15.10.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 382/1

Komission tiedonanto - Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta annetun komission asetusluonnoksen sisällön hyväksyminen

(2016/C 382/01)

Komissio hyväksyi 13. lokakuuta 2016 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta annetun komission asetusluonnoksen sisällön.

Asetusluonnos on tämän tiedonannon liitteenä. Asetusluonnoksesta järjestetään julkinen kuuleminen verkossa sivustolla http://ec.europa.eu/competition/consultations/open.html

LIITE

LUONNOS KOMISSION ASETUS (EU) …/…,

annettu …,

tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1), ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (2) määritetään tietyt tukimuodot, jotka katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi ja vapautetaan velvollisuudesta tehdä komissiolle ilmoitus ennen tuen myöntämistä. Asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ilmoitetaan, että komissio aikoo tarkastella uudelleen mainitun asetuksen soveltamisalaa ulottaakseen sen muihin tukimuotoihin, ja erityisesti tukeen satama- ja lentoasemainfrastruktuurille, kun se on saanut riittävästi käytännön kokemusta.

(2)

Komission saaman kokemuksen perusteella ja jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja selkeyttää valtiontukisääntöjä, vähentää hallinnollista rasitetta ja antaa komissiolle mahdollisuus keskittyä potentiaalisesti eniten kilpailua vääristäviin tukiin, tuki satama- ja lentoasemainfrastruktuurille olisi nyt sisällytettävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalaan.

(3)

Investointituki alueellisille lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään kolme miljoonaa matkustajaa, voi parantaa tiettyjen alueiden yhteyksiä ja edistää paikallista kehitystä, riippuen kunkin lentoaseman erityispiirteistä. Tämä tukee Eurooppa 2020 -strategian painopisteitä, mikä osaltaan edistää talouskasvua ja EU:n yhteisen edun mukaisia tavoitteita. Valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen (3) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella investointituki alueellisille lentoasemille ei johda kohtuuttomaan kaupan ja kilpailun vääristymiseen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi siihen olisi sovellettava asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyä ryhmäpoikkeusta edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tuen määrään perustuvaa ilmoituskynnysarvoa, sillä tukitoimenpiteen kilpailuvaikutus riippuu pääasiassa lentoaseman koosta eikä investoinnin koosta.

(4)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä tuelle myönnetään poikkeus ilmoitusvaatimuksesta, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, sen on täytettävä kaksi edellytystä. Tuki-intensiteetti ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee lentoaseman koon mukaan, ja tuen määrä ei saisi ylittää investoinnin rahoitusvajetta. Kun on kyse hyvin pienistä lentoasemista, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 150 000 matkustajaa, tuen olisi täytettävä näistä edellytyksistä vain toinen. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria. Poikkeusta ei pitäisi soveltaa sellaisille lentoasemille myönnettävään tukeen, jotka sijaitsevat lähellä olemassa olevaa lentoasemaa, jolta liikennöidään säännöllistä lentoliikennettä, koska tällaisille lentoasemille myönnettävään tukeen liittyy suurempi kilpailun vääristymisen riski ja sen vuoksi tuesta olisi ilmoitettava komissiolle, paitsi jos tuki myönnetään erittäin pienille lentoasemille (enintään 150 000 matkustajaa vuodessa), jolloin kilpailun merkittävä vääristyminen ei ole todennäköistä.

(5)

Merisatamilla on strateginen merkitys sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen kannalta, jotka asetettiin tavoitteiksi muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (4). Kuten tiedonannossa ”Satamat: kasvun moottori” (5) korostetaan, tehokkaat satamat kaikilla unionin merialueilla edellyttävät tehokkaita julkisia ja yksityisiä investointeja. Investoinnit ovat välttämättömiä erityisesti satamien kulkuinfrastruktuurin ja satamainfrastruktuurin mukauttamiseksi alusten suurempaan kokoon ja monimutkaisuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön ja tiukempiin ympäristötehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Korkealaatuisen satamainfrastruktuurin puute aiheuttaa ruuhkia ja lisäkustannuksia rahtaajille, liikenteenharjoittajille ja kuluttajille.

(6)

Sisävesisatamien kehittäminen ja niiden integrointi multimodaaliseen liikenteeseen on unionin liikennepolitiikan keskeinen tavoite. Unionin lainsäädännön nimenomaisena tavoitteena on parantaa liikenteen intermodaalisuutta ja edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin, kuten rautatie-, meri- ja sisävesikuljetuksiin.

(7)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä satamille myönnettävälle tuelle myönnetään poikkeus, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, tuen määrä ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee merisatamien tapauksessa investointihankkeen koon mukaan. Tukimäärä ei saisi ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta, lukuun ottamatta erittäin pieniä tukimääriä, joiden osalta yksinkertaistettu lähestymistapa on asianmukainen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Olisi myös varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria.

(8)

Investoinnit, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (6) perustettujen ydinverkkokäytävien työsuunnitelmiin, ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla on erityinen strateginen merkitys unionille. Näihin verkkoihin kuuluvat merisatamat muodostavat saapumis- ja poistumiskohdan tavaroille, jotka saapuvat unioniin ja kuljetetaan pois unionista. Näihin verkkoihin kuuluvat sisävesisatamat ovat keskeisessä asemassa verkon multimodaalisuuden varmistamisessa. Investointeihin, joilla pyritään parantamaan kyseisten satamien suorituskykyä, olisi sovellettava korkeampaa ilmoituskynnysarvoa.

(9)	Asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on myös aiheellista mukauttaa tiettyjä mainittujen asetusten säännöksiä.

(10)

Erityisesti syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien tapauksessa eri sääntöjen soveltaminen lisäkuljetuskustannusten korvaamiseen ja muiden lisäkustannusten korvaamiseen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi eikä sen avulla voida korjata perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia haittoja eli syrjäistä sijaintia ja saaristoluonnetta, pientä kokoa, vaikeaa pinnanmuodostusta ja ilmastoa sekä taloudellista riippuvuutta muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, minkä vuoksi kyseiset säännökset olisi korvattava menetelmällä, jota sovelletaan kaikkiin lisäkustannuksiin.

(11)	Koska kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävällä tuella on vain vähän kielteisiä vaikutuksia kilpailuun, näillä aloilla myönnettävään tukeen sovellettavia ilmoituskynnysarvoja olisi nostettava.

(12)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 651/2014 ja asetusta (EU) N:o 702/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 651/2014 seuraavasti:

(1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan k ja l alakohta seuraavasti:

”k)	tuki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille;

l)	tuki paikallisille infrastruktuureille;”

ii)

lisätään m ja n alakohta seuraavasti:

”m)	tuki alueellisille lentoasemille; ja

n)	tuki satamille.”

korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (*) soveltamisalaan kuuluva kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta koulutustukea, pk-yritysten rahoituksensaantiin myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yritysten innovaatiotukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea ja alueellisia toimintatukiohjelmia syrjäisimmillä alueilla ja harvaan asutuilla alueilla;

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta alueellista toimintatukea, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea ja epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

tuki, joka ei ole alueellista toimintatukea ja jota myönnetään maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla, seuraavissa tapauksissa:

i)	kun tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten kaupan pitämien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan; tai

ii)	kun tuen ehtona on, että sen pitää siirtyä osittain tai kokonaan alkutuottajille;

d)	neuvoston päätöksen N:o 2010/787/EU (**) soveltamisalaan kuuluva tuki kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi;

e)	13 artiklassa soveltamisalan ulkopuolelle jätetyt alueellisen tuen muodot.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1)."

