15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/1

—

"Enemmän Eurooppaa" – unionin osatekijät vahvistavat toisiaan, ja kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. On murrettava mielikuva siitä, että EU on ankarien säästötoimien, sosiaalisen taantumisen ja köyhyyden näyttämö. Rahaliiton toteuduttua on nyt luotava poliittinen unioni, jolla on johdonmukainen talous-, rahoitus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, joka hyödyttää kansalaisia. EU:n talousarviossa tulisi asettaa oikeanlaiset kannustimet kilpailukyvyn ja kasvun sekä työllisyyden tukemiseksi. EU:n talousarviota on vahvistettava ja tuettava omien varojen mekanismeilla, kansalaisyhteiskunnan aktiivisesti osallistavalla yhtenäisellä koheesiopolitiikalla ja vahvistamalla Euroopan investointipankin roolia toimijana. Näin ollen ETSK toivoo, että valtion- ja hallitusten päämiehet saavuttavat 22. ja 23. marraskuuta pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tuloksen, joka antaa täydet mahdollisuudet näiden tavoitteiden toteuttamiseen.

—

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU:n politiikkojen ja päätösten muotoiluun on keskeinen väline, jolla paitsi vahvistetaan EU:n toimielinten ja toimenpiteiden demokraattista oikeutusta myös lisätään yhteistä ymmärrystä siitä, mitä Eurooppa edustaa ja mihin se pyrkii. Luottamus Eurooppa-hankkeeseen palautetaan takaamalla, että EU:n kansalaiset ovat täysipainoisesti mukana Euroopan rakentamisessa. Niinpä on ehdottoman tärkeää panna ripeästi täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan määräykset, jotka koskevat osallistavaa demokratiaa unionin tukipilarina.

—

Kestäväpohjaiset investoinnit osaamiseen, infrastruktuuriin, yhteisötalouteen, palveluihin ja tuotteisiin tulisi sisällyttää kansallisiin uudistusohjelmiin sosiaalisen investointisopimuksen muodossa ja senkaltaisen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman kera, joka painottuu aitoon työpaikkojen luomiseen ja on sovitettu yhteen kansallisten kehityssuunnitelmien kanssa. Vain tällä tavoin Eurooppa 2020 -strategia voidaan saada toteutettua. Investoinnit ilmaston kannalta järkevään energia- ja teollisuustuotantoon sekä vihreän talouden kehittäminen auttavat osaltaan ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyvät pitkän aikavälin ongelmat ja varmistamaan kestävän kehityksen.

—

Yhteisten toimien edistäminen euroalueella velkatilanteen vakauttamiseksi ja elpymisen tukemiseksi kaikkialla EU:ssa. Euroopan keskuspankkia tulisi kannustaa toteuttamaan puheenjohtajansa lupaama velkakirjojen osto-ohjelma, jonka tavoitteena on vakauttaa euroalueen lainanottokustannuksia. Tällöin ohjelman täytyy tietysti pysyä Euroopan keskuspankin toimivallan rajoissa. Myös Euroopan investointipankkia olisi kannustettava laskemaan liikkeelle hankevelkakirjoja kasvun vauhdittamiseksi. ETSK on tyytyväinen 11 jäsenvaltion päätökseen ottaa käyttöön finanssitransaktiovero. Tässä yhteydessä se kehottaa EU:ta edistämään avoimuutta ja torjumaan harmaata taloutta, veropetoksia, veronkiertoa ja korruptiota entistä tarmokkaammin sekä unionissa että sen ulkopuolella. Euroalueen toiminnan tulisi edelleen olla avointa jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä rahaliittoon.

—

Finanssivakaus-, pankki- ja talousunioni ovat talous- ja rahaliiton välttämättömiä tukipilareita. Näiden toimien toteuttaminen edellyttää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kesken sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

—

Paluu kasvun uralle tapahtuu pk-yrityksiä tukemalla ja käyttämällä eurooppalaisia pk-yrityksiä edistävää Small Business Act -aloitetta siinä ohjenuorana. Jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali hyödynnettäisiin, on muun muassa avattava palvelumarkkinoita ja vahvistettava yhteisötalouden roolia, poistettava pk-yritysten tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, edistettävä niiden mahdollisuuksia saada tietoa ja hyödyntää uutta digitaaliteknologiaa sekä niiden pääsyä rahoitus-, luotto-, pääoma-, työ- ja teknologiamarkkinoille sekä tuettava pk-yritysten ja yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rahoitusvälineitä ja lainatakuita.

—

Kunnioitetaan kuluttajien oikeuksia ja suojellaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, jotka ajautuvat ylivelkaantumiseen, epävarmuuteen, äärimmäiseen köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

—

Luodaan viimein todelliset työmarkkinat, jotka mahdollistavat liikkuvuuden sekä asiantuntemuksen käytön siellä, missä se on tarpeen. Yhtenäisten työmarkkinoiden toteuttamisen tulee olla osa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa.

—

Mahdollisuuden antaminen nuorille: ETSK pyrkii jatkossakin vaikuttamaan siihen, että EU edistäisi tutkimusintensiivistä ja innovoivaa Eurooppaa, investoisi enemmän eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin sekä säilyttäisi Erasmuksen kaltaisten, nuorten liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien rahoituksen riittävällä tasolla ja vahvistaisi niitä. ETSK kehottaa komissiota vetämään pois ehdotuksensa EU:n talousarviosta, mikäli jäsenvaltiot – jotka puhuvat koko ajan investoinneista ja kasvusta – eivät tue EU:n talousarviota ja tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja edistävää monivuotista rahoituskehystä. Pk-yrityksiä tulee kannustaa asianmukaisin toimin palkkaamaan nuoria työntekijöitä, joilla ei ole työtä eikä mahdollisesti paljonkaan työkokemusta.

—

EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen tapahtuu innovaatioiden avulla sekä takaamalla tutkimus- ja kehitystoiminnan vakaa rahoitus ja harjoittamalla erityisesti pk- ja mikroyrityksille ja niiden henkilöstölle tarkoitettua koulutus- ja tukipolitiikkaa sekä politiikkaa, jolla tuetaan investointeja ja markkinoillepääsyä ja jolla pyritään keventämään hallinnollista taakkaa. Tämä edistää myös eurooppalaisen teollisuuden uudistumista tärkeänä kasvua ja työpaikkoja luovana alana.

—

EU tarvitsee suotuisan oikeudellisen ympäristön ilman tarpeettomia hallinnollisia ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Talouslainsäädännön on oltava selkeää, tasapuolista ja oikein mitoitettua. Tämä on tärkeää jokaiselle yritykselle mutta aivan erityisesti pk-yrityksille.

—

Tarvitaan erityistä tarmoa, jotta EU näyttäytyy maailmanlaajuisesti aktiivisena kumppanina. Siihen nähden EU:n harjoittama kansainvälinen kauppapolitiikka on yhtä lailla tärkeä, ja siinä tulee vaalia kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista korostavia EU:n arvoja mm. toimimalla sen hyväksi, että perustetaan kauppasopimusten määräysten toteuttamista tarkkailevia kansalaisyhteiskunnan elimiä.

—

Sukupuolten välinen tasapaino on varmistettava soveltamalla tasa-arvolainsäädäntöä ja noudattamalla yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Naisille maksetaan edelleen 17 prosenttia vähemmän samasta työstä kuin miehille, ja kriisi on koetellut eniten naisia ja nuorisoa.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/3

1.1

Nykyisessä tilanteessa, jossa paluu aiemmin vallinneeseen kasvuvauhtiin kestää pitkään, on olennaisen tärkeää asettaa kuluttajat EU:n talous- ja finanssipolitiikkojen keskipisteeseen komission tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" mukaisesti. Riippumattomilla ja vaikutusvaltaisilla kuluttajajärjestöillä on erittäin merkittävä rooli markkinoilla. Niille on osoitettava tarvittavat henkilöstö-, materiaali- ja tekniset resurssit, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä, toisin sanoen puolustaa kuluttajien oikeuksia ja etuja.

1.2

Kuluttajien oikeus järjestäytyä etujensa turvaamiseksi tunnustetaan primaarioikeudessa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklassa. Näin ollen EU:n tasolla tunnustetaan säännöksin, että kuluttajajärjestöillä on korvaamaton tehtävä unionin yhtenäismarkkinoiden luottamuksen ja kehityksen takaajina.

1.3

Toissijaisuusperiaatteen soveltamista rajoittamatta ETSK kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, jotta saataisiin aikaan kuluttajajärjestöjä koskevia tiettyjä yhteisiä vähimmäisoikeuksia, joista erityisesti mainittakoon oikeus tulla kuulluksi ja saada äänensä kuuluviin kuluttajien edustajina, kuluttajien oikeuksien ja etujen oikeudellinen ja/tai hallinnollinen määrittely kuulemalla ennakolta toimenpiteistä, jotka vaikuttavat joko jäsenvaltio- tai unionitasolla lakisääteisesti suojattuihin oikeuksiin ja etuihin, sekä oikeus osallistua sääntelyyn yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen alalla.

1.4

Se, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoajilla on kyseisissä palveluissa yhteinen kuluttajapohja – ja monet kuluttajista ovat heikossa asemassa – edellyttää, että kulloistenkin markkinoiden (kaasu, vesi, sähkö jne.) erityispiirteitä on valvottava kadottamatta kokonaisvaltaista näkemystä kaikista näistä palveluista, sillä niillä voi kokonaisuudessaan olla suuri vaikutus elämänlaatuun ja kotitalouksien budjetteihin. Kuluttajajärjestöt ovat erityisen päteviä käsittelemään näitä seikkoja. Puutteellisia palveluita varten olisi perustettava samanlainen järjestelmä, joka on olemassa tuotteiden kohdalla (RAPEX). Tällöin kuluttajajärjestöt voisivat varoittaa verkostoituneesti kuluttajia tällaisista palveluista.

1.5

Mahdollisuuksissa saada tietoa ja erityistä asiantuntemusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita koskevien markkinoiden toiminnasta on suuria eroja, samoin kuin hinnoittelussa ja hintojen koostumuksessa sekä osatekijöissä, joista verkkoihin pääsy koostuu, sekä siinä, miten tämä vaikuttaa kuluttajiin, sillä sääntely on erittäin teknistä ja monimutkaista, vaikkakin ehdottoman merkityksellistä kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjen kannalta.

1.6

Kuluttajien on yleensä vaikeampaa vertailla palveluita kuin tuotteita. Tämä on erityisen monimutkaista, kun on kyse yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista. Näiden palveluiden sopimusehdot ovat hyvin vaihtelevia esimerkiksi hinnoittelumenettelyn osalta, ja lisäksi sääntelyelinten olisi pystyttävä selittämään asianmukaisesti myös niihin sisältyvät, varsinaisen palvelun ulkopuoliset elementit, joista on neuvoteltava kuluttajien etuja edustavien järjestöjen kanssa ja jotka kuluttajien on ymmärrettävä.

1.7

Komitea katsoo, että komission on kannustettava jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia edistämään avoimuutta, tiedotusta ja päätöksentekoa virittämällä keskustelua asiaan liittyvistä intresseistä – tarjonta/kysyntä (säännellyt talouden alat ja kuluttajat) – sekä tukemalla kuluttajien etuja edustavien järjestöjen positiivista erityiskohtelua, jotta ne voivat osallistua sääntelyviranomaisten keskustelufoorumeihin ja neuvoa-antaviin elimiin tasavertaisesti taloudellisten toimijoiden kanssa. Näin taataan, että kuluttajajärjestöjen sekä kuluttajien itsensä vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

2.1

Järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavana eurooppalaisena elimenä ETSK pyrkii käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa korostamaan tarvetta lähestyä sisämarkkinoita inhimillisestä näkökulmasta ja puolustamaan talouden demokraattisuutta (1) siten, että nämä näkökohdat otetaan huomioon päätöksentekoprosessien kuulemisvaiheessa, osallistumismahdollisuuksissa ja avoimuudessa. Tämä koskee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden sääntelyä sekä kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa, osallistua, tulla kuulluksi ja olla edustettuina näiden palveluiden sääntelyssä, finanssipalvelut mukaan luettuina.

2.2

Komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" pyritään tuomaan kuluttajat yhtenäismarkkinoiden ytimeen ja takaamaan heille täydet oikeudet. Tämän tavoitteen mukaisesti kuluttajien on voitava luottaa siihen, että alan kansalliset ja eurooppalaiset organisaatiot kykenevät suojelemaan heitä ja että niillä on tarvittavat keinot, tiedot ja välineet kuluttajien puolustamiseen. Säännösten, joilla pyritään välttämään vääristynyt kilpailu sisämarkkinoilla, perimmäisenä päämääränä on lisätä kuluttajien hyvinvointia (2).

2.3

ETSK katsoo, että nykyisessä tilanteessa on keskeisen tärkeää nostaa kuluttaja-asiat EU:n politiikkojen ja yhtenäismarkkinoiden rakentamisen ytimeen. Tämän vuoksi kuluttajajärjestöjen on oltava ennen kaikkea riippumattomia ja toimittava vakaalla pohjalla. Komitea on jo todennut taloudellisen tasapainon säilyttämisen edellyttävän, että kuluttajajärjestöt kykenevät hoitamaan täysipainoisesti roolinsa markkinoiden vastapainona. ETSK suosittaakin komissiota lisäämään tuntuvasti niille myönnettävää rahoitusta, jotta ne voivat ennen kaikkea hankkia tarvittavaa asiantuntemusta (3).

2.4

ETSK korostaa ja toteaa, että jäsenvaltioiden erilaisuus näkyy myös siinä, millä tavoin kuluttajajärjestöjen rooli on määritelty, miten ne ovat järjestäytyneet, minkälaisia välineitä, tietoa ja asiantuntemusta niillä on käytössään ja minkälainen niiden edustavuus on. Vaikka on olemassa unionitason organisaatioita (esim. BEUC, ANEC), kansallisten järjestöjen merkitys on kuluttajien ja yhtenäismarkkinoiden kannalta niin suuri, että ETSK:n mielestä on keskeisen tärkeää käsitellä niihin liittyviä ongelmia unionin näkökulmasta.

Lisäksi ETSK haluaa edistää ammattialajärjestöjen ja kuluttajia edustavien järjestöjen välistä yhteistyötä ensisijaisena vuoropuhelun muotona, joka auttaa löytämään tasapainoisempia ratkaisuja markkinoiden kehittämiseen, sekä tukea jäsenvaltio- ja unionitason foorumeita, joissa pyritään tähän tavoitteeseen.

3.1

Euroopan unionin toimielimet ovat laajalti tunnustaneet sen, että kuluttajien luottamus on tärkeää yhtenäismarkkinoiden toteutumisen kannalta. Ensimmäisessä vuonna 1975 hyväksytyssä kuluttajapolitiikan ohjelmassa (4), jossa jäsenvaltiot sitoutuivat lisäämään pyrkimyksiä kuluttajien hyväksi, tunnustettiin nimenomaisesti kuluttajien oikeus edustukseen ja tulla kuulluksi. Siinä määritellyt tavoitteet ja oikeudet vahvistettiin myöhemmissä ohjelmissa sekä hyväksyttiin kuluttajansuojelun strategiset suunnitelmat, joissa tarkastellaan kuluttajajärjestöjen asianmukaista osallistumista EU:n politiikkoihin sekä sisällön että menettelyiden osalta.

3.2

Näiden ohjelmien ja suunnitelmien mukaisesti kuluttajilla ja kuluttajia edustavilla tahoilla tulisi olla tarvittavat valmiudet ja resurssit valvoa kuluttajien etuja samoin edellytyksin muiden markkinoilla toimivien osapuolten kanssa, joten EU:n politiikkojen laadinnan yhteydessä tulisi tarkastella uudelleen organisaatioiden osallistumista koskevia mekanismeja.

3.3

Tämänhetkisessä strategisessa suunnitelmassa (5) kuluttajajärjestöjen vahvistaminen unionin tasolla ei kuitenkaan ole enää kuluttajapolitiikan ensisijainen tavoite, vaan sen sijaan pyritään edistämään kuluttajaliikettä jäsenvaltioissa. Valitettavasti EU:n tasolla ei ole toistaiseksi milloinkaan arvioitu, miten suunnitelmissa tavoitteeksi asetettu kuluttajien osallistuminen on toteutunut.

3.4

Komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat viime vuosina panostaneet strategiaan, jonka tavoitteena on parantaa yksittäisten kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja tätä kautta pyrkiä saavuttamaan kaivattu luottamus sisämarkkinoihin. Strategian toteuttamiseksi kuluttajansuojaa koskevan säännöstön tarkistamisen yhteydessä on puolustettu kuluttajapolitiikkaan tyypillisesti liittyvien alojen täydellistä yhdenmukaistamista. Lisäksi on viety äärimmilleen teoria keskivertokuluttajasta (6), joka on "valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja harkitseva" (7). Tämä on kuitenkin virhekäsitys, sillä tilastot ovat osoittaneet, ettei tällaista valistunutta ja tietoista ihannekuluttajaa ole olemassa.

3.5

Saatavilla olevat tiedot osoittavat, että monet kuluttajat eivät pysty ottamaan itselleen läheskään sellaista aktiivista, tietoista ja päättäväistä roolia, jota kilpailukykyiset ja innovatiiviset markkinat edellyttävät. Todellisuudessa enemmistö eurooppalaisista kuluttajista kokee olonsa epävarmaksi eikä luota omaan asiantuntemukseensa tai saamaansa suojaan (8).

3.6

Eurooppalainen lähestymistapa on ollut hyvin maltillinen myös tarkasteltaessa kuluttajia kokonaisuutena. EU:n toimet kuluttajia edustavien järjestöjen alalla ovat olleet vähäisiä, minkä vuoksi ETSK kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen ehdotuksen ryhmäkanteesta, joka olisi erittäin tärkeä väline kuluttajien etujen puolustamiseen sekä kansallisella että unionin tasolla.

3.7

Kuluttajien oikeus järjestäytyä etujensa valvomiseksi taataan perussopimuksen 169 artiklassa, joten on ehdottoman tärkeää tunnustaa unionin tasolla, että kuluttajia edustavilla organisaatioilla on ainutlaatuinen ja korvaamaton merkitys luottamuksen takaamisen ja eurooppalaisten yhtenäismarkkinoiden kehityksen kannalta. Olisi siis perusteltua vahvistaa jäsenvaltioiden kansallisissa politiikoissa eräitä oikeuksia ja yhteisiä perusperiaatteita rajoittamatta maiden toimivaltaa politiikkojen määrittelyssä.

3.8

Tammikuussa 2011 eurooppalainen neuvoa-antava kuluttajaryhmä (European Consumer Consultative Group, ECCG) luetteli seuraavia ensisijaisia perusteita vahvojen kuluttajajärjestöjen tarpeelle:

ETSK toistaa aiemmin esittämänsä näkemyksen edellytyksistä, jotka kuluttajajärjestöjen tulisi täyttää (10).

3.9

Luottamuksen lisääminen eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa on vaikeampaa ilman vahvoja sekä poliittisesta ja taloudellisesta vallasta riippumattomia kuluttajajärjestöjä, jotka toimivat aktiivisesti vapaiden ja kilpailukykyisten markkinoiden puolesta, puolustavat tietojen avoimuutta sekä ajavat kuluttajien henkilökohtaisia ja kollektiivisia etuja.

4.1

Kuluttajajärjestöt ovat keskeisessä asemassa kuluttajien luottamuksen palauttamisen ja sisämarkkinoiden rakentamisen kannalta. ETSK kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, jotta saataisiin aikaan kuluttajajärjestöjä koskevia tiettyjä yhteisiä vähimmäisoikeuksia, joista erityisesti mainittakoon oikeus tulla kuulluksi ja saada äänensä kuuluviin kuluttajien edustajina, kuluttajien oikeuksien ja etujen oikeudellinen ja/tai hallinnollinen määrittely kuulemalla ennakolta toimenpiteistä, jotka vaikuttavat jäsenvaltio- tai unionitasolla lakisääteisesti suojattuihin oikeuksiin ja etuihin, sekä oikeus osallistua sääntelyyn yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen alalla.

4.2

Koska käsillä olevassa lausunnossa ei ole mahdollista käsitellä kaikkia näkökohtia, jotka asianomaisille kuluttajajärjestöille on taattava, ETSK kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

4.3

ETSK muistuttaa, että Lissabonin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista sekä perusoikeuskirjan 36 artiklassa todetaan yleishyödyllisten palveluiden merkitys EU:lle, joka määrittelee niiden pääperiaatteet. Komitea muistuttaa myös, että markkinat eivät voi vastata yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tarjoamisesta ilman julkisen sektorin toimia (tai se on mahdollista ainoastaan, mikäli laatua, turvallisuutta, kohtuullista hintaa, yhdenvertaista kohtelua ja yleistä saatavuutta koskevista vaatimuksista poiketaan). Julkisen palvelun velvoite asetetaan palveluntarjoajalle toimeksiantona ja käyttäen yleishyödyllisyyden perustetta, jolla varmistetaan, että palvelu tarjotaan ehdoin, jotka mahdollistavat tehtävän täyttämisen (11).

4.4

Valtiot ovat perinteisesti vastanneet monien yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden, kuten sähkön, kaasun, veden tai viestintäpalveluiden, tarjoamisesta sekä omistaneet niiden jakeluverkot. Usein keskustelua on käyty riskeistä (terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle), jotka liittyvät kansallisia luonnonvaroja koskeviin strategisiin politiikkoihin tai markkinoiden vapauttamisprosesseihin esimerkiksi energia-alalla.

4.5

Kuluttajan näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat toimitusvarmuuden takaaminen ja palveluiden saatavuus, sillä hinta on käytännössä ainoa ratkaiseva tekijä kuluttajien valinnoissa.

Kuluttajien on vaikeampaa vertailla palveluita kuin tuotteita, ja erityisen hankalaa tämä on siksi, että sopimusehtoja ei useinkaan ole selitetty asianmukaisesti. Esimerkiksi hintojen ja tariffien määrittelyssä käytetyt menettelyt ovat väljiä ja niihin sisältyy lukuisia osatekijöitä, jotka eivät liity varsinaiseen palveluun. Lisäksi menettelyistä ei ole keskusteltu eikä niitä myöskään ymmärretä kuluttajien etuja ajavissa järjestöissä.

Puutteellisia palveluita varten olisi perustettava samanlainen järjestelmä, joka on olemassa tuotteiden kohdalla (RAPEX). Tällöin kuluttajajärjestöt voisivat varoittaa verkostoituneesti kuluttajia tällaisista palveluista.

4.6

Energiamarkkinoiden seurantakeskus on jakanut energian hinnan kolmeen suureen osatekijään – ensinnäkin energia, kuljetus ja jakelu (verkot), toiseksi muut verot ja kolmanneksi alv – sekä tehnyt useita vertailuja jäsenvaltioiden välillä. Vaikka jostain syystä onkin jätetty määrittelemättä, mistä erityisistä tekijöistä "muiden verojen" osuus muodostuu kussakin jäsenvaltiossa, tällainen hintaerittely on mahdollista tehdä muistakin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (vesi, viestintä), sillä tämä olisi hyödyllistä tietoa myös muilla aloilla.

4.7

Euroopan komissio on toteuttanut yksityiskohtaisia tutkimuksia eräiden yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden hinnoista. Erityisesti voidaan mainita energiamarkkinoiden seurantakeskuksen esittämät tiedot, joista ilmenee muun muassa seuraavaa:

4.8

Vaikka on olemassa useita erilaisia sääntelyelimiä ja vaikka unioni on kannustavilla toimillaan pyrkinyt lisäämään avoimuutta päätöksenteossa, on valtavia eroja siinä, miten kuluttajajärjestöt saavat tietoa ja erityistä asiantuntemusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden markkinoiden toiminnasta varsinkin, kun kyse on hintojen määrittelytavasta, hintojen koostumuksesta, pääsystä verkkoihin sekä siitä, miten nämä seikat vaikuttavat kuluttajiin.

4.9

ETSK:n mielestä Euroopan komission tulee kannustaa jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia edistämään paitsi tiedon ja päätöksentekoprosessin avoimuutta myös vastakkaisten etujen tasapainoa osapuolten – säädeltyjen talouden alojen ja kuluttajien – välillä kuluttajien etuja edustavia järjestöjä tukemalla ja positiivisen erityiskohtelun kautta (esimerkiksi tarjoamalla erityiskoulutusta sekä taloudellista ja muuta tukea).

4.10

Kuluttajajärjestöjen osallistuminen keskustelufoorumeihin ja neuvoa-antaviin elimiin tasavertaisessa asemassa taloudellisten toimijoiden kanssa on ETSK:n mielestä asianmukaisin mekanismi, jotta kuluttajajärjestöille taataan vahvempi asema kilpailulle avoimilla markkinoilla ja tätä kautta parannetaan kuluttajien itsensä vaikutusmahdollisuuksia (12).

4.11

ETSK katsoo kuitenkin, että tällaiset riskit (alkaen siitä, että järjestöt menettävät "vapautensa") ovat toissijaisia verrattuna siihen, miten tärkeää on taata erityisen asiantuntemuksen hankkiminen monimutkaisilla aloilla, joilla on merkittävä vaikutus kuluttajien elämänlaatuun. Tämän voi turvata ainoastaan kuluttajien toimiva edustus.

4.12

Kuluttajajärjestöjen osallistumista sääntelyviranomaisten elimiin ja keskustelufoorumeihin – erityisesti niihin, joissa käsitellään tariffeja ja hintoja (13) – voidaan ja tulee tukea EU:n toimielinten taholta, sillä näin ei ainoastaan edistetä sääntelyprosessin riippumattomuutta ja avoimuutta etenkin tariffirakenteen osalta, vaan myös tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja vahvojen kuluttajajärjestöjen olemassaoloa.

4.13

On totta, että tätä kysymystä sivutaan sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetuissa direktiiveissä (14): tarkoitettuja velvollisuuksia suorittaessaan sääntelyviranomaisten on – kuitenkaan rajoittamatta niiden riippumattomuutta ja omaa erityistä toimivaltaa – tarvittaessa kuultava siirtoverkonhaltijoita ja tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti. Kuluttajien etuja edustavien järjestöjen osallistumista ja niiden kanssa käytävää keskustelua ei kuitenkaan suositella kaikissa kilpailutilanteissa.

4.14

Tariffirakenne rajoittaa paitsi palveluntarjoajien myös kuluttajien pääsyä kilpailluille markkinoille, sillä se vaikuttaa suoraan hintoihin ja voi näin ollen sulkea osan kuluttajista palveluiden ulkopuolelle tai passivoida heitä (15).

4.15

Sääntelyn yhteydessä ei ole käsitelty hintoihin liittyviä kysymyksiä eikä tarvetta keskustella kuluttajien edustajien kanssa tariffirakenteista, joihin hinnat pohjautuvat. Nämä kysymykset sivuutetaan myös aihetta koskevissa unionin säädöksissä (esimerkiksi mainitut direktiivit). Energiamarkkinoiden seurantakeskuksen esittämistä tiedoista ilmenee kuitenkin selkeästi, että näiden palveluiden hintoihin vaikuttavat (verot ja muut) kustannukset, jotka sekä haittaavat yritysten kilpailukykyä että heikentävät kuluttajien asemaa sisämarkkinoilla.

4.16

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kohdalla on olemassa vaihtoehtoja, joilla on suora vaikutus kustannuksiin, jotka lopulta heijastuvat kuluttajien maksamiin hintoihin. ETSK katsoo, että terve kilpailu yhtenäismarkkinoilla ja kuluttajien suojelu tekevät perustelluiksi EU:n toimielinten toimet, joilla pyritään lisäämään avoimuutta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien keskeisten palveluiden hinnanmuodostuksessa sekä seuraamaan niiden eri osatekijöiden ja tariffien kehitystä. Jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia tuleekin kannustaa tukemaan kuluttajia edustavien järjestöjen ja pk-yritysten aktiivista osallistumista päätöksentekoprosesseihin, joissa tariffit määritellään (16).

4.17

Lopuksi ETSK muistuttaa, että kuluttajien tehokasta edustusta on vaikea taata, ellei heille anneta mahdollisuutta yhteisiin toimiin ryhmäkanteen muodossa. Komitea kehottaakin komissiota ryhtymään uudelleen toimiin eurooppalaisen ryhmäkannemenettelyn toteuttamiseksi.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/8

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) mielestä on erittäin tärkeää laatia ehdotuksia käytännön toimiksi, jotta EU:n eri toimielimet ryhtyvät niiden toimivaltaan kuuluviin aloitteisiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanon edellyttämien asianmukaisten toimien määrittelemiseksi. Tällaista prosessia on pidettävä tilaisuutena laajentaa ja vahvistaa Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun rakenteita unionitasolla mutta myös jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

1.2

Demokratian ytimenä on edelleen edustuksellinen demokratia. Osallistava demokratia on täydentävä lähestymistapa, mutta se ei voi koskaan olla vaihtoehto edustukselliselle demokratialle, joka on kaikkien yhteiskuntiemme perusta. Myöskään kansalaisvuoropuhelu ei kilpaile työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kanssa, vaan kullakin on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti erityinen ja tyypillinen roolinsa.

