ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2013.271.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
56. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot |
|
|
LAUSUNNOT |
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea |
|
|
490. täysistunto 22. ja 23. toukokuuta 2013 |
|
2013/C 271/01 |
||
2013/C 271/02 |
||
2013/C 271/03 |
||
|
III Valmistavat säädökset |
|
|
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA |
|
|
490. täysistunto 22. ja 23. toukokuuta 2013 |
|
2013/C 271/04 |
||
2013/C 271/05 |
||
2013/C 271/06 |
||
2013/C 271/07 |
||
2013/C 271/08 |
||
2013/C 271/09 |
||
2013/C 271/10 |
||
2013/C 271/11 |
||
2013/C 271/12 |
||
2013/C 271/13 |
||
2013/C 271/14 |
||
2013/C 271/15 |
||
2013/C 271/16 |
||
2013/C 271/17 |
||
2013/C 271/18 |
||
2013/C 271/19 |
||
2013/C 271/20 |
||
2013/C 271/21 |
||
2013/C 271/22 |
||
2013/C 271/23 |
||
2013/C 271/24 |
||
2013/C 271/25 |
||
2013/C 271/26 |
||
2013/C 271/27 |
||
2013/C 271/28 |
||
2013/C 271/29 |
||
2013/C 271/30 |
||
2013/C 271/31 |
||
2013/C 271/32 |
||
FI |
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
LAUSUNNOT
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
490. täysistunto 22. ja 23. toukokuuta 2013
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto)
2013/C 271/01
Esittelijä: Luca JAHIER
Toinen esittelijä: Georgios DASSIS
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja päätti 24. tammikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalinen ulottuvuus
(valmisteleva lausunto).
Asian valmistelusta vastannut ”Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalinen ulottuvuus” –alakomitea hyväksyi lausuntonsa 23. huhtikuuta 2013 enemmistön äänin yhden äänestäessä vastaan.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 161 ääntä puolesta ja 50 vastaan 47:n pidättyessä äänestämästä.
1. Tiivistelmä ehdotuksista
1.1 |
Euroopan taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen liitto on vielä saavuttamatta. Rahaliitto pantiin alulle ottamatta taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta riittävästi huomioon, mutta sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet huomattavat. Ollaan etenemässä kohti rahoitus-, vero- ja pankkiunionia, mutta EU:lla ei ole talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevaa politiikkaa varten tarvittavia budjettivaroja. Edistyminen kohti sosiaalista ja poliittista liittoa on samanaikaisesti pysähdyksissä. Sekä talous-, raha- että sosiaaliasioita koskevassa liitossa kaikki osa-alueet ovat kuitenkin keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Ne ylläpitävät ja voimistavat toinen toisiaan. Yhdessä niiden tulisi tarjota konkreettisempi, todellisesta elämästä rakentuva Eurooppa, jonka kansalaiset pystyvät käsittämään ja johon sijoittajat, tuottajat, työntekijät ja kuluttajat voivat luottaa ja jonka he voivat tuntea omakseen. Niiden olisi myös tarjottava elinvoimaisempi Eurooppa, joka luo kilpailukykyä, älykästä ja osallistavaa kasvua, taloudellisia mahdollisuuksia sekä työllisyyttä, ja jossa voi tosiasiallisesti nauttia kaikista yhteiskunnallisista oikeuksista. Ilman tällaista tasapainoa ei poliittisella liitolla ole tulevaisuutta. |
1.2 |
Vuoden 2008 ja helmikuun 2013 välillä työttömyysaste on noussut 27 jäsenvaltion EU:ssa 7 prosentista 10,9 prosenttiin, mikä merkitsee yhteensä 26,4 miljoonaa työtöntä. Euroalueella työttömyys on kohonnut jopa 12 prosenttiin. Se on noussut 19 maassa ja laskenut 8:ssa. 27 jäsenvaltion EU:ssa on nyt työttömänä 5,7 miljoonaa nuorta (23,5 prosenttia nuorista), kun vuoden 2013 alussa kokonaistyöttömyysaste oli Yhdysvalloissa 7,7 prosenttia ja Japanissa 4,2 prosenttia (1). Tämä luvut ovat täysin päinvastaisia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa, ja ETSK katsookin, että kilpailukyvyn taantumisen torjuminen, kasvun lisääminen, uusien työpaikkojen luominen ja köyhyyden vähentäminen on asetettava kaikkein tärkeimmiksi painopisteiksi. On tärkeää perustaa vahvistettu valvontamekanismi, jonka avulla voidaan valvoa, miten talous- ja rahapoliittiset toimet vaikuttavat jäsenvaltioiden yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja työmarkkinoihin. On myös tärkeää lisätä sosiaali- ja työllisyyspoliittiset käytänteet talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sisältyviin jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa koskeviin säännöksiin. ETSK:n mielestä tällainen lähestymistapa on kiireellinen jo kyseisten dramaattisten lukujen valossa, mutta se on myös täysin SEUTin 9 artiklassa mainittujen unionin sosiaalista ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden mukainen. EMUn sosiaalinen ulottuvuus edellyttää selkeitä välineitä, osoittimia sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita, jotka vaikuttavat yhtä tehokkaasti kuin EMUn talous- ja rahoitusvelvoitteet. EU:n johtohenkilöiden on ennen muuta tuotava Eurooppa-aate takaisin kansan pariin. |
1.3 |
Uusi eurooppalainen sosiaalipoliittinen toimintaohjelma olisi käynnistettävä tukemaan etenemistä kohti tiiviimpää unionia rahoitus-, pankki- ja veroasioissa. Ohjelmassa olisi esitettävä selkeitä konkreettisia laadullisia ja määrällisiä päämääriä, jotka perustuvat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja täsmentävät niitä. Niillä olisi erityisesti tarkoitus tukea pyrkimyksiä palauttaa teollisuus Eurooppaan, vähentää suurtyöttömyyttä ja varmistaa sosiaaliset perusoikeudet, edistää yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja, taistella köyhyyttä vastaan, ylläpitää sosiaalista osallisuutta, helpottaa sosiaalisia investointeja, edistää korkeakoulutusta ja ammatillista jatkokoulutusta sekä kehittää sosiaalipolitiikan hallintoa ja Eurooppa-hankkeeseen sitoutumista. Uuteen eurooppalaiseen sosiaalipoliittiseen toimintaohjelmaan pitäisi sisällyttää mahdollisimman tehokkaasti toimivia oikeudellisia ja muita toimia, joita toteutetaan kaikkialla EU:ssa tai valtioiden tehostetussa yhteistyössä. Sen olisi sisällettävä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, Euroopan sosiaalisten investointien paketti, eurooppalaiset sosiaalisten vaikutusten arvioinnit, eurooppalainen nuorisotakuu ja yhtenäinen eurooppalainen osaamispassi. Samalla sen avulla olisi varmistettava, että horisontaalista sosiaalilauseketta, sosiaalisia perusoikeuksia ja kansalaisvaikuttamisen periaatetta noudatetaan. Ohjelmassa olisi myös tutkittava ja edistettävä Euroopan kansalaisten oikeutta taattuun vähimmäistoimeentuloon. |
1.4 |
ETSK ehdottaa kahta uutta alustavaa aloitetta: 1) taloudellisesti toteuttamiskelpoisia sosiaalisia investointihankkeita varten toteutettavaa eurooppalaisten sosiaalipoliittisen joukkovelkakirjojen liikkeellelaskua, joka kanavoitaisiin Euroopan sosiaalisen toiminnan rahaston kautta, jonka toimintaa asianomaiset EU:n viranomaiset tukisivat, mutta jonka kansalaisyhteiskunnan (yksityiset, yhteistoiminnalliset ja julkiset) sidosryhmät rahoittaisivat, omistaisivat, jota ne hallinnoisivat ja jonka toimintaa ne valvoisivat, ja 2) Euroopan työttömien työntekijöiden koulutusverkoston perustamista. Kyseinen verkosto tarjoaisi pitkäaikaisia, tehokkaita ja laadukkaita koulutusmahdollisuuksia, jotka vastaisivat työmarkkinoiden tarpeisiin. Se toteutettaisiin laskemalla liikkeelle maasta riippumatta kelpaavia koulutusseteleitä ja käynnistämällä Erasmus-tyyppisiä opintosuoritusten vaihtohankkeita, joiden avulla työttömiä työntekijöitä autettaisiin suuntaamaan kohti uusia koulutusväyliä, kehittämään uusia tiedollisia ja ammatillisia taitoja ja avaamaan uusia uranäkymiä ja palaamaan takaisin unionin työmarkkinoille. Samaan aikaan vapaan liikkuvuuden Eurooppa edellyttää varmempaa ja nykyaikaista liikkuvuusperustaa (esimerkiksi asianmukaisia oikeuksia tietoon ja tukeen muissa jäsenvaltioissa työskenteleville) helpottamaan yhteisön väestön liikkumista työn luokse kaikkialla EU:n alueella ja takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset rehdin kilpailun sekä sosiaalisten perusoikeuksien ja työehtosopimusten noudattamisen suhteen. |
2. Talouden ohjaus ja hallinta edellyttää sosiaalista ulottuvuutta
2.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa julkisesti kannattavansa kokonaisvaltaista pyrkimystä kohti Euroopan taloudellista, sosiaalista ja poliittista liittoa. |
2.2 |
Taloudellinen liitto sisältäisi rahoitus- ja pankkiunionin yhteisine talletussuojajärjestelmineen, yhteisine kriisinratkaisurahastoineen ja EU:n laajuisine valvontamenettelyineen. Se sisältäisi myös verounionin, joka perustuisi yhteisiin luottoinstrumentteihin. Niihin turvauduttaisiin budjettikurin, julkisen talouden vakauttamisen ja elinvoimaisemman eurooppalaisen kasvumallin kehyksessä, johon kansalaiset voivat samastua ja johon sijoittajat, tuottajat, työntekijät ja kuluttajat voivat luottaa. Euroalueen yhtenäisyyttä vaivaava jatkuva epävarmuus olisi hälvennettävä, sillä se haittaa ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Kesäkuussa 2012 pidetty huippukokous, mukaan lukien kasvu- ja työllisyyssopimus ja sitä varten kaavailtu 180 miljardin euron lisämääräraha, yhdessä EKP:n aikomusten kanssa tehdä kaikki voitava heikkojen pankkien, julkisen velan ja kestämättömän rahoitusmarginaalin noidankehän murtamiseksi, ovat omiaan kasvattamaan luottamusta kehittyviin eurooppalaisiin talouden puitteisiin. Eurooppa tarvitsee uutta investointiohjelmaa (2), jolla kyetään luomaan lisää resursseja uudelleenteollistamisen, kasvun palauttamisen ja työttömyyden torjumisen tukemiseksi. |
2.3 |
Mutta tämä on vasta yksi puoli kokonaisuudesta. Julkisen talouden säästötoimenpiteiden vaikutukset ilmenevät samanaikaisesti tuhoisina seurauksina, jotka näkyvät sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa, sosiaaliturvassa, osallistavilla työmarkkinoilla ja köyhyysasteissa. EU:ssa on tällä hetkellä 26 miljoonaa työtöntä ja 120 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä. Talouden elpymisen, vakaan rahatalouden, kestävän kasvun ja kilpailukyvyn tavoitteita ei saavuteta uudistamatta sosiaalista ulottuvuutta. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14.–15. maaliskuuta 2013 tunnustettiin lopulta tämä realiteetti ja kehotettiin jäsenvaltioita lukemaan sosiaalipoliittiset toimet talouden ohjauksen ja hallinnan voimatekijöiden joukkoon etenkin muuttamalla EU-ohjausjakson painopistettä siihen suuntaan, että se edistää työllisyyden tukemista, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisten tavoitteiden valtavirtaistamista (3). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea panee merkille jäsenvaltiotason sosiaalipolitiikan uudenlainen korostamisen, mutta katsoo, että EU-tason johtajuutta tarvitaan myös sosiaalipoliittisten toimien, sosiaalisten investointien ja sosiaalisen vertailevan arvioinnin (benchmarking) aloilla. |
2.4 |
Siksi on aika muodostaa sosiaalisen Euroopan puitteisiin EMUn sosiaalinen pilari, jota ilman kansalaisten sitoutuminen Eurooppa-hankkeeseen jää epävarmaksi. Euroopan yhteiskunnallisen epätasapainotilanteen jakautumisen nykyiset erot heikentävät kestäviä ratkaisuja talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi ja ne muodostavat myös suuren haasteen tulevissa vuonna 2014 järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa yhtäältä niiden välille, jotka elpymisen toivossa kohdistavat katseensa unionin suuntaan, ja toisaalta niiden, jotka pitäytyvät kansallisissa vaihtoehdoissa. Euroopan parlamentin vaaleissa mielipiteet ja äänet keskittyvät. On olennaisen tärkeää, että kyseiset vaalit toimivat kimmokkeena ajattelulle, jossa korostetaan tarvittavan enemmän Eurooppaa, lähempänä kansalaisiaan, perheitä ja liikeyrityksiä olevaa Eurooppaa, sosiaalisempaa Eurooppaa, eivätkä jarruta sitä. |
2.5 |
Sosiaalisia perusoikeuksia ei voi erottaa kansalaisuuteen liittyvistä tai poliittisista oikeuksista, koska perusoikeuskirja velvoittaa pitämään niitä yllä ja edistämään niitä. Troikkaan kuuluvilla komissiolla ja EKP:llä on velvoite toteuttaa sosiaalisia perusoikeuksia kaikissa toimissaan. EMUn sosiaalisen ulottuvuuden puitteissa komission tulisi tehokkaasti valvoa ja arvioida sosiaalisten perusoikeuksien täysimääräistä noudattamista ja varmistaa se. |
3. Kohti uutta eurooppalaista sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa ja sosiaalipoliittista investointisopimusta
3.1 |
Vuonna 2008 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi puheenjohtajavaltio Ranskan pyynnöstä valmistelevan lausunnon, jossa ehdotettiin yhteisön uuden sosiaalipoliittisen toimintaohjelman käynnistämistä. Lausunnossa viitattiin komitean tekemään pioneerityöhön, jonka myötä pantiin alulle työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskeva yhteisön peruskirja, vuonna 1989 eurooppalainen sosiaalipoliittinen toimintaohjelma ja siitä seurannut sisämarkkinoihin, perussopimuksiin ja EU:n toimintaan yleensä liittyvä sosiaalialan säännöstö. Lausunnon mukaan uutta sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa tarvitaan, ”jotta sosiaalinen kehitys EU:ssa pysyy mukana talouden ja markkinoiden kehityksessä”. Ranskan puheenjohtajakaudella järjestetyssä epävirallisessa työ- ja sosiaaliasioiden ministerikokouksessa ilmaistusta tuesta huolimatta komitean ehdotus jäi valitettavasti pian talouskriisin varjoon, jolloin viiden vuoden ajan yritettiin kuumeisesti pelastaa EMU ja lisätä taloudellista yhteenkuuluvuutta euroalueella. Nyt on varmasti jo tullut aika käsitellä jälleen ajatusta uudesta eurooppalaisesta sosiaalipoliittisesta toimintaohjelmasta, joka vastaa uudenlaisia talouden ohjauksen ja hallinnan muotoja ja tukee niitä vastaavin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalipolitiikan toimin. |
3.2 |
Vuonna 2008 antamassaan lausunnossa komitea peräänkuulutti ”monitasoista hallintoa” uuteen yhteisön sosiaalipoliittiseen toimintaohjelmaan, joka perustuu lainsäädäntään, työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, kansalaiskeskusteluun, yhteis- ja itsesääntelyyn, avoimeen koordinointiin, sosiaalipolitiikan sisällyttämiseen muihin politiikan aloihin, tiiviimpään yhteistyöhön ja kansalaisten aloiteoikeuteen. Siinä ei toimintamuodoille esitetty hierarkiaa, tärkeintä oli yksinomaan toimivuus, yhteisömenetelmän säilyttäminen ja uuden horisontaalisen sosiaalilausekkeen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla) noudattaminen. Siinä kehotettiin myös sitoutumaan rahoittamiseen, esimerkiksi kohdentamalla ja helpottamalla pääsyä osalliseksi Euroopan sosiaalirahastosta, tukemalla uusia, kokeiluluontoisia aloitteita mahdollisesta sosiaalisten innovaatioiden rahastosta ja pohtimalla, olisiko ”sosiaalisten perusrakenteiden kehittämiseen mahdollista käyttää Euroopan laajuista lainajärjestelyä”. |
3.3 |
Tällä välin komitea on kehottanut yhä uudelleen soveltamaan yhteisömenettelyä ja noudattamaan luonteeltaan sitovaa horisontaalista sosiaalilauseketta. Se on myös nimenomaisesti ehdottanut, että solmitaan Euroopan sosiaalinen investointisopimus, jonka avulla varmistetaan, että talouden ohjauksen ja hallinnan puitteissa ja EU-ohjausjakson toimeenpanossa toteutettavat julkisen talouden säästötoimet ja puoliautomaattiset seuraamukset saavat vastapainokseen sosiaalisten vaikutusten arviointeja, sosiaalisten perusoikeuksien noudattamisen, tosiasiallisen sitoutumisen Eurooppa 2020 -strategian köyhyydentorjunnan tavoitteiden saavuttamiseen ja unionin ”työ- ja sosiaalipoliittista ohjausjärjestelmää” yleiseen kehittämiseen. |
3.4 |
Komiteaa kannustaa se, että Euroopan parlamentti on äskettäin korostanut, että tarvitaan ”eurooppalaista yhteiskuntasopimusta”, ”työllisyyttä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevia viitearvoja””talousarvioiden kurinalaisuuden sitovassa valvonnassa”, vuotuista kasvuselvitystä, jossa otetaan huomioon ”sosiaalisen mallin kestävyys”, ja ”yhdennettyä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehystä” EMUn etenemissuunnitelman ”viidenneksi lohkoksi” (4). Se on myös tyytyväinen Eurooppa-neuvoston tavoitteeseen esittää toimenpiteitä ja aikataulutetun etenemissuunnitelman ”EMUn sosiaalisesta ulottuvuudesta” kokouksessaan kesäkuussa 2013 (5). Komission jäsen László Andor on vastaavasti vastikään korostanut, että tarvitaan ”ihmiskasvoinen rahaliitto”, ja että hänen mielestään ”EMUn sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan EMUn sääntöjen, hallintomekanismien, rahoituskapasiteetin ja muiden poliittisten välineiden sopivuutta varmistamaan, että samanaikaisesti tavoitellaan sekä tehokasta taloutta että sosiaalista tasapuolisuutta” (6). Komiteaa rohkaisevat myös puheenjohtaja Herman Van Rompuyn huomiot työ- ja sosiaalipoliittisessa kolmikantahuippukokouksessa 14. maaliskuuta 2013. Niiden mukaan ”Euroopan sosiaalinen malli on edelleen tärkeä voimavara ja maailmanlaajuinen kilpailuetu” ja ”meidän on löydettävä mekanismeja, joilla sosiaalisia eroavuuksia voidaan vähentää unionissa” (7). Komission julkaisemassa sosiaalisia investointeja koskevassa paketissa, jossa annetaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten tukea sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta (8), edetään sosiaalisen ulottuvuuden indikaattoreiden kehittämisen suuntaan. Komitea katsookin, että EU:n työllisyyden ja sosiaalisen epätasa-arvon ”tulostaulu” vaatii myös unioninlaajuista toimintaa varten tiiviimpää sitoutumista edellyttävän kehyksen. Siksi se muistuttaa jälleen, että tarvitaan kokonaisvaltainen, aloitteellinen eurooppalainen sosiaalipoliittinen toimintaohjelma, jolla on monitasoinen hallinto. Siihen on otettava mukaan toimivaltaiset unionin viranomaiset, elimet ja sidosryhmät, joita on sekä lainsäädännön että muun toiminnan aloilta, ja joiden tehtävänä on vähintäänkin tavoittaa ja mieluiten ohittaa Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt sosiaaliset tavoitteet. |
4. Erityisiä ehdotuksia
ETSK tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita korostaen, että kilpailukykymme taantumisen torjunta on tärkeää kasvun lisäämisen, työpaikkojen luomisen ja köyhyyden vähentämisen kannalta. Mitä tulee SEUTin 9 artiklaan eli ”korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun”, komitea edellyttää velvoittavampaa ja riittävästi rahoitettua EU:n laajuista sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa, jossa sitoudutaan mm. seuraaviin erityistavoitteisiin.
4.1 |
EU-ohjausjaksoihin on sisällytettävä työllisyyttä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevia viitearvoja, jotka kuuluvat samaan valvontakehykseen vallitsevan talouspolitiikan koordinoinnin ja rakenneuudistusten kanssa. Mitattavissa olevien eurooppalaisten työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevien tavoitteiden on pysyttävä vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettujen velkaa ja alijäämää koskevien tavoitteiden rajoissa. Tarkoituksenmukaisiin vakautusmekanismeihin olisi turvauduttava sekä makrotaloudellisen että sosiaalisen epätasapainon vähentämiseksi, kun tavoitteena on edistää älykästä ja kestävää kasvua, korkeatasoisia työpaikkoja, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten yleishyödyllisten palveluiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää sosiaalista eriarvoisuutta kaikkialla EU:ssa. Lyhytaikaista taloudellista tehokkuutta ei tule tavoitella sosiaaliseen pääomaan tehtävien pidempiaikaisten investointien kustannuksella. Julkisen talouden vakauttamistoimia tulee arvioida sen perusteella, miten ne vaikuttavat kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Rakenneuudistuksiin pitäisi yhdistää eurooppalaisia yhteisvastuumekanismeja. Sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset tukevat tosiasiallista talous- ja rahaliittoa, jäsenvaltioiden uudistusohjelmia on tuettava asianmukaisella työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelulla, jotka ovat osa unionin sosiaalisen ulottuvuuden dynaamisuutta. Tavoitteena on olla laukaisematta käänteistä kilpajuoksua, joka ilmenisi alentamiskilpailuna, palkkojen deflaationa ja alhaisempana kokonaiskysyntänä. Vapaat ja riippumattomat työehtosopimusneuvottelut täytyy taata. Työmarkkinaosapuolten eurooppalaisella vuoropuhelulla pitäisi olla olennainen rooli talouden uuden ohjausjärjestelmän kehittämisessä ja soveltamisessa. EU:n laajuisia sosiaalisia perusoikeuksia on valvottava ja noudatettava tarkemmin. |
4.2 |
Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan globalisaatiorahasto on kohotettava vastaamaan sitä tasoa, jota puheenjohtaja Herman Van Rompuy kutsui Euroopan työllisyys- ja yhteiskuntatilanteen ”inhimilliseksi tragediaksi ja sosiaaliseksi hätätilaksi” (9). Se edellyttää ilmiselvästi ”monivuotisen rahoituskehyksen pakollista ja kattavaa tarkistusta”, jota Euroopan parlamentti vaatii 13. maaliskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa (10). Siinä mainittujen joustovälineiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston parhaillaan käymien neuvottelujen ja hartaasti toivotussa, uuden Euroopan parlamentin valitsemisen jälkeen toteutettavan monivuotisen rahoituskehyksen rakenneuudistuksen yhteydessä on Euroopan komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitetyt summat ainakin määritettävä uudelleen. Sama koskee EU:n omien, tähän tarkoitukseen varattujen varojen tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Lisäksi varoja on samassa yhteydessä osoitettava huomattavasti nykyistä enemmän alueelliseen koheesiorahastoon, sosiaalirahastoon, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä globalisaatiorahastoon. |
4.3 |
EU:n tulisi samanaikaisesti edistää yhteiskunnallisesti vastuullista investoimista ja avittaa yhteisötalouden tukiroolia, erityisesti tekemällä uuden ehdotuksen eurooppalaisten yhdistysten ja keskinäisten yhtiöiden säännöiksi, ottamalla toimintaansa aloittavat ja kehitysvaiheessa olevat yhteiskunnalliset yritykset nimenomaisesti mukaan rakennerahasto-ohjelmien suunnitteluun, ja edistämällä sosiaalista merkintätoimintaa, kompensaatiotoimia ja julkisia hankintoja koskevia menettelyjä yrityksille, joiden sosiaalinen arvo on tunnustettu. Olisi myös luotava Euroopan sosiaalisten innovaatioiden rahasto, jonka turvin saadaan uudelleen käyttöön arvokkaat, valtiolliset rajat ylittävät kokeiluhankkeet syrjinnän ja epäkohtien poistamiseksi työmarkkinoilta. Niiden mahdollisuudet heikkenivät, kun Euroopan komissio luopui Equal-ohjelmasta. |
4.4 |
On myös ratkaisevan tärkeää ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin ja työllistämistoimiin Euroopan teollistamiseksi uudelleen ja 20 prosentin BKT-tavoitteen saavuttamiseksi teollisuudessa vuoteen 2020 mennessä. ETSK tähdentää, että kilpailukyky on yrityksille tärkeää. Se on saavutettava johdonmukaisten eurooppalaisten puitteiden turvin. |
4.5 |
EU:n täytyy tarttua toimeen nuorten auttamiseksi tai se on vaarassa vieraannuttaa nuoret pysyvästi koko Eurooppa-hankkeesta. Mittasuhteiltaan hätkähdyttävä Euroopan nuorten työttömyyskriisi edellyttää EU:lta uskottavampaa budjettia kuin ne riittämättömät 6 miljardia euroa, mitä on esitetty Euroopan nuorisotyöllisyyspakettia ja nuorisotakuuta varten. Summan avulla on määrä taata työllistyminen, ammatillinen tai yleissivistävä koulutus työttömille nuorille etenkin siellä, missä tarve on suurin. Ilman riittävää rahoitusta Euroopan nuorisotakuuta saatetaan pitää huiputuksena. Yhtenäinen eurooppalainen osaamispassi tarvitsee myös lisää EU-vetoisuutta, kun eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen yhdistetään kaikki virallisessa koulutuksessa, arkioppimisessa ja epävirallisesta koulutuksessa hankitut pätevyydet ja taidot. Eurooppalainen koulujen, yritysten ja työmarkkinaosapuolten välinen kumppanuuskehys on ilmeisen tarpeellinen yhdessä vastaavien strategisten synergioiden kanssa. Niissä korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen asemoidaan työpaikkojen luomisen, osaamiskysynnän ja -tarjonnan epätasapainon ratkaisemisen sekä työllistettävyyden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämisen polttopisteeseen. EU-ohjausjakson yhteydessä on taattava, ettei jäsenvaltioiden velan ja valtiontalouden alijäämän leikkaustoimin haitata julkisia investointeja yleisivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja jatkokoulutukseen. |
4.6 |
Kunnon työpaikkojen, ihmisarvoisen työn ja sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyden on oltava Euroopan talouden kestävälle pohjalle vievän elvytysohjelman ydinasioita. Euroopan sosiaalinen malli on voimavara houkuteltaessa toimijoita unioniin suuntautuviin investointeihin ja yritystoiminnan kehittämiseen Euroopassa. Se tulisi nostaa arvoonsa kannustamalla tukemaan julkistalouden keinoin työpaikkoja luovaa toimintaa, mikroyritykset ja aito itsensä työllistäminen mukaan lukien. Taatut sosiaaliset standardit on säilytettävä EU:n laajuisissa työllisyys- ja työmarkkinapolitiikoissa. Kilpailukyvyn ja joustavuuden on edettävä rinnakkain ihmisarvoisen työn ja köyhyysrajan yläpuolelle määritettävien palkkojen kanssa. Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla on erityinen vastuu tarttua työohjelmassaan köyhyydessä elävien työntekijöiden ongelmaan. |
4.7 |
EU:n täytyy sitoutua vakavammin ja konkreettisemmin köyhyyden vähentämiseen ja sen poistamiseen. Köyhyyden aktiivisesta vähentämisestä Euroopalle kertyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyöty on kustannustehokkaampaa kuin pysyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset vauriot, joita toiminnan puutteesta tai köyhyyttä tosiasiallisesti pahentavista toimista aiheutuu. Vähintä mitä pitää tehdä, on toteuttaa EU-ohjausjakson yhteydessä aktiivisesti Eurooppa 2020 -strategian ”lippulaivasitoumuksia” saada 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Niistä ei saa perääntyä alijäämän vähentämistoimien verukkeella. Tämä edellyttää ensisijaisesti parempia, EU:n laajuisia indikaattoreita, joiden avulla pystytään mittaamaan köyhyyden vaikutuksia ja varmistamaan kansallisten uudistusohjelmien asianmukaisen seuranta ja niiden mahdollinen tarkistaminen. Viimeksi mainittu koskee myös julkisen talouden säästötoimia, jotka voivat itse asiassa pahentaa köyhyyttä ja jarruttaa elpymistä. Parhaillaan ETSK tarkastelee taatun vähimmäistoimeentulon tasoa jäsenvaltioissa. Komitean tavoitteena on yksilöidä hyviä käytänteitä kaikkialta EU:sta ja edistää niitä. Se on myös tukenut Euroopan parlamentin esittämää kehotusta selvittää ja valmistella säädösehdotusta sellaisen asianmukaisen vähimmäistulon käyttöönotosta, joka olisi vähintään 60 prosenttia kunkin jäsenvaltion mediaanituloista (11). Voitaisiin perustaa erityinen Euroopan köyhyydenvastainen solidaarisuusrahasto helpottamaan EU-ohjausjakson sosiaalisen vakautusmekanismin kaltaisia tulotukitoimia. Komitea toistaa myös jälleen ehdotuksensa, jonka mukaan 20 prosenttia kaikista ESR:n varoista pitäisi varata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyydentorjunnan tarkoituksiin. |
4.8 |
Olennaisessa asemassa on saavutettavuutta koskeva eurooppalainen säädösaloite, jolla taataan vammaisten liikkumisvapaus sekä tavaroiden, palveluiden ja rakennetun ympäristön esteettömyys. Eurooppalainen liikkuvuuskortti olisi siihen konkreettinen ja tehokas väline. Komission olisi myös kehitettävä Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimukseen pohjautuva vaikutustenarviointiväline ja sisällytettävä se EU-ohjausjakson prosessiin. |
4.9 |
EU-ohjausjaksoon kuuluvia jäsenvaltioiden tilannetarkastuksia varten olisi vastaavasti laadittava terveydensuojelua ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämistä varten käytettäviä, vertailtavissa ja mitattavissa olevia indikaattoreita koskeva EU:n metodologia ja kehys. |
4.10 |
EU-ohjausjakson sosiaaliseen ulottuvuuteen olisi myös sisällytettävä EU:n laajuisia sosiaalisia vertailukohtia ja ohjeita hyviksi käytänteiksi, jotka koskevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, lastenhoitopalvelujen saatavuutta, aktiivista ikääntymistä, vapaaehtoistoimintaa, oikeutta asuntoon ja asunnottomuuden torjuntaa. |
4.11 |
Maahanmuuttajatyöntekijät vaikuttavat myönteisesti Euroopan talouskehitykseen ja hyvinvointiin. Työperäistä maahanmuuttoa koskevien EU:n menettelyiden tulee olla lainsäädäntöön perustuvia ja avoimia. Maahanmuuttolainsäädännön tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja taata tasavertainen kohtelu. ETSK:n mielestä EU:n tulee vahvistaa kotouttamispolitiikkoja sekä rasismin, muukalaisvihan että maahanmuuttajien ja vähemmistöjen syrjinnän torjuntaa. |
4.12 |
Pysyvä elpyminen edellyttää enemmän talous- ja rahapoliittista symmetriaa sekä enemmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta kaikkialla EU:n alueella. Edellä luetellut erityistavoitteet sisältävä eurooppalainen sosiaalipoliittinen toimintaohjelma auttaisi muodostamaan yhtenäisemmän sosiaalisen perustan, mistä käsin EU olisi jälleen saatettavissa yhteyteen kansalaistensa kanssa. Siksi sekä EU:n että EMUn kaksitahoinen sosiaalinen tasapainottaminen on suositeltavinta, sillä siten kunnioitetaan toissijaisuusperiaatteen dynaamisuutta. Mikäli tämänkaltaiseen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden elvyttämiseen on liian vähän yksimielisyyttä tai poliittista tahtoa, ETSK ehdottaa, että tiivistetään EMU-yhteistyötä, jota varten varataan omaa rahoitusta, täydentävä sosiaalirahasto, Euroopan sosiaalista edistystä koskeva sopimus, jotka perustuvat samoihin demokraattisesti vastuunalaistaviin ja tarkkoihin sopimusjärjestelyihin kuin talouden ja raha-asiain alalla tapahtuneen lähentymisen hallinnointi. Tiiviiseen EMU-yhteistyöhön liittyisivät myös sosiaaliset standardit, tavoitteet ja vakautusmekanismit (työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa olisi keskusteltava komission jäsen László Andorin vastikään ehdottaman EMUn työttömyysvakuutuksen tai työttömyyskorvausjärjestelmän hyödyllisyydestä), jotka sopivat yhteen tiiviimmän talous- ja rahaliiton – EMUn, vastaavine sosiaalisine ulottuvuuksineen – verotus-, budjetti- ja raha-asioita koskevien vakautusmekanismien kanssa. |
4.13 |
EU:n huippukokouksessa joulukuussa 2012 käsiteltyjen ”kilpailukykyä ja kasvua koskevien sopimusvelvoitteiden” suhteen täytyy vallita demokraattinen vastuunalaisuus eivätkä ne saa heikentää SEUn 3 artiklan 3 kohdan määräyksiä sosiaalisesta markkinataloudesta. On myös tarpeen määritellä solidaarisuusmekanismit tarkemmin ja säätää niitä valtioiden pyrkimysten tukemiseksi. Ne voivat muotoutua asteittain tosiasiallisiksi varainsiirroiksi, jotka rahoitetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) kaltaisin mekanismein. Tähän tarkoitukseen tarvittava budjetti on aluksi 50–100 miljardia euroa. |
4.14 |
Tämän selvemmän tasapainon ja vastaavuuden saavuttamiseksi perussopimukseen kirjatun sosiaalisen markkinatalouden kanssa on tärkeää, että talous- ja raha-asioista vastaavan komission jäsenen aseman korostamista komission kollegiossa seuraa työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavan komission jäsenen aseman vahvistaminen. ECOFIN-neuvoston kasvavaa roolia olisi siis tasapainotettava lujittamalla vastaavalla tavalla EPSCO-neuvostoa. |
4.15 |
EU:n taloudellisen ja sosiaalisen ohjausjärjestelmän yhteydessä, kun ajatellaan erityisesti EU-ohjausjaksoa ja Eurooppa 2020 -strategiaa, on myös kiireellistä vahvistaa sekä Euroopan parlamentin että jäsenvaltioiden parlamenttien asemaa sekä laajentaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallisuutta kaikentasoisiin poliittisiin neuvotteluihin ja taata se. |
5. Alustavat ehdotukset
5.1 Euroopan sosiaaliset joukkovelkakirjat
5.1.1 |
Edellä mainittujen ehdotusten rinnalla voitaisiin ehkä pohtia lisäkeinoja Euroopan kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten sidosryhmien sitouttamiseksi unionin sosiaalipolitiikan uudelleenkäynnistämiseen. Tämä toteutettaisiin laskemalla liikkeelle Euroopan sosiaalisia joukkovelkakirjoja. Julkistalouden niukkuuden aikana tämä mahdollistaisi myös lisäresurssien mobilisoimisen merkittävistä, käyttämättömien yksityissäästöjen varannoista tarkasti määriteltyihin tarkoituksiin. |
5.1.2 |
Tämä aloite olisi erillään käynnissä olevista keskusteluista EU:n vakausjoukkolainojen liikkeelle laskemisesta (velan keskinäiseksi tasaamiseksi) ja elvytys- ja kasvujoukkolainoista (osana EU:n taloudellista elvytyspakettia). Euroopan sosiaalisia joukkovelkakirjoja ei sen sijaan maksettaisi jäsenmaiden valtionkassasta tai yhteisrahoitettaisi EU:n budjettimekanismein. Niitä hankkisivat ja niihin sijoittaisivat yksityiset kansalaiset, yritykset, ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunnan eturyhmät, jotka haluavat toteuttaa yksityistä tai yhteisöllistä sosiaalista vastuuta. Se tapahtuisi osallistumalla eurooppalaiseen sosiaalipoliittiseen toimintarahastoon, jonka nämä itse rahoittavat, jota nämä itse hallinnoivat, jolla on kohtuullinen korkotaso ja joka ei tavoittele voittoa. Toimivaltaiset EU:n viranomaiset valvoisivat ja säätelisivät sen toimintaa avoimesti, edistäisivät sitä ja takaisivat toiminnan tarkoituksenmukaiseksi katsottuun varojen määrään asti. |
5.1.3 |
Toimivaltaisten EU:n viranomaisten pitäisi logistisesti helpottaa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua, jonka järjestelmään halutessaan osallistuvat ja eurooppalaisesta sosiaalipoliittisesta toimintarahastosta vastuuta kantavat yksityiset tahot, sekä yritysten ja julkisen sektorin sidosryhmät järjestäisivät demokraattisesti ja keskinäisesti hallinnoiden. Ne ostaisivat, keräisivät ja investoisivat joukkovelkakirjoja valitsemiinsa sosiaalialan ohjelmiin, mieluiten ehdotetun eurooppalaisen sosiaalipoliittisen toimintaohjelman yhteydessä. Ohjelmien taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden ja potentiaalisen sosiaalisen vaikutuksen tarkistamiseen ne saisivat teknistä apua asiaankuuluvilta EU:n toimielimiltä ja neuvoa-antavilta elimiltä. Tällaisten sosiaalisten investointien kohteina voisivat olla: yhteiskunnan tukema asuminen, osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset, itseapuryhmien tukeminen, keskinäiset yhtiöt, yhteisölähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen verkostot, sosiaalinen innovointi, tutkimus ja kehittäminen, infrastruktuurin kehittämiseen kohdennetut lainat ja kumppanuudet, maatilamatkailu, vastavuoroiset vierailut, kulttuuritoiminta, hyväntekeväisyystoiminta, yms. |
5.1.4 |
Seuraavaksi voitaisiin tarkastella järjestelmällisemmin suunnitellen näiden Euroopan sosiaalisten joukkovelkakirjojen kehittämistä, esimerkiksi kehittämällä valikoima tämäntyyppisiä joukkovelkakirjoja, joita edellä mainitut toimijat edistäisivät ja hallinnoisivat paikallisella ja/tai valtiollisella tasolla. Nämä joukkovelkakirjat, mikäli ne täyttävät sekä tavoitteita että hallintomenetelmiä koskevat yleisen eurooppalaisen järjestelmän kriteerit, saisivat asianmukaisen eurooppalaisen sertifioinnin osallistumisesta yleiseen järjestelmään ja niiden merkitsijät sen pohjalta myös mahdollisen verohuojennuksen. |
5.1.5 |
Eurooppalaisen sosiaalipoliittisen toimintarahaston hallintoneuvosto olisi muodostettava järjestelmän toiminnassa mukana olevista sidosryhmistä, niiden Euroopan sosiaalisiin joukkovelkakirjoihin tekemien investointien perusteella suhteellisesti edustettuina. EU:n elimet (ETSK mukaan lukien) avustaisivat kyseistä hallintoneuvostoa logistisesti ja neuvoja antaen. |
5.2 Euroopan työttömien työntekijöiden koulutusverkosto
5.2.1 |
Euroopan joukkotyöttömyyttä ei ratkaista lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä, vaikka kasvuennusteet vaikuttavatkin paranevan vuoteen 2014 tultaessa ja vaikka euroopanlaajuinen elvytys alkaisikin vaikuttaa. Euroopan työmarkkinoiden on toimittava työvoimallemme tarkoituksenmukaisemmin kenttänä, missä voi liikkua vapaasti, missä ammattitaitoa voi viedä sinne, missä sitä tarvitaan, ja missä voi oppia taitoja palauttaakseen sitten niitä mieleen ja kehittääkseen niitä. Olennaista on, että työvoimamme pysyy aktiivisena ja on mieluiten työssä, mahdollisesti osa-aikatyössä tai yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa tai uudelleenkoulutuksessa. On tärkeää varmistaa, että koulutus on tehokasta, eteenpäin suuntautuvaa, innovatiivista ja työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa. Monet yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelyt ovat useasti lyhytaikaisia, eivätkä ne aina johda pysyvään työpaikkaan. Työttömiksi jäävät iäkkäämmät työntekijät eivät todennäköisesti osallistu sellaisiin järjestelyihin. Voitaisiin tutkia pitkähkön aikavälin toimintamallia, jossa on eurooppalainen näkökulma, ja joka sisältää hyväksi osoittautuneita eurooppalaisia käytänteitä, kuten Ruotsissa vuosina 1997–2002 toteutettu aikuiskoulutusohjelma tai Saksassa ja Itävallassa käytössä oleva duaalikoulutusjärjestelmä. EU voisi ehkä auttaa perustamaan Euroopan työttömien työntekijöiden koulutusverkoston, jossa voidaan tarjota kokonaisvaltainen, kaksivuotinen koulutusmahdollisuus työuran muuttamista varten, jossa voi tehdä työtä tai osallistua jatkokoulutukseen tai vaihto-opiskeluohjelmiin toisissa jäsenvaltioissa liikkeelle laskettavien, opintosuoritusten hyväksilukemisen sisältävien, maasta riippumatta kelpaavien koulutussetelien avulla, ja saada lopulta osapuolten keskinäisesti tunnustaman ammattipätevyyden. |
5.2.2 |
Mikäli tätä järjestelmää varten myönnetään riittävästi varoja ja jäsenvaltiot hyväksyvät sen laajalti, järjestelmä voi sen ohjelmiin vapaaehtoisesti osallistuvien työntekijöiden kanssa solmittavien tarkkojen sopimusten ansiosta auttaa pitämään laadukkaissa työpaikoissa huomattavan määrän sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät varmastikaan olisi muuten löytäneet työmahdollisuuksia. Tämä vaikuttaisi myönteisesti sekä asianomaisiin itseensä että Euroopan maiden sosiaaliseen pääomaan ylipäätään. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Eurostatin tietoja, http://ec.europa.eu/eurostat/euroindicators
(2) Eräänlainen uusi Marshall-suunnitelma: ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta”, EUVL C 143, 22.5.2012, kohdat 2.8 ja 2.13 ja komission ”Vihreä kirja – Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus”, COM(2013) 150 final/2. 9.4.2013.
(3) Eurooppa-neuvoston päätelmät, 14.–15. maaliskuuta 2013, EUCO 23/13.
(4) Euroopan parlamentin mietintö suosituksista komissiolle Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan esittämästä selvityksestä ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” (2012/2151 (INI)), s. 29, ja sen liitteenä oleva Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunto, J ehdotus ja 6 suositus.
(5) Eurooppa-neuvoston päätelmät aiheesta Etenemissuunnitelma EMUn toteuttamiseksi, hyväksytty 14. joulukuuta 2012, kohta 12 b.
(6) Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaavan komission jäsenen László Andorin puhe Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestölle Madridissa 28.1.2013.
(7) ”Talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuus oli tämänpäiväisen kokouksen keskeinen aihe. Euroopan sosiaalinen malli on edelleen tärkeä voimavara ja maailmanlaajuinen kilpailuetu.” Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn huomioita sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen jälkeen, Bryssel 14.3.2012, EUCO 68/13.
(8) Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020, COM(2013) 83 final.
(9) ”Tuloksena on, että yhä useampi yksinkertaisesti jättää työmarkkinat taakseen hyljäten kaikki koulutusmahdollisuudet ja on vaarassa syrjäytyä (osuus voi olla jopa 13 prosenttia 15–24-vuotiaista). Tämä on inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallinen hätätila.” Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn puhe ETSK:ssa, Brysselissä, 17.1.2013, EUCO 13/13.
(10) Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Eurooppa-neuvoston 7.–8. helmikuuta antamista monivuotista rahoituskehystä koskevista päätelmistä (2012/2803 (RSP)), kohta 9.
(11) ETSK kehottaa laatimaan yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman aktiivisen osallisuuden strategioiden toteuttamiseksi paikallistasolla. Komitea tukee Euroopan parlamentin komissiolle esittämää kehotusta selvittää, mitä vaikutuksia sellaisella säädösehdotuksella olisi, jolla otettaisiin käyttöön asianmukainen vähimmäistulo, joka olisi vähintään 60 prosenttia kunkin jäsenvaltion mediaanituloista (EUVL C 248, 25.8.2011, s. 130).
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/8 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kymmenen vuotta käyttöönotosta: mihin suuntaan euro on kehittymässä? EU:n taloudellinen ja poliittinen tulevaisuus ja uusi sopimus” (oma-aloitteinen lausunto)
2013/C 271/02
Esittelijä: Carmelo CEDRONE
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 12. heinäkuuta 2012 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta
Kymmenen vuotta käyttöönotosta: mihin suuntaan euro on kehittymässä? EU:n taloudellinen ja poliittinen tulevaisuus ja uusi sopimus.
Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 134 ääntä puolesta ja 27 vastaan 22:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja euron tulevaisuutta koskevat ehdotukset
1.1 |
ETSK pitää euron ja talous- ja rahaliiton (Emu) luomista Euroopan yhdentymisen tärkeimpänä virstanpylväänä. Se liittyi unionia koskevaan strategiseen suunnitelmaan, joka on osa EHTY:n ja Rooman sopimuksen taustalla ollutta visiota. Euron ja Emun luominen oli suuri ja rohkea teko, tulevaisuuden puolesta lyöty veto, joka nostatti niin paljon toiveita, että kaikki vakuuttuivat siitä, että yhteisen rahan voimalla voidaan pyyhkäistä pois jäljelle jäänyt vastarinta, joka oli estänyt toteuttamasta Emun ja poliittisen unionin täysimittaisina niin kuin olisi ollut tarpeen. Euro on kuitenkin edelleen kaiken tämän lähtökohta. |
1.2 |
Pitkän ajan – 20 vuoden – jälkeen on kuitenkin myönnettävä, että näin ei käynyt. Tämä johtuu ehkä siitä, että euroon ei kohdistunut vakavia iskuja sisältä eikä ulkoa, tai Euroopassa sitkeästi jatkuvasta velkoja- ja velallismaiden välisestä luottamusvajeesta, joka on merkki yhteenkuuluvuuden puutteesta ja vähäisestä luottamuksesta hallitseviin tahoihin. Näin ollen kaikki jäivät mieluummin lepäämään laakereilleen ja nauttimaan saavutetusta hyvinvoinnista; kaikki tuntui sujuvan kitkattomasti, mutta pinnan alla kyti. EU:hun levinnyt kansainvälinen talous- ja finanssikriisi laukaisi hälytyskellot ja nosti rajusti esiin Emun rakenteeseen liittyvät rajoitukset ja ristiriidat ja poisti eurolta vetovoiman. Alun perin uskottiin, että muutama taloudenpitoa koskeva sääntö, kuten vakaussopimus, riittäisi pitämään Emun toiminnassa, mutta ongelma ei ollutkaan tekninen vaan taloudellinen ja poliittinen. |
1.3 |
ETSK panee merkille vakauden tärkeyden. Vakauden tulee kuitenkin koskea hintojen ja talous- ja rahoitusalan laitosten lisäksi myös politiikkaa ja sosiaalisia oloja. Kansalaisilla on syystäkin se vaikutelma, että juuri he eivätkä pankit, joilla on ollut ratkaiseva osa kriisissä, joutuvat maksamaan kovemman hinnan kriisistä – maksamaan velan takaisin – ja että tämä on epäoikeudenmukaista. ETSK:n vakaa näkemys on, että säästöpolitiikkaa ei voi jatkaa kestävällä tavalla kovin pitkään. Eräissä maissa on rajat jo ylitetty. |
1.4 |
ETSK katsoo, että yhteinen raha on kestävällä pohjalla vain siinä tapauksessa, että euroalueen maiden taloudellisia valmiuksia onnistutaan lähentämään ja kokonaiskilpailukykyä pystytään parantamaan. Nämä tavoitteet edellyttävät sekä taloudellista että poliittista sitoutumista, eivätkä tilapäiset korjaustoimet riitä. On tehtävä laadullinen harppaus ja yhdistettävä valuutan ja talouden lisäksi myös politiikka, suvereenius, ihmiset ja kyky käydä keskustelua Euroopan kansojen välillä. Tarvitaan entistä tiiviimpää politiikan yhdentämistä ja vähemmän käskytystä sekä sosiaalista markkinataloutta, jotta kasvu ja työllisyys saadaan jälleen nousuun ja euro nähdään taas etuna eikä haittana. |
1.5 |
Lausunnosta ilmenee selvästi, että ETSK:n ehdotukset ovat ennakoivia, kun taas komission ja neuvoston vastaukset kriisiin ovat olleet enimmäkseen korjaavia. Esimerkiksi sopimuksessa talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta painotetaan vakautta ehdottamatta kuitenkaan yhteisiä rahoitusvälineitä talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Sopimus yhteisestä valvontamekanismista on silti merkittävä edistysaskel, vaikkei poliittiselle unionille olekaan uskottavaa ja konkreettista etenemissuunnitelmaa. Euroopan on kuitenkin ryhdyttävä jälleen tuottamaan hyvinvointia, jotta sitä voidaan jakaa tasapuolisesti. Tämä on paras tapa vähentää tyytymättömyyttä. Pelkkä säästöihin pakottaminen ei tule kysymykseen. |
1.6 |
ETSK vaatii tämän sijasta – kuten se on jo useaan otteeseen pyrkinyt korostamaan – operaatiota, jossa kartoitetaan euron ja Euroopan unionin TODELLINEN tilanne niiden pelastamiseksi sekä niihin liittyvät poliittiset ja taloudelliset rajoitukset, edut ja tappiot sekä vastuut, jotka ovat johtaneet meidät nykyiseen tilanteeseen. On toimittava nopeasti – enää ei ole aikaa puheisiin, valheisiin ja satujen sepittämiseen. Tämä on ainoa tapa välttää hajaannus Euroopan unionissa, joka on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, olisi parempi, ettei pakkosäästöjä vastaan protestoivia tahoja syytetä populisteiksi. Unionin on opittava kuuntelemaan sortumatta ylimielisyyteen. Se ei voi enää sulkea korviaan. |
Ehdotukset Emun täydentämiseksi – puuttuvat lenkit
Talousasiat
1.7 |
ETSK on sitä mieltä, että paras tapa täydentää Emua, välttää taantuma, vähentää maiden velkaa ja vakauttaa taloustilanne on muuttaa EU:n talouskulttuurin nykyistä perusperiaatetta (kasvua edistävä vakaus). On otettava lähtökohdaksi tiukkojen säästötoimien sijasta kasvu ja asetettava se EU:n tärkeimmäksi tavoitteeksi, jotta saadaan aikaan uusi sopimus, jolla edistetään (kaikkien kesken) kasvua, työllisyyttä ja vakautta, myös työmarkkinaosapuolten osallistumisen kautta (vakautta edistävä kasvu). Komitea on vakuuttunut seuraavista seikoista:
|
1.8 |
Tulee toteuttaa keskenään tasapainoisia poliittisia toimia, jotta euro saadaan kestävälle pohjalle, ja vähentää maiden välisiä talouseroja laatimalla yhteisvastuuohjelma, jonka avulla siirretään varoja taloudeltaan kaikkein heikoimmissa maissa tehtäviin investointeihin kohdennetuin hankkein – tarpeen mukaan varainsiirroin – sekä työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan yhdentämisen keinoin. On siis ryhdyttävä toimiin keskenään tasapainoisten mukautusten avulla: tarvitaan yhteisiä rahastoja kaatuvien pankkien pelastamiseksi, unionin talletusvakuusjärjestelmä, unionin obligaatioita, euro-obligaatioita, yhteisiä toimia EU:n ulkoisen alijäämän kaventamiseksi jne. (on luotava yhteinen korvaus- tai sopeutustoimirahasto). |
1.9 |
Tulee muodostaa EU:n taloushallinto siirtymällä eteenpäin nykyisestä politiikkojen koordinointimenettelystä, jolla ei ole päästy hyviin tuloksiin, ja muuttamalla euroryhmä enemmistöpäätöksiä tekeväksi, euroa edustavaksi elimeksi. Rahaliittoa ja pankkiunionia ei enää voida pitää yllä ilman talouspolitiikkojen yhdentämistä. Talous- ja finanssipolitiikkaa voidaan kääntää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta edistävään suuntaan luomalla yhteinen makro- ja mikrotason ohjausjärjestelmä (kuten tehtiin finanssipoliittisella sopimuksella, fiscal compact; lisäksi tulee solmia teollisuuspoliittinen sopimus, industrial compact). |
1.10 |
Tulee ottaa tavoitteeksi euroalueen yhteinen talousarvio, jolla on tietysti yhteiset säännöt, ja yhdentää kauppapolitiikka ja maksutase, joissa on nykyään suuria eroja. Lisäksi tulee pyrkiä vakauttamaan julkinen talous vaikuttamalla kerrointen rakenteeseen, jotta voidaan vapauttaa resursseja kasvun ja työllisyyden edistämiseen, sekä toteuttaa uudistuksia, joiden avulla voidaan lisätä tuottavuutta kaikkein köyhimmissä maissa (2). |
1.10.1 |
Kaikkein velkaantuneimmissa maissa toteutettavia säästötoimia voidaan kuitenkin vähentää tai lieventää edistämällä kysynnän kasvua velkojamaissa. Tarvitaan samanaikaisia jäsenvaltioiden toimia velan vähentämiseksi ja rakenneuudistusten tekemiseksi sekä EU:n toimia kasvun edistämiseksi konkreettisen yhteisvastuuohjelman avulla, jotta työllisyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus paranisivat. Taantuman päälle ei saa kasata ankaria säästötoimia, kuten EU parhaillaan tekee, sillä velan supistaminen luotonsaannin ollessa hankalaa on vahingollista taloudelle. |
Raha- ja finanssipolitiikka
1.11 |
Tarvitaan uudistusprosessiin nivoutuva järjestelmä, jonka avulla voidaan reagoida yksittäisten maiden tekemiin virheisiin ja niiden heikkouksiin sekä vähentää euroalueen maiden välisiä talouseroja ja epätasapainoa mm. rahapolitiikan keinoin. |
1.12 |
Myös EKP on kärsinyt Emun rajoituksista. Sen on ollut perussopimusten mukaisesti pakko harjoittaa yhtenäistä, miltei federatiivista rahapolitiikkaa, vaikka eri maiden talousjärjestelmät olivat ja ovat erilaisia ja niiden välillä on vakavaa epätasapainoa. Tämän vuoksi EU:lta olisi tarvittu ja tarvittaisiin korjaavia toimia. Näin vältettäisiin liiallista altistumista riskeille ja tehostettaisiin ja tasapuolistettaisiin EKP:n toimintaa, jonka tavoitteena on vakauttaa hintoja ja vähentää nykyisiä vääristymiä ja epätasapainotilanteita, joiden jatkuminen saattaa kyseenalaistaa yhteisen rahan olemassaolon, kuten valtionvelkakriisin viimeisin vaihe on osoittanut. Se onnistuttiin turvaamaan ainoastaan EKP:n pääjohtajan päättäväisten toimien ansiosta. Tällaisia toimia on toteutettava, jotta edistettäisiin rahatalouden yhdentymisestä jäljessä olevaa taloudellista yhdentymistä ainakin siihen asti, kun EKP:n mandaattiin liittyvä nykyinen vaje ja EU:n poliittinen vaje on saatu kurottua umpeen. |
1.12.1 |
EKP:llä on nykyisin liian riskialtis asema. Jotta se voisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin ja toimia tasavertaisista lähtökohdista, sillä olisi oltava samat tehtävät ja sama mandaatti kuin Yhdysvaltain keskuspankilla, mukaan luettuna toimiminen hätärahoittajana velan korkoerojen pienentämiseksi. EKP:llä tulee siis olla täydellinen mandaatti, jonka ansiosta se voi tarvittaessa myös elvyttää kasvua. |
1.12.2 |
Keskuspankit käyvät paraikaa laajaa keskustelua siitä, millaisten strategioiden avulla kasvua pitäisi pyrkiä elvyttämään. Esillä on iänikuinen kysymys säästötoimien ja kasvun suhteesta eli inflaation ja kasvun sekä kasvun ja työllisyyden suhteesta. Mainittakoon vain, että voidakseen hoitaa saamansa tehtävän – saada työttömyysasteen laskemaan 6 prosenttiin – Yhdysvaltain keskuspankki pumppaa markkinoille joka kuukausi 85 miljardia dollaria (Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankin kerrotaan valmistautuvan samanlaisiin toimiin). Tällaisessa tilanteessa EKP on kaikkiin muihin keskuspankkeihin nähden heikossa asemassa, koska sillä ei ole takanaan hallitusta eikä talousarviota. Tämä vaikuttaa myös valuuttojen keskinäisen suhteen valvontaan. EKP:n olisi lisäksi vastattava valuuttakurssipolitiikasta vain sillä varauksella, että neuvostolla on perussopimusten nojalla oikeus tehdä muodollisia sopimuksia valuuttakurssijärjestelmästä, joka koskee euron suhdetta kolmansien valtioiden valuuttoihin. |
1.12.3 |
Velka on toinen tärkeä Emuun liittyvä kysymys. ETSK on jo esittänyt sitä koskevan täsmällisen ehdotuksen, jonka mukaan markkinoilta olisi poistettava 60 prosenttia valtioiden veloista, jotta vältettäisiin spekulatiiviset vaikutukset euroalueen markkinoihin (3). On selvää, että jos Emu olisi täysimittainen ja euroalueella olisi yhteinen talousarvio, voitaisiin myös harkita erilaisten yhteisten obligaatioiden liikkeeseenlaskua (luonnollisesti euroalueen yhteisen talousarvion puitteissa). |
1.13 |
Kun tarkastellaan koko finanssi- ja pankkijärjestelmää, ETSK katsoo, että EU:n käynnistämät toimet tulee saattaa kaikilta osin valmiiksi nopeasti, niin pian kuin suinkin mahdollista (4). Ne ovat erittäin tehokkaita ja tärkeitä välineitä Emun täydentämiseksi sekä sen vakauden ja sisämarkkinoiden edistämiseksi. |
Poliittiset ja institutionaaliset kysymykset
1.14 |
ETSK katsoo, että EU:n ja sen institutionaalisen järjestelmän tulevaisuutta pohdittaessa tulee irtautua nk. ideologisista malleista – ”federatiivinen malli” on tosin komitean mielestä sopivin – ja kiinnittää huomio toiminnallisiin ja sisällöllisiin näkökohtiin, jotta itse Eurooppa-aatetta voidaan pitää yllä. Tällaisessa Euroopassa ihmiset ja yhteisvastuu ovat ensisijaisen tavoitteen ytimessä ja talous pyörii tämän ympärillä eikä päinvastoin. Nyt on korkea aika käynnistää rakennustoimet poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen unionin toteuttamiseksi. Neuvoston varovaiset ja riittämättömät pyrkimykset ovat komitean mielestä kuitenkin aivan liian vaatimattomia, vaikka ne ansaitsevatkin arvostusta. On tehtävä loppu itsekkyydestä ja etujen utopiasta, joka näyttää päässeen vallalle Euroopassa, ja edistettävä yhteisvastuuta sekä keskeytettävä säästöpolitiikat tai lievennettävä niitä, jotta kärsimys vähenisi, ja palautettava työ ja kasvu unionin aloitteiden ytimeen. |
1.15 |
Tuleekin pyrkiä luomaan poliittinen ja sosiaalinen unioni, jonka avulla täydennetään Emua edellä esitettyjen ehdotusten mukaisesti. Lisäksi tulee lisätä päätöksentekoprosessin demokraattisuutta (enemmistöäänestys) ja avoimuutta, jotta mahdollistetaan onnistunut ja tasapainoisempi yhdentyminen ja suvereniteettien yhteinen hallinta ja vähennetään siten yhdentymisprosessiin liittyviä eroavuuksia. Näin EU voisi esiintyä yhtenäisesti myös kansainvälisissä elimissä. |
1.16 |
Perussopimusten uusiminen: ETSK katsoo, että suurin osa lausunnossa esitetyistä taloutta koskevista ehdotuksista voidaan toteuttaa ilman perussopimusten muuttamista. Tarvittaessa voidaan soveltaa tiiviimpää yhteistyötä ehdotuksia kannattavien maiden välillä (kuten finanssipoliittisen sopimuksen yhteydessä) mm. siinä tarkoituksessa, että voidaan ryhtyä nopeammin toimiin ja välttää se riski, että EU hajaantuisi uusien ulkoisten hyökkäysten ja tiukkojen säästöpolitiikkojen jatkamisen takia. Toinen, integraatiota syventävä vaihtoehto olisi antaa Euroopan parlamentille seuraavalla vaalikaudella perussopimuksia koskeva toimeksianto. Parlamentin laatimasta ehdotuksesta voitaisiin myös järjestää kansanäänestys samanaikaisesti kaikissa asianomaisissa maissa. |
Kansainvälinen taso
1.17 |
Sillä, mitä Euroopassa parhaillaan tapahtuu, on myös kansainvälisiä seurauksia ja päinvastoin. Tarvittaisiinkin nykyistä tehokkaampia kansainvälisiä elimiä, joilla olisi nykyistä paremmat päätöksentekovalmiudet, jotta voidaan varmistaa entistä parempi maailmanlaajuinen hallinto. EU:lla – ainakin euroalueella – tulisi olla yhtenäinen edustus näissä yhteyksissä. Erityisen tärkeää olisi, että G20-maat voisivat perustaa maailmanlaajuisen kehityksen edistämiseksi eräänlaisen talous- ja sosiaalikomitean. Tässä yhteydessä olisi toimittava verokannustimien pohjalta. |
1.18 |
Jotta ulkoista hallintoa voidaan tehostaa ja unioni voi esiintyä yhtenäisesti kansainvälisellä tasolla, EU:n poliittista rakennetta tulee kuitenkin muuttaa entistä johdonmukaisemmaksi ja demokraattisemmaksi ja sen sisäistä hallintoa tulee parantaa. Erityishuomiota tulee kiinnittää valuuttojen väliseen suhteeseen, jotta EU:n taloudelle ei koituisi vahinkoa, sekä maailman kansantalouksien väliseen suhteeseen etenkin kehitysmaiden osalta. |
1.19 |
Yhteenvetona voidaan esittää seuraavat neljä ehdotusta euron puitteiden täydentämiseksi:
|
2. Johdanto
2.1 |
EU on nyt erityisen vaikeassa ja vaarallisessa vaiheessa, jolla saattaa olla muitakin kielteisiä vaikutuksia kuin jo nähtävissä olevat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Tässä oma-aloitteisessa lausunnossa käsitellään lukuisia kysymyksiä, kuten tarvetta noudattaa perussopimuksiin liittyviä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevia sitoumuksia, harjoittaa uutta talous- ja rahapolitiikkaa kasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä ryhtyä nykyistä ennakoivampiin innovatiivisiin toimiin, perustaa eurooppalainen riskipääomarahasto pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin ja tehdä työtä EU:n tulevaisuuden hyväksi (5). |
2.2 |
Myös EU:ssa ollaan nyt tekemisissä sellaisten suurten taloudellisten intressien kanssa, jotka eivät lähenny toisiaan vaan ovat keskenään ristiriidassa. Euro ei ole mitenkään vastuussa siitä, mitä nyt tapahtuu (6). Euro on valuutta, joka jätettiin pitkään yksin ja joka vieläkin odottaa, että ”vastapuoli” (hallitukset) päättäisi, mitä tehdään. |
2.3 |
ETSK:n velvollisuus on vastata näihin haasteisiin suorin ja selkein sanoin ja hyvin kaukonäköisesti tietäen, mitä on pelissä ja millaisesta vastakkainasettelusta on kyse, ja todellisuutta peittelemättä. ETSK haluaa antaa tällä lausunnolla aktiivisen ja vilpittömän panoksensa Emun täydentämiseen ja kriisin ratkaisemiseen niin työntekijöiden, yritysten kuin kansalaisten eduksi EU:n alueella ja erityisesti euroalueella, joka kärsii kaikkein eniten meneillään olevasta kriisistä. |
3. Maastrichtin sopimus: rahapolitiikka ja yhteenkuuluvuus
3.1 Rahaliitto
3.1.1 |
Yhteisen rahan käyttöönotto olisi ollut optimaalista valtioille, jotka ovat alttiita symmetrisille šokeille tai joilla on mekanismeja epäsymmetristen šokkien käsittelemiseksi. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että epäsymmetriset šokit ovat Euroopassa todennäköisempiä kuin Yhdysvalloissa. EKP:n yhteisellä rahapolitiikalla, jonka päätavoitteena on hintavakaus rahaliitossa, ei selvästikään voida reagoida yksittäisissä euroalueen valtioissa ilmeneviin epäsymmetrisiin šokkeihin. Siitä syystä tarvitaan toista, tarpeeksi tehokasta mekanismia kyseisten šokkien käsittelemiseksi. Mitä vähemmän tuotannontekijät liikkuvat, mitä suljetumpia jäsenvaltioiden taloudet ovat, mitä vähemmän talouden syklejä synkronoidaan, tuotantoa monipuolistetaan ja rahoitusmarkkinoita integroidaan, mitä vähemmän käydään keskinäistä kauppaa, mitä jäykempiä työmarkkinat ovat ja mitä suurempia ovat jäsenvaltioiden inflaatioerot, sitä huonommin EKP:n yhteinen rahapolitiikka sopii euroalueen jäsenvaltioille. Mitä huonommin sopeutumismekanismit lievittävät epäsymmetristen šokkien haittoja (hintojen ja palkkojen joustavuus, työvoiman ja pääoman liikkuvuus jäsenvaltioiden rajojen yli tai verofederalismi), sitä vaikeampi jäsenvaltioiden on reagoida oman rahapolitiikan menettämiseen. |
3.1.2 |
Emu on Maastrichtin sopimuksen kenties tärkein mutta ei ainoa pilari. Taustavaikuttimet olivat taloudellisia ja Berliinin muurin murtumisen jälkeen lähinnä poliittisia. Monet maat seurasivat yllättyneinä ja välinpitämättöminä sivusta uusia toimia, kuten Itä-Saksan miltei yhtäkkistä sulauttamista ja Saksan keskuspankin kahdelle Saksan markalle vahvistaman samanarvoisuuden (1 = 1) soveltamista. Päätöstä täysimittaisen Emun toteuttamisesta mieluummin lykättiin, mikä loi yhteisiä – nyttemmin harhaluuloksi osoittautuneita – odotuksia siitä, että rahaliitto toisi mukanaan myös poliittisen liiton ja että eurosta tulisi federatiivisen Euroopan moottori. Näin ei kuitenkaan käynyt. |
3.1.3 |
Unionin olisi pitänyt antaa eurolle suojan ja yhtenäisyyden lisäksi kaikki se, mitä eurolta puuttui. Sen sijaan kuviteltiin, että kaiken sujumiseksi riittäisi muutama ”sääntö”, kuten vakaussopimus sattumanvaraisine ehtoineen ja pettämättömänä pidetty itse annettaviin viitetietoihin perustuva malli, joka ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla. Lisäksi EKP:n mandaatti on yksisuuntainen ja muihin keskuspankkeihin verrattuna suppeampi. Nämä ristiriidat nousivat voimakkaasti esiin, kun puhkesi rahoituskriisi, johon EU havahtui pahasti myöhässä, ja sen jälkeen valtionvelkakriisi, joka poisti eurolta sädekehän ja ihmeitä tekevän voiman, jollainen sillä oli alusta lähtien esitetty olevan. Tämä laimensi euron vetovoimaa jopa siinä määrin, että se nähdään nyt uhkana tai kavalana aseena, jolla yritetään perustella säästötoimia. |
3.2 Tällainen politiikka uhkaa nyt taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta eli Euroopan yhtenäisasiakirjan ja Maastrichtin sopimuksen toista pilaria, jonka mukaan EU:n tavoitteena on korkea työllisyysaste ja korkea elintaso. Nykyinen kriisi on hävittänyt juuri tämän tavoitteen EU:n asialistalta. Vaikka yhteenkuuluvuus on otettu jälleen esille ainakin sanojen muodossa, toimeenpanovälineet puuttuvat ja näin ollen käytännön vaikutukset reaalitalouteen ja työllisyyteen jäävät olemattomiksi.