(**) Neuvoston päätös 2010/787/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta (EUVL L 336, 21.12.2010, s. 24).”"

muutetaan 4 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;”

ii)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)	tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja alueellisia toimintatukiohjelmia, jos kyseisissä tukiohjelmissa ei kohdella vaikeuksissa olevia yrityksiä muita yrityksiä suotuisammin.”

(2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

korvataan 39 alakohta seuraavasti:

”39.

’liikevoitolla’ tarkoitetaan investoinnin diskontattujen tuottojen ja diskontattujen toimintakustannusten välistä eroa investoinnin taloudellisena pitoaikana, jos tämä ero on positiivinen. Toimintakustannuksiin sisältyvät muun muassa henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly tätä asetusta sovellettaessa poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on katettu investointituella. Tulojen ja toimintakustannusten diskonttaaminen asianmukaisella diskonttokorolla mahdollistaa kohtuullisen voiton tekemisen.”

korvataan 42 alakohta seuraavasti:

”42.

’alueellisella toimintatuella’ tarkoitetaan tukea, jolla vähennetään yrityksen juoksevia kustannuksia. Tähän sisältyvät sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä, energia, huolto, vuokrat, hallinto jne., mutta siihen eivät kuulu poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on sisällytetty tukikelpoisiin kustannuksiin investointitukea myönnettäessä;”

korvataan 48 alakohta seuraavasti:

”48.	’harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti, tai NUTS 3 -alueita, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti;”

lisätään 48 a alakohta seuraavasti:

”48 a.

’erittäin harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti;”

korvataan 55 alakohta seuraavasti:

”55.	’toimintatukikelpoisilla alueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita tai harvaan asuttuja alueita tai erittäin harvaan asuttuja alueita;”

lisätään 61 a alakohta seuraavasti:

”61 a)

’saman tai samankaltaisen toiminnan lopettamisella’ tarkoitetaan toiminnan täydellistä lopettamista ja myös osittaista lopettamista, joka johtaa merkittäviin työpaikkojen menetyksiin. Tätä säännöstä sovellettaessa merkittävän työpaikkojen menetyksen määritelmänä on vähintään [100] työpaikan menettäminen kyseisessä toiminnassa jossakin toimipaikassa tai kyseisen toiminnan työpaikkojen vähentäminen toimipaikassa ainakin 50 prosentilla työvoimasta;”

lisätään 143 alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti:

”Alueellisille lentoasemille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

144.

’lentoasemainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan lentoaseman tarjoamien, lentoyhtiöille ja palveluntuottajille suunnattujen lentoasemapalvelujen tuottamiseen tarkoitettua infrastruktuuria ja kalustoa, mukaan lukien kiitotiet, terminaalit, asematasot, rullaustiet, keskitetty maahuolintainfrastruktuuri ja muut laitteistot, jotka tukevat lentoasemapalveluja suoraan, pois lukien sellainen infrastruktuuri ja kalusto, joka on tarpeen ensi sijassa lentoliikenteeseen liittymättömän toiminnan harjoittamiseksi;

145.

’lentoyhtiöllä’ tarkoitetaan lentoyhtiötä, jolla on voimassa oleva liikennelupa, jonka jokin jäsenvaltio tai Euroopan yhteisen ilmailualueen jäsen on myöntänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (*) mukaisesti;

146.

’lentoasemalla’ tarkoitetaan yksikköä tai yksiköiden ryhmää, joka harjoittaa taloudellista toimintaa tarjoamalla lentoasemapalveluja lentoyhtiöille;

147.

’lentoasemapalveluilla’ tarkoitetaan palveluja, joita lentoasema tai sen tytäryhtiöt tarjoavat lentoyhtiöille ja joiden tarkoituksena on varmistaa ilma-aluksen käsittely niiden laskeutumisesta niiden nousuun asti samoin kuin matkustajien ja rahdin käsittely, jotta lentoyhtiöt voivat tarjota lentoliikennepalveluja, mukaan lukien maahuolintapalveluiden tarjonta ja keskitetyn maahuolintainfrastruktuurin tarjonta;

148.

’keskimääräisellä vuotuisella matkustajamäärällä’ tarkoitetaan lukua, joka määritetään lähtevien ja saapuvien matkustajien määrän perusteella tuen myöntämistä edeltäneiden kahden tilivuoden aikana;

149.

’keskitetyllä maahuolintainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria, jota tavallisesti ylläpitää lentoaseman pitäjä, joka antaa sen lentoasemalla toimivien maahuolintapalvelujen tarjoajien käyttöön maksua vastaan, mutta se ei sisällä maahuolintapalvelujen tarjoajien omistamia tai ylläpitämiä laitteita;

150.

’suurnopeusjunalla’ tarkoitetaan junaa, jonka nopeus voi olla yli 200 km/h;

151.

’maahuolintapalveluilla’ tarkoitetaan neuvoston direktiivin 96/67/EY (**) liitteessä kuvailtuja palveluja, joita tarjotaan lentoasemien käyttäjille lentoasemilla;

152.

’lentoliikenteeseen liittymättömällä toiminnalla’ tarkoitetaan lentoyhtiöille tai muille lentoaseman käyttäjille tarjottavia kaupallisia palveluja, kuten avustavia palveluja matkustajille, huolitsijoille ja muille palveluntarjoajille, toimistojen ja liikkeiden vuokrausta, autojen pysäköintitiloja ja hotelleja;

153.

’alueellisella lentoasemalla’ tarkoitetaan lentoasemaa, jonka keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään 3 miljoonaa matkustajaa;

Satamille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

154.

’satamalla’ tarkoitetaan maa- ja vesialuetta, joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista laitteista, jotka mahdollistavat vesiliikenteen alusten vastaanottamisen, niiden lastaamisen ja purkamisen, tavaroiden varastoinnin, tavaroiden vastaanottamisen ja toimittamisen sekä matkustajien, miehistön ja muiden henkilöiden alukseen ottamisen ja maihin laskemisen, sekä kaikkea muuta liikenteenharjoittajien satama-alueella tarvitsemaa infrastruktuuria;

155.

’merisatamalla’ tarkoitetaan satamaa, jota käytetään pääasiallisesti merialusten vastaanottamiseen;

156.

’sisävesisatamalla’ tarkoitetaan muuta satamaa kuin merisatamaa, jota käytetään sisävesiliikenteen alusten vastaanottamiseen;

157.

