		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 34

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	58. vuosikerta 2. helmikuu 2015

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
2015/C 034/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin Tuomioistuin
2015/C 034/02	Asia C-464/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Tributário de Lisboa (Portugali) on esittänyt 8.10.2014 – SECIL – Companhia Geral de Cal e Cimento SA v. Fazenda Pública	2
2015/C 034/03	Asia C-479/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 28.10.2014 – Sabine Hünnebeck v. Finanzamt Krefeld	3
2015/C 034/04	Asia C-481/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 30.10.2014 – Jørn Hansson v. Jungpflanzen Grünewald GmbH	4
2015/C 034/05	Asia C-490/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 6.11.2014 – Freistaat Bayern v. Verlag Esterbauer GmbH	6
2015/C 034/06	Asia C-492/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 5.11.2014 – Essent Belgium NV v. Vlaams Gewest ja Inter-Energa ym.	7
2015/C 034/07	Asia C-494/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Bruxelles (Belgia) on esittänyt 6.11.2014 – Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio v. Axa Belgium SA	8
2015/C 034/08	Asia C-497/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Torino, Quinta Sezione Penale (Italia) on esittänyt 7.11.2014 – Rikosoikeudenkäynti Stefano Burziota vastaan	8
2015/C 034/09	Asia C-506/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 12.11.2014 – Yara Suomi Oy, Borealis Polymers Oy, Neste Oil Oyj, SSAB Europe Oy	9
2015/C 034/10	Asia C-511/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale civile di Bologna (Italia) on esittänyt 14.11.2014 – Pebros Servizi srl v. Aston Martin Lagonda Limited	10
2015/C 034/11	Asia C-516/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 17.11.2014 – Barlis 06 – Investimentos Imobiliários e Turísticos SA v. Autoridade Tributária e Aduaneira	11
2015/C 034/12	Asia C-518/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Niedersächsisches Finanzgericht (Saksa) on esittänyt 18.11.2014 – Senatex GmbH v. Finanzamt Hannover-Nord	12
2015/C 034/13	Asia C-521/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein oikeus (Suomi) on esittänyt 18.11.2014 – SOVAG – Schwarzmeer und Ostsee Versicherungs-Aktiengesellschaft v. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy	12
2015/C 034/14	Asia C-523/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 20.11.2014 – Aannemingsbedrijf Aertssen NV ja Aertssen Terrassements SA v. VSB Machineverhuur BV, Van Sommeren Bestrating BV ja Jos van Sommeren	13
2015/C 034/15	Asia C-534/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Bergamo (Italia) on esittänyt 24.11.2014 – Rikosoikeudenkäynti Andrea Gaitia ym:ta vastaan	14
2015/C 034/16	Asia C-536/14: Kanne 25.11.2014 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta	14
2015/C 034/17	Asia C-538/14: Kanne 26.11.2014 – Euroopan komissio v. Suomen tasavalta	15
2015/C 034/18	Asia C-541/14 P: Valitus, jonka Royal Scandinavian Casino Århus I/S on tehnyt 26.11.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-615/11, Royal Scandinavian Casino Århus I/S v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta	16
2015/C 034/19	Asia C-564/14 P: Valitus, jonka Raffinerie Heide GmbH on tehnyt 9.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-631/13, Raffinerie Heide GmbH v. komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta	17
2015/C 034/20	Asia C-566/14 P: Valitus, jonka Jean-Charles Marchiani on tehnyt 9.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-479/13, Marchiani v. parlamentti, 10.10.2014 antamasta tuomiosta	18
	Unionin yleinen tuomioistuin
2015/C 034/21	Asiat T-472/09 ja T-55/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – SP v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Oikeudellinen perusta — Toimivallan ylittäminen ja menettelyn väärinkäyttö — Sakot — Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädetty enimmäismäärä — Kumoamiskanne — Muuttamista koskeva päätös — Tutkimatta jättäminen)	20
2015/C 034/22	Asiat T-489/09, T-90/09 ja T-56/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Leali ja Acciaierie e Ferriere Leali Luigi v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Oikeusperusta — Harkintavallan väärinkäyttö ja menettelyn väärinkäyttö — Sakot — Rikkomisen kesto — Suhteellisuus — Vanhentuminen — Kumoamiskanne — Muuttamispäätös — Tutkimatta jättäminen)	21
2015/C 034/23	Asia T-69/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – IRO v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Oikeusperusta — Asian tutkiminen — Markkinoiden määrittäminen — HT 65 artiklan rikkominen — Sakot — Lieventävät seikat — Suhteellisuus)	21
2015/C 034/24	Asia T-70/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Feralpi v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Toimivallan puuttuminen — Oikeusperusta — Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen — Hyvän hallinnon periaate, suhteellisuusperiaate ja menettelyllisen yhdenvertaisuuden periaate — Syyksiluettavuuden arviointiperusteet — Markkinoiden määrittäminen — HT 65 artiklan rikkominen — Sakot — Vanhentuminen — Vakavuus — Kesto)	22
2015/C 034/25	Asia T-83/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Riva Fire v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Komission toimivalta — Oikeudellinen perusta — Neuvoa-antavan komitean kuuleminen kartellien ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön alalla — Puolustautumisoikeudet — Maantieteellisten markkinoiden määrittäminen — Lex mitior -periaatteen soveltaminen — HT 65 artiklan rikkominen — Sakot — Rikkomisen vakavuus ja kesto — Lieventävät seikat — Suhteellisuus — Vuoden 1996 yhteistyötiedonannon soveltaminen)	23
2015/C 034/26	Asia T-85/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Alfa Acciai v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Harkintavallan väärinkäyttö — Puolustautumisoikeudet — Sakot — Laskentapohjan vahvistaminen — Lieventävät seikat — Hallinnollisen menettelyn kesto)	24
2015/C 034/27	Asia T-90/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Ferriere Nord v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Komission toimivalta — Puolustautumisoikeudet — Rikkomisen toteaminen — Sakot — Uusiminen — Lieventävät seikat — Yhteistyö — Täysi harkintavalta)	24
2015/C 034/28	Asia T-91/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Lucchini v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Oikeudellinen perusta — Puolustautumisoikeudet — Sakot — Rikkomisen vakavuus ja kesto — Lieventävät seikat — Liitännäisessä asiassa annetun kumoamistuomion huomioon ottaminen)	25
2015/C 034/29	Asia T-92/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Ferriera Valsabbia ja Valsabbia Investimenti v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat — Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen — Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta — Harkintavallan väärinkäyttö — Puolustautumisoikeudet — Sakot — Laskentapohjan vahvistaminen — Lieventävät seikat — Hallinnollisen menettelyn kesto)	26
2015/C 034/30	Asia T-90/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2014 – ONP ym. v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Ranskan kliinisen kemian analyysien markkinat — Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen — Yritysten yhteenliittymä — Ammattikunta — Tarkastuksen ja tutkimuksen kohde — SEUT 101 artiklan soveltamisedellytykset — Tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen — Vähimmäishinta ja laboratorioyhtymien toiminnan kehittämisen esteet — Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen — Näyttö — Tosiseikkoja koskevat arviointivirheet ja oikeudelliset virheet — Sakon määrä — Sakkojen määrän laskennasta annettujen vuoden 2006 suuntaviivojen 37 kohta — Täysi harkintavalta)	26
2015/C 034/31	Asia T-438/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – BelTechExport v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi — Arviointivirhe)	27
2015/C 034/32	Asia T-439/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Sport-pari v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi — Arviointivirhe)	28
2015/C 034/33	Asia T-440/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – BT Telecommunications v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi — Arviointivirhe)	29
2015/C 034/34	Asia T-441/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Peftiev v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi — Arviointivirhe)	31
2015/C 034/35	Asia T-605/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2014 – Novartis v. SMHV – Dr Organic (BIOCERT) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin BIOCERT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen sanamerkki BIOCEF — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	32
2015/C 034/36	Asia T-278/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Inter-Union Technohandel v. SMHV – Gumersport Mediterranea de Distribuciones (PROFLEX) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin PROFLEX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki PROFEX — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta)	32
2015/C 034/37	Asia T-476/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Saint-Gobain Glass Deutschland v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Asetus (EY) N:o 1367/2006 — Saksassa sijaitseviin kantajan laitoksiin, joita kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien vaihtojärjestelmä koskee, liittyvät asiakirjat — Osittainen kieltäytyminen asiakirjan luovuttamisesta — Ympäristöä koskevat tiedot — Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toinen virke — Päätöksentekomenettelyn suojaan liittyvä poikkeus — Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat — Jäsenvaltion esittämä vastustus — Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 ja 5 kohta)	33
2015/C 034/38	Asia T-12/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Sherwin-Williams Sweden v. SMHV – Akzo Nobel Coatings International (ARTI) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus tavaramerkin ARTI rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi Beneluxin sanamerkki ARTITUDE ja aiemman Beneluxin sanamerkin ARTITUDE kansainvälinen rekisteröinti — Rekisteröimisen epääminen — Sekaannusvaara — Tavaramerkkien samankaltaisuus — Samat ja hyvin samankaltaiset tavarat — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	34
2015/C 034/39	Asia T-140/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Netherlands Maritime Technology Association v. komissio (Valtiontuki — Tietyistä omaisuuseristä, jotka on saatu rahoitusleasingin kautta, tehtävää ennenaikaista poistoa koskeva Espanjan järjestelmä — Päätös, jolla todetaan, ettei valtiontukea ole annettu — Muodollista tutkintamenettelyä ei ole aloitettu — Vakavat vaikeudet — Alustavan tutkinnan olosuhteet ja kesto — Tutkinnan riittämättömyys ja epätäydellisyys)	34
2015/C 034/40	Asia T-176/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – DTL Corporación v. SMHV – Vallejo Rosell (Generia) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Generia rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi yhteisön kuviomerkki Generalia generación renovable — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Asetuksen N:o 207/2009 63 artiklan 2 kohta ja 75 artikla)	35
2015/C 034/41	Asia T-189/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – PP Nature-Balance Lizenz v. komissio (Ihmisille tarkoitetut lääkkeet — Vaikuttava aine tolperison — Direktiivin 2001/83/EY 116 artikla — Komission päätös, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan muuttamaan kyseistä vaikuttavaa ainetta sisältävien ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kansallisia myyntilupia — Todistustaakka — Suhteellisuus)	36
2015/C 034/42	Asia T-307/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Capella v. SMHV – Oribay Mirror Buttons (ORIBAY) (Yhteisön tavaramerkki — Menettämismenettely — Yhteisön kuviomerkiksi rekisteröity tavaramerkki ORIBAY ORIginal Buttons for Automotive Yndustry — Menettämisvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen)	36
2015/C 034/43	Asia T-498/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Nanu-Nana Joachim Hoepp v. SMHV – Vincci Hoteles (NAMMU) (Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Yhteisön sanamerkki NAMMU — Suhteellinen hylkäysperuste — Näyttö aiemman tavaramerkin tosiasiallisesta käyttämisestä — Asetuksen (EY) N:o 2868/95 57 artiklan 2 ja 3 kohta ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 säännön 2 – 4 kohta)	37
2015/C 034/44	Asia T-519/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Leder & Schuh International v. SMHV – Epple (VALDASAAR) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin VALDASAAR rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi yhteisön sanamerkki Val d’Azur — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	38
2015/C 034/45	Asia T-618/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Oracle America v. SMHV – Aava Mobile (AAVA CORE) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin AAVA CORE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi yhteisön sanamerkki JAVA ja Pariisin yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitetulla tavalla yleisesti tunnettu tavaramerkki JAVA — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaaraa ei ole — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Mielleyhtymän vaaraa ei ole — Tavaramerkkien välinen yhteys — Tavaramerkit eivät ole samankaltaisia — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)	38
2015/C 034/46	Asia T-752/14: Kanne 12.11.2014 – Combaro v. komissio	39
2015/C 034/47	Asia T-754/14: Kanne 10.11.2014 – Efler ym. v. komissio	39
2015/C 034/48	Asia T-765/14: Kanne 14.11.2014 – Legakis ym. v. neuvosto	40
2015/C 034/49	Asia T-785/14: Kanne 29.11.2014 – El Corte Inglés v. SMHV – STD Tekstil (MOTORTOWN)	41
2015/C 034/50	Asia T-790/14: Kanne 4.12.2014 – Hassan v. neuvosto	42
2015/C 034/51	Asia T-791/14: Kanne 4.12.2014 – Bensarsa v. komissio ja Euroopan tietosuojavaltuutettu	43
2015/C 034/52	Asia T-803/14: Kanne 9.12.2014 – Gervais Danone v. SMHV – San Miguel (B’lue)	44
2015/C 034/53	Asia T-805/14: Kanne 9.12.2014 – Stagecoach Group v. SMHV (MEGABUS.COM)	44
2015/C 034/54	Asia T-808/14: Kanne 12.12.2014 – Espanja v. komissio	45
	Virkamiestuomioistuin
2015/C 034/55	Asia F-80/13: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.12.2014 – CZ v. ESMA (Henkilöstö — Palvelukseen ottaminen — Väliaikaiset toimihenkilöt — Koeajan jatkaminen — Irtisanominen koeajan päättyessä)	47
2015/C 034/56	Asia F-103/13: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.12.2014 – DE v. EMA (Henkilöstö — EMA:n väliaikainen toimihenkilö — Arviointikertomus — Kumoamisvaatimus — Perusteluvelvollisuus — Ilmeinen arviointivirhe — Menettelysääntöjä ei ole rikottu)	47
2015/C 034/57	Asia F-31/14: Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.12.2014 – Colart ym. v. parlamentti (Henkilöstö — Henkilöstön edustus — Henkilöstökomitea — Henkilöstökomitean vaalit — Euroopan parlamentin henkilöstön edustusta koskeva lainsäädäntö — Ääntenlaskijoiden muodostaman kollegion toimivalta — Ääntenlaskijoiden muodostamalle kollegiolle tehtävää hallinnollista valitusta koskeva menettely — Vaalien tulosten julkaiseminen — Ääntenlaskijoiden muodostamalle kollegiolle tehty hallinnollinen valitus — Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta — Edeltävän hallinnollisen valituksen tekemättä jättäminen nimittävälle viranomaiselle — Asian saattaminen suoraan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi — Tutkimatta jättäminen)	48
2015/C 034/58	Asia F-63/11 RENV: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 12.12.2014 – Macchia v. komissio (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamistuomion jälkeen — Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen — Hallinnon harkintavalta — Ilmeinen arviointivirhe — Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ja joka on selvästi perusteeton)	49
2015/C 034/59	Asia F-21/14: Virkamiestuomioistuimen määräys (toinen jaosto) 11.12.2014 – Iliopoulou v. Europol (Henkilöstö — Europolin henkilöstö — Europol-yleissopimus — Europolin henkilöstösäännöt — Päätös 2009/371/YOS — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltaminen Europolin työntekijöihin — Väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen — Kieltäytyminen tarjoamasta väliaikaisen toimihenkilön työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana)	49
2015/C 034/60	Asia F-127/14: Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 10.12.2014 – Turkington v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Eläkkeet — Kansallisessa eläkejärjestelmässä saavutettujen eläkeoikeuksien siirtäminen — Hyvitettäviä palvelusvuosia koskeva ehdotus, jota ei ole riitautettu ajoissa — Uutta ja olennaista seikkaa ei ole — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)	50
2015/C 034/61	Asia F-126/14: Kanne 30.10.2014 – ZZ v. komissio ja EUH	50
2015/C 034/62	Asia F-128/14: Kanne 3.11.2014 – ZZ v. komissio	51
2015/C 034/63	Asia F-130/14: Kanne 4.11.2014 – ZZ v. parlamentti	52
2015/C 034/64	Asia F-132/14: Kanne 17.11.2014 – ZZ v. Euroopan parlamentti	52
2015/C 034/65	Asia F-134/14: Kanne 18.11.2014 – ZZ v. komissio	53
2015/C 034/66	Asia F-136/14: Kanne 1.12.2014 – ZZ v. komissio	54
2015/C 034/67	Asia F-137/14: Kanne 8.12.2014 – ZZ v. komissio	54
2015/C 034/68	Asia F-138/14: Kanne 9.12.2014 – ZZ v. komissio	55

