12.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 344/1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 ja 4 kohdan määräysten sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1081/2010, 129 ja 143 artiklan ja kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 139 ja 156 artiklan mukaisesti

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin on 6 päivänä syyskuuta 2012 pitämässään kokouksessa hyväksynyt

VUOSIKERTOMUKSET

varainhoitovuodelta 2011.

Kertomukset ja toimielinten vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin on toimitettu vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat:

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA (presidentti), David BOSTOCK, Ioannis SARMAS, Igors LUDBORŽS, Jan KINŠT, Kersti KALJULAID, Karel PINXTEN, Ovidiu ISPIR, Nadejda SANDOLOVA, Michel CRETIN, Harald NOACK, Henri GRETHEN, Szabolcs FAZAKAS, Louis GALEA, Ladislav BALKO, Augustyn KUBIK, Milan Martin CVIKL, Rasa BUDBERGYTĖ, Lazaros S. LAZAROU, Gijs DE VRIES, Harald WÖGERBAUER, Hans Gustaf WESSBERG, Henrik OTBO, Pietro RUSSO, Ville ITÄLÄ, Kevin CARDIFF, Baudilio TOMÉ MUGURUZA.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS

2012/C 344/01

SISÄLLYS

Yleinen johdanto

1. luku—

Tarkastuslausuma ja lausuman perustana olevat tiedot

2. luku—

Tulot

3. luku—

Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

4. luku—

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

5. luku—

Aluepolitiikka, energia ja liikenne

6. luku—

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

7. luku—

Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat

8. luku—

Tutkimus ja muut sisäiset politiikat

9. luku—

Hallintomenot ja muut menot

10. luku—

EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

JOHDANTO

0.1

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on perussopimuksen mukaisesti Euroopan unionin (EU) toimielin, joka vastaa unionin varainhoidon tarkastamisesta. EU:n ulkoisena tarkastajana se osaltaan kehittää EU:n varainhoitoa ja toimii unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana. Vuotuinen toimintakertomus, EU:n meno-ohjelmia ja tuloja käsittelevät erityiskertomukset sekä lausunnot uutta tai muutettavaa lainsäädäntöä koskevista ehdotuksista tarjoavat lisää tietoa tilintarkastustuomioistuimen työstä. Ne ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internetsivustolla (www.eca.europa.eu).

0.2	Tämä kertomus on tilintarkastustuomioistuimen 35. vuosikertomus EU:n talousarvion toteuttamisesta, ja se koskee varainhoitovuotta 2011. Euroopan kehitysrahastoja käsitellään erillisessä vuosikertomuksessa.

0.3

EU:n yleisestä talousarviosta päättävät vuosittain neuvosto ja Euroopan parlamentti. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset muodostavat perustan vastuuvapausmenettelylle, jossa Euroopan parlamentti tekee päätöksen siitä, onko komissio täyttänyt hyväksyttävästi velvollisuutensa talousarvion toteuttajana. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vuosikertomuksensa tiedoksi kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

0.4

Keskeisen osan vuosikertomusta muodostaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma (DAS) Euroopan unionin tilien luotettavuudesta ja toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (josta kertomuksessa käytetään ilmaisua ”toimien sääntöjenmukaisuus”). Tarkastuslausuma esitetään heti kertomuksen alussa, minkä jälkeen raportoidaan pääasiassa tarkastuslausuman perustana olevasta tarkastustyöstä.

0.5

Kertomus koostuu seuraavista osista:

—

Ensimmäisessä luvussa esitetään tarkastuslausuma ja yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen toimittamista tilien luotettavuuden ja toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista saaduista tuloksista sekä yhteenvetokertomus talousarvion hallinnoinnista varainhoitovuodelta 2011. Ensimmäisen luvun liitteessä 1.3 annetaan tiedot varainhoitovuoden 2011 konsolidoidusta tilinpäätöksestä. Liite korvaa suurelta osin aiempien vuosikertomusten liitteen ”Euroopan unionin talousarvioon liittyviä taustatietoja”. Perusteellisemmat varainhoitovuotta 2011 koskevat taloudelliset tiedot esitetään julkaistussa konsolidoidussa tilinpäätöksessä sekä Euroopan komission laatimassa kertomuksessa (Financial report). Kumpaankin asiakirjaan voi perehtyä osoitteessa

www.ec.europa.eu/budget/biblio/documents/2011.

—

Lukuihin 2–9 sisältyvissä erityisarvioissa esitetään yksityiskohtaiset tarkastushavainnot EU:n tuloista ja menoista. Luvussa 2 käsitellään EU:n talousarvion tuloja ja luvuissa 3–9 seitsemää toimintalohkoryhmää, joiden puitteissa EU:n talousarviomenot myönnetään ja kirjataan. Kyseiset toimintalohkoryhmät vastaavat pitkälti kauden 2007–2013 rahoituskehyksen otsakkeita, jotka ilmentävät EU:n laajoja monivuotisia menosuunnitelmia.

—

Luvussa 10 analysoidaan kolmen komission pääosaston johtajan vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämiä arvioita tuloksellisuudesta. Lisäksi siinä yksilöidään tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamien erityiskertomusten merkittäviä yhteisiä aihealueita sekä käsitellään lyhyesti komission arviointikertomusta.

0.6

Erityisarvioiden rakennetta on muutettu. Tämän vuoden vuosikertomuksessa – eri tavoin kuin viimeaikaisissa vuosikertomuksissa – maataloutta ja luonnonvaroja koskeva yksittäinen luku on korvattu seuraavilla kahdella erityisarviolla ja luvulla:

—	Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

—	Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat.

0.7

Lisäksi koheesiopolitiikkaa, energiaa ja liikennettä koskeva yksittäinen luku on korvattu seuraavilla kahdella erityisarviolla ja luvulla:

—	Aluepolitiikka, energia ja liikenne

—	Työllisyys- ja sosiaaliasiat.

0.8

Erityisarviot perustuvat pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen toimittamista toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista saatuihin tuloksiin, tulojen ja menojen hallinnointiin käytettävien keskeisten valvontajärjestelmien vaikuttavuuden arviointiin sekä komission johdon antamien tietojen luotettavuuden arviointiin.

0.9

Vuosikertomuksessa kommentoidaan edeltävien vuosien tapaan Euroopan komission yhteenvetokertomusta, jossa komissio ottaa polittiisen vastuun EU:n talousarvion toteuttamisesta (ks. kohdat 1.24–1.30). Komissio on sisällyttänyt vuoden 2011 yhteenvetokertomukseen kriittisiä kannanottoja siitä, kuinka tilintarkastustuomioistuimen nykyiset tarkastusmenetelmät sekä se, miten menetelmiä suunnitellaan kehitettävän vuodesta 2012 eteenpäin, mahdollisesti vaikuttavat virhetason arviointiin.

0.10

Tilintarkastustuomioistuin ei pidä kyseisiä kannanottoja oikeellisina ja katsoo, että ne ovat ennenaikaisia. Tilintarkastustuomioistuin korostaa lisäksi, että tarkastuksen lähestymistapaan ja tarkastusmenetelmiin tehtävät muutokset kuvastavat tarkastusympäristössä tapahtuvaa kehitystä, esimerkiksi sitä, kuinka tarkastuskohteet hallinnoivat menoja. Kuten aina, tilintarkastustuomioistuin antaa avoimesti ja oikea-aikaisesti asianmukaisen selvityksen menetelmiensä mahdollisista muutoksista sekä muutosten vaikutuksista.

0.11

Komission – tai tarvittaessa muiden EU:n toimielinten ja elinten – vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin on liitetty tähän kertomukseen. Tilintarkastustuomioistuin ottaa havaintoja ja päätelmiä esittäessään huomioon tarkastuskohteen vastaukset. TIlintarkastustuomioistuimen velvollisuuksiin kuitenkin kuuluu ulkoisena tarkastajana raportoida tarkastushavainnoistaan ja tehdä niiden perusteella päätelmiä ja täten antaa riippumaton ja puolueeton arvio tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta.

ENSIMMÄINEN LUKU

Tarkastuslausuma ja lausuman perustana olevat tiedot

SISÄLLYS

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle – riippumattoman tarkastajan kertomus

Johdanto

Varainhoitovuotta 2011 koskevat tarkastushavainnot

Tilien luotettavuus

Toimien sääntöjenmukaisuus

Yhteenveto tarkastuslausuman (DAS) yhteydessä esitettävistä erityisarvioista

Vertailu aiempien vuosien tuloksiin

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Johdanto

Pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat

Komission yhteenvetokertomus

Budjettihallinto

Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät talousarviomäärärahat

Maksumäärärahojen käyttö vuoden lopussa

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSLAUSUMA EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE – RIIPPUMATTOMAN TARKASTAJAN KERTOMUS

(1) (2)

(3)

Tilien luotettavuus

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

Tulot

Sitoumukset

Maksut

6. syyskuuta 2012

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA

Presidentti

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

12, rue Alcide De Gasperi, 1615 Luxembourg, LUXEMBURG

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

1.1

Tässä vuosikertomuksen luvussa:

—	esitellään tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuman (DAS) (4) taustaa ja esitetään yhteenveto ja analyysi tarkastuslausuman perustana olevista tarkastushavainnoista ja päätelmistä (ks. kohdat 1.2–1.30)

—	analysoidaan varainhoitovuoden 2011 budjettihallintoa koskevia keskeisiä tietoja (ks. kohdat 1.31–1.38)

—	selitetään, miten tilintarkastustuomioistuin toimittaa DAS-tarkastuksen (ks. liite 1.1 )

—

kuvataan toimia, jotka komissio on toteuttanut tilien luotettavuudesta aiempina vuosina esitettyjen huomautusten perusteella. Tässä vuosikertomuksen luvussa käsitellään myös toimia, joihin komissio on ryhtynyt niiden suositusten perusteella, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut aiemmissa vuosikertomuksissaan muun muassa takaisinperinnän ja rahoitusoikaisujen osalta sekä ennakkorahoituksen lisääntymisen osalta (ks. liite 1.2 ).

1.2

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman (DAS) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta). Tilintarkastustuomioistuin voi täydentää lausumaa kutakin EU:n keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla (5).

1.3

Euroopan unionin tilien luotettavuuteen liittyvällä tarkastustyöllä pyritään saamaan riittävästi todentavaa aineistoa, jonka perusteella on mahdollista päätellä, kuinka asianmukaisesti tulot, menot, varat ja velat on kirjattu ja antaako konsolidoitu tilinpäätös oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2011 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta (ks. kohdat 1.6–1.8).

1.4

Vuoden 2011 tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (eli sääntöjenmukaisuuteen) liittyvän tarkastustyön tavoitteena on kerätä riittävä todentava aineisto, jonka perusteella voidaan päätellä, ovatko tilien perustana olevat toimet säännösten ja sopimusmääräysten mukaiset ja laskettu oikein (yleiskatsaus tuloksiin on esitetty kohdissa 1.9–1.15 ja yksityiskohtaisemmat huomautukset luvuissa 2–9).

1.5

Tilintarkastustuomioistuin analysoi komission johdon antamien tietojen – eli komission pääjohtajien lausumien ja komission pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten sekä niihin liittyvän yhteenvetokertomuksen – luotettavuuden. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka oikea ja riittävä arvio niissä annetaan varainhoidon laadusta (sekä jäännösvirhetasosta) ja missä määrin tilintarkastustuomioistuin voi hyödyntää niitä yleisen varmuuden saamiseksi (ks. kohdat 1.16–1.30; asiaa koskevat huomautukset on esitetty lukujen 2–9 osassa ”Järjestelmien vaikuttavuus”).

VARAINHOITOVUOTTA 2011 KOSKEVAT TARKASTUSHAVAINNOT

Tilien luotettavuus

1.6

Tilintarkastustuomioistuimen huomautukset koskevat Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 konsolidoitua tilinpäätöstä, jonka komission tilinpitäjä on laatinut ja komissio hyväksynyt varainhoitoasetuksen (6) mukaisesti ja jonka tilintarkastustuomioistuin vastaanotti 31. heinäkuuta 2012. Konsolidoitu tilinpäätös koostuu seuraavista asiakirjoista:

konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotka sisältävät taseen (varainhoitovuoden lopussa olleet varat ja velat), tuotto- ja kululaskelman (varainhoitovuoden tulos), rahavirtalaskelman (tilien muutosten vaikutus käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin) ja laskelman nettovarojen muutoksista (nettovarallisuuden vaihtelut) sekä muut liitetiedot

b)	talousarvion toteuttamista koskeva konsolidoitu selvitys, joka kattaa varainhoitovuoden tulot ja menot, sekä sitä koskevat liitetiedot.

1.7	Komission tilinpitäjä on toimittanut tilintarkastustuomioistuimelle kirjeen, jossa vahvistetaan, että konsolidoitu tilinpäätös on olennaisilta osiltaan kattava ja luotettava.

1.8	Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa havaittiin, että varainhoitovuoden 2011 konsolidoitu tilinpäätös ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja (ks. myös liite 1.2 ).

Toimien sääntöjenmukaisuus

Yhteenveto tarkastuslausuman (DAS) yhteydessä esitettävistä erityisarvioista

1.9	Tilintarkastustuomioistuin esittää erityisarviot tuloja koskevassa toisessa luvussa sekä toimintoperusteisen budjetoinnin mukaisia toimintalohkoryhmiä koskevissa luvuissa 3–9 (ks. taulukko 1.1 ).

Taulukko 1.1 – Vuonna 2011 suoritetut maksut vuosikertomuksen lukujen mukaisesti jaoteltuina

(miljoonaa euroa)
Vuoden 2011 budjettinimikkeistön mukaiset pääluokat (päälk), osastot (os) ja luvut (36) tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen lukujen mukaisesti jaoteltuina	Vuonna 2011 suoritetut maksut (37)	Osuus kokonaismäärästä (%)
Vuosikertomuksen luvut
Luku 3: Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki	43 809	33,9 %
Euroopan maatalouden tukirahasto (os 05 luvut 01–03 ja 06–08)	43 809	33,9 %
Luku 4: Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat	13 876	10,7 %
Maaseudun kehittäminen (os 05 luvut 04–05)	12 399	9,6 %
Ympäristö ja ilmastotoimet (os 07)	240	0,2 %
Meri- ja kalastusasiat (os 11)	731	0,6 %
Terveys- ja kuluttaja-asiat (os 17)	506	0,4 %
Luku 5: Aluepolitiikka, energia ja liikenne	34 842	26,9 %
Liikenne ja liikkuminen (os 06)	1 042	0,8 %
Aluepolitiikka (os 13)	32 911	25,4 %
Energia (os 32)	889	0,7 %
Luku 6: Työllisyys- ja sosiaaliasiat	10 299	8,0 %
Työllisyys- ja sosiaaliasiat (os 04)	10 299	8,0 %
Luku 7: Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	6 201	4,8 %
Ulkosuhteet (os 19)	3 156	2,4 %
Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin (os 21)	1 175	0,9 %
Laajentuminen (os 22)	835	0,6 %
Humanitaarinen apu (os 23)	1 035	0,8 %
Luku 8: Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	10 591	8,2 %
Talous- ja rahoitusasiat (os 01)	319	0,2 %
Yritystoiminta (os 02)	1 213	0,9 %
Kilpailu (os 03)	0	0,0 %
Tutkimus (os 08)	4 283	3,3 %
Tietoyhteiskunta ja viestimet (os 09)	1 357	1,0 %
Suora tutkimustoiminta (os 10)	89	0,1 %
Sisämarkkinat (os 12)	34	0,0 %
Koulutus ja kulttuuri (os 15)	2 283	1,8 %
Viestintä (os 16)	134	0,1 %
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue (os 18)	868	0,7 %
Kauppa (os 20)	11	0,0 %
Luku 9: Hallintomenot ja muut menot	9 777	7,6 %
Parlamentti (päälk I)	1 580	1,2 %
Neuvosto (päälk II)	547	0,4 %
Komissio (päälk III)	6 264	4,8 %
Tuomioistuin (päälk IV)	334	0,3 %
Tilintarkastustuomioistuin (päälk V)	137	0,1 %
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (päälk VI)	126	0,1 %
Alueiden komitea (päälk VII)	91	0,1 %
Euroopan oikeusasiamies (päälk VIII)	9	0,0 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu (päälk IX)	7	0,0 %
Euroopan ulkosuhdehallinto (päälk X)	682	0,5 %
Kaikki yhteensä	129 395	100,0 %

1.10

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen (130 000 miljoonaa euroa) (7) sekä hallintomenojen ja muiden menojen toimintalohkoryhmän maksujen (9 777 miljoonaa euroa) virhetaso ei ollut olennainen ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 sekä kohdat 2.35–2.36 ja 9.30–9.32). Lisäksi kaikkien toimintalohkoryhmien osalta havaittiin, että sitoumusten virhetaso ei ollut olennainen.

1.11

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden toimintalohkoryhmän (6 201 miljoonaa euroa) virhetaso ei ollut olennainen ja että toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia. Väli- ja loppumaksujen virhetaso sen sijaan oli olennainen (ks. taulukko 1.2 sekä kohdat 7.26 ja 7.27).

1.11	Komissio on suunnitellut tarkastuksensa niin, että ne kattavat sen monivuotisten hankkeiden koko elinkaaren. Komissio katsoo, että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita ja että ne ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina.

1.12

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että seuraavien toimintalohkoryhmien virhetaso oli olennainen: maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki (menoja korvattiin 43 801 miljoonaa euroa (8)); maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (menoja korvattiin 13 310 miljoonaa euroa (8)); aluepolitiikka, energia ja liikenne (menoja korvattiin 33 373 miljoonaa euroa (8)); työllisyys- ja sosiaaliasiat (menoja korvattiin 10 171 miljoonaa euroa (8)) sekä tutkimus ja muut sisäiset politiikat (maksuja 10 591 miljoonaa euroa). Tilintarkastustuomioistuin toteaa lisäksi, että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat näiden toimintalohkoryhmien kohdalla osittain vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 ja kohdat 3.42–3.43, 4.51–4.52, 5.70–5.71, 6.27–6.28 sekä 8.37–8.38).

