21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/1

1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee syvän huolensa Euroopan unionin tilasta. Nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa ja unionin kansalaisten EU:n yhdentymisprosessia kohtaan osoittaman kasvavan epäluottamuksen ilmapiirissä Euroopan komission on pyrittävä palauttamaan solidaarisuuden ja vastuullisuuden henki, kuten todetaan jo vuoden 2016 työohjelmassa. On yhä selvempiä merkkejä siitä, että jäsenvaltioilta puuttuu tahtoa etsiä yhteisiä ja yhteenkuuluvuutta edistäviä ratkaisuja. Samanaikaisesti EU:n toiminnan kulmakivenä tulisi olla se, että kansalaiset saadaan sisäistämään sitoutuminen EU:n tavoitteisiin.

2.

Pakolaiskriisi edellyttää kiireellisiä humanitaarisia toimia. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikeuksiin, joita Euroopan maiden hallitukset kohtaavat edistäessään ratkaisuja, joista ovat yhtä mieltä kaikki EU:n kansalaiset, jotka tuntevat turvattomuutta ja pelkoa. On avattava turvallisia laillisia käytäviä, ja EU:n on edettävä päättäväisesti kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää saattamalla valmiiksi touko- ja heinäkuussa 2016 tehdyt toimintapoliittiset ja lainsäädännölliset aloitteet. Euroopan komission olisi tehostettava toimia edistääkseen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU:n säännöstön täytäntöönpanossa muuttoliike- ja turvapaikkakysymysten alalla ja varmistaakseen, että Schengen-aluetta hallinnoidaan vastuullisesti, jotta voidaan palauttaa keskinäinen luottamus ja turvata vapaan liikkuvuuden alueen jatkuvuus. Schengenin sopimus vaarantamalla iskettäisiin Eurooppa-hankkeen ytimeen ja jarrutettaisiin hankkeen edistymistä. Aiheellinen vaatimus ulkorajojen paremmin säännellystä valvonnasta ja hallinnoinnista noudattaen oikeusvaltioperiaatetta kaikilta osin, kansalaisten oikeutettu toivomus paremmasta turvallisuudesta sekä vaatimus yhteistyön tiivistämisestä terrorismin torjunnassa eivät voi tarkoittaa sitä, että EU:n sisälle pystytetään esteitä ja että rajoitetaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

3.

Yhä suurempaa huolta aiheuttavat EU:n vastaisen mielialan leviäminen sekä muukalaisvihamielisten ja populististen liikkeiden kasvava poliittinen edustus kansallisissa parlamenteissa ja laajemmin koko yhteiskunnassa, sillä ne uhkaavat demokraattisia arvoja Euroopassa. Eräissä jäsenvaltioissa nämä liikkeet ovat asemassa, jonka ansiosta ne voivat vaikuttaa hallitukseen. Tämä vihamielisyys EU:ta kohtaan kokonaisuudessaan voi johtaa vaaralliseen keskusteluun opt out -mekanismeista, joita myönnetään valtioille niiden kulloistenkin poliittisten tarpeiden perusteella, kuten keskustelu Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta on osoittanut. EU:n on reagoitava tähän ajautumiseen kohti protektionismia tai nationalismia vastaamalla siihen myös kulttuurin tasolla.

4.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa eikä vaarantaa EU:n tähän mennessä saavuttamia tuloksia. Taloudellista yhdentymistä on nyt täydennettävä syvemmälle menevällä poliittisella ja sosiaalisella yhdentymisellä. Sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osatekijä, ja asianmukaiset toimintaedellytykset on säilytettävä kaikin keinoin. Kansalaisilla on oltava aktiivinen rooli tässä kehityksessä. Vuoropuhelua paikallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla on vahvistettava ja jäsenneltävä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten – joilla on ratkaisevan tärkeä rooli uuden suunnan määrittämisessä EU:lle – avulla.

5.

Nuoret ovat etusijalla tässä kulttuurisessa muutoksessa, sillä he kärsivät eniten työttömyydestä, mutta heillä on samalla myös tarjota parhaat mahdollisuudet ratkaista kriisi. Saatujen kokemusten perusteella ”Erasmus-sukupolvi” on osoittanut olevansa avoin ja valmis käymään vuoropuhelua ja kasvamaan yhdessä erilaisten kansojen ja kulttuurien kanssa. Tästä syystä komission on vaatimattomia tuloksia tuoneen nuorisotakuun lisäksi tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus hyödyntää EU:n vaihto-ohjelmia heidän koulutustasostaan ja ammatillisesta asemastaan riippumatta.

6.

Vallitsevassa, yhä epävarmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa toimintaympäristössä Euroopan komissiota kehotetaan hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat resurssit kasvun, laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen edistyksen tukemiseksi. Rahoitus-, tuotannolliset ja sosiaaliset investoinnit eivät ole vielä läheskään palanneet kriisiä edeltäneelle tasolleen. Tarvitaan kasvua edistävä makrotaloudellinen toimintaympäristö, jonka lähtökohtana on suotuisa investointiympäristö moitteettomasti toimivilla sisämarkkinoilla. On kiinnitettävä huomiota kaikkiin kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviin näkökohtiin, ja lisääntynyt kotimainen kysyntä voi antaa uutta vauhtia eurooppalaisille yrityksille maailmanmarkkinoilla edistämällä kaikkia hyödyttävää positiivista kierrettä.

7.

Talouden ohjausjärjestelmää on suunnattava kohti kasvua ja sosiaalista edistystä toteuttamalla kaikki ensisijaiset tavoitteet, jotka määritellään tiedonannossa toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi sekä vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016. Maakohtaisissa suosituksissa olisi entistä paremmin hyödynnettävä vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisten sääntöjen mahdollistamaa joustavuutta kasvun edistämiseksi. Sitoutumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon on lisättävä ottamalla koko kansalaisyhteiskunta laajemmin mukaan toimintaan ja tunnustamalla työmarkkinaosapuolten erityisluonne unioni- ja jäsenvaltiotasolla.

8.

Ajantasaistetun Eurooppa 2020 -strategian tulisi olla sopusoinnussa vuoteen 2030 ulottuvan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman kanssa niin, että se käsittää uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja että siinä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat erottamattomina tekijöinä, jotka ovat riippuvaisia toisistaan, ja tehostetaan toimia sellaisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joissa EU on jäänyt jälkeen.

9.

ETSK kehottaa komissiota toimimaan edelläkävijänä edistämällä yhteisymmärrystä ja sitoutumista Euroopan parlamentissa ja neuvostossa EU:n sisäisen ja ulkoisen toimintaohjelman toteuttamiseksi.

10.

Tätä taustaa vasten ETSK kehottaa komissiota keskittymään vuoden 2017 työohjelmassaan seuraaviin kolmeen strategiseen alaan, kun otetaan huomioon, että sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus sekä taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa:

—

Jotta voidaan toteuttaa investointisuunnitelma, joka vastaa vähintään kahta prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ETSK suosittaa muun muassa julkisten investointien avulla tehtävää finanssipoliittista elvytystä, joka suunnataan innovointia ja kasvua edistäviin investointeihin, joissa etusijalle asetettavista aloista mainittakoon esimerkiksi energia, liikenne- ja laajakaistainfrastruktuuri, digitalisointi, vähähiilinen kiertotalous, yhteisötalous, yrittäjyyteen liittyvät taidot ja laadukkaat työpaikat. EU:n rahastovarojen käytön tulisi olla johdonmukaista näiden tavoitteiden kanssa. On tuettava kestävällä pohjalla olevia liikeyrityksiä ja teollisuustoiminnan kasvua, minkä lisäksi on laadittava pk-yritysten hyväksi suunnattu suunnitelma.

—

ETSK kehottaa komissiota noudattamaan eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa tarkasti kaikkia – niin taloudellisia kuin sosiaalisia – tavoitteita, jotka liittyvät sosiaalisten maakohtaisten suositusten laatimiseen, ja täyttämään nämä tavoitteet, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden osalta sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnassa saavutetaan konkreettisia tuloksia.

—

Sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen edellyttää komissiolta vahvaa sitoutumista vuonna 2016 vahvistettuihin painopisteisiin. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tulisi jatkossakin olla ensisijainen tavoite. Oikeudenmukainen liikkuvuus tarkoittaa, että taataan yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä kansalaisuuden perusteella koskevien periaatteiden noudattaminen eurooppalaisia työntekijöitä koskevan EU:n säännöstön mukaisesti.

—

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin muotoilema ”sama palkka samasta työstä samalla työpaikalla” -periaate ja sen soveltaminen työvoiman liikkuvuutta koskevassa EU:n kehyksessä ovat ETSK:ssa käytävän keskustelun kohteina. Komitea on jo ilmaissut huolensa vääristymistä, jotka voivat horjuttaa työmarkkinaintegraatiota ja rehtiä kilpailua.

—

Talous- ja rahaliitto on sisämarkkinoiden ytimessä, ja ETSK painottaa, että sen taloudellista, sosiaalista ja poliittista osa-aluetta on kehitettävä. Euroalue, mukaan lukien maat, jotka haluavat liittyä siihen, tarvitsee nykyistä vahvemman identiteetin.

—

Digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimenpiteitä monilla aloilla. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään säännöllisen kuulemisprosessin, jotta voidaan hallita työllisyyden, tuotannon, kulutuksen ja kansalaisille suunnattujen julkisten palveluiden laadullisiin ja määrällisiin näkökohtiin kohdistuvia vaikutuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisia taitoja koskevan ohjelman toteuttamiseen erityisesti, kun kyse on saavutettavuuden varmistamisesta kaikille.

—

Energiaunionia ei ole vielä läheskään saatettu valmiiksi. ETSK kehottaa komissiota nopeuttamaan energiaunionistrategian täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuulliset hinnat monipuolisten energianlähteiden ja täysin yhdentyneiden energian sisämarkkinoiden avulla. Tarvitaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jotta tuetaan prosessia vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi. Ilmastopolitiikan osalta tarvitaan konkreettisia toimia välittömästi. Euroopan komission olisi huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset osallistuvat nykyistä tiiviimmin Pariisin sopimuksen kehittämiseen, tarkistamiseen ja ennen kaikkea täytäntöönpanoon globaalilla tasolla, valtiotasolla ja sitä alemmilla tasoilla.

—

Pakolaiskriisistä on huolehdittava asianmukaisesti. On avattava turvallisia humanitaarisia käytäviä, ja EU:n on edettävä päättäväisesti kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää.

—

Vuonna 2016 EU:n rooli maailmanlaajuisena toimijana on vahvistunut, ja unionin olisi vahvistettava asemaansa rauhan ja vakauden edistämisessä konfliktialueilla. Riittämätön sisäinen koheesio ja poliittisen sitoutumisen puuttuminen ovat kuitenkin tähän mennessä heikentäneet EU:n vaikutusvaltaa maailmassa. Tehokkaan ulkoisen toiminnan ennakkoedellytyksenä tarvitaan mahdollisuuksien mukaan yhdennettyä toimintapolitiikkaa EU:n ulko- ja sisäpolitiikkojen välillä.

—

Tarvitaan käytännön lisätoimenpiteitä turvallisuuden lujittamiseksi Euroopassa: vahvaa yhteistä ulkopolitiikkaa, jotta voidaan puuttua avoimiin konflikteihin naapurimaissa; kehityspolitiikkaa, joka on johdonmukaista muiden kansainvälisten elinten kehityspolitiikkojen kanssa; kansainvälistä poliisiyhteistyötä sekä ulkorajojen tehokasta valvontaa rajoittamatta yksilönvapauksia ja yksityisyyttä.

—

ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää viedä päätökseen käynnissä olevat kahdenväliset kauppa- ja investointineuvottelut, varmistaa intressien tasapaino, kuten todetaan ETSK:n lausunnossa Euroopan komission tiedonannosta ”Kaikkien kauppa”, ja työskennellä niiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Avoimuuteen ja etujen oikeudenmukaiseen tasapainoon on pyrittävä myös sovellettaessa monenvälistä lähestymistapaa kauppasopimuksiin nähden Maailman kauppajärjestön puitteissa. EU:n solmimat sopimukset eivät saisi heikentää ympäristö-, sosiaali-, työ-, kuluttajansuoja- ja muita normeja eikä julkisia palveluja; näillä sopimuksilla on pikemminkin pyrittävä parantamaan niitä.

—

Vuoteen 2030 ulottuvan YK:n toimintaohjelman yleiset kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytettävä EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviin politiikanaloihin.

—

ETSK kehottaa komissiota asettamaan toimissaan etusijalle ilmastoteknologioiden ja -ratkaisujen kehittämiseen ja vientiin vaikuttamisen ja niiden edistämisen globaalilla tasolla.

—

ETSK kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään keskustelun EU:n toimintatavasta. Eurooppalaiset arvot on vahvistettava yhteisen näkemyksen puitteissa: yhteisvastuullisuuteen perustuvan eurooppalaisen ulottuvuuden merkitys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä kattavan ja osallistavan demokratian rakentaminen.

—

ETSK kannustaa painokkaasti komissiota valvomaan tarkasti, että jäsenvaltiot noudattavat oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuskirjaa, ja puuttumaan aktiivisesti kaikkiin rikkomuksiin.

—

ETSK pitää valitettavana, ettei komissio ole ottanut asianmukaisesti huomioon ETSK:n panosta komission vuoden 2016 työohjelmaan ja ettei se ole katsonut aiheelliseksi käydä seikkaperäistä keskustelua tekemistään toimintapoliittisista valinnoista. Järjestelmällisen vuoropuhelun luominen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen kaikilla tasoilla ovat keskeisiä tekijöitä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

—

Investoidaan infrastruktuuriin, tuotantoon ja laadukkaisiin työpaikkoihin.

—

Uudistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen hyväksi.

—

Siirrytään nopeasti kohti vähähiilistä kiertotaloutta.

1.1

Työllisyys on edelleen ensisijainen tavoite vuonna 2017 erityisesti, kun kyse on uusien työpaikkojen luomisesta pitkäaikaistyöttömille, naisille, nuorille ja maahanmuuttajille.

1.2

EU:n rahastovarojen osalta komission tulisi arvioida niiden käyttöä ja varmistaa, että myönnettävä rahoitus kohdennetaan tehokkaasti ja että sillä edistetään maksimaalisesti innovointia ja kasvua asettamalla etusijalle investoinnit infrastruktuuriin, tuotantoon ja laadukkaisiin työpaikkoihin. Sääntöjenvastaisuuksia EU:n varojen käytössä on valvottava nykyistä paremmin, ja niistä on määrättävä seuraamuksia.

1.3

Sosiaalipalvelujen alat ovat yksi suurimmista työpaikkojen luojista EU:ssa. Komission olisikin laadittava toimintasuunnitelma niiden potentiaalin maksimoimiseksi ja Euroopan strategisten investointien rahaston hyödyntämiseksi sosiaalialan hyväksi.

1.4

Vuonna 2017 vuotuisessa kasvuselvityksessä olisi myös asetettava etusijalle sosiaaliset investoinnit ja autettava jälkeenjääneitä talouksia saavuttamaan eurooppalaiset taloudelliset ja sosiaaliset standardit.

1.5

On ryhdyttävä toimenpiteisiin osaamisen edistämiseksi ottamalla lähtökohdaksi ”Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle” -ohjelman ja nuorisotyöllisyyspaketin (nuorisotakuu ja eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä) pikainen täytäntöönpano.

1.6

Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa kaavaillut toimenpiteet on pantava viipymättä täytäntöön asettamalla etusijalle toimenpiteet, joilla voidaan osaltaan varmistaa entistä kilpailukykyisempi toimintaympäristö eurooppalaisille yrityksille. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan sellaisen, kiertotalouden avoimen eurooppalaisen foorumin toteutettavuutta, joka kokoaisi yhteen kaikki sidosryhmät ja jota ETSK isännöisi.

—

Edistetään infrastruktuurin, tuotannon ja julkisten palvelujen digitalisointia.

—

Edistetään osaamista ja digitaalisen muutoksen hyväksyntää laajemmin koko yhteiskunnassa ja työntekijöiden keskuudessa.

2.1

Teollisuuden digitalisointi on Euroopan talouden kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva tekijä. Digitalisointiprosessilla on merkittävä vaikutus eurooppalaiseen kansalaisyhteiskuntaan, ja se on nykyisin kansalaisten päivittäisen elämän kannalta välttämätöntä. ETSK mittavine vastuualueineen – järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavana foorumina – toimii edistääkseen tällä alalla toteutettavien toimintapolitiikkojen hyväksyntää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa.

2.2

Digitaalisen talouden potentiaalia, joka nivoutuu tiiviisti muihin merkittäviin taloudellisiin muutoksiin (esim. siirtyminen jakamistalouteen ja vähähiiliseen talouteen), on suunnattava nykyistä strategisemmin kohti YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

2.3

Eroavuuksien poistamiseksi yksilöiden väliltä ja pienten yritysten väliltä digitaalistrategiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti kehitettäessä älykästä valmistusta, älykkäitä energiaverkkoja, älykästä liikennettä ja liikkuvuutta, älykästä asumista ja älykkäitä yhteisöjä. Digitalisoinnin hyödyntämiseen liittyy myös huomattavia mahdollisuuksia julkisten palvelujen ja hallinnon parantamiseksi. Komission olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa tällä alalla.

2.4

EU:n tasolla koordinoidun strategian puitteissa työmarkkinaosapuolia tulisi kehottaa hyödyntämään kaikkia työmarkkinavuoropuhelun välineitä digitalisointiprosessin haasteisiin vastaamiseksi, jotta voidaan maksimoida laadukkaat työllistymismahdollisuudet, kehittää asianomaisten työntekijöiden osaamista tai uudelleenkouluttaa heitä ja löytää uudenlaisia suojelumuotoja näille työntekijöille. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi on suositeltavaa käynnistää säännöllinen kuulemisprosessi kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa.

—

Pannaan täytäntöön energiaunionistrategia, sen ulkoinen ulottuvuus mukaan luettuna.

—

Pannaan täytäntöön COP 21:n päätökset ja edistetään niitä maailmanlaajuisella tasolla.

—

Mahdollistetaan oikeudenmukainen siirtyminen vähähiiliseen talouteen.

3.1

Komission on jatkossakin toteutettava kaukokatseista strategiaa energiaunionin tilasta vuonna 2015 annetun tiedonannon liitteenä olevan työohjelman mukaisesti.

3.2

ETSK:n ehdottamasta eurooppalaisesta energiavuoropuhelusta on tultava keskeinen mekanismi varmistettaessa, että kansalaisyhteiskunnan tietämys, huolet ja intressit otetaan huomioon energiaunionia koskevassa prosessissa.

3.3

COP 21:n päätökset on pantava täytäntöön viipymättä niin, että varmistetaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan täysipainoinen osallistuminen. Kansainvälisellä tasolla kilpaileville yrityksille tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset hiilivuodon estämiseksi. Se, että EU:n jäsenvaltioita kehotettaisiin ilmoittamaan kansallisesti päätettävät panostuksensa, olisi oikeanlainen signaali. Niin ikään olisi otettava huomioon tarve elvyttää investointeja ja vahvistaa EU:n johtoasemaa ympäristöä säästävän teknologian alalla.

3.4

COP 21:n sitoumusten valossa on arvioitava huolellisesti hiilivuodon riskejä ja otettava käyttöön toimintapoliittisia välineitä, jotta ne voidaan torjua tehokkaasti, erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa kaudella 2021–2030.

3.5

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi elintarvikejärjestelmään, joka on myös yksi ilmastonmuutoksen tärkeimmistä syistä. Maatalouselintarvikealan roolia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja niiden lieventämisessä on vahvistettava. Kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman yhteydessä olisi painotettava elintarvikejätteen synnyn estämisen ja vähentämisen merkitystä sekä kansalaisyhteiskunnan toteuttamia toimia.

3.6

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston lisäksi EU:n on perustettava innovointirahasto ja nykyaikaistamisrahasto ja otettava työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan näiden rahastovarojen hallinnointiin.

3.7

Tuotteiden suunniteltua vanhenemista koskevan ETSK:n tutkimuksen tulosten johdosta olisi käynnistettävä kokeiluhanke tuotteiden arvioidun tai keskimääräisen vähimmäiskäyttöiän sisällyttämisestä tuotemerkintäjärjestelmään.

—

Edistetään teollisuuden kasvua ja otetaan käyttöön toimiva pääomamarkkinaunioni.

—

Edistetään entistä kilpailukykyisempää ja vihreämpää taloutta, kehitetään yhteisötalouden yrityksiä ja otetaan käyttöön innovatiivisia malleja.

—

Mahdollistetaan oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus kaikille.

—

Edetään kohti entistä oikeudenmukaisempaa verotusta.

4.1

Koska teollisuus on sisämarkkinoiden ytimessä, Euroopan unionin on jatkossakin keskityttävä teollisuuden elvyttämiseen sekä siihen, että saavutetaan tavoite nostaa teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä terästeollisuuden edessä oleviin haasteisiin muokkaamalla valtiontukia uudelleen ja käyttämällä Euroopan globalisaatiorahaston varoja entistä kohdennetummin. Niin ikään on otettava käyttöön Euroopan puolustusteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma, jolla saavutettaisiin huomattavia säästöjä puolustusalan hankinnoissa.

4.2

ETSK kehottaa ryhtymään pääomamarkkinaunionin yhteydessä toteutettujen aloitteiden ohella tehokkaisiin toimenpiteisiin rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoitusalan sääntely- ja valvontakehystä (mikro- ja makrotason vakaus) olisi mukautettava, jotta vähennetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä. Tässä yhteydessä tulee puuttua myös kysymykseen varjopankkitoiminnasta. Olisi lisäksi kehitettävä keinoja hyödyntää nykyistä paremmin valtion omistamissa sijoitusyhtiöissä käytettävissä olevaa pääomaa. Pankkiunionia koskevassa prosessissa olisi kiinnitettävä huomiota pankkipalvelujen julkisen palvelun osa-alueeseen. Kansalaisten on voitava käyttää näitä palveluja tietoisina siitä, että ne ovat avoimia, luotettavia ja edullisia.

4.3

Tarvitaan konkreettinen toimintasuunnitelma, jotta voidaan poistaa esteet, joita pk-yritykset sekä mikro- ja perheyritykset kohtaavat sisämarkkinoilla ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä.

4.4

Yhteisötalouden yritysten koko potentiaalin hyödyntämiseksi ETSK kehottaa komissiota käynnistämään yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja luomaan kattavan ekosysteemin alan kehittämistä ja kasvua varten.

4.5

ETSK painottaa, että on lisättävä EU:n kilpailukykyä ja tuettava vihreää taloutta. Tässä yhteydessä on tärkeää, että sisämarkkinastrategian uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2017 edistetään – tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämistä koskevan periaatteen lisäksi – uusia liiketoimintamalleja, joilla tasapainotetaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia. Vuorovaikutustalous, toiminnallinen talous ja kiertotalous edellyttävät selkeitä suuntaviivoja kukoistaakseen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon erilaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat johdonmukaisessa toimintapoliittisessa kehyksessä, on välttämätön. On ratkaisevan tärkeää laatia nykyistä kunnianhimoisempi yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva strategia, jossa kiinnitetään enemmän huomiota yritysten yhteiseen hyvään antamaan panokseen käyttämällä hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen mittaamiseen indikaattoreita, jotka eivät rajoitu vain bkt:hen.

4.6

Julkisia hankintoja koskevien uusien direktiivien mukaisesti on helpotettava sosiaalisten lausekkeiden sekä varattuja markkinoita koskevien säännösten soveltamista laatimalla opas hankintaviranomaisia varten.

4.7

On turvattava oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus. Tätä ajatellen ETSK valmistelee parhaillaan lausuntoaan, joka käsittelee komission ehdotusta direktiivin 96/71/EY tarkistamiseksi, ja tarkastelee siinä yhteydessä kysymyksiä, jotka liittyvät palvelujen tarjoamisen vapauden tukemiseen ja sekä palvelumarkkinoiden rehdin kilpailun että työmarkkinoilla harjoitettavan yhdenvertaisen kohtelun säilyttämiseen.

4.8

YMP:n kehittämistarpeissa monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarvioinnin yhteydessä olisi pyrittävä säilyttämään monipuolisuus, perhetilat ja kestävyysajattelu eurooppalaisen maatalouden ytimessä. Komission tulisi laatia eurooppalainen elintarvikestrategia, joka perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja kattaa koko toimitusketjun maataloudesta kuluttajiin, ja varmistaa johdonmukaisuus eri politiikanalojen välillä maatalouspolitiikasta kauppa-, koulutus- ja ilmastopolitiikkaan.

4.9

Kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma on erittäin tärkeä asia. Komission tulisi laatia valkoinen kirja maaseutualueista. Todettakoon kuitenkin, että kaupunki- ja maaseutualueet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, eikä niillä ole vaihtoehtoja.

4.10

On tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden elvyttämisen myönteiset työllisyysvaikutukset erityisesti palveluiden, digitalisoinnin ja työvoiman liikkuvuuden osalta. Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja kansalaisten turvallisuuden takaavat puitteet sekä terve kilpailu ovat lähtökohta talouden elpymiselle Euroopassa. ETSK korostaa myös tarvetta puuttua työssäkäyvien köyhien tilanteeseen ja kehittää tehokkaita välineitä ja toimintapolitiikkoja, jotta voidaan turvata toimeentuloon riittävä palkka ja varmistaa turvallisuus uusien työsuhteiden alalla.

4.11

Tehokkaampaa yritysverotusta koskevaa toimintasuunnitelmaa on vietävä eteenpäin erityisesti yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) osalta. ETSK peräänkuuluttaa päättäväisiä toimia veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Vero tulisi periä siellä, missä taloudellinen substanssi sijaitsee. Tässä tarkoituksessa ETSK haluaa varmistaa, että EU osallistuu täysipainoisesti OECD:n toimintasuunnitelmaan veronkierron, veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi (BEPS-toimintasuunnitelma).

4.12

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että edellisellä eurooppalaisen ohjausjakson kaudella komissio on painottanut verotaakan asteittaista siirtämistä pois pienituloisilta veronmaksajilta tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman verojärjestelmän puitteissa ja kannustanut siirtymään verotukseen, jolla on vähemmän jarruttavia vaikutuksia kuin työhön kohdistuvalla verotuksella. Verotusjärjestelmien uudistukset ovat lisäksi välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa järjestelmien tulonjakoa tasoittava rooli, joka voi auttaa vähentämään eriarvoisuutta.

—

Laaditaan etenemissuunnitelma talous- ja rahaliiton (EMU) sekä pankkiunionin toteuttamiseksi.

—

Joudutetaan taloudellista ja poliittista unionia.