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2015/C 034/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 26, 26.1.2015

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 16, 19.1.2015

EUVL C 7, 12.1.2015

EUVL C 462, 22.12.2014

EUVL C 448, 15.12.2014

EUVL C 439, 8.12.2014

EUVL C 431, 1.12.2014

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Tributário de Lisboa (Portugali) on esittänyt 8.10.2014 – SECIL – Companhia Geral de Cal e Cimento SA v. Fazenda Pública

(Asia C-464/14)

(2015/C 034/02)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Tributário de Lisboa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SECIL – Companhia Geral de Cal e Cimento SA

Vastaaja: Fazenda Pública

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko Tunisian kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen (1) 31 artikla selkeä, täsmällinen ja ehdoton oikeussääntö ja näin ollen välittömästi sovellettavissa, mistä seuraa, että sijoittautumisvapautta on sovellettava tässä tapauksessa?

Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kyseisellä sijoittautumisvapaudella kantajan väittämät seuraukset, eli merkitseekö se CIRC:n 46 §:n 1 momentissa säädetyn, kokonaan vähentämisen mekanismin soveltamista osinkoihin, jotka kantaja on saanut tytäryhtiöltään Tunisiassa, tai muussa tapauksessa kyseistä oikeussääntöä rikotaan?

Onko Tunisian kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen 34 artikla selkeä, täsmällinen ja ehdoton oikeussääntö ja näin ollen välittömästi sovellettavissa, mistä seuraa, että pääomien vapaata liikkuvuutta on sovellettava tässä tapauksessa, jolloin kantajan tekemää sijoitusta on pidettävä sen soveltamisalaan kuuluvana?

4)	Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kyseisellä pääomien vapaalla liikkuvuudella kantajan väittämät seuraukset eli merkitseekö se CIRC:n 46 §:n 1 momentissa säädetyn, kokonaan vähentämistä koskevan mekanismin soveltamista osinkoihin, jotka kantaja on saanut tytäryhtiöltään Tunisiassa?

5)	Vaikuttaako Tunisian kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen 89 artikla siihen, vastataanko edellisiin kysymyksiin myöntävästi?

Onko Société des Ciments de Gabésin jakamien osinkojen rajoittava kohtelu perusteltua, kun otetaan huomioon, ettei Tunisian kanssa ole olemassa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla 19.12.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/799/ETY (2) mukaista yhteistyökehystä?

7)	Muodostavatko [Libanonin] kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen 31 artikla ja 33 artiklan 2 kohta yhdessä selkeän, täsmällisen ja ehdottoman oikeussäännön ja ovatko ne näin ollen välittömästi sovellettavissa, mistä seuraa, että pääomien vapaata liikkuvuutta on sovellettava tässä tapauksessa?

8)	Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kyseisellä pääomien vapaalla liikkuvuudella kantajan väittämät seuraukset, eli merkitseekö se CIRC:n 46 §:n 1 momentissa säädetyn kokonaan vähentämisen mekanismin soveltamista osinkoihin, jotka kantaja on saanut tytäryhtiöltään Libanonissa?

9)	Vaikuttaako Libanonin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen (3) 85 artikla siihen, vastataanko edellisiin kysymyksiin myöntävästi?

10)

Onko Ciments de Sibline, S.A.L:n jakamien osinkojen rajoittava kohtelu perusteltua, kun otetaan huomioon, ettei Libanonin kanssa ole olemassa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla 19.12.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/799/ETY mukaista yhteistyökehystä?

11)

Voidaanko asiassa soveltaa EY 56 artiklaa (nykyistä SEUT 63 artiklaa) ja, jos voidaan, merkitseekö siinä vahvistettu pääomien vapaa liikkuvuus sitä, että Société des Ciments de Gabés, S.A:n ja Ciments de Sibline S.A.L:n tilikaudella 2009 kantajalle jakamiin osinkoihin on sovellettava CIRC:n 46 §:n 1 momentissa säädettyä kokonaan vähentämisen mekanismia tai vaihtoehtoisesti saman pykälän 8 momentissa säädettyä osittain vähentämisen mekanismia?

12)

Vaikka katsottaisiin, että pääomien vapaata liikkuvuutta on sovellettava tähän tapaukseen, onko Portugalin laissa kyseisenä ajankohtana kaksinkertaisen taloudellisen verotuksen välttämiseksi tai lieventämiseksi vahvistettujen mekanismien kyseisiin osinkoihin soveltamatta jättäminen perusteltua siksi, ettei Tunisian ja Libanonin kanssa ole olemassa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla 19.12.1977 annetun direktiivin 77/799/ETY mukaista yhteistyökehystä?

13)	Estääkö EY 57 artiklan 1 kohdan (SEUT 64 artiklan) suojalauseke pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisen kantajan väittämine seurauksineen?

14)

Onko EY 57 artiklan 1 kohdan (SEUT 64 artiklan) suojalauseketta jätettävä soveltamatta, koska myöhemmin on otettu käyttöön EBF:n 41 §:n 5 momentin b kohdassa säädetty sopimusluonteisten sijoitusten veroetua koskeva järjestelmä ja EBF:n 42 §:ssä säädetty järjestelmä, joka koskee Afrikan maista, joiden virallinen kieli on portugali, ja Itä-Timorista peräisin olevia osinkoja?

(1) Euro-Välimeri-sopimus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista (EYVL L 97, 30.3.1998, s. 2).

(2) EYVL L 336, s. 15.

(3) Euro–Välimeri-sopimus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välisestä assosiaatiosta (EUVL L 143, 30.5.2006, s. 2).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 28.10.2014 – Sabine Hünnebeck v. Finanzamt Krefeld

(Asia C-479/14)

(2015/C 034/03)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Sabine Hünnebeck

Vastaaja: Finanzamt Krefeld

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 63 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä SEUT 65 artiklan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään lahjaveron laskemisesta, että tämän jäsenvaltion alueella sijaitsevan kiinteistön lahjoituksen yhteydessä veron perusteesta tehtävä vähennys on silloin, kun lahjanantaja ja lahjansaaja asuivat lahjoitushetkellä toisessa jäsenvaltiossa, pienempi kuin vähennys, jota olisi sovellettu, jos ainakin toinen heistä olisi tuolloin asunut ensin mainitussa jäsenvaltiossa, myös silloin, kun jäsenvaltion toisessa säännöksessä säädetään, että lahjansaajan hakemuksesta sovelletaan suurempaa vähennystä ottaen huomioon kaikki lahjanantajalta saadut saannot kymmenen vuotta ennen lahjoitushetkeä ja kymmenen vuotta lahjoitushetken jälkeen?

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 30.10.2014 – Jørn Hansson v. Jungpflanzen Grünewald GmbH

(Asia C-481/14)

(2015/C 034/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Jørn Hansson

Vastapuoli: Jungpflanzen Grünewald GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kohtuullisen hyvityksen, joka yhteisön kasvinjalostajanoikeuden loukkaajan on (1) 94 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla maksettava tämän oikeuden omistajalle suorittaessaan ilman asianmukaista lupaa asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia, määrittämisessä vahvistettava sen tavanomaisen maksun, jota kannetaan samalla alueella asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista markkinoilla tavanomaisesti luvanvaraisista toimista, lisäksi aina suoraan tietty loukkaamislisä? Voidaanko tämä loukkaamislisä johtaa (2) 13 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta?

Onko kohtuullisen hyvityksen, joka yhteisön kasvinjalostajanoikeuden loukkaajan on asetuksen 2100/94 94 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla maksettava tämän oikeuden omistajalle suorittaessaan ilman asianmukaista lupaa asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia, määrittämisessä otettava huomioon sen tavanomaisen maksun, jota kannetaan samalla alueella asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista markkinoilla tavanomaisesti luvanvaraisista toimista, lisäksi tapauskohtaisesti hyvitystä korottavasti seuraavat perusteet tai seikat:

se seikka, että lajike, jolla oikeuksia loukattiin, oli merkityksellisenä ajankohtana lajike, jolla tiettyjen ominaisuuksiensa vuoksi oli markkinoilla ainutlaatuinen asema, kun markkinoilla tavanomaisesti kannettava lupamaksu perustuu kyseisen lajikkeen osalta tehtyihin lupasopimuksiin ja tilityksiin;

Jos tämä seikka otetaan tapauskohtaisesti huomioon:

Voidaanko hyvitystä korottaa ainoastaan silloin, kun kyseisen lajikkeen ainutlaatuisen aseman perusteena olevat ominaispiirteet käyvät ilmi lajikkeen kuvauksesta?

se seikka, että kyseistä lajiketta oli jo pidetty hyvin menestyksekkäästi kaupan siinä vaiheessa, kun lajike, jolla oikeuksia loukattiin, tuotiin markkinoille, minkä ansiosta oikeuksien loukkaaja säästi oikeuksia loukkaavaan lajikkeen markkinoilletulon kustannuksissa, kun markkinoilla tavanomaisesti kannettava lupamaksu perustuu kyseisen lajikkeen osalta tehtyihin lupasopimuksiin ja tilityksiin;

c)	se seikka, että oikeuksien loukkaaminen oli kyseisen lajikkeen tapauksessa keskimääräistä laajempaa, kun otetaan huomioon siihen kulunut aika ja myydyt kappalemäärät;

peruste, joka liittyy siihen, ettei oikeuksien loukkaajan – toisin kuin luvan haltijan – tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan lupamaksua (jota hän ei voi vaatia takaisin) siinäkään tapauksessa, että kyseistä lajiketta koskevat oikeudet julistetaan myöhemmin mitättömäksi tätä koskevan hakemuksen perusteella;

e)	se seikka, että oikeuksien loukkaajalla ei ollut velvollisuutta tehdä tilitys kvartaaleittain – toisin kuin oli yleinen käytäntö luvan omistajien osalta;

f)	peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien omistaja kantaa inflaatioriskin, joka on kannettava oikeuskäsittelyn pitkän keston vuoksi;

g)	peruste, joka liittyy siihen, ettei kasvinjalostajanoikeuksien omistaja voi oikeuskäsittelyn välttämättömyyden vuoksi – toisin kuin kyseistä lajiketta koskevien lupien antamisesta saatavien tulojen tilanteessa – suunnitella kyseisestä lajikkeesta saatavia tuloja;

peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien omistajaan kohdistuu kyseistä lajiketta koskevien jalostajanoikeuksien loukkaamisen yhteydessä sekä tuomioistuinkäsittelyyn liittyvä yleinen prosessuaalinen riski että riski siitä, ettei oikeuksien täytäntöönpano lopulta onnistukaan niiden loukkaajan osalta;

i)	peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien loukkaaja epää omavaltaisilla toimillaan näiden oikeuksien omistajalta vapauden määrittää, voiko tämä ylipäätään hyväksyä sitä, että oikeuksien loukkaaja käyttää kyseistä lajiketta?

Onko kohtuullisen hyvityksen, joka oikeuksien loukkaajan on asetuksen 2100/94 94 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla maksettava yhteisön kasvinjalostajanoikeuden omistajalle suorittaessaan ilman asianmukaista lupaa asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia, määrittämisessä otettava huomioon myös vuosittain maksettavaksi tulevaan hyvitykseen perustuva korko tavanomaista korkotasoa noudattaen, jos voidaan olettaa, että järkevät sopimuspuolet olisivat sopineet tällaisesta korosta?

Onko oikeuksien loukkaamisesta aiheutuneen muun vahingon, joka oikeuksien loukkaajan on asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla korvattava yhteisön kasvinjalostajanoikeuden omistajalle suorittaessaan ilman asianmukaista lupaa asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia, laskemisessa käytettävä laskentaperusteena tavanomaista maksua, jota kannetaan asetuksen 2100/94 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista saman alueen markkinoilla tavanomaisesti luvanvaraisista toimista?

Jos neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla otettava yksittäistapauksessa toisen kysymyksen a–i alakohdassa mainitut perusteet ja seikat ja/tai se seikka, että kasvinjalostajanoikeuksien omistaja joutuu oikeuskäsittelyn välttämättömyyden vuoksi käyttämään tavanomaisen määrän henkilökohtaista aikaa oikeuksien loukkaamisen selvittämiseen ja tapauksen käsittelemiseen sekä selvittämään tavanomaisessa laajuudessa kasvinjalostajanoikeuksien loukkaamista, huomioon siten, että ne oikeuttavat markkinoilla tavanomaisesti kannettavan lupamaksun korotuksen?

b)	Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla aina suoraan sovellettava tiettyä loukkaamislisää? Ilmeneekö tämä täytäntöönpanodirektiivin 13 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta?

Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla otettava huomioon vuosittain maksettavaksi tulevaan hyvitykseen perustuva korko tavanomaisen korkotason mukaisesti, jos voidaan olettaa, että järkevät sopimuspuolet olisivat sopineet myös tällaisesta korosta?

Onko asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että oikeuksien loukkaamiseen perustuvat loukkaajan tulot ovat tässä säännöksessä tarkoitettua muuta vahinkoa, josta voidaan asetuksen 2100/94 94 artiklan 1 kohdan mukaisen kohtuullisen hyvityksen lisäksi vaatia korvausta, vai ovatko asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla maksettavat loukkaajan tulot silloin, kun kyse on tahallisesta toiminnasta, ainoastaan vaihtoehto 94 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle kohtuulliselle hyvitykselle?