’sataman infrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria ja laitteita, joita käytetään liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjoamiseen, mukaan lukien alusten kiinnittämiseen käytetyt paikat, laiturimuurit, pistolaiturit ja kelluvat ponttonirampit vuorovesialueilla, satama-altaat, maantäytöt ja maan käyttöönotto, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, infrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten sekä kuljetuslaitteet satama-alueella;

158.

’sataman suprastruktuurilla’ tarkoitetaan maanpäällisiä rakenteita, rakennuksia sekä satama-alueella olevaa liikkuvaa kalustoa, esimerkiksi nostureita, ja kiinteää kalustoa, jotka liittyvät suoraan sataman kuljetustehtävään;

159.

’kulkuinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä infrastruktuuria, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että käyttäjät pääsevät meri- tai sisävesisatamaan maa-, meri- tai jokiteitse, erityisesti teitä, raideliikenteen ratoja, tuloväyliä ja sulkuja;

160.

’ruoppauksella’ tarkoitetaan hiekan, sedimentin tai muiden aineiden poistamista satamaan johtavan vesiväylän pohjasta tai satama-alueella alusten satamaan pääsyn mahdollistamiseksi;

161.

’kunnossapitoruoppauksella’ tarkoitetaan rutiininomaisesti tehtyä ruoppausta satamaan johtavien vesiväylien tai satama-alueen pitämiseksi purjehduskelpoisena;

162.

’vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla’ tarkoitetaan sataman infrastruktuuria, jonka ansiosta satama voi ottaa vastaa aluksia, jotka käyttävät sellaisia polttoaineita kuten sähkö, vety, biopolttoaineet (nesteet), synteettiset polttoaineet, metaani, mukaan lukien maakaasu (CNG ja LNG) ja biometaani, ja nestekaasu (LPG), joilla korvataan ainakin osittain fossiiliset öljylähteet liikenteen energiahuollossa, edistetään sen hiilettömyyttä sekä parannetaan liikenteen alan ympäristötehokkuutta;

163.

’aluksella’ tarkoitetaan joko omalla käyttövoimalla liikkuvaa tai muunlaista kelluvaa meriliikenteen rakennetta, jossa on yksi tai useampi uppoumarunko;

164.

’merialuksella’ tarkoitetaan kaikkia muita aluksia kuin niitä, joita käytetään yksinomaan sisämaan vesistöissä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä;

165.

’sisävesialuksilla’ tarkoitetaan aluksia, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa liikennöintiin sisävesiväylillä;

166.

’infrastruktuurilla aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten’ tarkoitetaan kiinnitettyjä, kelluvia tai liikkuvia laitteita, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksella syntyvän jätteen tai lastijäämät, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/59/EY (***).

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3)."

(**) Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36)."

(***) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).”"

(3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan z alakohta seuraavasti:

”z)	investointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 150 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 75 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;”

ii)

lisätään dd, ee ja ff alakohta seuraavasti:

”dd)	investointituki alueellisille lentoasemille: 56 a artiklan 10 ja 11 kohdassa säädetyt tuki-intensiteetit;

ee)	investointituki merisatamille: 100 miljoonaa euroa yhtä investointihanketta kohden (tai 120 miljoonaa euroa yhtä investointihanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*) 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan);

ff)	investointituki sisävesisatamille: 20 miljoonaa euroa yhtä investointihanketta kohden.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).”"

(4)

Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan k alakohta seuraavasti:

”k)

tuki, joka myönnetään aineellisen omaisuuden myyntinä tai vuokraamisena alle markkinahintojen, jos arvon on määrittänyt riippumaton asiantuntija ennen transaktiota tai se on määritetty yleisesti saatavilla olevan, säännöllisesti ajan tasalle saatetun ja yleisesti hyväksytyn vertailuarvon perusteella.”

(5)

Muutetaan 6 artiklan 5 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	alueellinen toimintatuki ja alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 15 ja 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;”

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)	tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen ja tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jos 34 ja 35 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,”

(6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (*) 67 ja 68 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain unionin rahastosta, joka sallii tällaisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämisen, ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).”"

b)	korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tulevaisuudessa maksettava tuki, muun muassa useassa erässä maksettava tuki, diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon.”

c)	poistetaan 4 kohta.

(7)

Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Valvonta

1. Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin.

2. Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti tuensaajien veroilmoitusten perusteella ja joissa ei ennakolta valvota kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisesti kerran verovuoden aikana, vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja tehtävä tarvittavat päätelmät. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot valvontatoimista vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä.

3. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista, mukaan lukien 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot.

13 artikla

Alueellisen tuen soveltamisala

Tätä jaksoa ei sovelleta seuraaviin:

a)	tuki terästeollisuudessa, hiilialalla, laivanrakennusalalla tai synteettikuituteollisuudessa harjoitettavan toiminnan hyväksi;

b)	tuki kuljetusalalle ja siihen liittyvälle infrastruktuurille sekä energian tuotantoon ja jakeluun ja energiainfrastruktuurille lukuun ottamatta alueellisia toimintatukiohjelmia;

c)	alueellinen tuki sellaisten ohjelmien muodossa, jotka on suunnattu rajoitetulle määrälle tiettyjä toimialoja; ohjelmia, joiden kohteena on matkailu, laajakaistainfrastruktuurit tai maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen, ei katsota tietylle toimialalle suunnatuiksi;

yksittäinen alueellinen investointituki tuensaajalle, joka tukihakemuksen jättämishetkellä on

i)	lopettanut saman tai samankaltaisen toiminnan ETA-sopimuksen toisen sopimuspuolen alueella kahden edeltävän vuoden aikana tai

ii)	jolla on [konkreettisia suunnitelmia] lopettaa tällainen toiminta sen ajanjakson aikana, joka alkaa tukihakemuksen jättämispäivästä ja päättyy viimeistään kaksi vuotta alkuinvestoinnin loppuun saattamisen jälkeen.

alueellinen toimintatuki yrityksille, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n pääluokkaan K ’Rahoitus- ja vakuutustoiminta’, tai yrityksille, joiden toiminta kattaa konsernin sisäiset toiminnot ja joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n luokkaan 70.10 ’Pääkonttorien toiminta’ tai 70.22 ’Muu liikkeenjohdon konsultointi’.”

(8)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

korvataan 6 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä 2 artiklan 49 tai 51 alakohdassa tarkoitetun toimipaikan omaisuuserien hankinnan yhteydessä otetaan huomioon ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuden ostamisesta kolmansilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.”

korvataan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Suurille yrityksille tuotantoprosessin perusteelliseen muutokseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava suuremmat kuin poistot, jotka on tehty uudistettavaan toimintaan liittyvästä omaisuudesta kolmen edeltävän verovuoden aikana.”

(9)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Alueellinen toimintatuki

1. Alueelliset toimintatukiohjelmat syrjäisimmillä alueilla ja harvaan asutuilla alueilla ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2. Alueellisilla toimintatukiohjelmilla voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)	tuen määrä voidaan arvioida objektiivisesti ennakolta kiinteän summan perusteella tai tonnia/ajokilometriä kohden tai muun tarkoituksenmukaisen yksikön perusteella;

b)	lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä.

