ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
59. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
2016/C 419/01 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä |
|
V Ilmoitukset |
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Unionin Tuomioistuin |
|
2016/C 419/02 |
||
2016/C 419/03 |
||
2016/C 419/04 |
||
2016/C 419/05 |
||
2016/C 419/06 |
||
2016/C 419/07 |
||
2016/C 419/08 |
||
2016/C 419/09 |
||
2016/C 419/10 |
||
2016/C 419/11 |
||
2016/C 419/12 |
||
2016/C 419/13 |
||
2016/C 419/14 |
||
2016/C 419/15 |
||
2016/C 419/16 |
||
2016/C 419/17 |
||
2016/C 419/18 |
||
2016/C 419/19 |
||
2016/C 419/20 |
||
2016/C 419/21 |
||
2016/C 419/22 |
||
2016/C 419/23 |
||
2016/C 419/24 |
||
2016/C 419/25 |
||
2016/C 419/26 |
||
2016/C 419/27 |
||
2016/C 419/28 |
||
2016/C 419/29 |
||
2016/C 419/30 |
||
2016/C 419/31 |
||
2016/C 419/32 |
||
2016/C 419/33 |
||
2016/C 419/34 |
||
2016/C 419/35 |
||
2016/C 419/36 |
||
2016/C 419/37 |
||
2016/C 419/38 |
||
2016/C 419/39 |
||
2016/C 419/40 |
||
2016/C 419/41 |
||
2016/C 419/42 |
||
2016/C 419/43 |
||
2016/C 419/44 |
||
|
Unionin yleinen tuomioistuin |
|
2016/C 419/45 |
||
2016/C 419/46 |
||
2016/C 419/47 |
||
2016/C 419/48 |
||
2016/C 419/49 |
||
2016/C 419/50 |
||
2016/C 419/51 |
||
2016/C 419/52 |
||
2016/C 419/53 |
||
2016/C 419/54 |
||
2016/C 419/55 |
||
2016/C 419/56 |
||
2016/C 419/57 |
||
2016/C 419/58 |
||
2016/C 419/59 |
||
2016/C 419/60 |
||
2016/C 419/61 |
||
2016/C 419/62 |
||
2016/C 419/63 |
||
2016/C 419/64 |
||
2016/C 419/65 |
||
2016/C 419/66 |
Asia T-643/16: Kanne 11.9.2016 – Gamaa Islamya Egypte v. neuvosto |
|
2016/C 419/67 |
||
2016/C 419/68 |
||
2016/C 419/69 |
||
2016/C 419/70 |
||
2016/C 419/71 |
||
2016/C 419/72 |
||
2016/C 419/73 |
||
2016/C 419/74 |
Asia T-707/16: Kanne 3.10.2016 – Enoitalia v. EUIPO – La Rural Viñedos y Bodegas (ANTONIO RUBINI) |
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan unionin tuomioistuin
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/1 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä
(2016/C 419/01)
Viimeisin julkaisu
Luettelo aiemmista julkaisuista
Nämä tekstit ovat saatavilla:
EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
Unionin Tuomioistuin
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo – Espanja) – Alfredo Rendón Marín v. Administración del Estado
(Asia C-165/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 20 ja SEUT 21 artikla - Direktiivi 2004/38/EY - Sellaisen kolmannen valtion kansalaisen oleskeluoikeus jäsenvaltiossa, jolla on rikosrekisteri - Vanhempi, joka on kahden unionin kansalaisuuden omaavan alaikäisen lapsen yksinhuoltaja - Ensimmäinen lapsi, jolla on asuinjäsenvaltion kansalaisuus - Toinen lapsi, jolla on muun jäsenvaltion kansalaisuus - Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään oleskeluluvan myöntäminen tälle suoraan takenevassa polvessa olevalle sukulaiselle hänen rikosrekisterinsä vuoksi - Oleskeluoikeuden epääminen, joka voi johtaa siihen, että lapsilla on velvollisuus lähteä unionin alueelta))
(2016/C 419/02)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Supremo
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Alfredo Rendón Marín
Vastapuoli: Administración del Estado
Tuomiolauselma
SEUT 21 artiklaa ja Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/38/EY on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kolmannen valtion kansalaiselle, joka on sellaisen unionin kansalaisuuden omaavan alaikäisen lapsen vanhempi, joka on muun jäsenvaltion kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalainen, joka on hänen huollettavanaan ja joka asuu hänen kanssaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on automaattisesti kieltäydyttävä myöntämästä oleskelulupaa pelkästään siitä syystä, että hänellä on rikosrekisteri.
SEUT 20 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kyseiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kolmannen valtion kansalaiselle, joka on unionin kansalaisuuden omaavien alaikäisten lasten vanhempi ja yksinhuoltaja, on automaattisesti kieltäydyttävä myöntämästä oleskelulupaa pelkästään siitä syystä, että hänellä on rikosrekisteri, kun kyseisestä kieltäytymisestä seuraa, että näiden lasten on lähdettävä Euroopan unionin alueelta.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Secretary of State for the Home Department v. CS
(Asia C-304/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 20 artikla - Kolmannen valtion kansalainen, joka on unionin kansalaisuuden omaavan pienen lapsen huoltaja - Oleskeluoikeus jäsenvaltiossa, jonka kansalainen lapsi on - Lapsen vanhemman rikostuomiot - Vanhemman karkottamista koskeva päätös, joka johtaa epäsuorasti kyseisen lapsen poistamiseen maasta))
(2016/C 419/03)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber)
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Secretary of State for the Home Department
Vastapuoli: CS
Tuomiolauselma
SEUT 20 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan kolmannen valtion kansalainen, joka on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, on karkotettava kyseisen jäsenvaltion alueelta tällaiseen kolmanteen valtioon, vaikka hän on sellaisen pienen lapsen tosiasiallinen huoltaja, joka on kyseisen jäsenvaltion kansalainen ja joka on oleskellut kyseisessä jäsenvaltiossa syntymästään lähtien käyttämättä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, kun asianomaisen henkilön karkottamisen seurauksena kyseisen lapsen olisi lähdettävä Euroopan unionin alueelta, minkä seurauksena tämä lapsi ei siis tosiasiassa voisi käyttää pääosaa oikeuksistaan unionin kansalaisena. Jäsenvaltio voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa toteuttaa karkottamistoimenpiteen sillä edellytyksellä, että se perustuu kyseisen kolmannen valtion kansalaisen omaan käyttäytymiseen, jonka on muodostettava kyseisen jäsenvaltion yhteiskunnan perustavanlaatuisen edun vaarantava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, ja että se perustuu kyseessä olevien eri intressien huomioon ottamiseen, mikä kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel București – Romania) – SC Star Storage SA v. Institutul Naţional de Cercetare-Dezvoltare în Informatică (ICI) (C-439/14) ja SC Max Boegl România SRL ym. v. RA Aeroportul Oradea ym. (C-488/14)
(Yhdistetyt asiat C-439/14 ja C-488/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivit 89/665/ETY ja 92/13/ETY - Julkiset hankinnat - Muutoksenhakumenettelyt - Kansallinen säännöstö, jossa asetetaan hankintaviranomaisen toimiin kohdistuvan muutoksenhaun edellytykseksi asianmukaista toimintatapaa koskevan vakuuden asettaminen - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan))
(2016/C 419/04)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel București
Pääasian asianosaiset
Kantajat: SC Star Storage SA (C-439/14), sekä SC Max Boegl România SRL, SC UTI Grup SA, Astaldi SpA ja SC Construcții Napoca SA (C-488/14)
Vastaajat: Institutul Național de Cercetare-Dezvoltare în Informatică (ICI) (C-439/14), sekä RA Aeroportul Oradea, SC Porr Construct SRL, Teerag-Asdag Aktiengesellschaft, SC Col-Air Trading SRL, AVZI SA, Trameco SA ja Iamsat Muntenia SA (C-488/14)
Tuomiolauselma
Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.12.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY, 1 artiklan 1–3 kohtaa sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25.2.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66, 1 artiklan 1–3 kohtaa, luettuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan hankintaviranomaisen toimeen kohdistuvan minkä tahansa muutoksenhaun tutkittavaksi ottamisen edellytykseksi muutoksenhakijan sen velvollisuuden täyttyminen, jonka mukaan on asetettava asianmukaista toimintatapaa koskeva vakuus, joka tämän säännöstön mukaan on asetettava hankintaviranomaiselle, koska tämä vakuus on palautettava muutoksenhakijalle muutoksenhaun lopputuloksesta riippumatta.
(1) EUVL C 448, 15.12.2014. EUVL C 26, 26.1.2015.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht München I – Saksa) – Tobias Mc Fadden v. Sony Music Entertainment Germany GmbH
(Asia C-484/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Tietoyhteiskunta - Palvelujen vapaa liikkuvuus - Elinkeinonharjoittajan langaton lähiverkko (WLAN) - Asettaminen yleisön vapaasti saataville - Välittäjinä toimivien palvelun tarjoajien vastuu - Pelkkä siirtotoiminta - Direktiivi 2000/31/EY - 12 artikla - Vastuun rajoittaminen - Kyseisen verkon tuntematon käyttäjä - Oikeudenhaltijoilla suojattuun teokseen olevien oikeuksien loukkaaminen - Verkon suojaamista koskeva velvollisuus - Elinkeinonharjoittajan siviilioikeudellinen vastuu))
(2016/C 419/05)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht München I
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Tobias Mc Fadden
Vastaaja: Sony Music Entertainment Germany GmbH
Tuomiolauselma
1) |
Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan a alakohdan ja teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.7.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY, 1 artiklan 2 alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen viestintäverkon ylläpitäjän tarjoama palvelu, joka muodostuu kyseisen verkon maksuttomasta yleisön käyttöön asettamisesta, on tuossa ensimmäiseksi mainitussa säännöksessä tarkoitettu ”tietoyhteiskunnan palvelu”, jos asianomainen palvelun tarjoaja suorittaa sen myymiensä tavaroiden tai tarjoamiensa palvelujen mainostamiseksi. |
2) |
Direktiivin 2000/31 12 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jotta kyseisessä säännöksessä tarkoitettu palvelu, joka muodostuu viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, voidaan katsoa tarjotuksi, edellytetään, että kyseinen yhteys ei ylitä vaaditun tietojen siirron toteuttamisen varmistavan teknisen, automaattisen ja passiivisen prosessin rajoja, eikä muiden lisävaatimusten ole täytyttävä. |
3) |
Direktiivin 2000/31 12 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että saman direktiivin 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä edellytystä ei sovelleta analogisesti mainittuun 12 artiklan 1 kohtaan. |
4) |
Direktiivin 2000/31 12 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei kyseisessä säännöksessä mainitun vaatimuksen lisäksi ole olemassa sellaisia muita vaatimuksia, jotka viestintäverkkoyhteyden tarjoavan palvelun tarjoajan on täytettävä. |
5) |
Direktiivin 2000/31 12 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että henkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa siitä, että hänen oikeuksiaan teokseen on loukattu, voi vaatia viestintäverkkoyhteyden tarjoajalta korvausta sillä perusteella, että kolmannet ovat käyttäneet yhtä näistä yhteyksistä hänen oikeuksiensa loukkaamiseen, ja hänen korvausvaatimukseensa liittyvien kehotusmenettelystä aiheutuneiden kulujen tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Kyseistä säännöstä on sitä vastoin tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että kyseinen henkilö vaatii tuon loukkauksen jatkamisen kieltämistä ja kehotusmenettelystä aiheutuneiden kulujen ja oikeudenkäyntikulujen maksamista viestintäverkkoyhteyden tarjoajalta, jonka palveluja on käytetty tuossa loukkauksessa, jos kyseisillä vaatimuksilla pyritään siihen, että kansallinen viranomainen tai tuomioistuin antaa määräyksen, jolla kyseistä verkkoyhteyden tarjoajaa kielletään sallimasta mainitun loukkauksen jatkaminen, tai ne johtuvat tällaisen määräyksen antamisesta. |
6) |
Direktiivin 2000/31 12 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 12 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava – kun otetaan huomioon perusoikeuksien suojasta ilmenevät vaatimukset sekä direktiiveissä 2001/29 ja 2004/48 säädetyt säännöt – siten, ettei se ole lähtökohtaisesti esteenä sellaisen määräyksen antamiselle, jolla – kuten pääasiassa kyseessä olevalla määräyksellä – sellaisen viestintäverkkoyhteyden tarjoaja, jonka avulla yleisö voi luoda yhteyden internetiin, velvoitetaan sakon uhalla estämään kolmansia saattamasta yleisön saataviin kyseisen internetyhteyden kautta tietty tekijänoikeudella suojattu teos tai sen osat internetin tiedostojenjakosivustolla (peer-to-peer), jos kyseisellä verkkoyhteyden tarjoajalla on valittavanaan teknisiä toimenpiteitä mainitun määräyksen noudattamiseksi, vaikka kyseinen valinnanvapaus rajoittuukin ainoastaan toimenpiteeseen, joka muodostuu internetyhteyden suojaamisesta salasanalla, siltä osin kuin kyseisen verkon käyttäjät ovat velvollisia ilmaisemaan henkilöllisyytensä vaaditun salasanan saamiseksi eivätkä voi siis toimia anonyymisti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) – Portugali) – Barlis 06 – Investimentos Imobiliários e Turísticos SA v. Autoridade Tributária e Aduaneira
(Asia C-516/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 178 artiklan a alakohta - Vähennysoikeus - Vähennysoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt - 226 artiklan 6 ja 7 alakohta - Laskun pakolliset tiedot - Suoritettujen palveluiden laajuus ja laatu - Päivä, jolloin palvelut on suoritettu))
(2016/C 419/06)
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Barlis 06 – Investimentos Imobiliários e Turísticos SA
Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira
Tuomiolauselma
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 226 artiklaa on tulkittava siten, että laskut, jotka sisältävät ainoastaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen maininnan ”[tietystä päivästä] alkaen tähän päivään asti suoritetut oikeudelliset palvelut”, eivät a priori ole kyseisen artiklan 6 alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia ja että laskut, jotka sisältävät ainoastaan maininnan ”tähän päivään asti suoritetut oikeudelliset palvelut”, eivät a priori ole kyseisen artiklan 6 ja 7 alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkistettava.