4. Euron ensimmäiset kymmenen vuotta
4.1 Hyöty
4.1.1 |
Emu palveli vuoteen 2008 saakka rahataloudellisesti varsin hyvin kaikkia EU:n jäsenvaltioita: kaupankäynti yksinkertaistui, valuuttariskit poistuivat, kilpailusyistä tehtävät devalvoinnit jäivät pois, hinnat vakautuivat (inflaatio oli keskimäärin 2,03 prosenttia vuodessa, kun ei oteta huomioon suuria hyppäyksiä, joita eräissä maissa tapahtui siirryttäessä vanhasta järjestelmästä uuteen), lainakorot laskivat ja lähentyivät toisiaan (jopa vuoteen 2009 saakka), luotiin kasvua ja työllisyyttä (14,5 miljoonaa uutta työpaikkaa) (7), kaikkien vaihtotaseet olivat tasapainossa, julkisen velan suhde bkt:hen oli pienempi kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa, ja vaihtokurssi dollariin nähden oli maltillinen (noin 30 prosenttia korkeampi) heikompien talouksien takia. |
4.1.2 |
Tämä on kokonaistilanne. Tilanne on erilainen, kun sitä tarkastellaan maakohtaisesti. Eniten ovat hyötyneet pääasiassa ne maat, joiden talouden pohjalta euron luomiseen liittyvät ehdot määriteltiin. Tämä on vahvistanut kyseisten maiden kasvua ja tuottavuutta ja vauhdittanut ennennäkemättömällä tavalla vientiä (noin kaksi biljoonaa dollaria vuodesta 2000 nykypäivään asti pelkästään Saksassa) ja parantanut siihen liittyen maksutaseita (8), kun taas muissa maissa edut ovat olleet osittaisia ja/tai muille maille on ollut todellista haittaa lähinnä yhteisvaluuttaan liittyvän järjestelmän epäsymmetrisyydestä – jopa siinä määrin, että alijäämäiset maat joutuvat suorittamaan korjaustoimenpiteitä, kun taas ylijäämäiset maat eivät. On myös otettava huomioon maiden erilaiset reaktiot euron asettamiin ehtoihin. |
4.2 Hinta
4.2.1 |
Huomioon tulee ottaa kustannukset, jotka liittyvät eri maiden kilpailukyvyn eroihin sekä suvereeniuden menettämiseen makrotalouspolitiikan, vaihtokurssin ja kilpailusyistä tehtävien devalvointien osalta jne. |
4.2.2 |
Asianmukaisen ja täysimittaisen Emun puuttuessa kriisistä aiheutui muitakin kustannuksia, esimerkiksi kun pankkien velkoja siirrettiin julkisiin talousarvioihin, velka kasvoi ja kaikkein velkaantuneimpien maiden vaikeudet lisääntyivät. Tämä jakoi unionin kahtia: yhtäältä velkojamaihin ja toisaalta velallismaihin, jotka sitä paitsi muistuttavat yhä enemmän kolmannen maailman maita. Itse asiassa velkojamaat aiheuttavat kaiken kukkuraksi lisää köyhyyttä etelään ja kartuttavat pohjoisen vaurautta. Ajatellaanpa vaikka Saksan ylijäämää, joka ei ole karttunut niinkään euroalueen sisäisessä tilinpidossa (tällöin EU:n tase olisi tasapainossa!) vaan ylijäämillä suhteessa ulkomaihin. Ylijäämät ovat niin suuria, että ne saattavat ajan oloon altistaa saksalaiset maan taloutta vahingoittavalle rahoitusriskille. |
4.3 Ongelmat
4.3.1 |
Valuutanhallintajärjestelmässä on erinäisiä rakenteellisia ongelmia ja puutteita: rajoitukset vakaus- ja kasvusopimuksessa, jota muutamat valtiot yrittivät murentaa, kun siitä aiheutui niille ongelmia (Saksa, Ranska ja Italia), sekä tuottavuusindikaattorien puutteellinen seuranta, kriisinhallintavälineiden puute, euron säilyttämiseen liittyvät kustannukset, järjestelmäriski, taloudellinen epätasapaino maiden välillä ja jäsenvaltioiden suvereeniuden säilyttäminen verotukseen ja talousarvioon liittyvissä kysymyksissä. |
4.3.2 |
Valuuttakurssiriski ja kilpailusyistä tehtävät devalvoinnit eivät kuitenkaan päättyneet euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten jäsenvaltioiden – etenkään Yhdistyneen kuningaskunnan – välillä. Punnan ja euron vaihtokurssi saattaa heiketä merkittävästi varsin lyhyessä ajassa, mikä veisi pohjaa tasavertaisilta toimintaedellytyksiltä, jollaisten sisämarkkinoilla on määrä vallita. |
4.3.3 |
Taloudellisesta näkökulmasta suurin ongelma on talouden epätasapaino, jota oli nähtävissä jo ennen vuotta 2000. Tämä haittasi kaikkein heikoimpia maita aiheuttamalla todellisia epäsymmetrisiä šokkeja, joita ruokki myös valtavien pääomavirtojen suuntautuminen Saksaan. EKP ei kykene korjaamaan tällaisia epäsymmetrisiä šokkeja nyt käytössään olevilla välineillä. Toinen ongelma johtuu kansainvälisestä tilanteesta, joka tuli esiin vasta finanssikriisin myötä (9). |
4.3.4 |
Suurin virhe oli kuitenkin uskoa, että yhteinen raha voitaisiin toteuttaa rajoittamatta mitenkään valtioiden suvereeniutta esim. julkiseen talouteen liittyvissä asioissa ja etenkin niin, että velkoja hallinnoidaan itsenäisesti ja pankki- ja rahoitusjärjestelmä sekä valvontajärjestelmä pidetään kansallisena. |
4.3.5 |
Kaikkein suurin poliittinen ongelma on se, että euro toteutettiin ilman yhteistä toimintaympäristöä ja antamatta sille yhteistä ääntä. EKP on kuitenkin pyrkinyt kerta toisensa jälkeen korjaamaan tätä puutetta ja irtautunut siten perussopimuksiin kirjatusta riippumattomuudesta ja siirtynyt korvaavaksi poliittiseksi toimijaksi, jotta yhteiselle rahalle ja EU:lle ei koituisi haittaa (10). Samoin talouskasvu on nostanut esille kaikkein vahvimman maan aseman. |
4.3.6 |
ETSK katsoo kuitenkin, että euro saadaan kestävämmälle pohjalle, jos euroalueen maiden taloudelliset valmiudet (performance) lähentyvät ja talouskasvusta tulee tämän ansiosta yhtenäisempää ja jos luodaan poliittinen unioni, jonka avulla nämä erot saadaan hyväksyttävälle tasolle. Ongelma ei näet johdu taloudenpidosta vaan on luonteeltaan poliittinen ja liittyy myös kysymykseen demokratiasta ja näin ollen siihen, että eri päätöksentekoelimissä tulisi painottaa äänet nykyistä oikeudenmukaisemmin. Pelkästään taloudellisten seikkojen ja taloudenpidon painottaminen on harhaa ja virhe, jollaiseen ei ole enää varaa. |
5. Kansainvälinen tausta
5.1 |
Euroopan tapahtumilla on seurauksia myös muuhun maailmaan ja päinvastoin. Kansantaloudet, velka, rahatalous, kauppa ja eri valuuttojen väliset suhteet kytkeytyvät hyvin vahvasti toisiinsa. Esimerkkinä voidaan mainita ainakin vuoteen 2009 asti vallinnut erityisen vahva side Euroopan ja Yhdysvaltojen talouksien välillä. Nyt kuitenkin Yhdysvaltojen talous elpyy ja Euroopan talous on taantumassa, mikä johtuu Yhdysvaltain keskuspankin ja EKP:n roolin erilaisuuden lisäksi osittain myös siitä, että käytössä on kaksi erilaista talousoppia. |
5.2 |
Maailmantalouden kannalta olisi kuitenkin tärkeää tehostaa kansainvälisten elinten toimintaa ja lisätä niiden päätösvaltaa, jotta voidaan varmistaa nykyistä kattavampi maailmanlaajuinen hallinto (IMF, Maailmanpankki, ILO, WTO). G20-maiden olisi tehtävä rakenteellisia parannuksia, jotta ne voisivat tehdä sitovia päätöksiä. Niiden olisi esimerkiksi perustettava maailmanlaajuisen kehityksen edistämiseksi eräänlainen talous- ja sosiaalikomitea, toimittava verokannustimen pohjalta ja hoidettava valuuttojen keskinäisiä suhteita syrjinnän vähentämiseksi kaupan alalla. Olisi mm. parannettava EKP:n mahdollisuuksia toteuttaa tähän liittyviä toimia. |
5.3 |
Maailmanlaajuiset säästöylijäämät. Talouskasvu on välttämätöntä myös muun maailman taloudelle. IMF:n varoitus, jonka mukaan Euroopan on velan ja alijäämän vähentämistoimien ohella pyrittävä edistämään kasvua, on oikea-aikainen ja perusteltu. Maailmantaloudessa on säästöylijäämiä, joille ei löydy investointikohteita. Lähes 2 000 miljardille Yhdysvaltain dollarille pääomasijoitusrahastojen varoja on etsitty tuloksetta investointikohteita (11). Norjan merkittävin valtion sijoitusrahasto on vähentämässä Eurooppaan kohdistuvien investointien osuuksia yli puolesta kahteen viidennekseen (12). Aasian merkittävin valtiollinen sijoitusrahasto China Investment Corporation kirjasi vuonna 2011 tappioita investoinneistaan pääomasijoitusvälineisiin. Se pienensi yksityistä arvopaperisalkkuaan puolesta neljännekseen ja etsii nyt pitkäaikaisia sijoituskohteita yksityisen sektorin sijasta julkiselta sektorilta (13). |
6. EU:ssa parhaillaan toteuttavat toimet
6.1 ERVV/EVM: Kun kriisi paheni entisestään ja johti ankariin spekulatiivisiin hyökkäyksiin euroa kohtaan eikä keinottelijoita vastaan ryhdytty minkäänlaisiin toimiin, unioni on pyrkinyt reagoimaan erilaisissa yhteyksissä. Yksi esimerkki tästä on valtioiden pelastusrahaston vahvistaminen myöntämällä sille mahdollisesti pankkitoimilupa. Näin saataisiin tehokas – tosin suppea – väline, jonka avulla valtioita, jotka ovat vaarassa ajautua maksukyvyttömyyteen muusta kuin omasta syystään, voidaan auttaa suojautumaan pankkiosakkeisiin ja velkaan kohdistuvalta keinottelulta, vaikka tämä ei olekaan ratkaisu kriisiin.
6.2 Pankkiunioni on toinen tähän liittyvä pilari. On mahdotonta ylläpitää pitkään aluetta, jossa on käytössä yhteinen raha ja kuitenkin 17 eri rahoitus- ja velkamarkkinaa, etenkään kansalaisten jakaantumista syventävän kriisin jälkeen. Pankkiunionista tulee näin ollen välttämätön ja keskeinen tekijä, jotta voidaan varmistaa riskin vastavuoroisuus, suojella tallettajia – mm. likvidaatiomenettelyn avulla – ja palauttaa luottamus järjestelmään, joka ei ole enää toimiva. Lisäksi sen avulla voidaan palauttaa kiertoon rahoitus, jotta sitä voivat saada kaikkien maiden yritykset väestöpohjan eikä pankkien koon mukaan. Näin voidaan välttää likviditeetin siirtyminen matalariskisinä pidettyihin maihin ja kaventaa korkoeroja. Unionin avulla voitaisiin myös pienentää järjestelmäriskiä ja purkaa julkisen velan ja pankkien välinen yhteys. Tässäkään yhteydessä ei pidä unohtaa, että kun euro luotiin, pankkijärjestelmät jätettiin erillisiksi, mikä on vakava puute. Tämä johtuu lähinnä siitä, että eräiden vahvojen maiden pankkijärjestelmät ovat suurelta osin julkisia.
6.3 Euroopan pankkivalvonta täydentää käynnissä olevia toimenpiteitä. EU-tasolla toimivaltaa käyttää suoraan yksi viranomainen. Jotta voidaan osoittaa, että unioni tarjoaa merkittävää lisäarvoa, on tärkeää edistää entistä suurempaa avoimuutta pankkitoiminnassa sekä estää eturistiriidat ja Libor-korkojen manipuloinnin kaltaiset asiattomat menettelyt. ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa Euroopan keskuspankin alaisuuteen yhtenäinen valvontamekanismi, joka kattaa koko euroalueen ja on avoin kaikille jäsenvaltioille (14).
6.4 ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen OMT-ohjelmaan (Outright Monetary Transactions, rahapoliittinen suora kauppa), joka antaa EKP:lle mahdollisuuden ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta keinottelun pysäyttämiseksi sekä valtionvelkaan ja siten euroon liittyvien erojen pienentämiseksi. Yhdessä muiden, rahoituskriisiin vastaamiseksi toteutettujen perinteisestä poikkeavien rahapoliittisten toimien kanssa (niitä on toteutettu aiemminkin) tämä merkitsee käännekohtaa EKP:n toiminnassa, vaikka toteutus onkin perussopimusten hengen mukaista ja oikeasuuntaista. Myös nämä välineet ovat kuitenkin luonteeltaan teknisiä, eivätkä ne ratkaise kaikkia ongelmia vaan antavat hallituksille ja EU:lle aikaa ryhtyä tarvittaviin toimiin.
6.5 EKP
6.5.1 |
EKP:n ”tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta”. Tehtävänsä täyttämiseksi sen on säilytettävä poliittinen riippumattomuus, eli se ei ”pyydä eikä ota ohjeita” hallituksilta tai EU:lta. Tällainen asema on oikea, vaikka perussopimuksissa osoitetaan neuvoston tehtäväksi solmia sopimuksia euron ja kolmansien valtioiden valuuttojen välisistä valuuttakursseista (15). Mikäli tällaisia sopimuksia ei ole, EKP:n tulisi – kuten myös mahdollisten sopimusten väliaikoina – katsoa valuuttakurssipolitiikan kuuluvan omalle vastuulleen. EKP:llä on myös toissijaisia tavoitteita, kuten rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen, vaikka sen kriisinaikaiset toimet liittyvät ensisijaiseen tavoitteeseen, koska ne kytkeytyvät suurelta osin tarpeeseen palauttaa tehokas rahapolitiikan välitysmekanismi ja pitää siten yllä rahoitusjärjestelmän vakautta kaikissa euromaissa. |
6.5.2 |
Hintakehityksen osalta tulee muistaa esiin nouseva kysymys siitä, onko oikein, että Maastrichtin inflaatiokriteeri perustuu EU:n eikä euroalueen kolmen menestyksekkäimmän maan keskimääräiseen inflaatioon. |
6.5.3 |
Yleisesti ottaen EKP:n mandaatti on suppeampi muihin keskuspankkeihin verrattuna. Ensinnäkään EKP:n tehtäviin ei kuulu tukea kasvua ja työllisyyttä, kuten Yhdysvaltain keskuspankilla, vaikka niiden rahapolitiikat muistuttavat toisiaan. Yhdysvaltojen (jolla on keskitetty verotusjärjestelmä) ja EU:n välillä on kuitenkin merkittäviä eroja finanssipolitiikan toteuttamisessa. Lisäksi EKP:n rooli hätärahoittajana (lender of last resort) rajoittuu nykyisin pankkijärjestelmään eikä ulotu hallituksiin (EU:n hallintoon), kuten kansallisissa yhteyksissä. Tämä tulisi mahdollistaa täysimittaisen Emun yhteydessä. Lisäksi EKP:n harjoittamaa yhtenäistä rahapolitiikkaa vaikeuttavat talouden erot ja epätasapaino alueen eri maiden välillä, koska EU ei ole ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. |
6.5.4 |
On kuitenkin myönteistä, että EKP on julistanut euron peruuttamattomaksi euroalueen ”yhtenäisyyden” periaatteen nojalla. Kuten olemme nähneet, se on saattanut tämän ansiosta tiukan vastakkainasettelun jälkeen ryhtyä toimiin eri maiden velkojen korkoerojen (spread) kaventamiseksi mahdollistamalla joukkovelkakirjojen ostamisen jälkimarkkinoilla. Tällainen toimenpide edellyttää talouskasvun elvyttämisen ohella ja yksittäisten maiden velkaohjelmien lisäksi myös eurooppalaista ohjelmaa velkaantumisen vähentämiseksi (16). |
6.5.5 |
Näin voidaan ainakin vähentää kilpailun vääristymistä velan ja investointien rahoitukseen sovellettavien korkojen takia: vielä nykyään tästä aiheutuu rahoitukseen eroja, jotka lisäävät entisestään mm. maksutaseiden epätasapainoa. |
6.5.6 |
ETSK katsoo myös, että on pohdittava uudelleen kysymystä EKP:n ja EU:n asettamista ehdoista. Ei ole hyväksyttävää antaa pankeille likviditeettiä hyvin alhaisin koroin asettamatta minkäänlaisia ehtoja esimerkiksi varojen kohdistamiselle. Ainakin osa varoista olisi ohjattava investointeihin. Sen sijaan valtioille asetetaan hyvin tiukkoja ehtoja EKP:n ostaessa julkiseen velkaan liittyviä joukkovelkakirjoja (OMT) – tosin kysymys on kahdesta eri asiasta. Ehtoja perustellaan lähinnä sillä, että on noudatettava ”markkinoiden” logiikkaa. Nämä ovat turmeltuneet ja häikäilemättömät, anonyymit ja erittäin nopealiikkeiset ja muistuttavat hyvin vähän oikeita markkinoita (17). EU ei voi mennä mukaan tähän peliin, jossa kansalaisiin ja yrityksiin sovelletaan tiukkoja ja ankaria kriisitoimia kun taas sijoittajiin/keinottelijoihin, jotka piiloutuvat liikepankkien ja kansainvälisten sijoitusrahastojen taakse, suhtaudutaan neutraalisti. Ainoastaan EKP:n pääjohtaja on toiminut päättäväisesti ja puolustanut euroa hyökkäyksen kriittisimpinä hetkinä. |
6.5.7 |
EKP:n olisi kuitenkin voitava tukea oikeudenmukaisesti eri maiden taloutta olemassa olevien vääristymien ja epätasapainotilanteiden vähentämiseksi jo nykyisten välineiden avulla, kunnes mandaattia laajennetaan nykyisestä ja EU:n poliittinen vaje saadaan kurottua umpeen. EKP voisi esimerkiksi piristää pankkien välisiä markkinoita eräissä euroalueen maissa soveltamalla negatiivisia korkoja yön yli -talletuksiin. |
6.5.8 |
ETSK on kuitenkin vakuuttunut siitä, että velkakysymys tulee ratkaista välittömästi komitean tekemän ehdotuksen mukaisesti (18) ja että EKP:n ja neuvoston toimet ovat keskeisiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
6.5.9 |
Komitea katsoo, että EKP:n päätöksenteon avoimuutta tulee lisätä. Voitaisiin esimerkiksi julkaista EKP:n neuvoston äänestystulokset, jotta rahaliiton jäsenvaltioiden keskuspankkien johtajien vastuuvelvollisuus korostuisi. Se rohkaisisi heitä tekemään päätöksiä enemmän euroalueen yleisen taloudellisen tilanteen perusteella kuin edustamansa kansantalouden tapahtumien perusteella. |
6.5.10 |
Toinen ongelma, joka on syytä pitää mielessä, liittyy EKP:n neuvostossa sovellettavaan äänestysjärjestelmään (19) ja erityisesti jäsenvaltioiden äänivallan ja rahoitusosuuden väliseen epäsuhtaan. Ongelma on jo noussut esiin Euroopan vakausmekanismiin (EVM) sisältyvän maksujärjestelmän yhteydessä ja saattaa toistua tulevaisuudessa esimerkiksi pankkiunionin puitteissa. |
7. EU:n talouden tulevaisuus: taloudellinen ja sosiaalinen unioni – kasvua ja työllisyyttä
7.1 |
ETSK:n mielestä nyt tarvitaan ympäristömyönteisiin ja sosiaalisiin investointeihin perustuvaa talouden elvytystä (20). Se on vakuuttunut, ettei pelkällä vakaudella voida taata elpymistä, sillä se riippuu sekä yritysten että kuluttajien luottamuksesta. Kun otetaan huomioon yksityisen sektorin vaatimattomat odotukset ja käyttämättömät resurssit, yritykset eivät voi laskea nykyisistä investoinneista saatavien tulevien tuottojen varaan. Jos kansalaisilla ei puolestaan ole varmuutta työpaikan säilymisestä tai löytymisestä, he mieluiten säästävät tai pienentävät velkojaan rahan käyttämisen sijasta. Entistä korkeampi työttömyysaste vain lisää sellaisten ihmisten määrää, joilla ei ole mahdollisuutta kuluttaa. |
7.2 |
Sen vuoksi yritysten ja kansalaisten luottamuksen edistämiseksi on toteutettava investointilähtöistä elvytystä Yhdysvaltojen toteuttamien lainsäädännöllisten uudistusten (New Deal) tapaan (21). EIP:n asettamat ehdot ovat tässä asiassa keskeiset. Niitä on sovellettu jo Amsterdamin erityistoimintaohjelmasta (1997) lähtien tavoitteena edistää yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä terveydenhoidon, koulutuksen, kaupunkialueiden uudistamisen, ympäristön sekä Euroopan laajuisten verkkojen aloilla. |
7.3 |
Tämä tavoite voidaan saavuttaa palauttamalla kiertoon maailmanlaajuiset säästöylijäämät, kuten kohdassa 5.3 esitetään. Eräät sijoitusrahastot etsivätkin pitkäaikaisia sijoituskohteita muualla maailmassa kertyneille säästöylijäämille. Tästä on molemminpuolista etua unionin ulkopuolisten maiden sijoittajille ja Euroopan taloudelle. Molemmilla Euroopan investointipankki -ryhmän ”sisarlaitoksilla” eli Euroopan investointipankilla ja Euroopan investointirahastolla (EIR) voi olla tässä yhteydessä keskeinen rooli. |
7.4 |
Sen vuoksi EIP:n merkityn pääoman korottaminen on myönteinen aloite. Myös hankejoukkolainoilla voi olla tärkeä merkitys talouden elvyttämisessä. On kuitenkin hyvä kutsua maailmanlaajuisten ylijäämien hyödyntämistä EU:n investointeihin eurobondeiksi (Eurobond), vaikka markkinoilla todennäköisesti käytetään lyhennettyä muotoa € bond. Eräiden maiden tiedetään vastustavan eurobondeja, mutta se johtuu virheellisestä oletuksesta, sillä kasvun tukemiselle välttämättömät eurobondit sekoitetaan unionibondeihin, jotka on tarkoitettu velan hoitoon (22). |
7.5 |
EIR on alusta asti esittänyt, että se voisi laskea liikkeeseen eurooppalaisia joukkovelkakirjoja pitkäaikaisten sosiaalisten investointien rahoittamiseksi (23) korottamalla merkittyä pääomaansa nykyisestä melko alhaisesta tasosta (3 miljardia euroa), mikä ei edellyttäisi perussopimusten muuttamista (24). Yksikään euroalueen merkittävimmistä jäsenvaltioista ei sisällytä – kuten eivät muutkaan euroalueen jäsenvaltiot – EIP:ltä saatavaa rahoitusta valtionvelkaansa, ja saman pitäisi päteä myös EIR-rahoitukseen. EIR:n liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat voidaan EIP:n vastaavien velkakirjojen tavoin taata hankkeiden rahoituksesta saatavilla tuotoilla. |
7.6 |
Tuoteinnovointi ja markkinoiden luominen: Komitea katsoo myös, että unionin tulee vähentää innovointipolitiikkansa neutraaliutta. 1970-luvulla teollisuuspoliittiset toimet jäivät pois muodista sen vuoksi, että hallitukset eivät voineet suosia tiettyjä toimijoita tai kansallisia menestyjiä. Komitean mielestä nyt hyviä syitä tarkistaa tätä lähestymistapaa (25). |
7.7 |
Ensinnäkään ei ole itsestään selvää, että puuttumattomuuspolitiikan harjoittaminen olisi hyvä asia. Se on itse asiassa johtanut virheinvestointeihin rahoitusalalla. Toiseksi on käynnistettävä entistäkin määrätietoisempia aloitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kolmanneksi puiteohjelmien yhteydessä torjutaan liian paljon teknologiahankkeita ei itse sisällön vaan omien resurssien puutteen vuoksi. Ongelma voitaisiin ratkaista hyödyntämällä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun avulla rahoitettavaa eurooppalaista riskipääomarahastoa. Neljäntenä mainittakoon, että nousevat taloudet ovat kyenneet tekemään tunnetuksi useita kansallisia menestyjiä yltäen tuloksiin, jotka ansaitsevat kaiken arvostuksen (26). |
7.8 |
Investointirahoituksen, joka toteutettaisiin siirtämällä ylijäämiä eurobondeihin, olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla. Siitä saataisiin kumulatiivisia etuja makrotalouden, yhteiskunnan, työllisyyden ja politiikan kannalta, ja se osoittaisi tarpeen edistää ”vahvempaa Eurooppaa”. Tämä lähestymistapa herättää nykyään yhä enemmän skeptisyyttä äänestäjien keskuudessa ja eräiden maiden hallituksissa. |
7.9 |
Kasvu voi myös edistää vakauden vahvistamista. Noudattamalla elvytykseen tarkoitettujen eurobondien rahoituksessa EIP:n periaatetta, jonka mukaan joukkovelkakirjarahoitusta ei ole pakko ottaa huomioon valtionvelassa, helpotettaisiin valtionvelan pienentämistä ja vapautettaisiin kansallisia verotuloja alijäämien pienentämiseen tai ennallaan pitämiseen. Samalla varmistettaisiin sosiaalimenoja koskevien keskeisten budjettikohtien säilyminen. Jäsenmaiden ja Eurostatin olisi määritettävä tähän liittyen yhteiset ehdot ja kriteerit, jotta tietoja voitaisiin arvioida tasavertaisemmin ja paremmin. |
7.10 |
Huomioon ei ole myöskään otettu, että mahdollinen syrjäyttäminen (crowding out) edellyttää täystyöllisyyttä. Kun otetaan huomioon, että työttömyysaste on nyt korkea useimmissa jäsenvaltioissa, EIP:n ja EIR:n hankejoukkolainojen rahoitus – toteutettiinpa se erikseen tai yhdessä – saattaa johtaa yksityisen sektorin investointien sekä tulojen ja työpaikkojen kumuloitumiseen (crowding in), niin että investoinneilla saadaan jopa kolmeen yltäviä kerroinvaikutuksia ja myönteisiä verotuksellisia vaikutuksia, sillä näin syntyy suoria ja välillisiä verotuloja (27). |
7.11 |
Eräiden maiden – etenkin Kreikan ja Kyproksen – vaikea tilanne huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että tarkastellaan uudelleen troikan edellyttämiä lyhyen aikavälin rakenteellisia sopeutustoimia ja otetaan lukuun pitkän aikavälin näkymät, joita kyseisillä mailla on Välimeren itäosista löytyneiden valtavien, suurelta osin vielä hyödyntämättömien öljy- ja kaasuvarantojen johdosta (28). |
8. EU:n poliittinen tulevaisuus
8.1 |
ETSK on edellä todetun perusteella vakuuttunut siitä, että pelkät silloin tällöin tehtävät korjaustoimet eivät riitä EU:ssa. Unioni ei voi pitkittää Maastrichtin ajoista jatkunutta tyhjiötä ja jättää vastaamatta euroon liittyvään haasteeseen, jonka kriisi toi rajusti esiin. Kriisi nosti samalla näkyviin unionin suuret sisäiset puutteet – etenkin demokratiavajeen (29) – ja antoi Euroopan yhdentymisprosessille jälleen tarkoituksen: pitää yllä Eurooppa-aatetta. |
8.2 |
ETSK katsoo, että yhteinen raha on kestävällä pohjalla, jos euroalueen maiden taloudellisia valmiuksia (performances) onnistutaan lähentämään. Tämä edellyttää taloudellista ja poliittista sitoutumista. Tarvitaan siis poliittista unionia, jonka avulla erot saadaan hyväksyttävälle tasolle ja tarpeen tullen voidaan siirtää osa vauraudesta vahvoilta alueilta heikommille avoimen ja demokraattisen päätöksentekoprosessin ja maiden välisten uudenlaisen solidaarisuuden myötävaikutuksella (30). |
8.3 |
Vallitseva kriisi on nostamassa uudelleen esiin eurooppalaisten ”vanhat erimielisyydet”. Menneisyyteen katsomisen pahe on palannut, ja sen myötä vanhat kuvitelmat ja ennakkoluulot, joiden olisi luullut kadonneen, ovat nousseet jälleen esiin, aivan kuin tiukat säästötoimet ja velka olisivat tulosta jostakin viasta eivätkä hallitusten virheistä molemmissa asioissa. Vaikka näin on, vaikeuksissa olevat maat eivät voi sälyttää EU:lle (tai Saksalle) vastuuta niille kuuluvista asioista eivätkä kaikkein vauraimmat maat voi jättää huomiotta euron tuomia suurempia etuja, jotka ne ovat saaneet taloudellisen epätasapainon takia osin muiden kustannuksella. Sen vuoksi tarvitsemme uutta poliittista ja kulttuurista kapasiteettia ja vuoropuhelua Euroopan kansojen välillä, sillä niistä on kiistatta vastavuoroista etua, kuten saksalainen runoilija Friedrich Hölderlin (31) toi esiin jo kauan sitten, kun hän ammensi innoitusta kreikkalaisesta kulttuurista. |
8.4 |
On tehtävä laadullinen harppaus ja yhdistettävä talouden lisäksi myös politiikka ja kaikkien SUVEREENIUS. Keskustelun aiheena ei tule olla niinkään toteutettava Euroopan ”malli” vaan tarvitsemamme välineet, joiden tulee olla tehokkaita, demokraattisia ja avoimia, jotta voidaan päättää yhteisistä eduista ja saavuttaa ne sekä yhdistää Euroopan kansa eikä jakaa sitä. |
8.5 |
Samoista syistä ETSK pitää kysymystä, onko perussopimuksia muutettava vai ei, väärin asetettuna. Se riippuu luonnollisesti siitä, mitä toimia Emun täydentämiseksi tarvitaan. Suurin osa komitean esittämistä ehdotuksista (kasvu, velka jne.) voidaan kuitenkin toteuttaa perussopimuksia muuttamatta, ja muihin toimiin saattaa riittää tiiviimpi yhteistyö. Tärkeää on tavoitteen saavuttaminen eli talouden, euron ja EU:n kansalaisten hyvinvoinnin varmistaminen. Perussopimukset ovat vain väline. Tämä tulee selostaa asianmukaisesti kansalaisille, ja heidän tulee voida osallistua päätöksentekoon suoraan tai Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välityksellä. |
8.6 |
ETSK katsoo, että euroalueella on voimavarat suunnitella oma tulevaisuutensa. Tarvitaan entistä tiiviimpää politiikan yhdentämistä ja vähemmän käskytystä sekä sosiaalista markkinataloutta, jotta kasvu ja työllisyys saadaan jälleen nousuun ja voidaan toteuttaa poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen unioni. |
9. Yhdentyminen vai hajoaminen?
9.1 |
Ilman tällaista lisätointa kriisi – sellaisena kuin se on toistaiseksi koettu – saattaisi johtaa euroalueen ja näin ollen koko EU:n hajoamiseen. Ei voida harjoittaa pelkästään säästöpolitiikkaa ja esim. velan pienentämiseen tähtäävää politiikkaa, vaikka ne olisivatkin tarpeellisia, vaan on käytettävä muitakin välineitä (lisättävä kysyntää velkojamaissa) ja toimittava yhteisvastuullisesti. On saatava asianomaisten maiden kansalaiset ymmärtämään, että maiden budjettiylijäämät ovat peräisin muiden velasta ja että euroon kohdistuvat hyökkäykset eivät riipu velan tasosta (32), vaikka velkaa tuleekin pienentää. Etelän maiden kansalaisten on puolestaan kehotettava hallituksiaan järjestelemään velkoja uudelleen, hoitamaan julkista taloutta aiempaa harkitummin, tekemään lopun tuhlauksesta ja veronkierrosta, alentamaan veroja sekä lisäämään kasvua, työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä kyseisten maiden järjestelmissä ei vain muutamien uudistusten vaan entistä laajemman yhteisvastuun ja EU:hun ja EKP:hen verrattuna erilaisen talouspolitiikan avulla (33). |
9.2 |
Muuten yksikään maa ei kykene vähentämään velkaansa ja tervehdyttämään julkistalouttaan. On tarpeen höllentää säästötoimia ja muuttaa talouspolitiikkaa. Päinvastaisessa tapauksessa riskit saattavat kasvaa, minkä ymmärtämiseen saa apua historiasta (34). Tulee vahvistaa uudenlainen tulevaisuudenkuva, jossa yhdentyminen on myönteistä eikä kielteistä, vahingollista ja väkinäistä. |
9.3 |
On otettava huomioon, että Euroopassa ei ole nyt kukaan turvassa, vaaran ulottumattomissa, vaikka on syntynyt poikkeuksellinen tilanne. Eräiden maiden talouskasvu, jota myös euro on edistänyt, ja EU:n toimielinten heikkous ovat saaneet kaikkein vahvimman maan Saksan omaksumaan Euroopassa keskeisen roolin, joka on usein ristiriidassa etenkin eteläisten ”reuna-alueiden” kanssa, mutta ei pelkästään niiden. Tällainen ruokkii muiden levottomuutta (Helmut Schmidt) erityisesti Saksan roolin mieltämisen osalta. Tarvittaisiinkin toimenpiteitä käsityksen oikaisemiseksi (35). |
9.4 |
ETSK:sta vaikuttaa siltä, että Euroopassa ovat vallalla itsekkyys ja kansalliset intressit; on kuin vallitsisi ”etujen utopia”. Ekonomistinen lähestymistapa on saanut yliotteen ja sysännyt taka-alalle ne arvot, joille Eurooppa on rakennettu ja joihin sen olemassaolo perustuu; on syntymässä itsekäs Eurooppa, josta puuttuu solidaarisuus. Viimeaikaiset jännitteet ovat vaarassa johtaa kansalaisia ja hallituksia koskevaan ja vaaralliseen EU:n ”psykologiseen hajoamiseen”. Tätä riskiä tulee torjua kuuntelemalla sortumatta ylimielisyyteen ja antamalla konkreettisia vastauksia. |
9.5 |
Olemme tienhaarassa: ETSK ihmettelee, miten on mahdollista, että Euroopan unionin – maailman suurimman talouden – viivästykset ja epäilykset uhkaavat johtaa kuolemaan Kreikan, joka on eurooppalaisten periaatteiden äiti ja taloudeltaan pikkuruinen (36). Kansalaisilta ja yrityksiltä vaaditaan uhrauksia ilman, että samaan aikaan laadittaisiin tukisuunnitelma kasvun – velkojen takaisinmaksun ainoan takeen – edistämiseksi ja suunnitelma kreikkalaisten ja eurooppalaisten vakavien sosiaalisten kärsimysten lievittämiseksi. On syytä kysyä, mikä tämä tällainen Eurooppa on. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(2) EUVL C 133, 9.5.2013, s. 44.
(3) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(4) EUVL C 44, 15.2.2013, s. 68 ja EUVL C 11, 15.1.2013, s. 34.
(5) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(6) Helmut Schmidt on todennut, että kaikki viimeaikaiset puheet ja kirjoitukset oletetusta eurokriisistä ovat pelkkää hölynpölyä.
(7) Tasot kuitenkin vaihtelivat (vuosina 2001–2006 kasvua oli keskimäärin 1,6 prosenttia), ja niissä kolmessa EU15-jäsenvaltiossa, jotka eivät ottaneet euroa käyttöön, kasvua oli 2,3 prosenttia. Samoin työttömyysaste jäi kyseisissä maissa miltei 3 prosenttia alhaisemmaksi muihin verrattuna.
(8) Helmut Schmidt on todennut, että kaikki Saksan ylijäämät ovat käytännössä muiden alijäämiä ja saatavat muiden velkoja.
(9) EUVL C 255, 22.9.2010, s. 10 ja EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(10) Martin Feldstein ja Milton Friedman ovat todenneet, että euro saattaa kärjistää rahaliiton jäsenvaltioiden välisiä poliittisia jännitteitä siihen pisteeseen, että voi puhjeta uusia, jopa sotilaallisia konflikteja.
(11) Bain & Company's Global Private Equity Report 2012.
(12) Reuters (2012). Norjan valtion sijoitusrahasto, jonka arvo on 610 miljardia Yhdysvaltain dollaria, vähentää sijoituksiaan Eurooppaan, 30. maaliskuuta 2012.
(13) http://www.upi.com/Business_News/2012/07/25/Chinas-sovereign-wealth-fund-reports-loss/UPI-38111343274421/#ixzz2AcHV3HNp
(14) EUVL C 11, 15.1.2013, s. 34.
(15) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 219 artikla.
(16) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(17) Saksan liittokansleri Angela Merkel on todennut, että markkinat eivät palvele kansalaisia vaan ovat heitä vastaan ja että tehtävämme on tuoda markkinoille ja rahatalouteen yhteisötalouden solidaarista henkeä.
(18) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(19) Eurooppa-neuvoston päätös 21. maaliskuuta 2003.
(20) Ks. Amsterdamissa vuonna 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, kohta 9, ja samana vuonna Luxemburgissa pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmät, kohdat 37–40.
(21) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(22) Ks. edellinen alaviite.
(23) Stuart Holland (1993), The European Imperative: Economic and Social Cohesion in the 1990s (”Eurooppalainen välttämättömyys: taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus 1990-luvulla”), Jacques Delorsin esipuhe, Nottingham: Spokesman Press.
(24) Euroopan investointirahaston perussäännön 2 artiklan 2 kohdan mukaan ”[r]ahasto voi harjoittaa myös ottolainaustoimintaa”. Euroopan investointirahasto on periaatteessa vahvistanut, että se voisi laskea liikkeeseen joukkolainoja pelkällä yhtiökokouksen päätöksellä ja merkityn pääoman korotuksen hyväksymisen jälkeen, kuten EIP:n tapauksessa hiljattain tehtiin. Jos EU kuitenkin päättää tunnustaa joukkolainojen liikkeeseenlaskun merkityksen sekä sosiaalisiin investointeihin perustuvan elvytyksen rahoittamisen että globaalien ylijäämien kiertoon palauttamisen kannalta, on ehdottoman tärkeää hyväksyä tällainen päätös selkeämmin. Periaatteessa hyväksynnän voisi antaa Eurooppa-neuvosto sillä perusteella, että kyseessä on unionin ”yleinen talouspoliittinen toimi” elvytyksen rahoittamiseksi, eikä yksinomaan Ecofin-neuvosto, ja tarpeen mukaan hyväksynnän perusteella voitaisiin käynnistää tiiviimpi yhteistyö, kuten äskettäin ehdotettaessa finanssitransaktioveroa, jolla saattaisi olla myös makrotaloudellista merkitystä.
(25) Philippe Aghion, Julian Boulanger ja Elie Cohen, Rethinking Industrial Policy (Teollisuuspolitiikan uudelleentarkastelu), Bruegel Policy Brief, huhtikuu 2011.
(26) The Economist (2012), The Rise of State Capitalism: The Emerging World's New Model (Valtiokapitalismin synty: nousevan talouden maiden uusi malli), erikoisreportaasi 21.–27. tammikuuta 2012.
(27) Blanchard, Blot, Creel jne., tutkimuksia ranskalaiselle taloussuhdanteita tutkivalle laitokselle (Observatoire Français des Conjonctures Économiques).
(28) Komitea ei tämän perusteella pidä hyväksyttävänä, että troikka vaatii Kreikkaa myymään ulkomaisille yhtiöille kansallisen öljy-yhtiönsä enemmistöosakkuuden, mistä se saisi vain 50 miljardin euron tuoton. Kreikkalaiset ovat oikeassa todetessaan, että toimet hyödyttävät markkinoita mutteivät kansalaisia. ETSK ehdottaakin, että Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen Kreikalta vaadittuja lyhyen aikavälin rakenteellisia sopeutustoimia ja ottamaan huomioon pitkällä aikavälillä odotettavissa olevat poikkeuksellisen suuret tulot.
(29) Jürgen Habermas on todennut, että ensimmäistä kertaa EU:n historiassa todistamme demokratian murenemista.
(30) Mario Draghi on todennut, että euroalueen maat eivät saa toimillaan vahingoittaa toisiaan.
(31) Runoilija Friedrich Hölderlin (1770–1843) kirjoitti runossaan ”Friedensfeier” (Rauhan juhla), että siitä lähtien, kun keskustelemme keskenämme, kuulemme toisiamme.
(32) Esimerkiksi Espanja, jonka velka on alhaisempi (68,5 prosenttia bkt:stä) kuin Saksan (81,2 prosenttia bkt:stä), on osoitus tästä. Eurostatin tiedot vuodelta 2011.
(33) Vuonna 1956 laaditussa Spaakin raportissa todettiin, että tehokkuudeltaan erilaisten kansantalouksien yhdentäminen saattaa syventää rakenteellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja ja että vastapainoksi on toteutettava yhteisiä rakenne-, sosiaali- ja aluepoliittisia toimia.
(34) 1933: Saksan valtakunnankanslerin Heinrich Brüningin harjoittaman deflaatiopolitiikan seuraukset vuoden 1929 kriisin jälkeen.
(35) Helmut Kohl on todennut, ettemme tarvitse saksalaista Eurooppaa vaan eurooppalaista Saksaa.
(36) 2 prosenttia EU:n bkt:stä.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/18 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä talous – kestävän kehityksen edistäminen Euroopassa” (oma-aloitteinen lausunto)
2013/C 271/03
Esittelijä: Joana AGUDO I BATALLER
Toinen esittelijä: Pedro NARRO
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 15. marraskuuta 2012 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta
Vihreä talous – kestävän kehityksen edistäminen Euroopassa.
Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 108 puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK pitää osallistavan vihreän talouden kehittämistä merkittävimpänä haasteena, johon EU:n on vastattava lähivuosina, mikäli se haluaa olla globaali talousvalta. Rio+20-konferenssissa EU painotti vihreää taloutta yhtenä kestävän kehityksen muotona. Nyt EU:n on aika toimia. Siksi tarvitaan talouskehitysmalli, jossa priorisoidaan julkisia investointeja ja määritellään asianmukaisesti yksityisiä investointeja koskevat kannustimet, kun kyse on ”vihreistä” infrastruktuureista sekä ”vihreästä” tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnasta. Tavoitteena on yhtäältä vauhdittaa tuotantotoimintaa, jotta nykyinen taantuma taltutettaisiin nopeasti, ja toisaalta toteuttaa taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta johtoasemasta käsin siirtyminen kohti tätä kolmatta teollista vallankumousta. |
1.2 |
ETSK:n mielestä tuotanto- ja kulutustapaan tehtävät syvälliset ja välttämättömät muutokset edellyttävät ensisijaisesti sitä, että kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan tähän osallistavaan vihreään talouteen siirtymisen prosessiin kaikilla tasoilla, erityisesti sektori- ja alueellisella (unioni-, jäsenvaltio- ja alue-) tasolla. Tarvitaan osallistumista edistävää johtamista tämän muutoksen synnyttämän vastustuksen ja sen aiheuttamien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Nimenomaan osallistuminen mahdollistaa edistymisen taloudellisissa, sosiaalisissa ja ekologisissa näkökohdissa kestävällä tavalla. |
1.3 |
ETSK toteaa huolestuneena, että ekologisia verokannustimia on vähennetty viime vuosina merkittävästi sellaisten finanssipoliittisten säästötoimien johdosta, joilla on dramaattinen taloudellista toimintaa supistava ja työpaikkoja vähentävä vaikutus. IMF on myöntänyt, että näiden politiikkojen todellinen supistava vaikutus tuotannolliseen toimintaan on ollut paljon suurempi kuin mitä tähän mennessä on arvioitu. |
1.4 |
ETSK painottaa, että osallistavaa vihreää taloutta kehittämällä mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen lisääntyvät. Vihreiksi työpaikoiksi ei ymmärretä yksinomaan työpaikkoja, jotka liittyvät tiettyihin uusiin kehittyviin aloihin, vaan kaikki ne työpaikat, joita syntyy kaikilla aloilla tuotantoprosessien ja tuotteiden ”vihertymisen” seurauksena. Asianmukainen siirtyminen kohti vihreää taloutta edellyttää aktiivisia työllisyystoimenpiteitä, joilla taataan kunnollisten työpaikkojen luominen, työssäkäyville työntekijöille suunnattu ammatillinen koulutus ja jatkokoulutus mukaan luettuina. Naisten ja nuorten työllistyminen näille aloille on tämäntyyppisen kasvun kannalta keskeinen tekijä. |
1.5 |
ETSK pitää työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen perustuvaa teollisuuspolitiikkaa välttämättömänä toimenpiteiden koordinoimiseksi teknologisen innovoinnin alalla ja muutosten vauhdittamiseksi tuotantoinfrastruktuureissa monilla eurooppalaisilla aloilla, joihin vähähiilisen ja resurssitehokkaan talouden luominen vaikuttaa. Se edellyttää myös huomattavia investointitoimia yrityksiltä. |
1.6 |
ETSK katsoo, että EU:n on sisällytettävä kestävän kehityksen strategian tavoitteet kaikkiin politiikkoihinsa, ennen kaikkea Eurooppa 2020 -strategiaan sekä sen seitsemään lippulaivahankkeeseen. EU:n eri strategioiden on oltava keskenään johdonmukaisia, ja komission jäsenten on puhuttava tästä aiheesta yhdellä äänellä. Aivan erityisesti komission pitää käyttää Eurooppa 2020 -strategian puoliväliarviointia hyväkseen lujittaakseen kestävän kehityksen elementtejä siinä ja yhdentääkseen sen jäännöksettömästi kestävää kehitystä koskevan Euroopan unionin strategian kanssa. On määriteltävä ja sovellettava indikaattoreita, jotka liittyvät kasvun laatuun ja mahdollistavan kasvun seurannan ja arvioinnin. |
1.7 |
ETSK korostaa merkittävää roolia, joka EU-ohjausjaksolla ja vuosittaisella kasvuselvityksellä voi ja tulee olla kestävän kehityksen politiikkojen seurannan varmistamiseksi. ETSK katsoo, että ympäristön kannalta haitalliset tuet on poistettava, ja pitää ympäristöverotuksen lisäämistä koskevia jäsenvaltiokohtaisia suosituksia sekä jäte- ja vesihuoltoa ja kierrätyksen parantamista koskevia suosituksia välttämättöminä. Jäsenvaltioiden tulisi osoittaa näillä aloilla nykyistä suurempaa kunnianhimoa ja pyrkiä laaja-alaisempiin tavoitteisiin. |
1.8 |
ETSK ilmaisee huolensa siitä, että EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 sisältyy merkittävä ristiriita: eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat talouden alat (asuminen, energia, teollisuus ja liikenne) eivät ole niitä, minne osoitetaan eniten EU:n varoja, jotta helpotettaisiin niiden vihreään talouteen siirtymisen prosessia. Siksi on erittäin tärkeää lisätä tätä rahoitusta huomattavasti ja varmistaa, että se käytetään vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. |
1.9 |
ETSK katsoo, että on erityisen tärkeää edetä ympäristöverotuksen alalla, mukaan lukien verokannustimet yrityksille, jotka perustavat uudelleeninvestointeihin tarkoitettuja rahastoja ilmastonmuutoksen torjumista varten, edellyttäen, että niitä hallinnoidaan yhteisesti työntekijöiden kanssa. |
1.10 |
EU:n kauppapolitiikan osalta ETSK katsoo, että teollisen toiminnan siirtymiseen liittyvien riskien välttämiseksi tulisi harkita hiilidioksidiverotusta vastaavien tuontitullien asettamista maille, jotka eivät hyväksy päästöjen vähentämistä koskevia kansainvälisiä sopimuksia. |
2. Johdanto
2.1 |
Vuonna 2011 OECD ja UNEP laativat kumpikin kattavat raportit vihreästä taloudesta, ILO käynnisti ohjelman ”Vihreät työpaikat”, ja yksi vuonna 2012 järjestetyn Rio+20-konferenssin pääaiheista oli ”Vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen politiikkakehyksessä”. |
2.2 |
Vuonna 2006 EU:ssa uudistettiin kestävän kehityksen strategia, ja vuonna 2009 otettiin käyttöön EU:n ilmastonmuutos- ja energiapaketti, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosenttia, nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin ja parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (1). EU:n tulee pyrkiä yhä merkittävämpiin vähennyksiin vuosiin 2025 ja 2030 mennessä. Vuonna 2011 komissio hyväksyi lippulaivahankkeet ”Resurssitehokas Eurooppa” (2), ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (3), ”Luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” ja ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (4). |
2.3 |
ETSK on aina kannattanut ajatusta talouden viherryttämisestä, joka on yksi keino edistää kestävää kehitystä. Komitea katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ehdotukset siirtymisestä kohti osallistavaa vihreää taloutta on asetettava etusijalle EU:n ja jäsenvaltioiden politiikassa, ja korostaa erityisesti, että kaikkien työmarkkinaosapuolten on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Useissa komitean lausunnoissa onkin käsitelty tähän kysymykseen liittyviä eri näkökohtia ja komission esittämiä ehdotuksia. ETSK on korostanut, että vihreän talouden ja hallinnoinnin kehittämistä ei voida erottaa kestävän tuotannon, työllisyyden ja kulutuksen edistämisestä eikä naisten ja miesten tasa-arvoon tähtäävästä strategiasta tai EU:n ilmastonmuutostoimien paketista. |
3. Vihreä talous
3.1 |
Osallistavassa vihreässä taloudessa on löydettävä tasapaino taloudellisen vaurauden, tiiviimmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä luonnonvarojen entistä paremman säästämisen ja järkevämmän käytön välillä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Siinä pyritään tuotannon dematerialistamiseen, toisin sanoen irrottamaan talouskasvu luonnonvarojen käytöstä, saastumisesta ja jätteiden syntymisestä. |
3.2 |
ILO:n mukaan vihreät työpaikat ovat työpaikkoja, joiden avulla yritysten ja taloudenalojen ympäristövaikutukset voidaan vähentää kestäväpohjaiselle tasolle ja jotka osaltaan auttavat vähentämään energian, raaka-aineiden ja veden kulutusta, luopumaan hiilitaloudesta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. ”Vihreän työpaikan” käsite on varsin dynaaminen, sillä ”vihreitä työpaikkoja” ja ”ei-vihreitä työpaikkoja” erottava jakolinja riippuu teknologisen innovoinnin prosesseista. Vihreitä työpaikkoja eivät näin ollen ole ainoastaan työpaikat, jotka liittyvät tiettyihin uusiin kehittyviin aloihin, vaan kaikki ne työpaikat, joita syntyy kaikilla aloilla tuotantoprosessien ja tuotteiden ”vihertymisen” seurauksena. |
3.3 |
Vihreän talouden kehityksen määräävät kaksi keskeistä tekijää, joista toinen liittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviin politiikkoihin ja toinen kehittyvien maiden käymään kovenevaan kilpailuun yhä niukemmista ja kalliimmista resursseista. |
3.4 |
Vihreässä taloudessa ei ole kyse pelkästä kehittyvien alojen ja toisten, perinteisempien alojen välisestä alakohtaisesta mukauttamisesta (jossa lähtökohtana on teknologinen sysäys kohti vähähiilistä taloutta). Se käsittää myös tuotanto- ja kulutustapojen ekologisen nykyaikaistamisen niin, että yritysten lisäarvon kasvattamista ja niiden ekologisen kestävyyden parantamista – liittyen materiaalien säästämiseen, energiatehokkuuteen, työn organisointiin sekä työntekijöiden ja yrityksen välisiin suhteisiin – koskevat tavoitteet otetaan huomioon parannettaessa kaikkien tekijöiden tuottavuutta. |
3.5 |
Viime vuosina maapallon kapasiteetin rajat ovat käyneet ilmeisiksi, kun ajatellaan sekä kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi käytettävissä olevia luonnonvaroja että maapallon kykyä ottaa vastaan jätteitä ja saasteita. |
3.6 |
Ei pidä unohtaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen: äärimmäisten sääolosuhteiden yleistyminen, ilmakehän otsoni- ja hiukkaspitoisuuksien nousu ja toksisuuden lisääntyminen yhä korkeampien lämpötilojen johdosta sekä jo kertaalleen hävitettyjen tartuntatautien leviäminen uudelleen Euroopan mantereelle. |
3.7 |
Merkittävimmissä kehittyneissä talouksissa ja suuressa osassa kehittyviä talouksia energia-, tuotanto- ja liikennerakenteen muutoksissa keskitytään lähivuosina siirtymiseen hiili-intensiivisestä taloudesta uudenlaiseen vähähiiliseen talouteen, jossa energiantuotannossa keskeinen asema on uusiutuvilla puhtailla energialähteillä, toisin sanoen energialähteillä, jotka eivät aiheuta kasvihuonekaasuja eivätkä muita vaarallisia jäämiä. |
3.8 |
Tämä syvällekäyvä tuotantorakenteiden muutos, jota jotkut kutsuvat kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi, ei ole kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta neutraali etenkään niitä maita ajatellen, jotka ovat energian ja raaka-aineiden nettotuojia, kuten valtaosa EU:n jäsenvaltioista. Siksi jo vuodesta 2009 lähtien monet OECD-maiden hallitukset ovat käynnistäneet kunnianhimoisia kannustussuunnitelmia, joissa investoinneilla vihreisiin infrastruktuureihin ja vihreään tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan on ollut keskeinen rooli. Tavoitteena on yhtäältä vauhdittaa tuotantotoimintaa, jotta nykyinen taantuma taltutettaisiin nopeasti, ja toisaalta toteuttaa johtoasemasta käsin nykyinen tuotannollinen rakenneuudistus. |
3.9 |
Monissa EU-maissa edellä mainittujen suunnitelmien rahoitusta on kuitenkin – unionin talousarvion tavoin – leikattu merkittävästi muiden muassa julkisen talouden säästötoimien johdosta. IMF:n pääekonomisti on myöntänyt, että näiden politiikkojen supistava vaikutus tuotannolliseen toimintaan on ollut paljon suurempi kuin mitä tähän saakka on arvioitu; 28 maassa toteutetun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 alkaneesta kriisistä lähtien verokerroin on 0,8:n ja 1,7:n välillä (5). |
3.10 |
Tämä vihreän talouden vauhdittamisen hidastuminen saattaa aiheuttaa valtavia ongelmia monille EU:n maille, sillä teknologinen ero kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä on nykyisin huomattavasti aiempaa kapeampi ja dynaamisempi. Ei ole taattua, että EU kokonaisuudessaan kuuluu kärkijoukkoon kehittyviä kansakuntia, joille on ominaista vähähiilinen talous. Tämä voi pitkällä aikavälillä synnyttää voimakkaita jännitteitä EU:ssa, sillä se kyseenalaistaisi kyvyn jatkaa taloudellisesti kehittyneemmän, sosiaalisesti yhtenäisemmän ja ympäristön kannalta kestävämmän yhteiskunnan rakentamista. On kuitenkin aiheellista korostaa, että EU:lla on vahva teknologinen ja tuotannollinen johtoasema useilla teollisuusaloilla, jotka ovat selkeästi suuntautuneet tulevaisuuteen. |
3.11 |
Kehitettäessä vihreää taloutta tarvittavin investoinnein ja kannustimin lisääntyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja EU:ssa. Ei voida unohtaa nykyisiä tuotantoaloja, jotka ovat nykyisin EU-maiden talouden perusta. Monista työpaikoista teollisuudenaloilla, joita pidetään nykyisin hyvin saastuttavina, tulee vihreitä työpaikkoja, mikäli kyseisillä aloilla ryhdytään toimenpiteisiin, joiden avulla ne voivat parantaa energiatehokkuuttaan sekä vähentää raaka-aineiden kulutusta ja syntyviä saasteita. Muutamia esimerkkejä: maantieliikenteen alalla yritykset, jotka kehittävät ja valmistavat sähkö- ja hybridiajoneuvoja sekä julkiseen liikenteeseen tarkoitettuja ajoneuvoja; rakennustekniset alat, joilla rakennetaan suurnopeusjunaratoja, jotka mahdollistavat merkittävän energiasäästön matkustajaa kohti lentokoneeseen tai tavanomaiseen junaan verrattuna, sekä rakennusalan toimijat, jotka ovat erikoistuneet energiankulutukseltaan liian tehottomien asuntojen energiasaneerauksiin. Tämän on tapahduttava kehittämällä ja vahvistamalla työmarkkinavuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolien välisiä yhteisneuvotteluja sekä työehtosopimusneuvotteluja siten, että lopputulos on myönteinen työpaikkojen (määrä ja laatu) ja tasapuolisuuden (työolot ja palkat) osalta. Kuitenkin vain kahdeksalla EU-maalla on virallinen määritelmä vihreille työpaikoille. Tämä johtaa toisistaan poikkeaviin arvioihin monenlaatuisten eri määritelmien ja menetelmien johdosta. |
4. Kansalaisyhteiskunnan yhteistyö asianmukaisessa siirtymisessä kohti vihreää taloutta, jossa teknologinen innovointi on yritysten kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva tekijä
4.1 |
Tämän kolmannen teollisen vallankumouksen yksi ehdottomasti uusi ominaispiirre on tuotannontekijöiden saavuttama kehitystaso sekä kansalaisyhteiskunnan huomattava valveutuneisuus ja aikaansaama paine kestävyysajattelua ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä. Euroopassa nimenomaan ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden voimakas kehittyminen mahdollistaa sen, että edessä olevilla muutoksilla luodaan talous, joka palvelee paremmin hallinnoitavaa sekä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää kehitystä. Tämä ei tullut kyseeseen aiemmissa prosesseissa, joissa yksittäisten yritysten tasolla tehdyt päätökset määräsivät täysin teknologiset ja tuotannolliset muutokset. |
4.2 |
Kesäkuussa 2009 hyväksytyssä kansainvälisessä työllisyyssopimuksessa ILO korostaa, että työmarkkinavuoropuhelu on mittaamattoman arvokas mekanismi, jonka avulla laaditaan kansallisiin painopisteisiin mukautettuja politiikkoja. Se tarjoaa vankan lähtökohdan työnantajien ja työntekijöiden sitouttamiseksi sellaisiin yhteisiin toimiin valtiovallan kanssa, jotka ovat välttämättömiä kriisin voittamiseksi ja kestäväpohjaisen elpymisen edistämiseksi. Työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen perustuva teollisuuspolitiikka on välttämätön toimien koordinoimiseksi teknologisen innovoinnin alalla ja tuotantoinfrastruktuurien muutosten vauhdittamiseksi monilla eurooppalaisilla aloilla, joihin siirtyminen kohti vähähiilistä ja entistä resurssitehokkaampaa eurooppalaista taloutta vaikuttaa. |
4.3 |
Teknologinen innovointi on olennainen osa vihreää taloutta. Siksi talouden vihertämistä edistävät toimialat, yritykset ja teknologiat saavat enemmän julkista ja yksityistä rahoitustukea, sillä ne lisäävät Euroopan talouden yleistä kilpailukykyä. Tähän liittyen Deutsche Bank on yksityisten investointien kohdentamiseksi määritellyt seuraavat alat ensisijaisiksi ilmastonmuutoksen kannalta:
|
4.4 |
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää eurooppalaisten pk-yritysten vaikeuksiin saada riittävää rahoitusta tarvittavien investointien tekemiseksi ekoinnovoinnin alalla. |
4.5 |
Jotta innovoinnista tulisi todellinen kilpailutekijä, yritysten organisaatiomallissa on otettava huomioon käytännöt, joilla kannustetaan työntekijöiden osallistumiseen. Sen hyödyntäminen, että työntekijät osallistuvat työn organisointiin ja yritystoiminnan suunnitteluun, on tekijä, jolla selkeästi edistetään innovointia ja mahdollistetaan tuottavuuden lisääminen. Tältä osin haasteena on uudistaa työmarkkinasuhteiden ja työehtosopimusneuvotteluiden järjestelmä sekä niiden suhde yrityshallintoon. |
4.6 |
Työtekijöiden osallistuminen yrityksissä on yksi keskeisistä osatekijöistä, jolla edistetään Euroopan teknologista johtoasemaa monilla aloilla ja autetaan sitä säilyttämään vientikapasiteettinsa. Sitä ei voida tarkastella yksinomaan aikaansaadun vaurauden jakamisen näkökulmasta, sillä se on itsessään vaurauden luomisen kannalta ratkaiseva tekijä, minkä yritykset itse myöntävät (6). Innovointivaikeudet johtuvat suurelta osin ennen kaikkea jäykistä organisaatiorakenteista, joissa työntekijä nähdään pelkkänä välineenä. |
5. Vihreä talous EU:n politiikoissa
5.1 |
Rio+20-konferenssissa EU ajoi sellaista osallistavaa vihreää taloutta, joka mahdollistaisi etenemisen kohti kestävää kehitystä. Komission tavoitteena on edistää kestävää ja osallistavaa kasvua sisällyttämällä talouden viherryttäminen keskeiselle sijalle Rio+20-prosessiin liittyviä jatkotoimiaan. Varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan ehdottoman tärkeän osallistumisen tähän prosessiin hallitusten on kehitettävä työmarkkinavuoropuhelua. |
5.2 |
Auttaakseen resurssitehokasta Eurooppaa koskevan lippulaivahankkeen ja etenemissuunnitelman toteuttamisessa komissio perusti vuonna 2012 Euroopan energiatehokkuusfoorumin, joka laatii vihreään talouteen siirtymistä silmällä pitäen konkreettisia ehdotuksia seuraavilla aloilla: ”uusiutuviin energialähteisiin investoinnin perusedellytykset”, ”tavoitteiden asettaminen ja edistymisen mittaaminen” – tältä osin on luotava luotettava indikaattorijärjestelmä, jossa bkt:n lisäksi otetaan huomioon muita tekijöitä ja joka osoittaa politiikkojen tulokset asianomaisilla aloilla ja koko yhteiskunnassa (kilpailukyvyn kehittyminen, työntekijöiden työolojen paraneminen, kierrätysprosentti, energiatehokkuus ja resurssien hyödyntäminen, uusiutuvien energialähteiden osuus, saastumisen vähentäminen) – sekä ”kierrätystalous/talouden viherryttäminen”. Foorumi esittelee välikertomuksen vuonna 2013 ja loppukertomuksen vuonna 2014. |
5.3 |
Erityisen tärkeää on edetä ympäristöverotuksessa sekä monissa EU:n maissa fossiilisten polttoaineiden osalta myönnettyjen mittavien tukien vähentämisessä, sillä monien tuotteiden ja palveluiden hinnat eivät heijasta asianmukaisesti tuotannon kokonaiskustannuksia siitä syystä, että saastumisen kustannukset on ulkoistettu. Vapaaehtoiset ympäristömerkintätoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi erityisesti nykyisenkaltaisessa kriisitilanteessa, jossa yhä useammille kuluttajille oleellista on tuotteen hinta eikä sen ekologinen laatu. Jotta ympäristöveropolitiikasta saavutettaisiin laaja-alainen yhteiskunnallinen yhteisymmärrys, on otettava huomioon sen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn sekä sen sosiaaliset seuraukset kansalaisten kannalta niin kutsuttua ”energiaköyhyyttä” silmällä pitäen ja laadittava täydentäviä politiikkoja (teollisuus-, kauppa- sekä heikoimmassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja tukipolitiikkoja), joilla vaikutuksia lievitetään. Olisi niin ikään edistettävä verokannustimia, jotta yritysvoitot investoidaan uudelleen hiilidioksidipäästöjen ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen (ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä uudelleeninvestointeja varten perustettujen rahastojen kautta), edellyttäen, että niitä hallinnoidaan yrityksissä yhteisesti työntekijöiden kanssa. |
5.4 |
Komissio on hyväksynyt ehdotuksensa seitsemänneksi ympäristötoimintaohjelmaksi, jossa vahvistetaan ympäristöpolitiikan panos siirtymisessä kohti vihreää taloutta. Parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä ohjelma, ja ETSK on antanut oman panoksensa laatimalla asiasta erillisen lausunnon (7). EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 sisältyy kuitenkin merkittävä ristiriita: EU:n varoja ei investoida eniten niille talouden aloille, joilla hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat (asuminen, energia, teollisuus ja liikenne). |
5.5 |
EU:n kauppapolitiikan osalta on otettava huomioon, että hiiliverotuksen korottamisen tulisi velvoittaa – yritystoiminnan siirtymisen riskin vähentämiseksi – asettamaan vastaavanlaiset tuontitullit maille, jotka eivät hyväksy päästöjen vähentämistä koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Vaikka hiilimaksut merkitsevät vapaakaupan rajoittamista, kansainvälinen yhteisö on sen jo hyväksynyt toisissa yhteyksissä. Esimerkiksi otsonikerroksen suojelemiseksi laadittuun Montrealin pöytäkirjaan sisältyy mahdollisuus ottaa käyttöön kaupan rajoituksia pöytäkirjan noudattamisen vahvistamiseksi, sillä vapaakauppa ei ole päämäärä sinänsä vaan keino luoda vaurautta kestävällä tavalla. Ei ole epäilystäkään siitä, että on tärkeämpää estää ilmastonmuutoksesta aiheutuva globaali katastrofi kuin pitää maailmanmarkkinat avoinna tuotteille, jotka aiheuttavat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. |
Bryssel 23. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Ks. tiivistelmä asiakirjassa COM(2011) 21 final, liite 1, ja osoitteessa http://ec.europa.eu/clima/policies/package/index_en.htm
(2) COM(2011) 21 final.
(3) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0112:FIN:FI:PDF
(4) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0571:FIN:FI:PDF
(5) IMF Working Paper/13/1. Growth Forecast Errors and Fiscal Multipliers (laatijat: Olivier Blanchard ja Daniel Leigh), tammikuu 2013.
(6) Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön EPOC-hanke.
(7) 20. maaliskuuta 2013 annettu ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n 7. ympäristöalan toimintaohjelma”, EUVL. C 161, 6.6.2013, s. 77-81.
III Valmistavat säädökset
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
490. täysistunto 22. ja 23. toukokuuta 2013
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/23 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto – Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus”
COM(2012) 777/2 final
2013/C 271/04
Esittelijä: Carmelo CEDRONE
Euroopan komissio päätti 19. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto – Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus
COM(2012) 777 final/2.
Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 149 ääntä puolesta ja 12 vastaan 25:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja ehdotukset
1.1 |
Komission tiedonanto tarjoaa tärkeän panoksen EU:sta käytävän, äärimmäisen tärkeän keskustelun käynnistämistä varten ja merkitsee huomattavaa askelta eteenpäin verrattuna aikaisempiin Emuun liittyviin menettelyihin ja sisältöihin. Lisäksi se antaa ensimmäistä kertaa osviittaa unionin kansainvälisestä roolista ja poliittisesta tulevaisuudesta. ETSK suhtautuukin myönteisesti ehdotukseen, joka voi olla historiallinen käänne, mutta sillä ehdolla, että neuvosto löytää kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen tarvittavaa rohkeutta ja tahtoa hyväksyä ja panna täytäntöön asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta hyödyllisiä säännöksiä ja toteuttaa ehdotus nopeasti. |
1.2 |
Kaudella 2011–2012 tekemillään ehdotuksilla Eurooppa-neuvosto on käynnistänyt merkittävän ja jäsennellyn eurooppalaisen hallintotavan uudistuksen liiallisen makrotaloudellisen epätasapainon valvonnan, finanssipoliittisten sääntöjen vahvistamisen sekä euromaiden talouspolitiikkojen koordinoinnin alalla. EKP:n äskettäin päättämät tavanomaisesta poikkeavat toimet, jotka koskevat vaikeuksissa olevien valtioiden velkakirjojen ostamista tietyin ehdoin mutta rajoittamattomasti, yhteisen valvontamekanismin luominen, jonka tarkoituksena on varmistaa vakavaraisuuden tiukka ja puolueeton valvonta ja rikkoa valtioiden ja pankkien välinen yhteys, sekä pankkien likvidaatiota koskevat säännöt ovat tarpeellisia välineitä Emun vakauden varmistamiseksi. |
1.3 |
ETSK kannattaa komission tiedonannossa esitettyä euroalueen vahvistamiseen tähtäävää strategiaa, jonka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy vahvisti hiljattain (Kohti todellista raha- ja talousliittoa), mutta katsoo kuitenkin, ettei se riitä takaamaan sitä, että jäsenvaltiot, kansalaiset ja yritykset saavat täyden hyödyn Emusta, kuten viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden tapahtumat ovat osoittaneet. Neuvostolla on Maastrichtin sopimuksesta johtuvia poliittisia tehtäviä, jotka rajoittivat vakavasti kyseisellä sopimuksella luotua Emua. Sen vuoksi komissio esittääkin nyt hahmotelman tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi. |
1.4 |
Jotta Emua voitaisiin vakauttaa ja euroalueen maiden talouden ja työllisyyden kasvu voitaisiin varmistaa, tarvitaan välittömästi ja samanaikaisesti – eikä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä – tehokkaampia toimia, kuten kasvusuunnitelma ja vahvemmat mekanismit taloudellista yhdentymistä varten, jotka neuvoston on toteutettava. Tarvitaan siis yhdistelmä mikro- ja makrotalouspolitiikkoja, vahvaa sitoutumista sekä solidaarisuutta, luottamusta ja osallisuuden tunnetta sekä jäsenvaltioissa että jäsenvaltioiden ja EU:n välillä. Ei pidä myöskään unohtaa, että kyseessä olevien toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena tulee olla kaikkien ihmisten hyvinvointi. |
1.5 |
Vaikka ETSK arvostaa tiedonantoa, se toteaa, että siinäkin tapauksessa, että kaikki saataisiin toteutettua, merkittäviä vaikutuksia olisi vaikea saavuttaa erityisesti päätösmenettelyssä, koska ei ole olemassa konkreettista ehdotusta poliittisesta unionista asianmukaisen toimintaympäristön luomiseksi eurolle. Sama koskee velkaa, epäsymmetristen häiriöiden ratkaisemista, kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä (josta olisi aiheellista tehdä järjestelmällinen vaikutustenarviointi). Nämä kaikki ovat rajoituksia nykyisessä tilanteessa. |
1.6 |
ETSK muistuttaa, että komitea on jo laatinut lausuntoja suurimmasta osasta Euroopan komission nykyisiä ehdotuksia ja esittänyt ratkaisuvaihtoehtoja koskien erityisesti ehdotuksia, jotka liittyvät Emun ja EKP:n rajoituksiin, kasvuun ja valtionvelkaan (1). Komission ja neuvoston tähän asti saavuttamat edistysaskeleet luovat hyvän pohjan työskentelyn jatkamiselle tällä alalla. ETSK pitääkin myönteisenä sitä, että Euroopan komissio on päättänyt antaa tulevaisuudessa ohjeistusta näistä asioista, ja toivoo tämän tarjoavan neuvostolle tilaisuuden ryhtyä kiireesti konkreettisiin toimenpiteisiin velan ja kasvun suhteen. Näin voitaisiin tehdä todellinen laadullinen harppaus. |
1.7 |
Vaikka tiedonannossa esitetyt EU:n viimeisimmät päätökset sopivat – ainakin osittain – makrotaloudelliseen kehykseen, mikrotason ehdotukset ovat riittämättömiä tuotantoaloille, jotka ainoina kykenevät elvyttämään kasvua. Komission asiakirjalla pyritään avaamaan keskustelu Emusta eli aiheesta, joka menee paljon julkisen talouden vakauttamista ja makrotalouspolitiikkoja pidemmälle. Tarvittaisiin myös mikrotalouspolitiikkoja, esimerkiksi todellinen teollisuussopimus (industrial compact). |
1.8 |
Lisäksi komission ehdotus voisi saada enemmän kannatusta, jos Emun vakauttamiseen ja toiminnan parantamiseen tarvittavien toimien toteuttamisen eri vaiheissa viitattaisiin selvemmin tarpeeseen toteuttaa unionin politiikkoja, jotka ovat tämän linjan mukaisia, ja määriteltäisiin toteutettavaksi aiottavat toimet ja tarvittavat uudistukset, jotta myös unionin menoja voitaisiin järkeistää ja tehostaa. |
1.9 |
Komissio voi ja sen tulee osallistua kansallisten tuotanto- ja hallintojärjestelmien kilpailukyvyn lisäämiseksi välttämättömien uudistusten toteuttamiseen ottamalla käyttöön innovatiivisia toimintamenetelmiä ja kriteerejä sisämarkkinoilla, rakennerahastojen hallinnoinnissa ja tärkeimmissä yhteisissä politiikoissa. Lisäksi perustaksi tulisi ottaa EKP:n innovatiiviset toimet ja ehdottaa yhtä merkittäviä muutoksia niiden unionin politiikkojen toteuttamiseen, jotka koskevat EU:n haavoittuvimpia alueita ja aloja, kuten ETSK on usean otteeseen todennut. |
1.10 |
EKP:n tulee toimia täysmääräisesti kasvun ja työllisyyden edistäjänä ja hätärahoittajana. Euromaiden aikomus kulkea tähän suuntaan vahvistaisi osaltaan luottamusta EKP:hen ja euroon ja torjuisi spekulatiivisia hyökkäyksiä erityisesti maissa, joilla on suurimpia budjettiongelmia. |
1.11 |
Euron vakaudesta huolehtimista ei voida antaa vain EKP:n ja yhteisen rahapolitiikan vastuulle niin, että jäsenvaltioille jätetään täydellinen autonomia omien finanssi- ja budjettipolitiikkojen hoitamisessa. ETSK katsoo, että euroalueen yhteiseen talousarvioon tähtäävää finanssivakausunionia ei voida tiedonannossa esitettyyn tapaan käynnistää pitkällä aikavälillä, vaan siitä on tultava yhdessä yhteisen rahan ja yhtenäisen pankkivalvonnan kanssa toinen pilari, jolle Emun lyhyen ja keskipitkän aikavälin vakaus perustuu. Näin markkinat saadaan vakuuttuneeksi Eurooppa-hankkeen johdonmukaisuudesta. |
1.12 |
Institutionaalisten ehdotusten kohdalla Euroopan komissio on tehnyt merkittävää työtä. ETSK pitää hyödyllisenä, että asialistalle otetaan vihdoinkin institutionaaliset kysymykset, jotka ovat innovatiivisten ehdotusten, myös poliittisen unionin, perustana. Kyseessä on täysin uusi ehdotus. Komitea katsoo kuitenkin, että suurin osa ehdotuksista nojautuu nykyisiin puitteisiin ja edistys on varsin vaatimatonta, eli niillä ei ratkaista mitään, ellei neuvosto mene pidemmälle ja pidä niitä vain yllykkeinä toimille. |
1.13 |
Ehdotukset saattavat olla taas yksi välivaihe, mutta ETSK, jonka tulisi olla osa tätä prosessia, katsoo jo tehtyjen ja hyväksyttyjen ehdotusten pohjalta, että tietyissä asioissa ei ole enää osittaisen etenemisen aika, vaan tarvitaan ennemminkin laadullista harppausta sekä politiikkojen sisällössä että niiden täytäntöönpanoon tähtäävässä päätöksentekoprosessissa. Ei voida enää teeskennellä ja päätyä taas toistamaan, että tarvitaan ”oikeita” politiikkoja, ”oikea” Emu, ”oikea” poliittinen unioni jne. On toimittava päättäväisemmin ja nopeammin, nyt heti, jotta voidaan katkaista suuressa osaa EU:ta vallitseva taantuma ja jotta voidaan tarttua ratkaisematta jääneisiin ongelmiin, joita kansainvälinen finanssikriisi on pahentanut vielä entisestään. |
1.14 |
ETSK kehottaa neuvostoa toimimaan komission ehdotusten pohjalta entistä rohkeammin ja selkeämmin kunnioittaen tehtyjä sopimuksia ja esittäen vastuullisesti hyväksyttäviä ja toteutettavia ehdotuksia. Neuvoston tulisi erityisesti laajentaa enemmistöpäätöksenteko koskemaan kaikkia aiheita aina talous- ja työllisyyspolitiikasta lähtien perussopimusten muuttamista silmällä pitäen. |
1.15 |
ETSK:n ehdotukset tiivistettynä |
1.15.1 |
ETSK katsoo, että todellisen Emun toteuttamiseksi on ryhdyttävä välittömästi (ilman perussopimusten muuttamista) seuraaviin toimiin:
|
1.15.2 |
Keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä on toteutettava seuraavat toimenpiteet, joihin saatetaan tarvita perussopimusten muuttamista:
|
2. Yleisiä huomioita: kritiikkiä
2.1 |
Komitea on tietoinen, että keskustelun aiheena on yksi tämän hetken monimutkaisimmista kysymyksistä. Euroopan unioni on siirtymässä uuteen, tiiviimmän yhdentymisen vaiheeseen, ja tämä tarkoittaa rohkeita edistysaskeleita. ETSK on erittäin tyytyväinen keskustelun käynnistämiseen Emun tulevaisuudesta ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan ja toteaa, että Emun makrotaloudellinen todellisuus on tulosta mikrotaloudellisista päätöksistä. Makro- ja mikrotalouspolitiikat olisikin suunnattava kohti samoja yleisiä tavoitteita. |
2.2 |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa, jota on täydennetty 151 ja 153 artiklalla, todetaan ensisijaisesti, että unionin tulee ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, elin- ja työolojen parantamiseen ja syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset. Komitea panee hämmästyneenä merkille, että tarkasteltavana olevassa tiedonannossa ei oteta huomioon mitään näistä parametreista käsiteltäessä tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton tavoitteita. ETSK kehottaa mainitsemaan nämä tavoitteet erikseen ja katsoo lisäksi, että on varmistettava talous- ja rahapolitiikkojen sosiaaliseen tilanteeseen ja työmarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten parempi seuranta (vaikutustenarvioinnit). Komitea pitää myös aiheellisena toteuttaa toimenpiteitä, joilla voitaisiin torjua näiden politiikkojen mahdollisesti aiheuttamat kielteiset taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. |
2.3 |
Mitään komission esittämistä ehdotuksista vakaamman ja uskottavamman Emun luomiseksi ei voida itse asiassa toteuttaa (ei lyhyellä eikä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä), jos jäsenvaltiot ja erityisesti eniten talous- ja finanssikriisistä kärsivät maat eivät pääse takaisin kasvu-uralle ja ratkaise työhön liittyviä ongelmia ja työttömyyttä, joka kasvaa suuresti etenkin nuorten keskuudessa, ja jos ei saada supistettua jäsenvaltioiden välillä edelleen olevia eroja. Mitään ei myöskään saada aikaan, jos neuvosto ja euroryhmä eivät ota huomioon Euroopan komission ehdotuksia viedä eteenpäin Emun loppuunsaattamiseksi tarvittavia uudistuksia, joita on odotettu 20 vuotta, ja jos jäsenvaltiot eivät pyri etenemään päättäväisesti tähän suuntaan, jotta ne voisivat hallinnoida yhdessä osaa suvereniteettiinsa kuuluvista asioista, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. |
2.4 |
Komission päähuolena on edelleenkin jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinoinnin varmistaminen sellaisten toimien ja välineiden yhteensovitetun kokonaisuuden avulla, joilla vahvistetaan finanssipolitiikkojen ja valvontajärjestelmien lähentämistä. Näin voitaisiin helpottaa velkaantuneimpien maiden vaikeuksia rahoittaa valtionvelkaa ja noudattaa komission ehdottamia ja jäsenvaltioiden äskettäin hyväksymiä tiukkoja suunnitelmia, joilla tähdätään julkisen velan pienentämiseen ja velan saamiseen kestävälle tasolle (fiscal compact). Kansalaisten ja markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi kansallisella tasolla toteutettavien toimien tulee kuitenkin noudattaa yhteistä, eurooppalaista logiikkaa ja tuottaa kansalaisille ja yrityksille konkreettisia ja myönteisiä tuloksia. Makrotalouspolitiikkojen ja kansallisella tasolla toteutettavien mikrotalouspolitiikkojen (nuoret, työmarkkinat, sosiaaliturva jne.) tuleekin olla keskenään entistä johdonmukaisempia. |
2.5 |
Isossa osassa euromaista kasvu on ollut negatiivista viidettä vuotta, ja seuraavien vuosien ennusteet lupaavat vain erittäin pieniä parannuksia tärkeimmissä makrotalouden muuttujissa. Emun vahvistamiseen tähtäävien komission ehdotusten rinnalle tarvitaan muita kommentteja ja/tai toimenpiteitä, jotta ehdotukset voisivat olla uskottavia ja jotta Emun tulevaisuudesta voitaisiin keskustella laajasti ja yhteisesti ei pelkästään asiantuntijoiden kesken, vaan Euroopan koko kansalaisyhteiskunnan kanssa. |
2.6 |
Euromaita kehotetaan noudattamaan EU:lle antamiaan sitoumuksia ja jatkamaan myös lähivuosina tiukkaa budjettipolitiikkaa, joka voitaisiin ensi alkuun varmistaa toteuttamalla uudistuksia kansallisten talousarvioiden rakenteen järkiperäistämiseksi sekä menojen että tulojen osalta huolehtien asianmukaisesti oikeudenmukaisesta jaosta ja fiskaalisten kertoimien vaikutuksesta. Tämä mahdollistaisi sen, että saataisiin tehokkuushyötyjä, jotka eivät vaikuttaisi julkistalouden tuloksiin, supistamatta niiden alojen menoja, jotka ovat tärkeitä talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, kuten terveydenhuolto, sosiaaliturvajärjestelmät, koulutus, tutkimus, innovointi ja perusrakenteet (2). |
2.7 |
Näihin luonteeltaan kansallisiin toimenpiteisiin on kuitenkin lisättävä unionitason toimia, jotka ovat välttämättömiä talouskasvun, työllisyyden ja investointien elvyttämisen kannalta. Esimerkkeinä voidaan mainita kansallisten työmarkkinoiden toiminnan parantaminen niiden integroimiseksi euroalueeseen muun muassa makrotaloudellisen vuoropuhelun avulla (3); julkisen velan osittainen jakaminen spekuloinnin hillitsemiseksi; EIP:n ja EIR:n toteuttama eurooppalaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku kasvun rahoittamiseksi ja globaalien säästöylijäämien houkuttelemiseksi (4); mahdollisuus jättää julkisen velan ulkopuolelle joitain investointeja, joita tarvitaan suotuisan kasvukierteen käynnistämiseksi; hallitusten ja poliittisista päätöksistä unionin tasolla vastaavien tahojen entistä suurempi huomio teollisuuspolitiikkoihin. |
2.8 |
Vastuu näiden politiikkojen toteuttamisesta kuuluu jäsenvaltioiden hallituksille. Komission tulee kuitenkin varmistaa niiden toteuttaminen institutionaalisten toimivaltuuksiensa ja hallinnoimiensa EU:n budjettivarojen puitteissa. Näin se hillitsee osaltaan alueilla vielä olevaa epätasapainoa ja eroja. |
2.9 |
ETSK katsoo lisäksi, että komission analyysissä Emun historiallisista tekijöistä ei tuoda esille euron syntyyn liittyviä todellisia taloudellisia ja poliittisia rajoituksia, jotka ovat pääsyynä euron ja EU:n kriisiin. Vaikuttaa vähintään omituiselta, ettei Emua koskevassa analyysissä viitata Maastrichtin kriteereihin, rahapolitiikan ”yhtenäisyyteen” tai maiden välisiin talouden eroihin eikä esitetä arvioita näistä seikoista. Lisäksi ajatus, jonka mukaan vuoden 2008 kriisi ”johtui” vain velasta eikä EU:n ja kansallisten hallitusten poliittisesta heikkoudesta, vaikuttaa kestämättömältä erityisesti, kun otetaan huomioon, että Emun alkuajoista lähtien jäsenvaltiot ovat systemaattisesti kieltäytyneet käynnistämästä keskustelua finanssi- ja budjettipolitiikkojen koordinoinnista. |
2.10 |
Olisi tarpeen toteuttaa kiireellisesti talousunioni ja EU:n taloushallinto (samaan aikaan pankkiunionin kanssa tai ennen sitä). Komission tiedonanto luo tälle perustan. |
3. Erityishuomioita ehdotuksista: vahvuuksia ja puutteita
3.1 |
Lyhyellä aikavälillä otetaan huomioon ja määritellään seitsemän ehdotusta, joista osa on jo tuttuja, sillä ne liittyvät EU:n hiljattain hyväksymiin toimiin: EU-ohjausjaksoon, six-pack-lainsäädäntöön, two-pack-lainsäädäntöön ja EKP:n suorittamaan pankkivalvontaan. Nämä kaikki ovat tärkeitä edistysaskeleita, jotka on toteutettava täysimääräisesti asiaankuuluvan unionilainsäädännön ja neuvoston hyväksymien maakohtaisten suositusten mukaisesti. ETSK pitää seuraavia komission ehdotuksia mielenkiintoisimpina: |
3.1.1 |
Ensimmäinen on yhteisen valvontamekanismin käyttöönoton jälkeen hyväksyttävä yhteinen kriisinratkaisumekanismi vaikeuksissa olevien pankkien ongelmien ratkaisemiseksi. Innovatiivisin seikka tässä on se, että kriisinratkaisun kustannuksista vastaavat osakkeenomistajat ja velkojat: ”kaikki lisäresurssit, joita tarvitaan rakenneuudistuksen rahoittamiseen”, olisi otettava pankkialalta sen sijaan, että ne rahoitetaan veronmaksajien rahoista. (5) |
3.1.2 |
Toinen on lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto rakenteellisten uudistusten tukemiseksi euroalueen maissa. Ehdotus on hyvin yksityiskohtainen (tiedonannon liite 1), ja siinä kuvaillaan, miten välineen edellyttämät sopimukset on tarkoitus ottaa käyttöön ja miten niitä on tarkoitus noudattaa. Osallistumisastetta ja jäsenvaltioiden mahdollisesti saaman taloudellisen tuen suuruutta ei määritellä. Nämä ovat molemmat ratkaisevia tekijöitä välineen toteuttamisen kannalta. Komissio varaa kuitenkin itselleen oikeuden esittää tarkemman ehdotuksen täytäntöönpanosäännöistä (tiedonannon s. 25). ETSK:n mielestä ennen välineen toteuttamista tai vähintään samaan aikaan sen kanssa olisi tehtävä rakenteellisia uudistuksia sen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi ETSK korostaa, että lähentymis- ja kilpailukykyväline voi olla tehokas vain siinä tapauksessa, että sitä käytetään vaiheittain ja koordinoiden jäsenvaltiotasolla toteutettavien toimien ja toimenpiteiden kanssa. |
3.1.3 |
Näyttää myös siltä, että monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta pidetään rangaistuksena niille, jotka eivät noudata jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välistä sopimusta, sen sijaan, että sitä pidettäisiin kannustimena unionitasolla määriteltyjen politiikkojen toteuttamiseen. Jäsenvaltioilta edellytettävien tiukkojen makrotaloudellisten ehtojen rinnalle tulisi laatia yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa kasvu- ja kehityssuunnitelma, joka tarjoaisi uusia työllistymismahdollisuuksia erityisesti nuorille. |
3.1.4 |
EU:n ja euron roolin vahvistaminen kansainvälisten valuuttajärjestöjen ohjausjärjestelmässä ja euron ulkoisen edustuksen lujittaminen ovat komission esille tuomia tärkeitä seikkoja, jotka on mainittu myös useissa ETSK:n lausunnoissa, jotta EU:lle ja yhteiselle valuutalle voidaan antaa enemmän painoarvoa ja päätösvaltaa kansainvälisessä talouden ohjausjärjestelmässä. Komissio ei kuitenkaan erittele ehdotuksen ongelmia euroalueen sisällä ja sen ulkopuolella, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen (sekä Yhdistyneen kuningaskunnan) hallinnon nihkeä suhtautuminen euron painoarvon kasvattamiseen (ja vastaavasti dollarin painoarvon heikentämiseen) sekä euroalueen maiden välillä edelleen vallitsevat erot erityisten taloudellisten ja poliittisten etujen puolustamisessa monissa Kansainvälisen valuuttarahaston avustamissa kehitysmaissa. |
3.2 |
Keskipitkän aikavälin tärkeimpiä ehdotuksia ovat velanlunastusrahaston luominen tiukoin ehdoin moraalikadon rajoittamiseksi sekä uuden valtionlainainstrumentin luominen euroalueelle (eurobills). Nämä ehdotukset ovat olleet jo pitkään esillä EU:n keskeisten toimielinten ja jäsenvaltioiden keskustelussa. Myös ETSK on korostanut useaan otteeseen lausunnoissaan tarvetta ottaa käyttöön eurooppalaisia joukkovelkakirjoja velan osittaiseksi jakamiseksi (unionibondit). Ne olisivat lisäväline, jolla voitaisiin helpottaa velkaantuneimpien maiden valtionvelkarahoituksen saamista ja vähentää velanhoitokustannuksia. (6) |
3.2.1 |
ETSK olisikin pitänyt parempana, että komissio olisi esittänyt oman ehdotuksensa ja/tai viitannut ETSK:n aiemmin tekemiin ehdotuksiin tai EU:n talousministereiden ja muiden tahojen tekemiin ehdotuksiin, vaikka komission asiakirjassa esitettyä saksalaisen talousasiantuntijoiden neuvoston (GCEE) ehdotusta voidaankin pitää ansiokkaana. |
3.2.2 |
Korostettaessa velanlunastusrahastoa jätetään kuitenkin huomioimatta, että valtionvelan takaisinmaksupolitiikan onnistuminen riippuu suuresti ennen kaikkea tulojen kasvusta eikä niinkään julkisten menojen supistamisessa saavutetusta edistyksestä. Tämä on oikea etenemistapa, ja siihen tarvitaan keskipitkän aikavälin jaksoa paljon pidempi aika, jotta velan ja bkt:n suhde saadaan Maastrichtin sopimuksen edellyttämälle tasolle. Paras ehdotus on ehkä edelleenkin unionibondit, kuten komitea on jo yksityiskohtaisesti osoittanut (7). Ongelmana ei kuitenkaan selkeästi ole se, mitä teknistä välinettä käytetään, vaan ennemminkin se, mitä ratkaisua sovelletaan. |
3.2.3 |
Ehdotus noudattaa lisäksi kokonaisuudessaan vakaussopimuksen logiikkaa jäsenvaltioille esitettyjen vaatimusten osalta, eikä siinä ole mitään innovatiivista, mikä osoittaisi muutosta näissä toimintapolitiikoissa, joita ei voida enää jatkaa samaan suuntaan. |
3.3 |
Pitkän aikavälin näkymillä on heikompi osa komission asiakirjassa, ja niihin kuuluu Emun kehittäminen kohti täysimittaista pankki-, finanssi- ja talousunionia. ETSK kannattaa ilman muuta näitä tavoitteita sillä ehdolla, että määritellään tarvittavat keinot niiden toteuttamiseksi. ETSK kannattaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen täyttä integroimista etenkin finanssi- ja talousalalla sekä EU:n yhteistä talousarviota omine taloudellisine varoineen yhdessä unionin itsenäisen verotuskapasiteetin kanssa. |
3.3.1 |
Tiedonannossa rajoitutaan vain kuvailemaan institutionaalisia näkökohtia ja viitataan siihen, miltä pohjalta voidaan luoda talous- ja rahaliitto, joka on vahvistettu oikeudelliselta ja pääasiallisten talouspolitiikkojen ohjaamisen kannalta. Siinä ei puhuta kuitenkaan mitään makro- ja mikrotaloudellisista ehdoista, joilla tulee varmistaa ehdotusten toteutettavuus pitkällä aikavälillä. |
3.3.2 |
ETSK katsoo, että näin kunnianhimoinen tavoite voi onnistua, jos tehdään tiiviimpää yhteistyötä, joka tähtää poliittiseen unioniin. Prosessia voitaisiin helpottaa, jos kansainvälisessä makroekonomisessa ympäristössä saatettaisiin päätökseen vasta osittain toteutetut uudistukset, jotka koskevat luotto- ja rahoitusmarkkinoiden toimintasääntöjä, makro- ja mikrotason vakauden valvontamekanismeja ja finanssikriisiä ruokkineen makrotalouden epätasapainon vähentämistä (alkaen Yhdysvaltojen alijäämistä ja Kiinan ylijäämistä). Ilman huomattavaa edistymistä tähän suuntaan on vaikeaa välttää uusien talous- ja finanssikriisien syntymistä. |
4. Poliittinen unioni
4.1 Yleiset periaatteet
4.1.1 |
ETSK pitää kuitenkin myönteisenä, että Euroopan komissio pyrkii tarttumaan EU:n nykyiseen demokratiavajeeseen ja katsoo suvereniteetin siirtämisen olevan tärkein ongelma. On siis käynnistettävä prosessi sellaisen poliittisen unionin kehittämiseksi, joka yhdistää ja hoitaa yhteisesti eräitä kansallisiksi jääneitä ”suvereeneja” politiikkoja avoimemman ja demokraattisemman päätöksentekoprosessin avulla, jotta eurolle voitaisiin antaa yhteinen ääni ja hallinto. Tämä on Emun toinen, siltä vielä puuttuva pilari. |
4.1.2 |
Tältä osin ETSK katsoo, että
|
4.1.3 |
Kysymys ei siis ole vaikeuksista saada Euroopan parlamentti mukaan, vaan ennemminkin euroalueen maiden yhteisen päätöksentekoprosessin luomisesta ja Euroopan parlamentin saamisesta mukaan siihen. Ei voida enää jatkaa niin, että jokaisella valtiolla on omat itsenäiset talous- ja teollisuuspolitiikat, mutta rahapolitiikka on yhteistä ja aiheuttaa vahinkoa heikompien maiden taloudelle korvausvälineiden puuttuessa. |
4.2 Vastuuvelvollisuuden optimointi
4.2.1 |
ETSK pitää myönteisenä sitä, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit otetaan mukaan keskusteluun kasvuun liittyvistä ehdotuksista. Näin pitäisi tehdä myös sopeutusohjelmien kohdalla niin, ettei pitäydytä pelkässä ”tiedonantoroolissa”. Olemme kuitenkin vasta muodollisessa alkuvaiheessa, kaukana siitä, mitä EU:n päätöksentekoprosessissa pitäisi tehdä. |
4.2.2 |
Sen sijaan poliittisia puolueita koskevat ehdotukset vaikuttavat innovatiivisilta: niistä voisi tulla näennäisen eurooppalaisuuden sijasta konkreettisesti eurooppalaisia, jolloin ne voisivat toimia yhtenäisenä eurooppalaisena rakenteena eivätkä enää kansallisten erityispiirteiden summana samaan tapaan kuin yksittäiset valtiot tai muut organisaatiot (ammattiliitot, työnantajajärjestöt jne.) vielä toimivat. |
4.2.3 |
Olisi aiheellista, että ei yksinomaan puolueet, kuten Euroopan komissio ehdottaa, vaan myös muut suuret eurooppalaiset organisaatiot (esimerkiksi ammattiliitot, työnantajajärjestöt jne.) ainakin euroalueella järjestäytyisivät ja toimisivat yhteisen, ei kansallisen logiikan pohjalta jo vuoden 2014 vaaleissa. Tämä olisi merkittävä, vaikkakaan ei riittävä edistysaskel. Se olisi kuitenkin hyvä esimerkki kaikille. |
4.2.4 |
Vaalien yhteydessä olisi tarpeen antaa Euroopan parlamentille (yhdessä neuvoston kanssa) perussopimuksia koskevaa valtaa, jolloin voitaisiin edetä poliittiseen unioniin ennalta asetetussa ajassa, laajentaa enemmistöpäätöksentekoa siten, että se kattaa kaikki aiheet, ja antaa Euroopan parlamentille äänestysoikeus myös kasvua ja työllisyyttä koskevissa asioissa. |
4.3 Perussopimusten muuttamiseen liittyvät kysymykset
4.3.1 |
ETSK pitää myönteisenä talouspolitiikkojen sulauttamista ja yhdistämistä työllisyyspolitiikkoihin, sillä kyseessä ovat saman mitalin eri puolet, vaikka ongelma onkin taloudellinen eikä oikeudellinen. Sen sijaan tarvitaan kaikki talouspolitiikat kattavaa yhteistä päätöksentekoprosessia, joka tuo yhteen Eurooppa 2020 -strategian, kansallisten talousarvioiden koordinoinnin, makro- ja mikrotalouspolitiikat, euroalueen työmarkkinat jne., jotta voidaan edetä nykyistä päätöksentekoprosessia pidemmälle. Ei voida ajatella, että Emun muuttamiseksi riittää, että Euroopan parlamenttiin perustetaan erityinen valiokunta. |
4.3.2 |
Myös ajatus siitä, että nykyistä tilannetta voitaisiin parantaa antamalla talous- ja raha-asioista ja eurosta vastaavalle varapuheenjohtajalle valta koordinoida Emua, vaikkakin yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa, vaikuttaa hämärältä. Riittänee, kun mainitaan ulkopolitiikan esimerkki. Komissaarille tai mahdolliselle ministerille tulisikin antaa todellista valtaa. |
4.3.3 |
Näin tärkeää kysymystä ei voida ratkaista muodollisilla oikeudellisilla ja parlamentaarisilla silmänkääntötempuilla, ellei ensin päätetä siirtää talous-, raha- työllisyyspolitiikan alalla suvereniteettia kansalliselta tasolta unionin tasolle, kuten ETSK on useaan otteeseen ehdottanut. Euroalueelle olisi luotava taloushallinto, jota euroryhmä – jolla olisi päätösvalta ja enemmistöpäätösoikeus – hoitaisi yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Tätä varten perussopimuksia olisi muutettava. Asiassa olisi edettävä yhtä kiireesti kuin finanssipoliittisen sopimuksen käynnistämisessä, pankkiunionissa jne. Näin voitaisiin toteuttaa sisämarkkinat talous-, teollisuus-, kasvu- ja työllisyyspolitiikkoja varten siten, että mailla olisi yhteinen visio ja ne tekisivät yhteisvastuullisia päätöksiä EU:n kansalaisten etuja ajaen. |
4.4 EU:n ulkoinen edustus
4.4.1 |
ETSK pitää kaikkia euroalueen ulkoista edustusta koskevia ehdotuksia myönteisinä. Tämä on tiedonannon ydinkohta, kun otetaan huomioon kriisin ja valuuttojen välisen suhteen kansainväliset vaikutukset. Euro on itse asiassa tällä hetkellä haavoittuvassa asemassa. Euroopan komission strategia euroalueen edustuksen vahvistamiseksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa merkitsee ensimmäisessä vaiheessa sitä, että euroalue saisi tarkkailijan aseman. Vasta sen jälkeen pyrittäisiin saamaan euroalueelle yksi yhteinen paikka. Tähän menee liian kauan, ja euroalue heikkenee entisestään. Euroalueelle tulisikin antaa sen sijaan pikaisesti yhteinen ääni eri elimissä, kuten ETSK on jo pitkään esittänyt. Euroopan komission ehdotukset ovat ehkä realistisia, mutta varovaisia ja riittämättömiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Myös tässä kaikki riippuu siitä, mitä neuvosto tekee. |
4.5 EKP
4.5.1 |
EKP:tä koskeva lähestymistapa vaikuttaa riittämättömältä. ETSK ei ole myöskään kannata sitä, että ”perussopimuksen muutoksella pyritään – lisäämään Euroopan keskuspankin demokraattista vastuuvelvollisuutta”, sillä EKP on elin, jossa päätökset tehdään jo äänten enemmistöllä (näin ei ole neuvostossa). Lisäksi EKP:ta koskevat ongelmat ja sen rooli ovat luonteeltaan erilaisia, eikä tässä voida viitata vain valvontaan, kuten komission tiedonannossa näkyy tehtävän. Kyseessä on sen mandaatin laajentaminen koskemaan vakauden ja inflaation ohella myös kasvua ja työllisyyttä. |
4.5.2 |
Tätä varten on myös varmistettava, että mekanismit EKP:n toimintalinjojen siirtämiseksi reaalitalouteen toimivat moitteettomasti. EKP:n äskettäin toteuttamia tavanomaisesta poikkeavia toimia näiden mekanismien tehostamiseksi eli likviditeetin tarjoamista pankkijärjestelmälle (CBPP- ja LTRO-ohjelmat) sekä valtioiden joukkovelkakirjojen ostamista jälkimarkkinoilta (SMP- ja OMT-ohjelmat) voidaan pitää ensimmäisenä askeleena toivottuun suuntaan, mutta ne eivät tarkoita vielä sitä, että EKP toimisi tarvittaessa hätärahoittajana oman ja itsenäisen päätöksensä mukaisesti, mikä edellyttäisi (kuten tiedetään) perussopimusten muuttamista. |
4.5.3 |
EKP:n päätösvaltaa ja toimintavälineitä on vahvistettava sen toimiessa hätärahoittajana. Tarkoituksena ei ole lisätä valtioiden tai EU:n velkaantumista, vaan vahvistaa euron uskottavuutta ja hillitä julkiseen velkaan kohdistuvia spekulatiivisia hyökkäyksiä velkaantuneimmissa maissa. ETSK muistuttaa liittyen erityisesti vaikutuksiin, joita EKP:n toimet aiheuttivat valtionvelan hoitokykyyn, että pelkkä toimenpiteestä ilmoittaminen auttoi vähentämään jännitteitä euroalueen valtionvelkamarkkinoilla sekä rahoitus- ja luottomarkkinoilla. |
4.6 Unionin tuomioistuin
4.6.1 |
ETSK pitää unionin tuomioistuimen roolin vahvistamista myönteisenä, mutta ei tiedonannossa ehdotetulla alalla (rikkomismenettelyt jäsenvaltioille). Tämä tarkoittaa, että talousongelmia, velkaongelmat mukaan lukien, pidetään edelleenkin teknis-oikeudellisina eikä poliittisina kysymyksinä, joita tulisi käsitellä EU:n demokraattisessa ja avoimessa päätöksentekoprosessissa, jonka suvereniteetti kuuluu kansalaisille. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10.
(2) EUVL C 133, 9.5.2013, s. 44.
(3) Sama kuin edellä.
(4) Ks. alaviite 1.
(5) EUVL C 44, 15.2.2013, s. 68.
(6) Ks. alaviite 1, EUVL C 299, 4.10.2012, s. 60.
(7) Sama kuin edellä.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/31 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana”
COM(2013) 44 final – 2013/0024 (COD)
ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen”
COM(2013) 45 final – 2013/0025 (COD)
2013/C 271/05
Esittelijä: Christophe ZEEB
Neuvosto päätti 27. ja 28. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla ja Euroopan parlamentti 12. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen
COM(2013) 45 final – 2013/0025 (COD)
ja
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana
COM(2013) 44 final – 2013/0024 (COD).
Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 145 ääntä puolesta 4:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (jäljempänä ’ETSK’) suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin EU:n sääntelykehyksen muokkaamisesta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskeviin kansainvälisiin normeihin tehtyjen muutosten valossa. Rahoitusjärjestelmää ja sisämarkkinoiden mahdollisuuksia hyväksikäyttävät rikolliset vaarantavat koko yhteiskunnan perustan. ETSK:n mielestä Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on oltava tehokkaat välineet rahoitustapahtumien luotettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Komission ehdotukset ovat tässä mielessä täysin oikeansuuntaisia. |
1.2 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että ammattilaisille asetettua yritysten todellisten edunsaajien tuntemisvelvollisuutta on täsmennetty. Näin parannetaan avoimuutta siitä, ketkä luonnolliset henkilöt toimivat oikeushenkilöyden omaavassa postilaatikkoyhtiössä ja ketkä ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, joihin tehtäviensä vuoksi liittyy muita suurempi korruption riski. ETSK kannattaa myös rahapelipalvelujen tarjoajien sisällyttämistä niiden ammattilaisten luetteloon, joihin velvollisuuksia sovelletaan, koska alan toimintaa voidaan harjoittaa rahanpesutarkoituksessa. |
1.3 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa Euroopan unionin johtavan maailmanlaajuista taistelua rahanpesua ja terrorismia vastaan. ETSK katsoo, että yksi tapa varmistaa uuden eurooppalaisen sääntelykehyksen toimivuus ja näin Euroopan unionin mahdollisuus näyttää esimerkkiä rahanpesun torjunnan alalla on se, että kaikki sidosryhmät yhdistävät voimansa. ETSK pitää tervetulleena ehdotuksen eri kohtiin lisättyjä täsmennyksiä, joilla pyritään takaamaan oikeasuhtaisuus pk-yritysten osalta. ETSK pitää tarkoituksenmukaisena, että pienille ilmoitusvelvollisille annetaan teknistä ja ammatillista tukea välittäjäorganisaatioiden, kuten ammattialayhdistysten, -järjestöjen ja -liittojen, kautta, jotta ne voivat täyttää niille ehdotuksessa asetetut velvoitteet. |
1.4 |
ETSK kiittää komissiota ryhtymisestä hankalaan tasapainotteluun lähtökohtaisesti vaikeasti yhteen sovitettavien haasteiden eli henkilötietojen suojan ja rahanpesun torjunnan välillä. Monien eri alojen ammattilaisille asetettu velvoite kerätä ja analysoida tietoja, myös henkilötietoja, tähtää ainoastaan rikollisen toiminnan havaitsemiseen. Ammattilaisten onkin mahdollisuuksien mukaan sekä pyrittävä suojaamaan asiakkaidensa yksityiselämää että asetettava etusijalle kansallisten viranomaisten auttaminen rikollisuuden torjunnassa. |
1.5 |
ETSK kannattaa ehdotusta finanssialalla sovellettavien seuraamusten yhdenmukaistamisesta Euroopan laajuisesti. Rikollisuuden ehkäisyn on oltava mahdollisimman tehokasta ja ammattilaisille on voitava langettaa varoittavia ja rahanpesun kohteena olleisiin summiin suhteutettuja seuraamuksia. ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan, että hallinnollisia seuraamuksia ja rangaistuksia sovelletaan johdonmukaisesti ja moitteettomasti. |
2. Tausta
2.1 |
Rahanpesu, terrorismin rahoitus ja joukkotuhoaseiden leviäminen ovat uhkia maailmanlaajuiselle turvallisuudelle ja rahoitusjärjestelmän koskemattomuudelle. Rahanpesunvastainen toimintaryhmä (FATF) vastaa kansainvälisellä tasolla rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja uusimpana joukkotuhoaseiden leviämisen rahoituksen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevien, suosituksiksi nimettyjen kansainvälisten toimenpiteiden laatimisesta. |
2.2 |
FATF:n suosituksia on paranneltu lähes kolmen vuoden ajan ennaltaehkäisytoimien vahvistamiseksi ja rahoitusjärjestelmän suojaamiseksi nykyistä paremmin ja jotta valtiot saisivat tehokkaammat keinot vakavista rikoksista rankaisemiseksi. FATF antoi uudet suositukset helmikuussa 2012 (1). |
2.3 |
Tärkeimmät FATF:n uusiin suosituksiin sisältyvät muutokset ovat seuraavat:
|
2.4 |
FATF aloittaa uuden jäsentensä keskinäisen arviointikierroksen vuonna 2014 ja keskittyy silloin erityisesti uusien suositusten täytäntöönpanon tehokkuuteen. |
3. Komission ehdotus
3.1 |
Ehdotukset, jotka sisältyvät i) neljänteen rahanpesudirektiiviin ja ii) toiseen tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana annettavaan asetukseen, liittyvät eurooppalaisen sääntelykehyksen uudistamistyöhön, ja niissä on tarkoitus ottaa huomioon FATF:n suosituksiin tehdyt muutokset. |
3.2 |
Suurimmat eurooppalaiseen sääntelykehykseen ehdotetut muutokset ovat seuraavat:
|
3.3 |
Ehdotetut muutokset perustuvat muun muassa kolmannen rahanpesudirektiivin soveltamista käsittelevään riippumattoman tarkastuslaitoksen tutkimukseen (3) sekä komission julkisessa kuulemismenettelyssään saamiin kannanottoihin. |
3.4 |
Direktiivi- ja asetusehdotuksen on määrä korvata nykyinen direktiivi ja asetus, jotka kumotaan. |
4. Yleistä
4.1 |
ETSK yhtyy tarpeeseen mukauttaa nykyistä rahanpesun torjuntaan sovellettavaa eurooppalaista sääntelykehystä kansainvälisellä tasolla tehtyjen muutosten seurauksena. ETSK on tietoinen siitä, että rahanpesuilmiö koskee kaikkia talouden aloja ja että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sääntelykehys, jolla estetään rahoitusjärjestelmän käyttö rikollisiin tarkoituksiin, on toimiva. |
4.2 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa Euroopan unionin johtavan maailmanlaajuista taistelua rahanpesua ja terrorismia vastaan. Komitea muistuttaa suhtautuneensa jo aiemmassa lausunnossa myönteisesti siihen, että ”rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia sääntöjä kehitetään edelleen. Tällainen toiminta on osoitus siitä, että Euroopan unioni on valmis asettamaan julkiselle ja yksityiselle käyttäytymiselle ja nuhteettomuudelle korkeat vaatimukset. Ehdotettu direktiivi on käytännöllinen askel talousasioiden hallinnan helpottamiseksi, minkä lisäksi se vahvistaa Euroopan unionia” (4). |
4.3 |
ETSK katsoo, että ehdotus alentaa 15 000 eurosta 7 500 euroon kynnysarvoa, josta lähtien myyjien on noudatettava direktiiviehdotuksen velvollisuuksia, on askel oikeaan suuntaan edistettäessä muiden kuin käteismaksujen käyttöä. ETSK on jo aiemmassa lausunnossaan todennut (5), että käteisen katsotaan mahdollistavan varjotalouden olemassaolon ja että muut kuin käteismaksut ovat verotuksellisesti ja taloudellisesti avoimempia, tulevat halvemmaksi koko yhteiskunnalle ja ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja innovatiivisia. |
4.4 “Pienten ilmoitusvelvollisten” tukeminen
4.4.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että vuokravälittäjät ja rahapelipalvelujen tarjoajat asetetaan rahanpesun torjuntavelvollisuuksien alaisiksi, vaikka kyseiset toimijat eivät ole FATF:n suositusten kohteena. |
4.4.2 |
ETSK pitää tervetulleena ehdotuksen eri kohtiin lisättyjä täsmennyksiä, joilla pyritään takaamaan oikeasuhtaisuus pk-yritysten osalta. ETSK:n mielestä yksi mahdollisuus olisi antaa välittäjäorganisaatioille eli esimerkiksi ”pieniä ilmoitusvelvollisia” edustaville kansallisille ammattialajärjestöille, -yhdistyksille tai -liitoille virallinen rooli eli opastus-, tuki- ja välitysvaltuudet. On tärkeää, että ”pieniä ilmoitusvelvollisia” tuetaan, jotta niistä ei tule rahanpesijöiden ensisijaisia kohteita. |
4.5 Tunnistusvaatimusten sovittaminen digitaaliaikaan
4.5.1 |
Henkilön tunnistusvelvollisuus on täytettävä henkilön ollessa henkilökohtaisesti läsnä. Muussa tapauksessa ammattilaisten on sovellettava tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä etätoimenpiteenä suoritettuun liiketoimeen liittyvän riskin vuoksi. ETSK aprikoi, soveltuuko tämä vaatimustaso yhteiskuntaan, joka kehittyy kohti täydellistä digitalisointia. |
4.5.2 |
ETSK kehottaa komissiota pohtimaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan sovittaa asiakkaan tunnistamisvelvollisuudet yhteen sähköisten maksujen ja sähköisen viestinnän yleistymisen kanssa. |
4.6 Henkilötietojen suojaamisen ja rahanpesun torjunnan tasapaino
4.6.1 |
ETSK korostaa olevan tärkeää sovittaa yhteen henkilötietojen suojaan liittyviä intressejä sen kanssa, että rahoitusjärjestelmän koskemattomuus pyritään turvaamaan rahanpesun torjunnan avulla. |
4.6.2 |
Koska rahanpesun torjuntakäsite perustuu siihen, että monien alojen ammattilaiset keräävät ja analysoivat tietoja, myös henkilötietoja, ETSK katsoo, että ehdotukset vastaavat melko hyvin sekä jäsenvaltioiden että ammattilaisten vaatimuksia, jotta saavutetaan parempi tasapaino näiden lähtökohtaisesti vaikeasti yhteen sovitettavien haasteiden välillä. |
4.6.3 |
Direktiiviehdotuksen 39 artiklassa asetetaan velvoite tuhota asiakirjat ja tiedot viisi tai kymmenen vuotta liikesuhteen päättymisen jälkeen. ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden lainsäädännössä otetaan huomioon tilanteet (kuten syytteeseenpano-, konkurssi- tai perimystilanteet), joihin kyseistä velvoitetta ei pitäisi soveltaa, jotta se ei olisi yleisen edun vastainen. |
4.6.4 |
ETSK ehdottaa, että direktiivissä säädettäisiin erikseen velvollisuudesta suojata tiukasti niiden henkilöiden henkilöllisyyden luottamuksellisuus, jotka ilmoittavat epäilyttävistä liiketoimista, elleivät kyseiset henkilöt ole suostuneet henkilöllisyytensä paljastamiseen tai ellei sen paljastaminen ole välttämätöntä oikeudenmukaisen tuomioistuinkäsittelyn takaamiseksi rikosasiassa. |
4.7 Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan legitiimiyden perusteet
4.7.1 |
ETSK panee merkille, että Euroopan valvontaviranomaiset osallistuvat Euroopan tasolla rahanpesuriskien analysoimiseen ja voivat antaa suuntaviivoja ja sääntelystandardeja jäsenvaltioille ja rahoituslaitoksille. ETSK korostaa Euroopan valvontaviranomaisten yhteisymmärryksen ja yhteistyön tärkeyttä Euroopan laajuisessa rahanpesun torjuntatyössä, mutta huomauttaa, että kyseisten viranomaisten edustus- ja sääntelyvaltuudet rajoittuvat finanssialaan. Velvollisuuksien alaisina on kuitenkin suuri joukko muitakin kuin finanssialan ammattilaisia, joille ei siis ole Euroopan tason edustusta. ETSK ehdottaakin, että komissio osallistuisi Euroopan tasolla riskien analysointiin ja suuntaviivojen antamiseen rahanpesun torjuntavelvollisuuksien alaisten, muiden kuin finanssialan toimijoiden nimissä. |
4.7.2 |
ETSK on vakuuttunut siitä, että tarvitaan Euroopan tason suosituksia ja yhdenmukaistettuja tulkintasääntöjä, jotta rahanpesun torjuntasääntöjen soveltaminen jäsenvaltioissa olisi nykyistä yhdenmukaisempaa. |
4.8 Hallinnolliset seuraamukset
4.8.1 |
Ehdotuksissa vahvistetaan luettelo hallinnollisista seuraamuksista jatkona seuraamusjärjestelmien lujittamisesta finanssipalvelujen alalla 8. joulukuuta 2010 annetulle komission tiedonannolle, josta ETSK on antanut lausunnon (6) ja joka esiintyy myös muissa komission hiljattain antamissa ehdotuksissa (7). |
4.8.2 |
ETSK kannustaa yhdenmukaistamaan finanssialalla sovellettavat seuraamukset Euroopan laajuisesti. Valitettavasti on todettava, etteivät seuraamukset vähennä rikollisuutta. Onkin tärkeää, että rikollisuuden ehkäisy olisi mahdollisimman tehokasta ja että ammattilaisille, jotka eivät noudata rahanpesun torjuntavelvollisuuksiaan, voidaan langettaa varoittavia ja rahanpesun kohteena olleisiin summiin suhteutettuja seuraamuksia. |
4.8.3 |
ETSK pohtii kuitenkin kaavailtujen seuraamusten puhtaasti ”hallinnollista” luonnetta ja pelkää, että ehdotettujen hallinnollisten seuraamusten ankaruus kyseenalaistetaan oikeusnormien hierarkian ja rikosoikeudellisten seuraamuksien suhteellisuuden perusteella. Kaavaillut hallinnolliset seuraamukset ovat toki varoittavia ja niissä pyritään unionin laajuiseen yhdenmukaistamiseen, mutta rahanpesurikoksesta määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset vaihtelevat valtiosta toiseen. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan ammattilaisille rahanpesun torjuntavelvollisuuksien laiminlyönnistä määrättävien hallinnollisten seuraamusten ja rahanpesurikoksesta määrättävien rangaistusten johdonmukaisen ja moitteettoman soveltamisen. |
4.8.4 |
ETSK pelkää, että hallinnollisten seuraamusten järjestelmän yhteensopivuus Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan kanssa saatetaan kyseenalaistaa, jolloin vaarana on, että eräät hallinnolliset seuraamukset luokitellaan uudelleen rangaistuksiksi, joita voi langettaa vain riippumaton tuomioistuin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin jälkeen – eivätkä toimivaltaiset hallinnolliset viranomaiset täytä näitä edellytyksiä. ETSK kehottaa komissiota etsimään soveltuvia oikeudellisia ratkaisuja, jotta voidaan varmistaa, ettei ehdotettua seuraamusjärjestelmää voida kyseenalaistaa. |
4.8.5 |
ETSK katsoo, että ehdotettu vähimmäisvaatimuksiin perustuvien sääntöjen käyttöönotto hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä varten on lähestymistapa, jolla parannetaan EU:n reagointikykyä kokonaisuudessaan. |
5. Erityistä
5.1 |
ETSK suosittelee, että direktiiviehdotuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitettyä terrorismin rahoituksen määritelmää laajennetaan niin, että se kattaa ”kaikki muut toimet” tarkoitettujen rikosten lisäksi, kuten FATF:n suosituksessa 5. |
5.2 |
ETSK toteaa, että direktiiviehdotuksen liitteissä vahvistetaan luettelo riskin osatekijöistä ja osa-alueista, jotka ammattilaisten on tarkistettava rahanpesun torjuntavelvollisuuksiensa osana. ETSK katsoo, että liitteissä annetut luettelot eivät ole tyhjentäviä ja että ammattilaisten olisi myös otettava riskiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti huomioon muita tekijöitä, jotka liittyvät tiiviisti jäsenvaltioihin ja erilaisiin olosuhteisiin, joissa liiketoimia tehdään. |
5.3 |
ETSK katsoo, että merirosvouksen ongelma on ratkaistavissa jäljittämällä ja tyrehdyttämällä siihen liittyvät rahavirrat. EU:n olisi laadittava musta lista rahalaitoksista, jotka osallistuvat merirosvoukseen kytkeytyvään rahanpesuun. Maailmanpankki, Interpol ja Europol voivat antaa apuaan kamppailussa lunnasrahojen peräämiseksi, ja lunnasrahat pitää jäljittää ja takavarikoida, jotta merirosvous menettää houkuttavuutensa liiketoimintana (8). |
Bryssel 23. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) www.fatf-gafi.org
(2) Nykyinen kynnysarvo on 15 000 euroa.