1.13	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että maksujen kokonaisvirhetaso oli olennainen ja että maksuja koskevat valvontajärjestelmät olivat yleisesti ottaen osittain vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 ).

1.12–1.13

Maatalous: Markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen määrittämä maksujen todennäköisin virhetaso varainhoitovuonna 2011 merkitsee hienoista lisäystä edellisvuoteen verrattuna, mutta että se on edelleen tilastollisen vuosivaihtelun normaaleissa puitteissa, eikä se ole osoitus jäsenvaltioiden suorittaman menojen hallinnoinnin ja valvonnan yleisen laadun heikkenemisestä. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosien ajalta määrittämät virhetasot tarjoavat luotettavaa näyttöä siitä, että maataloustukirahastoa koskeva todennäköisin virhetaso on suhteellisen lähellä 2 prosentin olennaisuusrajaa. Maaseudun kehittämisen osalta tilanne on heikentynyt, mikä ilmenee aiheettomasti suoritettuja maksuja koskevasta arvioinnista, jonka komissio on itse toteuttanut jäsenvaltioiden vuonna 2011 toimittamien valvontatilastojen perusteella. Tämän vuoksi maatalouden pääosaston pääjohtaja esitti varauman vuoden 2011 toimintakertomuksessaan. Korjaavia toimenpiteitä kartoitetaan tilanteen ratkaisemiseksi. Maatalouden alan valvontajärjestelmien osalta komissio katsoo, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jonka osuus oli 91 prosenttia kaikista maataloustukirahaston menoista, on yleisesti ottaen tehokas valvontajärjestelmä, jonka avulla voidaan alentaa virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä, ja haluaa muistuttaa, että EU:n talousarvioon kohdistuvat jäljelle jäävät riskit on riittävästi huomioitu sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn yhteydessä. Katso vastaukset 3.10, 3.14–3.15, 3.42, 4.10, 4.43, 4.51 ja 4.52 kohtaan.

Aluepolitiikan, liikenteen, energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden osalta yhdistetty todennäköisin virhetaso on supistunut huomattavasti vuodesta 2010 eli 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin, kuten taulukosta 1.3 ilmenee. Lisäksi jo kolmantena peräkkäisenä vuonna entisen koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän kunkin osan virhetaso (todennäköinen virhetaso oli 6,0 prosenttia aluepolitiikan, energian ja liikenteen aloilla ja 2,2 prosenttia työllisyyden osalta) alittaa selvästi tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2006–2008 raportoiman tason. Tämä myönteinen kehitys johtuu valvontamääräysten tiukentamisesta ohjelmakaudella 2007–2013, keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta tiukasta politiikasta, jota komissio soveltaa vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaisesti puutteita havaittaessa, ja käynnissä olevalle ohjelmakaudelle säädöksissä vahvistettujen yksinkertaistamistoimenpiteiden myönteisestä vaikutuksesta. Komissio aikoo jatkossakin keskittää toimensa riskialtteimpiin ohjelmiin ja/tai jäsenvaltioihin.

Tutkimus- ja muiden sisäisten politiikkojen osalta komissio katsoo, että hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna – eli kun punnitaan tavoitteet laillisuuden ja säännönmukaisuuden kannalta ottaen huomioon riskien suhteellisuus ja valvontatoimien kustannustehokkuus – sen hallinto- ja valvontajärjestelmät takaavat riittävän varmuuden, jollei valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamista varaumista muuta johdu.

Ottaen erityisesti huomioon EU:n talousarvioon sovellettavat varainhoitoasetuksen säännökset (varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen 22 a artiklan 2 kohdan f alakohta ja uuden varainhoitoasetuksen 28 artiklan 2 b kohdan g alakohta), käytettävissä olevien resurssien ehdotetun vähentämisen ja jäsenvaltioiden toteuttamat nykyiset toimenpiteet komissio harkitsee tilintarkastustuomioistuimen suositusten kustannuksia ja hyötyjä ennen asianmukaisiin toimiin ryhtymistä tai niiden ehdottamista.

Taulukko 1.2 – Yhteenveto toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvistä havainnoista varainhoitovuodelta 2011

Toimintalohkoryhmä	Maksut (miljoonaa euroa)	Tarkastettujen valvontajärjestelmien arviointi (39)	Todennäköisin virhetaso	Luottamusväli (%)		Virheiden esiintyvyys (40) (%)	Tarkastuspäätelmä
Toimintalohkoryhmä	Maksut (miljoonaa euroa)	Tarkastettujen valvontajärjestelmien arviointi (39)	Todennäköisin virhetaso	Alempi virheraja	Ylempi virheraja	Virheiden esiintyvyys (40) (%)	Tarkastuspäätelmä
Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki (38)	43 801 (41)	Osittain vaikuttava	2,9 (46)	1,1	4,7	39	Virhetaso on olennainen
Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (38)	13 310 (42)	Osittain vaikuttava	7,7 (47)	4,5	10,9	57	Virhetaso on olennainen
Aluepolitiikka, energia ja liikenne (38)	33 373 (43)	Osittain vaikuttava	6,0	3,0	9,0	59	Virhetaso on olennainen
Työllisyys- ja sosiaaliasiat (38)	10 171 (44)	Osittain vaikuttava	2,2	0,9	3,4	40	Virhetaso on olennainen
Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	6 201	Osittain vaikuttava	1,1	0,0	2,4	33	Virhetaso ei ole olennainen
Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	10 591	Osittain vaikuttava	3,0	1,1	4,9	49	Virhetaso on olennainen
Hallintomenot ja muut menot	9 777	Vaikuttava	0,1	0,0	0,3	7	Virhetaso ei ole olennainen
Koko tarkastettu perusjoukko	127 224 (45)	Osittain vaikuttava	3,9 (48)	3,0	4,8	44	Virhetaso on olennainen
Tulot	130 000 (49)	Vaikuttava	0,8	0,0	2,4	2	Virhetaso ei ole olennainen

Vertailu aiempien vuosien tuloksiin

1.14	Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan maksujen todennäköisin virhetaso on seuraavissa toimintalohkoryhmissä korkeampi varainhoitovuonna 2011 kuin varainhoitovuonna 2010:

1.14

—	maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki sekä maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (verrattuna aiempaan maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmään)

—

Maatalous: Markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta komissio katsoo, että hienoinen lisäys viime vuoteen verrattuna on edelleen tilastollisen vuosivaihtelun tavanomaista tasoa, eikä se ole osoitus jäsenvaltioiden suorittaman menojen hallinnoinnin ja valvonnan yleisen laadun heikkenemisestä.

Maaseudun kehittämisen osalta komissio on samaa mieltä siitä, että tilanne on heikentynyt, vaikkakin vähemmän kuin mitä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta ilmenee.

Komissio panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen päätelmä koskee toimintalohkoryhmää kokonaisuutena, ei alaryhmiä.

Komissio katsoo, että hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna – eli kun punnitaan tavoitteet laillisuuden ja säännönmukaisuuden kannalta ottaen huomioon riskien suhteellisuus ja valvontatoimien kustannustehokkuus – tutkimus- ja muiden sisäisten politiikkojen ohjelmiin sovellettavat hallinto- ja valvontajärjestelmät takaavat riittävän varmuuden, jollei valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamista varaumista muuta johdu.

—	tutkimus ja muut sisäiset politiikat.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että todennäköisin virhetaso aleni aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmässä sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkoryhmässä (verrattuna aiempaan koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmään).

Komissio toteaa, että jo kolmantena peräkkäisenä vuonna virheiden määrä alittaa huomattavasti tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2006–2008 raportoimat määrät. Tämä myönteinen kehitys on tulosta valvontamääräysten tiukentamisesta ohjelmakaudella 2007–2013 ja keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta tiukasta politiikasta, jota komissio soveltaa vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaisesti puutteita havaittaessa. Kuten taulukosta 1.3 ilmenee, aluepolitiikan, liikenteen, energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden yhdistetty todennäköisin virhetaso on myös supistunut huomattavasti vuodesta 2010 eli 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin.

Muissa toimintalohkoryhmissä (ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat sekä hallintomenot ja muut menot) tilintarkastustuomioistuimen arvio todennäköisimmästä virhetasosta on pysynyt entisellään (ks. taulukko 1.3 ).

1.15

Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuimen arvio maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta pysyi vakaana vuoteen 2010 verrattuna (3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011 ja 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010; ks. myös taulukko 1.3 ja kaavio 1.1 ) (9). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että noin kahdessa viidesosassa testatuista tapahtumista esiintyi virheitä (varainhoitovuonna 2010 osuus oli noin kolmannes tapahtumista). Tilintarkastustuomioistuimen havaitsema virheiden esiintyvyys oli aiempaa suurempi kaikissa toimintalohkoryhmissä lukuun ottamatta entistä koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmää sekä hallintomenoja ja muita menoja, joiden kohdalla se pysyi entisellään (ks. taulukko 1.3 ).

1.15

Ottaen huomioon maatalouden alan täydentäviin ehtoihin liittyvien virheiden uuden arvioinnin komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen arvioima todennäköisin virhetaso on hyvin lähellä vuoden 2010 tasoa huolimatta monista kielteisistä teknisistä ja rakenteellisista tekijöistä (EU:n monivuotiset ohjelmat tulevat kriittiseen vaiheeseen ja maksujen monimutkaisuus lisääntyy, mikä väistämättä lisää virhealttiutta).

Taulukko 1.3 – Varainhoitovuosien 2010 ja 2011 tarkastustulosten vertailu

Toimintalohkoryhmä	Todennäköisin virhetaso			Luottamusväli (%)						Virheiden esiintyvyys (%)			Tarkastuspäätelmä
				Alempi virheraja			Ylempi virheraja
	2010	2011		2010	2011		2010	2011		2010	2011		2010	2011
Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki	2,3	4,0 (50)	2,9	0,8	2,5	1,1	3,8	5,6	4,7	37	48	39	Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat			7,7			4,5			10,9			57		Virhetaso on olennainen
Aluepolitiikka, energia ja liikenne	7,7	5,1 (50)	6,0	4,7	3,2	3,0	10,7	7,1	9,0	49	50	59	Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Työllisyys- ja sosiaaliasiat			2,2			0,9			3,4			40		Virhetaso on olennainen
Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	1,7	1,1		0,1	0,0		3,3	2,4		23	33		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen
Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	1,4	3,0		0,6	1,1		2,1	4,9		39	49		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso on olennainen
Hallintomenot ja muut menot	0,4	0,1		0,0	0,0		1,1	0,3		7	7		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen
Koko tarkastettu perusjoukko	3,7	3,9 (51)		2,6	3,0		4,8	4,8		36	44		Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Tulot	0,0	0,8		Ei sovelleta	0,0		Ei sovelleta	2,4		Ei sovelleta	2		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Johdanto

1.16

SEUT:n 317 artiklan mukaan komissio on viime kädessä vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta. Komission nykyisen EU-varojen hallinnointijärjestelmän kulmakiviin kuuluu pääjohtajien vastuu (hallinnointijärjestelmää on tarkistettu huhtikuussa 2000 (10) käynnistetyn uudistuksen ansiosta perusteellisesti vastauksena Euroopan parlamentin päätöslauselmaan (11)). Pääjohtajien on kehitettävä vaikuttavat valvontajärjestelmät, jotka vastaavat ennalta asetettuja standardeja (12).

1.17

Komission pääjohtajat raportoivat vuosittain toimintakertomuksessa tehtäviensä toteuttamisesta (13). Vuotuiseen toimintakertomukseen on liitetty pääjohtajan lausuma, jossa käsitellään muun muassa sitä, missä määrin resursseja on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja kuinka hyvin valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Kun pääjohtajat havaitsevat näiltä osin merkittäviä ongelmia, he voivat sisällyttää lausumiinsa varaumia.

1.18

Komissio ottaa poliittisen vastuun pääjohtajiensa toteuttamasta hallinnoinnista yhteenvetokertomuksen kautta. Yhteenvetokertomus pohjautuu pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissaan antamiin tietoihin sekä muihin lähteisiin, kuten sisäisen tarkastajan kokonaislausuntoon. Lisäksi yhteenvetokertomuksessa kuvataan toimenpiteitä, jotka komissio on toteuttanut korjatakseen hallinnointiin ja valvontaan liittyviä puutteita.

Pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat (14)

Yhä suuremmasta määrästä maksuja on esitetty varauma

1.19

Kaikki pääjohtajat ilmoittivat, että käytössä olevien valvontamenettelyjen avulla voitiin taata tarpeellisessa määrin toimien sääntöjenmukaisuus, mutta niiden pääosastojen ja yksiköiden, jotka esittivät yhden tai useampia varaumia, määrä kasvoi 16:een varainhoitovuonna 2011 (vuonna 2010 määrä oli 13). Varaumien kokonaismäärä lisääntyi 27:ään vuonna 2011 (vuonna 2010 niitä esitettiin 17). Kuten aiempina vuosina, suurin osa varaumista liittyy toimien sääntöjenmukaisuudessa ilmenneisiin puutteisiin. Varaumien arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus kasvoi 1 959 miljoonaan euroon, mikä vastaa 1,5:tä prosenttia varainhoitovuonna 2011 suoritetuista maksuista (vuonna 2010 määrä oli 423 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia) (ks. taulukko 1.4 sekä luvut 2–9).

Taulukko 1.4 – Komission pääosastojen varaumat varainhoitovuonna 2011

(miljoonaa euroa)

Pääosasto/yksikkö (52)

Varauma

Kyseisiin toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toimiin liittyvien maksujen kokonaismäärä (53)

Varaumien taloudellinen vaikutus (54)

AGRI

1 –	Vakavia puutteita yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä Bulgariassa ja Portugalissa

Maineriski

2 –	Maaseudun kehittämisen menot

12 292,02

278,00

3 –	Puutteita sertifioitujen luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden seurannassa ja valvonnassa

Maineriski

BUDG

1 –	Belgian tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen ja tilinpitojärjestelmän luotettavuuteen sekä EU:n talousarvioon siirrettyjen perinteisten omien varojen määrän oikeellisuuteen kohdistui epäilyjä.

Ei arvioitu

CLIMA

1 –	EU:n päästökauppajärjestelmän kansallisten rekistereiden turvallisuudessa yksilöitiin huomattavia puutteita vuosina 2010 ja 2011 useissa jäsenvaltioissa tapahtuneiden tietoverkkohyökkäysten jälkeen.

Maineriski

COMM

1 –	Immateriaalioikeuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä ei mahdollisesti noudatettu.

Ei arvioitu

EACEA

Elinikäisen oppimisen ohjelman (2007–2013) vuoden 2011 määrärahoista suoritettujen avustusmaksujen virhetasosta johtuva mahdollisten menetysten määrä oli olennainen vuonna 2011.

1 189,68

4,26

EMPL

1 –

ESR:n toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä (2007–2013) havaittiin puutteita Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta liittymistä valmistelevan tukivälineen osa-alueen IV kohdalla.

9 557,19

58,70

2 –	ESR:n toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä (2000–2006) Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa havaittiin puutteita, joihin kansalliset viranomaiset eivät ole kohdistaneet riittäviä valvonta- ja korjaavia toimia.

437,04

0,00

ENER

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuutta koskeva jäännösvirhetaso kuudennen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

25,79

1,15

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuutta koskeva jäännösvirhetaso seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

133,43

5,26

ENTR

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa

4,17

0,16

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa

419,65

0,93

3 –	Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantaan liittyvän ohjelman (GMES) avaruuskomponentin yhteistyössä tapahtuvaa täytäntöönpanoa sekä EGNOS- ja Galileo-ohjelmien täytäntöönpanoa koskevan Euroopan avaruusjärjestön ESAn taloudellisen raportoinnin luotettavuus

Ei arvioitu

HOME

1 –	Jäännösvirhetaso toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toimintoon ”turvallisuus ja vapauksien suojelu” liittyvien ohjelmien avustuksista koostuvassa perusjoukossa, jota ei tarkastettu.

132,90

3,09

2 –	Schengenin tietojärjestelmää koskeva SIS II -hanke on edelleen vaarassa viivästyä.

Maineriski

INFSO

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman avustussopimuksissa

1 217,06

22,60

MARE

1 –	Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät Saksassa (tavoite 1)

Maineriski

2a –	Euroopan kalatalousrahaston ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät Tšekissä, Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa, Slovakiassa, Suomessa ja Ruotsissa

444,42

9,11

2b –	Aluksiin tehtävistä investoinneista aiheutuvien menojen tukikelpoisuus

10,71

MOVE

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

19,29

0,86

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

39,68

1,23

REA

Seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelman liittyvän, yhteistyötä käsittelevän erityisohjelman yhteydessä avaruuden ja turvallisuuden tutkimusaloille myönnettyihin EU:n varoihin vaikuttava menoilmoitusten oikeellisuus

423,82

3,63

REGIO

1 –

EAKR:n/koheesiorahaston / liittymistä valmistelevan tukivälineen hallinto- ja valvontajärjestelmät (2007–2013) Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Alankomaissa, Itävallassa, Puolassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä alueellisten yhteistyöohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät

30 044,46

1 427,00

2 –	EAKR:n/koheesiorahaston / liittymistä valmistelevan tukivälineen hallinto- ja valvontajärjestelmät (2000–2006) Saksassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa ja Unkarissa sekä rajatylittävien ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät

Maineriski

RTD

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennen tutkimuksen puiteohjelman avustuksissa

517,11

20,56

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman avustuksissa

3 765,16

100,80

SANCO

1 –	Jäsenvaltioiden menoilmoitusten oikeellisuus eläintautien hävittämistä ja seurantaa koskevissa ohjelmissa elintarvikkeiden ja rehujen alalla

256,23

10,70

Yhteensä

60 919,10

1 958,75

1.20

Varaumien ja varaumia esittäneiden pääosastojen lukumäärän sekä varaumien arvioidun taloudellisen vaikutuksen kasvu kuvastaa sitä, että pääjohtajat ovat todenneet virheriskin suureksi tietyillä aloilla, kuten maaseudun kehittämisen, koheesiopolitiikan ja seitsemännen puiteohjelman kohdalla. Tämä myös vahvistaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset varainhoitovuodelta 2011 (ks. kohdat 1.10–1.15).