—

Huolehditaan siitä, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa toteutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja sosiaaliset tavoitteet.

5.1

Kun otetaan huomioon rahapolitiikan vakavasti rajoittunut kyky piristää kysyntää, euroalueen talous on niin kutsutussa likviditeettiloukussa. Tarvitaan vahvempaa solidaarisuutta mailta, joilla on rakenteellisia ylijäämiä ja joiden tulisi osaltaan laajemmin edistää elvyttävää politiikkaa.

5.2

Euroalueen on vahvistettava kasvupotentiaaliaan ja kykyään selviytyä asymmetrisistä häiriöistä sekä edistettävä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Tämä edellyttää uutta asetusta erityisestä yhteisestä rahoituskapasiteetista. ETSK kehottaa käynnistämään euroalueella makrotaloudellisen vuoropuhelun, jolla edistettäisiin merkittävästi talous- ja rahaliiton demokraattista ja sosiaalista kehitystä. ETSK korostaa, että tulevia keskusteluita ei tulisi käydä otsikolla ”kilpailukykykomiteat” vaan otsikolla ”kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen komiteat”. Euroalueen on puhuttava yhdellä äänellä kansainvälisillä foorumeilla.

5.3

ETSK toivoo, että EU:n toimielimet käynnistävät vuonna 2017 talous- ja rahaliiton toteuttamista koskevan etenemissuunnitelman toisen vaiheen ja antavat euroalueelle selkeän identiteetin. Tähän etenemissuunnitelmaan tulisi sisältyä poliittinen keskustelu institutionaalisten toimien toteuttamisesta, sillä eräät niistä saattavat edellyttää muutoksia perussopimuksiin.

5.4

Ihannetapauksessa keskustelussa käsiteltäisiin seuraavanlaisia kysymyksiä: euroalueen rakenteen vankentaminen, euroalueen yhteinen rahoituskapasiteetti ja euroalueen maiden velkainstrumenttien yhteinen liikkeeseenlasku, jota hallinnoisi Euroopan valuuttarahasto; talous- ja rahaliiton vastuuvelvollisuuden ja demokraattisen oikeutuksen parantaminen vahvistamalla Euroopan parlamentin toimivaltaa, jäsentämällä parlamenttien välistä konferenssia ja ottamalla kansalliset parlamentit siihen nykyistä tiiviimmin mukaan sekä rajaamalla talous- ja rahaliiton toimivaltaan kuuluvista asioista äänestäminen koskemaan vain euroalueen parlamentaarikkoja.

5.5

Kansalaiskeskustelu ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voivat eurooppalaisen ohjausjakson osana olla liikkeellepaneva voima, joka johtaa onnistuneisiin, kestäväpohjaisiin ja osallistaviin taloudellisiin, työllisyyspoliittisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Kansalliset parlamentit on otettava mukaan kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun ja arviointiin sekä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen rooli, joka liittyy niiden yksinomaisiin toimivaltuuksiin, vastuualueisiin ja tehtäviin.

5.6

On ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin turvaverkkojen ottamiseksi käyttöön pienituloisia ja heikossa asemassa olevia työntekijöitä varten, kotitalouksien toimeentulon varmistamiseksi, köyhiin alueisiin panostamiseksi ja eriarvoisuuden lievittämiseksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on määriteltävä selkeästi ja pantava täytäntöön vuonna 2017. Työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on osallistuttava tähän aktiivisesti. EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa on kuitenkin osaltaan edistettävä kestävää talouskehitystä ja työpaikkojen luomista, ja niinpä sen tulisi tuottaa konkreettisia tuloksia, jotta voidaan parantaa ihmisten elämän ja työn laatua EU:ssa ja edistää toimivia ja osallistavia työmarkkinoita ja laadukkaita julkisia palveluita, jotka ovat kaikkien saatavilla.

5.7

Rahoitusunionin osana pankkiunioni on avainasemassa, jotta voidaan taata euron luotettavuus ja lisätä riskien jakamista yksityissektorin kanssa. Ehdotettu eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on pankkiunionin olennainen osa. Pidemmälle vietyä riskien jakamista eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän puitteissa olisi täydennettävä vähentämällä entisestään riskejä pankkiunionissa. Molempiin seikkoihin on puututtava samanaikaisesti, viipymättä ja tehokkaasti. Komission tulee tehdä kattava, perinpohjainen vaikutustutkimus, jotta ehdotuksen legitimiteetti vahvistuisi.

—

Saatetaan valmiiksi kauppasopimukset, joihin sisältyy kunnianhimoisia ja innovatiivisia kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviä lukuja.

—

Hyödynnetään kansalaisvuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun etuja.

6.1

Kauppa- ja kehityspolitiikkojen on oltava keskenään johdonmukaisia. Kuten tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” todetaan, EU:n solmimien sopimusten ei pitäisi heikentää ympäristö-, sosiaali-, työ-, kuluttajansuoja- ja muita normeja eikä julkisia palveluja vaan parantaa niitä.

6.2

Näissä olosuhteissa komitea pitää tärkeänä, että nykyiset kauppa- ja investointineuvottelut saatetaan tasapainoisella tavalla päätökseen (mukaan lukien neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ja laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA), neuvottelut Japanin ja Kiinan kanssa solmittavista investointisopimuksista, neuvottelut ASEAN-maiden kanssa sekä mahdolliset tulevaisuudessa käytävät talouskumppanuussopimusneuvottelut) ja että sopimusten ratifioinnin jälkeen valvotaan, että sopimukset pannaan tehokkaasti täytäntöön.

6.3

Myös palveluista (TiSA) ja ympäristöhyödykkeistä käytävissä useammankeskisissä neuvotteluissa on pyrittävä avoimuuteen ja etujen oikeudenmukaiseen tasapainoon.

6.4

Kahdenvälisten kauppaneuvotteluiden käymisen ei tulisi heikentää EU:n sitoutumista WTO:hon ja vahvaan monenväliseen maailmanlaajuiseen sopimukseen ja tulisi estää mahdollisten yhteensopimattomien säännösten luominen. WTO-neuvotteluissa on sovellettava kohdennetumpaa lähestymistapaa esimerkiksi sähköiseen kaupankäyntiin nähden.

6.5

Kauppa on keskeinen kysymys EU:n valmistusteollisuuden kannalta ja EU:n markkinoiden puolustamiseksi vilpilliseltä toiminnalta ja polkumyynniltä ajantasaistettujen kaupan suojatoimien avulla, jotta sisämarkkinoita voidaan suojella täysimääräisesti kolmansista maista peräisin olevalta epäreilulta tuonnilta. Euroopan komission on kuitenkin huolellisesti arvioitava Kiinan markkinatalousasemaa koskevan päätöksen vaikutuksia.

6.6

Vaikka Euroopan komission äskettäin ehdottama investointituomioistuinjärjestelmä on parannus Yhdysvaltojen kannattamaan kritisoituun sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisumekanismiin nähden, se on edelleen kiistanalainen, ja sitä on arvioitava tarkemmin.

6.7

EU:n kauppapolitiikassa olisi otettava huomioon kauppasopimusten seurauksista esitetyt erilaiset mielipiteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että yhteiset elimet, jotka edustavat kansalaisyhteiskunnan kaikkia osia, osallistuvat vapaakauppasopimusten kaikkien näkökohtien valvontaan. ETSK:n asiantuntemus antaa tälle työlle ainutlaatuisen lisäarvon. Tulevia tai käynnissä olevia neuvotteluita koskevat vaikutustenarvioinnit ovat edelleen keskeinen väline kaikille tahoille, jotka osallistuvat neuvottelujen seurantaan.

—

Parannetaan kansalaisten turvallisuutta.

—

Noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta.

—

Poistetaan esteitä ja korjataan epäkohtia.

7.1

EU:n kansalaisten yhä enemmän peräänkuuluttama turvallisuus edellyttää välittömiä toimia, jotta voidaan suojella EU:n yhdentymisen tärkeimpiä saavutuksia ja palauttaa luottamus jäsenvaltioiden välille. Terrorismin torjunta edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten välillä.

7.2

Pyrkimys rauhaan Lähi-idässä, kansainvälinen poliisiyhteistyö, ulkorajojen tehokas valvonta ja kehityspolitiikka täydentävät olennaisella tavalla toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan turvallisuutta Euroopassa.

7.3

Vuonna 2017 EU:n on vahvistettava EU:n toiminnan pilareita, jotka määritellään Euroopan turvallisuusagendassa. Agendalla on varmistettava oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen jäsenvaltioissa, demokratia, ihmisoikeudet, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja tehokas kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu mukaan luettuina.

7.4

On päästävä eteenpäin neuvotteluissa direktiiviehdotuksesta, joka koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa (COM(2008) 426 final), ja otettava kansalaisyhteiskunnan osallisuus paljon vahvemmin huomioon.

7.5

Sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa (2010–2015) on elvytettävä selkeiden tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden avulla sekä seuraamalla tehokkaasti edistymistä sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumisessa työmarkkinoilla, koulutuksessa ja päätöksenteossa ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan puuttumisessa.

7.6

Euroopan vammaisstrategiaa olisi ajantasaistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean esittämien huomioiden mukaisesti asianmukaisen lainsäädännön avulla ja ottamalla käyttöön eurooppalainen prioriteettikortti, joka tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa.

7.7

Köyhyyden torjunnan yhteydessä on määriteltävä erityiset indikaattorit ja tavoitteet haavoittuvassa asemassa olevien lapsia varten.

7.8

On puututtava haavoittuvuuden uudenlaisiin muotoihin, joista esimerkkeinä mainittakoon epävarmat työsuhteet, työssäkäyvien köyhyys sekä iäkkäiden ja nuorten naisten, yksinhuoltajaäitien ja maahanmuuttajanaisten tilanne.

—

Huolehditaan pakolaisista asianmukaisesti.

—

Kotoutetaan maahanmuuttajat.

—

Torjutaan populismia ja muukalaisvihaa.

8.1

EU:n on vastattava muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksiin tiivistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja ryhtymällä yhtenäisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. ETSK viittaa suosituksiin ja selvitykseen, jotka se on laatinut 11 jäsenvaltioon tekemiensä tiedonhankintamatkojen pohjalta. Etusijalle on asetettava ehdotukset, jotka esitetään Euroopan parlamentin mietinnössä Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen nähden.

8.2

Vuonna 2017 on luotava edellytykset sille, että voidaan lakkauttaa Schengenin sääntöjen mukaiset rajatarkastuksia koskevat poikkeukset ja turvata oikeusvaltioperiaate Schengen-alueen hallinnoinnissa.

8.3

Ehdotettu yhteinen turvapaikkajärjestelmä on perustellusti mahdollista toteuttaa keskipitkällä aikavälillä. Euroopan komission ehdottamat lainsäädännölliset ja poliittiset aloitteet on hyväksyttävä pikaisesti kansainvälistä suojelua hakevien yleistä etua sekä oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen osoituksena jäsenvaltioiden välisestä konkreettisesta solidaarisuudesta.

8.4

Näin ollen on tärkeää tarkastella uudelleen ehdotusta turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, siirrosta ja suojelusta laillisten ja turvallisten reittien avaamiseksi turvapaikanhakijoille.

8.5

Tässä yhteydessä ETSK korostaa, että EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen ei sisälly tarvittavia takeita siitä, että varmistetaan EU:n perusoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden kunnioittaminen. Tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta voidaan elvyttää myönteinen yhteistyö Turkin ja naapurimaiden viranomaisten kanssa, jotka ovat EU:n rajojen turvaamisen kannalta keskeisessä asemassa.

8.6

Muuttoliikepolitiikka tarvitsee resursseja muuttajien ja pakolaisten integroimiseksi. Komitea arvostaa pyrkimystä edistää EU:n eri rahastoissa käytettävissä olevien resurssien järkevää hyödyntämistä. Resursseja on lisättävä erityisesti ESR:sta jäsenvaltioille, joilla muuttajien ja pakolaisten integroimiseen liittyvä haaste on suurin.

8.7

On ratkaisevan tärkeää saada EU:ssa laillisesti asuvat henkilöt osallistumaan koulutukseen ja auttaa heitä pääsemään työmarkkinoille sekä tukea heitä yhteiskuntaan integroitumisessa yleensä. Yhtä lailla tärkeää on torjua lisääntyvää muukalaisvihaa ja populismia, jotka ovat usein yhteydessä mittaviin muuttovirtoihin. Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolien ja talouselämän osapuolien (EAY, BusinessEurope, CEEP, UEAPME ja Eurochambers) antama yhteinen julkilausuma sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yhteisötalouden toimijoiden tekemä työ viitoittavat edessä olevaa tietä.

—

Varmistetaan sisäinen yhteenkuuluvuus ulkoisessa toiminnassa.

—

Tehdään yhteistyötä naapurimaiden ja strategisten kumppaneiden kanssa.

9.1

EU:n olisi vahvistettava asemaansa kansainvälisissä elimissä toimijana, joka edistää rauhaa ja vakautta konfliktialueilla, ja toimittava entistä yhtenäisemmällä tavalla. Ulkoisen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi on toteutettava yhdennettyä toimintapolitiikkaa komission sisä- ja ulkopolitiikan välillä. On välttämätöntä parantaa suhteita strategisiin kumppaneihin ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

9.2

EU:n panoksessa yhteistyöhön ja kehitykseen olisi asetettava etusijalle demokratisoitumisprosessi sen naapurimaissa. Tarvitaan konkreettisia toimia, joita tuetaan EU:n yhteistyössä Maailmanpankin kanssa rahoittamin huolellisesti suunnitelluin investoinnein.

9.3

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävä vuoropuhelu ja ihmisten välinen kanssakäyminen olisi sisällytettävä asianmukaisesti EU:n ulkoiseen toimintaan. On tärkeää tukea järjestelmällisen vuoropuhelun käynnistämistä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa alueella Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) arvioimiseksi. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta olisi lisäksi tultava erottamaton osa EU:n yhteistyö- ja kehitysohjelmia.

9.4

Euroopan naapuruuspolitiikan arvioinnin tulisi olla ensisijainen tavoite. Suhteissa eteläisen ja itäisen Välimeren alueen maihin ei tulisi keskittyä defensiiviseen lähestymistapaan, joka perustuu turvallisuutta tai pakolaiskriisiä koskeviin näkökohtiin, vaan ennemminkin luoda lähtökohdat todelliselle yhteiseen kehitykseen tähtäävälle politiikalle tasavertaisten kumppanien välillä.

9.5

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä suhteisiin Venäjään sekä nykyistä aktiivisemman diplomatian harjoittamiseen kyseisen maan kanssa erityisesti, kun kyse on energia-alan suhteista.

9.6

Keskeisen tärkeää on saavuttaa sekä kestävän kehityksen tavoitteet että COP 21 -kokouksessa asetetut tavoitteet ja aloittaa niiden täytäntöönpano. Erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden on vaikutettava EU:n kehityspoliittiseen ohjelmaan. EU:n on arvioitava ennakoivasti välineitä, joita se tarvitsee voidakseen vastata tällaisiin haasteisiin, määrärahatarpeet mukaan luettuina. Asianmukaisen hallintokehyksen avulla on varmistettava kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen. ETSK toistaa ehdotuksensa kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin perustamisesta.

—

Edistetään aktiivista kansalaisuutta ja osallistavaa demokratiaa.

—

Lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

—

Edistetään kansalaisvuoropuhelua ja vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

10.1

EU:n edessä olevien yhteisten, monitahoisten haasteiden ratkaisemiseksi on ratkaisevan tärkeää aktivoida kaikki alat ja resurssit yhteisten ratkaisujen luomiseksi. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli vietäessä eteenpäin tätä elintärkeää innovointia, ja muutos edellyttää erityisesti luottamusta kansalaisten taholta. Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien onkin voitava osallistua samoin ehdoin kuin muiden sidosryhmien, jotta voidaan kaikilta osin varmistaa, että niiden panos hyödynnetään täysimääräisesti. Tämä edellyttää kulttuurista muutosta, mutta myös sitä, että annetaan arvoa vahvalle ja riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle jäsenvaltio- ja EU-tasolla.

10.2

Tässä yhteydessä ETSK muistuttaa komissiota esittämästään kehotuksesta julkaista vihreä kirja siitä, miten kansalaisvuoropuhelu voidaan organisoida tehokkaasti ja pysyvästi.

10.3

ETSK myös esittää jälleen kerran, että kuulemisprosesseja asianomaisten osapuolten kanssa kehitettäisiin edustavuuden, tietojen saatavuuden, avoimuuden ja palautteen osalta.

10.4

Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen osalta on ryhdyttävä toimenpiteisiin kansalaisaloitteen vaikuttavuuden parantamiseksi.

10.5

ETSK pitää osallistavan demokratian vahvistamista edelleen ensisijaisena tavoitteena, jotta voidaan parantaa Euroopan unionin päätöksentekoprosessin demokraattista kestokykyä. Tässä yhteydessä komission, neuvoston ja parlamentin välisen uuden toimielinten välisen sopimuksen olisi mahdollistettava se, että ETSK:n kaltaiset vakiintuneet neuvoa-antavat elimet voivat vaikuttaa aiempaa enemmän lainsäädäntöehdotuksiin päätöksentekoprosessissa.

10.6

Paremman sääntelyn tulisi olla keino varmistaa entistä tehokkaammat ja yksinkertaistetut säädöstekstit, jotka ovat tavoitteitaan selkeitä ja avoimia. Olisi aiheellista tarkastella lainsäädännöllistä jalanjälkeä koskevaa ehdotusta, jotta voitaisiin paremmin seurata sellaisen lainsäädännön kehittymistä, jolla mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen ja vahvistetaan työmarkkinaosapuolten osallistumista lainsäädäntöprosessiin, jotta varmistetaan, että niiden tarpeet ja odotukset täyttyvät.

10.7

Komission olisi jatkettava REFIT-prosessia, jossa ETSK:lla tulisi olla nykyistä vahvempi rooli. REFIT-ohjelman ei kuitenkaan pidä heikentää työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia eikä ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa. Parempaan sääntelyyn tähtäävien prosessien avoimuus ja läpinäkyvyys voivat johtaa entistä tehokkaampaan sääntelyyn myös pk-yritysten kannalta, minkä pitäisi kannustaa tuensaajatahoja ehdottamaan ruohonjuuritasolta lähteviä lainsäädäntöaloitteita ja erityisesti johtaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden entistä tiiviimpään osallistumiseen.

10.8

Maaliskuussa 2016 eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet esittivät neljä yhteistä kantaa koskien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elvyttämistä, pakolaisia, teollisuuspolitiikkoja ja digitalisointia. Nämä kannat tulee sisällyttää komission vuoden 2017 työohjelmaan, ja niitä kutakin on edistettävä.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/13

Esittelijä:

Andrés BARCELÓ DELGADO

Toinen esittelijä:

Gerald KREUZER

1.1

On hyvin vaikeaa katsoa, että Kiina toimisi nykyään markkinatalousolosuhteissa, koska se ei täytä neljää viidestä perusteesta, jotka on vahvistettu komission käytännön mukaisesti, eikä noudata perusasetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009).

1.2

ETSK toteaa, että – eri lähteiden antamista erilaisista tuloksista huolimatta – menetettäisiin satojatuhansia työpaikkoja, jos käytettävissä ei olisi enää välineitä, joilla varmistetaan vapaa ja oikeudenmukainen kauppa Kiinan kanssa. Sellaista määrää on mahdoton hyväksyä.

1.3

Koska menetykset keskittyisivät tietyille aloille – esimerkiksi alumiini, polkupyörät, keramiikka, elektrodit, rautaseokset, lasi, paperi, aurinkopaneelit, teräs ja renkaat – ja alueille, joilla vaikutukset olisivat merkittäviä, ovat alakohtaiset ja maantieteelliset lisätutkimukset suositeltavia.

1.4

Vaikutukset kohdistuisivat pääasiassa välituotteiden tuottajiin tai kuluttajiin, ja tämän johdosta yksityiset kuluttajat eivät todennäköisesti hyödy polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vähenemisestä.

1.5

Polkumyynnillä tuotuja tuotteita käyttävät teollisuudenalat hyötyisivät tuetusta tuonnista lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä myös ne voisivat kuitenkin olla vaarassa, sillä Kiina tukee myös jalostusketjun loppupään aloja, joiden lisäarvo on suurempi. Kiinan huono maine teollisoikeuksien alalla muodostaa niin ikään tässä mielessä uhkan.

1.6

Kun teollisuuden työpaikat kerran häviävät, niitä voidaan harvoin saada takaisin. Jos asianomaiset henkilöt onnistuvat löytämään työpaikan, on todennäköistä, että heidän saamansa palkka on alhaisempi työtehtävissä, joissa heidän osaamistaan ei arvosteta. Vaarana on, että korvaamalla teollisuuden laadukkaat työpaikat matalapalkkaisilla ja epävarmoilla työsuhteilla myös eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy.

1.7

ETSK katsookin, että markkinatalousaseman myöntäminen Kiinalle asettaisi EU:n teollisuuden perustan ja teollisuustyöpaikat vakavaan vaaraan. Sillä olisi epäedullinen vaikutus mahdollisuuksiin elvyttää Euroopan teollisuutta tarjoamalla vakaita ja korkealaatuisia työpaikkoja, ottamalla käyttöön ja levittämällä teknologisia innovaatioita ja toteuttamalla tutkimus- ja kehittämistyötä. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän kestäväpohjaisen kehityksen varmistamisessa.

1.8

Tässä yhteydessä markkinatalousaseman myöntäminen Kiinalle asettaisi vakavaan vaaraan teollisuusalueet ja paikalliset tuotantojärjestelmät pk-yrityksissä, joiden tuotantoa uhkaavat Kiinan epäoikeudenmukaiset kilpailukäytännöt. Vaarana on, että näin menetetään pk-yritysten erikoisalojen tuotanto ja pitkälle erikoistuneet käsiteollisuustyöpaikat, jotka ovat Euroopan teollisuusjärjestelmän selkäranka.

1.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edistämään kansainvälistä oikeudenmukaista kilpailua, joka on keino puolustaa aktiivisesti näitä työpaikkoja ja eurooppalaisen yhteiskunnan arvoja sekä kasvattaa tuloja ja vaurautta Euroopan unionissa.

1.10

Näiden EU:ssa sijaitsevien työpaikkojen ja niihin liittyvien investointien puolustaminen on paitsi taloudellisesti järkevää myös keino edistää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Tuotannon siirtäminen erittäin resurssi- ja energiatehokkaista eurooppalaisista tuotantopaikoista Kiinan hiilipohjaiseen talouteen tekisi tyhjäksi EU:n kunnianhimoiset tavoitteet, jotka koskevat ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Kiinassa on niin ikään edelleen ongelmallista.

1.11

Näiden suojatoimien on oltava sopusoinnussa EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Toimien yhteydessä olisi myös varmistettava, että kolmannet osapuolet panevat sopimukset täytäntöön, ja otettava huomioon tärkeimpien kauppakumppanien, kuten Yhdysvaltojen, kanssa käytävät neuvottelut. Tehokkaiden kaupan suojatoimien avulla varmistetaan tasapuolinen kilpailu. Ne ovat tarpeen Euroopan teollisuuden tulevaisuutta ajatellen ja jotta voidaan tukea tavoitetta nostaa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin.

1.12

Niin kauan kuin Kiina ei täytä EU:n viittä kriteeriä, joita markkinataloudeksi luokittelu edellyttää, komission tulisi käyttää standardeista poikkeavia menettelyjä polkumyynnin ja tukien torjuntaan liittyvissä Kiinan tuontia koskevissa tutkimuksissa Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 artiklan nykyisen tekstin mukaisesti.

1.13

Teollisuuden toimialojen pitäminen EU:ssa on lähtökohta terveille t&k-verkoille, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevan kasvun kannalta ja ratkaisujen löytämiseksi EU:n suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin (ikääntyminen, energia, ilmasto, terveydenhuolto ja liikkuvuus).

1.14

Pk-yrityksillä ei ole resursseja käynnistää polkumyynnin vastaisia toimia tai tehdä täysimääräisesti yhteistyötä Euroopan komission kanssa sen tutkimuksissa. ETSK peräänkuuluttaa yksinkertaistettua lähestymistapaa aloille, joilla pk-yritysten osallistumisella on merkitystä.

1.15

Kun otetaan huomioon tämän kysymyksen strateginen merkitys, käsillä oleva lausunto merkitsee alkua – eikä loppua – ETSK:n osallistumiselle. ETSK aikoo sitoutua asiaan jatkuvalta pohjalta ja suosittelee, että käynnistetään Kiinan markkinatalousasemaa käsittelevä ETSK:n hanke, jotta komitea voi seurata tätä kysymystä kansalaisyhteiskunnan puolesta. Tätä tehtävää varten olisi osoitettava riittävät resurssit.

2.1

WTO:n sääntöjen mukaan maat voivat määrätä polkumyyntitulleja tullien lisäksi kolmansista maista peräisin oleville tuotteille, mikäli tutkimus osoittaa, että kyseiset tuotteet tuodaan maahan kotimarkkinahintoja alemmilla hinnoilla aiheuttaen näin vahinkoa paikalliselle teollisuudelle. Kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestöön (WTO) joulukuussa 2001, sen liittymistä koskevat siirtymäjärjestelyt mahdollistivat Kiinan kohtelun muuna kuin markkinatalousmaana polkumyynnin vastaisissa menettelyissä, mikäli kiinalaiset yritykset eivät kyenneet osoittamaan, että ne toimivat vapaiden markkinoiden periaatteiden mukaisesti. Kiinan nykyinen asema muuna kuin markkinatalousmaana tarjoaa mahdollisuuden käyttää vertailumaan hintoja kotimarkkinahintojen (jotka ovat keinotekoisen alhaisia muissa kuin markkinatalousmaissa valtion väliintulon johdosta) sijasta polkumyyntimarginaalin laskemiseksi. Muita kuin markkinatalousmaita koskevien menettelyjen soveltamista selostetaan Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 artiklassa, mutta pöytäkirjan 15 artiklan a kohdan ii alakohdassa mainitun määräyksen voimassaoloaika umpeutuu joulukuussa 2016. Tämä voimassaoloajan umpeutuminen velvoittaa komissiota muuttamaan menettelyä, jonka perusteella määritetään hintojen vertailukelpoisuus polkumyynnin torjuntatapauksissa.

2.2

Tässä ETSK:n lausunnossa keskitytään Kiinalle mahdollisesti myönnettävän markkinatalousaseman ja mahdollisesti muuttuvien kaupan suojatoimien vaikutuksiin EU:n teollisuuteen ja työllisyyteen kiinnittämättä huomiota oikeudellisista näkökohdista käytävään keskusteluun, sillä ETSK pitää tätä aihetta erittäin tärkeänä EU:n teollisuuden ja siihen liittyvien työpaikkojen kannalta.

