ISSN 1977-1053

doi:10.3000/19771053.C_2014.030.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 30

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

57. vuosikerta
1. helmikuu 2014


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2014/C 030/01

Suositukset tuomioistuimille ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä

1

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2014/C 030/02

Neuvoston päätelmät tehokkaasta johtamisesta koulutusalalla

2

2014/C 030/03

Neuvoston päätelmät työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämisestä

5

 

Euroopan komissio

2014/C 030/04

Euron kurssi

9

 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan investointipankki

2014/C 030/05

Vuoden 2014 taloustieteen EIB Prize -palkinto: Innovation, Market Structure and Competitiveness – Innovaatio, markkinarakenne ja kilpailukyky

10

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2014/C 030/06

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.7036 – Aller Media/Bonnier Tidskrifter/Egmont Holding/Mediafy) ( 1 )

11

 

Oikaisuja

2014/C 030/07

Oikaisu yleisiin vapaapäiviin vuonna 2014 ETA:n EFTA-valtioissa ja ETA:n toimielimissä (EUVL C 27, 30.1.2014)

12

2014/C 030/08

Oikaisu ehdotuspyyntöön 2013 – EAC/S11/13 Erasmus+ -ohjelma (EUVL C 362, 12.12.2013)

12

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Euroopan unionin tuomioistuin

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/1


SUOSITUKSET

tuomioistuimille ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä

2014/C 30/01

Suositusten suomenkielinen versio on jo julkaistu 6. marraskuuta 2012 virallisessa lehdessä C 338.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/2


Neuvoston päätelmät tehokkaasta johtamisesta koulutusalalla (1)

2014/C 30/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KATSOO SEURAAVAA:

1.

Opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä 26. marraskuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä todetaan, että koulujen tehokas johtaminen on keskeinen tekijä koko opetus- ja oppimisympäristön muotoutumisessa, motivoinnissa sekä tuen tarjoamisessa oppilaille, vanhemmille ja henkilöstölle ja näin ollen parempien oppimistulosten edistämisessä ja että sen vuoksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että koulunjohtajilla on – tai että he voivat hankkia – sellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita he tarvitsevat voidakseen suoriutua yhä lisääntyvistä tehtävistään.

2.

13. ja 14. joulukuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotetaan neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota huolehtimaan ripeistä jatkotoimista tiedonannolle ”Koulutuksen uudelleenajattelu”, ja sen jälkeen 15. helmikuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Koulutukseen investoiminen – vastaus komission tiedonantoon Koulutuksen uudelleenajattelu” kehotetaan jäsenvaltioita tarkistamaan ja vahvistamaan opetusalan ammattien pätevyysvaatimuksia (koulujen johtajat mukaan luettuina) ja hyödyntämään tarkoin avoimen koordinointimenetelmän tarjoamia yhteistyön ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia.

3.

Eurooppa 2020 -strategiassa ja erityisesti vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä kehotetaan jäsenvaltioita säilyttämään kasvupotentiaali antamalla etusija koulutusinvestoinneille ja mahdollisuuksien mukaan tehostamalla niitä sekä samalla huolehtimaan tällaisten menojen tehokkuudesta.

JA OTTAA HUOMIOON:

puheenjohtajavaltion Liettuassa Vilnassa 9. ja 10. syyskuuta 2013 järjestämän konferenssin ”Leadership in Education”, joka tarjosi EU:n jäsenmaiden, ehdokasmaiden ja EFTA-maiden edustajille tilaisuuden osallistua yhdessä Euroopan komission kanssa periaatekeskusteluun tästä tärkeästä aiheesta

Vilnassa 11. ja 12. lokakuuta 2013 järjestetyn Comenius-konferenssin ”Developing your school with EU programme support, a conference for school leaders”.

PANEE MIELENKIINNOLLA MERKILLE:

komission tiedonannon ”Avoin koulutus” (2), jossa kehotetaan jäsenvaltioita edistämään ja kehittämään kaikille tarkoitettuja innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia hyödyntämällä uutta teknologiaa ja avoimia oppimisresursseja.

KOROSTAA SEURAAVAA:

1.

Euroopan koulutusjärjestelmät edellyttävät osaamisyhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden avaintekijöinä vahvaa ja tehokasta johtamista kaikilla tasoilla. Tämän päivän koulutusalan johtajat kohtaavat monenlaisia haasteellisia tehtäviä ja kantavat vastuuta opetuksen laadun parantamisen ja osaamistasojen nostamisen ohella myös henkilöstö- ja taloudellisten resurssien hallinnasta.

2.

Koulutusalan johtaminen edellyttää pitkälle kehitettyä osaamista, ja tämän tukena perusarvoja. Se vaatii ammatillista sitoutumista, kykyä motivoida ja innostaa sekä hyvää johtamis-, opetus- ja viestintätaitoa. Hyvät johtajat kehittävät oppilaitokselleen strategisen vision, toimivat roolimallina sekä oppilaille että opettajille ja ovat avainhenkilöitä sellaisen aktiivisen ja houkuttelevan ympäristön aikaansaamisessa, joka edistää oppimista. He ovat tärkeitä henkilöitä myös toimivien yhteyksien luomisessa koulutuksen eri tasojen, perheiden, työelämän ja paikallisyhteisön välille pyrittäessä yhteiseen tavoitteeseen, oppilaiden osaamistason nostamiseen.