Onko asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohtaan perustuva oikeus vahingonkorvaukseen esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kasvinjalostajanoikeuksien omistaja, joka on kasvinjalostajanoikeuksien loukkaamista koskevassa turvaamistoimimenettelyssä lainvoimaisesti määrätty korvaamaan menettelyn kulut, ei voi vaatia näiden kulujen korvaamista vetoamalla aineelliseen oikeuteen siinäkään tapauksessa, että se on voittanut samaa kasvinjalostajanoikeuksien loukkaamista koskevan pääasian myöhemmän oikeudenkäynnin?

Onko asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohtaan perustuva oikeus vahingonkorvaukseen esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan vahingonkärsijä ei voi vaatia, kulujen vahvistamista koskevan menettelyn tiukkojen rajojen ulkopuolella, korvausta ajasta, jonka hän on käyttänyt vahingonkorvausta koskevan oikeuden käsittelyyn tuomioistuinten ulkopuolella ja tuomioistuimissa, jos se ei ylitä tällaiseen käsittelyyn tavanomaisesti kuluvaa aikaa?

(1) Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27.7.1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94 (EYVL L 227, s. 1).

(2) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY (EUVL L 157, s. 45).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 6.11.2014 – Freistaat Bayern v. Verlag Esterbauer GmbH

(Asia C-490/14)

(2015/C 034/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Freistaat Bayern

Vastapuoli: Verlag Esterbauer GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Onko tarkasteltaessa sitä, onko kyseessä direktiivin 96/9/EY (1) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu itsenäisten aineistojen kokoelma, koska aineistot voidaan erottaa toisistaan, ilman että tämä vaikuttaa niiden informatiivisen sisällön arvoon, ratkaisevaa jokainen mahdollinen informaatioarvo vai ainoastaan se arvo, joka on määritettävä käyttäen lähtökohtana kulloisenkin kokoelman tarkoitusta ja ottaen huomioon tästä seuraava käyttäjän tyypillinen toiminta?

(1) Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY (EYVL L 77, s. 20).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 5.11.2014 – Essent Belgium NV v. Vlaams Gewest ja Inter-Energa ym.

(Asia C-492/14)

(2015/C 034/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Essent Belgium NV

Vastaajat: Vlaams Gewest, Inter-Energa, IVEG, Infrax West, Provinciale Brabantse Energiemaatschappij CVBA (PBE) ja Vlaamse Regulator van de Electriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muut osapuolet: Intercommunale Maatschappij voor Energievoorziening Antwerpen (IMEA), Intercommunale Maatschappij voor Energievoorziening in West- en Oost-Vlaanderen (IMEWO), Intercommunale Vereniging voor Energielevering in Midden-Vlaanderen (Intergem), Intercommunale Vereniging voor de Energiedistributie in de Kempen en het Antwerpse (IVEKA), Iverlek, Gaselwest CVBA ja Sibelgas CVBA

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 28 artiklaa ja 30 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle – esillä olevassa asiassa sähkömarkkinoiden järjestämisestä 17.7.2000 annettu Flanderin asetus luettuna yhdessä uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon edistämisestä 28.9.2001 annetun Flanderin hallituksen asetuksen muuttamisesta 4.4.2003 annetun asetuksen kanssa –, jolla rajoitetaan maksuton jakelu Flanderin hallintoalueella sijaitseviin jakeluverkkoihin liittyneissä sähköntuotantolaitoksissa tuotetun sähkön syöttöön ja jolla suljetaan maksuttoman jakelun ulkopuolelle sähkö, joka on peräisin sähköntuotantolaitoksista, jotka eivät ole liittyneet Flanderin hallintoalueella sijaitseviin jakeluverkkoihin?

Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 28 artiklaa ja 30 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle – esillä olevassa asiassa sähkömarkkinoiden järjestämisestä 17.7.2000 annettu Flanderin asetus luettuna yhdessä uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon edistämisestä 5.3.2004 annetun asetuksen kanssa, sellaisena kuin VREG on sitä soveltanut –, jolla maksuton jakelu rajoitetaan sähköön, joka tuotetaan sellaisissa sähköntuotantolaitoksissa, jotka syöttävät sähköä suoraan Belgiassa olevaan jakeluverkkoon, ja jolla suljetaan maksuttoman jakelun ulkopuolelle sähkö, joka tuotetaan sellaisissa sähköntuotantolaitoksissa, jotka eivät syötä sähköä suoraan Belgiassa sijaitsevaan jakeluverkkoon?

Onko ensimmäisessä ja toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettua kansallista lainsäädäntöä pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisena, sellaisina kuin nämä periaatteet on esitetty muun muassa Euroopan yhteisöjen perussopimuksen 12 artiklassa ja asian tosiseikkojen tapahtuma-aikana voimassa olleen, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (1) 3 artiklan 1 alakohdassa ja 3 artiklan 4 alakohdassa?

(1) EUVL L 176, s. 37.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Bruxelles (Belgia) on esittänyt 6.11.2014 – Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio v. Axa Belgium SA

(Asia C-494/14)

(2015/C 034/07)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio

Vastapuoli: Axa Belgium SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko henkilöstösääntöjen 85 a artiklan 1 kohdassa käytettyä ilmausta ”vastuussa olevia ulkopuolisia” tulkittava unionin oikeudessa itsenäisesti vai viitataanko sillä tämän ilmauksen merkitykseen kansallisessa oikeudessa?

2)	Jos ilmaukselle annetaan itsenäinen ulottuvuus, onko sen tulkittava tarkoittavan kaikkia henkilöitä, joiden syyksi kuolema, tapaturma tai sairaus voidaan lukea, vai vain sitä henkilöä, joka on asetettu vastuuseen tuottamuksensa takia?

Jos ilmauksella ”vastuussa olevia ulkopuolisia” viitataan kansalliseen oikeuteen, velvoittaako unionin oikeus kansallisen tuomioistuimen hyväksymään kanteen, jonka Euroopan unioni on nostanut sijaantulon perusteella, kun sen virkamies on joutunut liikenneonnettomuuteen, jossa on osallisena ajoneuvo, jonka vastuuta ei ole todettu, kun moottoriajoneuvoja koskevasta pakollisesta vahinkovastuuvakuutuksesta 21.11.1989 annetun lain 29 bis §:ssä säädetään, että vakuutuksenantajat, joissa onnettomuudessa osallisina olevien ajoneuvojen omistajalla, kuljettajalla tai haltijalla on vastuuvakuutus, maksavat automaattisesti korvauksia heikommassa asemassa olevalle tienkäyttäjälle ilman, että omistajan, kuljettajan tai haltijan vastuuta on todettava?

4)	Edellyttävätkö Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen sisältö tai rakenne, että Euroopan unionille henkilöstösääntöjen 73 ja 78 §:n nojalla koituneiden kustannusten on lopullisesti jäätävä sen vastattaviksi?

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Torino, Quinta Sezione Penale (Italia) on esittänyt 7.11.2014 – Rikosoikeudenkäynti Stefano Burziota vastaan

(Asia C-497/14)

(2015/C 034/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Torino, Quinta Sezione Penale

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Stefano Burzio

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko unionin oikeuden mukaisena pitää [10.3.2000 annetun asetuksen (decreto legislativo) nro 74] 10 bis §:ää, kun sitä tarkastellaan Euroopan unionin perusoikeusasiakirjan 50 artiklan kannalta, luettuna yhdessä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen seitsemännen pöytäkirjan 4 artiklan kanssa, siltä osin kuin mainittu kansallinen säännös mahdollistaa sellaisen oikeussubjektin rikosoikeudellisen vastuun arvioinnin, jolle on jo määrätty samasta teosta (ennakonpidätysten maksamatta jättäminen) 18.12.1997 annetun asetuksen (decreto-legislativo) nro 471 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu hallinnollinen seuraamus (lisäveron määrääminen), jota ei voida peruuttaa?

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 12.11.2014 – Yara Suomi Oy, Borealis Polymers Oy, Neste Oil Oyj, SSAB Europe Oy

(Asia C-506/14)

(2015/C 034/09)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Yara Suomi Oy, Borealis Polymers Oy, Neste Oil Oyj, SSAB Europe Oy

Muu osapuoli: Työ- ja elinkeinoministeriö

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko komission päätös 2013/448/EU (1), sikäli kuin se perustuu päästökauppadirektiivin (2) 10 a artiklan 5 kohtaan, pätemätön ja vastoin päästökauppadirektiivin 23 artiklan 3 kohtaa sen vuoksi, että päätöstä ei ole tehty neuvoston päätöksen 1999/468/EY (3) 5 a artiklan ja asetuksen 182/2011/EU (4) 12 artiklassa tarkoitetussa valvonnan sisältävässä sääntelymenettelyssä? Jos vastaus tähän kysymykseen on myöntävä, muihin kysymyksiin ei ole tarpeen vastata.

Onko komission päätös 2013/448/EU päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 a kohdan vastainen siltä osin kuin komissio on teollisuuden päästökattoa määritellessään jättänyt huomioon ottamatta

(i)	osan niiden toimintojen ja laitosten todennetuista päästöistä kaudella 2005–2007, jotka on lisätty päästökauppadirektiivin soveltamisalaan kaudelle 2008–2012, mutta joiden osalta todentamisvelvoitetta ei ollut kaudella 2005–2007 eikä niitä näin ole rekisteröity CITL-järjestelmään;

(ii)

kaudelle 2008–2012 ja 2013–2020 päästökauppadirektiivin soveltamisalaan lisätyt uudet toiminnot niiltä osin kuin ne eivät ole sisältyneet päästökauppadirektiivin soveltamisalaan vuosina 2005–2007 ja jolloin uusia toimintoja harjoitetaan päästökauppadirektiivin soveltamisalaan jo vuosina 2005–2007 kuuluneissa laitoksissa;

(iii)

ennen 30.6.2011 suljettujen laitosten päästöt, vaikka kyseisillä laitoksilla tosiasiallisesti on todennettuja päästöjä kaudella 2005–2007 ja osin myös kaudella 2008–2012?

Jos kysymyksiin 2(i)–(iii) on vastattava joiltakin osin myöntävästi, onko komission päätös 2013/448/EU monialaisen korjauskertoimen soveltamisen osalta tällöin pätemätön siten, että sitä ei ole sovellettava?

Onko komission päätös 2013/448/EU pätemätön ja vastoin päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohtaa sekä päästökauppadirektiivin tavoitteita siten, että se jättää päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan a ja b alakohtien mukaisen teollisuuden päästökaton laskemisessa huomioimatta ne päästöt, jotka ovat peräisin (i) prosessikaasuista tuotettavan sähkön tuotannosta päästökauppadirektiivin liitteen I kattamissa laitoksissa, jotka eivät ole ”sähköntuottajia”, ja (ii) lämmön tuotannosta päästökauppadirektiivin liitteen I kattamissa laitoksissa, jotka eivät ole ”sähköntuottajia”, ja joille maksutta tapahtuva jakaminen on sallittu päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 ja 4 kohdan sekä päätöksen 2011/278/EU (5) perusteella?

Onko komission päätös 2013/448/EU pätemätön ja ristiriidassa päästökauppadirektiivin 3 artiklan e ja u alakohdan kanssa – joko sellaisenaan tai yhdessä päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan kanssa – sen vuoksi, että se jättää päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan a ja b alakohtien mukaisen teollisuuden päästökaton laskemisessa huomioimatta edellä kysymyskohdassa 3 tarkoitetut päästöt?

5)	Onko komission päätös 2013/448/EU vastoin päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 12 kohtaa siltä osin kuin monialainen korjauskerroin on ulotettu koskemaan päätöksessä 2010/2/EU (6) määriteltyä hiilivuototoimialaa?

Onko komission päätös 2011/278/EU vastoin päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohtaa siltä osin kuin komission toimenpiteiden tulisi vertailuarvoja määritettäessä ottaa huomioon energiatehokkaisiin tekniikoihin liittyviä kannustimia, tehokkaimpia tekniikoita, tehokas yhteistuotanto ja prosessikaasujen tehokas talteenotto?

7)	Onko komission päätös 2011/278/EU vastoin päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 2 kohtaa siltä osin kuin vertailuarvojen periaatteiden tulisi perustua toimialan tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräiseen tehokkuuteen?

(1) 2013/448/EU: Komission päätös, annettu 5 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana (EUVL L 240, s. 27).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275,s. 32).

(3) 1999/468/EY: Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, s. 23).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, s. 13).

(5) 2011/278/EU: Komission päätös, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2011, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 130, s. 1).

(6) 2010/2/EU: Komission päätös, annettu 24 päivänä joulukuuta 2009 , luettelon laatimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille (EUVL L 1, s. 10).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale civile di Bologna (Italia) on esittänyt 14.11.2014 – Pebros Servizi srl v. Aston Martin Lagonda Limited

(Asia C-511/14)

(2015/C 034/10)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale civile di Bologna

Pääasian asianosaiset

Hakija: Pebros Servizi srl

Vastapuoli: Aston Martin Lagonda Limited

Ennakkoratkaisukysymys

Onko asiassa, jossa annetaan yksipuolinen tuomio (in absentia) istunnosta poissa ollutta/menettelyyn osallistumatta jättänyttä asianosaista vastaan mutta jossa istunnosta poissa ollut/menettelyyn osallistumatta jättänyt asianosainen ei kuitenkaan millään tavoin nimenomaisesti ole ilmaissut hyväksyvänsä esitettyjä vaatimuksia,

sovellettava kansallista oikeutta sen selvittämiseksi, onko kyseistä asianosaisen menettelyä pidettävä 21.4.2004 annetussa asetuksessa (EY) N:o 805/2004 (1) tarkoitettuna riitauttamatta jättämisenä, ja onko tällöin tarvittaessa katsottava, ettei vaatimusta ole kansallisen oikeuden mukaan pidettävä riitauttamattomana,

vai

tarkoittaako yksipuolinen tuomio/in absentia jo luonteensakin puolesta eurooppaoikeuden perusteella riitauttamatta jättämistä, joka kansallisen tuomioistuimen arvioinneista riippumatta aiheuttaa edellä mainitun asetuksen N:o 805/2004 soveltamisen?