2.3

Euroopan parlamentti on hyväksynyt suurella enemmistöllä päätöslauselman, jossa peräänkuulutetaan standardeista poikkeavaa menettelyä, joka on sopusoinnussa Kiinan liittymispöytäkirjan kanssa. Samalla on kyettävä luomaan tehokkaasti vapaan ja tasapuolisen kaupan puitteet.

3.1

Talouden osalta ETSK toteaa seuraavaa:

3.2

Kasvu Kiinassa on ollut ennennäkemätöntä 15 viime vuoden aikana, mikä on muuttanut teollisuuden ja kaupan maailmanlaajuista toimintaympäristöä. Kiinan kasvumalli on perustunut investointitoimintaan, jonka osuus maan bkt:sta vuonna 2015 oli IMF:n mukaan 46 prosenttia. Tämä luku ylittää investointien osuuden muissa kehittyneissä talouksissa, kuten EU:ssa (19 prosenttia) ja Yhdysvalloissa (20 prosenttia).

3.3

Muutosten laajuutta ja nopeutta on ohjattu suurelta osin valtiollisesti. ETSK toteaa, ettei Kiina ole markkinatalousmaa EU:n määritelmän mukaan, ja toimielimen ulkopuolella asiasta vallitsee yleinen yksimielisyys. Kuten Maailmanpankin raportissa todetaan, valtio on puuttunut laajasti ja suoraan resurssien kohdentamiseen hallinnollisen valvonnan ja hintasäännöstelyn, takuiden, luottoja koskevien suuntaviivojen, rahoituslaitosten kattavan omistuksen (1) ja sääntelytoimien avulla.

3.4

Ylilyönneistä Kiinan kehityksessä on lukuisia esimerkkejä. Maassa kulutettiin 6,6 miljardia tonnia sementtiä vuosina 2011–2013 – enemmän kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvulla (4,4 miljardia tonnia). Tämä tarkoittaa, että kolmen vuoden aikana Kiinassa käytettiin yhtä paljon sementtiä kuin oli tarpeen rakennettaessa Yhdysvaltoja sadan vuoden ajan. Resurssien tehottoman käytön lisäksi on rakennettu valtava teollinen kapasiteetti tällaisten materiaalimäärien tuottamiseksi hyvin lyhyessä ajassa.

3.5

Kiina on alkanut muuttaa malliaan kohti kulutus- ja palvelukeskeisempää kasvua. Talouskasvu on hidastunut, mikä tarkoittaa, että huomattava osa Kiinan raskaan teollisuuden tuotoksesta ei löydä asiakkaita Kiinassa.

3.6

Kiinassa toimivan Euroopan kauppakamarin raporttien mukaan huomattavaa ylikapasiteettia on jo ilmennyt raakateräksen, alumiinin, sementin, kemikaalien, laivanrakennuksen, jalostuksen, tasolasin, paperin ja kartongin kaltaisilla aloilla. Kiinan hallitus on tietoinen tästä, ja se on päättänyt vähentää raakateräksen tuotantokapasiteettia 100–150 miljoonalla tonnilla vuoteen 2020 mennessä (2) ja hiilen tuotantoa 500 miljoonalla tonnilla samalla aikajaksolla (3).

3.7

Näistä aikeista huolimatta kokonaiskapasiteetin vähentäminen on pitkän aikavälin tehtävä. Kymmenen viime vuoden aikana suljettuja tehtaita on korvattu nykyaikaisilla ja entistä tuottavammilla tehtailla, ja ongelma on vain kasvanut suuremmaksi. Kotitalouksien kysyntä välituotteista ei koskaan korvaa teollisuuden kysyntää.

3.8

EU joutui käymään läpi pitkän ja vaikean prosessin tämän ongelman korjaamiseksi 1980- ja 1990-luvuilla, eikä Kiinallakaan ole siihen nopeaa ratkaisua.

3.9

Ylikapasiteetin ja heikon kotimaisen kysynnän yhdistelmä on näin ollen johtamassa ylituotantoon, joka sitten yrittää löytää tiensä kansainvälisille markkinoille.

3.10

Seuraavassa ETSK tarkastelee Kiinan vientiin liittyviä tietoja.

3.10.1

WTO:n mukaan Kiina on maailman suurin teollisuustuotteiden viejä 18 prosentin osuudella. Tämä osuus on kasvanut 20 prosentilla vuodesta 2010. Vuonna 2014 Kiinan vienti kasvoi 6 prosenttia, kun vastaavasti muualla maailmassa vienti kasvoi 3,5 prosenttia. Jos tarkastellaan vuosia 2010–2014, Kiinan viennin kasvu oli 49 prosenttia, toisin sanoen kaksinkertainen muuhun maailmaan verrattuna.

3.10.2

Kiinan kansallisen tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 vahvin kasvu kirjattiin seuraaville tuotteille: sinkki ja sinkkiseokset (+2 360 %), puuvilla (+ 100 %), koksi (+ 82 %), diodit ja muut puolijohteet (+ 61 %) sekä valssattu teräs (+ 50 %). Vuodesta 2010 puuvillan, valssatun teräksen sekä diodien ja muiden puolijohteiden vienti on kaksinkertaistunut, ja vastaavasti koksin sekä sinkin ja sinkkiseosten myyntivolyymi on kolminkertaistunut.

3.10.3

Tämän viennin kasvujohteisen suuntauksen odotetaan jatkuvan lähivuosina, sillä ennusteiden mukaan Kiinan kotimainen kysyntä supistuu. Jos eurooppalaiset kaupan suojatoimet ovat huomattavasti heikompia kuin kauppakumppanimme suojatoimet, Kiinan nykyinen vienti NAFTA-maihin tai Japaniin voitaisiin ohjata EU:hun.

3.10.4

Tämä vientivetoinen kasvumalli on luonut EU:n tavarakaupan taseeseen merkittävän alijäämän, jonka suuruus on 137 miljardia euroa (48,8 miljardia euroa vuonna 2000), sillä EU tuo Kiinasta kaksi kertaa enemmän kuin se vie Kiinaan.

3.10.5

Tässä yhteydessä Kiina on pannut alulle ”uutta silkkitietä” koskevan aloitteen (One Belt, One Road – OBOR), jossa toteutetaan liikenneinfrastruktuuria (rautatiet, moottoritiet ja meriliikenne) Euroopan ja Aasian alueelle. Aloitteen pääasiallisena tavoitteena on varmistaa Kiinan omien yritysten pääsy aloitteeseen osallistuvien Euroopan ja Aasian maiden markkinoille kilpailunvastaisin edellytyksin ja käyttää näitä markkina-alueita ylituotantoalojen uusina myyntimarkkinoina. Markkinatalousaseman myöntäminen merkitsisi huomattavaa riskiä eurooppalaisille yrityksille niissä jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat aloitteeseen.

3.11

Tietoja polkumyyntikäytänteistä

3.11.1

Jyrkkä kasvu Kiinan viennissä on osittain saavutettu sopimattomien menettelyjen avulla, kuten käy ilmi lukuisista WTO:n sääntöjen mukaisesti vireille pannuista polkumyyntiä koskevista tapauksista.

3.11.2

Kiina on maa, johon polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat kohdistuneet eniten. Se on ollut kohteena 34 prosentissa kauppatutkimuksista, joissa on määrätty 667 toimenpidettä. Pelkästään vuonna 2015 oli voimassa tai käynnistetty 76 Kiinaan kohdistuvaa polkumyynnin vastaista toimenpidettä.

3.11.3

Kiinaan kohdistuvista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä 67 prosenttia liittyi tekstiili- ja vaatetustuotteiden, keramiikan ja lasin, perusmetallien, muovien, koneiden ja sähkölaitteiden sekä petrokemian tuotteiden kaltaisiin teollisuudenaloihin. Viime vuonna 79 prosenttia Kiinalle määrätyistä toimenpiteistä kohdistui näihin aloihin.

3.11.4

EU on yksi maailmankaupan aktiivisimmista osallistujista, ja sen osuus kokonaiskaupasta on 15,8 prosenttia, mutta alueeseen on kohdistettu vain 133 polkumyynnin vastaista toimenpidettä. Tämä vastaa 7:ää prosenttia tapauksista maailmassa. Kiinaan sitä vastoin on kohdistunut 47 prosenttia näistä toimenpiteistä, ja pelkästään vuonna 2015 sille määrättiin seuraamuksia kolmessa tapauksessa.

4.1.1

Teoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna Kiinan markkinatalousasemalla olisi kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin EU:ssa. Kaupan vapauttamisella on keskeinen merkitys EU:lle. Sillä on myönteisiä verkostovaikutuksia, vaikka aina on aloja, jotka kärsivät kaupan vapauttamisen johdosta.

4.1.2

ETSK huomauttaa, että tässä tapauksessa kyse ei ole neuvotteluprosessista, joka liittyy esteiden molemminpuoliseen purkamiseen. Kiina ei antaisi mitään vastinetta siitä, että EU heikentäisi yksipuolisesti kykyään kompensoida Kiinan keskus- ja paikallishallinnon antaman epäoikeudenmukaisen tuen aiheuttamia kilpailun vääristymiä.

4.1.3

ETSK panee merkille, että teollisuuden työpaikkoja on jo siirretty ulkomaille. Vuosina 2000–2014 työntekijöiden määrä Euroopan teollisuudessa väheni 6,7 miljoonalla, joka vastaa 12:ta prosenttia alkuperäisestä määrästä (56,3 miljoonaa). Samalla aikajaksolla tuonnin määrä (indeksi) kasvoi 144 prosenttia. Tutkimukset Yhdysvalloissa (jonka teollisuussektori on EU:n teollisuussektoria pienempi) osoittavat, että vuosina 1999–2011 menetettiin noin 985 000 teollisuuden työpaikkaa Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kasvun johdosta (4).

4.1.4

Työpaikkoja on menetetty paitsi perusteollisuudessa myös innovatiivisilla toimialoilla: huipputason matkapuhelinteollisuus on hävinnyt. Esimerkiksi aurinkosähköpaneelialalla, joka on EU:n tulevaisuuden kannalta elintärkeä ala, 34 valmistajaa hakeutui maksukyvyttömyysmenettelyyn vuosina 2010–2012, kaksi luopui toiminnasta aurinkoenergia-alalla, viisi lopetti tuotantonsa kokonaan tai osittain ja kolme siirtyi kiinalaisille sijoittajille (5).

4.1.5

Erityisesti vaarassa ovat alat, joilla on strateginen merkitys Kiinan viisivuotissuunnitelmissa: alumiini, polkupyörät, keramiikka, lasi, moottoriajoneuvojen osat, paperi ja teräs.

4.1.6

Monet elimet ovat toteuttaneet vaikutustenarviointeja. Euroopan komissio on tilannut tutkimuksen, jota ei ole kuitenkaan julkaistu, minkä johdosta ETSK:n on mahdotonta analysoida komission kantaa tässä kiireellisessä asiassa.

4.1.7

Economic Policy Institute arvioi vahingoksi noin 1,7–3,5 miljoonaa vaarassa olevaa työpaikkaa EU:ssa. Arvio perustuu panos-tuotosmalliin, jossa otetaan huomioon välittömät menetykset (teollisuudenalat, jotka kärsivät tuonnin kasvun välittömistä vaikutuksista), epäsuorat menetykset (välittömistä menetyksistä kärsivien alojen tavarantoimittajat ja niihin kytköksissä olevat jalostusteollisuudenalan yritykset) ja uudelleeninvestointeihin liittyvät menetykset (kotitalouksien supistuneiden tulojen ja menojen johdosta). Tutkimuksen suurimpana ongelmana on, että siinä otetaan huomioon kaikenlaisen Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutukset, myös aloilla, joihin ei kohdistu minkäänlaisia vaikutuksia.

4.1.8

Mikäli huomioon otetaan vain teollisuudenalat, joilla on määrätty polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä, työpaikkoja menetettäisiin suoraan ja välillisesti 0,5–0,9 miljoonaa. Raportin mukaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin äkilliselle kasvulle alttiit teollisuudenalat työllistävät suoraan yhteensä 2,7 miljoonaa työntekijää.

4.1.9

Tutkimuksessa ei lasketa vaikutusta uudelleeninvestointien osalta pelkästään näillä aloilla. Se osoittaa, että vaarassa olevien työpaikkojen osuus toimialoilla, joihin liittyy polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, on 60 prosenttia tehdasteollisuuden työpaikoista. Jos tätä samaista osuutta sovellettaisiin välillisiin ja uudelleeninvestointeihin liittyviin vaikutuksiin, työpaikkoja voitaisiin menettää 1,1–2,1 miljoonaa.

4.1.10

Toinen raportti heijastaa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen (NAFTA) maiden terästuottajajärjestöjen tilaamia kolmea tutkimusta, joissa käsitellään markkinatalousaseman myöntämisestä Kiinalle asianomaisiin maihin aiheutuvia todennäköisiä taloudellisia vaikutuksia. Raportissa todetaan, että jos kaikki kolme NAFTA-maata myöntäisivät markkinatalousaseman Kiinalle, työvoiman kysyntä vähenisi 15–32 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, ja valtaosa supistumisesta tapahtuisi Yhdysvalloissa. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja menetettäisiin arviolta 0,4–0,6 miljoonaa.

4.1.11

Molemmat tutkimukset perustuvat makrotalouden yleisiin tasapainomalleihin. Jos kuitenkin tämänkaltaisia tutkimuksia toteutettaisiin erikseen EU:n ja NAFTAn kaltaisista talousalueista, ETSK uskoo, että markkinatalousaseman yksipuolinen myöntäminen Kiinalle johtaisi lähes varmasti hyvinvoinnin välittömään heikkenemiseen vähintään satojentuhansien menetettyjen työpaikkojen johdosta sekä todennäköisesti siihen, että lähemmäs miljoonan ihmisen olisi löydettävä toisenlaisia keinoja hankkia toimeentulonsa.

4.1.12

Jotta voidaan arvioida näiden menetysten syntymisen todennäköisyyttä, ETSK kiinnittää huomiota useisiin merkittäviin seurauksiin:

4.1.13

Maantieteellisen ulottuvuuden osalta ETSK toteaa jälleen, että työpaikat, jotka todennäköisesti menetetään, eivät jakaudu maantieteellisesti tasaisesti. Työpaikkojen menetysten keskittyminen tietyille alueille saattaa aiheuttaa kriittisiä tilanteita asianomaisilla paikkakunnilla, vaikka muut EU:n alueet eivät kärsisikään pahoin. Eniten koetellut maat voisivat menettää jopa 2,7 prosenttia työvoimastaan.

4.1.14

Monissa tapauksissa nämä työpaikat ovat suurissa teollisuuslaitoksissa, joilla on vahva yhteys talous- ja elinkeinorakenteeseen. Viime aikoina on nähty huomattavia työpaikkojen menetyksiä terästeollisuuden kaltaisilla aloilla, joilla useat tuhannet työpaikat ovat riippuvaisia yhdestä yrityksestä ja joilla menetysten sosiaaliset vaikutukset asianomaisiin yhteisöihin ovat olleet dramaattisia.

4.1.15

ETSK myös painottaa teollisuuden työpaikkojen laatua: tehdasteollisuuden työpaikat ovat keskimäärin vakaampia ja paremmin palkattuja kuin talouden muiden alojen työpaikat. Komissio totesi vuonna 2014, että teollisuustyöntekijöiden kuukausiansiot ovat EU:n yleistä keskiarvoa 5 prosenttia korkeammat (6). Yhdysvalloissa viikkopalkka tehdasteollisuudessa on 8 prosenttia korkeampi kuin muilla aloilla. Nämä korkeammat ansiot johtuvat korkeammasta tuottavuudesta.

4.1.16

Teollisuus tarjoaa laadukkaita työpaikkoja koulutetuille ja vähän koulutetuille työntekijöille, joiden olisi hyvin vaikea löytää vaihtoehtoista työtä vastaavin työehdoin. Teollisuuden heikkenevä asema lisää näin ollen osaltaan eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

4.1.17

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin työolotutkimuksen mukaan osa-aikaiset työsuhteet ovat huomattavasti vähemmän yleisiä tehdasteollisuudessa (12 prosenttia) verrattuna EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvoon (24 prosenttia). Työajat tehdasteollisuudessa ovat myös yleensä säännöllisemmät, ja epätyypilliset työajat ovat huomattavasti vähemmän yleisiä kuin EU:n taloudessa kaiken kaikkiaan (7).

4.1.18

ETSK haluaa myös välttää osaamisen ekosysteemin vahingoittumista koskevan vaaran: tehdasteollisuuden alalla tutkimus- ja kehittämistoimien kysyntä on ylivoimaisesti suurinta, ja yhä yleisempää on hankkia tutkimus- ja kehittämispalveluita innovointiin keskittyviltä yrityksiltä (8). ECSIP-konsortion (European Consortium for Sustainable Industrial Policy) tutkimuksen mukaan EU:ssa tuotettujen teollisuustuotteiden keskimääräinen palvelusisältö on lähes 40 prosenttia valmistettujen lopputuotteiden kokonaisarvosta. Valtaosa näistä palveluista on jakelupalveluja (15 prosenttia), liikenne- ja viestintäpalveluja (8 prosenttia) sekä yrityspalveluja, joiden osuus EU:n jäsenvaltioissa vaihtelee alle 10 prosentista jopa 20 prosenttiin ja sen yli. Viimeksi mainittu kategoria käsittää palvelut, joista esimerkkeinä mainittakoon tutkimus- ja kehittämistoimet, mainonta ja markkinatutkimukset, insinööripalvelut sekä tieto- ja viestintätekniset palvelut.

4.1.19

ETSK on jo antanut lausuntoja siitä, että on tärkeää edistää entistä tiukempia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia vaatimuksia sen johdosta, että eräissä maissa normien noudattaminen on puutteellista. Tätä ei tulisi unohtaa EU:n kauppapolitiikkaa muotoiltaessa.

4.2.1

Arvioitaessa vaikutuksia, joita aiheutuu markkinatalousaseman yksipuolisesta myöntämisestä Kiinalle, on otettava huomioon mahdolliset hyödyt muilla aloilla, erityisesti sellaisten tuotteiden kuluttajille, joita Kiina valmistaa – tai aikoo valmistaa – intensiivisesti.

4.2.2

Monilla teollisuudenaloilla, joihin on tähän mennessä kohdistunut vaikutuksia, valmistetaan välituotteita, toisin sanoen tuotteita, jotka muutetaan ja yhdistetään lopputuotteiksi.

4.2.3

Maailman teollisuustuotanto ei ole vielä palannut rahoituskriisiä edeltäneelle tasolleen. Ylimääräistä teollista kapasiteettia on näin ollen runsaasti, ja sellaisten kiinalaisten tuotteiden asiakkaat, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, voisivat tehdä hankintansa kolmansista maista ilman huomattavaa kilpailukyvyn heikkenemistä.

4.2.4

Jos Kiinan sallitaan kasvattaa markkinaosuuttaan epäoikeudenmukaisesti ja muodostaa oligopolistinen etulyöntiasema, se epäilemättä hyödyntää sitä myöhemmin korottaakseen jälleen hintoja, millä on kielteisiä seurauksia kulutustavarateollisuuteen EU:ssa. Kiina toimii jo nykyisin tällä tavoin vahvistaakseen paikallista teollisuutta. Euroopan parlamentti (9) on esittänyt näyttöä toimenpiteistä, joilla rajoitetaan luonnonvaroilla käytävää kauppaa ja jotka voivat olla vastoin WTO:n sääntöjä. Vuonna 2009 Kiina otti käyttöön harvinaisia maametalleja koskevan kehittämissuunnitelmansa 2009–2015, jossa määrätään vuotuisista 35 000 tonnin suuruisista vientikiintiöistä. Seuraavana vuonna Kiinan harvinaisten maametallien hinnat kolminkertaistuivat. Toinen esimerkki on löydettävissä elektroniikka-alan markkinoilta, joilla Kiina verottaa osien vientiä ankarammin kuin valmiiden tuotteiden vientiä suojellakseen laitteiden paikallista kokoonpanoa.

4.2.5

Nämä esimerkit osoittavat, että Kiina tukee politiikoillaan suurempaa lisäarvoa tuottavia teollisuudenaloja. Ilman mahdollisuutta nostaa kannetta polkumyyntitapauksista myös laitteiden valmistuksen tai autoteollisuuden kaltaiset alat joutuisivat ennemmin tai myöhemmin alttiiksi epäoikeudenmukaiselle kilpailulle. Kiina on myös todistettavasti loukannut teollis- ja tekijänoikeuksia, minkä johdosta patenteistakaan ei olisi paljon apua innovatiivisten alojen säilyttämiseksi EU:n rajojen sisällä.

4.2.6

Pitkällä aikavälillä markkinatalousaseman myöntäminen Kiinalle vahingoittaisi myös teollisuuden arvoketjua kokonaisuudessaan innovointiin kohdistuvan kielteisen vaikutuksen johdosta. EU:ssa yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan yhteiskuntamme kykenevät kilpailemaan puhtaasti kustannuspohjaisten kilpailijoiden kanssa ainoastaan innovoinnin avulla. Innovointi ei kuitenkaan enää tapahdu eristetyissä laboratorioissa. KPMG:n toteuttamassa kyselyssä havaittiin sen sijaan, että 85 prosenttia maailmanlaajuisen metalliteollisuusalan vastaajista näkee omien organisaatioidensa kannalta innovoinnin tulevaisuuden kumppanuuksissa. Yli kolme neljäsosaa vastaajista ilmoittaa, että heidän yrityksensä on jo mukana yhteistyöpainotteisemmissa liiketoimintamalleissa toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Onkin mahdotonta kuvitella, etteivät tulevaisuuden innovatiiviset toimialat kuuluisi osaamisverkostoihin.

4.3.1

Pitkällä aikavälillä ja riippumatta yksittäisten alojen kehityksestä vauraus Euroopan unionissa kasvaa kestävällä tavalla vain varmistamalla käytettävissä olevien tulojen vakaa kehitys. Komission nykyisissä politiikoissa, joilla edistetään työpaikkojen luomista ja investointeja, tunnustetaan tämä seikka, ja ne tulisi ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä tämän ongelman ratkaisemiseksi.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/20

Esittelijä:

Lutz RIBBE

Toinen esittelijä:

Isabel CAÑO AGUILAR

1.1

ETSK on tyytyväinen Pariisissa pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssin (COP21-kokous) päätöksiin ja pitää niitä ilmastonmuutoksen tehokkaan torjunnan kannalta tärkeänä käännekohtana.

1.2

Asiaan liittyy kuitenkin kaksi suurta ongelmaa: yksittäisten jäsenvaltioiden esittämät päästöjen vähennystavoitteet (suunniteltu kansallisesti päätettävä panostus, INDC) eivät ensinnäkään vastaa Pariisin kokouksen tuloksia, ja toiseksi kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei muutamista pienistä edistysaskelista huolimatta tunnusteta riittävissä määrin.

1.3

Kansalaisyhteiskunnan toimijat kohtaavat nykyään suuria esteitä halutessaan käynnistää tai toteuttaa ilmastonsuojelutoimia. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että poliittiset päättäjät eivät tiedosta, miten suuria mahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan toiminta tarjoaa ilmastonsuojeluun. Ne eivät ole tähän asti olleet riittävän kiinnostuneita siitä, millaisia ilmastonsuojelustrategioita kansalaisyhteiskunnan toimijat kaavailevat, mitä tarpeita näillä on ja millaista tukea nämä tarvitsevat. Osittain säännökset jopa järjestelmällisesti estävät kansalaisyhteiskunnan ilmastotoimet.

1.4

Näin ollen kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on aivan liian harvoin sellaiset toimintaedellytykset, että nämä voisivat toteuttaa suunnitelmiaan ruohonjuuritasolta lähtevästä ilmastonsuojelusta. Yksi syy tähän on myös se, että nämä eivät pysty rahoittamaan hankkeitaan, vaikka oikeastaan investointivaroja pitäisi olla riittävästi käytettävissä.

1.5

ETSK ehdottaakin, että Pariisin kokouksen päätöksiin vastataan välittömästi poliittisten, hallinnollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostamalla koalitiolla. Koalition tehtävänä on oltava kansalaisyhteiskunnan ilmastotoimia haittaavien esteiden minimoiminen seuraavin keinoin:

1.6

Koalition on ryhdyttävä toimiin politiikan eri tasoilla. Pohjimmiltaan on kyse seuraavien viiden tehtävän hoitamisesta:

1.7

Näiden viiden tehtävän hoitaminen edellyttää järjestelmällistä mutta avointa vuoropuhelua koalition sisällä, ja koalition on tässä mielessä toimittava keskustelufoorumina. Siksi on tärkeää, että osanottajat kuvastavat kansalaisyhteiskunnan heterogeenisuutta ja kehittävät avoimuuden, luovuuden ja yhteistyön kulttuurin. Keskustelufoorumin olisi huolehdittava siitä, että luotavat poliittiset puitteet todella tukevat kansalaisyhteiskunnan ilmastotoimia.

1.8

Voidakseen täyttää tehtävänsä koalitio tarvitsee hallinnollista tukea, jotta

1.9

Poliittisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden koalition avulla on lisäksi tarkoitus päästä toiseenkin tavoitteeseen, jota ETSK tukee: työelämässä on saatava aikaan oikeudenmukainen muutos kestävän kehityksen suuntaan ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen järjestelmällisen osallistumisen pohjalta.

2.1

Pariisissa pidetyn COP21-kokouksen tulokset merkitsevät tärkeää käännekohtaa ilmastoneuvotteluissa, sillä kyse on ensimmäisestä kansainvälisoikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, jossa poikkeuksetta kaikki sopimusvaltiot sitoutuvat torjumaan uhkaavaksi tunnustettua ilmastonmuutosta aktiivisesti.

2.2

Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut rajoittamaan maapallon lämpenemisen alle 2:een – mahdollisesti jopa 1,5 – celsiusasteeseen.

2.3

Sopimus sisältää toisenkin tärkeän ja konkreettisen toimintakehotuksen, nimittäin pyrkimyksen saavuttaa maailmanlaajuinen kasvihuonekaasuneutraalius kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.

2.4

ETSK on suhtautunut näihin tuloksiin myönteisesti (1) mutta näkee asiassa myös kaksi suurta ongelmaa:

2.4.1

Jäsenvaltioiden esittämät kansalliset vähennystavoitteet (suunniteltu kansallisesti päätettävä panostus, INDC) eivät ensinnäkään vastaa COP-kokouksen tuloksia. Kansallisten tavoitteiden toteuttaminen ei rajoittaisi maapallon lämpötilan nousua 2 celsiusasteeseen vaan mahdollistaisi sen nousemisen 2,5:een, mahdollisesti jopa yli 3 celsiusasteeseen.