(3) http://ec.europa.eu/internal_market/company/docs/financial-crime/20110124_study_amld_en.pdf
(4) EUVL C 267, 27.10.2005, s. 30–35.
(5) EUVL C 351, 15.11.2012, s. 52.
(6) EUVL C 248, 25.8.2011, s. 108.
(7) COM(2011) 651 final, COM(2011) 656 final, COM(2011) 683 final.
(8) EUVL C 76, 14.3.2013, s. 15.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/36 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla”
COM(2013) 71 final – 2013/0045 (CNS)
2013/C 271/06
Esittelijä: Stefano PALMIERI
Neuvosto päätti 28. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Ehdotus – neuvoston direktiivi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla
COM(2013) 71 final – 2013/0045 (CNS).
Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 94 ääntä puolesta ja 38 vastaan 9:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu – Euroopan parlamentin (1) ja alueiden komitean (2) esittämien kantojen ja aiemmin antamiensa lausuntojen (3) mukaisesti – myönteisesti komission ehdotukseen, jonka tavoitteena on maailman ensimmäisen alueellisen finanssitransaktioveron käyttöönotto. |
1.2 |
ETSK palauttaa mieliin suosittaneensa finanssitransaktioveron maailmanlaajuista soveltamista. Se katsoo kuitenkin, että veron alueellinen käyttöönotto yhdessätoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa (EU11+) (4) voi tarjota poikkeuksellisen loistavan tilaisuuden edistää tulevaisuudessa sen maailmanlaajuista soveltamista. |
1.3 |
ETSK korostaa tiiviimpään yhteistyöhön perustuvan menetelmän merkitystä välineenä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat saavuttaa eräillä perussopimuksiin (5) kirjatuilla aloilla mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen ja välttää yksimielisyysvaatimuksesta johtuvan jumiutumisen, joka on usein johtanut EU:n poliittiseen ja taloudelliseen umpikujaan. |
1.4 |
ETSK katsoo, että ehdotetun finanssitransaktioveron yksi vahvuus on, että veron peruste on laaja ja verokannat matalia, mikä vähentää veron vääristäviä ja kielteisiä vaikutuksia. ETSK:n mielestä veron käyttöönotto EU11+-alueella edistäisi yhtenäisten finanssimarkkinoiden muodostumista, ja komitea pitääkin tarkoituksenmukaisena ottaa vero käyttöön 1. tammikuuta 2014. Veron asteittainen käyttöönotto ei olisi komitean mielestä riittävän tehokasta. |
1.5 |
ETSK katsoo, että talouskasvuun kohdistuvien vaikutusten maksimoimiseksi verotulot tulee ohjata sellaisen maakohtaisen ja eurooppalaisen investointiohjelman rahoittamiseen, jonka avulla voidaan varmistaa talouden ja työllisyyden elpyminen lyhyellä aikavälillä. |
1.6 |
ETSK korostaa ja kannattaa sitä, että komission uudessa finanssitransaktioveroehdotuksessa liitetään kotipaikka- eli alueperiaatteeseen (jota alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin) Euroopan parlamentin puoltama ja ETSK:n aiemmassa lausunnossaan (6) voimakkaasti kannattama liikkeeseenlaskuperiaate (issuance principle), jotta voidaan poistaa finanssitoiminnan muualle siirtymisen riski tai ainakin pienentää sitä mahdollisimman paljon. ETSK toteaa, että kyseisten periaatteiden samanaikainen soveltaminen saattaisi johtaa siihen, että yhteistyön ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa toimivat finanssilaitokset olisivat eräissä tapauksissa verovelvollisia. ETSK pitääkin – Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti – tarkoituksenmukaisena käynnistää tarkempi selvitys ja tarvittavat neuvottelut kolmansien maiden kanssa finanssitransaktioveron perinnän sujuvoittamiseksi. |
1.7 |
ETSK pitää Euroopan parlamentin tavoin asianmukaisena, että kotipaikka- ja liikkeeseenlaskuperiaatteita täydennettäisiin ”omistusoikeusperiaatteella”. Tämän periaatteen myötä finanssitransaktioveron kierrosta todellakin tulisi riskialtista ja kallista, ja näin varmistettaisiin veron parempi soveltaminen. |
1.8 |
ETSK pitää myönteisinä muutoksia, jotka komissio on tehnyt verohallinnon helpottamiseksi ja veropetosten ja veronkierron ehkäisemiseksi. ETSK kannattaa sitä, että yhteissijoitusyritysten (Units of undertakings for collective investments in transferable Securities, UCITS) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen (Alternative investment funds, AIF) osuuksien ensimarkkinoilla toteutettavat transaktiot vapautetaan verosta yritysten rahoituksen edistämiseksi. |
1.9 |
ETSK pitää valitettavana, että finanssitransaktioveron mikro- ja makrotaloudellisia vaikutuksia on tarkoitus arvioida vasta kolmen vuoden kuluttua ehdotetun direktiivin voimaantulosta, ja kehottaa komissiota valvomaan ja tarkkailemaan toimia jatkuvaluonteisesti (vuotuinen seuranta). Näin voitaisiin varmistaa finanssitransaktioveron vaikutusten välitön arviointi, jotta sen soveltamiseen voidaan esittää hyvissä ajoin mahdollisia muutoksia. |
1.10 |
ETSK, joka aikanaan kritisoi alkuperäiseen finanssitransaktioveroa koskevaan ehdotukseen liitettyjen arviointiasiakirjojen puutteellisuutta, pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on osittain korjannut puutteet. ETSK korostaa, että ehdotusten vaikutusten määrällinen arviointi edellyttää, että komissio parantaa saatavilla olevia malleja ja ottaa huomioon vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinnin. Komission yksiköitä kehotetaan erityisesti esittämään, mikäli mahdollista, konkreettisten ehdotusten sisältöön kytkeytyviä arvioita. |
1.11 |
ETSK pitää valitettavana, että EU:n talousarvion omien varojen järjestelmästä jää puuttumaan yksi peruspilari, koska finanssitransaktioveroa ei voida soveltaa EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Järjestelmän oli tarkoitus mahdollistaa se, että pyrittäisiin jälleen varmistamaan EU:n tarvitsema rahoitusautonomia, johon viitattiin alun perin Rooman sopimuksen 201 artiklassa. |
1.12 |
ETSK korostaa, että finanssitransaktioveroa sovellettaessa hallintoelimien on huolehdittava tarvittavasta jäsenvaltioiden välisestä koordinoinnista veropetos- ja veronkiertoriskien minimoimiseksi ja hallintokustannusten vähentämiseksi. |
1.13 |
ETSK korostaa, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin ja tuleviin eläkkeensaajiin tulee seurata tarkasti, mutta komitea ei edellytä eläkerahastojen sulkemista veron soveltamisalan ulkopuolelle. |
1.14 |
ETSK vahvistaa, että se aikoo hoitaessaan tehtäväänsä komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle neuvoja antavana elimenä seurata jatkuvasti prosessia, jonka puitteissa komission ehdotus toteutetaan lainsäädännössä. |
2. Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta yhteisen finanssitransaktioverojärjestelmän osalta
2.1 |
Euroopan komission ehdottama direktiivi (7) on syyskuussa 2011 esitetyn edellisen ehdotuksen mukainen (8). Tämä ehdotus ei saanut neuvostossa yksimielistä kannatusta mutta sai kuitenkin 11 EU-valtiota esittämään 28. syyskuuta 2012 komissiolle virallisen pyynnön tiiviimmän yhteistyön käynnistämiseksi finanssitransaktioveron käyttöönoton osalta. |
2.2 |
Arvioituaan pyynnön toteuttamiskelpoisuuden ja todettuaan, ettei finanssitransaktioveroa koskeva tiiviimpi yhteistyö haittaa sisämarkkinoita eikä sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden velvoitteita, oikeuksia ja toimivaltaa, komissio esitti lokakuussa 2012 lupapäätöksen, joka toimitettiin Euroopan parlamentille joulukuussa 2012 ja jonka Ecofin-neuvosto hyväksyi tammikuussa 2013. |
2.3 |
Komission ehdotus noudattaa pääosin alkuperäistä ehdotusta. Tekstiin tehtyjen muutamien muutosten tavoitteena on i) selkeyttää sääntelyä ja ii) vahvistaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevia säännöksiä, kuten 11 jäsenvaltiota ovat edellyttäneet. |
2.3.1 |
Alkuperäiset kolme tavoitetta vahvistetaan ja niille annetaan lisäpontta: i) sisämarkkinoiden vahvistaminen yhtenäistämällä eri maissa sovellettavat verot, ii) sen varmistaminen, että finanssialalta saadaan samalla tavoin kuin muiltakin aloilta oikeudenmukainen panos julkisen talouden tuloihin, ja iii) finanssijärjestelmästä reaalitalouteen suuntautuvien investointien edistäminen. |
2.3.2 |
Kuten alkuperäisessä ehdotuksessa, veron peruste on laaja ja vähimmäisverokannat matalia: osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, yhteissijoituksiin liittyvien arvopapereiden arvo-osuuksiin, rahamarkkinavälineisiin, takaisinostosopimuksiin ja arvopapereiden lainaksi antamista koskeviin sopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa 0,1 % ja johdannaissopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa 0,01 %. |
2.3.3 |
Jotta ei estetä reaalitalouden normaalia sujumista, veroa ei sovelleta seuraaviin toimiin: i) kansalaisten ja yritysten päivittäiset rahoitustoimet (lainat, maksut, vakuutukset, talletukset jne.), ii) pääoman hankintaan liittyvät tavanomaiset investointipankkitoimet tai rakenneuudistustoimien yhteydessä suoritettavat finanssitransaktiot, iii) jälleenrahoitukseen, rahapolitiikkaan ja julkisen velan hoitoon liittyvät toimet sekä iv) yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien ensimarkkinoilla suoritettavat transaktiot. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät näin ollen Euroopan keskuspankin, keskuspankkien, Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) kanssa toteutettavat toimet sekä EU:n kanssa suoritettavat transaktiot. |
2.3.4 |
Ehdotuksessa vahvistetaan kotipaikka- eli alueperiaate, jonka mukaan transaktiosta kannetaan vero riippumatta siitä, millä maantieteellisellä alueella se on tapahtunut, mikäli transaktioon osallistuvan finanssilaitoksen kotipaikka on finanssitransaktioveron soveltamisalueella tai kyseinen finanssilaitos toimii sellaisen toimijan lukuun, jonka kotipaikka on kyseisellä alueella. |
2.3.5 |
Jotta kannustimet toimintojen siirtämiseksi finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolelle vähenisivät, säädökseen on sisällytetty liikkeeseenlaskuperiaate, kuten Euroopan parlamentti oli edellyttänyt ETSK:n kannatuksella. Tämän periaatteen mukaan transaktiosta kannetaan finanssitransaktiovero, mikäli transaktion kohteena oleva rahoitustuote lasketaan liikkeeseen jossakin niistä 11 jäsenvaltiosta, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön, riippumatta siitä, onko transaktion osapuolten kotipaikka finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolella tai missä transaktio suoritetaan. |
2.3.6 |
Kotipaikkaperiaatteen ja liikkeeseenlaskuperiaatteen yhtäaikaisen soveltamisen avulla kumotaan pyrkimykset siirtää toimintoja finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolelle veron välttämiseksi tai ainakin hillitään niitä huomattavasti. Voidakseen välttää veron finanssilaitoksen olisi näet luovuttava sekä finanssitransaktioveron soveltamisalueelle sijoittautuneista asiakkaistaan että kyseisellä alueella liikkeeseen laskettujen rahoitustuotteiden käytöstä. On syytä muistaa, että veron soveltamisalueella tuotetaan kuitenkin 2/3 Euroopan unionin bkt:stä ja 90 prosenttia euroalueen bkt:stä, minkä johdosta vuorovaikutuksen katkaiseminen kyseisen markkina-alueen kanssa ei ole järkevää. Finanssimarkkinoilla sovellettavan verotuksen yhtenäistäminen edistää kyseisellä alueella voimakkaasti sisämarkkinoiden toteutumista. |
2.3.7 |
Verosta saadaan komission laskelmien mukaan 30–35 miljardin euron tulot vuodessa. Tämä on noin 60 prosenttia aiemmin arvioidusta määrästä (57 miljardia euroa), joka olisi saatu, jos vero olisi otettu käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Osakkeista ja arvopapereista saataisiin 13 miljardin euron tulot ja johdannaisista 21 miljardin euron tulot. |
3. Yleistä
3.1 |
Useat EU:n jäsenvaltiot ovat muutaman viime vuoden aikana hyväksyneet käyttöön erilaisia finanssitransaktioveroja, mikä on lisännyt verotuksen erilaistumisen vaaroja. Tämä kehitys on haitallista sisämarkkinoiden kannalta (suppea veropohja, erilaiset vapautukset). Alueellisen finanssitransaktioveron käyttöönotto edistäisi aidosti yhtenäisten finanssimarkkinoiden muodostumista ilman tehottomista verojärjestelmistä aiheutuvia kilpailuvääristymiä. |
3.1.1 |
ETSK katsookin, että finanssitransaktiovero olisi otettava käyttöön komission kaavailemassa määräajassa eli 1. tammikuuta 2014. Asteittaiseen käyttöönottoon ei pidä tarjota mahdollisuuksia, sillä siitä voisi EU11+-jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen johdosta aiheutua viivästyksiä ja teknisiä ongelmia. |
3.2 |
Finanssitransaktiovero olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa, mutta tämä ei osoittautunut mahdolliseksi. Vero tulee näin ollen toteuttaa tiiviimmän yhteistyön avulla – aiheuttamatta haittaa yhteistyön ulkopuolelle jääville jäsenvaltioille –, jotta voidaan varmistaa, että sitä sovelletaan tulevaisuudessa Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. |
3.3 |
Koska veroa ei sovelleta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, tuloksena voi joissakin tapauksissa olla kaksinkertainen verotus yhteistyön ulkopuolelle jäävissä maissa. Kysymys on pienestä osasta transaktioita, ja ongelma voidaan joka tapauksessa korjata kahdenvälisten hyvityssopimusten avulla. |
4. Erityistä
4.1 |
ETSK korostaa, että komission yksiköt ovat muuttaneet alkuperäisestä huomattavasti arviota finanssitransaktioveron pitkäaikaisista (40 vuotta) makrotaloudellisista vaikutuksista Euroopan talouteen: alun perin vaikutus arvioitiin kielteiseksi (– 1,76 %), mutta nyt arvioitu vaikutus on noin + 1,0 %. |
4.1.1 |
Alkuperäiseen ehdotukseen liitettyä arviota on muutettu niin, että arvioinnissa on otettu huomioon sekä konkreettisesti ehdotettujen verokantojen vaikutukset että lieventävät vaikutukset. Näin on päästy – 1,76 prosentista – 0,53 prosenttiin bkt:stä (9). |
4.1.2 |
Komissio muutti arviota vielä tämän jälkeenkin, sillä se katsoi, ettei siinä otettu huomioon ehdotuksen erityispiirteitä ja että työhypoteesit (esimerkiksi se, että yritysten kaikki uudet investoinnit rahoitettaisiin finanssitransaktioveron alaisilla välineillä) olivat lisäksi epärealistisia. Tämän korjauksen johdosta arviota pitkän ajan kielteisestä bkt-vaikutuksesta supistettiin edelleen – 0,28 prosenttiin. Komissio suoritti tämän analyysin puitteissa uuden vaikutusarvioinnin ottaen huomioon myös vaikutukset, joita on odotettavissa finanssitransaktioverosta kertyvien tulojen käytöstä muiden verotusmuotojen vaihtoehtona sekä mahdollisena julkisten investointien rahoitusvälineenä. Tässä arvioinnissa, jossa tulojen määräksi oletettiin 0,16 % bkt:stä, finanssitransaktioveron bkt-vaikutus kääntyi positiiviseksi ja asettui 0,2–0,4 prosenttiin (10). |
4.1.3 |
Viimeksi mainittua hypoteesia on kuitenkin pidettävä vielä ankarana, sillä kokonaistuloissa ei oteta huomioon johdannaisista kannettavien verojen osuutta, vaikka näiden verottaminen sisältyy komission ehdotukseen. Niiden ansiosta kokonaistulot nousisivat 0,16 prosentista 0,4 prosenttiin bkt:stä, minkä johdosta finanssitransaktioveron positiivinen bkt-vaikutus olisi noin 1 % (11). |
4.2 |
Komission tekemien analyysien perusteella finanssitransaktioveron käyttöönotto edistää EU:n taloutta tehokkaimmin, jos verotulot käytetään sekä EU:n tasolla että jäsenvaltiotasolla sellaisen julkisen investointiohjelman rahoittamiseen, jonka avulla voidaan vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä. |
4.3 |
ETSK on antanut viiden viime vuoden – kriisivuosien – aikana joukon lausuntoja, joissa suositetaan Euroopan makrotalouspolitiikkojen tasapainottamista niin, että edistetään kasvua ja työllisyyttä tukevia investointipolitiikkoja (12). ETSK:n suositusta noudattaen finanssitransaktioverosta saatavat tulot voitaisiin siis hyödyntää tehokkaimmin juuri rahoittamalla niiden avulla mittavaa maakohtaista ja eurooppalaista investointiohjelmaa. |
4.4 |
ETSK katsoo, että finanssitransaktioveron yksi vahvuus on, että veron peruste on laaja ja verokannat matalia. Tämä on omiaan vähentämään verojen kielteisiä vaikutuksia, jotka vääristäisivät voimakkaasti markkinoita, jos veropohja olisi suppea ja verokannat korkeammat. ETSK katsookin, että veron perusteen ja verovelvollisten osalta tulee tehdä mahdollisimman vähän poikkeuksia. Lisäksi se kannustaa yhtätoista osallistuvaa jäsenvaltiota ryhtymään toimiin, joiden tavoitteena on luoda ehdotettuja verokantoja soveltaen aidosti yhtenäiset markkinat. |
4.5 |
ETSK:n mielestä on asianmukaista mainita ”omistusoikeusperiaate”, sillä sen myötä liiketoimi, jossa kierretään finanssitransaktioveroa, ei ole oikeudellisesti toteuttamiskelpoinen eikä johda asianomaisen rahoitusvälineen omistusoikeuden siirtoon. |
4.6 |
ETSK kannattaa kaavailuja yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia koskevien transaktioiden sulkemisesta veron perusteen ulkopuolelle direktiivin 2008/7/EY säännösten noudattamiseksi, sillä ne ovat suoraan yritysten rahoitukseen liittyviä välineitä. Korostettakoon, että verotulojen arvioidaan pienentyvän tämän poikkeuksen johdosta 4 miljardia euroa. |
4.7 |
ETSK kannattaa ehdotusta siitä, että ensimarkkinoilla tapahtuvaan valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskuun sovelletaan jatkossakin vapautusta ja että jälkimarkkinoilla tapahtuvasta valtion velkakirjojen kaupasta kannetaan vero. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin ottaa huomioon tarve pitää julkisen velan korkoihin mahdollisesti kohdistuvat paineet kurissa. Jälkimarkkinoilla tulee soveltaa vapautusta vain elimiin, jotka suorittavat viranomaisten valtuuttamina julkisen velan hoitoon liittyviä transaktioita. |
4.8 |
ETSK on jo aiemmin todennut, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin tulee seurata asianmukaisesti. Yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien sulkeminen veron perusteen ulkopuolelle samoin kuin valtion velkakirjojen ensimarkkinoiden vapauttaminen verosta ovat varmasti myönteisiä seikkoja eläkerahastojen kannalta, kun otetaan huomioon niiden sijoitussalkkujen rakenne. |
4.9 |
ETSK korostaa, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin ja tuleviin eläkkeensaajiin tulee seurata tarkasti, mutta komitea ei edellytä eläkerahastojen sulkemista veron soveltamisalan ulkopuolelle. |
4.10 |
Finanssitransaktioveron soveltaminen järjestelmän likviditeettiä heikentämättä edistää eläkerahastojen pitkäjänteistä investointisuunnittelua ja vähentää epävakautta lisääviä tekijöitä, kuten finanssitoimintaan liittyviä huippunopeita transaktioita (13). |
4.11 |
Uutta veroa sovellettaessa tulee kiinnittää erityishuomiota hallinnollisiin menettelyihin ja pyrkiä minimoimaan sekä veropetosten ja veronkierron riskit että jäsenvaltioille ja verovelvollisille koituvat hallinnolliset kustannukset. Tätä varten sekä jäsenvaltioiden että komission tulee veronkantomenettelyjä ja veronmaksun tarkastusmenettelyjä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä laatiessaan huolehtia siitä, että kyseiset hallinnolliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi, ja seurata tarkasti niiden kehitystä. Lisäksi ETSK kehottaa ehdotuksen vaikutusten johdosta komissiota esittämään ehdotuksia yhteistyön järjestämisestä veroyhteistyön ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa ja veroa kantavissa jäsenvaltioissa toimivien finanssilaitosten välillä. |
4.12 |
ETSK, joka aikanaan kritisoi alkuperäiseen finanssitransaktioveroa koskevaan ehdotukseen liitettyjen arviointiasiakirjojen puutteellisuutta, pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on osittain korjannut puutteet julkistamalla edelliseen ehdotukseen liittyneet seitsemän vaikutusarviointia koskevaa selitysmuistiota (14), joiden lisäksi on saatu nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen liittyvä vaikutusarviointi (15). Tästä huolimatta ETSK korostaa, että lisäksi tarvitaan vielä analyyttisia asiakirjoja, joissa valotetaan finanssimarkkinoiden verotuksen nykytilannetta ja eri maiden – etenkin EU11+-maiden – verotuloja. Erityisen suotavaa olisi arvioida laajemmin säästäjiin ja tuleviin eläkkeensaajiin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia ottaen huomioon eri hypoteesit verotaakan siirtymisestä. |
4.13 |
ETSK korostaa, että ehdotusten vaikutusten määrällinen arviointi edellyttää, että komissio parantaa saatavilla olevia malleja ja ottaa huomioon vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinnin. ETSK kehottaakin komission yksiköitä esittämään, mikäli mahdollista, konkreettisten ehdotusten sisältöön kytkeytyviä arvioita. |
Bryssel 23. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) (2010/2105(INI).
(2) EUVL C 113, 18.4.2012, s. 7–10
(3) EUVL C 44, 11.2.2011, s. 81–89, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 64–67, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 75–80, EUVL C 181, 21.6.2012, s. 55–63
(4) Belgia, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Itävalta, Portugali, Slovenia ja Slovakia.
(5) Tiiviimmän yhteistyön käytöstä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklassa.
(6) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 55–63
(7) COM(2013) 71 final.
(8) COM(2011) 594 final.
(9) SEC(2011) 1102 final, osa 1, s. 52.
(10) Euroopan komissio, 2012, tekninen asiakirja makrotaloudellisista vaikutuksista.
(11) Arvio perustuu seuraavassa julkaisussa esitettyyn analyysiin: Euroopan komissio, Quarterly report on the euro area, Vol. 11 No 3 (2012).
(12) Esimerkkejä näistä lausunnoista: EUVL C 133, 9.5.2013, s. 44, EUVL C 299, 4.10.2012, s. 60–71, EUVL C 181, 21.6.2012, s. 45–51, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 8–15, EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10–16
(13) Kestäviä finanssimarkkinoita ajava Network for Sustainable Financial Markets -verkosto, No Exemption – The Financial Transaction Tax and Pension Funds (”Ei vapautuksia – Finanssitransaktiovero ja eläkerahastot”), joulukuu 2012. DIW, 2012, Financial Transaction Tax Contributes to More Sustainability in Financial Markets (”Finanssitransaktiovero lisää finanssimarkkinoiden kestävyyttä”), Discussion Papers 1198.
(14) Julkaistiin 4. toukokuuta 2012 finanssitransaktioveroa käsittelevässä verkkosivustossa.
(15) SWD(2013) 28 final.
LIITE
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon
Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraava muutosehdotus, joka sai tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 54 artiklan 3 kohta):
Kohta 4.7
Lisätään kohdan 4.6 jälkeen seuraava uusi kohta:
” 4.7 |
Koska finanssitransaktioveron käyttöönoton vaikutuksia koskevista tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia, ETSK suosittelee, että vaikutuksia seurataan tarkasti finanssitransaktioveron jo käyttöön ottaneissa maissa, että otetaan huomioon heikentyneen likviditeetin vaikutus markkinoiden epävakauteen liittyen tiettyjen tuotteiden, kuten vakuutustakuiden ja eläkerahastojen kustannuksiin, ja että arvioidaan realistisesti, saavutetaanko varsinaisten kerättyjen verotulojen ja sekä yritysten että säästäjien rahoituspalveluiden lisääntyneiden kustannusten välillä oikea tasapaino kriisin aikana. ETSK:n mielestä tämän seurannan tulokset on analysoitava tarkkaan, ja tulevia toimia on tarpeen tullen mukautettava nopeasti mahdollisten uusien löytöjen perusteella.” |
Äänestystulos
Puolesta |
: |
64 |
Vastaan |
: |
94 |
Pidättyi äänestämästä |
: |
25 |
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/42 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta”
COM(2013) 42 final – 2013/0023 (COD)
2013/C 271/07
Yleisesittelijä: Edouard DE LAMAZE
Neuvosto päätti 20. helmikuuta 2013 ja Euroopan parlamentti 12. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta
COM(2013) 42 final – 2013/0023 (COD).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 19. maaliskuuta 2013 antaa asian valmistelun ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaoston tehtäväksi.
Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) Edouard DE LAMAZEN yleisesittelijäksi ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 130 ääntä puolesta ja 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK ei ole samaa mieltä argumenteista, joita komissio esittää tarkasteltavana olevan ehdotuksen perustelemiseksi. Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että erot rahan väärentämisestä määrättävissä seuraamuksissa johtaisivat ilmiöön, jossa väärentäjät harjoittavat oikeuspaikkakeinottelua (forum shopping). Tästä syystä komitea ei pidä täysin perusteltuna sitä, että vuonna 2000 annettua puitepäätöstä tarkistetaan asettamalla EU:n laajuinen vähimmäisrangaistus, jonka pelotevaikutus on komitean mielestä kiistanalainen. |
1.2 |
ETSK huomauttaa, että direktiiviehdotuksessa vahvistetaan vähimmäissääntöjen varjolla todellisuudessa varsin kattava seuraamusvalikoima väärentämisen torjumiseksi ja mennään näin pidemmälle kuin mitä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdassa sallitaan, varsinkin kun otetaan huomioon, että ehdotuksessa on kyse myös lainkäyttövallasta ja menettelystä. |
1.3 |
Komitea pohtii tällaisen rangaistuslähestymistavan tarpeellisuutta ja katsoo vaarana olevan, että se luonteensa mukaisesti rajoittaa perusoikeuksia ja -vapauksia. Samalla komitea pelkää, ettei sen tehokkuutta voida taata, sillä huolimatta vähimmäisseuraamuksen vahvistamisesta rangaistusta tulkitaan jatkossakin eri tavoin jäsenvaltioiden oikeusperinteiden mukaan ja tuomioistuimen harkintavallan pohjalta. |
1.4 |
Yleisesti ETSK pitää valitettavana, ettei direktiiviehdotuksessa oteta riittävästi huomioon – vaikka SEUTin 82 artiklan 2 kohdassa niin vaaditaan – oikeusperinteiden ja -järjestelmien eroja etenkään sen suhteen, miten direktiivin säännökset vaikuttavat yksilönoikeuksiin ja -vapauksiin. |
1.5 |
ETSK Euroopan kansalaisyhteiskuntaa edustavana toimielimenä kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että rikoksiin syyllistyneet saattavat olla alun perin hyväuskoisia kansalaisia, jotka saatuaan tietämättään väärennettyä rahaa yrittävät päästä siitä eroon. ETSK korostaa vaarana olevan, että tällaisiin henkilöihin kohdistetaan suhteettomia toimenpiteitä, jolloin uhreista tulee ”rikollisia” vastoin tahtoaan, ja katsoo, että teon taustalla oleva aikomus on ensisijaisen tärkeä huomioon otettava seikka, mitä direktiiviehdotuksen johdanto-osassa ei tuoda riittävästi esiin. |
1.6 |
ETSK on huolissaan siitä, ettei direktiiviehdotuksessa vahvisteta menettelyn yhteydessä vastaavaa asteikkoa kuin rikoksen vakavuuteen perustuvaa rikosta tutkivien yksiköiden käyttämille keinoille seuraamusten määrittelyn yhteydessä. Komitea katsoo tarpeelliseksi täsmentää direktiiviehdotuksessa, että järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa käytettäviä keinoja voidaan käyttää vain kaikkien vakavimpia rikoksia tutkittaessa. |
2. Ehdotuksen sisältö
2.1 |
Tarkasteltavana oleva direktiiviehdotus vahvistaa nykyistä kehystä, jonka tarkoituksena on rangaista euron ja muiden valuuttojen väärentämisestä rikosoikeuden keinoin. Direktiiviehdotus täydentää vuonna 1929 tehdyn Geneven yleissopimuksen – jonka sopimuspuolia jäsenvaltioiden on ehdotuksen mukaan oltava – määräyksiä EU:n alueella ja korvaa neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS, jota on muutettu vuonna 2001 annetulla päätöksellä (2001/881/YOS), lisäämällä siihen muutamia tärkeitä säännöksiä. |
2.2 |
Tarkoituksena on erityisesti torjua oikeuspaikkakeinottelua (forum shopping), jota rikollisverkostot käyttävät vaikutustutkimuksen mukaan strategianaan etsiessään vähiten ankaraa lainsäädäntöä. Ilmiön torjumiseksi ehdotuksessa vahvistetaan SEUTin 83 artiklan 1 kohdan nojalla yhteiseksi vähimmäisrangaistukseksi vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus väärän rahan valmistamisesta ja levittämisestä (10 000 euron summasta alkaen). Valmistamisesta määrättäväksi enimmäisrangaistukseksi jo aiemmin asetettua vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta sovelletaan vastaavasti nyt myös levittämiseen (5 000 euron summasta alkaen). |
2.3 |
Jos rikos on tehty oikeushenkilön puolesta, oikeushenkilö voi rangaistuksena muun muassa menettää oikeuden julkisista varoista myönnettäviin etuisuuksiin tai tukiin tai se voidaan jopa purkaa. |
2.4 |
Tarkasteltavana oleva ehdotus tiukentaa nykyistä kehystä myös prosessioikeuden alalla. Rikoksen tutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavat yksiköt voivat käyttää järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden vakavien rikosten torjunnassa käytettäviä tutkintakeinoja. Lisäksi oikeusviranomaiset velvoitetaan toimittamaan prosessin kuluessa näytteitä takavarikoiduista väärennetyistä rahoista teknistä analyysia varten, jotta voidaan helpottaa muiden liikkeessä olevien väärennösten paljastamista. |
2.5 |
Ehdotuksessa säädetään myös, että jokaisen sellaisen jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, on käytettävä yleistoimivaltaansa sellaisten Euroopan unionin ulkopuolella toteutettujen, euroon kohdistuvien rikosten yhteydessä, joiden tekijä on kyseisen jäsenvaltion alueella tai joihin liittyvät väärennetyt eurot löydetään kyseisestä jäsenvaltiosta. |
3. Yleistä
3.1 |
ETSK myöntää, että euron väärentäminen yhä monimutkaisemmin ja pidemmälle kehitetyin keinoin on huolestuttava ilmiö, jonka tehokas torjuminen on tärkeää, mutta suhtautuu erittäin varauksellisesti niin tarkasteltavana olevan ehdotuksen sisältöön kun sen perustaankin. |
3.2 |
Vaikutustutkimuksen tieteellinen näyttö on puutteellista, eikä ETSK tästä syystä ole vakuuttunut oikeuspaikkakeinottelua koskevasta argumentista, jota komissio käyttää perusteluna direktiiviehdotuksen antamiselle. ETSK:n mielestä ei ole lainkaan varmaa, että EU:n sisäiset erot rangaistusten tasossa selittäisivät väärentämisen yleistymisen tai että väärentäjät valitsisivat rikoksentekopaikkansa ensisijaisesti kansallisen rikosoikeudellisen lainsäädännön perusteella. Myös muita aineellisia ja logistisia tekijöitä on otettava huomioon pyrittäessä löytämään syitä väärän rahan painatuspaikkojen sijainnille. |
3.3 |
Myöskään väitteeseen, jonka mukaan EU:n sisäiset erot rangaistusten tasossa vaikeuttaisivat rajatylittävää lainvalvontaa ja oikeudellista yhteistyötä sekä tehokasta väärennösten torjuntaa kolmansissa maissa, ei liity yksityiskohtaista analyysia, joka tukisi sitä. ETSK pohtiikin, mitkä ovat tarkasteltavana olevan direktiiviehdotuksen antamisen perimmäiset syyt. |
3.4 |
ETSK korostaa myös, että näiden argumenttien perusteella annetut säännökset luovat erityisen tiukan rangaistusjärjestelmän. Sen lisäksi, että direktiiviehdotuksessa määritellään erilaiset väärennysrikokset ja vahvistetaan vähimmäisrangaistukset ja levittämisrikoksen yhteydessä myös enimmäisrangaistus, siinä on kyse myös lainkäyttövalta- ja menettelytapa-asioista. |
3.5 |
ETSK hämmästelee erityisesti viimeksi mainittuja lainkäyttövaltaan ja menettelyyn liittyviä säännöksiä, jotka menevät pidemmälle kuin mitä perusteluosassa ilmoitetaan ja SEUTin 83 artiklan 1 kohdassa sallitaan (sallittua on säätää ”rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä”). ETSK huomauttaa, että nämä säännökset, joissa säädetään poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamisesta, ovat rikosoikeudellisesti hyvin laajoja, sillä ne luovat euroon liittyviä väärennysrikoksia koskevan yleistoimivaltatapauksen, joka määritelmänsä mukaan poikkeaa yleisistä ratkaisuista, ja mahdollistavat järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa käytettäviin keinoihin turvautumisen. |
3.6 |
ETSK:n mielestä viimeksi mainittu asia on kaikkein hankalin. Direktiiviehdotuksessa määriteltyjä rikoksia ei erotella mitenkään vakavuusasteen mukaan sen perustelemiseksi, että turvaudutaan järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa käytettäviin keinoihin. Tällaiseen säännökseen sisältyy vaara suhteellisuusperiaatteen vakavasta rikkomisesta ja perusoikeuksien loukkaamisesta (1). |
3.7 |
Hakoteille joutumisen välttämiseksi ETSK muistuttaa EU:n lainsäätäjää tarpeesta ottaa huomioon kaikkien jäsenvaltioiden uudemmat ja vanhemmat demokratiaperinteet ja yksilön oikeuksien kunnioittamiseen liittyvät arvot. |
3.8 |
Yleisemmin ETSK muistuttaa, että EU:n laajuisen rikosoikeudellisen alueen rakentaminen edellyttää samanaikaisesti puolustautumisoikeuksien vahvistamista erityisesti Eurojustin ja Europolin yhteydessä, jotta vaatimus perussopimuksiin kirjattujen perusoikeuksien kunnioittamisesta täyttyy (SEUTin 67 artiklan 1 kohta ja 83 artiklan 3 kohta). |
3.9 |
ETSK Euroopan kansalaisyhteiskuntaa edustavana toimielimenä kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että rikoksiin syyllistyneet saattavat olla alun perin hyväuskoisia kansalaisia, jotka saatuaan tietämättään väärennettyä rahaa yrittävät päästä siitä eroon. ETSK korostaa vaarana olevan, että tällaisiin henkilöihin kohdistetaan suhteettomia toimenpiteitä, jolloin uhreista tulee ”rikollisia” vastoin tahtoaan, ja katsoo, että teon taustalla oleva aikomus on ensisijaisen tärkeä huomioon otettava seikka, mitä direktiiviehdotuksen johdanto-osassa ei tuoda riittävästi esiin. |
3.10 |
ETSK myöntää, että ehdotuksessa esitetty seuraamusten asteikko, joka perustuu takavarikoituun summaan (erityisesti 5 artiklan 2 kohta), mahdollistaa osittain tällaisten tapausten huomioon ottamisen. Siitä huolimatta direktiiviehdotukseen sisältyy yksilönvapauksien vakavan loukkaamisen vaara. Ehdotuksessa ei oteta huomioon EU:n eri oikeusperinteiden ja -järjestelmien eroja ja etenkään inkvisitorisen tutkintamenetelmän erityispiirteitä, joiden mukaan syytetty – myös alaikäinen rikoksentekijä – voi olla poliisin pidättämänä suhteellisen pitkän ajan ennen tuomioistuinkäsittelyä. |
4. Erityistä
4.1 |
ETSK pohtii, onko oikeuspaikkakeinottelun ratkaisuksi ehdotuksessa tarjottu pääasiallinen toimenpide eli säännös kuuden kuukauden vähimmäisvankeusrangaistuksen asettamisesta (ehdotuksen 5 artiklan 4 kohta) tarpeellinen, sillä direktiivissä – joka määritelmänsä mukaan on osoitettu lainsäätäjälle eikä tuomioistuimelle – ei voida velvoittaa, että rangaistus tosiasiallisesti määrätään. ETSK on tässä yhteydessä tyytyväinen, että perusteluosassa muistutetaan yksilöllisesti mukautettavan seuraamuksen periaatteesta, jonka Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, ja tuomioistuimen vapaan harkintavallan periaatteesta. |
4.2 |
ETSK toteaa lisäksi, että vähimmäisrangaistussäännös, vaikkakaan se ei ole sitova, on vastoin eräiden jäsenvaltioiden oikeusperinnettä, jonka mukaan vähimmäisrangaistusta ei ole asetettu muutoin kuin tapauksissa, joissa sen määrääminen on pakollista. |
4.3 |
Muutetaan ehdotuksen 9 artiklaa seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja kaikkein vakavimpia väärennysrikoksia tutkivilla tai niihin liittyvistä syytetoimista vastaavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on käytettävissä tehokkaat, esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden tai muiden vakavien rikosten tutkinnassa käytettävät keinot.” |
Bryssel 23. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Kuten eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä (ks. tästä aiheesta D. Rebut, Droit pénal international, Dalloz, coll. ”Précis”, 2012, no 516, s. 311).
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/45 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto”
COM(2013) 165 final
ja ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Merkittävien talouspolitiikan uudistussuunnitelmien ennalta yhteensovittaminen”
COM(2013) 166 final
2013/C 271/08
Yleisesittelijä: David CROUGHAN
Euroopan komissio päätti 14. toukokuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto
COM(2013) 165 final
Ja
omission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Merkittävien talouspolitiikan uudistussuunnitelmien ennalta yhteensovittaminen
COM(2013) 166 final.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 16. huhtikuuta 2013 antaa asian valmistelun ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaoston tehtäväksi.
Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi David CROUGHANIN ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 152 ääntä puolesta ja 8 vastaan 12:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Komitea suhtautuu varovaisen myönteisesti komission kahteen tiedonantoon otsikolla ”Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa”. Ne ovat Lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto (1) ja Merkittävien talouspolitiikan uudistussuunnitelmien ennalta yhteensovittaminen (2). Niissä viedään eteenpäin keskustelua tiedonannossa ”Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus” (3) esille nostetuista kahdesta kysymyksestä ja pyritään näin saattamaan valmiiksi talouspolitiikan koordinoinnin yleinen ohjauskehys. |
1.2 |
Komitea pitää valitettavana, ettei tiedonannoissa juurikaan täsmennetä edellä mainitussa suunnitelmassa jo esitettyjä konsepteja. Tämä tekee arvioinnista vaikeaa. |
1.3 |
Komitea on huolissaan, että näin saatetaan monimutkaistaa jo ennestään runsasta talouden ohjausjärjestelmän välineiden kokonaisuutta (vakaus- ja kasvusopimus, finanssipoliittinen sopimus, six-pack, two-pack, Eurooppa 2020 -strategia, talouspolitiikan EU-ohjausjakso, vuotuinen kasvuselvitys, varoitusmekanismi, kansalliset uudistusohjelmat, vakaus- ja lähentymisohjelmat, maakohtaiset suositukset, liiallisen alijäämän menettely, makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely jne.) lisäarvon ollessa suhteellisen pieni. |
1.4 |
Komitea myöntää molempien ehdotusten saattavan auttaa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita mutta on huolissaan siitä, että niiden kasvua ja kapasiteettia elvyttävät vaikutukset saattavat estyä tai viivästyä suurimmassa tarpeessa olevilla alueilla, koska painopisteenä on, että toteutettavien toimenpiteiden on myös oltava hyödyllisiä koko euroalueen kannalta. |
1.5 |
Komitea epäilee, mahtavatko jäsenvaltiot hyväksyä uuden rahoitusvälineen käyttöönoton lähentymis- ja kilpailukykyvälineen rahoittamiseksi. Lisäksi on epäselvää, mitä lisäarvoa se tuo nykyisiin rakennerahastoihin verrattuna. |
1.6 |
Komitea pohtii, kuinka paljon lisäarvoa ehdotettu ennalta yhteensovittaminen tuo talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon ja missä määrin siitä aiheutuu ylimääräistä byrokratiaa. |
1.7 |
Komitea on huolissaan siitä, että ennalta yhteensovittamisessa käytettävät tekijät saattavat vaikuttaa jäsenvaltion uudistustoimenpiteisiin, koska ne muuttavat suhteellista kilpailukykyä toisessa jäsenvaltiossa. |
1.8 |
Komitea katsoo, että rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuvia heijastusvaikutuksia ei tule ottaa huomioon ennalta yhteensovittamisessa. Sen sijaan olisi pyrittävä kaikin tavoin edistämään pankkiunionin perustamista. |
1.9 |
Komitea katsoo, että Emun syventämiseen tähtäävät ehdotukset ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Komitea toivookin voivansa jatkaa keskustelua ja tehdä tulevaisuudessa ehdotuksia tilanteen kehittyessä. |
2. Lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto
2.1 |
Konteksti: Komissio ehdottaa tiedonannossa, että kilpailukykyä ja kasvua edistäviä kansallisia rakenneuudistuksia tarvitsevien, vaikeuksissa olevien euroalueen jäsenvaltioiden käytössä olisi yhteinen sopimusjärjestely ja solidaarisuusmekanismi, mikäli näiden rakenneuudistusten toteuttamatta jättämisellä olisi kielteisiä heijastusvaikutuksia euroalueen muihin jäsenvaltioihin. Kyseessä olisi kohdennettu rahoitustukijärjestelmä, joka rahoitettaisiin aluksi monivuotisesta rahoituskehyksestä ja mahdollisesti myöhemmin uuden bruttokansantuloon (BKTL) perustuvan rahaston/rahoitusvälineen kautta, mikä vahvistaisi rahoituskapasiteettia. |
2.2 |
Komitean mielestä on vaikeaa arvioida ehdotetun lähentymis- ja kilpailukykyvälineen etuja, ellei sen kaavailtua suuruutta määritellä eikä arvioida lainkaan, pitäisivätkö jäsenvaltiot tällaista rahastoa hyväksyttävänä. Ehdotus, jonka mukaan varat otettaisiin aluksi monivuotisesta rahoituskehyksestä, viittaa siihen, että väline jää pieneksi ja vaikutuksiltaan vähäiseksi. |
2.3 |
Monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 sopiminen on ollut niin vaikeaa, että komitea epäilee, mahtaisivatko jäsenvaltiot hyväksyä uuden rahoitusvälineen käyttöönoton, jolla vahvistettaisiin BKTL:ään perustuvaa rahoituskapasiteettia lähentymis- ja kilpailukykyvälineen rahoittamiseksi. |
2.4 |
Komitea on yhtä mieltä kaikkia osapuolia hyödyttävän, nopeamman lähentymismekanismin eduista mutta pohtii, onko uuden välineen (lähentymis- ja kilpailukykyväline) käyttöönotto tarpeellista, koska ei käy selkeästi ilmi, minkälaista lisäarvoa se tuo jo olemassa oleviin rakennerahastoihin, kuten koheesiorahastoon tai Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), verrattuna. |
2.5 |
Ehdotetun välineen sopimusperusteisuus ei juuri eroa sopimusperusteisesta luonteesta, johon rakennerahastovarojen jakaminen jo tällä hetkellä pohjautuu. Tarvittaisiin konkreettisia esimerkkejä siitä, minkälaiset heijastusvaikutteiset hankkeet katsottaisiin tukikelpoisiksi ja millä tavoin ne eroavat hankkeista, joita rahoitetaan jo muista rahastoista. ETSK pelkää, että jos lähentymis- ja kilpailukykyvälineen alaisissa hankkeissa ei saavuteta tuloksia, sillä voi olla muita vaikutuksia kansallisissa uudistusohjelmissa hyväksyttyjen hankkeiden rahoitukseen. On tärkeää, että ehdotetulla välineellä on selkeästi osoitettava lisäarvo eikä se aiheuta ylimääräistä byrokratiaa. |
2.6 |
Lähentymis- ja kilpailukykyväline on suunniteltu euroaluetta varten, jonka toiminnan kannalta suurempi taloudellinen lähentyminen on tärkeää. Koska rahasto on kooltaan todennäköisesti pieni, komitea ehdottaa, että se olisi kohdennettava erityisesti vaikeuksissa oleviin euroalueen jäsenvaltioihin sulkematta pois mahdollisuutta tukea myös sellaisia hankkeita, joilla on erityisen myönteisiä rajatylittäviä vaikutuksia. Se olisi erityisesti kohdistettava niihin maihin, joiden talouden epätasapainoa pidetään erityisen vaarallisena euroalueen toiminnan kannalta. Ei ole ymmärrettävissä, miksi sopeutusohjelmaan kuuluvat jäsenvaltiot suljetaan tämän tuen ulkopuolelle, sillä ilmeistä on, että juuri ne tarvitsevat eniten rahoitustukea. |
2.7 |
Mikäli talouspolitiikan EU-ohjausjakso toimii suunnitellusti ja maakohtaisista suosituksista käydään parlamentaarinen keskustelu jäsenvaltioissa, tulee toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että ehdotetun lähentymis- ja kilpailukykyvälineen alaisen sopimuksen allekirjoittava jäsenvaltion hallitus käy siitä etukäteen keskustelun parlamentissa kyseisen jäsenvaltion käytännön mukaisesti aivan kuin mistä tahansa rakennerahasto-ohjelmasta. Kuten muissakin EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisissä hankkeissa, komissio voitaisiin pyytää keskustelemaan tai kuultavaksi kansallisiin tai paikallisiin elimiin. Mukaan tulee kutsua myös kansalaisyhteiskunnan edustajia, kuten työmarkkinaosapuolet. Parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan – esim. työmarkkinaosapuolten – osallistumiseen tulee varata riittävästi aikaa. |
3. Merkittävien talouspolitiikan uudistussuunnitelmien ennalta tapahtuva yhteensovittaminen
3.1 |
Konteksti: komissio kertoo tiedonannossa, että suunnitelmien ennalta yhteensovittamisen käsite tapauksissa, joissa talouspolitiikkaa uudistetaan merkittävästi, otettiin käyttöön talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta tehdyllä sopimuksella. Nykyisiin EU:n taloudellisen valvonnan puitteisiin sisältyy prosessi talouspolitiikan yhteensovittamiseksi, mutta niissä ei edellytetä, että merkittävistä talouspoliittisista uudistussuunnitelmista käydään järjestelmällisesti keskustelua etukäteen eikä että ne sovitetaan yhteen ennalta. Tämä tiedonanto on panos keskeisten sidosryhmien – erityisesti Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja kansallisten parlamenttien – keskusteluun siitä, miten ennalta yhteensovittaminen voidaan toteuttaa. |
3.2 |
Komitea katsoo, että kaikki todellinen edistys talouspolitiikan yhteensovittamisessa on toivottavaa ja euroalueella välttämätöntä. Niinpä komitea pitää tiedonantoa tervetulleena, vaikka katsookin, että yksittäisten jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittaminen on hyvin kaukana aidosta talouden ohjausjärjestelmästä. Ehdotusten arvioinnissa ongelmana on, että ”merkittävän talouspolitiikan uudistussuunnitelman” määritelmää ei täsmennetä riittävästi tiedonannossa. Mikä katsotaan merkittäväksi ja mikä ei? Pohdittavaksi otetut keskeiset uudistukset sisältävät lähes kaikki sisämarkkinoiden aspektit, rahoitusvakaus ja julkisen talouden kestävyys mukaan luettuina. |
3.3 |
Komitea aprikoi, millä tavoin tämä uusi aloite merkittävien talousuudistusten yhteensovittamisesta eroaa pääkohdiltaan EU-ohjausjaksoon kuuluvista kansallisista uudistusohjelmista ja maakohtaisista suosituksista. Sen on tuotava selkeästi osoitettavissa olevaa lisäarvoa talouspolitiikan EU-ohjausjakson jo nyt runsaaseen ohjelmaan. Avoimuuden ja yksinkertaisuuden näkökulmasta olisi myös tärkeää välttää ylimääräisten valvontamenettelyiden jne. lisääminen. Komitean mielestä tällainen prosessi olisi sisällytettävä EU-ohjausjaksoon ja kansallisiin uudistusohjelmiin, joita on terävöitettävä; ennalta yhteensovittamisen kautta tämä voisi tapahtua konkreettisesti. |
3.4 |
Kun jäsenvaltion kanssa on sovittu maakohtaisista suosituksista, uuden ehdotuksen mukaisesti komissio ja neuvosto voisivat ehdottaa muutoksia jäsenvaltion kansallisiin uudistussuunnitelmiin tapauksissa, joissa muutokset saattaisivat olla perusteltuja talous- ja rahaliiton toiminnan kannalta tai siksi, että niillä oletetaan olevan muihin jäsenvaltioihin kohdistuvia vaikutuksia. Tämä voi komitean mielestä olla hyödyllistä. Demokraattisen legitimiteetin takaamiseksi prosessissa kuitenkin kunnioitetaan kansallista päätäntävaltaa, ja päätös uudistussuunnitelmasta on edelleen jäsenvaltioiden itsensä tehtävänä. Kansallisille parlamenteille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille, kuten työmarkkinaosapuolille, tulee tarjota mahdollisuus ja riittävästi aikaa osallistua kuulemismenettelyihin. Lisäksi tulee varmistaa, että lopullisen päätöksen uudistuksen toteuttamisesta tekee kansallinen parlamentti. Komitea pelkää, että tämä myönnytys demokraattisen legitimiteetin hyväksi on pikemminkin näennäinen kuin todellinen, sillä liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä voidaan muilta osin määrätä seuraamuksia, mikäli neuvosto katsoo, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia. |
3.5 |
Ennalta yhteensovittamisen tavoitteena on maksimoida yhden jäsenvaltion merkittävien talouspoliittisten uudistussuunnitelmien myönteiset heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin ja minimoida kielteiset vaikutukset. Siinä ehdotetaan kolmen tekijän järjestelmää, joka perustuu pääasiallisiin kanaviin, joita pitkin heijastusvaikutukset leviävät. Komitealla on joitakin huolenaiheita niihin liittyen. |
3.6 |
Ensimmäinen tekijä on kauppa ja kilpailukyky. Mikäli jäsenvaltio toteuttaa onnistuneita uudistustoimenpiteitä oman kilpailuasemansa parantamiseksi, on mahdollista, että nämä parannukset ovat haitaksi muille jäsenvaltioille. Tiedonannossa on määriteltävä yksityiskohtaisesti, missä olosuhteissa komissio puuttuisi asiaan ja kehottaisi jäsenvaltiota luopumaan tällaisista toimenpiteistä. Entä onko tämä ainoastaan yksipuolinen lähestymistapa? Antaisiko komissio suosituksia jäsenvaltiolle, joka on aikaisemmin parantanut kilpailukykyään toimilla, joista nyt aiheutuva vahva ylijäämä on haitallinen euroalueen kannalta? |
3.7 |
Toinen tekijä liittyy rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuviin heijastusvaikutuksiin. Komitea epäilee sen tarpeellisuutta tässä yhteydessä ja katsoo, että olisi paljon tehokkaampaa suunnata kaikki käytettävissä olevat voimavarat toimivan pankkiunionin perustamiseen aikataulun mukaisesti. |
3.8 |
Kolmas tekijä – talouteen liittyvät poliittiset näkökohdat ja ”uudistuksen mahdollinen vastustus kyseisen maan sisällä” – kaipaa selvennystä. Ennakoidut ”vastavuoroinen oppiminen” ja ”parhaiden käytäntöjen vaihto” – jotka ovat sinänsä arvokkaita – saattavat jäädä yhtä tehottomiksi kuin Lissabonin toimintasuunnitelma. |
3.9 |
Komitean mielestä tarvitaan vahvemmat perusteet sille, että ennalta yhteensovittamisen piiriin kuuluviin uudistuksiin tulisi sisällyttää aloja, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. Tätä on puolusteltu sillä, että päätös on edelleen täysin jäsenvaltioiden itsensä tehtävänä, mutta perustelu on heikko edellä mainittujen, makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvien toimien valossa. |
3.10 |
Ennalta yhteensovittamisella tulisi olla sosiaalinen ulottuvuus, joka koskisi erityisesti merkittävien talousuudistusten vaikutuksia työttömyysasteeseen. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) COM(2013) 165 final.
(2) COM(2013) 166 final.