Direktiivin 2006/112 178 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansalliset veroviranomaiset voisivat evätä oikeuden arvonlisäverovähennykseen yksistään siitä syystä, että verovelvollisella on hallussaan lasku, joka ei täytä kyseisen direktiivin 226 artiklan 6 ja 7 alakohdassa asetettuja edellytyksiä, kun kyseisillä viranomaisilla on käytössään kaikki tarvittavat tiedot sen tarkistamiseksi, että vähennysoikeuden käyttämistä koskevat aineelliset edellytykset täyttyvät.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Niedersächsisches Finanzgericht – Saksa) – Senatex GmbH v. Finanzamt Hannover-Nord
(Asia C-518/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 167 artikla, 178 artiklan a alakohta, 179 artikla ja 226 artiklan 3 alakohta - Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen - Laskujen laatiminen ilman veronumeroa ja arvonlisäverotunnistetta - Jäsenvaltion lainsäädäntö, joka sulkee pois laskun oikaisemisen taannehtivasti))
(2016/C 419/07)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Niedersächsisches Finanzgericht
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Senatex GmbH
Vastaaja: Finanzamt Hannover-Nord
Tuomiolauselma
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 167 artiklaa, 178 artiklan a alakohtaa, 179 artiklaa ja 226 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan laskun oikaisemisella pakollista tietoa eli arvonlisäverotunnistetta koskevilta osin ei ole taannehtivaa vaikutusta, jolloin oikaistuun laskuun perustuvaa arvonlisäveron vähennysoikeutta ei voida käyttää laskun alkuperäiseltä laadintavuodelta vaan vuodelta, jolloin lasku oikaistiin.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.9.2016 – Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta
(Asia C-525/14) (1)
((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - SEUT 34 artikla - Tuonnin määrälliset rajoitukset - Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet - Jalometallit, jotka on leimattu kolmannessa maassa Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti - Tuonti Tšekkiin vapaaseen liikkeeseen luovutuksen jälkeen - Kieltäytyminen tarkastusleiman tunnustamisesta - Kuluttajansuoja - Oikeasuhteisuus - Tutkittavaksi ottaminen))
(2016/C 419/08)
Oikeudenkäyntikieli: tšekki
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Němečková, E. Manhaeve ja G. Wilms)
Vastaaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, T. Müller, J. Vláčil ja J. Očková)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ranskan tasavalta (asiamiehet: D. Colas ja R. Coesme)
Tuomiolauselma
1) |
Tšekin tasavalta on jättänyt noudattamatta SEUT 34 artiklaan perustuvia jäsenyysvelvoitteitaan kieltäytyessään tarkastuslaitos WaarborgHollandin leimojen tunnustamisesta. |
2) |
Kanne hylätään muilta osin. |
3) |
Euroopan komissio, Tšekin tasavalta ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Najwyższy – Puola) – PGE Górnictwo i Energetyka Konwencjonalna SA v. Prezes Urzędu Regulacji Energetyki
(Asia C-574/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Valtiontuet - Pitkäaikaiset sähkönhankintasopimukset - Vapaaehtoisen irtisanomisen perusteella maksettavat korvaukset - Komission päätös, jossa valtiontuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi - Kansallisen tuomioistuimen suorittama tuen lainmukaisuuden tarkistus - Hukkakustannusten vuosittainen mukauttaminen - Ajankohta, jolloin energiantuottajan kuuluminen konserniin otetaan huomioon))
(2016/C 419/09)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Sąd Najwyższy
Pääasian asianosaiset
Kantaja: PGE Górnictwo i Energetyka Konwencjonalna SA
Vastaaja: Prezes Urzędu Regulacji Energetyki
Tuomiolauselma
1) |
SEUT 107 artiklaa ja SEU 4 artiklan 3 kohtaa, luettuina yhdessä valtiontuesta, jonka Puola on myöntänyt pitkäaikaisten sähkönhankintasopimusten muodossa, sekä valtiontuesta, jonka Puola aikoo myöntää pitkäaikaisten sähkönhankintasopimusten vapaaehtoisen irtisanomisen perusteella maksettavien korvausten muodossa 25.9.2007 tehdyn komission päätöksen 2009/287/EY 4 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kun Euroopan komissio on tarkastellut valtiontukiohjelmaa hukkakustannuksiin liittyvistä valtiontukien analyysimenetelmistä 26.7.2001 antamansa tiedonannon valossa ja katsonut ohjelman soveltuvan sisämarkkinoille ennen sen toteuttamista, kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet tarkistavat puolestaan kyseessä olevan tuen täytäntöönpanon yhteydessä sen, onko tuki tämän analyysimenetelmän periaatteiden mukainen. |
2) |
Päätöksen 2009/287 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuina yhdessä hukkakustannuksiin liittyvistä valtiontukien analyysimenetelmistä 26.7.2001 annetun komission tiedonannon valossa, on tulkittava siten, että niiden mukaan pääasian kaltaisissa olosuhteissa konserniin kuuluvalle energiantuottajalle maksettavien hukkakustannuksiin liittyvien korvausten vuosittaista mukautusta määritettäessä on otettava huomioon tähän konserniin kuuluminen ja täten tämän konsernin taloudellinen tulos ajankohtana, jolloin tämä mukautus tehdään. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 21.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court of Justice (England & Wales), Queen’s Bench Division (Administrative Court) – Yhdistynyt kuningaskunta) – European Federation for Cosmetic Ingredients v. Secretary of State for Business, Innovation and Skills ja Attorney General
(Asia C-592/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Kosmeettiset valmisteet - Asetus (EY) N:o 1223/2009 - 18 artiklan 1 kohdan b alakohta - Kosmeettiset valmisteet, jotka sisältävät ainesosia tai ainesosien yhdistelmiä, jotka on ”tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi” testattu eläinkokeella - Euroopan unionin markkinoille saattamisen kielto - Ulottuvuus))
(2016/C 419/10)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
High Court of Justice (England & Wales), Queen’s Bench Division (Administrative Court)
Pääasian asianosaiset
Kantaja: European Federation for Cosmetic Ingredients
Vastaajat: Secretary of State for Business, Innovation and Skills ja Attorney General
Muut osapuolet: Cruelty Free International, aiemmin British Union for the Abolition of Vivisection, ja European Coalition to End Animal Experiments
Tuomiolauselma
Kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 18 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että sillä voidaan kieltää sellaisten kosmeettisten valmisteiden saattaminen Euroopan unionin markkinoille, joiden tietyt ainesosat on testattu eläinkokeilla unionin ulkopuolella, jotta kosmeettisia valmisteita voidaan saattaa kolmansien maiden markkinoille, jos näistä kokeista saatuja tietoja käytetään sen osoittamiseksi, että mainitut valmisteet ovat turvallisia, niiden unionin markkinoille saattamista varten.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 14.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Madrid – Espanja) – Ana de Diego Porras v. Ministerio de Defensa
(Asia C-596/14) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - 4 lauseke - Syrjintäkiellon periaate - Työehtojen käsite - Työsopimuksen irtisanomisen perusteella maksettava vahingonkorvaus - Vahingonkorvaus, josta ei ole säädetty kansallisessa säännöstössä tilapäisten toimihenkilöiden työsopimuksille - Erilainen kohtelu vakituisiin työntekijöihin nähden))
(2016/C 419/11)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia de Madrid
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Ana de Diego Porras
Vastapuoli: Ministerio de Defensa
Tuomiolauselma
1) |
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että työehtojen käsite kattaa korvauksen, joka työnantajan on maksettava työntekijälle tämän määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisen perusteella. |
2) |
Direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa evätään työsopimuksen irtisanomiseen perustuva korvaus työntekijältä, joka on otettu palvelukseen interinidad-työsopimuksella, kun taas siinä sallitaan tällaisen korvauksen myöntäminen muun muassa vastaaville vakituisille työntekijöille. Pelkästään se seikka, että kyseinen työntekijä on hoitanut tehtäviään interinidad-työsopimuksen perusteella, ei ole asiallinen syy, jolla voidaan oikeuttaa mainitun korvauksen epääminen kyseiseltä työntekijältä. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 20.9.2016 – Valittajina Ledra Advertising Ltd (C-8/15 P), Andreas Eleftheriou (C-9/15 P), Eleni Eleftheriou (C-9/15 P), Lilia Papachristofi (C-9/15 P), Christos Theophilou (C-10/15 P) ja Eleni Theophilou (C-10/15 P) sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki
(Yhdistetyt asiat C-8/15 P–C-10/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Kyproksen tasavallan vakaustukiohjelma - Kyproksen tasavallan ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) välillä erityisistä talouspoliittisista ehdoista 26.4.2013 tehty yhteisymmärryspöytäkirja - Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin tehtävät - Sopimussuhteen ulkopuolinen Euroopan unionin vastuu - SEUT 340 artiklan toinen kohta - Edellytykset - Velvollisuus valvoa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa))
(2016/C 419/12)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittajat: Ledra Advertising Ltd (C-8/15 P), Andreas Eleftheriou (C-9/15 P), Eleni Eleftheriou (C-9/15 P), Lilia Papachristofi (C-9/15 P), Christos Theophilou (C-10/15 P) ja Eleni Theophilou (C-10/15 P) (edustajat: A. Paschalides, dikigoros, A. M. Paschalidou, barrister, ja A. Riza, QC, solicitor C. Paschalidesin valtuuttamana)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja M. Konstantinidis) ja Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: K. Laurinavičius ja O. Heinz, avustajanaan H.-G. Kamann, Rechtsanwalt)
Tuomiolauselma
1) |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.11.2014, Ledra Advertising vastaan komissio ja EKP (T-289/13, EU:T:2014:981), määräys 10.11.2014, Eleftheriou ja Papachristofi vastaan komissio ja EKP (T-291/13, ei julkaistu, EU:T:2014:978) ja määräys 10.11.2014, Theophilou vastaan komissio ja EKP (T-293/13, ei julkaistu, EU:T:2014:979), kumotaan. |
2) |
Unionin yleisessä tuomioistuimessa asioissa T-289/13, T-291/13 ja T-293/13 nostetut kanteet hylätään. |
3) |
Ledra Advertising Ltd, Andreas Eleftheriou, Eleni Eleftheriou, Lilia Papachristofi, Christos Theophilou ja Eleni Theophilou, Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan, sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että valitusasteessa aiheutuneista. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/11 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.9.2016 – Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto
(Yhdistetyt asiat C-14/15 ja C-116/15) (1)
((Kumoamiskanne - Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Automatisoitu tietojenvaihto - Ajoneuvojen rekisteröinti - Sormenjälkitiedot - Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavat oikeussäännöt - Siirtymämääräykset - Johdettu oikeusperusta - Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien toimien ja täytäntöönpanotoimenpiteiden erottaminen - Euroopan parlamentin kuuleminen - Jäsenvaltion tai Euroopan komission aloite - Äänestyssäännöt))
(2016/C 419/13)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: F. Drexler, A. Caiola ja M. Pencheva)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M.-M. Joséphidès, K. Michoel ja K. Pleśniak)
Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja A. Lippstreu) ja Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: A. Falk, C. Meyer-Seitz, U. Persson, N. Otte Widgren, E. Karlsson ja L. Swedenborg)
Tuomiolauselma
1) |
Ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Maltassa 9.10.2014 annettu neuvoston päätös 2014/731/EU, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kyproksessa 21.10.2014 annettu neuvoston päätös 2014/743/EU, ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Virossa 21.10.2014 annettu neuvoston päätös 2014/744/EU ja sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Latvian kanssa 4.12.2014 annettu neuvoston päätös 2014/911/EU kumotaan. |
2) |
Päätösten 2014/731, 2014/743, 2014/744 ja 2014/911 vaikutukset pidetään voimassa ne korvaavien uusien toimien voimaantuloon asti. |
3) |
Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
4) |
Saksan liittotasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
(1) EUVL C 96, 23.3.2015. EUVL C 146, 4.5.2015.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 14.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 4 de Madrid – Espanja) – María Elena Pérez López v. Servicio Madrileño de Salud (Comunidad de Madrid)
(Asia C-16/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - 3 – 5 lauseke - Perättäiset määräaikaiset työsopimukset julkisen terveydenhuollon alalla - Toimenpiteet perättäisten määräaikaisten työsuhteiden väärinkäytösten estämiseksi - Seuraamukset - Työsuhteen uudelleen luokittelu - Oikeus korvaukseen))
(2016/C 419/14)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 4 de Madrid
Pääasian asianosaiset
Kantaja: María Elena Pérez López
Vastaaja: Servicio Madrileño de Salud (Comunidad de Madrid)
Tuomiolauselma
1) |
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kyseessä olevan jäsenvaltion viranomaiset soveltavat pääasiassa kyseessä olevan kaltaista kansallista lainsäädäntöä siten, että
|
2) |
Direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseketta on tulkittava siten, ettei se lähtökohtaisesti ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että sopimussuhde päättyy määräaikaisessa työsopimuksessa määrättynä päivänä ja että kaikki palvelusajalta syntyneet palkat ja palkkiot on maksettava, tämän kuitenkaan vaikuttamatta mahdolliseen uuteen nimitykseen, kunhan tämä lainsäädäntö ei horjuta kyseisen puitesopimuksen tavoitetta tai tehokasta vaikutusta, mikä ennakkoratkaisun pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. |
3) |
Euroopan unionin tuomioistuimelta puuttuu selvästi toimivalta vastata Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 4 de Madridin esittämään neljänteen kysymykseen. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/13 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt College van Beroep voor het bedrijfsleven – Alankomaat) – Koninklijke KPN NV ym. v. Autoriteit Consument en Markt (ACM)
(Asia C-28/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteinen sääntelyjärjestelmä - Direktiivi 2002/21/EY - 4 ja 19 artikla - Kansallinen sääntelyviranomainen - Yhdenmukaistamismenettelyt - Suositus 2009/396/EY - Oikeudellinen ulottuvuus - Direktiivi 2002/19/EY - 8 ja 13 artikla - Kansallisen sääntelyviranomaisen asettamat velvollisuudet operaattorille, jolla on määritelty olevan huomattava markkinavoima - Hintavalvonta ja kustannuslaskentaa koskevat velvollisuudet - Kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon kohdeverkkomaksut - Kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksiä koskevan kansallisen tuomioistuinvalvonnan laajuus))
(2016/C 419/15)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
College van Beroep voor het bedrijfsleven
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Koninklijke KPN NV, KPN BV, T-Mobile Netherlands BV, Tele2 Nederland BV, Ziggo BV, Vodafone Libertel BV, Ziggo Services BV, aiemmin UPC Nederland BV ja Ziggo Zakelijk Services BV, aiemmin UPC Business BV
Vastaaja: Autoriteit Consument en Markt (ACM)
Tuomiolauselma
1) |
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY, 4 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 8 ja 13 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu oikeusriita, joka koskee kansallisen sääntelyviranomaisen kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon kohdeverkkopalvelujen tarjoamisen osalta asettaman hinnoitteluvelvoitteen lainmukaisuutta, voi poiketa kiinteän ja matkaviestintäverkon kohdeverkkomaksujen sääntelystä Euroopan unionissa 7.5.2009 annetusta komission suosituksesta 2009/396/EY, jossa suositellaan ns. puhdasta Bulric-kustannuslaskentamallia (Bottom-Up Long-Run Incremental Costs) asianmukaisena hintojen sääntelytoimenpiteenä kohdeverkkomarkkinoille, vain, mikäli se katsoo, että tämä on tarpeellista asian tosiseikkoihin ja erityisesti kyseisen jäsenvaltion markkinoiden erityispiirteisiin liittyvien syiden perusteella. |
2) |
Unionin oikeutta on tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu oikeusriita, joka koskee kansallisen sääntelyviranomaisen kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon kohdeverkkopalvelujen tarjoamisen osalta asettaman hinnoitteluvelvoitteen lainmukaisuutta, voi arvioida, onko tämä velvoite oikeasuhteinen direktiivin 2002/21, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 8 artiklassa ja direktiivin 2002/19, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 13 artiklassa säädettyihin tavoitteisiin nähden ja ottaa huomioon sen, että mainitulla velvoitteella pyritään edistämään loppukäyttäjien etuja vähittäismarkkinoilla, jotka eivät kuulu sääntelyn piiriin. Kansallinen tuomioistuin ei voi kansallisen sääntelyviranomaisen päätöstä koskevan tuomioistuinvalvonnan yhteydessä vaatia kyseiseltä viranomaiselta, että tämä osoittaa, että mainitun velvoitteen avulla direktiivin 2002/21, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 8 artiklassa säädetyt tavoitteet toteutuvat todellisuudessa. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/14 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Gerechtshof Amsterdam – Alankomaat) – Kawasaki Motors Europe NV v. Inspecteur van de Belastingdienst/Douane
(Asia C-91/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Pätevyyden arviointi - Asetus (EY) N:o 1051/2009 - Yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - Nimike 8701 - Traktorit - Alanimikkeet 8701 90 11–8701 90 39 - Uudet maataloustraktorit (muut kuin yksiakseliset puutarhatraktorit) ja metsätraktorit, pyörillä varustetut - Traktoreina käytettäviksi tarkoitetut kevyet nelipyöräiset maastoajoneuvot))
(2016/C 419/16)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Gerechtshof Amsterdam
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Kawasaki Motors Europe NV
Vastapuoli: Inspecteur van de Belastingdienst/Douane
Tuomiolauselma
Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 3.11.2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1051/2009 liitteessä oleva 2 kohta on pätemätön siltä osin kuin siinä kuvattu ajoneuvo on luokiteltu kyseisen yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009, alanimikkeeseen 8701 90 90 eikä edellä mainitun yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeistä 8701 90 11–8701 90 39 siihen alanimikkeeseen, joka vastaa ajoneuvon moottorin tehoa.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/14 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 20.9.2016 – Valittajina Konstantinos Mallis (asia C-105/15 P), Elli Konstantinou Malli, (asia C-105/15 P), Tameio Pronoias Prosopikou Trapezis Kyprou, (asia C-106/15 P), Petros Chatzithoma, (asia C-107/15 P), Elenitsa Chatzithoma (asia C-107/15 P), Lella Chatziioannou (asia C-108/15 P) ja Marinos Nikolaou (asia C-109/15 P) sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki
(Yhdistetyt asiat C-105/15 P–C-109/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Kyproksen tasavallan vakaustukiohjelma - Euroryhmän julkilausuma, joka koskee muun muassa Kyproksen pankkisektorin uudelleenjärjestelyä - Kumoamiskanne))
(2016/C 419/17)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Valittajat: Konstantinos Mallis (C-105/15 P), Elli Konstantinou Malli, (C-105/15 P), Tameio Pronoias Prosopikou Trapezis Kyprou, (C-106/15 P), Petros Chatzithoma, kotipaikka Makedonitissa (C-107/15 P), Elenitsa Chatzithoma, (C-107/15 P), Lella Chatziioannou, (C-108/15 P), ja Marinos Nikolaou, (C-109/15 P) (edustajat: E. Efstathiou, K. Efstathiou ja K. Liasidou, dikigoroi)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja M. Konstantinidis) ja Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: A. Koutsoukou, O. Heinz ja K. Laurinavičius, avustajanaan H.-G. Kamann, Rechtsanwalt)
Tuomiolauselma
1) |
Asioissa C-105/15 P–C-109/15 P tehdyt valitukset hylätään. |
2) |
Konstantinos Mallis, Elli Konstantinou Malli, Tameio Pronoias Prosopikou Trapezis Kyprou, Petros Chatzithoma, Elenitsa Chatzithoma, Lella Chatziioannou ja Marinos Nikolaou velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/15 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Microsoft Mobile Sales International Oy, aiemmin Nokia Italia SpA, ym. v. Ministero per i beni e le attività culturali (MIBAC) ym.