Tuki-intensiteetti ei saa olla yli 100 prosenttia tässä kohdassa määritetyistä lisäkuljetuskustannuksista.

3. Erittäin harvaan asutuilla alueilla alueelliset toimintatukiohjelmat estävät tai vähentävät väestökatoa seuraavin edellytyksin:

a)	tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa kyseisellä alueella;

b)	vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden kaikkien toimintatukiohjelmien nojalla on enintään 20 prosenttia tuensaajalle kyseisellä alueella aiheutuvista vuotuisista työvoimakustannuksista.

4. Syrjäisimmillä alueilla toimintatukiohjelmilla voidaan korvata ylimääräiset toimintakustannukset, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu suorana seurauksena yhdestä tai useammasta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä haitasta, jos tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla alueella ja kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimintatukiohjelmien nojalla myönnetty vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden ei ylitä jotain seuraavista prosenttiosuuksista:

a)	[25 prosenttia] tuensaajan kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella vuosittain tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä;

b)	[30 prosenttia] tuensaajan vuotuisista työvoimakustannuksista kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella;

c)	[20 prosenttia] tuensaajan vuotuisesta liikevaihdosta kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella.

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa [10 prosenttiyksikköä] niiden yritysten tapauksessa, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään [300 000 euroa].”

(10)

Korvataan 21 artiklan 16 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Riskirahoitustoimenpiteen, jolla myönnetään takauksia tai lainoja tukikelpoisille yrityksille tai tarjotaan vieraaksi pääomaksi luokiteltuja oman pääoman luonteisia sijoituksia tukikelpoisille yrityksille, on täytettävä seuraavat edellytykset:”

(11)

Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”Tukikelpoisia yrityksiä ovat julkisesti noteeraamattomat pienet yritykset enintään viiden vuoden ajan niiden kirjautumisesta yhtiörekisteriin edellyttäen, että yritys täyttää seuraa edellytykset:

a)	se ei ole pelkästään jatkanut toisen yrityksen toimintaa;

b)	se ei ole vielä jakanut voittoa;

c)	se ei ole syntynyt sulautuman tuloksena.

Sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, viiden vuoden tukikelpoisuusjakson voidaan katsoa alkavan ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetään, tämän artiklan nojalla tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin.”

(12)

Korvataan 31 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	kouluttajien ja koulutettavien toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan koulutushankkeeseen, kuten matkakulut, majoituskulut, hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut, poistot työkaluista ja laitteista siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa.”

(13)

Lisätään 52 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.

Vaihtoehtona 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten määrittämiselle hankkeelle myönnettävän tuen enimmäismäärä voidaan määrittää 4 kohdassa säädetyn kilpailuun perustuvan valintamenettelyn perusteella.”

(14)

Muutetaan 53 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	museot, arkistot, kirjastot, taide- ja kulttuurikeskukset tai -tilat, teatterit, elokuvateatterit, oopperatalot, konserttisalit, muut esittävän taiteen järjestöt, elokuvaperintöä vaalivat laitokset ja muut vastaavat taide- ja kulttuuri-infrastruktuurit, -järjestöt ja -laitokset;”

b)	poistetaan 6 kohdan kolmas virke;

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.	Kun tuen määrä on enintään 2 miljoona euroa, vaihtoehtona 6 ja 7 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”

d)	korvataan 9 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Kun on kyse 2 kohdan f alakohdassa määritellyistä toiminnoista, tuen enimmäismäärä ei saa olla enemmän kuin tukikelpoisten kustannusten ja hankkeen diskontattujen tulojen erotus tai enemmän kuin 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”

(15)

Korvataan 54 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Molemmissa tapauksissa niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.

Jotta hankkeille voitaisiin myöntää tukea, jäsenvaltio voi myös edellyttää tuotantotoiminnan vähimmäistasoa kyseisellä alueella, mutta kyseinen taso ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.”

(16)

Lisätään 56 artiklan jälkeen jaksot seuraavasti:

”14 JAKSO

Tuki alueellisille lentoasemille

56 a artikla

Investointituki alueellisille lentoasemille

1. Lentoasemalle myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2. Kyseinen investointi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen realististen liikenne-ennusteiden perusteella keskipitkällä aikavälillä odotetun liikennemäärän hoitamiseksi.

3. Lentoaseman on oltava avoin kaikille potentiaalisille käyttäjille. Jos kapasiteettia rajoitetaan fyysisesti, käyttöoikeudet on jaettava asiaa koskevien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien perusteiden pohjalta.

4. Tukea ei saa myöntää lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta, jolta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä.

5. Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli kolme miljoonaa matkustajaa. Ei saa olla odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen liikenne nousee yli kolmen miljoonan matkustajan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

6. Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 tonnia. Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta, jos on odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä nousee yli 200 000 tonnin kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

7. Tukea ei saa myöntää olemassa olevien lentoasemien siirtämiseen tai uuden matkustajaliikenteen lentoaseman luomiseen, mukaan lukien olemassa olevan lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi.

8. Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

9. Tukikelpoisia kustannuksia ovat lentoaseman infrastruktuuriin tehtyihin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset.

10. Tuen määrä on enintään:

a)	50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli yhdestä kolmeen miljoonaa matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana;

b)	75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli enintään miljoona matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana.

11. Tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, jos lentoasema sijaitsee syrjäisellä alueella.

12. Edellä olevaa 2 ja 4 kohtaa ei sovelleta sellaisiin lentoasemiin, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli enintään 150 000 matkustajaa, jos ei ole odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä nousee yli 150 000 matkustajaan. Tällaisille lentoasemille myönnetyn tuen on täytettävä joko 8 kohdan tai 10 ja 11 kohdan vaatimukset.

15 JAKSO

Tuki satamille

56 b artikla

Investointituki merisatamille

1. Merisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista

a)	merisatamien infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen; ja

b)	kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen satama-alueella. Tähän sisältyy ruoppaus satama-alueella, lukuun ottamatta kunnossapitoruoppausta.

3. Investointikustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satama-alueella toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

4. Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5. Edellä 2 kohdan a alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäismäärä saa olla enintään

a)	100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 20 miljoonaa euroa;

b)	80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa ja enintään 50 miljoonaa euroa;

c)	50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa ja enintään 100 miljoonaa euroa;

d)	50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 120 miljoonaa euroa ja kyseiset merisatamat sisältyvät asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

6. Edellä 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa.

7. Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa merisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta.

8. Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit sekä tuoton sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit.

9. Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

10. Kun tuen määrä on enintään 5 miljoona euroa, vaihtoehtona 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

56 c artikla

Investointituki sisävesisatamille

1. Sisävesisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista

a)	sisävesisatamien infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen; ja

b)	kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen satama-alueella. Tähän sisältyy ruoppaus satama-alueella, lukuun ottamatta kunnossapitoruoppausta.

4. Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5. Tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

6. Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa sisävesisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta.

7. Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja sijoitetulle pääomalle tuoton, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit.

8. Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

9. Kun tuen määrä on enintään 2 miljoona euroa, vaihtoehtona 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”

(17)

Korvataan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.	Tätä asetusta, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sovelletaan ennen tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten voimaantuloa myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jos tuki täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.”

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteet seuraavasti:

(1)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä.

[Liitteessä II (jäsenvaltioiden toimittamat tiedot) olevaan II osaan lisätään uudet kohdat uusille tukimuodoille (investointituki lentoasemille, merisatamille ja sisävesisatamille) ja pk-yritysten tukea (17–20 artikla) koskeva kohta jaetaan useammiksi kohdiksi (kohta/artikla)].

(2)

Korvataan liitteessä III oleva alaviite 2 seuraavasti:

”2.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).”

(3)	Korvataan liitteessä III olevan alaviitteen 3 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Bruttoavustusekvivalentti tai tämän asetuksen 16, 21, 22 tai 39 artiklan mukaisten toimenpiteiden tapauksessa sijoituksen määrä.”

3 artikla

Lisätään asetuksen (EU) N:o 702/2014 7 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (*) 67 ja 68 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain maaseuturahastosta ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Komission puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(3) EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3.

(4) COM(2011) 144.

(5) COM(2013) 295.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

15.10.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 382/19

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2016/C 382/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1).

AIDON PERINTEISEN TUOTTEEN TUOTE-ERITELMÄ

”TRADITIONALLY REARED PEDIGREE WELSH PORK”

EU-nro: UK-TSG-0007-01396–27.10.2015

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1. Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet

”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork”

2. Tuotelaji

Luokka 1.1 – Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3. Rekisteröinnin perusteet

3.1 Onko tuote seuraavien vaatimusten mukainen

—	☒	Se vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla.
—	☐	Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista.

”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan sioista, jotka on kasvatettu perinteisellä tuotantomenetelmällä. Perinteisen tuotantomenetelmän ansiosta siat kasvavat luontaisemmin ja hitaammin, niiden stressitaso saadaan minimoitua ja noudatetaan korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia.

3.2 Onko nimi seuraavien vaatimusten mukainen:

—	☐	Se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa.
—	☒	Se osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen.

Alla luetellut Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan ainutlaatuiset ominaisuudet antavat tuotteelle sen ominaislaadun.

Ruho

—	Hyvä selkälihas ja pitkä selkä

—	Hyvin kehittyneet kinkut

—	Pork-painoisten > 50 kg (teuraspaino) sikojen selkärasva vähintään 10 mm ja raskaiden sikojen > 75 kg (teuraspaino) selkärasva vähintään 14 mm

—	Väri vaalea, mutta väri tummenee, kun siat saavuttavat suuremman teuraspainon.

Ruoanlaitossa

—	Hienostunut, hyvä maku, joka paranee sikojen vanhetessa

—	Murea, sillä lihan rasvapitoisuus on korkea.

Nämä ominaisuudet johtuvat seuraavien kahden seikan yhdistymisestä: perinteinen tuotantotapa, ja sikojen on oltava Pedigree Welsh -rotuisia. Pedigree Welsh -rotua on jalostettu jo pitkään valikoivasti tietynlaisten ruhojen ja erityisten makuominaisuuksien aikaansaamiseksi.

4. Kuvaus

4.1 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta, mukaan lukien tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet, jotka osoittavat tuotteen erityisluonteen (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” on Pedigree Welsh -rotuinen sika, joka on kasvatettu perinteisellä tuotantomenetelmällä. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhot tunnetaan erinomaisesta tasapainosta hyvän selkälihaksen, pitkän selän ja hyvin kehittyneiden kinkkujen välillä. Teurasprosentti on korkea, vähintään 65 %, ja luokittelu on hyvä kaikissa painoluokissa. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen rasvapitoisuus nousee herkästi suureksi muttei liialliseksi, sillä selkärasva on vähintään 10 mm pork-painoisilla sioilla ja 14 mm raskaammilla sioilla (75 kg teuraspaino). Riippumattoman värianalyysin mukaan liha on väriltään vaaleaa. Punaisten ja keltaisten arvojen todettiin olevan alhaisia, minkä vuoksi liha ei ole väriltään kovin tummaa. Liha on väriltään tummempaa, kun sikojen teuraspaino kasvaa, ja suuremmissa teuraspainoissa on näkyvillä paljon lihasten sisäistä rasvaa (marmoroituminen) ilman, että selkärasvaa olisi liikaa.

Kypsytetyssä lihassa on mehevä, hienostunut ja maukas sianlihan maku, joka paranee mitä vanhempia siat ovat. Liha on hyvin mureaa, sillä lihan rasvapitoisuus on korkea. Koska lihan rasvapitoisuus on luontaisesti suuri, liha saattaa menettää painoaan melko paljon kypsennyksen aikana, riippuen palasta.

Tiedot koostumuksesta

Energia-arvo

> 300 kcal / 100 g

Selkärasva

Vähintään 10 mm (pork-painoiset siat > 50 kg teuraspaino)

Vähintään 14 mm (raskaat siat > 75 kg teuraspaino)

Nämä selvästi erottuvat ja ainutlaatuiset makuominaisuudet johtuvat seuraavien yhdistelmästä:

—	Pedigree Welsh -rodun pitkät perinteet ja valikoiva jalostus näiden erityisten ruho- ja makuominaisuuksien aikaansaamiseksi

—	Perinteiset tuotantomenetelmät, joiden avulla eläinten stressitaso minimoidaan, noudatetaan korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia ja eläimet kasvavat hitaammin ja luontaisesti.

Vaikka nimessä viitataan sianlihaan, tämä hakemus kattaa kaikki ruhon osat ja muut syötävät osat.

4.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetyn tuotteen tuotantomenetelmästä, jota tuottajien on noudatettava, mukaan lukien tapauksen mukaan käytettyjen raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet sekä menetelmä, jolla tuote valmistetaan (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat kasvatetaan erityisin perinteisin menetelmin, jotka poikkeavat hyvin paljon tavanomaisista kaupallisista tuotantojärjestelmistä.

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan saadaan yksinomaan sioista, joiden on syntymän yhteydessä ilmoitettu olevan Pedigree Welsh -rotuisia. Kaikista sioista on tehtävä syntymäilmoitus British Pig Association -yhdistykselle tai sianjalostajien yhdistykselle, joka ylläpitää Pedigree Welsh -rodun kantakirjaa. Eläimet voi tunnistaa niiden yksilöllisen korvatatuoinnin avulla. Tatuointi varmistaa aitouden ja erinomaisen jäljitettävyyden.

Ruokinta

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikoja ruokitaan perinteisin menetelmin. Sikoja ruokitaan rehulla, jonka valkuaispitoisuus on alhainen. Ostorehun valkuaispitoisuus ei saa ylittää 20:tä prosenttia vieroituksen jälkeen. Perinteisten ruokintamenetelmien alhaiset valkuaisainepitoisuudet yhdistettynä tämän rodun luontaisesti hitaampaan kasvuun vaikuttavat siihen, että elopaino nousee päivässä keskimäärin vähemmän kuin nykyaikaisissa tuotantojärjestelmissä. Myös rodun alttius kerryttää enemmän rasvaa vaikuttaa siihen, ettei rehu muunnu niin tehokkaasti vähärasvaiseksi lihaksi.