2.4.2

Lisäksi kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei tiedosteta riittävän hyvin. Avoimuuden ja osallistumisen suhteen on kyllä saatu aikaan tiettyä edistystä, mutta kansalaisyhteiskunnan varsinaista roolia ilmastopolitiikassa ei ole vielä ymmärretty riittävän hyvin. Pariisin kokouksen tulosten täytäntöönpano ja konkretisoiminen ei suinkaan ole COP-neuvottelijoiden vaan kansalaisyhteiskunnan tehtävä.

2.5

Strategiaa hyödyntää kansalaisyhteiskuntaa keskeisenä kumppanina COP-kokouksen päätösten täytäntöönpanossa ei kuitenkaan ole olemassa tai nähtävissä. Tämä koskee myös EU-tasoa, ja unionin ilmastonsuojelupolitiikka tarvitseekin ”ilmastodiplomatian” lisäksi toisen pilarin, jossa on painotettava voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkityksen ja roolin ymmärtämistä ja vahvistamista ja keskityttävä helpottamaan kansalaisyhteiskunnan mitä moninaisimpien toimijoiden mahdollisuutta suunnitella ja toteuttaa toimintastrategioita ilmaston suojelemiseksi omassa toimintaympäristössään.

2.6

Ilmastopolitiikkaa ei voi eikä saa pelkästään sanella ylhäältä käsin, vaan se onnistuu vain, mikäli se tukeutuu yritysten, paikallis- ja alueyhteisöjen ja kansalaisten enemmistön laajaan hyväksyntään ja aktiiviseen osallistumiseen. Sitä toteutetaan siis ensisijaisesti alhaalta käsin, tai se epäonnistuu.

2.7

Kestävyys- ja ilmastopolitiikassa on aiemmin saavutettu merkittäviä tuloksia todellakin juuri siksi, että kansalaisyhteiskunnan edustajat, joihin on nimenomaisesti luettava myös ”tavalliset” ihmiset kansalaisina, eivät ole tyytyneet vain reagoimaan poliittisiin vaatimuksiin tai pitämään itseään pelkästään politiikan ”toteuttamisen välineenä”. Pikemminkin juuri he ovat vaikuttaneet ja toimineet aktiivisesti muutoksen edelläkävijöinä ja saaneet siten – annettujen mahdollisuuksien rajoissa – aikaan huomattavia tuloksia ja luoneet poliittista painetta. Tämä pätee sekä teknologisessa että taloudellisessa mutta ennen kaikkea yhteiskunnallisessa mielessä (kun on kyse ilmastoteknologian hyväksynnästä yhteiskunnassa ja etenkin muutoksen valtavirtaistamisesta eli sosiaalisesti oppimisesta ja yhteisöltä oppimisesta).

2.8

Siinä missä esimerkiksi tähänastisessa energiantuotannossa ja energiapolitiikassa, jotka osaltaan ovat ilmastonmuutoksen aiheuttajia, on useimmiten keskitytty ehtyviin energialähteisiin ja suuriin, keskitettyihin rakenteisiin harvoine toimijoineen ja kansalaisyhteiskunta on yleensä toiminut vain kuluttajana, tulee ilmastoa säästävä toiminta tulevaisuudessa olemaan paljon hajautetumpaa ja edellyttämään kaikkien osallistumista. Halukkuus tähän on epäilemättä olemassa, ja sitä on johdonmukaisesti hyödynnettävä ja edistettävä.

2.9

Nykyään jo havaittavissa olevassa kansalaisyhteiskunnan toiminnassa piilee valtava innovaatiopotentiaali, joka perustuu kaupunkien ja kuntien, paikallis- ja alueyhteisöjen, suuryritysten ja ammattiliittojen sekä yksityishenkilöiden (yksittäisten henkilöiden, viljelijöiden, osuuskuntien, pk-yritysten tms.) ajatteluun, vaikuttamiseen ja toimintaan.

2.10

Tällainen toiminta ei nykyisin useinkaan ole sidoksissa mihinkään organisaatioon ja liittyy erittäin konkreettisesti johonkin tiettyyn hankkeeseen. Juuri tämä tuo sille oman yhteiskunnallisen dynamiikkansa. Asian kääntöpuoli on kuitenkin se, että kustannukset tällaisten aloitteiden epäonnistumisesta lankeavat kokonaan asianomaisten toimijoiden maksettaviksi. Tässä ei ole kyse pelkästään taloudellisista riskeistä, sillä kansalaisyhteiskunnan toiminta vaatii rahan lisäksi motivaatiota ja sitoutumista ja vie aikaa. Siksi sen on oltava panostuksen arvoista (eikä tätä pidä ymmärtää vain taloudellisesti), ja epäonnistumisriskin on oltava hallittavissa. Tämä edellyttää, että kansalaisyhteiskunnan toiminnalle luodaan EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan avulla mahdollisimman laajat ja avoimet puitteet.

2.11

Vaikka lukuisat esimerkit onnistumisista Euroopan unionissa osoittavat, miten suuri merkitys ja vaikutus sillä on, että kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat ilmastonsuojeluun, näitä esimerkkejä ei kartoiteta eikä arvioida missään järjestelmällisesti. Keskustelua siitä, mitä näistä monista erilaisista aloitteista voidaan oppia poliittisesti, mitä esteitä on poistettava, jotta aloitteet saadaan onnistumaan vielä paremmin ja niitä voidaan toteuttaa yhä enemmän, tai mistä syystä ne epäonnistuvat, ei käydä.

2.12

Asianmukaisia kannustinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat sijoitetun pääoman jälleenrahoituksen, ei myöskään ole. Sama koskee mekanismeja, joilla saataisiin annettua toivottu signaali muillekin valtiovallasta riippumattomille toimijoille kuin suurille teollisuusyrityksille. Pikemminkin Euroopassa on nykyään havaittavissa päinvastainen suuntaus: väärät poliittiset vaatimukset vaikeuttavat asiaa koskevien aloitteiden toteuttamista usein entisestään tai tekevät sen jopa mahdottomaksi. Monissa tapauksissa kansalaisyhteiskunnan toimijoilla ei näin ollen ole toimintaedellytyksiä (!) laatia, saati sitten panna täytäntöön ilmastonsuojelusuunnitelmia – nämä eivät voi toteuttaa ideoitaan. Joskus kyse on yksinkertaisesti siitä, että oikeudellis-hallinnolliset puitteet eivät ole asianmukaiset, ja joskus toimijat eivät saa hankkeilleen rahoitusta. Toisinaan ylitsepääsemättömäksi esteeksi taas osoittautuu se, että fossiilisten energialähteiden ulkoisia kustannuksia ei ole edelleenkään täysin sisällytetty hintoihin (2) eikä hiilidioksidilla päinvastaisista ilmoituksista huolimatta siis ole ”todellista” hintaa.

2.13

Aivan liian usein puhutaan kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ”häviäjistä”, ja aivan yhtä usein annetaan sellainen vaikutelma, että ilmastonsuojelu tarkoittaa ensisijaisesti luopumista jostakin. Ongelmia, joita siirtyminen pitkälti hiilettömään talouteen tuo mukanaan, on tietysti käsiteltävä riittävästi, ja ne on otettava huomioon, mutta myös myönteisiä näkökohtia on korostettava vähintään yhtä voimakkaasti yhteiskunnallisen muutosmielialan luomiseksi. Viimeistään viime vuosina saavutettu teknologinen ja taloudellinen edistys (esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa energiantuotannossa, energian varastoinnissa ja ennen kaikkea digitaalisissa sovelluksissa, jotka mahdollistavat huomattavat edistysaskeleet tehokkaassa ja järkevässä resurssien käytössä) oikeuttaa tällaisen mielialan.

2.14

Eurooppa on nykyään teknisesti ja taloudellisesti siinä tilanteessa, että ilmastonsuojelu ja kestävyysajattelu voivat hyödyttää kaikkia. Juuri tämä ajatus on Euroopan energiaunionin lähtökohta. Edellytyksenä on, että politiikan avulla tuetaan tai ainakin mahdollistetaan asiamukaisia aloitteita eikä yritetä estää niitä esimerkiksi siitä syystä, että ne asettavat olemassa olevat rakenteet kyseenalaisiksi. Periaatteessa helposti hyödynnettäviä mahdollisuuksia saada aikaan muutoksia ja edistyä ilmastonsuojelussa ei muutoin käytetä läheskään kaikilta osin hyväksi.

3.1

Tarvitsemme uudenlaista monitasoiseen hallintoon perustuvaa lähestymistapaa. ETSK ehdottaakin, että muodostetaan kunnianhimoinen koalitio kansalaisyhteiskunnan toimijoista, paikallis- ja alueviranomaisista sekä jäsenvaltio- ja EU-tason toimivaltaisista poliittisista ja hallinnollisista elimistä.

3.2

Koalition on tarkoitus

3.3

Tällä tavoin koalitio voi, monitasoisen hallinnon ilmentymänä, edistää koko yhteiskunnan tehtäviin kuuluvan ilmastonsuojelun menestyksekästä hoitamista.

3.4

COP-kokouksen asettamat tavoitteet ovat selkeät, ja Eurooppa-neuvosto on määritellyt pitkälle meneviä visioita vähähiilisestä ja resurssitehokkaasta EU:sta. Niiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen määrän on vuonna 2050 tarkoitus olla 80–95 prosenttia pienempi kuin nykyään. Tämä vaikuttaa tuntuvasti joka ikisen EU:n kansalaisen ja joka ikisen yrityksen ja sen henkilöstön käytännön elämään.

3.5

ETSK on kestävää kehitystä käsittelevässä valmistelevassa lausunnossaan (3) jo esittänyt, miten tärkeää on suhtautua erittäin vakavasti juuri näihin kysymyksiin, jotka koskevat edessä olevien perusteellisten politiikan muutosten vaikutusta päivittäiseen elämään.

3.6

Vaaraa, että kestävä kehitys nähdään uhkana eikä tulevaisuuden mahdollisuutena, voidaan torjua välittämällä yksinkertaista viestiä: ilmastonsuojelu merkitsee muutoksia, mutta jokainen yhteiskunnan jäsen voi yksin tai yhdessä muiden kanssa vaikuttaa aktiivisesti niiden toteuttamiseen ja vieläpä siten, että muutokset paitsi hyödyttävät ilmastoa myös parantavat paikallisia elinoloja.

3.7

Tämä viesti on suunnattava niille, joihin ennakoitavissa olevat varmat ”kielteiset” muutokset vaikuttavat suoraan (esimerkiksi fossiilisiin lähteisiin perustava energia-ala kokonaisuudessaan). Lisäksi sen on puhuteltava niitä, jotka ovat halukkaita toimimaan ja voivat näyttää muille mallia, ja edistettävä tätä yhteiskunnassa olevaa myönteistä potentiaalia.

3.8

Kansalaisyhteiskuntamme on erittäin heterogeeninen. Tämä tulee esiin ilmastonsuojelussa: yksi toimija voi helposti toteuttaa sen, mikä on toiselle vain vaivoin mahdollista. Nämä eroavaisuudet on otettava vakavasti, ja tätä monimuotoisuutta on pidettävä mahdollisuutena ja hyödynnettävä.

3.9

Pohjimmiltaan kyse on ilmastonsuojelun konkretisoimisesta, ja myös asiaa koskevasta tiedosta on puutetta. Vaikka tapaustutkimuksia on toki tehty monia, tietoa ei ole systematisoitu esimerkiksi erittelemällä sitä toimijaluokittain. Tämä vaikuttaa välttämättömältä siksi, että yksittäisten toimijoiden erilaiset voimavarat merkitsevät täysin erilaisia toimintastrategioita. Esimerkkeinä mainittakoon

3.10

Esimerkkiluettelo osoittaa, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden resurssit ovat hyvin erilaisia mutta toimintaperiaate on aina samankaltainen. Ne käyttävät omia aineellisia, taloudellisia ja ajallisia resurssejaan vain silloin, kun ne näkevät realistisen mahdollisuuden saada toimilleen välitöntä vastakaikua. Toisaalta tämä merkitsee myös sitä, että tilanteissa, joissa myönteistä vaikutusta ei voida saada aikaan, vaarana on passiivisuus tai jopa vastarinta (esimerkiksi uusia investointihankkeita kohtaan).

3.11

Lisäksi esimerkit havainnollistavat, että kaikkialla Euroopassa ensisijaisesti valtiovallasta riippumattomien toimijoiden suunnittelemien ja toteuttamien toimintastrategioiden kirjo on yhtä laaja ja moninainen kuin kansalaisyhteiskunta itsekin.

3.12

Olisi aivan väärin, jos poliittiset päättäjät osoittaisivat kansalaisyhteiskunnan toimijoille yksinkertaisesti vain poliittisesti määritellyn roolin osana ylhäältä alaspäin suuntautuvia lähestymistapoja.

3.13

Edessä olevan muutoksen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaaliturvan säilyttämiseen. Vaikka alhaalta käsin toteutettava ilmastonsuojelu tarkoittaa sitä, että yksittäisten toimijoiden yksityisten aloitteiden merkitys kasvaa ja ne tarjoavat tärkeitä taloudellisia virikkeitä, tämä ei saa tapahtua sosiaaliturvan kustannuksella.

3.14

Näin ollen on tärkeää, että ne, jotka toteuttavat ilmastonsuojelua alhaalta käsin, pysyvät yhteisvastuullisen hyvinvointijärjestelmän piirissä. Tietyissä tapauksissa tämä merkitsee sitä, että on määriteltävä uudelleen, miten yhteisvastuujärjestelmä rakentuu ja kuka sitä rahoittaa minkäkinlaisin osuuksin. Tämä on tarpeen jo pelkästään siksi, että fossiilisten raaka-aineiden polttaminen ja käyttö ovat tähän asti olleet sosiaalisen hyvinvointivaltion keskeisiä tukipilareita. Tästä mallista luopuminen ja siirtyminen pitkälti hiilettömään talouteen ei saa tapahtua Euroopan unionissa saavutettujen sosiaalipoliittisten normien ja hyvinvoinnin kustannuksella. Poliittisten, hallinnollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostaman koalition on kiinnitettävä tähän erityistä huomiota, ja tältä pohjalta olisi vieläpä kehitettävä aivan uusia strategioita.

Esimerkiksi:

3.15

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiaa voidaan nykyään tuottaa hajautetusti niin edullisesti, että se voisi – energiatehokkuustoimiin yhdistettynä – tarjota ratkaisun jopa (sosiaalisen) energiaköyhyyden ongelmaan. Politiikan avulla olisi kuitenkin luotava asiaa koskeville aloitteille suotuisat oikeudelliset puitteet ja mahdollisuudet saada investointipääomaa.

3.16

Kansalaisyhteiskunnan toiminta ilmastonsuojelun hyväksi on useimmiten paikallisesti tai alueellisesti suuntautunutta. COP-neuvottelut ja monet poliittiset keskustelut taas käydään globaalilla tasolla. Globaalin ajattelun ja paikallisen toiminnan periaate ei kuitenkaan päde mihinkään muuhun niin hyvin kuin ilmastonsuojeluun. Kansalaisyhteiskunnan toiminnan vaikutukset eivät saa hävitä globaaliin ympäristöön, vaan ne on voitava tuntea, kokea ja havaita suoraan paikan päällä eli siellä, missä toimia toteutetaan.

3.17

EU:n politiikan kannalta tämä tarkoittaa ajattelutavan muutosta tai pohdintojen jatkamista. Esimerkiksi Kioton pöytäkirjan mukaisista yhteistoteutuksen (JI) tai puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) järjestelyistä ei ole paikallisille aloitteille juurikaan hyötyä. Kyse on periaatteellisesta ongelmasta: kansalaisyhteiskunnan toimijat toimivat tavanomaisesti paikallis- ja aluetasolla, mutta toiminnan puitteet määritellään ensisijaisesti jäsenvaltio- ja EU-tasolla. ETSK panee huolestuneena merkille, että näiden tasojen välillä on kuilu.

3.18

Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden harjoittamalla aktiivisella ilmastonsuojelulla on EU:n ilmastopolitiikan toisena tukipilarina oltava konkreettista vaikutusta paikan päällä, tai kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät ryhdy toimimaan lainkaan.

3.19

Alueilla, kaupungeilla ja kunnilla on tärkeä rooli. ETSK panee merkille, miten monia erilaisia aloitteita tällaisen toiminnan koordinoimiseksi on jo käynnistetty, ja antaa niille erittäin paljon arvoa. Ajatellaanpa vaikka maailman ilmasto- ja aluehuippukokousta, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta, ICLEI-verkostoa jne. Monet näistä aloitteista voivat nykyään myös laskea erilaisen valtioilta saatavan tuen varaan.

3.20

Aluekehitys ja ilmastoa säästävä energiapolitiikka voisivat täydentää toisiaan hyvin, jos hajautettu energiantuotanto hoidettaisiin paikallisten ja alueellisten rakenteiden kautta, jolloin tuulen, auringon ja biomassan hyödyntämisestä saatava jalostusarvo syntyisi paikan päällä. Toimijakirjon laajentaminen on siis järkevää, mutta tätä mahdollista strategista yhteyttä ei ole tähän mennessä käsitelty riittävästi yhdessäkään EU:n virallisessa asiakirjassa.

3.21

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että EU ei vielä hyödynnä kansalaisyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia riittävän kattavasti. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksenkin katsotaan lähinnä tukevan EU:n asettamien tavoitteiden toteuttamista. Sen sijaan sen roolia virikkeen antajana uusien poliittisten aloitteiden käynnistämiseksi ei arvosteta riittävästi tai sitä ei hyödynnetä järjestelmällisesti.

4.1

Koalitiolla on hoidettavanaan seuraavat viisi tehtävää:

4.1.1

Ensinnäkin on tarpeen saada parempi käsitys siitä, millaisia ilmastotoimia kansalaisyhteiskunnan toimijat eri rooleissaan kaavailevat ja haluavat toteuttaa.

4.1.2

Toiseksi on kartoitettava ja poistettava rakenteelliset ongelmat ja esteet, jotka vaikeuttavat toimien menestyksekästä toteuttamista. Poliittisten toimijoiden tehtävänä on tältä pohjalta sitten poistaa byrokraattiset esteet ja monimutkaiset menettelyt, joiden vuoksi kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät ryhdy toimimaan tai jotka vaikeuttavat toimintaa huomattavasti. Euroopan komissio on aiheesta ”Energian kuluttajien aseman vahvistaminen” antamansa tiedonannon (4) avulla ottanut ensimmäisen askeleen tähän suuntaan. Se ei kuitenkaan vielä läheskään riitä mm. siksi, että tuottajakuluttajan käsitettä tulkitaan aivan liian suppeasti (5).

4.1.3

Kolmanneksi on tehtävä esimerkkejä onnistumisista entistä paremmin tunnetuksi.

4.1.4

Neljänneksi on määriteltävä ratkaisevat onnistumisen edellytykset ja menestystekijät.

4.1.5

Viidenneksi on kehitettävä poliittiset puitteet tarvittavien toimintaedellytysten luomiseksi, jotta kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat suunnitella ja toteuttaa ilmastonsuojelua palvelevia toimintastrategioita. Toimintapuitteiden luomista on pidettävä monitasoisen hallinnon tehtävänä, sillä niiden toteuttaminen edellyttää paitsi EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason poliittisten päättäjien yhteistä käsitystä asiasta myös niiden koordinoitua toimintaa.

4.2

Näiden tehtävien hoitamiseksi tarvitaan lisäksi hallinnollista tukea, koska poliittisten, hallinnollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostaman koalition keskusteluja on pohjustettava seuraavin toimin:

4.3

Poliittisten ja hallinnollisten toimijoiden tehtävänä on koordinoida koalition toimintaa – mahdollisesti yhteistyössä ETSK:n kanssa, tarkastella esiin tuotuja esteitä ja mahdollisuuksien mukaan poistaa ne tai ainakin antaa selkeitä vastauksia siihen, miksi ne katsovat, että tiettyjä aloitteita nimenomaan ei pitäisi toteuttaa.

4.4

Toimintapuitteet, joissa annetaan arvoa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden moninaisille rooleille, tiedostetaan erot toimijoiden resursseissa, otetaan huomioon menestystekijät ja luodaan toiminnalle suotuisat edellytykset, ovat edellytys sille, että kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on mahdollisuus saada myös pääomaa ja muita investointivaroja. Tämä on edelleenkin merkittävä käytännön ongelma, johon ei kiinnitetä politiikassa riittävästi huomiota. Pariisin sopimuksella on nimittäin valtavat taloudelliset vaikutukset, jotka ylittävät reippaasti vihreän ilmastorahaston 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuiset resurssit.

4.5

Varsinkin pienet, paikalliset pankit ja muut luotonantajat myöntävät kansalaisyhteiskunnan ilmastonsuojelualoitteisiin lainoja vain, jos jälleenrahoitus on melko varmaa. Poliittisten puitteiden avulla onkin täytettävä myös seuraava ehto: kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttamaan ilmastonsuojeluun tehtävien investointien pieniriskinen jälleenrahoitus.

4.6

Toimintapuitteiden avulla on luotava pitkäaikaista suunnittelu- ja investointivarmuutta. Mikään ei ole tarvittavan sitoutumisen kannalta niin haitallista kuin jatkuvista poliittisista suunnantarkistuksista aiheutuva epävarmuus.

4.7

Vaikutuksiltaan paikallisia hankkeita varten tarvitaan investointivaihtoehtoja, joiden mahdollisuuksia ja riskejä kansalaisyhteiskunnan toimijat pystyvät itse omakohtaisesti arvioimaan ja hallitsemaan esimerkiksi osuuskunnan jäseninä. Kun kansalaiset huomaavat, että investoinnit koituvat heidän hyödykseen eivätkä häviä rahoituslaitosten ja suursijoittajien monimutkaiseen verkkoon, tämä voi parantaa myös horjunutta luottamusta rahoituslaitoksia kohtaan.

4.8

Kun vakaat ja vankat toimintapuitteet ovat valmiit, toisenlainen kasvu muuttuneissa talousrakenteissa on mahdollista. Sosiaalinen pääoma on tämän uuden ”kasvun” kannalta todennäköisesti aivan yhtä tärkeää kuin rahoituspääoma. Tuotantokulutusmallien (prosumption) kehittäminen toimii osittain työstä vieraantumisen vastavoimana, ja työnjako hoidetaan entistä enemmän yhteisöllisten rakenteiden puitteissa. Tämä tarjoaa valtavia mahdollisuuksia sosiaaliseen innovointiin, joka on kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kannalta välttämätöntä. Syntyy uusia rooleja, joita on toistaiseksi vielä kuvattu epätäsmällisesti ilmauksilla ”tuottajakuluttajat”, ”alustat” ja ”ostoyhteenliittymät”. Etenkin ”tuotantokulutusta” voidaan pitää olennaisena tekijänä kestävyysajattelun mukaisen elämäntavan ja taloudenhoidon onnistumisessa.

4.9

Tämä uusi talousmuoto ei ole utopiaa, vaan se on jo nykyään nähtävissä lukuisten, ennen kaikkea paikallisesti organisoitujen ilmastonsuojelualoitteiden yhteydessä ja sikäli sovellettavissa myös erilaisessa mittakaavassa. Soveltaminen erilaisessa mittakaavassa, jäljitteleminen ja laajentaminen ei ole ehdottoman välttämätöntä pelkästään kunnianhimoisten ilmastonsuojelutavoitteiden vuoksi. Pikemminkin se on edellytys muutoskustannusten vähentämiselle sekä ilmasto- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden välisen ristiriidan välttämiselle.

4.10

ETSK korostaa, että Pariisin sopimukseen on kirjattu selvästi työelämän oikeudenmukaisen muutoksen tarve, joka pantiin merkille jo Liman ilmastokonferenssissa. Uuden talousmallin puitteissa on luotava laadukkaita työpaikkoja. Tämä on mahdollista käymällä intensiivistä työmarkkinavuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja, joihin osallistuu myös yrittäjiä. Niiden tueksi on tarpeen toteuttaa sisältötoimia tai esimerkiksi työntekijöille tarkoitettuja täydennyskoulutustoimenpiteitä, jotta he voivat hankkia uutta energia- ja ekologiasiirtymän edellyttämää osaamista, ja toimenpiteitä sosiaaliturvajärjestelmien vahvistamiseksi. Myös tähän tarvitaan suotuisia toimintapuitteita. Vain niiden avulla kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat kompensoida tiettyjen alojen työpaikkojen menetyksiä ja kilpailukyvyn heikkenemistä, joilta ei voida muutoksen yhteydessä välttyä, ja mahdollistaa sosiaalisen, kestävän ja osallistavan talouskasvun.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/28

Esittelijä:

Laure BATUT

1)

Muutetaan suhtautumista senioritalouteen siten, että katsotaan digitaaliteknologian häivyttävän sukupolvien välisen kuilun ja seniorien olevan arvoketjun ja oman elämänsä toimijoita.

2)

Edistetään seniorien digitaalista osallisuutta työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta sekä terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavien EU:n ministerien kesäkuussa 2016 pidettävän kokouksen ja ikäihmisiä koskevan joulukuussa 2016 pidettävän huippukokouksen yhteydessä, jotta kaksi siirtymää eli digitalisointi ja väestörakenteessa tapahtuva muutos voisivat onnistua.

3)

Kehitetään kattava hallintojärjestelmä, jonka avulla seniorit otetaan mukaan digitaaliaikaan: kehitetään tehokkaita julkisia palveluita, joihin osoitetaan kaikilla tasoilla – myös paikallis- ja aluetasolla – tarvittavat resurssit ja jotka vapautetaan EU-ohjausjakson vaatimuksista.

4)

Määritetään horisontaalinen eurooppalainen ”seniorien yhdenvertaisuuslauseke”, johon liitetään kannustimia, jotta tasa-arvosta vastaavat jäsenvaltioiden ministeriöt soveltaisivat sitä.

5)

Otetaan senioreja edustavat järjestöt ja ETSK mukaan Euroopan parlamentin kaavaileman jakamistaloutta käsittelevän sidosryhmistä muodostettavan työryhmän pohdintatyöhön.

6)

Edistetään seniorien mahdollisuuksia käyttää digitaaliteknologiaa ja parannetaan sen saavutettavuutta osaamisen ja taitojen hankkimisen kautta sekä kehitetään viipymättä laitteiden ja ohjelmistojen mukautuksia ja mentorointia, jotta seniorien osallistaminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen tuottaisivat hyviä tuloksia.

7)

Määritetään indikaattoreita, joilla mitataan seniorien taloudellista vaikutusta, elämänlaatua ja innovaatioiden tuomia hyötyjä.