(Asia C-110/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Immateriaalioikeus - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - Kappaleen valmistamista koskeva yksinoikeus - Poikkeukset ja rajoitukset - 5 artiklan 2 kohdan b alakohta - Yksityiskäyttöön tapahtuvaa kopiointia koskeva poikkeus - Sopiva hyvitys - Yksityisoikeudellisten sopimusten tekeminen sopivaa hyvitystä koskevan maksuvapautuksen perusteiden määrittämiseksi - Vain loppukäyttäjä voi vaatia maksun palautusta))
(2016/C 419/18)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Microsoft Mobile Sales International Oy, aiemmin Nokia Italia SpA, Hewlett-Packard Italiana Srl, Telecom Italia SpA, Samsung Electronics Italia SpA, Dell SpA, Fastweb SpA, Sony Mobile Communications Italy SpA ja Wind Telecomunicazioni SpA
Vastapuolet: Ministero per i beni e le attività culturali (MIBAC), Società italiana degli autori ed editori (SIAE), Istituto per la tutela dei diritti degli artisti interpreti esecutori (IMAIE), selvitystilassa, Associazione nazionale industrie cinematografiche audiovisive e multimediali (ANICA) ja Associazione produttori televisivi (APT)
Muut osapuolet: Assotelecomunicazioni (Asstel), Vodafone Omnitel NV, H3G SpA, Movimento Difesa del Cittadino, Assoutenti, Adiconsum, Cittadinanza Attiva ja Altroconsumo
Tuomiolauselma
Unionin oikeutta – etenkin tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa – on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhtäältä sen edellytykseksi, että selvästi muuhun kuin yksityisen kopioinnin käyttötarkoitukseen tarkoitettujen laitteiden ja välineiden valmistajat ja maahantuojat vapautetaan yksityistä kopiointia koskevasta maksusta, asetetaan sopimusten tekeminen yhteisön, jolla on teosten tekijöiden etujen edustamisessa lakisääteinen monopoli, ja hyvityksen suorittamiseen velvollisten tai heitä edustavien toimialajärjestöjen välillä ja jossa toisaalta säädetään, että perusteettomasti maksetun maksun tilanteessa maksun palautusta voi vaatia ainoastaan näiden laitteiden ja välineiden loppukäyttäjä.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/16 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bayerischer Verwaltungsgerichtshof – Saksa) – Breitsamer und Ulrich GmbH & Co. KG v. Landeshauptstadt München
(Asia C-113/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2000/13/EY - Elintarvikkeiden merkinnät ja esillepano - 1 artiklan 3 kohdan b alakohta - Valmiiksi pakatun elintarvikkeen käsite - 2 artikla - Tietojen antaminen kuluttajille ja kuluttajansuoja - 3 artiklan 1 kohdan 8 alakohta - Elintarvikkeen alkuperä- tai lähtöpaikka - 13 artiklan 1 kohta - Valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden merkinnät - 13 artiklan 4 kohta - Pakkaukset tai astiat, joissa suurimman pinnan ala on pienempi kuin 10 cm2 - Direktiivi 2001/110/EY - 2 artiklan 4 kohta - Tieto hunajan alkuperämaasta tai -maista - Hunajan yksittäispakkaukset, jotka on pakattu pahvisiin ulkopakkauksiin, jotka toimitetaan suurtalouksille - Yksittäispakkaukset, jotka myydään erikseen tai joita tarjotaan lopulliselle kuluttajalle kokonaisuuksina maksettavien valmisannosten yhteydessä - Kyseisen hunajan alkuperämaan tai -maiden mainitseminen))
(2016/C 419/19)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bayerischer Verwaltungsgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Breitsamer und Ulrich GmbH & Co. KG
Vastapuoli: Landeshauptstadt München
Muu osapuoli: Landesanwaltschaft Bayern
Tuomiolauselma
Myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.3.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY 1 artiklan 3 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että kukin sellaisista hunajan yksittäispakkauksista, jotka ovat sinetöidyllä alumiinikannella suljetun annospakkauksen muodossa ja jotka on pakattu pahviseen ulkopakkaukseen, joka toimitetaan suurtalouksille, on ”valmiiksi pakattu elintarvike”, kun suurtaloudet myyvät kyseisiä yksittäispakkauksia erikseen tai tarjoavat niitä lopulliselle kuluttajalle kokonaisuuksina maksettavien valmisannosten yhteydessä.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/16 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 21.9.2016 – Valittajana Euroopan komissio ja muuna osapuolena Espanjan kuningaskunta
(Asia C-139/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Koheesiorahasto - Taloudellisen tuen alentaminen - Päätöksentekomenettely Euroopan komissiossa - Määräajan olemassaolo - Määräajan noudattamatta jättäminen - Seuraukset))
(2016/C 419/20)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja D. Recchia)
Muu osapuoli: Espanjan kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)
Väliintulija, joka tukee Espanjan kuningaskunnan vaatimuksia: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: B. Koopman ja M. Bulterman)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Alankomaiden kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/17 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 21.9.2016 – Valittajana Euroopan komissio ja muuna osapuolena Espanjan kuningaskunta
(Asia C-140/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Koheesiorahasto - Taloudellisen tuen alentaminen - Päätöksentekomenettely Euroopan komissiossa - Määräajan olemassaolo - Määräajan noudattamatta jättäminen - Seuraukset))
(2016/C 419/21)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja D. Recchia)
Muu osapuoli: Espanjan kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)
Väliintulija, joka tukee Espanjan kuningaskunnan vaatimuksia: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: B. Koopman ja M. Bulterman)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Alankomaiden kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/18 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 14.9.2016 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia del País Vasco – Espanja) – Florentina Martínez Andrés v. Servicio Vasco de Salud (C-184/15) ja Juan Carlos Castrejana López v. Ayuntamiento de Vitoria (C-197/15)
(Yhdistetyt asiat C-184/15 ja C-197/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - 5 ja 8 lauseke - Perättäisten määräaikaisten työsopimusten käyttö - Toimenpiteet perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäytösten estämiseksi - Seuraamukset - Määräaikaisen työsuhteen uudelleen luokittelu toistaiseksi voimassa olevaksi muuksi kuin vakituiseksi työsopimukseksi - Tehokkuusperiaate))
(2016/C 419/22)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia del País Vasco
Pääasioiden asianosaiset
Valittajat: Florentina Martínez Andrés (C-184/15) ja Juan Carlos Castrejana López (C-197/15)
Vastapuolet: Servicio Vasco de Salud (C-184/15) ja Ayuntamiento de Vitoria (C-197/15)
Tuomiolauselma
1) |
Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen, joka on tehty 18.3.1999 ja joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä, 5 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kyseisen jäsenvaltion kansalliset tuomioistuimet soveltavat pääasiassa kyseessä olevan kaltaista kansallista säännöstöä siten, että perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön tapauksessa julkishallinnon palveluksessa työsopimuksella, johon sovelletaan työoikeuden sääntöjä, oleville henkilöille myönnetään oikeus työsuhteen pysyttämiseen, mutta tätä oikeutta ei tunnusteta yleisesti kyseisen hallintoelimen hallinto-oikeudellisten säännösten nojalla palvelukseensa ottamalle henkilöstölle, ellei kansallisessa oikeusjärjestyksessä ole olemassa muuta tehokasta toimenpidettä tällaisten väärinkäytösten sanktioimiseksi, minkä varmistaminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä. |
2) |
Direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen määräyksiä, luettuina yhdessä tehokkuusperiaatteen kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaisille kansallisille menettelysäännöille, joissa velvoitetaan määräaikaisen työsopimuksen perusteella työskentelevä työntekijä nostamaan uusi kanne asianmukaisen seuraamuksen määrittämiseksi, kun tuomioistuin on todennut perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön, siltä osin kuin siitä aiheutuu kyseiselle työntekijälle väistämättä erityisesti kulujen, keston ja edustusta koskevien sääntöjen muodossa sellaisia menettelyllisiä haittoja, jotka tekevät unionin oikeusjärjestyksessä myönnettyjen oikeuksien käyttämisen liian vaikeaksi. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/19 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 21.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt hof van beroep te Brussel – Belgia) – Rikosoikeudenkäynti Etablissements Fr. Colruyt NV:tä vastaan
(Asia C-221/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2011/64/EU - 15 artiklan 1 kohta - Valmistajien ja maahantuojien oikeus määrittää vapaasti valmistetun tupakan tuotteiden vähittäiskaupassa noudatettavat enimmäismyyntihinnat - Kansallinen lainsäädäntö, jolla kielletään vähittäiskauppiaita myymästä tällaisia tuotteita hinnoilla, jotka alittavat veromerkissä ilmoitetut hinnat - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - SEUT 34 artikla - Myyntijärjestelyt - SEUT 101 artikla, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa))
(2016/C 419/23)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hof van beroep te Brussel
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Etablissements Fr. Colruyt NV
Tuomiolauselma
1) |
Valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista 21.6.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/64/EU 15 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta on kyse pääasiassa ja jossa vähittäiskauppiaita kielletään myymästä tupakkatuotteita yksikköhinnalla, joka alittaa hinnan, jonka valmistaja tai maahantuoja on ilmoittanut kyseisiin tuotteisiin kiinnitetyssä veromerkissä, kunhan valmistaja tai maahantuoja on vapaasti vahvistanut kyseisen hinnan. |
2) |
SEUT 34 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta on kyse pääasiassa ja jossa vähittäiskauppiaita kielletään myymästä tupakkatuotteita yksikköhinnalla, joka alittaa hinnan, jonka valmistaja tai maahantuoja on ilmoittanut kyseisiin tuotteisiin kiinnitetyssä veromerkissä, kunhan maahantuoja on vapaasti vahvistanut kyseisen hinnan. |
3) |
SEUT 101 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta on kyse pääasiassa ja jossa vähittäiskauppiaita kielletään myymästä tupakkatuotteita yksikköhinnalla, joka alittaa hinnan, jonka valmistaja tai maahantuoja on ilmoittanut kyseisiin tuotteisiin kiinnitetyssä veromerkissä. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/19 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberlandesgericht Düsseldorf – Saksa) – combit Software GmbH v. Commit Business Solutions Ltd
(Asia C-223/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EY) N:o 207/2009 - Euroopan unionin tavaramerkki - Yhtenäinen luonne - Sekaannusvaaran toteaminen vain unionin yhdessä osassa - Mainitun asetuksen 102 artiklassa tarkoitetun kiellon alueellinen ulottuvuus))
(2016/C 419/24)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberlandesgericht Düsseldorf
Pääasian asianosaiset
Valittaja: combit Software GmbH
Vastapuoli: Commit Business Solutions Ltd
Tuomiolauselma
Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 1 artiklan 2 kohtaa, 9 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 102 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun Euroopan unionin tavaramerkkituomioistuin toteaa merkin käytön aiheuttavan sekaannusvaaran EU-tavaramerkkiin nähden Euroopan unionin alueen yhdessä osassa mutta ei tämän alueen toisessa osassa, kyseisen tuomioistuimen on todettava tavaramerkin antaman yksinoikeuden loukkaus ja annettava määräys mainitun käytön lopettamisesta koko Euroopan unionin alueella lukuun ottamatta sen sitä osaa, jossa sekaannusvaaraa ei ole todettu.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/20 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 21.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt vredegerecht te Ieper – Belgia) – Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen NV v. Gregory Demey
(Asia C-261/15) (1)
((Rautatieliikenne - Asetus (EY) N:o 1371/2007 - Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet - Matkalipun puuttuminen - Tilannetta ei ole korjattu säännösten mukaiseksi määräajassa - Rangaistava teko))
(2016/C 419/25)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Vredegerecht te Ieper
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen NV
Vastaaja: Gregory Demey
Tuomiolauselma
Rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista 23.10.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007 liitteessä I olevan kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan, 9.5.1980 tehdyn yleissopimuksen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen 3.6.1999 tehdyllä muutospöytäkirjalla, liitteessä A olevan 6 artiklan 2 kohdan viimeistä virkettä on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sellaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan henkilöllä, joka tekee junassa matkan ilman, että hänellä olisi matkalippua sitä varten, ja joka ei korjaa tilannettaan säännösten mukaiseksi näissä säännöksissä asetettujen määräaikojen kuluessa, ei ole sopimussuhdetta rautatieyrityksen kanssa.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/21 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 21.9.2016 – Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
(Asia C-304/15) (1)
((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2001/80/EY - 4 artiklan 3 kohta - Liitteessä VI oleva A osa - Tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittaminen - Soveltaminen - Aberthaw’n voimalaitos))
(2016/C 419/26)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Mifsud-Bonnici ja S. Petrova)
Vastaaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: J. Kraehling ja L. Christie, avustajanaan G. Facenna, QC)
Tuomiolauselma
1) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ei ole noudattanut tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23.10.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole soveltanut asianmukaisesti direktiivin 2001/80 4 artiklan 3 kohtaa – luettuna yhdessä sen liitteessä VI olevan A osan kanssa – Aberthaw’n (Yhdistynyt kuningaskunta) voimalaitokseen. |
2) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/21 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Landkreis Potsdam-Mittelmark v. Finanzamt Brandenburg
(Asia C-400/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Kuudes direktiivi 77/388/ETY - Vähennysoikeus - Päätös 2004/817/EY - Jäsenvaltion lainsäädäntö - Tavaroihin ja palveluihin liittyvät kustannukset - Tavaroiden ja palvelujen käyttäminen yli 90-prosenttisesti muuhun kuin taloudellisen toiminnan harjoittamiseen - Vähennysoikeuden epääminen))
(2016/C 419/27)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesfinanzhof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Landkreis Potsdam-Mittelmark
Vastaaja: Finanzamt Brandenburg
Tuomiolauselma
Luvan antamisesta Saksalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä 19.11.2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/817/EY 1 artiklaa on tulkittava siten, ettei sitä voida soveltaa tilanteessa, jossa yritys käyttää hankkimiaan tavaroita tai palveluja yli 90-prosenttisesti arvonlisäveron soveltamisalaan kuulumattomaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/22 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.9.2016 – Valittajana Pensa Pharma SA sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, Ferring BV ja Farmaceutisk Laboratorium Ferring A/S
(Asia C-442/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Sanamerkki PENSA PHARMA - Kuviomerkki pensa - Sanamerkkien pentasa haltijoiden mitättömyysvaatimukset - Mitättömäksi julistaminen - EUIPO:ssa käyty menettely - Oikeudenkäynnin kohteen muuttaminen - Uusien perusteiden esittäminen unionin yleisessä tuomioistuimessa))
(2016/C 419/28)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Pensa Pharma SA (edustajat: R. Kunze ja G. Würtenberger, Rechtsanwälte)
Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo), Ferring BV ja Farmaceutisk Laboratorium Ferring A/S (edustajat: I. Fowler, solicitor, ja D. Slopek, Rechtsanwalt)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Pensa Pharma SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/22 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 21.9.2016 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – Peter Radgen ja Lilian Radgen v. Finanzamt Ettlingen
(Asia C-478/15) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välinen sopimus - Yhdenvertainen kohtelu - Tulovero - Sivutoimisesta opetustyöstä Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valtiossa, johon sovelletaan Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehtyä sopimusta, sijaitsevan julkisoikeudellisen oikeushenkilön palveluksessa saatujen tulojen vapauttaminen verosta - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jonka mukaan tuloja, jotka on saatu Sveitsissä sijaitsevan julkisoikeudellisen oikeushenkilön palveluksessa tehdystä opetustyöstä, ei vapauteta verosta))
(2016/C 419/29)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Baden-Württemberg
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Peter Radgen ja Lilian Radgen
Vastaaja: Finanzamt Ettlingen
Tuomiolauselma
Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 21.6.1999, niitä määräyksiä, jotka koskevat palkkatyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jolla evätään mainitussa jäsenvaltiossa asuvalta yleisesti verovelvolliselta tuon valtion kansalaiselta, joka on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen tehdäkseen sivutoimisesti opetustyötä Sveitsissä sijaitsevan julkisoikeudellisen oikeushenkilön palveluksessa palkkatyöntekijänä, tästä palkkatyöstä saatua tuloa koskeva verovapautus, vaikka tällainen vapautus olisi myönnetty, jos työtä olisi tehty kyseisessä tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa taikka valtiossa, johon sovelletaan Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehtyä sopimusta, sijaitsevan julkisoikeudellisen oikeushenkilön palveluksessa.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/23 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 14.9.2016 – Valittajina, asiassa C-490/15 P Ori Martin SA, ja asiassa C-505/15 P Siderurgica Latina Martin SpA (SLM), sekä muuna osapuolena Euroopan komissio
(Yhdistetyt asiat C-490/15 P ja C-505/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan jänneteräsmarkkinat - Sakot - Sakkojen määrän laskeminen - Asetus (EY) N:o 1/2003 - 23 artiklan 2 kohta - Olettama, jonka mukaan emoyhtiö käytti tosiasiallisesti ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiöönsä - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Taannehtivuuskiellon periaate - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kohtuullisessa ajassa - Perusoikeuskirja - artikla 41 - Oikeus asioiden käsittelyyn kohtuullisessa ajassa))
(2016/C 419/30)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittajat: Ori Martin SA (C-490/15 P) ja Siderurgica Latina Martin SpA (SLM) (C-505/15 P) (edustajat: G. Belotti ja P. Ziotti, avvocati)
Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Bottka, G. Conte ja P. Rossi)
Tuomiolauselma
1) |
Valitukset asioissa C-490/15 P ja C-505/15 P hylätään. |
2) |
Ori Martin SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa C-490/15 P. |
3) |
Siderurgica Latina Martin SpA (SLM) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa C-505/15 P. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/24 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 14.9.2016 – Valittajana Trafilerie Meridionali SpA ja muuna osapuolena Euroopan komissio
(Asia C-519/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan jänneteräsmarkkinat - Sakot - Sakkojen määrän laskeminen - Sakkojen laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - 35 kohta - Täysi tuomiovalta - Perusteluvelvollisuus - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kohtuullisessa ajassa))
(2016/C 419/31)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Trafilerie Meridionali SpA (Pescara, Italia) (edustajat: P. Ferrari ja G. Lamicela, avvocati)
Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Bottka, G. Conte ja P. Rossi)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Trafilerie Meridionali SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/24 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 22.9.2016 – Valittajina National Iranian Oil Company PTE Ltd (NIOC) ym. ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-595/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Luettelo henkilöistä ja yhteisöistä, joiden varoja ja taloudellisia resursseja on jäädytetty - Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 945/2012 - Oikeudellinen perusta - Lähellä olevan yhteisön käsite))
(2016/C 419/32)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittajat: National Iranian Oil Company PTE Ltd (NIOC), National Iranian Oil Company International Affairs Ltd (NIOC International Affairs), Iran Fuel Conservation Organization (IFCO), Karoon Oil & Gas Production Co., Petroleum Engineering & Development Co. (PEDEC), Khazar Exploration and Production Co. (KEPCO), National Iranian Drilling Co. (NIDC), South Zagros Oil & Gas Production Co., Maroun Oil & Gas Co., Masjed-Soleyman Oil & Gas Co. (MOGC), Gachsaran Oil & Gas Co., Aghajari Oil & Gas Production Co. (AOGPC), Arvandan Oil & Gas Co. (AOGC), West Oil & Gas Production Co., East Oil & Gas Production Co. (EOGPC), Iranian Oil Terminals Co. (IOTC) ja Pars Special Economic Energy Zone (PSEEZ) (edustaja: asianajaja J.-M. Thouvenin)
Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: V. Piessevaux ja M. Bishop)
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
National Iranian Oil Company PTE Ltd (NIOC), National Iranian Oil Company International Affairs Ltd (NIOC International Affairs), Iran Fuel Conservation Organization (IFCO), Karoon Oil & Gas Production Co., Petroleum Engineering & Development Co. (PEDEC), Khazar Exploration and Production Co. (KEPCO), National Iranian Drilling Co. (NIDC), South Zagros Oil & Gas Production Co., Maroun Oil & Gas Co., Masjed-Soleyman Oil & Gas Co. (MOGC), Gachsaran Oil & Gas Co., Aghajari Oil & Gas Production Co. (AOGPC), Arvandan Oil & Gas Co. (AOGC), West Oil & Gas Production Co., East Oil & Gas Production Co. (EOGPC), Iranian Oil Terminals Co. (IOTC) ja Pars Special Economic Energy Zone (PSEEZ) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/25 |
Valitus, jonka Anastasia-Soultana Gaki on tehnyt 1.3.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-547/15, Gaki v. komissio, 16.12.2015 antamasta määräyksestä
(Asia C-130/16 P)
(2016/C 419/33)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Anastasia-Soultana Gaki (edustaja: A. Heinen, Rechtsanwalt)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on hylännyt valituksen 22.9.2016 antamallaan määräyksellä ja päättänyt, että valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/25 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Frankfurt am Main (Saksa) on esittänyt 14.7.2016 – FMS Wertmanagement AöR v. Heta Asset Resolution AG
(Asia C-394/16)
(2016/C 419/34)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht Frankfurt am Main
Pääasian asianosaiset
Kantaja: FMS Wertmanagement AöR
Vastaaja: Heta Asset Resolution AG
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/59/EU, (1) erityisesti sen 1 artiklan 1 kohtaa ja 2 artiklan 1 kohdan 2 ja 23 alakohtaa luettuna yhdessä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan kanssa tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu myös likvidaatioyksikkö (likvidaatioyhtiö), joka direktiivin 2014/59/EU tullessa voimaan 2.7.2014 oli vielä asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu luottolaitos (CRR-laitos) mutta on menettänyt tämän ominaisuuden ennen direktiivin 2014/59/EU täytäntöönpanolle asetetun määräajan loppumista 31.12.2014 ja jolla ei ole enää pankkioikeudellista toimilupaa pankkitoiminnan harjoittamiseksi vaan joka saa lakisääteisen toimiluvan perusteella harjoittaa ainoastaan sellaista (pankki)liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pelkästään omaisuuden likvidointi? |
2) |
Onko direktiiviä 2014/59/EU ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 37 artiklan 6 kohtaa tulkittava siten, että toimenpide, joka vastaa direktiivin 2014/59/EU 43 artiklassa tarkoitettua velkakirjojen arvon alaskirjausta, kuuluu sen aineelliseen soveltamisalaan myös silloin, jos se toteutetaan kotijäsenvaltion kansallisen oikeussäännön seurauksena sellaisessa tapauksessa, jossa likvidaatioyksikön elinkelpoisuutta ei ole realistisesti enää mahdollista palauttaa ja likvidaatioyksikkö on myynyt toimintaa jatkavat osansa jo 2.7.2014 tapahtuneen direktiivin 2014/59/EU voimaantulon jälkeen mutta ennen täytäntöönpanolle asetetun määräajan loppumista 31.12.2014; mitään järjestelmän kannalta merkittäviä palveluja ei myöskään ole siirretty omaisuudenhoitoyhtiölle eikä muitakaan laitoksen osia ole enää myyty eikä siirretty vaan tämän likvidaatioyksikön tehtävänä on yksinomaan hallinnoida varoja, oikeuksia ja velkoja, jotta nämä yksittäiset varat, oikeudet ja velat voidaan realisoida hyvässä järjestyksessä, aktiivisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla (omaisuuden likvidointi)? |
3) |
Onko luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY (3) 3 artiklan 2 kohtaa (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 2014/59/EU 117 artiklalla) tulkittava siten, että likvidaatioyksikön kotijäsenvaltion hallintoviranomaisen määräämä toisen kansallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluvan likvidaatioyksikön velkojen leikkaaminen sekä korkoprosentin alentaminen ja velkojen maksun lykkääminen siinä jäsenvaltiossa, jonka oikeutta velkoihin sovelletaan ja jossa kyseisen velkojan kotipaikka on, tulevat täysimääräisesti voimaan ilman eri muodollisuuksia, vai edellyttääkö tämä, että likvidaatioyksikkö (likvidaatioyhtiö) kuuluu direktiivin 2014/59/EU henkilölliseen soveltamisalaan (ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen mukaisesti) ja että määrätty toimenpide kuuluu direktiivin 2014/59/EU aineelliseen soveltamisalaan? |
4) |
Tarkoittaako ilmaus ”tulevat täysimääräisesti voimaan ilman eri muodollisuuksia”, että kansallisella tuomioistuimella, jonka on tehtävä ratkaisu kotijäsenvaltion oikeuden mukaisesti määrättyjen toimenpiteiden tunnustamisesta velkoihin sovellettavan oikeuden yhteydessä, ei ole toimivaltaa tutkia edellä mainittujen toimenpiteiden yhteensopivuutta direktiivin 2014/59/EU kanssa? |
(1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190).
(2) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (EUVL 2013, L 176, s. 1).
(3) Luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4.4.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/24/EY (EYVL 2001, L 125, s. 15).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/26 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 15.7.2016 – DOCERAM GmbH v. CeramTec GmbH
(Asia C-395/16)
(2016/C 419/35)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberlandesgericht Düsseldorf
Pääasian asianosaiset
Kantaja: DOCERAM GmbH
Vastaaja: CeramTec GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (1) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suojan pois sulkeva, pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyminen kyseessä myös silloin, jos luovuudella ei ole mitään merkitystä tuotteen muotoilun kannalta vaan (tekninen) toiminnallisuus on ainoa muotoilun määräävä tekijä? |
2) |
Jos unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen kysymykseen myöntävästi: Mistä näkökulmasta on arvioitava sitä, onko tuotteen yksittäiset muotoilulliset piirteet valittu yksin toiminnallisuuteen liittyvien näkökohtien perusteella? Onko ”objektiivinen tarkkailija” ratkaiseva ja, jos on, miten se on määriteltävä? |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/27 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 27.7.2016 – Vera Egenberger v. Evangelisches Werk für Diakonie und Entwicklung e.V.