1.3

On pantava täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukainen todellinen osallistava demokratia, joka heijastaa Euroopan unionin arvoja ja identiteettiä. Nykyistä taloudellista, sosiaalista ja poliittista kriisiä ajatellen 11 artiklan täysimääräinen soveltaminen on erittäin tärkeää, jotta vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista oikeutusta kansalaistensa silmissä. Loppujen lopuksi vain lisäämällä kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan avoimuutta, sitoutumista ja osallistumista sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla voidaan Euroopassa välttää ääri-ilmiöt, puolustaa demokraattisia arvoja ja luoda yhteinen tulevaisuus.

1.4

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa on pidettävä ratkaisevana tilaisuutena parantaa jo olemassa olevia kansalaisyhteiskunnan kuulemis- ja osallistumisprosesseja, jotka on kehitetty unionitasolla sen jälkeen, kun eurooppalaista hallintotapaa käsittelevä valkoinen kirja julkaistiin vuonna 2001. Erilaisia kansalaisyhteiskunnan osallistumiskäytänteitä on jo kehitetty. Eräät niistä ovat menneet tiedonvaihtoa pidemmälle ja niitä voitaisiin pitää hyvinä esimerkkeinä, joiden pohjalta voidaan luoda eurooppalaisen kansalaisvuoropuhelun järjestelmällinen kehys pantaessa täytäntöön 11 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

1.5

ETSK suosittelee näin ollen seuraavia toimia:

1.6

ETSK:n tärkeä ja yhä merkittävämpi sitoutuminen eurooppalaisen julkisen tilan rakentamiseen voisi tukea ja edistää komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhä aktiivisempaa roolia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa. Kaikki toimielimet ja Euroopan kansalaisyhteiskunta voisivat hyötyä näin syntyvistä prosesseista ja tuloksista.

2.1

ETSK on kuluneiden 12 vuoden aikana edistynyt merkittävästi Euroopan kansalaisvuoropuhelun, sen edustuksellista demokratiaa täydentävän roolin sekä sen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta eroavan luonteen määrittelemisessä. Kansalaisvuoropuhelu on määritelty demokraattiseksi prosessiksi ja julkisen mielipiteen muodostamisprosessiksi, jolla voi siihen osallistuvista toimijoista riippuen olla erilaisia muotoja. ETSK on laatinut määritelmän toimijoista, kansalaisvuoropuhelun käsitteistä ja sen yhteydestä osallistavaan hallintoon (1).

2.2

ETSK on myös vahvistanut toissijaisuusperiaatetta unionitasolla. Se on ehdottanut 14 tarkan määrällisen ja laadullisen kriteerin kehystä niiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustavuuden kartoittamiseksi, jotka osallistuvat horisontaaliseen, vertikaaliseen ja alakohtaiseen kansalaisvuoropuheluun. Komitea on myös selvittänyt tarkkaan kuulemisen (ylhäältä alaspäin suuntautuva prosessi) ja kansalaisvuoropuhelun (alhaalta ylöspäin suuntautuva tai pikemminkin kiertoprosessi) eroja. ETSK on näin antanut panoksensa institutionaalisiin saavutuksiin, joista määrätään nyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa (2).

2.3

Joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan virallisesti osallistava demokratia (kansalaisvuoropuhelu, kuuleminen, eurooppalainen kansalaisaloite). Sopimuksen 11 artiklan määräykset (3) täydentävät ja vahvistavat edustuksellisen demokratian keskeistä instituutiota (10 ja 12 artikla) (4) ja ilmentävät näin ollen innovatiivista eurooppalaista demokratiamallia.

2.4

Nyt on pyrittävä soveltamaan 11 artiklaa konkreettisesti. Etenkin on toimittava artiklan 1 ja 2 kohdan osalta, sillä 3 kohdassa mainitut kuulemiskäytänteet ovat jo pitkälle kehittyneitä, ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta on jo säädetty (5). ETSK:n historia on nimittäin opettanut, että jos halutaan tehokkaat vuoropuhelurakenteet, tarvitaan tarkkaa lainsäädäntökehystä ja institutionaalista jatkuvuutta.

2.5

Maaliskuussa 2010 ETSK kehotti komissiota "julkaisemaan – – myös 11 artiklan 1 ja 2 kohdan käytännön toimeenpanoa käsittelevän vihreän kirjan kansalaisvuoropuhelusta, jossa pohdittaisiin nykyistä käytäntöä, määriteltäisiin tarkemmin menettelyjä ja periaatteita ja arvioitaisiin niitä sekä pyrittäisiin yhdessä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamaan aikaan parannuksia ja etenkin luomaan selkeitä rakenteita" (6). Vuotta myöhemmin, vuonna 2011, ETSK:n ryhmä III:n järjestämässä ylimääräisessä kokouksessa aiheesta "Mitkä ovat osallistavan demokratian näkymät Euroopassa?" esitettiin uudelleen kyseiset vaatimukset ja hyväksyttiin "osallistavan demokratian etenemissuunnitelma" (7).

2.6

ETSK toteaa, että lukuun ottamatta kuulemiskäytänteitä ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annettua asetusta, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012, eri toimielimissä ei ole havaittavissa minkäänlaista edistystä kansalaisvuoropuhelua käsittelevien määräysten osalta (11 artiklan 1 ja 2 kohta) ja ettei pyyntö asianomaisesta vihreästä kirjasta ole myöskään saanut vastakaikua.

2.7

Koko Eurooppaan on myös levinnyt rakenteellinen talouskriisi, joka asettaa kyseenalaiseksi Euroopan integraation perustan ja edistää myös päällekkäistä ja vaarallista ilmiötä. Yhtäältä kriisin ratkaisemiseksi turvaudutaan hallitusten välisiin neuvotteluihin ja yhä useammin järjestettäviin huippukokouksiin, toisaalta kansalaiset ja heidän organisaationsa loitontuvat yhä enemmän EU:n toimielimistä. Tämän lisäksi on havaittavissa laajalle levinnyt käsitys, ettei EU kykene löytämään ulospääsyä kriisistä vaan asettaa säästötoimia, jotka haittaavat kaikkien Euroopan kansalaisten elämää, ja ettei se pyri mainittavasti käymään vuoropuhelua tehdyistä valinnoista järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Ymmärtämättömyys ja välimatka vaikuttavat siis lisääntyvän, mikä tasoittaa tietä vaaralliselle Euroopan unionin toimielinten oikeutuksen menettämiselle.

2.8

ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen luoma dynamiikka sekä Euroopan unionin poliittisella asialistalla tällä hetkellä olevien kysymysten ja painopisteiden moninaisuus ja laajuus edellyttävät yhteisömenetelmän päättäväistä ja määrätietoista elvyttämistä. Tämä voidaan toteuttaa vain, jos vahvistetaan ja uudistetaan yhteisömenetelmää ja lujitetaan parlamentaarista demokratiaa, joka on unionin toimielinten perusta, ja jos käynnistetään uusi aikakausi, jolle on ominaista kansalaisyhteiskunnan suora osallistuminen ja jolla pyritään vahvistamaan eurooppalaista identiteettiä ja herättämään kansalaisten kiinnostusta. Kansalaisten osallistumisen vahvistamisesta kansalaisvuoropuhelun avulla sekä suorissa muodoissa että edustavien organisaatioiden välityksellä, kuten 11 artiklassa määrätään, muodostuu ratkaiseva haaste Euroopan integraation tulevaisuudelle. Kyse on sitoutumisesta, osallistumisesta, avoimuudesta ja päätöksentekoprosessien demokraattisen oikeutuksen lisäämisestä.

2.9

11 artikla ja sen täytäntöönpano ovat näin ollen arvokas väline tällaisen osallistavan demokratian dynamiikan toteuttamiseksi, ja ETSK:lla on epäilemättä kaikki tarvittava kokemus, jotta se voi tuoda itsensä esiin Euroopan demokraattisen elämän vahvistamisprosessin katalysaattorina toimimalla tiiviissä yhteistyössä EU:n eri toimielinten sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeimpien eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen kanssa.

2.10

ETSK on tietoinen siitä, että se heijastaa vain osittain järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan käsitteen piiriin kuluvia moninaisia tahoja (8). Juuri tämän vuoksi se on jo pitkään käynnistänyt käytännönläheisestä näkökulmasta lukuisia aloitteita varmistaakseen, että sen Euroopan järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan ylläpitämiä suhteita monipuolistetaan jatkuvasti. ETSK katsoo, että kriisiaikana tällaisen toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan välisen "sillan" vahvistaminen on erityisen tärkeää, jotta tuetaan rakenteellisia poliittisia valintoja ja myös institutionaalisia uudistuksia, joita EU:n on toteutettava, jos se haluaa itselleen tulevaisuuden.

2.11

11 artikla viestii kokonaisuudessaan selkeästi luottamuksesta aktiivisen kansalaisuuden lisäarvoon, osallistavan demokratian arvoon sekä rooliin, joka sillä voi olla vahvistettaessa kansalaisten sitoutumista Eurooppa-hankkeeseen, jotta eurooppalainen suuri yleisö on yhä paremmin perillä asioista ja jotta sillä on painoarvoa. 11 artikla sitoo jo vakiintuneen kuulemismenettelyjen perinteen (3 kohta) osallistavaan pilariin, ja sen 1 ja 2 kohta tarkoittaa merkittävää siirtymistä edistyneempään järjestelmällisen vuoropuhelun malliin.

2.12

15 vuotta teoreettisen pohdintojen ja – jo mainittuun katsaukseen (9) sisältyvien – merkittävien töiden jälkeen jokainen EU:n toimielin tarvitsee nyt kohdennettuja toimia ja erityisvälineitä. Samalla on kuitenkin laadittava koordinoitu ja yhtenäinen kokonaiskehys, jotta kyseisessä artiklassa mainittu yleistavoite voidaan toteuttaa paremmin.

2.13

ETSK katsoo, että on vältettävä kiusausta tulkita 11 artiklan (etenkin 1 ja 2 kohdan) määräävä luonne pelkästään kuvailevasti, aivan kuin kuvattaisiin olemassa olevaa tilannetta. Tämä ei missään nimessä vastaisi lainsäätäjän tarkoitusta eikä Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan korkeita odotuksia.

3.1

ETSK katsoo, että aloitettaessa konkreettisten toimien laatiminen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi on paikallaan asettaa lähtökohdaksi nykyiset hyvät käytänteet.

3.2

Euroopan unionissa on kuluneina kymmenenä vuotena kehitetty jatkuvasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön muotoja. Kyse on suurelta osin Euroopan komission edistämistä kuulemiskäytänteistä.

3.3

Euroopan komissiossa on yhä useammassa pääosastossa toteutettu huomattava määrä kuulemisia, joiden tavoitteet, säännöllisyys, muoto ja vaikutus ovat olleet erilaisia. Ne ovat kehittyneet pääasiassa toisistaan riippumatta ja muodostuneet näin ollen todellisiksi "neuvonantofoorumeiksi". Tilanteiden ja tulosten moninaisuus on jo eräissä tapauksissa johtanut melko järjestelmällisiin pysyvän vuoropuhelun muotoihin kansalaisyhteiskunnan kanssa (10). ETSK:n mielestä on joka tapauksessa korostettava, ettei kuulemisten oikeudellista rakennetta tule sekoittaa kansalaisvuoropuhelun uuteen instituutioon, josta on myös muodostuttava järjestelmällinen ja pysyvä.

3.4

Mainittakoon terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (SANCO) EU:n terveysasioita käsittelevä foorumi, EU:n perusoikeusviraston perusoikeusfoorumi, EuropeAid-kehitys- ja yhteistyöpääosaston (DEVCO) järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteysryhmä ja kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) käynnistämä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu.

3.5

Viimeksi mainittu on mahdollisesti kehittynein alakohtaisen järjestelmällisen vuoropuhelun mekanismi, sillä siihen osallistuu suuri määrä toimijoita (yli 800 rekisteröitynyttä organisaatiota) ja koska lähes puolet niistä on sijoittunut johonkin jäsenvaltioon eikä Brysseliin. Se on myös ainoa, josta kauppapolitiikan pääosasto on antanut tehtäväksi laatia ulkopuolisen arvioinnin (11).

3.6

Toisena esimerkkinä on Euroopan kotouttamisfoorumi (12), joka perustettiin vuonna 2009 ETSK:n ja Euroopan komission yhteisestä aloitteesta ja jolla on vakaa noin sadan eurooppalaisen ja kansallisen sidosryhmän perusta. Foorumiin osallistuu säännöllisesti myös Euroopan parlamentin, alueiden komitean sekä EU:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajia. Alkuvaikeuksien jälkeen foorumista on muodostunut osa järjestelmällistä vuoropuhelua kotouttamispolitiikkaa koskevan unionin asialistan konkreettisen kehittämisen yhteydessä etenkin ennakkovaiheessa.

3.7

Kolmantena esimerkkinä ovat kansalaisyhteiskuntafoorumit unionin ulkosuhdejärjestelmän monitahoisessa kehyksessä. Mainittakoon etenkin liittymisneuvottelujen yhteydessä perustettujen neuvoa-antavien sekakomiteoiden menestys, Cariforum–EU-neuvoa-antavan komitean rooli EU:n ja Cariforumin erityisen talouskumppanuussopimuksen seurannassa sekä EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksessa määrätty kansalaisyhteiskunnan rooli.

3.8

Cotonoun sopimus (13) on mahdollisesti monitahoisin ja tärkein esimerkki sekä osallistuvia maita ja toimijoita että toteutettujen toimien määrää ajatellen. Sopimuksessa määrätään, että tunnustetaan virallisesti "valtiosta riippumattomien toimijoiden (jotka määritellään yksityissektoriksi, taloudellisiksi ja sosiaalisiksi kumppaneiksi ja kansalaisyhteiskunnaksi) (14) täydentävä rooli ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa". ETSK järjestää erityistehtävän perusteella säännöllisiä kokouksia AKT- ja EU-maiden sosioekonomisten toimijoiden kanssa. Lisäksi eri maissa on laadittu EU:n kulloisenkin lähetystön hallinnoima erityinen rahoitustukiohjelma, johon kyseiset toimijat osallistuvat yhä enemmän ja jossa investoidaan valmiuksien parantamiseen (15).

3.9

On myös muistettava Euroopan parlamentin käynnistämä aloite, jonka yhteydessä on vuodesta 2007 – vaikkakin epäsäännöllisesti ja vaihtelevin tuloksin – toteutettu kolme alakohtaista Agora-kansalaisfoorumia, joihin monet Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat osallistuneet (16). Tämä työ on parhaillaan Euroopan parlamentin erityisarvioinnin kohteena, sillä aloitetta on elvytettävä ja selkeytettävä tulevia vuosia varten.

3.10

Lisäksi on mainittava eräitä kansainvälisen tason esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan tehokkaasta osallistumisesta päätöksentekoprosesseihin. Tällaisia ovat YK:n Euroopan talouskomission Århusin yleissopimus (17) ja kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen konferenssin hyväksymät säännöt, jotka käsittelevät hyviä käytänteitä kansalaisyhteiskunnan osallistumiseksi päätöksentekoprosessiin (18).

3.11

Århusin yleissopimuksessa määrätään paitsi siitä, että suurella yleisöllä ja asianomaisilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on oikeus saada viranomaisilta "ympäristöä koskevaa tietoa", myös siitä, että kansalaisilla on oikeus osallistua ympäristöasioista tehtäviin päätöksiin ja mahdollisesti nostaa kanne viranomaisten päätöksistä. Kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat myös nimittää jäseniään sopimuksen noudattamista valvovaan komiteaan ja olla edustettuina hallituksessa. Kyseiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat myös saada rahoitustukea.

3.12

Euroopan neuvoston osalta ministerikomitean hyväksymillä, hyviä käytänteitä koskevilla säännöillä pyritään parantamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoprosessiin paikallis-, alue- ja valtiotasolla. Hyviä käytänteitä koskevissa säännöissä määritellään neljä eri osallistumistasoa (tiedotus, kuuleminen, vuoropuhelu ja kumppanuus), joita sekä kansalaisyhteiskunta että viranomaiset voivat käyttää perustana.

3.13

Alue- ja valtiotasolla on olemassa muitakin hyviä esimerkkejä. Niistä mainittakoon ranskalainen Grenelle Environnement, joka perustettiin Ranskan tasavallan presidentin aloitteesta vuonna 2007 (19). Foorumi on koonnut yhteen valtion, paikallisviranomaisten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajia vuoropuhelun ja kumppanuuden merkeissä. Näin on syntynyt kaksi merkittävää ympäristölainsäädäntöpakettia vuosina 2008 ja 2010. Grenelle Environnementin ehdotuksesta talous- ja sosiaalineuvoston nimi muutettiin vuonna 2008 talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvostoksi, ja siihen nimettiin edustajia ympäristöalalta (20). Lopuksi mainittakoon valtio- ja paikallistasolla laaditut muut kansalaisvuoropuhelumallit, joita ovat muun muassa yhteistyöfoorumit, sopimukset ja yhteistyösopimukset tai -pöytäkirjat ja joita olisi hyödynnettävä sellaisenaan.

4.1

Nykytilanteessa on olemassa erittäin mielenkiintoisia esimerkkejä, jotka menevät itse asiassa paljon pelkkiä kuulemisen standardimuotoja pidemmälle ja ovat useissa tapauksissa johtaneet aktiivisen osallistumisen ja vakiintuneiden yhteistyömuotojen vakaampiin ja monitahoisempiin prosesseihin, jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määrätyn järjestelmällisen kansalaisvuoropuhelun mahdollisia muotoja. Kyseisiä käytänteitä ei kuitenkaan suurin osin vielä tunneta riittävästi kulloisenkin sektorin ulkopuolella, ja niitä on arvioitava, edistettävä nykyistä enemmän, yleistettävä ja vakiinnutettava.

4.2

Se, miten eri sidosryhmät suhtautuvat kyseisiin foorumeihin etenkin kun ajatellaan niiden tehokkuutta, riippuu lisäksi eri tekijöistä: huomattavasti vaihtelevasta sitoutumisesta prosessiin, toimijoiden edustavuuden koetusta asteesta (21), rahoitusedellytyksistä, jotka tukevat tai eivät tue vähemmän järjestäytyneiden ja muualla kuin Brysselissä läsnä olevien toimijoiden osallistumista, teknisistä valmiuksista antaa aktiivinen panos keskusteluihin ja varmistaa prosessin seuranta sekä EU:n toimielinten operatiivisen investoinnin jatkuvuudesta.

4.3

On korostettava eräitä kyseisten prosessien keskeisiä näkökohtia:

4.4

Näistä havainnoista ilmenee potentiaalinen kriittinen massa, joka, jos sitä käytetään ja tehdään asianmukaisesti tunnetuksi, voisi olla merkittävä tekijä kehitettäessä osallistavaa demokratiaa unionitasolla. Joka tapauksessa sen ansiosta voitaisiin tehdä näkyväksi kyseistä eurooppalaisen demokratian pilaria sekä suurelle yleisölle että eri toimielimille. Näin Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden panoksen määrä ja jo pitkään EU:ssa olemassa oleva sitoutuminen olisivat entistä paremmin havaittavissa ja arvostettavissa.

4.5

ETSK ehdottaakin, että Euroopan komissio käynnistäisi kaikkien muiden toimielinten tosiasiallisen yhteistyön avulla entistä laajemman ja monitahoisemman tutkimuksen.

4.6

Kymmenen vuotta eurooppalaista hallintotapaa käsittelevän valkoisen kirjan julkaisun (23) jälkeen kyseisessä tutkimuksessa olisi arvioitava entistä kokonaisvaltaisemmin saavutettuja tuloksia, konkreettista vaikutusta lainsäädäntöprosessiin, toteutuneita ja koettuja odottamattomia kehityskulkuja, ongelmallisia kysymyksiä, puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia sekä kustannuksia. Lisäksi olisi kartoitettava tarvittavat tekijät, joiden myötä osallistuminen on entistä asianmukaisempaa ja laajempaa. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön nykyisten rakenteiden konkreettista tehokkuutta ja laajuutta sekä sitä, mitkä ovat yhteistyön tehokkuuden parantamisen parametrit ja edellytykset ja minkälaisia hyviä käytänteitä olisi ehdotettava esimerkeiksi ja miten niitä olisi kehitettävä edelleen. Olisi myös arvioitava sitä, miten paljon ja millä tavalla kyseinen merkittävä työmäärä tunnustetaan, miten se koetaan kulloisenkin toimijapiirin ulkopuolella ja miten se vaikuttaa osallistavan demokratian laajenemiseen, sitoutumiseen Eurooppa-hankkeeseen ja siten eurooppalaisen julkisen tilan rakentamiseen. Kyseisessä tutkimuksessa olisi myös kerättävä vaikutuksenarviointiin elementtejä sekä toimielinten että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri sidosryhmien näkökulmasta.

4.7

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi osallistuttava suoraan ja aktiivisesti 11 artiklan suuntaisesti (24) toteutettavan tutkimuksen laatimiseen. Näin tutkimus voisi toimia hyvänä työperustana määriteltäessä suuntaviivoja ja käytännön lisämenettelyjä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitetun järjestelmällisen vuoropuhelun kehittämistä varten. Näin voitaisiin tarjota tarvittavat elementit komission ja muiden EU:n toimielinten tulevien ja tarkempien toimintaehdotusten määrittelemiseksi myös kohdassa 2.5 mainitun vihreän kirjan mukaisesti – jonka merkitystä ETSK korostaa. Etenkin olisi määriteltävä mahdolliset yhteiset suuntaviivat ja käytänteet kaikkia toimielimiä varten, vaikkakin niiden itsenäisyyttä kunnioittaen, jotta kehitetään yhtenäinen, tehokas, osallistava ja avoin prosessi kansalaisyhteiskunnan järjestelmällistä osallistumista varten Eurooppa-hanketta rakennettaessa.

4.8

ETSK voi epäilemättä osallistua aktiivisesti kyseisen tutkimuksen laatimiseen toiminnallaan, osaamisellaan ja verkostoillaan sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa ja levitettäessä tuloksia etenkin 27 jäsenvaltiossa.

4.9

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti hyväksyivät23. kesäkuuta 2011yhteisen avoimuusrekisterin, joka korvaa komission vuonna 2008 laatiman rekisterin. Se sisältää useita tuhansia organisaatioita, jotka edustavat mitä erilaisimpia Euroopan kansalaisyhteiskunnan aloja, joiden on annettava yksityiskohtaisia tietoja ja jotka sitoutuvat noudattamaan yhteisiä käytännesääntöjä (25). Kahden toimielimen yksi yhteinen rekisteri, johon liittymiseen neuvosto on jo osoittanut kiinnostusta, osoittaa tarkan suunnan ja ilmentää kahden EU:n toimielimen halua toimia koordinoidusti kyseisessä kansalaisyhteiskuntaan ylläpidettävien suhteiden kannalta tärkeässä ja arkaluonteisessa asiassa.

4.10

ETSK katsoo, että kyseisestä rekisteristä, jonka tavoitteena on nykyisin yksinomaan avoimuus niiden suhteen, jotka kääntyvät unionin toimielinten puoleen vaikuttaakseen unionin politiikkoihin, voisi vähitellen muodostua työväline kansalaisvuoropuhelun sidosryhmien kartoittamiseksi, kun ajatellaan kysymystä edustavuuskriteereistä. Edellä mainitussa tutkimuksessa olisi myös tarkasteltava kyseisen rekisterin mahdollisuuksia järjestelmällisen kansalaisvuoropuhelun kehittämisen kannalta.

4.11

Lissabonin sopimus avaa lisäksi uusia mahdollisuuksia Eurooppa-neuvostolle. Se on nykyisin pysyvä rakenne, ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan nyt kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Näin on asetettu perusta, jonka pohjalta voidaan laatia pidemmän aikavälin näkymät ja luoda entistä vakaammat suhteet järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Myös Eurooppa-neuvoston on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan velvoitetta, ja koska se on nykyisin vastuussa EU:n yleisten poliittisten suuntaviivojen määrittelystä, on entistäkin strategisempaa kehittää yhteistyötä, joka johtaa vähitellen järjestelmälliseen kansalaisvuoropuheluun. ETSK katsoo, että neuvoston olisi perustettava erityisyksikkö, joka vastaa kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävästä vuoropuhelusta. ETSK on erityistehtäviensä puitteissa valmis tekemään tiivistä yhteistyötä neuvoston kanssa, jotta kyseisiä näkymiä kehitetään konkreettisesti.

5.1

Myös ETSK on kuluneina kymmenenä vuotena muuttanut huomattavasti työskentelymenetelmiään ja etenkin laajentanut merkittävästi työskentelyynsä osallistuvien toimijoiden, asiantuntijoiden ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden joukkoa.

5.2

Muutoksia on toteutettu kaikilla toiminta-aloilla: komitean työskentelyn perinteinen osa-alue eli lausunnot, joiden laatimiseen on osallistunut yhä enemmän asiantuntijoita ja joiden yhteydessä on toteutettu yhä enemmän kuulemisia (eri laajuisina); kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteysryhmän perustaminen; erilaiset konferenssit ja tapahtumat erityisjaostojen, ryhmien ja puheenjohtajuuskausien ohjelmien yhteydessä sekä Brysselissä että eri EU-maissa; eri maiden talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa tehty työ Eurooppa 2020 -strategian puitteissa; komitean ulkosuhteisiin liittyvän toiminnan laaja kirjo.

5.3

Näin on syntynyt jatkuvasti lisääntyvien suhteiden ja vuoropuheluiden tiivis verkosto, johon osallistuu Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhä laajempi ja monipuolisempi joukko. Tämä kehitys on varsin jäsenneltyä ja hyvin alakohtaista, ja usein kulloisetkin toimijat panevat tuskin lainkaan merkille toisten työtä. Etenkään kokonaispotentiaalia ei näin ollen ole hyödynnetty riittävästi.

5.4

Tämän vuoksi ETSK:n on ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

5.5

ETSK:n on toteutettava kaikki hyödyllinen yhteisvaikutus muiden unionin toimielinten kanssa, jotta varmistetaan 11 artiklan kitkaton täytäntöönpano. Tätä varten ETSK sitoutuu edelleen avaamaan uusia työskentelymahdollisuuksia Eurooppa-neuvoston kanssa sekä vahvistamaan ja laajentamaan kaikkia Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja alueiden komitean kanssa jo olemassa olevia yhteistyömahdollisuuksia.

5.6

ETSK:n ja Euroopan komission allekirjoittama uusi yhteistyöpöytäkirja  (27), joka vakiinnuttaa ja vahvistaa ETSK:n roolia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välisenä ensisijaisena yhdyssiteenä, tarjoaa lukuisia tämänsuuntaisia mahdollisia, joita on kehitettävä määrätietoisesti. Pöytäkirjassa vakiinnutetaan ja vahvistetaan kuluneina vuosina luodut yhteistyömahdollisuudet sekä tuodaan esiin uusia ja kunnianhimoisia konkreettisia tapoja soveltaa asteittain ja yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklaa, jotta kehitetään "osallistavaa demokratiaa unionitasolla tavoitteenaan vahvistaa unionin demokraattista legitiimiyttä" (28). Komissio pitää erityisesti "tätä yhteistyötä ensisijaisena välineenä, jolla organisoidaan avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, kuten SEUn 11 artiklassa mainitaan" (29).

5.7

Yhteistyöpöytäkirjassa mainitaan kyseisen yhteistyön kehittämiseksi erityisesti kaksi ensisijaista tapahtumaa, joista voi muodostua vakaa ja järjestelmällinen kehys, joka kattaa asteittain yhä laajemman eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden verkoston ja kehittää näin konkreettisesti 11 artiklan 2 kohdan mukaista järjestelmällistä kansalaisvuoropuhelua.

5.8

ETSK:n on myös pyrittävä luomaan tarkoituksenmukaisimpia synergioita kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa sekä kansallisella että unionin tasolla ja kehitettävä järjestelmällistä yhteistyötä molemmilla tasoilla.

5.9

Kyseistä järjestelmällistä yhteistyötä voidaan kehittää etenkin kansallisella tasolla, kun ajatellaan panosta, jota yhteistyöpöytäkirjassa nyt edellytetään ETSK:lta "EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin erityisesti niihin horisontaalisiin lausekkeisiin liittyen, joista määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 ja 12 artiklassa" (30). Tätä varten on vahvistettava nykyistä yhteistyötä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa.

