikutuksesta unionin toimielimen tai muun elimen palvelukseen työskentelemään siirtynyt kansallinen virkamies, joka päättää pysyä unionin palveluksessa työskentelynsä ajan kansallisessa eläkejärjestelmässä, menettää kaikki viimeksi mainittuun järjestelmään kuulumistaan vastaavat edut tai osan niistä, jos hän työskentelee kymmenen vuotta unionin palveluksessa, mikä antaa hänelle oikeuden eläkkeeseen unionin eläkejärjestelmästä.


(1)  EUVL C 381, 16.11.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/5


Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Riigikohus – Viro) – F. Hoffmann-La Roche AG v. Accord Healthcare OÜ

(Asia C-572/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Teollisoikeudet ja kaupalliset oikeudet - Patentti - Lisäsuojatodistus - Asetus (EY) N:o 469/2009 - 21 artiklan 2 kohta - Siirtymäsäännökset - Jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen sen liittymistä Euroopan unioniin myönnetty todistus - 21 artiklan 2 kohdan tulkinta - Todistuksen voimassaoloaika - 21 artiklan 2 kohdan pätevyys - Suoraan liittymisasiakirjasta johtuva johdetun oikeuden mukauttaminen - Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen))

(2016/C 441/06)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: F. Hoffmann-La Roche AG

Vastaaja: Accord Healthcare OÜ

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta 6.5.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 469/2009, sellaisena kuin se on muutettuna Kroatian tasavallan liittymisehdoista sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukautuksista tehdyllä asiakirjalla, 21 artiklan 2 kohdan pätevyyttä.

2)

Asetuksen N:o 469/2009, sellaisena kuin se on muutettuna, 21 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan tiettyä lääkettä koskevaan lisäsuojatodistukseen, jonka jäsenvaltio on myöntänyt ennen liittymistään Euroopan unioniin. Jos Euroopan talousalueella on myönnetty tämän lääkkeen osalta markkinoille saattamista koskeva lupa ennen kyseisessä jäsenvaltiossa myönnettyä markkinoille saattamista koskevaa lupaa ja mahdollisesti ennen kyseisen jäsenvaltion liittymistä unioniin, vain mainittu ensimmäinen markkinoille saattamista koskeva lupa on otettava huomioon määritettäessä mainitun lisäsuojatodistuksen voimassaoloaikaa.


(1)  EUVL C 27, 25.1.2016.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/5


Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.10.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Veliko Tarnovo – Bulgaria) – Маya Маrinova ET v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Veliko Tarnovo pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-576/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 2 artiklan 1 kohdan a alakohta - 9 artiklan 1 kohta - 14 artiklan 1 kohta - 73, 80 ja 273 artikla - Verotuksen neutraalisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate - Veropetos - Kirjanpidolliset sääntöjenvastaisuudet - Luovutusten ja tulojen salaaminen - Veron perusteen määrittäminen))

(2016/C 441/07)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Veliko Tarnovo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Маya Маrinova ET

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Veliko Tarnovo pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 9 artiklan 1 kohtaa, 14 artiklan 1 kohtaa sekä 73 ja 273 artiklaa ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla silloin, kun verovelvollisen varastossa ei ole sille toimitettuja tavaroita ja kun kyseisen verovelvollisen kirjanpidossa ei ole noihin luovutuksiin liittyviä verotuksellisia asiakirjoja, verohallinto voi olettaa, että kyseinen verovelvollinen on myöhemmin myynyt nämä tavarat kolmansille osapuolille, ja määrittää tavaroiden myynnin veron perusteen käytettävissään olevien tosiseikkojen perusteella soveltamalla muita kuin kyseisessä direktiivissä olevia sääntöjä. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin varmistuttava, ettei kyseisen kansallisen säännöstön säännöksillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen arvonlisäveron oikean kantamisen varmistamiseksi ja petosten estämiseksi.


(1)  EUVL C 27, 25.1.2016.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/6


Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.10.2016 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-583/15) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Liikennepolitiikka - Asetus (EY) N:o 1071/2009 - Maantieliikenteen harjoittaja - Yksinkertaistaminen ja hallinnollinen yhteistyö - 16 artiklan 1 ja 5 kohta - Kansallinen sähköinen rekisteri maantiekuljetusyrityksistä - Kansallisten sähköisten rekisterien yhteenliittäminen))

(2016/C 441/08)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Hottiaux, M. Farrajota ja P. Guerra e Andrade)

Vastaaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo ja C. Guerra Santos)

Tuomiolauselma

1)

Portugalin tasavalta ei ole noudattanut maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole perustanut kansallista sähköistä rekisteriä maantiekuljetusyrityksistä eikä siis liittänyt sitä yhteen muiden jäsenvaltioiden kansallisten sähköisten rekisterien kanssa.

2)

Portugalin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 38, 1.2.2016.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-23/16) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Asetus (EY) N:o 1071/2009 - Maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt - 16 artiklan 1 ja 5 kohta - Kansallinen sähköinen rekisteri maantiekuljetusyrityksistä - Kyseistä rekisteriä ei ole liitetty yhteen muiden jäsenvaltioiden kansallisten sähköisten rekisterien kanssa))

(2016/C 441/09)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies: J. Hottiaux)

Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Tuomiolauselma

1)

Puolan tasavalta ei ole noudattanut maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole perustanut kansallista sähköistä rekisteriä maantiekuljetusyrityksistä ja koska se ei ole liittänyt sitä yhteen muiden jäsenvaltioiden kansallisten sähköisten rekisterien kanssa.

2)

Puolan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 98, 14.3.2016.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/7


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León (Espanja) on esittänyt 24.8.2016 – Jorge Luis Colino Sigüenza v. Ayuntamiento de Valladolid, FOGASA, Músicos y Escuela S.L. ja In-pulso Musical, Sociedad Cooperativa

(Asia C-472/16)

(2016/C 441/10)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Jorge Luis Colino Sigüenza

Vastapuolet: Ayuntamiento de Valladolid, FOGASA, Músicos y Escuela S.L. ja In-pulso Musical, Sociedad Cooperativa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kyseessä katsottava olevan direktiivissä 2001/23/EY (1) tarkoitettu liikkeen luovutus, kun kunnan musiikkikoulun harjoittamista koskevan konsession saaja, joka saa kaikki aineelliset resurssit (tilat, instrumentit, salit, huonekalut) tältä kunnalta ja joka on palkannut omaa henkilöstöä ja tarjoaa palvelujaan lukuvuosina, lopettaa toiminnan 1.4.2013 eli kaksi kuukautta ennen lukuvuoden päättymistä ja palauttaa kaikki aineelliset resurssit kunnalle, joka ei jatka toimintaa lukuvuoden 2012–13 loppuun vaan tekee uuden sopimuksen uuden sopimuspuolen kanssa, joka aloittaa toiminnan uudelleen syyskuussa 2013 eli uuden lukuvuoden 2013–14 alusta, jolloin kunta siirtää uudelle sopimuspuolelle tarvittavat aineelliset resurssit (tilat, instrumentit, salit, huonekalut), jotka olivat ennen aikaisemman sopimuspuolen käytössä?

2)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kuvatunlaisissa olosuhteissa, joissa palvelut ostaneen yrityksen (kunta) velvoitteiden laiminlyönnin vuoksi ensimmäisen sopimuspuolen on pakko lopettaa toimintansa ja irtisanoa koko henkilöstönsä ja tämän seurauksena kyseinen palvelut ostanut yritys siirtää aineelliset resurssit toiselle sopimuspuolelle, joka jatkaa samaa toimintaa, direktiivin 2001/23/EY 4 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ensimmäisen sopimuspuolen työntekijät on irtisanottu ”työvoiman muutoksiin johtavista taloudellisista, teknisistä tai organisatorisista syistä”, vai onko kyseessä mainitussa artiklassa kielletty irtisanomisperuste ”yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutus”?