(Asia C-414/16)
(2016/C 419/36)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesarbeitsgericht
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Vera Egenberger
Vastaaja: Evangelisches Werk für Diakonie und Entwicklung e.V.
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko direktiivin 2000/78/EY (1) 4 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että työnantaja, kuten käsiteltävän asian vastaaja – tai sen kirkko – voi itse päättää sitovasti, onko hakijan tietty uskonto kyseisen ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi työtä koskeva, organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus? |
2) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko käsiteltävän kaltaisessa asiassa jätettävä soveltamatta sellaista kansallisen lainsäädännön säännöstä – kuten tässä AGG:n 9 §:n 1 momentin ensimmäistä vaihtoehtoa –, jonka mukaan uskontoon perustuva erilainen kohtelu otettaessa henkilöitä palvelukseen uskonnollisiin yhteisöihin ja niihin liittyviin järjestöihin on myös sallittua, kun tietty uskonto on kyseisen uskonnollisen yhteisön identiteetti huomioon ottaen sen itsemääräämisoikeuteen liittyvä työtä koskeva oikeutettu vaatimus? |
3) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, mitä vaatimuksia on direktiivin 2000/78/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaan asetettava ammatillisen toiminnan luonteelle tai työn suorittamiseen liittyville yhteyksille, jotta niitä pidettäisiin työtä koskevana, organisaation eetokseen perustuvana todellisena, perusteltuna ja oikeutettuna vaatimuksena? |
(1) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/28 |
Valitus, jonka mobile.de GmbH, aiemmin mobile.international GmbH, on tehnyt 28.7.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-322/14 ja T-325/14, mobile.international v. EUIPO, 12.5.2016 antamasta tuomiosta
(Asia C-418/16 P)
(2016/C 419/37)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: mobile.de GmbH, aiemmin mobile.international GmbH (edustaja: T. Lührig, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Rezon OOD
Vaatimukset
— |
Unionin yleisen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston yhdistetyissä asioissa T-322/14 ja T-325/14 12.5.2016 antama tuomio on kumottava |
— |
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksenalainen tuomio rikkoo tavaramerkkiasetuksen (1) 57 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (2) 22 säännön 2 kohdan ja 40 säännön 6 kohdan kanssa, koska siinä vastoin yleisesti tunnustettuja oikeudellisia tulkintaperiaatteita tulkitaan tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 2 kohdassa olevaa käsitettä ”käytön todistaminen” toisin kuin täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdassa ja 40 säännön 6 kohdassa. Tavaramerkkiasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen yhden ja saman terminologian erilainen tulkinta ei ole yhteensoveltuvaa oikeusvarmuuden ja oikeudellisen selvyyden periaatteiden kanssa. Tämän lisäksi unionin yleinen tuomioistuin jättää ottamatta huomioon sen, että täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 6 kohdassa ja 22 säännön 2 kohdassa suljetaan pois viivästynyt käytön todistamisen rekisteristä poistamismenettelyissä ja että EUIPO:lla ei ole harkintavaltaa tältä osin. Tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 1 kohta ei ole sovellettavissa eikä EUIPO ole käyttänyt sitä, joten valituslautakunnan päätös eikä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio ei voi perustua siihen.
Valituksenalainen tuomio rikkoo myös tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohtaa, koska unionin yleinen tuomioistuin lähtee oikeudellisesti virheellisesti tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohdan sovellettavuudesta, vaikka täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 6 kohta ja 22 säännön 2 kohta estävät sen mitättömyysmenettelyissä täytäntöönpanoasetuksen 50 säännön 1 kohdan kolmannen alakohdan systemaattisen tulkinnan vuoksi. Tämän lisäksi tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset eivät täyty, koska väliintulija ei koko menettelyssä ole esittänyt mitään legitiimiä perustetta alusta asti sen hallussa olleiden laskujen myöhästyneelle esittämiselle. Unionin yleinen tuomioistuin on siten soveltanut tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohtaa väärin, koska menettelyn vaiheen ja asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella myöhässä esitetyn todisteen huomioon ottaminen on pois suljettu. Muilta osin unioni yleinen tuomioistuin on ottanut tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla, kun se on esittänyt tosiseikaston virheellisesti siten, ettei valitusvaiheessa esitettyjen laskujen osalta kyseessä ollut ”täydentävä” tai ”selventävä” näyttö.
Unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut tosiasiallisesti käytetyn merkin foneettisia eikä käsitteellisiä eroja eikä yleisesti ottanut huomioon kokonaisvaikutelmaa vaan vain yksittäiset osat ja siten soveltanut oikeudellisesti virheellisesti tavaramerkkiasetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohtaa.
Unionin yleinen tuomioistuin on ilmeisesti ottanut huomioon epäolennaiset todisteet, vaikka nämä todisteet ovat olleet päiväämättömiä tai ne ovat relevantin ajanjakson ulkopuolelta. Siten se on soveltanut oikeudellisesti virheellisesti tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 2 kohtaa luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 3 ja 4 kohdan kanssa.
Unionin yleinen tuomioistuin on olettanut oikeudellisesti virheellisesti, ettei sen tarvitse tutkia oikeuden väärinkäyttöä koskevaa väitettä. Rajoituksia koskevaa väitettä unionin yleinen tuomioistuin ei ole tutkinut lainkaan.
Valituksenalainen tuomio rikkoo lopuksi tavaramerkkiasetuksen 64 artiklan 1 kohtaa, koska unionin yleinen tuomioistuin toteaa virheellisesti, että valituslautakunta olisi johdonmukaisesti saanut kumota mitättömyysosaston päätökset vain palvelujen ”ajoneuvoihin liittyvä mainonta” osalta ja palauttaa ne mitättömyysosaston käsiteltäväksi, ja sen olisi pitänyt ratkaista lopullisesti asia muiden sellaisten palvelujen, joiden käyttöä ei ole todistettu, osalta ja sen olisi pitänyt ilmaista oikeudellisesti sitovasti mitättömyysvaatimusten osittainen hylkääminen käytön todistamisen puuttuessa.
(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).
(2) Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL 1995, L 303, s. 1).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/29 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 4.8.2016 – Acacia Srl ja Rolando D'Amato v. Dr. Ing. h.c. F. Porsche AG
(Asia C-435/16)
(2016/C 419/38)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Acacia Srl ja Rolando D'Amato
Vastapuoli: Dr. Ing. h.c. F. Porsche AG
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Rajoittuuko asetuksen (EY) N:o 6/2002 (1) 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suojarajoituksen soveltaminen määrämuotoisiin osiin eli sellaisiin osiin, joiden muoto on koko tuotteen ulkoasun myötä periaatteessa määritetty pysyvästi ja joiden muotoa – esimerkiksi moottoriajoneuvon vanteiden muotoa – asiakas ei siis voi vapaasti valita? |
2) |
Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Rajoittuuko asetuksen (EY) N:o 6/2002 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suojarajoituksen soveltaminen yksinomaan samanlaisten eli myös väreiltään ja kooltaan alkuperäisiä tuotteita vastaavien tuotteiden tarjontaan? |
3) |
Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Sovelletaanko asetuksen (EY) N:o 6/2002 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suojarajoitusta kanteen kohteena olevaa mallia lähtökohtaisesti rikkovan tuotteen tarjoajan hyväksi vain silloin, jos kyseinen tarjoaja varmistaa objektiivisesti, että sen tuote voidaan hankkia yksinomaan korjaustarkoitukseen eikä myös muihin tarkoituksiin, kuten koko tuotteen varustelemiseksi tai räätälöimiseksi? |
4) |
Mikäli kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Mitä toimenpiteitä kanteen kohteena olevaa mallia lähtökohtaisesti rikkovan tuotteen tarjoajan on toteutettava varmistaakseen objektiivisesti, että sen tuote voidaan hankkia yksinomaan korjaustarkoitukseen eikä myös muihin tarkoituksiin, kuten koko tuotteen varustelemiseksi tai räätälöimiseksi? Riittääkö se,
|
(1) Yhteisömallista 12.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/30 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (Romania) on esittänyt 8.8.2016 – SMS group GmbH v. Direcţia Generală Regională a Finanțelor Publice a Municipiului București
(Asia C-441/16)
(2016/C 419/39)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie
Pääasian asianosaiset
Valittaja: SMS group GmbH
Vastapuoli: Direcţia Generală Regională a Finanțelor Publice a Municipiului București
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko direktiivin 79/1072/ETY (1) 2, 3, 4 ja 5 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 77/388/ETY (2) 17 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan a alakohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisen verohallinnon käytännölle, jonka mukaan ei ole olemassa objektiivisia seikkoja, jotka vahvistaisivat verovelvollisen ilmaiseman aikomuksen käyttää maahantuotuja tavaroita taloudellisen toimintansa yhteydessä, jos sopimuksen, jonka täyttämiseksi verovelvollinen on ostanut ja maahantuonut tavarat, täyttäminen oli tosiasiallisena maahantuontipäivänä keskeytetty, mihin liittyy se vakava vaara, että myöhempi luovutus/liiketoimi, johon maahantuodut tavarat oli tarkoitettu, ei enää toteudu? |
2) |
Onko näyttö maahantuotujen tavaroiden myöhemmästä saattamisesta liikkeeseen eli sen tosiseikan selvittäminen, että maahantuodut tavarat on tosiasiallisesti tarkoitettu verovelvollisen verollisiin liiketoimiin ja millä tavoin ne on tarkoitettu niihin, direktiivin 79/1072/ETY 6 artiklassa kielletty muu kuin kyseisen direktiivin 3 ja 4 artiklassa tarkoitettu arvonlisäveron palauttamisen lisäehto, vai onko se sellainen tarvittava tieto verollisten liiketoimien yhteydessä maahantuotujen tavaroiden käyttöön liittyvän palautuksen olennaisesta edellytyksestä, jota veroviranomainen voi vaatia direktiivin 6 artiklan nojalla? |
3) |
Voidaanko direktiivin 79/1072/ETY 2, 3, 4 ja 5 artiklaa, luettuina yhdessä direktiivin 77/388/ETY 17 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan a alakohdan kanssa, tulkita siten, että oikeus arvonlisäveron palautukseen voidaan evätä, jos suunniteltu myöhempi liiketoimi, jonka yhteydessä maahantuodut tavarat piti käyttää, ei enää toteudu? Onko tällaisissa olosuhteissa merkitystä tavaroiden tosiasiallisella käyttötarkoituksella eli sillä, onko niitä kuitenkin käytetty, millä tavalla niitä on käytetty ja millä alueella niitä on käytetty, eli onko niitä käytetty siinä jäsenvaltiossa, jossa arvonlisävero on suoritettu, vai tämän valtion ulkopuolella? |
(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – maan alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt 6.12.1979 annettu kahdeksas neuvoston direktiivi 79/1072/ETY (EYVL 1979, L 331, s. 11).
(2) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL 1977, L 145, s. 1).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/31 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 29.8.2016 – F v. Bevándorlási és Állampolgársági Hivatal
(Asia C-473/16)
(2016/C 419/40)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság
Pääasian asianosaiset
Valittaja: F
Vastapuoli: Bevándorlási és Állampolgársági Hivatal
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko direktiivin 2004/83 (1) 4 artiklaa tulkittava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklan kannalta tarkasteltuna siten, ettei sen vastaisena voida pitää HLBTI -turvapaikanhakijoiden osalta sellaiseen projektiiviseen persoonallisuustestiin perustuvan oikeuspsykologin asiantuntijalausunnon hankkimista ja arviointia, jossa turvapaikanhakijalle ei esitetä kysymyksiä tämän seksuaalisesta käyttäytymisestä eikä häntä alisteta ruumiilliseen tarkastukseen? |
2) |
Jos ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitettua asiantuntijalausuntoa ei voida käyttää todistuskeinona, onko direktiivin 2004/83 4 artiklaa tulkittava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklan kannalta tarkasteltuna siten, että kun turvapaikkaa haetaan seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan vainon vuoksi, kansallisilla viranomaisilla ja tuomioistuimilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tutkia turvapaikanhakijan esittämien väitteiden paikkansapitävyyttä tukeutumalla asiantuntijoihin, näiden käyttämien testausmenetelmien ominaisuuksista riippumatta? |
(1) Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojan sisällöstä 29.4.2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/83/EY (EUVL 2004, L 304, s. 12).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/31 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošte on esittänyt 30.8.2016 – Hrvatska agencija za civilno zrakoplovstvo v. Air Serbia A.D. Beograd ja Dane Kondič, direktor Air Serbia A.D. Beograd
(Asia C-476/16)
(2016/C 419/41)
Oikeudenkäyntikieli: kroaatti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošte
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Hrvatska agencija za civilno zrakoplovstvo
Vastaaja: Air Serbia A.D. Beograd ja Dane Kondič, direktor Air Serbia A.D. Beograd
Ennakkoratkaisukysymys
Voidaanko yleisesti Euroopan unionin oikeuden ja erityisesti yhteisestä eurooppalaisesta ilmatilasta tehdyn monenvälisen sopimuksen liitteessä V olevan VI pöytäkirjan 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan i alakohdan mukaisena pitää sitä, että kyseisen sopimuksen sopijapuolena olevan valtion lentoyhtiö harjoittaa käytäntöä, joka perustuu kaupallisten matkustajalentojen lentämiseen Euroopan unionin jäsenvaltiosta siten, että lentokone tekee kyseisen yhtiön alkuperävaltiossa välilaskun, jonka yhteydessä matkustajat ja heidän matkatavaransa siirretään saman lentoyhtiön toiseen koneeseen, joka sitten jatkaa Euroopan unionin jäsenvaltioon tai kolmanteen valtion, sellaisen yhtenäisen lentolipun perusteella, johon on merkitty kahden erillisen lennon numerot?
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/32 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 5.9.2016 – Fidelity Funds v. Skatteministeriet
(Asia C-480/16)
(2016/C 419/42)
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Østre Landsret
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Fidelity Funds
Vastaaja: Skatteministeriet
Muu osapuoli: NN (L) SICAV
Ennakkoratkaisukysymys
Onko sellainen verojärjestelmä, josta on kyse pääasiassa ja jossa neuvoston direktiivin 85/611/ETY (1) (UCITS-direktiivi) soveltamisalaan kuuluvat ulkomaiset yhteissijoitusyritykset maksavat lähdeveroa tanskalaisilta yhtiöiltä saamistaan osingoista, ristiriidassa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan EY 56 artiklan (nykyään SEUT 63 artikla) tai palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan EY 49 artiklan (nykyään SEUT 56 artikla) kanssa, jos vastaavat tanskalaiset yhteissijoitusyritykset voivat saada vapautuksen lähdeverosta joko sen takia, että ne tosiasiassa suorittavat osakkailleen vähimmäisvoitonjaon, josta lähdevero pidätetään, tai että ne laskevat teknisen vähimmäisvoitonjaon, josta lähdevero pidätetään yrityksen osakkaiden osalta?