8)

Helpotetaan seniorien osallistumista eurooppalaiseen hyvien käytäntöjen vaihto-ohjelmaan, joka voisi olla nimeltään esimerkiksi SENEQUE-foorumi (Erasmusta vastaava seniorien foorumi).

9)

Rakennetaan luottamusta ja jaetaan kansalaisille tietoa eurooppalaisista digitaalialaan sovellettavista säännöistä julkaisemalla ne koosteena monikielisyyttä noudattavan keskitetyn digitaalisen palvelupisteen välityksellä.

10)

Tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa internetiin pääsy yleispalvelun piiriin kuuluvaksi oikeudeksi, johon sovelletaan kohtuullisen hinnan kriteeriä, ja kannustetaan tapauksissa, joissa hinnat muodostavat esteen, mukauttamaan säänneltyjä hintoja tai jopa sallimaan vähävaraisille ikäihmisille tietyissä paikoissa vapaa ja ilmainen pääsy internetiin.

11)

Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjä, joissa tuotetaan inhimillistä pääomaa: niissä tieto- ja viestintätekniikan suuryritykset järjestävät osana yritysten yhteiskuntavastuupolitiikkaa ilmaisia kursseja senioreille kaikissa EU:n alakouluissa kouluajan ulkopuolella.

12)

Poistetaan esteet, jotka rajoittavat seniorien mahdollisuuksia saada pankkilainaa.

13)

Tuetaan ”kansalaispalvelua” digitaalisen lukutaidottomuuden torjumiseksi.

2.1

Euroopan unionin ratkaistavana on haaste, jota mikään muu ihmiskunnan osa ei ole koskaan kohdannut: tilanne, jossa samanaikaisesti ilmenevät yhtäältä väestön pitkäikäisyys ja toisaalta digitaaliteknologian yleistyminen. Nämä yhdessä edellyttävät kunnollisia strategioita, jotka ovat sekä taloudellisia että sosiaalisia.

2.2

Ennusteiden mukaan (The 2015 Ageing Report, Euroopan komissio) vuonna 2060 ikäihmisiä on kaksi yhtä nuorta kohti ja hyvin iäkkäitä ihmisiä on enemmän kuin alle 5-vuotiaita. Mediaani-ikään perustuvan kriteerin (Eurostat) mukaan ensimmäisinä tässä tilanteessa ovat Ruotsi, Saksa, Puola, Romania ja Slovakia. Muutamaa vuotta myöhemmin tilanne on tämä myös Belgiassa, Tanskassa ja Irlannissa ja lopulta kaikissa jäsenvaltioissa.

2.3

Senioreja ja iäkkäitä työntekijöitä pidetään samanaikaisesti sekä uhkana sosiaalisen suojelun järjestelmille että tilaisuutena tavara- ja palvelusektorille. EU päätti vuonna 2011 panostaa ”aikuisiin” (1) ja määritti viisi strategista linjausta tavoitteenaan ”työpaikkoja luova” talous ja aikuisten yleissivistävän ja ammatillisen koulutustarjonnan laadun ja tehokkuuden parantaminen.

2.4

Komitea panee merkille, että tämä ei koskenut suoraan senioreja.

2.5

Suuret ikäluokat (joilla tarkoitetaan heti toisen maailmansodan jälkeen syntyneitä ikäluokkia) eli ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole kokenut sotaa yhteisellä maaperällään, ovat yhdessä vanhempiensa kanssa kuuluneet historian Eurooppa-myönteisimpiin ikäluokkiin. Heitä pidetään nyt ”senioreina”. Euroopan komissio toteaa helmikuussa 2015 julkaisemassaan tausta-asiakirjassa Growing the European Silver Economy, että senioritalouden tarkoituksena on kattaa yli 50-vuotiaiden tarpeet. Tämä väestöryhmä jaetaan joskus kolmeen alaryhmään: työelämässä aktiiviset, haavoittuvassa asemassa olevat ja henkilöt, jotka eivät tule itsenäisesti toimeen. ETSK käyttää myös tätä määritelmää, joka osoittaa perustelluksi sen ehdotuksen muuttaa ”senioreihin” sovellettavaa lähestymistapaa siten, että heihin suhtaudutaan kasvutalouden toimijoina.

2.6

Väestön ikääntyminen merkitsee iäkkäiden osuuden kasvua väestössä syntyvyyden ja kuolleisuuden laskun vuoksi. Japanilaiset ovat muita edellä ikääntymiskehityksessä (Étude comparative du marché des seniors français et japonais – Opportunités croisées, David Barboni, Eurasiam, sarjajulkaisu Management no 001, 2007). He ovat luoneet erityisen seniorien kulutusmallin hyvinvoinnin, terveyden, rahoituksen, vakuutusten, vähittäiskaupan ja matkailun aloilla. Tieto- ja viestintäteknologia on puolestaan sisällytetty markkinatuotteisiin, jotka auttavat parantaman elämänlaatua. Tuotteet on kohdennettu ”seniorikuluttajille” eikä niinkään digitaalisen yhteiskunnan ”senioritoimijoille”, ja tarkoituksena on näin hankkia lyhyellä aikavälillä voittoa tuottajille. Tämä on tärkeää, mutta pelkistävää.

2.7

EU:n suurista ikäluokista ei ole tullut vain seniorikuluttajia. Näiden ikäluokkien miehistä ja naisista suuri osa on ollut – ensimmäistä kertaa historiassa – opiskelijoita ja sen jälkeen aktiivisia työelämässä ja tuottavassa työssä. Monet heistä pystyvät nyt valitsemaan, haluavatko jatkaa aktiivisina markkinataloudessa vai sosiaalisessa ja yhteisvastuullisessa taloudessa.

2.8

Joskus ajatellaan, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto on heille hidasta ja vaikeaa. He ovat kuitenkin olleet usein ensimmäisinä käyttämässä sitä ja jopa luomassa uutta (The Seven Myths of Population Aging, Julika Erfurt et al., Accenture, helmikuu 2012). Ranskassa vuonna 2010 yli 16 prosenttia uusista yrityksistä oli yli 50-vuotiaiden perustamia, ja niistä lähes joka toinen perustettiin omalla rahoituksella. Yli 50-vuotiaat senioreiksi luokiteltavat ovat siis palkansaajia, työnhakijoita, edelleen aktiivisia yrittäjiä ja jopa eläkeläisiä (ks. Yann Le Galèsin artikkeli, Le Figaro, 27. huhtikuuta 2012).

2.9

Vasta ikääntymistä koskevan vuoden 2002 YK:n julistuksen ja kansainvälisen toimintasuunnitelman sekä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta 2012 koskevan neuvoston julistuksen jälkeen EU:ssa on puhuttu ”senioritaloudesta”. Lisäksi komissio on todennut, että on tehtävä kaikki mahdollinen hyvän vanhenemisen puolesta muun muassa tieto- ja viestintätekniikan avulla ja että unionille tarjoutuu tässä tilaisuus ottaa johtava rooli. Komission mukaan senioritaloudella tarkoitetaan väestön ikääntymiseen ja yli 50-vuotiaiden tarpeisiin liittyvien kulutusmenojen ja julkisten menojen avaamia taloudellisia näkymiä (ks. Euroopan komission internetsivusto Silver economy).

2.10

Komitea katsoo, että hyvinvointi, itsenäisyys, riippuvuus ja markkinat ovat toki huomioon otettavia asioita. Eurooppalaisia senioreita on kuitenkin lähes 125 miljoonaa: he ovat oman elämänsä, talouden ja kasvun toimijoita, ja tietoteknologian tulee olla osa heidän elämäänsä kuten muidenkin ”aktiivisten” kansalaisten elämää.

2.11

Tästä syystä komitea pitää tärkeänä ja tarpeellisena lähestymistapaa, jossa ikä nähdään elämänvaiheiden jatkumona ilman raja-aitoja: senioria, joka on säilyttänyt terveytensä ja jolla on omat digitaaliset kokemuksensa ja taitonsa, ei voida erottaa muista arvoketjun toimijoista. Seniorit on nähtävä dynaamisesta ja osallistavasta näkökulmasta eikä vain elämänsä viimeisessä vaiheessa olevina kansalaisina, eikä digitaalista tarjontaa saa rajata teknis-lääkinnällisiin apukeinoihin.

2.12

Tämä ei millään tavalla rajoita oikeutta eläkkeeseen (perusoikeuskirjan 25 ja 34 artikla, EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 ja 156 artikla) tai vaikuta eläkejärjestelmiin, jotka ovat erilaisia kussakin jäsenvaltiossa.

2.13

Kokonaisvaltainen, osallistava lähestymistapa voisi antaa kaikille ”ikääntyneille” eurooppalaisille varmuuden siitä, että digitaalinen innovointi koskee myös heitä. Komitea katsoo, että unioni voi saada toivomansa johtoaseman senioritaloudessa, jos vastuuta otetaan kaikilla tasoilla.

3.1.1

Suurilla ikäluokilla, joista on tullut ikäihmisiä, on käytettävissään työkalu: uuden teknologian vallankumous. Olisi kiireellisesti nähtävä pelkkiä ”markkinoita” pidemmälle ja laajemmalle ja huolehdittava siitä, ettei kukaan jää sivuun tietoteknologian osaamisen ja käytön kehityksestä, sillä tietoverkko ulottuu kaikkialle. EU:ta vetävät eri suuntiin eurooppalaisen yhteentoimivuuden tarve ja suojelun tarve hyvin erilaisissa tilanteissa olevissa jäsenvaltioissa. Komission huhtikuussa 2016 antamissa tiedonannoissa (COM(2016) 176, 178 ja 179 final) käsitellään kuitenkin vain teknisiä näkökohtia eikä lainkaan sosiaalista puolta. Komission kesäkuussa 2016 antamassa tiedonannossa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016) 381/2) ja ehdotuksessa neuvoston suositukseksi taitotakuun perustamisesta (COM(2016) 382/2) on asetettu tavoitteeksi työllistettävyys ja tuottavuus. Niissä ei mainita senioreita ja käsitellään digitaalialaakin vain suppeasti. Komitea toivoo, että EU:n kesäkuisessa ministerineuvostossa ja joulukuun 2016 huippukokouksessa, joissa on tarkoitus käsitellä ikäihmisiin liittyviä kysymyksiä, voidaan edistää ikääntyneiden digitaalista osallisuutta ja heidän elin- ja työolojensa kohentamista, sillä tämä on tarpeen digitalisoinnin ja väestörakenteessa tapahtuvan muutoksen hallinnoimiseksi.

3.1.2

Yhteenkuuluvuuden parantamiseksi ja helppotajuisen tiedon jakamiseksi senioreille ja kaikille muille väestönosille komitea toivoo, että kaikki digitaalialaan liittyvät tähän mennessä hyväksytyt EU:n tekstit julkaistaan koosteen muodossa ja että harkitaan monikielisyyttä noudattavan keskitetyn digitaalisen palvelupisteen perustamista.

3.2.1

Digitaaliteknologia avaa mahdollisuuden oppimiseen ja aktiiviseen elämään, erityisesti ikääntyneille, joiden liikkuminen on rajoittunutta. Se auttaa välttymään eristäytymiseltä ja helpottaa osaamisen siirtoa. Se voi johtaa sukupolvien välisten opastusroolien vaihtumiseen ja häivyttää iästä johtuvat jakolinjat.

3.3.1

Komitea on julkaissut useita lausuntoja digitaalisen edistyksen teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista näkökohdista: infrastruktuurista, oikeuksista, kustannuksista, etälääketieteestä, sähköisestä terveydenhuollosta (e-health), aktiivisena ikääntymisestä, verkkorikollisuudesta, älykkäistä kaupungeista/liikkuvuudesta/saarista, internetin neutraaliudesta jne.

3.3.2

Komission tulisi osallistaa kaikki sukupolvet ilman maantieteellisiä jakoja ja ennakoida pitkän aikavälin kehitystä (2060), sillä ikääntymisvauhti (3) kiihtyy kaikissa jäsenvaltioissa.

3.3.3

Komissio toteaa 19. huhtikuuta 2016 antamissaan tiedonannoissa (4), että se aikoo käsitellä tieto- ja viestintätekniikan standardointia, joka on ”sisämarkkinoiden ratkaiseva osatekijä”, sekä yritysten digitalisointia ja pilvipalveluita.

3.3.4

Puheenjohtajavaltiot Alankomaat ja Slovakia ovat pyytäneet komitealta valmistelevaa lausuntoa sosiaalisista seurauksista eli työsuhteiden luonteen kehittymisestä ja vaikutuksesta kohtuullisen palkan säilyttämiseen sekä teknisen kehityksen vaikutuksista sosiaaliturvajärjestelmään ja työlainsäädäntöön. ETSK antoi asiasta lausunnon 26. toukokuuta 2016.

3.3.5

Päätöslauselmassaan (19. tammikuuta 2016) digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (kohta 80) Euroopan parlamentti kannustaa komissiota ”perustamaan asianosaisten muodostaman ryhmän, joka on vastuussa jakamistalouteen liittyvien parhaiden käytäntöjen edistämisestä”. ETSK käyttää tästä myös nimitystä ”vuorovaikutustalous”. Sen olemassaolo on suurelta osin riippuvainen digitaaliteknologiasta. Kansalaisyhteiskunnan edustaminen on tyypillisesti sellainen tehtävä, jonka seniorit voivat hoitaa. ETSK haluaa olla mukana tässä aloitteessa.

3.4.1

Massadata, pilvipalvelut, esineiden internet, 3D-tulostus ja muut teknologiat, jotka ovat ilmaantuneet internetin levittäydyttyä äkillisesti nykypäivän arkielämään, ovat herättäneet lamaannuttavia pelkoja, joista osa on edelleen hyvin yleisiä. Seniorit ovat niille alttiimpia kuin ”digitaaliajan lapset”. He törmäävät muun muassa seuraaviin esteisiin:

3.4.2

Komitea pitää Euroopan parlamentin tapaan ”kansalaisten ja yritysten luottamusta digitaaliseen ympäristöön olennaisena digitaalitalouden innovoinnin ja kasvun täysipainoisen hyödyntämisen kannalta”.

3.4.3

Kriisitilanne ja poikkeustilatoimenpiteet vahvistavat tunnetta siitä, että vapaudet ovat vaarassa että valvonta ulottuu kaikkialle. Ne lisäävät myös verkkorikollisuuden riskeihin liittyvää pelkoa.

3.4.4

Jäsenvaltioissa ja unionin tasolla olemassa olevat suojelusäännökset tunnetaan huonosti. Näiden koulujärjestelmän ulkopuolella olevien väestönosien valistaminen kuitenkaan pelottelematta heitä sekä tiedotus ja koulutus auttaisivat edistymään ja lieventämään tiedon epäsymmetriaa suurten, lähes aina ulkomaisten operaattoreiden ja yksittäisten käyttäjien välillä.

3.5.1.2.1

Uudenlaisessa kokonaisvaltaisessa hallintatavassa voitaisiin luoda aktiivista solidaarisuutta sukupolvien välille ja kestävää kehitystä sosiaaliselle sektorille.

3.5.1.3.1

Digitaaliseen kehitykseen osoitetaan erityisiä määrärahoja (tutkimus, laajakaista, älykkäät tekniikat) sekä rakennerahastojen ja erityisohjelmien varoja. EU:n johtoaseman säilyttämiseen tarvittavien investointien määrää ei ole kuitenkaan laskettu, vaikka Euroopan väestön tarpeet alakoulusta seniori-ikään asti – elinikäisen oppimisen kautta – olisi syytä esittää lukumääräisesti. On tärkeää varmistaa, ettei myönnettyyn rahoitukseen sovelleta julkisen talouden säästövaatimuksia. On myös syytä poistaa esteet, jotka rajoittavat seniorien mahdollisuuksia saada yksityistä lainaa (pankkilainaa) (6).

3.5.1.3.2

Komissio ehdottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Komitea suhtautuu tähän varovaisesti, sillä riski on aina sama: yksityinen sektori osallistuu vain, jos sen on mahdollista saada voittoa, korkokulut lisäävät julkista velkaa ja lisäksi osa julkisesta omaisuudesta on yksityistetty.

3.6.1

ETSK on jo ehdottanut, että pääsy internetiin luokiteltaisiin yleispalvelun piiriin kuuluvaksi oikeudeksi, ja se on korostanut kohtuuhintaisuuden tärkeyttä sosiaalisen ja maantieteellisen eriarvoisuuden torjumiseksi. Senioreille suunnatut julkiset tilat, joissa internetiä voisi käyttää vapaasti, olisivat oikeansuuntaisia toimia.

Julkisten palvelujen tulee luonnollisesti kattaa senioreihin liittyvät alat, joita ovat liikenne, terveys, postipalvelu, yleishyödylliset palvelut, yleishyödylliset taloudelliset palvelut, yleishyödylliset sosiaalipalvelut, yleishyödylliset taloudelliset sosiaalipalvelut jne.

3.6.2

Valtion ja alueviranomaisten tulee huolehtia siitä, että seniorit omaksuvat uusia digitaalisten tietojen suojaus- ja turvaamiskäytäntöjä. Sosiaalisen osallisuuden ja digitaalisen osallisuuden kytkeminen erottamattomasti toisiinsa on sitäkin tärkeämpää, kun itsenäisyys vähenee. Aluetaso helpottaa tämänsuuntaista kehitystä läheisyytensä ansiosta. ETSK peräänkuuluttaa ”kansalaispalvelua” digitaalisen lukutaidottomuuden torjumiseksi.

3.6.3

3.6.4

Seniorien osallistaminen: Jäsenvaltioiden tulisi ilmoittaa kansalaisilleen kaikista senioreille tarjolla olevista digitaalialan koulutusmahdollisuuksista. Tiedotusvälineissä voitaisiin järjestää sitä varten tiedotuskampanjoita.

3.6.4.2

Seniorit tarvitsevat uusia digitaalisia taitoja tai niiden ylläpitämistä. Kansalaisjärjestöjen toiminta alalla on tärkeää, mutta se ei riitä. Senioreiden tulee saada tunnustus pätevyydestään ja mahdollisuus jatkaa oppimista koko elämän ajan. Esimerkiksi Slovakiassa on 18 ikäihmisten yliopistoa ja lukuisia alimman koulutustason ikäihmisille tarkoitettua opistoa.

3.6.4.3

Käytännön oppiminen ja digitaalisen lukutaidon hankkiminen: Komitea toistaa kehotuksensa edistää kaikille unionin kansalaisille ja erityisesti muita heikommassa asemassa oleville tarjottavaa media- ja internetkoulutusta (7) ja on tyytyväinen ”suuren koalition” perustamiseen Euroopan tasolle digitaalialan työllisyyden edistämiseksi. Komitea korostaa, että monet toimijat osallistuvat koulutuksiin.

3.6.4.4

Komitea katsoo, että komission kannattaisi työskennellä jäsenvaltioiden ja yliopistojen kanssa seniorien osaamistarpeiden ja niihin soveltuvien vastauskeinojen kartoittamiseksi esimerkiksi luomalla institutionaaliset yhteydet yliopistoihin, jotta seniorit pääsisivät helpommin verkkokursseille (verkossa avoimet massakurssit, MOOC).

3.6.5

3.6.5.1

Euroopan parlamentin tapaan (8) komitea tunnustaa tarpeen luopua stereotypioista ja korostaa ”naisten merkittävää potentiaalia innovoijina ja yrittäjinä ja tärkeää roolia, joka heillä voisi olla digitalisoitumiskehityksessä”. Komitea antaa tukensa ”naisten tietoyhteiskuntaan integroitumiselle ja osallistumiselle”. Komitea tiedostaa, että naissenioreilla on usein ollut katkonainen ura ja he kärsivät eläkeläisinä miehiä useammin köyhyydestä. Tämä seikka on otettava huomioon toimenpiteissä, jotka koskevat naisten integroimista seniorien digitaalimaailmaan.

3.6.5.2

Samoin komitea ”ottaa huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalin varmistettaessa kaikkien kansalaisten, myös henkilöiden, joilla on erityistarpeita, iäkkäiden, vähemmistöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien kansalaisten, saavutettavuus ja osallistuminen digitaalisen talouden kaikkien näkökohtien suhteen” (9) mutta toivoisi mieluummin, että ”iäkkäitä” pidettäisiin edelleen talouden toimijoina ilman leimaamista ja luokittelua ”erityistarpeita” omaavien ryhmään.

3.6.5.3

Komitea on ilmaissut kannattavansa saavutettavuutta koskevaa direktiiviehdotusta (10) ja pitää valitettavana, että se on laadittu niin myöhään ja että Marrakeshin sopimusta ei ole ratifioitu. Komitea katsoo, että saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalialalla sekä aineellista puolta (laitteita) että ohjelmistoja. Komitea toivoo helpommin käytettäviä laitteita senioreille sekä paremmin soveltuvia ja monikielisiä ohjelmistoja sekä julkisia digitaalitiloja, joissa luodaan yhteyksiä ihmisten välille. Sosiaaliset kontaktit ovat elintärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.

3.6.6

ETSK suosittaa, että EU:n Erasmus+-ohjelmaan lisätään senioreille suunnattu osio. Se voisi olla hyvien käytänteiden vaihtofoorumi, jonka nimeksi sopisi esimerkiksi SENEQUE (Erasmusta vastaava seniorifoorumi).

3.6.7

Kannustaminen digitaaliseen luovuuteen ja innovointiin kaikenikäisenä: Seniorit tuntevat parhaiten omat tarpeensa ja voivat näin tukea yksittäisiä avustajia ja organisaatioita.

—

ETSK ehdottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, jossa tuotetaan inhimillistä pääomaa: tieto- ja viestintätekniikan suuryritykset järjestävät osana yritysten yhteiskuntavastuupolitiikkaa ilmaisia kursseja, joilla tuetaan eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä ja joita tarjotaan kaikille senioreille kaikissa EU:n julkisissa kouluissa kouluajan ulkopuolella.

—

EU:ssa on digitaalisen osaamisen vaje (900 000 avointa työpaikkaa) (11). Iäkkäiden työntekijöiden uudelleenkoulutus voisi auttaa parantamaan tilannetta, jota on arvioitava suhteessa maailmanlaajuiseen kilpailuun. Digitaalisen yrittäjyyden, koulutuksen ja nuorten yritysten kannustaminen ja kaikkien osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen edellyttävät huomattavia julkisia investointeja.

—

Massatyöttömyystilanteessa nk. talous 4.0 mahdollistaa senioreille verkostojen muodostamisen ja uusien yritysten perustamisen sekä tarjoaa pysyviä korkean lisäarvon työpaikkoja, joita ei voida siirtää muualle. Näitä ovat esimerkiksi henkilöpalveluihin ja terveyteen, itsenäisyyden tukemiseen ja ennaltaehkäisypolitiikkaan liittyvät työpaikat (12).

—

EU ei ole vuorovaikutustalouden eri muotojen yhteydessä määrittänyt selvästi periaatekantaansa hallitsevan aseman väärinkäytöstä ja sen yhteensopivuudesta nk. sosiaalisen markkinatalouden tavoitteen kanssa, vaikka yhä suurempi osa asianomaisesta työvoimasta on tosiasiassa työlainsäädännön näkökulmasta lainsuojatonta. Digitalisoinnin vaikutukset sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen uhkaavat kohdistua senioriväestöön muita enemmän.

3.8.1

Digitalisointi mahdollistaa yhtäaikaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvan lähestymistavan sosiaalisiin suhteisiin ja etenkin siihen, miten määritellään ”seniori”.

3.8.2

Vuorovaikutustalous voi lähentää ihmisiä, kun oppimistavat suosivat kaikenlaisia älykkyyden muotoja ja kun innovatiiviset terveysratkaisut mahdollistavat vammaisille tai iäkkäille täysimääräisen osallistumisen sosiaaliseen rakenteeseen sekä nopealiikkeisyyden vaikka fyysinen liikkuvuus onkin rajoittunutta (läsnäolo kaikkialla).

3.8.3

Työelämän suhderakenteet kuitenkin muuttuvat. Digitaaliteknologia mullistaa ikääntyvissä yhteiskunnissa solidaarisuusjärjestelmät, joille eurooppalaisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuus on toisen maailmansodan jälkeen perustunut ja jotka ovat lieventäneet kriisien vaikutuksia (kuten vuonna 2008).

3.8.4

”Vallankumous 4.0”, toimiminen verkossa, seniorien määrän kasvu ja rajojen häivyttäminen horjuttavat työntekijöiden ja työnantajien hierarkiasuhteita. Samaan aikaan noin 10 prosenttia e-senioreista on verkossa mutta köyhiä, ja heistä saattaa tulla entisenkaltaisia ”vanhuksia”, jotka eivät pysty huolehtimaan omasta toimentulostaan (ydinperheet) kuten aiemmilla vuosisadoilla. Ovatko sukupolvenvaihdokset, joissa myös osaaminen siirtyy, tällöin mahdollisia?

3.8.5

Eläkejärjestelmien säilyttäminen on elintärkeää kaikille avoimen, osallistavan digitaalisen sosiaalisen markkinatalouden (13) kannalta. Järjestelmien on viimeistään vuonna 2060 perustuttava muihin rakenteisiin kuin palkkatyöhön, kuitenkin niin, että vältetään eläkerahastoihin liittyviä riskejä. Perusteellinen pohdinta maksujen laskentaperusteista ja vaurauden uudelleenjakamisesta onkin tarpeen suhtautumisen ja ajattelutapojen muutoksen pohjustamiseksi.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/35

Esittelijä:

Antonio LONGO

1.1

Nyt kun on kulunut neljä vuotta eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen voimaantulosta, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa jälleen kansalaisten keskeistä asemaa Eurooppa-hankkeessa ja kansalaisaloitteen kykyä kuroa umpeen demokratiavajetta tukemalla aktiivista kansalaisuutta ja osallistavaa demokratiaa.

1.2

Komitea yhtyy Euroopan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen ilmaisemiin kantoihin ja katsoo, ettei eurooppalaisen kansalaisaloitteen koko potentiaali ole päässyt esiin tarkistamista kaipaavan asetuksen takia.

1.3

ETSK on itse asiassa törmännyt huomattaviin teknisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin ongelmiin sekä ilmeiseen Euroopan komission toimivaltuuksien kasaantumiseen, joka estää aloitteen täyden hyödyntämisen ja täytäntöönpanon sekä vaatimukset täyttävien aloitteiden seurannan.

1.4

Komitea ehdottaa asetuksen tarkistusta silmällä pitäen seuraavaa:

1.4.1

Sallitaan kansalaistoimikuntien aloittaa tuenilmausten kerääminen itse valitsemanaan ajankohtana.

1.4.2

Tunnustetaan kansalaistoimikunnat oikeudellisesti, jotta rajoitetaan järjestäjien rikosoikeudellinen vastuu koskemaan tahallista toimintaa ja vakavaa huolimattomuutta samoin kuin direktiivissä 2008/99/EY ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin.