(3) COM(2012) 777 final.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/48 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä”
COM(2012) 596 final
2013/C 271/09
Esittelijä: Daniela RONDINELLI
Euroopan komissio päätti 19. joulukuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä
COM(2012) 596 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 122 ääntä puolesta 4:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK toistaa näkemyksensä, jonka se jo esitti lausunnossaan (1), joka koski vihreää kirjaa sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla (2), ja pitää valitettavana, että komissio on ottanut huomioon vain osan kyseisen lausunnon päätelmistä. Komitea toteaa erityisesti, ettei kuluttajansuojan kannalta suurimman uhan eli laittoman pelitoiminnan torjuminen ole tiedonannossa etusijalla. |
1.2 |
ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon niiden ensisijaisten kysymysten yhteydessä, joihin tiedonannolla pyritään vastaamaan, alan uusien työpaikkojen luomisen, työpaikkojen turvaamisen ja työpaikkojen laadun sekä mahdollisesti menetettävät työpaikat ”fyysisissä” rahapeleissä sähköisesti välitettävien rahapelien hyväksi. |
1.3 |
Rahapelit kasvattavat osaltaan jäsenvaltioiden verotuloja. Kansallisilla veikkaus- ja arpajaisvaroilla ja pelikasinotoiminnalla rahoitetaan hyväntekeväisyyttä, sosiaalisia hankkeita ja urheilua, edistetään matkailua sekä suojellaan kulttuurin, taiteen ja arkkitehtuurin kansallisaarteita. ETSK katsoo, että kaikilla Euroopan laajuisilla pelitoimintaan liittyvillä toimilla on pyrittävä Euroopan sosiaaliseen malliin, jossa kansalaisilla on mahdollisuus terveeseen ja tasapainoiseen ajanvietteeseen. |
1.4 |
ETSK on hyvin huolissaan niistä suurista kansanterveyteen kohdistuvista riskeistä, joita rahapeleihin liittyy. Tässä yhteydessä komitea vahvistaa aiemmin esittämänsä pyynnön, että komissio teettäisi koko EU:n alueella selvityksen ja seurantatutkimuksen rahapeleihin liittyvistä riippuvuuksista ja häiriöistä. Lisäksi komitea kehottaa jäsenvaltioita käyttämään osan kannetuista veroista peliriippuvuuksien vastaisten tiedotuskampanjoiden, ehkäisevien toimien ja hoitojen rahoittamiseen. |
1.5 |
ETSK pitää myönteisenä komission päätöstä parantaa hallinnollista yhteistyötä sekä tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja sääntelyviranomaisten välillä. |
1.6 |
ETSK on komission kanssa samaa mieltä tavoitteesta, jonka mukaan jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava oma sääntelyviranomainen, jolla on tarkasti määritelty toimivalta ja joka varmistaa tiiviin yhteistyön muiden valtioiden vastaavien viranomaisten kanssa. |
1.7 |
ETSK pitää välttämättömänä löytää tasapaino tämän teknisesti pitkälle kehittyneen ja luonteeltaan rajat ylittävän alan ja toisaalta yleiseen ja yhteiskunnalliseen järjestykseen, laillisuuteen, avoimuuteen ja kansalaisten terveyteen liittyvien riskien välille, mikä edellyttää sitovampia aloitteita kuin komission ehdottamat suositukset. |
1.8 |
ETSK on tietoinen siitä, ettei sähköisesti välitettäviä rahapelejä koskeva EU:n erityissäädös ole tällä hetkellä toteutettavissa. Komitea tukee komission esittämiä jäsenvaltioiden välistä tehokasta yhteistyötä koskevia aloitteita, mutta toivoo, että tietyillä jaetun toimivallan aloilla otettaisiin käyttöön tehokkaampia lainsäädäntövälineitä, mieluiten direktiivejä, joilla suojattaisiin kuluttajia ja haavoittuvia väestöryhmiä ja torjuttaisiin laittomia toimijoita ja rahanpesua. Näin luotaisiin vähimmäistason mukaiset kuluttajansuojavaatimukset. Jäsenvaltioilla on silti oltava edelleenkin oikeus asettaa kansallisille markkinoilleen halutessaan tiukemmat kuluttajansuojamääräykset tai soveltaa jo olemassa olevia suotuisampia määräyksiä (3). Tästä syystä ETSK kehottaa Euroopan komissiota, parlamenttia ja neuvostoa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ryhtymään toimiin seuraavilla aloilla:
|
1.9 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on hyväksynyt komitean pyynnön laajentaa rahanpesun vastaisen direktiivin soveltamisalaa kaikkiin rahapelien muotoihin (4). |
1.10 |
ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen selvittää IMI-järjestelmää (5) koskevan asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja toivoo, että tämä auttaa parantamaan kansallisten sääntelyviranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä sekä asiasta vastaavien kansallisten ja eurooppalaisten elinten välistä tietojenvaihtoa. |
1.11 |
ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo tarkastella mahdollisuutta vaihtaa henkilötietoja jäsenvaltioiden välillä, koska toimijoiden tallentamia suuria tietomääriä voidaan jakaa niin, että tietoja voidaan yhdistää muihin tietoihin ja edistää näin toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaa valvontaa. |
1.12 |
ETSK pitää olennaisen tärkeänä sitä, että jäsenvaltioissa käynnistetään yhteisymmärryksessä sääntelyviranomaisten kanssa kuluttajille suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita, joilla kysyntää ohjataan laillisiin sähköisesti välitettäviin rahapeleihin. Tätä toimintaa on täydennettävä toimenpiteillä, joilla torjutaan laittomia toimijoita, kuten julkaisemalla kansallisten sääntelyviranomaisten laatimia mustia ja/tai valkoisia listoja, jotta kuluttajien on helpompi erottaa luvalliset sivustot laittomista sivustoista vedonlyöntisivuston aloitussivulle sijoitettavan kansallisen sääntelyviranomaisen tunnuksen avulla. |
1.13 |
Kuluttajansuojan varmistamiseksi ETSK pyytää, että sähköisesti välitettävissä rahapeleissä käytettäville ohjelmistoille otetaan käyttöön yhteinen, EU:n laajuinen vähimmäissertifiointi, jonka toteuttavat ulkoiset, alaan erikoistuneet elimet ja jossa noudatetaan yhteisiä vaatimuksia ja standardeja. Komitea kehottaa komissiota myös ottamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käyttöön sähköisesti välitettävien rahapelien tietoteknisiä alustoja koskevat eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset. Lisäksi se kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin pelaajien tietojen suojaamiseksi ja ainoastaan sellaisten maksuvälineiden sallimiseksi, joilla voidaan tehokkaimmin taata sähköisesti välitettyihin rahapeleihin liittyvien maksusuoritusten turvallisuus ja jäljitettävyys. |
1.14 |
ETSK pitää erittäin myönteisenä komission käynnistämää kokeilua, jonka yhteydessä on perustettu sähköisesti välitettäviä rahapelejä käsittelevä asiantuntijaryhmä tietoverkkorikollisuutta koskevien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, koska se on – joskin vasta alkuvaiheessa oleva – hyödyllinen työkalu jäsenvaltioiden välisen tehokkaan yhteistyön käynnistämiseksi. ETSK toivoo, että kyseinen asiantuntijaryhmä muuttuu nykyisestä epämuodollisesta ryhmästä elimeksi, jolla on selkeä toimivalta ja tehtävät. |
1.15 |
ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tulee edistää oikeusviranomaisten asianmukaista perehdyttämistä rahapeleihin liittyviin petoksiin ja rahanpesuun. |
1.16 |
ETSK kehottaa komissiota tarkistamaan ja ajantasaistamaan lainsäädäntöä tiedonannossa eriteltyjen toiminta-alojen osalta ja ottamaan huomioon jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen säännösten täytäntöönpanossa: mitä ja miten ne ovat panneet täytäntöön ja millaisia tuloksia kansallisella tasolla on saatu. |
1.17 |
ETSK pyytää jäsenvaltioita antamaan komissiolle valtuudet neuvotella ehdotuksesta kansainväliseksi sopimukseksi urheilun rehellisyyden suojelusta ja edistämisestä ja tukea sitä aktiivisesti. Ehdotusta koskevat neuvottelut käynnistetään lähiaikoina Euroopan neuvostossa. |
2. Johdanto
2.1 |
Tiedonannossa käsitellään yhtäaikaisesti tarvetta noudattaa palvelujen tarjoamisen vapautta koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja varmistaa erityisryhmien suojelu. |
2.2 |
Suoran verkkoyhteyden mahdollistavien telematiikkalaitteiden käyttö on lisännyt voimakkaasti nopeasti yleistyvien sähköisesti välitettävien rahapelien pelaamista. Vuonna 2011 sähköisesti välitettävien rahapelien kokonaistuotto oli 27 jäsenvaltiossa 9,3 miljardia euroa, mikä on 10,9 prosenttia Euroopan sähköisesti välitettävien rahapelien markkinoista, ja määrän arvioidaan kasvavan 13 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä. |
2.3 |
Internetin käytön ansiosta EU:n jäsenvaltion kansalainen voi käyttää omassa kotimaassaan laittomia palveluja, joita tarjoaa yksi tai useampi toisessa jäsenvaltiossa tai muussa valtiossa toimiluvan saanut toimija, tai joutua alttiiksi tällaisille palveluille. Kysymykseen liittyy ylikansallisia ja kansainvälisiä piirteitä, joten yksittäinen jäsenvaltio ei voi ratkaista asiaa, vaan se edellyttää kokonaisvaltaisia toimia ja entistä tehokkaampaa yhteistyötä. Kansalaisten ja kuluttajien turvaksi on laadittava laitonta pelaamista koskeva yhteinen määritelmä. Huomautettakoon, että pelaajan asuinmaassa luvattomien rahapelien tarjoaminen tai rahapelien tarjoaminen ilman vaadittavaa kansallista toimilupaa on laitonta sekä siinä tapauksessa, että pelipalvelua tarjoaa Euroopan unionin jäsenvaltiosta käsin toimintaansa harjoittava tai siellä toimiluvan saanut toimija, että kolmannesta maasta käsin toimiva alan toimija (6). Laittomia ovat myös toimijat, jotka ovat kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella. |
2.4 |
”Luvattoman” ja ”laittoman” toimijan erottamiseksi viitataan komission tiedonannon alaviitteeseen 15. |
2.5 |
ETSK suhtautuu myönteisesti komission halukkuuteen perustaa rahapelejä käsittelevä asiantuntijaryhmä kokemusten ja käytäntöjen vaihtamiseksi, rahapelien luvattomasta ja laittomasta käytöstä johtuvien ongelmien tutkimiseksi, erityisen ja ajantasaisen koulutuksen järjestämiseksi oikeusviranomaisille, kuluttajille annettavan tiedotuksen parantamiseksi sekä laillisen tarjonnan lisäämiseksi. |
2.6 |
Nämä toimet ovat ensimmäinen hyödyllinen askel petoksia, rikoksia ja rahanpesua ruokkivien laittomien toimijoiden torjumiseksi. |
3. Yhteenveto komission asiakirjasta
3.1 |
Tiedonannossa painotetaan kansallisten lainsäädäntöjen eroja ja ehdotetaan jäsenvaltioiden ja unionin laajuisia ensisijaisia toimia ja valtioiden välisiä yhteistyötoimia sekä hahmotellaan mahdollisia toimenpiteitä ja suosituksia ja valtioiden välistä koordinointia ja hallinnollista yhdentämistä. |
3.2 |
Ensisijainen tavoite on varmistaa suorien toimien ja jäsenvaltioille osoitettavien suositusten avulla, että kansallisissa lainsäädännöissä noudatetaan ja sovelletaan EU:n lainsäädäntöä. Tämän varmistamiseksi komissio
|
3.3 |
Komissio katsoo, että on jäsenvaltioiden etujen mukaista toteuttaa tehokkaita toimia, joilla torjutaan petoksia ja rahanpesua ja turvataan urheilun rehellisyys pelien, ottelujen ja kilpailutapahtumien manipulointia vastaan esimerkiksi rikollisuutta ja tietoverkkoja koskevia kokemuksia vaihtamalla. |
4. Huomiot
4.1 Kansallisten sääntelypuitteiden mukauttaminen EU:n lainsäädäntöön
4.1.1 |
ETSK ilmaisee painokkaasti vakavan huolensa sähköisesti välitettävien rahapelien yleistymisestä ja pelitarjonnan rajusta kasvusta, sillä ne koskettavat yhä laajempia väestönosia ja aiheuttavat vakavia seurauksia perheiden taloudelliselle tilanteelle. Näin ollen on luotava tehokkaat keinot torjua erilaisia mainonnan muotoja, etenkin televisio- ja verkkomainontaa sekä liikennevälineissä olevaa mainontaa. |
4.1.2 |
Rahapelipalvelujen tarjoaminen ja käyttö ovat taloudellista toimintaa, joka on osa sisämarkkinoiden mukaista vapaan liikkuvuuden periaatetta (SEUTin 56 artikla). SEUTin 52 artiklan 1 kohdassa määrätään kuitenkin 56 artiklassa vahvistetun palvelujen tarjoamisen vapauden rajoituksista yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden perusteella. |
4.1.3 |
ETSK muistuttaa, että jäsenvaltioilla on pääasiallinen toimivalta organisoida ja säännellä rahapelialaa alueellaan. Pelit ovat kuluttajille mahdollisesti hyvin vaarallista toimintaa, jota saatetaan myös käyttää rikollisiin tarkoituksiin, kuten rahanpesuun, jos alaa ei säännellä asianmukaisesti tai jos sääntelyä ei sovelleta tiukasti. Näin ollen vaikka rahapelit sisältyvät palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteeseen SEUTin 49 artiklan nojalla (7), kansallisten lainsäädäntöjen erojen vuoksi sähköisesti välitettäviä rahapelejä koskeva EU:n säädös ei tällä hetkellä ole mahdollinen. Vaikka ETSK tukee Euroopan komission ehdottamia erityisesti jäsenvaltioiden välistä tehokasta yhteistyötä koskevia aloitteita, se kuitenkin toivoo, että joihinkin asioihin (ks. kohta 1.8) puututtaisiin nykyistä tehokkaammin välinein, mieluiten direktiivein, kuluttajien ja haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi sekä laittomien toimijoiden ja rahanpesun torjumiseksi. |
4.1.4 |
Euroopan unionin tuomioistuimen runsaan oikeuskäytännön mukaan rahapelitoimintaan kohdistuvat rajoitukset voivat olla oikeutettuja yleistä etua koskevista pakottavista syistä, kuten kuluttajansuoja, petosten ehkäisy sekä sen torjunta, että kansalaisia houkutellaan tuhlaamaan liiallisesti pelitoimintaan. (8) Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tai supistaa kaikkien tai tietyntyyppisten sähköisesti välitettävien rahapelipalveluiden rajat ylittävää tarjoamista suojellakseen yleisen edun mukaisia tavoitteita pelaamiseen liittyen (9). |
4.1.5 |
Rahapelipalveluihin ei sovelleta yhtenäisiä EU:n laajuisia säännöksiä, ja kansalliset lainsäädännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan kunkin maan kulttuurillisten, sosiaalisten ja historiallisten piirteiden mukaan. Jotkut jäsenvaltiot kieltävät sähköisesti välitettävät pelit, toiset sallivat joitakin pelejä, kun taas joillakin on monopolistinen järjestelmä, jota hoitaa joko julkinen toimija tai yksinoikeuden nojalla toimiva yksityinen toimija. Jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä ei ole ajantasaisia tietoja (10), joten ETSK pyytää komissiota laatimaan asiasta kaikkia jäsenvaltioita koskevan kartoituksen. |
4.1.6 |
Kuten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on selvennetty, jäsenvaltiot, jotka valitsevat alan säännellyn vapauttamisen, voivat hallinnollisella luvalla ottaa laillisesti käyttöön toimilupajärjestelmän, joka perustuu objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin arviointiperusteisiin (11). |
4.1.7 |
Sähköisesti välitettäviin rahapeleihin ei liity kuluttajan ja toimijan välistä suoraa suhdetta, mikä lisää toimijoiden harjoittamien vilpillisten menettelyjen vaaraa ja on siten haitaksi kuluttajille (12). Laittomien ja näin ollen valvomattomien rahapelipalvelujen saatavuus on vakava uhka kuluttajille. Jos jäsenvaltiot soveltavat tiukasti toimia, joilla pyritään torjumaan laittomia toimijoita, kuluttajien suojaamiselle saadaan perustakeet ja entistä parempi väline sen toteuttamiseen. |
4.1.8 |
Jäsenvaltiot voivat vapaasti asettaa rahapelipolitiikkansa tavoitteet ja määrittää suojelun tason. Niiden määräämien rajoitusten on kuitenkin noudatettava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ehtoja, ja niiden on oltava suhteellisia, syrjimättömiä ja sisällyttävä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti sovellettavaan poliittiseen kehykseen. |
4.1.9 |
Koska yksittäisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välillä on eroja ja sähköisesti välitettäviä rahapelejä koskeva EU:n laajuinen sääntely on tällä hetkellä mahdotonta, säännöksiä olisi lähennettävä ja jäsenvaltioita olisi tuettava nykyisten säännösten täytäntöönpanossa oikeudellisen varmuuden takaamiseksi kuluttajien, alaikäisten ja haavoittuvien väestöryhmien suojelemisen, mainonnan sekä rahanpesun torjunnan yhteydessä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava jakamaan hyviä käytäntöjä laittomien toimijoiden torjunnan alalla. |
4.1.10 |
Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU:n on puututtava tilanteeseen silloin, kun sen toimet parantavat tilannetta ja tuovat jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelmiin lisäarvoa. Kun otetaan huomioon alan erityispiirteet ja internetin käyttöön liittyvät muutokset, ETSK katsoo, että tällaiset EU:n toimet olisi toteutettava tekemällä jatkuvaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä kansainvälisiä toimia edellyttävän laittomien toimijoiden torjunnassa. |
4.2 Hallinnollinen yhteistyö ja lain tehokas täytäntöönpano
4.2.1 |
EU:n on vahvistettava valvontaa, hallinnollista yhteistyötä ja sähköisesti välitettäviä rahapelejä koskevien lakien tosiasiallista soveltamista, ja jäsenvaltioiden on toimittava niin, että tämä tavoite saavutetaan. |
4.2.2 |
On tärkeää tarjota käyttöön ja vaihtaa henkilötietoja, jotka toimijat tallentavat valvonnan edistämiseksi, sekä käsitellä näitä tietoja niin, että samalla turvataan tietosuoja. Jäsenvaltioita on kannustettava tekemään hallinnollista yhteistyötä vaihtamalla yleisiä tietoja ja soveltamalla parhaita käytäntöjä, jotta voidaan lisätä tietojen ja kokemusten vaihtoa keskinäisen luottamuksen ja yhteisten etujen ilmapiirin luomiseksi. |
4.2.3 |
Sähköisesti välitettävien rahapelien tietoteknisten alustojen kansallinen hyväksymisjärjestelmä takaa rahapelimarkkinoiden valvonnan. On tärkeää harjoittaa entistä tehokkaampaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja perustaa jokaisessa valtiossa sähköisesti välitettävien rahapelien sääntelyviranomainen, jolla on EU:n laajuisen tiiviin koordinoinnin takaavat täsmälliset toimivaltuudet. |
4.2.4 |
On arvioitava, noudattavatko kansalliset politiikat EU:n säännöksiä ja oikeuskäytäntöä ja toimilupajärjestelmien avoimuutta ja syrjimättömyyttä. Mikäli näiden välillä todetaan epäjohdonmukaisuutta, tapaukseen on puututtava rikkomismenettelyin. |
4.2.5 |
ETSK pitää ilmiön torjumisen kannalta riittämättöminä niitä ennaltaehkäiseviä ja rankaisevia toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ovat tähän mennessä ottaneet käyttöön torjuakseen sähköisesti välitettäviä rahapelejä, joita alan toimijat tarjoavat ilman toimilupaa eli laittomasti. Näin ollen ETSK ehdottaa sellaisten kansallisten lainsäädäntöperiaatteiden määrittämistä, jotka takaavat sivustojen laillisuuden ja avoimuuden ja jossa säädetään seuraavista seikoista: laittomien sivustojen tunnistaminen ja niiden sisällyttäminen niin sanottuun mustaan listaan; luvallisten sivustojen tunnistaminen jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla ja niiden sisällyttäminen niin sanottuun valkoiseen listaan; laittomien sivustojen estäminen, sulkeminen, takavarikointi ja poistaminen (13); rahaliikenteen ohjautumisen estäminen tällaisille sivustoille ja niiltä eteenpäin; laittomia pelejä koskevan kaupallisen viestinnän ja mainonnan kieltäminen. |
4.3 Kuluttajat
4.3.1 |
ETSK pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei ole vastattu komitean komissiolle ja jäsenvaltioille esittämään vaatimukseen tehokkaista toimenpiteistä kuluttajille suurimman uhan muodostavien laittomien toimijoiden torjumiseksi. Näin ollen se kehottaa ottamaan mahdollisimman nopeasti käyttöön tehokkaita toimenpiteitä laittoman pelitoiminnan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien hyvien käytäntöjen toimeenpanemiseksi. |
4.3.2 |
Komissio aikoo antaa vuonna 2013 suosituksen kuluttajansuojelusta ja vastuullisesta rahapelimainonnasta ja se esittää neljä toimenpidettä: vedetään kuluttajia pois sääntelemättömän ja mahdollisesti haitallisen tarjonnan parista; suojataan alaikäisiä päätymiseltä rahapelien pariin; suojellaan muita haavoittuvia väestöryhmiä ja estetään pelaamishäiriöiden kehittymistä. ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään suositukseen laittoman pelitoiminnan torjuntaa ja ehkäisemistä koskevat hyvät käytännöt sen jälkeen, kun kukin jäsenvaltio on tehnyt arvion kuluttajille haitallisimmista pelimuodoista. |
4.3.3 |
ETSK arvostaa sitä, että tiedonannossa kiinnitetään huomiota kuluttajien ja haavoittuvien väestöryhmien suojeluun myös mainonnan ja peliriippuvuuden osalta. Tältä osin se painottaa tarvetta toteuttaa korkeatasoisen suojan takaavia toimenpiteitä, sillä esitetyt välineet eivät sen mielestä ole riittävän tehokkaita. Komitea ehdottaakin sitovampien toimenpiteiden toteuttamista. Koska laiton pelitarjonta muodostaa hallitsemattoman ja vaarallisen luonteensa vuoksi suurimman uhan juuri kuluttajille, olisi kussakin jäsenvaltiossa määritettävä tehokkaita toimenpiteitä parhaimman suojan kuluttajille antavia kansallisia lakeja laiminlyövien laittomien toimijoiden torjumiseksi. |
4.3.4 |
Komission toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on oltava jäsenvaltioiden täyden toimivallan ja vastuun varmistaminen siten, että EU:hun luodaan kaikille tämäntyyppisen palvelun tarjontaan luvan saaneille toimijoille sääntelykehys, jonka avulla estetään ongelmapelaaminen ja vahvistetaan ikärajat kaikenlaisille peleille, kielletään vaarallisimmat luotolla pelattavat peli- ja vedonlyöntimuodot (verkkokasino, spread betting ja vedonlyöntipörssi) sekä alaikäisille ja haavoittuville väestöryhmille suunnatut mainontamuodot. |
4.3.5 |
ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan omalla alueellaan tehokkaasti laitonta pelitarjontaa. Se pyytää jäsenvaltiota toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä kuin ”musta lista” ja laittomien sivustojen estäminen, turvallisten ja jäljitettävien maksumuotojen määrittäminen, rahoitustoiminnan estäminen sekä laittoman mainonnan ehdoton kieltäminen. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että näiden toimenpiteiden tehokkuus riippuu paljon niiden yhteistoiminnasta, joka vahvistaa laittomia toimijoita torjuvia vaikutuksia. |
4.3.6 |
Kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava sääntelyviranomainen, jolla olisi erityinen toimivalta seurata kuluttajansuojaa ja laittoman pelitoiminnan torjuntaa koskevien eurooppalaisten ja kansallisten sääntöjen toimeenpanoa ja varmistaa toimeenpanon toteutuminen. Kansallisten sääntelyviranomaisten olemassaolo on edellytys koordinoinnin ja tehokkaan hallinnollisen yhteistyön toteuttamiselle. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden kansallisten erityispiirteiden ja sääntelykehyksen pohjalta luotu sääntelyjärjestelmä kykenee varmistamaan toteutuksen. ETSK toivoo, että kukin jäsenvaltio antaa omalle sääntelyviranomaiselleen tehtäväksi vahvistaa perusteet toimilupien myöntämiselle omilla markkinoillaan. |
4.3.7 |
EU:n kuluttajilla on oltava mahdollisuus erottaa kussakin jäsenvaltiossa laittomat sivustot laillisista myös mahdollisten valitusten tekemiseksi. Tältä osin ETSK suosittelee, että kukin jäsenvaltio velvoittaa kaikki sähköisesti välitettävien pelien tarjoamiseen luvan saaneet toimijat lisäämään omaan verkkosivustoonsa näkyvälle paikalle ja pysyvästi toimilupanumeron ja kansallisen sääntelyviranomaisen merkinnän, josta ilmenee, että toimijalla on kyseisessä jäsenvaltiossa toimilupa. |
4.3.8 |
ETSK pyytää, että alaikäisten suojelemiseksi otetaan käyttöön mahdollisimman laajat lainsäädännölliset takeet, jotka kattavat iän asianmukaiset tarkastusvälineet ja sen varmistamisen, että toimijat todella tarkastavat iän. Vanhempien tietoisuutta internetin käytön riskeistä ja ohjelmien kotona tapahtuvasta suodatuksesta on lisättävä. Asianmukaisia takeita on annettava haavoittuvien ja paljon kotona aikaa viettävien henkilöiden, kuten eläkeläisten, kotirouvien ja työttömien suojelemiseksi. |
4.3.9 |
Nykyinen kriisi saa entistä useammat henkilöt pelaamaan verkossa ja uskomaan, että he voivat ratkaista taloudelliset ongelmat helppojen voittojen avulla. Verkkopelaaminen uhkaa kuitenkin psyykkistä tasapainoa, sillä se aiheuttaa riippuvuutta ja pakko-oireista käyttäytymistä. Kyseisten häiriöiden torjumiseksi ETSK suosittelee, että osa peleistä kannetuista veroista ohjattaisiin peliriippuvuuksien vastaisten tiedotuskampanjoiden, ehkäisevien toimien ja hoitojen rahoittamiseen. |
4.3.10 |
On pidettävä myönteisenä, että komissio aikoo esittää vastuullisesta rahapelimainonnasta suosituksen, vaikka tehokkaampi ja sitovampi toiminta olisi toivottavaa. Suosituksella täydennetään sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä siten, että kuluttajille voidaan välittää asianmukaisia tietoja. ETSK korostaa, että alan toimiin on sisällytettävä laittomien toimijoiden vastaisia toimenpiteitä, kuten sellaisten toimijoiden mainontakielto, jotka esittävät tarjouksia ilman kuluttajan asuinmaan kansallisen sääntelyviranomaisen myöntämää toimilupaa. |
4.3.11 |
On löydettävä oikeanlainen tasapaino sallitun rahapelitoiminnan valvotun laajentamisen - jolla pyritään tekemään pelitarjonnasta houkuttelevaa yleisölle laillisissa toimintapuitteissa - ja tällaisista peleistä aiheutuvan riippuvuuden mahdollisimman tehokasta vähentämistä koskevan tarpeen välillä. |
4.3.12 |
Mainostamisen pitäisi olla vastuullisempaa ja säännellympää erityisesti alaikäisten suojelun vuoksi ja siksi, että sillä on erityisen haitallisia vaikutuksia terveydelle, etenkin mielenterveydelle, ja myös siksi, että sillä vääristellään tietoja ja johdetaan kuluttajia harhaan, koska sillä pyritään luomaan käsitys, että sähköisesti välitettävien pelien pelaaminen on normaalia toimintaa ja vahvistetaan näin epätervettä sosiaalista käyttäytymistä. |
4.3.13 |
ETSK panee merkille, ettei Alice Rap -hankkeen (14) toteuttamisesta huolimatta vieläkään ole saatavilla luotettavia tietoja siitä, missä määrin ja millaisia häiriöitä rahapeleistä aiheutuu. Riippuvuusongelmaa ja siihen liittyviä häiriöitä on seurattava jatkuvasti, jotta saadaan riittävästi tietoja, joiden perusteella kansalliset lainsäätäjät ja Euroopan unioni voivat ottaa käyttöön tehokkaita ja kohdennettuja toimia tämän ongelman torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. |
4.4 Petosten ja rahanpesun torjunta
4.4.1 |
Ongelmiin, jotka liittyvät sähköisesti välitettävien rahapelien tarjoajien tunnustamiseen tilanteissa, joissa aiheutuu raskaita tappioita ja suuria voittoja, millä voidaan siten peittää rahanpesutoiminta, on puututtava tunnistamalla toimijat etukäteen ja perustamalla erityinen pelitili yksittäisiä pelaajia varten. |
4.4.2 |
Identiteettivarkaus on merkittävä ongelma, joka liittyy sähköisesti välitettävien rahapelien lisäksi koko internetin ja telematiikan alan tietojen käsittelyä ja vaihtoa koskevaan järjestelmään. |
4.4.3 |
Satunnaislukugeneraattorit on varmennettava tehokkaasti, jotta voidaan vastata ennakoimattomuutta koskevaan periaatteeseen ja samalla varmistaa, että vahvistettu tulos on ainoa mahdollinen ja että sitä on mahdotonta väärentää. Näin voidaan suojella pelaajia ja varmistaa jäsenvaltioiden valitsemien standardien asianmukaisuus voittojen osalta. |
4.4.4 |
Sähköisesti välitettävissä rahapeleissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden lisäämiseksi ehdotetaan, että ulkoiset erikoistuneet elimet suorittavat EU:n yhteisen vähimmäistason sertifioinnin, jossa noudatetaan samoja parametreja ja standardeja, jotta voidaan tunnistaa ja estää myös laittomat offshore-pelit. |
4.4.5 |
Yksi tapa pelien käytön turvaamiseksi voi olla IP-osoitteiden (Internet Protocol Address) tunnistaminen. Jos henkilö käyttää yhden valtion pelijärjestelmää toisen valtion IP-järjestelmän kautta, on teknisesti mahdollista estää pelaaminen. |
4.4.6 |
Koska verkossa välitettäviin rahapeleihin liittyy rahanpesua ja petoksia, on toivottavaa, että toimijoiden tallentama merkittävä tietovirta ja suuret tietomäärät voidaan asettaa yleisestä järjestyksestä vastaavien viranomaisten saataville, jotta niitä voidaan verrata muihin tietoihin ja helpottaa valvontaa. |
4.5 Urheilu ja kilpailujen manipulointi
4.5.1 |
Ottelu-, peli- ja kilpailutapahtumien manipulointiin liittyvä vedonlyönti on petos, joka kohdistuu erityisesti urheiluseuroja, kannattajia, kuluttajia ja laillisia rahapelioperaattoreja vastaan. |
4.5.2 |
Komissio on samaa mieltä ETSK:n ehdotuksesta, että on tarpeellista luoda kehys kaikkien osapuolten toimien koordinointia varten, jotta kysymystä voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja välttää päällekkäisten resurssien käyttö. Komissio katsoo, että yhteistyötä tarvitaan enemmän vedonlyöntioperaattoreiden, urheilujärjestöjen ja toimivaltaisten viranomaisten, myös rahapeleistä vastaavien sääntelyviranomaisten, välillä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. |
4.5.3 |
ETSK toistaa ehdotuksen sellaisen järjestelmän luomisesta, joka ei rajoitu pelkästään ilmiantoihin epäilyistä tietyissä urheilutapahtumissa vaan johon sisältyy myös ennaltaehkäisy-, koulutus- ja pakkotoimenpiteitä, jotta tätä ilmiötä voidaan torjua tehokkaasti. |
4.5.4 |
ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen hyväksyä vuoteen 2014 mennessä suositus parhaista käytännöistä, jotka liittyvät ottelutapahtumien manipulointiin liittyvän vedonlyönnin ehkäisyyn ja torjuntaan, vaikka se ei pidä tällaista oikeudellista välinettä riittävänä. Urheilukilpailujen manipulointi rikkoo urheilun rehellisyyden periaatetta ja muodostaa rikoksen kaikissa jäsenvaltioissa. Tästä huolimatta laiton toiminta tai epäilyt tällaisesta toimista ovat lisääntyneet. Onkin toimittava tehokkaammin urheilukilpailujen manipuloinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden välineiden, asiantuntemuksen ja resurssien avulla, yhteisvaikutuksessa niiden kesken ja EU:n kanssa. |
4.5.5 |
ETSK kehottaa jäsenvaltiota luokittelemaan urheilun korruption ja urheilukilpailujen ja -tulosten manipuloinnin rikoksiksi, jos ne eivät ole vielä tehneet näin, ja täten rangaistaviksi teoiksi. Komitea kohottaa komissiota sopimaan jäsenvaltioiden kanssa tällaisia rikoksia koskevasta yhteisestä määritelmästä. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 85.
(2) COM(2011) 128 final.
(3) Ks. EUVL C 24, 28.1.2012, s. 85 (päätelmät, kohdat 1.3 ja 1.6).
(4) COM(2013) 45 final.
(5) Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä.
(6) Toukokuun 11. päivänä 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan päätelmien (9495/10) mukaan sähköisesti välitettävät laittomat rahapelit ovat sellaisia, joita tarjotaan ilman toimilupaa tai noudattamatta asianomaisen valtion lainsäädäntöä. Sähköisesti välitettäviä rahapelejä tarjoavien toimijoiden järjestäjien on näin ollen noudatettava lainsäädäntöä, joka on voimassa niissä jäsenvaltioissa, joissa ne harjoittavat toimintaansa.
(7) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot 19.7.2012 asiassa C-470/11, SIA Garkalns, ei vielä julkaistu, 24 kohta;
8.9.2010 asiassa C-316/07, asioissa C-358/07-C–360/07, C-409/07 ja asiassa C-410/07, Stoß ja muut.
(8) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot 19.7.2012 asiassa C-470/11, SIA Garkalns, 39 kohta; 8.9.2010 asiassa C-46/08 Carmen Media Group, 55 kohta.
(9) Esim. asiat Liga Portuguesa de Futebol C-42/07 tai Anomar C-6/01.
(10) Tutkimus rahapelipalveluista EU:n sisämarkkinoilla, Swiss Institute of Comparative Law (2006) http://ec.europa.eu/internal_market/services/docs/gambling/study1_en.pdf
(11) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 24.1.2013 yhdistetyissä asioissa C-186/11 ja C-209/11 Stanleybet International LTD ja muut, 47 kohta.
(12) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 8.9.2009 asiassa C-42/07 Liga Portuguesa de Futebol Profissional ja muut.
(13) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa, COM(2010) 673 final, 22. marraskuuta 2010.
(14) Addiction and Lifestyles in Contemporary Europe, Reframing Addictions Project.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/55 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Uusi eurooppalainen lähestymistapa liiketoiminnan epäonnistumiseen ja maksukyvyttömyyteen”
COM(2012) 742 final
ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta”
COM(2012) 744 final – 2012/0360 (COD)
2013/C 271/10
Esittelijä: Pedro Augusto ALMEIDA FREIRE
Komissio päätti 12. joulukuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Uusi eurooppalainen lähestymistapa liiketoiminnan epäonnistumiseen ja maksukyvyttömyyteen
COM(2012) 742 final.
Euroopan parlamentti päätti 15. tammikuuta 2013 ja neuvosto 5. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta
COM(2012) 744 final – 2012/0360 (COD).
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 130 ääntä puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 Yleiset päätelmät
1.1.1 |
Eurooppa on vakavassa taloudellisissa ja sosiaalisessa kriisissä, joka ravistelee yhteiskunnan kaikkia tasoja. |
1.1.2 |
Yritysten selviämisen helpottaminen on yksi toimenpiteistä, joita Euroopan unioni on määrittänyt kriisistä selviämistä varten. Konkurssien vaikutukset ovat laajempia kuin vain kyseisille yrityksille aiheutuvat kielteiset seuraukset, sillä ne ulottuvat yleisesti jäsenvaltioiden talouteen ja erityisesti kansalaisiin veronmaksajina, palkansaajina ja työnantajina. |
1.1.3 |
ETSK kannattaa komission tiedonannossa esitettyjä tavoitteita, vaikka sen mukaan siinä mainitun ”uuden mahdollisuuden” pitäisi koskea yrittäjiä, jotka ovat ottaneet opiksi aiemmasta epäonnistumisestaan ja jotka pystyvät tekemään paluun uudelleen laaditun yrityssuunnitelman avulla. |
1.1.4 |
ETSK kannattaa myös asetusehdotusta, vaikka pitääkin sen kunnianhimon puutetta valitettavana. |
1.1.5 |
Tarvitaan vielä monia pohdintoja ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta voidaan suojata velkojien oikeuksia. Samalla on pyrittävä tasapainoon yrittäjien ja palkansaajien etujen välillä, edistettävä yritysten rakenneuudistusta, estettävä omaisuuden tai oikeudenkäyntien siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi (forum shopping) ja parannettava yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteensovittamista. |
1.2 Tiedonantoa koskevat suositukset
1.2.1 |
ETSK katsoo, että yritysten maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön huomattavaa yhdenmukaistamista koskevat pohdinnat ovat kiinnostavia, vaikka se pitää valitettavana, että tiedonannossa ei anneta tehokasta vastausta EU:n yrityksiä ja kansalaisia ravistelevaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. |
1.2.2 |
ETSK suhtautuu myönteisemmin Yhdysvaltain maksukyvyttömyyslainsäädännön keskeiseen käsitteeseen Fresh start kuin komission kannattamaan ”uuteen mahdollisuuteen”. Komitea kehottaakin harkitsemaan tämän käsitteen käyttöönottoa EU:n maksukyvyttömyyslainsäädännössä. |
1.2.3 |
ETSK katsoo myös, että palkansaajia pitäisi suojata paremmin ja että palkansaajat pitäisi katsoa kuuluviksi etuoikeutettujen velkojien joukkoon. |
1.2.4 |
Tähän pohdintaan on liitettävä myös kysymys vaikeuksissa olevien yritysten epäasianmukaisesta tukemisesta, jonka osalta ETSK korostaa, että vastuu voi olla myös muilla kuin pankeilla. Se kehottaakin komissiota ottamaan nämä muuttujat huomioon asianmukaisesti. |
1.2.5 |
ETSK katsoo, että rikosoikeudellisen vastuun sisällyttäminen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön ei ole toivottavaa, koska se lisäisi maksukyvyttömyysmenettelyjen käsittelyä oikeudessa ja pidentäisi tutkinta-aikoja. |
1.2.6 |
ETSK:n mielestä järjestelmällinen turvautuminen tuomariin ei ole paras ratkaisu. Se kehottaa komissiota harkitsemaan ajatusta uusien elinten perustamisesta, koska esimerkiksi talousalaan liittyvät elimet, joiden kokoonpano on monialainen (talous, rahoitus, oikeus), ymmärtäisivät yrityksiä paremmin ja pystyisivät toimimaan nopeasti ja auttamaan yrityksiä selviytymään taloudellisista vaikeuksistaan. |
1.2.7 |
ETSK kehottaa komissiota myös ottamaan huomioon selvittäjän aseman yhdenmukaistamista koskevat ehdotukset, sellaisena kuin ne esitetään 11 päivänä lokakuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (1). |
1.3 Asetusehdotusta koskevat suositukset
1.3.1 |
ETSK kannattaa asetusehdotusta, vaikka se rajoittuukin oikeudenkäyntisääntöihin eikä siinä pyritä yhdenmukaistamaan yritysten maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavia kansallisia lainsäädäntöjä. |
1.3.2 |
ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille annettuun velvollisuuteen parantaa rajat ylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa annettujen asiaankuuluvien oikeuden päätösten julkisuutta koskevia sääntöjä sähköisen rekisterin avulla ja kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämiseen. |
1.3.3 |
ETSK kehottaa kuitenkin komissiota huolehtimaan siitä, että kääntämisestä aiheutuvat rasitukset ja kustannukset sekä määräajat eivät hidasta maksukyvyttömyysmenettelyjä, koska nopeus takaa niiden onnistumisen. |
1.3.4 |
ETSK tukee ylivelkaantumisen siviiliprosessien mukaan liittämistä, mutta tämän lisäyksen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa haittaa velallisille, jotka ovat yksityishenkilöitä. Yrityksille laadittu lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on täyttää kaupan vaatimukset, on jo lähtökohtaisesti vähemmän suojaava kuin kuluttajalainsäädäntö. Komitea kehottaa komissiota erityiseen huolellisuuteen tässä asiassa. |
1.3.5 |
ETSK kehottaa komissiota myös varmistamaan, että asetuksen liitteiden muuttamista koskevassa delegointimenettelyssä otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla ja käsitettä ”keskeiset osat” koskeva oikeuskäytäntö. |
2. Johdanto
2.1 Maksukyvyttömyyspaketin tavoite
2.1.1 |
Tähän lainsäädäntöpakettiin kuuluvat aloitteet ovat osa EU:n vastausta EU:n yrityksiä ja kansalaisia ravistelevaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. Ilmoitettuna tavoitteena on helpottaa yritysten selviämistä ja antaa maksukyvyttömyystilanteeseen joutuneille yrittäjille uusi mahdollisuus. |
2.1.2 |
Komission valitsemassa menetelmässä muutetaan maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o1346/2000 (2), joka koskee pääasiassa rajat ylittäviin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovellettavaa kansainvälistä yksityisoikeutta, ja käynnistetään kuulemismenettely tiedonannon ”Uusi eurooppalainen lähestymistapa liiketoiminnan epäonnistumiseen ja maksukyvyttömyyteen” pohjalta. |
2.1.3 |
ETSK on päättänyt esittää näkemyksensä molemmista asiakirjoista samassa lausunnossa. |
2.2 Asetusehdotus (3)
2.2.1 |
Komissio ehdottaa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun ”maksukyvyttömyysmenettelyasetuksen” tarkistamista, koska se on vanhentunut ja koska siinä on viisi merkittävää puutetta (4). |
2.3 Tiedonanto
2.3.1 |
Komissio toteaa aivan oikein, että sen 12 päivänä joulukuuta 2012 antama asetusehdotus rajoittuu 29 päivänä toukokuuta 2000 maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen ajanmukaistamiseen ja että siinä tyydytään käsittelemään kansallisiin maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavien menettelysääntöjen tunnustamista ja yhteensovittamista yhdenmukaistamatta yritysten maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavia kansallisia lainsäädäntöjä. |
2.3.2 |
Tiedonannossa pyritään korjaamaan tätä puutetta ehdottamalla pohdittavaksi ajatuksia yritysten maksukyvyttömyyslainsäädännön huomattavasta yhdenmukaistamisesta pitäen mielessä, että kohteena ovat ainoastaan rajat ylittävät maksukyvyttömyystapaukset. |
3. Tiedonantoa koskevat yleiset huomiot
3.1 Uuden lähestymistavan tausta-ajatus
3.1.1 |
Lähestymistapa perustuu siihen, että yrittäjille on annettava uusi mahdollisuus ja työpaikat on pelastettava. |
3.1.2 |
ETSK puolestaan katsoo, että yritysten konkurssit aivan kuten yritysten perustamisetkin ovat osa talouselämän elinkaarta ja markkinoiden dynamiikkaa. Siksi niitä ei tulisi pitää pahana asiana, jota olisi vältettävä mihin hintaan hyvänsä. |
3.1.3 |
Tämän perusteella ETSK katsoo, että komission mainitsema ”uusi mahdollisuus” tulisi antaa yrityksille, jotka ovat jo ottaneet oppia aiemmasta epäonnistumisestaan ja jotka pystyvät tekemään paluun uudelleen laaditun yrityssuunnitelman avulla. |
3.1.4 |
ETSK korostaa myös, että yritysten konkursseihin voi olla sisäisiä syitä, kuten huono hallinto, mutta myös ulkoisia syitä, jotka johtuvat sekä liiallisesta että sopimattomasta sääntelystä. Myös valtiolla on siksi tiettyä vastuuta konkursseissa, koska se säätää lakeja ja toimii myös hankintaviranomaisena julkisissa hankinnoissa (5). |
3.1.5 |
ETSK suhtautuu myönteisemmin Yhdysvaltain maksukyvyttömyyslainsäädännön keskeiseen käsitteeseen Fresh start (6) kuin komission kannattamaan ”uuteen mahdollisuuteen”. Fresh start on ensisijaisesti kulttuurinen eikä oikeudellinen käsite, ja sen mukaan velallinen vapautetaan tietyn ehdoin henkilökohtaisesta velkoja koskevasta vastuustaan. Näin voidaan välttää vaihe, jossa yritys julistetaan oikeuden päätöksellä konkurssiin, ja velallinen voi aloittaa uuden hankkeen ilman, että hänet määritellään konkurssivelalliseksi. |
3.1.6 |
Tiedonannossa annetaan puolestaan ymmärtää, että ”uudessa mahdollisuudessa” on kyse toiminnan jatkamisesta. ETSK:n mukaan olisi kuitenkin haitallista pitää yrityksiä keinotekoisesti talouden rakenteessa antamalla niille ”uusi mahdollisuus”, kun kokemus on osoittanut, että valittu malli ei ole elinkelpoinen. |
3.1.7 |
Tällainen toimenpide vaikuttaisi haitallisesti velkojien ja toimittajien luottamukseen ja lopulta haittaisi talouden toimijoiden tervettä kilpailua. |
3.2 ETSK kannattaa maksukyvyttömyyslainsäädännön yhdysvaltalaista lähestymistapaa, ja sen mukaan Fresh start -käsitettä olisi sovellettava jo ennen kuin tuomari alkaa käsitellä asiaa.
4. Tiedonantoa koskevat erityiset huomiot
4.1 Tehokas yhdenmukaistaminen
4.1.1 |
Kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen moninaisuus aiheuttaa erityisesti rajat ylittäviä toimia harjoittaville yrityksille kilpailuhaittoja, jotka voivat haitata talouden elpymistä. |
4.1.2 |
Tämä kannustaa omaisuuden tai oikeudenkäyntien siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi (forum shopping) ja johtaa siten sisämarkkinoiden heikentymiseen. |
4.1.3 |
ETSK onkin samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa (7), joka on toivonut maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjen alojen yhdenmukaistamista. |
4.1.4 |
Myös ETSK pyytää komissiota esittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan, 81 artiklan 2 kohdan tai 114 artiklan perusteella yhden tai useampia lainsäädäntöehdotuksia yritysten todellisen eurooppalaisen maksukyvyttömyyskehyksen luomiseksi rajoittumatta yksinomaan kansainvälisen yksityisoikeuden oikeudenkäyntisääntöihin. |
4.1.5 |
Maksukyvyttömyystapausten vaikutukset ovat itse asiassa laajempia kuin vain kyseisille yrityksille aiheutuvat kielteiset seuraukset, sillä ne vaikuttavat yleisesti jäsenvaltioiden talouteen ja erityisesti kansalaisiin veronmaksajina, palkansaajina ja työnantajina. |
4.2 Velkojien oikeuksien säilyttäminen
4.2.1 |
Alun perin kaikkia velkoja koskevaa maksukyvyttömyysmenettelyä käytettiin ainoastaan velkojien tyydyttämiseksi, mutta asteittain sen päämääräksi on tullut yritysten toiminnan jatkuminen, työpaikkojen säilyttäminen ja velkojen maksaminen. Viime aikoina EU:n lainsäädännöllä on pyritty ehkäisemään yritysten ongelmia, kun maksut alkavat loppua. |
4.2.2 |
Menettelyn aloittaminen velallista vastaan on tapahtuma, jota velkoja pelkää, koska erääntyneiden rahamäärien saamisesta ei ole varmuutta. Ensimmäinen turhautumisen aihe johtuu siitä, että menettelyn aloittaminen estää usein velallista hakemasta mitään saatavia, jotka ovat syntyneet ennen päätöstä menettelyn aloittamisesta, ja lykkää meneillään olevia oikeuskäsittelyjä. Jokaisen velkojan on siis ilmoitettava saatavansa lainmukaisessa määräajassa (8). |
4.2.3 |
Toinen turhautumisen aihe velkojalle on riittävien varojen puuttuminen. Käytännössä menettelyn aikana velkojia pyydetään usein valitsemaan joko välitön maksu, jossa luovutaan sangen huomattavasta osasta niiden velkaa, tai velan jakaminen tietylle ajanjaksolle. |
4.2.4 |
Velkojan kannalta olisi siis parasta pystyä estämään koko maksukyvyttömyystilanne esimerkiksi turvaamalla tietyt toiminnot sopimusta tehdessä, vaatimalla kolmannen osapuolen takuita (9) tai vaatimalla panttia, vakuutta tai kiinnitystä yrityksen omaisuudesta (10). |
4.3 Palkansaajien parempi kohtelu maksukyvyttömyysmenettelyissä
4.3.1 |
Palkansaajat ovat etulinjassa, kun yritys tekee konkurssin. Heidän palkkojaan ei ole aina maksettu ennen konkurssihakemuksen jättämistä, ja heidän henkilökohtainen taloudellinen tilanteensa on vaikea tänä epävarmana aikana. |
4.3.2 |
Menettelyn aloittaminen tarkoittaa usein sitä, että palkansaajista valitaan edustaja, jonka tehtävänä on valvoa palkkasaataviin liittyviä tietoja. Hän on yrityksen palkansaajien tavanomaisten edustuselinten ohella viestintäkanava henkilöstön, oikeuslaitoksen ja menettelyn suorittajien välillä. |
4.3.3 |
Palkansaajille ennen menettelyn aloittamista erääntyneet määrät on kirjattava yrityksen velkoihin. Kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen vuoksi tähän yleisluonteiseen toimeen kuitenkin suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Velkojien järjestykseen liittyvän yhdenmukaistamisen puutteen vuoksi menettelyn lopputulos on siis palkansaajien kannalta erittäin epävarma. |
4.3.4 |
ETSK katsoo, että palkansaajia pitäisi suojata paremmin ja että heidät pitäisi katsoa kuuluviksi etuoikeutettujen velkojien joukkoon. ETSK pitää näin ollen heidän suojansa yhdenmukaistamista hyödyllisenä. |
4.4 Heikossa asemassa olevien yritysten epäasianmukaisen tukemisen ehkäiseminen
4.4.1 |
Eräiden rahoituslaitosten kaupalliset menettelyt saattavat johtaa sellaisten yritysten tukemiseen, jotka ovat jo peruuttamattomassa tilanteessa. Näin syntyy näennäinen maksukyky, joka haittaa tervettä kilpailua markkinoilla ja tahraa pankkien mainetta. |
4.4.2 |
ETSK korostaa, että vastuu vääristävästä tukemisesta voi olla muillakin kuin pankeilla, myös valtiolla. Kansalliset tuomarit katsovat lisäksi, että yrityksen tietyillä toimittajilla tai asiakkailla voidaan myös katsoa olevan vastuuta, jos ne tukevat asenteellaan vääristävästi sellaisen yrityksen toimintaa, jonka tilanteen ne tietävät olevan peruuttamattomasti vaarassa. |
4.4.3 |
Myös nämä muuttujat olisi otettava huomioon asianmukaisesti, jotta yritysten maksukyvyttömyyslainsäädäntöä voidaan yhtenäistää. |
4.5 Konkurssipetoksia koskeva erityistapaus
4.5.1 |
Suurin osa yritysten konkursseista johtuu objektiivisista syistä, joihin ei liity niiden johtajien petoksellista toimintaa. |
4.5.2 |
Konkurssipetosten ilmiötä ei pitäisi kuitenkaan jättää huomiotta. Komissio viittaakin siihen tiedonannossaan (11) ja ehdottaa rehellisten konkurssien ja epärehellisten konkurssien erottamista toisistaan. Komission mukaan velallinen voisi joutua siviili- tai rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos se jättää tahallaan tai vastuuttomasti noudattamatta laillisia velvollisuuksiaan. Rehellisten konkurssien likvidaatiomenettelyä olisi nopeutettava. |
4.5.3 |
ETSK on puolestaan vakuuttunut, että erityisesti palkansaajien etujen kannalta olisi asianmukaista yhdenmukaistaa velkojen vanhentumisaikaa ja tehdä sen kestosta kohtuullisen lyhyt. Sen sijaan komitea suhtautuu epäillen likvidaatiomenettelyjen erotteluun johtajien rehellisyyden pohjalta, sillä se lisäisi maksukyvyttömyysmenettelyjen käsittelyä oikeudessa, antaisi niille rikosoikeudellisen luonteen ja pidentäisi niiden käsittelyaikaa. |
4.5.4 |
Tämä rikosoikeudellisen vastuun sisällyttäminen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön ei ole toivottavaa. ETSK:n mielestä konkurssin petoksellisuuden arviointi on tehtävä maksukyvyttömyysmenettelystä erillisessä menettelyssä. |
5. Asetusehdotusta koskevat yleiset huomiot
5.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti asetuksen soveltamisalan laajentamiseen siten, että mukaan otetaan hybridimenettelyt, maksukyvyttömyyttä edeltävät menettelyt, velan mitätöintimenettelyt sekä luonnollisiin henkilöihin liittyvät menettelyt. |
5.2 |
Komitea suhtautuu myönteisesti myös niiden olosuhteiden selkiyttämiseen, joissa voidaan kumota oletus, että oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan tämän sääntömääräisessä kotipaikassa. |
5.3 |
Myös maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvissa tai niihin läheisesti liittyvissä kanteissa, muun muassa takaisinsaantikanteissa, toimivaltaisen tuomioistuimen toiminta-alaa selvittävän menettelyllisen järjestelmän parantaminen on myönteinen asia. |
5.4 |
Se, että sekundäärimenettelyt eivät enää ole välttämättä likvidaatiomenettelyjä ja että niiden aloittamisesta voidaan kieltäytyä, jos ne eivät ole välttämättömiä paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi, parantaa myös osaltaan asetusta aivan kuten yhteistyön laajentaminen pää- ja sekundäärimenettelyn välillä. |
5.5 |
Jäsenvaltioiden velvollisuus parantaa julkisuussääntöjä asettamalla sähköisesti kaikkien saataville tuomioistuimen rajatylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa tekemät asiaankuuluvat päätökset ja kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen ovat myös kiinnostavia ajatuksia. |
5.6 |
ETSK ottaa kuitenkin esiin kääntämisestä aiheutuvat rasitukset ja kustannukset sekä määräajat ja muistuttaa, että nopeus on menettelyn onnistumisen ehdoton edellytys. |
5.7 |
ETSK suhtautuu myönteisesti myös tuomioistuinten ja selvittäjien velvollisuuteen tehdä yhteistyötä maksukyvyttömyysmenettelyissä, joka kohdistuu saman yritysryhmän jäseniin, koska sen ansiosta selvittäjien tehokkuus lisääntyy. |
6. Asetusehdotusta koskevat erityiset huomiot
6.1 |
ETSK:lla on epäilyksiä koordinoinnista 12 päivänä joulukuuta 2012 annetun asetuksen EY N:o 1215/2012 (12) kanssa. Sen tarkoituksena oli korvata kansallisten tuomioistuimen toimivallasta ja Euroopan unionissa annettujen tuomioiden vaikutuksista annettu asetus (EY) N:o 44/2001, eli niin sanottu Bryssel I –asetus. ETSK pohtii, selkeytetäänkö maksukyvyttömyysasetuksesta annetun ehdotuksen johdanto-osan 6 kappaleessa riittävästi kriteerejä Gourdain-oikeuskäytännöstä (13) johtuvalle toimivallan jakamiselle. Tässä oikeuskäytännössä näytettäisiin itse asiassa annettavan rajoittava tulkinta, vaikka tietyt Bryssel I -asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toimet ovat määrääviä maksukyvyttömyysmenettelylle. Esimerkiksi se, käytetäänkö omistuksenpidätysehtoa vai ei, on määräävää velallisen omaisuuden laajuuden määrittämisessä. Kyse on merkittävästä asiasta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista koskevan ilmoitetun tavoitteen osalta, koska varojen palauttaminen on avain vaikeuksissa olevien yritysten elvyttämisen onnistumiseen. |
6.2 |
Selvittäjien yhteistyön osalta komissio olisi voinut ehdottaa 31 artiklan muuttamista ja kannustaa enemmän selvittäjien välisten sopimusten tekemiseen. Selvittäjien aseman erot eri jäsenvaltioissa haittaavat itse asiassa selvittäjien ammatillista yhteistyötä. |
6.3 |
Selvittäjien ja tuomioistuinten välisen keskinäisen vaihdannan pitäisi puolestaan koskea ensisijaisesti tavaraluetteloa, velallisen velkoja, velkojen ilmoittamista ja varmentamista sekä neuvottelusuunnitelmiin kuuluvien velkojien yhteensovitettua yhteistä sääntelyä. |
6.4 |
Lopuksi ETSK korostaa, että komissio aikoo käyttää delegointimenettelyä asetuksen liitteiden muuttamiseksi, vaikka niissä näyttää olevan kyse keskeisistä osista, kuten menettelyä koskevasta käsitteestä tai selvittäjinä toimivien henkilöiden luettelosta. |
7. Maksukyvyttömyyslainsäädäntöä koskevat erityiset huomiot
7.1 |
Maksukyvyttömyyskriteerejä on yhdenmukaistettava. Eräissä jäsenvaltioissa maksukyvyttömyysmenettelyä voidaan itse asiassa käyttää vasta, kun velallinen todetaan maksukyvyttömäksi, muissa taas ”lähitulevaisuudessa todennäköinen” maksukyvyttömyys riittää. |
7.2 |
Nämä erot edistävät forum shoppingia, ja siksi ne olisi poistettava. |
7.3 |
Myös oikeusturva edellyttää velkojen tuottamiseen liittyvien sääntöjen yhdenmukaistamista. |
8. Ylivelkaantumista koskevien siviilimenettelyjen mukaanottaminen
8.1 |
ETSK kannattaa komission ehdotusta, joka esitetään johdanto-osan uudessa 9 kappaleessa (14). |
8.2 |
Maksukyvyttömyysmenettelystä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun maksukyvyttömyysasetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleet sopivat tähän tarkoitukseen hyvin (15). |
8.3 |
Tämän lisäyksen ei pitäisi kuitenkaan aiheuttaa haittaa velallisille, jotka ovat yksityishenkilöitä. Yrityksille laadittu lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on täyttää kaupan vaatimukset, on jo lähtökohtaisesti vähemmän suojaava kuin kuluttajalainsäädäntö. ETSK kehottaa siksi komissiota erityiseen huolellisuuteen tässä asiassa. |
8.4 |
Komitea kehottaa komissiota myös harkitsemaan yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista kuluttajan edut huomioon ottaen. |
9. Selvittäjien aseman ja toimivallan yhdenmukaistaminen
9.1 |
Selvittäjien asemaa ja toimivaltaa koskevat kansalliset erot vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja vaikeuttavat rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä (16). |
9.2 |
Yritysten ja talouden elpymisen etujen mukaista on, että selvittäjien toimivaltaa ja tehtävää koskeviin vaatimuksiin liittyvien yleisten näkökohtien yhdenmukaistaminen toteutetaan nopeasti. ETSK yhtyy myös Euroopan parlamentin (17) näkemyksiin ja suosittaa pohdittavaksi seuraavia näkökohtia:
|
9.3 |
Komission olisi siis edettävä pidemmälle kuin asetusehdotuksen 31 artiklassa, jossa rajoitutaan vahvistamaan käytäntö ja käsittelemään päämenettelyn selvittäjän ja sekundäärimenettelyn selvittäjän yhteistyötä. |
10. Tuomioistuinten ulkopuolisten ratkaisumenettelyjen kehittäminen yritysten tehokasta tukea ja valvontaa varten
10.1 |
Neuvottelumenettelyjen edistämisellä voitaisiin lisätä yritysten rakenneuudistussuunnitelmien nopeutta ja tehokkuutta. |
10.2 |
Niiden Euroopan unionissa yleisesti havaittu keskimääräinen kesto ja onnistumistaso puhuvat tämän lähestymistavan valinnan puolesta. |
10.3 |
ETSK ei myöskään katso, että järjestelmällinen tuomariin turvautuminen olisi välttämättä paras ratkaisu. Komitea kannattaakin ajatusta uusien elinten perustamisesta, koska esimerkiksi talouteen liittyvät elimet, joiden kokoonpano on monialainen (talous, rahoitus, oikeus), pystyisivät toimimaan nopeasti ja auttamaan yrityksiä selviämään taloudellisista vaikeuksistaan. |
10.4 |
Tämä järjestelmä on jo käytössä monissa maissa, ja sitä voitaisiin yleistää muihin jäsenvaltioihin. |
10.5 |
Olisi myös hyödyllistä, että komissio julkaisisi säännöllisesti tilastoja maksukyvyttömyystapauksista, joihin sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyistä annettua asetusta, jotta käytössä olevan järjestelmän tehokkuutta voitaisiin arvioida. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15.11.2011, 2011/2006 (INI).
(2) EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1 ja EYVL C 75, 15.3.2000, s. 1.
(3) COM(2012) 744 final, 12.12.2012.
— |
liian suppea soveltamisala |
— |
forum shopping, joka johtuu velallisen pääintressien keskuksen käsitteen epäjohdonmukaisesta soveltamisesta |
— |
päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn välisen koordinoinnin puuttuminen |
— |
maksukyvyttömyysmenettelyjen riittämätön julkisuus |
— |
monikansallisten yritysryhmien maksukyvyttömyyttä koskeva oikeudellinen tyhjiö |
— |
Tehdäkseen edellä mainittujen viiden puutteen korjaamiseen tähtäävän ehdotuksen maksukyvyttömyysasetukseksi komissio on käyttänyt 29. maaliskuuta 2012 aloittamassaan julkisessa kuulemismenettelyssä saamiaan 134 vastausta, Heidelbergin ja Wienin yliopistojen yhteistyönä tekemän vertailevan tutkimuksen päätelmiä sekä analyysiä, jossa arvioitiin eri uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia. |
(5) Esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät säännöt, jotka ovat itsessään legitiimejä mutta voivat kuitenkin haitata yritysten toimintaa. Julkisen hankintaviranomaisen julkisissa hankinnoissa käyttämät maksuajat voivat myös aiheuttaa hankaluuksia yrityksille.
(6) Thomas H. Jackson, The Fresh-Start Policy in Bankruptcy Law, 98 Harv. L. Rev. 1393 (1985); Charles Jordan Tabb, The Scope of the Fresh Start in Bankruptcy: Collateral Conversions and the Dischargeability Debate, 59 Geo. Wash. L. Rev. 56 (1990).
(7) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15.11.2011, 2011/2006 (INI).
(8) Haettavat saatavat ovat erääntyneitä tai erääntymättömiä saatavia, jotka ovat syntyneet ennen oikeudenkäynnin alkamista, mutta ne voivat olla myös tiettyjä jälkeenpäin syntyneitä saatavia silloin, kun ne liittyvät ennen oikeudenkäynnin alkamista suoritettuihin palveluihin, tai silloin, kun niitä ei pidetä välttämättöminä oikeudenkäynnin jatkamisen kannalta.
(9) Pankki tai johtaja.
(10) Kiinteistö, liiketila, merkit jne.
(11) Kohta 3.1, Uusi mahdollisuus rehellisen konkurssin tehneille yrittäjille, COM(2012) 742 final.
(12) Asetuksen soveltamista on lykätty 10. päivään tammikuuta 2015 asti, muun muassa siksi, että jäsenvaltiot voivat mukauttaa menettelysääntöjään eksekvatuurimenettelyn poistamisen vuoksi.
(13) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Gourdain v. Nadler, 22.2.1979.
(14) Johdanto-osan 9 kappale: ”Tätä asetusta olisi sovellettava maksukyvyttömyysmenettelyihin [– –] riippumatta siitä, onko velallinen luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö”.
(15) Lisäksi siitä säädetään jo joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Belgiassa kaikkien velkojen selvitysmenettelyssä käytetään myös kuluttajiin sovellettavia menettelyjä (5 päivänä heinäkuuta 1988 annettu laki). Saksassa ei eroteta elinkeinonharjoittajiin sovellettavia menettelyjä yksityishenkilöihin sovellettavista (5 päivänä lokakuuta 1994 annettu laki).
(16) Selvittäjä voi itse asiassa olla virkamies tai valtion hyväksymä, tuomarin nimittämä yksityinen henkilö, jonka palkkion maksusta vastaavat kuitenkin velkoja.
(17) 11. lokakuuta 2011 annettu mietintö, jossa annetaan suositukset komissiolle maksukyvyttömyysmenettelyistä EU:n yhtiöoikeuden yhteydessä (2011/2006(INI)).
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/61 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yritysten suojaaminen harhaanjohtavilta markkinointikäytännöiltä ja direktiivin tehokas täytäntöönpano – Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY tarkistaminen”
COM(2012) 702 final
2013/C 271/11
Esittelijä: Jorge PEGADO LIZ
Komissio päätti 19. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yritysten suojaaminen harhaanjohtavilta markkinointikäytännöiltä ja direktiivin tehokas täytäntöönpano – Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY tarkistaminen
COM(2012) 702 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 129 ääntä puolesta 8:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti käsiteltävänä olevaan tiedonantoon ja sen tavoitteisiin, joihin on ETSK:n mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota ja joita on pohdittava huolellisesti. |
1.2 |
ETSK tukee komission tavoitetta tiukemmasta sääntelystä, jolla pyritään kieltämään tehokkaasti yrityshakemistoyhtiöiden tietyt aggressiiviset myyntikäytännöt ja määräämään niistä esimerkinomaisia ja varoittavia seuraamuksia. |
1.3 |
Koska tähän kysymykseen on mitä ilmeisimmin otettava välittömästi kantaa ja koska kyseiset käytännöt ovat merkittäviä ja vakavia talouden kannalta EU:n tasolla, ETSK hyväksyy sen, että komissio antaa nyt yksinomaan tätä kysymystä käsittelevän lainsäädäntöehdotuksen vaikutustenarvioinnin perusteella. |
1.4 |
ETSK katsoo, että asiaa varten olisi annettava puiteasetus, joka pantaisiin mahdollisesti täytäntöön delegoitujen säädösten nojalla, mikä takaisi sen soveltamisen paremman yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden jäsenvaltioissa. |
1.5 |
ETSK katsoo, että asianmukaista oikeusperustaa ei voida puiteasetuksen luonteen vuoksi rajoittaa yksinomaan perussopimuksen määräyksiin, jotka koskevat sisämarkkinoiden toteuttamista, eikä sen soveltamisalaa pidä rajata rajatylittäviin liiketoimiin. |
1.6 |
ETSK huomauttaa lisäksi, että on kiinnitettävä huomiota monien näiden käytäntöjen Euroopan laajuiseen luonteeseen, joka edellyttää koordinoitua kansainvälistä toimintaa. |
1.7 |
ETSK kuitenkin katsoo, että paras tapa toteuttaa harhaanjohtavien markkinointikäytäntöjen kiellon johdonmukaista ja yhtenäistä sääntelyä koskeva tavoite olisi direktiivien 2006/114/EY ja 2005/29/EY yhteinen tarkistus yhtä aikaa sekä yritysten välisten (B2B) että yritysten ja kuluttajien välisten (B2C) suhteiden osalta ja molempien erityispiirteiden säilyttäminen yhteisessä kehyksessä. Komitea kehottaakin komissiota aloittamaan prosessin nopeasti. |
1.8 |
ETSK kehottaa komissiota laatimaan ja soveltamaan täydentäviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tiedotusta ja tiedon jakamista ja lisätään yhteistyötä hallintoviranomaisten, julkisen ja yksityisen sektorin välisten foorumien ja sidosryhmiä edustavien järjestöjen välillä, sekä kehittämään nopean toiminnan mekanismeja, joiden avulla nämä käytännöt voidaan lopettaa ja korvata aiheutetut vahingot, erityisesti perustamalla välittömästi eurooppalainen ryhmäkanteita koskeva oikeusjärjestelmä, josta ilmoitettiin ensimmäisen kerran yli 30 vuotta sitten ja jota on sen jälkeen lykätty useaan otteeseen. |
1.9 |
ETSK on jäsenineen valmis osallistumaan asiaa koskevaan tulevaan työhön, jota se katsoo voivansa edistää huomattavasti järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien ja kolmeen ryhmään järjestäytyneiden jäsentensä kokemuksen ansiosta. |
2. Ehdotuksen tausta ja sen sosioekonomiset näkökohdat
2.1 |
Yritysten välisen kaupallisen viestinnän alalla on keskeisiä sääntöjä, joita on ehdottomasti noudatettava, jotta kilpailu ei vääristy ja jotta markkinat toimivat. Jos näitä sääntöjä ei hyväksytä vapaaehtoisesti, niiden soveltamisesta on tehtävä pakollista. |
2.2 |
Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa komissio on hahmotellut joukon toimenpiteitä, joiden tavoitteena on torjua mainosalan yritysten tiettyjä harhaanjohtavia markkinointikäytäntöjä, erityisesti yrityshakemistoja julkaisevien yritysten käyttämiä käytäntöjä. |
2.3 |
Tavoitteena on taata yrityksille, etenkin pk-yrityksille, parempi suoja. Tämä koskee erityisesti käytäntöä, jossa yrityshakemistoyhtiöt ehdottavat yrityksille niiden tietojen lisäämistä yrityshakemistoon tai niiden päivittämistä, vaikka yritykset eivät ole sitä halunneet eivätkä pyytäneet. Tämä on näennäisesti ilmaista, mutta yrityksiltä pyydetään myöhemmin vuosimaksua, josta ei ole sovittu ja jota ei ole hyväksytty etukäteen. |
2.4 |
Komissio ilmoitti julkisen kuulemisen järjestettyään aikomuksestaan vahvistaa harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annettua direktiiviä 2006/114/EY kieltämällä yksiselitteisesti markkinointiviestinnän kaupallisen aikomuksen piilottamisen kaltaiset käytännöt ja samalla vahvistaa rajatylittäviä tilanteita koskevien sääntöjen soveltamista. |
2.5 |
Tiedonannossa mainitaan myös
|
2.6 |
Komission mukaan tällaisen toiminnan aiheuttaman taloudellisen vahingon määrä on 1 000–5 000 euroa vuodessa yritystä kohti. |
3. Tiedonannon sisältöä koskevat huomiot
3.1 Perusnäkökohdat
3.1.1 |
ETSK myöntää, kuten se on tehnyt aiemmassa lausunnossaan, että markkinointiviestinnällä yleisesti ja mainonnalla erityisesti on kaikissa muodoissaan merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen rooli, jonka International Advertising Association (IAA) on tiivistänyt oivallisesti. Erityisesti voidaan mainita innovaatioiden levittäminen, luovuuden edistäminen, viihdyttäminen, kilpailuun kannustaminen ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen (1). |
3.1.1.1 |
Kun kuitenkin tietyt mainostoimistot käyttävät vilpillisiä menettelyjä tuotteidensa esittelyssä ja pyrkivät houkuttelemaan asiakkaita, on tärkeää, että komissio tuo esille, että suuri osa harhaanjohtavista käytännöistä tehdyistä valituksista koskee juuri kyseisen alan yrityksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita edes yrityshakemistoyhtiöiden erityistapauksessa, että kyse ei olisi legitiimistä ja yritysten liiketoiminnan kannalta olennaisesta toiminnasta, jota ne harjoittavat mainostaakseen toimintaansa. |
3.1.2 |
ETSK myöntää, että käsiteltävänä oleva tiedonanto on merkityksellinen ja asianmukainen, vaikka siinä keskitytään pääasiassa ongelmiin, jotka johtuvat tavasta, jolla yrityshakemistoyhtiöt yrittävät houkutella asiakkaita. |
3.1.3 |
ETSK toteaa, että komissio on oikeassa korostaessaan tämän ongelman rajatylittävyyttä ja sen pyrkiessä takaamaan asianmukainen sääntely ja sen lisäksi varmistamaan, että se pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että kyseessä olevia käytäntöjä voidaan seurata ja valvoa ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia. |
3.1.4 |
ETSK pitää valitettavana, että ennen tiedonantoa ei ole tehty kunnollista vaikutustenarviointia, jonka nojalla olisi voitu perustella vakuuttavammin ehdotetut vaihtoehdot, joiden kustannuksia ja hyötyjä ei ole sitä paitsi määritetty tai arvioitu selkeästi. |
3.1.4.1 |
Lisäksi vaikutustenarviointi, josta komissio ilmoitti 1. maaliskuuta 2013 sidosryhmien kanssa pitämässään kokouksessa, on ETSK:n mielestä myöhässä, ja vaikka sen koko laajuus ja sisältö eivät olekaan vielä tiedossa, se ei vaikuta riittävän vakuuttavalta, jotta voitaisiin tehdä perusteltuja valintoja. |
3.1.5 |
ETSK epäilee myös puhtaasti oikeudellisen tulkinnan näkökulmasta mutta myös yritysten tehokkaamman ja vaikuttavamman suojan kannalta, voidaanko komission ensisijaisena huolenaiheena oleva tapaus liittää asianmukaisesti tarkistettavaksi ehdotetun direktiivin kehykseen. |
3.1.5.1 |
Analysoitu käytäntö on itse asiassa markkinointiviestintää laajassa merkityksessä eikä kuulu mainostoimintaan vaan on pikemminkin aggressiivista ja vilpillistä myyntiä, joka soveltuisi paremmin sopimattomien tai vääristävien kaupallisten menettelyjen laajempiin puitteisiin ja jonka tulisi jopa kuulua rikoslainsäädännön piiriin. |
3.1.5.2 |
Mainonnan käsitteen ulkopuolelle on todellakin jätetty kaikki viestintä, jossa ei ole tai jossa ei voida havaita tiettyjen tavaroiden tai palvelujen mainostamistavoitetta tai viestintää, joka toteutetaan kaupallisten suhteiden puitteissa ja joka ei koske uusien tavaroiden tai palvelujen toimittamista. |
3.1.5.3 |
Direktiivin 2005/29/EY perusteella harhaanjohtavan menettelyn käsite tarkoittaa kaupallista menettelyä, jota pidetään sopimattomana, koska siinä annetaan vääriä tietoja, joita ei ole varmennettu ja jotka jollakin tapaa johtavat tai voivat johtaa myös yleisellä esitystavallaan keskivertokuluttajaa harhaan, vaikka tiedot olisivat tosiasiallisesti virheettömiä yhden tai useamman osan osalta, ja jotka saattavat molemmissa tapauksissa saada keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei olisi muuten tehnyt. Toisin sanoen harhaanjohtavan menettelyn määritelmää ei voida rajoittaa tuotteiden myynninedistämiseen, vaan se voi kattaa tilanteet, joissa ei pyritä tuotteen markkinointiin, tai viestinnän, joka tapahtuu kaupallisten suhteiden puitteissa. |
3.1.6 |
Sitä paitsi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisessä elintarvike- ja non-food-toimitusketjussa Euroopassa annetussa vihreässä kirjassa (2) komissio varoittaa aivan oikein mahdollisista ristiriidoista ja päällekkäisyyksistä, joita voi aiheutua samoja vastaanottajia ja vastaavia mutta yhteensovittamattomia järjestelmiä käsittelevien toimenpiteiden sarjasta, mikä aiheuttaisi hämmennystä säännösten saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä (3). |
3.1.7 |
ETSK pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole vielä käynnistänyt keskustelua mahdollisista erilaisista vaihtoehdoista ja että niistä ei ole edes järjestetty julkista kuulemista, vaan komissio on halunnut valita yhden vaihtoehdon, joka voi kuitenkin osoittautua epäedullisemmaksi yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Koska komissio on ilmeisesti jo päättänyt vaihtoehdosta, jonka se ilmoituksensa mukaan valitsee ensi lokakuussa, näyttää hyödyttömältä esittää vaikutustenarviointia viidestä vaihtoehdosta, jos valinta on selvä jo alusta alkaen. |
3.1.8 |
Koska hakemistoja koskevaan keskeiseen kysymykseen on mitä ilmeisimmin muodostettava välittömästi kanta, joka on sitä paitsi jo ilmaistu Euroopan parlamentin aiemmissa tutkimuksissa ja päätöslauselmissa, ja koska kyseiset käytännöt ovat merkittäviä ja vakavia talouden kannalta EU:n tasolla (4), ETSK hyväksyy sen, että komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen, jossa keskitytään ainoastaan tähän kysymykseen. Tarkoituksena on erityisesti estää tapaukset, joissa yrityksiin kohdistuu jatkuvaa häirintää ja uhkana ovat oikeudenkäynnit ulkomaisissa tuomioistuimissa ja joissa yritysten ”hallinnolliset menot” kasvavat ja velanperintäyritykset soittelevat niille jatkuvasti lähes uhkaillen. |
3.1.8.1 |
Pk-yritysten lisäksi myös vapaat ammatinharjoittajat, kansalaisjärjestöt, kirjastot, yksityiset oppilaitokset ja jopa tietyt julkishallinnon palvelut ovat joutuneet tällaisten käytäntöjen kohteeksi, ja myös ne pitäisi ajan myötä sisällyttää direktiivin soveltamisalaan laajentamalla ”elinkeinonharjoittajaa” koskevaa käsitettä siten, että se kattaa kaikki, joita nämä käytännöt voivat koskea ja joita ei suojata muilla säädöksillä. |
3.1.9 |
ETSK katsoo kuitenkin, että johdonmukaisempi lähestymistapa olisi saatu aikaan laajentamalla sopimattomien kaupallisten menettelyjen käsitettä harhaanjohtavien ja aggressiivisten toimien muodossa sekä direktiivissä 2005/29/EY annettua mustaa listaa yritysten välisiin suhteisiin. |
3.1.10 |
Kyseisen direktiivin soveltamisalan laajentamisen myönteisenä vaikutuksena olisi myös paremman yhdenmukaisuuden takaaminen, jolloin jäsenvaltioiden ei tarvitsisi luoda uusia lakeja tai säädöksiä sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ne voisivat vain laajentaa sopimattomista kaupallisista menettelyistä voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä soveltamisalaa, millä taattaisiin EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen (5). |
3.1.11 |
Direktiivin 2006/114/EY yksinkertainen muuttaminen komission ehdottamin epäselvin ehdoin ei myöskään takaa pk-yrityksille suojaa tiedonannossa mainituissa tilanteissa. Sen lisäksi, että nämä käytännöt itse asiassa ovat aggressiivisia eivätkä harhaanjohtavia direktiivissä 2005/29/EY tarkoitetulla tavalla, ne johtuvat jo aiemmin syntyneestä kaupallisesta suhteesta eivätkä siksi voi kuulua mainontaan sovellettavaan kehykseen. |
3.1.12 |
Tässä mielessä ja rajoittamatta 3.1.8 kohdassa sanottua ETSK korostaa, että komission on lähitulevaisuudessa harkittava sellaisen horisontaalisen lähestymistavan omaksumista, joka edistää kilpailulainsäädännön ja teollis- ja tekijänoikeutta koskevan lainsäädännön sääntöjen yhdenmukaisuuden lisäämistä ja joka takaa yhtenäisen suojan kaikilta näiltä kaupallisilta menettelyiltä sekä kaupan ja jakelun alalla että kaikissa ammatinharjoittajien välisissä sopimussuhteissa kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti. |
3.1.13 |
ETSK korostaakin, että oikeusasioiden pääosaston, kilpailun pääosaston, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston ja yritystoiminnan pääosaston välistä koordinointia on lisättävä alalla toteutettavissa toimissa ja tulevissa poliittisissa ja lainsäädäntöehdotuksissa pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa vahvistettujen poliittisten painopisteiden mukaisesti. |
3.1.14 |
Rajoittamatta aiemmin sanottua ja siinä tapauksessa, että komissio valitsee toisen vaihtoehdon, ETSK korostaa, että on määriteltävä konkreettisesti ja täsmennettävä ”kaikista vahingollisimpien” markkinointikäytäntöjen käsite, jotta voidaan ymmärtää, mitkä ovat sen mukaan ne markkinointikäytännöt, jotka edellyttävät parempaa suojaa suhteessa muihin. |
3.1.15 |
ETSK arvostaisi myös sitä, että komissio antaisi aiempaa tarkemman määritelmän kaikista tilanteista, joiden pitäisi olla ”mustalla listalla”, jonka olemassaolon ETSK hyväksyy täysin, jos täysin laittomiksi katsottujen menettelyjen ilmoittamisen halutaan olevan mahdollisimman tarkkaa ja kattavaa. Komissio voi löytää tämän listan laatimista varten riittävän perustan kyselyynsä annetuista vastauksista ja 1. maaliskuuta 2013 pidetyssä kokouksessa eri osapuolten esittämistä puheenvuoroista (6). |
3.1.16 |
ETSK arvostaisi myös tässä tapauksessa sitä, että komissio arvioisi, onko mahdollista laatia harmaa lista käytännöistä, jotka katsotaan laittomiksi tiettyjen konkreettisten olosuhteiden nojalla tapauskohtaisesti tuomarin päätöksellä. |
3.1.17 |
Samoin ETSK katsoo, että yksinkertaisen listauksen ohella olisi vahvistettava ja selkeytettävä käsitteitä harhaanjohtavan mainonnan ja laittoman vertailevan mainonnan käytännöistä siten, että saavutettaisiin järjestelmällinen kohtelu laajassa oikeudellisessa kehyksessä, millä taattaisiin, että uusia sopimattomia menettelyitä valvotaan tarkistetun lainsäädännön nojalla. |
3.1.18 |
ETSK katsoo, rajoittamatta kohdassa 3.1.8 sanottua, että direktiivin 2005/29/EY oikeudellista kehystä on laajennettava ottaen erityisesti huomioon, että tietyille mikroyrityksille ja pienyrityksille on säädettävä yhdenvertaisesta suojasta kuluttajien kanssa tai laajennettava kuluttajasuojaa näihin yrityksiin, mitä komitea kannattaa, täsmällisesti ja tiukasti määritellyin ehdoin silloin, kun niiden tilanne on rinnastettavissa toisiinsa. Näin on jo eräiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, ja sitä vaativat oikeutetusti näitä yrityksiä edustavat järjestöt ja organisaatiot (7). |
3.1.19 |
ETSK itse asiassa katsoo, että kyse on saman todellisuuden kahdesta osasta ja että olisi hyödyllisintä tarkistaa direktiivi 2005/29/EY samaan aikaan ja rinnakkain nykyisen direktiivin 2006/114/EY kanssa, koska ne liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan (8), kyseisen direktiivin äskettäisen arvioinnin perusteella (9). |
3.1.20 |
Näiden käytäntöjen luonne ja epärehellisten yritysten toimintatapa osoittavat, että tarvitaan oikeudellista ryhmäkannemekanismia, jonka avulla voidaan taata tehokas reagointi ja parempi suoja elinkeinonharjoittajille sovittelussa ja jonka avulla voidaan näiden käytäntöjen lopettamisen lisäksi (10) varmistaa kärsitystä vahingosta maksettava oikeudenmukainen korvaus. |
3.2 Muodolliset näkökohdat
3.2.1 |
ETSK katsoo, että komission pitäisi jo tässä vaiheessa tarkentaa toteutettavien toimien oikeusperusta, etenkin se, onko ne tarkoitettu vain sisämarkkinoiden toteuttamiseen vai muuhun. |
3.2.2 |
ETSK katsoo myös, että soveltuvin oikeudellinen väline on tässä asetus, joka takaa parhaimman oikeusvarmuuden ja tehokkaimman yhdenmukaistamisen. |
4. Menetelmän analyysi
4.1 |
ETSK hyväksyy ehdotetun aikataulun osalta komission määrittelemät vaiheet, erityisesti viranomaisverkoston välittömän luomisen, jotta harhaanjohtavasta mainonnasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin soveltamista voidaan parantaa ja jotta tietoja voidaan vaihtaa. |
4.2 |
ETSK suhtautuu myönteisesti myös yhteistyömenettelyn luomiseen lainsäädännön täytäntöönpanon alalla vastaavalla tavalla kuin kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2006/2004. Sen avulla olisi mahdollista velvoittaa jäsenvaltiot keskinäiseen avunantoon alalla ja määrittää lainsäädännön soveltamisesta vastaavat viranomaiset rajoittamatta Alankomaiden esimerkin mukaisia yksityisen ja julkisen sektorin foorumeihin liittyviä vaihtoehtoja tai yhteistyön laajentamisen siten, että se kattaa sidosryhmiä edustavien järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön. |
4.3 |
ETSK ehdottaa kuluttajasuojalainsäädännön (11) ja riitojenratkaisun käytäntöjen innoittamana, että perustetaan eurooppalainen verkosto pk-yritysten tueksi, jotta rajatylittävät riidat voidaan sopia siten, että petoksen uhriksi joutuneet yritykset saadaan ohjattua asianmukaisimpiin oikeudellisiin mekanismeihin. |
4.4 |
ETSK katsoo myös, että on edistettävä koulutus- ja tiedotustoimia ja jaettava hyviä käytäntöjä kaikille yrityksille, jotta niitä voidaan varoittaa niiden toimintaan kuuluvista riskeistä. |
4.5 |
Koska suurin osa harhaanjohtavista käytännöistä tapahtuu digitaalisessa ympäristössä, ETSK pitää lisäksi välttämättömänä edistää pk-yritysten suojelussa tiukempaa ja soveltuvampaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon menettelyt, joita internetin välityspalvelut käyttävät, ja sopimussuhteet, jotka liittyvät eBayn kaltaisiin foorumeihin tai erityisesti elinkeinonharjoittajien välisiä kaupallisia suhteita varten luotuihin foorumeihin. |
4.6 |
Komission olisi lisäksi otettava huomioon näiden käytäntöjen kansainvälinen ulottuvuus OECD:n edustuksensa puitteissa (12). EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannustetaan keskustelemaan OECD:n kanssa kuluttajien suojelemista rajatylittävältä vilpilliseltä liiketoiminnalta koskevien suuntaviivojen (Guidelines for Protecting Consumers from Fraudulent and Deceptive Commercial Practices Across Borders) laajentamisesta kattamaan yritysten väliset suhteet (B2B). ETSK ehdottaa, että Europol käynnistää tutkimushankkeen laajamittaisista huijauksista EU:ssa: taloudellisten vahinkojen ulottuvuudesta ja uhrien määrästä, suurimpien rajatylittävien toimijoiden roolista ja mahdollisesta voittojen siirtämisestä muuhun laittomaan toimintaan. |
4.7 |
Lopuksi ETSK huomauttaa, että komission on varattava määrärahat, jotka tarvitaan ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. |
4.8 |
Tulevan työn osalta ETSK haluaa ilmaista yksiselitteisesti olevansa käytettävissä osallistumaan edustajineen tulevaan työhön, jota se katsoo voivansa edistää huomattavasti järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien kolmeen eturyhmään järjestäytyneiden jäsentensä kokemuksen ansiosta. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 351, 15.11.2012, s. 6.
(2) COM(2013) 37 final.
(3) Tässä yhteydessä on muistutettava ongelmista, joita direktiivin 2005/29/EY saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on ilmennyt ja jotka Euroopan parlamentti on tunnustanut (ks. State of play of the implementation of the provisions on advertising in the unfair comercial practices legislation, IP/A/IMCO/ST/2010-04, PE 440.288).
(4) Ks. Alankomaiden petoksia käsittelevän Fraude Helpdesk.nl -portaalin toimittamat tiedot.
(5) Euroopan parlamentti on sitä paitsi todennut sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja harhaanjohtavasta mainonnasta antamassaan päätöslauselmassa sangen huolestuneena, että useat jäsenvaltiot olivat jakaneet direktiivin 2005/29/EY liitteessä I olevan mustan listan osiin saattaessaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä on aiheuttanut hämmennystä kuluttajille ja yrityksille.
(6) Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:
a) |
verkkokaupan käytännöt, joissa liiketoimeen liittyviä tietoja ei toimiteta samalla tavalla kaikille asianosaisille, mikä johtaa joidenkin asianosaisten syrjintään |
b) |
huutokauppa ja verkkomyynti (eBay); tässä yhteydessä rekisteröityminen kuluttajana vaikuttaa toisinaan edullisemmalta, koska näin on mahdollista saada paremmat takeet |
c) |
käytännöt, joissa esitellään sertifioituja tuotteita, joita ei ole akkreditoitu |
d) |
käytännöt, joissa yritykset väittävät olevansa viranomaisia ja pakottavat ammatinharjoittajan tilaamaan tarjotun palvelun tai hankkimaan tarjotun tuotteen oletettujen vero- tai turvallisuussäännösten noudattamiseksi |
e) |
käytännöt, joissa tavarat hankitaan rajatylittäviltä markkinoilta, ja ostajalle ilmoitetaan vasta jälkeenpäin, että takuupalvelut ovat saatavilla vain tuotteen alkuperämaassa |
f) |
käytännöt, joissa luodaan vertailevia internetsivustoja, joilla pyritään pääasiassa saamaan ammatinharjoittaja hankkimaan tarjottu tuote esittämällä se sopivimmaksi hänen kaupalliselle profiililleen; tietyt näistä vertailevista välineistä eivät etenkään rahoitusalalla anna mitään tietoja sivuston luonteesta ja sen rahoitustavasta |
g) |
mainontakäytännöt, jotka on piilotettu digitaaliseen ympäristöön muun muassa kuluttajien/yritysten (tavallisesti yrityksen maksullisten yhteistyökumppanien) sosiaalisessa mediassa julkaisemien vastausten muodossa, jotta ammatinharjoittajat turvautuisivat kyseiseen tahoon |
h) |
käytännöt, joiden tavoitteena on käyttää vertailevia testejä, vaikka ne ovat jo vanhentuneita tai niitä ei ole olemassa |
i) |
käytännöt, joissa edellytetään ammatinharjoittajan hiljaista suostumusta tarjotun tuotteen hankkimiseksi tai tarjotun palvelun tilaamiseksi. |
(7) Tämä ratkaisu on laadittavana olevan vaikutustenarvioinnin viides vaihtoehto.
(8) Mainittakoon Itävalta esimerkkinä direktiivin 2006/114/EY ja direktiivin 2005/29/EY yhteensopivuudesta, joka on tehty mahdolliseksi vaihtamalla osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettaessa käsite ”kuluttajat” ilmaisuun ”kaupallisten menettelyjen kohde”, minkä ansiosta on voitu taata selkeästi, että direktiivin 2005/29/EY säännöksiä sovelletaan myös elinkeinonharjoittajien välisiin suhteisiin (katso alaviitteessä 3 mainittu asiakirja IP/A/IMCO/ST/2010-04, PE 440.288).
(9) COM(2013) 138 final, 14.3.2013.
(10) Siksi on välttämätöntä lisätä tuleva säädös direktiivin 2009/22/EY liitteessä I olevaan luetteloon.
(11) http://ec.europa.eu/consumers/ecc/contact_en.htm
(12) International Mass-Marketing Fraud Working Group (IMMFWH) on osoittanut asian kansainvälisen ulottuvuuden. IMMFWH on riippumaton verkosto, joka koostuu seitsemän maan (Alankomaat, Australia, Belgia, Kanada, Nigeria, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) lainvalvonnan, sääntelyn ja kuluttajasuojan alalla toimivista virastoista sekä Europolista. Se pyrkii helpottamaan monikansallista tietojenvaihtoa ja tiedustelua, rajatylittävien laajamittaisten huijauksien paljastamista, estämistä ja lopettamista koskevien operaatioiden koordinointia sekä lisäämään yleisön tietoisuutta ja valistustoimia kansainvälisistä laajamittaisista huijauksista.
Ks. Mass-marketing fraud: a threat assessment, IMMFWH, kesäkuu 2010.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/66 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tulliliiton tilasta”
COM(2012) 791 final
2013/C 271/12
Esittelijä: Jan SIMONS
Euroopan komissio päätti 21. joulukuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tulliliiton tilasta
COM(2012) 791 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 139 ääntä puolesta 7:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
Komitea on yhtä mieltä komission tiedonannon päälinjoista. Se kannattaa voimakasta tulliliittoa, joka voi parantaa merkittävästi kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa Euroopan unionissa. |
1.2 |
Komitea kehottaa komissiota ottamaan toimintasuunnitelman suunnittelussa erityisesti huomioon tulliliiton toimintaa koskevat tutkimukset ja sisäiset ja ulkoiset arvioinnit, jollaisia on tehty kolmen viime vuoden aikana. |
1.3 |
Komitea pitää erittäin tärkeänä yhdenmukaisiin, avoimiin, vaikuttaviin, tehokkaisiin ja selväpiirteisiin menettelyihin perustuvaa tullipolitiikkaa, jonka avulla Euroopan unioni pystyy vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun ja jonka avulla voidaan suojella yrityselämän ja eurooppalaisten kuluttajien oikeuksia ja turvallisuutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksia. On kuitenkin vältettävä jäsenvaltioiden pakottamista tullilainsäädännön noudattamisessa tiukkaan muottiin, vaan niiden tulee edelleenkin voida ottaa huomioon kauppavirtojensa volyymi. |
1.4 |
Komission tiedonannossaan painokkaasti korostama kaupankäynnin helpottaminen ilmentää erityisesti, että on tärkeää voida sopeuttaa tulliviranomaisten toimeenpanomahdollisuudet kansallisiin kauppavirtoihin tehokkuuden parantamiseksi. Siten helpotetaan erityisesti yritystoimintaa mahdollisimman paljon. ”Hyviin käytänteisiin” perustuvasta yhdenmukaistamisesta ja järjestelmälähtöisistä valvonnan menetelmistä on tässä asiassa vastaisuudessa hyötyä. |
1.5 |
Komitea olisi toivonut, että tiedonannossa olisi perehdytty syvällisemmin lyhyen ja pitkän aikavälin konkreettisiin toimiin. Painopisteitä kaavaillaan vain vuodeksi 2013. Sitä seuraavien vuosien varalta viitataan onneksi jo laadittavana olevaan uudistussuunnitelmaan, joka julkaistaan vuonna 2014. |
1.6 |
Komitea kehottaa kiinnittämään erityishuomiota tarpeeseen tehdä investointeja sen varmistamiseksi, että tulliviranomaiset pystyvät puuttumaan petoksiin ja rikollisuuteen kustannustehokkaammin, sekä myös kauppavirtojen hidastumisen ehkäisemiseksi. |
2. Johdanto
2.1 |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (yksi Lissabonin sopimuksista, lyhennettynä SEUT) unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia käsittelevässä kolmannessa osassa on kaksi suhteellisen lyhyttä ja erittäin yleisluonteisesti kirjoitettua artiklaa (SEUTin 26 ja 27 artikla) sisämarkkinoista. Ne määritellään alueeksi, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja missä tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimuksen määräysten mukaisesti. |
2.2 |
Tämä aihe mainittiin ensi kerran vasta vuonna 1986 Euroopan yhtenäisasiakirjassa (Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 8A artikla, lyhennettynä ETY:n perustamissopimus), jossa sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen määräajaksi asetettiin 1. tammikuuta 1993. Sitä odotetaan kuitenkin valitettavasti edelleen. |
2.3 |
Toisin, ja huomattavasti nopeammassa aikataulussa, on onneksi käynyt tulliliitolle, sisämarkkinoiden välttämättömälle edelläkävijälle ja olennaiselle osalle, joka sisällytettiin onnistunut Benelux-yhteistyö esimerkkinä ensimmäiseen ETY:n perustamissopimukseen (Rooman sopimus) jo vuonna 1958. |
2.4 |
Siinä määrätään noin 20 artiklassa erittäin seikkaperäisesti ja määräaika asettaen, mitä tulee tehdä, jotta pisimmässä säädetyssä 15 vuoden siirtymäajassa (8 art. 5 kohta) lopulta säädetään kaikessa jäsenvaltioiden välisessä tavaraliikenteessä tuonti- ja vientitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen kielto sekä yhteisen tullitariffin käyttöönotto suhteessa kolmansiin maihin. |
2.5 |
Tämä asia on kirjattu Rooman sopimuksen lisäksi myös yli 50 vuotta myöhemmin Lissabonin sopimukseen (SEUTin 28 art.). Kun otetaan huomioon kaikki, mitä jo aiemmin oli saatu aikaan – vuonna 1968 ei enää tullimaksuja kansallisilla rajoilla, sen jälkeen erilaista tulli- ja alkuperälainsäädäntöä, josta päädyttiin yhteisön tullikoodeksiin vuonna 1992 ja yhteiseen tullitariffiin vuonna 1987 – riittää Lissabonin sopimuksessa kolme tulliliittoa käsittelevää hyvin suppeaa artiklaa (SEUTin 30–32 art.), kun Rooman sopimuksessa aiheesta oli vielä parikymmentä erittäin laajaa artiklaa. |
2.6 |
Tulli varmistaa edellä mainitun oikeudellisen perustan ohella erityisalojen oikeudellisin välineiden avulla sääntöjen noudattamisen Euroopan unionissa. Kyseisiä välineitä ovat mm. asetukset, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa, huumausaineiden lähtöaineita, kulttuuriesineitä, käteisrahan valvontaa ja markkinavalvontaa, sekä säädökset, joiden tarkoituksena on kansalaisten ja ympäristön suojelu. |
2.7 |
Kuten SEUTin 3 artiklassa määrätään, Euroopan unionilla on SEUTin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksinomainen toimivalta tulliliiton alalla. Tullilainsäädännön täytäntöönpanovastuu on jäsenvaltioilla. (Muistettakoon, että sisämarkkinat kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden SEUTin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jaetun toimivallan piiriin.) |
2.8 |
Seuraavat Euroopan komission esittämät luvut ilmentävät tulliliiton lisäarvoa: Euroopan tulliviranomaiset käsittelevät 17 prosenttia maailmankaupasta, ja kun ajatellaan vuotuista liikevaihtoa, se tarkoittaa 3 300 miljardia euroa. |
3. Komission tiedonanto
3.1 |
Komissio julkaisi käsiteltävänä olevan tiedonannon tulliliiton tilasta 21. joulukuuta 2012 pohtiakseen toimikautensa puolivälissä, missä kunnossa tulliliitto on, mitä tavoitteita on saavutettu ja mitä haasteita tulevaisuudessa on edessä. Konkreettisemmin komissio ilmaisee, että tiedonannon julkaisemisen tavoitteena on
|
3.2 |
Näiden tavoitteiden ohella komissio pitää tiedonantoa keinona avata keskustelu kolmesta tärkeästä seikasta:
|
3.3 |
Komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia
|
3.4 |
Komissio toteaa tiedonannossaan, ettei yksikään jäsenvaltio yksin kykene vastaamaan lisääntyvän globalisaation asettamiin haasteisiin. Se katsoo, että globalisaatio edellyttää yhtenäisempää Eurooppaa, mikä puolestaan edellyttää syvällekäyvempää yhdentymistä. |
4. Yleisiä huomioita
4.1 |
Komitea arvostaa sitä, että komissio on julkaissut kyseisen tiedonannon tulliliiton tilasta toimikautensa puolivälissä. Komitea korostaa myös tulliliiton suurta merkitystä EU:lle, varsinkin sisämarkkinoiden kasvun, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta. |
4.2 |
Komitea toteaa, että Euroopan unionin on pystyttävä vastaamaan ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin. |
4.2.1 |
Ulkoisina haasteina voidaan pitää kasvavia kauppavirtoja; uusia ja monimutkaisia logistiikkaketjuja; muuttunutta kilpailupainetta; kasvavaa rikollisuutta, petokset mukaan lukien; terrorismia ja esimerkiksi toisten valvontaorganisaatioiden odotuksia tullin tehtävistä. |
4.2.2 |
Sisäisiksi haasteiksi komitea katsoo tehottomuuden ja tuloksettomuuden, joka on seurausta täytäntöönpanon eroista 27 jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot eivät pysty noudattamaan unionin lainsäädäntöä yhdenmukaisesti silloin, kun esimerkiksi kukin jäsenvaltio kehittää omia automaatiojärjestelmiään, kun sovelletaan erilaisia työmenetelmiä tai kun koulutustasoissa on huomattavia eroja. Talouskriisi pahentaa tätä epäkohtaa entisestään. |
4.3 |
Komitea pitää erittäin tärkeänä, että noudatetaan yhdenmukaisiin, avoimiin, vaikuttaviin, tehokkaisiin ja yksinkertaisiin menettelyihin perustuvaa tullipolitiikkaa, jonka avulla Euroopan unioni voi vastata maailmanlaajuiseen kilpailuun ja jonka avulla voidaan suojella yrityselämän ja eurooppalaisten kuluttajien oikeuksia ja turvallisuutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksia. |
4.4 |
Asia on ilmaistu äskettäin annetussa aiemmassa lausunnossa (1) suosituksena, ja tämä erittäin tärkeä seikka toistetaan edellä erittäin painokkaasti. |
4.5 |
Komitea tähdentää samalla aivan yhtä korostetusti, että on vältettävä jäsenvaltioiden pakottamista tullilainsäädännön noudattamisessa tiukkaan muottiin, vaan niiden tulee voida ottaa huomioon kauppavirtojensa volyymi. Tähän liittyen komitea painottaa, että jäsenvaltiot ovat ryhtyneet moninaisiin toimenpiteisiin kaupankäynnin helpottamiseksi. Niitä ovat sähköisiin menettelyihin siirtyminen, menettelytapojen yksinkertaistaminen ja valtuutetun toimijan aseman käyttöönottaminen. |
4.6 |
Tässä asiassa yhdenmukaistamisen tulee perustua ”hyviin käytänteisiin” eikä eurooppalaiseen keskitasoon. |
4.7 |
Komitean näkökulmasta on myös toivottavaa, että pyritään työskentelemään kustannustehokkaasti ja tavoitteellisesti, myös tulotalouden kannalta, ja että tavoitellaan tosiasiallista edistystä siten, että valvonta toteutetaan noudattaen transaktiokohtaisuuden sijaan riskienarviointiin perustuvaa järjestelmälähtöistä menettelyä. |
4.8 |
Myös 10.–11. joulukuuta 2012 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmissä korostetaan, että on tarpeen edelleenkin edistää tullilainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sekä nykyaikaisia ja yhtenäistettyjä lähestymistapoja tullivalvontaan jättäen samalla joustavasti tilaa jäsenvaltiokohtaisille ratkaisuille, kun se on asiamukaista ja kun otetaan huomioon toimijoihin ja jäsenvaltioihin kohdistuvat vaikutukset (2). |
4.9 |
Neuvosto viittaa myös siihen, että on tarpeen tehostaa yhteistyötä muiden elinten kanssa sekä kansallisella että EU:n tasolla turvallisuuden, terveyden, turvaamistoimien ja ympäristöasioiden saroilla, myös kansainvälisten kumppanien kanssa, noudattaen samalla EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoa kyseisellä alalla (3). |
4.10 |
Komitea jakaa myös Euroopan komission näkemyksen, jonka mukaan tulliliiton edelleenkehittämistä varten on luotava mekanismi, jonka avulla voidaan määrittää tulliliiton suorituskyky ja arvioida sitä. |
4.11 |
Komitea kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että nimenomaisten tullimenettelyjen lisäksi voi olla muita esteitä, kuten ulkorajojen puutteellinen infrastruktuuri, jotka haittaavat sujuvaa käsittelyä. Mikäli osallisina on kolmansia maita, olisi ongelmat ratkaistava ensi kädessä yhdessä. |
5. Erityisiä huomioita
5.1 |
Komitea on huolissaan kasvavasta epäsuhdasta yhtäältä jatkuvasti lisääntyvän työtaakan ja toisaalta tullivirkailijoiden yhä pienenevän määrän välillä. Monien tehtävien automatisoinnista huolimatta tullivirkailijoiden työmäärä on kasvussa. Tähän ongelmakenttään, missä koulutus ja jatkokoulutus ovat merkittävässä asemassa, olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota. |
5.2 |
Komitea esittää ratkaisuksi, että perustetaan eurooppalainen tullikorkeakoulu jäsenvaltioiden tullihenkilöstön tasoltaan tarkoituksenmukaista kouluttamista varten. |
5.3 |
Komitea pitää toimitusketjujen turvallisuutta ja riskienhallintaa tulliliiton kannalta erittäin tärkeänä. Komitea antaa aihetta käsittelevästä, vastikään julkaistusta komission tiedonannosta (COM(2012) 793 final) myös piakkoin lausunnon (asiakokonaisuus INT/681, esittelijä Antonello Pezzini). |
5.4 |
Komitea odottaa yhtä myönteisesti komission ehdotuksia, joiden avulla voidaan tarttua eri lähestymistavoista johtuviin EU:n tullilainsäädännön rikkomuksiin ja sanktioiden soveltamisessa todettuihin ongelmiin, jo yksinomaan yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi. Tällöin on otettava huomioon, että sanktiojärjestelmien muuttaminen osana kansallista tulli- ja rikosoikeuslainsäädäntöä on jäsenvaltioissa arkaluonteinen asia. |
5.5 |
Komitea ehdottaa, että ensimmäiseksi lähennetään rikkomustyyppejä, kuten maantieliikenteessä on jo tehty (4). |
5.6 |
Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen laatia joukko vakiomenettelyjä, jotka sisällytetään tuleviin säädöksiin ja joiden tarkoituksena on helpottaa tullin mahdollisuuksia valvoa sellaisten säädösten noudattamista, joissa asetetaan tavaroiden tuontia ja vientiä koskevia kieltoja ja rajoituksia. |
5.7 |
Komitea olisi toivonut, että komissio olisi käsitellyt tiedonannossaan konkreettisemmin ehdotuksistaan seuraavia sääntelypaineita ja hallinnollisia rasitteita. |
5.8 |
On ensiarvoisen tärkeää tehostaa tullitehtävien hoitamista. Olisikin aiheellista kehittää tulliviranomaisten välistä yhteistyötä, vahvistaa tullivirkailijoiden toimivaltuuksia ja ottaa käyttöön todellisia eurooppalaisia strategioita petosten torjumiseksi. Kuviteltavissa on lisäksi olosuhteita, joissa voi olla toivottavaa siirtää eräitä tehtäviä ja toimintoja yksittäisiltä jäsenvaltioilta unionin elimille – hoitavatpa niitä komissio tai jäsenvaltiot yhdessä – esimerkiksi silloin, kun voidaan saada aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä ja/tai yksinkertaistaa tullitehtävien hoitamista. |
5.9 |
Komitea olisi myös odottanut kyseisestä tiedonannosta lisää taustatietoa. Sitä ei valitettavasti löydy, mistä syystä tiedonantoa on vaikea arvioida kunnolla. Tuleviin säädösehdotuksiin liittyy onneksi vaikutustenarviointi, kuten komission edustajat ovat nimenomaisesti ilmoittaneet. |
5.10 |
Komitea toteaa komission tavoin huolestuneena, että tulliliiton nykyinen hallinnointi ja erityisesti yhteiset menetelmät eivät ole enää tehokkaita ja vaikuttavia. Komitean mielestä tulliviranomaisten käytettävissä täytyy olla nykyaikainen ja tehokas hallintojärjestelmä, jotta työskentely pysyy tuloksekkaana ja kustannustehokkaana. |
5.11 |
Tämän lisäksi komitea viittaa siihen, että tulliviranomaisten palveluja varten on nykyisen talouskriisin aikanakin varattava riittävästi varoja, esimerkiksi IT-järjestelmien päivittämiseen, jotta petoksia ja rikollisuutta voidaan torjua asianmukaisesti. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 229, 31.7.2012, s. 68–71
(2) Conclusions on the Progress on the Strategy for the Evolution of the Customs Union, neuvoston 3208. istunto – Kilpailukyky – Bryssel 10.–11. joulukuuta 2012 – päätelmiä ei ole saatavana suomeksi.
(3) Ks. edellinen viite.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/70 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille”
COM(2012) 740 final
2013/C 271/13
Esittelijä: Edouard DE LAMAZE
Euroopan komissio päätti 19. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille
COM(2012) 740 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 135 ääntä puolesta ja 1 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK kannattaa tarkasteltavana olevan, yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää käsittelevän toimintasuunnitelman keskeisiä suuntaviivoja. |
1.2 |
ETSK varoittaa kasvattamasta sääntelyn noudattamisesta pörssiyhtiöille aiheutuvia kustannuksia ja muistuttaa avointen rahoitusmarkkinoiden olevan elinehto yrityksille. Tasapaino lainsäädäntötoimenpiteiden ja ei-sitovien oikeudellisten normien – suositusten ja säännöstöjen – välillä riippuu kunkin esitetyn aloitteen täytäntöönpanon yksityiskohdista. |
1.3 |
ETSK odottaa, että komissio asettaa erityisesti yritysten palkka- ja palkkiokäytäntöjen avoimuutta koskevan velvoitteen osalta kohtuulliset vaatimukset, jotta yritysten kehitys ei vaarannu toimintakustannusten kasvun takia. Komitea haluaa kiinnittää huomiota siihen, että uusissa säännöissä on huolehdittava liikesalaisuuden säilymisestä. |
1.4 |
ETSK katsoo, että pyrkimys EU:n laajuiseen yhdenmukaistamiseen keskeisessä kysymyksessä osakkeenomistajien oikeudesta äänestää palkka- ja palkkiokäytännöistä voi johtaa enimmillään neuvoa-antavaan äänestykseen, sillä muutoin koko yhtiöoikeuden perusta asetetaan kyseenalaiseksi. |
1.5 |
ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan suunnitellussa vaikutustenarvioinnissa huolellisesti kunkin aloitteen mielekkyyttä pk-yritysten erityispiirteiden näkökulmasta. |
1.6 |
ETSK katsoo, että kaavailtujen aloitteiden lisäksi olisi pitänyt korostaa työntekijöiden sitouttamisen tarvetta yrityksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi erityisesti kriisiaikoina. |
1.7 |
ETSK kehottaa lisäksi lisäämään hallinto- tai valvontaelinten jäsenten koulutusta ja muistuttaa tällä alalla sovellettavien hyvien käytäntöjen vaihtamisen hyödyllisyydestä. |
1.8 |
ETSK katsoo, että yhtiöoikeuden alalla on tarpeen keskittyä ensisijaisesti yksityistä eurooppayhtiötä koskevan suunnitelman eteenpäin viemiseen sekä toimenpiteisiin, joilla helpotetaan kotipaikan siirtämistä EU:n sisällä. Kummassakin asiassa on turvattava työntekijöiden osallistumismahdollisuudet ja parannettava niitä muun muassa EU:n perussopimusten mukaisen erityisen työmarkkinaosapuolten kuulemisen pohjalta. |
1.9 |
ETSK ei kannata konsernin edun käsitteen tunnustamista, sillä se heikentäisi viime kädessä oikeushenkilöiden riippumattomuuden periaatteen toteutumista yhtiöryhmässä erityisesti silloin, kun oikeushenkilöt eivät ole eurooppalaisia. Komitea on myös huolissaan ajattelutavasta, jossa konsernin etua pidetään tärkeämpänä kuin tytäryhtiön etua, joka voidaan uhrata konsernin edun hyväksi. |
2. Tiedonannon sisältö
2.1 |
Tarkasteltavana oleva komission toimintasuunnitelma on jatkoa Eurooppa 2020 -tiedonannolle, jossa kehotetaan parantamaan Euroopan liiketoimintaympäristöä. Toimintasuunnitelmassa esitetään aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää kahden johtoajatuksen pohjalta:
|
2.2 |
Näiden rinnalla kaavaillaan monenlaisia aloitteita yhtiöoikeuden alalla. Ne koskevat periaatteessa pörssiyhtiöiden lisäksi kaikkia muitakin julkisia osakeyhtiöitä. Aloitteita ovat rajatylittävän toiminnan (rajatylittävien sulautumisten ja jakautumisten ja mahdollisesti kotipaikan siirtämisen) helpottaminen, yksityistä eurooppayhtiötä (SPE) koskevan suunnitelman seurantatoimien tarkastelu, tiedotuskampanja eurooppayhtiön (SE) ja eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä, konserneihin kohdistetut toimenpiteet (erityisesti konsernin edun käsitteen tunnustaminen) ja EU:n yhtiöoikeuden kodifiointi. Kaikista kyseisistä aloitteista tehdään vaikutusten ennakkoarviointi, ja niitä voidaan muuttaa arvioinnin perusteella. |
3. Yleistä
3.1 ETSK suhtautuu kaiken kaikkiaan myönteisesti tarkasteltavana olevassa toimintasuunnitelmassa kaavailtuihin toimenpiteisiin, joilla enemmänkin vahvistetaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (tarkastellaan jäljempänä) – kuin muokataan perin pohjin voimassa olevaa kehystä.
3.2 Toimintasuunnitelmassa pyritään löytämään tasapaino lainsäädäntötoimenpiteiden ja ei-sitovien oikeudellisten normien – suositusten ja säännöstöjen – välillä. ETSK toteaa, että kaikki lisävelvoitteet avoimuuden ja erityisesti palkka- ja palkkiokäytäntöjen alalla vaikuttavat yritysten toimintakustannuksiin.
3.3 ETSK pitää valitettavana, ettei toimintasuunnitelmassa pyritä vahvistamaan työntekijöiden sitoutumista, jonka tärkeyttä komitea korosti vastauksessaan vuoden 2011 vihreään kirjaan (1), vaikka se täydentäisi toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osakkeenomistajien sitoutumista. ETSK muistuttaa, että EU:n lainsäädännössä on tunnustettu työntekijöiden päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistävän kestävää kehitystä ja parantavan yritysten tuloksia.
3.4 Komitea myöntää – mikä ei suoranaisesti liity tarkasteltavana olevaan toimintasuunnitelmaan –, että työntekijöiden sitoutumisen käsitettä olisi tarkennettava sisällöllisesti ja se olisi rajattava nykyistä täsmällisemmin, ottaen huomioon, että tämä saattaa aiheuttaa muutoksia yhtiöoikeuden perustaan (2). ETSK kannattaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon useat eri sidosryhmät. Lähestymistapa mahdollistaa vastaamisen sellaisten yritysten haasteisiin, jotka pyrkivät luomaan pitkän aikavälin kehitystä, sitouttamaan työntekijänsä ja kiinnittämään huomiota ympäristöönsä. Tällainen lähestymistapa edellyttää toimivaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusuhdetta ja luottamuksen ilmapiiriä, joka pohjautuu tiedotusta, kuulemista ja osallistumista koskeviin selkeisiin sääntöihin niiltä osin kuin säännöt ovat olemassa. ETSK kannustaakin tutkimaan uusia mahdollisuuksia, joista yksi esimerkki on kestävyysperiaatteen mukainen yritys (sustainable company) (3).
3.5 Johdonmukaisesti vuoden 2011 vihreään kirjaan antamansa vastauksen kanssa ETSK katsoo myös, että hyvä yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on riippuvainen myös hallituksen jäsenten pätevyydestä erityisesti oikeus- ja talousalalla. Komitea korostaa, että hallituksen jäsenten koulutuksen tulisi olla eriytetty yritystyyppien ja erityisesti yrityksen koon mukaan, ja kannattaa kaikkia aloitteita hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi tällä alalla. Olisi hyödyllistä, jos komissio antaisi tästä asiasta suosituksen lähiaikoina. Avoimuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi erityisesti pk-yritysten ja niiden työntekijöiden näkökulmasta on huolehdittava siitä, että EU:n yhtiöoikeutta täydentävissä toimenpiteissä vältetään kaikenlainen edullisimman järjestelmän etsintä (regime shopping), jossa sallittaisiin eurooppalaisten yritysten rekisteröinti täysin tyhjästä tai yrityksen hallinnollisen kotipaikan ja päätoimipaikan erottaminen toisistaan.
3.6 Yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
3.6.1 |
ETSK on aiemminkin muistuttanut, että yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että yritys jatkaa toimintaansa ja menestyy (4), luomalla edellytykset eri toimijoiden (5) väliselle luottamukselle. Kuten EU:n yhtiöoikeuden alalla muutenkin, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien aloitteiden tulee helpottaa yritysten toimintaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. |
3.6.2 |
Pörssilistautumisten määrä on laskenut jyrkästi ja pörssistä poistuneiden yritysten määrä on kasvussa. ETSK muistuttaa, että rahoitusmarkkinoille pääsy on elinehto yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille. Lukuisten yritysten tämänhetkiset rahoitusvaikeudet jarruttavat tuntuvasti niiden kehitystä. Rahoitusmarkkinoiden avoimuuden varmistamiseksi ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä, ettei kuormiteta julkisesti noteerattujen yritysten ja etenkään pk-yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä ennestäänkin raskaita vaatimuksia, jottei pörssiin listautumisen kiinnostavuus heikkene entisestään. Komitea varoittaa lisäksi vaarasta, että kilpailullinen epätasapaino julkisesti noteerattujen ja pörssiin listautumattomien yritysten välillä lisääntyy, sillä viimeksi mainittuja eivät koske pörssiyhtiöiden avoimuusvelvoitteet, ja ne hyötyvät silti eniten pörssiyhtiöiden antamista tiedoista. |
3.6.3 |
ETSK pitää valitettavana, että komission esittämä pyrkimys ottaa huomioon pk-yritysten erityispiirteet – joita ovat koko mutta myös osakkeenomistusrakenne – on muotoiltu hyvin yleisluonteisesti eikä sitä ole sovellettu ja tulkittu konkreettisesti jokaisen ehdotetun aloitteen yhteydessä. |
3.6.4 |
ETSK korostaa tässä yhteydessä tarvetta muuttaa pk-yritysten eurooppalaista määritelmää, jotta voidaan paremmin ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten ominaisuudet. |
3.6.5 |
ETSK suosittaa aina kuin mahdollista sääntelylähestymistavan sijaan lähestymistapaa, jossa määritellään periaatteet ja annetaan sen jälkeen valtioiden tehtäväksi mukauttaa ne parhaalla mahdollisella tavalla kansallisiin olosuhteisiin. Komissio painotti jo vuonna 2003 yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien kansallisten säännöstöjen varsin pitkälle vietyä samankaltaisuutta (6). ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on valinnut tämän lähestymistavan tarkasteltavana olevan toimintasuunnitelman olennaisissa kohdissa ja erityisesti säännöstöistä poikkeavien yritysten antamien selitysten laadun parantamisen yhteydessä. |
3.6.6 |
ETSK kannattaa yleiseen avoimuustavoitteeseen liittyviä komission aloitteita, joiden tarkoituksena on laajentaa koko EU:hun eräissä jäsenvaltioissa käytössä olevat säännöt, joilla muun muassa edistetään yritysten pidemmän aikavälin suorituksia. Vaikeutena on komitean mielestä saada tasapainotettua toisaalta oikeutetut avoimuusvaatimukset ja toisaalta tarve välttää tilanne, jossa hallinnollinen lisärasite ja kilpailun näkökulmasta arkaluonteisten tietojen julkistaminen haittaavat yritysten kasvua. |
3.6.7 |
ETSK katsoo, että ”noudata tai selitä” -ilmaukseen sisältyvä vaatimus on hallinnointi- ja ohjausperiaatteiden peruslähtökohta, ja on samaa mieltä siitä, sen tiukempi täytäntöönpano on tarpeen. Komitea on tyytyväinen komission tämänsuuntaiseen aloitteeseen. |
3.6.8 |
ETSK toteaa komission haluavan vahvistaa osakkeenomistajien roolia, jotta löydettäisiin tyydyttävä tasapaino eri vallankäyttäjien välillä. Komitea tiedostaa, että kaavaillut oikeudet, joiden ansiosta lisätään osakkeenomistajien sitoutumista, kätkevät taakseen myös velvollisuuksia. |
3.6.9 |
ETSK pitää siksi tarpeellisena edistää osakkeenomistajien ja liikkeeseenlaskijoiden välistä vuoropuhelua ja kiinnittääkin erityistä huomiota aloitteeseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yritysten tutustuminen tarkemmin osakkeenomistajiinsa, mikä on vuoropuhelun ehdoton ennakkoedellytys. Tulevassa tämän alan EU-tason välineessä tulee ottaa huomioon erot henkilötietojen suojaa koskevassa lainsäädännössä. |
3.6.10 |
ETSK kannattaa myös ehdotusta, jonka tarkoituksena on velvoittaa yhteisösijoittajat julkistamaan äänestys- ja sitoutumiskäytäntönsä ja erityisesti investointiaikeensa yhtiöissä, joiden arvopapereita ne hankkivat. |
3.6.11 |
ETSK katsoo, että pyrkimys EU:n laajuiseen yhdenmukaistamiseen keskeisessä kysymyksessä osakkeenomistajien oikeudesta äänestää palkka- ja palkkiokäytännöistä ja -selvityksestä voi johtaa enimmillään neuvoa-antavaan äänestykseen. |
3.7 Yhtiöoikeus
3.7.1 |
ETSK asettaisi komission ehdottamat aloitteet erilaiseen tärkeysjärjestykseen. |
3.7.2 |
Toisin kuin komissio, ETSK katsoo, että tärkeintä on jatkaa yksityistä eurooppayhtiötä koskevan suunnitelman eteenpäin viemistä ja koettaa löytää yhteinen ratkaisu asiaan. |
3.7.3 |
ETSK pitää ensisijaisena myös kotipaikan siirron helpottamista EU:n sisällä ja katsoo, että myös tähän liittyvällä aloitteella, jota komitea toivoo, tulisi turvata nykyistä paremmin työntekijöiden aktiivisen sitoutumisen edellytykset ja parantaa niitä. |
4. Erityistä
4.1 Yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
4.1.1 |
ETSK myöntää, että yritysten on parannettava yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevista säännöstöistä poikkeamistapauksissa vaadittujen selitysten laatua. Selitykset ovat välillä puhtaasti retorisia, vaikka niiden tulisi päinvastoin olla asianmukaisesti perusteltuja ja niissä tulisi tilanteen mukaan mainita sovellettu vaihtoehtoinen ratkaisu. |
4.1.2 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio jättää jäsenvaltioiden ja kansallisten säännöstöjen tehtäväksi täsmentää, miten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien selvitysten laatua parannetaan. |
4.1.3 |
Kuten aiemmin on korostettu (7), yritysten antamien selitysten hyvä laatu on ennen kaikkea yrityksen oman edun mukaista, ja lisäksi markkinat rankaisevat yritystä, jos sen selitys on riittämätön. |
4.1.4 |
ETSK korostaa siltä varalta, että komissio esittäisi ehdotuksen markkinoille annettavan hallinnointia ja ohjausta koskevan tiedon laadun valvonnasta – tai jopa varmentamisesta –, että se vastustaa sitovaa lähestymistapaa tällä alalla. Komitea korostaa lisäksi tällaiseen hankkeeseen liittyviä teknisiä vaikeuksia, sillä se edellyttäisi lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja tilintarkastuskomitean perustamisesta annetun direktiivin tapaan kaikkiin yrityksiin sovellettavien yhdenmukaisten arviointiperusteiden vahvistamista EU:n tasolla. |
4.1.5 |
Toimenpide, joka saattaa kasvattaa yritysten hallinnollista rasitetta eniten, on vaatimus palkka- ja palkkiokäytäntöjen sekä hallinto- tai valvontaelinten jäsenten yksittäisten palkkioiden avoimuudesta. Niitä on tähän asti käsitelty erilaisissa suosituksissa ja kansallisissa säännöstöissä, mutta komissio ehdottaa toimintasuunnitelmassaan niitä koskevan sitovan välineen käyttöönottoa EU:n tasolla. ETSK voisi hyväksyä tällaisen toimenpiteen vain siinä tapauksessa, että sen käytännön täytäntöönpano ei kasvattaisi merkittävästi yrityksille sääntelyn noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, jotka on arvioitava huolellisesti ennalta tehtävässä vaikutustenarvioinnissa. ETSK varoittaa myös riskistä, että toimivan johdon palkan tai palkkion muuttuvia osia koskevien kriteerien julkistaminen uhkaa liikesalaisuutta. ETSK korostaa, että summien lisäksi olisi tärkeää antaa osakkeenomistajille selkeää ja kattavaa tietoa niiden laskutavoista ja määräytymisperusteista. |
4.1.6 |
ETSK:n näkemyksen mukaan yksi hankalimmista asioista on ehdotus osakkeenomistajien oikeudesta äänestää palkka- ja palkkiokäytännöistä ja -selvityksestä, ja komitea kehottaa pohtimaan sen toteutustapoja erityisen tarkasti. ETSK panee merkille, että komissio käsittelee aihetta melko epämääräisesti eikä täsmennä, tarkoitetaanko äänestyksellä neuvoa-antavaa vai sitovaa äänestystä. |
4.1.7 |
Oikeudellisten ja teknisten täytäntöönpanovaikeuksien lisäksi sitova äänestys edellyttäisi toimivallan siirtoa hallitukselta osakkeenomistajille. ETSK ei voi kannattaa tällaista ehdotusta, joka muuttaisi perusteellisesti yhtiöoikeutta. Jokaisen jäsenvaltion tulee kuitenkin komitean mielestä voida päättää äänestyksen neuvoa-antavasta tai sitovasta luonteesta. |
4.1.8 |
ETSK on jo esittänyt kannattavansa äänestystä selvityksen hyväksymisestä ja täsmentänyt lisäksi, että osakkeenomistajille yhtiökokouksessa esitettävästä palkka- ja palkkiokäytäntöjä koskevasta esityksestä on keskusteltava etukäteen yrityksen hallituksessa, jonka on myös hyväksyttävä se, kuten Saksassa nykyisin tehdään (8). |
4.1.9 |
Toimivan johdon palkan tai palkkion muuttuvien osien osalta ETSK muistuttaa, että osakkeenomistajien yhtiökokouksessa äänestämän hyväksynnän tulee kattaa myös koko järjestelmä ja sovellettavat säännöt (ennalta määritellyt ja mitattavissa olevat tulosperusteet) varsinaisten summien – jotka on maksettu sääntöjen soveltamisen seurauksena – lisäksi (9). |
4.1.10 |
ETSK myöntää, että valtakirjoja koskevien neuvontapalvelujen tarjoajien toimintaa on säänneltävä nykyistä tiukemmin. Komitea suosittaa erityisesti, että näiden olisi noudatettava seuraavia velvollisuuksia: äänestyskäytäntöjen (ja suositusten perustelujen) julkistaminen, analyysiluonnoksen esittäminen yhtiölle ennen sen toimittamista sijoittajille (jotta yhtiö voi esittää huomautuksensa), toimintaan mahdollisesti vaikuttavien eturistiriitojen (esimerkiksi suhteet yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin) selostaminen ja ristiriitojen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien ilmoittaminen. |
4.2 Yhtiöoikeus
4.2.1 |
ETSK katsoo, että on tärkeää viedä eteenpäin yksityiseen eurooppayhtiöön liittyvää suunnitelmaa, jonka konkreettisten tulosten tulee olla perussopimusten määräysten ja niiden soveltamiseksi vahvistetun yhtiöoikeuden mukaisia. Kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamisen lisäksi SPE:n kaltainen yhdenmukainen väline edistäisi komitean mielestä merkittävästi pk-yritysten rajatylittävää toimintaa. ETSK katsoo, että työntekijöiden aktiivinen sitoutuminen SPE:hen samoin edellytyksin kuin SE:hen ja SCE:hen on vaatimus, jota ei voida kyseenalaistaa vääristämättä koko suunnitelmaa, ja se on ehdoton ennakkoedellytys yhteiselle sopimukselle, johon ETSK kehottaa pyrkimään tässä asiassa. |
4.2.2 |
ETSK olisi toivonut päättäväisempää otetta komissiolta myös kotipaikan siirtoa jäsenvaltioiden välillä helpottavien EU:n laajuisten sääntöjen käyttöönottamiseksi, sillä komissio itsekin tunnustaa todellisen tarpeen olemassaolon tässä asiassa. Myös tähän liittyvällä aloitteella, jota komitea toivoo, tulisi turvata nykyistä paremmin työntekijöiden aktiivisen sitoutumisen edellytykset ja parantaa niitä. Työntekijöille on tiedotettava ehdotetusta siirrosta ja heitä on kuultava direktiivin 2002/14/EY 4 artiklan ja eurooppalaisista yritysneuvostoista annetun direktiivin mukaisesti. |
4.2.3 |
ETSK suhtautuu sen sijaan hyvin varauksellisesti kaikkiin EU-aloitteisiin konsernin edun käsitteen tunnustamiseksi, sillä tunnustaminen heikentäisi viime kädessä väistämättä oikeushenkilöiden riippumattomuuden periaatteen toteutumista yhtiöryhmässä erityisesti silloin, kun oikeushenkilöt eivät ole eurooppalaisia. Vaikka komission suhtautumistapa on varovainen ja maltillinen, komitea on myös huolissaan ajattelutavasta, jossa konsernin etua pidetään tärkeämpänä kuin tytäryhtiön etua, joka voidaan uhrata konsernin edun hyväksi. Jos komissio kuitenkin päättäisi ajaa tätä asiaa, ensin olisi joka tapauksessa saatava aikaan EU:n tasolla yhteinen oikeudellinen ”konsernin” määritelmä, mikä on erityisen hankala ja haastava tehtävä, sillä tähän liittyvät käsitteet poikkeavat toisistaan suuresti eri jäsenvaltioissa. |
4.2.4 |
Toimintasuunnitelman laajuuden vuoksi ETSK ei pidä ensisijaisen tärkeänä EU:n yhtiöoikeuden kodifiointia ennen vuoden loppua, sillä kodifiointi on luonteeltaan hyvin aikaavievää. |
4.2.5 |
ETSK epäilee myös mahdollisuutta kodifioida vakiintunutta oikeutta, ottaen huomioon, että komission aikomuksena on paikata oikeudellisia aukkoja ja direktiivien tahattomia päällekkäisyyksiä. |
4.2.6 |
ETSK painottaa myös, että kodifiointi olisi erityisen vaikeaa sikäli, että kyseiset direktiivit, joihin sisältyy vaihtoehtoja, on jo suurimmalta osin saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 91.
(2) Yhtiöoikeus perustuu nykyisellään yksinomaan osakkeenomistajien, hallituksen ja johdon välisiin suhteisiin.
(3) EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35.
(4) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 13.
(5) Johto, työntekijöiden edustajat, sijoittajat, alueyhteisöt.
(6) Ks. tiedonanto ”Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa – etenemissuunnitelma”, COM(2003) 284 final.
(7) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 91.
(8) EUVL C 24, 28.1.2012, s. 91.
(9) Kuten komissio totesi vuonna 2004 antamassaan suosituksessa.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/75 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma – Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen”
COM(2012) 795 final
2013/C 271/14
Esittelijä: Gonçalo LOBO XAVIER
Toinen esittelijä: Ronny LANNOO
Euroopan komissio päätti 18. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto – Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma – Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen
COM(2012) 795 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 61 ääntä puolesta ja 8 vastaan 13:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
EU:lla on edessään valtavia haasteita, ja kaikkien jäsenvaltioiden on kriittisesti suhtautuen annettava panoksensa talous- ja rahoituskriisin esiin tuomien ongelmien ratkaisemiseksi. Yksi suurimmista ongelmista on työttömyys sen kaikissa muodoissaan ja riippumatta siitä, mihin yhteiskuntaryhmiin se kohdistuu. Se edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä ja koordinoituja toimia sellaisen yhteisen strategian puitteissa, jota sovelletaan eri tavoin kunkin maan ominaispiirteiden ja mahdollisuuksien mukaan. |
1.2 |
Tätä taustaa vasten Euroopan komissio tekee ehdotuksen Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmasta yrittäjyys- ja innovointikulttuurin edistämiseksi, jotta mahdollistettaisiin talouksien elpyminen ja luotaisiin sellainen todellinen eurooppalainen yrittäjähenki, jonka avulla kyetään mobilisoimaan yhteiskunta kaikkia kansalaisia koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. |
1.3 |
Käsillä olevassa lausunnossa analysoidaan Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman laatimisen tuomaa lisäarvoa. Toimintasuunnitelma on realistinen pyrkimys yrittäjyyden ja yrittäjähengen edistämiseksi todellisena eurooppalaisena välineenä, jonka avulla kyetään selviytymään kriisistä. Painopisteenä suunnitelmassa on panostaa erityistoimiin sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin jäsenneltyihin politiikkoihin, jotka ovat riittävän tehokkaita aikaansaadakseen muutoksen nykytilanteessa siten, että vahvistetaan ja tuetaan yrittäjyyttä, joka vauhdittaa yhteiskunnan osallistumista innovointiin ja talouskasvuun. Tällä yrityspolitiikalla tulee kannustaa kaikenlaisten yritysten perustamiseen. Lisäksi on edistettävä itsenäistä ammatinharjoittamista, käsityöläisyyttä, vapaiden ammattien harjoittamista, perheyritysten perustamista, osuustoimintaa ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. |
1.4 |
ETSK katsoo, ettei yhteiskunnan tule pitää yrittäjyyttä ratkaisuna kaikkiin ongelmiin vaan ennemminkin apuvälineenä, jotta asennoitumisessa aikaansaadaan muutos, joka on innovointikulttuurin luomisen sekä tiedon ja liiketoimintamahdollisuuksien tavoittelun kannalta välttämätön kestäväpohjaisen talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi kaikissa yritysmuodoissa. |
1.5 |
ETSK pelkää, että Eurooppa-neuvoston hyväksymä monivuotinen rahoituskehys haittaa Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja että se jää pelkäksi kokoelmaksi hyviä aikomuksia ilman kestävää rahoitusta. |
1.6 |
ETSK kehottaa Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon, että suunnitelman perusteellista ja kestäväpohjaista täytäntöönpanoa varten on osoitettava tarvittavat resurssit, ja muistuttaa, että rakennerahastoilla voi olla tässä yhteydessä merkittävä rooli. |
1.7 |
ETSK muistuttaa, että ruohonjuuritason eri ”toimijoiden” – näiden alkuperästä (julkinen tai yksityinen) tai toimialasta riippumatta – käyttöön on annettava tarvittavat välineet, jotta voidaan levittää yrittäjyyttä koskevia parhaita käytänteitä ja tiedottaa niistä. |
1.8 |
ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot panevat Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman täytäntöön tiiviissä yhteistyössä pk-yrityksiä edustavien eri organisaatioiden kanssa, kun otetaan huomioon pk-yritysten toimialan kattavuus ja merkitys EU:ssa. |
1.9 |
ETSK on samaa mieltä siitä, että yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on koordinoitava koulutuspoliittisten toimenpiteiden kanssa ottamalla opettajakunta toimintaan mukaan ja että käsitteen on sisällyttävä opetusohjelmaan jo ensimmäisinä kouluvuosina. ETSK kehottaa lisäksi koordinoimaan näitä toimia sekä jäsenvaltio- että unionitasolla, jotta varmistetaan ehdotettujen toimien yhdenmukainen toteutus. |
1.10 |
ETSK katsoo, että komission tulisi muiden vastaavanlaisten kampanjoiden tavoin nimetä jompikumpi seuraavista kahdesta vuodesta eurooppalaiseksi yrittäjyyden teemavuodeksi sekä tukea yhteisiä aloitteita ja vahvistaa näin ”eurooppalaisen yrittäjyyden” käsitettä. Tällä ehdotuksella ei ole tarkoitus kyseenalaistaa asiakirjassa mainitun ”EU:n yrittäjyyspäivän” toteuttamista. |
1.11 |
ETSK kehottaa komissiota lisäämään neljännen toiminta-alan, jonka tarkoituksena on vahvistaa välittäjäorganisaatioiden kautta yrityksille ja erityisesti kaikkein pienimmille yrityksille tarjottavaa tuki-, neuvonta- ja avustustoimintaa. |
1.12 |
ETSK pyytää komissiota, parlamenttia ja neuvostoa suunnittelemaan ja toteuttamaan useiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta järjestelmiä, joilla tuetaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi haluavia eläkkeellä olevia ikäihmisiä ja yksinkertaistetaan heidän toimintansa puitteita. |
2. Komission ehdotus
2.1 |
ETSK katsoo, että kolme alaa, joilla on ryhdyttävä välittömästi toimiin ja joilla pyritään edistämään kestävän yrittäjyyden ja yrittäjähengen kehittymistä EU:ssa, ovat tarkoituksenmukaiset, mutta niitä on täydennettävä erityistoimenpitein, joita toteutetaan paikallisesti ”eurooppalaista” näkökulmaa soveltaen ja globaaleihin markkinoihin suuntautuen. Vaikka toteutettavat toimet ovat käsitteellisesti tarkoituksenmukaiset, ETSK kehottaa komissiota varmistamaan niiden rahoituksen kestävyyden. Alat, joilla on ryhdyttävä välittömästi toimiin, on määritelty asianmukaisesti:
Toisin sanoen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta voidaan valmistella ja kouluttaa ihmisiä, luoda yrittäjyydelle suotuisat olosuhteet ja edistää käsitettä tällä välin luotujen olosuhteiden pohjalta. Todettakoon toistamiseen, että käsite on asianmukaisesti määritelty ja edellyttää siksi jäsenvaltioiden taholta yhteistä sitoutumista sekä selkiytystä suunnitelman rahoituksen kestävyydestä. |
3. Yleisiä huomioita ja kommentteja
3.1 |
Yrittäjyys itsessään on jo määritelty käsite; sitä pidetään kehittyneitä yhteiskuntia erottavana tekijänä, ja sen tulisi olla vallitsevan kulttuurin myönteinen ominaispiirre (1). |
3.2 |
Eurooppalaisen yhteiskunnan asennoitumista yrittäjyyteen voidaan muuttaa levittämällä olemassa olevia hyviä käytänteitä ja esimerkkitapauksia onnistumisista yhdessä yrittäjyyskulttuuriin liittyvien peruskäsitteiden kanssa. Samalla on otettava huomioon, että toteutettavissa investoinneissa on keskityttävä hyödyntämään Euroopan erittäin rikasta inhimillistä pääomaa. Monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoissa on otettava huomioon tämä tarve edistää ja levittää nykyisiä hyviä käytänteitä pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden keskuudessa eri jäsenvaltioissa. |
3.3 |
Tarvittavaan asennemuutokseen liittyy merkittäviä käsitteitä, joita ei tuoda asiakirjassa asiaan kuuluvalla tavalla esiin. Esimerkkinä tästä ovat teollis- ja tekijänoikeudet. ETSK kehottaa komissiota ottamaan nämä asiakirjassa (2) mainittujen yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset käsitteet huomioon suunniteltaessa ohjelmien puitteissa toteutettavia toimia. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan tiukan kannan tähän kysymykseen elimissä, jotka vastaavat maailmankaupan organisoinnista tällä alalla. |
3.4 |
Huolimatta asiakirjan hyvistä aikomuksista se on jossain määrin epämääräinen, kun kyse on siitä, miten politiikat, joita jäsenvaltioiden on edistettävä, pannaan täytäntöön ja miten niitä seurataan. ETSK:n mielestä on otettava huomioon, että monet näistä toimenpiteistä ovat tehokkaita ainoastaan, jos jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti kulttuurin muuttamisen prosessiin, mikä nykyisessä taloustilanteessa näyttää olevan hankala toteuttaa käytännössä ilman EU:n ohjelmista myönnettävää rahoitusta. ETSK painottaa lisäksi, että Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa sitä tehokkaammin mitä tiiviimmin pk-yritysten eri edustajat osallistuvat siihen, sillä näin varmistetaan käsiteltävien kysymysten ja tarvittavan asennemuutoksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen. |
3.5 |
ETSK pitää huolestuttavana sitä, ettei toimintasuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ole erityistä talousarviota, ja epäilee, voiko toimintasuunnitelma olla tehokas ilman asianmukaista talousarviosuunnitelmaa, joka mahdollistaa esitettyjen ehdotusten mukaiset jatkotoimet. ETSK muistuttaa, että rakennerahastoilla voi olla ratkaisevan tärkeä rooli prosessissa, ja kehottaa näin komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään rahastoja asianmukaisella tavalla yrittäjyyden edistämiseen EU:n seuraavassa viitekehyksessä. Toimien seuranta ja arviointi on otettava huomioon rakennerahastotoimissa. |
3.6 |
ETSK katsoo, että komission tulisi muiden vastaavanlaisten kampanjoiden tavoin nimetä jompikumpi seuraavista kahdesta vuodesta eurooppalaiseksi yrittäjyyden teemavuodeksi sekä tukea merkittäviä yhteisiä aloitteita ”eurooppalaisen yrittäjyyden” käsitteen vahvistamiseksi. |
3.7 |
ETSK on tyytyväinen komission toteuttamiin toimiin, joilla kannustetaan vähentämään yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen liittyvää byrokratiaa, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan eurooppalaisia markkinoita muiden maiden tai alueiden harjoittamalta epäreilulta kilpailulta. |
3.8 |
ETSK kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden on yrittäjyyttä edistävien ohjelmiensa puitteissa otettava sosiaaliturvajärjestelmissään käyttöön erityisiä toimenpiteitä, jotka tarjoavat yrittäjille samantasoisen suojan kuin yleisesti työntekijöille. Näin parannetaan osaltaan niiden turvaa, joille ”riski” toimii kannustimena hankkeiden menestymiseen. |
3.9 |
ETSK kannattaa sitä, että luodaan ”naisyrittäjien lähettiläiden” virtuaalinen ryhmä ja käytetään todellisia menestystarinoita yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien julkisuuskuvan parantamiseksi, jotta muutetaan myönteisellä tavalla asiasta yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä. Kyseisiä ryhmiä hyödynnettäisiin levitettäessä yrittäjyyden arvoja ja edistettäessä yhteisiä hankkeita. Komissio on ottanut jo ensimmäisen askeleen tähän suuntaan, sillä se julkaisee vuosittain Euroopan pk-yritysviikolla esitteen Secret of Success (Menestyksen salaisuus), jossa esitellään jäsenvaltioissa toimivia yrityslähettiläitä. Sama koskee digitaalistrategiaan liittyvää Startup Europe -aloitetta. |
4. Erityisiä huomioita
4.1 Yrittäjyyden ja yrittäjäkoulutuksen edistäminen
4.1.1 |
ETSK myöntää ja tähdentää, että investoinnit yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjäkoulutukseen ovat ratkaisevassa asemassa, jotta yhteiskunnassa tarvittavaa kulttuurista muutosta koskevat ehdotetut tavoitteet saavutetaan. ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää, että nämä edistämistoimet aloitetaan jo ensimmäisinä kouluvuosina. ETSK muistuttaa kuitenkin, että yrittäjyyden käsite kattaa erilaisia tilanteita yhteiskunnan eri alojen ja kansalaisten eri elämänvaiheiden mukaan. Yrittäjyyttä on näin ollen edistettävä tässä kaiken kattavassa merkityksessä. Kansalaisyhteiskunta on tavallisesti suotuisa ympäristö yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle, mikä on ratkaisevan tärkeää yrittäjyyden yleisen käsitteen kehittämistä silmällä pitäen. ETSK suosittaakin, että tämä käsite tunnustetaan ja että sitä tuetaan. |
4.1.2 |
Kaikissa jäsenvaltioissa on huomattava määrä hyviä käytänteitä, joita voidaan ja tulee levittää ja soveltaa kunkin maan ominaispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Levittämällä ja edistämällä näitä aloitteita asianmukaisesti voidaan auttaa luomaan suotuisat puitteet yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin merkityksen ymmärtämiselle. On tärkeää, että monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan saataville riittävä rahoitus, jotta viranomaiset ja pk-yritysten eri edustajat levittävät näitä hyviä käytänteitä ja tekevät niitä tunnetuiksi. |
4.1.3 |
ETSK suhtautuu myönteisesti ajatukseen helpottaa hyvien käytänteiden edistämistä näillä aloilla, mutta kiinnittää huomiota siihen, että kunkin jäsenvaltion erityispiirteet on otettava aina huomioon mukauttaen toimenpiteet kulloisiinkin olosuhteisiin. |
4.1.4 |
ETSK muistuttaa, että Yritys-Eurooppa-verkoston jo olemassa olevia valmiuksia voidaan hyödyntää toimintasuunnitelman edistämiseksi ja siitä tiedottamiseksi jäsenvaltioille. Tämän toiminnan mahdollistamiseksi on edistettävä Yritys-Eurooppa-verkoston yhteistyötä yrittäjyyden edistämisprosessiin osallistuvien eri organisaatioiden kanssa sekä erityisesti sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on yhteyksiä pk-yrityksiin. On kuitenkin otettava huomioon, että verkoston toiminta ei ole yhtä aktiivista kaikissa maissa. |
4.2 Yrittäjyyskulttuurin edistäminen
4.2.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla yhteiskuntaa pyritään kannustamaan yritteliäisyyteen menestyksellisten mallien ja jo hyviksi osoittautuneiden esimerkkien pohjalta. Hyviä esimerkkejä yleensä jäljitellään yhteiskunnassa, mikä on tehokas keino levittää myönteistä käsitystä yrittäjyydestä ja lisätä itseluottamusta eri kohderyhmien keskuudessa. |
4.2.2 |
On kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, että yrittäjyyskulttuuria edistetään nuorten keskuudessa jo hyvin varhain, kuten edellä jo todettiin. Kohderyhmissä, joiden keskuudessa edistetään yrittäjyyttä ja innovointia, vallitsee syyn ja seurauksen suhde. Nuoret motivoituvat ja reagoivat myönteisesti kannustimiin sellaisen kulttuurin ja ympäristön edistämiseksi, jotka rohkaisevat ”luomaan jotakin” itsenäisesti ja omalla vastuulla, ja innostuvat saavutuksista, jotka ovat todella heidän omiaan. Mitä aiemmin nuoret osallistuvat hankkeisiin, joiden yhteydessä he voivat käytännön tasolla oppia toimimaan yrittäjinä sekä näyttämään hyvää esimerkkiä yrittäjyyskulttuurista ja sellaisten yksilöiden välisestä yhteistyöstä, joiden tavoitteet ja arvot ovat yhteisiä, sitä parempia tulokset ovat tulevaisuudessa. Juuri siksi opettajien roolilla on asennoitumisen muuttamisen kannalta olennainen merkitys, minkä johdosta ETSK kannattaa aloitteita, joilla opettajakuntaa tuetaan käsitteen edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. F1 in Schools (3) on hyvä esimerkki ohjelmasta, joka kannustaa yrittäjyyteen ja johon opettajat osallistuvat. ETSK muistuttaa myös päätelmistä aiheesta Entrepreneurship Education at School in Europe (4) annetussa raportissa, jossa luodaan katsaus erilaisiin EU:ssa sovellettaviin, yrittäjäkoulutuksen edistämiseen tähtääviin strategioihin. |
4.2.3 |
ETSK korostaa, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä yrityskulttuuria, vaan kulttuurit ovat erilaisia yrityksen koosta, luonteesta ja toimialasta riippuen. Yrittäjyyden edistämistoiminnassa on siksi pidettävä esillä kaikenlaisia yrityksiä ja vältettävä suosimasta yhtä mallia. Toimia olisi lisäksi kohdennettava myös yritystoiminnan kumppaneille eli esimerkiksi pankeille, viranomaisille ja tiedotusvälineille, jotta nämä ottaisivat huomioon nämä kulttuurierot tiedotuksessaan ja poliittisissa valinnoissaan. |
4.2.4 |
ETSK korostaa tarvetta säilyttää yrittäjyyden muotojen moninaisuus ja suojella sitä yhtenäismarkkinoiden ja Euroopan sosiaalisen mallin täyden hyödyntämisen ja toteuttamisen mahdollistamiseksi. Komitea suosittaa tätä kaikille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioille. Kaikki yrittäjyyden muodot nimittäin ilmentävät osaa Euroopan historiasta, ja jokainen niistä ylläpitää yhteistä muistiamme ja kulttuuriamme (5). Myös eurooppalaisen yrittäjähengen täysimittaiseksi muotoutumiseksi ja edistämiseksi yrittäjyyden muotojen moninaisuus ja pluralismi on mainittava erikseen unionitason toimintasuunnitelmassa ja niille on annettava siinä arvoa. |
4.3 Suotuisan liiketoimintaympäristön edistäminen
4.3.1 |
Vaikuttaa ilmeiseltä, että yleisölle on osoitettava, että yritysten perustaminen on sellaisen yhteisön ponnisteluiden tulos, joka tunnustaa elinkeinonharjoittajien ja yrittäjien luoman lisäarvon, arvostaa sitä ja on valmis vastaanottamaan sen. Nykyisessä taloustilanteessa on vieläkin olennaisempaa, että kaikki tahot ymmärtävät rakentavalla tavalla heidän roolinsa. |
4.3.2 |
Yrittäjyyskulttuurin asianmukaisen edistämisen ohella on myös luotava todella kestävät ja vakaat olosuhteet – erityisesti lainsäädännöllisestä näkökulmasta – niitä varten, jotka haluavat investoida ja ottaa riskin tietyn idean, käsitteen tai liiketoiminnan kehittämiseksi. |
4.3.3 |
ETSK muistuttaa, että vaikka on oleellista edistää uusien yritysten perustamista sekä helpottaa omistajanvaihdoksia yrityksissä, joita uhkaa sulkeminen tai konkurssi, on myös yhtä lailla oleellista tukea olemassa olevia yrityksiä. Perustamisen ja sulkemisen väliin mahtuu yrityksen koko elinkaari, joka edellyttää erityisiä poliittisia toimenpiteitä sekä entistä parempia säännöksiä pysyvien työpaikkojen ja kestäväpohjaisen taloudellisen toiminnan sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn luomiseksi sisämarkkinoilla ja globalisoituneessa taloudessa. |
4.3.4 |
Jäsenvaltioiden on ehdottomasti yhdenmukaistettava myönteisellä tavalla olosuhteet ihanteellisten edellytysten luomiseksi liiketoiminnan sekä yritys- ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämiselle ja otettava samalla huomioon, että yritysrakennemallit voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkkejä onnistuneista hankkeista, kuten erilaiset kollektiivisen osallistumisen yrityspääomaan tai osuuskuntien luominen (6), voidaan jälleen käyttää esikuvana muutoksille, joita jäsenvaltioiden on edistettävä. |
4.3.5 |
ETSK katsoo, että yritysten perustamisen edellytyksiä koskevien tietojen tulee olla nykyistä selkeämpiä ja yhdenmukaisempia jäsenvaltioiden välillä, jotta tasapuoliset toimintaedellytykset olisivat yrittäjyyttä edistävä tekijä. On myös tärkeää varmistaa mahdollisuus saada tukipalveluja, joissa otetaan huomioon eri yritystyypit. |
4.3.6 |
ETSK on yhtä mieltä siitä, että rahoitus on eurooppalainen kysymys, jota kaikkien jäsenvaltioiden on tarkasteltava hyvin huolellisesti. Rahoitusvarat ovat rajallisia, ja tässä yhteydessä siitä kärsivät eniten nimenomaan pienyrittäjät, joiden tarkoituksena on käynnistää tietty hanke. Siksi on äärimmäisen tärkeää vahvistaa rahoitusmekanismeja, joilla tuetaan tällaisia aloitteita ja joista esimerkkejä ovat keskinäiset takuujärjestelmät tai edullisemmat luotot. Nämä järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä pienyrittäjille, jotka eivät kykene saamaan rahoitusta niin kutsutuilta tavanomaisilta markkinoilta (7). |
4.3.7 |
ETSK kannattaa näin ollen sitä, että vahvistetaan sellaisia innovatiivisia hankkeita tukevia välineitä, joiden riskialttius on suoraan verrannollinen innovointitasoon. Näin ollen on myös aiheellista lisätä taloudellista tukea uuden tekniikan testaukselle, demonstroinnille ja pilotoinnille sen yhteiskunnassa aikaansaamien kerrannaisvaikutusten johdosta. |
4.3.8 |
Näinä yritysten kannalta erityisen vaikeina aikoina ETSK kannattaa politiikkaa, jolla helpotetaan yritysten luovutuksia, sillä kyseiset toimenpiteet, joilla voidaan lisätä työmarkkinoiden dynaamisuutta, on nähtävä mahdollisuuksina elvyttää talouden aloja. |
4.3.9 |
Sisämarkkinoiden puitteissa sovellettavan lainsäädännön laatu on niin ikään tärkeä. Jäsenvaltioilla on vielä pitkä tie kuljettavanaan, mutta siltä ei voi enää kääntyä pois. |
4.4 ”Epäonnistumiseen” liittyvä leimautuminen on estettävä. ”Epäonnistuminen” ei saa merkitä ”matkan päättymistä” vaan, mikäli tehdään oikeat päätelmät, se voidaan ja tulee nähdä yhtenä kasvuvaiheena.
4.4.1 |
Puhutaan paljon amerikkalaisesta tai anglosaksisesta tavasta asennoitua epäonnistumiseen ja niin sanottuun ”toiseen mahdollisuuteen”. ETSK on samaa mieltä siitä, että yhteiskunnassa yleisesti on pyrittävä näkemään yrittäjät eri tavoin, kun kyse on heidän kyvystään sietää ensimmäisiä epäonnistumisia. ETSK kiinnittääkin huomiota siihen, että on luotava mekanismeja, jotta jokainen, joka on yrittäjähenkinen ja todella haluaa luoda jotakin innovatiivista, voi pitää kiinni suunnitelmistaan. Se, että ensimmäinen yritys luoda jotakin ”epäonnistuu”, voidaan ja tulee nähdä erityisesti rahoitusjärjestelmän piirissä mahdollisuutena kehittyä ja hankkia valmiuksia uusia yrityshankkeita silmällä pitäen, eikä sitä tule pitää ”matkan päättymisenä”. ETSK katsoo niin ikään, että voi olla myös haitallista edistää liiallisesti tietynlaista kulttuuria ja että maalaisjärki ja tasapaino on asetettava aina etusijalle. |
4.5 Pk-yrityksille ja muille edustajille annettavan tuen lisääminen
4.5.1 |
ETSK on samaa mieltä siitä, että yrityksiä koskevien säännösten on oltava yksinkertaisia ja selkeitä kaikille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti niiden perustamiseen ja kehittämiseen. ETSK on tyytyväinen komission ja jäsenvaltioiden toimiin minimoida kaikenlainen yritysten perustamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvä byrokratia. Yrityksen perustaminen – on kyse sitten teollisuus-, palvelu- tai teknologia-alan toiminnasta – on oltava yksinkertainen ja nopea mutta samalla riittävän tarkkaan punnittu prosessi, jotta vältetään ylilyönnit ja väärinymmärrykset sekä yritysten perustajia että sääntelyviranomaisia ajatellen. |
4.5.2 |
ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa työryhmä arvioimaan vapaiden ammattien harjoittajien erityistarpeita hallinnon yksinkertaistamisen, kansainvälistymisen ja rahoituksen saannin kaltaisissa kysymyksissä. ETSK muistuttaa lisäksi, että toissijaisuusperiaate sekä vapaiden ammattien erityinen rooli monissa jäsenvaltioissa on otettava huomioon, jotta kannustetaan laatimaan pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kaltainen vapaita ammatteja koskeva eurooppalainen peruskirja. |
4.5.3 |
ETSK on yhtä mieltä yrityksille suunnattujen neuvonta- ja tukimekanismien tarpeesta, mutta kiinnittää huomiota siihen, että on luotava monialaisia työryhmiä, jotka tuntevat markkinat ja niiden erityispiirteet. Komitea muistuttaakin mahdollisuudesta hyödyntää niiden entisten ja kokeneempien yrittäjien hankkimaa kokemusta, jotka ovat valmiita auttamaan osaamisensa siirtämisessä uusille yrittäjille, mikä mahdollistaa hedelmällisen vuoropuhelun sukupolvien välillä. Tältä osin ETSK pitää tärkeänä, etteivät kyseiset toimet perustu yksinomaan vapaaehtoisuuteen vaan että niitä tuetaan kannustimin, jotka mahdollistavat sen, että mentorit ja yritykset voivat hyötyä syntyneestä lisäarvosta. Tämä on myös keino integroida henkilöt, jotka kykenevät vielä auttamaan yhteiskuntaa mutta jotka eivät enää osallistu työmarkkinoille kaikilta osin aktiivisesti. |
4.5.4 |
On edistettävä pk-yritysten välisiä yhteistyöverkostoja, sillä niiden avulla vahvistetaan huomattavasti pk-yritysten elinkelpoisuutta mittakaavaetujen ansiosta (markkinoinnin, hankintojen tai muiden yhteisten palveluiden kustannusten jakaminen, täydentäviä tuotteita tai palveluita tuottavien yritysten välinen yhteistyö, mahdollisuus innovointiin ja kansainvälistymiseen). |
4.5.5 |
Hallinnon yksinkertaistamiseksi ja uusien yrittäjien tukemiseksi toteutettavien toimien lisäksi ETSK korostaa yrittäjäjärjestöjen tarjoaman neuvontapalvelun (valmennus ja mentorointi) keskeistä merkitystä. Ilman tällaista toimintaa pk-yritykset ja erityisesti mikroyritykset eivät voisi yksin saada rahoitusta ja hyötyä EU:n varoista, innovoida, kehittää kilpailukykyään ja soveltaa Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisia toimenpiteitä, vaikka ne on kohdistettu suoraan tällaisille yrityksille. ETSK pitää valitettavana, ettei toimintasuunnitelmassa kaavailla yrittäjäjärjestöjen valmennus- ja mentorointitoiminnan vahvistamista. Komitea pyytää lisäämään neljännen toiminta-alan, jossa tarkoituksena on vahvistaa näitä toimia välittäjäorganisaatioiden tuella. Toimien on kohdistuttava erityisesti kaikkein pienimpiin yrityksiin. |
4.6 Erityisryhmille annettava tuki
4.6.1 |
ETSK kannattaa erityistoimia sellaisten yhteiskuntaryhmien mobilisoimiseksi, joiden panos yhteisiin toimiin on yhä merkittävämpi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
4.6.2 |
ETSK kannattaa toimenpiteitä toimintasuunnitelmassa mainittujen ryhmien (työttömät, naiset, ikääntyneet, nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat) mobilisoimiseksi, kun kyse on yrittäjyydestä, yritysten perustamisesta ja arvon luomisesta yhteiskunnalle. Mikäli nämä ryhmät edistäisivät ja levittäisivät olemassa olevia hyviä käytänteitä, voitaisiin mahdollistaa nykyistä kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja asianmukaisten politiikkojen toteuttaminen. ETSK on samaa siitä, että kyseiset väestöryhmät kykenevät mobilisoimaan yhteiskunnan tässä asiassa, ja kannattaa politiikkoja, joilla edistetään yrittäjyyden ja innovoinnin arvoja heidän keskuudessaan, jotta heitä kannustetaan osallistumaan tähän eurooppalaiseen haasteeseen. |
4.6.3 |
ETSK pyytää toimielimiä kiinnittämään huomiota erityisesti eläkkeelle jääneiden ikäihmisten voimistuvaan suuntaukseen aloittaa itsenäinen ammatinharjoittaminen tai palata tällaisen toiminnan harjoittajaksi. Ilmiö johtuu muun muassa eliniän pidentymisestä, terveydenhuollon kehittymisestä sekä tarpeesta täydentää tuloja kriisin eläkkeisiin kohdistuvien vaikutusten seurauksena. Komitea kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa suunnittelemaan ja toteuttamaan useiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta järjestelmiä, joilla tuetaan itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi haluavia ikäihmisiä ja yksinkertaistetaan heidän toimintansa puitteita. |
Bryssel 23. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) EUVL C 48, 15.2.2011, s. 45.
(2) EUVL C 68, 6.3.2012, s. 28. ”Teollis- ja tekijänoikeuksien on jatkossakin säilytettävä perinteinen asemansa innovoinnin ja kasvun kannustimena.”
(3) http://www.f1inschools.com
(4) http://eacea.ec.europa.eu/education/Eurydice/documents/thematic_reports/135EN.pdf
(5) EUVL C 318, 23.12.2009, s. 22.
(6) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 24.
(7) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 125 ja EUVL C 351, 15.11.2012, s. 45.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/81 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulutustavaroiden turvallisuudesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta”
COM(2013) 78 final – 2013/0049 (COD)
2013/C 271/15
Yleisesittelijä: Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER
Neuvosto päätti 25. helmikuuta 2013 ja Euroopan parlamentti 12. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kulutustavaroiden turvallisuudesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta
COM(2013) 78 final – 2013/0049 (COD).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 12. helmikuuta 2013 antaa asian valmistelun ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston tehtäväksi.
Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Bernardo HERNÁNDEZ BATALLERIN ja hyväksyi seuraavan lausunnon äänin 120 puolesta, 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta luoda kuluttajien suojelun korkean tason takaava oikeuskehys, jolla asetetaan velvoite kulutustavaroiden turvallisuudesta. |
1.2 |
Komitea katsoo, että asetus on tätä olemassa olevien säädösten konsolidointia varten asianmukainen oikeudellinen väline, jolla ne mukautetaan tuotteiden kaupan pitämistä koskevaan uuteen lainsäädäntökehykseen. Asetuksella luodaan sama turvallisuuden taso kaikissa EU:n jäsenvaltioissa määrittämällä yhteisiä kriteerejä. |
1.3 |
Koska asetus on ainoa säädösmuoto, jonka avulla hyväksyttävät toimet ja riskitaso ovat samat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, tässä ehdotuksessa olisi käytettävä termejä, jotka voidaan tulkita yhtä laajasti kaikissa unionin jäsenvaltioissa. |
1.4 |
ETSK katsoo, että koska standardointi on tärkeää tuoteturvallisuuden takaamiseksi, komission olisi lisättävä tukea kuluttajien osallistumiselle Euroopan standardointikomiteaan CEN:ään ja muihin vastaaviin elimiin. |
1.5 |
Sisämarkkinoiden täysimittaista toteuttamista silmällä pitäen komitea katsoo yhtäältä, että ehdotus on kuluttajien kannalta hyvin merkittävä suojelutoimi, sillä se vähentää loukkaantumis- ja kuolemanriskiä ja palauttaa siten luottamusta, ja toisaalta, että liiketoimien avoimuus ja vilpittömyys ovat tarpeen, jotta niillä, jotka yrittävät tuottaa ja myydä vaarallisia tuotteita, ei olisi epäoikeutettua etua niihin kilpailijoihin nähden, jotka hyväksyvät turvallisten tuotteiden valmistamisesta koituvat kustannukset. |
2. Johdanto
2.1 |
Kuluttajien turvallisuuden suojelu edellyttää, että heidän käyttöönsä asetettavat tavarat ja palvelut ovat sellaisia, että ne tavanomaisissa tai ennakoitavissa käyttöolosuhteissa eivät aiheuta vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja jos aiheuttavat, ne voidaan vetää markkinoilta nopein ja yksinkertaisin menettelyin. Tämä on ollut yksi yhteisön kuluttajansuojapolitiikan ensisijaisista periaatteista sen vuonna 1975 hyväksytystä alustavasta ohjelmasta lähtien (1). Kuluttajien suojelusta ja turvallisuudesta 23. kesäkuuta 1986 annetun neuvoston päätöslauselman (2) seurauksena käynnistettiin niin sanottu ”uusi lähestymistapa” teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin alalla (3). |
2.2 |
Vuonna 1992 hyväksytty ensimmäinen direktiivi yleisestä tuoteturvallisuudesta (4) korvattiin 3. joulukuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/95/EY (5), joka tuli voimaan 15. tammikuuta 2002 ja joka jäsenvaltioiden oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 15. tammikuuta 2004. Tuolloin ETSK otti kantaa asiaan (6) ja kannatti komission ehdottamaa lähestymistapaa, mutta esitti varauksia tietyistä seikoista. |
2.3 |
Muita kuin elintarviketuotteita koskevan nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) perustamisella aloitettiin tietojen vaihto komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä jäsenvaltioiden viranomaisten ja talouden toimijoiden toteuttamista toimenpiteistä sellaisten tuotteiden suhteen, jotka muodostavat vakavan riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, jotta voidaan reagoida niin kutsuttuihin ”hätätilanteisiin”. Komissio hyväksyi vuonna 2004 (7) erityisiä ohjeita RAPEX-järjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. |
2.4 |
Vaikka kaikki 27 jäsenvaltiota ovat saattaneet direktiivin voimaan, soveltamista koskevat säännöt eivät ole olleet samat kaikissa valtioissa, ja joissakin täytäntöönpanosäädöksissä on eroja muun muassa seuraavien seikkojen osalta:
|
3. Komission ehdotus
3.1 |
Tarkasteltavana oleva asetusehdotus on osa niin kutsuttua ”tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapakettia”, johon sisältyvät myös ehdotus yhdestä yhteisestä markkinavalvonta-asetuksesta ja vuodet 2013–2015 kattava markkinavalvonnan monivuotinen toimintasuunnitelma. |
3.2 |
Ehdotuksen tarkoituksena on täydentää kulutustavaroiden turvallisuutta ja tuotteiden kaupan pitämistä koskevaa viime vuosina annettua oikeuskehystä, joka koskee muita valmistettuja tuotteita kuin elintarvikkeita, tiettyjä tuotteita, kuten antiikkiesineitä, lukuun ottamatta. Siinä edellytetään, että kulutustavaroiden on oltava ”turvallisia”, ja asetetaan talouden toimijoille tiettyjä velvollisuuksia, ja samalla se sisältää standardien luomista koskevia säännöksiä yleisen turvallisuusvaatimuksen tueksi. Komissio käyttää oikeusperustana SEUT-sopimuksen 114 artiklaa, joka on sisämarkkinoiden luomista ja toimintaa koskevien toimenpiteiden oikeusperusta, unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan pohjalta. |
3.3 |
Komissio vaihtaa säädösmuotoa ehdottamalla asetusta direktiivin sijasta, ja sen tavoitteena on saada aikaan sama turvallisuuden taso kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja yhdenmukaistaa alan lainsäädäntöä vahvistamalla sitä varten joukon yhteisiä perusteita tämän rajoittamatta alakohtaista lainsäädäntöä. Ehdotetulla asetuksella annetaan selviä ja yksityiskohtaisia sääntöjä, joita sovelletaan yhdenmukaisesti ja samanaikaisesti kaikkialla EU:ssa. |
3.4 |
Komissio pyrkii säilyttämään kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkean tason selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla turvallisuusjärjestelmän toimintaa ja sen vuorovaikutusta unionin muiden säädösten kanssa. |
3.5 |
Ehdotuksella on tarkoitus kumota direktiivit 87/357/ETY ja 2011/95/EY, joiden sisältö jaetaan kahteen parhaillaan laadittavana olevaan asetusehdotukseen. Tällä tavoin markkinavalvontaa ja RAPEX-järjestelmää koskevat säännökset, jotka tällä hetkellä sisältyvät yleisestä tuoteturvallisuudesta annettuun direktiiviin, on siirretty ehdotukseen uudeksi markkinavalvontaa koskevaksi yhdeksi yhteiseksi asetukseksi, jolla kaikki tätä alaa koskevat säännökset kootaan yhdeksi säädökseksi ja tehdään RAPEX-järjestelmästä ainoa vaarallisten tuotteiden yhteinen hälytysjärjestelmä. |
3.6 |
Lisäksi tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa säädetään kulutustavaroiden toimitusketjuun osallistuville asianomaisille talouden toimijoille (valmistajat, maahantuojat, jakelijat) asetettavista perustavanlaatuisista velvollisuuksista silloin, kuin niihin ei sovelleta vastaavia vaatimuksia alakohtaisessa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. Niiden soveltaminen rajoittuu näin ollen tilanteisiin, joita ei säännellä alakohtaisesti tai joita säännellään alakohtaisessa lainsäädännössä vain osittain. |
3.7 |
Lähtökohtana on yleinen periaate, jonka mukaan kaikkien unionin markkinoille saatettavien tai markkinoilla saataville asetettavien, muihin kuin elintarvikkeisiin luettavien kulutustavaroiden on oltava turvallisia. Talouden toimijoille asetettuja yksityiskohtaisempia velvollisuuksia sovelletaan vain niihin toimijoihin, joihin ei sovelleta vastaavia yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettuja tietyn tuotesektorin kattavia velvollisuuksia. |
3.8 |
Ehdotettua asetusta on yksinkertaistettu alakohtaiseen lainsäädäntöön luotavan selvän yhteyden ja standardeja koskevien sääntöjen yksinkertaistamisen ansiosta. Ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen tähtäävän alakohtaisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisten kulutustavaroiden oletetaan olevan turvallisia myös tämän asetusehdotuksen mukaisesti. |
3.9 |
Määritelmäosuutta on ajantasaistettu tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvän uuden sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lisäksi tuotteen turvallisuusolettaman luovien nykyisten eurooppalaisten standardien yksilöimismenettelyä sekä niiden laatimista koskevaa pyyntömenettelyä on yksinkertaistettu huomattavasti, ja ne on saatettu yhdenmukaisiksi standardoinnin uusien yleisten puitteiden kanssa. |
3.10 |
Talouden toimijoille asetettavat velvollisuudet koskevat muun muassa tuotemerkintöjä, tuotteen tunnistetietoja, korjaavia toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä tuotteiden kohdalla, jotka eivät ole turvallisia, sekä toimivaltaisille viranomaisille tiedottamista. |
3.10.1 |
Ehdotuksessa edellytetään, että talouden toimijat kykenevät yksilöimään toimijat, jotka toimittivat tuotteen niille ja joille ne toimittivat tuotteen. Komissio voi hyväksyä toimia, joilla talouden toimijoilta edellytetään sähköisen jäljitysjärjestelmän luomista tai tällaiseen järjestelmään liittymistä. |
4. Yleistä
4.1 ETSK kannattaa lainsäädäntöä, jolla taataan kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun – ja etenkin tuoteturvallisuuden – korkea taso, ja katsoo että komission ehdotus voi auttaa vahvistamaan sitä, mutta toivoo, että tässä lausunnossa esitettävät näkökohdat otetaan huomioon ehdotuksen selkeyttämiseksi.
4.2 ETSK kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksen perusteluissa annetut kattavat tiedot eivät sisälly itse asetustekstiin. Johdanto-osan kappaleissa mainitaan esimerkiksi, että uutta asetusehdotusta sovelletaan kaikkiin myyntitapoihin, myös etämyyntiin, mutta tämä on myöhemmin jätetty pois itse asetustekstistä. Kun otetaan huomioon ehdotettu säädösmuoto, joka edellyttää, että perusteet yhtenäistetään etukäteen, jotta säädöstä tulkitaan samalla tavoin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, asetusehdotuksen artiklaosaan olisi suositeltavaa sisällyttää ainakin yhteenvedonomainen viittaus näihin seikkoihin.
4.2.1 Asetus on ETSK:n mielestä asianmukainen ja oikeasuhteinen säädösmuoto, koska se on ainoa säädös, joka mahdollistaa samalla tavoin samoja riskejä tukevien samojen toimenpiteiden hyväksymisen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Se on asianmukainen väline direktiivien 87/357/ETY ja 2001/95/EY kumoamiseksi, kunhan näissä direktiiveissä säädetty vaadittavaa turvallisuutta koskeva suojelun taso säilytetään.
4.2.2 Tämä luo markkinoille ja kuluttajille oikeusvarmuutta, mikä yhdessä toimenpiteiden yksinkertaistamisen kanssa alentaa asetuksen hyväksymisen aiheuttamia kustannuksia, koska sen säännökset on tulkittava samalla tavoin kaikissa unionin jäsenvaltioissa.
4.2.3 On syytä korostaa, että asetusehdotuksessa rajoitetaan sen soveltamisala suhteessa unionin alakohtaiseen lainsäädäntöön. Ehdotetun asetuksen 1 artiklassa olisi tämän vuoksi hyvä korostaa sen ”yleistä” ja laaja-alaista luonnetta suhteessa muuhun kulutustavaroiden turvallisuutta koskevaan alakohtaiseen lainsäädäntöön.
4.3 Direktiivin tavoin asetusehdotuksessa edellytetään, että kulutustavaroiden on oltava ”turvallisia”. Siinä asetetaan talouden toimijoille tiettyjä velvollisuuksia, ja se sisältää standardien luomista koskevia säännöksiä yleistä turvallisuusvaatimusta tukemaan. Artiklaosassa ei kuitenkaan mainita ”ennalta varautumisen periaatetta”, johon tuoteturvallisuuden olisi perustuttava ja joka olisi lisättävä nimenomaisesti asetuksen artiklaosaan.
4.4 Ehdotuksen määritelmät
4.4.1 |
ETSK katsoo, että eräitä ehdotuksen määritelmistä olisi tarkistettava, koska ne voivat tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia asetuksen soveltamisessa terminologiaan ja käännöksiin liittyvien kysymysten tai jäsenvaltioiden erilaisten oikeusperinteiden vuoksi. |
4.4.2 |
”Turvallisen tuotteen” määritelmä on asianmukainen, ja siinä otetaan huomioon eri näkökohdat, joiden avulla voidaan arvioida turvallisuus suhteessa niihin tekijöihin, jotka kuluttajan pitäisi tuntea, kuten tuotteen käyttöikä, luonne ja koostumus. Tuotteen määritelmää olisi kuitenkin täydennettävä termillä ”valmistettu”. |
4.4.3 |
Myös ilmaukset ”tavanomaiset” ja ”kohtuudella ennakoitavat” voivat aiheuttaa hämmennystä, sillä kohtuullisuuden peruste voidaan tulkita siten, että määritelmään sisältyvät kaikki tuotteet, vaikka ne eivät olisi turvallisia, edellyttäen että niitä käytetään asianmukaisesti. |
4.4.4 |
Olisi ehkä syytä korvata englanninkielisen version termi ”normal” termillä ”usual” tai mahdollisesti kytkeä tämä epämääräinen termi kuluttajaan, jolle tuote suunnataan. Tätä varten komitea suosittelee, että kyseinen termi korvataan termillä ”tuote, joka ei ole turvallinen”, koska käsite voitaisiin yhdistää tuotevastuudirektiivissä (8) olevaan käsitteeseen. Tätä direktiiviä koskevat jäsenvaltioiden oikeuskehykset olisi hyvä yhdenmukaistaa, vaikka tällä alalla tuotteen käsite on laajempi. |
4.4.5 |
”Valtuutetun edustajan” määritelmästä on syytä huomauttaa, että viittaus toimeksiantoon saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa konflikteja niissä maissa, joissa edellytetään etukäteen allekirjoitettua toimeksiantosopimusta, ja tästä syystä se olisi hyvä korvata termillä ”kirjallinen toimeksianto”, joka antaa valtioille mahdollisuuden valita sisäiseen lainsäädäntöönsä parhaiten soveltuvan sopimusmuodon ja jolla samalla vältetään mahdolliset sopimusoikeudelliset ongelmat tulevaisuudessa. |
4.4.6 |
”Vakavan riskin” määritelmä olisi hyvä laajentaa koskemaan kaikenlaista ”altistumista riskille, uhalle tai vaaralle”, joka kuluttajien on helpompi ymmärtää, eli olisi yhdistettävä ”vakava riski” tarpeeseen toteuttaa välittömiä toimia ja hyväksyä toimenpiteitä heti, kun riskit tulevat tietoon. |
5. Erityistä
5.1 Ehdotetussa asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen yhtenäistää ja yksinkertaistaa talouden toimijoiden velvollisuuksia, ja ETSK kannattaa tätä vilpittömästi nykyisen sekä talouden toimijoita että kansallisia viranomaisia haittaavan hämmennyksen vuoksi.
5.2 Ehdotetun asetuksen 4 artiklaan olisi lisättävä ilmaus ”jäljempänä tässä asetuksessa vahvistettavin ehdoin”, koska turvallisuuden käsite ei ehkä käy yksiin muiden alakohtaisten säädösten säännösten kanssa.
5.3 Artiklaosassa olisi selvennettävä asetusehdotuksen soveltamisalaa sen suhteen, kuuluvatko palvelut siihen. ETSK toivoo joka tapauksessa, että komissio tekee kattavan ehdotuksen palvelujen turvallisuudesta EU:ssa.
5.4 Asetusehdotuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan ”muita alttiimpia kuluttajia” koskevan maininnan osalta on tarpeen selventää, liittyykö muita alttiimman kuluttajan käsite johonkin yleiseen perusteeseen (esim. ikään tai terveydentilaan) vai onko se riippuvainen tuotteen ominaisuuksista (riittävän tiedon puute). ETSK katsoo, että unionin lainsäädännön johdonmukaisuuden lisäämiseksi olisi käytettävä itsenäisiä käsitteitä, jotka olisivat samat unionin koko lainsäädännössä, eikä määritellä käsitteitä erikseen jokaista lainsäädäntöehdotusta varten.
5.5 6 artiklan 2 kohdan h alakohdassa viitataan turvallisuustasoon, jota kuluttajat voivat kohtuudella edellyttää. Termiä ”kohtuudella” olisi konkretisoitava lisäämällä esimerkiksi ilmaus ”tuotteen luonne, koostumus ja käyttötarkoitus huomioon ottaen”, joka lisäisi asetustekstin oikeusvarmuutta.
5.6 ETSK katsoo, että kuluttajilla on oikeus saada tuotteiden alkuperästä selviä ja tarkkoja tietoja, joista on käytävä ilmi ainakin niiden konkreettinen alkuperä unionin lainsäädännön mukaisesti.
5.7 Lisäksi tämän säännöksen sanamuotoa olisi tarkistettava siten, että valmistajien ja maahantuojien on ”varmistettava” siinä säädettyjen velvollisuuksien täyttäminen.
5.8 Valmistajien ja muiden toimijoiden velvollisuudet
5.8.1 |
Ehdotetulla asetuksella annetaan säännöt asiakirjoista, jotka valmistajien on laadittava, ja toimenpiteistä, joita valmistajien on toteutettava kuluttajien turvallisuuden ylläpitämiseksi. Komitea pitää näitä toimenpiteitä tärkeinä. |
5.8.2 |
Nämä erityiset velvollisuudet tarkoittavat, että valmistajien on suoritettava markkinoilla saataville asetetuille tuotteille näytteisiin perustuvia testejä, tutkittava valitukset ja pidettävä niistä sekä vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta. |
5.8.3 |
Asetusehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä konkreettisesti, miten tämä toteutetaan, eli jätetäänkö toteutettavien toimien (kuten erityisen rekisterin perustamisen) sääntely jäsenvaltioiden harkintavaltaan vai – mikä olisi parempi – olisiko nämä toimet yhdenmukaistettava, jotta säilytetään hälytysjärjestelmä, jonka avulla markkinoille voidaan tiedottaa riittävän ajoissa tehokkaiden toimien toteuttamiseksi ennen kuin vahinkoja syntyy. |
5.9 Tekniset asiakirjat
5.9.1 |
Kuluttajille tiedottamista koskevan velvollisuuden tulee kattaa vain tuotteiden käyttöön ja luonteeseen liittyvät seikat, eikä sen pitäisi käsittää teknisiä asiakirjoja, joissa voi olla valmistajien liikesalaisuuksiin liittyviä tai muita luottamuksellisia tietoja, joiden on tosin oltava viranomaisten käytettävissä ja joita varten on vahvistettava selvät yhteiset säännöt, joita ehdotuksessa ei ole. |
5.9.2 |
Koska tekstistä saa vaikutelman, että valmistaja on vastuussa vaarallisen tuotteen aiheuttamista vahingoista, olisi parempi säätää, että tekniset asiakirjat ovat voimassa kymmenen vuotta. Selvyyden vuoksi 8 artiklan 6 kohdassa ilmaus ”valmistajien on varmistettava” olisi korvattava ilmauksella ”valmistajat ovat vastuussa siitä”, joka vastaa paremmin heille asetettavaa velvollisuutta. Samaa olisi sovellettava tarvittavin muutoksin maahantuojiin ja niiden vastuuseen samoin kuin velvollisuuteen säilyttää tekniset asiakirjat kymmenen vuoden ajan, kuten muiden talouden toimijoiden on tehtävä. |
5.9.3 |
Jotta kuluttajat voivat käyttää täysin esteettä oikeuttaan saada tietoja tietystä tuotteesta, olisi suositeltavaa, että 8 artiklan 7 kohdassa – jossa valmistaja velvoitetaan ilmoittamaan yksi yhteyspiste, jossa siihen saa yhteyden – todettaisiin, että tämä mahdollisuus ei saa muodostua rasitteeksi kuluttajalle, jotta vältetään vaikutelma siitä, että heitä rangaistaan tämän oikeuden käyttämisestä. |
5.10 Sellaisten tuotteiden osalta, jotka näyttävät muulta kuin ovat, ETSK kehottaa luomaan mahdollisimman korkeatasoisen suojan erityisesti leluilta näyttäviä tuotteita vastaan, joihin olisi sovellettava lelujen turvallisuudesta annetun direktiivin säännöksiä, jotta voidaan turvata alaikäisten suojelun korkea taso.
5.11 ETSK kannattaa tuotteiden jäljitettävyyttä koko toimitusketjussa, sillä se auttaa tunnistamaan talouden toimijat ja toteuttamaan korjaavia toimia – joko palautustoimia tai tarvittaessa markkinoilta poistamistoimia – sellaisia tuotteita vastaan, jotka eivät ole turvallisia.
5.12 ETSK katsoo, että ehdotuksella parannetaan eurooppalaisten standardien, joihin kuuluu oletus yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttymisestä, nykyisen järjestelmän toimintaa. Tästä huolimatta siirtymäsäännöksiä ja olettamaa yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttymisestä olisi selvennettävä oikeusvarmuuden lisäämiseksi.
5.12.1 Standardoinnin merkityksen vuoksi ETSK katsoo, että eurooppalaisille standardointielimille on myönnettävä tarvittavat voimavarat, jotta ne voivat lisätä tuottavuuttaan ja taata korkean laadun, ja että kuluttajien edustusta niissä on tarpeen tehostaa.
5.13 Delegoituja säädöksiä koskeva säännös vaikuttaa periaatteessa järkevältä, vaikka niitä koskevan säädösvallan siirtäminen määräämättömäksi ajaksi ei tunnu loogiselta. Lisäksi delegoidut säädökset eivät saa vaikuttaa oleellisiin seikkoihin, ja niiden olisi pysyttävä alkuperäisen säädöksen rajoissa. Niitä olisi ennen muuta käytettävä ennen vaarallisten tuotteiden markkinoille saattamista. Tästä syystä delegoitujen säädösten antaminen on järkevää asetusehdotuksen 15 artiklan 3 kohdan a alakohdan tarkoitukseen, kun taas niiden antaminen kyseisen kohdan b alakohdan tarkoitukseen on kyseenalaisempaa.
5.14 Seuraamusten osalta on syytä toistaa, että ETSK kannattaa rikkomustyyppien ja niitä vastaavien seuraamusten yhdenmukaistamista (9), koska pelkkä yleinen ohje siitä, että seuraamusten edellytetään olevan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, saattaa vääristää markkinoiden toimintaa.
5.14.1 Lopuksi ETSK katsoo, että jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään riittävät ja tehokkaat muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinot toimivaltaisissa tuomioistuimissa, jotta asetuksen säännökset pannaan täytäntöön kuluttajien yleisen edun mukaisesti.
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Euroopan talousyhteisön alustavasta toimintaohjelmasta kuluttajansuojaa ja kuluttajavalistusta koskevaksi politiikaksi 14. huhtikuuta 1975 annettu neuvoston päätöslauselma. EYVL C 92, 25.4.1975, s. 1 (ei suomeksi).
(2) EYVL C 167, 5.7.1986, s. 1 (ei suomeksi).
(3) Uusi lähestymistapa perustui neuvoston 7.5.1985 antamaan päätöslauselmaan, EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1 (ei suomeksi).
(4) EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24 (ei suomeksi).
(5) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.
(6) EYVL C 367, 20.12.2000, s. 34.
(7) Komission päätös 2004/418/EY (EUVL L 151, 30.4.2004, s. 87).
(8) EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.
(9) Esimerkiksi asetusta (EY) N:o 1071/2009 vastaavalla tavalla, EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/86 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuotteiden markkinavalvonnasta ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 1999/5/EY, 2000/9/EY, 2000/14/EY, 2001/95/EY, 2004/108/EY, 2006/42/EY, 2006/95/EY, 2007/23/EY, 2008/57/EY, 2009/48/EY, 2009/105/EY, 2009/142/EY ja 2011/65/EU, asetuksen (EU) N:o 305/2011, asetuksen (EY) N:o 764/2008 ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 muuttamisesta”
COM(2013) 75 final – 2013/0048 (COD)
2013/C 271/16
Yleisesittelijä: Jacques LEMERCIER
Neuvosto päätti 8. maaliskuuta 2013 ja Euroopan parlamentti 12. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tuotteiden markkinavalvonnasta ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 1999/5/EY, 2000/9/EY, 2000/14/EY, 2001/95/EY, 2004/108/EY, 2006/42/EY, 2006/95/EY, 2007/23/EY, 2008/57/EY, 2009/48/EY, 2009/105/EY, 2009/142/EY ja 2011/65/EU, asetuksen (EU) N:o 305/2011, asetuksen (EY) N:o 764/2008 ja asetuksen (EY) N:oo765/2008 muuttamisesta
COM(2013) 75 final – 2013/0048 (COD).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 12. helmikuuta 2013 antaa asian valmistelun ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston tehtäväksi.
Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Jacques Lemercier'n ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 116 ääntä puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotetun asetuksen säännöksiin. Markkinavalvontaan sekä tuotteille tehtäviin tarkastuksiin nykyisin sovellettavat säännökset ovat hajallaan useissa eri teksteissä, joiden sisältö on erilainen, mikä hankaloittaa turhaan valvontaviranomaisten ja valmistajien sekä kuluttajaorganisaatioiden ja työntekijäjärjestöjen työtä. Komitea on tyytyväinen siihen, että aiemmat vertikaaliset säännökset kumotaan ja kootaan yhteen, horisontaaliseen, aiempaa vahvempaan asetukseen. |
1.2 |
Komitea hyväksyy oikeusperustan, mutta katsoo tarpeelliseksi viitata myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 12 artiklaan, jonka mukaan kuluttajansuoja on horisontaalinen politiikka-ala, joka ”otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa”. |
1.3 |
Ehdotettu säädös on asetus. Komitea katsoo, että kyseinen muoto soveltuu parhaiten jäsenvaltioiden välisen sekä jäsenvaltioiden ja EU:n välisen yhteistyön ja viestinnän helpottamiseen. Komitea katsoo, että komission ehdottama paketti täyttää perussopimusten suhteellisuus- ja toissijaisuusvaatimukset. Jäsenvaltiot ovat edelleen täysin vastuussa kansallisten markkinoidensa valvonnasta ja tarkastuksista unionin ulkorajoilla sekä vastaavat rahoituksesta. |
1.4 |
ETSK kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan unionissa liikkuvien tuotteiden on noudatettava vaatimuksia, joilla taataan yleisten etujen suojelun korkea taso muun muassa terveyden ja turvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun ja yleisen turvallisuuden osalta. |
1.5 |
Komitea katsoo, että valmistus- ja liikesalaisuudet eivät voi olla esteenä hälytysilmoituksille silloin, kun käyttäjien terveys tai turvallisuus saattaa olla vaarassa tuotteen jonkin osan vuoksi. Valvontaelinten on siis jatkossakin noudatettava RAPEX-järjestelmän vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan yleinen etu on ensisijainen yksityisiin etuihin nähden. |
1.6 |
Valvontaelinten ja tullin jäsenten ja työntekijöiden on oltava todistetusti kunniallisia ja riippumattomia, ja heitä on suojeltava heihin työnsä vuoksi mahdollisesti kohdistuvalta painostukselta ja lahjontayrityksiltä. Henkilöiden, jotka ilmoittavat tuotteeseen liittyvistä puutteista tai vaaroista, on voitava nauttia suojasta, joka käsittää muun muassa syytesuojan, ja heidän henkilöllisyytensä on pidettävä salassa. |
1.7 |
Komitea kehottaa lisäämään ehdotettuun asetukseen oikeusperustan yleiseurooppalaista henkilövahinkotietokantaa varten. Sitä tulisi pitää EU:n markkinavalvonnan tietojenvaihtojärjestelmän kolmantena pilarina RAPEX-järjestelmän ja ICMS:n rinnalla. |
1.8 |
Komitea toivoo, että komission viiden vuoden välein laatimat asetuksen täytäntöönpanon seurantakertomukset osoitetaan myös komitealle. |
2. Johdanto: komission ehdotukset
2.1 |
Paraskaan tuotteiden turvallisuutta koskeva lainsäädäntö ja sisämarkkinasääntöjen yhdenmukaistaminen eivät riitä takaamaan absoluuttisesti kulutustavaroiden turvallisuutta kuluttajille ja ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden turvallisuutta työntekijöille. |
2.2 |
Kuten hiljattain paljastuneet skandaalit ovat osoittaneet, Euroopassa tehdään edelleen petoksia voittojen lisäämiseksi tai tuotantokustannusten vähentämiseksi. Lisäksi tuontitavarat eivät aina vastaa eurooppalaisia standardeja, ja ne saattavat kilpailla eurooppalaisten tuotteiden kanssa vilpillisin keinoin. |
2.3 |
Markkinavalvonta sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta ovat olennaisia tekijöitä ja edellyttävät jokaisen jäsenvaltion alueella toimivia ammattitaitoisia yksiköitä ja henkilöstöä (tulli, tekniset palvelut, tarkastukset jne.). |
2.4 |
Selvää edistymistä on saatu aikaan tuoteturvallisuusdirektiivillä 2001/95/EY, joka oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2004 mennessä, ja akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetulla asetuksella (EY) N:o 765/2008, joka tuli voimaan vuonna 2010, sekä alakohtaisilla yhdenmukaistamisdirektiiveillä ja -päätöksillä. Markkinavalvontaa koskevat säännökset ovat kuitenkin hajanaisia ja osin päällekkäisiä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta varsinaisten valvontasääntöjen sekä toimijoille asetettujen velvoitteiden välillä. Tämä vaikeuttaa sekä toimijoiden että lainsäätäjien ja kansallisten viranomaisten toimintaa. |
2.5 |
Komissio ehdottaa markkinavalvonnan sääntelykehyksen selkiyttämistä siten, että merkitykselliset säännökset kootaan yhteen, horisontaalisesti kaikkiin aloihin sovellettavaan säädökseen. Tuotteiden markkinavalvontaa koskevaa uutta asetusta täydennetään markkinavalvontaa koskevalla monivuotisella toimintasuunnitelmalla, joka kattaa vuodet 2013–2015. |
2.6 |
Kyse on Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelman sekä ensimmäisen ja toisen sisämarkkinoiden toimenpidepaketin kannalta merkittävästä toimesta. Se vastaa myös uuden sääntelykehyksen vaatimuksia. |
2.7 |
Jokaisessa valtiossa on määritettävä samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, ovatko markkinoille saatetut tuotteet – myös kolmansista maista peräisin olevat tuotteet – turvallisia ja voidaanko ne saattaa sisämarkkinoille vai onko ne vedettävä pois markkinoilta ja kiellettävä, jos ne ovat vaarallisia tai vaatimusten vastaisia. |
2.8 |
Markkinavalvonta ja vaatimustenmukaisuustarkastukset eivät kuitenkaan ole riittävän tehokkaita, ja markkinoilla on suuri määrä tuotteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia. Pääasialliset syyt tähän ovat kansallisten valvontaviranomaisten välisen koordinoinnin puuttuminen sekä puutteet vaihdettujen tietojen laadussa ja luotettavuudessa. |
2.9 |
EU:n on siis toimittava parantaakseen toiminnan koordinointia ja tehdäkseen markkinoiden rajat ylittävästä valvonnasta tehokkaampaa kansalaisten suojelemiseksi. Komission mukaan oikeus toimia perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan (sisämarkkinoiden moitteeton toiminta), 168 artiklan 1 kohtaan (terveyden suojelu) ja 169 artiklan 1 kohtaan (kuluttajansuoja). Lisäksi on yksinkertaistettava sovellettavaa säännöstöä ja poistettava siihen nykyisin sisältyvät ristiriitaisuudet. |
2.10 |
On yksinkertaistettava RAPEX-menettelyä, otettava käyttöön tuoteturvallisuusdirektiivin korvaava tuoteturvallisuutta koskeva asetus ja laadittava uusi valvontaa koskeva asetus, jolla korvataan tällä hetkellä useissa eritasoisissa teksteissä hajallaan olevat säännökset. |
2.11 |
Valvonta- ja tarkastustoimien koordinoinnin ja tehokkuuden parantaminen toteutetaan lainsäädännön tavanomaisen arviointimenettelyn lisäksi myös toteuttamalla kuluttajien näkemyksiä kartoittavia Eurobarometri-tutkimuksia, GRAS-RAPEX- ja ICSMS-ilmoitusjärjestelmien avulla sekä ottamalla käyttöön vertaisarvioinnin mahdollistavia indikaattoreita. Jäsenvaltioiden ilmoitusmenettelyjä järkeistetään ottamalla käyttöön kaikkia tuotteita koskeva yhtenäinen ilmoitusmenettely. |
2.12 |
Rajatarkastuksia tehostetaan, ja sellaisten tuotteiden pääsyä markkinoille, jotka voivat aiheuttaa riskin, voidaan lykätä, kunnes valvontaviranomaiset ovat arvioineet asiaa tarkemmin. |
2.13 |
Riskin aiheuttavia tuotteita koskevaa RAPEX-ilmoitusjärjestelmää parannetaan ilmoitusmääräaikojen sekä tuotteen riskejä koskevien tietojen asianmukaisuuden osalta. |
2.14 |
Komissio voi päättää tarvittavista välittömästi sovellettavista vaarallisia tuotteita koskevista rajoittavista toimenpiteistä, jos tavanomaiset kiireelliset toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi tai soveltumattomiksi. |
2.15 |
Sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa säädetään markkinavalvontaa koskevasta monivuotisesta toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelman olisi katettava alat, joilla komission hoitamasta koordinoinnista voi seurata todellista lisäarvoa ja merkittäviä parannuksia. |
2.16 |
Monivuotinen toimintasuunnitelma on ensisijainen väline unionin tason toiminnassa, koska se kannustaa laajempaan viestintään ja yhteistyöhön. Tietotekniset välineet mahdollistavat järjestelmään varastoitujen tutkimusten ja selvitysten sisältämien tietojen ja parhaiden käytäntöjen helpon saatavuuden. Tässä yhteydessä määritellään tarpeet ja tarjotaan välineitä koulutukseen, tekniseen tukeen ja neuvontaan. |
2.17 |
Komissio kehittää yhteisen lähestymistavan asiakirjojen tarkastuksiin ja teknisiin tarkastuksiin sekä laboratoriotarkastuksiin. Yhteisten toimien ja ohjelmien parempi koordinointi parantaa valvonnan tehokkuutta. |
2.18 |
Resurssien jakaminen lisää synergiaa ja auttaa torjumaan päällekkäisyyksiä. Kansallisten viranomaisten työssään keräämät tiedot tallennetaan komission hallinnoimaan ICSMS-tietokantaan, ja komissio tarjoaa tarvittavat keinot ja koulutuksen tietokannan koko potentiaalin hyödyntämiseksi. |
2.19 |
Kaikkien asianosaisten kuulemisesta ja niille tiedottamisesta on huolehdittava säännöllisesti ja joustavasti. |
2.20 |
Komission asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti laatima kertomus mahdollistaa toimielimille ja asianosaisille tiedottamisen sekä unionin rahoitusta saavien akkreditointia, markkinavalvontaa ja tarkastuksia koskevien toimien arvioinnin. |
2.21 |
On vahvistettava tullin keinoja ja oikeuksia ja tehostettava unionin ja Euroopan talousalueen ulkorajatarkastuksia saapuvien tuotteiden osalta, mikä edellyttää lisäresurssien osoittamista erityisesti koulutukseen ja teknisiin välineisiin. |
3. Yleistä
3.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti markkinoille saatettujen tuotteiden turvallisuuden valvonnan ja tarkastusten vahvistamista koskevaan aloitteeseen, olivatpa tuotteet peräisin unionista, ETA-maista tai kolmansista maista. Kyseessä on sisämarkkinoiden toimenpidepaketin keskeinen toimi, jolla taataan tuotteiden entistä parempi turvallisuus ja jossa noudatetaan uutta lähestymistapaa. |
3.2 |
Komitea huomauttaa kuitenkin, että taloudellisille ja sosiaalisille toimijoille tiedottamista ja näiden kuulemista koskevat menettelyt on määritelty hyvin epätarkasti. Eri tasoille voitaisiin määrittää joustavampi ja tarkoituksenmukainen kehys lisäämättä byrokraattisen menettelyn taakkaa tai jäykistämättä menettelyä. |
3.2.1 |
Asianomaiset yritykset odottavat oikeudellisia ja teknisiä tietoja, jotka takaisivat niille välttämättömän oikeusvarmuuden, jotta ne voisivat tehdä tuotteiden valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen liittyviä investointipäätöksiä. Eri valvonta- ja tarkastuselinten keräämien tietojen on oltava yritysten saatavilla niiden tuotteiden osalta, joita ne esittävät tarkastus- tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn. |
3.2.2 |
Kuluttajat ja työntekijät haluavat oikeutetusti varmuuden markkinoilla olevien sekä työhön tai kulutukseen tarkoitettujen tuotteiden turvallisuudesta. Heillä on oikeus tietää tätä tarkoitusta varten kansallisella, unionin tai alakohtaisella tasolla toteutetuista toimista, joilla taataan, että heidän terveytensä tai turvallisuutensa ei ole vaarassa. |
3.2.3 |
Komitea on vakuuttunut siitä, että luottamus tuotteiden turvallisuuteen on olennaista sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden kannalta, millä puolestaan on myönteinen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. |
3.3 |
Komitea katsoo, että valvonta ja tarkastukset varsinkin unionin ulkorajoilla kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että unionin on huolehdittava koordinoinnista sekä tehokkaiden yhteisten toimien kannalta välttämättömistä toimenpiteistä ja tuotteiden standardoinnista. Valvonnalla ja tarkastuksilla on yrityksiin kohdistuva vaikutus, ja niistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia niin jäsenvaltioille kuin taloudellisille toimijoille vaatimusten mukaiseksi saattamisen osalta (standardointi, eurooppalainen standardi). Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan toiminnassaan asianmukaisesti huomioon yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä rasittavat hallinnolliset maksut, jotta näiden taloudellista tilannetta ei vaikeuteta entisestään kriisin ja merkittävän työttömyyden aikana. |
3.4 |
Muiden kuin elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus, jota asetusehdotus koskee, ei saa kärsiä sääntelykehyksen väljyydestä tai puutteellisuudesta eikä tarkastusten määrän tai keinojen laadun riittämättömyydestä. Jäsenvaltioiden ja komission on siis osoitettava riittävät resurssit valvonnan ja tarkastusten täytäntöönpanemiseksi, jotta voidaan taata niiden tehokkuus. Komitea myöntää, että määrärahat ovat nykyisin rajallisia, mutta katsoo silti, että yleiset edut tässä yhteydessä edellyttävät kaikkia mahdollisia panostuksia kuluttajien terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi haitallisilta tai vaarallisilta tuotteilta. Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta on talouden elpymisen ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta välttämätöntä. |
3.4.1 |
Komitea katsookin, että nykyiseen markkinoiden valvonta- ja tarkastusjärjestelmään sisältyy vakavia puutteita ja aukkoja. On vahvistettava toimivaltaisten kansallisten elinten, komission ja asianosaisten tahojen välistä yhteistyötä. Säännöllisten kuulemisten järjestäminen on tarpeellista. On otettava käyttöön kuluttaja- tai työntekijäjärjestöjen oikeus varoittaa tietyistä tuotteista ja sisällytettävä tähän takeet immuniteetista. Toimivaltaisten elinten, valvontaviranomaisten, teknisten sertifiointielinten, tulliviranomaisten ja petostentorjuntaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja annettava kerätyt tiedot muiden saataville päällekkäisyyksien ja käytettävissä olevien resurssien tuhlaamisen torjumiseksi ja toteutettavien tarkastusten jatkuvan tehostamisen mahdollistamiseksi. |
3.5 |
Unionin nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) tehokkuus on täysin riippuvainen ilmoitusten lähettämisen nopeudesta sekä epäilyttäviä tuotteita koskevien teknisten tietojen asianmukaisuudesta. RAPEX-järjestelmän hallinnointia varten laaditut suuntaviivat on päivitettävä säännöllisesti, ja niiden on oltava riittävän selkeät, jotta ilmoitettavien tietojen luonteesta ja laajuudesta ei ole epäselvyyttä. Suuntaviivoissa on esitettävä kriteerit vakavien riskien määrittämiseksi, ja riskien johdosta toteutettavat toimenpiteet, kuten väliaikainen kieltäminen, teknisiä muutoksia koskeva vaatimus sekä markkinoille saattamisen estäminen kokonaan, on määritettävä selkeästi. |
3.6 |
RAPEX-järjestelmässä olisi voitava ilmoittaa myös kohtalaisesta vaarasta tai vaarasta, jota ei ole tieteellisesti varmistettu, jotta voidaan suunnitella tarvittaessa väliaikaisen kieltämisen kaltaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ennalta varautumisen periaatteen soveltamiseksi tai muita aiheellisia toimenpiteitä, kuten kuluttajille tiedottamista tai käyttäjille suunnattavia varoituksia koskevia ylimääräisiä vaatimuksia tuotteiden tavanomaisten merkintävaatimusten lisäksi. |
3.7 |
Kun komissio suunnittelee todennettujen riskien osalta tuotetta tai tuoteluokkaa koskevia täytäntöönpanotoimia tuotteiden yhdenmukaisten valvontaedellytysten luomiseksi, komitea suosittelee, että se kuulee kuluttaja- sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ja että näiden mielipiteet otetaan kaikin mahdollisin tavoin huomioon. On pantava merkille, että järjestöt voivat välittää nopeasti komission antamat säännökset jäsenilleen, mikä auttaa merkittävällä tavalla niiden ymmärtämistä ja nopeaa soveltamista. |
3.8 |
Asetuksella perustetun komission ja jäsenvaltioiden uuden markkinavalvontafoorumin osalta komitea panee merkille, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjä voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina foorumin mahdollisesti perustamiin alakohtaisiin työryhmiin. Komitea katsoo, että näiden järjestöjen neuvoa-antavasta luonteesta huolimatta niiden lausuntoja ja ehdotuksia on tarkasteltava huolellisesti ja ne on otettava kaikin mahdollisin tavoin huomioon, koska järjestöt toimivat aktiivisesti kuluttajien sekä edustamiensa talous- ja yhteiskuntaelämän ryhmien parissa. |
3.9 |
Samoin olisi toimittava tilanteessa, jossa jäsenvaltion valvontaviranomaiset varoittavat tiettyihin tuotteisiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisesti niihin liittyvistä varotoimista: valvontaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sekä taloudellisten toimijoiden kanssa tiettyihin tuotteisiin liittyvän vaaran välttämiseksi että myös kansalaisyhteiskunnan toimivaltaisten järjestöjen kanssa, jotka voivat antaa käyttöön osaamisensa ja keinonsa tiedottaa jäsenistölleen. |
3.10 |
Komitea katsoo, että tarkasteltavana oleva ehdotus vastaa kokonaisuudessaan uuden lainsäädäntökehyksen (uusi lähestymistapa) vaatimuksia sekä noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Komitea hyväksyy myös oikeusperustan, jonka mukaan asiasta vastaavat pääosastot ovat laatineet ehdotuksen. Komitea viittaa myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 12 artiklaan, jossa täsmennetään, että kuluttajansuoja ”otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa”. |
4. Erityistä
4.1 |
Komitea on huolissaan lainsäädännön mahdollisista tulkintaeroista eri maiden välillä. Unionin toimilla on pyrittävä tekemään tulkinnoista ja käytännöistä aidosti yhdenmukaisia toimijoiden oikeusvarmuuden ja käyttäjien turvallisuuden takaamiseksi. |
4.2 |
Komitea on huolestunut myös luottamuksellisuutta koskevien säännösten – esimerkiksi valmistussalaisuuden – soveltamisesta, koska ne voivat estää paremman tiedonsaannin vaarallisista ainesosista tai tuotteista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristön laatuun. Yleiset edut ylittävät tässä asiassa pääsääntöisesti yksityiset edut, joita suojattaisiin kohtuuttomasti käsittämällä luottamuksellisuus liian tiukasti. Tietojen on kaikissa olosuhteissa kuljettava valvonta- ja tarkastusjärjestelmästä vastaavien jäsenvaltioiden elinten ja unionin elinten välillä. On kuitenkin kunnioitettava lakisääteistä henkilötietojen suojaa, eikä meneillään olevia tutkimuksia saa vaarantaa. |
4.3 |
Kuten asetuksessa edellytetään, viranomaiset julkaisevat erityisellä sivustolla tietoja vaarallisista tuotteista ja niihin liittyvistä riskeistä, mahdollisista ehkäisevistä toimenpiteistä ja toimijoiden osalta tehdyistä päätöksistä. Komitea toivoo, ettei julkaisemista rajoiteta liiallisilla liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta koskevilla vaatimuksilla, kun kyse on käyttäjien terveydestä ja turvallisuudesta. Komissio soveltaakin tätä käytäntöä jo RAPEX-järjestelmän hallinnoinnissa, ja sitä tulee jatkaa. |
4.4 |
Komitea painottaa valvonta- ja tarkastuselinten riippumattomuutta ja avoimuutta koskevia vaatimuksia. Näiden elinten virkamiesten on voitava toteuttaa tehtäviään esteettömästi ja ilman korruption uhkaa. Elinten on oltava puolueettomia ja otettava vastaan kaikki kuluttajien ja käyttäjien tai näitä edustavien järjestöjen laatimat valitukset ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin niiden suhteen. Myös tarkastuslaboratorioiden sekä standardien myöntämisestä vastaavien elinten on toimittava täysin riippumattomasti, koska ne ovat välttämättömiä yritysten päätöksentekijöiden ja kuluttajien valintojen kannalta. |
4.5 |
Komitea katsoo, että ehdotettuun asetukseen tulisi sisältyä myös säännöksiä kaikenlaiset vahingot kattavan yleiseurooppalaisen henkilövahinkotietokannan perustamisesta. Tällainen tietokanta
|
4.5.1 |
Komitea ehdottaa näin ollen seuraavaa:
|
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/91 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020”
COM(2013) 83 final
2013/C 271/17
Esittelijä: Oliver RÖPKE
Euroopan komissio päätti 18. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020
COM(2013) 83 final.
Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 23. huhtikuuta 2013.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 160 ääntä puolesta ja 3 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sosiaalialan investointipakettiin ja siihen liittyvään lähestymistavan muutokseen, jossa voimakkaampaa keskittymistä sosiaalisiin investointeihin ei nähdä yksipuolisesti vain kustannustekijänä vaan tulevaisuuteen sekä kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvina investointeina, jotka vaikuttavat merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja ovat keskeinen osa eurooppalaista sosiaalimallia. |
1.2 |
Kohdennetut sosiaaliset investoinnit sekä tuovat mukanaan sosiaalista ja yhteiskunnallista kehitystä että parantavat samalla kilpailukykyä. Etenkin ennennäkemättömän ja dramaattisen työttömyyden ja lisääntyvän köyhyyden aikoina hyvinvointivaltioon tehtävät investoinnit ovat myös keskeisessä asemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallistamisen vahvistamisen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan kannalta. |
1.3 |
Työmarkkinat ovat keskeinen avain väestörakenteen muutoksesta selviytymiseksi ja julkistalouksien vakaannuttamiseksi pysyvästi. ETSK:n näkemyksen mukaan vahvat ja kohdennetut sosiaaliset investoinnit parantavat pysyvästi ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Sosiaalialan investointipaketilla voidaan näin ollen antaa merkittävä panos kasvua ja työllisyyttä vauhdittavalle poliittiselle suunnanmuutokselle, jos se pannaan johdonmukaisesti täytäntöön käytännössä. |
1.4 |
ETSK on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalipolitiikan muotoilu kuuluu etupäässä jäsenvaltioiden vastuulle ja että kunkin maan on löydettävä sosiaaliturvajärjestelmänsä kestävyyden ja asianmukaisuuden sekä sosiaalipalvelujen järjestämisen välinen tasapaino. Valtioiden välisten huomattavien erojen vuoksi Euroopan komissiolla olisi oltava keskeinen rooli vaihdettaessa hyviksi osoittautuneita ja innovatiivisia lähestymistapoja jäsenvaltioiden ja kaikkien asianomaisten toimijoiden kesken. |
1.5 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa tunnustetaan varta vasten sosiaalitalouden, sosiaalisten yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten merkittävä rooli sosiaalialan investointipaketin toteuttamisessa. ETSK kannattaa tässä yhteydessä varauksetta vaatimusta siitä, että työmarkkinaosapuolet sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat täysimääräisesti jäsenvaltiotason toimiin sekä EU:n ohjausjakson koordinointiprosessiin. |
1.6 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota esittämään suunnitelman sosiaalialan investointipaketin käytännön toteuttamista varten, tukemaan jäsenvaltioita tarvittavissa toimissa ja edistämään valtioiden, työmarkkinaosapuolten, yhteisötalouden organisaatioiden, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sekä sosiaalipalvelujen tarjoajien välistä vaihtoa. Kyseisillä toimijoilla on tarvittava asiantuntemus sosiaalialan investointien, sosiaalisen innovoinnin ja työllisyyden edistämisen aloilla. |
1.7 |
ETSK kritisoi kuitenkin sitä, että sosiaalialan investointipaketin rahoituskysymys jää pitkälti ilman vastausta. Ilman menoleikkausten yksipuolisen politiikan muutosta ei vaikuta realistiselta, että ehdotukset voidaan toteuttaa menestyksekkäästi. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen entistä parempi hyödyntäminen sekä toimien mahdollisimman suuri tehokkuus ja täsmällisyys ovat toki tervetulleita, mutta eivät missään tapauksessa riitä saamaan aikaan tavoiteltua suunnanmuutosta. |
1.8 |
ETSK vahvistaakin käsityksensä, että julkistalouksien on välttämättä otettava käyttöön uusia tulolähteitä. Mainittakoon tässä yhteydessä veropohjan muuttaminen ja laajentaminen, veroparatiisien sulkeminen, tuhoisan verokilpailun lopettaminen ja veronkierron torjuminen sekä erityyppisen omaisuuden verottaminen. |
1.9 |
ETSK painottaa tässä yhteydessä etenkin vaatimustaan Euroopan talouden elvytys- ja investointiohjelmasta, joka olisi suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä. Näin voitaisiin rahoittaa sosiaalialan investointipaketti, joka myös käytännössä mahdollistaa poliittisten painopisteiden muuttamisen sosiaalisten investointien suuntaan sekä jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan vahvistamisen ja ajanmukaistamisen huolimatta tavoitteena olevista julkisen talouden vakauttamistoimista. Sosiaalialan investointipaketti voidaan toteuttaa menestyksekkäästi käytännössä vain riittävällä rahoituksella, muutoin se jää pelkäksi aiejulistukseksi. |
1.10 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että voimakkaampi keskittyminen sosiaalisiin investointeihin heijastuu myös EU:n ohjausjakson koordinointiprosessiin. Tämä uusi painotus on nimenomaan otettava huomioon maakohtaisissa suosituksissa sekä tulevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä (2014). Euroopan komission on pikaisesti esitettävä asianomaisia ehdotuksia. On selvennettävä, että vahvistetut sosiaaliset investoinnit ovat sopusoinnussa ”eriytetyn ja kasvua edistävän” julkisen talouden vakauttamisen kanssa. |
2. Kasvua ja yhteenkuuluvuutta edistävä sosiaalialan investointipaketti
2.1 |
Eurooppa 2020 -strategian yhtenä tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä auttaa vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Kriisin syvälliset vaikutukset ja kasvuun palaamisen välttämättömyys ovat johtaneet useisiin komission aloitteisiin, joilla pyritään työpaikkojen turvaamiseen ja luomiseen, kitkattomiin työelämän siirtymiin ja yleiseen aktivointiin (1). |
2.2 |
Komissio esitti 20. helmikuuta 2013 pitkään odotetun sosiaalialan investointipakettinsa. Se koostuu tiedonannosta (”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020”), komission suosituksesta (”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”) ja seitsemästä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta. |
2.3 |
Paketissa asetetaan parannetut sosiaaliset investoinnit EU:n ohjausjakson yhteyteen sekä tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden hallintotapaa ja raportointivelvoitteita, jotta voidaan päästä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan aloilla. |
2.4 |
Komissio toteaa, että vuodesta 2008 Euroopassa jatkuvan kriisin myötä monien unionin kansalaisten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä syrjäytyminen työmarkkinoilta ovat lisääntyneet useissa jäsenvaltioissa ja että kyseiset ongelmat ovat saavuttaneet uusia huippulukemia etenkin heikoimmassa asemassa olevissa ryhmissä. Tiedonannossaan komissio kehottaakin jäsenvaltioita painottamaan nykyistä enemmän sosiaalisia investointeja ja tehostamaan resurssien hyödyntämistä. |
2.5 |
Komission mukaan sosiaaliset investoinnit auttavat ihmisiä. Niiden avulla parannetaan ihmisten taitoja ja pätevyyksiä ja edistetään heidän osallistumistaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Tämä lisää hyvinvointia, elvyttää taloutta ja auttaa EU:ta pääsemään ulos kriisistä vahvempana, yhtenäisempänä ja kilpailukykyisempänä. |
2.6 |
Sosiaaliturvajärjestelmillä on tämän mukaisesti kolme tehtävää: sosiaaliset investoinnit paremman tulevaisuuden puolesta, sosiaalinen suojelu vaikeissa elämänvaiheissa ja myös kansantalouksien vakauttaminen. |
2.7 |
Komissio kehottaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että sosiaaliturvajärjestelmät vastaavat ihmisten tarpeisiin kriittisissä elämäntilanteissa. Tämän saavuttamiseksi komissio vaatii ehkäiseviä toimia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toteutettujen investointien muodossa sen sijaan, että jälkikäteen paikattaisiin vahinkoja, mikä on paljon kalliimpaa. Tämän vuoksi investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat tärkeitä. |
2.8 |
Tätä tarkennetaan perusperiaattein, jotka on esitetty komission suosituksessa jäsenvaltioille. Lasten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevät investoinnit, joilla on tarkoitus edistää lasten hyvinvointia, voidaan komission mukaan toteuttaa laajan toimenpidekirjon avulla. |
2.9 |
Tiedonannon tekstikohdassa ”Sosiaalipolitiikassa tilaa tehokkuudelle” komissio kehottaa käyttämään varoja tehokkaammin, jotta varmistetaan asianmukainen ja kestäväpohjainen sosiaaliturva sekä parempi ja näyttöön perustuva sosiaalipolitiikka. Tämän saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on yksinkertaistettava etuuksien ja palvelujen hallinnointia, myönnettävä etuudet kohdennetummin ja nivottava niihin ehtoja, kuten osallistuminen täydennyskoulutukseen. |
2.10 |
Tiedonannossa jäsenvaltioita kehotetaan toistuvasti Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä toteutettavaa sosiaalipolitiikkaa parantaessaan vahvistamaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien, etenkin työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, osallistumista. |
3. Yleisiä huomioita sosiaalialan investointipaketista
3.1 |
Rahoitus- ja talouskriisi ja sen syvälliset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ovat nyt viisi vuotta hallinneet Euroopan unionin poliittista asialistaa. Jäsenvaltiot reagoivat kriisiin aluksi suhdanteita tasoittavalla ja vakiinnuttavalla talouspolitiikalla, mutta etenkin pankkeja varten laaditut pelastuspaketit ovat johtaneet julkisen velkaantumisen huomattavaan kasvuun. Yleisesti katsotaan, että hallitusten pyrkimys vakiinnuttaa julkistaloudet talouden taantumassa yksipuolisesti menoja leikkaamalla on epäonnistunut. Sosiaalisia investointeja käsittelevä komission tiedonanto tarjoaa näin ollen uuden näkökulman kriisin torjuntaan, nimittäin sen, että vaikka sosiaaliset investoinnit tarkoittavat lyhyellä aikavälillä kustannuksia, niistä saatavat hyödyt edistävät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yhteiskunnan hyvinvointia ja julkistalouksien korkeampia tuloja ja alentavat myös tulevia sosiaalisia kustannuksia selvästi. |
3.2 |
Tämän vuoksi ETSK kannattaa voimakkaasti komission sosiaalialan investointipakettia sekä siihen liittyvää, ennakoivaan toimintasuunnitelmaan perustuvaa EU:n toimielinten lähestymistavan muutosta. Jäsenvaltioita kehotetaan nyt nimenomaan painottamaan entistä enemmän sosiaalisia investointeja sekä ajanmukaistamaan ja vahvistamaan sosiaalipolitiikkaa ja tehostamaan resurssien hyödyntämistä. Sosiaalipolitiikasta on tehtävä kestäväpohjaisempaa. Näin komissio näyttää korjaavan viime vuosien virheitä eikä pidä sosiaalisia investointeja vain kustannustekijänä. Pikemminkin investoinneilla parannetaan ihmisten taitoja ja pätevyyksiä sekä heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla ja lisätään näin heidän hyvinvointiaan, edistetään kasvua ja autetaan EU:ta pääsemään ulos kriisistä entistä vahvempana ja kilpailukykyisempänä. Kyseinen paketti voi näin ollen olla yksi viime vuosien tärkeimmistä sosiaalipoliittisista aloitteista, jos se todellakin pannaan johdonmukaisesti ja kunnianhimoisesti täytäntöön. Tämä edellyttää Euroopan komission jatkuvaa tukea. |
3.3 |
Sosiaalipolitiikkojen muotoilu on kuitenkin ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla. Kansallisten edellytysten ja tilanteiden moninaisuus edellyttää, että kukin jäsenvaltio löytää sosiaaliturvajärjestelmänsä kestävyyden ja asianmukaisuuden välisen oman tasapainonsa, sillä ei ole olemassa kaikille soveltuvaa yhdenmukaista mallia. Komission olisi kerättävä yhteen esimerkkejä parhaista käytänteistä, tuettava yleisen edun mukaisia palveluntuottajia ja valinnanvapautta sosiaalipalveluissa sekä kannustettava jäsenvaltioita muotoilemaan sosiaaliturvajärjestelmänsä innovatiivisesti ja tehokkaasti sekä painottamaan tässä yhteydessä työllisyyttä ja aktivointia, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian köyhyydentorjuntatavoite. |
3.4 |
Ennennäkemättömän työttömyyden ja lisääntyvän köyhyyden aikoina EU:ssa sosiaalivaltiolla on välttämätön rooli, jotta voidaan vastata olemassa oleviin haasteisiin. Sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalivaltioon tehtävin kohdennetuin investoinnein voidaan ratkaista rakenteellisia ongelmia ja luoda työpaikkoja. Nykyistä potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin, kun noudatetaan mahdollisimman laaja-alaista ja aktiivista osallistamis- ja osallistumisstrategiaa, joka kattaa mahdollisimman suuren osan väestöstä, ja kun kaikki jäsenvaltiot toteuttavat vuonna 2008 annetut suositukset työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. |
3.5 |
Kun sosiaalimenoja on tähän mennessä pidetty kustannuksina ja niihin on vaadittu leikkauksia, voitaisiin tiedonantoa pitää tietyllä tavalla poliittisena suunnanmuutoksena unionitasolla ja eräissä jäsenvaltioissa. ETSK on jo pitkään ollut sitä mieltä, että – myös sosiaalisille – investoinneille on valtava tarve ja että näin voidaan edistää työllisyyttä, estää köyhyyttä ja torjua sosiaalista syrjäytymistä. Siksi on mobilisoitava sekä yksityisiä että julkisia investointeja ja toteutettava uudistuksia (2). |
3.6 |
ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossa sovellettuun elinkaari- ja tarvesuuntautuneeseen lähestymistapaan sosiaalisten investointien yhteydessä, sillä se voi osaltaan sekä parantaa henkilökohtaisia mahdollisuuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta että edistää talouden kehitystä. Komitea katsoo, että kyseessä on uusi suhtautumistapa ja uusi toimintalogiikka. Sosiaalisten investointien vahvistaminen vaikuttaa etenkin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä myönteisesti, mutta ei missään nimessä tulisi aliarvioida myöskään lyhyen aikavälin myönteisiä vaikutuksia. Investoinneilla parempaan ja näyttöön perustuvaan sosiaalipolitiikkaan saadaan todistetusti aikaan nopeita ja myönteisiä tuloksia monenlaisissa tilanteissa (3). |
3.7 |
Sosiaalisilla investoinneilla on työmarkkinapoliittisten vaikutusten ohella keskeinen tehtävä myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja sosiaalisessa osallistamisessa sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnassa. Euroopan syvä talouskriisi on heikentänyt dramaattisesti monien ihmisten sosiaalista tilannetta. Tämän kehityksen torjumiseksi tarvitaan välttämättä suunnanmuutosta ja sosiaalisten investointien lisäämistä. |
3.8 |
Euroopan komission olisi tässä yhteydessä tarkennettava ja rajattava vaatimustaan sosiaalietuuksien ”ehdoista”. Esimerkiksi aktiivisen työmarkkinapolitiikan alalla saattaa olla järkevää sitoa tuki tiettyyn tavoitteeseen (kuten koulutukseen osallistumiseen), mutta tätä periaatetta ei missään tapauksessa pidä soveltaa yleisesti sosiaalipoliittisiin toimiin (kuten lastenhoitoon). Sosiaalietuuksia on pidettävä oikeuksina, joihin liittyy ennakoitavia kriteereitä, ja tässä yhteydessä on turvattava oikeusvarmuus. |
3.9 |
Tiedonannossa esitetty suositus sekä valmisteluasiakirjat kuvastavat tärkeimpiä aloja, joilla on määrä soveltaa sosiaalisten investointien ”uutta logiikkaa”. Komission olisi nyt käynnistettävä vuoropuhelu kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa siitä, miten sosiaalisten investointien logiikkaa sovelletaan käytännössä näillä temaattisilla painopistealoilla, ja esitettävä tiedonantonsa täytäntöönpanosta suunnitelma, johon olisi sisällyttävä toiminnan suuntaviivat jäsenvaltioiden tueksi. |
3.10 |
ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio tunnustaa varta vasten sosiaalitalouden, sosiaalisten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan merkittävän roolin sosiaalialan investointipaketin täytäntöönpanossa (4). Kokemuksen ja lisäresurssien käyttöön asettamisen lisäksi ne osallistuvat usein suoraan poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen konkreettisissa toimissa, esimerkiksi tarjoamalla sosiaalipalveluja. Näiden tehtävien tukemiseksi julkisten varojen ja yksityispääoman on oltava saatavilla paremmin ja yksinkertaisemmin. Sosiaalisia investointeja koskevien temaattisten tavoitteiden sekä EU:n koheesiopolitiikan 2014–2020 toimintalinjoina toteutettujen investointien mukaan ottaminen ovat tervetulleita ehdotuksia. Ne olisi otettava huomioon neuvotteluissa, joita jäsenvaltioiden viranomaiset ja Euroopan komissio käyvät ohjelmista ja joihin myös kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat. |
3.11 |
Innovaatiot ovat komission mukaan keskeinen tekijä sosiaalisia investointeja koskevassa politiikassa, koska sosiaalipolitiikka edellyttää jatkuvaa mukautumista uusiin haasteisiin. Yksityisyrityksillä, joilla on julkisia hankintoja tukenaan, on sen vuoksi tärkeä rooli julkissektorin vaihtoehtona ja täydentäjänä. |
3.12 |
Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia, kuten yksityissektorin osallistuminen tai sosiaalisia investointeja koskevat obligaatiot (social investment bonds), jotka voivat Euroopan komission mukaan johtaa budjettisäästöihin (5). Sosiaalisia investointeja koskevista obligaatioista käytävä keskustelu on kuitenkin hyvin ristiriitaista, ja niiden seurannaisvaikutuksia on tutkittava lisää. Lisäksi olisi kuvattava tarkemmin mahdollisia aloja, joilla voidaan soveltaa ”innovatiivista rahoitusta”. ETSK painottaa kuitenkin, etteivät kyseiset välineet saa missään tapauksessa johtaa sosiaalipolitiikan kaupallistamiseen. Valtion on kannettava vastuunsa sosiaalipolitiikasta. |
4. Erityistä
4.1 |
Tulevina vuosina on – myös yksittäisten EU-maiden vakauttamispakettien vuoksi – valitettavasti lähdettävä siitä, että taloudellinen ja sosiaalinen syöksykierre jatkuu tai talouden dynamiikka jatkuu hitaana. Kestävää talouskasvua on tämän vuoksi tuettava vahvemmalla (sisäisellä) kysynnällä esimerkiksi siten, että naiset osallistuvat entistä enemmän työmarkkinoille. Myös kriisissä kestokykynsä osoittaneiden sosiaalipalvelujen ja sosiaalisen talouden kasvulla on tässä yhteydessä avainrooli. |
4.2 |
Sosiaalialan investointipaketti voi tässä yhteydessä antaa merkittävän panoksen. Sosiaalipalvelujen laajentamisella on suurempia työllisyysvaikutuksia kuin millään muulla julkisten varojen käyttömuodolla. Sosiaalipalveluihin kohdennettavia investointeja tarvitaan myös kattamaan kasvava kysyntä ja lisääntyvä sosiaalinen tarve. Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteet edellyttävät (nuoriso)työttömyyden torjunnan ja iäkkäiden entistä paremman työmarkkinoille integroinnin ohella etenkin naisten työssäkäynnin lisäämistä. |
4.3 |
On tärkeää panna merkille, että sosiaalialan investointipaketin tukeen kansallisen politiikan aloilla, kuten sosiaalinen osallistaminen, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, olisi sisällyttävä myös helposti saatavilla olevat, kohtuuhintaiset ja laadukkaat sosiaalipalvelut yhteiskunnan heikoimmille ryhmille, kuten vammaisille, sekä äärimmäisessä köyhyydessä eläville, joiden määrä on kasvamassa. Nämä sosiaalipalvelut parantavat heidän mahdollisuuksiaan elää arvokkaasti sekä löytää ja säilyttää työpaikka. |
4.4 |
Juuri lastenhoidon esimerkki osoittaa, että kohdennetuin investoinnein sosiaalinen ja yhteiskunnallinen edistyminen voidaan nivoa kilpailukyvyn parantamiseen. Suuremmat investoinnit lastenhoitoon ja sosiaalipalveluihin laajassa mielessä (vanhustenhoito, koulutus, hoiva-ala, vammaispalvelut, tuettu ja avustettu asuminen jne.) parantavat paikkakuntien laatua ja antavat samalla merkittävän panoksen naisten sekä työmarkkinoilta syrjäytyneimpien henkilöiden, kuten vammaisten, työssäkäynnin lisääntymiseen sekä keventävät osaltaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä julkistalouksien taakkaa. Kuten komissio on jo todennut, on tärkeää varmistaa, että investoinnit kohdennetaan ryhmän sijasta henkilön erityistarpeisiin, jotta huolehditaan henkilökohtaisesta tuesta ja saadaan aikaan parhaat mahdolliset tulokset (6). ETSK on lisäksi sitä mieltä, että kaikki mahdolliset sosiaaliset ongelmat on ehkäistävä riippumatta asianosaisten iästä. Ennaltaehkäisyn olisikin oltava sosiaalipolitiikan peruslähtökohta, joka ulottuu lapsista kaikkiin yhteiskuntaryhmiin. |
4.5 |
Työmarkkinat ovat keskeinen avain väestökehityksen muutoksesta selviytymiseksi ja julkistalouksien vakaannuttamiseksi kestävälle pohjalle. Tämän vuoksi komitea on tyytyväinen komission vaatimukseen parantaa työmarkkinoille osallistumista myös toteuttamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja vahvistamalla sosiaalista osallisuutta. Jos olemassa olevaa työllistämispotentiaalia hyödynnetään entistä paremmin, voidaan veronmaksajien ja edunsaajien suhde säilyttää pitkälti vakaana huolimatta iäkkäiden määrän huomattavasta noususta (7). ETSK vahvistaa kuitenkin käsityksensä, että sosiaalisten investointien on koskettava myös yhteiskuntaryhmiä, joissa sosiaalietuudet eivät johda aktivoitumiseen työmarkkinoilla. |
4.6 |
Sosiaalisilla investoinneilla ja sosiaalipolitiikan parantamisella voidaan saada aikaan merkittävien työllisyyspoliittisten vaikutusten ohella muutakin. Sosiaalisen osallisuuden politiikan johdonmukainen toteuttaminen jäsenvaltioissa ja köyhyyden johdonmukainen torjunta tuovat koko yhteiskunnalle merkittäviä etuja ja edistävät yhteiskuntarauhaa ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa. |
4.7 |
Tiedonannossa hahmoteltu suunnanmuutos antaa myös merkittävän panoksen julkisten talouksien kestäväpohjaiselle vakaannuttamiselle. Osallistavan kasvun edistäminen ja työllisyysasteen selkeä nostaminen vuoteen 2020 mennessä saattaa merkitä ylimääräistä toimintavaraa julkistalouksille EU-27:ssä aina 1 000 miljardiin euroon asti (8). |
4.8 |
Tiedonannossa hahmoteltu painopisteiden muuttaminen ja sen integrointi EU:n ohjausjaksoon jättävät kuitenkin ratkaisevia kysymyksiä avoimiksi. ETSK on tyytyväinen seurannan paranemiseen, mutta on tietoinen siitä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 keskitytään vielä päättyneen vuoden painopisteisiin. ETSK:n mielestä maakohtaisissa suosituksissa toista vuosipuoliskoa varten olisi keskityttävä voimakkaammin sosiaalisiin investointeihin. Tulevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä (2014) olisi sitten nimenomaan otettava huomioon sosiaaliset investoinnit ja integroitava sosiaaliset ongelmat tulevaan EU:n ohjausjaksoon. Ohjausjakson aikana olisi myös nimenomaan selvennettävä, että vahvistetut sosiaaliset investoinnit ovat sopusoinnussa ”eriytetyn ja kasvua edistävän” julkisen talouden vakauttamisen kanssa. |
4.9 |
Tiedonannon toteamukset sosiaalisten investointien aloitteen rahoituksesta ja verorakenteen muuttamisesta ovat kuitenkin valitettavasti pettymys ja jäävät työllisyyspaketin varjoon, sillä siinä komissio on suositellut paitsi työn verotuksen vähentämistä myös omaisuuden ankarampaa verottamista. Kuitenkin vain jos rahoitus varmistetaan, voidaan sosiaalialan investointipaketin myötä seuraava suunnanmuutos toteuttaa onnistuneesti käytännössä. |
4.10 |
Sosiaalialan investointipaketin rahoituskysymys jää kuitenkin pitkälti ratkaisematta. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, etenkin ESR:n, entistä parempi hyödyntäminen voi tosin tarjota merkittäviä rahoitusvälineitä, mutta ne eivät missään tapauksessa riitä saamaan aikaan tavoiteltua suunnanmuutosta. ETSK vahvistaakin vaatimuksensa, että julkisten menojen tehokkuuden ja kohdentamisen parantamisen ohella julkistalouksien on välttämättä myös otettava käyttöön uusia tulolähteitä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös eri tulomuotojen ja erityyppisen omaisuuden verottaminen (9). Käytettäviä olevia resursseja olisi samalla hyödynnettävä nykyistä paremmin. |
4.11 |
ETSK muistuttaa, että sosiaalisten investointien logiikka voidaan toteuttaa myös siten, että muutetaan ja parannetaan politiikkoja siellä, missä ne ovat osoittautuneet tehottomiksi. Lisäinvestoinnit eivät tässä yhteydessä ole ensisijaisesti tarpeellisia. ETSK kehottaa komissiota tiedottamaan ja valveuttamaan uusista sosiaalipolitiikoista, jotka ovat parempia loppukäyttäjän kannalta ja joiden kustannukset on aiempaan verrattuna vastaavanlaiset tai alhaisemmat. |
4.12 |
ETSK on jo pitkään kannattanut sitä, että menopuolen huomioon ottamisen ohella on lisättävä myös julkistalouden tuloja esimerkiksi muuttamalla ja laajentamalla veropohjaa, ottamalla käyttöön finanssitransaktiovero, sulkemalla veroparatiisit, lopettamalla verokilpailu ja torjumalla veronkiertoa (10). Juuri sosiaalialan investointipaketin ja siihen liittyvien haasteiden valossa ETSK painottaa näitä vaatimuksia sekä sellaisen Euroopan talouden elvytys- ja investointiohjelman tarvetta, joka olisi suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä (11). Kyseisen paketin myötä asetetaan oikeat painopisteet, mutta edelleen puuttuvat ehdotukset eräänlaisesta sosiaalialan investointisopimuksesta, jotta aiejulistusten sijaan poliittinen suunnanmuutos toteutetaan myös käytännössä. |
4.13 |
ETSK kannattaa voimakkaasti sitä, että jäsenvaltiot ottavat työmarkkinaosapuolet ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vahvemmin mukaan eri toimiin. Tämä lisäksi komission olisi esitettävä pikaisesti konkreettisia ehdotuksia entistä vahvemmasta ja jatkuvasta osallistumisesta EU:n ohjausjakson koordinointiprosessiin. Tämä koskee myös ja ennen kaikkea voimakkaampaa painotusta sosiaalisiin investointeihin ja aktiiviseen osallistamiseen. Tällaisen osallistumisen olisi oltava perusluonteista ja mahdollistettava todelliset vaikutukset politiikan muotoiluun. |
Bryssel 22. toukokuuta 2013
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Työllisyyspaketti, nuorisotyöllisyyspaketti, EU-aloite ”Mahdollisuuksia nuorille”, ”Koulutuksen uudelleenajattelu”.
(2) EUVL C 11, 15.1.2013, s. 65–70.
(3) Housing First -kokeilu, jota kutsutaan myös nimellä rapid re-housing, on alun perin Yhdysvaltojen sosiaalipolitiikkaan perustuva lähestymistapa asunnottomuuteen puuttumiseksi, ja sitä on jo muutaman vuoden ajan sovellettu onnistuneesti hätämajoituksen ja väliaikaisen majoituksen tavanomaisten järjestelmien vaihtoehtona myös Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
(4) COM(2013) 83 final, s. 5.
(5) COM(2013) 83 final, s. 6, 7.
(6) COM(2013) 83 final, s. 8.
(7) Komission valkoinen kirja ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten”, COM(2012) 55 final, 16.2.2012, s. 6.
(8) Vrt. EPC Issue Paper No. 72, marraskuu 2012: 1 000 billion Euros at stake: How boosting employment can address demographic change and public deficits.
(9) Vrt. EUVL C 143, 22.5.2012, s. 94–101, kohta 4.3 ja EUVL C 306, 16.12.2009, s. 70–75, kohta 3.4.2.
(10) Vrt. EUVL C 143, 22.5.2012, s. 23–28, kohta 6.1.3.1.
(11) Vrt. EUVL C 133, 9.5.2013, s. 77–80, kohta 3.2.4.
19.9.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/97 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi”
COM(2013) 95 final – 2013/0057 (COD)
”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) käytön osalta”
COM(2013) 96 final – 2013/0060 (COD)
ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta”
COM(2013) 97 final – 2013/0059 (COD)
2013/C 271/18
Yleisesittelijä: Cristian PÎRVULESCU
Euroopan parlamentti päätti 14. maaliskuuta ja 16. huhtikuuta 2013 ja neuvosto 27. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi
COM(2013) 95 final – 2013/0057 (COD)
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) käytön osalta
COM(2013) 96 final – 2013/0060 (COD)
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta
COM(2013) 97 final – 2013/0059 (COD).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 19. maaliskuuta 2013 antaa asian valmistelun ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaoston tehtäväksi.
Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. toukokuuta 2013 pitämässään 490. täysistunnossa (toukokuun 22. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Cristian Pîrvulescun ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 125 ääntä puolesta ja 4 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.
1. Johdanto
1.1 |
Säädösehdotus on osa ”uuden sukupolven rajatarkastukset” -pakettia, joka on komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyvä strateginen aloite. Euroopan komission mukaan tällä paketilla vastataan kahteen suureen ja toisiinsa kytkeytyvään haasteeseen: miten seurata tehokkaasti kolmansien maiden kansalaisten matkustajavirtoja ja valvoa Schengen-alueen ulkorajojen ylittämistä ja miten varmistaa, että rajanylitykset ovat nopeita ja sujuvia yhä lukuisampien säännöllisesti matkustavien henkilöiden kannalta, sillä he muodostavat valtaosan rajanylittäjistä. |
1.2 |
Komissio ehdotti 13. helmikuuta 2008 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu” maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (Entry/Exit System, EES) perustamista. |
1.3 |
Ehdotusta kannatettiin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa, jossa vahvistettiin, että maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän avulla jäsenvaltiot voisivat vaihtaa tehokkaasti tietoja huolehtien samalla tietosuojasta. |
1.4 |
Kesäkuun 23. ja 24. päivänä 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotettiin kiirehtimään ”älykkäitä rajoja” koskevaa työtä. Vastauksena komissio julkaisi 25. lokakuuta 2011 tiedonannon ”Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet”. |
1.5 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on laatinut joukon lausuntoja kahden toisiaan täydentävän järjestelmän toteutuksesta. (1) Komitean lausunnoissa on nostettu esiin EU:n sitoumusten ja välineiden lisäarvo rajatylittävän liikkuvuuden kasvun tuomien haasteiden hallinnassa. EU:lla on keskeinen rooli ja vastuu jäsenvaltioiden välisessä koordinoinnissa. Liikkuvuuteen ja muuttoliikkeiden tuomiin viimeaikaisiin haasteisiin liittyen ETSK on korostanut suhteellisuutta ja tehokkuutta koskevien periaatteiden merkitystä. Komitea on myös todennut, että politiikkojen ja ohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on keskeisen tärkeää varmistaa perusoikeuksien suojelu. |
2. Yleistä
2.1 |
EU:n rajatylittävän liikkuvuuden odotettu kasvu huomioon ottaen on tehostettava pyrkimyksiä luotettavien ja tehokkaiden rajaturvallisuus- ja rajavalvontajärjestelmien luomiseksi. |
2.2 |
ETSK pitää tervetulleena ”älykkäät rajat” -paketin lähestymistapaa, jolla pyritään tasapainottamaan tarve kannustaa liikkuvuuteen ja hälventää koko EU:ssa viime vuosien aikana kasvaneita turvallisuushuolia. |
2.3 |
ETSK tiedostaa EU-tason sitoutumisen, hallinnoinnin ja investoinnin lisäarvon ja toivoo, että jäsenvaltiot koordinoivat pyrkimyksiään suunniteltujen ohjelmien onnistuneen toimeenpanon varmistamiseksi. |
2.4 |
ETSK korostaa, että Euroopan unionin identiteettiin liittyvät suoraan ja välillisesti avoimuus ja yhteydet paitsi rajojen sisäpuolella myös niiden yli. EU on elinvoimainen kulttuurinen, sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen alue, ja rajatylittävä liikkuvuus on ratkaisevan tärkeää EU:n aseman säilyttämiseksi maailmanlaajuisella tasolla. Tätä ajatellen EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tulisi huolehtia siitä, etteivät uudet järjestelmät haittaa kolmansien maiden kansalaisten matkustamista ja matkustushalua EU:hun. |
2.5 |
Samoin perustein tulisi kiinnittää riittävästi huomiota kahden järjestelmän ja niiden toiminnan julkiseen kuvaan, ja niiden säännöt tulisi selittää perusteellisesti kolmansien maiden kansalaisille. EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi yhteistyössä kolmansien maiden viranomaisten kanssa varmistaa, että matkustajat saavat asianmukaista tietoa ja tukea erityisesti heidän oikeuksiinsa liittyen. Pakettiin tulisi sisällyttää riittävästi rahoitettu viestintäulottuvuus. |
2.6 |
ETSK kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita ja toimielimiä ottamaan perusoikeudet huomioon, kun kyseisiä järjestelmiä kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön. Kahden järjestelmän hyvinkin teknisestä luonteesta huolimatta niillä on huomattava vaikutus EU:hun tulevien henkilöiden ja kaikkien kolmansien maiden kansalaisten perusoikeuksien kannalta. ETSK pitää tervetulleena, että tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan on kiinnitetty huomiota, ja toivoo kaikkien asianomaisten perusoikeuksien suojelun varmistamista ja seurantaa. |
2.7 |
ETSK nostaa esiin jäsenvaltioiden institutionaalisten puitteiden ja kapasiteettien väliset merkittävät erot. Monet jäsenvaltiot |