1.20

Komissio on esitellyt vuoden 2011 yhteenvetoraportissa analyysiaan, joka koskee tämän lisäyksen eri syitä. Nämä esitetään jäljempänä 1.27 kohdassa. Aluepolitiikan alan varaumien määrän kasvu johtuu pääasiassa tiukempien menetelmien soveltamisesta, erityisesti arvioimalla kumulatiivinen jäljelle jäävä riski, jotta voidaan ryhtyä toimiin tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa esitettyjen havaintojen perusteella. Ohjelmien ensimmäisen vuoden osalta esitetään varauma, kun kumulatiivinen jäljelle jäävä riski on yli 2 prosenttia.

Komission arviot ”jäännösvirhetasosta”

1.21

Jokaisen pääosaston on arvioitava, missä määrin tapahtumiin jää virheitä valvontajärjestelmistä huolimatta. Tätä varten lasketaan jäännösvirhetaso. Yksinkertaisesti kuvattuna jäännösvirhetaso on virhetaso, joka saadaan tarkastamalla edustava tapahtumaotos, josta on vähennetty valvontajärjestelmien puitteissa tehdyt oikaisut. Jos jäännösvirhetaso on suurempi kuin kaksi prosenttia, pääjohtajan täytyy sisällyttää varauma vuotuisessa toimintakertomuksessa antamaansa lausumaan.

1.21

Edustavan tapahtumaotoksen tutkiminen edellyttää yleensä sellaista tarkastusta, johon pääosastoilla ja yksiköillä ei ole käytettävissä keinoja neljän keskeisen menoalan (maatalous, rakennerahastot, ulkoinen apu ja tutkimus) ulkopuolella. Vuotuisten toimintakertomusten laatimista koskevissa vakio-ohjeissa annetaan kattavia ohjeita varmuuden antamisesta silloin, kun käytettävissä olevat valvontaindikaattorit eivät ole tapahtumien perusjoukon kannalta tilastollisesti edustavia. Koheesiopolitiikan osalta asetuksissa säädetään, että jäsenvaltiot tarkastavat ohjelmien tai ohjelmaryhmien edustavia tapahtumaotoksia vuosittain. Tämän jälkeen komission yksiköt tarkistavat ja vahvistavat tuloksena saatavat virhetasot, joita käytetään varmuuden hankkimisessa.

1.22

Kun komissio antoi pääosastoille ohjeita varainhoitovuoden 2011 vuotuisen toimintakertomuksen laatimista varten, se ohjeisti niitä ensimmäistä kertaa siitä, miten jäännösriskitaso pitäisi laskea. Tämän ansiosta osa lausumista parani aiempaan verrattuna, etenkin koheesiopolitiikasta vastaavissa pääosastoissa (ks. kohdat 5.66 ja 6.25), tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa sekä tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastossa (ks. kohdat 8.35 ja 8.36). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita ohjeissa ja niiden täytäntööpanossa. Joidenkin pääosastojen antamat tiedot olivat epäselviä ja/tai jäännösvirhetaso oli aliarvioitu, mikä merkitsee, että pääosastot eivät esittäneet varaumia lainkaan tai varaumat eivät olleet riittävän vakavia (15). Tästä voidaan mainita seuraavat esimerkit:

1.22

Komissio on tyytyväinen toteamukseen, joka koskee sen tarkistettuja ohjeita vastauksena tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2010 vuosikertomuksessa annettuihin suosituksiin.

Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat pääosastot ovat noudattaneet ohjeita ja tehneet asianmukaiset varaumat.

—	ohjeissa ei riittävällä tavalla selitetty, miten pitäisi toimia, jos jäännösvirhetasoa ei ole mahdollista laskea luotettavasti

—	Ensimmäinen luetelmakohta: Vuotuisten toimintakertomusten laadintaohjeissa opastetaan vaihe vaiheelta, miten on meneteltävä, jos nämä tiedot eivät ole saatavilla.

—	laskelmiin otettiin määriä, joita ei pitkien viiveiden vuoksi ollut saatu tai muulla tavoin peritty

—

Toinen luetelmakohta: Komission ohjeiden mukaisesti ainoastaan rahoitusoikaisut, jotka kansalliset viranomaiset hyväksyivät virallisesti ja todentamisviranomainen kirjasi kirjanpitoonsa, otettiin huomioon laskettaessa jäännösvirheiden määrää. Jos nämä edellytykset täyttyvät, komissio varmistaa, että kaikki sovitut rahoitusoikaisut vähennetään asianomaisten viranomaisten seuraavasta maksupyynnöstä.

—	jäännösvirhetasoa laskettaessa mukaan otettiin eri tyyppisiä korjaavia toimia (rahoitusoikaisut / peruutukset ja takaisinperintä), vaikka ne ovat luonteeltaan erilaisia (16); lisäksi ohjeiden mukaisesti myös maksujen lykkäykset otettiin huomioon.

—	Kolmas luetelmakohta: Komissio on samaa mieltä siitä, että lykkäyksiä ei pitäisi sisällyttää jäännösvirhetasoa koskevaan laskelmaan, ja kaikki pääosastot ovat noudattaneet tätä periaatetta.

1.23	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jäännösvirhetaso ei vielä ole luotettava indikaattori, joka osoittaisi, missä määrin tapahtumiin jää virheitä.

1.23

Komissio myöntää, että jäännösvirhetasoindikaattorin laajempi ja johdonmukaisempi käyttö on toivottavaa. Se muistuttaa kuitenkin, että indikaattoria ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinomaisesti tai yleisesti. Useimmat pääosastot ja yksiköt käyttävät edelleen muita indikaattoreita riskin arvioinnissa. Erityisesti keskikokoisten pääosastojen valvontajärjestelmien kustannustehokkuustasot olisivat epäsuotuisia.

Komission yhteenvetokertomus

1.24	Komissio ottaa yhteenvetokertomuksen (17) johdannossa yleisen poliittisen vastuun EU:n talousarvion hallinnoinnista pääjohtajiensa ja toimialajohtajiensa vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämien lausumien ja varaumien perusteella.

1.25

Vuotuiset toimintakertomukset ovat yhteenvetokertomuksen pääasiallisia tietolähteitä. Komissio toteaa, että ne kaikki antavat kohtuullisen varmuuden tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että joissakin vuotuisissa toimintakertomuksissa otetaan aiempaa paremmin huomioon korkea virheriski ja määritetään kvantitatiivisia indikaattoreita, joilla tapahtumien sääntöjenmukaisuutta voidaan mitata (ks.kohdat 1.20 ja 1.22). Tilintarkastustuomioistuin korostaa kuitenkin, että eräitä aiemmin yksilöityjä kysymyksiä ei ole ratkaistu (ks. kohta 1.22 ja liite 1.2 , kohta 2).

1.25	Ks. komission vastaus 1.22 kohtaan ja liite 1.2, 2 kohta.

1.26

Yhteenvetokertomuksessa hyödynnetään myös komission sisäisen tarkastajan nyt toisen kerran antamaa kokonaislausuntoa. Kokonaislausunnon pohjana on sisäisen tarkastuksen osaston ja sisäisen tarkastuksen yksiköiden vuosina 2009–2011 tekemä työ sekä ylemmän johdon vuoden 2011 vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmaisema varmuus. Kokonaislausunto on parantunut viimevuotisesta, sillä siinä annetaan yksityiskohtaisempia tietoja esiin tuoduista näkökohdista. Lausuma on edelleen myönteinen, ja siinä toistetaan useimmiten samat varaumat, jotka on esitetty vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kyseisten pääosastojen olisi asianmukaisesti paneuduttava seikkoihin, joihin sisäinen tarkastaja kehotti kiinnittämään enemmän huomiota – esimerkkinä voidaan mainita unionin ulkopuolelle suunnattuun tukeen liittyvät puutteet (18).

1.26

Sisäinen tarkastaja varmistaa kokonaislausuntoaan koskevien varaumien ja pääjohtajien ja yksikönpäälliköiden esittämien varaumien välisen yhdenmukaisuuden vuoropuhelulla, jota käydään tarkastuksen päättymisestä tarkastuslausumien allekirjoittamiseen. Lausunto perustuu kolmen vuoden aikana kaikilla keskeisillä aloilla tehtyyn tarkastustyöhön.

Asianomaiset pääosastot ryhtyvät asianmukaisiin toimiin kaikkien niiden riskien osalta, jotka sisäinen tarkastaja on tuonut valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien tietoon, laatimalla ja toteuttamalla toimintasuunnitelmat, joiden täytäntöönpanoa pääjohtajat ja komission sisäisen tarkastuksen seurantakomitea seuraavat tarkasti.

1.27

Komissio on esittänyt varauman suuremmasta määrästä maksuja – näin ollen se myöntää virheriskin olevan suuri (ks. kohta 1.20). Komissio toteaa, että varauman antaminen suuremmasta määrästä maksuja on seurausta muun muassa seuraavista tekijöistä:

—	useimpien kauden 2007–2013 ohjelmien monivuotinen toteutusjakso on täydessä käynnissä

—	monilla menoaloilla on nyt käytettävissä luotettavampia indikaattoreita, joilla voidaan mitata varainhoidon laatua

—	indikaattoreita koskevien uusien ohjeiden ansiosta ennakkomaksut eivät ole alentaneet väli- ja loppumaksuissa havaittua keskimääräistä virhetasoa.

1.27	Ks. komission vastaus 1.20 kohtaan.

1.28	Komissio toteaa tässä yhteydessä myös, että lisäparannuksia tarvitaan, jotta varainhoidon laadusta voidaan antaa avoimemmin tietoja. Se ehdottaa tätä varten muun muassa seuraavia toimia:

1.28

—	Rahoitusvälineisiin liittyvien toimien toteuttamisesta, tuloksista ja tarkastuksista raportoidaan asianomaisissa vuotuisissa toimintakertomuksissa.

—

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio aloitti heinäkuussa 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 tarkistuksen, ja asetusmuutos hyväksyttiin 13. joulukuuta 2011. Muutoksella otettiin käyttöön hallintoviranomaisia koskeva muodollinen vaatimus raportoida rahoitusvälineistä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa koskevissa vuosi- ja loppukertomuksissa. Komissio esittää näistä rahoitusvälineiden rahoituksen ja täytäntöönpanon edistymistä koskevista tiedoista yhteenvedon vuotuisessa toimintakertomuksessa. Komission yhteenvetokertomus annetaan 1. lokakuuta 2012 mennessä.

Komissio toteutti vuonna 2011 rahoitusvälineitä koskevia erityistarkastuksia tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2010 kertomuksessa esitettyjen huomautusten johdosta ja raportoi tuloksista aluepolitiikan pääosaston (s. 73) ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston (s. 45–46) vuotuisissa toimintakertomuksissa. Komissio aikoo jatkaa tarkastustyötään tällä alalla vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina.

—

Asianomaisissa vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetään monivuotisten valvontastrategioiden kannalta relevantit indikaattorit, kuten koheesiopolitiikan osalta tehdään, ja jatketaan vuotuisissa toimintakertomuksissa käytettyjen olennaisuuskriteerien yhdenmukaistamista koheesiopolitiikasta vastaavien pääosastojen ja muiden yhteisesti hallinnoiduista varoista vastaavien pääosastojen kesken.

—	Toinen luetelmakohta: Vuotuisissa toimintakertomuksissa käytettyjä indikaattoreita, esimerkiksi kumulatiivista jäännösvirhetasoa, joka on tärkeä monivuotisten strategioiden kannalta, yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen muiden rakennetoimista vastaavien pääosastojen kanssa.

—

Muutokset, joita komissio on ehdottanut kaudeksi 2014–2020 varainhoitoasetukseen ja alakohtaisiin asetuksiin ja joista parhaillaan keskustellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Muutoksilla pyritään parantamaan rahoitusjärjestelmien rakennetta, vähentämään virheriskiä, rajoittamaan edunsaajille ja muille sidosryhmille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, vähentämään valvontakustannuksia sekä saamaan vuosittain hallinnollinen vahvistuslausuma kaikista yhdessä hallinnoidusta ohjelmista.

—

Kolmas luetelmakohta: Komission tavoitteena on parantaa vuosiksi 2007–2013 käyttöönotettuja järjestelyjä, samalla kun varmistetaan riittävä jatkuvuus ja vältetään järjestelmien kokonaan muuttaminen. Parempi tulossuuntautuneisuus on yksi komission yleisistä tavoitteista. Suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta-, arviointi- sekä valvonta- ja tarkastusjärjestelyjä on tarkistettu tai uudistettu tulosten saavuttamisen ja mittauksen edistämiseksi ja helpottamiseksi.

1.29

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission aloitteet vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi ja varainhoidon laatua koskevien tietojen avoimuuden lisäämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Tilintarkastustuomioistuin toi kuitenkin jokin aika sitten esiin, että ehdotuksilla voidaan kenties lisätä varmuutta siitä, että menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia, mutta komissio ei ole osoittanut, miten se aikoo hyödyntää kyseisiä tietoja päästäkseen tilanteeseen, jossa tapahtumien virhetaso ei ole olennainen (19).

1.29

Komission ehdotus yhdestä ainoasta loogisesta varmennusketjusta, jolla tuetaan komission yksiköiden omia hallinnon tarkastuslausumia, jos lainsäätäjä sen hyväksyy, on nähtävä suurena edistysaskeleena, koska tämä tarjoaa varmuuden kaikilla EU:n varojen hallinnoinnista vastaavilla tasoilla.

Asianomaiset komission johtajat ottavat täysimääräisesti huomioon perustana olevat tarkastuslausumat laatiessaan omia hallinnollisia lausumia, mikä luo vankan perustan varmuudelle ja toimille, joilla tarvittaessa puututaan hallinto- ja valvontajärjestelmien heikkouksiin.

1.30

Maksujen keskeyttäminen tai lykkääminen saattaa olla käyttökelpoinen keino ehkäistä sitä, että puutteet johtaisivat sääntöjenvastaisiin menoihin. Kyseisiä välineitä täytyy kuitenkin täydentää toimilla, joilla virheet korjataan (eli rahoitusoikaisuilla ja takaisinperintätoimilla). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission olisi esitettävä rahoitusoikaisuja ja takaisinperintää koskevat määrät tarkoituksenmukaisessa asiayhteydessä – jäsenvaltioilta saadut tiedot ovat yhä puutteellisia tai niitä ei ole kokonaisuudessaan tarkastettu ja/tai varmennettu, ja kahden olemassa olevan oikaisumekanismin luonteenomaisia eroja ja niiden vaikutusta ei edelleenkään oteta huomioon riittävällä tavalla.

1.30

Komissio on samaa mieltä siitä, että tiukka keskeytys- ja lykkäyspolitiikka on tehokas keino estää sääntöjenvastaisiin menoihin johtavia puutteita, kuten komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa [SEC(2011) 1179] osoitetaan. Komissio täydentää tarvittaessa näitä ennalta ehkäiseviä järjestelyjä tiukoilla rahoitusoikaisuilla. Komissio on raportoinut vuotuisissa toimintakertomuksissa ensimmäisistä tuloksista, joita on saatu jäsenvaltioiden oikaisukapasiteettiin kohdistuvista riskiperusteisista tarkastuksista, ja antanut yksityiskohtaisia ohjeita jäsenvaltioille lukujen ilmoittamisen parantamiseksi. Jäsenvaltioiden lukuihin kohdistuvien, käynnissä olevien tarkastusten tuloksia käytetään tarvittaessa parantamaan ohjeita edelleen ja hyviä käytäntöjä jaetaan jäsenvaltioiden kanssa.

BUDJETTIHALLINTO

1.31

Luvun tässä osassa analysoidaan eräitä budjettihallinnon keskeisiä tietoja varainhoitovuodelta 2011 ja etenkin maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävien talousarviomäärärahojen toteuttamista, maksumäärärahojen käyttöä vuoden lopussa sekä maksattamatta olevien talousarviositoumusten osuutta.

Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät talousarviomäärärahat

1.32

EU:n varainhoitovuoden 2011 talousarvioon sisältyi maksusitoumuksiin käytettäviä talousarviomäärärahoja (20) 142,5 miljardia euroa (21) ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja (22) 128,3 miljardia euroa (23). Talousarviota toteuttavat elimet saavuttivat korkean käyttöasteen: maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen käyttöaste oli 99,3 prosenttia (samoin kuin vuonna 2010) ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen 98,6 prosenttia (96,6 prosenttia vuonna 2010) (24). Kun siirtoja seuraavalle varainhoitovuodelle ei oteta huomioon, maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrä oli kaikki varaukset mukaan lukien 0,1 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen määrä 7,0 miljardia euroa alhaisempi kuin rahoituskehyksen enimmäismäärä.

1.33	Koko talousarvion toteuttamisen tulos vuoden 2011 lopussa oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen (25) (4,5 miljardia euroa vuonna 2010). Tämä periaatteessa kompensoi jäsenvaltioilta tulevina vuosina kerättävää omien varojen määrää.

1.34

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1b ”kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio” kuuluvien kolmen rahaston (Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto) kohdalla oli kuitenkin havaittavissa, että jäsenvaltioiden maksupyyntöjen esittäminen nopeutui vuoden loppua kohden. Maksut olisivat voineet olla määrältään olla jopa viisi miljardia euroa suuremmat, jos rahoitustarpeen kasvu olisi ennakoitu oikein ja jos tarvittavat maksumäärärahat olisi asetettu käyttöön esimerkiksi suorittamalla muilla aloilla käyttämättä jääneiden määrien siirtoja (26).

1.34

Yleensä oikeusperustassa säädetään, että maksupyynnöt on tehtävä kolme kertaa vuodessa niin, että viimeiset toimitetaan lokakuun loppuun mennessä. Tämä määräys ei kuitenkaan ole sitova, vaan jäsenvaltiot voivat esittää maksupyyntöjä vuoden loppuun asti, jotta vältetään varojen automaattinen vapauttaminen. Tämä selittää vuoden lopussa esitettyjen maksupyyntöjen suuren määrän.