3.

Ratkaisevan tärkeää on myös valita, palkata, valmentaa ja pitää virassa pätevintä oppilaitosten johtohenkilöstöä ja järjestää sen ammatillisen kehittymisen kannalta suotuisat olosuhteet, ja päättäjien on kiinnitettävä näihin seikkoihin erityistä huomiota.

4.

Koulutusalan johtaminen voi olla tehokasta, kun

koulutusalan johtajat pystyvät keskittymään ensisijaisesti oppilaitostensa opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen varmistaen samalla tasapuolisuuden

johtaminen perustuu selkeästi määriteltyihin tehtäviin

sen toimintamallina on osallistava yhteistyö

pystytään tunnistamaan henkilöstön jäsenten vahvuudet ja taidot ja antamaan heille johtamistehtäviä

voidaan päättää varojen käytöstä ja etsiä innovatiivisia opetusmenetelmiä

johtamisessa ollaan kaikilta osin vastuuvelvollisia paitsi kansallisille myös paikallis- ja alueviranomaisille sekä koko yhteisölle ja nautitaan näiden tukea, erityisesti pyrittäessä tekemään muutoksia.

ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ SEURAAVASTA:

1.

Innovatiiviset johtamismallit voivat osaltaan auttaa houkuttelemaan ja pitämään alalla kaikkein kyvykkäimpiä hakijoita ja antamaan oppimisympäristöille valmiudet mukautua koulutusalalla nopeaan tahtiin tapahtuviin uudistuksiin ja hyödyntää niiden mahdollisuudet.

2.

Koulutusalan johtajien roolia on myös ammatillistettava, vahvistettava ja tuettava määrittelemällä edellytetty osaaminen, kehittämällä selkeämpiä ammatillisia urapolkuja ja arvioimalla, millaisia tarpeita johtotehtävissä aloittavilla on ammatilliseen kehittymiseen, ja tarjoamalla asianmukaisia koulutusmahdollisuuksia.

3.

Tarvitaan riittävästi joustavuutta, itsenäisyyttä ja vastuuvelvollisuutta, jotta koulutusalan johtajat voisivat kehittää innovatiivisia johtamismalleja ja luoda olosuhteet, joissa muita henkilöstön jäseniä rohkaistaan ottamaan johtamiseen liittyvää vastuuta.

4.

Johtavassa asemassa olevalla henkilöstöllä tulee olla tai heidän on hankittava ja saatettava säännöllisin väliajoin ajan tasalle tämän aseman edellyttämä osaaminen, mukaan lukien uusien teknologioiden ja johtamistekniikkojen tehokas käyttö innovatiivisen oppimisen edistämiseksi ja oppilaitoksen hallinnon tehokkuuden varmistamiseksi.

VAHVISTAA, ETTÄ:

vaikka vastuu koulutusjärjestelmien organisoinnista ja sisällöstä on yksinomaan yksittäisillä jäsenvaltioilla, Euroopan tasolla avoimen koordinointimenetelmän avulla tehtävä yhteistyö ja tiedonvaihto parhaista käytännöistä koulutusalan johtamisen alalla sekä tähän liittyvä EU:n ohjelmien, erityisesti Erasmus+-ohjelman, tehokas käyttö voi olla hyödyllinen tapa tukea ja täydentää kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla toteutettuja toimenpiteitä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

A.   Tukemaan kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ja tasapuolisuuden periaatetta asianmukaisesti noudattaen uusia tapoja edistää oppilaitosten ja koulutusalan johtajien tosiasiallista ja vastuullista itsenäisyyttä erityisesti

1.

edistämällä oppilaitosten ja koulutusalan johtajien itsenäisyyttä opetukseen liittyvissä asioissa sekä resurssien sisäisessä käytössä varmistaen samalla, että niillä on tarvittavat keinot ja tuki mukautua ja vastata tehokkaasti erityisiin ja muuttuviin paikallisiin olosuhteisiin;

2.

määrittelemällä selvästi tehtävät ja vastuut ja huolehtimalla siitä, että koulutusalan johtajilta edellytettyä osaamista tuetaan ja vahvistetaan erilaisin ammatillisen kehittämisen muodoin, koulutusalan johtajien välinen verkottuminen mukaan lukien;

3.

helpottamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja vastuullisuuden lisääntymistä esimerkiksi älykkäiden tietojen (”smart data”) käytön avulla huolehtien laadunvarmistusmenettelyistä ja laatien erityistoimenpiteitä epäsuotuisilla alueilla sijaitsevia oppilaitoksia varten;

4.

keräämällä näyttöä tehokkaista ja menestyksellisistä koulutusalan johtamismalleista erilaisissa kansallisissa oloissa, erityisesti jotta voitaisiin saavuttaa optimaalinen tasapaino joustavuuden, itsenäisyyden ja vastuullisuuden välillä sekä mitata innovatiivisten toimintamallien vaikutus opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin.