Rehuna käytetään yleensä sekä sellaisenaan suoraan käytettäviä rehuaineksia että niitä täydentäviä rehuseoksia. Sellaisenaan suoraan käytettävät rehuainekset kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan itse tilalla tai hankitaan paikallisesti. Jos sikoja kasvatetaan pientiloilla (”tyddyn”), niiden ruokintaa on perinteisesti usein täydennetty elintarvikkeista saaduilla sivutuotteilla. Näitä ovat muun muassa meijerituotannosta saatu hera ja jätemaito, panimoteollisuudesta saatu hiiva ja panimojäte sekä leipäjäte ja vilja- ja keksijauho. Ruokintaa täydennetään myös heinällä ja rehukasveilla. Joskus noudatetaan keskiaikaista tapaa päästää siat laiduntamaan metsään syömään tammenterhoja ja muita kunkin kasvukauden pähkinöitä ja marjoja. Vaihtoehdot soijalle olisi mahdollisuuksien mukaan hankittava EU:sta (esimerkiksi rapsirouhe, härkäpapu, auringonkukkajauho ja/tai herneet). Ruokinnan synteettiset lisäaineet ja kasvunedistäjät ovat kiellettyjä.

Ympäristö

”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan Pedigree Welsh -rotuisista sioista, jotka kasvatetaan perinteisesti laajaperäisin menetelmin luontaisessa kasvuympäristössä, jossa eläimet kasvavat luonnollisesti ja stressaantuvat mahdollisimman vähän.

”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan karaistuneista sioista, joita kasvatetaan laajaperäisesti sekä ulko- että sisätiloissa. Kaikkien kasvatusjärjestelmien on oltava korkeiden eläinten hyvinvointivaatimusten mukaisia (RSPCA:n Freedom Food -standardi tai vastaavat järjestelmät). Lisäksi kaikkien tilojen on noudatettava sikojen hyvinvointia koskevia suosituksia (Code of Recommendation for the Welfare of Livestock: Pigs or equivalent schemes).

Laajaperäinen ulkoilmakasvatus: – Ulkoilmakasvatuksessa sikojen eläintiheyden on oltava enintään 30 emakkoa hehtaarilla ja laidunaluetta on oltava vähintään 40 neliömetriä lihasikaa kohden (vieroituksesta teurastukseen saakka).

Laajaperäinen sisäkasvatus: – Kun sikoja kasvatetaan laajaperäisesti sisällä, emakot on pidettävä olkilattialla, jossa on lattiatilaa vähintään 3,5 neliömetriä emakkoa kohden ja 1,54 neliömetriä loppukasvatusvaiheessa olevaa sikaa kohden. Kasvatus kokonaan rakopohjaisissa karsinoissa on kiellettyä.

Hoito

Kaikki Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat on kasvatettava perinteisin menetelmin, kuten

—	Vieroitusikä vähintään 6–8 viikkoa.

—	Nykyaikaiset voimaperäiset kotieläintuotannon käytännöt, muun muassa hampaiden ja hännän katkaisu sekä kärsän rengastus, ovat sallittuja ainoastaan eläinlääkärin neuvosta, eikä niitä saa noudattaa rutiininluonteisesti.

—	Kastrointi voidaan tehdä vain eläinlääkärin neuvosta tai perinteisiin tuotteisiin tarkoitettujen raskaiden sikojen osalta.

—	Emakko- ja porsitushäkkien käyttö on kiellettyä.

Kuljetus

Traditionally Reared Pedigree Welsh -sikoja kuljetetaan niin, ettei sioille aiheuteta tarpeetonta stressiä tai epämukavuutta. Eläimet on kuljetettava suoraan tilalta teurastamoon, eikä niitä saa kuljettaa yhdessä muilta tiloilta peräisin olevien sikojen kanssa. Kuljetus ja käsittely on pidettävä minimissä, ja siat on teurastettava lähimmässä soveltuvassa teurastamossa, jotta niiden stressitaso olisi mahdollisimman alhainen.

Kuljetuksen aikana sioilla on oltava tilaa vähintään seuraavasti:

Elopaino (kg)	Eläintiheys (kg/m2)	Eläinten käytössä oleva tila (m2/sika)

10	137	0,05
30	200	0,15
35	218	0,16
40	222	0,18
100	235	0,43
110	245	0,45
emakot	316	0,79

Teurastus

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan tuotannossa käytettävät Pedigree Welsh -siat teurastetaan mahdollisimman lähellä niiden kasvatuspaikkaa, mieluiten pienissä teurastamoissa. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta stressiä eikä epämukavuutta ennen teurastusta. Tainnutus- ja/tai lopetusvälineiden on oltava sellaisia ja sellaisessa kunnossa, että tainnutus tai lopetus tapahtuu nopeasti ja tehokkaasti.

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhoja on riiputettava vähintään kaksi päivää (mieluiten kuitenkin kauemmin) teurastuksen jälkeen jäähdytetyssä varastossa alle 4 celsiusasteen lämpötilassa ennen leikkuuta.

Koska rodussa esiintyy eri sukulinjoissa luontaista vaihtelua ja kasvattajat hoitavat loppukasvatuksen eri tavalla, ruhon koostumuksessa ja selkärasvan määrässä voi olla eroja. Tämän luontaisen vaihtelun vuoksi ruhojen käsittely edellyttääkin perinteisiä teurastustaitoja ja kokemusta lihanleikkuusta. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -ruhoja käsitellään perinteisin menetelmin, ne muun muassa riippuvat koukusta leikkuun aikana ja paloitellaan perinteisesti leikkuulaudalla.

Koska sikojen stressi minimoidaan noudattamalla korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia laajaperäisen kasvatuksen ja kuljetuksen aikana sekä ennen teurastusta ja koska tämän rodun siat ovat säyseäluonteisia eikä niillä ole tunnettua geneettistä taipumusta kärsiä stressistä (esimerkiksi sikojen stressialttius), on havaittu vain vähän vaaleaa, pehmeää ja vetistä PSE-lihaa tai tervalihaa. Tämä näkyy siinä, että Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan syöntilaatu on murea.

4.3 Tuotteen perinteisen luonteen todistavat tärkeimmät tekijät (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan erityinen luonne käy selvästi ilmi lihan syöntilaadusta. Syynä laatuun ovat seuraavat kaksi keskeistä seikkaa:

—	Pedigree Welsh -rodun pitkät perinteet ja huolellinen valikoiva jalostus, jossa on suosittu tietyntyyppisiä ruhoja sekä lihan laatua ja ominaisuuksia

—	Perinteinen tuotantotapa.