Lisäksi lykkäämistä tai keskeyttämistä koskevat päätökset ovat tekijöitä, joita tuskin voidaan ottaa huomioon, kun tehdään tarvittavia määrärahoja koskevia ennusteita. Asetuksen mukaan keskeytys voi kestää enintään 6 kuukautta. Kun jäsenvaltiot korjaavat puutteen ja tekevät mahdollisesti tarvittavat rahoitusoikaisut, komissio peruuttaa keskeytyksen, jolloin maksatus voi jatkua.

Komissio kirjoitti jäsenvaltioille vuoden 2012 alussa korostaakseen tarvetta esittää suurin osa maksupyynnöistä viimeistään 31. lokakuuta. Tämän johdosta komissio voisi kokonaismäärärahasiirron lisäksi pyytää budjettivallan käyttäjältä lisätalousarviota maksumäärärahojen lisäämiseksi, jotta esitettävät pyynnöt voitaisiin kattaa tosiasiallisesti saatujen maksupyyntöjen perusteella ennusteiden sijaan.

Maksumäärärahojen käyttö vuoden lopussa

1.35

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että joissakin talousarvion osastoissa suoritettiin joulukuussa suhteettoman suuri määrä maksuja verrattuna vuoden muiden kuukausien yhteismäärään (27). Se, että merkittävä osuus maksuista keskittyy tiettyyn osaan vuotta, saattaa heikentää valvontajärjestelmien vaikuttavuutta ja lisätä virheriskiä.

1.35	Maksujen keskittyminen riippuu siitä, missä tahdissa jäsenvaltiot ja muut edunsaajat lähettävät maksupyynnöt komissiolle. Komissio on myös sitä mieltä, ettei vuoden lopussa suoritettavien maksujen osuus ole suuri kaikissa alaviitteessä mainituissa talousarvion osastoissa.

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset

1.36

Maksattamatta olevien talousarviositoumusten (28) (joiden osalta maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai varoja ei vielä ole vapautettu (29)), määrä kasvoi 13 miljardia euroa (6,7 prosenttia) aina 207 miljardiin euroon. Kasvu koskee etenkin toimintalohkoja, jotka rahoitetaan jaksotetuin määrärahoin (30). Maksattamatta olevien talousarviositoumusten määrä vastaa 2,3 vuoden jaksotettuja maksusitoumuksia tai 2,7 vuoden jaksotettuja maksuja vuoden 2011 käyttöasteella.

1.37

Useimmat maksattamatta olevat maksusitoumukset liittyvät koheesiopolitiikkaan (31) (ks. kaavio 1.2 ). Koheesiopolitiikan alan maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli 136 miljardia euroa (32) (noin 65,5 prosenttia kokonaismäärästä), mikä vastaa 2,7 vuoden sitoumuksia tai 3,2 vuoden maksuja alan vuoden 2011 käyttöasteella. Suurin osa näistä maksattamatta olevista sitoumuksista (124,6 miljardia euroa eli 92 prosenttia kokonaismäärästä) liittyy meneillään olevaan kauteen 2007–2013 (33).

1.36–1.37

Maksattamatta olevat sitoumukset johtuvat monivuotisten ohjelmien tavanomaisesta hallinnoinnista ja uusien sitoumusten yleisen tason kasvusta. Rakennerahastojen maksattamatta olevien maksusitoumusten määrää säädellään vastaavissa asetuksissa määritellyllä N + 2 / N + 3 -säännöllä. Tämän säännön mukaan maksattamatta olevan määrän odotetun tason on vastattava kahden tai kolmen vuoden sitoumuksia. Näin ollen maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä on tavanomainen, kuten kuviosta 1.2 selviää. Kuviossa kauden 2000–2006 maksattamatta olevien sitoumusten määrää verrataan tilanteeseen, joka vallitsi kauden 2007–2013 ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina.

Vuoden 2011 käyttöastetta koskevalla indikaattorilla on maksujen osalta vain suhteellista arvoa vuoden lopussa käytettävissä olevien määrärahojen puutteen vuoksi (ks. 1.34 kohdan viimeinen virke).

1.38

Ohjelmakauden 2007–2013 kertyneiden maksattamatta olevien sitoumusten huomattavasti suurempi määrä johtuu suureksi osaksi ohjelmien toteutuksen viivästymisestä (34). Rakennerahastoihin sovellettavien asetusten mukaisesti maksuja voitiin suorittaa vasta, kun komissio oli hyväksynyt jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät. Toimielinten sopimuksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (35) määrätään seuraavaa: on huolehdittava siitä, että tulevina vuosina asetetaan käyttöön riittävästi maksumäärärahoja, joilla voidaan kattaa maksattamatta olevien maksusitoumusten ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen yhä kasvava erotus (ks. myös kohta 1.34).

1.38

Jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät on hyväksyttävä ennen välimaksun suorittamista. Tämä mekanismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön kaudeksi 2007–2013, ja se merkitsee suurta parannusta EU:n koheesiopolitiikkaan osoitettujen maksujen varmistamisessa. Ohjelmakaudella maksupyynnön esittämistä koskevia vaatimuksia muutettiin vuoden 2007 sitoumusten osalta ja joustavuutta lisättiin kun oli kyse suurhankkeisiin liittyvistä maksuista. Nämä toimenpiteet hidastivat menojen kasvua.

Rakennerahastoista käytettävissä olevien määrärahojen käyttäminen täysimääräisesti sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 osoittaa, että maksattamatta olevan määrän kasvu voi johtua myös varainhoitovuoden lopussa olevien talousarviomäärärahojen puutteesta (ks. myös 1.34 kohta).

Kuviossa 1.2 osoitetaan rahoituskehyksen ohjelmakauden aikana kertyneiden, maksattamatta olevien sitoumusten todennäköinen käyttö.

Komissio on samaa mieltä siitä, että riittävät maksumäärärahat on asetettava saataville tulevina vuosina. Komissio on lujasti sitoutunut tekemään alustavia talousarvioesityksiä poistaakseen maksattamatta olevien sitoumusten ja maksumäärärahojen välisen laajenevan kuilun.

(1) Konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman nettovarallisuuden muutoksista ja yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä muut liitetiedot (segmenttiraportointi mukaan luettuna).

(2) Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää konsolidoidun selvityksen talousarvion toteuttamisesta, yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(3) Komission tilinpitäjän soveltamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai niiden puuttuessa kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards). Konsolidoitu tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011 laadittiin varainhoitoasetuksen mukaisesti komission tilinpitäjän soveltamien kirjanpitosääntöjen perusteella (kuten on tehty varainhoitovuodesta 2005 lähtien). Kyseisillä kirjanpitosäännöillä suoriteperusteisia kirjanpidon periaatteita on mukautettu Euroopan unionin toimintaympäristöön sopiviksi. Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta laaditaan yhä pääasiallisesti kassatapahtumien perusteella.

(4) Lyhenne vastaa ranskankielistä termiä ”Déclaration d'assurance”.

(5) Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artikla.

(6) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kun se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010 (EUVL L 311, 26.11.2010, s. 9). Varainhoitoasetuksessa säädetään, että lopulliset konsolidoidut tilinpäätökset on toimitettava ennen seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 31. päivää (ks. 129 artikla).

(7) Tuloja koskevan tarkastuksen sisällön osalta ks. kohdat 2.9–2.13.

(8) Väli- ja loppumaksut perustuvat lopullisille edunsaajille aiheutuneisiin ilmoitettuihin menoihin (ks. kohta 3.9, 4.9, 5.27 ja 6.12).

(9) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohdan 3.9 toinen luetelmakohta, kohta 3.13, kohdan 4.9 toinen luetelmakohta sekä kohdat 4.16–4.18).

(10) Komission uudistaminen – Valkoinen kirja, KOM(2000) 200/lopullinen, 5.4.2000.

(11) Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2000 antama päätöslauselma, johon sisältyvät parlamentin huomiot komission uudistamista käsitelleen riippumattoman asiantuntijakomitean toisen kertomuksen johdosta toteutettavista toimista (EUVL C 304, 24.10.2000, s. 135).

(12) Komission sisäisen valvonnan standardit perustuvat suurelta osin COSOn periaatteisiin. COSO (Committee of Sponsoring Organisations of the Treadway Commission) on vapaaehtoinen yksityisen sektorin järjestö, joka pyrkii parantamaan taloushallinnon ja raportoinnin laatua yritysetiikan, vaikuttavien sisäisen valvonnan menettelyjen ja hyvän hallintotavan avulla.

(13) Nimikettä ”pääjohtaja” käytetään tässä laajassa merkityksessään kuvaamaan eri vastuuhenkilöitä. Tosiasiassa 48 lausuman allekirjoittajina on yksi pääsihteeri, 36 pääjohtajaa, seitsemän johtajaa ja neljä toimialajohtajaa.

(14) Vuotuisten toimintakertomusten tuloksellisuusnäkökohtia käsitellään luvussa 10.

(15) Ks. kohdat 3.40–3.41, 4.48–4.50, 5.67–5.69, 6.24–6.26 ja 7.25.

(16) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohdat 1.32–1.50.

(17) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle – Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2011, KOM(2012) 281 lopullinen, 6.6.2012.

(18) Unionin ulkopuolelle suunnatusta tuesta vastaavat pääosastot eivät ole antaneet tietoja varainhoidon yleisestä laadusta, mistä ei kuitenkaan esitetty varaumaa (ks. kohta 7.25 sekä Euroopan kehitysrahastoa koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, kohdat 52–53).

(19) Ks. tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 6/2010 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EUVL C 334, 10.12.2010, s. 1).

(20) Kyseisenä varainhoitovuonna ja tulevina vuosina maksusitoumuksiin käytettävissä oleva määrä.

(21) Määrä sisältää varainhoitovuodelta 2010 siirretyt maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat 259 miljoonaa euroa ja yhteensä 284 miljoonan euron suuruisen maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen lisäyksen, joka on seurausta seitsemän lisätalousarvion vahvistamisesta vuoden 2011 mittaan. Määrä ei sisällä vuoden 2011 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja: maksusitoumuksiin käytettäviä määrärahoja 6,2 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja 6,7 miljardia euroa. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja käytetään rahoittamaan tietyt menoerät (ks. varainhoitoasetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 18 artikla). Käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin kuuluvat muun muassa virheellisesti maksettujen määrien takaisinperinnästä aiheutuvat palautukset, jotka osoitetaan uudelleen alkuperäisiin budjettikohtiin, EFTA-mailta saadut maksuosuudet, jotka kasvattavat tiettyjä budjettikohtia, ja kolmansilta osapuolilta peräisin olevat tulot, kun sopimuksissa edellytetään rahallista osallistumista EU:n toimintaan.

(22) Varainhoitovuoden maksuihin käytettävissä olevat määrät.

(23) Luku sisältää varainhoitovuodelta 2010 siirretyt maksumääräyksiin käytettävät määrärahat 1 582 miljoonaa euroa ja yhteensä 200 miljoonan euron suuruisen maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen lisäyksen, joka on seurausta seitsemän lisätalousarvion vahvistamisesta vuoden 2011 mittaan.

(24) Vuoden 2011 maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat olivat 0,6 miljardia euroa (0,4 prosenttia) suuremmat ja maksumääräyksiin käytettävät määräarahat 3,6 miljardia euroa (2,9 prosenttia) suuremmat kuin vuonna 2010.

(25) Talousarvion ylijäämä (talousarvion toteutuma) kertoo talousarvion toteuttamisen tuloksen. Ylijäämä ei ole vararahasto, jota voitaisiin kasvattaa ja joka voitaisiin käyttää tulevina vuosina menojen rahoitukseen.

(26) Sosiaalirahaston vajaakäyttö vuonna 2010 (ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 1.41) johti maksujen lisääntymiseen vuonna 2011. Tämä seikka yhdessä vuoden lopun maksupyyntöjen lisääntymisen kanssa kasvatti tosiasiallisten maksujen määrän 114 prosenttiin alkuperäisestä budjetoidusta määrästä. Sosiaalirahastolle osoitettujen maksupyyntöjen lisääntyminen katettiin pääosin siirtämällä varoja EAKR:sta ja koheesiorahastosta. EAKR ja koheesiorahasto saivat kuitenkin vastoin ennusteita vuoden loppua kohden ennakoitua suuremman määrän maksupyyntöjä, mikä kasvatti tosiasiallisten maksujen määrän niin suureksi, että näistä rahastoista olisi voitu suorittaa lisämaksuja, jos määrärahoja olisi ollut saatavilla. Ks. myös yhteisön tilinpäätökseen liitetty selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2011 Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts — Financial year 2011, s. 42–45.

(27) Seuraavissa osastoissa suuri osuus maksuista (verrattuna koko vuoden tosiasiallisiin maksuihin) suoritettiin joulukuussa: osasto 06 – liikenne ja liikkuminen 26 prosenttia (295 miljoonaa euroa), osasto 17 – terveys- ja kuluttaja-asiat 44 prosenttia (266 miljoonaa euroa), osasto 19 – ulkosuhteet 31 prosenttia (1 016 miljoonaa euroa), osasto 21 – kehitysyhteistyö ja suhteet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin 27 prosenttia (403 miljoonaa euroa), osasto 22 – laajentuminen 28 prosenttia (264 miljoonaa euroa) ja osasto 32 – energia 23 prosenttia (219 miljoonaa euroa).

(28) Maksattamatta olevista maksusitoumuksista käytetään usein ranskankielistä lyhennettä ”RAL” (restant à liquider).

(29) Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat suora seuraus määrärahojen jaksottamisesta (ks. alaviite 28): meno-ohjelmien päätökseenvieminen kestää useita vuosia, ja sitoumukset tehdään vuosia ennen vastaavien maksujen suorittamista.

(30) Talousarviossa tehdään ero kahden määrärahatyypin, jaksottamattomien määrärahojen ja jaksotettujen määrärahojen, välillä. Jaksottamattomia määrärahoja käytetään luonteeltaan vuotuisten toimintojen rahoittamiseen, esimerkiksi hallintomenoihin. Jaksotetut määrärahat otettiin käyttöön monivuotisia tukitoimia varten, ja niihin liittyvät maksut voidaan tehdä sitoumusvuoden ja sitä seuraavien vuosien kuluessa. Jaksotettuja määrärahoja käytetään lähinnä rakennerahastojen ja koheesiorahaston yhteydessä.

(31) Koheesiopolitiikan osalta sitoumusten kokonaismäärä oli vuosien 2000–2006 rahoituskehyksessä 261 miljardia euroa (ks. varainhoitovuoden 2006 tilinpäätös) ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä 348 miljardia euroa (ks. varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös). Tämä merkitsee 33 prosentin kasvua.

(32) Koheesiopolitiikan osalta ks. yhteisön tilinpäätökseen liitetty selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2011 Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts – Financial year 2011, s. 28 ja 42–45.

(33) Talousarviositoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä koskevan säännön (n + 2 / n + 3 -sääntö) soveltaminen auttaa selvittämään maksattamatta olevat sitoumukset. Säännön mukaan kaikki ne varat vapautetataan ilman eri toimenpiteitä, joita ei ole käytetty tai joiden osalta ei ole esitetty maksupyyntöä myöntämisvuotta seuraavan toisen/kolmannen vuoden loppuun mennessä. N + 2 / n + 3 -sääntöä muutettiin viimeksi osana ”kolmatta yksinkertaistamispakettia” varainhoitovuoden 2007 koheesiopolitiikan sitoumusten osalta (ks. neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 539/2010 (EUVL L 158, 24.6.2010, s. 1)).

(34) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2008, kohdat 6.8 ja 6.26–6.28. Tarkempia lisätietoja on saatavissa yhteisön tilinpäätökseen liitetystä selvityksestä talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2008 (Commission Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts – Financial year 2008), s. 42, sekä talousarvion toteuttamista rakenne- ja koheesiorahastojen osalta koskevasta komission analyysistä varainhoitovuodelta 2008 (Analysis of the budgetary implementation of the Structural and Cohesion Funds in 2008), s. 5 ja 13–17.

(35) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. Ks. myös neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17), 3 artikla.

(36) Yleisen talousarvion pääluokan III osastoja 14 ja 24–31, jotka liittyvät pääasiassa hallintomenoihin, on käsitelty vuosikertomuksen luvun 9 Euroopan komissiota koskevassa osassa.

(37) Hallintomenoja ei ole käsitelty kunkin toimintalohkoryhmän yhteydessä, vaan ne esitetään omana otsakkeenaan. Kyseiset määrät eroavat näin ollen luvuissa 3–9 mainituista.

(38) Vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2010 ”maatalous: markkinatoimenpiteet ja suorat tuet” sekä ”maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat” muodostivat yhden toimintalohkoryhmän; samoin ”aluepolitiikka, energia ja liikenne” sekä ”työllisyys- ja sosiaaliasiat” sisältyivät yhteen ainoaan toimintalohkoryhmään. Varainhoitovuoden 2011 aggregoidut tulokset on esitetty aiemman jaottelun mukaisesti taulukossa 1.3 .

(39) Järjestelmät luokitellaan ”osittain vaikuttaviksi”, kun vain joidenkin valvontamenettelyjen arvioidaan toimivan asianmukaisesti. Tämän vuoksi niiden avulla ei kokonaisuutena kenties onnistuta vähentämään tilien perustana olevissa toimissa esiintyviä virheitä hyväksyttävälle tasolle. Ks. yksityiskohtaisemmat tiedot luvuissa 2–9 olevan otsakkeen ”Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa” yhteydessä.

(40) Virheiden esiintyvyydellä kuvataan sitä, kuinka suureen osuuteen otoksesta liittyy virheitä (jotka joko voidaan ilmaista tai joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti). Prosenttiosuudet on pyöristetty.

(41) Korvatut menot (ks. kohta 3.9).

(42) Korvatut menot (ks. kohta 4.9).

(43) Korvatut menot (ks. kohta 5.27).

(44) Korvatut menot (ks. kohta 6.12).