B.   Tekemään johtamisesta koulutusalalla houkuttelevampaa erityisesti

1.

varmistamalla ammattimaisuuden lisääntymisen, jotta pätevimmät ehdokkaat kiinnostuisivat tehtävien hakemisesta;

2.

mahdollistamalla, että koulutusalan johtajat voivat keskittyä parantamaan opetusta ja oppimista oppilaitoksissaan, myös pyrkimällä saattamaan puhtaasti hallinnolliset tehtävät ja opetuksen ja oppimisen ydintehtävät paremmin keskenään tasapainoon;

3.

etsimällä ja kehittämällä houkuttelevia muotoja koulutusalan johtajien peruskoulutukselle, uran alkuvaiheessa annettavalle tuelle ja ammatilliselle jatkokoulutukselle, myös tekemällä alojen välistä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa, kuten liike-elämän ja työmarkkinaosapuolten, kanssa;

4.

edistämällä ryhmätyöskentelyä ja joustavia johtamisolosuhteita, esimerkiksi mahdollistamalla tilapäisten työryhmien perustaminen oppilaitoksiin erityisten haasteiden käsittelemiseksi ja verkostojen luominen oppilaitosten ulkopuolelle kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä varten;

5.

edistämällä erityistoimenpiteitä, keskinäistä oppimista ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä tavoitteena kannustaa sukupuolten väliseen tasapainoon koulutusalan johtotehtävissä.

C.   Edistämään tarvittaessa innovatiivisia toimintamalleja tehokasta koulutusalan johtamista varten erityisesti

1.

ottamalla huomioon oppilaitosten erityistarpeet ja soveltamalla asianmukaisia laadunvarmistuskriteerejä tulevia johtajia valittaessa;

2.

tunnistamalla oppilaitosten henkilöstössä oleva johtajuuspotentiaali ja edistämällä sitä erityisesti jaetun johtamisen avulla, tarjoamalla tilaisuuksia työskennellä toisten oppilaitosten henkilöstön kanssa ja kannustamalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia potentiaalin kehittämiseen tässä suhteessa;

3.

edistämällä innovatiivisen opetus- ja oppimisympäristön luomista muun muassa käyttämällä asianmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa ja avoimia oppimateriaaleja sekä opetuksen apukeinoina että hallinnon välineinä;

4.

perustamalla ja ylläpitämällä verkostoja, joiden avulla laaditaan ja kehitetään koulutusalan johtamiselle tehokkaita toimintamalleja sekä kannustetaan ja edistetään koulutusalan johtajien vertaisoppimista.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:

1.

Käyttämään tarkoin hyväksi avointa koordinointimenetelmää parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja tuen antamiseksi ammattimaisen johtamisen kehittämiseen kouluissa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä antamaan säännöllisesti asianmukaista palautetta poliittisella tasolla.

2.

Edistämään yhteistyötä ja kumppanuuksia todellisen innovatiivisen johtamisen toteuttamiseksi ja koulutusalan johtajien ammatillisen kehityksen tukemiseksi, myös eri alojen välisen yhteistyön kautta, johon osallistuvat koulut, korkea-asteen ja ammatilliset oppilaitokset sekä elinkeinoelämä, muun muassa Erasmus+-ohjelmasta ja Euroopan rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, myönnettävän eurooppalaisen rahoituksen tuella.

3.

Edistämään tiedonvaihtoa hyvistä käytännöistä ja innovatiivisten toimintamallien kehittämistä tehokasta koulutusalan johtamista varten, esimerkiksi Erasmus+-ohjelman strategisen kumppanuuden toimien kautta, myös kannustamalla koulutusalan johtajia tekemään yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kuten yritysten, kansalaisjärjestöjen ja eri tasojen oppilaitosten kanssa sekä kansainvälisesti että paikallisyhteisössä.

4.

Tarkastelemaan edelleen eTwinning-hankkeen kaltaisten foorumien tarjoamia mahdollisuuksia innovatiivista johtamista koskevan alojenvälisen vaihdon tukemiseksi antamalla käyttöön virtuaalitiloja, joiden kautta koulutusalan johtajat voivat tehdä yhteistyötä ja levittää tietoa tehokkaista ja innovatiivisista käytännöistä.

5.

Edistämään edelleen koulutusalan tehokkaan johtamisen tutkimusta ja huolehtimaan tutkimustulosten levittämisestä.

6.

Lisäämään tukea kansallisille ja alueellisille koulutusalan johtamista käsitteleville sidosryhmäverkostoille ja auttamaan varmistamaan näiden sidosryhmien työtä koskevien tietojen asianmukaisen levittämisen ja jatkotoimien toteuttamisen muun muassa koulujen johtamista käsittelevän eurooppalaisen verkoston kautta sekä käyttämällä tarkoin hyväksi kansainvälisestä yhteistyöstä saatuja näyttöjä.


(1)  Tässä tekstissä termillä ”johtaminen” tarkoitetaan ainoastaan koulujen sekä ammatillisten ja aikuisoppilaitosten johtamista.

(2)  14116/13.


1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/5


Neuvoston päätelmät työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämisestä

2014/C 30/03

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

TOTEAVAT SEURAAVAA:

1.