5.10

ETSK perusti vuonna 2004 Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteysryhmän, joka mainitaan myös tarkistetussa yhteistyöpöytäkirjassa. Esitettyjen näkymien puitteissa ETSK:n mielestä yhteysryhmän rooli on tarkistettava, määriteltävä uudelleen ja elvytettävä ja etenkin avattava se kaikille järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sektoreille ottaen huomioon ETSK:n kolmen ryhmän järjestelmällisempi kokoonpano. Tällainen vahvistaminen voisi myös olla erityispanos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan (horisontaalinen kansalaisvuoropuhelu) täytäntöönpanon päättäväiseen edistämiseen, ja ETSK:sta voisi muodostua kyseistä prosessia edistävä foorumi. Näin tarkistetulla ja vahvistetulla yhteysryhmällä voisi olla yhä arvokkaampi rooli ETSK:ssa etenkin seurattaessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan täytäntöönpanoa.

6.1

ETSK katsoo, että siitä on enenevässä määrin muodostuttava eurooppalaisen kansalaisvuoropuhelun osaamiskeskus ja että tässä yhteydessä on kehitettävä ja hyödynnettävä jo olemassa olevia välineitä sekä edistettävä uusia järjestelmällisen vuoropuhelun muotoja ja sidosryhmien avoimia ja osallistavia foorumeita. Tämä olisi toteutettava noudattamalla kokonaisvaltaista strategiaa ja varmistamalla Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhä laajempi osallistuminen, jotta levitetään kansalaisvuoropuhelun hyviä käytänteitä kaikilla tasoilla. Näin ETSK voi antaa ratkaisevan panoksensa 11 artiklan täytäntöönpanoon.

6.2

ETSK:n mielestä olisi myös aloitettava toimet sellaisen tilan luomiseksi, joka kuvastaa osallistavan demokratian uutta aikakautta. Tilan olisi oltava sisällön ja menetelmän kannalta uudenlainen, ja sen avulla voitaisiin myös edistää koko prosessia, ja lopulta se voisi toimia itsenäisenä viestintätapahtumana. Näin voidaan antaa muoto ja sisältö eurooppalaisen julkisen sfäärin rakentamiselle, jota filosofi J. Habermas on ehdottanut Eurooppa-hankkeen perusedellytyksenä mutta joka on vielä kaukana toteutuksesta. Tällainen hanke on entistäkin tarpeellisempi, kun ajatellaan kriisiä sekä Euroopan integraation demokraattisen tuen heikentymiseen liittyviä jo tähdennettyjä riskejä.

6.3

ETSK:ssa on jo esitetty kyseistä tilaa käsittelevä ehdotus sekä komiteassa järjestetyssä konferenssissa (31) että äskettäin annetussa merkittävässä lausunnossa "Yhteisömenetelmän uudistaminen" (32).

6.4

ETSK on sitä mieltä, että tällainen järjestelmällinen tila eurooppalaista kansalaisvuoropuhelua varten voitaisiin toteuttaa vuosittain järjestettävä tapahtumana, jolla on seuraavat ominaispiirteet ja tavoitteet:

6.5

ETSK:n mielestä tällainen tapahtuma tarjoaa rakentavan kannustimen, jotta kansalaisvuoropuhelusta tehtäisiin poikkialainen tehtävä kaikissa EU:n toimielimissä, eli kaikissa komission pääosastoissa, kaikissa neuvoston työryhmissä ja kaikissa parlamentin valiokunnissa, noudattaen avoimuutta ja tasapainoisuutta suhteessa Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoihin, kuten Euroopan parlamentti on jo ehdottanut (35).

6.6

Tällaisen ajatuksen vahvistamiseksi ja sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ETSK kehottaa komissiota myös esittämään uudelleen tarkan ja lopullisen ehdotuksen eurooppalaisten järjestöjen perussäännöksi, jota eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voimakkaasti vaativat ja jota on jo useaan otteeseen toivottu monissa ETSK:n lausunnoissa.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/16

1.3.1

ETSK suosittaa, että

2.1

Euroopan komission perustaman aktiivisen ikääntymisen ohjausryhmän visiossa aktiivisena ja terveenä ikääntymisestä todetaan, että aktiivinen ja terve ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan elämänlaatua ihmisten ikääntyessä. Tämä koskee sekä yksilöitä että väestöryhmiä. ‧Terveydellä‧ tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. ‧Aktiivisella‧ tarkoitetaan jatkuvaa osallistumista yhteiskunnalliseen, talous- tai kulttuurielämän, hengelliseen tai kansalaistoimintaan, ei pelkästään kykyä olla fyysisesti aktiivinen tai kuulua työvoimaan (1).

2.2

Lausunnossa on tarkoitus tuoda esiin ikääntyneiden nykyinen aktiivinen osallistuminen Euroopassa, tarkastella osallistumisen esteitä, jotta mahdollistetaan yhä useampien ihmisten osallistuminen, ja korostaa, että tällainen osallistuminen jatkuu ihmisen koko elämän ajan. Ikäystävällisen Euroopan rakentaminen (2) alkaa syntymästä ja edellyttää pitkän tähtäimen tarkastelua. Tämä lausunto pohjautuu ETSK:n aiempiin lausuntoihin ikääntyneistä ihmisistä ja ikääntymisestä (3).

2.3

Euroopassa on nykyisin 85 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja vuoteen 2060 mennessä määrä nousee 151 miljoonaan. On tärkeää olla keskittymättä vain kronologiseen ikään, vaan on tunnustettava kaikenikäisten osallistuminen ja luotava valmiuksia tätä varten. Lisäksi on muistettava, että vaikka ikääntyneillä (tällä tarkoitetaan lausunnossa yli 65-vuotiaita) onkin terveysrajoitteita, ne eivät välttämättä estä heitä osallistumasta.

2.4

Ikääntyneiden ihmisten aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen, kulttuuriseen, taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan riippuu iästä annetusta oikeasta kuvasta (4). Median ja hallitusten on luovuttava tehostetun dramaattisen kielen käytöstä, kun kuvataan ikääntyvää yhteiskuntaa.

2.5

Ikärasistiset asenteet täytyy eliminoida, sillä ne vahingoittavat kuvaa ikääntyneistä ja estävät ikääntyneitä osallistumasta. Tämän vuoksi menetetään arvokasta panosta ja jännitteet sukupolvien välillä kasvavat. Meidän pitäisi iloita siitä, että voimme elää entistä terveempinä aiempaa pidempään, mikä on seurausta sekä koulutuksen ja ravinnon kohentumisesta, sekä siitä, että sukupolvien välistä yhteiskuntasopimusta korostetaan.

2.6

Ikääntyneisiin kielteisesti suhtauduttaessa ei oteta huomioon heidän rooliaan työntekijöinä, kuluttajina, yhteisöllisiin hankkeisiin osallistujina ja toisten hoitajina. Kielteiset näkemykset ikääntyneistä ovat tuhoisia, sillä syrjintä heikentää itseluottamusta ja rajoittaa syrjittyjen sitoutumista ja talousvaikutusta. Elinajanodote on pidentynyt lääketieteellisen, farmakologisen ja teknisen kehityksen ansiosta. Asiaan on vaikuttanut myös terveyttä koskevien asioiden tiedostamisen ja koulutustason kohentuminen. Tutkimus on osoittanut, että erittäin iäkkäiden ihmisten itsensä ilmaisema elämänlaatu on usein paljon parempi, kuin yleisesti ymmärretään. Meidän täytyy muuttaa asenteitamme ikääntymiseen. Nykyisellään niitä hallitsevat aivan liian usein kielteiset harha- ja ennakkoluulot (5).

2.7

Väestönmuutos tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa "hopeataloutta", sillä ikääntyneet ovat kuluttajia monilla sektoreilla ja edistävät näin työllisyyttä.

2.8

Ikäsyrjinnän torjuminen lainsäädännön ja johtamisen keinoin sekä ryhdistämällä poliittista päätöksentekoa pitäisi siksi olla ensiarvoista edistettäessä aktiivista ikääntymistä ja hyödynnettäessä ikääntyneiden koko potentiaalia maan yhteiskunnallisen ja taloudellisen pääoman kehittämisessä.

2.9

Meidän tulisi haastaa ajatus siitä, että 65-vuotiaina meistä tulee palvelujen vastaanottajia eikä enää panoksen antajia. Ikään liittyvät esteet tulisi poistaa. Ikääntyneistä ei tule ikänsä vuoksi homogeenistä ryhmää, vaan he säilyttävät erilaiset näkemyksensä, tarmonsa, kokemuksensa, ennakkoluulonsa, tarpeensa ja toiveensa. Me kaikki ikäännymme ja odotusten täyttäminen vuonna 2060 edellyttää jatkuvaa mukautumista.

2.10

Ikääntyneitä koskevia tilastotietoja on hyödynnettävä tarkkaavaisesti, jottei oleteta, että 65–100-vuotiaiden terveydentila, osallistumisaste jne. pysyvät samoina, vaikka tarpeet ja kyvyt vaihtelevat. Meidän tulisi välttää tekemästä ikään perustuvia oletuksia ja luomasta iän perusteella erillisiä karsinoita.

2.11

Ikääntyneiden omanarvontuntoa ja hyvinvointia ei voi käsitellä erillään tuloja, terveyttä ja sosiaalipalveluja koskevista avainstrategioista ja paikallisten sosiaalisten verkostojen ja EU:n aloitteiden säilyttämisestä. Näitä asioita painotetaan suhteessa mahdollisiin osallistumisen esteisiin. Kyky saada palveluita ja osallistua aktiivisesti riippuu merkittävästi siitä, onko käytössä riittävästi tuloja. Tämä seikka täytyy ottaa huomioon eläkeuudistuksissa.

3.1

Tuoreessa selonteossa "Gold Age Pensioners" (6) ikääntyneet kuvaillaan "yhteiskunnan sideaineeksi". Selonteossa tähdennetään, että ikääntyneet vaikuttavat perheen ja yhteisöjen elämään osallistumalla vapaaehtoistoimintaan ja demokraattisten elinten toimintaan.

3.2

Ikääntyneet äänestävät muita aktiivisemmin kaikissa vaaleissa. Eurostatin julkaisun (7) mukaan 50 % yli 55-vuotiaista kansalaisista äänesti ja politiikka kiinnostaa keskimääräistä enemmän vanhemmalla iällä. Ikääntyneiden kasvavalla joukolla on yhteiskunnassamme huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa, jota Yhdysvalloissa kutsutaan "harmaaksi vallaksi" (grey power). Sitä valtaa käytetään.

3.3

Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten mediaani-ikä on 54 ja vanhin jäsen on 84-vuotias. Sama ilmiö on vallalla muissa julkisissa hallintoelimissä ja ETSK:ssa, mikä osoittaa, että iän ei pitäisi olla minkäänlainen osallistumisen este.

3.4

Monet ikääntyneet hyödyttävät työelämässään hankkimallaan kokemuksella ja ammattitaidolla kansalaisjärjestöjen, julkisen vallan ja yritysten hallintoelimiä.

4.1

Kun otetaan huomioon, kuinka paljon ikääntyneet vaikuttavat yhteiskunnassamme eri tavoin, voitaisiin tehdä oletuksia siitä, miten ikääntyneet otetaan osaksi yhteiskuntaa ja miten he osallistuvat päätöksentekoprosesseihin. Ikääntyneet tuntevat kuitenkin usein jäävänsä omaa hyvinvointiaan ja elinyhteisöään koskevan päätöksenteon "ulkopuolelle". Ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kannustusta ja organisaatioiden on syytä kehittää mekanismeja, joissa ikääntyneiden näkemykset otetaan huomioon.

4.2

Euroopan ikäihmisten foorumi (AGE) julkaisi vuonna 2010 raportin (8), jossa kuvailtiin eri jäsenvaltioissa kehiteltyjä menetelmiä, ja jossa käsiteltiin kansallisia ja paikallisia vanhusneuvostoja ja julkisia kuulemisia. Eurooppalaisen sosiaalisen osallisuuden prosessin perusehtona on, että sidosryhmät osallistuvat ongelmiensa ratkaisujen kehittämiseen. Osallistuminen on välttämätöntä, mutta niin on myös aktiivisesti kuulluksi tuleminen, jotta muutoksia syntyy.

4.3

Heikon terveydentilan, invaliditeetin tai köyhyyden vuoksi sosiaalisesti syrjäytyneitä on avustettava ja yksilöitä voimaannutettava. Skotlantilainen dementiatyöryhmä (The Scottish Dementia Working Group) on loistava esimerkki dementiadiagnoosin saaneista ihmisistä, jotka määrätietoisesti pitävät elämäänsä koskevan valinnanvapauden ja hallinnan itsellään. Se on saanut huomattavaa kansallista ja kansainvälistä mainetta kampanjoidessaan innokkaasti ja pelotta dementian ymmärtämisen puolesta ja painostaessaan päättäjiä parempien palvelujen puolesta. Dementikot johtavat järjestöä ja he ovat pääpuhujia konferensseissa tai neuvotellessaan hallituksen kanssa (9).

4.4

Tehokas osallistuminen edellyttää vastaanottavia rakenteita ja hallintoelinten, kansalaisjärjestöjen, työnantajien ja muiden instituutioiden sitoutumista siihen, että ikääntyneitä kuunnellaan vakavasti sidosryhmänä. Tämä merkitsee yleiskielen käyttämistä, helppokulkuisten tapaamispaikkojen valintaa, edullisia osallistumismaksuja ja hyviä liikenneyhteyksiä. Ikääntyneiden tulee tiedostaa oikeutensa ja velvoitteensa ja heillä on täytynyt olla mahdollisuus tutustua keskustelunaiheisiin etukäteen. Tässä yhteydessä koulutus, tieto- ja viestintätekniikan koulutus mukaan lukien, on olennaista (10).

4.5

Yhä enemmän painotetaan yhteistuotantoa. Sillä tarkoitetaan sellaisten yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden tekemää yhteistyötä, joilla on yhteistyön edellyttämää taitoa, tietoa ja kykyä luoda mahdollisuuksia ja ratkaista ja ongelmia (11). Samoja periaatteita voidaan soveltaa kaikkeen osallistumiseen ja yksilötasolla yksilöllisen hoito-ohjelman suunnitteluun. Niitä voidaan politiikan kehittämisessä soveltaa myös ylemmillä tasoilla, aina kansallisten hallitusten tasoon saakka.

5.1

ETSK suhtautui myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tukee yhteisiä ohjelmasuunnittelualoitteita sekä toimintasuunnitelmien laatimista ikääntymistä ja väestökehityksen muutosta koskevaa tulevaa tutkimusta ja innovointia varten. Toteamus sisältyy lausuntoon "Horisontti 2020: ikääntymistä koskevat toimintasuunnitelmat" (12).

5.2

On tärkeää jatkaa ikääntyneiden kaikkien elämänalueiden tutkimusta, jotta voidaan varmistaa sekä terveyttä, sosiaaliturvaa, koulutusta, tuloja että osallistumista koskevien tarkoituksenmukaisten poliittisten päätösten teko. Ikääntyneet pitäisi ottaa mukaan esittämään tutkimusaiheita ja osallistumaan tutkimukseen. Erittäin tärkeää on tehdä asianmukaisia kliinisiä lääketutkimuksia ikääntyneille ihmisille.

6.1

Väestön ikääntyessä huolenpitovastuu kasautuu yhä useammin iäkkäiden naisten harteille. Saamatta jääneen palkan ja alentuneiden eläkeoikeuksien vuoksi siitä voi koitua taloudellisia haasteita. Ikääntyneet tarjoavat merkittävää apua hoitamalla iäkkäämpiä ja heikkokuntoisempia sukulaisiaan epävirallisesti, mikä tuo huomattavan säästön valtion sosiaalialan budjettiin. Epävirallisten hoitajien kokemusta ja taitoja on syytä arvostaa ja huomioida tarve koulutuksen tarjoamiseen.

6.2

Monet isovanhemmat huolehtivat lisäksi lapsenlapsistaan vaikeassa perhetilanteessa tai mahdollistaakseen lastensa työnteon ja siis taloudellisen aktiivisuuden.

6.3

Epävirallisen hoidon alalla on tilaa sosiaalisille innovaatioille ja jäsenvaltioiden tulisi tehdä entistä enemmän ratkaistakseen epävirallisten hoitajien lisääntyviä haasteita ja vastuita hoitopalvelujen vähentyessä tai niiden ollessa puutteellisia.

7.1

Ikääntyneillä on huomattavan monipuolista vapaaehtoistoimintaa, joka ulottuu paljon laajemmalle alueelle kuin perinteiset ikään sidotut aihepiirit, kuten heikkokuntoisten tai sairaiden vanhusten tukeminen (13). Ikääntyneiden vapaaehtoisuus ulottuu hyvinvoinnin ja terveyden, virkistystoiminnan, ympäristön, uskonnollisten järjestöjen, kulttuurin ja politiikan aloille.

7.2

Ikääntyneet toimivat vapaaehtoisina, koska se tarjoaa heille mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää taitojaan ja sosiaalisia kontaktejaan. Vapaaehtoistoiminta suojaa heitä sosiaaliselta eristäytymiseltä ja syrjäytymiseltä tarjoten heille tilaisuuden palvella yhteisöään. Vapaaehtoistoiminnasta on molemminpuolista hyötyä. Vuonna 2009 toteutettu tutkimus osoitti, että 27 jäsenvaltion EU:n väestöstä 78 % oli sitä mieltä, että ikääntyneillä oli merkittävä panos vapaaehtoisina hyväntekeväisyysjärjestöissä ja yhteiskunnallisissa organisaatioissa (14).

7.3

Kun lakisääteisiä palveluja ei ole tai niitä ei ole riittävästi, olisi arvostettava ikääntyneiden vapaaehtoista toimintaa kyseisten aukkojen täyttämiseksi, mutta heitä on tuettava siinä.

7.4

Pantakoon merkille, että vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja monipuolisuus vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain, ja että myöhemmällä iällä vapaaehtoistyötä tekevät ovat usein tehneet sitä koko ikänsä. Ihmisiä on syytä kannustaa ja aktivoida koko elämänsä ajan aloittamaan vapaaehtoistoiminta, joka myöhemmällä iällä hyödyttää estämällä eristäytymistä ja sosiaalista syrjäytymistä ja innostaa yhteydenpitoon ja ystävyyteen.

8.1

Kuluttamisen lisäksi ikääntyneiden talousvaikutusta voidaan mitata maksettuina tulo- ja kulutusveroina, sukulaisten epävirallisena hoitamisena, mikä merkitsee säästöä valtiolle, lastenlasten hoitona, mikä mahdollistaa lasten paluun työmarkkinoille, sekä vapaaehtoistyön ja työvoimaan kuulumisen arvona. Tämän lisäksi nuoremmille suvun jäsenille siirretään varoja heidän avustamisekseen suurissa taloudellisissa hankkeissa (15).

8.2

Väestön ikääntymisen merkityksen oivaltamisen tulisi saada yritykset ja muut toimijat kehittämään ja markkinoimaan tuotteita ja palveluita, jotka palvelevat tätä väestönosaa ikääntyvässä yhteiskunnassa, ja siten stimuloivat tuotannon ja työllisyyden kasvua (16).

8.3

Ikääntyneitä ei tunnusteta riittävän selkeästi kuluttajiksi, mikä ruokkii kielteisiä asenteita ikääntymistä kohtaan. Stereotyyppiset näkemykset ikääntyneistä näyttävät synnyttävän oletuksia, että ikääntyneet eivät tarvitse tai halua erilaisia mahdollisuuksia tai palveluita, ja että "nuorten markkinat" ovat paljon merkittävämmät (17).

9.1

Lähes 60 % työntekijöistä uskoo, että he pystyvät jatkamaan työntekoa 60-vuotiaina (18).

9.2

Koska eliniänodote on pidentynyt, on tärkeää, että ikääntyneet voivat ja saavat pysyä työvoimassa lailliseen eläkeikään asti, halutessaan vielä kauemminkin. Työnteko edellyttää ikääntyneen henkilön työkyvyn huomioon ottamista, työympäristön ja -ajan sopeuttamista (mikä on suotuisaa kaikissa elämänvaiheissa), mahdollisuutta osallistua koulutukseen muuttuvien menetelmien vauhdissa pysymiseksi, ja ikärasismin torjumista työpaikalla. ETSK on vastikään antanut lausunnon, jossa se ehdotti erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla näihin vaatimuksiin voidaan vastata, ja korosti, että työmarkkinaosapuolet ovat erityisen tärkeässä asemassa varmistaakseen tarkoituksenmukaisten politiikkojen ja mukautusten soveltamisen (19).

9.3

On huomattava, että yli eläkeikänsä työskentelevät ihmiset eroavat toisistaan siinä, työskentelevätkö he omasta halustaan vai riittämättömän eläketulonsa pakottamina.

9.4

Ikääntyneet rikastuttavat työpaikkaansa runsain kokemuksin ja taidoin, mikä on elintärkeää koulutetun työvoiman puuttuessa, ja takaa jatkuvan panoksen talouselämään. Yrityksiä tulee kannustaa kehittämään ikäjohtamisen strategioitaan parhain käytäntein.

9.5

Ikääntyneillä on potentiaalia työllistää itse itsensä ja perustaa yritys, mikä antaa heille enemmän itsenäisyyttä ja valtaa päättää työoloistaan. Ikääntyneiden tällä tavalla antama työpanos on kasvusuunnassa. Eurostatin vuoden 2010 luvut osoittivat, että 50 % yli 65-vuotiaasta työvoimasta työllisti itse itsensä (20). Kimmoke muuttuvaa väestörakennetta heijasteleviin uusiin hankkeisiin ja palveluihin voi tulla yrityselämässä mukana olevilta ikääntyneiltä itseltään, ja ihmisiä on tarpeen kannustaa tarttumaan näihin mahdollisuuksiin (21).

10.1

ETSK on korostanut vuosien ajan, että elinikäinen oppiminen on tärkein edellytys sosiaalisen osallisuuden, työvoimassa pysymisen, henkilökohtaisen kehityksen ja tehokkaan osallistumiskyvyn kannalta (22).

10.2

Yhä useampi ikääntynyt ottaa osaa koulutukseen, mutta tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain (23). Yhteisöihin ja kansalaisjärjestöihin osallistuminen tarjoaa ikääntyneille huomattavan arki-oppimisen lähteen.

11.1

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen on yhä tärkeämpää kaikille kansalaisille. Internetin ja sähköpostin käyttö voi tarjota ikääntyneille mahdollisuuden pysyä yhteydessä kotinsa ulkopuoliseen maailmaan ja pitää säännöllisesti yhteyttä etäällä asuviin perheenjäseniin. Yhteydenpitoa voidaan tehostaa käyttämällä Skype-palvelua tai vastaavia näköyhteyden mahdollistavia viestimiä. Kotiinsa sidotut ikääntyneet voivat valvottujen verkkojuttelupalstojen kautta ottaa yhteyttä samoista asioista kiinnostuneisiin, mikä lievittää eristäytyneisyyttä.

11.2

Sähköisen terveydenhuollon avulla on määrä saavuttaa huomattavia etuja tarkkailu- ja hätätilanteissa. Näillä menetelmillä ei ole tarkoitus korvata tavanomaisia, kasvotusten otettavia yhteyksiä ihmisiin. Sähköisen terveydenhuollon järjestelmissä on otettava huomioon tarve oikeisiin ihmissuhteisiin toisten kanssa.

11.3

Kiistanalaisempiin tietoteknisiin sovelluksiin kuuluvat "älytaloihin", henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai dementoituneille henkilöille tarkoitettuihin seurantalaitteisiin liittyvät henkilökohtaiset seurantajärjestelmät. Tavoitteena on mahdollistaa itsenäisen elämän ja omien toimintapäätösten turvallinen jatkaminen. Sellaisten menetelmien käytön täytyy perustua eettisiin päätöksiin ja käytänteisiin ja olla selvästi ikääntyneen edun mukaista. Kyseisiä menetelmiä ei saa käyttää valvontamekanismeina tai henkilökunnan vähentämistarkoituksessa.

11.4

Internetin käyttö verkko-ostosten tekemiseen on ilmeinen etu liikuntarajoitteisille, mutta internetostoksia hillitsee toisaalta liikuntarajoitteisten tarve tavata ihmisiä ja mennä ulos kodistaan. Tietosuoja ja yksityisyys on taattava.

11.5

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö edellyttää koulutusta ja tukea sekä laitteiden käyttömahdollisuuksia. Näitä asioita on painotettu ETSK:n lausunnossa aiheesta "Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen" (24).

12.1

Vaikka korostetaan ikääntyneiden osallistumista monenlaiseen, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaikututtavaan toimintaan, jäljellä on yhä huomattavia esteitä, jotka haittaavat monien ikääntyneiden osallistumista.

12.2

Kronologinen ikä on vain yksi monista ihmistä määrittävistä piirteistä. Eri ikäryhmiin kuuluvien tiedot, taidot ja kokemukset ovat olennainen voimavara yhteiskunnassa. Kaikenikäiset osallistava yhteiskunta edellyttää päätöksentekijöiltä, asianosaisilta sidosryhmiltä ja kansalaisilta itseltään yhteisvastuuta. Sen avulla muokataan politiikkoja ja käytänteitä, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden, iästä riippumatta.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/21

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ja hyvin toiveikkaasti Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston ja EU:n muiden elinten sekä jäsenvaltioiden äskettäisiin toimiin Euroopan romanien sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen edistämiseksi ja erityisesti Euroopan komission strategisiin puitteisiin ja romanien kansallisten integrointistrategioiden hyväksymiseen.

1.2

Samanaikaisesti komitea kiinnittää huomiota siihen, että "nämä kaikki toimet yhdessä eivät ole auttaneet vähentämään ratkaisevasti monien romanien kokemaa syrjintää eivätkä parantamaan heidän elinolojaan ja mahdollisuuksiaan elämässä – –".

1.3

Jo vuonna 2011 antamassaan, aihetta koskevassa valmistelevassa lausunnossa (1) ETSK ilmaisi huolensa siitä, miten kansalais- ja romanijärjestöt omaksuvat romanien kansalliset integrointistrategiat. ETSK teki asiasta useita ehdotuksia.

1.4

ETSK:n tilaaman ja 27 jäsenvaltiossa toteutetun tutkimuksen päätelmissä – jotka ovat samansuuntaisia kuin EU Roma Policy Coalition -järjestön (ERPC) ja muiden kansalaisjärjestöjen toteuttamien tutkimusten päätelmät – korostetaan, että romaniyhteisön, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden edustajien keskuudessa ei vallitse pelkästään suuri tietämättömyys tosiasioista ja tyytymättömyys, vaan myös laaja-alainen turhautuminen ja luottamuksen puute. Vaikuttaa siltä, että romanien kansallisilla integrointistrategioilla ei ole onnistuttu vastaamaan tämän yhteisön kasvaviin odotuksiin ja vilpittömään toivoon, että strategia voisi tosiaan auttaa parantamaan huomattavasti romanien integroitumista yhteiskuntaan.

1.5

Romanien kansallisten integrointistrategioiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä olevat keinot ja resurssit eivät vaikuta riittäviltä poistamaan syrjinnän ja syrjäytymisen jatkuvia vaikutuksia eivätkä niiden seurauksia, jotka heikentävät romanien elämänlaatua ja mahdollisuuksia. Sen vuoksi komitea painottaa, että on tärkeää koordinoida politiikkoja ja varata asetettujen tavoitteiden vaatimat resurssit.

1.6

ETSK:n näkemyksen mukaan romanien kansallisten integrointistrategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee aina noudattaa oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta varmistetaan ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen.

1.7

Komitea painottaa, että syrjinnän torjuminen on tärkeää asettaa etusijalle yhteiskuntaelämän kaikilla osa-alueilla.

1.8

Komitea vahvistaa jälleen kerran, että on aina syytä noudattaa myönteistä lähestymistapaa romanien yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja että yleisesti ottaen kotouttamispolitiikkojen ratkaiseva tekijä on, että ihmisillä on oltava voimavarat, välineet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.

1.9

ETSK kannattaa Euroopan komission suunnitteleman romanien kansallisten yhteyspisteiden verkoston perustamista. Sillä tulisi olla asianmukaiset toimivaltuudet. ETSK korostaa, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan – ja etenkin romanijärjestöjen ja romaniyhteisön etuja edustavien – tulee osallistua täysipainoisesti romanien kansallisten integrointistrategioiden koko toteuttamisprosessiin (niiden laatimiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin).

1.10

Romanien kansallisten integrointistrategioiden seurantaa ja arviointia tulee vahvistaa kestävästi, tieteellisen tiedon pohjalta ja riippumattomien arvioijien työtä hyödyntäen. On tärkeää luoda järjestelmä, joka mahdollistaa tämän prosessin rahoituksen.