(1) Riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004 (EUVL L 143, s. 15).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 17.11.2014 – Barlis 06 – Investimentos Imobiliários e Turísticos SA v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-516/14)

(2015/C 034/11)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Barlis 06 – Investimentos Imobiliários e Turísticos SA

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymys

Antaako alv-direktiivin (1) 226 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohdan asianmukainen tulkinta Autoridade Tributária e Aduaneiralle mahdollisuuden pitää maininnan ”tietystä päivästä alkaen tähän asti suoritetut oikeudelliset palvelut” tai pelkän maininnan ”tähän asti suoritetut oikeudelliset palvelut” sisältävän laskun kuvausta riittämättömänä, kun otetaan huomioon, että kyseinen viranomainen voi yhteistyöperiaatteen nojalla saada tarvittaviksi katsomansa lisätiedot palveluiden tosiasiallisen suorittamisen ja yksityiskohtaisten ominaispiirteiden vahvistamiseksi?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Niedersächsisches Finanzgericht (Saksa) on esittänyt 18.11.2014 – Senatex GmbH v. Finanzamt Hannover-Nord

(Asia C-518/14)

(2015/C 034/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Niedersächsisches Finanzgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Senatex GmbH

Vastaaja: Finanzamt Hannover-Nord

Ennakkoratkaisukysymykset

Lievennetäänkö 29.4.2004 annetussa tuomiossa Terra Baubedarf Handel (C-152/02 (1)) todettua ensimmäisen laskun ex nunc -vaikutusta tuomiossa Pannon Gép (C-368/09 (2)) ja tuomiossa Petroma Transports (C-271/12 (3)) nyt käsiteltävässä tapauksessa, jossa täydennetään puutteellista laskua, siten, että unionin tuomioistuin hyväksyy tällaisessa tapauksessa taannehtivan vaikutuksen?

2)	Mitä vähimmäisvaatimuksia on asetettava laskulle, jotta se voidaan oikaista taannehtivasti? Onko alkuperäisessä laskussa oltava veronumero tai liikevaihtoverotunniste vai voidaanko se lisätä myöhemmin sillä seurauksella, että alkuperäisen laskun osalta säilyy vähennysoikeus?

3)	Onko lasku oikaistu vielä oikea-aikaisesti, jos oikaisu tehdään vasta veroviranomaisten tekemää päätöstä (muutospäätöstä) koskevassa oikaisuvaatimusmenettelyssä?

(1) EU:C:2004:268.

(2) EU:C:2010:441.

(3) EU:C:2013:297.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein oikeus (Suomi) on esittänyt 18.11.2014 – SOVAG – Schwarzmeer und Ostsee Versicherungs-Aktiengesellschaft v. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

(Asia C-521/14)

(2015/C 034/13)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein oikeus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SOVAG – Schwarzmeer und Ostsee Versicherungs-Aktiengesellschaft

Vastaaja: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Ennakkoratkaisukysymys

Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) Nro 44/2001 (1) 6 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että se koskee kannetta, jossa on kysymys edellä kuvatun kaltaisesta takautumisoikeuteen perustuvasta tai muusta siihen rinnastuvasta, alkuperäiseen kanteeseen läheisesti liittyvästä vaatimuksesta ja jonka kolmas osapuoli kansallisen lainsäädännön sallimin tavoin nostaa toista asianosaista vastaan käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä?

(1) EYVL L 12, s. 1.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Gelderland (Alankomaat) on esittänyt 20.11.2014 – Aannemingsbedrijf Aertssen NV ja Aertssen Terrassements SA v. VSB Machineverhuur BV, Van Sommeren Bestrating BV ja Jos van Sommeren

(Asia C-523/14)

(2015/C 034/14)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Gelderland

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Aannemingsbedrijf Aertssen NV ja Aertssen Terrassements SA

Vastaajat: VSB Machineverhuur BV, Van Sommeren Bestrating BV ja Jos van Sommeren

Ennakkoratkaisukysymykset

Kuuluuko Aertssenin Belgian rikostutkintalain (Wetboek van Strafvordering) 63 §:ssä tarkoitettu yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävä asianomistajan rikosilmoitus Bryssel I -asetuksen (1) aineelliseen soveltamisalaan, kun otetaan huomioon menettelyn vireilletulotapa ja tämänhetkinen vaihe?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kanne on kyseisen säännöksen mukaisessa merkityksessä nostettu ulkomaalaisessa (belgialaisessa) tuomioistuimessa myös siinä tapauksessa, että belgialaiselle tutkintatuomarille on jätetty yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävä asianomistajan rikosilmoitus eikä esitutkinta ole vielä valmistunut?

Jos vastaus on myöntävä, minä ajankohtana asian, joka on pantu vireille yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävän asianomistajan rikosilmoituksen jättämisellä, katsotaan tulleen vireille ja/tai kanne katsotaan näin nostetuksi Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan soveltamiseksi?

Jos vastaus on kieltävä, onko Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävän asianomistajan rikosilmoituksen jättäminen voi johtaa siihen, että kanne tulee silti kyseisen säännöksen mukaisessa merkityksessä myöhemmin vireille belgialaisessa tuomioistuimessa?

5)	Jos vastaus on myöntävä, minä ajankohtana asian katsotaan silloin tulleen vireille ja/tai kanne katsotaan nostetuksi Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan soveltamiseksi?

Jos asianomistaja on jättänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävän rikosilmoituksen mutta Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kanne ei ole sen johdosta vielä vireillä ja se voi tulla kyseisen rikosasian käsittelyn aikana takautuvasti vireille rikosilmoituksen jättämisajankohdasta lähtien, onko Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että tuomioistuimen, jossa kanne on tullut vireille sen jälkeen, kun asianomistaja on jättänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävän rikosilmoituksen belgialaiselle tuomarille, on lykättävä asian ratkaisua, kunnes on selvitetty, onko 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kanne vireillä belgialaisessa tuomioistuimessa?

(1) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EUVL L 12, s. 1).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Bergamo (Italia) on esittänyt 24.11.2014 – Rikosoikeudenkäynti Andrea Gaitia ym:ta vastaan

(Asia C-534/14)

(2015/C 034/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Bergamo

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Andrea Gaiti, Sidi Amidou Billa, Joseph Arasomwan, Giuseppe Carissimi ja Sahabou Songne

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEUT 49 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja sekä SEUT 56 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että avataan tarjouskilpailu, joka koskee aiemmin tehtyjä sopimuksia lyhytkestoisempia sopimuksia, kun myös Euroopan unionin tuomioistuimen [yhdistetyissä asioissa C-72/10 ja C-77/10] 16.2.2012 antamassa tuomiossa nro 72 vahvistetut periaatteet otetaan huomioon?

Onko SEUT 49 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja sekä SEUT 56 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sopimusten päättymisaikojen ajallista yhdenmukaistamista koskeva vaatimus olisi riittävä perustelu tarjouskilpailun kohteena olevien sopimusten aiemmin tehtyjen sopimusten kestoa lyhyemmälle kestolle, kun myös Euroopan unionin tuomioistuimen 16.2.2012 antamassa tuomiossa nro 72 vahvistetut periaatteet otetaan huomioon?

Onko SEUT 49 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja sekä SEUT 56 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle määräykselle, jossa velvoitetaan luovuttamaan vastikkeettomasti sellaisten aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden käyttö, jotka muodostavat pelin hallinto- ja keräysverkoston, siinä tapauksessa, että toiminta päättyy sopimuksen määräajan päätyttyä tai päättämis- tai purkamistoimenpiteiden vuoksi, kun myös Euroopan unionin tuomioistuimen 16.2.2012 antamassa tuomiossa nro 72 vahvistetut periaatteet otetaan huomioon?

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/14

Kanne 25.11.2014 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-536/14)

(2015/C 034/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Hottiaux ja L. Nicolae)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta

Vaatimukset

—

on todettava, että koska Luxemburgin suurherttuakunta

—

ei ole suorittanut ja ilmoittanut suosituksen 2003/311/EY (1) 7 ja 14 kohdassa tarkoitettuja markkinoita koskevia markkina-analyysejä ja suosituksen 2007/879/EY (2) 1 ja 6 kohdassa tarkoitettuja markkinoita koskevia markkina-analyysejä kolmen vuoden kuluessa aikaisempien kyseisiä markkinoita koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta ja koska se ei ole tehnyt komissiolle perusteltua esitystä kyseisen määräajan pidentämisestä

—	ei ole pyytänyt Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tukea saattaakseen kyseiset markkina-analyysit päätökseen

se on jättänyt noudattamatta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (3) (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY (4), 16 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisia velvoitteitaan

—	Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio arvostelee Luxemburgin suurherttuakuntaa ensinnäkin siitä, ettei se ole suorittanut ja ilmoittanut yhtäältä suosituksen 2003/311/EY 7 ja 14 kohdassa tarkoitettuja markkinoita koskevia markkina-analyysejä ja toisaalta suosituksen 2007/879/EY 1 ja 6 kohdassa tarkoitettuja markkinoita koskevia markkina-analyysejä kolmen vuoden kuluessa aikaisempien kyseisiä markkinoita koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Toiseksi komissio arvostelee Luxemburgin suurherttuakunta siitä, ettei se ole asetetuissa määräajoissa pyytänyt BERECin tukea saattaakseen relevantit markkina-analyysit päätökseen ja toteuttaakseen tältä osin edellytetyt lainsäädäntötoimet.

(1) Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 11.2.2003 annettu komission suositus 2003/311/EY (EUVL L 114, s. 45).

(2) Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 17.12.2007 annettu komission suositus 2007/879/EY (EUVL L 344, s. 65).

(3) EUVL L 108, s. 33.

(4) EUVL L 337, s. 37.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/15

Kanne 26.11.2014 – Euroopan komissio v. Suomen tasavalta

(Asia C-538/14)

(2015/C 034/17)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: I. Koskinen, D. Martin)

Vastaaja: Suomen tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Suomen tasavalta jättäessään nimeämättä elimen, jolla on toimivalta suorittaa rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1) 13 artiklassa edellytettyjä tehtäviä työelämän alalla ja varmistamatta, että nämä tehtävät tosiasiallisesti suoritetaan, on laiminlyönyt direktiivin 2000/43/EY 3 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan mukaiset velvollisuutensa.

—	Suomen tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2000/43/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivin soveltamisalaan kuuluu myös työelämä. Direktiivin 2000/43/EY 13 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien ihmisten yhdenvertaista rotuun tai etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä vapaata kohtelua ja varmistettava, että vähintään yhden nimetyn elimen toimivaltaan kuuluu artiklassa säädettyjen asioiden ja tehtävien osalta toiminta työelämään liittyvissä kysymyksissä. Koska Suomen lainsäädännössä ei ole nimetty mitään elintä hoitamaan direktiivin 2000/43/EY 13 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä työelämän kysymyksissä, Suomen tasavalta on laiminlyönyt direktiivin 2000/43/EY 3 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan mukaiset velvollisuutensa.

(1) EYVL L 180, s. 22.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/16

Valitus, jonka Royal Scandinavian Casino Århus I/S on tehnyt 26.11.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-615/11, Royal Scandinavian Casino Århus I/S v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-541/14 P)

(2015/C 034/18)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Valittaja: Royal Scandinavian Casino Århus I/S (edustajat: asianajajat B. Jacobi ja P. Vesterdorf)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Tanskan kuningaskunta, Maltan tasavalta, Betfair Group plc, Betfair International Ltd, European Gaming and Betting Association (EGBA)

Vaatimukset

—

yleisen tuomioistuimen asiassa T-615/11, Royal Scandinavian Casino Århus, 26.9.2014 antama tuomio, joka koskee toimenpidettä C 35/10 (ex N 302/10), joka liittyy siihen, miten Tanska soveltaa Tanskan rahapeliverolaissa säädettyjä sähköisistä rahapeleistä kannettavia veroja, ja jonka mukaan valittajalla ei ole kanneoikeutta, on kumottava

—	Euroopan komissio on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, ja väliintulija on velvoitettava vastaamaan omista kuluistaan oikeudenkäynneistä yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Valittaja väittää, että yleinen tuomioistuin teki virheen katsoessaan, ettei valittajalla ole kanneoikeutta, koska valittaja täyttää ne edellytykset, jotka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa on asetettu kanteen nostamiselle Euroopan komissiota vastaan.

Valittaja väittää lisäksi, että yleinen tuomioistuin on asiassa T-615/11, Royal Scandinavian Casino Århus, 26.9.2014 antamassaan tuomiossa tehnyt valittajan etujen vastaisen oikeudellisen virheen, koska se on

a)	todennut tuomion 43 kohdassa näytön puuttumiseen kuitenkaan viittaamatta, ettei valittaja ollut osoittanut, mikä vaikutus valtiontuella olisi valittajan taloudelliseen tilanteeseen

b)	todennut 44 kohdassa, ettei valittaja ollut vastaavasti osoittanut, että valtiontuki voisi huomattavasti vaikuttaa valittajan asemaan relevanteilla markkinoilla, ja ettei näin ollen voitaisi katsoa, että päätös koskee valittajaa erikseen

c)	todennut 42 kohdassa, ettei riidanalainen päätös koske valittajaa erikseen, vaikka valittajan kasino kuuluu maissa sijaitsevien kasinoiden suljettuun piiriin

d)	todennut 52 kohdassa, ettei valittajan toiminta täyttänyt kannekelpoisuuden edellytyksiä, joista määrätään SEUT 263 artiklan neljännen kohdan viimeisessä osassa

e)	todennut 53 kohdassa, että kanne olisi jätettävä tutkimatta sillä perusteella, ettei valittajalla ole intressiä kanteen nostamiseen.

Valittaja väittää, että kyseinen päätös koskee valittajaa erikseen, koska

—

valittaja oli tehnyt komissiolle kantelun, joka koski sitä, että kyseinen valtiontuki merkitsi tuntuvasti alempia veroja sähköisten rahapelien osalta, valittaja oli osallistunut aktiivisesti sekä alustavaan että viralliseen tutkintamenettelyyn, ja kyseinen valtiontukea merkitsevä toimenpide vaikutti huomattavasti kasinoon

—	valittajan liiketoiminta perustuu pieneen määrään maissa toimivia kasinoita, joihin kyseinen toimenpide vaikuttaa ja jotka oikeudellisesti ja tosiasiallisesti eroavat kaikesta muusta Tanskassa harjoitetusta liiketoiminnasta

—	komission riidanalainen päätös, jossa hyväksytään Tanskan myöntämä valtiontuki, joka ilmenee sähköisiin rahapeleihin kohdistuvana alempana verona, ei ole täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva lainsäädäntötoimenpide tai ei ainakaan ole tätä suhteessa valittajaan.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/17

Valitus, jonka Raffinerie Heide GmbH on tehnyt 9.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-631/13, Raffinerie Heide GmbH v. komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-564/14 P)

(2015/C 034/19)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Raffinerie Heide GmbH (edustajat: Rechtsanwalt U. Karpenstein ja Rechtsanwalt C. Eckart)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Euroopan unionin tuomioistuimen 26.9.2014 antama tuomio on kumottava.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 5.9.2013 annettu komission päätös 2013/448/EU (2) on kumottava siltä osin kuin sen 1 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä liitteessä I olevan A kohdan kanssa, hylätään valittajan sisällyttäminen direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaiseen luetteloon ja hylätään valittajan laitokselle, jonka tunnus on DE 000000000000010, maksutta jaettavien päästöoikeuksien alustavat vuosittaiset kokonaismäärät.