Nuoret naiset ja miehet ovat Euroopan tärkeä voimavara. He ovat Euroopan tämän päivän ja tulevaisuuden potentiaalia. He kohtaavat kuitenkin monia haasteita, kuten työttömyyttä ja sen mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia (1). Tämänhetkisestä kriisistä selviytyminen ja vastaavien ongelmien ehkäiseminen vastaisuudessa edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot ryhtyvät välittömästi toimiin, joilla pyritään tukemaan nuorten työllisyyttä, koulutusta, osallistumista ja sosiaalista osallisuutta.

2.

Työelämän, koulutuksen tai kurssien ulkopuolella olevat nuoret (NEET-tilanteessa olevat nuoret) (2) voivat joutua kohtaamaan kielteisiä sosiaalisia tilanteita, kuten eristäytymistä, epäitsenäisyyttä, riskikäyttäytymistä sekä psyykkisen ja fyysisen terveyden horjumista, mikä altistaa heidät suuremmille työttömyys- ja sosiaalisen syrjäytymisen riskeille myöhemmin elämässä. Nuorten ja erityisesti NEET-tilanteessa olevien nuorten sosiaalinen syrjäytyminen voi vaikuttaa kielteisesti Euroopan talouteen ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Vuonna 2011 taloudelliset tappiot nuorten irtaantumisesta työmarkkinoilta olivat 153 miljardia euroa. Tämä varovainen arvio vastaa 1,2:ta prosenttia Euroopan BKT:stä (3).

3.

NEET-tilanteessa olevat nuoret ovat enemmän tai vähemmän haavoittuvia, ja heillä on erilaisia ominaisuuksia ja tarpeita. Siksi tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä toimintamalleja, jotta heidät voidaan tosiasiallisesti ja onnistuneesti integroida tai saada takaisin työmarkkinoille, koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaelämään.

4.

Tämä toimintamalli on esitetty nuorisotakuun perustamisesta 22. huhtikuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa (4). Suosituksessa todetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulisi tarjota laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä (5).

5.

EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraamalla ja Cedefopin ammattitaitoennusteilla voidaan tukea toimintapoliittisia aloitteita, joilla pyritään vähentämään nuorisotyöttömyyttä helpottamalla tulevan ammattitaitovajeen sekä osaamissuuntausten ja työmarkkinanäkymien tunnistamista.

6.

Riskitekijät, jotka lisäävät vaaraa joutua NEET-tilanteeseen, ovat usein henkilökohtaisten, taloudellisten, koulutuksellisten ja sosiaalisten olosuhteiden summa.

7.

Nuorisotyö, vapaaehtoistoiminta, aktiivinen kansalaisuus sekä epävirallinen ja arkioppiminen voivat olla merkittävässä ja toisiaan täydentävässä asemassa tuoden lisäarvoa kaikille nuorille ja erityisesti NEET-tilanteessa oleville työmarkkinoille siirryttäessä: ne luovat yhteyksiä koulutus- ja työllisyysjärjestelmän välille, täydentävät virallista koulutusjärjestelmää, antavat itseluottamusta, sosiaalista pääomaa ja mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä lisäävät työllistyvyyttä parantavia pehmeitä ja teknisiä taitoja.

8.

Puheenjohtajavaltio Liettuan 9.–12. syyskuuta 2013 järjestämän EU:n nuorisokonferenssin yhteisissä päätelmissä painotetaan, että koulutus on sovitettava nuorten tarpeisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin, koulutuksesta työhön siirtymistä on helpotettava ja nuorten työmarkkinoille integroimisen edellytyksiä on parannettava (6).

KATSOVAT SEURAAVAA:

9.

NEET-tilanteessa olevia nuoria koskevia paikallistason, alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n tutkimuksia, järjestelmiä ja ohjelmia on arvioitava, jotta voidaan kartoittaa, millaisia palvelujen saatavuuden esteitä NEET-tilanteessa olevat nuoret ja erityisesti työvoiman ulkopuolella olevat nuoret kohtaavat.

10.

Nuorisopolitiikka ja erityisesti nuorisotyö voi edistää nuorisotyöttömyyden ja työvoiman ulkopuolelle jäämisen torjumiseen tähtäävien EU:n aloitteiden, kuten nuorten työllisyyspaketin ja erityisesti nuorisotakuun, onnistunutta täytäntöönpanoa. Parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan näin ollen johdonmukaisia ja toisiaan vahvistavia kansallisia toimenpiteitä ja muita poliittisia ohjauskeinoja.

11.

NEET-tilanteessa olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi olisi omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja varmistettava eri alojen välinen yhteistyö. Sosiaaliset investoinnit ihmisten osaamiseen ja valmiuksiin heidän koko elinikänsä ajan ovat olennaisen tärkeitä, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille ja yhteiskuntaan (7). Kaikkia ohjauskeinoja, toimenpiteitä ja toimia olisi koordinoitava ja toteutettava paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla, ja nuorten sosiaalista osallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa olisi oltava mukana useita eri sidosryhmiä.

12.

Toiminnassa olisi painotettava ensisijaisesti ennaltaehkäisyä, jotta NEET-tilanteeseen joutuvien nuorten määrän kasvu voitaisiin estää ja sosiaalisen syrjäytymisen sukupolvien yli jatkuva kierre saataisiin katkaistua. Varhainen puuttuminen nuorten riskiin ajautua NEET-tilanteeseen edellyttää ennakoivaa lähestymistapaa perheiltä, varhaiskasvattajilta, koululta, erityisesti keskiasteen ja ammatilliselta koulutukselta, koulutusta ja epävirallista oppimista tarjoavilta tahoilta, kansalaisjärjestöiltä, etenkin nuorisojärjestöiltä, nuorisotyöntekijöiltä, vanhemmilta ja muilta sidosryhmiltä.

13.

Politiikkatoimissa on otettava huomioon NEET-tilanteessa olevien nuorten moninaisuus, kun harkitaan, missä vaiheessa tilanteeseen on puututtava ja millaisiin tavoitteisiin, päämääriin ja toimintaan pyritään. On kiinnitettävä enemmän huomiota sukupuolten välisiin eroihin koulutuksessa, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoihin sekä nuoriin, joilla on erityistarpeita.

14.

NEET-tilanteessa olevia nuoria koskevien toimien olisi oltava yksilöllisiä ja joustavia ja niillä olisi pyrittävä saavuttamaan kestäviä, myönteisiä ja kauaskantoisia tuloksia työmarkkinoilla sekä koulutukseen ja yhteiskuntaelämään (uudelleen) integroitumisessa. NEET-tilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelyssä olisi käytettävä innovatiivisia työtapoja, vertaisoppimista ja nuoret tavoittavaa toimintaa.

15.

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, ja EU:n aloitteiden ja ohjelmien, kuten nuorisotyöllisyysaloitteen ja Erasmus+-ohjelman, tehokas käyttö on välttämätöntä nuorten sosiaalista osallisuutta edistävien hankkeiden vauhdittamiseksi.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI:

16.

Tarvittaessa laatimaan, toteuttamaan ja kehittämään edelleen kansallisia, alueellisia ja/tai paikallisia strategioita tai ohjelmia, kuten nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmia, NEET-tilanteessa olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi. Strategioiden tulisi perustua näyttöön ja eri alojen väliseen yhteistyöhön, ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tulisi olla niissä mukana. Strategioiden laatimiseen olisi kuuluttava keskustelua kohderyhmän kanssa poliittisista ohjauskeinoista sekä niiden suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa sekä arviointia. Politiikkatoimien ja niiden tulosten seurannassa ja niiden saatavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon sukupuolierot.

Ennaltaehkäisyn alalla

17.

Edistämään riittävien, kohtuuhintaisten, helposti saatavien ja korkealaatuisten palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja asumis-, terveys- ja sosiaalipalvelujen, saatavuutta, jotta nuoret eivät joutuisi NEET-tilanteeseen tai eivät jäisi siihen.

18.

Edistämään nuorisotyötä ja investoimaan siihen ja helpottamaan sen tarjoamien palvelujen saatavuutta NEET-tilanteessa oleville nuorille lujittamalla monialaista yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien välillä.

19.

Soveltamaan koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävää kokonaisvaltaista toimintamallia, johon kuuluu ennaltaehkäiseviä ja interventiotoimenpiteitä (8).

20.

Kehittämään uusia ja yksilöllisesti räätälöityjä lähestymistapoja, kuten etsivää nuorisotyötä NEET-tilanteessa olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Hyödyntämään kaikki nuorisotyön tarjoamat nuorten itseluottamusta ja kehitystä tukevat ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen vaikuttavat mahdollisuudet (9).

21.

Rohkaisemaan ja tukemaan korkealaatuista ohjaustoimintaa, johon kuuluu muun muassa urakehitystä koskeva tiedotus, tiedottaminen työntekijän oikeuksista, työllisyys- ja koulutusnäkymistä, vapaan liikkuvuuden mahdollisuuksista sekä kokonaisvaltaisempaa neuvontaa ja tukea kaikille nuorille ja erityisesti niille, joilla on vaara joutua NEET-tilanteeseen sekä heidän perheilleen.

22.

Vahvistamaan nuorisojärjestöjen, nuorisotyön ja muiden osallistavien toimintamuotojen valmiuksia tarjota osallistumismahdollisuuksia ja hyödyntää mahdollisuuksiaan edistää NEET-tilanteessa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta.

23.

Kannustamaan paikallisaloitteita ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suunnitelmia, joilla kehitetään NEET-tilanteessa oleville nuorille suunnattuja erityistoimia heidän (uudelleen) integroimisekseen paikallisyhteisöihin.

24.

Käyttämään Euroopan nuorisoportaalia keinona tiedottaa nuorille sosiaaliseen osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Koulutuksen ja epävirallisen oppimisen alalla

25.

Laajentamaan pääsymahdollisuuksia toisen mahdollisuuden tarjoavaan koulutukseen ja tukemaan työmarkkinoiden tarpeisiin sovitettujen taitojen ja valmiuksien hankkimista ja/tai kehittämistä.

26.

Edistämään ja lisäämään sellaisen ammatillisen neuvonnan ja ohjauksen saatavuutta, joka on sovitettu sosiaalisesti syrjäytyneiden nuorten tarpeisiin heidän elämänsä kaikissa vaiheissa.

27.

Ottamaan kansallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden mukaisesti ja jäsenvaltioiden tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla viimeistään vuonna 2018 käyttöön epävirallisen ja arkioppimisen validointijärjestelyt, joiden avulla henkilöt voivat hyödyntää näin hankittua osaamista urallaan ja myöhemmissä opinnoissaan (10).

28.

Lisäämään mahdollisuuksia saada varhaiskasvatusta ja parantamaan sen laatua. Muita heikommista lähtökohdista tuleville lapsille olisi annettava lisätukea (11).

29.

Panemaan täytäntöön Erasmus+-ohjelmaa, jolla tuetaan sosiaalisten ja kansalaisvalmiuksien ja -taitojen hankkimista ja lisätään nuorten liikkuvuutta ja työllistyvyyttä.

Koulutuksesta työelämään siirtymisen alalla

30.

Kehittämään julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen, uraohjauspalvelujen ja muiden erikoistuneiden nuorisopalvelujen (kansalaisjärjestöt, nuorisokeskukset ja -järjestöt) välisiä kumppanuuksia, joilla helpotetaan työelämään siirtymistä työttömyyden, työmarkkinoiden ulkopuolella olon tai koulutuksen jälkeen.

31.

Edistämään korkealaatuista työpaikalla oppimista, kuten oppisopimuskoulutusta, työharjoittelua ja harjoittelujaksoja, joilla pyritään tehokkaasti parantamaan kestäviä siirtymiä koulutuksesta työelämään erityisesti kehittämällä työmarkkinoilla tärkeitä taitoja sekä parantamalla osaamisen ja työmarkkinatarpeiden kohtaantoa muun muassa eurooppalaisesta oppisopimusyhteenliittymästä annetun neuvoston julkilausuman mukaisesti (12).

32.

Toteuttamaan toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, erityisesti siirtymien helpottamiseksi ottaen huomioon nuorisotakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen, muun muassa kumppanuuteen perustuvien (myös nuorten tukipalveluja sisältävien) toimintamallien kehittämisellä, varhaisella puuttumisella ja aktivoinnilla, työmarkkinoille integroitumisen mahdollistavilla tukitoimilla (myös taitojen kehittäminen ja työmarkkinoihin liittyvät toimenpiteet), unionin rahastojen käytöllä sekä järjestelmien arvioinnilla ja niiden jatkuvalla parantamisella.

Työllisyyden alalla

33.

Lisäämään laajaa ja aktiivista osallistumista työmarkkinoille aktiivisten osallistavien toimenpiteiden avulla, edistämään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi aikovien nuorten luovuutta ja innovointia, tukemaan yrittäjyyttä ja ensimmäisen työkokemuksen hankkimista.

34.

Poistamaan työmarkkinoille pääsemisen tai niille palaamisen esteitä, muun muassa ikäsyrjintää ja muita syrjinnän muotoja, puuttumaan erilaisten epävarmojen työsuhteiden ongelmaan ja tarpeen mukaan analysoimaan mahdollisuuksia vähentää välillisiä työvoimakustannuksia nuorten työllistymisnäkymien parantamiseksi (13).

35.

Järjestämään työllisyyspalveluille mahdollisuudet tarjota yhdessä nuorisojärjestöjen ja muiden nuorten tukemiseen osallistuvien kumppaneiden kanssa varhaisessa vaiheessa henkilökohtaista ohjausta ja yksilöllistä toimintasuunnittelua, räätälöidyt yksilölliset tukijärjestelyt mukaan lukien, molemminpuolisen velvoitteen periaatteen mukaisesti.

36.

Ottamaan nuorisopolitiikan sidosryhmät ja nuoret sekä nuorisojärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt mukaan asiaankuuluvien politiikkojen, kuten nuorisotakuun, suunnitteluun ja toteuttamiseen, kiinnittämällä erityistä huomiota nuorisotyön mahdollisuuksiin tunnistaa nuoret, joita uhkaa NEET-tilanteeseen joutuminen, ja luomaan yhteyksiä näiden nuorten ja palveluntarjoajien välille. Antamaan nuorten sidosryhmille valmiudet edistää nuorisotakuun ja muiden työllisyys- ja koulutusaloitteiden tarjoamia mahdollisuuksia ja tiedottaa niistä.

37.

Edistämään laaja-alaisesti sitä, että EURES-verkostosta kehittyy aito yleiseurooppalainen työnvälitys- ja työhönottoverkosto, jossa keskitytään yksittäisten jäsenvaltioiden työmarkkinatarpeisiin, mukaan lukien sekä julkisten että yksityisten työllisyyspalvelujen tarjoamat avoimet työpaikat sekä oppisopimus- ja työharjoittelupaikat (14).

38.

Tukemaan työn sekä yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista, jotta työmarkkinoille integroitumiselle ei muodostuisi esteitä.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA:

39.

Tarkastelemaan parhaiden käytäntöjen jakamista käytössään olevien tarkoituksenmukaisten välineiden avulla, esimerkiksi laatimalla yhteenvedon jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä sellaisten aloitteiden toteuttamisessa, joiden tavoitteena on integroida tai saada NEET-tilanteessa olevat nuoret takaisin työllisyys- ja koulutusjärjestelmään, ottamaan huomioon muut tämän alan tutkimukset ja aloitteet ja levittämällä niiden tuloksia sekä hyödyntämään EU:n ohjelmista ja rahastoista (esim. nuorisotoimintaohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, Erasmus+-ohjelma ja Euroopan sosiaalirahasto) rahoitettujen hankkeiden tuloksena olevia hyviä käytäntöjä ja olemassa olevia nuorisopolitiikan alan yhteistyöverkostoja, kuten Euroopan nuorisopolitiikan tietokeskusta (EKCYP).

40.

Ottamaan huomioon nuorisoalan panoksen työmarkkinoiden tulevien tarpeiden sekä vaadittavien taitojen ja osaamisen säännöllisessä ja järjestelmällisessä arvioinnissa.

41.

Varmistamaan, että EU:n tulevissa nuoriso-ohjelmissa, kuten Erasmus+-ohjelmassa, pidetään yhtenä painopisteenä nuoria, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, etenkin NEET-tilanteessa olevia nuoria.

42.

Edistämään nuorisoasioihin liittyvien sidosryhmien, muun muassa nuorisotyön ja elinkeinoelämän edustajien, välistä vuoropuhelua, jossa keskitytään NEET-tilanteessa oleviin nuoriin, heidän yksilölliseen ohjaukseensa ja heidän sosiaalisten taitojensa kehittämiseen.

43.

Käsittelemään korkean tason seminaarissa, joka perustuu eri alojen väliseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, tiedemaailman, viranomaisten, nuorten sidosryhmien ja muiden sidosryhmien kesken, NEET-tilanteessa olevien nuorten kohtaamia haasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin.

44.

Jatkamaan nuorisotakuujärjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuloksissa tapahtuvan kehityksen seurantaa ja siitä raportointia työllisyyskomitean monenvälisen valvonnan avulla talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sekä analysoimaan toteutettavien toimintalinjojen vaikutusta.

45.

Tukemaan edelleen jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien ponnisteluja korkealaatuisen työpaikalla oppimisen tarjonnan lisäämiseksi erityisesti eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän puitteissa ja edistämään oppisopimusjärjestelmiä koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa.


(1)  Vuonna 2012 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta ja lisäksi 6,5 miljoonaa 25–29-vuotiasta nuorta oli työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella Euroopassa. Tämä vastaa huomattavaa NEET-asteen kasvua: vuonna 2008 luku oli 11 prosenttia 15–24-vuotiaista ja 17 prosenttia 25–29-vuotiaista; vuoteen 2012 mennessä luvut olivat kivunneet 13 ja 20 prosenttiin (Eurostat).

(2)  Työllisyyskomitea sopi kokouksessaan 19. toukokuuta 2010, että määritelmään ”nuori, joka ei ole työssä, koulutuksessa eikä kurssilla” sisältyvät (ILOn määritelmän mukaiset) työttömät henkilöt, jotka eivät ole missään koulutuksessa eivätkä kurssilla, sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt (ILOn määritelmä), jotka eivät ole missään koulutuksessa eivätkä kurssilla.

Ks. http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6602&langId=en

(3)  NEETs. Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe, s. 2. Eurofound (2012).

Ks. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf.

(4)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(5)  Komission kesäkuussa 2013 antaman tiedonannon ”Kehotus toimiin nuorisotyöttömyyttä vastaan” ja siihen liittyvien Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti jäsenvaltioiden, joiden joillakin alueilla nuorisotyöttömyys ylittää 25 prosenttia, olisi joulukuuhun 2013 mennessä laadittava nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelma. Muiden jäsenvaltioiden on tehtävä samoin vuonna 2014.

(6)  EU:n nuorisokonferenssin yhteiset päätelmät (Vilna, 9.–12. syyskuuta 2013).

(7)  Neuvoston päätelmät 20. kesäkuuta 2013”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit”.

(8)  28. kesäkuuta 2011 annettu neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista, (EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1).

(9)  Ks. 28. kesäkuuta 2011 annettu neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista, (EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1). Yksi Eurooppa-neuvoston hyväksymistä Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteista on vähentää koulunkäynnin keskeyttävien osuus alle 10 prosenttiin ja varmistaa, että vähintään 40 prosenttia nuorista suorittaa korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon.

(10)  Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(11)  Neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle (EUVL C 175, 15.6.2011, s. 8).

(12)  Neuvoston 15. lokakuuta 2013 antama julkilausuma eurooppalaisesta oppisopimusyhteenliittymästä.

(13)  Ks. nuorisotakuun perustamisesta 22. huhtikuuta 2013 annettu neuvoston suositus (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1, 16 kohta).

(14)  Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26. marraskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 492/2011 panemisesta täytäntöön siltä osin kuin on kyse avoimien työpaikkojen ja työhakemusten välittämisestä ja EURES-verkoston uusimisesta (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 21).


Euroopan komissio

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/9


Euron kurssi (1)

31. tammikuuta 2014

2014/C 30/04

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,3516

JPY

Japanin jeniä

138,13

DKK

Tanskan kruunua

7,4619

GBP

Englannin puntaa

0,82135

SEK

Ruotsin kruunua

8,8509

CHF

Sveitsin frangia

1,2220

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

8,5110

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

27,500

HUF

Unkarin forinttia

313,26

LTL

Liettuan litiä

3,4528

PLN

Puolan zlotya

4,2488

RON

Romanian leuta

4,4943

TRY

Turkin liiraa

3,0742

AUD

Australian dollaria

1,5516

CAD

Kanadan dollaria

1,5131

HKD

Hongkongin dollaria

10,4969

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6682

SGD

Singaporen dollaria

1,7278

KRW

Etelä-Korean wonia

1 464,23

ZAR

Etelä-Afrikan randia

15,2836

CNY

Kiinan juan renminbiä

8,1923

HRK

Kroatian kunaa

7,6515

IDR

Indonesian rupiaa

16 464,58

MYR

Malesian ringgitiä

4,5245

PHP

Filippiinien pesoa

61,360

RUB

Venäjän ruplaa

47,7482

THB

Thaimaan bahtia

44,599

BRL

Brasilian realia

3,2829

MXN

Meksikon pesoa

18,1614

INR

Intian rupiaa

84,6880


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan investointipankki

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/10


Vuoden 2014 taloustieteen EIB Prize -palkinto: ”Innovation, Market Structure and Competitiveness” – Innovaatio, markkinarakenne ja kilpailukyky

2014/C 30/05

Palkinto annetaan suoritetusta tutkimuksesta, jossa arvioidaan toisaalta yrityksen koon ja markkinarakenteen vuorovaikutusta sekä investointipäätöksiä ja niiden vaikutusta innovaatioihin ja tuottavuuteen eri sektoreilla. Palkintoa myönnettäessä erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustyöhön, jossa verrataan Euroopasta saatuja kokemuksia muiden suurten kehittyneiden maiden tai kehittyvien maiden kokemuksiin.

Napsauta tästä saadaksesi lisätietoja ja ehdokasilmoitukset palkinnon saajaksi.


KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/11


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.7036 – Aller Media/Bonnier Tidskrifter/Egmont Holding/Mediafy)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2014/C 30/06

1.

Komissio vastaanotti 28 päivänä tammikuuta 2014 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla tanskalaiseen Aller-konserniin kuuluva ruotsalainen yritys Aller Media AB (Aller Media), ruotsalaiseen Bonnier-konserniin kuuluva ruotsalainen yritys Bonnier Tidskrifter Aktiebolag (Bonnier) ja tanskalaiseen Egmont-konserniin kuuluva ruotsalainen yritys Egmont Holding AB (Egmont) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan ruotsalaisessa yrityksessä Mediafy AB (Mediafy) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Aller Media: kausijulkaisujen, erityisesti viikkolehtien, julkaiseminen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa,

Egmont: viikko- ja kuukausilehtien julkaiseminen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa,

Bonnier: kausijulkaisujen, kuten viikko- ja kuukausilehtien, sekä erikoislehtien julkaiseminen ja jakelu Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Belgiassa ja Alankomaissa,

Mediafy: lehtitilausten verkkomarkkinointi/jakelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.7036 – Aller Media/Bonnier Tidskrifter/Egmont Holding/Mediafy seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).


Oikaisuja

1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/12


Oikaisu yleisiin vapaapäiviin vuonna 2014 ETA:n EFTA-valtioissa ja ETA:n toimielimissä

( Euroopan unionin virallinen lehti C 27, 30. tammikuuta 2014 )

2014/C 30/07

Yleiset vapaapäivät vuonna 2014 ETA:n EFTA-valtioissa ja ETA:n toimielimissä, jotka julkaistiin 30. tammikuuta 2014 virallisen lehden osiossa ”Euroopan komissio” olisi pitänyt julkaista osiossa ”EFTAn valvontaviranomainen”.


1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/12


Oikaisu ehdotuspyyntöön 2013 – EAC/S11/13 Erasmus+ -ohjelma

( Euroopan unionin virallinen lehti C 362, 12. joulukuuta 2013 )

2014/C 30/08

Sivulla 62 korvataan ehdotuspyynnön otsikko seuraavasti:

Sivulla 64 korvataan kohta 4 ”Laadulliset valintaperusteet” seuraavasti:

”Tähän ehdotuspyyntöön sisältyviä toimia koskevat hakemukset arvioidaan ottaen huomioon kaikki seuraavat perusteet tai osa niistä (lukuun ottamatta korkeakouluopiskelijoiden rahoitusta ja henkilöstön liikkuvuushankkeita koskevia hakemuksia, joissa laatu arvioitiin jo korkeakoululaitoksen tai konsortion akkreditoinnin tasolla).

Hankkeen merkitys

Hankkeen suunnittelun ja täytäntöönpanon laatu

Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu

Vaikutus ja tulosten levittäminen

Lisätietoja laadullisten valintaperusteiden soveltamisesta erityistoimiin saa Erasmus+-ohjelman oppaasta.”