1.4.3

Perustetaan sekä fyysinen että verkossa toimiva keskitetty asiointipiste, josta kansalaiset voivat saada tietoa ja opastusta aloitteen tekemistä varten.

1.4.4

Tutkitaan ehdotuksia eurooppalaisen kansalaisaloitteen tukemisen ja sellaiseen osallistumisen vähimmäisikärajan laskemisesta; parlamentti ja alueiden komitea ovat esittäneet tätä.

1.4.5

Ratkaistaan ilmeinen eturistiriita komission sisällä erottamalla toisistaan institutionaalisen neuvonantajan ja ”tuomarin” tehtävät. ETSK toistaa olevansa halukas jatkamaan jo tehtyihin aloitteisiin liittyvää toimintaansa. Komitea soveltuu mahdollisesti myös hoitamaan aloitteiden edistäjän ja institutionaalisen neuvonantajan tehtäviä.

1.4.6

Varmistetaan vaatimukset täyttävien aloitteiden asianmukainen seuranta ja kannustetaan komissiota laatimaan säädösehdotus 12 kuukauden kuluessa kampanjan päättymisestä tai perustelemaan asianmukaisesti päätöksensä olla esittämättä ehdotusta. Jos ehdotusta ei esitetä, komitea toivoo, että Euroopan parlamentti painostaisi komissiota EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla.

1.5

ETSK korostaa, että osa ongelmista ei edellytä asetuksen tarkistamista ja niihin olisikin puututtava heti, jotta mahdollisten aloitteentekijöiden into ei laantuisi. Komitea toivoo, että välineen tehostamiseksi ja käyttäjäystävällisyyden varmistamiseksi toteutettaisiin seuraavaa:

1.5.1

Komission tulee noudattaa rekisteröintiprosessin avoimuuden lisäämiseksi selkeitä ja yksinkertaisia menettelyjä sekä antaa seikkaperäisiä vastauksia ja ratkaisuehdotuksia sellaisten aloitteiden kohdalla, joiden ei katsota täyttävän kelpoisuusehtoja, jotta toimikunnat voivat muokata niitä ja esittää ne uudelleen.

1.5.2

Komission on jatkettava neuvotteluja jäsenvaltioiden kanssa tietojen keruuta koskevan kansallisten sääntöjen järjestelmän yksinkertaistamiseksi, karsimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että henkilöasiakirjojen vaatimista rajoitettaisiin ja että kaikki kansalaiset voisivat allekirjoittaa aloitteita asuinmaassaan.

1.5.3

Verkossa toteutettavaa tuenilmausten keruuta varten kehitetystä maksuttomasta ohjelmistosta (1) on tehtävä pysyvä, jotta yksinkertaistetaan tuenilmausten keruuta ja luettelointia sekä jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaa tuenilmausten tarkistusta. On myös toivottavaa varmistaa vammaisten mahdollisuudet käyttää kyseistä välinettä.

1.6

Komitea suosittaa yleisemmin, eurooppalaisen kansalaisaloitteen yleistymisen ja vakiintumisen kannalta, seuraavaa:

1.6.1

Tehostetaan kansalaisten valistamista ja valveuttamista eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta järjestämällä nimenomaan tätä aihetta käsitteleviä kampanjoita, joiden yhteydessä kansalaistoimikunnat voivat välittää allekirjoittajille tietoa saavutetuista tuloksista, ja ennen kaikkea lisäämällä komission osallistumista vaatimukset täyttävien aloitteiden jatkotoimien tuomiseen esille julkisuudessa.

1.6.2

Varmistetaan monikielisyys ja tutkitaan uusia tapoja yhdistää verkossa toteutettava allekirjoitusten kerääminen ja sosiaalinen ja digitaalinen media, jotta saavutettaisiin yhä laajempi yleisö.

1.6.3

Pyritään siihen, että periaatteessa kuka tahansa EU-kansalainen voi tehdä eurooppalaisen kansalaisaloitteen, varmistamalla mahdollisuus saada tukea välttämättömiin kampanjakustannuksiin, kun aloite on virallisesti rekisteröity.

1.7

ETSK ehdottaa, että perustetaan institutionaalinen eurooppalaisen kansalaisosallistumisen foorumi, joka voisi tarjota pysyvät puitteet keskustelulle komitean yhteydessä Euroopan muuttoliikefoorumin tapaan. Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivään liittyen jo aloitettua toimintaa. Komitea voisi esittää nimenomaan tätä asiaa koskevan yksityiskohtaisemman ehdotuksen erityisessä oma-aloitteisessa lausunnossa.

2.1

EU:n kansalaisten oikeus tehdä aloitteita otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksessa (2); kyse on innovatiivisesta rajatylittävän osallistavan demokratian välineestä. Sen avulla miljoona EU-kansalaista vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta voi pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen EU:n toimivaltaan kuuluvasta aiheesta. Kansalaiset kutsutaan tällä tavoin aktiivisesti mukaan EU:n päätöksentekoon tarjoamalla heille oikeus tehdä epäsuorasti lainsäädäntöaloitteita.

2.2

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemistä koskevat vaatimukset ja menettelyt on vahvistettu 16. helmikuuta 2011 annetussa EU:n asetuksessa (3), joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012.

2.3

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen voi järjestää tai allekirjoittaa kuka tahansa EU-kansalainen, joka on ikänsä puolesta oikeutettu äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (4). Organisaatiot eivät voi tehdä kansalaisaloitteita, mutta ne voivat tukea ja rahoittaa niitä, kunhan ne tekevät sen täysin avoimesti.

2.4

Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva menettely on tiivistetysti kolmivaiheinen:

2.4.1

Käynnistysvaiheessa perustetaan kansalaistoimikunta (5), rekisteröidään aloite virallisesti (6), mikä edellyttää komission tekemää kelpoisuusehtojen täyttymisen arviointia (7), ja hyväksytään online-keruujärjestelmä (8).

2.4.2

Keruuvaiheessa on kerättävä 12 kuukauden kuluessa yhteensä miljoona tuenilmausta (allekirjoitusta) vähintään seitsemässä EU-maassa (9). Tulokselle tarvitaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vahvistus (10).

2.4.3

Toimittamisvaiheessa komissio tutkii aloitteen, kun se on ensin tavannut järjestäjät ja Euroopan parlamentissa on järjestetty aiheesta julkinen kuulemistilaisuus. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa vastauksensa aihetta käsittelevän tiedonannon muodossa ja päättää, hyväksyykö se ehdotuksen ja käynnistääkö se siten lainsäädäntömenettelyn.

3.1

Tähän mennessä eurooppalaisen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli kuusi miljoonaa EU-kansalaista. Aloitteita on tehty 56, mutta komissio on rekisteröinyt vain 36 aloitetta ja vain kolmeen niistä on saatu vähintään miljoona allekirjoitusta (11). Vaatimukset täyttäneistä aloitteista yksikään ei ole johtanut uuteen säädösehdotukseen, mutta eräissä tapauksissa Euroopan komissio on ottanut huomioon suuren yleisön kannan tiettyihin näkökohtiin.

3.2

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen uskottavuutta ovat murentaneet huomattavat tekniset, oikeudelliset ja hallinnolliset ongelmat, joihin järjestäjät ovat törmänneet, sekä vaatimukset täyttävien aloitteiden vähäinen vaikutus lainsäädäntöön. Ilmiö näkyy selvästi siitä, että rekisteröityjen aloitteiden määrä romahti vuoden 2012 kuudestatoista viiteen vuonna 2015 (12) ja että tuenilmauksia saatiin vuonna 2012 yli viisi miljoonaa mutta vuonna 2015 enää vain muutamia tuhansia (13).

3.3

Monet järjestäjät ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat (14) ovat kuluneiden neljän vuoden aikana valittaneet tämän selkeäksi, yksinkertaiseksi ja käyttäjäystävälliseksi tarkoitetun välineen puutteita ja joustamattomuutta. Suuntaus vahvistui ETSK:n 22. helmikuuta 2016 järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa.

3.4

Euroopan parlamentti julkaisi helmikuussa 2015, kolmisen vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen, tutkimuksen (15) asetuksen täytäntöönpanotilanteesta ja toivoi säädöksen tarkistamista. Tutkimuksen päätelmät sisällytettiin lokakuussa 2015 annettuun päätöslauselmaan (16), jossa Euroopan parlamentti välitti tarkistamispyynnön virallisesti komissiolle esittäen selkeitä ja yksityiskohtaisia ehdotuksia.

3.5

Euroopan oikeusasiamies tutki eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvän menettelyn toimivuutta sekä komission roolia ja tehtäviä menettelyn yhteydessä ja esitti maaliskuussa 2015 yksitoista ohjetta aloitteen parantamiseksi (17).

3.6

Alueiden komitea antoi lokakuussa 2015 lausunnon, jossa niin ikään puolletaan asetuksen pikaista ja tuntuvaa tarkistamista (18).

3.7

Komissio julkaisi asetuksen muuttamista koskevien lukuisten pyyntöjen johdosta asetuksen mukaisesti huhtikuussa 2015 kertomuksen (19) siihenastisista tuloksista ja myöhemmin, helmikuussa 2016, asiakirjan (20) Euroopan parlamentin esittämien ehdotusten jatkotoimista. Komissio pani molemmissa asiakirjoissa merkille eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tekijöiden kohtaamat ongelmat ja hyväksyi sen, että voimassa olevan sääntelykehyksen täytäntöönpanossa on parantamisen varaa, mutta se on useaan otteeseen ilmaissut pitävänsä täysin mahdottomana tarkistaa nykyistä asetusta pikaisesti.

3.8

EU:n toimielimet, järjestäjät ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat nykyisin laajalti sitä mieltä, että vaikka eräitä myönteisiä tuloksia on saatu, läheskään kaikkia eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarjoamia politiikkaehdotusten tekemiseen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty.

3.9

Suurimmat toimielinten ja sidosryhmien yhdenmukaisesti esille tuomat ongelmat ovat seuraavat:

3.9.1

Kansalaiset ja jäsenvaltioissa toimivat elimet eivät juurikaan tunne eurooppalaista kansalaisaloitetta eivätkä ole tietoisia kyseisestä välineestä (21).

3.9.2

Kansalaistoimikunnat ovat törmänneet rekisteröintivaiheessa ja tuenilmausten keruuvaiheessa lukuisiin teknisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin esteisiin, jotka ovat haitanneet aloitteiden onnistumista.

3.9.3

Aloitteen allekirjoittamisesta kiinnostuneet kansalaiset ovat törmänneet lukuisiin ongelmiin tietojen käsittelyä koskevien maakohtaisten lainsäädäntöjen takia.

3.9.4

Komissio ei ole ottanut harvoja vaatimukset täyttäneitä aloitteita tarkasteltavaksi uusien säädösehdotusten laatimista varten vaan ainoastaan aloitteisiin välillisesti liittyvien säädösehdotusten yhteydessä.

3.10

Kansalaistoimikunnat ovat kohdanneet pääasiassa seuraavanlaisia ongelmia:

3.10.1

Kansalaistoimikuntia ei ole tunnustettu oikeudellisesti, mikä haittaa keskeisiä eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyviä käytännön toimia, kuten rahoituksen kokoamista ja jo pelkästään käyttötilin avaamista. Lisäksi se, että aloitteen tekijät ovat henkilökohtaisesti vastuussa eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”järjestämisessä aiheuttamastaan vahingosta” (22), laimentaa intoa tehdä aloitteita.

3.10.2

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen kelpoisuusperusteita sovelletaan liian tiukasti. Euroopan komissio on luokitellut noin 40 % aloitteista hyväksymiskelvottomiksi menettelyn ensimmäisessä vaiheessa eli aloitetta rekisteröitäessä (23). Euroopan parlamentin mukaan komission sisäistä eturistiriitaa on syytä selvittää tarkemmin: komission tehtävänä on yhtäältä informoida järjestäjiä ja arvioida aloitteen kelpoisuutta, mutta toisaalta se on myös aloitteen vastaanottaja (24).

3.10.3

Toimet limittyvät eurooppalaisen kansalaisaloitteen menettelyaikataulussa. Aika, joka kuluu online-keruujärjestelmän hyväksyttämiseen kussakin jäsenvaltiossa, on pois siitä jo sinänsä lyhyestä 12 kuukauden määräajasta, jonka kuluessa tuenilmaukset on kerättävä.

3.10.4

Komissiolta ei saada riittävästi tukea etenkään aloitteen käynnistys- ja tekovaiheissa. Erityisesti olisi pohdittava verkkotallennuspalvelua ja verkossa tapahtuvaa keruuta varten tarkoitettua ohjelmistoa, jotka komissio tarjoaa maksutta, sekä vaikeuksia, joita järjestäjillä on asiakirjojen laatimisessa ja levittämisessä eri kielillä.

3.10.5

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekeminen on kallista. Tästä on osoituksena se, että vaatimukset täyttäneistä aloitteista kolme sai toimintaansa teknistä, organisatorista ja rahallista tukea suurilta kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta. Monet järjestäjät ovat korostaneet, että EU:n tasolta tulisi saada lisää tukea kampanjoiden käynnistämiseen, jotta eurooppalaisen kansalaisaloitteen perusperiaate ei vääristyisi.

3.10.6

Henkilötietojen keruuseen ja hallinnointiin liittyvät menettelyt ovat liian jäykkiä. Tätä asiaa koskevat säännökset ovat eräissä jäsenvaltioissa entisestään laimentaneet intoa järjestää uusia aloitteita ja osallistua niihin. Eräiden maiden tietojenkeruulainsäädännön mukaan huomioon voidaan ottaa vain kyseisen valtion alueella asuvilta kansalaisilta saadut allekirjoitukset, mikä vie käytännössä osallistumisoikeuden yhdeltätoista miljoonalta ihmiseltä (25).

3.10.7

Aloitteiden tekijät eivät voi juurikaan osallistua jatkotoimiin. Vaatimukset täyttäneiden aloitteiden seuranta on vähäistä, eivätkä tapaamiset ja kuulemistilaisuudet näytä olevan riittäviä, jotta komissio käynnistäisi konkreettisia lainsäädäntätoimia.

3.11

Vuosi 2016 on ratkaiseva eurooppalaisen kansalaisaloitteen mahdolliseen tarkistamiseen johtavan prosessin kannalta. ETSK antaa käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa panoksensa tähän prosessiin tiedostaen kyseisen tärkeän ja innovatiivisen välineen valtavan käyttämättömän potentiaalin EU:n päätöksentekoprosesseja ja aitoa EU-kansalaisuutta ajatellen.

4.1

EU:n toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välisenä yhdyssiteenä toimiva ETSK on osallistunut eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta käytävään keskusteluun alusta saakka, mistä ovat osoituksena komitean jo hyväksymät lausunnot (26) ja tätä asiaa käsittelevän väliaikaisen ryhmän perustaminen. Ryhmä seuraa aloiteoikeuden kehitystä ja täytäntöönpanoa jatkuvasti (27).

4.2

Lisäksi komitealla on aktiivinen rooli eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvässä prosessissa (28): se edistää aloitteiden tekemistä ja toimii myös institutionaalisena neuvonantajana. ETSK:n aloitteista ja tehtävistä palautettakoon mieliin seuraavat:

4.2.1

Vuosittain järjestetään eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivä, jonka yhteydessä arvioidaan kaikkien sidosryhmien kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tapahtuma helpottaa myös aloitteiden tekijöiden ja muiden sidosryhmien välistä hyvien käytänteiden vaihtoa ja verkottumista.

4.2.2

Komitea on perustanut asialle omistetun ”ECI helpdesk” -palvelupisteen, jonka kautta voi esimerkiksi pyytää sisältökuvausten käännöksiä EU:n virallisille kielille komission kelpuuttamista aloitteista.

4.2.3

Komitea tarjoaa käyttöön omia kokoustilojaan kampanjoiden näkyvyyden edistämiseksi.

4.2.4

Komitea on laatinut eurooppalaista kansalaisaloitetta esittelevän ja edistävän käytännön oppaan, josta on nyt julkaistu kolmas laitos (29). Komitea on lisäksi nostanut eurooppalaisen kansalaisaloitteen keskeiselle sijalle julkaisussaan ”Aktiivisen kansalaisen EU-passi” (30), jonka on tarkoitus tarjota EU-kansalaisille tietoa kaikista heidän oikeuksistaan ja edistää rajatylittävää osallistavaa demokratiaa.

4.2.5

Vuonna 2016 perustettiin julkinen eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevien akateemisten ja tieteellisten asiakirjojen arkisto, joka on maksutta kaikkien kansalaisten käytettävissä.

4.2.6

Kaikki menestyksekkäimmät rekisteröidyt aloitteet, jotka eivät ole ristiriidassa komitean lausunnoissa ilmaistun komitean virallisen linjan kanssa, esitellään täysistunnossa tai vaihtoehtoisesti jaostokokouksessa. Näin ETSK voi pysytellä neutraalina mutta tarjota aloitteille asianmukaisen näkyvyyden.

4.2.7

ETSK lähettää omia edustajiaan Euroopan parlamentissa järjestettäviin kuulemistilaisuuksiin, jotka liittyvät vaatimukset täyttäviin aloitteisiin. Niistä saadaan aineistoa komission suorittamaan aloitteiden analysointiin ja lähempään tarkasteluun.

5.1

ETSK tähdentää kannattavansa eurooppalaista kansalaisaloitetta. Neljä vuotta eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen voimaantulon jälkeen on nähtävissä rohkaisevaa kehitystä osallistumisaktiivisuudessa mutta myös valtava käyttämätön potentiaali. Komitea uskookin, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen asianmukainen ja kattava täytäntöönpano voi auttaa kuromaan umpeen kasvavaa kuilua kansalaisten ja Euroopan unionin välillä.

5.2

ETSK yhtyy Euroopan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen jo ilmaisemiin näkemyksiin, joiden mukaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanon osittaisuus ja suppeus johtuu monista eri seikoista. Kyse on etenkin teknisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista rajoituksista mutta myös ilmeisestä ”oikosulusta” institutionaalisessa toiminnassa Euroopan komission toimivaltuuksien ja tehtävien kasaantumisen takia.

5.3

ETSK katsoo myös, että komissio on onnistunut ratkaisemaan osan näistä ongelmista – ajatellaanpa esimerkiksi maksutonta ohjelmistoa verkossa tapahtuvaa keruuta varten – mutta osaa niistä ei valitettavasti voida ratkaista ilman itse asetuksen tarkistamista.

5.4

Komitea kehottaakin komissiota aktivoitumaan kahdella rintamalla: ryhtymään pikaisesti toimiin yksinkertaisimpien ja ilmeisimpien teknisten ja hallinnollisten ongelmien ratkaisemiseksi tai helpottamiseksi ja esittämään mahdollisimman ripeästi ehdotuksen edellä mainitun asetuksen tarkistamiseksi, jotta voidaan ratkaista monisyisemmät institutionaaliset, oikeudelliset ja organisatoriset ongelmat.

6.1

ETSK esittää eurooppalaisen kansalaisaloitteen yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi seuraavat asetuksen tarkistamiseen tähtäävät ehdotukset:

6.1.1

Kansalaistoimikuntien tulee voida aloittaa tuenilmausten kerääminen itse valitsemanaan ajankohtana. Toisin sanoen on olennaisen tärkeää varmistaa, että aikaa allekirjoitusten keräämiseen on tosiasiassa 12 kuukautta.

6.1.2

Kansalaistoimikunnat tulee tunnustaa oikeudellisesti antamalla niille tarvittaessa erityisasema, jotta rajoitetaan järjestäjien rikosoikeudellinen vastuu koskemaan tahallista toimintaa ja vakavaa huolimattomuutta samoin kuin direktiivissä 2008/99/EY ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin.

6.1.3

Perustetaan sekä fyysinen että verkossa toimiva keskitetty asiointipiste, josta asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat saada tietoa ja opastusta aloitteen tekemistä varten. Keskeistä on tarjota kansalaistoimikunnille riittävästi teknis-oikeudellista tukea, jotta niiden on helpompi esittää ehdotuksia ja yhä useampi aloite täyttäisi kelpoisuusehdot.

6.1.4

Tutkitaan ehdotuksia eurooppalaisen kansalaisaloitteen tukemisen ja sellaiseen osallistumisen vähimmäisikärajan laskemisesta; parlamentti ja alueiden komitea ovat esittäneet tätä. Näin nuorille tarjoutuisi tilaisuus osallistua aktiivisesti Euroopan unionin rakentamiseen.

6.1.5

Erotetaan toisistaan institutionaalisen neuvonantajan ja ”tuomarin” tehtävät, joita molempia hoitaa nykyisin komissio. Tämä on ratkaisevan tärkeää komission ilmeisen sisäisen eturistiriidan ratkaisemiseksi ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen täysimääräisen ja tehokkaan toteutuksen edistämiseksi.

6.1.5.1

ETSK vahvistaa olevansa halukas jatkamaan jo tehtyihin aloitteisiin liittyvää toimintaansa. Komitea soveltuu mahdollisesti myös hoitamaan aloitteiden edistäjän ja institutionaalisen neuvonantajan tehtäviä.

6.1.6

Tulee varmistaa vaatimukset täyttävien aloitteiden asianmukainen seuranta. Koska aloiteoikeus kuuluu Euroopan komissiolle, sen tulisi laatia säädösehdotus 12 kuukauden kuluessa kampanjan päättymisestä tai perustella asianmukaisesti päätöksensä olla esittämättä ehdotusta. Jos ehdotusta ei esitetä määräajassa, komitea toivoo, että Euroopan parlamentti painostaisi komissiota EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla. Lisäksi komission tulee tiivistää suhteitaan kyseisten aloitteiden tekijöihin ja olla heihin yhteydessä muutenkin kuin vain Euroopan parlamentissa järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa, jotta laadittava ehdotus vastaisi aloitetta tukeneiden odotuksia.

6.2

Lisäksi komitea toteaa, että Euroopan komission olisi toteutettava seuraavat toimet:

6.2.1

Rekisteröintiprosessia on selkeytettävä ja tehostettava. Komission olisi erityisesti ryhdyttävä toimimaan entistä ennakoivammin ja annettava seikkaperäisiä vastauksia ja ratkaisuehdotuksia sellaisten aloitteiden kohdalla, joiden ei katsota täyttävän kelpoisuusehtoja, jotta toimikunnat voivat muokata niitä voimassa olevassa lainsäädännössä vahvistettujen edellytysten mukaisiksi.

6.2.2

On jatkettava neuvotteluja jäsenvaltioiden kanssa tietojen keruuta koskevan, tuenilmausten tekemiseksi tarvittavan kansallisten sääntöjen järjestelmän yksinkertaistamiseksi, karsimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että henkilöasiakirjojen vaatimista rajoitettaisiin minimiin ja että kaikki EU-kansalaiset voisivat allekirjoittaa aloitteita asuinmaassaan (31).

6.2.3

Verkossa tapahtuvaa keruuta varten kehitetystä maksuttomasta ohjelmistosta, joka yksinkertaistaa tuenilmausten keruuta ja luettelointia sekä jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaa tuenilmausten tarkistusta, on tehtävä pysyvä. On myös toivottavaa varmistaa vammaisten mahdollisuudet käyttää kyseistä välinettä.

6.3

Komitea suosittaa etenkin seuraavaa:

6.3.1

Tehostetaan eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa tiedotusta ja valveuttamista ensisijaisesti järjestämällä nimenomaan tätä aihetta käsitteleviä komission ja jäsenvaltioiden kampanjoita. Lisäksi komitea ehdottaa, että kansalaistoimikunnat voisivat tässä yhteydessä välittää asianomaisten aloitteiden tukijoille (jos he hyväksyvät tämän) tietoa aloitteiden etenemisestä ja kampanjoiden avulla saavutetuista tuloksista. Vastaavasti komission tulee tuoda vaatimukset täyttäneiden aloitteiden jatkotoimia ponnekkaammin esille julkisuudessa ja tiedottaa niistä ennen muuta kansalaistoimikunnille.

6.3.2

Varmistetaan monikielisyys, joka on korkean osallistumisasteen saavuttamisen ehdoton ennakkoedellytys, ja tutkitaan uusia tapoja yhdistää allekirjoitusten sähköinen kerääminen ja sosiaalinen ja digitaalinen media, jotta saavutettaisiin yhä laajempi yleisö.

6.3.3

Pyritään siihen, että periaatteessa kuka tahansa EU-kansalainen voi tehdä eurooppalaisen kansalaisaloitteen, varmistamalla mahdollisuus saada tukea välttämättömiin kampanjakustannuksiin, kun aloite on virallisesti rekisteröity.

6.4

Lisäksi ETSK ehdottaa, että perustetaan institutionaalinen eurooppalaisen kansalaisosallistumisen foorumi, joka voisi tarjota pysyvät puitteet keskustelulle komitean yhteydessä Euroopan muuttoliikefoorumin tapaan. Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivään liittyen jo aloitettua toimintaa. Jotta osallistujia olisi aina riittävästi, ETSK kutsuisi foorumiin mm. asianomaisia toimielinten edustajia, yhden edustajan kustakin kansalaistoimikunnasta, jonka aloite on virallisesti rekisteröity, sekä kaikki asiasta kiinnostuneet sidosryhmät. Komitea voisi esittää nimenomaan tätä asiaa koskevan yksityiskohtaisemman ehdotuksen erityisessä oma-aloitteisessa lausunnossa.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/43

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Toinen esittelijä:

Giuseppe GUERINI

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti arvonlisäveroa koskevaan toimintasuunnitelmaan, jonka tavoitteena on siirtyminen lopulliseen EU:n alv-järjestelmään, ja kannattaa suunnitelmassa asetettuja tavoitteita sekä sen lähestymistapaa, joka pohjautuu neljään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toteutettavaan pilariin. Nyt tarvitaan todellakin laadullista harppausta (quantum leap) eteenpäin sisämarkkinoiden lujittamiseksi sekä työpaikkojen luomisen, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

1.2

Komitea pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelman kaikki osatekijät pyritään toteuttamaan yhtenä kiinteänä kokonaisuutena. Tämä koskee erityisesti siirtymistä lopulliseen alv-järjestelmään. Se toteutetaan toimintasuunnitelman mukaan käytännössä vasta toisessa vaiheessa, ja toteuttaminen riippuu erillisestä arvioinnista, joka jäsenvaltioiden on määrä tehdä. Lopullinen alv-järjestelmä tulee joka tapauksessa pyrkiä toteuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa, sillä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voi muuten vaarantua.