Pedigree Welsh -sialla on ainutlaatuinen asema brittiläisten kotoperäisten sikarotujen joukossa, sillä se on yksi kolmesta tärkeimmästä rodusta, joihin nykyaikainen sianlihatalous perustuu. Ruholla on samoja ominaisuuksia kuin uudenaikaisemmissa kehittyneimmissä jalostetuissa roduissa, kuten Large White tai Landrace, mutta maussa on kuitenkin samaa kuin perinteisissä vähemmän jalostetuissa kotoperäisissä roduissa, kuten Berkshire, Tamworth ja Gloucester Old Spot. Nämä rodun erityiset ominaisuudet ovat viimeisten sadan vuoden aikaisen huolellisen valikoivan jalostuksen ansiota. Vaikka ruhon ominaisuudet, esimerkiksi kinkkujen kehittyneisyys ovat parantuneet, rotu on säilyttänyt perinteiset fenotyyppiset ja genotyyppiset ominaisuutensa, kuten luontainen hitaampi kasvuvauhti ja taipumus kerryttää rasvaa. Kun kasvatusjärjestelmä on lisäksi perinteinen ja laajaperäinen, tuloksena saadaan vaaleammanväristä lihaa, joka tunnetaan mureudestaan, suuremmasta energia-arvostaan ja mehevyydestä kypsytyksen jälkeen.

Verrattuna nykyaikaisten tavanomaisesti kasvatettujen kaupallisten risteytettyjen sikojen lihaan Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihassa on seuraavat ominaisuudet:

—	lihasten vähemmän kehittynyt (vaaleampi) väri

—	parempi mureus

—	hienostuneempi sianlihan maku

—	paksumpi selkärasva

—	suurempi rasvapitoisuus

—	suurempi energia-arvo

—	mehevyys kypsytyksen jälkeen.

Kun verrataan kasvuvauhtia, Pedigree Welsh -sian kasvatus saattaa vaatia vähintään 154 päivää ennen teurastusta, kun taas voimaperäisesti kasvatettu kaupallinen sika voidaan teurastaa jo 126 päivän ikäisenä. Tämä hitaampi kasvuvauhti johtuu siitä, että rodun kasvuvauhti on luontaisestikin hitaampi, minkä lisäksi rehu on vähäproteiinista ja noudatetaan perinteistä laajaperäistä tuotantotapaa. Lihasten vähemmän kehittyneestä väristä johtuva lihan vaalea väri, hyvä mureusaste ja hienostunut sianlihan maku ovat kaikki tämän hitaamman kasvuvauhdin ansiota.

Koska rodulla on luontainen taipumus kerryttää rasvaa ja koska siat eivät kovin tehokkaasti pysty muuttamaan rehua vähärasvaiseksi lihakseksi, tuloksena saadaan ruho, jossa on enemmän rasvaa kuin nykyaikaisissa kaupallisissa sioissa. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan paksuus on tavallisesti yli 10 mm pork-painossa, kun taas kaupallisten sikojen selkärasvan tavoiteltu paksuus on 8 mm. Raskaampien Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan keskimääräinen paksuus on usein yli 14 mm. Sen lisäksi, että selkärasvaa on enemmän, ruhossa on yleisesti ottaen enemmän rasvaa, minkä ansiosta keskimääräinen energia-arvo on yli 300 kcal / 100 g verrattuna kaupallisemmin kasvatettuihin sikoihin, joiden keskimääräinen energia-arvo on alle 200 kcal / 100 g. Koska rasvapitoisuus on suurempi, liha on kypsytettynä mehevämpää.

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianliha on myös selvästi erilaista kuin muiden vähemmän kehittyneiden kotoperäisten rotujen liha:

—	ohuempi selkärasva

—	parempi luokittelu raskaissa sioissa

—	hyvin kehittyneet kinkut

—	suurempi selkälihas

—	hyvin pitkä selkä

—	korkeat teurasprosentit.

Perinteisten vähemmän kehittyneiden jalostettujen rotujen selkärasvan keskimääräinen paksuus on yli 14 mm pork-painossa, kun taas Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan paksuus on vähintään 10 mm pork-painossa. Vähemmän kehittyneiden kotoperäisten rotujen raskaampien sikojen selkärasva on yli 20 mm ja usein jopa 30 mm, kun taas Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan luokitus on hyvä eli vähintään 14 mm raskaammissa painoissa.

Pedigree Welsh Pig -sian valikoiva jalostus viimeisten sadan vuoden aikana on johtanut ruhoon, jossa selkälihas on suurempi, selkä hyvin pitkä, kinkut kehittyneemmät, teurastusprosentit korkeat ja luokittelu parempi raskaissa painoissa verrattuna vähemmän kehittyneisiin kotoperäisiin rotuihin. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat johtaneet siihen, että ”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” on perinteisesti katsottu teurastukseen ihanteellisesti sopivaksi ruhoksi.

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan erityisten piirteiden tukena on paljon historiallisia tietoja, ja lihan koostumusta ja aistinvaraisia ominaisuuksia on analysoitu testausohjelmassa. Tutkimus osoitti objektiivisesti, että ”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” eroaa muusta sianlihasta perittyjen ominaisuuksien, laadun ja maun suhteen.

Pedigree Welsh Pig -rodun pitkä historia

Siankasvatuksella on pitkät perinteet Walesissa, ja sioista on mainintoja keskiaikaisessa walesilaisessa kirjallisuudessa. Mabinogionissa, joka on kirjoitettu 1100-luvulla, mainitaan ”pienet eläimet, joiden liha on parempaa kuin nautojen liha. Ne ovat pieniä, ja niillä on eri nimiä. Niitä kutsutaan nimellä ’moch’.” Sanotaan, että nämä olennot (siat) toi nykymaailmaan Arawn, Annwfnin kuningas (Manalan valtias). Walesilaisissa kuningas Arthurin aikaisissa tarinoissa esiintyy myös lumottu villisika Twrch Trwyth, ”karjujen päällikkö, jolla on valkoiset torahampaat” Ysgithrwyn Benbaedd sekä mystinen valkoinen emakko Hen Wen.

Kaupallisella voimaperäisellä sikataloudella on vähäiset perinteet Walesissa, sillä suurimmaksi osaksi sikoja pidettiin sisätiloissa tai ne saivat laiduntaa kausiluonteisesti ulkona. Pedigree Welsh -rotu on perinteisesti suurelta osin osa walesilaista pientila- (”tyddyn”) tai talonpoikaisperinnettä. Myös kaupungeissa sikoja perinteisesti monesti pidettiin pienimuotoisesti sikoläteissä (twlc mochyn) rivitalojen pihoilla. Ilman laastia kivestä limitetyt, kupolikattoiset sikolätit olivat myös tunnettu osa paikallista walesilaista arkkitehtuuria, erityisesti Walesin eteläosissa.