(1) Arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20.12.1985 annettu neuvoston direktiivi 85/611/ETY (EYVL 1985, L 375, s. 3).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/32 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 6.9.2016 – Zsolt Sziber v. ERSTE Bank Hungary Zrt.
(Asia C-483/16)
(2016/C 419/43)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Fővárosi Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Zsolt Sziber
Vastaaja: ERSTE Bank Hungary Zrt.
Muu osapuoli: Mónika Szeder
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko seuraavia unionin oikeussääntöjä – Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 129 a artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuina yhdessä sen 3 kohdan kanssa, Euroopan perusoikeuskirjan (EUVL 2012, C 362, s. 2) 38 artiklaa, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 7 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 8 artiklan kanssa, ja kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (2) johdanto-osan 47 perustelukappaletta – tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle (ja tämän lainsäädännön soveltamiselle), jossa asetetaan lisävaatimuksia, jotka rasittavat sellaista kuluttaja-luotonottaja-asianosaista (kantaja tai vastaaja), joka on tehnyt 1.5.2004–26.7.2014 luottosopimuksen, johon sisältyy korkojen, kulujen tai palkkioiden yksipuolista korottamista koskeva taikka valuuttakurssierotusta koskeva kohtuuton sopimusehto, siitä syystä, että tällaisten lisävaatimusten vuoksi mainittujen kuluttajasopimusten mitättömyyteen vetoaminen ja etenkin kanteen asiakysymyksen ratkaiseminen edellyttää määritellyn sisältöisen yksityisoikeudellisen vaateen esittämistä (ensisijaisesti kannetta, kanteen muutosta tai vastaajaan kohdistettua mitättömyysväitettä kuluttajan velvoittamista vastaan, tällaisen väitteen muutosta, vastaajan vastakannetta tai sen muutosta), kun taas muun luotonottaja-asianosaisen kuin kuluttajan tai sellaisen asianosaisena olevan kuluttaja-luotonottajan, joka on tehnyt kyseisellä ajanjaksolla jonkin muun kuin edellä mainitun kaltaisen luottosopimuksen, ei tarvitse esittää tällä tavoin määritellyn sisältöistä vaadetta? |
2) |
Onko ensimmäisessä kohdassa mainittuja unionin oikeussääntöjä tulkittava siten, että – sekä siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin vastaa myöntävästi että siinä tapauksessa, että se vastaa kieltävästi ensimmäisessä kohdassa esitettyyn kysymykseen, joka on muotoiltu yleisemmin kuin nyt toisessa kohdassa esitettävä kysymys – ne ovat esteenä sille, että ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun kuluttaja-luotonottaja-asianosaiseen sovelletaan a–c kohdassa mainittuja seuraavia pakollisia lisävaatimuksia:
|
3) |
Onko ensimmäisessä kohdassa mainittuja unionin oikeussääntöjä tulkittava siten, että niiden rikkominen edellä (ensimmäisessä ja toisessa kohdassa) tarkoitetuilla lisävaatimuksilla on vastoin myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20, 21 ja 47 artiklaa, kun muistetaan (kuten osin jo ensimmäisessä ja toisessa kohdassa), että jäsenvaltioiden tuomioistuinten on sovellettava unionin kuluttajansuojaoikeutta myös muihin kuin rajatylittäviin tosiseikkoihin eli siis puhtaasti kansallisiin tilanteisiin tuomion Guimont, C-448/98 (EU:C:2000:663, 23 kohta), tuomion Duomo Gpa ym. (C-357/10–C-359/10, EU:C:2012:283, 28 kohta) sekä tuomion Tudoran (C-92/14, EU:C:2014:2051, 39 kohta) perusteella, vai onko katsottava, että kyseessä on rajatylittävä tilanne ainoastaan sen seikan vuoksi, että ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut luottosopimukset ovat valuuttaluottosopimuksia? |
(1) Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).
(2) Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (EUVL 2008, L 133, s. 66).
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/34 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 14.9.2016 – A.S. v. Slovenian valtio
(Asia C-490/16)
(2016/C 419/44)
Oikeudenkäyntikieli: sloveeni
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Vrhovno sodišče Republike Slovenije
Pääasian asianosaiset
Valittaja: A.S.
Vastapuoli: Slovenian valtio
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Koskeeko asetuksen N:o 604/2013 27 artiklaan perustuva oikeussuoja myös 13 artiklan 1 kohdan mukaiseen perusteeseen liittyvien olosuhteiden tulkintaa, jos kyseessä on päätös siitä, että jäsenvaltio ei tutki kansainvälistä suojaa koskevaa hakemusta, toinen jäsenvaltio on jo ottanut vastuun turvapaikanhakijan hakemuksen käsittelystä samalla perusteella ja hakija riitauttaa tämän? |
2) |
Onko asetuksen N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohtaan perustuvaa luvatonta rajan ylittämistä koskevaa perustetta tulkittava riippumattomasti ja itsenäisesti vai yhdessä palauttamisdirektiivin 2008/115 3 artiklan 2 kohdan ja Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan kanssa, siltä osin kuin niissä määritellään rajan laiton ylittäminen, ja onko tätä tulkintaa sovellettava asetuksen N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohdan osalta? |
3) |
Onko toiseen kysymykseen annettavan vastauksen perusteella asetuksen N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua luvattoman rajan ylittämisen käsitettä tulkittava nyt käsiteltävän asian olosuhteissa siten, että kyseessä ei ole rajan laiton ylittäminen, jos jäsenvaltion viranomaiset järjestävät rajan ylittämisen siinä tarkoituksessa, että asianomainen kulkee jäsenvaltion läpi toiseen unionin jäsenvaltioon? |
4) |
Mikäli kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tämän seurauksena asetuksen N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sinä kielletään kolmannen valtion kansalaisen palauttaminen valtioon, jossa hän alun perin tuli Euroopan unionin alueelle? |
5) |
Onko asetuksen N:o 604/2013 27 artiklaa tulkittava siten, että 13 artiklan 1 kohdan ja 29 artiklan 2 kohdan määräajat eivät kulu silloin, kun turvapaikanhakija käyttää oikeutta oikeussuojaan, etenkään silloin, kun tämä edellyttää myös ennakkoratkaisukysymyksen esittämistä tai kansallinen tuomioistuin odottaa Euroopan unionin tuomioistuimelta vastausta tällaiseen kysymykseen, joka on esitetty jossain toisessa asiassa? Toissijaisesti: kuluvatko määräajat tällaisessa tapauksessa, koska vastuussa olevalla jäsenvaltiolla ei ole kuitenkaan oikeutta evätä vastaanottoa? |
Unionin yleinen tuomioistuin
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/36 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.10.2016 – Lidl Stiftung v. EUIPO – Horno del Espinar (Castello)
(Asia T-549/14) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Castello rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisemmaksi kansalliseksi tavaramerkiksi ja EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki Castelló - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))
(2016/C 419/45)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Wolter, M. Kefferpütz ja A. Marx)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi P. Geroulakos ja D. Botis, sitten D. Botis, ja lopuksi D. Gája)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Horno del Espinar, SL (El Espinar, Espanja)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 22.4.2014 tekemästä päätöksestä (yhdistetyt asiat R 1233/2013-2 ja R 1258/2013-2), joka koskee Horno del Espinarin ja Lidl Stiftung & Co:n välistä väitemenettelyä
Tuomiolauselma
1) |
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) toisen valituslautakunnan 22.4.2014 tekemä päätös (yhdistetyt asiat R 1233/2013-2 ja R 1258/2013-2), joka koskee Horno del Espinar, SL:n ja Lidl Stiftung & Co:n välistä väitemenettelyä, kumotaan siltä osin kuin valituslautakunta on katsonut, että tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 29 kuuluvien pakastehedelmien ja -vihannesten välillä on sekaannusvaara. |
2) |
Kanne hylätään muilta osin. |
3) |
Lidl Stiftung & Co. KG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kolme neljäsosaa EUIPO:n oikeudenkäyntikuluista. |
4) |
EUIPO vastaa neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/37 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2016 – European Children’s Fashion Association ja Instituto de Economía Pública v. EACEA
(Asia T-724/14) (1)
((Välityslauseke - Toimintaohjelman ”Lifelong Learning (2007–2013)” yhteydessä tehty avustussopimus ”Lifelong Learning (2007–2013)” - Hanke ”Brand & Merchandising manager for SMEs in the childrens’ product sector” - Kumoamiskanne - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Toimi, joka on tehty yksinomaan sopimusoikeudellisessa yhteydessä, josta sitä ei voida erottaa - Tutkimatta jättäminen - Avustuskelpoiset kustannukset - Maksettujen summien palauttaminen - Tarkastuskertomus))
(2016/C 419/46)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantajat: European Children’s Fashion Association (Valencia, Espanja) ja Instituto de Economía Pública SL (Valencia) (edustaja: asianajaja A. Haegeman)
Vastaaja: Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) (asiamiehet: H. Monet ja A. Jaume)
Oikeudenkäynnin kohde
Ensisijaisesti SEUT 272 artiklaan perustuva vaatimus sen toteamiseksi, että ensimmäisen kantajan ei ole palautettava summaa, jonka EACEA on maksanut sille hankkeen ”Brand & Merchandising manager for SMEs in the childrens’ product sector” toteuttamiseksi tehdyn sopimuksen perusteella, ja toissijaisesti SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä EACEA:n 1.8.2014 päivätyn ennakkotietokirjeen, jossa ensimmäiselle kantajalle ilmoitetaan, että tämän on palautettava 82 378,81 euroa mainittua hanketta koskevan tarkastuksen johdosta, ja toisaalta EACEA:n edellä mainitun summan palauttamiseksi 5.8.2014 antaman veloitusilmoituksen nro 3241401420 kumoamiseksi
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
European Children’s Fashion Association ja Instituto de Economía Pública SL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/37 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.9.2016 – Trajektna luka Split v. komissio
(Asia T-70/15) (1)
((Kilpailu - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Päätös, jossa todetaan SEUT 102 artiklan rikkominen - Kyse siitä, että Splitin satamaviranomainen on vahvistanut kotimaan liikenteen satamapalvelujen hinnat enimmäistasoille - Kantelun hylkääminen - Asian käsittely jäsenvaltion kilpailuviranomaisessa - Unionin etua koskevan edellytyksen täyttymättä jääminen))
(2016/C 419/47)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Trajektna luka Split d.d. (Split, Kroatia) (edustajat: asianajajat M. Bauer, H.-J. Freund ja S. Hankiewicz)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Giolito, C. Urraca Caviedes ja I. Zaloguin)
Oikeudenkäynnin kohde
SEUT 263 artiklaan perustuvasta kanne, jossa vaaditaan kumottavaksi 28.11.2014 annettu komission päätös C(2014) 9236 final, jolla hylättiin kantajan tekemä kantelu Splitin satamaviranomaisen väitetysti toteuttamasta SEUT 102 artiklan rikkomisesta taikka Kroatian tasavallan tai Splitin satamaviranomaisen toteuttamasta SEUT 102 ja SEUT 106 artiklan rikkomisesta (asia AT.40199 – Splitin satama)
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Trajektna luka Split d.d. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/38 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.9.2016 – Intesa Sanpaolo v. EUIPO (WAVE 2 PAY ja WAVE TO PAY)
(Yhdistetyt asiat T-129/15 ja T-130/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Hakemukset sanamerkkien WAVE 2 PAY ja WAVE TO PAY rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta ja 2 kohta - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla))
(2016/C 419/48)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Intesa Sanpaolo SpA (Torino, Italia) (edustajat: asianajajat P. Pozzi ja F. Cecchi)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi P. Bullock ja L. Rampini, sitten L. Rampini)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanteet EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 19.1.2015 tekemistä päätöksistä (asiat R 1857/2014-5 ja R 1864/2014-5), jotka koskevat hakemuksia sanamerkkien WAVE 2 PAY ja WAVE TO PAY rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi
Tuomiolauselma
1) |
Kanteet hylätään. |
2) |
Intesa Sanpaolo SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/39 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 29.9.2016 – Universal Protein Supplements v. EUIPO (kehonrakentajan siluetti)
(Asia T-335/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Hakemus kehonrakentajan siluettia esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))
(2016/C 419/49)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Universal Protein Supplements Corp. (New Brunswick, New Jersey, Yhdysvallat) (edustajat: S. Malynicz, QC)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: H. O’Neill ja A. Folliard-Monguiral)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 6.3.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2958/2014-5), joka koskee hakemusta kehonrakentajan siluettia esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Universal Protein Supplements Corp. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/39 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 29.9.2016 – Bach Flower Remedies v. EUIPO – Durapharma (RESCUE)
(Asia T-337/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki RESCUE - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohta - Asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 2 kohta))
(2016/C 419/50)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Bach Flower Remedies Ltd (Wimbledon, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: I. Fowler, solicitor)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Simandlova ja A. Schifko)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Durapharma ApS (Stenstrup, Tanska)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 26.3.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2551/2013-1), joka koskee Durapharma ApS:n ja Bach Flower Remedies Ltd:n välistä mitättömyysmenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Bach Flower Remedies Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/40 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.9.2016 – Alpex Pharma v. EUIPO – Astex Pharmaceuticals (ASTEX)
(Asia T-355/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin ASTEX rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki ALPEX - Aiemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla - Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 1 kohta))
(2016/C 419/51)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Alpex Pharma SA (Mezzovico-Vira, Sveitsi) (edustajat: asianajajat C. Bacchini, M. Mazzitelli ja E. Rondinelli)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Astex Pharmaceuticals Inc. (Pleasanton, Kalifornia, Yhdysvallat)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 28.4.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 593/2014-2), joka koskee Alpex Pharma SA:n ja Astex Pharmaceuticals Inc:n välistä väitemenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Alpex Pharma SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/40 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2016 – Valittajana CJ ja muuna osapuolena ECDC