1.3

Kun ajatellaan toimintasuunnitelmassa kaavailtua ensimmäistä vaihetta, joka toistaiseksi koskee vain tiettyjä tavaratoimituksia, komitea kannustaa kaikkia osapuolia tutkimaan, miten palvelut voitaisiin sisällyttää nopeammin uuteen järjestelmään. Tämä vähentäisi myös kyseiseen (siirtymä)kauteen liittyviä ongelmia. Voitaisiin pohtia myös menettelyjä, joiden avulla rahoituspalvelut saataisiin yleisemmin arvonlisäverotuksen piiriin.

1.4

Komitean mielestä nykyjärjestelmän muutoksen tulee johtaa lopulliseen alv-järjestelmään, joka on selkeä, johdonmukainen, vankka ja kattava sekä myös oikeasuhteinen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava (future proof). Komitea kannattaa tähän liittyen ehdotusta määrämaaperiaatteen valitsemisesta lopullisen alv-järjestelmän perustaksi, sillä näin luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tavarantoimittajille samoilla kansallisilla markkinoilla ja vähennetään markkinoiden vääristymistä.

1.5

Komitean mielestä paljon huomiota tulee kiinnittää myös suotuisuuteen elinkeinoelämän – yritysten ja etenkin pk-yritysten – kannalta. Toimintasuunnitelma sisältää uutuuksia ja yksinkertaistamistoimenpiteitä, mutta tulevien sääntöjen monitahoisuus ja mutkikkuus ja niiden soveltamisen mahdollisesti aiheuttama suuri hallinnollinen taakka herättävät edelleen paljon huolta.

1.6

Lopullista alv-järjestelmää laadittaessa on pyrittävä ensisijaisesti selkeyteen ja oikeusvarmuuteen, mutta komitea kehottaa myös pohtimaan vielä muidenkin yksinkertaistamistoimenpiteiden toteuttamista ja hallinnollisten rasitteiden karsimista, minkä yhteydessä voidaan harkita pk-yrityksiä hyödyttävää suhteellista lähestymistapaa heikentämättä kuitenkaan lopullisen alv-järjestelmän kattavuutta ja muita sen olennaisia piirteitä. Pk-yritykset olisi syytä kutsua alusta lähtien mukaan järjestelmän laadintaan.

1.7

Tulee myös harkita mahdollisuutta tarjota yrityksille hyödyllisiä tietoja kattavasti nykyaikaisten välineiden, esimerkiksi verkkoportaalin, kautta. Tämän on määrä auttaa etenkin pieniä yrityksiä kilpailemaan tasavertaiselta pohjalta muiden yritysten ja julkisen sektorin tavarantoimittajien kanssa. Yleisesti ottaen on syytä tehdä EU:n sisärajat ylittävästä toiminnasta helpompaa ja houkuttelevampaa kaikille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille.

1.8

ETSK on hyvillään siitä, että alv-vajeen umpeenkuromiseen ja tämän veron petosalttiuteen kiinnitetään runsaasti huomiota, varsinkin kun kyse on nykyisin suurista summista, jopa 170 miljardista eurosta vuodessa. Tätä tavoitetta tulee pitää ensisijaisena, ja siinä tulee päästä tuloksiin nopeasti. Keinoiksi käyvät esimerkiksi veroviranomaisten keskinäisen sekä vero- ja tulliviranomaisten välisen yhteistyön parantaminen EU:ssa ja sen ulkopuolisten maiden kanssa, verohallintojen tehostaminen ja Eurofisc-verkoston roolin vahvistaminen, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisääminen ja veronkannon tehostaminen.

1.8.1

Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden tulee lisätä verohallintojensa kapasiteettia kaikissa suhteissa: henkilöstö-, taloudellista ja teknistä kapasiteettia. Tällöin viranomaiset voivat taata uuden järjestelmän sujuvan ja moitteettoman toiminnan siten, että myös petokset vähenevät.

1.8.2

Toimintasuunnitelma sisältää tähän liittyviä toimia, mutta komitea pohtii, olisiko alalla ehkä otettava käyttöön vielä muitakin keinoja, esimerkkinä viimeaikaiset kansainväliset sopimukset automaattisesta tietojenvaihdosta välittömän verotuksen alalla.

1.8.3

ETSK toivoo samaten runsaan huomion kiinnittämistä lopullisen alv-järjestelmän ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin petosalttiutta ajatellen. Uusien sääntöjen, asianmukaisen valvonnan ja tehostettujen tarkastusten sekä näiden toimien edellyttämän riittävän keinovalikoiman – myös oikeudellisten keinojen – johdonmukaisena tuloksena tulee olla entistä kattavampi alv-järjestelmä, jota sovelletaan asianmukaisemmin. Tähän pyrittäessä tulee myös tarkastella EU:n ulkopuolelta tulevien pienten lähetysten nykyistä vapautusta; komitea tosin kehottaa soveltamaan tässä yhteydessä eriytettyä lähestymistapaa.

1.9

Petosten torjuminen käytännössä edellyttää komitean mielestä kohdennettua ja oikeasuhteista toimintamallia. Vilpittömässä mielessä toimivia yrityksiä on säästettävä, eikä niille saa sälyttää kohtuuttomia uusia velvoitteita.

1.10

Komitea pitää ilahduttavana, että sähköisen kaupankäynnin ja yritysmuotojen uusiin kehityssuuntauksiin kiinnitetään huomiota. Näitä asioita on tärkeää kirkastaa ja selkeyttää kaikkien sidosryhmien kannalta huolehtien samalla siitä, että kaikkia tavarantoimittajia kohdellaan tasapuolisesti riippumatta siitä, seuraavatko ne näitä kehityssuuntauksia vai pitäytyvätkö ne tavanomaisemmissa toimintatavoissa ja -muodoissa ja ennen kaikkea harjoittavatko ne liiketoimintaa rajojen yli vai eivät.

1.11

Komitea esittää varauksin näkemyksensä alennetun verokannan soveltamisen joustavoittamisesta jäsenvaltioiden kannalta ja toimintasuunnitelmassa tähän liittyen esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta, sillä ehdotetuista vaihtoehdoista ja niiden toimintatavasta ja sääntökehyksestä tarvitaan lisää tietoa. Komitea esittääkin nyt mieluummin tietyt kriteerit, jotka tulevan järjestelmän olisi täytettävä. Tässä yhteydessä on pyrittävä samanaikaisesti sekä joustoon että oikeusvarmuuteen, sääntöjen on oltava selkeät ja alennettujen verokantojen ja poikkeusten määrä on pidettävä yksinkertaisuuden vuoksi pienenä. Nykytilanteen ja tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen valossa komitea kannattaa vaihtoehtoa 1, koska se täyttää edellä mainitut kriteerit parhaiten.

2.1

Arvonlisäveroa koskevassa toimintasuunnitelmassa käsitellään siirtymistä kohti EU:n yhtenäistä alv-aluetta. Tämän alueen tulee lujittaa sisämarkkinoita, auttaa edistämään työpaikkojen luomista, kasvua, investointeja ja kilpailukykyä sekä täyttää 21. vuosisadan vaatimukset. Uuden järjestelmän tulee olla aiempaa yksinkertaisempi, paremmin suojattu petoksilta ja suotuisampi yritysten kannalta.

2.2

Nykyinen alv-järjestelmä on hyvin hajanainen ja monimutkainen, ainakin kun on kyse rajatylittävästä toiminnasta. Se ei ole kehittynyt uuden maailmanlaajuisen, digitaalisen ja liikkuvan talouden haasteiden mukana. Odotettujen ja todellisuudessa saatujen alv-tulojen välillä on suuri ero (nk. alv-vaje), ja järjestelmä on altis petoksille.

2.3

Ehdotettu lähestymistapa merkitsee arvonlisäverotuksen nykyaikaistamista ja ”uudelleenkäynnistämistä”. Muita lähestymistapoja ei pidetä käypinä vaihtoehtoina. Järjestelmän muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

2.4

Toimintasuunnitelma koostuu neljästä osiosta ja vähintään 27 toimenpiteestä (2). Osa niistä on kehitetty komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (REFIT) mukaisesti.

2.4.1

Toimintasuunnitelman ytimen ja myös sen tärkeimmän osan muodostavat epäilemättä tulevan yhtenäisen alv-alueen keskeiset periaatteet. Lopullisia sääntöjä koskeva ehdotus on tarkoitus esittää vuonna 2017.

2.4.1.1

Lopullisen alv-järjestelmän perusperiaatteeksi tulee veron kantaminen tavaroiden ja palvelujen määrämaassa (3), sillä alkuperämaaperiaate on osoittautunut mahdottomaksi toteuttaa. Tämä koskee kaikkia liiketoimia rajatylittävä kauppa mukaan luettuna. Veronkantoa on tarkoitus kehittää asteittain petoksilta yhä paremmin suojatun järjestelmän luomiseksi. Ehdotetut toimet toteutetaan kahdessa vaiheessa.

2.4.2

Alalla on myös toteutettu viime aikoina ja toteutetaan parhaillaan seuraavanlaisia aloitteita:

2.4.3

Suurimman kokonaisuuden muodostavat kiireellisesti tarvittavat toimenpiteet alv-vajeen umpeenkuromiseksi ja alv-petosten torjumiseksi. Niissä painotetaan seuraavia seikkoja:

2.4.4

Viimeiseksi toimintasuunnitelmassa käsitellään pitkän aikavälin tavoitetta uudistaa verokantapolitiikkaa. Tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille enemmän vapautta ja joustoa verokantojen, erityisesti alennettujen verokantojen, soveltamisessa. Aloitteita on tarkoitus käynnistää vuonna 2017.

3.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelmaan, jonka tavoitteena on siirtyminen kohti EU:n yhtenäistä alv-aluetta. Tämä kunnianhimoinen, kiireellinen ja tarpeellinen toimintasuunnitelma soveltuu osaksi sisämarkkinoiden nykyaikaistamista ja kilpailun lisäämistä kyseisillä markkinoilla.

3.1.2

ETSK kannattaa neljään osioon (4) pohjautuvaa lähestymistapaa, joka on eriytetty lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toteutettavien toimien mukaan. Tarkoituksena on korjata nykyisen siirtymäjärjestelmän heikot kohdat ja puutteet ja ottaa laadullinen harppaus (quantum leap) eteenpäin sisämarkkinoiden tarpeiden mukaisesti.

3.1.3

Komitea kannattaa ehdotettua lähestymistapaa, jonka mukaan lopullisen alv-järjestelmän perustaksi otetaan määrämaaperiaate. Samanaikaisesti voidaan todeta, että uuden järjestelmän on oltava selkeä, johdonmukainen, vankka ja kattava sekä myös oikeasuhteinen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava (future proof). ETSK pyytää tähän liittyen Euroopan komissiota tutkimaan varmuuden vuoksi mahdollisuutta ottaa käyttöön yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen (5) pohjautuva kattava järjestelmä kaikessa rajatylittävässä yritysten välisessä liiketoiminnassa. Vaikka yleinen käännetty verovelvollisuus on jo käytössä eräissä jäsenvaltioissa alv-petosten vähentämiseksi tietyillä talouden aloilla, periaatteen yleinen soveltaminen voisi johtaa siihen, että alv-petosriski siirtyy vähittäiskaupan piirissä tapahtuvaan myyntiin.

3.1.4

Lopulliseen järjestelmään siirtyminen tulee toteuttaa hallitusti. Sen yhteydessä on erittäin tärkeää tehostaa jäsenvaltioiden verohallintoja ja niiden rajatylittävää yhteistyötä sekä pyrkiä vähentämään järjestelmän petosalttiutta. Arvonlisäveron kannon tehostamiseksi ja petosten torjumiseksi tulee edistää hyvien käytänteiden kehittämistä ja vaihtoa EU:n laajuisesti. Voitaisiin myös harkita määräaikojen asettamista jäsenvaltioiden väliselle arvonlisäverojen selvittämiselle. Alv-vajeen minimoimiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Eri toimilla on mahdollistettava niin julkishallinnon intressien palveleminen (alv-tulojen oikea määrä!) kuin tasapuolisten toimintaedellytysten luominen kaikille tavarantoimittajille.

3.1.5

On myös erittäin tärkeää tehdä järjestelmästä suotuisampi yrityksille. Selkeyden ja oikeusvarmuuden tulee olla tässä ensisijaisia tavoitteita. Lisäksi tulee keventää erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa heikentämättä kuitenkaan lopullisen alv-järjestelmän kattavuutta ja muita sen olennaisia piirteitä (6). Tässä tarkoituksessa tulee ottaa käyttöön yhdenmukaiset lomakkeet arvonlisäveron palauttamista varten ja huolehtia siitä, että takaisinmaksut tapahtuvat ajallaan ja alv-kantojen järjestelmä on selkeä.

3.1.6

Määrämaaperiaatetta sovellettaessa jäsenvaltiot voivat määrittää vapaasti verokantansa, mutta tämä ei saisi tehdä järjestelmästä entistä hajanaisempaa eikä liian hankalaa. Parasta olisi noudattaa pk-yrityksiä hyödyttävää suhteellista lähestymistapaa. Huomiota tulee kiinnittää myös rajatylittävän kaupan ja digitaalisen ja liikkuvan talouden uusiin kehityssuuntiin sekä kaikkiin – nykyisiin ja uudentyyppisiin – yritysmuotoihin.

3.1.7

ETSK katsoo, että pyrkimykset uudistaa verokantapolitiikkaa siten, että jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja verokantoja entistä joustavammin (7), tulee lähtökohtaisesti sisällyttää määrämaaperiaatteen soveltamista koskevaan tavoitteeseen, sillä tällaisessa tilanteessa kauppa yleensä vääristyy vähemmän. Poikkeuksien määrää olisi rajoitettava, ja yksityisten ja julkisten tahojen toimittamia tavaroita ja tuottamia palveluja olisi talouden tehostamiseksi kohdeltava arvonlisäverotuksessa samalla tavoin (8). Mitä laajempi alv-pohja on, sitä pienemmällä verokannalla samat verotulot saadaan kerättyä. Näin voidaan myös välttää talouden vääristyminen.

3.1.8

Komitea pitää erittäin tärkeänä, että koko toimintasuunnitelma kaikkine osatekijöineen pyritään toteuttamaan yhtenä kiinteänä kokonaisuutena. Tästä toistaiseksi ehkä vallitseva epävarmuus ei ole sopusoinnussa sisämarkkinoiden alv-järjestelmän luomista koskevan tavoitteen kanssa, ja se voi vaarantaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. ETSK katsoo, että kaikki kyseiseen tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavat takeet tulee sisällyttää toimintasuunnitelmaan. Tämä koskee erityisesti siirtymistä lopulliseen alv-järjestelmään kahdessa vaiheessa, joista jälkimmäinen tehdään nyt (9) riippuvaiseksi erillisestä arvioinnista ja päätöksestä, joka jäsenvaltioiden on määrä tehdä. Lopullisen alv-järjestelmän käytännön toteuttamiseen menettelyjen toisessa vaiheessa olisi joka tapauksessa pyrittävä kohtuullisen ajan kuluessa.

3.1.9

Komitea kehottaa toimintasuunnitelman täysimääräistä toteuttamista ajatellen jäsenvaltioita lisäämään ja syventämään tietojenvaihtoyhteistyötä ja edistämään luottamusta toimiin, joita toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen täytäntöönpanemiseksi ja alv-tulojen lisäämiseksi. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi tämän vuoksi parantaa verohallintojensa kapasiteettia: viranomaisilla on oltava riittävät henkilöresurssit sekä taloudelliset ja tekniset (mm. tieto- ja viestintätekniset) valmiudet. Komitea pyytää painokkaasti komissiota tukemaan tätä vaatimusta.

3.1.10

Komitea odottaa komission esittävän ajallaan perusteellisen ja kattavan vaikutustenarvioinnin ehdotetuista toimenpiteistä ja toimintasuunnitelmasta kokonaisuudessaan. Vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon pk-yrityksille koituvat seuraukset, sillä sääntöjen mutkikkuus ja hallinnolliset rasitteet ovat niille suuri haaste.

3.2.1

ETSK kannattaa määrämaaperiaatteen valitsemista, sillä nyt ollaan luomassa tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille saman maan markkinoilla toimiville tavarantoimittajille riippumatta siitä, minne ne ovat sijoittautuneet.

3.2.2

Toimintasuunnitelman mukaan määrämaaperiaatetta sovelletaan lopulliseen alv-järjestelmään siirtymisen ensimmäisessä vaiheessa vain tavaroihin. Komitea kannustaa yksinkertaisuuden vuoksi ja lisähankaluuksien välttämiseksi komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten palvelut voitaisiin sisällyttää nopeammin uuteen järjestelmään ja millä keinoin rahoituspalvelut voitaisiin saada yleisemmin arvonlisäverotuksen piiriin.

3.2.3

Uuden järjestelmän käyttöönotto tuo mukanaan riskin yritysten hallinnollisten rasitteiden lisääntymisestä, ja komitea korostaakin tarvetta yksinkertaistaa alv-sääntöjä etenkin pk-yritysten osalta heikentämättä kuitenkaan järjestelmän kattavuutta. Myös sääntöjen selkeyteen ja oikeusvarmuuteen tulee kiinnittää paljon huomiota.

3.2.4

Yritysten tulee olla helppoa ja houkuttelevaa laajentaa toimintaansa EU:n sisärajojen ylitse. Rajatylittävässä liiketoiminnassa määrämaaperiaate tarkoittaa sitä, että tavarantoimittajien on sovellettava asiakkaansa sijaintimaan alv-kantaa, mikä saattaa aiheuttaa hankaluuksia ja lisätyötä, sillä toimittajat joutuvat silloin mahdollisesti tekemisiin 27 muun jäsenvaltion järjestelmien kanssa. Jotta tästä aiheutuva taakka pysyisi kohtuullisena, tulee perustaa julkisesti saatavilla olevia tietojärjestelmiä, esimerkiksi verkkoportaali, joka sisältää mm. kaikkien jäsenvaltioiden verokannat. Tärkeää on myös se, että yritysten on rekisteröidyttävä ainoastaan siinä maassa, johon ne ovat sijoittautuneet. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksen mukaan alv-rekisteröitymistä aiotaan edellyttää vain sijoittautumismaassa. Asianomaisilta yrityksiltä säästyy tämän ansiosta arviolta noin miljardi euroa.

3.3.1

ETSK on hyvillään siitä, että alv-vajeen umpeenkuromiseen ja alv-järjestelmän petosalttiuteen kiinnitetään huomiota, varsinkin kun julkinen sektori menettää näistä syistä jopa 170 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 15,2:ta prosenttia kaikista alv-tuloista. Pelkästään rajatylittäviä petoksia tehdään vuosittain 50 miljardin euron arvosta.

3.3.2

Tätä tavoitetta tulee pitää ensisijaisena, ja siinä tulee päästä tuloksiin nopeasti. Toimintasuunnitelma sisältää tähän liittyviä toimia, mutta ETSK pohtii, olisiko alalla ehkä otettava käyttöön vielä muitakin keinoja, esimerkkeinä mm. tietojenvaihdosta välittömän verotuksen alalla äskettäin solmitut kansainväliset sopimukset ja veronkierron torjuntaa koskevat komission suunnitelmat (10).

3.3.3

ETSK toivoo samaten runsaan huomion kiinnittämistä lopullisen alv-järjestelmän ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin petosalttiutta ajatellen. Se, että erissä maksamiseen perustuvan järjestelmän soveltaminen rajatylittävässä liiketoiminnassa voi vähentää petoksia huomattavasti (11), ei tarkoita lupaa jäädä lepäämään laakereilla.

3.3.4

Uusien sääntöjen, asianmukaisen valvonnan ja tehostettujen tarkastusten sekä näiden toimien edellyttämän riittävän keinovalikoiman – myös oikeudellisten keinojen – johdonmukaisena tuloksena tulee olla entistä kattavampi alv-järjestelmä, jota sovelletaan asianmukaisemmin.

3.3.5

ETSK pitää tärkeänä, että alv-vajeen umpeenkurominen ja petosten torjunta toteutetaan kohdennetusti. Vajeen pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja parannettava sisämarkkinoiden toimintaa. Vilpittömässä mielessä toimivia yrityksiä on säästettävä, eikä niille saa sälyttää kohtuuttomia uusia velvoitteita.

3.3.6

Nykyjärjestelmän heikkoudet ja puutteet, kuten EU:n ulkopuolelta tulevien pienten lähetysten nykyinen vapautus, tekevät toimintaedellytyksistä epätasapuolisia, vääristävät markkinoita ja aiheuttavat julkiselle sektorille tuntuvia tulonmenetyksiä (arviolta 3 miljardia euroa vuodessa). Vaikka tällainen järjestely ei periaatteessa sovellu nykyaikaiseen eurooppalaiseen alv-järjestelmään, komitea suosittaa kustannussyistä eriytettyä lähestymistapaa, jossa liiketoimet, jotka eivät tosiasiassa vääristä markkinoita, jätettäisiin mahdollisesti soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisia olisivat mm. pienet ja satunnaiset, arvoltaan vähäiset ja puhtaasti yksityisiin tarkoituksiin liittyvät lähetykset.

3.3.7

Saaduista kokemuksista voitaisiin myös ottaa oppia. Tähän liittyen voitaisiin pohtia, olisiko tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista arvioida alv-järjestelmää laajemmin – ei ainoastaan sääntöjä ja toimintaa vaan yleisemmin sitä, vastaako järjestelmä talouden ja julkisen sektorin tarpeita ja millä tavoin se edistää Euroopan yhdentymistä. Tällainen arviointi voitaisiin tehdä määräajoin.

3.4.1

ETSK on hyvillään siitä, että toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota innovatiivisiin liiketoimintamalleihin ja tekniikan edistymiseen yhä digitaalisemmaksi käyvässä toimintaympäristössä. Laajemmin ajatellen huomioon on otettava kaikki keskeiset, tulevaisuuden haasteisiin vastaavat kehitysaskelet. Näin edistettäisiin myös lopullisen alv-järjestelmän kykyä vastata tulevaisuuden vaatimuksiin (future proof -näkökohta).

3.4.2

ETSK pitää tärkeänä, että alv-säännöt määritellään tällaisessa toimintaympäristössä siten, että ne ovat selkeät ja varmat kaikkien osapuolten kannalta.

3.4.3

Samaten on huolehdittava siitä, että kaikkia toimittajia, jotka tarjoavat samoja tavaroita tai palveluja rajatylittävästi tai saman maan sisällä, kohdellaan tasapuolisesti riippumatta siitä, seuraavatko ne uusia kehityssuuntauksia (digitaalisuus) vai pitäytyvätkö ne tavanomaisemmissa toimintatavoissa ja -muodoissa (fyysiset tuotteet). ETSK kannustaa toteuttamaan yksinkertaistamistoimenpiteitä, esimerkiksi ottamaan käyttöön EU:n laajuisesti sovellettavan alv-kynnyksen sähköistä kaupankäyntiä aloittelevien yritysten tilanteen helpottamiseksi. Komitea katsoo, että tällainen mahdollisuus olisi avattava kaikille pk-yrityksille.

3.5.1

ETSK pitää ilahduttavana pk-yritysten toimintasuunnitelmassa saamaa huomiota ja korostaa sen merkitystä. On tärkeää ja tarpeellista, että toimintasuunnitelmaan sisältyy erityisen toimenpidekokonaisuuden toteuttaminen sekä oikeasuhteisten ja asianmukaisten sääntöjen laatiminen pk-yrityksiä varten. Tätä seikkaa on jo käsitelty toisaalla tässä lausunnossa.

3.5.2

Komitea pitää erittäin myönteisenä, että pk-yritysten tilanteen parantamiseksi aiotaan laatia laaja yksinkertaistuspaketti. Näistä toimintasuunnitelmassa esitetyistä kaavailuista tarvitaan tosin vielä lisäselvennyksiä ja tarkempia tietoja. ETSK katsoo, että pk-yritykset tulee kutsua mukaan kyseisiin toimiin alusta lähtien.

3.5.3

Maatalousyritysten kannalta olisi toivottavaa, että nykyisestä vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta mahdollisuudesta kompensoida tietyistä hankinnoista maksettua arvonlisäveroa tehtäisiin pakollinen kaikille jäsenvaltioille. Lisäksi maataloustuottajaorganisaatioiden ja muiden vastaavien tahojen harjoittama maataloustuotteiden jalostus olisi rinnastettava maataloustuotantoon.

3.6.1

Komitea on huolissaan siitä, että alennettujen verokantojen soveltamisen joustavoittaminen saattaa lisätä jäsenvaltioiden alv-kantojen hajanaisuutta, mikä tekisi järjestelmästä epäselvemmän ja hankaloittaisi sen soveltamista erityisesti pk-yritysten kannalta.

3.6.2

Komitea esittää kantansa toimintasuunnitelmassa esitettyihin kahteen vaihtoehtoon varauksin, sillä ehdotetuista vaihtoehdoista ja niiden toimintatavasta ja sääntökehyksestä tarvitaan lisää tietoa. Komitea esittääkin nyt mieluummin tiettyjä ominaisuuksia, jotka tulevaan järjestelmään olisi sisällytettävä. Tässä yhteydessä on pyrittävä samanaikaisesti sekä joustoon että oikeusvarmuuteen, sääntöjen on oltava selkeät ja alennettujen verokantojen ja poikkeusten määrä on pidettävä pienenä. Nykytilanteen ja tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen valossa komitea kannattaa vaihtoehtoa 1 (12), koska se täyttää edellä mainitut kriteerit parhaiten.

3.6.3

ETSK kehottaa ottamaan tulevassa lopullisessa alv-järjestelmässä huomioon yhteiskunnallisten yritysten roolin ja strategisen merkityksen (13). Tässä tarkoituksessa voitaisiin harkita direktiivin 2006/112/EY liitteen III kohdan 15 tarkistamista tai uuden säännöksen antamista alennetun verokannan soveltamisesta vähäosaisille tarkoitettuihin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palveluihin, joita tarjoavat luonteeltaan tunnustetusti yhteiskunnalliset organisaatiot. Erityisesti olisi pohdittava mahdollisuutta soveltaa uudessa alv-järjestelmässä vapautuksia tai alennettua verokantaa tuotteisiin ja palveluihin, jotka on suunnattu vammaisille ja huono-osaisille.

3.6.4

On myös tärkeää säilyttää useissa jäsenvaltioissa vapaaehtoisjärjestöille jo myönnetyt ja niihin sovellettavat alv-poikkeukset, sillä kyse on erityisluonteisista organisaatioista eikä poikkeuksilla ole rajatylittävää merkitystä.

3.6.5

Arvonlisäverodirektiivin tarkistuksen yhteydessä voitaisiin myös tarkastella yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa perustasoa korkeampia alv-kantoja ylellisyystuotteisiin sekä sitä, millaiset säännöt tällaisessa tapauksessa pätisivät.