Nurmentuotannosta tunnetussa Walesissa tuotetaan paljon karitsanlihaa ja maitoa. Perinteisesti pientilalliset myivät karitsat ja naudat markkinoilla, sillä niistä sai paljon paremman hinnan, ja pystyivät tämän ansiosta pitämään siat itse. Kotitalouksissa maaseudulla kulutettiinkin eniten sianlihaa. Perinteenä oli kasvattaa sikoja kesän ja syksyn ajan ja teurastaa ne talvella tilalla. Kaikilla maaseutualueilla oli kiertävä teurastaja, joka teurasti eläimet ja paloitteli lihat, usein tilapäisissä tiloissa ladoissa, ulkorakennuksissa tai jopa taivasalla. Eläinten vuotuinen teurastus oli sosiaalinen tapahtuma, johon kaikki perheenjäsenet osallistuivat. Tuoreita tuotteita, kuten pyöryköitä (ffagots) valmistettiin sydämestä, maksasta ja keuhkoista (plwc), pää laitettiin suolaveteen painosyltyn valmistamiseksi, suolet puhdistettiin, jotta niihin voitaisiin täyttää makkaroita, tuoretta lihaa annettiin kyläläisille sekä kyljet ja kinkut suolattiin ja säilöttiin, jotta seuraavana vuonna oli saatavilla lihaa.

Pedigree Welsh -rotu voidaan jäljittää kotoperäiseen valkoiseen lurppakorvaiseen sikarotuun, jota on kasvatettu Walesissa iän kaiken. Tällä rodulla on ollut valtava vaikutus nykyaikaiseen maatalouteen, sillä se on yksi kolmesta rodusta, joihin nykyaikainen risteyttämiseen pohjautuva sikatalous perustuu. Kehitys kulki kuitenkin vääjäämättä kohti voimaperäistämistä, ja kysyntä kohdistui vähärasvaisempaan sianlihaan ja pekonisikojen ruhoihin, mausta piittaamatta. Markkinoita hallinneet isommat jalostusyritykset eivät suosineet Pedigree Welsh -rotua, ja tämä johti sikojen määrän voimakkaaseen laskuun. Vuonna 2002 kantakirjaan kirjattiin vain 82 Pedigree Welsh -sikaa, vuonna 2005 rotu julistettiin uhanalaiseksi, ja Rare Breeds Survival Trust on luokitellut sen siitä lähtien harvinaiseksi roduksi.

Perinteinen tuotantotapa

Rodun pitkä historia ja luontaiset piirteet yhdessä perinteisen kasvatusmenetelmän kanssa antavat Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihalle sen erityisen ja ainutlaatuisen luonteen. Keskeisiä tekijöitä perinteisessä kasvatusjärjestelmässä ovat seuraavat:

Luontainen kasvuvauhti

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihassa on keskeisenä tekijänä sikojen luontainen kasvuvauhti eli vähintään 154 päivän kasvatusaika ennen teurastusta. Tähän päästään vähäproteiinisella rehulla (alle 20 % vieroituksen jälkeen). Rehu tulisi mahdollisuuksien mukaan hankkia paikallisesti. Rehu voi olla sellaisenaan suoraan käytettävää rehuainesta tai rehuseosta, ja sitä voidaan täydentää vaihtoehtoisilla rehuaineilla sekä elintarvikealan ja rehualan rinnakkaistuotteilla. Ruokinnan synteettiset lisäaineet ja kasvunedistäjät ovat kiellettyjä.

Laajaperäinen kasvatus

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikoja voidaan kasvattaa sekä ulko- että sisäkasvatusjärjestelmissä, mutta kasvatusympäristön on oltava luontainen ja korkeiden hyvinvointivaatimusten mukainen (RSPCA:n Freedom Food -standardi tai vastaava). Riippumatta siitä, kasvatetaanko siat sisällä vai ulkona, eläintiheyden on mahdollistettava eläinten luontainen käyttäytyminen, ja jos eläimet kasvatetaan sisällä, ne on pidettävä olkilattialla eikä niitä saa pitää kokonaan rakopohjaisissa karsinoissa. Voimaperäiset kotieläintuotannon käytännöt, kuten vieroitus neljän viikon ikäisenä, emakko- ja porsitushäkkien käyttö, hampaiden ja hännän katkaisu, kärsän rengastus ja kirurginen kastraatio, eivät saisi olla rutiinitoimenpiteitä, ja ne ovat sallittuja ainoastaan eläinlääkärin neuvosta. Perinteisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen raskaiden sikojen kastraatio sallitaan eläinlääkärin neuvosta.

Stressin minimoiminen

Perinteisen kasvatusjärjestelmän tarkoituksena on minimoida stressi eläimen koko eliniän ajan. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat teurastetaan mahdollisimman lähellä kasvatuspaikkaansa, mieluiten pienissä teurastamoissa. Kuljetus ja käsittely pidetään minimissä sen varmistamiseksi, etteivät siat koe tarpeetonta stressiä ja epämukavuutta ennen teurastusta. Eläimet kuljetetaan suoraan tilalta teurastamoon, eikä niitä saa kuljettaa yhdessä muilta tiloilta peräisin olevien sikojen kanssa.

Perinteiset jalostuskäytännöt

Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhoja on riiputettava vähintään kaksi päivää lihan raakakypsyttämiseksi. Näin lihaan tulee makua ja se mureutuu. Ruhojen leikkuussa käytetään perinteisiä menetelmiä, joista leikkaajilla on kokemusta.

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 382

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	59. vuosikerta 15. lokakuuta 2016

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2016/C 382/01	Komission tiedonanto - Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta annetun komission asetusluonnoksen sisällön hyväksyminen	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2016/C 382/02	Euron kurssi	14
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2016/C 382/03	5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot – Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) perustaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006 ( EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19 ))	15

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2016/C 382/04	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8083 – Merck / Sanofi Pasteur MSD) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	17
2016/C 382/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8102 – Valeo / FTE Group) ( 1 )	18
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2016/C 382/06	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	19

	Oikaisuja
2016/C 382/07	Oikaisu kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/142/EY (kodifioitu toisinto) täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto (Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot) ( EUVL C 349, 22.12.2010 )	25

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1002
JPY	Japanin jeniä	114,76
DKK	Tanskan kruunua	7,4398
GBP	Englannin puntaa	0,89910
SEK	Ruotsin kruunua	9,7068
CHF	Sveitsin frangia	1,0889
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,0248
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,029
HUF	Unkarin forinttia	305,31
PLN	Puolan zlotya	4,3020
RON	Romanian leuta	4,5040
TRY	Turkin liiraa	3,3969
AUD	Australian dollaria	1,4421
CAD	Kanadan dollaria	1,4485
HKD	Hongkongin dollaria	8,5363
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,5508
SGD	Singaporen dollaria	1,5263
KRW	Etelä-Korean wonia	1 246,06
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,6303
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,4000
HRK	Kroatian kunaa	7,5073
IDR	Indonesian rupiaa	14 358,56
MYR	Malesian ringgitiä	4,6128
PHP	Filippiinien pesoa	53,227
RUB	Venäjän ruplaa	69,2807
THB	Thaimaan bahtia	38,804
BRL	Brasilian realia	3,4994
MXN	Meksikon pesoa	20,8448
INR	Intian rupiaa	73,4380