(Asia T-370/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Sopimussuhteinen työntekijä - Määräaikainen sopimus - Sopimuksen irtisanominen - Luottamussuhteen katkeaminen - Oikeus tulla kuulluksi))
(2016/C 419/52)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: CJ (Agios Stefanos, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Kolias)
Muu osapuoli: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) (asiamiehet: J. Mannheim ja A. Daume, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)
Oikeudenkäynnin kohde
Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa CJ v. ECDC 29.4.2015 antamasta tuomiosta (F-159/12 ja F-161/12, EU:F:2015:38) tehty valitus, jossa vaaditaan kyseisen tuomion osittaista kumoamista
Tuomiolauselma
1) |
Valitus Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 29.4.2015 antamasta tuomiosta CJ v. ECDC (F-159/12 ja F-161/12, EU:F:2015:38) hylätään siltä osin kuin se koskee asiaa F-159/12. |
2) |
CJ vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle (ECDC) asian käsittelystä tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut siltä osin kuin ne liittyvät asiaan F-159/12. |
3) |
Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 29.4.2015 antaman tuomion CJ v. ECDC (F-159/12 ja F-161/12, EU:F:2015:38) tuomiolauselman 3 ja 5 kohta kumotaan. |
4) |
Nyt esillä oleva asia siirretään asiaa F-161/12 koskevilta osin muuhun kuin siihen jaostoon, jossa nyt käsiteltävä valitus on ratkaistu. |
5) |
Tästä menettelystä aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin siltä osin kuin ne koskevat asiaa F-161/12. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/41 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2016 – Valittajana ECDC ja muuna osapuolena CJ
(Asia T-395/15 P) (1)
((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Sopimussuhteinen työntekijä - Määräaikainen sopimus - Sopimuksen irtisanominen - Luottamussuhteen katkeaminen - Oikeus tulla kuulluksi))
(2016/C 419/53)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) (asiamiehet: J. Mannheim ja A. Daume, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)
Muu osapuoli: CJ (Agios Stefanos, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Kolias)
Oikeudenkäynnin kohde
Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 29.4.2015 antamasta tuomiosta CJ v. ECDC (F-159/12 ja F-161/12, EU:F:2015:38) tehty valitus, jossa vaaditaan kyseisen tuomion osittaista kumoamista
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/42 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.9.2016 – Flowil International Lighting v. EUIPO – Lorimod Prod Com (Silvania Food)
(Asia T-430/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Silvania Food rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiemmat EU-sanamerkit SYLVANIA - Suhteelliset hylkäysperusteet - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta))
(2016/C 419/54)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Flowil International Lighting (Holding) BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustaja: asianajaja J. Güell Serra)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: L. Rampini)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: SC Lorimod Prod Com Srl (Șimleul Silvaniei, Romania)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 8.5.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 616/2014-2), joka koskee Flowil International Lighting (Holding) BV:n ja SC Lorimod Prod Com Srl:n välistä väitemenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Flowil International Lighting (Holding) BV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/42 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.10.2016 – Foodcare v. EUIPO – Michalczewski (T.G.R. ENERGY DRINK)
(Asia T-456/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki T.G.R. ENERGY DRINK - Vilpillinen mieli - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta))
(2016/C 419/55)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Foodcare sp. z o.o. (Zabierzów, Puola) (edustaja: asianajaja A. Matusik)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Palmero Cabezas)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Dariusz Michalczewski (Gdańsk, Puola) (edustajat: asianajajat B. Matusiewicz-Kulig, M. Czerwińska ja M. Marek)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 12.5.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 265/2014-2), joka koskee mitättömyysmenettelyä Dariusz Michalczewskin ja Foodcaren välillä
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Foodcare sp. z o.o. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Dariusz Michalczewskin oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/43 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.9.2016 – Kozmetika Afrodita v. EUIPO – Núñez Martín ja Machado Montesinos (KOZMeTIKA AFRODITA)
(Asia T-574/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin KOZMeTIKA AFRODITA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki EXOTIC AFRODITA MYSTIC MUSK OIL ja aiempi kansallinen kuviomerkki AFRODITA MYSTIC MUSK OIL - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))
(2016/C 419/56)
Oikeudenkäyntikieli: sloveeni
Asianosaiset
Kantaja: Kozmetika Afrodita d.o.o. (Rogaška Slatina, Slovenia) (edustaja: asianajaja B. Grešak)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Pedro Núñez Martín (Madrid, Espanja) ja Carmen Guillermina Machado Montesinos (Madrid)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.7.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2577/2014-4), joka koskee yhtäältä Pedro Núñez Martínin ja Kozmetika Afrodita d.o.o:n välistä, ja toisaalta Carmen Guillermina Machado Montesinosin ja Kozmetika Afrodita d.o.o:n välistä väitemenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Kozmetika Afrodita d.o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/43 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.9.2016 – Kozmetika Afrodita v. EUIPO – Núñez Martín ja Machado Montesinos (AFRODITA COSMETICS)
(Asia T-575/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin AFRODITA COSMETICS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki EXOTIC AFRODITA MYSTIC MUSK OIL ja aiempi kansallinen kuviomerkki AFRODITA MYSTIC MUSK OIL - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))
(2016/C 419/57)
Oikeudenkäyntikieli: sloveeni
Asianosaiset
Kantaja: Kozmetika Afrodita d.o.o. (Rogaška Slatina, Slovenia) (edustaja: asianajaja B. Grešak)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Pedro Núñez Martín (Madrid, Espanja) ja Carmen Guillermina Machado Montesinos (Madrid)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 28.7.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2578/2014-4), joka koskee yhtäältä Pedro Núñez Martínin ja Kozmetika Afrodita d.o.o:n välistä, ja toisaalta Carmen Guillermina Machado Montesinosin ja Kozmetika Afrodita d.o.o:n välistä väitemenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Kozmetika Afrodita d.o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/44 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.9.2016 – The Art Company B & S v. EUIPO – G Star Raw (THE ART OF RAW)
(Asia T-593/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin THE ART OF RAW rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen ja EU-kuviomerkki art ja aiempi EU-kuviomerkki The Art Company - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaraa ei ole - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))
(2016/C 419/58)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: The Art Company B & S, SA (Quel, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Villamor Muguerza)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Palmero Cabezas)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: G-Star Raw CV (Amsterdam, Alankomaat)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 9.7.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 1980/2014-1), joka koskee The Art Company B & S, SA:n ja G-Star Raw CV:n välistä väitemenettelyä.
Tuomiolauselma
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
The Art Company B & S, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/45 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.9.2016 – Aston Martin Lagonda v. EUIPO (ajoneuvon etusäleikkö)
(Asia T-73/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))
(2016/C 419/59)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Aston Martin Lagonda Ltd (Gaydon, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: D. Farnsworth, solicitor)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: H. O’Neill)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 11.12.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1796/2014-2), joka koskee kantajan EU-tavaramerkin rekisteröintihakemusta
Määräysosa
1) |
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa. |
2) |
Aston Martin Lagonda Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/45 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.9.2016 – Aston Martin Lagonda v. EUIPO (ajoneuvon etusäleikkö)
(Asia T-87/15) (1)
((EU-tavaramerkki - Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))
(2016/C 419/60)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Aston Martin Lagonda Ltd (Gaydon, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: D. Farnsworth, solicitor)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: H. O’Neill)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 11.12.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1797/2014-2), joka koskee kantajan EU-tavaramerkin rekisteröintihakemusta
Määräysosa
1) |
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa. |
2) |
Aston Martin Lagonda Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/46 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.9.2016 – Greenpeace Energy ym. v. komissio
(Asia T-382/15) (1)
((Kumoamiskanne - Valtiontuet - Ydinenergia - Hinkley Pointin ydinvoimalan C-yksikköä varten myönnetty tuki - Hinnanerosopimus, valtion kanssa tehtävä sopimus ja luottotakuu - Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi - Kilpailuasemaan kohdistuvan huomattavan vaikutuksen puuttuminen - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen))
(2016/C 419/61)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantajat: Greenpeace Energy eG (Hampuri, Saksa) ja yhdeksän muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä (edustajat: asianajajat D. Fouquet ja J. Nysten)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: É. Gippini Fournier, T. Maxian Rusche ja P. Němečková)
Oikeudenkäynnin kohde
SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan tukitoimenpiteestä SA.34947 (2013/C) (ex 2013/N), jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo toteuttaa tukeakseen Hinkley Pointin ydinvoimalan C-yksikköä, 8.10.2014 annettu komission päätös (EU) 2015/658 (EUVL 2015, L 109, s. 44).
Määräysosa
1) |
Kanne jätetään tutkimatta. |
2) |
Lausunnon antaminen NNB Generation Company Limitedin, Slovakian tasavallan, Unkarin, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Tšekin tasavallan ja Puolan tasavallan väliintulohakemuksista raukeaa. |
3) |
Greenpeace Energy eG ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, väliintulomenettelystä aiheutuneet kulut pois lukien. |
4) |
Greenpeace Energy eG ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan liitteessä, NNB Generation Company Limited, Slovakian tasavalta, Unkari, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Tšekin tasavalta ja Puolan tasavalta vastaavat kukin omista väliintulomenettelystä aiheutuneista kuluistaan. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/46 |
Kanne 27.7.2016 – HX v. neuvosto
(Asia T-408/16)
(2016/C 419/62)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Asianosaiset
Kantaja: HX (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja S. Koev)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi sekä hyväksymään kaikki siinä esitetyt kanneperusteet |
— |
käsittelemään kanteen nopeutetussa menettelyssä |
— |
vahvistamaan, että riidanalainen toimi voidaan kumota osittain, koska toimen kumottava osa voidaan erottaa toimesta kokonaisena, ja vastaavasti kumoamaan
|
— |
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen.
1. |
On loukattu vakavasti jokaiselle kuuluvaa oikeutta siihen, että häntä ei syytetä ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artikla). |
2. |
Puolustautumisoikeuksia ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu. |
3. |
Perusteluvelvollisuus on laiminlyöty. |
4. |
Oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimessa on loukattu. |
5. |
Neuvosto on tehnyt arviointivirheen. |
6. |
Omaisuudensuojaa on loukattu ja suhteellisuusperiaatetta ja elinkeinovapauden periaatteita on loukattu. |
7. |
Oikeutta normaaleihin elinolosuhteisiin on loukattu. |
8. |
Hyvää mainetta koskevaa oikeutta on loukattu vakavasti. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/47 |
Kanne 28.6.2016 – Acquafarm v. komissio
(Asia T-458/16)
(2016/C 419/63)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Acquafarm, SL (Huelva, Espanja) (edustaja: asianajaja A Pérez Moreno)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta myöntämään sille korvausta vahingoista, joita on aiheutunut Gibraleónissa (Huelva) sijaitsevan vesiviljelylaitoksen hallinnon puutteellisesta koordinoinnista, joka on vakavasti loukannut kyseisessä laitoksessa syntynyttä perusteltua luottamusta, koska samalla kun on myönnetty tukea vesiviljelyhankkeen toteuttamiseksi, Euroopan unioni on samanaikaisesti tehnyt sen toteuttamisen mahdottomaksi kieltämällä sellaisen lajin viennin, jota kyseisessä laitoksessa on tarkoitus viljellä.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja tässä asiassa on yritys, joka on erikoistunut vesiviljelyyn liittyvään tutkimus- ja innovaatiotyöhön ja teolliseen kehittämiseen ja joka on perustettu vuonna 2004 sellaisen vesiviljelyallashankkeen toteuttamiseksi, joka liittyy Cherax quadricarinatus -lajin äyriäisten (australaasialainen sisävesien rapulaji) kasvattamiseen ja kaupan pitämiseen. Kyseiselle hankkeelle on myönnetty tukea Euroopan unionilta Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26.3.2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (EUVL 2007, L 120, s. 1) mukaisesti.
Kantaja vetoaa kanteensa tueksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklaan, ja se viittaa myös hallintovastuusta koskevaan Espanjan oikeuteen, eli perustuslain 106 §:ään ja hallintoa koskevasta yleisestä oikeusjärjestelmästä ja hallintolainkäyttömenettelystä 26.11.1992 annetun lain nro 30/92 (Ley 30/92, de 26 de noviembre, de Régimen Jurídico de las Administraciones Públicas y del Procedimiento Administrativo Común) 139 §:ään ja sitä seuraaviin pykäliin.
Kantaja on tältä osin täsmentänyt seuraavaa:
— |
Saadut tuet on osoitettu vesiviljelyyn liittyviin rakennustöihin, eikä tältä osin ole missään vaiheessa ilmennyt esteitä kyseisillä tuilla tuetun hankkeen toteuttamiselle tai tehdyille investoinneille. |
— |
Kun hanke oli lähestulkoon saatettu päätökseen, yritys sai Australiasta tiedon, ettei mainittua lajia ole neuvoston direktiivin 2006/88/EY täytäntöönpanosta vesiviljelyeläinten ja niistä saatavien tuotteiden markkinoille saattamista ja yhteisöön tuontia koskevien edellytysten ja todistusvaatimusten osalta ja tartunnanlevittäjälajien luettelon vahvistamiseksi 12.12.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1251/2008 (EUVL 2008, L 133, s. 41) mukaan mahdollista tuoda Euroopan unioniin. |
— |
Kyseinen yritys on tässä tilanteessa kärsinyt monenlaisia vahinkoja, mikä ilmenee esitetystä näytöstä, ja vahingon kokonaismäärä on viisi miljoonaa euroa. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/48 |
Kanne 6.9.2016 – Wabco Europe v. komissio
(Asia T-637/16)
(2016/C 419/64)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Wabco Europe (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat E. Righini ja S. Völcker)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kumoamiskanteen tutkittavaksi |
— |
kumoamaan päätöksen (1) kokonaan tai osittain |
— |
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska sitä rasittavat oikeudelliset virheet ja tosiseikkoja koskevat virheet väitetysti valtiontukea merkitsevän toimenpiteen yksilöinnissä ja sen luokittelussa valtiontueksi |
2) |
Toinen kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska komissio teki oikeudellisen virheen ja tosiseikkoja koskevan virheen, kun se katsoi toimenpiteen olevan SEUT 107 artiklassa tarkoitetulla tavalla valikoiva |
3) |
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska komissio teki oikeudellisen virheen ja tosiseikkoja koskevan virheen, kun se katsoi toimenpiteellä annettavan kantajalle SEUT 107 artiklassa tarkoitettua etua |
4) |
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska komission riittämättömät ja ristiriitaiset perustelut ovat SEUT 296 artiklan vastaiset |
5) |
Viides kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska komissio loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, koska se ei arvioinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkea asian selvitysaineistoa |
6) |
Kuudes kanneperuste, jonka mukaan päätös on kumottava, koska komissio ylitti toimivaltansa ottamalla valtionapupäätöksessä käyttöön oman markkinaehtoperiaatteen. |
(1) Ylisuurten voittojen verovapautta koskevasta valtiontukiohjelmasta SA.37667, jonka Belgia on pannut täytäntöön, 11.1.2016 annettu komission päätös C(2015) 9837 final.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/49 |
Valitus, jonka FV on tehnyt 7.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-40/15, FV v. neuvosto, 28.6.2016 antamasta tuomiosta
(Asia T-639/16 P)
(2016/C 419/65)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: FV (Rhode-St-Genèse, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Levi)
Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 28.6.2016 antaman tuomion asiassa F-40/15 |
— |
tämän seurauksena hyväksymään hänen vaatimuksensa ensimmäisessä oikeusasteessa ja näin ollen
|
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että valituksenalainen tuomio on annettu ratkaisukokoonpanossa, joka on virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 27 artiklan 3 kohdan vastainen. Valittaja katsoo, että kyseinen rikkominen perustuu siihen, että kolmen tuomarin nimittämisestä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimeen 22.3.2016 annettu neuvoston päätös 2016/454 on itsessään tehty ilman toimivaltaa, SEUT 257 ja SEUT 281 artiklaa rikkoen, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa 3 olevaa liitettä I rikkoen, SEU 13 artiklan 2 kohtaa rikkoen sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomarin tehtävään nimittämistä koskevien ehdokkuuksien esittämisen ja käsittelyn edellytyksistä ja sitä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18.1.2015 annetun päätöksen 2001/150/EY vastaisesti. |
2) |
Toinen valitusperuste, joka perustuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan laiminlyöntiin ilmeisen arviointivirheen osalta, vastaajan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin sekä asiakirja-aineiston vääristämiseen ja arviointiohjeiden noudattamatta jättämiseen. |
3) |
Kolmas valitusperuste, joka perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin ja asiakirja-aineiston vääristämiseen. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/50 |
Kanne 11.9.2016 – Gamaa Islamya Egypte v. neuvosto
(Asia T-643/16)
(2016/C 419/66)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Gamaa Islamya Egypte (Egypti) (edustaja: asianajaja L. Glock)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa niitä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä, joihin sovelletaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP 2, 3 ja 4 artiklaa, koskevan luettelon ajan tasalle saattamisesta sekä päätöksen (YUTP) 2015/2430 kumoamisesta 12.7.2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/1136 (EUVL 2016, L 188, s. 21) siltä osin kuin se koskee Gamaa Islamya Egypteä. |
— |
kumoaa tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2425 kumoamisesta 12.7.2016 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1127 (EUVL 2016, L 188, s. 1) siltä osin kuin se koskee Gamaa Islamya Egypteä. |
— |
velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste perustuu erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi 27.12.2001 annetun neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP (EYVL 2001, L 344, s. 93; jäljempänä yhteinen kanta 2001/931) 1 artiklan 5 kohdan rikkomiseen. |
2) |
Toinen kanneperuste perustuu yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdan rikkomiseen. |
3) |
Kolmas kanneperuste perustuu virheisiin, joihin neuvosto on syyllistynyt niitä tekoja arvioitaessa, joista kantajaa syytetään. |
4) |
Neljäs kanneperuste perustuu arviointivirheeseen, johon neuvosto on syyllistynyt katsoessaan kantajan terroristiryhmäksi |
5) |
Viides kanneperuste perustuu yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 6 kohdan rikkomiseen. |
6) |
Kuudes kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin. |
7) |
Seitsemäs kanneperuste perustuu puolustautumisoikeuksien ja tehokkaan oikeussuojan laiminlyöntiin. |
8) |
Kahdeksas kanneperuste perustuu perustelujen paikkansapitävyyden selvittämättä jättämiseen. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/51 |
Valitus, jonka Erik Simpson on tehnyt 6.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-142/11 RENV Simpson v. neuvosto, 24.6.2016 antamasta määräyksestä
(Asia T-646/16 P)
(2016/C 419/67)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Erik Simpson (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Velardo)
Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 24.6.2016 asiassa 142/11 RENV Erik Simpson v. neuvosto antaman määräyksen siltä osin kuin siinä hylätään vaatimus Euroopan unionin neuvoston 9.12.2010 tekemän päätöksen kumoamisesta ja velvoitetaan valittaja vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut |
— |
palauttamaan asian tarvittaessa ensimmäiseen oikeusasteeseen ja |
— |
velvoittamaan neuvoston korvaamaan näiden menettelyjen oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan virkamiestuomioistuin, kun otetaan huomioon perusteluvelvollisuus, teki oikeudellisen virheen, rikkoi unionin oikeutta, ei perustellut määräystään ja otti näytön huomioon vääristyneellä tavalla. |
2) |
Toinen valitusperuste, jonka mukaan virkamiestuomioistuin, kun otetaan huomioon yhdenvertaisen kohtelun periaate ja ilmeinen arviointivirhe, otti näytön huomioon vääristyneellä tavalla, teki oikeudellisen virheen, rikkoi unionin oikeutta eikä perustellut valituksenalaista määräystä riittävällä tavalla. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/51 |
Valitus, jonka HD on tehnyt 16.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-136/15, HD v. parlamentti, 21.7.2016 antamasta tuomiosta
(Asia T-652/16 P)
(2016/C 419/68)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: HD (Aach, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Bernard-Glanz)
Muu osapuoli: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan valituksen tutkittavaksi |
— |
kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 21.7.2016 asiassa F-136/15, HD v. parlamentti, antaman tuomion |
— |
hyväksymään valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät kumoamisvaatimukset |
— |
velvoittamaan parlamentin korvaaman oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu tosiseikkojen ja todisteiden huomioon ottamiseen vääristyneellä tavalla, ilmeiseen arviointivirheeseen ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (EYVL 2001, L 8, s. 1) huomiotta jättämistä. |
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu valituksenalaisen tuomion perustelujen puuttumiseen. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/52 |
Kanne 20.9.2016 – Villeneuve v. komissio
(Asia T-671/16)
(2016/C 419/69)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Vincent Villeneuve (Montpellier, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Mourato)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan avoimen kilpailun EPSO/AD/303/15 (AD7) valintalautakunnan 5.11.2015 tekemän päätöksen, joka koskee kantajaa, |
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen, koska riidanalaisessa päätöksessä ei väitetysti selitetä syitä, joiden vuoksi kantajan työkokemus kilpailun alalla ei ole riittävä, jotta hänen hakemuksensa olisi voitu hyväksyä kilpailun seuraavaan vaiheeseen. |
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu kilpailun valintalautakunnan tekemään ilmeiseen arviointivirheeseen, koska sen tarkistaminen, että hakijalla on kilpailun alalla vaadittu vähimmäistyökokemus, joka valintalautakunnan on ensimmäiseksi tehtävä, ei voi kantajan mukaan koskea sitä, onko tämä työkokemus riittävä avoimena olevaa virkaa varten ja tässä yhteydessä vahvistettuja valintakriteerejä varten, koska hyväksymisedellytysten tarkistamisen vaihe jatkuu kilpailun myöhemmissä vaiheissa. |
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen 27 artiklan ja 29 artiklan 1 kohdan ja niiden liitteessä III olevan 5 artiklan sekä avoimiin kilpailuihin sovellettavien yleisten täytäntöönpanosäännösten 2.3 ja 2.4 kohdan rikkomiseen ja menettelyvirheeseen sekä niistä seuranneeseen ilmeiseen arviointivirheeseen. |
4) |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu sen periaatteen loukkaamiseen, jonka mukaan hakijat ovat yhdenvertaisia tutkintoihin perustuvassa valinnassa. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/53 |
Kanne 22.9.2016 – Seigneur v. EKP
(Asia T-674/16)
(2016/C 419/70)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Olivier Seigneur (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Vandenbussche ja L. Levi)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
tutkimaan kanteen ja hyväksymään sen |
ja siten
— |
kumoamaan Chief Service Officerin (CSO) 29.2.2016 johtokunnan valtuuttamana tekemän ja henkilöstölle 11.3.2016 ilmoitetun päätöksen, jolla kantaja on jätetty vuoden 2016 ylimääräisiä palkankorotuksia (ASA) koskevan kierroksen ulkopuolelle |
— |
kumoamaan 5.7.2016 päivätyn ja 13.7.2016 vastaanotetun päätöksen, jolla erityinen valitus on hylätty |
— |
määräämään korvattavaksi 52 920 euroksi arvioidun aineellisen vahingon, joka kantajalle on aiheutunut sen vuoksi, että hän on menettänyt mahdollisuuden saada ASA vuonna 2016 |
— |
määräämään korvattavaksi kantajalle aiheutuneen aineettoman vahingon, jonka määrä on arvioitava kohtuuden mukaan 15 000 euroksi |
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 ja 21 artiklan rikkomiseen, EKP:n toimihenkilöiden palvelussuhteen ehtojen 51 artiklan rikkomiseen, työuraa ja sillä etenemistä koskevan oikeuden loukkaamiseen sekä oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen. |
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei Chief Service Officer ole ollut toimivaltainen päättämään olla noudattamatta ylimääräisiä palkankorotuksia koskevassa 14.2.2011 päivätyssä hallinnollisessa kiertokirjeessä nro 1/2011 määrättyä menettelyä kantajaan nähden. |
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstökomitean kuulemisen laiminlyöntiin. |
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/54 |
Kanne 22.9.2016 – Bowles v. EKP
(Asia T-677/16)
(2016/C 419/71)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Carlos Bowles (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
tutkimaan kanteen ja hyväksymään sen |
ja siten
— |
kumoamaan CSO:n 29.2.2016 johtokunnan valtuuttamana tekemän ja henkilöstölle 11.3.2016 ilmoitetun päätöksen, jolla kantaja on jätetty vuoden 2016 ASA-kierroksen ulkopuolelle |
— |
kumoamaan 5.7.2016 päivätyn ja 13.7.2016 vastaanotetun päätöksen, jolla erityinen valitus on hylätty |
— |
määräämään korvattavaksi 49 102 euroksi arvioidun aineellisen vahingon, joka kantajalle on aiheutunut sen vuoksi, että hän on menettänyt mahdollisuuden saada ASA vuonna 2016 |
— |
määräämään korvattavaksi kantajalle aiheutuneen aineettoman vahingon, jonka määrä on arvioitava kohtuuden mukaan 15 000 euroksi |
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, perusoikeuskirjan 12 ja 21 artiklan rikkomiseen, EKP:n toimihenkilöiden palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä palvelussuhteen ehdot) 51 artiklan rikkomiseen, työuraa ja sillä etenemistä koskevan oikeuden loukkaamiseen sekä oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen.
|
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei Chief Service Officer (CSO) ole ollut toimivaltainen päättämään olla noudattamatta kiertokirjeessä nro 1/2011 määrättyä menettelyä kantajaan nähden.
|
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstökomitean kuulemisen laiminlyöntiin ja siten perusoikeuskirjan 27 artiklan ja palvelussuhteen ehtojen 48 ja 49 artiklan rikkomiseen.
|
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/55 |
Valitus, jonka Sergio Siragusa on tehnyt 23.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-124/15, Siragusa v. neuvosto, 13.7.2016 antamasta määräyksestä
(Asia T-678/16 P)
(2016/C 419/72)
oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Sergio Siragusa (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat T. Bontinck ja A. Guillerme)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa virkamiestuomioistuimen 13.7.2016 antaman määräyksen, joka on annettu tiedoksi 14.7.2016, Siragusa v. Euroopan unionin neuvosto (F-124/15) |
— |
ottaa pääasian käsiteltäväkseen ja kumoaa valituksenalaisen määräyksen |
— |
velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan kummastakin oikeusasteesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen.
Hän katsoo, että virkamiestuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen luonnehtiessaan oikeudellisesti neuvoston päätöksen, jolla vahvistettiin hänen 11.7.2013 esittämänsä pyyntö varhaiseläkkeelle siirtymisestä. Hän katsoo näin ollen, että nimittävän viranomaiset 12.11.2014 tekemä päätös, jolla kieltäydyttiin siirtämästä hänet varhaiseläkkeelle, on luonnehdittava hänelle vastaiseksi toimeksi, jolla peruutetaan aikaisempi päätös, jolla varhaiseläkkeelle siirtyminen hyväksyttiin, eikä pelkäksi implisiittisen kieltäytymispäätöksen vahvistavaksi päätökseksi.
Kantaja on lopuksi sitä mieltä, että koska mainitusta 12.11.2014 tehdystä päätöksestä on nostettu kanne oikeassa määräajassa, ensimmäisessä oikeusasteessa nostettu kanne voidaan ottaa tutkittavaksi ja sitä koskeva asiakysymys on tutkittava.
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/56 |
Kanne 26.9.2016 – Athletic Club v. komissio
(Asia T-679/16)
(2016/C 419/73)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Athletic Club (Bilbao, Espanja) (edustaja: asianajajat E. Lucas Murillo de la Cueva ja J. Luis Carrasco)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan Espanjan tietyille jalkapalloseuroille myöntämästä valtiontuesta SA.29769 (2013/C) (ex 2013/NN) 4.6.2016 tehdyn komission päätöksen C(2016) 4046 final 1 artiklan siltä osin kuin se koskee Athletic Clubia; |
— |
kumoamaan Espanjan tietyille jalkapalloseuroille myöntämästä valtiontuesta SA.29769 (2013/C) (ex 2013/NN) 4.6.2016 tehdyn komission päätöksen C(2016) 4046 final 4 ja 5 artiklan siltä osin kuin siinä määrätään Athletic Clubille väitetysti myönnetty valtiontuki maksettavaksi takaisin sekä yritysten voittoa tuottamattomia oikeushenkilöitä koskeva verojärjestelmä, jonka mukaan Athletic Clubia on verotettu, kumottavaksi; |
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteen kohteena on Espanjan tietyille jalkapalloseuroille myöntämästä valtiontuesta SA.29769 (2013/C) (ex 2013/NN) 4.6.2016 tehty komission päätös C(2016) 4046 final. Päätöksen mukaan kyseinen valtiontuki muodostui kantajan osalta siitä veroedusta, jonka tämä sai tarkasteluajanjakson aikana sen seurauksena, että sitä verotettiin voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä eikä yleisen yhtiöverotuksen mukaan.
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen
|
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen
|
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen
|
4) |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1) 1 artiklan b kohdan ii alakohdan sekä 17, 18 ja 19 artiklan rikkomiseen.
|
5) |
Viides kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomiseen
|
14.11.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 419/57 |
Kanne 3.10.2016 – Enoitalia v. EUIPO – La Rural Viñedos y Bodegas (ANTONIO RUBINI)
(Asia T-707/16)
(2016/C 419/74)
Kannekirjelmän kieli: englanti
Asianosaiset ja muut osapuolet
Kantaja: Enoitalia, Corte Vigna, Baldo, Belvino, Ca' del Lago, Invino, Vinuva, Cantine Borsari, Ca' Montini, E.I., Enoi, V.E.B., Cbe, Ca.Pi SpA (Enoitalia SpA) (Calmasino di Bardolino, Italia) (edustaja: asianajaja S. Rizzo)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: La Rural Viñedos y Bodegas SA Ltda (Capital Federal, Argentiina)
Menettely EUIPO:ssa
Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja
Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki ”ANTONIO RUBINI” – EU-tavaramerkki nro 9 526 955
EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 28.6.2016 asiassa R 1085/2015-5 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
— |
kumoaa riidanalaisen päätöksen |
— |
velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Kanneperuste
— |
Asetuksen N:o 207/2009 53 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on rikottu. |