3.6.6

Neuvoston direktiivissä 2006/112/EY on myönnetty erityisiä alennettuja alv-kantoja ja poikkeuksia eräille Euroopan saarille ja syrjäisille alueille niiden pysyvien luontoon, talouteen ja väestöön liittyvien haittojen kompensoimiseksi. ETSK kehottaa jatkamaan näitä järjestelyjä, sillä ne ovat merkittäviä saarten yrityselämän ja paikallistalouden kannalta.

21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/50

1.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti komission tiedonantoon Euroopan teollisuuden digitalisoinnista (1). Se katsoo, että koko paketti (2) on ensimmäinen vaihe laajassa eurooppalaisessa työohjelmassa, joka on pantava täytäntöön kaikkien asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin osapuolten tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä.

1.2

ETSK arvostaa tiedonannossa esitettyä johdonmukaista ja kunnianhimoista teollisuuspolitiikan strategista visiota ja sen keskittymistä neljään keskeiseen kysymykseen: 1) teknologioihin ja alustoihin, 2) standardeihin ja viitearkkitehtuureihin, 3) maantieteelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka toteutuu käytännössä alueellisten innovaatiokeskittymien verkostona, ja 4) osaamiseen kaikilla tasoilla.

1.3

Kiireellisyys perustuu komission tekemään analyysiin. Siinä korostetaan Euroopan digitaaliteollisuuden vahvuuksia mutta myös ilmaistaan pelko siitä, että teollisuuden toimijoilta voi siirtyä huomattavasti lisäarvoa omistusoikeuden suojaamien digitaalisten alustojen omistajalle. Siinä myös korostetaan yhteisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen puutetta. Myös digitaalista osaamista tarvitaan kipeästi.

1.4

Teollisuus 4.0 on pääosin alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi. Julkisen sektorin pitäisi kuitenkin kehittää strategisia suuntaviivoja, ja sillä on ratkaisevan tärkeä tehtävä sääntelijänä, välittäjänä ja taloudellisena tukijana.

1.5

Digitalisointi ja Teollisuus 4.0 vaikuttavat syvästi liiketoimintamalleihin ja yritysten koko nykyiseen toimintaympäristöön. Kaikkien sidosryhmien tiedon lisääminen ja yhteinen päämäärä ovat olennaisen tärkeitä: yritysten lisäksi tämä koskee myös työmarkkinaosapuolia kaikilla tasoilla, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, alueellisia ja paikallisia julkisia toimijoita, koulutusalaa ja kuluttajia.

1.6

Yksikään Euroopan maa ei pysty yksin saamaan kaikkea irti digitaaliajan mahdollisuuksista. EU:n yhteenlaskettu koko on ratkaisevan tärkeä, sillä se on verrattavissa Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisiin suuriin markkinoihin. Teollisuuden digitalisointi edellyttää EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistä teollisuusstrategiaa. Siinä pitäisi vahvistaa EU:n teollisuuden perustaa, houkutella uusia investointeja ja tukea entisestään investointeja ja työpaikkoja. Sen ansiosta Eurooppa keskittyy tavoitteeseen, jonka mukaan teollisuustuotannon osuus EU:n BKT:stä on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

1.7

Luotettava ja ennakoitavissa oleva ympäristö on ratkaisevan tärkeä. Uusyrityksiin ja laajentuviin yrityksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Neuvoston, erityisesti kilpailukykyneuvoston, pitäisi komission aloitteesta tehdä kiireellisesti päätös EU:n 4.0-teollisuusstrategiasta ja digitaalisista sisämarkkinoista, joilla korvataan 28 erilaisesta digitaalipolitiikasta johtuva nykyinen hajaannus. Digitaalisten sisämarkkinoiden pitäisi olla kiinteä osa uudistettuja sisämarkkinoita, jotta voitaisiin välttää Euroopan digitaalisen ympäristön hajanaisuus.

1.8

Yhteistyö on kaiken avain. Kansallisten ja alueellisten 4.0-alustojen on koottava kaikki asiaankuuluvat toimijat yhteen. Niistä jokaisen pitäisi kehittää omia ominaisuuksiaan EU:n yhteisissä puitteissa. Kaikenlaisia kumppanuuksia, yhteisvaikutuksia ja keskittymiä, rajatylittäviä järjestelyjä ja EU:n laajuista vertailevaa arviointia pitäisi edistää.

1.9

Samassa hengessä on edistettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (3) sekä sähköisen hallinnon aloitteita.

1.10

Jäsenvaltioiden väliset kasvavat erot teollisuustuotannossa ja teknologisessa suorituskyvyssä ovat huolestuttavia. ETSK vaatii, että niiden torjumiseksi olisi käynnistettävä lähentyminen huolellisesti suunnitellun yhteistyön nojalla.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti H2020-ohjelmassa suunniteltuun tieto- ja viestintätekniikan viiden miljardin euron T&K-rahoitukseen sekä monista muista EU:n rahastoista, muun muassa Junckerin investointisuunnitelmasta, saatavaan rahoitukseen. Komission on selkeytettävä, miten nämä poliittiset aikomukset aiotaan toteuttaa käytännössä.

1.12

Huomattavia lisävaroja tarvitaan selkeästi. Komissio puhuu 50 miljardista eurosta pelkästään tieto- ja viestintätekniikan investointeihin. Tämä edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin huomattavaa taloudellista osallistumista koko Euroopassa. Vielä ei ole selvää, miten nämä taloudelliset säännökset pannaan täytäntöön kohtuullisessa ajassa.

1.13

Yksityisillä pääomasijoituksilla on rahoituksessa keskeinen asema. Pankkeja pitäisi kannustaa hoitamaan osansa Teollisuus 4.0 -hankkeessa. Täysin kehittyneet Euroopan pääomamarkkinat tarjoaisivat asianmukaista tukea.

1.14

Massatuotantohintaan myytävät yksilölliset tuotteet ovat suureksi hyödyksi käyttäjille ja kuluttajille. Useimmat henkilökohtaisen kulutuksen alat hyötyvät tehokkuuden ja laadun paranemisesta.

1.15

Tiedonannossa käsitellään valitettavan niukasti teollisuuden digitalisoinnin huomattavia sosiaalisia vaikutuksia. Nettovaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Yhteiskunnan jakaantumisen välttämiseksi on kiinnitettävä erityishuomiota niihin sukupolviin ja tuloryhmiin, joihin vaikutukset voivat kohdistua kipeästi. Monet muut saavat uusia mahdollisuuksia.

1.16

Digitalisoinnilla on huomattavat vaikutukset työmarkkinoihin ja työn organisointiin, esimerkiksi tuloerojen lisääntyminen ja sosiaaliturvajärjestelmien piiriin pääsyn rajoittuminen, millä voi olla kielteisiä seurauksia, ellei asianmukaisiin vastatoimiin ryhdytä (4).

1.17

Vakaiden työmarkkinasuhteiden takaaminen, yhtenäinen yhteiskunta ja hyvin koulutettu ja motivoitunut työvoima, jonka tulot ovat asianmukaiset ja työpaikat laadukkaita, edellyttävät kaikkien asianosaisten osapuolten osallistumista. Kattava sosiaalinen vuoropuhelu kaikilla tasoilla – EU:ssa, kansallisesti, alueellisesti ja yrityksissä – on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että digitalisoinnista johtuvat mukauttamiset ovat työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisia ja että työn mukauttamista ennakoidaan ajoissa ja tuetaan riittävästi.

1.18

Koulutusohjelmien ja -mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välillä on suora yhteys. Digitaalisen teknologian käyttäjien ajanmukaiset taidot ja pätevyys sekä taitojen kohentaminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toimijoiden pitäisi osallistua tiiviisti ohjelmien kehittämiseen koulutuksen kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa.

1.19

ETSK odottaa komission toimivan liikkeellepanevana voimana ja panevan strategisen suunnitelman tehokkaasti täytäntöön. Tämä edellyttää erityisesti kilpailevien lähestymistapojen tehokasta yhteensovittamista ja epävarmuuden ja hajaannuksen välttämistä markkinoilla. Avain siihen ovat digitaaliset sisämarkkinat. Eurooppalaisen standardointiprosessin nopeuttaminen on ratkaisevan tärkeää.

1.20

ETSK odottaa Euroopan komission toimivan aktiivisesti myös seuraavilla aloilla:

2.1

Teollisuuden digitalisointi on keskeinen osa talouden laajempaa muutosta, joka sisältää robotisoinnin, materiaalitieteet ja uudet tuotantoprosessit, ja johon viitataan tässä nimellä Teollisuus 4.0. Tämän toimintatavan muutos muuttaa jyrkästi elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. EU:lla ei ollut vielä niinkin äskettäin kuin vuonna 2014 selkeää näkemystä Teollisuus 4.0 -ilmiön taloudellisista, teknisistä, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista näkökohdista. ETSK esitti luettelon toivottavista toimenpiteistä (7).

2.2

ETSK antoi syyskuussa 2015 lausunnon, jossa käsiteltiin teollisuuden digitalisoinnin sosioekonomisia vaikutuksia ja työmarkkinoiden häiriöitä (8).

2.3

Monialaista kehitystä tapahtuu erityisesti Yhdysvalloissa, Kiinassa, EU:ssa, Japanissa ja Koreassa. Muut tulevat perästä. Massadata on uusi raaka-aine ja siten liikkeellepaneva voima tuote- ja palvelumallien muutoksissa. Aiemmin erilliset alat (9) toimivat nyt vuorovaikutuksessa keskenään, ja (etenkin digitaali)palvelut luovat tuotantoprosesseissa huomattavaa lisäarvoa.

2.4

Mikään yritys ei voi enää toimia ilman digitaalistrategiaa. Tämä strategia vaikuttaa yhtä aikaa teollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja prosesseihin kokonaisuudessaan. Kun pyritään kehittämään uusia markkinoita, teollisuuden digitalisointi saa aikaan ankaraa kilpailua yritysten sekä taloudellisten keskittymien välillä. Kuitenkin myös kilpailua edeltävä koko maailman kattava yhteistyö on yleistä elinkeinoelämässä.

2.5

Toimenpiteiden perustana on kohdennettu teollisuusstrategia, erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa, joissa yritykset hyötyvät suurista sisäisistä markkinoista. Tällainen on edistyksellistä politiikkaa. Obaman hallinto käynnisti vuonna 2011 laajan edelleen käynnissä olevan ohjelman, joka käsittelee uusia teknologioita, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa, ja jossa on mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja koko maassa.

2.6

Tavalliseen tapaan yksityiset hankkeet hyötyvät huomattavasti uusista teknologisista ohjelmista, joista liittovaltion virastot äskettäin ilmoittivat.

2.7

Yhdysvallat aikoo käyttää digitaalista muutosta saadakseen takaisin teollisuusmarkkinoilla menettämänsä jalansijan. Siinä se aikoo hyödyntää Yhdysvaltain toimintavapautta sekä tieto- ja viestintätekniikan ja massadatan maailmanlaajuisten toimijoiden, kuten Googlen, Amazonin, Microsoftin ja Ciscon, valta-asemaa (10).

2.8

Johtavien teollisuusyritysten yhteenliittymällä on yhteinen päämäärä. Luettelo 50 innovatiivisimmasta yrityksestä vuonna 2014 paljastaa, että seitsemän kymmenestä johtavasta yrityksestä on sijoittautunut Yhdysvaltoihin (11).

2.9

Kiinan viranomaiset käyttävät digitaalista muutosta vahvistaakseen Kiinan asemaa maailmassa. Virallisissa asiakirjoissa korostetaan Yhdysvaltojen saavuttamista.

2.10

Kiinan tarkoin harkittu päämäärä korostuu valtion johtamassa monialaisessa ohjelmassa Made in China 2025, joka perustuu Saksan Industrie 4.0 -ohjelman tavoitteisiin. Tämä on täysin uusi käsite Kiinan talous- ja tuotantoprosesseissa, ja se edellyttää päätöksentekijöiden, talouden toimijoiden ja innovatiivisten voimien tiivistä yhteensovittamista.

2.11

Siihen on osoitettu valtavasti varoja. Taloustaantumakaan ei ole vaikuttanut näihin ohjelmiin.

2.12

Kiinnostus Teollisuus 4.0 -hanketta kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Digitalisointi on myös Junckerin komission ensisijainen painopiste. Se edellyttää komission yksiköiden työn optimaalista yhteensovittamista.

2.13

Kilpailukykyneuvostossa on ehdottomasti saatava aikaan selkeä yhteisymmärrys tavoitteesta, jotta komissio ja kansalliset ja alueelliset päätöksentekijät puolestaan saavat yhteisen päämäärän. Teollisuuden digitalisoinnille ja massadatalle EU:n tuotannossa on tulevaisuudessa taattava vahva asema. Pohjimmiltaan kyseessä on alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat. Julkinen sektori on vastuussa sääntelijänä, välittäjänä ja taloudellisena tukijana.

2.14

Saksa on ollut vuodesta 2011 alkaen aloitteellinen liittohallituksen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhdessä toteuttamien toimenpiteiden myötä. Vuonna 2013 käynnistettiin Industrie 4.0, jota on tehostettu myöhemmin Platform 4.0 -hankkeella ja hallituksen, elinkeinoelämän ja ammattiliittojen välisellä yhteistyösopimuksella. Elinkeinoelämä osallistuu yhä enemmän monialaisiin aloitteisiin, usein yhteistyössä alueviranomaisten kanssa.

2.15

Myös muun muassa Itävallassa on Industrie 4.0, Ranskassa L’Industrie du Futur, Yhdistyneessä kuningaskunnassa Catapult ja Alankomaissa Smart Industry. Toimintaympäristö on erittäin moninainen, sillä kukin maa kehittää omaa näkemystään neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja teollisuuden tulevaisuudesta. Yhteistyön tiiviys ja tietoisuus kiireellisyydestä vaihtelevat kuitenkin huomattavasti maittain.

2.16

Kansalliset, alueelliset ja paikalliset (kaupunkien!) aloitteet täydentävät näitä hankkeita. Euroopan komissio suunnittelee perustellusti rajatylittäviä järjestelyjä ja kumppanuuksia sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

2.17

Suuret yritykset ja erikoistuneet keskisuuret yritykset ovat ottamassa johtoaseman. Suurimpia huolenaiheita ovat maiden väliset suuret erot, viivästymiset tai tiedon puute pk-yrityksissä ja julkisen sektorin osallistumisen viivästyminen. Yksi erittäin haastava kysymys on EU:n markkinoiden hajanaisuus ja tuttu masentava kuva EU:n 28 erilaisesta teollisuus- ja digitaalipolitiikasta.

2.18

Teollisuuden digitalisointi ja Teollisuus 4.0 merkitsevät paljon muutakin kuin pelkkää teknologiaa. Elinkeinoelämässä on valmistauduttava jyrkkiin muutoksiin monien eri tekijöiden vuoksi. Niitä ovat muun muassa tuotannon nopeus, laajuus ja ennakoimattomuus sekä arvoketjujen hajaantuminen edelleen ja niiden suuntautuminen uudelleen, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yksityisen sektorin uudet suhteet, uudet liiketoimintamallit, uudet yhteydet suurten ja pienempien yritysten välillä, uudet yhteistyötavat kaikkien elinkeinoelämän tasojen välillä (suunnittelu, tuotanto, myynti, logistiikka, huolto), päivitetyn ja uuden osaamisen tarve uusien työskentelytapojen vuoksi ja entistä tiiviimmät yhteydet yrityksen ja käyttäjän välillä. Täysin uudet mallit ovat haaste erityisesti perinteiselle teollisuudelle (12).

2.19

Kuluttajalla on enemmän määräysvaltaa kuin koskaan aiemmin. Tuotannon ja palvelut yhdistämällä digitalisointi tarjoaa yksilöllistämistä ja räätälöityä tuotantoa samalla tai alemmalla hinnalla kuin sarjatuotanto ja usein uudessa ympäristössä. Kuluttajien on kuitenkin myös voitava saada asianmukaista tietoa tuotteiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, jotta heidän on helpompi tehdä tietoinen päätös suunnittelemistaan hankinnoista.

3.1

Teollisuus 4.0 -hankkeen ja sen sidosryhmien – yrittäjien, henkilöstön, työmarkkinaosapuolien, tavarantoimittajien, asiakkaiden ja koulutuksen tarjoajien – tukemiseksi EU tarvitsee teollisuusstrategian, jossa työ on jaettu kaikkien asianomaisten osapuolten kesken asianmukaisesti. Kilpailukykyneuvoston asema on ratkaisevan tärkeä. Kaiken teollisuuspolitiikan tapaan kyse on jaetusta toimivallasta.

3.2

Eurooppa-neuvosto (13) on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä EU:n teollisuuden osuus EU:n BKT:stä on 20 prosenttia nykyisen 12 prosentin sijaan. Sijoittajien epäröinti ja (eurooppalaisen) ohjauksen puuttuminen ovat kuitenkin sen sijaan vähentäneet tuotantoa.

3.3

Komission yksiköt korostavat yhdenmukaisten toimintapolitiikkojen tarvetta ja laativat tällä hetkellä vaikuttavaa työohjelmaa – asetuksia, standardointia, T&K:ta ja rahoitusvaroja – tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja elinkeinoelämän kanssa.

3.4

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että useimpia niistä 17 suosituksesta, jotka se esitti vuonna 2014 antamassaan lausunnossa (14), käsitellään tällä hetkellä.

3.5

Euroopan komissio, hallitustahot, elinkeinoelämä ja sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti yhtä aikaa Teollisuus 4.0 -hanketta käsitteleviin strategisiin kokouksiin. Myös eurooppalaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia pitäisi kannustaa (15), kuten myös suunnitteilla olevaa Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta, joka liittyy esineiden internetin vähän tehoa kuluttavaan elektroniikkaan. Elinkeinoelämää ja hallitustahoja varten tarvitaan yksityiskohtainen etenemissuunnitelma.

3.6

Yksi suurimmista huolenaiheista on se, että EU:ssa on edelleen 28 eri digitaalipolitiikkaa. Tämä vaikuttaa erittäin kielteisesti tarvittavaan mittakaavaetuun ja hidastaa huomattavasti digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

3.7

Digitaalisista sisämarkkinoista pitäisi tulla kiinteä osa uudistettuja sisämarkkinoita. Älykästä lainsäädäntöä ja sääntelyä on nopeutettava. Ohjelma kattaa

3.8

ETSK vaatii, että kuulemisissa pyritään saamaan aikaan asianmukainen tasapaino säädösten ja taloudellisten toimijoiden tarvitseman liikkumatilan välille.

3.9

EU:n on pyrittävä luomaan maailmanlaajuiset standardit tiiviissä yhteistyössä EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

3.10

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa on monia jäsenvaltioille joustavuuden mahdollistavia osia. On tärkeää varmistaa, että yleinen tietosuoja-asetus ei johda tietojen käytön ja uudelleenkäytön rajoittamiseen ja siten ristiriitojen lisääntymiseen EU:n markkinoilla.

3.11

Yritykset ja jäsenvaltiot aliarvioivat edelleen yleisesti verkkoturvallisuutta. Verkkorikollisuus leviää koko maailmassa. EU:lla on sen torjunnassa itsestään selvä tehtävä.

3.12

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota tilastoihin, joita edelleen ylenkatsotaan järjestelmällisesti. Entistä yksityiskohtaisemmat tilastotiedot palveluista ovat olennaisen tärkeitä yrityksille ja poliittisille päätöksentekijöille.

4.1

Entistä useammat maat ja alueet tekevät nyt vakavasti työtä digitalisoinnin parissa.

4.2

Maiden välillä kasvavat erot ja epätasaisesti jakautunut tieto yrityksissä eri maissa aiheuttavat kuitenkin suurta huolta. Yritysten ja tavarantoimittajien yhteentoimivuus on merkittävä kysymys.

4.3

Yrityksille ja sidosryhmille laaditaan valistusohjelmia. Kukin maa määrittää itselleen sopivat menetelmät. Usein alueellisen tason alustat ovat erittäin tärkeitä yhteistyön edistämisessä suurten ja pienten yritysten välillä sekä niiden ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä.

4.4

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön laajentamista alueellisesti ja kansallisesti olisi kannustettava. Sillä tuodaan eri taustoista tulevat kumppanit yhteen ja edistetään eri alojen yhteisvaikutusta. Sillä edistetään yhteistyötä, ja se voi myös olla kipeästi kaivatun taloudellisen tuen tervetullut lähde.

4.5

Alustoissa, osaamiskeskuksissa ja kenttälaboratorioissa keskitytään usein tiettyihin digitalisoinnin osiin, esimerkiksi muuttuviin arvoketjuihin, uusiin liiketoimintamalleihin ja sosiaaliseen ja työpaikalla tapahtuvaan innovointiin (16), joihin työntekijät ja ammattiliitot osallistuvat aktiivisesti. Keskitettyjä palvelupisteitä on edistettävä. Alakohtaisilla organisaatioilla on tehtävänsä alakohtaisten kysymysten käsittelyssä.

4.6

Myös (teknillisillä) korkeakouluilla, joihin on koottu hautomoja – yrityskampukset – on ennakoiva rooli. Koko maanosaan leviämässä oleva yrittäjyysyliopiston malli on erittäin hyödyllinen (17).

4.7

Yritysten, alustojen, alakohtaisten järjestöjen ja korkeakoulujen verkostot tehostavat toivottavia suuntauksia. Digitaalisten sisämarkkinoiden pitäisi parantaa rajatylittävän yhteistyön edellytyksiä. Yhteisten arvojen luomista teollisuuden digitalisoinnin avulla koskevia taloudellisia ja oikeudellisia ehtoja voidaan tarvita, jotta (erittäin) erikokoisten toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan edistää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yrityksiin ja uusyrityksiin. Useimmilla niistä ei ole kohdennettua tietoa eikä monilla parantamiseen tarvittavia työkaluja.

4.8

Yhdysvaltoihin verrattuna uusyritykset ja laajentuvat yritykset ovat EU:n heikko kohta. Pienten ja suurten ja (rajatylittävien) hautomoiden verkostojen välinen yhteisvaikutus on kannattavaa. Valmentajilla, kuten osa-aikaisilla, eläkkeellä olevilla ja kokeneilla yrittäjillä ja ohjaajilla, voi olla erittäin tärkeä tehtävä tukemisessa.

5.1

Digitalisoinnista on tulossa EU:n rahastojen (Horisontti 2020 -ohjelma, alueellinen ja muu rahoitus) painopiste. Sevillassa sijaitseva Yhteinen tutkimuskeskus ja tulevat innovaatiokeskittymät maailmanlaajuisine kokemuksineen voivat olla erittäin hyödyllisiä.

5.2

ETSK:n mielestä kaikkien tarvittavien investointien rahoittamista koskeva kysymys on huomattavasti monimutkaisempi kuin tiedonannossa annetaan ymmärtää. Huomattavia lisävaroja tarvitaan selkeästi. Komissio puhuu 35 miljardista eurosta ainoastaan tieto- ja viestintätekniikan investointeihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä EU:n, kansallisen ja alueellisen rahoituksen välillä sekä teollisuuden aktiivista osallistumista alustojen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta. Vielä on selvennettävä, miten nämä taloudelliset määräykset pannaan täytäntöön kohtuullisessa ajassa. Tässäkin voidaan esittää tuttu kysymys: kenen odotetaan maksavan ja mitä varten?

5.3

EU:n rahoitusta arvostellaan usein oikeutetusti liiallisesta hitaudesta ja byrokratiasta, mikä on tavallisesti erittäin kallista ja lannistavaa pieniyrityksille. Olisi otettava mallia Yhdysvalloista! Siellä on pakko muokata menettelyjä ja vähentää byrokratiaa ja säilyttää samalla oikeudenmukaisuus. T&K-yhteenliittymien pakollisten kumppanien määrän vähentäminen voisi olla hyödyllistä (18).

5.4

Pienyrityksille tarkoitetut korkeakoulujen yrityshautomoluokittelut voivat olla hyödyllinen työkalu lupaavien uusyritysten mittaamisessa ja EU:n hallintomenettelyjen nopeuttamisessa.

5.5

Yksisarvisten (19) kaltaiset uusyritykset ja laajentuvat yritykset johtavat innovatiivisia digitaalisia liiketoimintaprosesseja. Yhdysvallat on siinäkin johdossa. Lisäksi yhdysvaltalaiset innovaatioiden tarkkailijat toimivat erittäin aktiivisesti Euroopassa ja etsivät kannattavia yritysostoja.

5.6

Pankkialan lisäksi myös yksityinen pääoma on vahvasti mukana. Yksityiset pankit ovat itsekin digitalisoitumassa. Tässä yhteydessä toimii FinTech. Se on digitaalimaailman sivujuonne, joka lisää nopeutta, tehokkuutta ja avoimuutta sekä muuttaa asenteita asiakkaita kohtaan. Olisi hyödyllistä, jos EU:ssa olisi FinTech-keskittymiä muuallakin kuin Lontoossa.

5.7

Pankkien ja FinTech-yritysten pitäisi olla digitaalisten sisämarkkinoiden keskeisiä kumppaneita, joissa suorituskyky ja arvon luominen ovat muita korkeammalla tasolla. Niitä pitäisi kannustaa toimimaan teollisuuden strategisina kumppaneina ja arvioimaan ammattimaisesti hankkeiden hyötyjä taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Täysin uudet tavat alustojen ja lisäarvoa tuovien palvelujen yhdistämisessä voisivat olla hyödyksi.

5.8

Varainhoitoasetuksella (tai sen tarkistuksella) ei pitäisi estää pankkialaa ottamasta harkittuja riskejä Teollisuus 4.0 -hankkeeseen sijoitettaessa.

5.9

Täysin kehittyneet EU:n pääomamarkkinat ovat tarpeen, jotta voidaan luoda Yhdysvaltoihin verrattavissa olevat tasapuoliset toimintaedellytykset.

6.1

Teollisuus 4.0 ja digitaaliyhteiskunta koskettavat jokaista. Tietoa niistä on lisättävä. Parhaillaan on käynnissä keskustelu riskeistä ja epävarmasta tulevaisuudesta sekä mahdollisuuksista ja tilaisuuksista, yhteiskunnallisista oloista ja hyväksymisestä.

6.2

Luoteis-Euroopassa digitaalista vallankumousta käsitellään jo joka päivä tiedotusvälineissä (TV, lehdistö, sosiaalinen media). Joissakin maissa kansalaisilla on suhteellisen hyvät tiedot, mutta tiedotusta on lisättävä huomattavasti koko EU:ssa.

6.3

Massatuotantohintaan myytävät yksilölliset tuotteet ovat suureksi hyödyksi käyttäjille ja kuluttajille. Seuraavilla aloilla on odotettavissa huomattavaa suorituskyvyn kasvua: