7.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/1

(1)

Komission ehdotusten tavoitteena on lisätä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden näkyvyyttä, tunnettuutta, tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.

(2)

Vuonna 2012 yhteensä 13 Euroopan tason poliittista puoluetta ja 12 Euroopan tason poliittista säätiötä sai rahoitusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta (jäljempänä ’EU:n talousarvio’) (2). Poliittisia puolueita on rahoitettu vuodesta 2004 lähtien (3) ja poliittisten säätiöiden rahoittaminen alkoi vuonna 2007 (4). Varoja hallinnoi Euroopan parlamentti.

(3)

EU:n talousarviosta saatava rahoitus on nykyisin selkeästi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden pääasiallinen tulolähde. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat jäsenten suorittamat maksut, lahjoitukset, lainat sekä taloudellisesta toiminnasta kertyneet tulot.

(4)

Nykyisen lainsäädännön puitteissa (5) Euroopan tason poliittisilla puolueilla ja niihin yhteydessä olevilla säätiöillä ei ole yhdenmukaista oikeudellista asemaa EU:n lainsäädännössä; sen sijaan esiintyy erilaisia oikeusmuotoja riippuen maasta, jossa puolueen tai säätiön kotipaikka on.

(5)

Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussääntöä ja rahoitusta koskevassa asetusehdotuksessa (jäljempänä ’perussääntöä koskeva asetusluonnos’) annetaan näille elimille EU:n tason oikeushenkilöllisyys. Tulevaisuudessa rahoituksen saaminen EU:n talousarviosta edellyttää rekisteröintiä Euroopan parlamenttiin tällaisessa oikeusmuodossa.

(6)

Lisäksi perussääntöä koskevassa asetusluonnoksessa annetaan säännöt puolueiden ja säätiöiden hallinnosta ja sisäisestä demokratiasta, EU:n talousarviosta myönnettävästä rahoituksesta, lahjoituksista ja maksuista, tilinpito- ja valvontajärjestelyistä sekä raportointivelvollisuuksista ja seuraamuksista.

(7)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamiseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta annetun ehdotuksen (jäljempänä ’varainhoitoasetuksen muuttamista koskeva ehdotus’) tarkoituksena on lakkauttaa nykyinen Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitustukijärjestelmä, joka perustuu EU:n talousarviosta myönnettäviin avustuksiin (6). Euroopan parlamentti on esittänyt joukon suosituksia järjestelmän muuttamiseksi (7). Komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa Euroopan tason poliittiset puolueet saisivat tukea ’rahoitusosuuksien’ muodossa. Vuotuisten työohjelmien ja toimintatalousarviota koskevien arvioiden esittämistä ei enää vaadittaisi. Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi osoitettava jälkeenpäin, että unionin varoja on käytetty asianmukaisesti,

1.

Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt eivät ole unionin SEUT:n 287 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä perustamia elimiä, ja näin ollen niiden tarkastaminen sellaisenaan ei kuulu tilintarkastustuomioistuimen tehtäväalueeseen (8). EU:n talousarviosta kyseisille poliittisille puolueille ja säätiöille myönnetyn rahoituksen osalta tilintarkastustuomioistuimella on kuitenkin valtuudet toimittaa tarkastuksia, joiden yhteydessä tutkitaan kirjanpitoaineistoa ja tehdään käyntejä paikan päälle.

2.

Varat, jotka Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt saavat muista lähteistä kuin EU:n talousarviosta, eivät automaattisesti kuulu tilintarkastustuomioistuimen tarkastettaviksi. EU:n rahoitus ja muista lähteistä saatava rahoitus ovat kuitenkin usein niveltyneet toisiinsa, ja näin ollen tilintarkastustuomioistuin saattaa tarkastustyönsä yhteydessä joutua tarkastamaan myös muista läheistä saatua rahoitusta.

3.

Tilintarkastustuomioistuin on tietoinen, että komission ehdotuksissa pyritään korjaamaan monia nykyisissä säännöksissä esiintyviä puutteita. Eräitä muita kysymyksiä on kuitenkin vielä käsiteltävä, jotta edistettäisiin riippumattomuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja vastuullisuuteen perustuvaa eurooppalaista poliittista kulttuuria, vahvistettaisiin valvontaa ja vältettäisiin rahoitussääntöjen rikkominen.

4.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että käsitteelle ’lahjoitus’ ehdotettu määritelmä (9) on sanamuodoltaan liian suppea. Tämän seurauksena määritelmä ei kata kaikkia niitä erityyppisiä tapahtumia, jotka voivat tuottaa taloudellista hyötyä Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille, mikä puolestaan tarjoaa näille mahdollisuuden kiertää avoimuutta ja enimmäismääriä koskevia vaatimuksia (10).

5.

Perussääntöä koskevassa asetusluonnoksessa ei sen nykyisessä muodossa ole sellaisilta luonnollisilta tai oikeushenkilöiltä tuleviin lahjoituksiin nimenomaisesti kohdistuvia säännöksiä, jotka tuottavat tavaroita ja palveluja EU:n toimielimille tai muille EU-varojen hallinnointiin osallistuville julkisille viranomaisille.

6.

Perussäännöstä annetussa asetusluonnoksessa säännellään Euroopan tason poliittisille puolueille ja niihin yhteydessä oleville Euroopan tason poliittisille säätiöille osoitettavia lahjoituksia. Siinä ei kuitenkaan esitetä sääntöjä sellaisille tahoille annettavista lahjoituksista, jotka ovat suoraan tai välillisesti sidoksissa Euroopan tason poliittisiin puolueisiin tai säätiöihin taikka ovat muutoin niiden tosiasiallisessa valvonnassa (11).

7.

Perussääntöä koskevassa asetusluonnoksessa ei ole säännöksiä, jotka nimenomaisesti koskisivat EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittuneilta yksityisiltä tahoilta (12) tai kansainvälisiltä järjestöiltä saatavia lahjoituksia. Asetusluonnoksessa ainoastaan kielletään lahjoitukset, jotka tulevat EU:n ulkopuolisten maiden julkisilta viranomaisilta sekä näiden viranomaisten valvonnassa olevilta yrityksiltä (13).

8.

Komission ehdotuksessa ei kielletä EU:n jäsenvaltioiden julkisten viranomaisten lahjoituksia Euroopan tason poliittisille puolueille ja Euroopan tason poliittisille säätiöille (14). Jos kyseisen vaihtoehdon säilyttäminen on tarpeen, sitä varten olisi laadittava selvät säännöt.

9.

Poliittisten puolueiden ja säätiöiden jäsenten puolueille ja säätiöille suorittamia maksuja koskevat säännöt (15) eivät ole täysin yhdenmukaiset lahjoituksiin sovellettavien periaatteiden kanssa. Perussääntöä koskevassa asetusluonnoksessa lahjoituksen vuosi- ja lahjoittajakohtaiseksi enimmäismääräksi asetetaan 25 000 euroa, mutta poliittisten puolueiden ja säätiöiden jäseniltä tuleville yksittäisille maksuille ei aseteta enimmäismäärää.

10.

Komissio ei ehdota sääntöjä lainoja, lainojen lähteitä tai niiden ehtoja ja edellytyksiä varten. Sääntöjen puuttuessa on vaarana, että lahjoituksia ja maksuja koskevia sääntöjä kierretään vastaanottamalla lainoja erityisen edullisin ehdoin.

11.

Sääntöjen rikkomisen pitäisi johtaa tehokkaisiin, oikeasuhteisiin ja varoittaviin seuraamuksiin. Ehdotetun asetuksen mukaan (16) sakkojen määrä saa olla enintään 10 prosenttia kyseisen puolueen tai säätiön vuotuisesta talousarviosta sinä vuonna, jona sakko määrätään. Ehdotuksen mukaan sakoista päättää parlamentti ottaen huomioon tietyt muuttujat (17). Lahjoituksiin ja maksuihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien kohdalla tilintarkastustuomioistuin suosittaa vähemmän harkinnanvaraista lähestymistapaa. Sakon määrän pitäisi olla moninkertainen asianomaisiin sääntöjenvastaisiin määriin nähden, eikä siihen pitäisi soveltaa minkäänlaista enimmäismäärää.

12.

Sääntöjenvastaisia maksuja puolueelle tai säätiölle suorittaneille henkilöille tai elimille ei säädetä seuraamuksia. Itse asiassa sääntöjenvastaisesti maksetut määrät on perussääntöä koskevan asetusluonnoksen mukaan palautettava niille, jotka olivat suorittaneet kyseiset maksut.

13.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu myönteisesti siihen, että perussääntöä koskevan asetusluonnoksen mukaan sakkoja on pakko määrätä, jos jokin elin, joka on valtuutettu suorittamaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää rahoitusta saavien edunsaajien tilintarkastuksia tai muita tarkastuksia, havaitsee vuotuisissa tilinpäätöksissä epätarkkuuksia (18). Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että pakollisia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia sovelletaan myös siinä tapauksessa, jos Euroopan parlamentti tai tilintarkastustuomioistuin estyy käyttämästä tarkastusvaltuuksiaan.

14.