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää ensimmäisessä valitusperusteessaan, että sen menettelyllisiä oikeuksia on loukattu. Erityisesti se väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt lainkaan – unionin yleisen tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä esitettyä – valittajan ydinväitettä, jonka mukaan komissio ei tarkastanut erikseen Saksan sille toimittamia tietoja kohtuuttomista tilanteista.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että yhteisön päästökaupassa ei oteta huomioon yksittäisiä kohtuuttomia tilanteita. Näin ollen valituksenalaisessa tuomiossa rikotaan direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohtaa ja 10a artiklaa sekä komission päätöstä 2011/278.

3.	Valittaja väittää kolmannessa valitusperusteessa, ettei unionin yleinen tuomioistuin ottanut huomioon komission velvollisuutta perusoikeuksien mukaiseen tulkintaan ja että se näin ollen rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa.

4.	Neljännen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki menettelyvirheen vääristämällä todisteita, koska se ei ottanut huomioon valittajan kohtuuttomasta tilanteesta esittämää näyttöä.

5.	Lopuksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa loukataan perusoikeuskirjan 16 ja 17 artiklassa, luettuna yhdessä 52 artiklan 1 kohdan kanssa, vahvistettuja perusoikeuksia. Siinä todetaan virheellisesti komission päätös 2011/278 perusoikeuksien mukaiseksi ja oikeasuhteiseksi.

(1) Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY (EUVL L 275, s. 32).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 5.9.2013 annettu komissio päätös (EUVL L 240, s. 27).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/18

Valitus, jonka Jean-Charles Marchiani on tehnyt 9.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-479/13, Marchiani v. parlamentti, 10.10.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-566/14 P)

(2015/C 034/20)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Jean-Charles Marchiani (edustaja: avocat C.-S. Marchiani)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

—	unionin yleisen tuomioistuimen 10.10.2014 asiassa T-479/13, Jean-Charles Marchiani vastaan Euroopan parlamentti, antama tuomio on kumottava

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi viisi valitusperustetta.

Ensimmäiseksi hän katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei soveltanut häneen parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita. Hän katsoo, että 4.7.2013 tehty päätös tehtiin sääntöjenvastaisen menettelyn jälkeen, sillä menettely oli Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevin sääntöjen soveltamisohjeista 19.5. ja 9.7.2008 tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöksen vastainen. Lisäksi kyseinen päätös tehtiin valittajan mukaan kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen vastaisesti.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki valittajan mukaan oikeudellisen virheen ja perusteli ratkaisuaan ristiriitaisesti, kun otetaan huomioon viittaukset kuluja ja korvauksia koskeviin sääntöihin 4.7.2013 tehdyn päätöksen vahvistamiseksi. Valittaja katsoo yhtäältä, että 4.7.2013 tehty päätös perustui vuonna 2009 kumottujen kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen virheelliseen soveltamiseen. Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin, joka aluksi viittasi mainittuihin kuluja ja korvauksia koskeviin sääntöihin, jätti ne myöhemmin täysin huomioon ottamatta ja käytti ainoana oikeusperustana vuonna 2012 julkaistua Euroopan unionin varainhoitoasetusta.

Kolmanneksi valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta oikeudellisesta virheestä siitä syystä, että todistustaakka sälytettiin yksinomaan hänelle.

Neljänneksi valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi vakavasti kaikille Euroopan unionin viranomaisille tehtäviään hoitaessaan kuuluvan puolueettomuuden periaatetta. Unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin ottanut huomioon riidanalaisen päätöksen tehneen Euroopan parlamentin pääsihteerin aikaisemmin hoitamia poliittisia tehtäviä.

Lopuksi valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se teki oikeudellisen virheen, koska se hyväksyi, että 4.7.2013 tehdyssä päätöksessä voitiin määrätä määristä, joiden perintä oli joka tapauksessa vanhentunut. Valittajan mukaan se, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi vanhentumissäännöksiä virheellisesti, merkitsi unionin toimien taannehtivan vaikutuksen kiellon periaatteen, luottamuksensuojan periaatteen ja kohtuullista käsittelyaikaa koskevan periaatteen loukkaamista.

Unionin yleinen tuomioistuin

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – SP v. komissio

(Asiat T-472/09 ja T-55/10) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat - Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen - Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Oikeudellinen perusta - Toimivallan ylittäminen ja menettelyn väärinkäyttö - Sakot - Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädetty enimmäismäärä - Kumoamiskanne - Muuttamista koskeva päätös - Tutkimatta jättäminen))

(2015/C 034/21)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: SP SpA (Brescia, Italia) (edustaja: asianajaja G. Belotti)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: asiassa T-472/09 aluksi R. Sauer, V. Di Bucci ja B. Gencarelli, sitten Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja M. Moretto, ja asiassa T-55/10 aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja M. Moretto)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanteet, jossa asiassa T 472/09 unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehty komission päätös K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen) on mitätön, tai kumoamaan se, ja toissijaisesti vaaditaan kumoamaan kyseisen päätöksen 2 artikla ja vielä tähänkin nähden toissijaisesti vaaditaan alentamaan kantajalle määrätyn sakon määrää, ja asiassa T-55/10 vaaditaan kumoamaan komission 8.12.2009 tekemä päätös K(2009) 9912 lopullinen, jolla muutettiin päätöstä K(2009) 7492 lopullinen.

Tuomiolauselma

1)	Asiat T-472/09 ja T-55/10 yhdistetään tuomion antamista varten.

Asiassa T-472/09, SP v. komissio,

—	HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen) 2 artikla kumotaan sikäli kuin siinä määrätään SP SpA:lle yhteisvastuullisesti 14,35 miljoonan euron sakko

—	kanne hylätään muilta osin

—	SP vastaa puolesta omista oikeudenkäyntikuluistaan

—	komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet SP:n oikeudenkäyntikuluista.

Asiassa T-55/10, SP v. komissio,

—	kanne hylätään

—	SP velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

(1) EUVL C 24, 30.1.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Leali ja Acciaierie e Ferriere Leali Luigi v. komissio

(Asiat T-489/09, T-90/09 ja T-56/10) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat - Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen - Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Oikeusperusta - Harkintavallan väärinkäyttö ja menettelyn väärinkäyttö - Sakot - Rikkomisen kesto - Suhteellisuus - Vanhentuminen - Kumoamiskanne - Muuttamispäätös - Tutkimatta jättäminen))

(2015/C 034/22)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Leali SpA (Odolo, Italia) (asiat T-489/09 ja T-56/10) ja Acciaierie e Ferriere Leali Luigi SpA (Brescia, Italia) (asiat T-490/09 ja T-56/10) (edustaja: asianajaja G. Bellotti)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: asioissa T-489/09 ja T-490/09 aluksi R. Sauer ja V. Di Bucci, sitten R. Sauer ja B. Gencarelli, ja lopuksi R. Sauer ja R. Striani, sekä asiassa T-56/10, aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja M. Moretto)

Oikeudenkäynnin kohde

Asioissa T-489/09 ja T-490/09 HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen) kumoamisvaatimukset ja toissijaisesti kantajille määrätyn sakon määrän alentamisvaatimus ja asiassa T-56/10 päätöksen K(2009) 7492 lopullinen muuttamisesta 8.12.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 9912 lopullinen kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Asiat T-489/09, T-490/09 ja T-56/10 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)	Kanteet hylätään.

3)	Asiassa T-489/09 Leali SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

4)	Asiassa T-490/09 Acciaierie e Ferriere Leali Luigi SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

5)	Asiassa T-56/10 Leali SpA ja Acciaierie e Ferriere Leali Luigi SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 37, 13.2.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – IRO v. komissio

(Asia T-69/10) (1)

(2015/C 034/23)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Industrie Riunite Odolesi SpA (IRO) (Odolo, Italia) (edustajat: asianajajat A. Giardina ja P. Tomassi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer, R. Striani ja T. Vecchi, avustajanaan asianajaja P. Manzini)

Oikeudenkäynnin kohde

65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on täydennettynä ja muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, jolla komissio määräsi kantajalle 3,58 miljoonan euron sakon HT 65 artiklan 1 kohdan rikkomisesta, kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Industrie Riunite Odolesi SpA (IRO) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 100, 17.4.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Feralpi v. komissio

(Asia T-70/10) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat - Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen - Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Toimivallan puuttuminen - Oikeusperusta - Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen - Hyvän hallinnon periaate, suhteellisuusperiaate ja menettelyllisen yhdenvertaisuuden periaate - Syyksiluettavuuden arviointiperusteet - Markkinoiden määrittäminen - HT 65 artiklan rikkominen - Sakot - Vanhentuminen - Vakavuus - Kesto))

(2015/C 034/24)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Feralpi Holding SpA (Brescia, Italia) (edustajat: asianajajat G. Roberti ja I. Perego)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer, R. Striani ja T. Vecchi ja lopuksi R. Sauer ja T. Vecchi, avustajanaan asianajaja P. Manzini)

Oikeudenkäynnin kohde

HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, jolla komissio määräsi kantajalle 10,25 miljoonan euron sakon HT 65 artiklan rikkomisen vuoksi, kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Feralpi Holding SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 100, 17.4.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Riva Fire v. komissio

(Asia T-83/10) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat - Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen - Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Komission toimivalta - Oikeudellinen perusta - Neuvoa-antavan komitean kuuleminen kartellien ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön alalla - Puolustautumisoikeudet - Maantieteellisten markkinoiden määrittäminen - Lex mitior -periaatteen soveltaminen - HT 65 artiklan rikkominen - Sakot - Rikkomisen vakavuus ja kesto - Lieventävät seikat - Suhteellisuus - Vuoden 1996 yhteistyötiedonannon soveltaminen))

(2015/C 034/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Riva Fire SpA (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat M. Merola, M. Pappalardo ja T. Ubaldi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer ja R. Striani ja lopuksi R. Sauer, avustajanaan asianajaja P. Manzini)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, kumoamisvaatimus ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon määrän alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Riva Fire SpA:lle määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 2 6 0 93 000 euroa.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Riva Fire SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja kolmesta neljäsosasta Euroopan komission oikeudenkäyntikuluja. Euroopan komissio vastaa neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 100, 17.4.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Alfa Acciai v. komissio

(Asia T-85/10) (1)

(2015/C 034/26)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Alfa Acciai SpA (Brescia, Italia) (edustajat: asianajajat D. Fosselard, S. Amoruso ja L. Vitolo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja P. Manzini)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, kumoamisvaatimus siltä osin kuin siinä todetaan kantajan rikkoneen HT 65 artiklaa ja se määrätään maksamaan 7,175 miljoonan euron sakko tai toissijaisesti tämän sakon määrän alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alfa Acciai SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 100, 17.4.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Ferriere Nord v. komissio

(Asia T-90/10) (1)

(2015/C 034/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Ferriere Nord SpA (Osoppo, Italia) (edustajat: asianajajat W. Viscardini ja G. Donà)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten M. Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja M. Moretto)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [HT] 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, kumoamisvaatimus ja toissijaisesti kyseisen päätöksen osittainen kumoamisvaatimus ja kantajalle määrätyn sakon määrän alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Ferriere Nord SpA:lle määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 3 4 21 440 euroa.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Ferriere Nord SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja kolmesta neljäsosasta Euroopan komission oikeudenkäyntikuluja. Euroopan komissio vastaa neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Lucchini v. komissio

(Asia T-91/10) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat - Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen - Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Oikeudellinen perusta - Puolustautumisoikeudet - Sakot - Rikkomisen vakavuus ja kesto - Lieventävät seikat - Liitännäisessä asiassa annetun kumoamistuomion huomioon ottaminen))

(2015/C 034/28)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Lucchini SpA (Milano, Italia) (edustajat: aluksi asianajajat M. Delfino, J.-P. Gunther, E. Bigi, C. Breuvart ja L. De Sanctis, sitten J.-P. Gunther, E. Bigi, C. Breuvart ja D. Galli)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, avustajanaan asianajaja M. Moretto, sitten R. Sauer ja R. Striani, avustajanaan M. Moretto)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehty komission päätös K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, on mitätön, tai kumoamaan se, ja toissijaisesti vaaditaan kumoamaan kyseisen päätöksen 2 artikla ja vielä tähänkin nähden toissijaisesti vaaditaan alentamaan kantajalle määrätyn sakon määrää.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Lucchini SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Ferriera Valsabbia ja Valsabbia Investimenti v. komissio

(Asia T-92/10) (1)

(2015/C 034/29)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Ferriera Valsabbia SpA (Odolo, Italia) ja Valsabbia Investimenti SpA (Odolo) (edustajat: asianajajat D. Fosselard, S. Amoruso ja L. Vitolo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja B. Gencarelli, sitten R. Sauer ja R. Striani, avustajanaan asianajaja P. Manzini)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti HT 65 artiklan soveltamismenettelystä 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 7492 lopullinen (asia COMP/37.956 – betoniteräs, päätöksen tekeminen uudelleen), sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä komission päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen, kumoamisvaatimus siltä osin kuin siinä todetaan kantajien rikkoneen HT 65 artiklaa ja määrätään ne yhteisvastuullisesti maksamaan 10,25 miljoonan euron sakko ja toissijaisesti tämän sakon määrän alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ferriera Valsabbia SpA ja Valsabbia Investimenti SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2014 – ONP ym. v. komissio

(Asia T-90/11) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Ranskan kliinisen kemian analyysien markkinat - Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen - Yritysten yhteenliittymä - Ammattikunta - Tarkastuksen ja tutkimuksen kohde - SEUT 101 artiklan soveltamisedellytykset - Tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen - Vähimmäishinta ja laboratorioyhtymien toiminnan kehittämisen esteet - Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen - Näyttö - Tosiseikkoja koskevat arviointivirheet ja oikeudelliset virheet - Sakon määrä - Sakkojen määrän laskennasta annettujen vuoden 2006 suuntaviivojen 37 kohta - Täysi harkintavalta))

(2015/C 034/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Ordre national des pharmaciens (ONP) (Pariisi, Ranska), Conseil national de l’Ordre des pharmaciens (CNOP) (Pariisi) ja Conseil central de la section G de l’Ordre national des pharmaciens (CCG) (Pariisi) (edustajat: asianajajat O. Saumon, L. Defalque, T. Bontinck ja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castilla Contreras, C. Giolito, B. Mongin, ja N. von Lingen)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Labco (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis, M. Coppet ja B. Dederichs)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus [SEUT] 101 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia 39510 – Labco/ONP) 8.12.2010 annetun komission päätöksen K(2010) 8952 lopullinen kumoamiseksi ja toissijaisesti vaatimus sakon määrän alentamiseksi

Tuomiolauselma

[SEUT] 101 artiklan mukaisesta menettelystä (asia 39510 – Labco/ONP) 8.12.2010 annetun komission päätöksen K(2010) 8952 lopullinen 3 artiklassa Ordre national des pharmaciens’ille (ONP), Conseil national de l’Ordre des pharmaciens’ille (CNOP) ja Conseil central de la section G de l’Ordre national des pharmaciens’ille (CCG) yhteisvastuullisesti määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 4,75 miljoonaa euroa.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kymmenesosa ONP:n, CNOP:n ja CCG:n oikeudenkäyntikuluista.

4)	ONP, CNOP ja CCG vastaavat yhdeksästä kymmenesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

5)	Labco vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 173, 11.6.2011.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – BelTechExport v. neuvosto

(Asia T-438/11) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tulla kuulluksi - Arviointivirhe))

(2015/C 034/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BelTechExport ZAO (Minsk, Valko-Venäjä) (edustajat: asianajajat V. Vaitkutė Pavan, A. Smaliukas, E. Matulionyte ja T. Milašauskas sekä solicitor M. Shenk)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja F. Naert)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja E. Paasivirta)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/639/YUTP muuttamisesta 20.6.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/357/YUTP (EUVL L 161, s. 25), siltä osin kuin se koskee kantajaa, presidentti Lukašenkaan ja tiettyihin Valko-Venäjän virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta 20.6.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 588/2011 (EUVL L 161, p. 1), siltä osin kuin se koskee kantajaa, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/639/YUTP muuttamisesta 10.10.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/666/YUTP (EUVL L 265, s. 17), siltä osin kuin se koskee kantajaa, Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 10.10.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1000/2011 (EUVL L 265, p. 8), siltä osin kuin se koskee kantajaa, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/642/YUTP (EUVL L 285, s. 1) ja Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 6.11.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1017/2012 (EUVL L 307, s. 7) kumoamiseksi, siltä osin kuin se koskee kantajaa, päätöksen 2012/642 muuttamisesta 29.10.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/534/YUTP (EUVL L 288, s. 69), siltä osin kuin se koskee kantajaa, ja Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 29.10.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1054/2013 (EUVL L 288, s. 1) kumoamiseksi, siltä osin kuin se koskee kantajaa.

Tuomiolauselma

Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/639/YUTP muuttamisesta 20.6.2011 annettu neuvoston päätös 2011/357/YUTP, presidentti Lukašenkaan ja tiettyihin Valko-Venäjän virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta 20.6.2011 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 588/2011, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/639/YUTP muuttamisesta 10.10.2011 annettu neuvoston päätös 2011/666/YUTP, Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 10.10.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1000/2011, Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/642/YUTP (EUVL L 285, s. 1) ja Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 6.11.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1017/2012 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat BelTechExport ZAO:ta.

Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee päätöksen 2012/642 muuttamisesta 29.10.2013 annettua neuvoston päätöstä 2013/534/YUTP ja Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 29.10.2013 annettua neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1054/2013.

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BelTechExportin oikeudenkäyntikulut.

4)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 290, 1.10.2011.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Sport-pari v. neuvosto

(Asia T-439/11) (1)

(2015/C 034/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sport-pari ZAO (Minsk, Valko-Venäjä) (edustajat: asianajajat V. Vaitkutė Pavan, A. Smaliukas, E. Matulionyte ja T. Milašauskas)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: F. Naert ja M. Bishop)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja E. Paasivirta)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

2)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Sport-parin oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 290, 1.10.2011.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – BT Telecommunications v. neuvosto

(Asia T-440/11) (1)

(2015/C 034/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BT Telecommunications PUE (Minsk, Valko-Venäjä) (edustajat: asianajajat V. Vaitkutė Pavan, A. Smaliukas, E. Matulionyte ja T. Milašauskas)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: F. Naert ja M. Bishop)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja E. Paasivirta)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BT Telecommunicationsin oikeudenkäyntikulut.

4)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 290, 1.10.2011.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Peftiev v. neuvosto

(Asia T-441/11) (1)

(2015/C 034/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Vladimir Peftiev (Minsk, Valko-Venäjä) (edustajat: asianajajat V. Vaitkutė Pavan, A. Smaliukas, E. Matulionyte ja T. Milašauskas sekä solicitor M. Shenk)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja F. Naert)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja E. Paasivirta)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee yhtäältä päätöksen 2012/642 muuttamisesta 29.10.2013 annettua neuvoston päätöstä 2013/534/YUTP ja toisaalta Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 29.10.2013 annettua neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1054/2013.

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Vladimir Peftievin oikeudenkäyntikulut.

4)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 290, 1.10.2011.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2014 – Novartis v. SMHV – Dr Organic (BIOCERT)

(Asia T-605/11) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin BIOCERT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki BIOCEF - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 034/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Novartis AG (Basel, Sveitsi) (edustaja: asianajaja M. Douglas)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Dr Organic Ltd (Swansea, Yhdistynyt kuningaskunta)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1030/2010 4), joka koskee Novartis AG:n ja Dr Organic Ltd:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 28.9.2011 tekemä päätös (asia R 1030/2010 4) kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 32, 4.2.2012.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Inter-Union Technohandel v. SMHV – Gumersport Mediterranea de Distribuciones (PROFLEX)

(Asia T-278/12) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin PROFLEX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki PROFEX - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta))

(2015/C 034/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Inter-Union Technohandel GmbH (Landau in der Pfalz, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Schmidt-Hern ja A. Feutlinske)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Bullock)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Gumersport Mediterranea de Distribuciones SL (Barcelona, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n toisen valituslautakunnan 27.3.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 413/2011 2), joka liittyy Inter-Union Technohandel GmbH:n ja Gumersport Mediterranea de Distribuciones, SL:n väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 27.3.2012 tekemä päätös (asia R 413/2011-2) kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 273, 8.9.2012.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Saint-Gobain Glass Deutschland v. komissio

(Asia T-476/12) (1)

((Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - Saksassa sijaitseviin kantajan laitoksiin, joita kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien vaihtojärjestelmä koskee, liittyvät asiakirjat - Osittainen kieltäytyminen asiakirjan luovuttamisesta - Ympäristöä koskevat tiedot - Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toinen virke - Päätöksentekomenettelyn suojaan liittyvä poikkeus - Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat - Jäsenvaltion esittämä vastustus - Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 ja 5 kohta))

(2015/C 034/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH (Aix-la-Chapelle, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Altenschmidt ja C. Dittrich)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi P. Costa de Oliveira ja H. Krämer, sitten H. Krämer ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä 4.9.2012 annetun komission implisiittisen päätöksen kumoamisvaatimus sekä toissijaisesti 25.9.2012 annetun komission implisiittisen päätöksen kumoamisvaatimus ja toisaalta 17.1.2013 annetun komission päätöksen kumoamisvaatimus, jolla evättiin oikeus tutustua kaikkiin Saksan liittotasavallan ympäristöviraston tietoihin, jotka tämä on toimittanut Euroopan komissiolle päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 27.4.2011 annetun Euroopan komission päätöksen 2011/278/EU (EUVL L 130, s. 1) 15 artiklan 1 kohdan nojalla, siltä osin kuin tämä asiakirja sisältää tiettyihin Saksan alueella sijaitseviin kantajan laitoksiin liittyviä tietoja, jotka koskevat väliaikaisia tukia sekä toimintaa ja kapasiteettitasoja hiilidioksidipäästöjen valossa vuosina 2005–2010, laitosten tehokkuutta ja vuosittaisia päästöoikeuksia, jotka on myönnetty alustavasti vuosille 2013–2020.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 9, 12.1.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Sherwin-Williams Sweden v. SMHV – Akzo Nobel Coatings International (ARTI)

(Asia T-12/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus tavaramerkin ARTI rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi Beneluxin sanamerkki ARTITUDE ja aiemman Beneluxin sanamerkin ARTITUDE kansainvälinen rekisteröinti - Rekisteröimisen epääminen - Sekaannusvaara - Tavaramerkkien samankaltaisuus - Samat ja hyvin samankaltaiset tavarat - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 034/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sherwin-Williams Sweden AB (Märsta, Ruotsi) (edustaja: asianajaja L. E. Ström)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Akzo Nobel Coatings International BV (Arnhem, Alankomaat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 18.10.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 2085/2011 1), joka koskee Akzo Nobel Coatings International BV:n ja Sherwin-Williams Sweden Group AB:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Sherwin-Williams Sweden AB velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 86, 23.3.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Netherlands Maritime Technology Association v. komissio

(Asia T-140/13) (1)

((Valtiontuki - Tietyistä omaisuuseristä, jotka on saatu rahoitusleasingin kautta, tehtävää ennenaikaista poistoa koskeva Espanjan järjestelmä - Päätös, jolla todetaan, ettei valtiontukea ole annettu - Muodollista tutkintamenettelyä ei ole aloitettu - Vakavat vaikeudet - Alustavan tutkinnan olosuhteet ja kesto - Tutkinnan riittämättömyys ja epätäydellisyys))

(2015/C 034/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Netherlands Maritime Technology Association, aiemmin Scheepsbouw Nederland (Rotterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajaja K. Struckmann ja barrister G. Forwood)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Afonso, L. Flynn ja P. Němečková)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: N. Díaz Abad ja A. Sampol Pucurull)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan komission 20.11.2012 antaman päätöksen, joka koskee valtiontukea SA.34736 (12/N), joka liittyy siihen, että Espanjan kuningaskunta on ottanut käyttöön verojärjestelmän, jossa sallitaan tietyistä sellaisista omaisuuseristä tehtävä ennenaikainen poisto, jotka on saatu rahoitusleasingin kautta

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään perusteettomana.

2)	Netherlands Maritime Technology Association vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 147, 25.5.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – DTL Corporación v. SMHV – Vallejo Rosell (Generia)

(Asia T-176/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Generia rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi yhteisön kuviomerkki Generalia generación renovable - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Asetuksen N:o 207/2009 63 artiklan 2 kohta ja 75 artikla))

(2015/C 034/40)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: DTL Corporación SL (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja A. Zuazo Araluze)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Mar Vallejo Rosell (Pinto, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.1.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 661/2012 4), joka koskee Mar Vallejo Rosellin ja DTL Corporación, SL:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	DTL Corporación SL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 156, 1.6.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – PP Nature-Balance Lizenz v. komissio

(Asia T-189/13) (1)

((Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Vaikuttava aine tolperison - Direktiivin 2001/83/EY 116 artikla - Komission päätös, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan muuttamaan kyseistä vaikuttavaa ainetta sisältävien ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kansallisia myyntilupia - Todistustaakka - Suhteellisuus))

(2015/C 034/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: PP Nature-Balance Lizenz GmbH (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Ambrosius)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi B.-R. Killmann ja M. Šimerdová, sitten B.-R. Killmann ja A. Sipos)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaikuttavana aineena tolperisonia sisältävien ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden myyntiluvista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 31 artiklan nojalla 21.1.2013 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen K(2013)369 final osittaista kumoamista koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PP Nature-Balance Lizenz GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 164, 8.6.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Capella v. SMHV – Oribay Mirror Buttons (ORIBAY)

(Asia T-307/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Menettämismenettely - Yhteisön kuviomerkiksi rekisteröity tavaramerkki ORIBAY ORIginal Buttons for Automotive Yndustry - Menettämisvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen))

(2015/C 034/42)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Capella EOOD (Sofia, Bulgaria) (edustajat: aluksi asianajaja M. Holtorf, sitten asianajaja A. Theis ja lopuksi asianajaja F. Henkel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi G. Schneider, sitten J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Oribay Mirror Buttons SL (San Sebastián, Espanja) (edustaja: asianajaja A. Velázquez Ibañez)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 22.3.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 164/2012-4), joka liittyy Capella EOOD:n ja Oribay Mirror Buttons, SL:n väliseen menettämismenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 22.3.2013 tekemä päätös (asia R 164/2012-4) kumotaan.

2)	SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Capella EOOD:in oikeudenkäyntikulut.

3)	Oribay Mirror Buttons, SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 207, 20.7.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/37

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Nanu-Nana Joachim Hoepp v. SMHV – Vincci Hoteles (NAMMU)

(Asia T-498/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Yhteisön sanamerkki NAMMU - Suhteellinen hylkäysperuste - Näyttö aiemman tavaramerkin tosiasiallisesta käyttämisestä - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 57 artiklan 2 ja 3 kohta ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 säännön 2 – 4 kohta))

(2015/C 034/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nanu-Nana Joachim Hoepp GmbH & Co. KG (Bremen, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Nordemann, T. Boddien ja M. Maier)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Vincci Hoteles, SA (Alcobendas, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 27.6.2013 asiassa R 611/2012-1 tekemästä päätöksestä, joka liittyy Nanu-Nana Joachim Hoepp GmbH & Co. KG:n ja Vincci Hoteles SA:n väliseen mitättömyysmenettelyyn

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Nanu-Nana Joachim Hoepp GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 344, 23.11.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.12.2014 – Leder & Schuh International v. SMHV – Epple (VALDASAAR)

(Asia T-519/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin VALDASAAR rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi yhteisön sanamerkki Val d’Azur - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 034/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Leder & Schuh International AG (Salzburg, Itävalta) (edustaja: asianajaja S. Korn)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Pohlmann)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Valerie Epple (Bronnen, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 9.7.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 719/2012 1), joka koskee Valerie Epplen ja Leder & Schuh International AG:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Leder & Schuh International AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 344, 23.11.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Oracle America v. SMHV – Aava Mobile (AAVA CORE)

(Asia T-618/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin AAVA CORE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi yhteisön sanamerkki JAVA ja Pariisin yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitetulla tavalla yleisesti tunnettu tavaramerkki JAVA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaraa ei ole - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Mielleyhtymän vaaraa ei ole - Tavaramerkkien välinen yhteys - Tavaramerkit eivät ole samankaltaisia - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta))

(2015/C 034/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Oracle America, Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja T. Heydn)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: P. Bullock ja N. Bambara)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Aava Mobile Oy (Oulu, Suomi)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 11.9.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 1369/2012 2), joka koskee Oracle America, Inc.:n ja Aava Mobile Oy:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Oracle America, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 344, 23.11.2013.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/39

Kanne 12.11.2014 – Combaro v. komissio

(Asia T-752/14)

(2015/C 034/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Combaro SA (Lausanne, Sveitsi) (edustaja: asianajaja D. Ehle)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 16.7.2014 antaman päätöksen (REM 05/2013), jolla hylättiin 4 61 415,12 euron suuruisten tuontitullien peruuttamista koskeva vaatimus

—	velvoittamaan vastaaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja väittää, että tuontitullien jälkikäteen tapahtunut kantaminen kudottujen pellavakankaiden tuonnista Latviasta vuosina 1999-2000 on yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 239 artiklan mukaisesti peruutettava erityisten olosuhteiden olemassaolon vuoksi. Erityisinä olosuhteina se mainitsee Latvian tulliviranomaisten ja komission/OLAFin vakavat laiminlyönnit sekä Saksan tulliviranomaisten vakavan värinkäytöksen. Kantajan mukaan nämä seikat eivät perustu sen ilmeiseen huolimattomuuteen.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/39

Kanne 10.11.2014 – Efler ym. v. komissio

(Asia T-754/14)

(2015/C 034/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Michael Efler (Berliini, Saksa) Pedro De Birto E. Abreu Krupenski (Lissabon, Portugali), Susan Vance George (Pariisi, Ranska), Otto Jaako Kronqvist (Helsinki, Suomi), Blanche Léonie Denise Weber (Luxemburg, Luxemburg), John Jephson Hilary (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta), Ileana-Lavinia Andrei (Bukarest, Romania) (asiamies: Professori B. Kempen)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”STOP TTIP” rekisteröinnin epäämisestä 10.9.2014 tehdyn päätöksen – C(2014) 6501

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeusriidan oikeudenkäyntikulut ja mahdollisten väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste: SEU 11 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 211/2011 (1) 2 artiklan 1 alakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan rikkominen sillä, että komissio on olettanut, että ehdotettu kansalaisaloite ei kuuluisi komission toimivalta-alueeseen.

—

Kantajat esittävät, että komission perustelu, jonka mukaan komissiolta toivottu suositus neuvotteluvaltuuksien peruuttamisesta ”Transatlantic Trade and Investment Partnershipin” (TTIP) osalta ei kohdistu SEUT 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun ”säädökseen”, on virheellinen. Sekä neuvotteluvaltuuksien antaminen että myös niiden peruuttaminen ovat SEUT 288 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja neuvoston ”päätöksiä”, jotka ovat samaan aikaan SEUT 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja ”säädöksiä”.

—

Kantajat esittävät lisäksi, että komission lisäperustelut, joiden mukaan ”Comprehensive Economic and Trade Agreementiä” (CETA) ja TTIPiä vastustavalla kansalaisaloitteella ei voitaisi vaatia komissiota olemaan suosittelematta, että neuvosto hyväksyy kulloinkin neuvotellut kansainväliset sopimukset, eikä sillä voitaisi myöskään vaatia komissiota suosittelemaan sellaisen päätöksen tekemistä, jonka mukaan kulloinkin neuvotellut sopimukset on jätettävä hyväksymättä, ovat myös virheellisiä. SEU 11 artiklan 4 kohdasta ja asetuksen N:o 211/2011 2 artiklan 1 alakohdasta ja 4 artiklan 2 kohdan b alakohdasta ei nimittäin missään tapauksessa seuraa, että kansalaisaloitteita, joilla pyritään olemassa olevien säädösten poistamiseen tai suunniteltujen säädösten antamatta jättämiseen, ei otettaisi tutkittaviksi.

—	Kantajat lisäävät vielä, että kansalaisaloitteen ”STOP TTIP” rekisteröimättä jättäminen on myös sen takia lainvastaista, ettei ehdotettu kansalaisaloite missään tapauksessa ole ”selvästi” asetuksen N:o 211/2011 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti komission toimivalta-alueen ulkopuolella.

Toinen kanneperuste: Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitetun hyvää hallintotapaa koskevan periaatteen ja perusoikeuskirjan 20 artiklassa tarkoitetun yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen loukkaaminen

—

Kantajien käsityksen mukaan komissio ei ole noudattanut näitä periaatteita hylätessään kantajien tapauksessa TTIPiä ja CETAa vastaan suunnatun kansalaisaloitteen rekisteröimisen, vaikka se on rekisteröinyt sitä ennen Sveitsin kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen irtisanomiseen tähtäävän kansalaisaloitteen (”Swiss-Out-Initiative”).

(1) Kansalaisaloitteesta 16.2.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011 (EUVL L 65, s. 1).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/40

Kanne 14.11.2014 – Legakis ym. v. neuvosto

(Asia T-765/14)

(2015/C 034/48)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantajat: Georgios Legakis, Myrto Panagiota Legaki, Maria Legaki ja Melina Legaki (Palaio Faliro, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta:

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajille 1 9 91 194,40 euron rahamäärän korvauksena vahingosta, jonka se aiheutti heille lainvastaisilla toimillaan, korkoineen alkaen siitä päivästä, jolloin heiltä riistettiin heidän talletuksensa (29.3.2013), siihen päivään asti, jona tässä asiassa annetaan ratkaisu, sekä viivästyskorkoa tämän riidan ratkaisun antamispäivästä siihen asti, kunnes maksu on suoritettu kokonaisuudessaan

—

toissijaisesti velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajille 95 prosenttia edellä mainitusta rahamäärästä eli 1 8 91 634,68 euroa korvauksena vahingosta, jonka se aiheutti heille lainvastaisilla toimillaan, korkoineen alkaen siitä päivästä, jolloin heiltä riistettiin lainvastaisesti heidän talletuksensa (29.3.2013), siihen päivään asti, jona tässä asiassa annetaan ratkaisu, sekä viivästyskorkoa tämän riidan ratkaisun antamispäivästä siihen asti, kunnes maksu on suoritettu kokonaisuudessaan

—	viimesijaisesti määrittämään määrän, joka vastaaja on velvoitettava maksamaan kantajille korvauksena vahingosta, jonka se aiheutti heille lainvastaisilla toimillaan

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan jokaiselle kantajalle 20 000 euron rahamäärän (eli yhteensä 80 000 euron rahamäärän) korvauksena aineettomasta vahingosta, jonka se aiheutti heille loukkaamalla yhdenvertaisen kohtelun periaatetta

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan jokaiselle kantajalle 20 000 euron rahamäärän (eli yhteensä 80 000 euron rahamäärän) korvauksena aineettomasta vahingosta, jonka se aiheutti heille loukkaamalla oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat tällä kanteellaan unionin yleisessä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen SEUT 268 artiklan perusteella, SEUT 340 artiklan toisen kohdan mukaista korvausta vahingosta, joka heille aiheutui vastaajan lainvastaisen käytöksen vuoksi.

Kantajat väittävät, että kyseinen vahinko aiheutui, kun vastaaja määräsi toimivaltuutensa ylittäen sekä unionin johdettua oikeutta rikkoen ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita loukaten kantajien Cyprus Popular Bank Public Co Ltd:ssä (Laiki Trapeza) olleiden pankkitalletusten arvon alentamisesta ja siten aiheutti sen tai joka tapauksessa myötävaikutti siihen.

Kantajat väittävät tarkemmin, että vastaaja loukkasi perusoikeuksia ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita seuraavilla tavoilla:

—	ensinnäkin omaisuuden suojan loukkaaminen

—	toiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen ja

—	kolmanneksi kantajilla olevan oikeuden oikeussuojaan ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen.

Kantajat väittävät, että vastaajan sopimussuhteen ulkopuolisen korvausvastuun syntymistä koskevat edellytykset, sellaisina kuin ne on oikeuskäytännössä vahvistettu, täyttyvät.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/41

Kanne 29.11.2014 – El Corte Inglés v. SMHV – STD Tekstil (MOTORTOWN)

(Asia T-785/14)

(2015/C 034/49)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: El Corte Inglés, SA (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajaja J. L. Rivas Zurdo ja asianajaja M. Toro Gordillo)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: STD Tekstil Limited Sirketi (Istanbul, Turkki)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan MOTORTOWN – Rekisteröintihakemus nro 1 0 3 51 931

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n toisen valituslautakunnan 8.9.2014 asiassa R 1960/2013-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylkäämällä hakijan valitus pysytetään väiteosaston ratkaisu, jossa osittain hyväksytään väite B 1 9 51 774 ja osittain evätään kuviomerkin no 1 0 3 51 931”MOTORTOWN” rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi ja

—	velvoittaa tässä asiassa vastaajana olevan tahon tai muut tahot, jotka vastustavat kanteen hyväksymistä, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/42

Kanne 4.12.2014 – Hassan v. neuvosto

(Asia T-790/14)

(2015/C 034/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Samir Hassan (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja L. Pettiti)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 263 artiklan nojalla

—

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 26.9.2014 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2014/678/YUTP siltä osin kuin siinä lisätään Samir Hassan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 31.5.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/255/YUTP liitteessä olevaan luetteloon

—

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 26.9.2014 annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1013/2014 siltä osin kuin siinä lisätään Samir Hassan Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 18.1.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteeseen II

—	toteamaan, että kumottavien toimien vaikutukset ovat lopullisia

—

korvaamaan SEUT 268 ja SEUT 340 artiklan perusteella Hassanille edellä tarkoitetuista rajoittavista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon, ja tämän suhteen

—	toteamaan, että Euroopan unionin neuvosto on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa jo aiheutuneesta ja tulevaisuudessa aiheutuvasta aineellisesta vahingosta sekä henkisestä kärsimyksestä

—	myöntämään Hassanille kuukausittaisen 2 50 000 euron määrän 1.9.2011 alkaen aiheutuneen aineellisen vahingon korvaamiseksi

—	myöntämään Hassanille yhden (1) euron symbolisen korvauksen aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä

—	velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan tulevaisuudessa aiheutuvan aineellisen vahingon

—	velvoittamaan joka tapauksessa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto on tehnyt ilmeisen virheen tosiseikkojen arvioinnissa ja tästä seuraavan oikeudellisen virheen merkitessään kantajan nimen uudestaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan, esittämättä oikeudellisesti riittäviä perusteita

2)	Toinen kanneperuste perustuu omaisuudensuojan ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu kantajan syyttömyysolettaman loukkaamiseen

4)	Neljäs kanneperuste perustuu sellaisen vahingon korvaamiseen, joka kantajalle on aiheutunut neuvoston hänen suhteensa toteuttamista laittomista toimenpiteistä.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/43

Kanne 4.12.2014 – Bensarsa v. komissio ja Euroopan tietosuojavaltuutettu

(Asia T-791/14)

(2015/C 034/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Faouzi Bensarsa (Abu Dhabi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat) (edustaja: asianajaja S. A. Pappas)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan tietosuojavaltuutettu

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan turvallisuusosaston 25.2.2014 tekemän päätöksen

—	kumoamaan Euroopan tietosuojavaltuutetun 24.10.2014 implisiittisesti tekemän päätöksen

—	velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komission 25.2.2014 tekemän päätöksen perustelut ovat puutteellisia.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöstä ei ole perusteltu, koska se on implisiittinen ja koska sen perusteluja ei voida päätellä sen asiayhteydestä eikä 25.2.2014 tehdystä päätöksestä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 45/2001 (1) rikkomiseen.

Kantaja väittää, että se, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ole antanut vastausta, merkitsee asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 artiklan a alakohdassa ja 20 artiklan 4 kohdassa säädetyn asianomaiselle henkilölle ilmoittamista koskevan velvollisuuden rikkomista.

(1) Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EYVL L 8, s. 1).

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/44

Kanne 9.12.2014 – Gervais Danone v. SMHV – San Miguel (B’lue)

(Asia T-803/14)

(2015/C 034/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Compagnie Gervais Danone (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja A. Lakits)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: San Miguel, Fábricas de Cerveza y Malta, SA (Barcelona, Espanja)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön kuviomerkki, joka sisältää sanan ”B’lue” – Yhteisön tavaramerkkirekisteröinti nro 1 0 5 49 509

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n viidennen valituslautakunnan 30.9.2014 asiassa R 1382/2013-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa SMHV:n korvaamaan tämän käsittelyn oikeudenkäyntikulut ja muun osapuolen korvaamaan SMHV:n menettelyn kulut.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/44

Kanne 9.12.2014 – Stagecoach Group v. SMHV (MEGABUS.COM)

(Asia T-805/14)

(2015/C 034/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Stagecoach Group plc (Perth, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja G. Jacobs)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki MEGABUS.COM – rekisteröintihakemus nro 1 1 1 31 216

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan asiassa R 1894/2013-4 7.10.2014 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	määrää yhteisön tavaramerkin nro 1 1 1 31 216”MEGABUS.COM” rekisteröitäväksi kaikkien tavaroiden ja palvelujen osalta taikka osittain rekisteröitäväksi joidenkin tavaroiden ja palvelujen osalta

—	määrää yhteisön tavaramerkin nro 1 1 1 31 216”MEGABUS.COM” vaihtoehtoisesti rekisteröitäväksi ainakin osittain niiden ”matkustajaliikennepalvelujen tarjoamisen” osalta, joiden osalta on esitetty todisteet tavaramerkin saavuttamasta erottamiskyvystä

—	velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c ja b alakohtaa on rikottu.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/45

Kanne 12.12.2014 – Espanja v. komissio

(Asia T-808/14)

(2015/C 034/54)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: Abogado del Estado A. Rubio González)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne on nostettu valtiontuesta SA 27408 (C 24/10, EX NN 37/2010, EX CP 19/2009), jota Castilla-La Manchan viranomaiset ovat myöntäneet maanpäällisen verkon digitaalitelevisiolle Castilla-La Manchan syrjäisillä ja vähemmän kaupungistuneilla alueilla, 1.10.2014 tehdystä komission päätöksestä.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, koska ei ole kyse taloudellista toimintaa harjoittavien yksiköiden taloudellisesta edusta, toimenpiteen valikoivuudesta tai kilpailun vääristymisestä.

2.	Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 106 artiklan 2 kohdan ja SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkomiseen, koska ei ole näyttöä teknologianeutraaliuden periaatteen loukkaamisesta.

3.	Kolmas kanneperuste, joka perustuu valtiontukimenettelyn rikkomiseen, kun otetaan huomioon tutkintaan liittyvät virheellisyydet.

Neljäs toissijaisesti esitetty kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen loukkaamiseen, tarkasteltuina yhdessä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan kanssa.

Virkamiestuomioistuin

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/47

Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.12.2014 – CZ v. ESMA

(Asia F-80/13) (1)

((Henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Väliaikaiset toimihenkilöt - Koeajan jatkaminen - Irtisanominen koeajan päättyessä))

(2015/C 034/55)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CZ (edustajat: asianajajat O. Kress ja S. Bassis)

Vastaaja: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) (asiamies: R. Vasileva, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä kantajan koeajan jatkamista koskevan päätöksen ja sen jälkeen tehdyn, hänen irtisanomistaan koskevan päätöksen kumoaminen ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan CZ:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 325, 9.11.2013, s. 51.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/47

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.12.2014 – DE v. EMA

(Asia F-103/13) (1)

((Henkilöstö - EMA:n väliaikainen toimihenkilö - Arviointikertomus - Kumoamisvaatimus - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Menettelysääntöjä ei ole rikottu))

(2015/C 034/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: DE (Buckhurst Hill, Yhdistynyt kuningaskunta), (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan lääkevirasto (EMA) (asiamiehet: S. Marino, T. Jablonski ja N. Rampal Olmedo, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajasta ajanjaksolle 15.9.2010–15.9.2012 laaditun arviointikertomuksen kumoaminen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	DE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan lääkeviraston oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 367, 14.12.2013, s. 41.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/48

Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.12.2014 – Colart ym. v. parlamentti

(Asia F-31/14) (1)

((Henkilöstö - Henkilöstön edustus - Henkilöstökomitea - Henkilöstökomitean vaalit - Euroopan parlamentin henkilöstön edustusta koskeva lainsäädäntö - Ääntenlaskijoiden muodostaman kollegion toimivalta - Ääntenlaskijoiden muodostamalle kollegiolle tehtävää hallinnollista valitusta koskeva menettely - Vaalien tulosten julkaiseminen - Ääntenlaskijoiden muodostamalle kollegiolle tehty hallinnollinen valitus - Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta - Edeltävän hallinnollisen valituksen tekemättä jättäminen nimittävälle viranomaiselle - Asian saattaminen suoraan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi - Tutkimatta jättäminen))

(2015/C 034/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Philippe Colart (Bastogne, Belgia) ym. (edustaja: asianajaja A. Salerno)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: O. Caisou-Rousseau ja S. Alves)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan parlamentin henkilöstökomitean syksyllä 2013 pidettyjen vaalien, joiden tulokset julkaistiin 28.11.2013, kumoamista koskeva vaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Philippe Colart ja muut kantajat, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä, vastaavat puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

3)	Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 184, 16.6.2014, s. 45.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/49

Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 12.12.2014 – Macchia v. komissio

(Asia F-63/11 RENV) (1)

((Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamistuomion jälkeen - Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen - Hallinnon harkintavalta - Ilmeinen arviointivirhe - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ja joka on selvästi perusteeton))

(2015/C 034/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Luigi Macchia (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja G. Gattinara)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sen implisiittisen päätöksen kumoamiseksi, jolla jätettiin uusimatta kantajan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan mukainen väliaikaisen toimihenkilön työsopimus.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat, ja koska kanne on osittain selvästi perusteeton.

2)	Luigi Macchia vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa F-63/11, T-368/12 P ja F-63/11 RENV, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut asioissa F-63/11 et F-63/11 RENV.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T-368/12 P.

(1) EUVL C 226, 30.7.2011, s. 32.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/49

Virkamiestuomioistuimen määräys (toinen jaosto) 11.12.2014 – Iliopoulou v. Europol

(Asia F-21/14) (1)

((Henkilöstö - Europolin henkilöstö - Europol-yleissopimus - Europolin henkilöstösäännöt - Päätös 2009/371/YOS - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltaminen Europolin työntekijöihin - Väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen - Kieltäytyminen tarjoamasta väliaikaisen toimihenkilön työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana))

(2015/C 034/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Hariklia Iliopoulou (Wassenaar, Alankomaat) (edustaja: asianajaja J.-J. Ghosez)

Vastaaja: Euroopan poliisivirasto (asiamiehet: J. Arnould ja D. Neumann)

Oikeudenkäynnin kohde

Sen päätöksen kumoaminen, jolla jätettiin uusimatta kantajan määräaikainen työsopimus toistaiseksi voimassa olevana, ja vaatimus velvoittaa Europol korvaamaan kantajalle sen palkan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi jatkanut vastaajan palveluksessa, ja hänelle maksettujen työttömyyskorvausten ja kaikkien muiden korvausten välinen erotus

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroopan poliisivirasto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Hariklia Iliopouloun oikeudenkäyntikuluista.

3)	Hariklia Iliopoulou vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 184, 16.6.2014, s. 42.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/50

Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 10.12.2014 – Turkington v. komissio

(Asia F-127/14)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Eläkkeet - Kansallisessa eläkejärjestelmässä saavutettujen eläkeoikeuksien siirtäminen - Hyvitettäviä palvelusvuosia koskeva ehdotus, jota ei ole riitautettu ajoissa - Uutta ja olennaista seikkaa ei ole - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2015/C 034/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Stephen Turkington (Trier, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Salerno)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja G. Gattinara)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota komission päätös, jolla kieltäydyttiin suorittamasta kantajan saavuttamien eläkeoikeuksien hyvittämistä unionin eläkejärjestelmässä koskevaa laskutoimitusta uudelleen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 ja 12 artiklan uusia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä soveltaen.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Stephen Turkington vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/50

Kanne 30.10.2014 – ZZ v. komissio ja EUH

(Asia F-126/14)

(2015/C 034/61)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja M. Tallent)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Euroopan ulkosuhdehallinnon työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen sen päätöksen kumoaminen, jolla vahvistettiin korvattavien muuttokulujen enimmäismäärä kantajan muutolle Montenegrosta hänen lähtövaltioonsa.

Vaatimukset

—	työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen 23.7.2014 tekemä päätös, joka annettiin kantajalle tiedoksi 1.8.2014, on kumottava

—	on todettava, että ZZ:lle korvataan hänelle muutosta aiheutuneet todelliset kulut, joiden suuruus on 17 940 euroa

—	on todettava toissijaisesti, että ZZ:lle korvataan hänelle aiheutuneista muuttokuluista 7 960 euroa

—	Euroopan ulkosuhdehallinto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/51

Kanne 3.11.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-128/14)

(2015/C 034/62)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja L. Vogel)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Nimittävän viranomaisen päätöksen, jolla kantajan ikälisien kertyminen keskeytettiin kurinpidollisena seuraamuksena 12 kuukaudeksi, kumoaminen.

Vaatimukset

—

On kumottava nimittävän viranomaisen, jota edusti kolme komission pääjohtajaa, 23.12.2013 tekemä päätös, jolla kantajan ikälisien kertyminen keskeytettiin kurinpidollisena seuraamuksena 12 kuukaudeksi 31.12.2013 lukien, henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla,

—	on kumottava tarpeellisilta osin myös nimittävän viranomaisen 22.7.2014 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan 21.3.2014 tekemä valitus, jossa riitautettiin edellä mainittu 23.12.2013 päivätty kurinpitopäätös,

—

on velvoitettava vastaaja korvaamaan tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen 101 artiklan nojalla ja erityisesti asianosaisille asian käsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset, kuten matka- ja oleskelukulut sekä asianajajan palkkio, työjärjestyksen 15 artiklan c alakohdan nojalla.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/52

Kanne 4.11.2014 – ZZ v. parlamentti

(Asia F-130/14)

(2015/C 034/63)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: solicitor D. Bergin)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sellaisen päätöksen kumoaminen, jolla kantajan eläkkeestä on päätetty pidättää elatusapu, jonka kantaja on velvollinen maksamaan entiselle vaimolleen. Kantajan mukaan kyseinen päätös on ristiriidassa kansallisen tuomioistuimen avioero-oikeudenkäynnissä annetun tuomion kanssa.

Vaatimukset

—	eläkeoikeuksien muuttamista koskeva päätös nro 13 on kumottava

—	kantajalle on myönnettävä 2 75 000 euroa korvauksena vahingoista ja oikeudenkäyntikuluista, joita kantajalle on aiheutunut sen jälkeen, kun parlamentin yksiköt kieltäytyivät alun perin soveltamasta tuomioistuimen määräyksiä oikeudellisesti ja kohtuuden kannalta asianmukaisella tavalla.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/52

Kanne 17.11.2014 – ZZ v. Euroopan parlamentti

(Asia F-132/14)

(2015/C 034/64)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Niiden päätösten kumoaminen, jotka Euroopan parlamentti teki virkamiestuomioistuimen asiassa F-129/12, CH vastaan parlamentti, 12.12.2013 antaman tuomion täytäntöönpanoa varten, ja joissa kieltäydyttiin aloittamasta hallinnollista tutkimusta liittyen kantajan kiusaamista koskevaan kanteluun; ylimääräisen taloudellisen korvauksen maksaminen kantajalle ja kaikkien niiden etujen ja lisien myöntäminen kantajalle, jotka liittyvät hänen parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan työsopimukseensa, jonka irtisanomisen virkamiestuomioistuin kumosi edellä mainitussa tuomiossaan, ja vahingonkorvausvaatimus väitetystä aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä.

Vaatimukset

—

on kumottava Euroopan parlamentin 3.3.2014 tekemä päätös siltä osin kuin siinä kieltäydytään aloittamasta hallinnollista tutkimusta liittyen kantajan työpaikkakiusaamista koskevaan kanteluun, ja Euroopan parlamentin 2.4.2014 tekemä päätös siltä osin kuin siinä kieltäydytään maksamasta kantajalle 5 686 euron suuruista summaa; näistä päätöksistä käyvät ilmi toimielimen toteuttamat toimenpiteet, joilla sen mukaan pyritään panemaan täytäntöön virkamiestuomioistuimen asiassa F-129/12, CH vastaan parlamentti, 12.12.2013 antama tuomio

—

on kumottava Euroopan parlamentin 4.8.2014 päivätty päätös, jonka kantaja vastaanotti 7.8.2014 ja jossa hylätään kantajan 16.4.2014 tekemä valitus, siltä osin kuin siinä kieltäydytään maksamasta kantajalle 5 686 euron summaa, korvaamasta kantajan vahinkoa, joka kantajalle on aiheutunut siitä, että hän sai myöhässä parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan virkakortin, työsähköpostiosoitteen ja pääsyn Euroopan parlamentin intranet-sivuille; on aloitettava hallinnollinen tutkimus, joka koskee kantajan työpaikkakiusaamisen vuoksi tekemää kantelua ja korvattava kantajalle tästä viimeksi mainitusta epäävästä päätöksestä aiheutunut henkinen kärsimys

—	vastaaja on velvoitettava maksamaan korvausta, jonka määräksi on vahvistettu 1 44 000 euroa, kantajalle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta

—	vastaaja on velvoitettava maksamaan korvausta, jonka kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi määräksi on vahvistettu 60 000 euroa, kantajalle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta

—	vastaaja on velvoitettava maksamaan viivästyskorkoja, joiden määrä on vahvistettava Euroopan keskuspankin korkokannan mukaan, korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/53

Kanne 18.11.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-134/14)

(2015/C 034/65)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asiananajat S. Rodrigues ja A. Tymen)

Vastaaja: komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Komission sen päätöksen kumoaminen, jossa katsottiin, että ajasta, joka komissiolla on kulunut kantajan sairauden määrittämisessä ammattitaudiksi ei ole aiheutunut vahinkoa ja päätettiin suorittaa kantajan sairauden määrittämistä ammattitaudiksi koskevasta epävarmasta tilanteesta korvauksena vain 2 000 euroa, sekä väitetyn henkisen kärsimyksen korvaamista koskeva vaatimus.

Vaatimukset

—	8.8.2014 tehty Euroopan komission päätös, jonka kantaja vastaanotti kirjattuna kirjeenä 1.10.2014 ja jolla hylättiin hänen 24.4.2014 tekemänsä valitus, on kumottava

—	tarvittaessa on kumottava 3.2.2014 tehty komission päätös, jossa hyväksytään vain osittain kantajan 16.10.2013 esittämä vahingonkorvausvaatimus

—	on määrättävä, että kantajalle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä on korvattava ex aequo et bono (oikeuden ja kohtuuden mukaan) 20 000 euroa

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/54

Kanne 1.12.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-136/14)

(2015/C 034/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja D. de Abreu Caldas)

Vastaaja: komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen komission antaman päätöksen kumoaminen, jolla kantajalle myönnetään taannehtivasti ulkomaankorvaus, siltä osin kuin taannehtivuus ulottuu vain 1.9.2013 saakka, sillä kantajan mielestä komission olisi pitänyt myöntää hänelle kyseinen korvaus siitä lähtien, kun hänet otettiin komission palvelukseen 1.7.1999.

Vaatimukset

—	Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (PMO) 29.1.2014 antama päätös myöntää kantajalle henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 4 artiklassa säädetty ulkomaankorvaus taannehtivasti 1.9.2013 lukien eikä hänen palvelukseenottoajankohdastaan eli 1.7.1999 lukien on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/54

Kanne 8.12.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-137/14)

(2015/C 034/67)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) 29.1.2014 antaman päätöksen, jolla kantajan toistaiseksi voimassaoleva työsuhde päätettiin, kumoaminen ja vaatimus kantajalle aiheutuneen henkisen kärsimyksen ja aineettoman vahingon korvaamiseksi

Vaatimukset

—	EUH:n 29.1.2014 päivätyllä kirjeellä kantajalle tiedoksiannettu EUH:n päätös, jonka mukaan kantajan työsuhde päättyy seitsemän kuukauden irtisanomisajalla 31.8.2014 keskiyöllä, on kumottava

—	EUH on velvoitettava maksamaan kantajalle vahingonkorvausta virkamiestuomioistuimen asianmukaiseksi harkitsema määrä tälle ensimmäisessä vaatimuksessa mainitusta EUH:n päätöksestä aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä ja aineettomasta vahingosta

—

EUH on velvoitettava korvaamaan kantajalle täysimääräisesti hänelle aiheutuneet aineelliset vahingot erityisesti maksamalla kaikki saamatta jääneet määrät ja kaikki muut kantajalle EUH:n lainvastaisesta menettelystä aiheutuneet kustannukset (saadut työttömyyskorvaukset tai työpanosta hyödyntämällä saadut tulot pois lukien)

Toissijaisesti siinä tapauksessa, että oikeudellisista tai tosiasiallisista syistä kantajaa ei voida ottaa takaisin palvelukseen ja/tai hänen työsuhdettaan ei voida jatkaa tähänastisin edellytyksin, EUH on velvoitettava maksamaan kantajalle hänen työskentelynsä lainvastaisesta lopettamisesta aiheutuneesta aineellisesta vahingosta vahingonkorvauksena korvaus, joka vastaa suuruudeltaan hänen tosiasiallisesti odotettavissa olevien tulojensa ja niiden tulojen välistä erotusta, jotka kantaja olisi saanut, jos sopimus olisi edelleen voimassa, eläke-etuudet ja muut oikeudet huomioon ottaen, ja

—	EUH on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

2.2.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/55

Kanne 9.12.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-138/14)

(2015/C 034/68)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja S. Orlandi)

Vastaaja: komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vaatimus kumota päätös kantajan eläkeoikeuksien siirtämisestä unionin eläkejärjestelmään, jossa sovelletaan virkamiesten henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 11 ja 12 artiklaa koskevia uusia täytäntöönpanosäännöksiä

Vaatimukset

—	henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 11 ja 12 artiklaa koskevien yleisten täytäntöönpanosääntöjen 9 artikla on todettava lainvastaiseksi

—

17.2.2014 tehty päätös Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmässä hyväksi luettavien palvelusvuosien lukumäärän laskemisesta silloin, kun kantajan eläkeoikeudet siirrettiin kyseiseen järjestelmään, 3.3.2011 annettujen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisten soveltamisohjeiden mukaisesti, on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.