2.1

Euroopan komissio hyväksyi vuoden 2011 huhtikuussa erittäin tärkeän strategia-asiakirjan aiheesta "EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille" (2). Tiedonannossa – ensimmäistä kertaa EU:n historiassa ja tiiviissä kytköksessä Eurooppa 2020 -strategian ydinkohtiin, Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksiin ja romaniväestön osallistamista koskeviin kymmeneen yhteiseen perusperiaatteeseen (3) – määritetään tärkeimmät strategiset tavoitteet. Siinä luokitellaan poliittiset haasteet neljään ryhmään: koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuoltopalvelujen ja asuntojen saatavuus. Tiedonannossa kiinnitetään lisäksi erityishuomiota kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja romanijärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Siinä kannatetaan vakaan arviointi- ja seurantamekanismin perustamista ja toteuttamista ja kehotetaan samanaikaisesti jäsenvaltioita laatimaan ja hyväksymään kansalliset strategia-asiakirjansa ja toimittamaan ne Euroopan komissiolle vuoden 2012 loppuun mennessä.

2.2

Eurooppa-neuvosto kannattaa päätelmissään (4) Euroopan komission tiedonannossa korostettuja seikkoja (5) ja toteaa seuraavaa:

Neuvosto panee tyytyväisenä merkille "komission tiedonannon – –, jossa niitä [jäsenvaltioita] kannustetaan asettamaan saavutettavissa olevat kansalliset tavoitteet – – sekä ottamaan käyttöön seurantamenetelmä ja saattamaan nykyisiä EU:n varoja paremmin romanien osallisuutta edistävien hankkeiden ulottuville" ja kehottaa

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ja hyvin toiveikkaasti Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston ja EU:n muiden elinten sekä jäsenvaltioiden toimiin ja niiden viime aikoina tehostamiin pyrkimyksiin Euroopan romanien sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen edistämiseksi.

3.2

ETSK painottaa, että "on elintärkeää, että romaniväestön edustajat, jäsenet ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti sekä suunnitteluun että toteuttamiseen kaikilla tasoilla (EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla)".

3.3

ETSK "haluaisi osallistua näiden politiikkojen arvioimiseen kansalaisyhteiskunnalta saamansa valtuutuksen perusteella ja tukeutuen luontaisiin yhteyksiinsä, jotka yhdistävät sen ja jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Komitea aikoo toimia välittäjänä EU:n toimielimien ja organisoituneen kansalaisyhteiskunnan välillä ja osallistua aktiivisena kumppanina romaniväestön osallistamista käsittelevään unionin foorumiin sekä jäsennellyn vuoropuhelun muihin muotoihin."

—

komission eri asiakirjat, jotka liittyvät kansallisten strategioiden laatimiseen ja niiden sisältöön

—

asiakirjat, jotka koskevat OSI:n (Office for Social Inclusion) osallistumis- ja tarkkailutehtäviä ja tiedon levittämistoimintaa erityisesti uusissa jäsenvaltioissa (7)

—

EU Roma Policy Coalition -järjestön (ERPC) kyselytutkimukset

—

strategioiden sisältöä ja niiden laatimisprosessia koskevat raportit, joita ovat laatineet romanikysymysten parissa toimivat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kuten ERIO (European Roma Information Office) ja Amalipe-keskus

—

ETSK:n toteuttaman 27 jäsenvaltiota koskevan verkkokyselyn tulokset.

5.5.1

On olemassa suuri vaara, että EU:ssa vallitseva romanikysymyksiin liittyvä myönteinen ilmapiiri jää hyödyntämättä ja että uusi, seurauksiltaan vakava tilanteen heikkeneminen peittää sen alleen. Sen vuoksi komitea pitää erityisen tärkeänä, että julkisia politiikkoja seurataan ja tarkastellaan jatkuvasti uudelleen romanien kansallisten integrointistrategioiden näkökulmasta, jotta niiden mahdolliset kielteiset tai jopa haitalliset vaikutukset eivät olisi strategioiden toivuttuja hyötyjä suurempia. On syytä ottaa käyttöön tehokkaita politiikkojen koordinoinnin ja uudistamisen menettelyjä.

5.5.2

Romanien kansallisten integrointistrategioiden tarkastelu osoittaa, että yhtäältä on ilmoitettu, että on poliittista tahtoa lopettaa romanien syrjintä ja sosiaalinen syrjäytyminen, mutta toisaalta käytössä olevat välineet, resurssit ja mekanismit ovat puutteellisia. Komitea suosittaa, että torjutaan nykyistä määrätietoisemmin aiheen hyväksikäyttöä poliittisiin tarkoituksiin.

5.6.1

Komitean mielestä on olennaisen tärkeää, että romanien kansallisten integrointistrategioiden visio perustuu aina oikeuksiin, jolloin taataan se, että kaikki jäsenvaltioiden kansalaiset voivat nauttia täysimääräisesti samoista perustavanlaatuisista, unionin lainsäädännöllä sekä kansainvälisillä sopimuksilla ja yleissopimuksilla taatuista ihmisoikeuksista.

5.6.2

On syytä asettaa etusijalle syrjinnän torjuminen yhteiskuntaelämän kaikilla osa-alueilla. Komitea katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden syrjinnänvastaisten politiikkojen tulisi vieläkin laajemmin mahdollistaa se, että syrjintätapaukset tulisivat ilmi ja että niistä rangaistaisiin eurooppalaisten oikeusperinteiden mukaisesti.

5.6.3

On tarpeen puolustaa maahanmuuttajaromanien ihmisoikeuksia ja mahdollistaa niiden täysimääräinen toteutuminen. Niihin tulee kuulua myös oikeus asianmukaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Häätöpolitiikan sijasta tulisi toteuttaa mahdollisimman tasapainoista kotouttamispolitiikkaa unionin jäsenvaltioista kotoisin olevien maahanmuuttajaromanien (unionin kansalaisten) hyväksi.

5.6.4

Erityisesti on pyrittävä siihen, että romanit olisivat esillä tiedotusvälineissä, koulumaailmassa ja muilla julkisen elämän aloilla ja että tästä tulisi yleinen käytäntö. On käynnistettävä ohjelmia, joilla romanien historiaa ja kulttuuria tehdään tunnetuksi ja saadaan ihmiset samalla tietoisiksi syrjinnän ja syrjäytymisen ongelmista. On tärkeää, että romanit itse osallistuvat tähän yhteiskunnan valistamisprosessiin.

5.6.5

On syytä selvittää johdonmukaisesti kaikki rasismi- ja muukalaisvihatapaukset ja tapauksen sitä vaatiessa määrätä niistä oikeudelliset seuraamukset. Tämän vuoksi mielipiteen muokkaajilla ja etenkin politiikan ja tiedotusvälineiden vaikutusvaltaisilla edustajilla on erityisvastuu.

5.6.6

On huolehdittava siitä, että romaneja ei leimata rikollisiksi etnisenä ryhmänä, ja vältettävä sitä, että heidät yhdistetään kielteisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin (rikollisuus, muu yhteiskunnan yleisten normien vastainen käytös jne.). Tällaisesta asenteesta tulisi pyrkiä pääsemään eroon. Tämä tulee varmistaa erityisesti rikosoikeusjärjestelmässä ja tiedotusvälineissä.

5.6.7

ETSK vahvistaa, että on tarpeen yleistää myönteistä lähestymistapaa, joka koskee romanien yhteiskunnallista tilannetta. Komitea suosittaa, että EU:n toimielimet ja niiden verkostot välttävät romanien ja romaniyhteisön esittämistä pelkästään yhteiskunnallisten ongelmien valossa ja ongelmien aiheuttajina ja pikemminkin tuovat Euroopassa esiin romaneja ja romaniyhteisöjä, jotka voivat hyvin ja jotka toimivat romanien sosiaalisen nousun ja integroitumisen esimerkkinä ja tuovat romaneja esiin myönteisessä valossa.

5.6.8

Integroimispolitiikkojen toteuttamisen ratkaiseva edellytys on, että yksilöillä on voimaa, välineet ja vaikutusvalta määrätä omasta kohtalostaan. Sen vuoksi politiikan kokonaisuudessaan samoin kuin sen yksittäisten toiminta-alojen on autettava kohderyhmää kehittämään kykyään päättää omasta elämästään oikeusvaltion asettamien rajoitusten puitteissa ja varmistettava, että yhteiskunnan enemmistöllä on kyky hyväksyä tämä yhteisten etujen vuoksi.

5.7.1

Komitea korostaa, että kansalaisyhteiskunnalla ei saa olla romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan prosessin passiivisen koristeen roolia, vaan sen tulee olla aktiivinen toimija.

5.7.2

Komitea kannattaa Euroopan komission suunnitteleman romanien kansallisten yhteyspisteiden verkoston perustamista, mutta korostaa, että perustaminen on mielekästä vain, jos yhteyspisteillä on tarkoituksenmukaiset oikeudet ja riittävät – erityisesti taloudelliset – resurssit. Yhteyspisteiden toiminnan tulee joka tapauksessa perustua tiiviiseen ja institutionalisoituun yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

5.7.3

Romaniväestön osallistamista käsittelevän unionin foorumin tulee osallistua strategisten ohjelmien arviointiin. Sen vuoksi foorumin toimintaa tulee vahvistaa.

5.7.4

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, johon romanien organisaatiot ja eturyhmät kuuluvat, tulee osallistua täysimääräisesti kaikkiin romanien kansallisia integrointistrategioita koskeviin prosesseihin (suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi) paitsi valtiotasolla myös alue- ja paikallistasolla. Tätä lähestymistapaa tulee noudattaa päätöksentekoprosessin kaikilla tasoilla, ja on määritettävä prosessin toimintatavat, neuvotteluelimet, avoimuuden takaavat menettelysäännöt, välineet ja resurssit.

5.7.5

Komitea korostaa, että on syytä alkaa noudattaa politiikkaa, jolla helpotetaan itseänsä jonkin romaniyhteisön jäsenenä pitävien yhteiskunnallista sitoutumista ja joka edistää heidän yhteiskunnallista integroitumistaan. Sen vuoksi on syytä myös ottaa käyttöön tukijärjestely.

5.8.1

Kun otetaan huomioon, että seuranta ja arviointi eivät yleensä sisälly romanien kansallisiin integrointistrategioihin tai niillä on vain vähäinen rooli, komitea suosittaa, että kukin jäsenvaltio täydentää tältä osin omaa ohjelmaansa ja määrittelee vastuussa olevat organisatoriset toimijat ja institutionaaliset prosessit, näitä tavoitteita koskevat indikaattorit, arviointimenetelmän, tietolähteet jne.

5.8.2

Romanien kansallisia integrointistrategioita on myös tarkasteltava uudelleen ja seurattava jatkuvasti sen selvittämiseksi, toteuttavatko ne kokonaisvaltaisia ja johdonmukaisia politiikkoja puitestrategian viidellä tärkeimmällä toiminta-alalla, korjaavatko ne nykyisten puitteiden puutteita ja takaavatko ne asianmukaiset toimintaohjelmat sekä niihin liittyvät rahoitusvälineet.

5.8.3

Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että romanien kansalliset integrointistrategiat ovat johdonmukaisia kansallisten, alueellisten ja paikallisten kehityspolitiikkojen kanssa ja että on mahdollista lieventää tai poistaa näiden politiikkojen kielteisiä vaikutuksia romanien kansallisten integrointistrategioiden tavoitteisiin.

5.8.4

Komitea suosittaa, että komissio perustaa jokaiseen jäsenvaltioon riippumattomien asiantuntijoiden verkoston, jotta romanien kansallisia integrointistrategioita voidaan arvioida perustellusti. Lisäksi komitea suosittaa, että jäsenvaltiot myöntävät resursseja, myös toimintaohjelmissa, unionin seurantaan ja kansalaisyhteiskunnan toteuttamaan (riippumattomaan) arviointiin. On välttämätöntä sisällyttää "seuranta ja arviointi" ohjelmien rahoitukseen.

5.8.5

Komitea suosittaa, että Eurostatin toteuttaman koordinoinnin lisäksi jäsenvaltioiden tilastokeskusten asiantuntijat laativat indikaattoreita, joita tarvitaan romaneita koskevien strategioiden näyttöön perustuvaan seurantaan, sekä yhtenäisen tilastollisen menetelmän näiden indikaattorien määrittelemiseksi.

5.9.1

Komitea korostaa, että tulee varata omiin budjettikohtiinsa resurssit, jotka vastaavat poliittisissa asiakirjoissa hyväksyttyjä tavoitteita.

5.9.2

Kriisi vaikuttaa ennen kaikkea heikoimmassa asemassa oleviin. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehdä muutoksia resurssipolitiikkaan sekä mukauttaa painopistealoja tilanteen mukaan. Näistä mukautuksista täytyy kuitenkin päättää avoimesti sellaisessa päätöksentekoprosessissa, joka takaa yhteisymmärryksen asianomaisten kanssa.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/27

1.1

Komissio esitti 10. toukokuuta 2012 ehdotuksensa neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvosetelien kohtelun osalta. Tavoitteena on soveltaa arvoseteleihin kattavaa, neutraalia ja avointa verotusta.

1.2

Komissio haluaa ottaa käyttöön yhteiset säännöt kaksinkertaisen verotuksen ja veronkierron rajoittamiseksi. Komissio on vakuuttunut siitä, että nykytilanteen jatkuminen lisää epätasapainoisuuksia yhtenäismarkkinoilla, mikä johtaa kilpailuvääristymiin, sillä olosuhteet eivät ole samat kaikille kyseisten markkinoiden osapuolille.

1.3

Arvosetelien käyttö on etenkin viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Arvosetelien erilaiset sovellukset ja käyttötavat ovat lisänneet verovelvollisuuteen liittyvää monitulkintaisuutta. Kaikille jäsenvaltioille on näin ollen asetettava mahdollisimmat selkeät säännöt, jotta rajoitetaan poikkeamia yhtenäismarkkinoilla.

1.4

ETSK on tyytyväinen pyrkimykseen määrittää mahdollisimman tarkkaan arvosetelien eri muodot. Tarkoituksena on estää veronkiertoyritykset arvoseteleitä käytettäessä. Samalla säännöillä varmistetaan, etteivät arvosetelien liikkeeseenlaskijat ole epäedullisessa asemassa kilpailijoihinsa nähden.

1.5

ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti komission pyrkimykseen poistaa liiallinen hallintotaakka useamman käyttötarkoituksen arvosetelien jakelussa siten, että ainoastaan lunastajan olisi maksettava veroa, sillä vain tämä tietää, milloin ja miten arvoseteli on käytetty.

1.6

Arvosetelien kohteluun liittyvien, veronmaksuvelvollisuutta koskevien sääntöjen määrittelyllä ei ole lisäarvoa, jolleivät kaikki jäsenvaltiot noudata sääntöjä. Tämän vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot mukautuvat yhteisiin sääntöihin ja poistavat erilaiset vapauttavat poikkeukset, jotka vääristävät kilpailua ja heikentävät kilpailuympäristöä.

1.7

Komissio pyrkii muuttamaan alv-direktiiviä siltä osin kuin sitä sovelletaan arvoseteleihin, sillä televiestintäpalvelut laajenevat, ja etukäteen maksettu puhelinten käyttövara muodostaa suuren osan arvosetelin kokonaismäärästä.

1.8

ETSK kiinnittää huomiota useisiin seikkoihin, jotka on ratkaistava ennen direktiivin voimaantuloa. Kyse on lähinnä mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät erilaisiin verovapautuksen raja-arvoihin yksittäisissä jäsenvaltioissa silloin, kun arvosetelit luovutetaan ilmaiseksi, sekä siirtymäsäännösten puuttumiseen ja sellaisten sääntöjen puuttumiseen, joita sovelletaan tapauksissa, joissa yhden käyttötarkoituksen arvoseteleitä ei lunasteta.

2.1

Yhteisestä arvonlisäjärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY vahvistetaan säännöt tavaroiden luovutushetkelle ja -paikalle, palvelujen suoritushetkelle ja -paikalle, veroperusteelle, arvonlisäverosaatavan syntymiselle ja vähennysoikeudelle. Kyseiset säännöt eivät kuitenkaan riitä varmistamaan arvosetelien verotuksen kaikkien näkökohtien johdonmukaisuutta. Tuloksena ovat markkinoiden tasapainottomuutta, joka on riittävän vakavaa haittaamaan yhtenäismarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

2.2

Jäsenvaltioiden välinen nykyinen koordinoimaton lähestymistapa edistää merkittävästi markkinoiden poikkeamia, ja ne on poistettava. Tästä syystä komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön yhteiset säännöt, jotta varmistetaan varma ja yhdenmukainen kohtelu, estetään epäjohdonmukaisuudet, kilpailun vääristyminen ja kaksinkertainen verotus tai kaksinkertainen verottamattomuus sekä vähennetään veronkierron vaaraa arvosetelien käytön yhteydessä.

2.3

Arvoseteleillä on erilaisia ominaisuuksia, minkä vuoksi ne ovat verotuksen kannalta ongelmallisia. Näin ollen on eroteltava erilaiset arvosetelityypit ja laadittava selkeät säännöt, joiden perusteella erottelu tehdään.

2.4

Direktiivin tavoitteena on tehdä ero maksuvälineiden ja arvosetelien välillä sekä määritellä arvosetelit, jotka voivat olla paperimuodossa tai sähköisessä muodossa käyttötavasta riippuen. Lisäksi määritellään arvosetelien liikkeeseenlaskijan velvoitteet.

2.5

Arvoseteli on oikeus vastaanottaa tavaroita tai palveluita tai saada alennusta. Kyseiset oikeudet siirretään kuitenkin usein henkilöltä toiselle ilman että ne lunastetaan. Kun tällaisen oikeuden perusteella suoritettua palvelua verotetaan, on kaksinkertaisen verotuksen vaaran välttämiseksi tarpeen vahvistaa, että tämän oikeuden siirtoa sekä tavaroiden tai palvelujen lunastusta olisi pidettävä yhtenä liiketoimena.

2.6

Neutraliteetin varmistamiseksi veronmaksuvelvollisuuden olisi perustuttava arvoseteliä vastaan luovutettuja tavaroita tai arvoseteliä vastaan suoritettuja palveluja koskevaan yhteen liiketoimeen.

2.7

Direktiivissä säädetään, että matkatoimistojen liikkeeseen laskemien arvosetelien verotus tapahtuu siinä jäsenvaltiossa, johon matkatoimisto on sijoittautunut. Jotta estetään mahdolliset yritykset siirtää verotuspaikkaa, säädöstä sovelletaan myös kyseisiä arvoseteleitä vastaan luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin.

2.8

Komissio ehdottaa niitä tapauksia varten, joissa arvosetelit kulkevat jakeluketjun läpi, että loppuarvo vahvistetaan liikkeeseenlaskuhetkellä, mikä tarkoittaa, että alv:n taso säilyy muuttumattomana usean käyttötarkoituksen arvosetelien koko jakeluprosessin ajan.

2.9

Jos verovelvollinen jakelee arvoseteleitä omissa nimissään mutta toisen henkilön puolesta, kyseisen verovelvollisen katsotaan itse vastaanottaneen ja luovuttaneen arvosetelit. Jos jakeluun kuuluu useamman käyttötarkoituksen arvoseteleitä, joiden verotus tapahtuu vasta niiden lunastushetkellä, kaikkia jakeluketjun vaiheita olisi mukautettava, minkä vuoksi uusia verotuloja syntyisi vain vähän tai ei lainkaan. Liiallisen hallinnollisen rasituksen välttämiseksi ei pitäisi katsoa, että tällaisia arvoseteleitä jakeleva verovelvollinen on itse vastaanottanut tai luovuttanut arvosetelin.

2.10

Komissio määrittelee useamman käyttötarkoituksen arvosetelien verotuksen siinä yhteydessä kun niitä jaellaan. Jos jakelija saa voittoa myymällä arvoseteleitä toiselle jakelijalle, jakelupalvelua olisi verotettava jakelijan voittomarginaalin perusteella.

2.11

Ehdotuksessa direktiiviksi poistetaan kaikki ne jäsenvaltioiden vaatimat poikkeukset, jotka liittyvät tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen rajojen yli. Tällainen säännös poistaisi kaksinkertaisen verotuksen tai verottamattomuuden mahdollisuuden.

2.12

Komissio erottelee arvosetelit yhden käyttötarkoituksen arvoseteleihin ja useamman käyttötarkoituksen arvoseteleihin käyttötavasta riippuen. Yhden käyttötarkoituksen arvosetelit antavat oikeuden tavaraan tai palveluun silloin kun luovutus- tai suorituspaikka ja arvoseteliä vastaan vastaanotettu määrä on tunnettu. Yhden käyttötarkoituksen arvosetelien kohdalla alv maksetaan arvoseteliä vastaan vastaanotetusta määrästä, vaikka maksu olisi suoritettu ennen tavaran luovutusta tai palvelun suoritusta. Useamman käyttötarkoituksen arvosetelien osalta verovelvollisuus syntyy vasta kun arvoseteli on lunastettu.

2.13

Silloin kun arvoseteleillä saadaan alennusta tavaroiden luovutuksesta tai palvelujen suorituksesta, komissio katsoo tämän tarkoittavan, että tavaroiden luovuttaja tai palvelujen suorittaja on luovuttanut tavaran tai tarjonnut palvelun arvosetelin liikkeeseenlaskijalle, jos arvoseteli lunastetaan.

2.14

Silloin kun tavaroiden tai palvelujen hinnanalennus myönnetään arvoseteliä vastaan, lunastajan katsotaan saaneen arvosetelin liikkeeseenlaskijalta korvauksen, joka muodostaa lunastajan liikkeeseenlaskijalle suorittaman myynninedistämispalvelun veroperusteen.

2.15

Useamman käyttötarkoituksen arvosetelien osalta vain arvosetelin lunastaja tietää minkälainen tavara on luovutettu tai minkälainen palvelu suoritettu ja missä ja milloin. Jotta varmistetaan, että alv maksetaan, ainoastaan lunastajan olisi oltava velvollinen maksamaan tavaroiden luovutuksesta tai palvelujen suorituksesta kannettava alv veroviranomaisille.

2.16

Komissio tarkastelee maksettavan alv:n moitteettoman soveltamisen ja kantamisen varmistamista tapauksissa, joissa arvoseteleitä jaetaan rajojen yli, jos arvosetelin jakelu muodostaa palvelusuorituksen, joka on erillään arvosetelillä hankittavasta tavaroiden luovutuksesta tai palvelujen suorituksesta.

2.17

Koska arvoseteleihin sovellettavien arvonlisäverosääntöjen yksinkertaistamista, ajantasaistamista ja yhdenmukaistamista koskevia tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, komissio on esittänyt tässä tarkasteltavan direktiivin unionin tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklaa noudattaen.

3.1

ETSK on tyytyväinen komission pyrkimykseen yksinkertaistaa, yhdenmukaistaa ja ajantasaistaa arvonlisäverosääntöjä yhtenäismarkkinoilla. Koska jäsenvaltiot nykyisin soveltavat arvosetelien verotukseen omia sääntöjään, tapahtuu kaksinkertaista verotusta tai veronkiertoa, jotka vääristävät yhtenäismarkkinoita.

3.2

ETSK on tyytyväinen komission aikomukseen ulottaa alv-direktiivin soveltamisala arvoseteleihin. Komitea kehottaa komissiota kuitenkin tutkimaan lähitulevaisuudessa myös muita – kaikkea muuta kuin merkityksettömiä – tavara- ja palvelumarkkinoita, kuten kuljetukset, älypuhelimet, internet ja sosiaalinen media.

3.3

Direktiiviin tehtävissä muutoksissa ei tarkastella kuponkeja, joita käytetään samalla tavoin kuin arvoseteleitä. Jos sääntöjä muutetaan vain arvosetelien osalta, on odotettavissa, että sellaisten samantyyppisten välineiden käyttö lisääntyy, joita varten ei ole selkeästi määriteltyjä sääntöjä. Näin ollen olisi paikallaan lisätä direktiiviin käsite "kuponki" ja laatia säännöt kuponkien käsittelyä varten.

3.4

Direktiiviä muutetaan pääasiassa siksi, että arvosetelien käyttö on lisääntynyt televiestintäalalla, joka muodostaa suurimman osan arvosetelien markkinoista. ETSK suosittaa, että komissio määrittelee huolellisesti televiestintäalan arvosetelien käytön, sillä ajanmukaisten teknologioiden myötä niiden mahdolliset käyttötavat ovat hyvin laajat.

3.5

ETSK kannattaa direktiivin soveltamisalan ulottamista arvoseteleihin sovellettavaan alv:hen. Kuudennessa alv-direktiivissä (1) ja alv-direktiivissä (2) ei kummassakaan säädetä sellaisten liiketoimien kohtelusta, jossa käytetään arvoseteleitä. Näin ollen ongelmat liittyvät veroperusteeseen tai liiketoimen ajankohtaan tai paikkaan. Tapauksissa, jossa arvoseteleitä jaellaan rajojen yli, on ollut liiketoimiin liittyvää epävarmuutta ja tulkintavaikeuksia sekä arvosetelien liikkeeseenlaskijoiden että jakelijoiden keskuudessa.

3.6

Yhteiset alv-säännöt hyväksyttiin vuonna 1977, ja yhtenäismarkkinoilla on nyt otettava huomioon lukuisia muutoksia, jotka ovat syntyneet ajan mittaan uusien liiketoimintakäytänteiden myötä. Tämän vuoksi on tärkeää, että alv-säännöt ajanmukaistetaan markkinatoimijoiden käytänteissä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Arvosetelit ja niiden verotustapa ovat yksi muutoksista, joita ei ole aiemmin ennakoitu ja joihin säännöt on nyt ulotettava.

3.7

Selkeiden sääntöjen laatiminen ratkaisee useita kysymyksiä, joista Euroopan unionin tuomioistuimen on päätettävä. Tuomioistuin on laatinut useita osittaisia suuntaviivoja aiheesta, mutta niissä ei tarjota kokonaisvaltaista ratkaisua. ETSK on näin ollen tyytyväinen sellaisten arvosetelien alv:tä koskevien ehtojen säätämiseen, joiden avulla luodaan selkeät säännöt yrityksille ja poistetaan kaksinkertainen verotus ja verottamattomuus.

3.8

ETSK on tyytyväinen yhden käyttötarkoituksen arvosetelin ja useamman käyttötarkoituksen arvosetelin määrittelyyn, sillä näin selvennetään sääntöjä, joita markkinatoimijoiden on noudatettava kyseisellä erittäin laajamittaisella alalla.

4.1

ETSK on tyytyväinen maksupalvelujen ja arvosetelien erotteluun. Komitea suhtautuu myönteisesti myös ehdotetun direktiivin 30 a artiklassa yhden käyttötarkoituksen arvosetelien, useamman käyttötarkoituksen arvosetelien ja alennussetelien välille tehtyyn eroon. Tämä laajennus tarkoittaa, että erityyppiset arvosetelit on nyt määritelty.

4.2

Olisi asetettava maksimiaika, johon mennessä kuluttajan on lunastettava arvoseteli, sillä muutoin ilmenee alv:n korvaukseen liittyviä ongelmia, jos verokannat muuttuvat.

4.3

Ehdotetussa 30 b artiklassa määritellään yhdeksi liiketoimeksi sellaisen arvosetelin hankkiminen, joka antaa oikeuden tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen ja sitä seuraavaan tavaraluovutukseen tai palvelusuoritukseen. Tämä on kannatettavaa, sillä näin yksinkertaistetaan veronmaksuvelvollisuuden noudattamista. Kyseinen artikla olisi myös nivottava artiklaan 74 c.

4.4

Ehdotettu 65 artikla, jossa määritellään sekä se, milloin arvonlisäverosaatava syntyy, että veroperusta, yksinkertaistaa huomattavasti yhden käyttötarkoituksen arvosetelien käyttöä.

4.5

Menettelyä on tarkennettava yhden käyttötarkoituksen arvoseteleiden osalta. Yhden käyttötarkoituksen arvoseteleitä verotetaan niiden myyntihetkellä. Jos yhden käyttötarkoituksen arvoseteliä ei kuitenkaan tällöin lunasteta, ei tällaisessa tapauksessa ole oikeutta saada korvausta verosta arvosetelin liikkeeseenlaskijalta, kuten tuomioistuimen päätös on vahvistanut. Liikkeeseenlaskija on kuitenkin jo maksanut alv:n.

4.6

On myös tarkennettava menettelyä sellaisten useamman käyttötarkoituksen arvosetelien tapauksessa, jossa jakelijalla ei ole voittomarginaalia tai se on negatiivinen ja jossa eräillä jäsenvaltioilla on erilaiset veropohjat tai nollaverokanta – esimerkkinä farmaseuttiset tuotteet.

4.7

Komissio määrittää, että kun arvoseteliä lunastettaessa luovutetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista kannetaan vero, verovelvollinen on oikeutettu vähentämään arvosetelin liikkeeseenlaskukustannuksista kannettavan alv:n. Olisi selvennettävä, että tällaiset alv-kustannukset ovat vähennyskelpoisia, vaikka tavaroiden luovuttajana tai palvelujen suorittajana olisi joku muu kuin arvosetelin liikkeeseenlaskija.

4.8

ETSK näkee mahdollisia ongelmia 74 a artiklan 1 ja 2 kohdissa, sillä hankaluuksia saattaa syntyä silloin, kun useamman käyttötarkoituksen arvoseteleitä käytetään rajojen yli. Saattaa olla vaikeaa määrittää veroperustaa ja liiketoimen nimellisarvoa, jos maissa, joissa arvoseteleitä käytetään, on erilainen alv-kanta.

4.9

ETSK:n mielestä myös tarvittavat siirtymäjärjestelyt ovat ongelmallisia otettaessa käyttöön arvoseteleihin sovellettavia yhdenmukaisia verosääntöjä. Tämä koskee etenkin siirtymäjärjestelyjen voimassaoloaikaa, sillä monilla useamman käyttötarkoituksen arvoseteleillä on pitkä lunastusaika.

4.10

Liiallista hallinnollista rasitusta saattaa syntyä silloin, kun liiketoimen osia toteutetaan eri jäsenvaltioissa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon etukäteen maksetun televiestinnän käyttövaran osittainen käyttö eri jäsenvaltioissa.

4.11

Useita kysymyksiä nousee esiin myös silloin, kun arvoseteleitä annetaan tavaroiden tai palvelujen myynninedistämistarkoituksessa. Tässä tapauksessa niitä ei useinkaan lunasteta tai ne lunastetaan liikkeeseenlaskijan tietämättä, mikä vaikeuttaa niiden verotusta.

4.12

Useat jäsenvaltiot ovat tällä hetkellä asettaneet raja-arvoja tavaroiden ja palvelujen myynninedistämiseen tarkoitettujen arvosetelien verottomuudelle. Kyseiset rajat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden markkinoiden taloudellisesta suorituskyvystä ja koosta riippuen. Näiden maiden olisi poistettava tällaiset verovapaudet vääristymien välttämiseksi yhtenäismarkkinoilla. Näin yritykset eivät voisi spekuloida pyrkiessään optimoimaan verovelvollisuuttaan tuottamalla ja jakelemalla myynninedistämiseen tarkoitettuja arvoseteleitä maissa, joissa arvoseteleihin sovelletaan verovapausrajoja. Vaikka raja-arvo voitaisiinkin säilyttää, sen olisi oltava sama kaikille ja sitä olisi todennäköisesti sovellettava vain arvoseteleihin, sillä yleinen raja-arvo myynninedistämisaineistolle aiheuttaisi ongelmia.

4.13

ETSK odottaa, että yhteisten sääntöjen käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa ja veronkiertomahdollisuuksien poistaminen lisää arvoseteleistä kannettavan alv:n määrää ja näin ollen jäsenvaltioiden verotuloja ja vahvistaa tämän verotusmuodon soveltamisalaa, neutraaliutta ja avoimuutta. Direktiivin muuttaminen vaikuttaa näin ollen ETSK:n odotusten mukaan myönteisesti Euroopan unionin talousarvioon, vaikkakin vaikutusta on hyvin vaikea arvioida määrällisesti.

4.14

Tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen oikeuttavien arvosetelien – tai alennussetelien – käyttö on lisääntynyt merkittävästi etenkin viime vuosina. Kyseisten arvosetelien tyypit ja käyttötavat laajenevat jatkuvasti, ja tämä kehitys tulee epäilemättä jatkumaan. Näin ollen on todennäköistä, että tarvitaan uusia sääntöjä sellaisia uudentyyppisiä arvoseteleitä varten, joiden käyttötarkoitusta ei ole selkeästi määritelty.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/31

1.1

Tässä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) lausunnossa käsitellään neuvoston ehdotusta direktiiviksi, jolla on tarkoitus ottaa käyttöön nopean reagoinnin mekanismi, jotta jäsenvaltiot voisivat torjua entistä tehokkaammin arvonlisäveropetoksia. Ennen kaikkea se lyhentää arvonlisäverovelvollisten määrittämistä koskevan poikkeuksen toteuttamisaikaa. Toimenpide poistaa myös vaaran siitä, että voitaisiin toteuttaa sellaisia kansallisia arvonlisäveropetosten torjuntatoimia, joilla ei ole oikeusperustaa unionin lainsäädännössä.

1.2

ETSK kannattaa ehdotuksen tavoitetta eli veropetosten torjunnan tehostamista ja katsoo, että se merkitsee edistystä nykyiseen oikeudelliseen tilanteeseen nähden. Toisaalta ETSK tuo tässä lausunnossa esille useita ehdotuksen puutteita ja esittää huomioita ja vaihtoehtoisia ehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa vallitsevaa tilannetta tulevaisuudessa.

1.3

Arvonlisäveropetokset ovat erittäin vahingollisia ja ne vievät jäsenvaltiolta huomattavan määrän budjettituloja heikentäen näin niiden mahdollisuuksia vakauttaa julkista talouttaan. Arvonlisäveropetosten muodot kehittyvät suhteellisen nopeasti, joten niiden torjumiseen tähtääviä toimia on myös kehitettävä mahdollisimman tehokkaasti.

1.4

ETSK on tyytyväinen, että ehdotettu direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida joustavasti petoksiin tietyllä alalla ja ottaa lähes välittömästi käyttöön toimenpiteitä verotulojen mahdollisten menetysten estämiseksi. Lyhentämällä aikaa, joka tarvitaan poikkeusten myöntämiseen yhteisen arvonlisäjärjestelmän soveltamisesta, edistetään veropetosten ja veronkierron torjuntaa.

1.5

ETSK on jossain määrin huolissaan poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 artiklan 5 kohdassa vahvistettuun tarkastelumenettelyyn, erityisesti sen vuoksi, että ehdotettu menettely tekee käytännössä mahdottomaksi sen, että asiantuntijat voisivat komitean kokouksessa käsitellä jäsenvaltion hakemusta yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä poikkeamiseksi.

1.6

Kun otetaan huomioon tarve torjua tehokkaasti arvonlisäveropetoksia, joiden muodot kehittyvät suhteellisen nopeasti, ETSK ehdottaa lisäksi turvautumista monesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskuudesta löytyvien asiantuntijoiden tekniseen osaamiseen suunniteltaessa ja etsittäessä uusia tehokkaita toimia. Tarvitaan asiantuntijaryhmien kokouksia, joissa asioista voidaan keskustella mahdollisimman laaja-alaisesti.

1.7

Koska arvonlisäveropetokset ovat pitkälle kehittynyttä, julkiselle taloudelle haitallista kansainvälistä rikollista toimintaa, ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden veroviranomaisten on tehtävä tehokasta yhteistyötä sen torjumiseksi. Unionin toimielinten pyrkimykset tätä yhteistyötä edistävien toimien järjestämiseksi olisivatkin tervetulleita.

2.1

Nykyisinä vaikeina aikoina, kun kaikki Euroopan unionin maat ponnistelevat vakauttaakseen julkista talouttaan, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleina kaikkia aloitteita, jotka voivat tukea näitä ponnisteluja sekä julkisen talouden tulo- että menopuolella. Euroopan komissio pyrkii ehdotuksella neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tehostamaan veropetosten ja veronkierron torjumista auttaen näin vahvistamaan tulopuolta.

2.2

Euroopan unionin talous on vaikeimmassa tilanteessa sitten perustamisensa, ja tehokas verotus on tällä hetkellä erityisen tärkeä tekijä pyrittäessä vakauttamaan pikaisesti jäsenvaltioiden julkista taloutta.

2.3

Vuotuisen kasvuselvityksen 2012 mukaan päättäväinen julkisen talouden vakauttaminen tuottaa tuloksia ja on perustavan tärkeää kasvun ja Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuuden turvaamisen perustana olevan makrotalouden vakauden palauttamiseksi. Veronkierron torjunnan ja veronkannon tehostaminen auttaa lisäämään useiden jäsenvaltioiden talousarviotuloja. Kaikkiin veroihin sovellettavien sääntöjen entistä tehokkaampi soveltaminen voisi myös auttaa tässä.

2.4

Asiakirjan COM(2011) 815 final liitteen IV mukaan verotuksen koordinointi, joka liittyy pääasiassa rajatylittäviin toimiin, voi tehostaa EU:n sisämarkkinoita. Väite perustuu oletukseen, että suurin osa sisämarkkinoilla vielä olevista esteistä johtuu veropolitiikan koordinoinnin puutteesta. Nopean reagoinnin mekanismin käyttöönotto voisi poistaa osittain näitä eroja, vaikka ETSK toteaakin, että mekanismin soveltamisella voi myös olla huomattavia haittavaikutuksia eräiden jäsenvaltioiden verotuloihin.

2.5

Yksi jäsenvaltioiden kohtaamista suurimmista verohaasteista on veropetosten ja veronkierron torjunta. Veropetosten ja veronkierron tehokkaat torjuntatoimet voivat parantaa veronkantoa ja olla tärkeässä roolissa pyrittäessä kasvattamaan verotuloja, sillä arvonlisäveronkannon parantaminen on yksi mahdollisista julkisen talouden vakauttamistoimista.

2.6

Europolin arvion mukaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksiin liittyvät arvonlisäveropetokset ja veronkierto aiheuttivat vuosina 2008 ja 2009 useiden EU:n jäsenvaltioiden talousarvioissa noin 5 miljardin euron menetyksen. Europolin johtajan Rob Wainwrightin mukaan "järjestäytyneet arvonlisäveropetokset ovat merkittävä rikollisuuden muoto Euroopassa. Ne imevät valtavasti varoja julkisen talouden tuloista ja ovat esteenä tavoitteelle tehdä Euroopasta entistä kilpailukykyisempi ja sen taloudesta entistä ympäristöystävällisempi."

2.7

Arvonlisäveron tulevaisuudesta laaditussa vihreässä kirjassa todetaan, että vuonna 2006 arvonlisäverovaje suhteessa teoreettisiin arvonlisäverotuloihin oli 12 prosenttia. Eräissä jäsenvaltioissa arvioidut menetykset olivat yli 20 prosenttia. Osa vajeesta johtuu petoksista, joissa hyödynnetään nykyisen järjestelmän puutteita, erityisesti mahdollisuutta tavaroiden ja palvelujen ostamisen rajojen yli ilman arvonlisäveroa. Veropetosten eliminoinnin mahdollistava tehokas mekanismi tarjoaisi keinon torjua näiden toimien aiheuttamaa suurta taloudellista vahinkoa ja auttaisi vakauttamaan julkista taloutta.

2.8

Ehdotuksen 395 a artiklan nojalla hyväksyttävät erityistoimenpiteet lisäävät arvonlisäveropetosten torjunnan toimivuutta ja tehoa, sillä niissä otetaan huomioon hakijamaan arvonlisäverojärjestelmän ja verohallinnon erityispiirteet. Nämä toimenpiteet auttavat luomaan tehokkaan järjestelmän veropetosten ja veronkierron uusien muotojen tutkimiseksi ja havaitsemiseksi. Huolena on kuitenkin jäsenvaltioiden toimivallan mahdollinen huomattava heikentyminen verotuksen alalla.

2.9

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin soveltamisesta myönnettävien poikkeusten yhteydessä kerättävien tietojen pohjalta komissio saa ruohonjuuritasolta tärkeää käytännön tietoa ja ideoita, jotka auttavat sitä parantamaan direktiiviä entisestään. Tätä tietoa käytetään, jotta päästään eroon heikkouksista ja vanhentuneista säännöksistä ja voidaan ajantasaistaa direktiivin vanhentuneet osat.

3.1

Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta lisää komission toimivaltaa poikkeuksien myöntämisessä arvonlisäveropetosten torjumiseksi. Petokset aiheuttavat suuria budjettitappioita ja haittaavat kilpailua ja sisämarkkinoiden toimintaa. ETSK pitää tervetulleina kaikkia pyrkimyksiä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa.

3.2

ETSK huomauttaa, että direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan veronkannon yksinkertaistamiseksi tarkoitetut toimenpiteet saavat vaikuttaa ainoastaan vähäisessä määrin jäsenvaltiossa lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään. Ehdotuksen yhteydessä ETSK on huolissaan siitä, että hakemusten vaikutusta jäsenvaltiossa kannettavan veron kokonaismäärään ei tutkita asianmukaisesti.

3.3

ETSK on tyytyväinen siihen, miten ehdotus vaikuttaa niiden erityistoimenpiteiden hyväksymisprosessin kestoon, joita jäsenvaltiot toteuttavat veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. Tämä tekee todennäköisemmäksi, että näihin käytäntöihin puututaan entistä tehokkaammin.

3.4

Koska arvonlisäveropetoksia tapahtuu pääasiassa rajatylittävässä kaupankäynnissä (ns. karuselli- ja ketjupetokset), tehokkaiden toimien toteuttaminen soveltamalla poikkeuksia yksittäisessä jäsenvaltioissa on hyvin rajallista. Jäsenvaltioiden veroviranomaisten onkin edelleen lisättävä menettelyjen koordinointia.

3.5

ETSK huomauttaa myös, että komission ehdotuksen nojalla saama toimivalta on luonteeltaan hyvin erikoistunutta ja monimutkaista. Komitea toteaa, että alan ammattilaisten, erityisesti niiden, joilla on käytännön asiantuntemusta, tulisi olla keskeisessä asemassa ryhmässä, joka pohtii tulevia ehdotuksia toimenpiteiksi, joihin sovelletaan direktiivin uusissa artikloissa ehdotettuja menettelyjä. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on tällaisten asiantuntijoiden erinomainen lähde.

4.1

Nykymuodossaan ehdotus mahdollistaa nopeutetun hyväksymismenettelyn (kuukauden kuluessa) erityistoimenpiteille direktiivin 2006/112/EY soveltamisesta poikkeamiseksi ainoastaan tapauksissa, joissa jäsenvaltio hakee poikkeusta tiettyihin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin liittyvän arvonlisäverovelvollisuuden asettamisesta vastaanottajalle 193 artiklasta poiketen (tämä on tehokas nykyisin käytössä oleva väline petosten torjumiseksi). Muissa tapauksissa tarvitaan neuvoston yksimielistä hyväksyntää, mikä voi heikentää huomattavasti arvonlisäveropetosten tehokasta torjuntaa. ETSK huomauttaa myös, että petosten tekijät tekevät nykyisin tehokasta yhteistyötä, joten olisi tarkoituksenmukaista, että eri maiden vero- ja poliisiviranomaiset saisivat tietoa direktiivin uusien ehdotettujen artiklojen nojalla myönnetyistä poikkeuksista ja voisivat osallistua niiden myöntämiseen. Tämä koskee erityisesti niitä maita, joihin laiton toiminta saattaa siirtyä poikkeuksen myöntämisen jälkeen.

4.2

ETSK ehdottaa myös, ettei 395 b artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen komiteassa tapahtuva hyväksymisprosessi saisi sulkea pois mahdollisuutta, että komitean jäsen pyytää kirjallisen menettelyn päättämistä tuloksettomana. Tavoitteena on pääasiassa varmistaa kyseisen jäsenen oikeutettujen etujen tehokas suojelu, sillä toisen jäsenvaltion esittämä pyyntö erityistoimenpiteiden hyväksymiseksi saattaa vahingoittaa näitä etuja. Toinen tapa tämän puutteen korjaamiseksi voisi olla sellaisen mekanismin käyttöönotto, joka edellyttäisi, että neuvosto vahvistaisi myöhemmin erityistoimenpiteen ja että toimenpidettä ei enää sovellettaisi, jos sitä ei hyväksytä.

4.3

Nopean reagoinnin mekanismin käyttöönoton ansiosta ehdotettu direktiivi lyhentää huomattavasti veropetosten ja veronkierron torjumiseksi tarvittavien erityistoimenpiteiden hyväksymiseen tarvittavaa aikaa kahdeksasta kuukaudesta, joka on aiemmin saattanut kulua ennen kuin komissiolta on saatu myönteinen ehdotus ja neuvostolta yksimielinen hyväksyntä, kuukauteen, kun hyväksymiseen tarvittava toimivalta on siirretty komissiolle. ETSK kannattaa tätä nopeuttamista keinona parantaa veropetosten torjuntaa. Jäsenvaltioilla tulee kuitenkin olla tarvittaessa mahdollisuus keskustella ennakolta poikkeushakemuksista neuvoa-antavassa komiteassa, jotta voidaan välttää mahdolliset oikeudenkäynnit Euroopan unionin tuomioistuimessa.

4.4

ETSK katsoo, että sitä, miten "jäsenvaltiot valvovat asianmukaisesti" erityistoimenpidettä, ei ole määritelty riittävän selkeästi ehdotuksen 395 a artiklan 1 kohdassa. Komitea ehdottaakin, että neuvosto poistaa tämän epäkohdan ja laajentaa soveltamisalaa siten, että se kattaa ehdotuksen 395 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

4.5

Jos 395 artiklan mukaisen menettelyn nojalla myönnetty poikkeus osoittautuu voimassaoloaikanaan tehokkaaksi veropetosten ja veronkierron torjumisessa, ETSK ehdottaa, että otetaan käyttöön mekanismi, jonka mukaan toimenpidettä voidaan soveltaa – keinona levittää parhaita käytänteitä – muissa jäsenvaltioissa käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetyn kaltaisella yksinkertaistetulla menettelyllä.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/34

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) yhtyy komission näkemykseen siitä, että finanssialan uudistuksia koskeva laaja sääntelyohjelma, jota on toteutettu nyt vireillä olevaan pankkiunionia koskevaan sääntelypakettiin asti, on olennaisen tärkeä, mutta ei riittävä hanke kriisistä selviytymiseksi ja talous- ja rahaliiton vakauttamiseksi (1), euroa ja EU:n tulevaisuutta kohtaan tunnetun luottamuksen palauttamiseksi sekä talouspoliittisen ohjauksen parantamiseksi ja unionin pankkimarkkinoiden kasvavan pirstaloitumisen estämiseksi. Näin ollen ETSK pitää asianmukaisena toimenpidepakettia, joka on esitetty pankkiunionia koskevassa etenemissuunnitelmassa COM(2012) 510 final ja säädöksissä COM(2012) 511 final ja COM(2012) 512 final, joista viimeksi mainittu on myös tämän lausunnon aihe.

1.2

ETSK on tyytyväinen komission perusteelliseen työhön ja tukee sen kehotusta hyväksyä toimet ennen vuoden 2012 loppua ja valmistella ne huolellisesti ottaen huomioon niiden vaikutukset pankkisektoriin ja jäsenvaltioiden talouksiin. Jäsenvaltioiden hallitusten on tähdättävä korkealle, jotta voidaan rakentaa enemmän ja paremmin Eurooppaa. Niiden on siirrettävä joitakin toimivaltuuksia ja tuettava niiden käyttämistä laadukkaassa valvonnassa ja lähentymistä edistäen. Tavoitteena on todellinen, eurooppalainen talouspoliittinen ohjaus, joka on yhteiskunnallisesti hyödyllinen ja taloudellisesti tehokas.

1.3

Näiden toimenpiteiden kiireellisyys ja riittämättömyys johtuvat siitä, että kustannukset ylittävät selvästi ne 4,5 biljoonaa euroa veronmaksajien varoja, jotka on tähän mennessä käytetty pankkien pelastamiseen EU:ssa. Finanssikriisi on aiheuttanut pahimman maailmalaajuisen taantuman sitten 1930-luvun suuren laman, mikä koskee ennen kaikkea euroaluetta, jolla on näin ollen välttämätöntä ja kiireellistä palauttaa luottamus euroon ja sen instituutioiden hallinnointiin. Uudet tiukemmat säännökset tarjoavat turvallisuutta kansalaisille ja markkinoille, vaikka toisaalta voimassa olevien säännösten kyseenalaistaminen, uusien epämääräisyys ja niiden soveltamisen viivästyminen voivat lisätä epävarmuutta. Tämän vuoksi sopeutumiselle asetettujen määräaikojen on oltava lyhyempiä ja täsmällisempiä euroa tukevissa instituutioissa.

1.4

ETSK vaatii erityisesti, että on päästävä pikaisesti sopimukseen yhteisen valvontamekanismin (YVM) voimaantulosta. Yhdenmukaistamiset on käynnistettävä heti vuodesta 2013 alkaen vahvistamatta kuitenkaan tässä vaiheessa epävarmoja tavoitteita, koska alkuperäinen perustavoitehan on euron pelastaminen huolehtien siitä, että veronmaksajille koituu mahdollisista uudelleenjärjestelyistä tai toiminnan lopettamisesta mahdollisimman vähän kustannuksia. Tämä voidaan toteuttaa siten, että tarjotaan riittävästi varoja ennakkoon ja että osakkeenomistajat ja velkojat vastaavat kriisinratkaisun kustannuksista.

1.5

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan keskuspankki (EKP) aikoo perustaa heti aluksi valvontaelimen, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriidat sen rahapolitiikkaan liittyvän toiminnan kanssa.

1.6

ETSK kannattaa sitä, että EKP ottaa vastuun unionin kaikkien, pienimpienkin, pankkien valvonnasta ja valvoo erityisesti rajat ylittävää toimintaa koskevia konsolidoituja tilinpäätöksiä sekä soveltaa niihin yhteistä sääntökirjaa. EKP:lle tulee myös osoittaa tehtävät, toimivaltuudet ja voimavarat, jotka ovat tarpeen pankkien elinkelpoisuutta uhkaavien riskien havaitsemiseksi ja pankkien velvoittamiseksi toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Kansallisten valvontaviranomaisten tulee osallistua aktiivisesti YVM:in. Niin ikään on perusteltua, että pankit ovat edelleen vastuussa kuluttajansuojasta, vaikka komission ehdotuksessa ei esitetä, miten on ratkaistava EU:n tasolla tapahtuvan vakavaraisuusvalvonnan ja kansallisille viranomaisille myönnettyjen toimivaltuuksien mahdolliset eturistiriidat.

1.7

ETSK kannattaa makrotason vakauteen liittyvien politiikkojen osalta sitä, että Euroopan järjestelmäriskikomitealla (EJRK) ja EKP:llä on keskeisempi rooli integroidumman rahoitusjärjestelmän puitteissa, ja pyytää komissiota määrittämään nykyistä tarkemmin kansallisten viranomaisten ja EKP:n välisen vuorovaikutuksen.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen edistää niiden jäsenvaltioiden osallistumista valvontamekanismiin, jotka eivät käytä euroa rahayksikkönään ja jotka soveltavat opt-in-lauseketta, euromaille kuuluvia oikeuksia vastaavin oikeuksin ja helpompien ja houkuttelevampien osallistumismenettelyjen kautta Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta noudattaen.

1.9

ETSK katsoo, että on välttämätöntä saada Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja EKP:n välille toimiva yhteys, vaikka alkuvaiheessa syntyykin jonkin verran päällekkäisiä toimintoja. Päätöksenteon osalta äänestyssääntöjen tarkistusta EPV:tä koskevaan asetukseen tehtävin muutoksin ja riippumattoman lautakunnan päätöksentekovaltuuksien lisäämistä on analysoitava ja harkittava tarkemmin, jotta YVM:n ulkopuolelle jääneiden jäsenvaltioiden pankkitoimintaa koskevat edut sisämarkkinoilla voidaan pitää tasapainossa (Eurooppa-neuvoston 18. lokakuuta 2012 antamien talous- ja rahaliiton toteuttamista koskevien päätelmien mukaisesti) sekä välttää vaara, että määrävähemmistöt voisivat lamauttaa euroalueen yhdentymisen. On tärkeää välttää rahoituspalvelujen kaksitasoisten markkinoiden syntyminen, minkä vuoksi ETSK tuo esiin tämän kysymyksen.

1.10

Lisäksi EKP:n, EJRK:n ja rahoitussektorin valvonnasta vastaavien uusien eurooppalaisten viranomaisten sekä riippumattoman lautakunnan tulisi saada kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, erityisesti kuluttajajärjestöt ja ammattijärjestöt (2), mukaan toimintaansa ja varjeltava samalla niiden ehdotonta riippumattomuutta, avoimuutta ja kykyä vastustaa poliittisia paineita.

1.11

Luottolaitosten valvonnan siirtämisvauhti ja muutokset, jotka on aiheellista tehdä EPV:hen, jonka tulee keskittyä sääntelyn ja teknisten standardien johdonmukaisuuden ja yhdenmukaistamisen varmistamiseen, jotta ne voidaan ulottaa koskemaan koko EU:ta, ovat yhtä tärkeitä kuin pankkeja koskevat tiukemmat valvontavaatimukset (3), yhteistä talletussuojajärjestelmää vahvistavat ja parantavat toimenpiteet (4) ja yhtenäinen kriisinhallinta pankkien pelastamiseen ja toiminnan lopettamiseen tarkoitettujen välineiden avulla (5). Tarkoituksena on vahvistaa Euroopan pankkialaa ja välttää tulevaisuudessa erityisesti ne heijastusvaikutukset, jotka johtuvat investointipankkiasiakkaiden ottamasta suuremmasta riskistä. ETSK kehottaa komissiota asettamaan yhteistä sääntökirjaa koskevat väliaikaiset ja toiminnalliset käytännön tavoitteet.

1.12

Komitea kehottaa komissiota tekemään aikataulua ja yksityiskohtia koskevan ehdotuksen yhteistä kriisinratkaisumekanismia (6) sekä muita merkityksellisiä ja täsmennettäviä välitavoitteita varten, joista esimerkkinä mainittakoon yhteisissä valvontatoimissa ilmenevien mahdollisten kriisitilanteiden hallinta. Tämä antaisi pankkiunionille uskottavuutta ja tekisi siitä koko sisämarkkinoiden yhteisen perustan. Täten voitaisiin välttää suhteellisen pienten pankkien kaatumisen aiheuttamat rajat ylittävät järjestelmävahingot tai luottamuspulat, jotka johtavat rajojen yli tapahtuvaan talletuspakoon pankeista ja heikentävät kansallista pankkijärjestelmää. Komitean mielestä kriisinratkaisumekanismi voi myöhemmin ottaa kriisitilanteiden hallinnan koordinointiin liittyviä lisätehtäviä. Valvonnan ja kriisinratkaisun tulisi kuitenkin kytkeytyä toisiinsa, jotta voidaan välttää tilanteet, joissa jäsenvaltiot joutuvat vastuuseen Euroopan tasolla mahdollisesti tehtävistä pankin toiminnan lopettamista koskevista päätöksistä ja talletusten maksamisesta johtuvista kustannuksista.

1.13

ETSK kehottaa EU:n muita toimielimiä noudattamaan oikeusjärjestyksen eikä vallankäytön pohjalta perusperiaatteita, joihin kaikkien johdetun oikeuden muun säännösten ja yhteisön säännöstön on perustuttava. Näiden periaatteiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää euroalueella, jotta pankkiunionia voidaan tukea finanssivakausunionin pohjalta yhteisen luotonantomenettelyn ja vastasyklisiä budjettivarojen siirtoja varten tarkoitetun menettelyn avulla sellaisten epäsymmetrisen shokkien estämiseksi, joista euromaat ovat yhä enemmän kärsineet viime vuosina. YVM voidaan rahoittaa laitoksilta kannettavilla valvontamaksuilla, ja niistä määrättäessä tulee ottaa huomioon valvottavien laitosten riskiprofiili. ETSK katsoo, että komission tulisi julkaista vihreä tai valkoinen kirja siitä, miten pankkiunioni voidaan rahoittaa yhdenmukaisesti. Näin voitaisiin päättää rahoitus- ja pankkialalta perittävistä erityismaksuista ja veroista, jotka ovat tarpeen mutta joista ei tällä hetkellä vallitse yksimielisyyttä.

1.14

Pankkiunioni on ensimmäinen askel euroalueen ja koko EU:n saamiseksi myönteiselle kehitysuralle, jolla korjataan suunnitteluvirheet ja jolla sisämarkkinoista voi jälleen tulla kilpailukykyiset, mikä on edellytys Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n uusimpien tiedonantojen mukaan tällä tavalla voidaan välttää Basel III -uudistuksesta johtuvaan varjopankkijärjestelmään liittyvä innovatiivisten rahoitustuotteiden tulva. ETSK kehottaa komissiota kiirehtimään investointi- ja liikepankkeja koskevien uusien mallien esittämistä, koska varjopankkijärjestelmä on monissa maissa merkittävämpi kuin perinteinen säännelty pankkijärjestelmä.

1.15

ETSK suosittaa, että komissio ja muut unionin lainsäätäjät muuttaisivat tämän hankkeen taloudellista ja digitaalista osallisuutta edistäväksi välineeksi. YVM:sta vastaavien viranomaisten on toimittava vastuullisesti ja oltava demokraattisessa valvonnassa, minkä vuoksi niiden on säännöllisesti tai pyynnöstä tehtävä toiminnastaan tiliä Euroopan parlamentille. Tämä lisäisi näiden kysymysten poliittista näkyvyyttä ja unionin toimielinten kannatusta kansalaisten keskuudessa.

1.16

Pankkiunionin vaikutusalueen ei pitäisi rajoittua pelkästään euroalueeseen ja unioniin kokonaisuudessaan, vaan sen yhteistyö- ja kilpailukykytavoitteita pitäisi edistää erityisesti euron ulkopuolisilla vaikutusalueilla ja muualla maailmassa.

2.1

Euroopan pankkiviranomainen, joka oli perustettu asetuksella (EU) N:o 1093/2010 Jacques de Larosièren raportin suositusten perusteella aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2011. Tavoitteena oli uudistaa valvontaviranomaisten rakenne ja luoda integroitu eurooppalainen järjestelmä, joka koostuu kolmesta viranomaisesta (pankkiviranomaisesta, arvopaperimarkkinaviranomaisesta sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisesta), sekä Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK).

2.2

Samanaikaisesti vuoden 2010 heinäkuusta lähtien parannettiin kuluttajansuojaa ja vahvistettiin rahoituspalveluja kohtaan tunnettua luottamusta pankkien (MEMO/10/318), sijoituspalveluyritysten (MEMO/10/319) ja vakuutusyritysten (MEMO/10/320) talletussuojajärjestelmillä. Lisäksi komissio ilmoitti 6. kesäkuuta 2012 uusista kriisinhallintatoimenpiteistä tulevien pankkien pelastusoperaatioiden välttämiseksi. Komissio ehdotti edellä mainittua valvontakehystä 4. maaliskuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Elvytys Euroopassa" ja täydensi myöhemmin uuden rakenteen yksityiskohtia Euroopan finanssivalvonnasta 27. toukokuuta 2009 antamassaan tiedonannossa. Molemmat tiedonannot vahvistettiin 19. kesäkuuta 2009 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jonka mukaan järjestelmällä olisi parannettava kansallisen valvonnan laatua ja johdonmukaisuutta, tehostettava rajojen yli toimivien ryhmittymien valvontaa ja otettava käyttöön yhteinen sääntökirja, jota sovelletaan kaikkiin rahoituslaitoksiin sisämarkkinoilla. Tällöin korostettiin myös, että uusilla eurooppalaisilla valvontaviranomaisilla on oltava luokituslaitoksia koskevaa toimivaltaa (sitä varten asetusta (EY) N:o 1060/2009 muutettiin asetuksella (EU) N:o 513/2011).

2.3

Tämän suuria ponnisteluja vaatineen sääntelyprosessin huipennukseksi komissio ehdotti tiedonannossaan "Etenemissuunnitelma kohti pankkiunionia", että luodaan koko EU:n kaikkiin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin kohdistuvan yhteisen tiukan vakavaraisuussääntelyn perusta saattamalla valvonta-, kriisinratkaisu- ja talletussuojajärjestelmät yhteisen sääntökirjan alaisiksi.

2.4

Tämän vuoksi komissio pyytää sopimaan vuoden 2012 loppuun mennessä viidestä keskeisestä toimesta. Niiden joukossa on kolme säädösehdotusta, joista ETSK on jo antanut lausuntonsa tai joita se tarkastelee parhaillaan: pankkien pääomavaatimusten soveltamisen varmistaminen (CRD4 eli vakavaraisuusdirektiivin 4. tarkistus) (7), talletussuojajärjestelmiä koskeva direktiivi ja pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskeva direktiivi. Kahta muuta tointa ja etenemissuunnitelmaa käsitellään tässä lausunnossa: uusi asetus, jolla pankkien vakavaraisuusvalvonta siirretään EKP:n tehtäväksi, ja Euroopan valvontaviranomaisen perustamista koskevan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttaminen. Asetus on tarpeen tämän viranomaisen ja tulevan yhden yhteisen valvontaviranomaisen välisen koordinoinnin parantamiseksi sekä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien ja sen ulkopuolelle jääneiden jäsenvaltioiden välisen päätöksenteon tasapainottamiseksi, jotta sisämarkkinoiden yhteneväisyys säilyy. Komissio ilmoittaa tekevänsä ehdotukset yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja kriisinratkaisuvälineiden koordinoinnista heti kun viisi keskeistä tointa on hyväksytty.

2.5

Etenemissuunnitelma esitetään ajankohtana, jolloin europerusteinen finanssi-integraatiomalli on vuonna 2007 alkaneen kriisiin jälkeen menettänyt tehonsa. Euroopassa nopeasti toteutuneen osake- ja arvopaperimarkkinoiden yhdentymisen myötä aikaansaadut saavutukset vetivät imuunsa pankkialan; enemmän tukkumarkkinat (pankkien väliset markkinat, arvopaperistaminen jne.) kuin vähittäismyyntimarkkinat (luotot ja talletukset). Kriisin myötä vähittäismarkkinoihin ovat kuitenkin vaikuttaneet viimeaikaiset tukkumarkkinoiden yhtenäisyyden hajoamiseen ja siitä johtuvaan uudelleen kansallistamiseen liittyvät suuntaukset; tätä kehitystä edistää se, että kansalliset valvontaviranomaiset, kriisinratkaisupuitteet ja talletussuojajärjestelmät ovat yhä luonteeltaan kansallisia (8). Erityisen nopeaa on luottomarkkinoiden uudelleen kansallistaminen.

2.6

Kriisistä johtuvat sopeutukset ja säästösuunnitelmat ovat olleet paljon suurempia euroalueella niihin liittyvän BKT:n laskun ja työllisyystilanteen heikkenemisen myötä. Niinpä komission puheenjohtaja totesi 23. lokakuuta 2011 Euroopan johtajille, että EU on menettänyt kriisin vuoksi kaksi biljoonaa euroa talouskasvusta vuosina 2007–2010 (9).

2.7

IMF:n mukaan USA ja seitsemän Euroopan maata ovat saaneet vuoden 2010 lopussa takaisin melkein kolmasosan julkisista varoista, jotka on käytetty pankkien pelastamiseen kriisin alkamisen jälkeen (1,8 biljoonaa dollaria 5,2 biljoonasta dollarista). Loput voitaisiin saada lähes kokonaan takaisin seuraavina vuosina verojen tai muiden aloitteiden avulla edellyttäen, että velkakriisiin liittyvän uuden pankkikriisin aiheuttama uusi lama ei estä sitä.

2.8

Etenemissuunnitelmassa asetetaan konkreettiset määräajat euroalueella toteutettavan valvonnan voimaantulolle (10). Se ei kuitenkaan koske täysimääräisesti yhteistä valvontamekanismia eikä kriisinratkaisumekanismia, vaikka komissio pitääkin ensiksi mainittua mekanismia erittäin tärkeänä tekijänä tilanteen vakauttamisessa ja edellytyksenä EVM:n kautta suoraan tapahtuvalle pankkien pääomittamiselle.

2.9

Pankkiunioniin johtavan prosessin huipennukseksi on nopeutettava ja tehostettava seuraavia aloitteita, jotka komissio on jo käynnistänyt: varjopankkitoimintaa koskeva sääntely (IP/12/253), luottoluokituksen uskottavuuden vahvistaminen (IP/11/1355), hedge-rahastoja koskevien sääntöjen tiukentaminen (IP/09/669), lyhyeksi myynti (IP/10/1126) ja johdannaiset (IP/10/1125) sekä pankkien maksamiin palkkioihin liittyvien vastuuttomien käytäntöjen rajoittaminen (IP/09/1120) ja tilintarkastusta (IP/11/1480) ja kirjanpitoa (IP/11/1238) koskevien sääntöjen uudistaminen. Niin ikään on otettava huomioon ETSK:n suositukset veroparatiisien poistamisesta (11).

3.1

Kriisin EU:ssa aiheuttamat suurkustannukset (12) ovat luoneet epätasapainoa ja epäsuhtaa Eurooppaan, minkä vuoksi hyvin tärkeät – ja EU:n perussopimuksiin perustuvat – politiikat, kuten raha-, kauppa-, koheesio- ja kestävyyspolitiikka, ovat menettäneet tehoaan. Sen seurauksena rahoitus- ja pankkimarkkinat ovat pirstaloituneet ja etäännyttäneet Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista, joita ovat älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu sekä talouspoliittisen ohjauksen parantaminen (13). Muutamat harvat jäsenvaltiot ovat pystyneet pienentämään korkotaakkaansa, kun taas erityisen paljon finanssi- ja velkakriisistä kärsimään joutuneiden maiden on täytynyt lisätä erittäin paljon korkoihin käytettäviä julkisia menojaan ja vähentää julkisen sektorin palkkoja, eläkkeitä, koulutusmenoja ja terveydenhuollon kustannuksia sekä tekniseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja (14).

3.2

Demokraattisten menettelyjen tarpeellisten parannusten on oltava sopusoinnussa pankkiunionin tavoitteen kanssa, joka on säästäjien ja sijoittajien välisen varojen välittämisen helpottaminen. Tämä on pankkien alkuperäinen tehtävä, johon liittyy toiminnan ja varojen kanavoinnin tehokkuuden valvonta. Tämä edistää EU:n oikeuden periaatteiden noudattamista ja vaikuttaa kaikkien kansalaisten vapauksiin ja etuihin.

3.3

Vaikka kriisin alusta asti on toteutettu lukuisia toimenpiteitä, jotta rahoituslaitoksia kohtaan tunnettu epäluottamus ei heijastuisi euroalueen maiden julkiseen velkaan, noidankehästä ei ole onnistuttu vielä pääsemään. Jotta rahoituslaitokset voivat jälleen täyttää tehtävänsä toimia välittäjinä talletusten ja investointitoiminnan välillä, talousteoriassa suositetaan turvautumaan luonteeltaan positiivisten ja muiden kuin negatiivisten uudelleenjakomenettelyjen, kuten yhteisten joukkolainaemissioiden ja budjettivarojen vastasyklisten siirtojen käyttöön epäsymmetristen shokkien estämiseksi (15).

3.4

IMF:n ja Maailmanpankin uusimpien suositusten mukaisesti avoimuuden edistämiseen ja maailmanlaajuiseen finanssijärjestelmään vaikuttavien riskien vähentämiseen liittyvät tehtävät sopivat ehdottomasti yhteen niiden EU:n pyrkimysten kanssa, jotka koskevat Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuja taloudellista ja digitaalista osallisuutta ja kuluttajien oikeuksien suojaa.

3.5

Vahvistetun demokraattisen valvonnan tulisi siis sekä edistää sopimusten ja periaatteiden noudattamista että sovittaa pankkiunioni yhteen Eurooppa 2020 -strategian kanssa, koska tämä on ratkaisevan tärkeää unionin poliittisen hankkeen tulevaisuudelle.

4.1

ETSK katsoo, että komission ehdottama etenemissuunnitelma on asianmukainen panos EU:n talouspoliittiseen ohjaukseen, ja on yhtä mieltä kahden uuden säädöksen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä sekä kannattaa lähiaikoina toteutettavaksi ilmoitettuja toimia, jotka kaikki ovat välttämättömiä euroa kohtaan tunnetun luottamuspulan voittamiseksi.

4.2

YVM:n ensisijaisena tavoitteena tulee olla pankkilaitosten keskitetyn valvonnan tehostaminen kansallisten viranomaisen nykyisen verkoston toteuttamaan valvontaan verrattuna. Lisäksi sen tulee kytkeä valvonta yhteiseen pankkikriisien ratkaisumekanismiin, jotta poliittiset tekijät eivät pääse vaikuttamaan pankin toiminnan lopettamista koskevaan päätökseen.

4.3

Niiden monien syiden joukossa, joiden vuoksi valvonta on sopivinta keskittää EKP:hen, ovat sen verkosto ja riippumattomuus ja se, että se mainitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, joten laadukkaan valvonnan aikaansaaminen ei edellytä kyseisen sopimuksen uudistamista.

4.4

ETSK kannattaa sitä, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on edelleen direktiivin 2005/60/EY mukaisesti rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskeva toimivalta (16) samoin kuin kolmansien maiden luottolaitosten valvonta. Komitea katsoo kuitenkin, että maat, jotka syystä tai toisesta eivät sovella tätä direktiiviä tunnollisesti, tulisi sulkea yhteisen kriisinratkaisumekanismin ulkopuolelle. Lisäksi keskitettyä valvontaa koskevan tehtävän helpottamiseksi pitäisi jouduttaa asianomaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien perussääntöjen mukauttamista häiriöttömän tietovirran varmistamiseksi.

4.5

Perustettavien uusien elinten osalta on myös otettava käyttöön äänestysjärjestelyt, jotka estävät jäseniä, joilla saattaa olla eturistiriita, äänestämästä. Johtoasemassa olevien henkilöiden riippumattomuutta ja vastuunalaisuutta on vahvistettava seuraamuksilla niille, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan, kun otetaan huomioon, että tällaiset laiminlyönnit vahingoittavat pankkeja ja rahoitusjärjestelmän asianmukaista toimintaa sekä taloutta, yrityksiä ja kansalaisia.

4.6

Rahoitusala reagoi uuteen sääntelykehykseen luomalla innovatiivisia tuotteita, joilla kierretään uutta lainsäädäntöä. IMF varoittaa uusimmissa tiedotteissaan rahoitusalan uudesta innovaatioaallosta, joka muistuttaa joissakin tapauksissa nykyisen kriisin aiheuttanutta innovaatioaaltoa, mistä syystä keskitetyn valvonnan kustannuksissa olisi otettava huomioon eri toimijoiden riskiprofiili, jotta ei kuormitettaisi laitoksia, jotka pidättyvät tällaisista käytännöistä.

4.7

Sen vuoksi ETSK varoittaa varjopankkitoiminnan leviämiseen EU:ssa liittyvästä todellisesta riskistä. Tällainen toiminta haittaisi rahoitusalan toimintoja ja olisi EU:n kansalaisuuden periaatteiden sekä niihin liittyvien arvojen ja oikeuksien vastaista.

4.8

Jotta Euroopan uusi pankkiunioni voisi käyttää mahdollisuutensa paremmin hyväksi, sen pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä toisten jo olemassa olevien unionien ja liittojen kanssa hyödyntääkseen paremmin tilaisuudet, joita tarjoutuu sen rahoituslaitoksille ja ennen kaikkea niistä globaalistuneimmille. Tämä pätee erityisesti lähimpiin ja jo euroon yhteydessä oleviin tai siitä riippuvaisiin alueisiin (euro on jo suoraan tai välillisesti yli 50 maan rahayksikkö).

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/39

1.1

ETSK antaa tukensa vihreälle kirjalle, jota se pitää askeleena oikeaan suuntaan.

1.2

Vaikka rahoitusjärjestelmä kiistämättä tarvitsee likviditeettiä, joka oli jo ennen finanssikriisiä muuttunut suuressa määrin riippuvaiseksi varjopankkitoiminnasta, kriisistä saatujen kokemusten perusteella sääntelyprosessissa on syytä asettaa etusijalle rahoitusjärjestelmän välttämätön vakaus.

1.3

Vaikka asiasta ei ole säädetty lainsäädännöllä, käytännössä hallitukset, keskuspankit ja julkiset vakuutuslaitokset ovat joutuneet reagoimaan varjopankkien aiheuttamiin tappioihin.

1.4

Sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttämisen tulee olla yksi vihreän kirjan keskeisistä tavoitteista.

1.5

Ensimmäiset Baselin sopimukset olivat varjopankkitoiminnan kehittämisen liikkeelle paneva voima, koska pankkien taseita säänneltiin tiukasti kun taas taseiden ulkopuolisia toimintoja ei valvottu. ETSK:n näkemyksen mukaan viimeisimmät Baselin sopimukset, jotka on saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä vakavaraisuusdirektiivien (CRD III ja CRD IV) myötä, paikkaavat nämä aukot. "Varjotoimintaa" ei saisi esiintyä ollenkaan, ja sen vuoksi varjopankkitoimintaan tulisi soveltaa samoja sääntely- ja vakavaraisuusvaatimuksia kuin koko rahoitusjärjestelmään.

1.6

Uuden sääntelyn tavoitteeksi on lisäksi otettava kuluttajansuojan korkea taso Euroopassa.

1.7

ETSK korostaa yleisen valvonnan koordinoinnin sekä tiedonvaihdon merkitystä.

1.8

Rahoitusjärjestelmän tulee kaikissa ilmenemismuodoissaan palvella reaalitaloutta eikä keinottelua.

1.9

ETSK korostaa rahoitusjärjestelmän elintärkeää roolia investointien, työpaikkojen luomisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

1.10

Finanssimarkkinoita koskeva uusi sääntely on ensiarvoisen tärkeä kestäväpohjaisen talouden palauttamiseksi.

—

kahta toimintoa:

—

viittä yksikkötyyppiä:

—

tavanomaisten pankkien ja varjopankkiyksiköiden välinen vuorovaikutus (raportista vastaa Baselin pankkivalvontakomitea BCBS)

—

rahamarkkinarahastojen järjestelmäriskit (raportista vastaa kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö IOSCO)

—

arvopaperistamisvaatimukset (IOSCO ja BCBS)

—

muut varjopankkiyksiköt (FSB)

—

arvopaperien lainaksianto ja repo-operaatiot (FSB).

3.1

ETSK pitää vihreää kirjaa merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan ja katsoo, että siinä esitetään otollinen analyysi varjopankkijärjestelmään liittyvistä ongelmista.

3.2

Pankit ovat perinteisesti rahoittaneet toimintojaan omalla pääomalla ja yritysasiakkaiden talletuksilla. Lainasalkkujen arvopaperistamisesta tuli tavanomainen käytänne pankkien antolainauskapasiteetin lisäämiseksi. Joissakin tapauksissa arvopaperistaminen voi olla kätevää, mutta sitä käytettiin hyväksi kriisiin jouduttaessa, koska lainasalkut olivat huonolaatuisia (subprime) ja arvopapereita kierrätettiin toistuvasti (johdannaiset) pankkien tuottojen paisuttamiseksi. Pankkien liiketoimintavolyymi riippuu siitä, miten suurelta osin niiden rahoitusomaisuus on velkasaatavaa. Vaikka Baselin sopimuksissa säänneltiin tasekeinottelua, taseen ulkopuolisilla erillä keinottelu oli sääntelyn ulkopuolella ja laajuudeltaan huikeaa. Subprime-väärinkäyttöä ja ylivelkaantumista harjoitettiin varjopankkitoiminnan avulla. Tämän lisäksi pankkien perusyritystoiminnasta – maturiteettitransformaatiosta – eli lyhytaikaisten omaisuuserien muuntamisesta pitkäaikaisemmiksi lainoiksi, syntyi ylimitoitetun suuria riskejä, kun pankeista tuli äärimmäisen riippuvaisia lyhytaikaisesta pankkienvälisestä rahoituksesta. Tämä riippuvaisuus nopeutti likviditeettikriisiä, kun johdannaismarkkinat romahtivat. Ei liene yllätys, että uusilla Baselin sopimuksilla säännellään johdannaisia, velkaantumista ja likviditeettiä.

3.3

Sääntelyn purkamisen seurauksena pankkien liiketoiminta muuttui perusteellisesti. Kriisi vuoksi perinteinen liikepankkitoiminta, joka on myötävaikuttanut vuosikymmenten ajan väestön vaurauteen ja elintason nousuun, on jokseenkin lamaantunut. Kun sääntelyelimet poistavat varjopankkitoiminnan räikeitä epäkohtia, niiden on nyt syytä asettaa etusijalle rahoitusjärjestelmän välttämätön vakaus.

3.4

Varjopankit ovat alkaneet harjoittaa samankaltaista luottojen maturiteetti- ja likviditeettitransformaatioihin liittyvää toimintaa kuin perinteiset pankit. Vaikka niillä – toisin kuin perinteisillä pankeilla – ei virallisesti ole mahdollisuutta saada lainaa viime käden lainanantajilta (keskuspankit), käytännössä julkiset laitokset ovat eri tavoin joutuneet huolehtimaan varjopankkien aiheuttamista tappioista, kuten viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet. Suureksi vahingonkärsijäksi on joutunut veronmaksaja.

3.5

Varjopankkijärjestelmään ei sovelleta samoja vakavaraisuussääntöjä kuin perinteisiin pankkeihin. Varjopankit toimivat kuitenkin lukuisten väylien kautta perinteisten pankkien tavoin, ja valtaosa varjopankeista on siirtymässä perinteisten pankkien valvonnan alaisuuteen. Sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttämisen tulee olla yksi vihreän kirjan keskeisistä tavoitteista.

3.6

FSB:n raportissa keskitytäänkin osuvasti pohtimaan, mikä rooli makrotason vakauden valvonnalla voi olla järjestelmäriskin kertymisen tunnistamisessa. On tärkeää seurata tiiviisti varjopankkijärjestelmän ja säännellyn alan yhteyttä ja niitä kanavia, joiden kautta riskit voivat siirtyä ensiksi mainitusta jälkimmäiseen. ETSK:n mielestä on syytä pitää mielessä seuraava jaottelu:

"Varjotoimintaa" ei saisi esiintyä, ja sen vuoksi varjopankkijärjestelmään – mikäli uudet säädökset antavat siihen mitään mahdollisuutta – tulisi soveltaa samoja sääntely- ja vakavaraisuusvaatimuksia kuin koko rahoitusjärjestelmään. Jo voimassa olevien ja laadittavina olevien uudistusten – kolmas ja neljäs vakavaraisuusdirektiivi, Solvenssi II, Basel III – tulee tukea tätä tavoitetta.

3.7

ETSK katsoo, että varjopankkitoiminnan sääntelyn tavoitteena tulee olla myös kuluttajansuojelun takaaminen EU:ssa, mikä tapahtuu tarjolla olevia tuotteita koskevan avoimuuden avulla. Asiakkailla on oikeus puolueettomaan sijoitusneuvontaan ja vilpittömään opastukseen. Komitea on jo aiemmin puoltanut finanssipalvelujen käyttäjiä suojelevan eurooppalaisen elimen perustamista Dodd Frank -lailla perustetun finanssipalveluiden kuluttajasuojaviraston (Bureau of Consumer Financial Protection) mallin mukaisesti (1), jotta voidaan vahvistaa kuluttajansuojaa, parantaa avoimuutta ja edistää valitusten ratkaisemista tehokkaasti.

3.8

Toisaalta ETSK on niin ikään ilmaissut tukensa sille, että rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisen tukemiseksi ilmiantajia suojellaan ja kannustetaan ottamalla käyttöön oikeudellisia järjestelyjä, joiden avulla taataan ilmiantajien koskemattomuus saatettaessa laittomia toimia viranomaisten tietoon.

3.9

Varjopankkijärjestelmään liittyviä ongelmia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja niihin on esitettävä poliittisia ratkaisuja. Yleisen valvonnan koordinoinnin sekä tiedonvaihdon merkitystä on korostettava. Komitea katsoo joka tapauksessa, että kansainvälisten sopimusten puuttumisen ei pidä olla esteenä sille, että EU säätää asianmukaisista lainsäädäntötoimenpiteistä.

3.10

Yksi seikka, joka suuresta finanssikriisistä on otettava opiksi, on se, että rahoitusjärjestelmän tulee kaikissa ilmenemismuodoissaan palvella reaalitaloutta. Pankkien liiketoimintaa vuosikymmenien ajan ohjanneiden perinteisten sääntöjen hylkäämisen seurauksena spekulatiivisten tuotteiden tarjonta kasvoi räjähdysmäisesti, mikä osoittautui myöhemmin taloudelle erittäin haitalliseksi.

3.11

Pankit ja kaikki valtion sääntelyn piiriin kuuluvat rahoituslaitokset hoitavat perinteisesti taloudessa elintärkeää tehtävää kansalaisten ja yritysten säästöjen tallettajina ja kanavoijina investointien, työpaikkojen luomisen ja siis yhteiskunnan hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kriisiä edeltäneinä vuosina kyseinen tehtävä ei ole aina ollut ensi sijalla.

3.12

ETSK ehdottaa, että rahoitusalan yhteiskunnallinen vastuu ja tavoite "sen varmistamisesta, että kaikki finanssialan toiminnot edistävät talouskasvua", otetaan osaksi vihreän kirjan tavoitteita. Finanssimarkkinoita koskeva uusi sääntely on välttämätöntä kestäväpohjaisen talouden palauttamiseksi.

3.13

Ottaen huomioon viime vuosina voimaan tulleet ja valmisteilla olevat säädökset ETSK muistuttaa hyvän säädöskäytännön tavoitteesta, jossa painopisteenä on sääntelyn yksinkertaisuus ja selkeys. On vältettävä päällekkäisyyksiä ja vääristymiä, jotka voivat aiheuttaa sääntelyyn liittyvää epävarmuutta ja tarjota mahdollisuuksia sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön.

3.14

Vakavaraisuusvalvontaa varten luoduille rakenteille – joista etenkin Euroopan järjestelmäriskikomitealle – tulisi antaa tehtäväksi seurata rahoitusjärjestelmän ja erityisesti varjopankkien toiminnan kehitystä järjestelmäriskien havaitsemiseksi ja niitä lieventävien toimenpiteiden ehdottamiseksi.

3.15

ETSK korostaa, että Euroopan unionin on annettava panoksensa FSB:n varjopankkeja koskevaan työskentelyyn ja koordinoitava aloitteitaan kyseisen elimen kanssa, jotta voidaan varmistaa sekä toiminnan sisällön että aikataulujen johdonmukaisuus.

3.16

ETSK korostaa, että vakavaraisuussääntöjen ja valvonnan tulee estää epäterve kilpailu rahoitusjärjestelmässä.

a)

Oletteko samaa mieltä ehdotetusta varjopankkitoiminnan määritelmästä?

Kyllä. Termien laajuuden ansiosta määritelmän piiriin voidaan sisällyttää koko varjopankkijärjestelmälle ominainen laitosten ja rahoitustoimien monitahoinen kokonaisuus. Joka tapauksessa on todettava, että hyväksytyn määritelmän puuttumisen ei pitäisi olla esteenä viranomaisten sääntely- ja valvontatoimille.

b)

Hyväksyttekö alustavan varjopankkiyksiköiden ja -toimintojen luettelon? Olisiko analysoitava myös muita yksiköitä ja/tai toimintoja? Jos olisi, mitä?

a)

Oletteko samaa mieltä siitä, että varjopankkitoiminta voi vaikuttaa myönteisesti rahoitusjärjestelmään? Tuottavatko nämä toiminnot muita hyötyjä, jotka olisi säilytettävä ja joita olisi vahvistettava tulevaisuudessa?

Varjopankkitoiminta edisti osaltaan talouden rahoitustoiminnan korostumista ja kiinteistökuplaa, joka oli havaittavissa vuodesta 2007 alkaen monissa kehittyneissä maissa ja joka saattoi niiden taloudet romahduksen partaalle. Yhdysvaltojen ja monien EU-maiden kokema vakava taantuma voidaan näin ollen lukea merkittävältä osin, joskaan ei yksinomaisesti, varjopankkitoiminnan syyksi.

Koko rahoitusjärjestelmän tulee palvella reaalitaloutta.

b)

Oletteko samaa mieltä niiden kanavien kuvauksesta, joiden kautta varjopankkitoiminnot luovat uusia riskejä tai siirtävät niitä rahoitusjärjestelmän muihin osiin?

Kyllä. Mainitut neljä riskiryhmää vastaavat finanssikriisistä saatuja kokemuksia.

c)

Olisiko otettava huomioon muita kanavia, joiden kautta varjopankkitoiminnot luovat uusia riskejä tai siirtävät niitä rahoitusjärjestelmän muihin osiin?

a)

Oletteko samaa mieltä siitä, että varjopankkiyksiköihin ja -toimintoihin on kohdistettava tiukempaa sääntelyä ja valvontaa?

b)

Hyväksyttekö varjopankkiyksiköiden ja niiden toimintojen yksilöintiä ja valvontaa koskevat ehdotukset? Oletteko sitä mieltä, että EU tarvitsee pysyviä prosesseja, joissa EU:n valvontaviranomaiset, komissio, EKP ja muut keskuspankit voivat kerätä ja vaihtaa yksilöinti- ja valvontakäytäntöjä koskevia tietoja?

c)

Hyväksyttekö edellä kuvaillut yleiset varjopankkitoiminnan valvontaperiaatteet?

d)

Hyväksyttekö edellä kuvaillut yleiset sääntelyratkaisuja koskevat periaatteet?

Vastaus edellä esitettyihin neljään kysymykseen on myöntävä. ETSK korostaa yhtäältä, että tarvitaan rahoitusjärjestelmän kaikki alat kattavaa kokonaisvaltaista valvontaa, ja toisaalta, että eri tasojen valvonta- ja sääntelyelimillä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja riittävät aineelliset voimavarat.

e)

Mitä toimenpiteitä voitaisiin harkita sen varmistamiseksi, että varjopankkitoimintaa kohdellaan yhdenmukaisesti kansainvälisellä tasolla, ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttämiseksi eri puolilla maailmaa?

Toiminnan koordinointi ja täydellinen johdonmukaisuus G20-ryhmän sisällä on ensiarvoisen tärkeää. FSB:n ehdotuksen (8.6.2012) mukaan oikeushenkilötunniste (Legal Entity Identifier – LEI) auttaisi korjaamaan tilastolliset puutteet, parantamaan riskien hallintaa yrityksissä, parantamaan makro- ja mikrotason vakavaraisuusriskien arviointia sekä hillitsemään markkinoiden väärinkäytöksiä ja talouspetoksia.

a)

Mitä mieltä olette toimenpiteistä, joita EU:n tasolla toteutetaan nykyisin varjopankkitoimintaan liittyvissä kysymyksissä?

ETSK on useissa lausunnoissa ilmaissut tukensa EU:n toteuttamille toimenpiteille, joita ovat muun muassa rahoitusvälineiden markkinoista annettu MiFID-direktiivi (2), vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi (3) ja luottoluokituslaitoksia koskevat asetukset (4). Niistä erityisen maininnan arvoisia ovat kolmas (5) ja neljäs (6) vakavaraisuusdirektiivi sekä Solvenssi II -direktiivi (7).

a)

Oletteko samaa mieltä niiden viiden keskeisen alan, joilla komissio tutkii yksityiskohtaisemmin eri vaihtoehtoja, kattamia kysymyksiä koskevasta analyysista?

Kyllä. On ensiarvoisen tärkeää, että sääntelyä tehostetaan paitsi EU:n tasolla myös kansainvälisesti. Esimerkiksi rahamarkkinarahastot sijaitsevat pääasiassa Yhdysvalloissa.

b)

Olisiko analysoinnin kohteiksi otettava myös muita kysymyksiä? Jos olisi, mitä?

c)

Millaisia muutoksia EU:n nykyiseen sääntelykehykseen olisi mahdollisesti tehtävä asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi edellä kuvailtuihin riskeihin ja kysymyksiin?

Vastaukset kohtiin b) ja c): Englannin pankin varapääjohtaja ja FSB:n jäsen Paul Tucker on tehnyt ehdotuksen ns. kymmenestä käskystä (Brysselissä 27.4.2012 pidetty konferenssi):

d)

Olisiko harkittava muita toimenpiteitä, kuten tiiviimpää seurantaa tai ei-sitovia toimenpiteitä?

ETSK ehdottaa seuraavaa:

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/44

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannossa annetaan suuri painoarvo nopealle siirtymiselle yleiseen sähköisten hankintojen järjestelmään, josta on saatu hyviä kokemuksia eräissä jäsenvaltioissa. Julkisten hankintojen markkinat ovat valtavat, sillä ne vastaavat suuruudeltaan noin 20:tä prosenttia EU:n BKT:stä.

1.2

Tämänhetkisessä hyvin heikossa suhdannevaiheessa, jolle ovat ominaisia kansalaisten kannalta erittäin raskaat julkisen talouden sopeutusprosessit, EU:hun ja näin ollen sen aloitteisiin suhtaudutaan hyvin kielteisesti. EU:n toimielimien on ponnisteltava enemmän avoimuuden lisäämiseksi ja tiettyjen päätösten perusteiden selkeyttämiseksi. Komissio on EU:n ainoa toimielin, jonka toimivaltaan kuuluu lainsäädäntöehdotusten antaminen, ja sen erityisvastuulla on sekä tiedottaa ehdotustensa hyödyllisyydestä että saada kansalaiset vakuuttuneiksi siitä. ETSK tekee kaikkensa tämän edistämiseksi, ja komission tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n muiden toimielimien, myös neuvoa-antavien toimielimien, kanssa.

1.3

ETSK korostaa, että julkisen talouden lineaariset leikkaukset johtavat siihen, että julkisiin hankintoihin osallistuvat iäkkäämmät ja osaavammat työntekijät poistuvat työmarkkinoilta ennenaikaisesti, mikä köyhdyttää asteittain julkisen hallinnon inhimillistä pääomaa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita välttämään harkitsemattomia leikkauksia, joista kertyvä hyöty on lyhytaikaista, koska monessa tapauksessa joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen työvoimaan siitä syystä, että jäljelle jääneet työntekijät eivät ole vielä hankkineet tarvittavaa ammattitaitoa.

1.4

ETSK korostaa sähköisten hankintojen merkitystä niiden mahdollisesti tuottamien hyötyjen vuoksi, joita ovat

1.5

Komissio pitää mahdollisena tavoitetta, jonka mukaan siirtyminen toteutettaisiin vuoden 2016 puoliväliin mennessä (todennäköisesti 2017 ottaen huomioon, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vie kaksi vuotta). Tämä olisi valtava harppaus verrattuna siihen, mitä on tapahtunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana. ETSK katsoo, että oikeutettu ja kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa vain eräin tässä lausunnossa esitetyin ehdoin, jotka koskevat standardointia, yhteentoimivuutta ja saatavuutta. Jos näitä ehtoja ei noudateta, vaarana voi olla markkinoiden pilkkoutuminen edelleen.

1.6

ETSK tukee ehdotettuja tavoitteita, mutta toteaa kuitenkin, että toistaiseksi sähköisten hankintojen prosenttiosuus on jäänyt hyvin vaatimattomaksi kaikista toteutetuista toimista huolimatta. Tämän vuoden loppuun mennessä komission on määrä julkaista laatimansa tutkimus, josta ilmenevät maakohtaisesti saavutetut tasot. Esimerkiksi Italian kohdalla se on neljä prosenttia.

1.7

ETSK paheksuu syvästi sitä, että eräiden jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuus on ollut vähäistä: ne vastustavat muutoksia eivätkä haluaisi avata julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle suojellakseen kansallisia yrityksiä ja säilyttääkseen huomattavan taloudellisen ja poliittisen vallan itsellään.

1.8

Komissio kutsuu tiedonannossaan tätä "passiivisuudeksi"; ETSK:n mielestä kyse on pikemminkin "passiivisesta vastarinnasta" muutosta vastaan sekä alttiudesta kansalliselta tasolta tulevalle protektionistiselle painostukselle. Kaikkien hankintasopimusten julkaiseminen sähköisessä muodossa tekisi eurooppalaisia hankintamenettelyjä koskevan kynnysarvon määrittelystä tarpeetonta ja haitallista, mitä erityisesti pk-yritykset toivovat.

1.9

ETSK katsoo, että kynnysarvojen säilyttäminen on vastoin sisämarkkinoiden kehittämistä ja haittaa tasapuolisin edellytyksin tapahtuvaa kilpailua.

1.10

Viestintä. Kansalaisten, yritysten sekä paikallisten ja kansallisten viranomaisten on oltava vakuuttuneita näiden välineiden hyödyllisyydestä. Tämä edellyttää sitä, että tietoon, viestintään ja koulutukseen investoidaan varoja yhtenäisellä tavalla ja että vältetään erillisiä aloitteita.

1.11

Avoimuus. Välittömiin vaikutuksiin, joita aiheutuu julkisten hankintojen julkaisemisesta tieto- ja viestintätekniikkoja käyttäen, kuuluu avoimuuden lisääntyminen. ETSK ehdottaa, että hankintailmoituksen julkaisemisen lisäksi tuotaisiin esiin myös työn edistyminen aikatauluun verrattuna, teetettävien töiden päättämispäivä tai tavaroiden toimituspäivä. Avoimuus vaikeuttaa entisestään petosten tekemistä sekä lisää julkishallinnon säästöjä ja parantaa markkinoiden tehokkuutta.

1.12

Yhteentoimivuus ja standardointi. ETSK painottaa erityisesti seikkoja, jotka liittyvät eri järjestelmäalustojen (usein portaalien) väliseen yhteentoimivuuteen sekä menettelyjen ja hankintaprosessin eri vaiheissa vaihdettavien sähköisten asiakirjojen standardointiin. Erilaisten järjestelmäalustojen, formaattien ja menettelyiden runsas määrä muodostaa esteen julkisten hankintojen automatisoinnille sekä vähentää välineen käyttöä toimittajien, erityisesti pk-yritysten, keskuudessa. Komission olisi viipymättä suositeltava yhden eurooppalaisen (tai kansainvälisen) standardin käyttöä julkisissa hankintamenettelyissä. Tässä yhteydessä mainittakoon erityisesti työ, jota on tehty Euroopan standardointikomitean (CEN) työpajassa Business Interoperability Interfaces (BII) on Public Procurement in Europe  (1) ja BII-profiilien käyttöönotto PEPPOL-hankkeen (Pan-European Public Procurement Online) eritelmissä.

1.13

Hajanaisuus. Eurooppalaisen strategian puuttuminen on johtanut siihen, että sekä valtiollisella että alueellisella tasolla (Saksa, Italia jne.) on otettu käyttöön järjestelmiä ja tunnistekeinoja, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Pk-yrityksiä edustavien järjestöjen mukaan tämä on lähes aina johtanut siihen, että tarjousta ei ole tehty, tai vähintäänkin aiheuttanut perusteettomia hallinnollisia lisäkustannuksia erityisesti pk-yrityksille. ETSK katsoo, että EU:n on torjuttava tehokkaasti markkinoiden pilkkoutumista.

1.14

Saatavuus ja yksinkertaisuus. ETSK painottaa, että markkinoille, viranomaisille ja kansalaisille aiheutuvat hyödyt voidaan saavuttaa ainoastaan siinä tapauksessa, että järjestelmät ovat kaikkien saatavilla alhaisin kustannuksin sekä helppoja hallinnoida ja ylläpitää, että rakenneosat, menettelyt ja ratkaisut on standardoitu ja että on määritelty yhteinen sanasto, jonka avulla pystytään ratkaisemaan kieliongelma (ja jonka on myös oltava kaikkien saatavilla ja helppokäyttöinen), niiden periaatteiden mukaisesti, joita komissiokin on sitoutunut noudattamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa.

1.15

Yhteiskunnalliset yritykset. ETSK suosittaa, että siirryttäessä sähköisiin välineisiin pidetään painopisteenä sitä, että nämä välineet ovat yhteiskunnallisten yritysten ulottuvilla. Kyseiset yritykset, joilla on hyvin keskeinen asema hoiva- ja hoitotoiminnasta vastaavien yritysten keskuudessa, tuottavat tällä hetkellä monia sosiaalipalveluja.

1.16

Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa EU:n lainsäädännön tulisi tukea pk-yrityksiä, jotta ne pystyisivät täyttämään pääoma- ja kokemusvaatimukset. Tämä voi tapahtua myös muodostamalla konsortioita tai perustamalla väliaikaisia yhteisyrityksiä. Portugalin tilanne on kuvaava: pk-yritykset ovat voittaneet 87 prosenttia hankinnoista, mutta niiden arvo on ainoastaan 19 prosenttia.

2.1

Komission tiedonannossa esitellään sähköisten hankintojen strategista merkitystä ja esitetään tärkeimmät niistä toimista, joilla komissio aikoo tukea siirtymistä sähköisten hankintamenettelyjen yleiseen käyttöön EU:ssa.

2.2

Sähköisiin hankintoihin jo siirtyneiden viranomaisten saavuttamat säästöt ovat olleet suuruudeltaan 5–20 prosenttia. Vaikka alhaisin prosenttiosuus toteutuisi kaikissa EU:ssa tehtävissä hankinnoissa, säästöt olisivat silti yli 100 miljardia euroa, kun otetaan huomioon julkisten hankintojen kokonaismäärä.

2.3

Julkisten hankintojen (2) osalta – kuten vuonna 2011 laaditussa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (3) edellytettiin – komissio on esittänyt ehdotuksia, joiden tavoitteena on, että EU:ssa siirrytään kokonaan sähköisiin hankintamenettelyihin vuoden 2016 puoliväliin mennessä (4). Perimmäisenä tavoitteena on täysin automatisoitu sähköinen hankintamenettely, jonka kaikki menettelyvaiheet ilmoittamisesta (sähköiset ilmoitukset) maksamiseen (sähköiset maksut) toteutetaan sähköisesti (5).

2.4

Sähköiset hankintamenettelyt voivat auttaa lisäämään hankintojen avoimuutta ja erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua niihin, mikä edistää rajat ylittävää kilpailua, innovointia ja kasvua sisämarkkinoilla.

2.5

Komissio erittelee kaksi merkittävää estettä sähköisten hankintojen yleistymiselle:

2.6

Ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio esittelee 15-kohtaisen toimintasuunnitelman.

3.1

ETSK pitää tärkeänä julkisia hankintoja koskevan sääntelykehyksen tarkistamista sekä asteittaista siirtymistä niiden täydelliseen automatisointiin alkaen siitä, että sähköisten viestintävälineiden käyttö tehdään pakolliseksi hankintamenettelyn joissakin vaiheissa.

3.2

Komission ehdottama etenemissuunnitelma sähköisten hankintojen asteittaisesta käyttöönotosta on erittäin kunnianhimoinen. Jos se toteutetaan asianmukaisesti, se hyödyttäisi suuresti kaikkia julkisten hankintojen markkinatoimijoita. Ottaen huomioon niiden eri maiden sähköisten julkisten hankintojen kehityksen eroavuudet, joissa jo ilmenee ratkaisujen ja järjestelmäalustojen pirstaloitumista, strategis-operatiivisten toimintaohjeiden puuttuminen – ilman että noudatetaan eräitä vähimmäisperusehtoja – saattaisi osaltaan lisätä markkinoiden pilkkoutumista.

3.3

Sähköisiä julkisia hankintoja ei pidä kuitenkaan kehittää julkisia hankintoja koskevan direktiiviehdotuksen mukaisen ‧parhaan tarjouksen‧ periaatteen kustannuksella (6).

3.4

ETSK painottaa erityisesti seikkoja, jotka liittyvät eri järjestelmäalustojen (usein portaalien) väliseen yhteentoimivuuteen sekä menettelyiden ja hankintaprosessin eri vaiheissa vaihdettavien sähköisten asiakirjojen saatavuuteen. On aiheellista säätää avoimesta eurooppalaisesta (tai kansainvälisestä) standardista, joka on tarkoitettu julkisen sektorin sähköisiin hankintoihin käytettäviin (ohjelmisto)ratkaisuihin. Erilaisten järjestelmäalustojen, formaattien ja menettelyiden runsas määrä muodostaa esteen julkisten hankintojen automatisoinnille sekä vähentää välineen käyttöä toimittajien, erityisesti pk-yritysten, keskuudessa. Työ, jota on tehty Euroopan standardointikomitean työpajassa Business Interoperability Interfaces on Public Procurement in Europe, on tuottanut yhteentoimivia standardiprofiileja standardoitujen ohjelmistoratkaisujen käyttöönottoa varten.

3.5

Jotta ylitettäisiin nykyiset esteet, ETSK tukee komission erityistoimia, joilla avoimien kansainvälisten tai eurooppalaisten standardien noudattaminen tehtäisiin pakolliseksi yhteentoimivien teknisten ratkaisujen toteutuksessa. Olisi syytä laatia ohjeita avoimien standardien oikeanlaisesta soveltamisesta CENin BII-työpajassa tehdyn työn ja PEPPOL-hankkeessa tehtyjen, mainittuun työhön liittyvien toteutusten pohjalta. Euroopan digitaalistrategiassa on yksi varsinainen toimenpide (7) sähköisten hankintojen standardoinnin edistämistä varten: tekniset eritelmät, joita kaikki tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien ratkaisujen ja palveluiden tarjoajat voivat käyttää.

3.6

ETSK korostaa, että sähköisillä hankinnoilla voi olla ratkaiseva merkitys julkisen sektorin hankintamenettelyiden avoimuuden lisäämisessä sekä petosten torjunnassa. Sähköiset välineet antavat mahdollisuuden valvoa ja arvioida koko menettelyä sekä toimittajan tekemää työtä. Tällaiset tiedot ovat tärkeitä julkisella sektorilla toteutettavien sähköisten hankintojen mahdollisimman suuren avoimuuden takaamiseksi ja saattavat merkittävästi kannustaa erityisesti pk-yrityksiä ottamaan käyttöön sähköisiä hankintoja varten tarvittavat välineet. Portugali tarjoaa esimerkin tämän alan parhaista käytänteistä (8). Sama pätee Liettuaan, jossa sähköinen ilmoittaminen, sähköinen pääsy ja sähköinen toimittaminen ovat pakollisia. Tästä on koitunut seuraavia hyötyjä: hankittujen tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat alentuneet (14–55 prosenttia), tarjouskilpailuihin osallistuvien toimittajien määrä on kasvanut 20–90 prosenttia ja hankintaprosessiin kuluva aika on supistunut 46 päivästä 11 päivään.

3.7

Lisäksi on tärkeää, että sähköisiä hankintoja koskevissa aloitteissa varaudutaan tarjoamaan pk-yrityksille tekniikoiden käyttökoulutusta sekä tietoa saatavista hyödyistä. On olennaisen tärkeää investoida julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden koulutukseen. ETSK pitää hyvin hyödyllisenä tähän tarkoitukseen annettavaa tukea. Pk-yritykset voisivat käyttää hyväksi ammattialajärjestöjään.

3.8

Kielimuurit ovat olemassa, eikä niitä ole otettu tässä tarkasteltavassa tiedonannossa asianmukaisesti huomioon. Sähköisissä hankintajärjestelmissä olevien tietojen tulisi olla saatavilla ainakin yhdellä muulla EU:n kielellä kansallisen kielen lisäksi. Tämä voisi kuitenkin aiheuttaa liikaa ylimääräisiä kustannuksia. Yhtenä ratkaisuna voisi olla, että Euroopan komissio kehittäisi erityisen verkkokäännösohjelman sähköisiä hankintoja varten.

3.9

Komissio ei tuo esille ongelmaa, joka liittyy kynnysarvot alittavien hankintojen näkyvyyteen sisämarkkinoilla. Tämä on merkittävää etenkin pk- ja mikroyritysten kannalta. ETSK katsoo, että on aika pohtia, onko kynnysarvojen säilyttäminen mahdollista ottaen huomioon, että sähköisen julkaisemisen ansiosta kaikki hankinnat ovat kaikkien ulottuvilla.

4.1

ETSK on yhtä mieltä siitä, että on siirryttävä kohti julkisten hankintojen automatisointia. Samalla kun komissio kiinnittää huomiota hankintamenettelyn alkuvaiheisiin (ilmoitusten julkaiseminen, mahdollisuus tutustua hankinta-asiakirjoihin, tarjousten esittäminen, ehdotusten arviointi ja sopimuksen tekeminen), on tärkeää kytkeä yhteen sopimuksenteon jälkeiset eri vaiheet (tilaaminen, laskuttaminen ja maksaminen) ja antaa julki hankintojen eteneminen, kohdatut ongelmat, toteutusajat ja kustannukset.

4.2

On tärkeää yhdenmukaistaa tekniset vaatimukset kehitettäessä sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja palveluja, jotka voidaan hyväksyä ja joita voidaan käyttää paikallisella, kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla. ETSK kannustaa voimakkaasti komissiota etenemään toteuttamalla tähän tarkoitetun toimenpiteen 2. Vaikutuksilla on erityistä merkitystä viranomaisten lisäksi varsinkin niiden toimittajien kannalta, jotka voivat käyttää Euroopan tasolla standardoituja ja yhteentoimivia ratkaisuja.

4.3

Sähköisten allekirjoitusten käyttö mutkistaa rajat ylittäviä liiketoimia. Näiden ratkaisujen yhteentoimivuutta helpottavat toimenpiteet ovat näin ollen suotavia. On kuitenkin tärkeää todeta, että esimerkiksi Portugalin kaltaisissa maissa on havaittu seuraavia sähköisten hankintojen käyttöön liittyviä ongelmia: sähköisten allekirjoitusten asettamat suhteettomat vaatimukset ja aikaleimapalvelujen kustannukset sähköisten hankintojen eri järjestelmäalustojen yhteentoimivuuden lisäksi (9).

4.4

Yksinkertaisten ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen edistäminen tukee ilman muuta erinomaisesti julkisten hankintamenettelyjen automatisointihankkeita. Pk-yritysten tarpeet, jotka liittyvät etenkin tarjousten jättämiseen sähköisessä muodossa, on otettava huomioon näitä ratkaisuja kehitettäessä. Sähköisiä tarjouspyyntöjä käsittelevän komission asiantuntijaryhmän saavuttamat tulokset ovat näin ollen olennaisen tärkeitä, ja asianosaiset voisivat arvioida niitä.

4.5

Merkittävin toimenpide, johon komission pitäisi kiinnittää huomiota, koskee sähköisiin hankintamenettelyihin tarkoitettujen eri ratkaisujen toteutustapoja sisämarkkinoilla. Erityisesti mainittakoon, että PEPPOL-hankkeeseen (Pan-European Public Procurement Online) osallistuu 11 maata, jotka ovat laatineet erityisiä tekniikkoja standardoitujen ratkaisujen kehittämiseksi hankintamenettelyn kriittisempiä vaiheita varten ja standardoitujen asiakirjojen vaihdon mahdollistavan avoimen järjestelmäalustan. Niiden avulla on toteutettu eri eurooppalaisten järjestelmäalustojen välinen täysimääräinen yhteentoimivuus.

4.5.1

PEPPOL-hankkeeseen kuuluu seuraavia osatekijöitä: eurooppalaisten viranomaisten myöntämiin sähköisiin todistuksiin perustuvien sähköisten allekirjoitusten validointivälineet; virtuaalinen yritysasiakirja-aineisto (Virtual Company Dossier), jonka avulla yritystiedot (todistukset) esitetään vakioidulla tavalla; sähköinen luettelo, jossa tuotteita ja palveluja koskevat tarjoukset esitetään vakiomuodossa; tilaukset ja sähköinen laskutus, jotka tukevat hankkijaa ja toimittajaa määritellyillä menettelyillä yhteisiä toimia koskevien tietojen vaihtamista varten. Edellä lueteltujen osatekijöiden lisäksi on mainittava vielä yhteisten ja kansallisella tasolla yhteensopivien standardien mukainen sähköisten asiakirjojen liikenneinfrastruktuuri (verkosto), joka liittää toisiinsa erilliset sähköisten hankintojen yhteisöt ja järjestelmät.

4.5.2

Euroopan virtuaalinen yritysasiakirja-aineistoa koskeva järjestelmä tarjoaa samalla tavalla kuin e-Certis – tietojärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan eri todistukset, joita usein vaaditaan hankintamenettelyissä 27 jäsenvaltiossa, Kroatiassa (liittyvä maa), Turkissa (ehdokasmaa) ja kolmessa ETA-maassa (Islanti, Liechtenstein ja Norja) – tiedot kriteereistä sekä todisteista ja todistuksista, joita osallistuminen jäsenvaltioiden tarjouskilpailuihin edellyttää. Sähköinen todistushakemisto eCertis on kuitenkin nykymuodossaan suunniteltu tietoja sisältäväksi tietokannaksi, kun taas virtuaalinen yritysasiakirja-aineistoa koskeva järjestelmä tarjoaa lisärajapintoja, joilla siihen voidaan liittää muita palveluja. Sähköisessä todistushakemistossa olisi oltava yritysasiakirja-aineistoa koskevan järjestelmän toiminta-ajatusta vastaavia piirteitä. Komission tulisi huolehtia vaatimustenmukaisuudesta ja saattaa ajan tasalle asiaan liittyvä oikeudellisten tietojen järjestelmä tarjoamalla tällaisen palvelun ja antamalle sille teknistä tukea.

4.5.3

ETSK toivoo vahvaa tukea komissiolta ja jäsenvaltioilta OpenPEPPOL-yhteenliittymän aseman vahvistamiseksi ja korostaa, että sen ansiosta julkinen sektori EU:ssa pitää yllä ja kehittää sekä käyttää teknisiä eritelmiä julkisten hankintojen toteutuksessa ja varmistaa täten standardoinnin ja yhteentoimivuuden hankintamenettelyn eri vaiheissa – ei ainoastaan sopimuksentekoa edeltävissä vaan myös sen jälkeisissä vaiheissa –, jotta vältetään markkinoiden pilkkoutuminen.

4.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että sähköisten julkisten hankintojen infrastruktuurin kehitystä on rahoitettava ja tuettava Verkkojen Eurooppa -välineen kautta hyödyntämällä sitä, mitä jäsenvaltioiden PEPPOL-konsortio on jo kehittänyt Euroopan eri järjestelmät toisiinsa yhdistävän nykyisen liikenneinfrastruktuurin (verkosto) myötä. ETSK korostaa, että on tärkeää säilyttää yhteisiin standardeihin perustuva avoin, helposti saatavilla oleva ja turvallinen infrastruktuuri. Rakennerahastojen käyttö on suotavaa julkisten hankintojen käyttöönoton helpottamiseksi.

4.7

ETSK suosittaa, että toteutetaan yhtenäistä viestintästrategiaa hyödyntämällä olemassa olevia yhteisöjä, erityisesti OpenPEPPOL-konsortiota, yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston kanssa ja käyttämällä alueiden ja kuntien verkostoitumisohjelmia. Viestintästrategia voitaisiin sopia komission, OpenPEPPOL-konsortion ja uuden A (CIP ICT PSP) Basic Cross Sector Services -kokeiluhankkeen kesken sähköisiin julkisiin hankintoihin liittyvän osion osalta.

4.8

ETSK kannattaa komission päätöstä, joka koskee omien rakenteiden puitteissa toteutetun hankintamenettelyn automatisointia kokonaisuudessaan ja kehitettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön saattamista.

4.9

ETSK kannattaa vaatimusta, jonka mukaan julkisia hankintoja varten tarkoitettujen sähköisten välineiden käyttöönottoa on valvottava ja määriteltävä niistä saatavat hyödyt. Komission pitäisi julkaista neljännesvuosittain direktiivin hyväksymisestä lähtien tiedonanto yksittäisissä jäsenvaltioissa toteutettujen hankkeiden laadullisista ja määrällisistä tuloksista menettelyjen edistymisen kartoittamiseksi.

4.10

Samanaikaisesti on tärkeää käydä kansainvälistä vuoropuhelua julkisissa hankinnoissa sovellettavien sähköisten välineiden käytöstä avoimuuden ja kilpailun lisäämiseksi. Kansainvälisten standardien käyttö vahvistetaan jälleen kerran välineeksi, jota tarvitaan edellä mainittuun tarkoitukseen, ja näin ollen asiaan liittyvän kehityksen seuranta on suotavaa. On erityisesti tarpeen valvoa ja suosittaa standardien käyttöä CEN BII -työpajassa tehdyn työn ja PEPPOL-eritelmien pohjalta julkisen sektorin toteuttaessa EU:ssa julkisia hankintoja.

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/49

1.1

EU:n valtiontukipolitiikka on unionille strategisen tärkeää globalisoituneessa taloudessa, jossa kilpailu on voimakasta.

1.2

ETSK pitää komission tiedonannossa esitettyä uudistusta kannatettavana, sillä sen tavoitteena on

1.3

ETSK yhtyy komission näkemykseen siitä, että tehokkaiden valtiontukien ja kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteen välistä rakentavaa yhteyttä tulee vahvistaa. Kohdennetun valtiontukipolitiikan avulla voidaan edistää innovointia (myös sosiaalista innovointia), ympäristömyönteisen teknologian käyttöä ja inhimillisen pääoman kehittämistä aiheuttamatta ympäristöhaittoja. Hyvin kohdennettu ja dynaaminen valtiontukipolitiikka voi aktiivisesti edistää korkean työllisyystason ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista.

1.4

Tavoitteiltaan, toteuttamistavoiltaan ja aikataulultaan kunnianhimoista uudistusta on kuitenkin aiheellista tarkentaa eräin osin.

1.5

ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan eräitä tiedonannon sisältämiä käsitteitä:

1.6

ETSK:ta askarruttavat seuraavat kaavailtuihin uudistuksiin liittyvät seikat:

1.7

Lisäksi ETSK ehdottaa eräitä muutoksia, joita se pitää välttämättöminä pk-yritysten tukemiseksi – kuten komission ja neuvoston mukaan on tarpeen – etenkin silloin, kun niihin kohdistuu kilpailupainetta unionin ulkopuolisten maiden yrityksistä, jotka saavat suurempia ja myöntämisperusteiltaan epäselvempiä suoria ja välillisiä valtiontukia.

1.7.1

Kun otetaan huomioon de minimis -tukien pienuus, niiden myönteiset vaikutukset pk-yrityksiin ja erittäin pieniin yrityksiin sekä niiden vähäinen vaikutus sisämarkkinoihin, ETSK ehdottaa, että niiden enimmäismäärä nostetaan pysyvästi 200 000 eurosta 500 000 euroon ja että se arvioidaan kolmen perättäisen vuoden ajalta kutakin yritystä kohti, kuten on päätetty tehdä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen osalta.

1.7.2

Kun otetaan huomioon tarve auttaa eurooppalaisia pk-yrityksiä kehittämään markkinoitaan kansainvälisesti, ETSK ehdottaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen N:o 800/2008 27 artiklan 3 kohdan muuttamista niin, että julistetaan sisämarkkinoille soveltuviksi sellaiset tuet, joilla autetaan pk-yrityksiä osallistumaan messuille ja näyttelyihin yhtäjaksoisen, enimmäispituudeltaan kolmen vuoden jakson aikana.

1.8

ETSK esittää komissiolle kokemustensa valossa kolme käytännön suositusta:

2.1

Komissio haluaa uudistaa EU:n valtiontukipolitiikkaa seuraavien kolmen päätavoitteen mukaisesti:

2.2

Uudistuksen lähtökohtana on, että nykyisen politiikan on todettu olevan tuloksiltaan vaihtelevaa:

2.3

Koska sisämarkkinoiden koko potentiaali on hyödynnettävä (energia-ala, liikenneala, digitaaliteknologia), komissio ehdottaa tilanteen korjaamiseksi tavoitteiltaan, toteuttamistavoiltaan ja aikataulultaan kunnianhimoisen uudistuksen tekemistä.

2.4

Ehdotettu uudistus on tavoitteiltaan kunnianhimoinen, sillä tarkoituksena on yhtäältä saada yksi EU:n vanhimmista ja yhdennetyimmistä politiikoista palvelemaan kasvua Euroopassa ja toisaalta tehdä varsin radikaaleja menettelytapaparannuksia, joista ei kuitenkaan esitetä tiedonannossa numerotietoja eikä yksityiskohtia.

2.5

Ehdotettu uudistus on toteuttamistavoiltaan kunnianhimoinen, sillä komissio esittää johdonmukaisen uudistuskokonaisuuden yhtäaikaista toteuttamista "integroidun strategian" muodossa:

2.6

Ehdotettu uudistus on aikataulultaan kunnianhimoinen, sillä komissio kaavailee, että ehdotukset menettelyasetuksen ja valtuusasetuksen tarkistamisesta hyväksytään syksyllä 2012 ja paketin muut asiakirjat vuoden 2013 loppuun mennessä eli ennen vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymien voimaantuloa.

3.1.1

ETSK kannattaa komission tiedonannossaan esittämää tavoitetta "helpottaa sellaisen hyvän tuen käsittelyä, joka on hyvin suunniteltu ja kohdistettu havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin ja yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin", keskittämällä valvonnat tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoilla, sekä yksinkertaistamalla sääntöjä ja nopeuttamalla päätöksentekoa.

Tämä menettelytapa nivoutuu kilpailuoikeuden laajempaan kehityskulkuun niin kilpailunvastaista toimintaa (kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö) koskevan oikeuden kuin yrityskeskittymien valvonnan osalta.

3.1.2

Kilpailunvastainen toiminta: Asetuksella N:o 1/2003 (1) ja siihen liittyvillä asiakirjoilla toteutetusta "kilpailuoikeuden uudistamisesta" käynnistyi kilpailuoikeuden soveltamisen hajauttaminen, kun ennakkoilmoitusjärjestelmä lakkautettiin. Komissio pystyy näin ollen keskittämään toimensa vakavimpien rajoitusten ja väärinkäytösten, kuten kartellien, torjuntaan. Uudistamisen yhteydessä vahvistettiin kansallisten kilpailuviranomaisten verkoston ja komission yhteistyötä.

3.1.3

Yrityskeskittymien valvonta: Komissaari Joaquín Almunia ilmoitti hiljattain, että EU saattaa uudistaa piakkoin yrityskeskittymien valvontajärjestelmäänsä, jotta komissio voi paneutua erityisesti niihin keskittymiin, jotka todennäköisimmin vaikuttavat markkinoihin. (2) Lähiaikoina on tarkoitus yksinkertaistaa suoraviivaisimpien tapausten käsittelyä parantamalla "yksinkertaistettua menettelyä" ja tarkistaa ennakkoilmoitusmenettelyä. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin tarkistaa itse yrityskeskittymien valvontajärjestelyjä niin, että tutkitaan vähemmistöostoja, joihin ei liity määräävyyttä, ja sovitetaan kansalliset järjestelmät ja EU:n järjestelmä aiempaa paremmin yhteen raja-arvojen ja siirtojen osalta.

3.2.1

ETSK toistaa kannattavansa yleisten valtiontukipuitteiden perustamista seuraaviin kriteereihin (3):

3.3.1

ETSK ymmärtää, että komission valvontatoimien keskittäminen ongelmallisimpiin tapauksiin toteutettaisiin mm. laajentamalla niiden tukitoimenpiteiden piiriä, jotka on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Tämä edellyttäisi välttämättä jäsenvaltioiden vastuun lisäämistä. ETSK toteaa kuitenkin, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon valtiontukioikeuden erityispiirteet. Valtio ja laajemmin tarkastellen kaikki valtiolliset ja julkiset elimet, jotka voivat myöntää tukia, ovat tavallaan sekä tuomareita että asianosaisia.

3.3.2

Jäsenvaltioiden vastuun lisääminen tukien valvontaan liittyvissä asioissa saattaisi johtaa siihen, että jäsenvaltiot soveltavat sääntöjä subjektiivisesti, sekä epälojaaleihin toimiin jäsenvaltioiden välillä ja eräänlaisen talouspatriotismin paluuseen, mikä loppujen lopuksi lisäisi yritysten oikeudellista epävarmuutta.

3.3.3

Tällaisen riskin minimoimiseksi on ajateltavissa useita keinoja:

3.4.1

Komissio ja jäsenvaltiot ovat hyväksyneet joukon asiakirjoja (5) ja osoittaneet siten kykynsä reagoida vuosien 2008–2011 talous- ja finanssikriisiin. Etenkin jäsenvaltioiden tehostetun yhteistyön ja komission yksiköiden vahvan toiminnan ansiosta on pystytty tekemään nopeasti päätöksiä, mistä jäsenvaltiot ja yritykset ovat tyytyväisiä.

3.4.2

Yleisesti ottaen menettelyt ovat kuitenkin edelleen asianomaisten kannalta kohtuuttoman pitkiä ja monimutkaisia. ETSK ilmaiseekin tyytyväisyytensä komission haluun lyhentää tapausten käsittelyaikoja parantamalla hallinnollisia käytäntöjä ja antamalla jäsenvaltioille vastuuta avoimuuden ja tehokkuuden varmistamisesta. Kyseisten määräaikojen tulee noudattaa mahdollisimman pitkälti talousasioiden rytmiä.

3.4.3

Tietyntyyppisten tukien käsittelyyn sovellettavaa "yksinkertaistettua menettelyä" (6) voitaisiinkin laajentaa pitäen se kuitenkin tietyissä puitteissa. Kyseisessä menettelyssä komissio tarkistaa vain, onko tukitoimenpide voimassa olevien säännösten ja käytäntöjen mukainen.

3.5.1

Oleellista on, että valtiontukioikeus toteutuu käytännössä. ETSK toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet eivät useinkaan pysty varmistamaan valtiontukioikeuden tehokasta täytäntöönpanoa mm. niiden yritysten oikeuksien takaamiseksi, jotka joutuvat kärsimään kilpailijatahoja hyödyttävistä laittomista tukitoimenpiteistä. Syitä voi olla useita, kuten se, etteivät tuomarit ole riittävän perehtyneitä EU:n kilpailuoikeuteen, sekä kaikkiin riita-asioihin luonnostaan liittyvät menettelylliset rajoitukset.

3.5.2

Tulee keksiä ratkaisuja, joiden avulla valtiontukioikeutta voidaan toteuttaa käytännössä nykyistä paremmin. Sekä yrityksillä että jäsenvaltioiden tuomioistuimilla olisi oltava käytettävissä nykyistä tehokkaampia välineitä ja menettelyjä.

4.1.1

ETSK kannattaa tavoitetta, jonka mukaan vain sellaiset tukitoimenpiteet hyväksyttäisiin, jotka i) edistävät kasvun tukemista niin, että niiden avulla pyritään korjaamaan markkinoiden toimintapuutteita (valtiontuen tulee nimenomaan täydentää yksityisiä menoja eikä korvata niitä), ja ii) ovat kannustavia eli innostavat tuensaajan toteuttamaan toimia, joita se ei olisi toteuttanut ilman tukea.

4.1.2

Tässä yhteydessä on ehdottomasti täsmennettävä käsitettä "markkinoiden toimintapuute" ja havainnollistettava sitä esimerkeillä eri aloilta mm. EU:n nykyisen oikeuskäytännön pohjalta, jotta sekä viranomaisten että yritysten on helpompi ymmärtää käsite samalla tavalla ja ottaa se huomioon tukitoimenpiteitä suunnitellessaan.

4.2.1

Tiedonannon kohdissa 16 ja 17 viitataan unionin ulkopuolisten maiden harjoittamaan kilpailupolitiikkaan. Komissio päättelee WTO:n vuonna 2006 tekemän vertailuanalyysin pohjalta, että EU:n valtiontukisäännöt tarjoavat muita avoimemmat puitteet, joiden perusteella voidaan kuitenkin myöntää samansuuruisia tukimääriä. ETSK toteaa, että komission tulisi pyytää WTO:lta tuoreempia tutkimustietoja, sillä kriisin puhjettua useat WTO:hon kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat ovat myöntäneet valtavia tukia etenkin tuotantoteollisuuden aloille. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen kriisin kärjistämä talouskilpailu, olisi toivottavaa, että vuodesta 2013 lähtien sovellettava kilpailupolitiikka pohjautuisi tuoreeseen ja tarkkaan tilannekuvaan esimerkiksi Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta ja Brasiliasta (alueellisten hallintoyksiköiden myöntämät tuet mukaan luettuina).

4.2.2

Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon on vahvistettava yritysten kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Eurooppalaiset yritykset joutuvat kuitenkin kilpailemaan sellaisiin unionin ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden yritysten kanssa, joiden lainsäädännössä ei ehkä rajoiteta valtiontukia lainkaan. Tämä voi vääristää kilpailua voimakkaasti ja eurooppalaisten yritysten kustannuksella, kuten komissio toteaa tiedonannossa. (7)

4.2.3

Komissio toteuttaa toimivaltuuksiensa puitteissa aloitteita yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi globaalilla tasolla terveen kilpailun periaatteen pohjalta. Valtiontukilainsäädännön uudistukset on siis aina sovitettava yhteen mm. kauppapolitiikan välineisiin (WTO:n säännöt, kahdenväliset vapaakauppasopimukset) kohdistuvien komission toimien kanssa.

4.3.1

Komissio tunnustaa ehdotuksessa asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta vuosiksi 2014–2020 (COM(2011) 834 final), että pk-yrityksille tulee antaa tukea EU:n alueelle ja koko maailmaan suuntautuvan viennin edistämiseksi, jotta ne löytäisivät kasvumahdollisuuksia. Tarkoituksena on tarjoa kasvusuuntautuneille pk-yrityksille tukea ja palveluita Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network) kautta.

4.3.2

Komission noudattamat periaatteet vaikuttavat kuitenkin liian rajoittavilta, sillä esimerkiksi tuen antamista pk-yritysten messu- ja näyttelyosallistumiseen säännellään 6. elokuuta 2008 annetun asetuksen N:o 800/2008 27 artiklassa asetetuilla lukuisilla kumulatiivisilla ehdoilla: tuet voivat kattaa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ja niitä voidaan myöntää vain unionissa sovellettavan määritelmän mukaisille pk-yrityksille ja vain silloin, kun yritys osallistuu ensimmäistä kertaa tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn.

4.3.3

Ensiosallistumista koskeva kriteeri ei sovi yhteen kansainvälisen kehityksen strategian kanssa, jossa edellytetään, että yritys on toiminut samoilla markkinoilla vähintään kolme vuotta ennen kuin se voi laatia kehittämisstrategiansa (edustus, sijoittuminen, jakelu). Siksi ETSK ehdottaa, että 27 artiklan 3 kohdassa korvattaisiin kriteeri "osallistuu ensimmäistä kertaa" seuraavasti: "enintään kolmen perättäisen vuoden ajalta, kun yritys osallistuu tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn". Kaksi muuta kriteeriä jäisivät ennalleen.

4.4.1

EU:n tulee varmistaa, että valtiontuet edistävät innovointia – myös sosiaalisissa kysymyksissä Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa jo tunnustettujen sosiaalisen innovoinnin tukien myötä – sekä ympäristömyönteisen teknologian käyttöä ja inhimillisen pääoman kehittämistä kestävän kehityksen mallia sovellettaessa. ETSK pitää ilahduttavana, että sosiaaliseen innovointiin kohdistuvat tuet enenevästi tunnustetaan sisämarkkinoille soveltuviksi tuiksi (8), ja toivoo, että tämänsuuntainen kehitys nopeutuu tulevaisuudessa valtiontukiuudistuksen toteutuessa.

4.4.2

Lisäksi ETSK kannattaa erityisten valtiontukien luomista sellaisen tutkimus- ja kehittämistyön edistämiseksi, joka käsittää yhteiskunnassa muita heikommassa asemassa oleville ryhmille (mm. vammaisille) tarkoitettujen tuotteiden, ohjelmien ja palvelujen suunnittelun, toteuttamisen ja markkinoille saattamisen. (9)

15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/54

1.1

Euroopan komissio hyväksyi 22. toukokuuta 2012 kuluttaja-asioiden toimintaohjelman. Asiakirjassa vahvistetaan kuluttajapolitiikan strateginen kehys neljän keskeisen tavoitteen avulla: lisätään kuluttajien turvallisuutta, parannetaan tiedottamista, edistetään toimenpiteitä oikeuksien toteutumiseksi, tarjotaan oikeussuojakeinoja sekä mukautetaan oikeudet ja tärkeimmät toimintalinjat talouden ja yhteiskunnan muutoksiin. Toimintaohjelma liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa komission näkemystä siitä, että Euroopan kuluttajilla on talouskasvun avaintekijöinä ratkaiseva rooli, ja sitä, että on otettava huomioon toimintaympäristö.

1.3

ETSK tukee toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita, mutta sitä askarruttaa, miten toimintaohjelma ja kuluttajaohjelma nivoutuvat yhteen sekä riittävätkö varat, jotka on osoitettu ohjelmalle ja jotka tuntuvat siitä selvästi alimitoitetuilta asetettuihin tavoitteisiin verrattuna.

1.4

ETSK muistuttaa, että kuluttajien edut on otettava huomioon yhteisön kaikkien politiikkojen laadinnassa ja täytäntöönpanossa. Se on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio kokoaa kuluttaja-asioiden toimintaohjelman myötä useimmat ennen hajallaan olleet, Euroopan kuluttajapolitiikkaa koskevat EU:n aloitteet yhteen asiakirjaan. Toimintaohjelma on merkittävä askel, joka korostaa sitä, että kuluttajien tarpeita ja odotuksia pidetään tärkeinä laadittaessa EU:n politiikkoja.

1.5

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että kuluttajajärjestöjen merkitys tunnustetaan. Niille myönnettävät varat olisi suhteutettava niille annettuihin tehtäviin. Se suhtautuu myönteisesti etenkin siihen, että Euroopan komissio ilmoittaa työohjelmassa aikovansa tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa sen varmistamiseksi, että kuluttajajärjestöjen rooli tunnustetaan entistä paremmin.

1.6

ETSK pitää tärkeänä erityisesti sitä, että pidetään huolta heikossa asemassa olevista henkilöistä varsinkin talouden ja yhteiskunnan nykytilanteessa. Se kannattaa näin ollen työohjelmassa esitettyjä aloitteita, joilla edistetään taloudellista osallisuutta ja keskeisten palvelujen saatavuutta.

1.7

ETSK korostaa, että se pitää tärkeinä kaikkia kestävää kehitystä koskevia toimia. Se kannattaa komissiota tämän ponnisteluissa, jotka liittyvät energiasäästöön liittyvissä ja ekologisen suunnittelun näkökohtien huomioon ottamiseen. ETSK korostaa lisäksi, että on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä eettisten ja ekologisten standardien parantamiseksi erityisesti kolmansista maista tuotavien tavaroiden tuotannossa ja jakelussa.

1.8

ETSK katsoo, että on tärkeää lisätä elintarvikkeiden turvallisuutta, jotta voidaan taata tuotantopaikan tuoteturvallisuus kulutuspaikan tuoteturvallisuuden asemesta ja mahdollistaa terve ja reilu kilpailu. Toteutettavilla toimenpiteillä palautetaan niin ikään kuluttajien luottamus, jota eri terveyskriisit ovat horjuttaneet.

1.9

Komitea panee tyytyväisenä merkille kaikki aloitteet, joita toteutetaan, jotta kuluttajat voisivat saada tarvitsemiaan tietoja. Se muistuttaa kuitenkin, että kuluttajien valistaminen ei saa johtaa siihen, että kauppiaat vapautetaan velvollisuuksistaan.

1.10

ETSK tukee aloitteita, joiden tarkoituksena on valvoa kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanoa, kehittää kyseistä lainsäädäntöä ja ottaa käyttöön tehokkaita oikeussuojakeinoja. Tässä yhteydessä se muistuttaa, että vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen on oltava riippumattomia riidan osapuolista. Kuten komitea on jo korostanut eri lausunnoissa, se kannattaa kollektiivisia oikeussuojakeinoja, ja katsoo, että Euroopan laajuisen välineen käyttöönottoa ei voida lykätä.

3.1

ETSK kannattaa komission näkemystä siitä, että kuluttajilla on talouskasvun avaintekijöinä ratkaiseva rooli, ja seuraavien vuosien haasteista sekä siitä, että elinolosuhteemme on ehdottomasti otettava huomioon. Kriisi vaikuttaa kielteisesti kuluttajien ostovoimaan. Myös kulutusmallit kehittyvät. Ne edellyttävät entistä enemmän teknistä tietämystä ja ovat joskus kalliita.

3.2

Vaikka unionin säännöt luovat vahvan perustan, on edelleen olemassa niiden täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia. Kuluttajien käytettävissä ei ole riittävästi keinoja, joilla he voisivat puolustaa oikeuksiaan, samaan aikaan kun valitusten määrä nousee jatkuvasti ja kuluttajat ovat vailla luotettavia tietoja, vaikka muutoin hukutaan monin tavoin tietoon.

3.3

Toimintaohjelmassa esitettyjen, täysin hyväksyttävien periaatteiden ohella ETSK:ta askarruttaa, miten kuluttajaohjelma ja toimintaohjelma nivoutuvat yhteen ja miten tätä politiikkaa pannaan täytäntöön.

3.4

ETSK korostikin 28. maaliskuuta 2012 asiasta antamassaan lausunnossa (1), että kuluttajapolitiikkaa varten ei ole osoitettu riittävästi varoja, ja oli huolissaan siitä, pystytäänkö kunnianhimoista ohjelmaa toteuttamaan, kun myönnetyt määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin asetettu tavoite edellyttäisi.

3.5

Komissio on esittänyt huomattavan luettelon aloitteita, jotka toteutetaan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Todella tärkeää on kuitenkin se, että mainitut aloitteet ovat laadukkaita ja sovellettavissa, jotta ne mahdollistavat tehokkuuden, joka on edellytys todella korkeatasoisen kuluttajasuojan varmistamiselle. Toimintaohjelman toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin kuluttajien asemaan vasta kun jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät hyväksyvät ja panevat ne täytäntöön.

3.6

Tässä yhteydessä ETSK toteaa, että toimintaohjelman täytäntöönpanon ja tulosten arviointia varten ei ole käytettävissä avointa ja tehokasta menettelyä. Se pyytää Euroopan komissiota lisäämään arviointiperusteet ja laatuindikaattorit, joilla voidaan arvioida vuotuista edistymistä, ja julkaisemaan puolentoista vuoden välein kertomuksen toimintaohjelman täytäntöönpanosta.

3.7

Toimintaohjelma osoittaa, miten laajan alan kuluttajapolitiikka kattaa. Kuten ETSK on jo korostanut, tästä syystä on tarpeen ottaa huomioon kuluttajien edut yhteisön politiikkojen laadinnassa ja täytäntöönpanossa. ETSK on kuitenkin yllättynyt siitä, että toimintaohjelmaan ei sisälly lääkealan, kuten lääkevalmisteiden eikä lääkinnällisten laitteiden alan, kuluttajansuojaan vaikuttavia tekijöitä, vaikka nämä tuotteet ovat olleet useissa jäsenvaltioissa yleisenä keskustelunaiheena kuluttajille ja potilaille aiheutettujen vahinkojen vuoksi. ETSK arvioi, että kokonaisvaltaisen kuluttajansuojapolitiikan on katettava myös lääkeala turvallisuuden, tiedottamisen ja kuluttajille kuuluvien oikeuksien täytäntöönpanon osalta.

3.8

ETSK toteaa tyytyväisenä, että komissio haluaa ottaa elinkeinonharjoittajat mukaan kuluttajansuojaa edistävien politiikkojen toteuttamiseen. Tästä syystä on pikaisesti ryhdyttävä järjestämään kuluttajien oikeuksia koskevaa koulutusta yrityksille. Niitä yrityksiä edustavien järjestöjen verkostoja, joita mainittu toimenpide koskee, kannustetaan mahdollisimman pian tarjoamaan Euroopan komission tuella erityisesti pk-yrityksille tarkoitettuja koulutusmoduuleja.

3.9

ETSK pyytää Euroopan komissiota ottamaan asianomaiset osapuolet ja sidosryhmät mukaan toimintaohjelman toteuttamiseen ja lisäämään vuoropuhelua erityisesti kuluttajajärjestöjen kanssa, jotta varmistetaan, että mainitut tahot pääsevät riittävästi osallistumaan itseään koskevien politiikkojen laadintaan.

4.1.1

ETSK kannattaa vakaasti tuoteturvallisuutta koskevien lainsäädäntöpuitteiden tarkistamista, jotta voidaan varmistaa, että tuotteet ja palvelut ovat turvallisia kuluttajan kannalta.

4.1.2

Komitea katsoo, että ottamalla käyttöön valvontasäännöt, nykyaikaiset ja yhtenäiset käytännöt sekä yhteistyömenetelmät myös tuotantopaikoilla toimivaltaisten viranomaisten kanssa voidaan parantaa markkinavalvontaa, jotta saadaan aikaan kaikkien yritysten ja kuluttajien eduksi koituva reilu kilpailu. Lisäksi ETSK pohtii, mikä sija annetaan standardoinnille ja kuinka paljon varoja varataan sitä varten.

4.1.3

ETSK katsoo, että turvallisuuden parantaminen on tärkeää, jotta saadaan palautetuksi kuluttajien luottamus, jota eri terveyskriisit ovat horjuttaneet. Tämä edellyttää lainsäädännön täytäntöönpanotoimien parantamista ja koordinointia jäsenvaltioissa.

4.2.1

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan käytettävissä olevien tietojen runsauden ja kuluttajien tarpeiden välillä vallitsee epäsuhta. Kuluttajien on saatava luotettavia, selkeitä ja vertailukelpoisia tietoja, jotka on asetettava saataville sekä sähköisessä muodossa että muiden tiedotusvälineiden kautta.

4.2.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että kuluttajajärjestöjen asema on tunnustettu, ja muistuttaa, että EU:n ja kansallisten viranomaisten on käytännössä myönnettävä resurssit, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Näihin tavoitteisiin kuuluu etenkin kuluttajille tarjottavien tuote- ja palvelutestien toteuttaminen.

4.2.3

Komitea hyväksyy toimenpiteet, joilla tietoa jaetaan kuluttajille edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet ovat hyödyllisiä ja niillä on todellista vaikutusta.

4.2.4

Komitea kannattaa kaikkia kuluttajien valistamiseen liittyviä aloitteita ja painottaa etenkin sitä, että kuluttajille suunnattavan tiedotuksen lisäksi on parannettava heidän tietämystään. Sitä koskevat toimet on aloitettava koulussa esimerkiksi digitaalisen lukutaidon ja talousasioiden osaamisen osalta. Näiden aloitteiden toteutuksen on jatkuttava tietyn ajan, ja komitea on tietoinen siitä, kuluttajavalistus ei voi missään tapauksessa korvata elinkeinonharjoittajien antamia tietoja.

4.3.1

ETSK panee merkille, että komissio aikoo huolehtia kuluttajalainsäädännön noudattamisesta, mikä täyttää yleisen odotuksen, pelkät tekstithän eivät tee kuluttajasuojasta korkeatasoista.

4.3.2

Komitea kannattaa olemassa olevia EU:n laajuisia verkkoja. Niistä vanhin – Euroopan oikeudellinen verkosto – on luotu jo vuonna 2001. Se kehottaa arvioimaan mainitut verkostot arvioitaisiin säännöllisesti niiden tehokkuuden varmistamiseksi ja jotta arvioinnista voitaisiin ottaa oppia.

4.3.3

ETSK tukee kaikkia aloitteita, joiden avulla voidaan saada tarkempaa tietoa Euroopan unionin lainsäädäntötilanteesta.

4.3.4

Komitea tukee itse- ja yhteissääntelyaloitteita, kuten suuntaviivojen julkaisemista, sillä ehdolla että tällaiset aloitteet täyttävät julkisen politiikan tavoitteet tehokkaasti. Lisäksi aloitteiden säännöllisellä valvonnalla ja niitä koskevilla arvioinneilla on varmistettava, että jos edellä mainittuja tavoitteita ei täytetä, ne voidaan korvata sitovilla toimenpiteillä.

4.3.5

ETSK kannattaa komission toimenpiteitä, joilla helpotetaan tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä sillä ehdolla että järjestelmät ovat, kuten komitea on painottanut lausunnossaan (2), riippumattomia riidan osapuolista ja puolueettomia heihin nähden ja että ne eivät sulje pois oikeudellisia menettelyjä.

4.3.6

ETSK kehottaa Euroopan komissiota tukemaan tehokkaita toimenpiteitä sähköisten liiketoimien ja niihin yhdistettyjen verkkovälitteisten riidanratkaisujärjestelmien edistämiseksi. Lisäksi se panee tyytyväisenä merkille, että suunnitteilla on sidosryhmien foorumi eurooppalaisesta luotettavuusmerkistä (trustmark) internetsivustoja varten.

4.3.7

Kollektiivisen oikeussuojakeinon osalta ETSK pahoittelee, että toimintaohjelmassa viitataan vain hyvin varovasti mahdollisuuteen ottaa käyttöön tällainen kuluttajalainsäädännön toimeenpanoväline, ja katsoo, että tiettyjen maiden nykytilanne ja rajatylittävät riita-asiat huomioon ottaen sekä kaikkien kuulemisten jälkeen on aika lopettaa jahkailu ja ottaa tämä mahdollisuus pikaisesti käyttöön.

4.4.3.1

ETSK toteaa, että komissio on päättänyt vahvistaa kuluttajille, erityisesti heikommassa asemassa oleville kuluttajille, tarjottavien rahoituspalvelujen valvontaa. Se kannattaa tätä linjausta, jonka on tarkoitus lisätä tarjousten ja hinnoittelun avoimuutta ja vertailukelpoisuutta.

4.4.3.2

Komitea haluaa muistuttaa seuraavansa erityisesti taloudelliseen osallisuuteen liittyviä tekijöitä.

4.4.4.1

Komitea hyväksyy rajoituksetta elintarviketietojen antamista koskevan asetuksen ja ravitsemusväitteitä koskevan asetuksen antamisen kansanterveydellisistä syistä, jotka ovat kuluttajien kannalta hyvin tärkeitä.

4.4.4.2

Tietyissä jäsenvaltioissa viime aikoina ilmenneet ongelmat, jotka liittyvät alkoholijuomien laittomaan jakeluun, osoittavat uudelleen markkinavalvonnan tärkeyden.

4.4.4.3

ETSK kannattaa ajatusta elintarvikeketjun eri toimijoihin suunnattavasta toimesta, jonka tarkoituksena on vähentää elintarvikejätettä.