3)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan siten, että irtisanomisen perusteena on ollut liikkeen luovutus ja että se on siten direktiivin 2001/23/EY vastainen, onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan tuomioistuin ei voi ratkaista aineellisesti joukkovähentämisen yhteydessä toteutetun irtisanomisensa laillisuuden erillisessä menettelyssä riitauttaneen työntekijän vaatimusta, kun tämä vetoaa työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY ja työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (2) mukaisiin oikeuksiinsa, sillä perusteella, että aikaisemmin on annettu lainvoimainen tuomio joukkovähentämisestä menettelyssä, jonka asianosainen työntekijä ei ole voinut olla, vaan asianosaisia ovat olleet tai voineet olla yrityksessä toimivat ammattiyhdistykset ja/tai työntekijöiden kollektiiviset lakisääteiset edustajat?


(1)  Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/23/EY (EYVL 2001, L 82, s. 16).

(2)  EYVL 1998, L 225, s. 16.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/8


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Colmar (Ranska) on esittänyt 29.8.2016 – Ministère public, Belu Dienstleistung GmbH & Co KG ja Stefan Nikless

(Asia C-474/16)

(2016/C 441/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Colmar

Pääasian asianosaiset

Ministère public, Belu Dienstleistung GmbH & Co KG ja Stefan Nikless

Ennakkoratkaisukysymykset

Sitooko sen jäsenvaltion, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan edelleen palkatun työntekijän tilanteeseen, viranomaisen nimeämän laitoksen tilapäistä työvoimaa välittävälle yritykselle sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (1) 19 artiklan mukaisesti myöntämään A1 todistukseen liittyvä vaikutus yhtäältä vastaanottavan valtion laitoksia ja viranomaisia ja toisaalta saman jäsenvaltion tuomioistuimia silloin, kun todetaan, etteivät palkatun työntekijän työskentelyä koskevat olosuhteet selvästi kuulu asetuksen (EY) N:o 883/2004 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen erityissääntöjen aineellisen soveltamisalan piiriin?


(1)  EUVL 2009, L 284, s. 1.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/9


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Primera Instancia nro 6 de Alicante (Espanja) on esittänyt 12.9.2016 – Bankia S.A. v. Alfredo Sánchez Martínez ja Sandra Sánchez Triviño

(Asia C-486/16)

(2016/C 441/12)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de Primera Instancia nro 6 de Alicante

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bankia S.A.

Vastaajat: Alfredo Sánchez Martínez ja Sandra Sánchez Triviño

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 4 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan vastaista, että tehtäessä ratkaisua elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä tehtyyn riidanalaiseen sopimukseen sisältyvän kaltaisen ennenaikaista erääntymistä koskevan ehdon kohtuuttomuudesta otetaan huomioon paitsi olosuhteet, jotka vallitsivat sopimuksen tekohetkellä, myös sopimuksen tekemisen jälkeen tapahtuneen kuluttajan laiminlyönnin vakavuus?

2)

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn tehokkuusperiaatteen vastaista määrätä ulosmittaus toimitettavaksi sellaisen ennenaikaista erääntymistä koskevan sopimusehdon perusteella, joka on todettu kohtuuttomaksi lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla, joka on annettu näiden samojen sopimuspuolten välisessä kiinteistön ulosmittausta koskeneessa aikaisemmassa menettelyssä ja perustuu samaan kiinnelainasopimukseen, silloinkin kun kyseistä aikaisempaa tuomioistuinratkaisua ei ole tunnustettu kansallisessa oikeusjärjestyksessä oikeusvoimaiseksi mutta kyseisessä kansallisessa oikeudessa on mahdotonta panna vireille uutta ulosmittausmenettelyä saman täytäntöönpanoperusteen nojalla?

3)

Kun kyseessä on kiinteistön ulosmittausmenettely, jossa alimman oikeusasteen tuomioistuin on evännyt ulosmittauksen toimittamisen sellaisen ennenaikaista erääntymistä koskevan ehdon perusteella, joka on todettu kohtuuttomaksi jossain aikaisemmassa kiinteistön ulosmittausmenettelyssä, joka on perustunut samaan täytäntöönpanoperusteeseen ja joka on käyty samojen asianosaisten välillä, ja kun ulosmittauksen toimittamisen epäämisen on kumonnut muutoksenhakutuomioistuin, joka on palauttanut asian alimpaan oikeusasteeseen ulosmittauksen toimittamiseksi, onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn tehokkuusperiaatteen vastaista velvoittaa alimman oikeusasteen tuomioistuin ratkaisemaan asia muutoksenhakuasteessa päätetyllä tavalla vai onko kansallista oikeutta tulkittava siten, että toisessa oikeusasteessa annettu ratkaisu ei sido alimman oikeusasteen tuomioistuinta, jos on jo olemassa aikaisempi lainvoimainen tuomioistuinratkaisu, jolla on todettu pätemättömäksi ennenaikaista erääntymistä koskeva sopimusehto, johon ulosmittaus perustuu, jolloin tässä tapauksessa on todettava uudelleen, että ulosmittaushakemusta ei voida tutkia?


(1)  EYVL 1993, L 95, s. 29.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/10


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 14.9.2016 – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP v. Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda

(Asia C-491/16)

(2016/C 441/13)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP

Vastapuoli: Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko maaseudun kehittämisohjelmaa (Agro-ohjelma) pidettävä rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21.6.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (1) (joka on sittemmin kumottu Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11.7.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (2) 107 artiklalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta saman asetuksen 105 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista) 14 artiklassa tarkoitettuna ”monivuotisena ohjelmana”?

2)

Onko Agro-ohjelmaa pidettävä ”monivuotisena ohjelmana” Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (3) 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen, jonka mukaan ”monivuotisten ohjelmien suhteen vanhentumisaika jatkuu kaikissa tapauksissa ohjelman lopulliseen päättymiseen”, soveltamisen kannalta?

3)

Jos Agro-ohjelmaa pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan [toisen]virkkeen soveltamisen kannalta ”monivuotisena ohjelmana”,

sovelletaanko sitä koskeviin hallinnollisiin menettelyihin 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä neljän vuoden vanhentumisaikaa?

seuraako neljän vuoden määräajan päättymisestä ennen ohjelman lopullista päättymistä vanhentuminen vai

kun otetaan huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä säädetty, siirtyykö päivä, josta vanhentumisaika alkaa, eteenpäin päivään, jona tapahtuu ”[monivuotisen] ohjelman lopullinen päättyminen”?


(1)  EYVL 1999, L 161, s. 1

(2)  EUVL 2006, L 210, s. 25.

(3)  EYVL 1995, L 312, s. 1.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/10


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.9.2016 – Maximilian Schrems v. Facebook Ireland Limited

(Asia C-498/16)

(2016/C 441/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Maximilian Schrems

Vastapuoli: Facebook Ireland Limited

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 (1) 15 artiklaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettu ”kuluttaja” menettää tämän ominaisuuden, jos hän käytettyään jo pidempään yksityistä Facebook-tiliä julkaisee oikeuksiaan valvoessaan kirjoja, pitää silloin tällöin myös esitelmiä palkkiota vastaan, ylläpitää internetsivuja, kerää lahjoituksia oikeuksiensa valvomiseen ja ottaa vastaan useiden kuluttajien hänelle luovuttamia oikeuksia sellaista sitoumusta vastaan, että nämä saavat rahallisen hyödyn oikeudenkäynnin mahdollisesta voittamisesta sen jälkeen, kun oikeudenkäyntikulut on vähennetty?

2)

Onko asetuksen N:o 44/2001 16 artiklaa tulkittava siten, että kuluttaja voi jäsenvaltiossa kotipaikkansa tuomioistuimessa vedota samanaikaisesti omien kuluttajasopimukseen perustuvien vaatimustensa kanssa myös sellaisten muiden kuluttajien samoihin seikkoihin perustuviin vaatimuksiin, joilla on kotipaikka

a.

samassa jäsenvaltiossa,

b.

toisessa jäsenvaltiossa tai

c.

kolmannessa valtiossa,

jos kyseessä olevat oikeudet, jotka perustuvat saman vastaajan kanssa samassa oikeudellisessa asiayhteydessä tehtyihin kuluttajasopimuksiin, on luovutettu hänelle ja jos luovutustoimi ei liity kantajan elinkeinotoimintaan tai ammattiin vaan sillä pyritään oikeuksien yhteiseen valvomiseen?


(1)  Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1).


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/11


Valitus, jonka Olga Stanislavivna Janukovytš Viktor Viktorovytš Janukovytšin perillisenä on tehnyt 23.9.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-347/14, Janukovytš v. neuvosto, 12.7.2016 antamasta määräyksestä

(Asia C-505/16 P)

(2016/C 441/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Olga Stanislavivna Janukovytš Viktor Viktorovytš Janukovytšin perillisenä (edustajanaan T. Beazley, QC)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) 12.7.2016 asiassa T-347/14 antaman määräyksen valituksen 6 ja 7 kohdassa täsmennetyiltä osin eli

määräyksen määräysosan 2 ja 4 kohdan;

unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) 12.7.2016 asiassa T-347/14 antaman määräyksen määräysosan 3 kohdan siltä osin kuin unionin tuomioistuin katsoo, että kyseisessä 3 kohdassa edellytetään, että Euroopan unionin neuvosto korvaa vain valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mutta ei vainajalle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja;

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen käsittelyä ja ratkaisua varten tai toissijaisesti

hyväksyy valittajan unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset valituksen 6 ja 7 kohdassa täsmennetyiltä osin eli kumoaa päätöksen 2014/119 muuttamisesta 29.1.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/143 (1), asetuksen N:o 208/2014 muuttamisesta 29.1.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/138 (2), 5.3.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/364 (3) ja asetuksen N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/357 (4) siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat Viktor Viktorovytš Janukovytšia ja

siltä osin kuin unionin tuomioistuin katsoo, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole näin jo tehnyt, velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan sekä valittajalle että vainajalle aiheutuneet kanteessa esitettyyn kumoamisvaatimukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut;

velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan mukauttamista koskevassa kirjelmässä esitettyyn kumoamisvaatimukseen liittyvät valittajan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien vainajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut;

joka tapauksessa velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se päätteli valituksenalaisen määräyksen 84, 89 ja 92 kohdassa, että mukauttamista koskeva kirjelmä oli jätettävä tutkimatta, koska se oli jätetty vainajan nimissä hänen kuolemansa jälkeen. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli virheellisesti, että tämän asian olosuhteissa mukauttamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamista oli arvioitava yksinomaan sinä ajankohtana vallinneen tilanteen perusteella, jolloin mukauttamista koskeva kirjelmä jätettiin. Mukauttamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottaminen olisi pitänyt arvioida kokonaisvaltaisesti kaikkien asian olosuhteiden perusteella.

Toiseksi on niin, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin olisi ollut oikeassa päätellessään, että mukauttamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottaminen oli arvioitava yksinomaan sinä ajankohtana vallinneen tilanteen perusteella, jolloin se jätettiin, unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että mukauttamista koskevaa kirjelmää ei esitetty valittajan nimissä. Kun mukauttamista koskeva kirjelmä luetaan muun unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyn aineiston yhteydessä, se osoittaa selvästi, että sen jätti vainajan nimissä valittaja/se jätettiin valittajan puolesta hänen ominaisuudessaan vainajan de facto seuraajana ja perillisenä. Tällaisena se olisi ollut otettava tutkittavaksi sen jättämisajankohtana vallinneiden olosuhteiden perusteella. Kun unionin yleinen tuomioistuin päätyi vastakkaiseen tulokseen, se teki oikeudellisen virheen ottamalla vääristyneellä tavalla huomioon sille esitetyn näytön.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei tehnyt eroa mukauttamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamisen ja toisen kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen välillä. Unionin yleinen tuomioistuin (1) jätti virheellisesti huomioon ottamatta sen, että se oli myöntänyt lykkäystä mukauttamista koskevan kirjelmän osalta; (2) päätteli virheellisesti, että mukauttamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamista oli arvioitava yksinomaan sinä ajankohtana vallinneen tilanteen perusteella, jolloin mukauttamista koskeva kirjelmä jätettiin; (3) jätti virheellisesti huomioon ottamatta sen, että perimystä koskevan Ukrainan lainsäädännön mukaan määritellään perijä kuusi kuukautta kuoleman jälkeen mutta taannehtivin vaikutuksin ja (4) näin ollen virheellisesti ja täysin perusteettomasti riisti valittajalta mahdollisuuden riitauttaa vuoden 2015 toimet tuomioistuimessa seuraajana ja perillisenä tai muutoin.


(1)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 29.1.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/143 (EUVL 2015, L 24, s. 16).

(2)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 muuttamisesta 29.1.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/138 (EUVL 2015, L 24, s. 1).

(3)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/364 (EUVL 2015, L 62, s. 25).

(4)  Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2015 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/357 (EUVL 2015, L 62, s. 1).


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/13


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 26.9.2016 – Еntertainment Balgaria System ЕООD v. Direktor na Direktsia ”bzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

(Asia C-507/16)

(2016/C 441/16)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Еntertainment Balgaria System ЕООD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”bzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Sofia

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2006/112 (1) 214 artiklaa tulkittava siten, että verovähennysoikeuden yhteydessä on annettava arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintitapauksille eri merkityksiä, tai onko se esteenä sille, että rekisteröintitapauksille on annettu jäsenvaltioissa eri merkityksiä, kuten ZDDS:n 97a §:ssä ja 70 §:n 4 momentissa?

2)

Onko direktiivin 2006/112 168 artiklan a alakohtaa ja 169 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, ettei henkilöllä, joka on rekisteröitynyt direktiivin 214 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, ole oikeutta vähentää laskussa mainittua veroa vastaanottamistaan, verovelvollisten muista jäsenvaltioista suorittamista palveluista, jos se käyttää näitä palveluja palvelujen suorittamiseen muissa jäsenvaltioissa ja vähennysoikeuden käytön muut sisältöä ja menettelyä koskevat vaatimukset täyttyvät?

3)

Onko direktiivin 2006/112 168 artiklan a alakohtaa ja 169 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä ZDDS:n 70 §:n 4 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan direktiivin 214 artiklan 1 kohdan d tai e alakohdan nojalla mutta ei direktiivin 214 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidyllä henkilöllä ei ole verovähennysoikeutta missään olosuhteissa?


(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/13


Kanne 29.9.2016 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-511/16)

(2016/C 441/17)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. van Beek ja G. von Rintelen)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta

Vaatimukset

On todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut neuvoston direktiivien 92/58/ETY, 92/85/ETY, 94/33/EY ja 98/24/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettuun asetukseen N:o 1272/2008 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/27/EU 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei antanut viimeistään 1.6.2015 kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai ei ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle

Luxemburgin suurherttuakunnalle on määrättävä SEUT 260 artiklan 3 kohdan mukaisesti 8 710 euron suuruinen päivittäinen uhkasakko unionin tuomioistuimen tässä asiassa antaman tuomion julistamispäivästä alkaen, koska se ei ole noudattanut velvollisuutta ilmoittaa direktiivin 2014/27/EU täytäntöönpanotoimista

Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanon määräaika päättyi 1.6.2015.

Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut velvollisuuttaan ilmoittaa täytäntöönpanotoimista määräajassa, joka direktiivin 2014/27/EU 6 artiklan 1 kohdassa asetetaan direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä.


Unionin yleinen tuomioistuin

28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/15


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto

(Asia T-351/13) (1)

((Polkumyynti - Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonti - Lopullinen polkumyyntitulli - Kumoamiskanne - Yksityistä suoraan koskeva toimi - Yksityistä erikseen koskeva toimi - Tutkittavaksi ottaminen - Normaaliarvon määrittäminen - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 7 kohdan a alakohta - Alhaisemman tullin sääntö - Asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohta - Perusteluvelvollisuus))

(2016/C 441/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Crown Equipment (Suzhou) Co. Ltd (Suzhou, Kiina) ja Crown Gabelstapler GmbH & Co. KG (Roding, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Neuhaus, H. J. Freund ja B. Ecker)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Boelaert ja B. Driessen, avustajinaan solicitor B. O’Connor ja asianajaja S. Gubel)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: M. França ja T. Maxian Rusche)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1008/2011 muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen 22.4.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 372/2013 (EUVL 2013, L 112, s. 1) kumoamiseksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Crown Equipment (Suzhou) Co. Ltd ja Crown Gabelstapler GmbH & Co. KG vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 252, 31.8.2013.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/15


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – August Storck v. EUIPO – Chiquita Brands (Fruitfuls)

(Asia T-367/14) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Fruitfuls - Tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 kohta))

(2016/C 441/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: August Storck KG (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Rohr, A. C. Richter, P. Goldenbaum, T. Melchert ja T. Reher)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi A. Poch, sitten G. Schneider ja D. Gája, ja lopuksi D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Chiquita Brands LLC (Charlotte, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja L. Bakers)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.3.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1580/2013 5), joka koskee Chiquita Brandsin ja August Storckin välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 27.3.2014 tekemä päätös (asia R 1580/2013 5) kumotaan siltä osin kuin sillä vahvistetaan kumoamisosaston päätös, jolla riidanalainen tavaramerkki julistetaan menetetyksi siltä osin kuin on kyse tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 30 kuuluvista ”sokerituotteista”.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan


(1)  EUVL C 261, 11.8.2014.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/16


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Sina Bank v. neuvosto

(Asia T-418/14) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet ydinaseiden levittämisen estämiseksi - Varojen jäädyttäminen - Kumoamiskanne - Kanteen nostamisen määräaika - Vaatimusten mukauttaminen - Tutkittavaksi ottaminen - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Ilmeinen arviointivirhe - Kumoamisen ajallisten vaikutusten mukauttaminen))

(2016/C 441/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sina Bank (Teheran, Iran) (edustajat: asianajajat B. Mettetal ja C. Wucher-North)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja D. Gicheva)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan neuvoston päätös, sellaisena kuin se käy ilmi 15.3.2014 päivätystä ilmoituksesta henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan neuvoston päätöksessä 2010/413/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 267/2012 säädettyjä Iraniin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä (EUVL 2014, C 77, s. 1), pysyttää kantajan nimi Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (EUVL 2010, L 195, s. 39), sellaisena kuin se on muutettuna 25.10.2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2010/644/YUTP (EUVL 2010, L 281, s. 81), liitteessä II olevassa luettelossa ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 (EUVL 2012, L 88, s. 1) liitteessä IX olevassa luettelossa ja jossa vaaditaan toisaalta kumoamaan päätöksen 2010/413 muuttamisesta 7.11.2014 annettu neuvoston päätös 2014/776/YUTP (EUVL 2014, L 325, s. 19), asetuksen N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 7.11.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1202/2014 (EUVL 2014, L 325, s. 3), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.6.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/1008 (EUVL 2015, L 161, s. 19) ja asetuksen N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 25.6.2015 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1001 (EUVL 2015, L 161, s. 1) siltä osin kuin näillä toimilla pysytettiin kantajan nimi päätöksen 2010/413, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/644, liitteessä II olevassa luettelossa ja asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX olevassa luettelossa

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin neuvoston päätös, sellaisena kuin se käy ilmi 15.3.2014 päivätystä ilmoituksesta henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan neuvoston päätöksessä 2010/413/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 267/2012 säädettyjä Iraniin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä, pysyttää Sina Bankin nimi Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna 25.10.2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2010/644/YUTP, liitteessä II olevassa luettelossa ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevassa luettelossa kumotaan.

2)

Päätöksen 2010/413 muuttamisesta 7.11.2014 annettu neuvoston päätös 2014/776/YUTP, asetuksen N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 7.11.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1202/2014, päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.6.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/1008 ja asetuksen N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 25.6.2015 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1001 kumotaan siltä osin kuin näillä toimilla pysytettiin Sina Bankin nimi päätöksen 2010/413, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/644, liitteessä II olevassa luettelossa tai asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX olevassa luettelossa.

3)

Päätöksen 2015/1008 vaikutukset pidetään Sina Bankin osalta voimassa päätöksen voimaantulon ajankohdasta lukien siihen ajankohtaan saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu määräaika muutoksen hakemiseksi tähän tuomioon on päättynyt, taikka kyseisen muutoksenhaun hylkäämisen ajankohtaan saakka, mikäli tähän tuomioon on haettu muutosta kyseisessä määräajassa.

4)

Neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 282, 25.8.2014.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/17


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Eveready Battery Company v. EUIPO – Hussain ym. (POWER EDGE)

(Asia T-824/14) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin POWER EDGE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki EDGE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohta ja 42 artiklan 2 kohta))

(2016/C 441/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eveready Battery Company, Inc. (Saint-Louis, Missouri, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja N. Hebeis)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Garrido Otaola ja M. Fischer)

Muut osapuolet EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulijat unionin yleisessä tuomioistuimessa: Imran Hussain, Rizwana Hussain, Maariah Hussain, Danyaal Hussain ja Zahra Hussain (Leeds, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: S. Malynicz, QC)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valistuslautakunnan 6.10.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 38/2014-2), joka koskee yhtäältä Eveready Battery Companyn ja toisaalta Hussainien välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Eveready Battery Company, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 65, 23.2.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/18


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Raimund Schmitt Verpachtungsgesellschaft v. EUIPO (BRAUWELT)

(Asia T-56/15) (1)

((EU-tavaramerkki - EU-sanamerkin BRAUWELT rekisteröintihakemus - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta - Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta - Oikeus tulla kuulluksi - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla))

(2016/C 441/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Raimund Schmitt Verpachtungsgesellschaft mbH & Co. KG (Nürnberg, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Höfler)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 4.12.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1121/2014-4), joka koskee sanamerkin BRAUWELT rekisteröimistä EU-tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Raimund Schmitt Verpachtungsgesellschaft mbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 118, 13.4.2015.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/19


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2016 – Meissen Keramik v. EUIPO (MEISSEN KERAMIK)

(Asia T-776/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin MEISSEN KERAMIK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2016/C 441/23)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Meissen Keramik GmbH (Meissen, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Vohwinkel ja M. Bagh)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: W. Schramek ja A. Schifko

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 28.10.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 531/2015 1), joka koskee hakemusta kuviomerkin MEISSEN KERAMIK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Meissen Keramik GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 78, 29.2.2016.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/19


Kanne 12.9.2016 – Gall Pharma v. EUIPO – Pfizer (Styriagra)

(Asia T-662/16)

(2016/C 441/24)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Gall Pharma GmbH (Judenburg, Itävalta) (edustajat: asianajajat D. Reichelt ja L. Figura)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Pfizer Inc. (New York, New York, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”Styriagra” – EU-tavaramerkki nro 12 161 469

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 13.6.2016 asiassa R 724/2015-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja hylkää yhteisön tavaramerkkiä nro 000233890 vastaan esitetyn väitteen väitemenettelyssä nro 002286568

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohtaa on rikottu.

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/20


Valitus, jonka Pieter De Meyer ja muut ovat tehneet 19.9. virkamiestuomioistuimen asiassa F-113/15, Adriaen ym. v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

(Asia T-667/16 P)

(2016/C 441/25)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Pieter De Meyer (Bryssel, Belgia) ja kahdeksan muuta (edustaja: asianajaja R. Rata)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Valittajan vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 20.7.2016 antaman tuomion asiassa F-113/15

kumoaa ylennettävien virkamiesten luettelosta vuoden 2014 ylennyskierroksella 14.11.2014 tehdyn Euroopan komission nimittävän viranomaisen päätöksen, joka on julkaistu hallinnollisella tiedotteella nro 41-2014, niiltä osin kuin valittajien nimiä ei ole merkitty siihen

velvoittaa Euroopan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen perusteeseen.

1.

Ensimmäinen peruste koskee oikeudellisia virheitä kun valittajan ensimmäinen peruste on hylätty perusteettomana. Valittajat väittävät, että virkamiestuomioistuin teki neljä pääasiallista heidän ensimmäistä perustettaan koskevaa virhettä:

ensiksi, virkamiestuomioistuin totesi, sovellettavan oikeuskäytännön vastaisesti, ettei sen tarvitse tutkia nimittävän viranomaisen toimien laillisuutta, jos nimittävä viranomainen toteaa, että se on täyttänyt sen lainmukaiset tehtävät ja velvollisuudet

toiseksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se hylkäsi yhteisen seurantakomitean lausunnon todisteena ja kun se jätti tarkastelematta perusteellisesti osoitettuja nimittävän viranomaisen hyödyntämistä tietolähteistä löytyneitä osoitettuja epäjohdonmukaisuuksia

kolmanneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se perusteettomasti jätti huomioimatta kantajien väitteen, joka koskee nimittävän viranomaisen kirjallisen arviointimenetelmän matemaattista arviointia sekä koko kantajien ensimmäisen väitteen arviointia

neljänneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen arvioidessaan, että ansioiden vertailun perusteellinen puuttuminen ei voi johtaa ylennystä koskevan päätöksen mitätöimiseen.

2.

Toinen peruste perustuu valittajien väitteeseen siitä, virkamiestuomioistuin teki oikeudellisen virheen toisen perusteen osalta:

ensiksi, kun se rajoitti mielivaltaisesti henkilöstösääntöjen soveltamisalaa ja sovellettavuutta sekä valittajien unionin oikeuden mukaisia oikeuksia unionin lainsäätäjän tahdon vastaisesti ja

toiseksi, kun se hylkäsi valittajien toisen perusteen perusteettomana ilmeisen virheellisin perustein

3.

Kolmannen perusteen osalta, joka koskee puolueettoman ja perusteellisen oikeudellisen arvioinnin puuttumista, joka on johtanut kantajien tehokkaiden oikeussuojakeinoja koskevien oikeuksien loukkaamiseen, valittajat väittävät, että:

ensiksi, esittelevä tuomari esitti valmistelukertomuksessa haitallisia väittämiä, jotka osoittivat puolueellisuutta, mikä ennakoivasti määritti valittajien perusteet

toiseksi, virkamiestuomioistuimen puheenjohtaja ei jäävännyt tuomaria ja siirtänyt asiaa eri jaostolle vaikka myönsi, että riidanalaiset haitalliset väittämät oli kopioitu eri valittajia koskevasta toisesta asiasta

kolmanneksi virkamiestuomioistuin valikoivasti jätti huomioimatta ja hylkäsi oleelliset väitteet ja todisteet ilman harkintaa tai arviointia. Yhteenvetona valittajat toteavat, että virkamiestuomioistuin on loukannut heidän oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kun se ei ole suorittanut puolueetonta ja perusteellista oikeudellista arviointia.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/22


Valitus, jonka HL on tehnyt 19.9. virkamiestuomioistuimen asiassa F-112/15, HL v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

(Asia T-668/16 P)

(2016/C 441/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: HL (Bryssel, Belgia) (edustaja asianajaja: R. Rata)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 20.7.2016 antaman tuomion asiassa F-112/15

kumoaa ylennettävien virkamiesten luettelosta vuoden 2014 ylennyskierroksella 14.11.2014 tehdyn Euroopan komission nimittävän viranomaisen päätöksen, joka on julkaistu hallinnollisella tiedotteella nro 41-2014, niiltä osin kuin valittajien nimiä ei ole merkitty siihen

velvoittaa Euroopan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen perusteeseen.

1.

Ensimmäinen peruste koskee oikeudellisia virheitä kun valittajan ensimmäinen peruste on hylätty perusteettomana. Valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin teki neljä pääasiallista heidän ensimmäistä perustettaan koskevaa virhettä:

ensiksi, virkamiestuomioistuin totesi, sovellettavan oikeuskäytännön vastaisesti, ettei sen tarvitse tutkia nimittävän viranomaisen toimien laillisuutta, jos nimittävä viranomainen toteaa, että se on täyttänyt sen lainmukaiset tehtävät ja velvollisuudet

toiseksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se hylkäsi yhteisen seurantakomitean lausunnon todisteena ja kun se jätti tarkastelematta perusteellisesti osoitettuja nimittävän viranomaisen hyödyntämistä tietolähteistä löytyneitä osoitettuja epäjohdonmukaisuuksia

kolmanneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen kun se perusteettomasti jätti huomioimatta valittajan väitteen, joka koskee nimittävän viranomaisen kirjallisen arviointimenetelmän matemaattista arviointia sekä koko valittajan ensimmäisen väitteen arviointia

neljänneksi, virkamiestuomioistuin teki virheen arvioidessaan, että ansioiden vertailun perusteellinen puuttuminen ei voi johtaa ylennystä koskevan päätöksen mitätöimiseen.

2.

Toinen peruste perustuu valittajan väitteeseen siitä, virkamiestuomioistuin teki oikeudellisen virheen toisen perusteen osalta:

ensiksi, kun se rajoitti mielivaltaisesti henkilöstösääntöjen soveltamisalaa ja sovellettavuutta sekä valittajien unionin oikeuden mukaisia oikeuksia unionin lainsäätäjän tahdon vastaisesti ja

toiseksi, kun se hylkäsi valittajien toisen perusteen perusteettomana ilmeisen virheellisin perustein

3.

Kolmannen perusteen osalta, joka koskee puolueettoman ja perusteellisen oikeudellisen arvioinnin puuttumista, joka on johtanut valittajan tehokkaiden oikeussuojakeinoja koskevien oikeuksien loukkaamiseen, valittaja väittää, että:

ensiksi, esittelevä tuomari esitti valmistelukertomuksessa haitallisia väittämiä, jotka osoittivat puolueellisuutta, mikä ennakoivasti määritti valittajien perusteet

toiseksi, virkamiestuomioistuimen puheenjohtaja ei jäävännyt tuomaria ja siirtänyt asiaa eri jaostolle vaikka myönsi, että riidanalaiset haitalliset väittämät oli kopioitu eri valittajia koskevasta toisesta asiasta

kolmanneksi virkamiestuomioistuin valikoivasti jätti huomioimatta ja hylkäsi oleelliset väitteet ja todisteet ilman harkintaa tai arviointia. Yhteenvetona valittaja toteaa, että virkamiestuomioistuin on loukannut hänen oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kun se ei ole suorittanut puolueetonta ja perusteellista oikeudellista arviointia.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/23


Kanne 23.9.2016 – Henkel Electronic Materials (Belgium) v. komissio

(Asia T-681/16)

(2016/C 441/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Henkel Electronic Materials (Belgium) (Westerlo, Belgia) (edustajat: asianajajat N. Reypens, C. Docclo ja T. Verstraeten)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

yhdistämään nyt käsiteltävän asian asian T-131/16 kanssa näiden kahden asian välisen liitynnän vuoksi suullista käsittelyä ja tuomion antamista varten

tutkimaan ja hyväksymään nyt käsiteltävässä kannekirjelmässä esitetyt kumoamisperusteet

kumoamaan riidanalaisen päätöksen (1) 1 ja 2 artiklan

toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin siinä ei säädetä siirtymätoimenpiteistä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitetyn valtiontuen muodostavien oikeudellisten toimien ilmeiseen arviointivirheeseen ja asetuksen N:o 2015/1589 (2) 1 artiklan d alakohdan tulkintaa koskevaan oikeudelliseen virheeseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu tosiseikkoja koskevaan virheeseen viitejärjestelmän kuvauksessa, mainitun järjestelmän analysointia koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen ja SEUT 107 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdan soveltamista koskevaan oikeudelliseen virheeseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu taloudellista etua koskevaan arviointivirheeseen ja SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdan soveltamista koskevaan oikeudelliseen virheeseen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen järjestelmän luokittelemiseksi SEUT 107 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi vaadittavaa valikoivuutta koskevaan arviointivirheeseen sekä riidanalaisen järjestelmän mekanismien analyysissä tapahtuneeseen arviointivirheeseen.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen järjestelmän soveltamisedellytysten oikeuttamisperusteiden analyysissä tapahtuneeseen arviointivirheeseen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu riidanalaisesta järjestelmästä johtuvan väitetyn edun arviointia koskevaan arviointivirheeseen ja riidanalaisen järjestelmän tarkastelun puuttuvaan täsmällisyyteen.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu maksuvelvollisen legitiimien odotusten ja tämän oikeusvarmuuden loukkaamiseen.


(1)  Ylisuurten voittojen verovapautta koskevasta valtiontukiohjelmasta SA.37667 (2015/C) (ex 2015/NN), jonka Belgia on toteuttanut (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 9837) 11.1.2016 annettu komission päätös (EU) 2016/1699 (EUVL 2016, L 260, s. 61).

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/24


Kanne 23.9.2016 – Ranska v. komissio

(Asia T-682/16)

(2016/C 441/28)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: F. Alabrune, D. Colas ja D. Segoin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 12.7.2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2016) 4287 final, joka on annettu tiedoksi 13.7.2016 ja jolla keskeytetään kuukausimaksut Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) Ranskalle

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1200/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549) 41 artiklan 2 kohdan b alakohdan rikkomiseen. Kyseinen kanneperuste koostuu kahdesta osasta.

Ensimmäinen osa, jonka mukaan Ranskan viranomaiset olivat täysimääräisesti panneet täytäntöön toimintasuunnitelman, joka sisälsi selkeät edistymistä kuvaavat mittarit, jotka oli vahvistettu riidanalaisessa päätöksessä tarkoitetun komission kuulemisen jälkeen.

Toinen osa, jonka mukaan riidanalainen päätös perustuu seikkoihin, joita ei ollut mainittu toimintasuunnitelmassa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/25


Kanne 24.9.2016 – PL v. komissio

(Asia T-689/16)

(2016/C 441/29)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: PL (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat J.-N. Louis ja N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan yksikön DG HR.B4 ”Uran ja kykyjen hallinnointi” päällikön 22.12.2015 tekemän päätöksen olla panematta täytäntöön unionin virkamiestuomioistuimen 15.4.2015 antamaa tuomiota antamalla päätöksen, joka oli jo pantu täytäntöön yli 3 vuotta aikaisemmin, siirtää kantaja yksikön edun mukaisesti Länsirannan ja Gazan kaistan Euroopan unionin edustustosta (Itä-Jerusalem) liikenteen ja liikkumisen pääosastoon (MOVE) Brysseliin 1.1.2013 alkavin takautuvin vaikutuksin

kumoamaan 20.8.2015 annetun päätöksen implisiittisesti hylätä kantajan edustajansa välityksellä esittämä pyyntö saada tietoja komission virkamiestuomioistuimen asiassa F-96/13 15.4.2015 antaman tuomion täytäntöön panemiseksi toteuttamista toimenpiteistä

velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle 250 000 euron määrän korvauksena aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 266 artiklan rikkomisen siltä osin kuin riidanalaisissa päätöksissä ei noudateta virkamiestuomioistuimen asiassa F-96/13 15.4.2015 antaman tuomion tuomiolauselmaa, kun otetaan huomioon tuomion perustelut, jotka välttämättä tukevat tuomiolauselmaa, koska ne ovat välttämättömiä tuomiolauselmassa tuomitun täsmällisen merkityksen määrittämiseksi

Kantaja katsoo, että SEUT 266 artiklassa komissio velvoitetaan välttämään sitä, että kumotun toimen korvaavaa toimea rasittaisivat samat säännöstenvastaisuudet kuin ne, jotka on yksilöity kumoamistuomiossa, mikä on tilanne nyt käsiteltävässä asiassa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu menettelymääräysten rikkomiseen siltä osin kuin riidanalaisilla päätöksillä ei panna säännöstenmukaisesti, vilpittömästi ja uskollisesti täytäntöön virkamiestuomioistuimen kumoamistuomiota ja ne on annettu ainoastaan, jotta päätös, joka – vaikka se on kumottu – on pantu täytäntöön jo yli kolme vuotta sitten, vaikuttaisi lailliselta.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen 22 artiklan rikkomiseen.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/26


Kanne 26.9.2016 – Elevolution Engenharia v. komissio

(Asia T-691/16)

(2016/C 441/30)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Elevolution Engenharia SA (Amadora, Portugali) (edustajat: asianajajat A. Pinto Cardoso ja L. Fuzeta da Ponte)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

hyväksymään kanteen kokonaisuudessaan ja näin ollen kumoamaan vastaajan päätökset, jotka sisältyvät kantajalle 3.8.2016 tiedoksi annettuihin veloitusilmoituksiin.

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, joiden määrä täsmennetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu toimivallan puuttumiseen. Vastaajalla ei ole toimivaltaa kumota toimia eikä niiden kumoaminen kuulu sen tehtäviin.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu olennaisten muotomääräysten noudattamatta jättämiseen. Kyseiset ilmoitukset on perusteltu implisiittisesti tai hiljaisesti, ne ovat epäselviä eivätkä ne ole yhteensopivia Euroopan unionin oikeuden kanssa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perussopimuksen ja sen soveltamista koskevien sääntöjen rikkomiseen.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/26


Kanne 27.9.2016 – CJ v. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

(Asia T-692/16)

(2016/C 441/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: CJ (Agios Stefanos, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Kolias)

Vastaaja: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja velvoittamaan ECDC:n maksamaan kantajalle kaiken palkan, jonka hän olisi saanut 1.5.2012 ja 31.12.2014 väliseltä ajalta, mikäli hän olisi pysynyt ECDC:n palveluksessa, ja jonka määräksi kantaja ECDC:n täsmennystä odottaessa alustavasti arvioi 140 000 euroa korotettuna laillisilla viivästyskoroilla

velvoittamaan ECDC:n maksamaan kantajalle 13 000 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta

velvoittamaan ECDC:n korvaamaan omat ja kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan ECDC rikkoi SEUT 266 artiklaa soveltamalla virheellisesti Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen yhdistetyissä asioissa F-159/12 ja F-161/12, CJ v. ECDC, antamaa tuomiota, ja jossa väitetään erityisesti, että

olennaisissa olosuhteissa tapahtuneen peruuttamattoman muutoksen johdosta ECDC toimi virheellisesti soveltaessaan riidanalaista päätöstä taannehtivasti

ECDC loukkasi suhteellisuusperiaatetta, koska riidanalainen päätös ei ole soveltuva eikä tarpeellinen toimenpide kumotulla vuoden 2012 irtisanomisella tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi

ECDC teki ilmeisen arviointivirheen jättäessään huomiotta ECDC:n oikeudellisen osaston johtajan palvelukseenotossa tekemän virheen

ECDC rikkoi henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohtaa irtisanoessaan kantajan hänen hieman ennen irtisanomistaan in tempore non suspecto tekemänsä sellaisen raportin johdosta, joka toi esiin epäilyksiä taloudellisista väärinkäytöksistä ECDC:ssä.

2)

Toinen kanneperuste, jossa vaaditaan taloudellista korvausta aineettomasta vahingosta, jota ECDC:n SEUT 266 artiklan vastaisesta toiminnasta ja lausunnosta, jonka mukaan kantaja pyrki suosimaan sukulaisiaan, on aiheutunut.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/27


Valitus, jonka HG on tehnyt 28.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-149/15, HG v. komissio, 19.7.2016 antamasta tuomiosta

(Asia T-693/16 P)

(2016/C 441/32)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: HG (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 19.7.2016 asiassa F-149/15 antaman tuomion

kumoamisen johdosta hyväksymään kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset ja täten

kumoamaan kolmijäsenisen nimittävän viranomaisen päätöksen CMS 13-005 siltä osin kuin siinä määrätään palkkaluokassa eteneminen keskeytyneeksi 18 kuukauden ajaksi ja velvoitetaan korvaamaan 108 596,35 euron suuruinen vahinko

kumoamaan kantajan valituksen hylkäämispäätös tarvittavilta osin

toissijaisesti alentamaan päätöksessä CMS 13-005 määrättyä taloudellista seuraamusta

velvoittamaan vastaaja korvaamaan kantajalle aiheutunut aineeton ja hänen mainettaan koskeva vahinko, jonka määräksi arvioidaan 20 000 euroa

velvoittamaan vastaaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut

velvoittamaan muun osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste koskee valittajan taloudellista vastuuta ja perustuu perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen, koska virkamiestuomioistuin on jättänyt lausumatta yhdestä kantajan väitteestä, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista. Virkamiestuomioistuin on myös tehnyt useita oikeudellisia virheitä ja ottanut oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvia seikkoja huomioon virheellisellä tavalla.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu menettelyvirheisiin riidanalaisen päätöksen valmistelutoimien yhteydessä ja valittajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen sekä perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen ja oikeudellisiin virheisiin, joihin virkamiestuomioistuin on syyllistynyt.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen komission ja virkamiestuomioistuimen toimesta.

4)

Neljäs valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen ja tosiseikkoja koskevaan virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin on tehnyt kantajaa kohtaan esitetyn ensimmäisen väitteen osalta. Virkamiestuomioistuin on lisäksi laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/28


Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 29.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-104/15,  U (*1) v. komissio, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

(Asia T-695/16 P)

(2016/C 441/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A-C Simon, F. Simonetti ja G. Gattinara)

Muut osapuolet: U (*1) ja Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa virkamiestuomioistuimen asiassa F-104/15,  U (*1) v. komissio, 20.7.2016 antaman tuomion

siltä osin kuin kyse on menettelyssä ensimmäisessä oikeusasteessa ja siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että asia on ratkaisukelpoinen, hylkää kanteen perusteettomana ja velvoittaa ensimmäisen oikeusasteen kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

siltä osin kuin kyse on valituksesta, määrää, että asianosaiset vastaavat valitusmenettelyyn liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kolme valitusperustetta.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan on tehty oikeudellinen virhe, perusteluvelvollisuus on laiminlyöty ja kanteen ulkopuolisesta seikasta lausumista koskevaa kieltoa on rikottu siltä osin kuin kyse on valituksenalaisen tuomion 53–56, 60 ja 75–78 kohdasta.

2)

Toinen valitusperuste, jonka mukaan virkamiesten henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevaa 8 artiklaa tulkittaessa on tehty useita oikeudellisia virheitä siltä osin kuin kyse on valituksenalaisen tuomion 31, 57–60 ja 61–64 kohdasta ja 65 artiklan ensimmäisestä virkkeestä.

3)

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan on tehty useita oikeudellisia virheitä ja perusteluvelvollisuus on laiminlyöty siltä osin kuin kyse on valituksenalaisen tuomion 65 ja 67–79 kohdasta.


(*1)  Henkilötietojen käsittelyn puitteissa yksilöiden suojaamiseksi poistettu tieto.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/29


Kanne 23.9.2016 – Trasta Komercbanka ym. v. EKP

(Asia T-698/16)

(2016/C 441/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Trasta Komercbanka AS (Riiga, Latvia) ja kuusi muuta kantajaa (edustajat: asianajajat O. Behrends, L. Feddern ja M. Kirchner)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 3.3.2016 päivätyn EKP:n päätöksen peruuttaa Trasta Komercbanka AS:n pankkitoimilupa ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan EKP rikkoi YVM-asetuksen, (1) 24 artiklaa ja siihen liittyviä säännöksiä EKP:n aikaisemman päätöksen oikaisuvaliokunnassa tapahtuvan uudelleenkäsittelyn yhteydessä.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan EKP ei tutkinut ja arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja, mukaan lukien se, ettei Euroopan keskuspankki reagoinut asianmukaisesti siihen tosiseikkaan, että Latvian paikallisen sääntelyviranomaisen toimittama tieto ja asiakirjat olivat virheellisiä.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan EKP loukkasi suhteellisuusperiaatetta kun se ei huomioinut mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan EKP loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan EKP rikkoi YVM-asetuksen 19 artiklaa ja johdanto-osan 75 perustelukappaletta ja syyllistyi toimivallan väärinkäyttöön.

6)

Kuuden kanneperuste, jonka mukaan EKP loukkasi luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan EKP rikkoi menettelysäännöksiä, mukaan lukien oikeutta tulla kuulluksi, oikeutta tutustua asiakirjoihin, oikeutta saada asianmukaisesti perusteltu päätös ja YVM-puiteasetuksen 83 artiklan 1 kohdan rikkominen.


(1)  Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/30


Valitus, jonka José Barroso Truta, Marc Forli, Calogero Galante ja Bernard Gradel ovat tehneet 30.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-126/15, Barroso Truta ym. v. unionin tuomioistuin, 20.7.2016 antamasta tuomiosta

(Asia T-702/16 P)

(2016/C 441/35)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: José Barroso Truta (Bofferdange, Luxemburg), Marc Forli (Lexy, Ranska), Calogero Galante (Aix-Sur-Cloie, Belgia) ja Bernard Gradel (Konacker, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Muu osapuoli: Euroopan unionin tuomioistuin

Vaatimukset

Valittajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-126/15, Barroso Truta ym. v. Euroopan unionin tuomioistuin antaman tuomion

velvoittamaan unionin tuomioistuimen maksamaan Barroso Trutan nimissä 61 121,08 euroa, Forlin nimissä 129 440,98 euroa, Galanten nimissä 76 324,29 euroa ja Gradelin nimissä 99 565,13 euroa kantajien nimissä olevaan rahastoon tai vakuutukseen

toissijaisesti velvoittamaan unionin tuomioistuimen maksamaan valittajille edellä mainitut summat 3,1 %:n suuruisine vuotuisine korkoineen, jotka lasketaan siitä päivästä lähtien, jona eläkeoikeudet on siirretty Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmään

velvoittamaan unionin tuomioistuimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kummassakin oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat kolmeen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu siihen oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin on tehnyt todetessaan, että vahingonkorvauskanne oli jätettävä tutkimatta siitä syystä, että valittajat eivät olleet noudattaneet oikeudenkäyntiä edeltävää menettelyä, joka olisi väitetysti pitänyt aloittaa tekemällä hallinnollinen valitus ja nostamalla sitten mahdollisesti kumoamiskanne päätöksistä, jotka koskevat palvelusvuosien hyvittämistä unionin toimielinten eläkejärjestelmässä.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin on valittajien mukaan tehnyt katsoessaan, että työsopimuksista vastaava viranomainen ei ollut tehnyt mitään virkavirhettä antaessaan tiedoksi palvelusvuosien hyvittämisehdotukset, jotka ovat kuitenkin osoittautuneet epätäydellisiksi ja virheellisiksi, koska ne oli osoitettu tehtäväryhmään I kuuluville sopimussuhteessa oleville toimihenkilöille.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu siihen oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin on valittajien mukaan tehnyt katsoessaan, että valittajien esiin tuoma vahinko oli hypoteettinen.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/31


Kanne 7.10.2016 – Pebagua v. komissio

(Asia T-715/16)

(2016/C 441/36)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Asociación de la pesca y acuicultura del entorno de Doñana y del Bajo Guadalquívir (Pebagua) (Isla Mayor, Espanja) (edustaja: asianajaja A. J. Uceda Sosa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen täytäntöönpanoasetuksen

toissijaisesti kumoamaan lajin Procambarus clarkii sisällyttämisen mainitulla asetuksella hyväksyttyyn luetteloon

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessa vaaditaan kumoamaan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla 13.7.2016 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2016/1141 (EUVL 2016, L 189, s. 4.)

Kanteensa tueksi kantaja väittää, etteivät asetuksen N:o 1143/2014 4 artiklassa säädetyt edellytykset täyty lajin Procambarus clarkii osalta ja ettei tämän lajin osalta ole tehty mainitun asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riskinarviointia.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/31


Kanne 4.10.2016 – Waldhausen v. EUIPO (Hevosenpään siluetti)

(Asia T-717/16)

(2016/C 441/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Waldhausen GmbH & Co. KG (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja V. Ekey)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki (Hevosenpään siluetti) – Rekisteröintihakemus nro 14 588 933

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 31.8.2016 asiassa R 1195/2016-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/32


Kanne 7.10.2016 – Berliner Stadtwerke v. EUIPO (berlinWärme)

(Asia T-719/16)

(2016/C 441/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Berliner Stadtwerke GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Spieker ja A. Schönfleisch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen malli: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”berlinWärme” – Rekisteröintihakemus nro 14 062 558

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 19.7.2016 asiassa R 618/2016-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 2 kohtaa on rikottu.

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 2 kohtaa on rikottu.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/32


Kanne 10.10.2016 – ARFEA v. komissio

(Asia T-720/16)

(2016/C 441/39)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Aziende riunite filovie ed autolinee Srl (ARFEA) (Alessandria, Italia) (edustajat: asianajajat M. Chiti ja V. Angiolini)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa valtiontuesta SA.38132 (2015/C) (ex 2014/NN) – ARFEA:lle julkisen palvelun velvoitteesta maksettava lisäkorvaus – 10.6.2016 tehdyn komission päätöksen ja tarvittaessa muut tällä kanteella riitautetut, kyseiseen päätökseen liittyvät ja/tai sen edellyttämät toimenpiteet

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riitautetussa päätöksessä todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään takaisin perittäväksi tuki, jonka Italian viranomaisten on väitetty myöntäneen yksityiselle yhtiölle, joka suorittaa paikallisliikenteen julkisia kuljetuspalveluja sekä yritystoiminnan puitteissa toimiluvan nojalla myös yksityisiä kuljetuspalveluja korvaukseksi julkisen palveluvelvoitteen suorittamisesta.

Kantaja vetoaa kanteessaan seitsemään perusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste koskee SEUT 108 artiklan 3 kohdan rikkomista ja virheellistä soveltamista.

Kantaja väittää, että komission päätöksellään kyseenalaistama toimenpide ei ole valtiontuki. Kyseessä ei missään tapauksessa ole sellainen ”uusi” tuki, jota mainitussa perussopimuksen kohdassa tarkoitetaan.

2.

Toinen kanneperuste koskee SEUT 107 artiklan rikkomista ja virheellistä soveltamista.

Päätöksellä kyseenalaistettu toimenpide on korvaus julkisesta palveluvelvoitteesta, joka ARFEA:lle on asetettu Italian tuomioistuinten antamien lainvoimaisten tuomioiden mukaisesti, eikä mainitussa EUT-sopimuksen määräyksessä tarkoitetusta valtiontuesta.

3.

Kolmas kanneperuste koskee unionin oikeuden soveltamista koskevien periaatteiden, taannehtivuuden kiellon ja oikeusvarmuuden ja niiden periaatteiden, jotka unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään muotoillut, loukkaamista.

Kantajana oleva yhtiö kiistää asetuksen N:o 1370/2007 soveltamisen pääasiassa niin kuin siitä on määrätty riidanalaisessa päätöksessä. Pääasiassa on näet kyse vuosiin 1997–98 ajoittuvista tosiseikoista, minkä vuoksi ne kuuluvat toisen asetuksen (N:o 1191/1969) soveltamisalaan.

4.

Neljäs kanneperuste koskee oikeuksien prekludoitumisen periaatteen loukkaamista.

Kantajana oleva yhtiö on riitauttanut päätöksen periä takaisin kyseessä oleva tuki 18 vuoden kuluttua tosiseikoista, joihin asia perustuu.

5.

Viides kanneperuste koskee unionin tuomioistuimen vahvistamien niiden yleisten periaatteiden, jotka koskevat valtiontueksi määrittelyä, ja jäsenvaltioiden menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteiden loukkaamista.

Kantajana oleva yhtiö on pyrkinyt osoittamaan sitä koskevan pääasian osalta, että tuomiossa C-280/00, Altmark Trans v. Regierumspräsidium Magdeburg asetettuja periaatteita on noudatettu. Lisäksi yhtiö väittää, että riidanalaisella päätöksellä on puututtu kansallisille tuomioistuimille kuuluvaan arviointivaltaan.

6.

Kuudes kanneperuste koskee valtiontukia koskevien oikeussääntöjen rikkomista ja virheellistä soveltamista tilanteessa, jossa on kyse yksipuolisesti asetetuista julkisista palveluvelvoitteista.

Kantajana oleva yhtiö väittää, ettei komissio ole ottanut pääasiassa huomioon sitä, että Regione Piemonte on asettanut yhtiölle julkisen palveluvelvoitteen, joka korvataan toimenpiteillä, jotka jäävät valtiontuen käsitteen ulkopuolelle.

7.

Seitsemäs kanneperuste koskee niiden periaatteiden loukkaamista, jotka koskevat perättäisten oikeussääntöjen ajallista soveltamista.

Kantajana oleva yhtiö väittää, että edellä 3 kohdassa esitetyn lisäksi on muita syitä olla soveltamatta asetusta N:o 1370/2007. Se väittää, että komissio ei ole ottanut pääasiassa huomioon sitä, että Regione Piemonte on asettanut yhtiölle julkisen palveluvelvoitteen, joka korvataan toimenpiteillä, jotka jäävät valtiontuen käsitteen ulkopuolelle.


28.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 441/34


Valitus, jonka Giorgio Cocchi ja Nicola Falcione ovat tehneet 12.10.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-134/11, Cocchi ja Falcione v. komissio, 2.8.2016 antamasta määräyksestä

(Asia T-724/16 P)

(2016/C 441/40)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Giorgio Cocchi (Wezembeek–Oppem, Belgia) ja Nicola Falcione (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja S. Orlandi)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan ja katsomaan, että

virkamiestuomioistuimen asiassa F-134/11, Cocchi ja Falcione vastaan komissio antama määräys on kumottava

ja ratkaisemaan asian uusien säännösten perusteella ja toteamaan, että

9.3.2011 päivätty päätös, jolla hylättiin avustamispyynnöt, kumotaan

komissio velvoitetaan maksamaan Falcionelle 22 000 euroa ja Cocchille 35 000 euroa korvauksena heille aiheutuneesta vahingosta

komissio velvoitetaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluista molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin väitetysti teki arvioidessaan valittajien intressiä oikeudenkäyntimenettelyn jatkamiseen. Valittajilla oli nimittäin muu kuin pelkästään hallinnollinen intressi siihen, että heidän kanteensa otetaan tutkittavaksi.