Tilintarkastustuomioistuin tuo lopuksi esiin tarpeen soveltaa poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia sääntöjä soveltuvin osin Euroopan parlamentin vaalien yksittäisten ehdokkaiden tai valittujen edustajien kampanjoiden rahoitukseen. Näin lievennettäisiin riskiä siitä, että poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia sääntöjä kierretään antamalla ehdokkaille tai valituille edustajille suoria lahjoituksia.

15.

Oikeudellisista syistä ei ole mahdollista esittää kyseisiä sääntöjä komission lainsäädäntöehdotuksen avulla SEUT:n 224 artiklaan perustuen. Euroopan parlamentin vaaleihin ja Euroopan parlamentin jäsenten tehtävien hoitoon liittyvistä kysymyksistä määrätään SEUT:n 223 artiklassa. Asianomaisen artiklan nojalla Euroopan parlamentilla on valtuudet laatia lainsäädäntöehdotus tarvittavine säännöksineen, jotka esimerkiksi sisällyttäisiin Euroopan parlamentin jäsenten valintaa yleisillä välittömillä vaaleilla koskevaan säädökseen (19). Nykyisin kyseisen säädöksen 4 artiklassa ainoastaan säädetään vaihtoehdosta, jonka mukaan kukin jäsenvaltio voi asettaa enimmäismäärän ehdokkaiden kampanjointikuluille.

16.

Nykyisin voimassa olevan asetuksen 8 artiklassa määritellään ne Euroopan tason poliittisten puolueiden menot, jotka voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta. Näitä menoja ovat hallintomenot sekä tekniseen tukeen, kokouksiin, tutkimukseen, rajat ylittäviin tapahtumiin, selvityksiin, tiedotukseen ja julkaisuihin liittyvät menot. Kyseinen määritelmä ei enää sisälly komission ehdotuksiin, vaikka se antaisi hyödyllistä opastusta Euroopan parlamentin esittämiä rahoituksen suorittamispyyntöjä varten. Varainhoitoasetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen säännökset eivät ole tältä osin riittävän tarkkoja (20). Varainhoitoasetuksen muuttamista koskevassa ehdotuksessa olisi myös esitettävä selvästi, että ne Euroopan tason poliittiset puolueet, jotka saavat rahoitussuorituksen yleisestä talousarviosta, eivät saa talousarviosta muita varoja.

17.

Perussääntöä koskevan asetusluonnoksen 2 artiklassa määritellään vain pieni osa käsitteistä, joita käytetään läpi koko tekstin. Selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi lisäksi määritettävä seuraavat termit (21): ’tulojen ja menojen hyväksyjä’, poliittisten puolueiden ja säätiöiden ’vuotuinen talousarvio’ (22), ’vuotuiset korvattavat kustannukset’, ’vuotuiset tukikelpoiset kustannukset’, ’toimivaltaiset kansalliset viranomaiset’ ja ’maksut’ poliittisten puolueiden ja säätiöiden jäseniltä.

18.

Perussääntöä koskevan asetusluonnoksen 19 artiklan mukaan poliittisten puolueiden ja säätiöiden on toimitettava vuotuinen tilinpäätöksensä siinä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jossa puolueelle tai säätiöllä on kotipaikka (23). Vertailtavuuden ja avoimuuden parantamiseksi olisi suotavaa, että käytössä olisi vakiomuotoinen suoriteperusteinen tilien esittämistapa ja yksityiskohtaiset raportointivelvoitteet; kaikkia poliittisia puolueita ja säätiöitä varten luotaisiin yhteinen malli, jonka soveltaminen olisi pakollista riippumatta lainsäädännöstä, jota sovelletaan siinä jäsenvaltiossa, jossa puolueella tai säätiöllä on kotipaikka.

19.

Lisäksi 19 artiklassa olisi säädettävä, että Euroopan parlamentti valitsee ja valtuuttaa tahot, jotka hoitavat ulkoisen tarkastuksen, sekä maksaa niiden palkkion. Näin olisi helpompi varmistaa, että ulkoisten tarkastajien toiminta on yhdenmukaista, ja lisäksi ulkoisen tarkastuksen seuranta helpottuisi (24).

20.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuudet perustuvat suoraan primaarilainsäädäntöön, erityisesti SEUT:n 287 artiklaan, eikä niitä voida muuttaa tai rajoittaa sekundaarilainsäädännöllä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että asetusluonnoksen 20 artiklassa pitäisi olla yleinen viittaus näihin valtuuksiin, jotta voidaan ilmaista selvästi, että perussääntöä koskevassa asetusluonnoksessa säädettyjä tarkastusjärjestelyjä sovelletaan rajoittamatta kyseisiä valtuuksia.