29.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/1

EU:n huumausainestrategia (2013–2020)

2012/C 402/01

ALKUSANAT

Tämä EU:n huumausainestrategia muodostaa kattavan toimintapoliittisen kehyksen, jossa esitetään EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten määrittämät EU:n huumausainepolitiikan painopisteet vuosiksi 2013–2020. Nämä strategiset puitteet, pyrkimykset ja tavoitteet luovat pohjan EU:n kahdelle peräkkäiselle nelivuotiselle huumausaineiden vastaiselle toimintasuunnitelmalle.

Strategia perustuu ennen muuta EU:n oikeuden perusperiaatteisiin, ja se noudattaa joka suhteessa unionin perustavanlaatuisia arvoja, joita ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, solidaarisuus sekä oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sen pyrkimyksenä on yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin suojeleminen ja parantaminen, kansanterveyden suojeleminen, kansalaisten turvallisuuden korkean tason varmistaminen sekä tasapainoisen, yhtenäisen ja näyttöön perustuvan lähestymistavan omaksuminen huumausaineongelmaan.

Strategian perustana on myös kansainvälinen oikeus, eli asiaan liittyvät YK:n yleissopimukset (1), jotka muodostavat kansainvälisen oikeudellisen kehyksen laittomien huumausaineiden ongelmaan puuttumiseksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen huomioon ottaen. Tässä EU:n strategiassa otetaan huomioon YK:n asiaan liittyvät poliittiset asiakirjat, kuten YK:n vuonna 2009 antama poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä maailman huumausaineongelman vastaisen yhtenäisen ja tasapainoisen strategian määrittelemiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään, että huumausaineiden kysynnän vähentäminen ja toisaalta tarjonnan vähentäminen ovat laittomia huumausaineita koskevassa politiikassa toisiaan vahvistavia tekijöitä. Myös YK:n poliittinen julistus hivistä/aidsista on otettu huomioon EU:n strategiassa. Strategia on laadittu Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden pohjalta ja unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden toimivallan huomioon ottaen. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate otetaan tässä EU:n strategiassa asianmukaisella tavalla huomioon, ja sillä pyritään tuomaan lisäarvoa kansallisiin huumausainestrategioihin. Strategiaa toteutetaan näiden periaatteiden ja toimivaltarajojen mukaisesti. Lisäksi strategiassa noudatetaan täysin Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU:n perusoikeuskirjaa.

Tämän EU:n strategian avulla käynnistetyillä ja koordinoiduilla toimilla ja painopisteillä pitäisi vuoteen 2020 mennessä voida vaikuttaa kaikkiin huumausainetilanteen keskeisiin näkökohtiin EU:ssa laittomien huumausaineiden alalla. Niillä varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus panemalla toimenpiteet, toimet ja lähestymistavat täytäntöön johdonmukaisesti, tehokkaasti ja toimivalla tavalla huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseksi jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla sekä kansainvälisesti ja minimoimalla mahdolliset näiden toimien täytäntöönpanosta aiheutuvat tahattomat kielteiset vaikutukset.

Huumausaineilmiö on kansallinen ja kansainvälinen kysymys, jota on käsiteltävä maailmanlaajuisissa yhteyksissä. EU:n tasolla toteutettu koordinoitu toiminta on näin ollen tärkeää. EU:n huumausainestrategia tarjoaa yhteisen, näyttöön perustuvan kehyksen, jolla puututaan huumausaineilmiöön EU:ssa ja sen ulkopuolella. Strategia luo kehyksen yhteisille, toisiaan täydentäville toimille, joilla varmistetaan, että tälle alalle suunnattavat resurssit käytetään tehokkaasti ja toimivalla tavalla, ja että samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten institutionaaliset ja taloudelliset rajoitukset ja valmiudet.

Strategialla pyritään edistämään huumausaineiden kysynnän ja huumausaineiden tarjonnan vähentämistä EU:ssa sekä vähentämään huumausaineiden aiheuttamia terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja soveltamalla strategista lähestymistapaa, jolla tuetaan ja täydennetään kansallisia politiikkoja, joka luo kehyksen koordinoituja yhteisiä toimia varten sekä perustan ja poliittiset puitteet EU:n ulkoiselle yhteistyölle tällä alalla. Tämä saavutetaan yhtenäisellä, tasapainoisella ja näyttöön perustuvalla lähestymistavalla.

Tämä strategia perustuu lisäksi niihin kokemuksiin, joita aiempien EU:n huumausainestrategioiden ja niihin liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta on saatu, sekä EU:n vuosien 2005–2012 huumausainestrategiasta teetetyn ulkoisen arvioinnin tuloksiin ja suosituksiin. Myös muu asiaan liittyvä toimintapoliittinen kehitys ja toimet huumausaineiden alalla EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla on otettu huomioon.

I Johdanto

Strategiaan sisältyy uusia lähestymistapoja ja siinä käsitellään seuraavanlaisia viime vuosina havaittuja uusia haasteita:

—	yleistymässä oleva sekakäyttö, kuten sallittujen aineiden, esimerkiksi alkoholin ja valvottujen reseptilääkkeiden, yhdistäminen laittomiin aineisiin,

—	muiden huumausaineiden kuin opiaattien lisääntyvä käyttö sekä uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantuminen ja leviäminen,

—	tarve varmistaa ja parantaa valvottujen reseptilääkkeiden saantia,

—	tarve parantaa huumausaineiden kysynnän vähentämiseen tarkoitettujen palvelujen laatua, kattavuutta ja monipuolisuutta,

—	veriteitse tarttuvien tautien, erityisesti hepatiitti C -viruksen, edelleen runsas levinneisyys huumausaineita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa sekä hiv-tartuntojen ja muiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien, veriteitse tarttuvien uusien tautitapausten mahdollinen uhka,

—	huumausaineiden käyttöön liittyvien kuolemantapausten edelleen korkea määrä EU:ssa,

—	tarve torjua huumausaineiden käyttöä terveydenhuoltoon liittyvällä yhdennetyllä lähestymistavalla tarkastelemalla muun muassa huumausaineiden käyttöön liittyvää alttiutta sairastua psykiatrisiin sairauksiin,

—	laittomien huumausaineiden markkinoiden dynamiikka, kuten huumausaineiden salakuljetukseen käytettyjen reittien muuttaminen, rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus ja uusien viestintätekniikoiden käyttö laittomien huumausaineiden jakelun helpottamiseksi sekä uudet psykoaktiiviset aineet,

—	tarve estää huumeiden valmistukseen käytettävien lähtöaineiden, lähtöaineiden esiaineiden ja muiden olennaisten kemikaalien siirto laillisilta markkinoilta laittomille markkinoille ja tiettyjen kemikaalien käyttö laittomien huumeiden leikkausaineina.

EU:n huumausainestrategian tavoitteet ovat seuraavat:

—	Pyritään vähentämään huomattavasti huumausaineiden kysyntää, huumausaineriippuvuutta ja huumausaineisiin liittyviä terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja.

—	Pyritään purkamaan laittomien huumausaineiden markkinat ja heikentämään huomattavasti laittomien huumausaineiden saatavuutta.

—	Kannustetaan koordinointia aktiivisen keskustelun avulla ja analysoimalla huumausainetilannetta ja haasteita EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

—	Lujitetaan edelleen vuoropuhelua ja yhteistyötä huumausainekysymyksissä EU:n ja kolmansien maiden sekä kansainvälisten organisaatioiden välillä.

—	Edistetään seurannan, tutkimuksen ja arviointien tulosten levitystä ja parempaa ymmärtämystä huumausaineilmiön kaikista näkökohdista ja toimien vaikutuksista, jotta saataisiin vankka ja kattava näyttöpohja politiikkoja ja toimia varten.

10.

Strategia perustuu EU:n saavutuksiin (2) laittomien huumausaineiden alalla ja sitä laadittaessa on otettu huomioon tämänhetkisen huumausainetilanteen jatkuva ja kattava arviointi, erityisesti EMCDDA:n tekemä arviointi, samalla kun siinä otetaan ennakoivasti huomioon tarve vastata tilanteen kehitykseen ja haasteisiin.

11.

Strategia rakentuu kahden politiikka-alan, nimittäin huumausaineiden kysynnän ja huumausaineiden tarjonnan vähentämisen ympärille, sekä kolmen monialaisen aihepiirin ympärille: a) koordinointi, b) kansainvälinen yhteistyö ja c) tutkimus, tiedotus, seuranta ja arviointi. Siihen liittyviin kahteen peräkkäiseen toimintasuunnitelmaan, jotka puheenjohtajavaltiot laativat vuosina 2013 ja 2017, sisällytetään luettelo toimista aikatauluineen, vastuutahoineen, indikaattoreineen ja arviointivälineineen.

12.

Tämänhetkisen huumausainetilanteen ja strategian täytäntöönpanon tarpeellisuuden huomioon ottaen valitaan rajoitettu määrä kohdennettuja toimia molemmilta politiikka-aloilta ja kolmesta monialaisesta aihepiiristä, ja ne sisällytetään toimintasuunnitelmiin seuraavien kriteerien pohjalta:

a)	Toimien tulee olla näyttöön perustuvia, tieteellisesti perusteltuja ja kustannustehokkaita ja niillä on pyrittävä realistisiin ja mitattavissa oleviin tuloksiin, joita voidaan arvioida.

b)	Toimet ovat aikaan sidottuja, niillä on tietyt viitearvot ja tulosindikaattorit ja niissä määritetään täytäntöönpanosta, raportoinnista ja arvioinnista vastaavat tahot.

c)	Toimien tulee olla selkeästi merkittäviä EU:n kannalta, ja niiden on tuotava lisäarvoa.

13.

Jotta strategian ja siihen liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon kiinnitettäisiin jatkuvaa huomiota, kukin puheenjohtajavaltio, komission avustamana ja EMCDDA:lta ja Europolilta saamansa teknisen avun turvin, tarkastelee painopisteitä ja toimia, jotka edellyttävät seurantaa horisontaalisessa huumausainetyöryhmässä sen toimikauden aikana, ja seuraa edistymistä. Komissio, ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) toimittamat tiedot sekä EMCDDA:lta, Europolilta ja muilta EU:n elimiltä sekä kansalaisyhteiskunnalta saatavat tiedot, toimittaa puolivuosittain tilannekatsauksen, jotta EU:n huumausainestrategian ja siihen liittyvien toimintasuunnitelmien tavoitteita ja painopisteitä voidaan arvioida.

14.

Komissio, ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sekä EMCDDA:lta, Europolilta ja muilta EU:n toimielimiltä ja elimiltä sekä kansalaisyhteiskunnalta saatavat tiedot, panee alulle strategian ulkoisen väliarvioinnin vuoteen 2016 mennessä toisen toimintasuunnitelman laatimiseksi kaudeksi 2017–2020. Kun huumausainestrategia ja sen toimintasuunnitelmat on viety päätökseen vuonna 2020, komissio panee alulle niiden täytäntöönpanon ulkoisen arvioinnin. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon myös jäsenvaltioista, EMCDDA:lta, Europolilta, muista EU:n toimielimistä ja elimistä, kansalaisyhteiskunnalta ja aiemmista arvioinneista kerätyt tiedot materiaalin ja suositusten saamiseksi EU:n huumausainepolitiikan tulevaa kehittämistä varten.

15.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi ja tehokkuuden varmistamiseksi EU:n huumausainestrategia 2013–2020 käyttää aina kun se on mahdollista olemassa olevia välineitä ja huumausaineiden alalla toimivia elimiä kunkin toimivaltuuksien rajoissa sekä yhteistoimintaa sellaisten elinten kanssa, jotka ovat sen keskeisten näkökohtien kannalta merkityksellisiä, sekä EU:ssa (erityisesti EMCDDA, Europol, Eurojust, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus ja Euroopan lääkevirasto) että EU:n ulkopuolella (esimerkiksi YK:n huume- ja rikosjärjestö UNODC, Maailman tullijärjestö, WHO ja Pompidou-ryhmä). Komissio, korkea edustaja, neuvosto ja Euroopan parlamentti huolehtivat siitä, että niiden toiminta laittomien huumausaineiden alalla on koordinoitua ja että niiden toimet täydentävät toisiaan.

16.	Tämän EU:n huumausainestrategian tavoitteiden täytäntöönpanoa varten olisi myönnettävä asianmukaiset ja kohdennetut resurssit sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.

II Toimintapoliittinen ala: huumeiden kysynnän vähentäminen

17.

Huumausaineiden kysynnän vähentämiseksi toteutetaan keskenään yhtä tärkeitä ja toisiaan tukevia toimenpiteitä, joihin kuuluvat ennaltaehkäisy (ympäristöön liittyvä, yleismaailmallinen, valikoitu ja kohdennettu), varhainen havaitseminen ja puuttuminen, riskien ja haittojen vähentäminen, hoito, kuntoutus, yhteiskuntaan sopeutuminen ja toipuminen.

18.

Huumausaineiden kysynnän vähentämiseksi EU:n huumausainestrategian 2013–2020 tavoitteena on pyrkiä vähentämään merkittävästi laittomien huumausaineiden käyttöä, viivyttää huumausaineidenkäytön aloittamisikää ongelmakäytön, huumausaineriippuvuuden ja huumausaineidenkäyttöön liittyvien terveys- ja sosiaalisten riskien ja haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi yhtenäisellä, monialaisella ja näyttöön perustuvalla tavalla sekä edistämällä kansanterveyden, sosiaalipolitiikan ja oikeuden alalla toteutettavien toimien johdonmukaisuutta ja turvaamalla se.

19.

Huumausaineiden kysynnän vähentämiseksi on määritelty seuraavat painopisteet (joita ei luetella tärkeysjärjestyksessä):

19.1

Parannetaan tehokkaiden ja monipuolisten huumausaineiden kysynnän vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden saatavuutta, käytettävyyttä ja kattavuutta, edistetään parhaiden toimintatapojen käyttöä ja vaihtoa ja kehitetään ja pannaan täytäntöön ennaltaehkäisyn (ympäristöön liittyvä, yleismaailmallinen, valikoitu ja kohdennettu), varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen, riskien ja haittojen vähentämisen, hoidon, kuntoutuksen, yhteiskuntaan sopeutumisen ja toipumisen laatustandardit.

19.2

Parannetaan ennaltaehkäisyohjelmien saatavuutta ja tehokkuutta (ensimmäisistä vaikutuksista pitkän aikavälin kestävyyteen) ja lisätään tietoisuutta laittomien huumausaineiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käytön riskeistä ja muista vaikutuksista. Ennaltaehkäisytoimiin tulisi tätä varten kuulua varhainen havaitseminen ja puuttuminen, terveiden elintapojen edistäminen ja kohdennettu ennaltaehkäisy (valikoitu ja kohdennettu), jotka suunnataan myös perheisiin ja yhteisöihin.

19.3	Lisätään ja kehitetään tehokkaita kysynnänvähentämistoimenpiteitä seuraavanlaisiin haasteisiin vastaamiseksi: sekakäyttö, kuten esimerkiksi sallittujen ja laittomien aineiden yhdistetty käyttö, valvottujen reseptilääkkeiden väärinkäyttö ja uusien psykoaktiivisten aineiden käyttö.

19.4

Investoidaan tosiasiallisten riskien ja haittojen vähentämistoimenpiteitä koskevaan tutkimukseen ja edistetään sitä tavoitteena vähentää huomattavasti huumausaineisiin suoraan tai epäsuorasti liittyvien kuolemantapausten määrää ja suonensisäiseen käyttöön liittyviä mutta ei yksinomaan siitä johtuvia tartuntatauteja, hiv- ja hepatiittivirustartuntoja sekä sukupuolitauteja ja tuberkuloositartuntoja.

19.5

Tehokkaan ja monipuolisen huumausainehoidon saatavuuden, käytettävyyden ja kattavuuden parantaminen koko EU:ssa ongelma- ja huumausaineriippuvaisille käyttäjille, myös muiden huumausaineiden kuin opiaattien käyttäjille, niin että kaikki huumausainehoitoon haluavat pääsevät siihen kulloistenkin tarpeiden mukaan.

19.6

Tehostetaan tarpeen mukaan huumausaineiden kysynnän vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämistä, käytettävyyttä ja kattavuutta vankilaympäristössä perustamalla toimet terveystilanteen asianmukaiseen arviointiin ja vankien tarpeisiin tavoitteena saada aikaan yhtä laadukasta hoitoa kuin ympäröivässä yhteisössä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen terveydenhuoltoa ja ihmisarvoa koskevien oikeuksien mukaisesti. Hoidon jatkuvuus tulisi varmistaa kaikissa rikosoikeudelliseen järjestelmään kuuluvissa vaiheissa sekä vapautumisen jälkeen.

19.7

Kehitetään ja laajennetaan yhdennettyjä hoitomalleja, joissa otetaan huomioon henkisen ja/tai fyysisen terveyden ongelmiin, kuntoutukseen ja yhteiskunnan tukeen liittyvät tarpeet ongelma- ja huumausaineriippuvaisten käyttäjien terveys- ja sosiaalisen tilanteen, yhteiskuntaan sopeutumisen ja toipumisen parantamiseksi ja tehostamiseksi, myös niiden, jotka ovat sairastuneet huumausaineiden käytön seurauksena.

19.8

Kehitetään tehokkaita ja eriytyneitä huumausaineiden kysynnän vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ja/tai viivästyttämään huumausaineiden käytön aloittamista ja jotka soveltuvat tiettyjen ryhmien tarpeisiin, huumausaineidenkäyttömalliin ja -ympäristöön kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin.

19.9	Estetään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat paikalliset ja alueelliset epidemiat, jotka voivat uhata kansanterveyttä EU:ssa, huolehtimalla siitä, että yhteiset toimintavavat ovat koordinoituja ja tehokkaita.

19.10

Huumausaineiden kysynnän vähentämiseen tähtäävissä painopisteissä on otettava huomioon huumausaineilmiön erityispiirteet, tarpeet ja haasteet jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. On ehdottoman välttämätöntä antaa tätä varten käyttöön asianmukaiset resurssit paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

III Toimintapoliittinen ala: huumausaineiden tarjonnan vähentäminen

20.

Huumausaineiden tarjonnan vähentämiseen kuuluu huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, ennaltaehkäisy, torjunta ja estäminen oikeudellisen ja lainvalvontayhteistyön, kieltojen, rikoksen tuottaman hyödyn takavarikoimisen, tutkinnan ja rajavalvonnan avulla.

21.

EU:n vuosien 2013–2020 huumausainestrategiassa on huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi määritelty tavoitteeksi heikentää laittomien huumausaineiden saatavuutta estämällä huumausaineiden laiton kauppa, purkamalla järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät, jotka osallistuvat huumausaineiden laittomaan tuotantoon ja kauppaan, käyttämällä tehokkaasti rikosoikeudellista järjestelmää, tehokasta rikostiedustelujohtoista lainvalvontaa ja jakamalla aiempaa enemmän rikostiedustelutietoa. EU:n tasolla painotetaan erityisesti laajamittaiseen, rajat ylittävään järjestäytyneeseen huumausainerikollisuuteen puuttumista.

22.

Huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi on määritelty seuraavat painopisteet (joita ei luetella tärkeysjärjestyksessä):

22.1

Lujitetaan lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja koordinointia strategisella ja operatiivisella tasolla. Tähän tulisi kuulua ainakin rajat ylittävän reaaliaikaisen tietojenvaihdon (ja tiedustelutiedon vaihdon) parantaminen, parhaiden toimintatapojen ja osaamisen vaihdon parantaminen sekä yhteisten operaatioiden ja tutkinnan toteuttaminen. Huumausaineisiin liittyvän, EU:hun kohdistuvan tai EU:ssa tapahtuvan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tulisi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön olla tässä tärkeällä sijalla.

22.2

Vähennetään EU:n sisäistä ja rajat ylittävää laittomien huumausaineiden tuotantoa, salakuljetusta, laitonta kauppaa, jakelua ja myyntiä ja tällaisen toiminnan edistämistä sekä vähennetään lähtöaineiden ja niiden esiaineiden sekä muiden laittomien huumausaineiden valmistuksessa olennaisten kemikaalien siirtoa.

22.3	Reagoidaan tehokkaasti kehityssuuntauksiin, kuten tiettyjen kemikaalien siirtoon käytettäviksi laittomien huumausaineiden leikkausaineina ja huumausaineiden tarjontaan uuden teknologian käytön avulla.

22.4	Erityistä huomiota on kiinnitettävä uuteen viestintäteknologiaan, jolla on merkittävä rooli huumausaineiden (myös valvottujen uusien psykoaktiivisten aineiden) tuotannon, markkinoinnin, laittoman kaupan ja jakelun edistämisessä.

22.5

Jäsenvaltioiden on jatkettava yhteistyötään ja koordinoitava tarvittaessa toimiaan Euroopan tasolla yhdessä EU:n ja kansainvälisten elinten ja virastojen, kuten Europolin, Eurojustin ja EMCDDA:n kanssa, ja käytettävä täysin hyväksi oikeudellisen ja lainvalvontayhteistyön alalla olemassa olevia välineitä ja menetelmiä, kuten tiedustelujohtoista poliisitoimintaa, huumeprofilointia, yhteisiä tutkimusryhmiä, yhteisiä tulli- ja poliisioperaatioita ja asiaan liittyviä aloitteita, kuten EMPACT-hankkeet, yhteyshenkilöiden foorumit ja alueelliset foorumit.

22.6

EU:n tasolla painotetaan tiedustelujohtoista lainvalvontaa, joka kohdennetaan laajamittaiseen huumausaineiden tuotantoon ja laittomaan kauppaan. Tiiviimpää koordinointia ja yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä Europolin kanssa tulisi entisestään vahvistaa.

22.7

Tarvittaessa, jos näitä tehtäviä ei panna alulle eikä hoideta Europolin kautta, EU:ssa voidaan perustaa alueellisia väliaikaisia yhteistyöaloitteita tai -foorumeita niihin uhkiin vastaamiseksi, joita syntyy huumausaineiden laittoman kaupan reittien vaihtamisesta ja järjestäytyneen rikollisuuden keskittymien syntymisestä. Tämä tapahtuu koordinoitujen operaatioiden kautta. Näiden toimien on oltava nykyisten EU:n tason oikeudellisten ja operatiivisten järjestelyjen mukaisia ja niitä täydentäviä ja perustuttava uhka-arvioihin ja -analyyseihin. Tällaisten yhteistyörakenteiden olisi oltava joustavia ja ne voivat olla väliaikaisia sen mukaan, miten tietty uhka, joihin niillä puututaan, kehittyy. Niiden on toimittava läheisessä yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien EU:n virastojen ja foorumien kanssa, erityisesti Europolin kanssa.

22.8	Tehostetaan – silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi – EU:n huumausaineisiin liittyvää oikeudellista ja lainvalvontayhteistyötä ja nykyisten käytäntöjen hyödyntämistä, reagoimalla nopeammin ja tarkemmin. Tuetaan oikeudellista ja lainvalvontayhteistyötä sekä tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa.

22.9

Vahvistetaan Euroopan unionin oikeudellisia puitteita kohdennetusti sen mukaan, mikä katsotaan tarpeelliseksi, jotta tehostettaisiin EU:n reagointia uusiin suuntauksiin, varmistetaan, että yhteistoimintapyrkimykset täydentävät toisiaan tavoitteena hajottaa rajojen yli toimivat järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät, takavarikoidaan huumausaineisiin liittyvien rikosten tuottama hyöty käyttämällä täysipainoisesti varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen verkostoa EU:ssa ja varmistetaan näin, että huumausaineiden laittomaan kauppaan puututaan tehokkaammin. Voidaan tutkia, voitaisiinko asiaan liittyviä lainvalvontavälineitä kehittää edelleen.

22.10

EU pyrkii saamaan aikaan tehokkaampia politiikkoja huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi vahvistamalla politiikkojen arviointia ja analyysiä parantaakseen näin tietoisuutta huumausainemarkkinoista, huumausaineisiin liittyvistä rikoksista ja huumausaineisiin liittyvien lainvalvontatoimien tehokkuudesta.

22.11

Rikosten ehkäisemiseksi, rikosten uusimisen estämiseksi ja rikosoikeudellisen järjestelmän tehon ja toimivuuden parantamiseksi varmistaen samalla, että noudatetaan suhteellisuutta, EU kannustaa aina kun se on tarpeen huumausainepolitiikkojen ja -ohjelmien käyttöä, seurantaa ja tehokasta täytäntöönpanoa, mukaan lukien huumausaineita käyttävien rikollisten pidätyspyynnöt ja pakkokeinoseuraamusten asianmukaiset vaihtoehdot (kuten valistus, hoito, kuntoutus, jälkihoito ja yhteiskuntaan sopeuttaminen).

IV Monialainen aihe: koordinointi

23.

EU:n huumausainepolitiikassa koordinointitavoite on kahtalainen: toisaalta halutaan varmistaa synergia, viestintä ja tehokas tietojenvaihto sekä toimintapoliittisia tavoitteita tukevat näkemykset, toisaalta taas halutaan samalla kannustaa aktiivista poliittista keskustelua ja analyysejä kehityssuuntauksista ja haasteista huumausaineiden alalla EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

Koordinointia tarvitaan EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa, muissa asiaan liittyvissä eurooppalaisissa elimissä ja kansalaisyhteiskunnassa ja näiden kaikkien välillä sekä EU:n, kansainvälisten elinten ja kolmansien maiden välillä.

24.

Koordinoinnin alalla on määritelty seuraavat painopisteet (joita ei luetella tärkeysjärjestyksessä):

24.1

Varmistetaan synergia, johdonmukaisuus ja tehokkaat työskentelykäytännöt jäsenvaltioiden keskuudessa, EU:n toimielimissä ja elimissä sekä aloitteiden parissa vilpittömän yhteistyön periaatteen pohjalta (3), toimien päällekkäisyyksiä välttäen, huolehtien tehokkaasta tietojenvaihdosta, tehokkaasta resurssien käytöstä ja takaamalla jatkuvuus puheenjohtajakaudesta toiseen.

24.2

Horisontaalinen huumausainetyöryhmä on tärkein huumausainealan koordinointielin neuvostossa, ja sen koordinointitoimia on tehostettava edelleen, jotta voitaisiin ottaa huomioon huumausaineisiin liittyvä muissa elimissä tehtävä työ, kuten sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvässä komiteassa ja kansanterveystyöryhmässä tehtävä työ. Lisäksi huumausaineongelmaan omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa, jossa toimet kohdennetaan yhtäläisesti sekä huumausaineiden kysyntään että tarjontaan, edellyttää tiivistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa neuvoston muiden asiaankuuluvien valmisteluelinten kanssa, myös ulkosuhdetoimien alan elinten ja muiden EU:n aloitteiden kanssa, oikeus- ja rikosasioissa, lainvalvonnassa, kansanterveyden ja sosiaalikysymysten alalla.

24.3	Varmistetaan, että EU ja jäsenvaltiot kehittävät edelleen ja panevat täytäntöön työmenetelmiä ja parhaita toimintatapoja monialaista yhteistyötä varten strategian tavoitteiden tukemiseksi ja niiden edistämiseksi kansallisella tasolla.

24.4

Luodaan jokaisen puheenjohtajakauden aikana mahdollisuuksia keskustella koordinoinnista, yhteistyöstä, uusista suuntauksista, tehokkaista toimista ja muista toimintapolitiikkaan kuuluvista kehityssuuntauksista, jotka tuovat lisäarvoa EU:n huumausainestrategiaan, sekä seurata ja arvioida niitä, esimerkiksi kansallisten huumausainealan koordinaattorien kokousten yhteydessä.

24.5

Edistetään ja kannustetaan kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, sekä nuorten, huumausaineiden käyttäjien ja huumausaineisiin liittyvien palvelujen asiakaskunnan aktiivista ja merkityksellistä osallistumista ja osallisuutta huumausainepolitiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla sekä kansainvälisellä tasolla. Huolehditaan myös siitä, että EU:n huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi osallistuu asian käsittelyyn EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla.

24.6

Varmistetaan, että EU:n ääni tulee yhtenäisenä ja kuuluvasti esiin kansainvälisillä foorumeilla, kuten huumausainetoimikunnassa, ja kolmansien maiden kanssa käytävissä vuoropuheluissa, ja edistetään yhtenäistä, tasapainoista ja näyttöön perustuvaa EU:n lähestymistapaa huumausaineisiin. Tässä yhteydessä EU:n edustustoilla voi olla hyödyllinen rooli edistettäessä tätä lähestymistapaa huumausaineiden alalla ja kannustettaessa johdonmukaista keskustelua huumausainepolitiikasta.

V Monialainen aihe: kansainvälinen yhteistyö

25.

Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen ala, jossa EU tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin huumausainepolitiikkojen koordinoinnissa ja haasteisiin vastattaessa. EU:n ulkosuhteet huumausaineiden alalla perustuvat jaetun vastuun ja monenvälisyyden periaatteisiin, yhtenäiseen, tasapainoiseen ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan, kehityksen, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen huomioon ottamiseen ja kansainvälisten sopimusten noudattamiseen.

26.	EU:n huumausainestrategian 2013–2020 tavoitteena kansainvälisen yhteistyön alalla on lujittaa entisestään vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden sekä kansainvälisten organisaatioiden välillä huumausainekysymyksissä kattavalla ja tasapainoisella tavalla.

27.

EU:n huumausainestrategia on osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka mahdollistaa sen, että EU voi esiintyä yksimielisenä kansainvälisillä foorumeilla ja kumppanimaidensa kanssa. EU on edelleen sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön ja keskusteluun huumausainepolitiikan perusteista ja tuo aktiivisesti julki EU:n huumausainepolitiikan alan saavutukset; EU:n huumausainepolitiikassa otetaan tasapainoisesti huomioon huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentäminen, se perustuu tieteelliseen näyttöön ja tiedustelutietoon sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Tämä edellyttää johdonmukaisuutta EU:n tason politiikkojen ja toimien välillä, myös ulkoisessa yhteistyössä huumausaineiden kysynnän vähentämiseksi sekä riskien ja haittojen vähentämiseksi, huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi, vaihtoehtoisen kehityksen edistämiseksi, tietojen ja osaamisen vaihtamiseksi ja sekä valtion että muiden toimijoiden osallistamiseksi.

28.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi taata se, että EU:n huumausainestrategia ja sen tavoitteet otetaan huomioon EU:n yleisissä ulkopoliittisissa puitteissa osana kattavaa lähestymistapaa, jossa hyödynnetään kaikilta osin johdonmukaisesti ja koordinoidusti EU:n käytettävissä olevia eri politiikkoja ja diplomaattisia, poliittisia ja rahoitusvälineitä. Korkea edustajan olisi autettava EUH:n tuella tämän prosessin toteuttamista.

29.

EU pyrkii ulkoisessa toiminnassaan huumausaineiden alalla omaksumallaan lähestymistavalla lujittamaan ja tukemaan kolmansien maiden pyrkimyksiä käsitellä kansanterveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvia haasteita. Tämä tapahtuu panemalla täytäntöön tässä strategiassa vahvistetut aloitteet ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat, mukaan lukien vaihtoehtoinen kehitys, huumausaineiden kysynnän vähentäminen, huumausaineiden tarjonnan vähentäminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu sekä myös ottamalla huomioon alueelliset aloitteet. Ottaen huomioon huumausaineiden tuotannon ja laittoman kaupan vaikutuksen lähtö- ja kauttakulkumaiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen toimia kohdennetaan myös korruptioon, rahanpesuun ja huumausaineisiin liittyvien rikosten tuottamiin hyötyihin.

30.

Kansainvälisen yhteistyön alalla on määritelty seuraavat painopisteet (joita ei luetella tärkeysjärjestyksessä):

30.1	Parannetaan EU:n huumausainepolitiikkojen sisäisten ja ulkoisten näkökohtien ja kolmansiin maihin kohdistuvan reagoinnin johdonmukaisuutta huumausaineiden alalla.

30.2

Lisätään EU:n osallistumista ja koordinointia kansainvälisessä huumausainepolitiikkakeskustelussa sekä neuvotteluissa kansainvälisten organisaatioiden ja rakenteiden kanssa, kuten YK:n, G8:n ja Euroopan neuvoston kanssa, sekä suhteissa kolmansiin maihin sopimalla yhteisistä EU:n kannoista ja varmistaen, että EU:lla on tosiasiallisesti rooli YK:n huumausainepolitiikkaprosesseissa.

30.3

Varmistetaan, että kansainvälinen yhteistyö huumausaineiden alalla otetaan huomioon yleisissä poliittisissa suhteissa ja puitesopimuksissa EU:n ja sen kumppanien välillä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla. EU:n yhtenäisen, tasapainoisen ja näyttöön perustuvan lähestymistavan tulisi näkyä kansainvälisessä yhteistyössä, johon tulisi sisältyä seuraavaa: poliittinen vuoropuhelu, koordinointi huumausainealalla, kysynnän vähentäminen (myös riskien ja haittojen vähentäminen), tarjonnan vähentäminen, mukaan lukien vaihtoehtoinen kehitys ja lainvalvonta, huumausainepolitiikkojen integroiminen laajempaan kehitysyhteistyöohjelmaan, tiedotus, tutkimus, seuranta ja arviointi.

30.4	Varmistetaan, että EU:n kansainväliset toimet ensisijaisissa kolmansissa maissa ja alueilla ympäri maailmaa ovat kattavia ottaen huomioon kaikki huumausaineilmiön ulottuvuudet, ja tarkastellaan näiden maiden ja alueiden kehitystä, vakautta ja turvallisuutta tiiviimmän kumppanuuden kautta.

30.5

Varmistetaan, että EU:n kansainväliset toimet huumausainealalla perustuvat näyttöön ja että niihin sisältyy tilanteen ja edistymisen seuranta, jossa käytetään erilaisia Euroopan komission ja EUH:n tiedotuskeinoja, kuten myös EU:n edustustojen, jäsenvaltioiden, EMCDDA:n, Europolin, Eurojustin ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen välineitä tiiviissä yhteistyössä UNODC:n kanssa.

30.6

Varmistetaan, että ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille osoitettava tuki suunnataan valmiuksien kehittämiseen huumausaineiden tarjonnan ja kysynnän vähentämisessä sekä näyttöön perustuviin, tehokkaisiin ja tasapainoisiin huumausainepolitiikkoihin lujittamalla yhteistyötä, johon kuuluu EU:n parhaiden käytäntöjen jakaminen ja osallistuminen tarvittaessa EU:n virastojen, kuten EMCDDA:n ja Eurojustin, toimintaan.

30.7

Varmistetaan kestävä poliittisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon taso strategioista, tavoitteista ja aloitteista käymällä kansainvälisten kumppanien kanssa vuoropuhelua huumausainekysymyksistä sekä alueellisella että kahdenvälisellä tasolla. Avainkumppanit määritetään sen mukaan, miten paljon ne tekevät yhteistyötä EU:n kanssa ja mikä niiden merkitys on käsiteltäessä laittomien huumausaineiden maailmanlaajuista ongelmaa ottaen huomioon uudet kumppanit, joita ilmenee huumausainetilanteen kehittymisen mukaan. Poliittisten vuoropuheluiden tulisi täydentää muita ulkoisen yhteistyön rakenteita ja niiden vaikutuksia ja olla johdonmukaisia niiden kanssa ja toimittava tarvittaessa foorumina keskusteluille yhteistyön painopisteistä ja EU:n rahoittamien hankkeiden edistymisestä.

30.8

Varmistetaan, että käytettävissä on riittävä rahoitus ja asiantuntemuksen taso (EU:n ja jäsenvaltioiden antama), muun muassa tehostamalla rahoitusavun ja teknisen tuen koordinointia, seurantaa ja arviointia pyrkien samalla saamaan aikaan synergiavaikutusta ja jakamalla aina avoimesti ja tasapainoisesti yhteistyötoimet, resurssit sekä rahoitus- ja teknisen avun huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kesken EU:n lähestymistavan mukaisesti. EU:n tulisi pyrkiä huolehtimaan, että EU:n edustustoilla olisi asiaankuuluva asiantuntemus kolmansiin maihin kohdistettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tukemiseksi huumausaineiden alalla. EU:n huumausainestrategian väliarvioinnista ja loppuarvioinnista tulisi käydä esiin EU:n rahoituksen vaikutukset kolmansissa maissa, ja komission ja EUH:n tulisi pitää jäsenvaltiot tarpeen mukaan ajan tasalla merentakaisille maille ja alueille myönnettävän EU:n rahoituksen painopisteistä ja toimien edistymisestä.

30.9

Kun lähtömaille annetaan rahoitus- ja teknistä apua, EU:n ja jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että vaihtoehtoisissa kehitysohjelmissa:

—	ei aseteta ehtoja eivätkä ne ole syrjiviä ja suunniteltaessa laittomien viljelmien hävittämistä se jaksotetaan asianmukaisesti,

—	asetetaan realistiset maaseudun kehittämistavoitteet ja tulosindikaattorit ja varmistetaan kohdeyhteisöjen omavastuullisuus, sekä

—	tuetaan paikallista kehitystä samalla kun otetaan huomioon sellaisten tekijöiden vuorovaikutus kuin ihmisten turvallisuus, hallinto, väkivalta, ihmisoikeudet, kehitys ja elintarviketurva.

30.10

Varmistetaan, että ihmisoikeuksien suojelu otetaan täysimääräisesti huomioon poliittisissa vuoropuheluissa ja huumausainealan ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanossa ja toteutuksessa.

VI Monialainen aihe: tiedotus, tutkimus, seuranta ja arviointi

31.

EU:n huumausainestrategian 2013–2020 tavoitteena tiedotuksen, tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin alalla on edistää tietoisuutta huumausaineilmiön kaikista näkökohdista ja toimenpiteiden vaikutuksista, jotta politiikkojen ja toimien toteuttamiseksi saataisiin luotettavaa ja kattavaa näyttöä. Lisäksi EU:n huumausainestrategialla 2013–2020 pyritään tehostamaan seurannan, tutkimuksen ja arvioinnin tulosten levitystä EU:ssa ja kansallisella tasolla lisäten näin synergiaa, jakamalla rahoitus tasapainoisesti ja välttäen päällekkäisyyksiä. Tämä voidaan saavuttaa menetelmien yhdenmukaistamisen, verkottumisen ja tiiviimmän yhteistyön kautta.

32.

Tiedotuksen, tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin alalla on määritelty seuraavat painopisteet (joita ei luetella tärkeysjärjestyksessä):

32.1

EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi edelleen investoida tietojenvaihtoon, tietojen keruuseen ja seurantaan, tutkimukseen ja huumausainetilanteen arviointiin ja siihen liittyviin toimiin kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän tulisi kattaa kaikki huumausaineilmiön merkitykselliset näkökohdat, huumausaineiden kysyntä ja tarjonta mukaan luettuina. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tiedonkeruun ja raportoinnin jatkamiseen ja tehostamiseen EMCDDA:n avainindikaattorien avulla huumausaineiden kysynnän vähentämisen alalla.

32.2

EMCDDA:n tulisi toimeksiantonsa mukaisesti tehostaa edelleen tietoinfrastruktuureja ja sillä tulisi edelleen olla keskeinen rooli laittomia huumausaineita EU:ssa koskevan tiedon, tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin edistäjänä, tukijana ja tuottajana. Sen tulisi vastaisuudessakin tuottaa ajantasaisia, yleisluonteisia ja kattavia analyysejä Euroopan huumausainetilanteesta ja toimista siihen vastaamiseksi sekä tehdä tarvittaessa yhteistyötä muiden asiaan liittyvien virastojen kanssa, kuten Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen, Euroopan lääkeviraston ja WHO:n kanssa.

32.3

Europolin olisi jatkettava tietojenkeruuta ja analysointia huumausaineisiin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden alalla, ja jäsenvaltioiden tulisi puolestaan toimittaa tarvittavat tiedot virastolle. Europolin olisi edelleen toimitettava säännöllisesti uhkakuva-arvioita (esim. European Union Serious and Organised Crime Threat Assessment, EU SOCTA) huumausaineisiin liittyvästä järjestäytyneestä rikollisuudesta EU:ssa.

32.4

Jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja virastojen tulisi tehostaa tietojenkeruuta kaikista huumausaineiden tarjontaan liittyvistä näkökohdista, kuten huumausainemarkkinoista, huumausaineisiin liittyvistä rikoksista ja huumausaineiden tarjonnan vähentämisestä tavoitteena parantaa analyysejä ja tukea päätöksentekoa. Jäsenvaltioiden, komission, EMCDDA:n, Europolin ja tarvittaessa muiden EU:n virastojen tulisi tehdä yhteistyötä tiedonkeruun parantamiseksi ja toimintapolitiikan kannalta merkityksellisten, tieteellisesti perusteltujen indikaattorien kehittämiseksi.

32.5

EU:n toimielinten, elinten ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava valmiuksia havaita nopeasti ja tehokkaasti uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantuminen, huumausaineiden kulutuksessa ilmenevät käyttäytymiseen liittyvät muutokset, epidemioiden puhkeaminen ja muut suuntaukset, jotka aiheuttavat vaaraa kansanterveydelle ja turvallisuudelle, arvioida näitä ja ryhtyä nopeasti ja tehokkaasti tarvittaviin toimiin. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa lujittamalla nykyistä EU:n lainsäädäntöä sekä vaihtamalla tietoja ja tiedustelutietoja, osaamista ja parhaita käytäntöjä.

32.6

Jäsenvaltioiden sekä EU:n toimielinten ja virastojen olisi edistettävä ja tuettava tutkimusta, myös soveltavaa tutkimusta, joka koskee uusia psykoaktiivisia aineita, ja huolehdittava jäsenvaltioiden ja EU:n tason verkostojen välisestä yhteistyöstä ja toiminnan koordinoinnista, jotta tietämys tuosta ilmiöstä lisääntyisi. Tämän alan seurantaa olisi tehostettava läheisessä yhteistyössä EMCDDA:n kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rikosteknisten ja toksikologisten valmiuksien kehittämiseen ja epidemiologisten tietojen saatavuuden parantamiseen.

32.7

Jäsenvaltioiden tulisi jatkaa toimia EU:ssa aikaansaatujen tulosten ylläpitämiseksi seurannan ja tietojenvaihdon alalla, myös Reitox-huumausainetietojärjestelmän kautta, ja niiden olisi samalla tuettava EU:n yhdenmukaisen tiedonkeruun ja analyysien edelleen kehittämistä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan alalla.

32.8

Varmistetaan riittävä rahoitus huumausaineisiin liittyville tutkimus- ja kehityshankkeille EU:ssa ja kansallisesti taloudellisten resurssien rajoissa, myös EU:n rahoitusohjelmien 2014–2020 kautta. EU:n tasolla tuetuissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon strategian painopisteet ja sen toimintasuunnitelmat ja niissä tulisi selkeästi näkyä EU:n tuoma lisäarvo, niissä olisi varmistettava johdonmukaisuus ja synergiavaikutus sekä vältettävä päällekkäisyyttä ohjelmissa ja EU:n elinten toimien suhteen.

32.9

EU:n toimielinten, elinten ja jäsenvaltioiden tulisi ymmärtää politiikkojen ja toimien tieteellisen arvioinnin merkitys (tuloksia painottaen), sillä se on keskeinen tekijä, kun halutaan lujittaa EU:n lähestymistapaa huumausaineisiin, ja sen käyttöä kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla tulisi edistää.

32.10

Varmistetaan, että huumausaineisiin liittyvien kysymysten parissa toimivat alan ammattilaiset saavat koulutusta, ja tehostetaan sitä sekä huumausaineiden kysynnän että tarjonnan vähentämisen alalla.

(1) Vuoden 1961 huumausaineyleissopimus muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, psykotrooppisia aineita koskeva vuoden 1971 yleissopimus ja vuoden 1988 yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan.

(2) Raportti EU:n huumausainestrategian 2005–2012 ja siihen liittyvien toimintasuunnitelmien riippumattomasta arvioinnista osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/anti-drugs/files/rand_final_report_eu_drug_strategy_2005-2012_en.pdf

(3) SEU 4 artikla.

29.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/13

Euroopan unionin julkaisutoimiston johtokunnan työjärjestys

2012/C 402/05

EUROOPAN UNIONIN JULKAISUTOIMISTON JOHTOKUNTA, jäljempänä ’johtokunta’, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin julkaisutoimiston, jäljempänä ’toimisto’, organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyn päätöksen 2009/496/EY, Euratom (1), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2012/368/EU, Euratom (2), 6 artiklan 4 kohdan,

VAHVISTAA TYÖJÄRJESTYKSENSÄ SEURAAVASTI:

1 artikla

Kokoonpano

1. Johtokunta muodostuu varsinaisista jäsenistä; kukin päätöksen 2009/496/EY, Euratom 2 artiklan 7 kohdassa määritellyistä toimielimistä, jotka ovat allekirjoittaneet julkaisutoimiston organisaatiosta ja toiminnasta tehdyn päätöksen, jäljempänä ’toimielimet’, nimittää yhden jäsenen.

2. Varsinainen jäsen voi nimetä itselleen yhden tai useamman edustajan. Hän ilmoittaa edustajansa nimen tai edustajiensa nimet kirjallisesti julkaisutoimistolle, joka huolehtii johtokunnan sihteeristön tehtävistä.

3. Euroopan keskuspankki osallistuu johtokunnan työhön tarkkailijana. Se ilmoittaa edustajansa nimen tai edustajiensa nimet kirjallisesti julkaisutoimistolle.

2 artikla

Puheenjohtaja

1. Johtokunnan puheenjohtajana toimii jonkin seuraavassa luetellun toimielimen edustaja:

—	Euroopan parlamentti

—	Eurooppa-neuvosto

—	Euroopan unionin neuvosto

—	Euroopan komissio

—	Euroopan unionin tuomioistuin

—	Euroopan tilintarkastustuomioistuin

—	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

—	alueiden komitea.

2. Johtokunnassa edustettuina olevat toimielimet valitsevat johtokunnan puheenjohtajan varsinaisten jäsenten keskuudesta kahdeksi vuodeksi. Puheenjohtajan toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta.

3 artikla

Koollekutsuminen

1. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle vähintään neljä kertaa vuodessa joko omasta aloitteestaan taikka jonkin jäsenen tai toimiston johtajan pyynnöstä.

2. Kokoukset pidetään toimiston päätoimipaikassa, jollei johtokunta toisin päätä.

3. Johtokunnan kokoukset eivät ole julkisia.

4 artikla

Esityslista

1. Puheenjohtaja laatii luonnoksen esityslistaksi toimiston johtajan ehdotuksesta. Esityslistalle on otettava kaikki johtokunnan jäsenten pyytämät asiat.

2. Esityslistassa erotetaan toisistaan sellaiset toteutettavia toimenpiteitä koskevat ehdotukset, joihin tarvitaan johtokunnan lausunto tai suostumus, ja sellaiset seikat, jotka esitetään johtokunnalle tiedoksi tai keskustelua varten.

3. Johtokunta hyväksyy esityslistan kokouksen alussa jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

4. Esityslistalle voidaan lisätä kokouksessa yksi aihe, jos kaikki läsnä olevat johtokunnan jäsenet sen hyväksyvät.

5 artikla

Asiakirjojen toimittaminen

1. Toimiston johtaja lähettää kokouskutsun, esityslistaluonnoksen ja työasiakirjat johtokunnan jäsenille.

2. Edellisessä kohdassa mainittujen asiakirjojen on yleensä oltava johtokunnan jäsenillä kaksi viikkoa ennen kokouspäivää.

3. Kiireellisissä tapauksissa ja päätösten koskiessa piakkoin sovellettavia toimenpiteitä puheenjohtaja voi johtokunnan jäsenen tai toimiston johtajan pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan lyhentää edellisessä kohdassa tarkoitettua toimittamiselle asetettua määräaikaa kolmeen kalenteripäivään ennen kokouspäivää.

4. Puheenjohtaja voi äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa poiketa 2 ja 3 kohdassa vahvistetuista määräajoista.

6 artikla

Edustajat ja päätösvaltaisuus

1. Jotta johtokunta voisi tehdä päätöksiä, jokaisella toimielimellä täytyy olla paikalla edustajana joko varsinainen jäsen tai, jos se ei ole mahdollista, varsinaisen jäsenen asianmukaisesti 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty edustaja.

2. Johtokunta voi kuitenkin jäsentensä ennakolta antamalla yhteisellä suostumuksella kokoontua poikkeuksellisesti, vaikka enintään kahden toimielimen varsinaiset jäsenet tai heidän edustajansa eivät ole läsnä kokouksessa. Tällöin poissaolevien jäsenten on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti puheenjohtajalle, kelle johtokunnan jäsenelle he ovat antaneet valtakirjan. Yhdellä johtokunnan jäsenellä voi olla vain yhden estyneen jäsenen valtakirja.

3. Enemmistö saavutetaan, kun viisi johtokunnan jäsentä on hyväksynyt johtokunnan käsiteltävänä olevan päätöksen.

4. Äänestämisestä pidättyminen ei ole este yksimielisyyttä edellyttävien päätösten tekemiselle.

7 artikla

Työryhmät

1. Johtokunta voi perustaa erityiskysymysten tarkastelua varten työryhmiä, joihin toimiston johtaja tai hänen edustajansa osallistuu, jollei johtokunta toisin päätä.

2. Työryhmien on raportoitava toiminnastaan johtokunnalle. Ne voivat nimetä esittelijän tätä varten.

8 artikla

Ulkopuolisten henkilöiden pääsy kokouksiin

1. Toimiston johtaja osallistuu kokouksiin, jollei johtokunta toisin päätä.

2. Johtokunnan puheenjohtaja voi pyytää komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston edustajaa osallistumaan johtokunnan kokouksiin sen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä käsiteltäessä.

3. Johtokunta voi kuulla asiantuntijoita erityiskysymyksistä jäsenen tai toimiston johtajan pyynnöstä taikka puheenjohtajan aloitteesta.

4. Asiantuntijat eivät osallistu johtokunnan keskusteluihin.

9 artikla

Kirjallinen menettely

1. Johtokunta tekee päätöksensä yleensä kokouksissaan. Johtokunnan jäseniltä voidaan kuitenkin pyytää kirjallisella menettelyllä suostumus sellaiseen ehdotukseen, jonka on tehnyt joku jäsenistä tai toimiston johtaja.

2. Tätä tarkoitusta varten toimiston johtaja toimittaa puheenjohtajan suostumuksella ehdotuksen johtokunnan jäsenille. Kaikkien jäsenten, jotka eivät ole esittäneet varauksia tai mahdollisia muutoksia ehdotukseen vahvistetussa määräajassa, katsotaan antaneen suostumuksensa. Määräaika on kymmenen työpäivää; sitä voidaan pidentää kerran johtokunnan jäsenen pyynnöstä enintään kymmenellä työpäivällä. Kiireellisissä kysymyksissä määräaika voidaan lyhentää viiteen työpäivään.

3. Jos johtokunnan jäsen pyytää, että ehdotus käsitellään kokouksessa, kirjallinen menettely päätetään tuloksettomana; puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle mahdollisimman pian.

4. Ehdotus, josta yksikään johtokunnan jäsenistä ei ole esittänyt tai pitänyt yllä varaumaa alkuperäisen tai pidennetyn määräajan päättymiseen mennessä, katsotaan johtokunnan hyväksymäksi.

10 artikla

Sihteeristö

Toimiston johtaja vastaa johtokunnan ja tämän työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti mahdollisesti perustettujen työryhmien sihteeristöstä.

11 artikla

Kokouspöytäkirjat

1. Jokaisesta kokouksesta laaditaan puheenjohtajan vastuulla pöytäkirjaluonnos, joka sisältää erityisesti ehdotuksista annetut lausunnot ja johtokunnan tekemät päätökset. Henkilöstökysymyksiä ja muita luottamuksellisia kysymyksiä koskeva pöytäkirja laaditaan erillisenä liitteenä.

2. Pöytäkirjaluonnos esitetään johtokunnan jäsenten hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa tai tämän työjärjestyksen 9 artiklassa säädettyä kirjallista menettelyä noudattaen. Jäsenet esittävät mahdolliset huomautuksensa puheenjohtajalle kirjallisesti. Niistä ilmoitetaan johtokunnalle; jos huomautukset aiheuttavat erimielisyyksiä, ehdotetuista muutoksista keskustellaan johtokunnassa. Jos erimielisyyteen ei löydetä ratkaisua, muutosehdotus lisätään pöytäkirjan liitteeksi.

12 artikla

Avoimuus

1. Asiakirjojen julkista saatavuutta koskevat samat periaatteet ja edellytykset kuin komission asiakirjojen julkista saatavuutta.

2. Jos pyyntö koskee johtokunnan asiakirjaa, se toimitetaan johtokunnan jäsenille.

13 artikla

Johtokunnan päätösten täytäntöönpano

1. Johtokunnan puheenjohtaja tai johtokunnan nimissä toimiva toimiston johtaja ilmoittaa johtokunnan päätöksistä toimielimille tai asianomaisille henkilöille.

2. Johtokunta tekee yksimielisen päätöksen toimivaltuuksien siirtämisestä toimiston johtajalle. Toimiston johtaja pyytää tarvittaessa lausuntoa toimielinten toimivaltaisilta virkamiehiltä ja tiedottaa johtokunnalle tehdyistä päätöksistä.

14 artikla

Vuosikertomus

1. Toimiston johtaja esittää johtokunnalle joka vuosi 31 päivään maaliskuuta mennessä luonnoksen vuosikertomuksesta julkaisutoimiston organisaatiosta ja toiminnasta tehdyn päätöksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

2. Vuosikertomuksen luonnos sisältää yksityiskohtaisia tietoja seuraavista seikoista:

—	johtokunnan työskentely

—	suhteet toimielimiin ja muihin järjestöihin

—	toimiston toiminnot

—	henkilöstöhallinto

—	talousarvio- ja varainhallinto

—	infrastruktuuri

—	riskianalyysi

—	tiivistelmä sisäisen tarkastuksen työstä

—	tiivistelmä arviointityöstä.

Kertomuksen alussa on puheenjohtajan esipuhe, tiivistelmä ja tiivistelmä keskeisistä indikaattoreista.

15 artikla

Tämä työjärjestys tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(1) EUVL L 168, 30.6.2009, s. 41.

(2) EUVL L 179, 11.7.2012, s. 15.

29.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/17

Komission tiedonanto, joka liittyy seuraavan säädöksen täytäntöönpanoon Komission asetus (EU) N:o 547/2012, annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Väliaikaisesti sovellettavien mittausmenetelmien (1) nimet ja viitetiedot komission asetuksen (EU) N:o 547/2012 ja erityisesti sen liitteiden III ja IV täytäntöönpanoa varten)

2012/C 402/07

Komission asetuksen (EU) N:o 547/2012 vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi on tehtävä pumpun hyötysuhdetesti seuraavasti:

1)	Kaikki mittaukset on tehtävä standardissa ISO EN 9906 määritellyn luokan 2b mukaisesti. Huomioon ei oteta mainitussa standardissa määriteltyä poikkeusta, joka koskee pumpun hyötysuhteen kokonaistoleranssia ottoteholtaan enintään 10 kilowatin pumpuilla.

2)	Testin on oltava kestoltaan riittävän pitkä, jotta siinä saadaan toistettavissa olevia tuloksia; huomioon on otettava erityisesti totutusajon vaikutukset. Totutusajo vaikutukset voivat kestää yhden vuorokauden käyttöajan.

3)	Kaikki mittaukset on tehtävä jatkuvuustilan olosuhteissa.

4)	Testit olisi tehtävä olosuhteissa, joissa kavitaatio ei vaikuta pumpun suorituskykyyn.

5)	Pumpun hyötysuhde mitataan parhaan hyötysuhteen pistettä (BEP), osakuormaa (PL) ja ylikuormaa (OL) vastaavalla nostokorkeudella ja tuotolla suurimmalla (pienentämättömällä) juoksupyörän halkaisijalla puhdasta kylmää vettä käyttäen, siten kuin komission asetuksessa (EU) N:o 547/2012 määritellään.

Pystyasenteiset monivaiheiset vesipumput testataan kolmevaiheisina (i = 3) versioina. Monivaiheiset uppovesipumput testataan yhdeksänvaiheisina (i = 9) versioina. Jos tätä vaiheiden lukumäärää ei ole tarjolla tietyssä tuotevalikoimassa, tarkastustestauksessa on käytettävä tuotevalikoimaan sisältyvää seuraavaa korkeampaa vaiheiden lukumäärää.

Kaikkiin tarkastustesteihin on otettava vähintään seitsemän testipistettä, joiden vaihteluväli on 60–120 prosenttia BEP:ssä odotetusta tuotosta. Näistä pisteistä neljä on valittava väliltä 60–95 prosenttia, kaksi väliltä 105–120 prosenttia ja yksi väliltä 95–105 prosenttia BEP:ssä odotetusta tuotosta. Arvoja BEP, PL ja OL vastaavan tuoton määrittämiseksi on esitettävä pumpun hyötysuhdekäyrä sopivana matemaattisena esityksenä. Arvoja PL ja OL vastaavien tilavuusvirtojen välillä matemaattisena esityksenä annetulla käyrällä on oltava vain yksi maksimiarvo, ja matemaattisen esityksen toisen derivaatan on oltava negatiivinen. Sopivia menetelmiä pumpun hyötysuhdekäyrän piirtämiseksi ovat kolmannen asteen polynomifunktiot tai spline-funktiot. Vaihtoehtoisesti voidaan valita paras nimellistuottoarvo pumpun arvokilvestä tai valmistajan testiraportista, jos tämä arvo on annettu.

Vaaditut vähimmäishyötysuhteet on laskettava komission asetuksen (EU) N:o 547/2012 liitteessä III määritellyllä tavalla. Tuotetietovaatimuksissa edellytetty vähimmäishyötysuhdeindeksi (MEI) on johdettava käyttäen samaa yhtälöä C-arvolle arvioidussa BEP:ssä ja taulukon 1 mukaisesti. MEI:n toinen desimaali määritetään lineaarisesti interpoloimalla C-arvoista, jotka vastaavat viereisiä MEI-arvoja taulukossa 1, ja pyöristämällä seuraavaan pienempään MEI-arvoon. Jos C-arvo on pienempi kuin MEI-arvoa 0,70 vastaava C-arvo, ilmoitetaan ainoastaan ”MEI > 0,70”.

Taulukko 1

Vähimmäishyötysuhdeindeksi (MEI) ja sitä vastaava C-arvo pumpputyypin ja pyörimisnopeuden mukaan

MEI:tä vastaava C-arvo CPumpType,rpm	MEI = 0,10	MEI = 0,20	MEI = 0,30	MEI = 0,40	MEI = 0,50	MEI = 0,60	MEI = 0,70
C (ESOB, 1 450)	132,58	130,68	129,35	128,07	126,97	126,10	124,85
C (ESOB, 2 900)	135,60	133,43	131,61	130,27	129,18	128,12	127,06
C (ESCC, 1 450)	132,74	131,20	129,77	128,46	127,38	126,57	125,46
C (ESCC, 2 900)	135,93	133,82	132,23	130,77	129,86	128,80	127,75
C (ESCCI, 1 450)	136,67	134,60	133,44	132,30	131,00	130,32	128,98
C (ESCCI, 2 900)	139,45	136,53	134,91	133,69	132,65	131,34	129,83
C (MS-V, 2 900)	138,19	135,41	134,89	133,95	133,43	131,87	130,37
C (MSS, 2 900)	134,31	132,43	130,94	128,79	127,27	125,22	123,84

Suurin sallittu satunnainen epävarmuus er,max prosentteina mittaussuureen aritmeettisesta keskiarvosta on seuraava:

Taulukko 2

Suurin sallittu satunnainen epävarmuus er,max

Mittaussuure	Suurin sallittu satunnainen epävarmuus er,max
Tilavuusvirta	± 3 %
Painehäviö	± 4 %
Purkautumispaine	± 3 %
Imupaine	± 3 %
Moottorin ottoteho	± 3 %
Pyörimisnopeus	± 1 %
Vääntömomentti	± 3 %
Lämpötila	± 0,3 °C

10)

Suurin sallittu mittauslaitteen epävarmuus es,max prosentteina mittaussuureen aritmeettisesta keskiarvosta on seuraava:

Taulukko 3

Suurin sallittu mittauslaitteen epävarmuus es,max

Mittaussuure	Suurin sallittu mittauslaitteen epävarmuus es,max
Tilavuusvirta	± 2,5 %
Painehäviö	± 2,5 %
Purkautumispaine	± 2,5 %
Imupaine	± 2,5 %
Moottorin ottoteho	± 2,0 %
Pyörimisnopeus	± 1,4 %
Vääntömomentti	± 2,0 %
Lämpötila	± 1,0 °C

11)	Mittausten suurin kokonaistoleranssi on ttot = 5 %. Mittauslaitteet on valittava siten, ettei tämä kokonaistoleranssi ylity. Näin ollen arvoille BEP, PL ja OL mitatut pumppujen hyötysuhteet eivät saa jäädä seuraavan kynnysarvon alapuolelle:

12)

Vaatimustenmukaisuuden arviointia varten valmistajan on laadittava ja pidettävä markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä saatavilla testiraportit ja kaikki asiakirjat, jotka ovat tarpeen valmistajan ilmoittamien tietojen varmentamiseksi. Testiraportteihin on sisällyttävä kaikki asiaankuuluvat mittaustiedot, muun muassa seuraavat:

—	asiaankuuluvat käyrät ja mittausarvotaulukot tilavuusvirrasta, painehäviöstä, purkautumispaineesta, imupaineesta, moottorin ottotehosta, pyörimisnopeudesta, vääntömomentista ja lämpötilasta kaikissa merkityksellisissä testipisteissä;

—	kuvaus testimenetelmästä(-menetelmistä) tapauksen mukaan, laboratoriotiloista ja toimintaolosuhteista sekä fyysisistä testijärjestelyistä, mukaan lukien tiedonkeruulaitteiden (esim. antureiden) sijainti ja tietojenkäsittelylaitteet sekä toiminta-alue ja mittaustarkkuus;

—	testattavan yksikön asetukset, kuvaus asetusten automaattisen kytkennän toiminnasta (esim. pois päältä -tilan ja valmiustilan välillä);

kuvaus noudatetusta testisekvenssistä, esim. tasapainotilan saavuttamiseksi tapauksen mukaan.

(1) Nämä väliaikaiset menetelmät on tarkoitus myöhemmin korvata yhdenmukaistetulla standardilla (pr)EN 16480. Hyväksytyn standardin viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2009/125/EY 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

29.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/20

Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 736/2008 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2012/C 402/08

Tuen N:o: SA.28105 (XF 6/09)

Jäsenvaltio: Espanja

Tuen myöntävä alue/viranomainen: Comunidad Autónoma de Castilla y León (NUTS 2 ES41).

Tukijärjestelmän nimike/yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Líneas de ayuda en materia de acuicultura y productos de la pesca dentro del ámbito de las subvenciones a la transformación y comercialización de los productos agrarios, silvícolas y de la alimentación en Castilla y León

Oikeusperusta: Orden por la que se convocan determinadas líneas de ayuda en materia de acuicultura y productos de la pesca dentro del ámbito de las subvenciones a la transformación y comercialización de los productos agrarios, silvícolas y de la alimentación en Castilla y León

Tukijärjestelmän vuosittaiset menot/yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Tukijärjestelmän vuosittaiset menot: 15 000 000 euroa

Tuen enimmäisintensiteetti:

Tuensaajan tyyppi	Viittaus lainsäädäntöön	Tuen enimmäisintensiteetti
Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)	Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 29 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 35 artiklan 3 kohdan a alakohta	40 %
Yritykset, jotka eivät kuulu edellä mainitun alakohdan soveltamisalaan ja joissa on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa	Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 29 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 35 artiklan 3 kohdan b alakohta	20 %

Voimaantulopäivä:

(1)

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto (enintään 30.6.2014 asti); ilmoitetaan:

—	jos kyseessä on ohjelma, päivämäärä, johon asti tukea voidaan myöntää: 31. joulukuuta 2013;

—	jos kyseessä on yksittäinen tuki, viimeisen tukierän arvioitu maksupäivä: kyseessä ei ole yksittäinen tuki.

Tuen tarkoitus: Tuki yritysten seuraavilla aloilla toteuttamiin investointeihin:

Ilmoitetaan käytetty artikla (8–24 artiklasta): Asetuksen (EY) N:o 736/2008 artiklat, joita sovelletaan:

Kyseessä oleva toiminta: Tukijärjestelmä koskee vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen myönnettävää tukea.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Excma. Sra. Consejera de Agricultura y Ganadería de la Junta de Castilla y León, Doña Silvia Clemente Municio

Calle Rigoberto Cortejoso, 14

47014 Valladolid

ESPAÑA

Internet-osoite: http://www.jcyl.es/AyudaEstado20072013

Perustelut: Ilmoitetaan, miksi valtiontukijärjestelmä on otettu käyttöön Euroopan kalatalousrahaston tuen sijaan

Castilla y León on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukikelpoinen alue, jolla on perinteisesti toiminut vesiviljelytuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavia yrityksiä, vaikka se ei sijaitsekaan rannikolla.

Kyseisen toiminnan merkitys on niin suuri, että alue on johtavassa asemassa makeanveden vesiviljelyn ja sen tuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla ja ylittää jopa vastaavan toimialan laajuuden eräillä Espanjan rannikkoalueilla.

Tämän vuoksi oli perusteltua, että aikaisemmilla ohjelmakausilla Castilla y León sai Euroopan kalatalousrahaston osarahoitusta vesiviljelyn ja alan tuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen kehittämiseen.

Euroopan kalatalousrahastosta osarahoitettavan Espanjan kalastusalan vuosia 2007–2013 koskevan toimintaohjelman rahoitusmahdollisuuksia on kuitenkin rajoitettu huomattavasti, minkä vuoksi alue päätti keskittää rajalliset määrärahat yhteen ainoaan toimenpiteeseen numero 2.3 (jalostaminen ja kaupan pitäminen).

Näin ollen maatalousministeriö (Consejería de Agricultura y Ganadería) katsoo aiheelliseksi ottaa käyttöön valtiontukijärjestelmän, jolla voidaan tukea vesiviljelyalan investointeja ja – sen jälkeen kun toimintaohjelman niukat määrärahat on käytetty loppuun – myös investointeja jalostamiseen ja kaupan pitämiseen.

Tuen N:o: SA.35649 (12/XF)

Jäsenvaltio: Ranska

Tuen myöntävä viranomainen: Ekologia-, energia- ja kestävän kehityksen ministeriö

Tapauskohtaista tukea saaneen yrityksen nimi: Tuki myönnetään Languedoc-Roussillonin merikalastus ja -viljelyn aluekomitealle hopea-ankeriaiden vapaaksipäästötoimiin Rhône-Méditerranéen ankeriaanhoitoyksikköä varten sekä mainittujen toimien edistymisen ja tulosten tieteelliseen seurantaan.

Oikeusperusta:

—	Décret no 99-1060 du 16 décembre 1999 relatif aux subventions de l’Etat pour des projets d’investissement

—	Décret no 2000-675 du 17 juillet 2000 pris pour l'application de l'article 10 du décret no 99-1060 du 16 décembre 1999 relatif aux subventions de l'Etat pour des projets d'investissement.

—	Euroopan komission Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 18. helmikuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisesti 15. helmikuuta 2010 hyväksymä Ranskan ankeriaanhoitosuunnitelma (Plan Français de Gestion de l’Anguille).

Myönnetyn tapauskohtaisen tuen määrä: 264 000 euroa vuonna 2012 ja 66 000 euroa vuonna 2013 Kokonaismäärä enintään 330 000 euroa

Tuen intensiteetti: 98 %.

Voimaantulo: 2012

Yksittäisen tuen kesto (viimeisen erän arvioitu maksupäivä): Jäljellä olevan tuen määrän maksamista koskeva pyyntö on esitettävä viimeistään 31. maaliskuuta 2014.

Tuen tarkoitus: Panna täytäntöön hopea-ankeriaiden vapaaksipäästötoimia asetuksen (EY) N:o 1100/2007 ja erityisesti sen 2 artiklan 8 kohdan viidennen luetelmakohdan mukaisesti.

Toimenpiteen tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten hopea-ankeriaiden vapautus vaikuttaa Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 18. helmikuuta 2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 säädetyn kutuvaellukselle pääsyä koskevan tavoitteen saavuttamiseen, kokoamalla lisää tietoa etenkin ankeriaiden vaellusreiteistä.

Sovellettava artikla: 18 artikla: Tuki vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

21 artikla: Tuki kokeiluhankkeisiin.

Kyseessä oleva toiminta: Kalastus Välimeren laguuneissa ja joissa hopea-ankeriaiden vapauttamiseksi.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie

Direction des pêches maritimes et de l'aquaculture

Bureau de la pisciculture et de la pêche continentale

3 place de Fontenoy

75007 Paris

FRANCE

Internetosoite, josta löytyy edellytykset, joilla yksittäinen tuki voidaan myöntää tukiohjelman ulkopuolella: http://agriculture.gouv.fr/europe-et-international

Perustelut: Tämän tuen avulla toimi voidaan rahoittaa ilman Euroopan kalatalousrahastoa.

Turvautuminen Euroopan kalatalousrahaston toimenpiteeseen 3.2 (ks. asetuksen (EY) N:o 1198/2006 38 artikla) saattaisi olla hankalaa, koska siihen varattuja määrärahoja on käytetty runsaasti.

(1) Jos tuki on myönnetty ennen komission antamaa tätä ilmoitusta koskevaa vastaanottotodistusta, siihen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 736/2008 26 artiklan 1 kohtaa.

29.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/22

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2012/C 402/09

Tuen N:o: SA.35435 (12/XA)

Jäsenvaltio: Unkari

Alue: Hungary

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Fiatal mezőgazdasági termelők tevékenységének megkezdéséhez intézményi kezességvállalással nyújtott szabad felhasználású hitel keretében nyújtott támogatás

Oikeusperusta:

—	1038/2007. (VI. 18.) Korm. határozat 3.1. b) alpontja

—

A vidékfejlesztési miniszter…/…. (…. ….) VM rendelete a „Sikeres Magyarországért” Agrár Fejlesztési Hitelprogram szabályairól szóló 108/2007. (IX. 24.) FVM rendelet és az Új Magyarország Vidékfejlesztési Program finanszírozáshoz igénybe vehető projekt kiegészítő hitelről szóló 78/2009. (VI. 30.) FVM rendelet módosításáról

—	1857/2006/EK rendelet 7. cikke

—	1698/2005/EK rendelet 22. cikke

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 128,50 HUF (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 18 päivästä joulukuuta 2012–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Nuorten viljelijöiden aloitustuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 7 artikla)

Asianomainen ala: Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Vidékfejlesztési Minisztérium

Budapest

Kossuth Lajos tér 11.

1055

MAGYARORSZÁG/HUNGARY

Internet-osoite: http://www.kormany.hu/download/b/ff/b0000/foldhitel_rendelettervezet.pdf#!DocumentBrowse

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.35662 (12/XA)

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue: Agglom. Haarlem, Groot-Amsterdam

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Innovatiemotor Greenport Aalsmeer

Oikeusperusta:

Publicatie Staatsblad:

http://www.kansenvoorwest.nl/images/stories/besluit%20efro%20staatscourant%2023%20oktober%202007.pdf

Regelgeving EFRO doelstelling 2 programmaperiode 2007-2013

http://www.kansenvoorwest.nl/images/stories/ministeriele%20regeling%20efro%20doelstelling%202%202007-2013.pdf

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä: 1,70 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 70 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 18 päivästä joulukuuta 2012–30 päivään kesäkuuta 2015

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Yksivuotisten kasvien viljely, Monivuotisten kasvien viljely, Taimien kasvatus ja muu kasvien lisääminen

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

B&W Rotterdam namens Management Autoriteit Kansen voor West en provincie Noord Holland

Coolsingel 40

3011 AD Rotterdam

Ceylonpoort 5-25

2037 AA Haarlem

NEDERLAND

Internet-osoite: http://www.kansenvoorwest.nl/index.php?option=com_projectdetails&view=projectdetails&Itemid=42&projectId=876

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.35782 (12/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Schleswig-Holstein

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: (Schleswig-Holstein) Beihilfen im Rahmen der Bekämpfung Transmissibler Spongiformer Enzephalopathien bei Rindern, Schafen und Ziegen

Oikeusperusta: Richtlinien für die Gewährung von Beihilfen im Rahmen der Bekämpfung Transmissibler Spongiformer Enzephalopathien bei Rindern, Schafen und Ziegen (TSE-Beihilfe-Richtlinien)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,15 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 12 päivästä joulukuuta 2012–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Ministerium für Energiewende, Landwirtschaft, Umwelt und ländliche Räume Schleswig-Holstein

Mercatorstr. 3

24106 Kiel

DEUTSCHLAND

Internet-osoite: http://www.schleswig-holstein.de/UmweltLandwirtschaft/DE/LebensmittelTierGesundheit/04_Tiergesundheit/Informationen/PDF/TSE_RiLi_2012__blob=publicationFile.pdf

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.35823 (12/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Baden-Wuerttemberg

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Baden-Württemberg: Gewährung von Beihilfen und sonstigen Leistungen durch die Tierseuchenkasse Baden-Württemberg

Oikeusperusta:

—	§ 71 Tierseuchengesetz der Bundesrepublik Deutschland

—	§§ 8 und 9 Ausführungsgesetz zum Tierseuchengesetz des Landes Baden-Württemberg

—	Leistungssatzung und Leistungsverzeichnis der Tierseuchenkasse Baden-Württemberg

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 3,90 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 1 päivästä tammikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2014

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Tierseuchenkasse Baden-Württemberg

Anstalt des öffentlichen Rechts

Hohenzollernstraße 10

70178 Stuttgart

DEUTSCHLAND

Internet-osoite:

http://www.tsk-bw.de/download/Documents/Leistungssatzung_2013.pdf

http://www.tsk-bw.de/download/Documents/TSG.pdf

http://www.tsk-bw.de/download/Documents/Ausfuehrung.pdf

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.35824 (12/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Saarland

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Saarland — Beihilferegelung zur Bekämpfung und Tilgung der BHV1 (Boviner Herpesvirus Typ 1) bei Rindern

Oikeusperusta: Satzung der Tierseuchenkasse des Saarlandes über die Gewährung von Beihilfen und Leistungen (2. Änderungssatzung)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,09 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 1 päivästä tammikuuta 2013–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Tierseuchenkasse des Saarlandes

Anstalt des öffentlichen Rechts

Keplerstraße 18

66117 Saarbrücken

DEUTSCHLAND

Internet-osoite:

http://www.tsk-sl.de/satzungen/ausztiersg.html

http://www.tsk-sl.de/PDF/Beihilfesatzung2012.pdf

http://www.tsk-sl.de/satzungen/tiersg.html

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.35858 (12/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Bayern

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Bayern: Förderung der Vermittlung und des Einsatzes von Fachkräften der Betriebs- und Haushaltshilfe sowie für die Melkeraushilfe

Oikeusperusta:

Bayerisches Agrarwirtschaftsgesetz (BayAgrarWig) vom 8.12.2006,

Eckpunktepapier,

Bayerische Haushaltsordnung

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 3,45 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 80 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 1 päivästä tammikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2014

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Bayerische Landesanstalt für Landwirtschaft

Abteilung Förderwesen und Fachrecht

Menzinger Straße 54

80638 München

DEUTSCHLAND

Internet-osoite: http://www.stmelf.bayern.de/mam/cms01/agrarpolitik/dateien/b_eckpunktepapier_einsatz_melkerhilfe.pdf

Muita tietoja: —

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.402.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 402

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 29. joulukuuta 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Neuvosto
2012/C 402/01	EU:n huumausainestrategia (2013–2020)	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2012/C 402/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6785 – General Motors France/SSPF/Auto Distribution Provence) ( 1 )	11

2012/C 402/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6793 – AEA/OTPP/Dematic) ( 1 )	11

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2012/C 402/10	Päätös muodollisen tutkintamenettelyn lopettamisesta, kun jäsenvaltio on peruuttanut ilmoituksensa – Valtiontuki – Kreikka (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artikla) – Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen komission tiedonanto – ilmoituksen peruuttaminen – Valtiontuki C 21/09 – (ex N 105/08, N 168/08 & N 169/08) – Kreikka – Infrastruktuurin ja laitteiden julkinen rahoitus Pireuksen satamassa – Osa toimenpiteestä ilmoitettu viitteellä ex N 169/08 ( 1 )	25

2012/C 402/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6784 – SFR/Librairie Fernand Nathan/JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	26

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3183
JPY	Japanin jeniä	113,50
DKK	Tanskan kruunua	7,4604
GBP	Englannin puntaa	0,81695
SEK	Ruotsin kruunua	8,5615
CHF	Sveitsin frangia	1,2080
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,3375
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,140
HUF	Unkarin forinttia	290,79
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6978
PLN	Puolan zlotya	4,0809
RON	Romanian leuta	4,4385
TRY	Turkin liiraa	2,3584
AUD	Australian dollaria	1,2692
CAD	Kanadan dollaria	1,3122
HKD	Hongkongin dollaria	10,2191
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6053
SGD	Singaporin dollaria	1,6124
KRW	Etelä-Korean wonia	1 407,37
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,2211
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,2172
HRK	Kroatian kunaa	7,5500
IDR	Indonesian rupiaa	12 705,29
MYR	Malesian ringgitiä	4,0357
PHP	Filippiinien pesoa	54,098
RUB	Venäjän ruplaa	40,2300
THB	Thaimaan bahtia	40,353
BRL	Brasilian realia	2,6928
MXN	Meksikon pesoa	17,1386
INR	Intian rupiaa	72,1835

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2012/C 402/04	Euron kurssi	12

2012/C 402/05	Euroopan unionin julkaisutoimiston johtokunnan työjärjestys	13

2012/C 402/06	Komission tiedotus tämänhetkisistä valtionavun takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista jokaiselle 27 jäsenvaltiolle 1 päivästä tammikuuta 2013 lähtien (Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) 10 artiklan mukaisesti)	16

2012/C 402/07	Komission tiedonanto, joka liittyy seuraavan säädöksen täytäntöönpanoon Komission asetus (EU) N:o 547/2012, annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta(Väliaikaisesti sovellettavien mittausmenetelmien nimet ja viitetiedot komission asetuksen (EU) N:o 547/2012 ja erityisesti sen liitteiden III ja IV täytäntöönpanoa varten) ( 1 )	17

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2012/C 402/08	Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 736/2008 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	20

2012/C 402/09	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	22


2012/C 402/12	Huomautus lukijalle (katso kansilehden kolmas sivu)	s3

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.1.2013	…	0,66	0,66	1,53	0,66	1,09	0,66	0,85	0,66	0,66	0,66	0,66	0,66	6,65	0,66	0,66	1,37	0,66	1,58	0,66	0,66	4,80	0,66	6,18	1,91	0,66	0,66	1,19