(45) Varainhoitovuoden 2011 maksujen (129 395 miljoonaa euroa – ks. taulukko 1.1 ) ja koko tarkastetun perusjoukon osalta toimien sääntöjenmukaisuuden yhteydessä esitetyn kokonaismäärän välinen erotus vastaa ennakkomaksuja, jotka on suoritettu toimintalohkoryhmissä maatalous: markkinatoimenpiteet ja suorat tuet (8 miljoonaa euroa), maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (565 miljoonaa euroa), aluepolitiikka, energia ja liikenne (1 469 miljoonaa euroa) sekä työllisyys- ja sosiaaliasiat (128 miljoonaa euroa) (ks. kohdat 3.9, 4.9, 5.27 ja 6.12).

(46) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu. Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohta 3.9, toinen luetelmakohta, sekä kohta 3.13).

(47) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu. Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohta 4.9, toinen luetelmakohta, sekä kohdat 4.16–4.18).

(48) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. myös alaviitteet 9 ja 10).

(49) Tarkastuksen yhteydessä testattiin komission tasolla perintämääräysten joukosta poimittu otos, joka kattoi kaiken tyyppiset tulot (ks. kohdat 2.8, 2.9 ja 2.13).

(50) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu (ks. kohdat 3.9, 3.13, 4.9 ja 4.16–4.18). Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta.

(51) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. myös alaviite 1).

(52) Kaikki komission pääosastot ja yksiköt on lueteltu osoitteessa http://publications.europa.eu/code/en/en-390600.htm.

(53) Lähde: Varainhoitovuoden 2011 konsolidoitu tilinpäätös.

(54) Lähde: Toimintakertomukset vuodelta 2011. Aluepolitiikan pääosasto ja tutkimuksen toimeenpanovirasto ovat ilmoittaneet vähimmäis- ja enimmäismäärät. Ainoastaan jälkimmäinen on otettu huomioon.

LIITE 1.1

TARKASTUKSEN LÄHESTYMISTAPA JA TARKASTUSMENETELMÄT

OSA 1 – Tarkastuksen lähestymistapa ja tarkastusmenetelmät tilien luotettavuuden osalta (tilintarkastus)

Konsolidoitu tilinpäätös koostuu konsolidoiduista tilinpäätöslaskelmista ja talousarvion toteuttamista (1) koskevasta konsolidoidusta selvityksestä. Arvioitaessa, antaako konsolidoitu tilinpäätös olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot Euroopan unionin taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta, käytetään pääasiassa seuraavia arviointiperusteita:

a) laillisuus ja asianmukaisuus (sääntöjenmukaisuus): onko tilinpäätös laadittu sääntöjen mukaisesti ja ovatko talousarviomäärärahat käytettävissä

b) kattavuus: onko kaikki kyseiseen kauteen kuuluvat tulo- ja menotapahtumat sekä kaikki varat ja velat (myös taseen ulkopuoliset erät) kirjattu tileihin

c) toimien tosiasiallisuus sekä varojen ja velkojen olemassaolo: perustuuko jokainen tulo- ja menotapahtuma toimeen, joka kytkeytyy kyseiseen yksikköön ja kuuluu tarkasteltavana olevaan kauteen; ovatko varat ja velat olemassa taseen antamispäivänä ja kuuluvatko ne tarkastettavalle yksikölle

d) mittaaminen ja arvostaminen: onko tulo- ja menotapahtumat sekä varat ja velat kirjattu tileihin oikea-arvoisina ja varovaisuuden periaatetta soveltaen

e) tietojen esittäminen: onko tulo- ja menotapahtumat, varat ja velat ilmoitettu ja kuvattu kirjanpitosääntöjen ja käytänteiden mukaisesti ja avoimuuden periaatetta soveltaen.

Tarkastus koostuu seuraavista osatekijöistä:

a)	kirjanpidon valvontaympäristöä koskeva arvio päivitetään

b)	tarkastetaan keskeisten kirjanpitomenettelyjen ja varainhoitovuoden päättyessä sovellettavien tilinpäätösmenettelyjen toimivuus

c)	tarkastetaan analyyttisesti keskeiset kirjanpitotiedot (johdonmukaisuus ja asianmukaisuus)

d)	tilit ja/tai saldot analysoidaan ja täsmäytetään

e)	toimitetaan sitoumuksia, maksuja ja yksittäisiä tase-eriä koskevia tapahtumatarkastuksia edustavien otosten perusteella.

OSA 2 – Tarkastuksen lähestymistapa ja tarkastusmenetelmät toimien sääntöjenmukaisuuden osalta (säännönmukaisuuden tarkastus)

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osatekijöistä:

—	tulotapahtumien ja kunkin menoalan tapahtumien suora testaaminen, jonka avulla selvitetään, kuinka sääntöjenmukaisia tapahtumat ovat (ks. taulukko 1.1 )

—	arvio siitä, kuinka vaikuttavasti valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan tapahtumien sääntöjenmukaisuus.

4.	Tämän lisäksi tilintarkastustuomioistuin hyödyntää muiden tarkastajien työhön perustuvaa todentavaa aineistoa (kun relevanttia aineistoa on saatavilla) ja analysoi komission johdon antamia tietoja.

Miten tilintarkastustuomioistuin testaa tapahtumat?

Tapahtumien suora testaaminen jokaisen erityisarvion yhteydessä (luvut 2–9) perustuu edustavaan tilastolliseen otokseen, joka on kussakin toimintalohkoryhmässä poimittu perintämääräysten (tulojen tapauksessa) tai maksettujen määrien joukosta (2). Testauksen avulla laaditaan tilastollinen arvio siitä, kuinka suuri osa perusjoukon tapahtumista on sääntöjenvastaisia.

Tilintarkastustuomioistuin määrittää varmuuteen perustuvan mallin avulla, kuinka suuri otos tarvitaan, jotta tulokset ovat luotettavia. Malliin kuuluu toimintariskin (tapahtumissa voi olla virheitä) ja valvontariskin (valvontajärjestelmillä ei kyetä ehkäisemään tai havaitsemaan ja korjaamaan näitä virheitä) arvioiminen.

Tapahtumien testaamisella tarkoitetaan jokaisen otokseen poimitun tapahtuman yksityiskohtaista tarkastamista, jonka yhteydessä muun muassa määritetään, onko maksupyynnön määrä taikka maksu laskettu oikein ja sääntöjen ja säännösten mukaisesti. Talousarviotileihin kirjatuista tapahtumista poimitun otoksensa avulla tilintarkastustuomioistuin jäljittää maksun lopullisen edunsaajan (esimerkiksi viljelijän, kurssinjärjestäjän tai kehitysapuhankkeen edistäjän) tasolle saakka ja tarkastaa kullakin tasolla, onko tapahtuma sääntöjenmukainen. Jos (millä tasolla hyvänsä) tapahtuman laskelmat ovat virheellisiä tai tapahtuma ei vastaa säännöksiä tai sopimusehtoja, tapahtumassa katsotaan olevan virhe.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi ja esittää tapahtumatarkastusten tulokset?

8.	Tapahtumien virheet johtuvat useista eri syistä, ja virheitä on monenlaisia riippuen rikkomistapauksen luonteesta ja siitä, mitä nimenomaista sääntöä tai sopimusehtoa on rikottu. Yksittäisessä tapahtumassa oleva virhe ei välttämättä vaikuta maksun koko määrään.

Tilintarkastustuomioistuin luokittelee virheet seuraavasti:

—	Virhe joko voidaan tai sitä ei voida ilmaista kvantitatiivisesti riippuen siitä, onko mahdollista mitata, kuinka suuri osa EU:n talousarviosta tai talousarvioon suoritetusta maksumäärästä oli virheellinen.

—	Virheen luonteen perusteella: tukikelpoisuuteen liittyvä virhe (maksu ei täytä tukikelpoisuussääntöjä), tosiasiallisuuteen liittyvä virhe (korvattujen kulujen aiheutumisesta ei saada näyttöä) tai oikeellisuuteen liittyvä virhe (maksu on laskettu virheellisesti).

10.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsee usein merkittäviä virheitä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin. EU:n ja kansallinen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö koostuu pääasiassa joukosta menettelyvaatimuksia. Jotta perussopimuksen mukainen kilpailun periaate varmasti toteutuu, sopimuksista on ilmoitettava, tarjoukset on arvioitava erityisten kriteerien avulla, sopimuksia ei saa jakaa keinotekoisesti osiin kynnysarvojen alittamiseksi jne.

11.

Tarkastuksiaan varten tilintarkastustuomioistuin määrittää arvon menettelyvaatimuksen noudattamatta jättämiselle. Tilintarkastustuomioistuin

a)	pitää ”vakavina” virheitä, jotka haittaavat julkisia hankintoja koskevissa säännöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista; näitä tavoitteita ovat oikeudenmukainen kilpailu ja sopimuksen tekeminen parhaan tarjoajan kanssa (3)

b)	kvantifioi julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin kohdistuvat vakavat rikkomiset siten, että niiden katsotaan vaikuttavan sopimukseen liittyvän maksun koko arvoon – kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe koskee maksun koko määrää (4)

c)	käsittelee vähemmän vakavia virheitä, jotka eivät vaikuta tarjouskilpailun lopputulokseen, ei-kvantitatiivisesti ilmaistavina virheinä (5).

Tilintarkastustuomioistuin saattaa kvantifioida virheen eri tavoin kuin komissio tai jäsenvaltiot päättäessään, miten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen virheelliseen soveltamiseen tulisi puuttua.

12.

Tilintarkastustuomioistuin kuvaa virheiden esiintyvyyttä ilmoittamalla, kuinka suureen osuuteen otoksesta liittyy virheitä (jotka joko voidaan ilmaista tai joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti). Tämä osuus kuvastaa sitä, kuinka laajalti koko toimintalohkoryhmässä todennäköisesti on virheitä. Jos virhetaso on olennainen, asianomaiset tiedot on annettu lukujen 2–9 liitteessä X.1.

13.

Kvantifioimiensa virheiden pohjalta tilintarkastustuomioistuin arvioi vakioituja tilastollisia menetelmiä käyttäen todennäköisimmän virhetason (most likely rate of error, MLE) jokaista erityisarviota varten sekä talousarviomenojen koko määrän osalta. Todennäköisin virhetaso on otoksessa havaittujen, prosentteina ilmaistujen virhetasojen painotettu keskiarvo (6). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin määrittää – tavanomaisten tilastollisten menetelmien avulla ja siten, että se voi saavuttaa 95 prosentin luottamusasteen – vaihteluvälin, jonka sisällä kussakin erityisarviossa käsitellyn perusjoukon (ja menojen kokonaismäärän) virhetaso on. Vaihteluvälin rajaavat alempi virheraja (lower error limit, LEL) ja ylempi virheraja (upper error limit, UEL) (7) (ks. kaavio).

14.	Käyrän alapuolella olevan tummennetun alueen kuvaama prosenttiosuus ilmaisee, millä todennäköisyydellä perusjoukon todellinen virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välissä.

15.

Suunnitellessaan tarkastustyötään tilintarkastustuomioistuin valitsee tarkastusmenettelyjä, joiden avulla se voi verrata perusjoukon arvioitua virhetasoa suunnitteluvaiheessa asetettuun kahden prosentin olennaisuusrajaan. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastustuloksia olennaisuustason avulla ja ottaa tarkastuslausumaa laatiessaan huomioon virheiden luonteen, rahamääräisen arvon ja esiintymisyhteyden.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi järjestelmät ja raportoi tuloksista?

16.

Valvontajärjestelmät, joilla hallitaan talousarvioon kohdistuvia riskejä (myös toimien sääntöjenmukaisuuden osalta), ovat komission (ja hajautetun tai yhteisen hallinnoinnin tapauksessa jäsen- ja edunsaajavaltioiden) kehittämiä. Keskeisiin tarkastusmenettelyihin kuuluu näin ollen sen arvioiminen, kuinka vaikuttavasti järjestelmillä voidaan varmistaa toimien sääntöjenmukaisuus. Lisäksi tällainen arviointi on erityisen hyödyllinen laadittaessa suosituksia järjestelmien parantamista varten.

17.

Jokaista toimintalohkoryhmää, samoin kuin tuloja, hallinnoidaan lukuisin erilaisin järjestelmin. Siksi tilintarkastustuomioistuin tavallisesti poimii järjestelmien joukosta vuosittain otoksen tarkastusta varten. Järjestelmäarviointien tulokset on esitetty taulukossa ”Järjestelmätarkastuksen tulokset” lukujen 2–9 liitteessä X.2. Järjestelmät luokitellaan tapahtumien virheriskin lieventämisen kannalta vaikuttaviksi, osittain vaikuttaviksi (tietyt puutteet heikentävät järjestelmän toimivuutta) tai ei vaikuttaviksi (puutteet ovat laajoja ja haittaavat ratkaisevasti järjestelmän toimivuutta).

18.

Kun tilintarkastustuomioistuin on saanut riittävästi todentavaa aineistoa, se laatii lisäksi toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmiä koskevan yleisarvion (myös se on esitetty lukujen 2–9 liitteessä X.2). Yleisarviota laadittaessa on otettu huomioon sekä tarkastukseen valittuja järjestelmiä koskeva arvio että tapahtumatarkastusten tulokset.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi komission johdon antamia tietoja ja raportoi arvioinnin tuloksista?

19.

Kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti tilintarkastustuomioistuin vastaanottaa komissiolta vahvistuskirjeen, jossa vahvistetaan, että komissio on täyttänyt velvollisuutensa ja ilmoittanut kaikki tiedot, jotka voisivat olla tarkastajan kannalta merkityksellisiä. Tämä tarkoittaa, että komissio vahvistaa ilmoittaneensa myös kaikki tiedot, jotka koskevat petosriskin arvioimista, komission tiedossa olevia petoksia tai petosepäilyjä sekä kaikkia merkittäviä tapauksia, joissa säännöksiä ei ole noudatettu.

20.

Tämän vuosikertomuksen luvuissa 2–9 käsitellään lisäksi eri pääosastojen vuotuisia toimintakertomuksia. Niissä raportoidaan toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä käytössä olevista hallinto- ja valvontajärjestelmistä, joilla pyritään varmistamaan toimien sääntöjenmukaisuus ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kuhunkin vuotuiseen toimintakertomukseen liittyy pääjohtajan lausuma, jossa käsitellään muun muassa sitä, missä määrin resursseja on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja kuinka hyvin valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan toimien sääntöjenmukaisuus (8).

21.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi vuotuiset toimintakertomukset ja niihin liittyvät lausumat ja määrittää siten, antavatko ne oikean ja riittävän kuvan varainhoidosta toimien sääntöjenmukaisuuden osalta ja yksilöidäänkö niissä toimenpiteet, joita tarvitaan korjattaessa vakavat valvontapuutteet. Tilintarkastustuomioistuin esittää arvioinnin tulokset lukujen 2–9 osassa ”Järjestelmien vaikuttavuus” (9).

Mihin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa esitetyt kannanotot perustuvat?

22.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa esitettyjen kannanottojen, jotka koskevat Euroopan unionin tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuutta ja joihin sisältyy myös arvio virheiden laajuudesta, perustana on kaikki se tarkastustyö, jota on käsitelty tämän vuosikertomuksen luvuissa 2–9. Menotapahtumien testauksessa saatujen tulosten arvioinnilla on keskeinen merkitys. Tilintarkastustuomioistuimen parhaan arvion mukaan kaikkien menojen kokonaisvirhetaso oli 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011. Tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on 3,0–4,8 prosenttia. Eri toimintalohkojen virhetasot käyvät ilmi luvuista 3–9. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virheet olivat laaja-alaisia ja niiden vaikutus ulottui suurimpaan osaan menoaloista. Tilintarkastustuomioistuin antaa yleisen lausuman sitoumusten sääntöjenmukaisuudesta täydentävän, koko talousarviota edustavan otoksen pohjalta.

Sääntöjenvastaisuus vai petos?

23.

Ehdottomasti suurin syy virheisiin on se, että EU:n meno-ohjelmien usein monimutkaisia sääntöjä on sovellettu virheellisesti tai ne on ymmärretty väärin. Mikäli tilintarkastustuomioistuimella on syytä epäillä petosta, se raportoi asiasta unionin petostentorjuntavirastolle OLAFille, joka huolehtii mahdollisista tutkimuksista. Tilintarkastustuomioistuin raportoi tarkastustyönsä perusteella OLAFille vuosittain noin neljästä tapauksesta.

(1) Liitetiedot mukaan lukien.

(2) Lisäksi sitoumusten joukosta poimitaan horisontaalinen edustava otos, joka testataan sen selvittämiseksi, onko sääntöjä ja säännöksiä noudatettu.

(3) Tarjouskilpailuja ratkaistaessa käytetään pääasiassa kahta eri menetelmää: valitaan joko alhaisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

(4) Esimerkkejä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä: pää- tai lisäsopimusta koskeva kilpailu on vähäistä tai olematonta (lukuun ottamatta tapauksia, joissa tämä on erikseen sallittu lainsäädännössä); tarjoukset on arvioitu epätarkoituksenmukaisesti, mikä vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen; sopimuksen sisältöä on muutettu huomattavasti; sopimus on jaettu eri rakennustyömaita koskeviksi sopimuksiksi, vaikka niiden taloudellinen tarkoitus on sama.

Tilintarkastustuomioistuin noudattaa tavallisesti erilaista lähestymistapaa tapauksissa, joissa EU:n toimielimet ovat soveltaneet julkisia hankintoja koskevia sääntöjä virheellisesti. Syynä on se, että kyseiset sopimukset ovat yleensä kaikesta huolimatta edelleen soveltamiskelpoisia. Tällaisia virheitä ei ole kvantifioitu DAS-tarkastuslausumassa.

(5) Esimerkkejä virheistä, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti: tarjoukset on arvioitu epäasianmukaisesti, mutta se ei vaikuta tarjouskilpailun lopputulokseen; tarjouskilpailumenettelyssä tai tarjouseritelmässä on muodollisia puutteita tai avoimuuteen liittyviä muodollisia vaatimuksia ei ole noudatettu.

(6) Formula , kun ASI on keskimääräinen otantaväli (average sampling interval) ja i otokseen sisältyvien tapahtumien numerointi.

(7) Formula ja Formula , kun t on t-jakaantumiskerroin, n on otoskoko ja s on virhetasojen vakiopoikkeama.

(8) Lisätietoja näistä prosesseista sekä linkkejä viimeisimpiin kertomuksiin annetaan osoitteessa

http://ec.europa.eu/atwork/sythesis/index_en.htm

(9) Aiempina vuosina arvioinnin tulokset esitettiin erikseen osassa ”Komission johdon antamien tietojen luotettavuus”.

LIITE 1.2

TILIEN LUOTETTAVUUDEN OSALTA AIEMPINA VUOSINA ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Aiempina vuosia esitetyt huomautukset

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

Ennakkomaksujen, muiden lyhytaikaisten velkojen ja niihin liittyvien jaksotusmenettelyjen osalta tilintarkastustuomioistuin on varainhoitovuodesta 2007 alkaen yksilöinyt kirjanpidosta virheitä, joiden taloudellinen vaikutus ei kaiken kaikkiaan ole olennainen, mutta joiden esiintyvyys on suuri. Tämä osoittaa, että on tärkeää parantaa edelleen peruskirjanpitotietojen oikeellisuutta tietyissä pääosastoissa.

Komissio paransi edelleen kirjanpitotietojensa oikeellisuutta jatkuvilla toimilla (esimerkiksi kirjanpidon laatuun liittyvällä hankkeella ja hyväksymällä paikallisia järjestelmiä).

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti ennakkomaksujen sekä laskujen/menoilmoitusten joukosta poimittuja edustavia otoksia ja havaitsi jälleen virheitä, joiden taloudellinen vaikutus ei ole olennainen, mutta joiden esiintyvyys on suuri. Komission olisi niin ollen edelleen parannettava peruskirjanpitotietoja tietyissä pääosastoissa.

Komissio pyrkii edelleen parantamaan kirjanpitotietojen laatua, ja paikallisia järjestelmiä päivitetään jatkuvasti kirjanpitovaatimusten täyttämiseksi.

Ennakkomaksujen kirjaamisen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi seuraavanlaisia seikkoja:

—	Jäljellä olevia ennakkomaksuja ei aina selvitetä oikein. Useita ennakkomaksuja ei selvitetty lainkaan tai kyseinen määrä oli virheellinen.

—	Osa pääosastoista käyttää jaksotusta laskiessaan likiarvoja sen sijaan, että prosessoisi saatavissa olevat tiedot, jotka koskevat edistymistä ja aiheutuneita kuluja, ja selvittäisi asianomaiset ennakkomaksut näiden tietojen perusteella.

—	Varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessa todettiin ensimmäisen kerran, että yhä suuremmassa joukossa tapauksia komissio ei ollut kirjannut maksuja asianmukaisesti varoihin. Tämä liittyy etenkin rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin ja muiden tukijärjestelmien ennakkomaksuihin.

Tilinpitäjän yksiköt ovat pyrkineet korjaamaan tilannetta, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useat pääosastot kirjaavat edelleen tileihin arvioituja määriä silloinkin, kun niillä olisi riittävä perusta kyseisten ennakkomaksujen selvittämiselle.

Rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin liittyvää kysymystä käsiteltiin jo varainhoitovuoden 2010 tilinpäätöksen yhteydessä, kun jäsenvaltiot olivat toimittaneet tietoja vapaaehtoisesti. Komissio on myös ehdottanut nykyisen säädöskehyksen tarkistamista ja tehnyt tarvittavat ehdotukset vuoden 2013 jälkeistä aikaa varten niin, että kyseisten tietojen toimittaminen olisi pakollista.

Varainhoitovuoden 2011 konsolidoituun tilinpäätökseen on ensimmäisen kerran kirjattu 2 512 miljoonan euron omaisuuserä, joka vastaa jäsenvaltioille muissa tukijärjestelmissä maksettuja ennakkomaksuja ja maksuosuuksia Euroopan globalisaatiorahastoon.

Jäsenvaltiot eivät ennen vuotta 2011 toimittaneet komissiolle tietoja, joiden perusteella se olisi voinut laatia luotettavia arvioita. Nyt saatavilla olevat luvut osoittavat, että määrät eivät olisi olleet olennaisia.

Käyttämättömät määrät, jotka oli kirjattu edellä mainittujen rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden ja muiden tukijärjestelmien yhteyteen, on määritetty komission suorittamien maksujen perusteella ja arvioimalla käyttämättömät määrät lineaarisesti – tämä ei kuitenkaan koske Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukijärjestelmiä koskevia ennakkomaksuja. Tosiasiallisesti käytettyjä määriä ei tiedetä, mikä vähentää merkittävästi näiden tietojen hyödyllisyyttä hallinnoinnissa.

Kirjanpitoyksikkö on laatinut useita ohjeita ennakkomaksujen selvittämisestä. Ne jaetaan, kunhan varainhoitoasetuksen tarkistus saadaan päätökseen.

Rahoitusjärjestelyihin liittyviä välineitä sekä valtiontuen ennakkoon maksettuja määriä, mukaan lukien menoilmoituksen liite, koskeva oikeusperusta on pantu täytäntöön (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muutos, hyväksytty 13. joulukuuta 2011). Muutoksen seurauksena Euroopan komissiolla on oikeusperusta, jonka nojalla se voi pyytää tarvittavia tietoja jäsenvaltioilta.

Edellä mainittuja tietoja käytetään vuoden 2012 tilejä päätettäessä. Lopullisille edunsaajille tarkoitetut maksamattomat summat perustuvat aikasidonnaiseen arvioon.

Koska aluepolitiikan pääosasto on parhaillaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden kuudennessa vuodessa, menetelmää ei ole syytä muuttaa. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin tarkoitus muuttaa seuraavalla ohjelmakaudella, edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät sen uuden varainhoitoasetuksen yhteydessä.

Kun rakennerahastojen uuden ohjelmakauden oikeusperusta tulee voimaan, komissiolla on oikeus saada tosiasiallisesti käytettyjä määriä koskevat tiedot, joita käytetään tilinpäätöksen laatimisessa. Uusien vaatimusten myötä on todennäköistä, että myös hallinnointia koskevat tiedot paranevat.

Menetelmä, jota komissio on soveltanut vuoden 2011 tilinpäätökseen, on kustannustehokkain, ja sitä käytettiin jo varainhoitovuoden 2010 tilinpäätöksessä.

Kuten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2009 on mainittu, eräät pääosastot eivät myöskään noudattaneet vaatimusta, jonka mukaan laskut/menoilmoitukset on kirjattava viiden työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.

Uusien menoilmoitusten kirjaamisen havaittiin nopeutuneen, mutta jotkin pääosastot eivät vieläkään aina noudata vaatimusta, jonka mukaan laskut ja menoilmoitukset on kirjattava ripeästi.

Komission yksiköt jatkavat edelleen toimiaan tähän suuntaan. Tätä varten paikallisia järjestelmiä päivitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston vastaanottamat maksupyynnöt käsitellään määräajassa.

Tilintarkastustuomioistuin toi esiin vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2010, että EU:n talousarviomäärärahoja käytetään enenevässä määrin ennakkomaksuihin ja uudenlaisiin rahoitusvälineisiin. Tämän vuoksi komission olisi välittömästi tarkistettava asianomaista kirjanpitosääntöä, jotta ennakkomaksujen kirjaamista ja selvittämistä varten saadaan riittävät ohjeet.

Kirjanpitosääntöä on päivitetty vuonna 2012, jotta rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin suoritettuja maksuosuuksia ja muihin tukijärjestelmiin maksettuja ennakkomaksuja koskevat käyttämättömät määrät voidaan kirjata varoihin.

Komission yksiköt soveltavat sääntöä rahoitusvälineisiin ja valtiontukiin liittyvien maksujen perusteella (katso vastaus edellä).

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

Tilintarkastustuomioistuin totesi jo vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2007, että vaikka komissio on ryhtynyt toimiin voidakseen antaa enemmän ja parempia tietoja EU:n talousarvioon sovellettavista oikaisumekanismeista, tiedot eivät edelleenkään olleet täysin luotettavia, sillä komissio ei aina saanut luotettavaa tietoa jäsenvaltioilta.

Vaikka jäsenvaltioiden toimittamat tiedot eivät edelleenkään ole täysin luotettavia ja kattavia etenkään koheesiopolitiikan alalla, tiettyjä parannuksia on saatu aikaan vuosien mittaan. Komissio käynnisti vuoden 2011 alussa tarkastuksen, joka koskee jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan alalla soveltamia takaisinperintäjärjestelmiä. Komission paikalla toimittamat tarkastukset osoittivat, että tietojen kirjaamis- ja raportointijärjestelmät eivät vielä ole täysin luotettavia kaikissa tarkastetuissa jäsenvaltioissa. Tästä syystä jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan alalta toimittamia tietoja ei ole esitetty varainhoitovuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Maatalouden osalta komissio on kirjannut jäsenvaltioiden tason maksamatta olevat velat ja vastaavan arvonvähennyksen sekä jäsenvaltioiden perimät määrät vuoden 2011 tilinpäätökseen.

Koheesiopolitiikkaan liittyviä, jäsenvaltioilta takaisin perittyjä määriä koskevien tietojen luotettavuus on parantunut viime kauteen verrattuna, mutta komissio on samaa mieltä siitä, että sitä olisi parannettava edelleen. Tätä varten komissio käynnisti varainhoitovuoden 2011 alussa jäsenvaltioiden takaisinperintäjärjestelmien riskiperusteisen tarkastuksen. Se perustuu vuosittain 31. maaliskuuta vallitsevan tilanteen mukaan laadittavaan raportointiin, ja sen tarkoituksena on parantaa kansallisista rahoitusoikaisuista ilmoittamista komissiolle sekä varmistaa raportoinnin täydellisyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Ensimmäiset tulokset raportoitiin rakennetoimista vastaavien pääosastojen vuoden 2011 toimintakertomuksissa.

Lisäksi pitäisi tutkia, olisiko tarpeen tarkentaa tilinpäätösraportoinnin ohjeita siltä osin, mitä tietoja tilinpäätökseen on syytä sisällyttää ja millä tavoin niitä pitäisi käsitellä.

Tilinpitäjän ohjeissa valtuutetuille tilinpitäjille ilmoitetaan, mitkä tiedot on toimitettava. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana havaittiin, että ohjeita noudatettiin aiempaa paremmin. Esitettyjen tietojen laatua on kuitenkin vielä parannettava.

Komissio pyrkii edelleen parantamaan esitettyjen tietojen laatua.

Tilintarkastustuomioistui arvosteli vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2009 ensimmäisen kerran sitä, että joillakin menoaloilla komissio ei aina anna tietoja, joiden avulla olisi mahdollista täsmäyttää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin.

Maksujen, virheiden, takaisin perittyjen määrien ja rahoitusoikaisujen täsmäyttämisen mahdollistavia tietoja ei ole vielä esitetty. Tilintarkastustuomioistuin pitäytyy kannassaan, jonka mukaan tällainen täsmäyttäminen olisi suoritettava aina, kun se on mahdollista. Lisäksi olisi luotava selkeä yhteys vuotuisiin toimintakertomuksiin etenkin jäännösvirhetason määrittämistä varten sisällytettyjen määrien ja tilinpäätöksessä olevien takaisin perittyjä määriä / rahoitusoikaisuja koskevien tietojen välille.

Komissio ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämät pyynnöt ja huomauttaa, että tämä on mahdollista vain harvoin.

Jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa rahoitusoikaisujen tarkoituksena ei ole sääntöjenvastaisten menojen takaisinperintä (joka säilyy jäsenvaltioiden vastuulla) vaan pikemminkin EU:n talousarvion suojeleminen tällaisilta sääntöjenvastaisuuksilta. Sen vuoksi ei ole oikein yhdistää tietyn vuoden virhetasoa saman vuoden tilinpäätöksessä ilmoitettuihin rahoitusoikaisuihin ja takaisinperittyihin määriin.

Lisäksi erot rahoitusoikaisujen ja todellisten takaisinperintöjen ajoituksessa sekä virheiden määrät estävät tämän täsmäytyksen. Tämä viimeksi mainittu huomautus on tärkeä paitsi yhteisessä hallinnoinnissa myös suorassa hallinnoinnissa, jossa perintämääräykset joko esitetään (monivuotisen) tukikauden päätyttyä tai niitä ei esitetä, sillä tuensaaja esittää korjatun kustannusselvityksen.

Komissio toistaa esittämänsä toteamuksen, että menot tarkastetaan useita vuosia sen vuoden jälkeen, jolloin tietty maksu todellisuudessa suoritettiin, lähinnä ohjelmaa päätettäessä. Rahoitusoikaisun syynä saattaa olla myös jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä havaitut puutteet, jolloin suora yhteys maksuihin puuttuu. Tällöin ei ole mahdollista eikä tarpeellista täsmäyttää kyseistä maksuvuotta sen vuoden kanssa, jolloin rahoitusoikaisu ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi yhteisessä hallinnoinnissa jäsenvaltioilla on pääasiallinen vastuu virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnasta, havaitsemisesta ja korjaamisesta.

Maatalouden osalta kaikki liitetiedossa 6 olevissa taulukoissa esitetyt määrät voidaan täsmäyttää joko komission tasolla saatavilla olevien tietojen tai jäsenvaltion ilmoitusten kanssa.

Aluepolitiikan osalta vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyn jäännösvirhetason määrittämisessä käytettyjen määrien ja alustavassa tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen välinen yhteys on mahdollinen edellisen vuoden raportoinnin osalta ja jäsenvaltioiden ennen säädettyä määräaikaa eli 31. maaliskuuta mennessä toimittamien tietojen osalta. Mainittu määräaika koskee myös alustavan tilinpäätöksen laatimista. Komissio kannusti jäsenvaltioita ilmoittamaan oikaisut mahdollisimman aikaisin ennen 31. maaliskuuta tämän ajoitusongelman välttämiseksi.

Vuoden 2010 lopussa koheesiopolitiikan alalla oikaisuja oli vielä toteuttamatta kaikkiaan 2,5 miljardia euroa (komission pitäisi saada vastaava määrä takaisin tai jäsenvaltion pitäisi vähentää tukeen oikeuttamaton määrä maksupyynnöistään). Alhainen toteutusaste (71 prosenttia) selittyy sillä, että ohjelmakauden 2000–2006 päättämismenettely on parhaillaan käynnissä. Vuoden 2010 lopulla vastaanotettuja maksupyyntöjä ei ole vielä hyväksytty, mikä merkitsee, että niihin liittyviä rahoitusoikaisuja ei voitu ottaa huomioon toteutusta koskevissa vuoden 2010 luvuissa.

Vuoden 2011 lopussa 2,5 miljardin euron verran oikaisuja oli vielä tekemättä (toteutusaste 72 prosenttia). Määrä ja toteutusaste pysyivät lähes samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna, koska vuoden 2010 lopulla vastaanotettuja maksupyyntöjä ei vieläkään voitu hyväksyä.

Ohjelmien päättäminen on monimutkainen menettely, jossa lukuisia jäsenvaltion toimittamia asiakirjoja tarkastetaan ja jossa komissio voi pyytää lisätietoja saadakseen näyttöä, että jäsenvaltio on todellakin vähentänyt erityisesti monimutkaisia toimintaohjelmia koskevat päätetyt rahoitusoikaisut. Tämä lykkää lopullisen maksettavan määrän laskemista. Lisäksi komissio vahvistaa rahoitusoikaisun täytäntöönpanon vasta sitten, kun tulojen ja menojen hyväksyjä on asianmukaisesti hyväksynyt lopullisen maksun. Tämä vaihe saadaan päätökseen aivan varmennusketjun lopussa.

Niiden koheesiopolitiikan oikaisujen määrä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet mutta joita ei ole vielä toteutettu, koskee kauden 2000–2006 ohjelmia. Tämä näkyy komission saamissa loppumaksupyynnöissä, joita ei ole vielä hyväksytty, sillä komission on päättämismenettelyssä arvioitava, ovatko kaikki saadut tiedot täydellisiä ja johdonmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio noudattaa tätä varovaista lähestymistapaa eikä ilmoita tällaisia oikaisuja täytäntöönpannuiksi ennen kuin loppumaksut on hyväksytty.

Konsolidoidun tilinpäätöksen liitetietojen mukaan komission yksiköt tai jäsenvaltiot tekevät todennäköisesti myöhemmin oikaisuja joihinkin tapahtumiin. Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuodesta 2005 alkaen esittämistä toistuvista kehotuksista huolimatta tilinpäätöksen liitetiedoissa ei vieläkään mainita, mitkä ovat ne määrät ja menoalat, joita mahdollisesti vielä tarkastetaan ja joihin sovelletaan tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä.

Määriä, jotka ovat lisätarkastusten ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn kohteena, ei vieläkään ilmoiteta konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa (toisin kuin mahdolliset takaisin perittävät määrät, jotka on mahdollista kvantifioida).

Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi tehdä jälkitarkastuksia kaikkien menojen osalta useita vuosia menon kirjausvuoden jälkeen. Tilinpäätöstä ei pitäisi tulkita siten, että tulevina vuosina tehtävien tarkastusten vuoksi mitään kyseessä olevia menoja ei olisi vielä hyväksytty. Muutoin kaikkia budjettimenoja pidettäisiin väliaikaisina jälkiarvioinnin suorittamiseen asti tai kunnes mainittu vanhentumisaika on kulunut. Kun mahdolliset takaisin perittävät määrät ovat kvantifioitavissa, ne ilmoitetaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Maatalouden osalta tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätös tehdään noin kuuden kuukauden kuluttua kyseessä olevan varainhoitovuoden päättymisestä, ja siinä komissio määrittelee kyseiselle varainhoitovuodelle kirjattavien, EU:n talousarviosta rahoitettavien menojen määrän. Tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätöksen asemaa ei horjuta se, että jäsenvaltioille saatetaan myöhemmin määrätä rahoitusoikaisuja sääntöjenmukaisuutta koskevissa päätöksissä. Menot, joihin ei todennäköisesti myönnetä EU:n rahoitusta näissä sääntöjenmukaisuutta koskevissa myöhemmissä päätöksissä, ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

3.	Galileon omaisuuden siirto

3.	Galileon omaisuuden siirto

3.	Galileon omaisuuden siirto

Sopimuksia kaiken Galileo-ohjelman yhteydessä luodun, kehitetyn tai hankitun omaisuuden siirtämisestä unionin omistukseen ei ole vielä pantu täytäntöön kaikilta osin. Koska kaikkia menoja on vuodesta 2003 alkaen käsitelty tutkimusmenoina, niillä ei ollut vaikutusta taseeseen 31. joulukuuta 2010. Komission olisi kuitenkin varmistettava, että kaikki tarvittavat tiedot ovat käytettävissä silloin, kun siirto tapahtuu, jotta omaisuus voidaan suojata tehokkaasti.

Komissio tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa varmistaakseen, että siirron ajankohtana ovat käytettävissä kaikki kirjanpito- ja tekniset tiedot, joita siirron sujuva toteuttaminen edellyttää. Siirron on tarkoitus tapahtua validointia kiertoradalla koskevan vaiheen lopussa, eli aikaisintaan vuoden 2012 lopussa. Tällä välin komissio on vuonna 2011 kirjannut 219 miljoonan euron määrän Galileo-hankkeseen liittyvinä keskeneräisinä hankintoina. Määrä kuvastaa kuluja, joita komissiolle on aiheutunut 22. lokakuuta 2011 lähtien eli sen jälkeen, kun järjestelmän ensimmäiset kaksi satelliittia laukaistiin onnistuneesti. Ennen asianomaista päivämäärää komissio katsoi hankkeen olevan yhä tutkimusvaiheessa ja kaikkien aiheutuneiden kulujen olevan tutkimusmenoja.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana havaittiin kuitenkin, että jaksotusmenettelyssä, jolla määritetään tutkimusvaiheen keskeneräisinä hankintoina pidettyjen omaisuuserien arvo, oli puutteita, joka tosin eivät olleet olennaisia.

Komissio katsoo, että taseeseen kirjatut määrät ovat kohtuullisen tarkkoja ja luotettavia.

Galileon omaisuuserien arvostuksessa käytettävät kirjanpitomenetelmät ja -menettelyt ovat täysin EU:n tilinpäätössääntöjen ja IPSAS-standardien mukaiset.

Hyödykkeiden arvostus määritettiin riippumattomien ulkoisten tilintarkastusasiantuntijoiden avulla Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toimittamien tietojen perusteella. Komissio on tehnyt tarpeelliset tarkastukset, jotta voidaan kohtuudella varmistaa tulosten luotettavuus.

Tilintarkastustuomioistuin kehottaa varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan kiinnittämään huomiota Euroopan avaruusjärjestön taloudellisen raportoinnin luotettavuutta koskevaan varaumaan, jonka asianomainen pääjohtaja esitti vuoden 2010 toimintakertomuksessaan.

Asianomainen pääjohtaja esitti saman varauman vuoden 2011 toimintakertomuksessaan ja laajensi sitä entisestään.

Komissio jatkaa ESA:n rahoituskertomusten tarkastamista sekä kannustaa ja tukee ESA:ta sellaisten toimien toteuttamisessa, jotka koskevat sen komissiolle tekemän tilinpäätösraportoinnin laadun parantamista. ESA:n valvontajärjestelmien ulkopuolinen arviointi saatiin päätökseen vuonna 2012, ja saadut tulokset olivat tyydyttäviä. Komissio odottaa tällä hetkellä käynnissä olevien toimien perusteella, että ongelmat saadaan pian ratkaistua, minkä seurauksena tätä varaumaa voidaan pienentää ja lopulta poistaa se.

LIITE 1.3

OTTEITA VARAINHOITOVUODEN 2011 KONSOLIDOIDUSTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ (1)

Taulukko 1 – Tase (2)

(miljoonaa euroa)
	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat:
Aineettomat hyödykkeet	149	108
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5 071	4 813
Pitkäaikaiset sijoitukset:
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	374	492
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	2 272	2 063
Rahoitusvarat: pitkäaikaiset lainat	41 400	11 640
Pitkäaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	289	40
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	44 723	44 118
	94 278	63 274
Lyhytaikaiset varat:
Vaihto-omaisuus	94	91
Lyhytaikaiset sijoitukset:
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	3 619	2 331
Lyhytaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät
Rahoitusvarat: lyhytaikaiset lainat	102	2 170
Muut saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	9 477	11 331
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	11 007	10 078
Käteisvarat ja muut rahavarat	18 935	22 063
	43 234	48 064
Vastaavaa yhteensä	137 512	111 338
Pitkäaikaiset velat:
Eläke ja muut työsuhde-etuudet	(34 835)	(37 172)
Pitkäaikaiset varaukset	(1 495)	(1 317)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	(41 179)	(11 445)
Muut pitkäaikaiset velat	(2 059)	(2 104)
	(79 568)	(52 038)
Lyhytaikaiset velat:
Lyhytaikaiset varaukset	(270)	(214)
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	(51)	(2 004)
Velat	(91 473)	(84 529)
	(91 794)	(86 747)
Vastattavaa yhteensä	(171 362)	(138 785)
Nettovarat	(33 850)	(27 447)
Rahastot	3 608	3 484
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet	(37 458)	(30 931)
Nettovarat	(33 850)	(27 447)

Taulukko 2 – Tuotto- ja kululaskelma (3)

(miljoonaa euroa)
	2011	2010
Toiminnan tuotot
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista	124 677	122 328
Muut toiminnan tuotot	5 376	8 188
	130 053	130 516
Toiminnan kulut
Hallintokulut	(8 976)	(8 614)
Toiminnan kulut	(123 778)	(103 764)
	(132 754)	(112 378)
Toiminnan (alijäämä)/ylijäämä	(2 701)	18 138
Tuotot rahoitustoiminnasta	1 491	1 178
Kulut rahoitustoiminnasta	(1 355)	(661)
Työsuhde-etuuksiin ja eläkkeeseen liittyvän velan muutos	1 212	(1 003)
Osuus yhteisyritysten ja osakkuusyritysten nettotappiosta	(436)	(420)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(1 789)	17 232

Taulukko 3 – Rahavirtalaskelma (4)

(miljoonaa euroa)
	2011	2010
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(1 789)	17 232
Toiminnan rahavirta
Hankintamenon jaksottaminen	33	28
Poistot	361	358
Pitkäaikaisten lainojen (lisäys)/väheneminen	(29 760)	(876)
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(605)	(2 574)
Pitkäaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(249)	15
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen	(3)	(14)
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(929)	(642)
Lyhytaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	3 922	(4 543)
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)	178	(152)
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	29 734	886
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	(45)	(74)
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)	56	1
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	(1 953)	1 964
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	6 944	(9 355)
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa	(4 539)	(2 254)
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	(75)	(149)
Eläkkeeseen ja työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)	(2 337)	(70)
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen	(693)	(374)
Pitkäaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(91)	(176)
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(1 288)	(540)
Nettorahavirta	(3 128)	(1 309)
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)	(3 128)	(1 309)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	22 063	23 372
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	18 935	22 063

Taulukko 4 – Laskelma nettovarojen muutoksista (5)

(miljoonaa euroa)
	Rahastot (A)		Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (B)		Nettovarat = (A) + (B)
	Käyvän arvon rahasto	Muut varat	Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	Nettovarat = (A) + (B)
Saldo 31. joulukuuta 2009	69	3 254	(52 488)	6 887	(42 278)
Takuurahaston varojen muutos		273	(273)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(130)				(130)
Muut		4	(21)		(17)
Varainhoitovuoden 2009 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		14	6 873	(6 887)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2009 tuloksesta			(2 254)		(2 254)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				17 232	17 232
Saldo 31. joulukuuta 2010	(61)	3 545	(48 163)	17 232	(27 447)
Takuurahaston varojen muutos		165	(165)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(47)				(47)
Muut		2	(30)		(28)
Varainhoitovuoden 2010 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		4	17 228	(17 232)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2010 tuloksesta			(4 539)		(4 539)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				(1 789)	(1 789)
Saldo 31. joulukuuta 2011	(108)	3 716	(35 669)	(1 789)	(33 850)

Taulukko 5 – EU:n talousarvion toteutuma (6)

(miljoonaa euroa)
Euroopan unioni	2011	2010
Varainhoitovuoden tulot	130 000	127 795
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(128 043)	(121 213)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(1 019)	(2 797)
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	457	741
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	97	23
Talousarvion toteutuma (7)	1 492	4 549

(1) Lukijaa pyydetään tutustumaan Euroopan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen varainhoitovuodelta 2011 kokonaisuudessaan. Tilinpäätös sisältää konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot sekä konsolidoidun selvityksen talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot.

(2) Taseen esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(3) Tuotto- ja kululaskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(4) Rahavirtalaskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(5) Nettovarojen muutoksista laaditun laskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(6) EU:n talousarvion toteutumataulukon esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(7) EFTAn osuus oli (viisi) miljoonaa euroa vuonna 2011 ja yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2010.

TOINEN LUKU

Tulot

SISÄLLYS

Johdanto

Tulojen ominaispiirteet

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Perinteiset omat varat

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

Toimien sääntöjenmukaisuus

Perinteiset omat varat

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

Muut tulot

Järjestelmien vaikuttavuus

Perinteiset omat varat

Alv:oon perustuvat omat varat

BKTL:oon perustuvat omat varat

Yleiset ja erityiset varaumat

BKTL-luetteloiden tarkastaminen

Muut tulot: sakot ja seuraamusmaksut

Perinnän täytäntöönpano

Vakuuksia myöntävien rahoituslaitosten vähimmäisluottoluokitus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

2.1	Tässä luvussa esitetään tuloja koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio. Tulot koostuvat omista varoista ja muista tuloista. Vuoden 2011 tuloja koskevat keskeiset tiedot esitetään taulukossa 2.1 . Omat varat ovat selkeästi talousarviomenojen tärkein rahoituslähde (91 prosenttia).

Taulukko 2.1 – Tulot – Keskeiset tiedot 2011

Talousarvion osasto	Tulotyyppi	Kuvaus	Tulot 2011
Talousarvion osasto	Tulotyyppi	Kuvaus	miljoonaa euroa	%
1	Perinteiset omat varat	Sokerimaksut	132	0,1
	Perinteiset omat varat	Tullimaksut	16 646	12,8
	Alv:oon perustuvat omat varat	Kuluneen varainhoitovuoden alv-varat	14 077	10,8
	BKTL:oon perustuvat omat varat	Kuluneen varainhoitovuoden BKTL-varat	87 258	67,1
	Budjettiaseman epätasapainon korjaaminen	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus	52	0,0
	Vähennys BKTL-osuudesta	Myönnetty Alankomaille ja Ruotsille	–1	0,0
		OMAT VARAT YHTEENSÄ	118 164	90,9
3		Käytettävissä olevat ylijäämät	6 370	4,9
4		Unionin toimielinten ja muiden elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 207	0,9
5		Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	587	0,5
6		Unionin/yhteisön sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	2 454	1,9
7		Viivästyskorot ja sakot	1 183	0,9
8		Lainat	1	0,0
9		Sekalaiset tulot	34	0,0
		MUUT TULOT YHTEENSÄ	11 836	9,1
VARAINHOITOVUODEN TULOT YHTEENSÄ			130 000	100,0

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

Tulojen ominaispiirteet

2.2	Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään (1): perinteiset omat varat (tuonnista kannetut tullit ja sokerin tuotantomaksu), jäsenvaltioiden keräämään arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat sekä jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat.

2.3

Jäsenvaltiot toteavat ja kantavat perinteiset omat varat. Kolme neljäsosaa tästä määrästä maksetaan unionin talousarvioon (16 778 miljoonaa euroa; 12,9 prosenttia tuloista), ja jäljelle jäävä neljännes pidätetään kantokuluina. Kukin jäsenvaltio lähettää komissiolle kuukausittain selvityksen todetuista maksuista (selvitys A-kirjanpidosta), ja kolmen kuukauden välein selvityksen niistä todetuista maksuista, jotka eivät sisälly kuukausittaiseen selvitykseen (selvitys B-kirjanpidosta) (2). Perinteisten omien varojen osalta pääasialliset riskit liittyvät unionin käyttöön asetettujen maksujen täysimääräisyyteen, oikeellisuuteen ja oikea-aikaisuuteen.

2.4

Alv:oon perustuvat omat varat ovat maksuosuuksia, jotka perustuvat siihen, että jäsenvaltioiden teoreettisesti yhdenmukaistettuihin alv-määräytymisperusteisiin sovelletaan yhdenmukaisia verokantoja (14 077 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia tuloista). BKTL:oon perustuvat omat varat määräytyvät siten, että jäsenvaltioiden BKTL:oon sovelletaan yhdenmukaisia verokantoja (87 258 miljoonaa euroa eli 67,1 prosenttia tuloista). Kyseisten omien varojen kohdalla pääasiallinen sääntöjenmukaisuuteen liittyvä riski on, että perustana olevia tilastotietoja ei joko ole koottu tai tuotettu unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä seuraa, että kaikki jäsenvaltiot maksavat virheellisen määrän alv:oon ja/tai BKTL:oon perustuvia omia varoja.

2.5

Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjauksella (”Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus”) vähennetään Yhdistyneen kuningaskunnan maksamien BKTL:oon perustuvien omien varojen (3) määrää. Lisäksi Saksaan, Alankomaihin, Itävaltaan ja Ruotsiin sovelletaan alennettua alv-kantaa, ja Alankomaat ja Ruotsi saavat vuotuisesta BKTL-osuudestaan bruttovähennyksen kaudella 2007–2013 (4). Pääasiallisena riskinä on, että komissio tekee näissä laskelmissaan virheen, erityisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien monimutkaisten korjauslaskelmien kohdalla.

2.6

Kun perinteisten omien varojen, alv:oon perustuvien omien varojen ja muiden tulojen yhteismäärä on laskettu, BKTL:oon perustuvia omia varoja käytetään talousarvion tasapainottamiseen. Jos jokin jäsenvaltio ilmoittaa todellista pienemmän (tai suuremman) BKTL-luvun, BKTL:oon perustuvien omien varojen kokonaismäärä ei pienene (tai suurene), mutta muiden jäsenvaltioiden maksuosuudet ovat vastaavasti suuremmat (tai pienemmät), kunnes ongelma korjataan.

2.7	Muiden tulojen kohdalla yksi pääasiallisista riskeistä liittyy siihen, miten komissio hallinnoi sakkoja ja määrittää maatalous- ja koheesiomenoihin kohdistamansa rahoitusoikaisut.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

2.8

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteessä 1.1 olevassa osassa 2 . Tuloja koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	Tarkastuksen yhteydessä testattiin komission tasolla 55 perintämääräyksen (5) otos, joka koostui kaiken tyyppisistä tuloista (ks. liite 2.1 ).

Järjestelmien osalta arvioitiin

i)	perinteisiin omiin varoihin sekä alv:oon ja BKTL:oon perustuviin omiin varoihin sovellettavat järjestelmät

ii)	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen laskemisessa käytettävät komission järjestelmät (lisäksi tutkittiin, miten vuoden 2007 korjauksen lopullinen määrä oli laskettu) (6)

iii)	sakkojen ja seuraamusten hallinnointi komissiossa

iv)	komission johdon antamat tiedot, erityisesti budjettipääosaston vuotuinen toimintakertomus.

Perinteiset omat varat

2.9	Tilintarkastustuomioistuin ei pysty tilien perustana olevien toimien tarkastuksellaan kattamaan tuontia, josta ei ole tehty ilmoitusta tai joka on välttänyt tullivalvonnan.

2.10

Tilintarkastustuomioistuin arvioi Saksan, Espanjan ja Ranskan valvontajärjestelmät. Näistä maista saadaan yli kolmannes perinteisten omien varojen kokonaismäärästä. Tilintarkastustuomioistuin tutki niiden kirjanpitojärjestelmät ja analysoi omia varoja koskevat maksuvirrat maksujen toteamisesta komissiolle tehtävään ilmoitukseen saakka. Tarkoituksena oli saada kohtuullinen varmuus siitä, että määrät oli kirjattu oikein ja täysimääräisinä. Tarkastuksen yhteydessä testattiin keskeiset valvontamenettelyt, jotka liittyivät etuustullien soveltamiseen Ranskassa, kotitullausmenettelyihin Saksassa ja Espanjassa ja varastointiin sekä rahti- ja vakuutuskustannusten käsittelyyn Saksassa, Espanjassa ja Ranskassa.

2.11	Tilintarkastustuomioistuin täsmäytti myös kohdan 2.8 alakohdassa a mainittuun otokseen sisältyneet seitsemän perinteisiin omiin varoihin liittyvää perintämääräystä asianomaisilta jäsenvaltioilta (7) saatujen vastaavien kuukausittaisten selvitysten kanssa.

2.12

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi seuraavat osa-alueet: komission valvontajärjestelmät; komission jäsenvaltioissa toimittamat tarkastukset; menettelyn, jossa kirjanpidosta poistetaan määrät, joita ei saada perityksi, sekä menettelyn, jota sovelletaan komission ja tilintarkastustuomioistuimen aiempien huomautusten seurantaan.

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

2.13

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvien omien varojen määräytymisperustana ovat tilastotiedot, joiden perustana olevia toimia ei voida tarkastaa suoraan. Tästä syystä alv:a ja BKTL:a koskeva tarkastus aloitettiin siitä vaiheesta, kun komissio sai jäsenvaltioiden laatimat makrotalouden aggregaatit. Sen jälkeen arvioitiin komission järjestelmät, joiden avulla tietoja käsitellään, jotta lopullisiin talousarviotileihin sisällytettävät määrät saadaan määritettyä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti näin ollen, miten EU:n talousarvio oli laadittu ja olivatko jäsenvaltioiden maksuosuudet oikeellisia.

2.14

Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission valvontajärjestelmät, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että kyseiset varat lasketaan ja kannetaan oikein. Lisäksi tarkastettiin, miten komissio hallinnoi alv- ja BKTL-varaumia ja tarkastaa BKTL-luettelot jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei ole mahdollista arvioida komission jäsenvaltioilta saamien alv- ja BKTL-tietojen laatua.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

2.15	Liitteessä 2.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 1,8 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 0,8 prosenttia (8).

2.15	Ks. jäljempänä kohtaan 2.18 annettu vastaus.

Perinteiset omat varat

2.16	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission perintämääräykset vastaavat yleisesti ottaen jäsenvaltioiden toimittamia A-kirjanpitoa koskevia selvityksiä.

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

2.17	Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa ei havaittu virheitä maksuosuuksien laskennassa ja suorittamisessa.

Muut tulot

2.18

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yhteen kuudesta tarkastetusta muita tuloja koskevasta tapahtumasta liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komissio oli laskenut jäsenvaltioille maatalousmenojen osalta määräämänsä lopulliset rahoitusoikaisut (osasto 6, taulukko 2.1 ). Tilintarkastustuomioistuin ei kyseenalaista komission käyttämää menetelmää, mutta se havaitsi menetelmän soveltamisessa virheen, jonka vuoksi komissio arvioi EU:n talousarviotappion liian pieneksi. Rahoitusoikaisun olisi pitänyt olla 30 miljoonaa euroa lasketun 21 miljoonan euron (9) sijaan.

2.18

Komissio panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin kyseenalaista sen menetelmiä, jotka koskevat EU:n talousarviolle aiheutuvan tappion arvioimista. Tältä osin noudatettiin tilintarkastustuomioistuimen suositusta laskea tappio sen sijaan, että käytettäisiin kiinteämääräisiä oikaisuja.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemasta tapauksesta todettakoon, että jäsenvaltio laski virheasteen komission hyväksymien menetelmien perusteella ja käyttämällä parhaita tuolloin saatavilla olleita tietoja. Jäsenvaltio toimitti myöhemmin lisää ja täsmällisempiä tietoja riskiväestöstä, ja komissio katsoi perustelluksi ottaa kyseiset tiedot huomioon ilman, että tuossa hyvin myöhäisessä vaiheessa aloitettiin koko sääntöjenmukaisuustarkastusta uudelleen virheasteen laskemiseksi uudelleen.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

2.19	Liitteessä 2.2 on esitetty yhteenveto valvontajärjestelmiä koskevan tarkastuksen tuloksista. Seuraavissa kohdissa käsitellään järjestelmissä havaittuja puutteita.

Perinteiset omat varat

2.20	Tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioissa toimittamissa tarkastuksissa (ks. edellä oleva kohta 2.10) havaittiin puutteita kansallisessa tullivalvonnassa seuraavilla osa-alueilla:

2.20	Komissio seuraa tilintarkastustuomioistuimen tekemiä havaintoja johdonmukaisesti ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden tullitarkastusten on perustuttava riskienarviointiin.

a)	etuustullien soveltaminen (10)

Kahdessa tapauksessa 50:stä tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tuonti-ilmoituksessa tutkitussa aineistossa yhtään asiakirjaa, josta olisi käynyt ilmi tavaroiden suora kuljetus EU:hun.

Komissio seuraa niitä kahta tapausta, joissa ei ole näyttöä suorasta kuljetuksesta, mahdollisten taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi.

b)	kotitullausmenettelyjä koskeva valvonta ja jälkitarkastukset (11)

b)	Jäsenvaltioiden suorittamassa riskianalyysissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon vanhentumisaika; joissakin tapauksissa se ei välttämättä edellytä kotitullausmenettelyn toteuttamista kolmen vuoden välein.

c)	tullivarastointia koskevat jälkitarkastukset (12)

c)	Jäsenvaltioiden suorittamassa riskianalyysissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon vanhentumisaika; joissakin tapauksissa se ei välttämättä edellytä tullivarastointia koskevan tarkastuksen toteuttamista kolmen vuoden välein.

d)	tuontivaiheen riskianalyysi (13)

d)	Komissio toteuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tämän havainnon edellyttämät toimenpiteet.

e)	rahti- ja vakuutuskustannusten käsittely (14).

e)	Komissio seuraa yksittäisiä tapauksia asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi.

Kansallinen tullivalvonta on vain osittain vaikuttavaa, mikä lisää riskiä, että kannetut perinteisten omien varojen määrät ovat virheellisiä.

2.21

Tilintarkastustuomioistuin raportoi varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan, että yhden jäsenvaltion A-kirjanpidon selvityksen (15) osalta ei ollut mahdollista täsmäyttää ilmoitettua perinteisten omien varojen määrää tilien perustana olevaan kirjanpitoaineistoon. Budjettipääosaston vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa on nyt esitetty varauma kyseisen jäsenvaltion kirjanpitoaineiston luotettavuudesta.

2.21

Komission kolmen peräkkäisen tarkastuksen ja tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella budjettipääosasto on esittänyt varauman tämän jäsenvaltion perinteisten omien varojen tarkastamista ja hyväksymistä koskevien menettelyjen ja järjestelmien luotettavuudesta.

Korjaavia toimia toteutetaan parhaillaan. Jäsenvaltio esitti marraskuun 2011 lopussa toimintasuunnitelman, jossa esitetään toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Suunnitelmaan sisältyy lyhyen (2012), keskipitkän (2012–2013) ja pitkän aikavälin (2013–2014 ja sitä seuraavat vuodet) tavoitteita. Komissio seuraa suunnitelman täytäntöönpanoa. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy kirjanpitojärjestelmän ulkoinen tarkastus.

2.22

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission lailla se raportoi yhä uudelleen useista aiempina vuosina raportoimistaan havainnoista (esim. havainnot, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 1/2010 (16)”Valvotaanko tuontiin sovellettavia yksinkertaistettuja tullimenettelyjä vaikuttavalla tavalla?”) ja että tämä ei johda korjaaviin toimiin asianomaisissa jäsenvaltioissa.

2.22

Tilintarkastustuomioistuimen ja komission havaintoja noudatetaan johdonmukaisesti. Jäsenvaltioilta voi kulua aikaa järjestelmiensä parantamiseen, erityisesti jos tulee esiin erimielisyyksiä tai jos tarvitaan järjestelmällisiä ja jäsennettyjä muutoksia. Komission yksiköt hyödyntävät kaikkia käytettävissään olevia keinoja sen takaamiseksi, että jäsenvaltiot käsittelevät havaintoja tyydyttävästi, ja vaativat tarvittaessa jäsenvaltiota perimään takaisin mahdolliset maksamattomat perinteiset omat varat. Tähän saattaa sisältyä rikkomismenettelyn käynnistäminen, jos EU:n tullilainsäädäntöä selvästi rikotaan. Viime vuosina komissio on tehnyt yksinkertaistettujen menettelyjen, tullivalvontastrategian ja kotitullauksen tarkastuksia. Vuonna 2011 annettiin aihekohtainen raportti omia varoja käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle, ja vuonna 2012 esitetään kotitullausta käsittelevä raportti.

Alv:oon perustuvat omat varat

2.23

Varaumien ansiosta komissio voi oikaista jäsenvaltioiden alv-ilmoituksiin sisältyviä epäselviä osatekijöitä vielä lakisääteisen neljän vuoden aikarajan jälkeen. Varaumien käyttö on täten osa sisäisen valvonnan prosessia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi kuitenkin pyrittävä selvittämään epäselvät osatekijät mahdollisimman nopeasti.

2.24

Vuonna 2011 komissio esitti 46 varaumaa ja poisti 42 varaumaa. Komission mukaan niiden nettovaikutus vähensi alv:oon perustuvia omia varoja noin 88 miljoonalla eurolla (17). Vuoden lopussa varaumien yhteismäärä oli 156 (ks. taulukko 2.2 ). Komission esittämistä varaumista 51 liittyi alv-lainsäädännön rikkomiseen. Ne voidaan poistaa vasta sen jälkeen, kun rikkomismenettely on saatettu päätökseen ja vaikutus asianomaisten vuosien alv-perustaan määritetty.

2.24

Tässä kertomuksessa käytettävät luvut poikkeavat hieman luvuista, jotka komissio esittää tilinpäätöksensä asianomaisessa liitteessä. Tämä johtuu siitä, että tilintarkastustuomioistuin ja komissio käyttävät hieman erilaisia menetelmiä varaumien määrän määrittämiseksi. Tilintarkastustuomioistuin käyttää ilmoituksen päivämäärää ja komissio päivämäärää, jolloin niihin liittyvät sisäiset hallinnolliset menettelyt on saatettu päätökseen.

2.25

Komissio pyrkii edelleen poistamaan pitkäaikaisia alv-varaumia. Tilintarkastustuomioistuimen määritelmän mukaan varauma on pitkäaikainen, jos se koskee vuotta, josta on kulunut jo ainakin kymmenen vuotta; toisin sanoen vuoden 2011 lopussa yhä voimassa olevat pitkäaikaiset varaumat koskevat vuotta 2002 tai sitä aikaisempia vuosia. Tällaisia varaumia oli vuoden 2011 päättyessä 15, joista tietyt koskivat vuotta 1995. Vuoden 2010 päättyessä niitä oli ollut 16 (varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.23).

2.25

Jäsenvaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tiheydessä on tapahtunut jatkuvaa parannusta, ja komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso on parantunut; suuntaus on jatkuva. Tilintarkastustuomioistuimen pitkäaikaisiksi määrittelemien varaumien lukumäärä ja osuus on edelleen laskussa ja on nyt alle 10 prosenttia kokonaismäärästä. Myös yhteistyön parantuessa joitakin pitkäaikaisia varaumia on aina, koska tutkittavana voi olla monia haaraumia, mukaan lukien periaatteelliset kysymykset, ja niihin saattaa sisältyä useampia kuin yksi yritys löytää ratkaisu. Käytettäessä tilintarkastustuomioistuimen omaksumaa pitkäaikaista määritelmää aika, joka näyttää kuluvan varaumien selvittämiseen, on vaarassa korostua liikaa. Komission vuonna 2011 asettamista uusista varauksista 75 prosenttia kattoi vuoden 2007, joten tilintarkastustuomioistuimen menetelmien mukaan ne olivat lähes puolitiessä tullakseen katsotuiksi pitkäaikaisiksi.

Taulukko 2.2 – Alv-varaumat 31. joulukuuta 2011

Jäsenvaltio	Varaumia jäljellä 31.12.2010	Vuonna 2011 esitetyt varaumat	Vuonna 2011 poistetut varaumat	Varaumia jäljellä 31.12.2011	Vanhimmat varaumat koskevat vuotta
Belgia	0	1	0	1	2007
Bulgaria	2	5	1	6	2007
Tšekki	8	9	4	13	2004
Tanska	9	2	3	8	2005
Saksa	1	5	0	6	2003
Viro	9	1	0	10	2004
Irlanti	10	2	7	5	1998
Kreikka	7	0	0	7	1999
Espanja	1	2	0	3	2003
Ranska	6	1	0	7	2001
Italia	8	2	3	7	1995
Kypros	6	0	2	4	2004
Latvia	6	0	1	5	2004
Liettua	2	0	0	2	2005
Luxemburg	2	0	2	0
Unkari	4	0	0	4	2004
Malta	10	0	0	10	2004
Alankomaat	8	6	5	9	2004
Itävalta	6	0	0	6	2002
Puola	6	0	1	5	2004
Portugali	14	0	9	5	2003
Romania	0	5	1	4	2007
Slovenia	0	0	0	0
Slovakia	0	0	0	0
Suomi	8	3	1	10	1995
Ruotsi	10	2	1	11	1995
Yhdistynyt kuningaskunta	9	0	1	8	1998
YHTEENSÄ	152	46	42	156

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

BKTL:oon perustuvat omat varat

Yleiset ja erityiset varaumat

2.26	Vuoden 2011 lopussa oli voimassa yleisiä varaumia (18), jotka koskivat EU 15 -jäsenvaltioiden BKTL-tietoja vuosilta 2002–2007, EU 10 -jäsenvaltioiden BKTL-tietoja vuosilta 2004–2007 sekä Bulgarian ja Romanian BKTL-tietoja vuodelta 2007.

2.26	Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi kohdassa 2.28, tilanne oli muuttunut merkittävästi tammikuuhun 2012 mennessä, jolloin yleisiä varaumia oli käytössä ainoastaan Bulgarian ja Romanian kohdalla.

2.27	Vuoden 2011 alussa oli voimassa neljä erityistä BKTL-varaumaa (19), jotka koskivat vuosia 1995–2001. Komissio poisti sittemmin kaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa varaumaa, joten vuoden 2011 lopussa jäljellä oli kaksi varaumaa (20).

2.27	Komissio jatkaa yhteistyötä niiden kahden maan kanssa, joilla on vielä BKTL-varaumia vuosilta 1995–2001 (Kreikalla on yksi varauma ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla yksi vuoden 2011 lopussa), jotta nämä varaumat voidaan poistaa.

BKTL-luetteloiden tarkastaminen

2.28

BKTL-komitea antoi EU 25 -jäsenvaltioita koskevat arviointiraportit heinäkuussa ja lokakuussa 2011 Eurostatin tarkastamien BKTL-luetteloiden perusteella. Yleisiä varaumia ei poistettu eikä erityisiä varaumia esitetty vuotta 2002 tai sen jälkeisiä vuosia koskevien BKTL-tietojen osalta kuin vasta vuoden 2012 tammikuun lopussa (ks. varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.29 ja kohta 2.41, neljäs luetelmakohta).

2.28

Kahdessa BKTL-komitean kokouksessa vuoden 2011 toisella puoliskolla laadittujen päätelmien johdosta työ jatkui vuoden loppuun asti niiden erityisten varaumien, jotka olivat tarpeen yleisten varaumien korvaamiseksi, määrittämiseksi ja laatimiseksi täsmällisesti. Hallinnolliset prosessit, jotka ovat tarpeen, jotta kullekin 25 jäsenvaltiolle voidaan tarjota samanaikaisesti vahvistettu virallinen ilmoitus yleisten varaumien poistamisesta ja niitä koskevien erityisten varaumien asettamisesta, saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa.

Muut tulot: sakot ja seuraamusmaksut

Perinnän täytäntöönpano

2.29

Varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä (21) säädetään, että komission on perittävä saamiset kaikin mahdollisin keinoin, jos velallinen ei ole suorittanut väliaikaisia maksuja tai antanut koko summan kattavia vakuuksia eräpäivään mennessä. Vuoden 2011 päättyessä väliaikaiset maksut olivat eräpäivän jälkeen suorittamatta ja vakuus antamatta noin 2 prosentista (22) sakkoja.

2.29

Pakkoperintä olisi voinut saada aikaan korjaamattomia seurauksia ja tuhota tai saattaa konkurssiin yrityksiä, joille on määrätty sakko. Komissio pyrkii saamaan takeet sakkojensa maksamisesta neuvottelemalla yritysten kanssa sakon turvaamisesta joko säännöllisin osasuorituksin tai vakuuksin.

Tällaisten neuvottelujen ansiosta osa heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille määrätyistä vakuudettomista sakoista (mukaan lukien viivästyskorko) voidaan periä tai asettaa niille vakuus, ja rahamääräisen vakuuden kattamasta maksusuunnitelmasta voidaan sopia voimassa olevien sääntöjen nojalla (ks. kohta 2.32). Joitakin sakkoja ei kuitenkaan voida periä, koska ne määrätään konkurssiin asetetuille tai epävakaassa taloudellisessa tilanteessa oleville tai Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneille yrityksille.

2.30	Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 14 sakkotapauksesta koostuvan otoksen ja havaitsi, että kahdeksassa tapauksessa komissio ei ollut käyttänyt kaikkia perintään käytössä olevia keinoja.

2.30

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemista kahdeksasta tapauksesta komissio katsoo, että sakot koskevat joko tapauksia, joissa välitoimia tai maksukyvyttömyyttä sakkojen laskentaa koskevien vuoden 2006 suuntaviivojen 35 kohdan mukaisesti koskevia pyyntöjä oli esitetty, ja/tai tapauksia, joissa täytäntöönpano olisi aiheuttanut asianomaisen yrityksen välittömän maksukyvyttömyyden, minkä johdosta komissio olisi menettänyt sakon, koska se ei ole etuoikeutettu velkoja.

Nämä esimerkit osoittavat, että komissio pyrkii aina epävakaassa taloudellisessa tilanteessa olevien velallisten kohdalla saamaan takeet sakkojen maksamisesta neuvottelemalla yritysten kanssa, jotta sakkojen periminen voitaisiin turvata.

2.31

Komissio väittää, että kaikissa näissä tapauksissa oli kyse velallisista, joiden taloudellinen tilanne oli huono. Budjettipääosasto toteaa vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että se ei aio ryhtyä perintään kaikin mahdollisin keinoin, jos se arvioi, että unionin taloudelliset edut turvataan parhaiten neuvottelemalla maksusuunnitelmasta. Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin muutosta, jonka mukaan näin olisi mahdollista toimia ”poikkeuksellisissa oloissa”.

Vakuuksia myöntävien rahoituslaitosten vähimmäisluottoluokitus

2.32

Varainhoitoasetuksen (23) 28 a artiklan mukaisesti varojen turvaaminen on yksi komission hallinnointitavoitteista. Komissio varmistaa, että sakot kattavat vakuudet on turvattu, asettamalla vakuuksia myöntäville rahoituslaitoksille luottoluokitusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa kyseisiä vaatimuksia ei ollut noudatettu.

2.33	Komissio väljensi 13. toukokuuta 2011 kyseisiä vakuuksia koskevia ehtoja markkinaolosuhteiden vaikeutuessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa edes näitä päivitettyjä ehtoja ei ollut noudatettu.

2.34	Komissio toteaa budjettipääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa, että se arvioi parhaillaan riskinhallintapolitiikkaansa pankkialan nykytilanteen valossa.

2.32-2.35

Komissio katsoo, että muutamassa harvassa tapauksessa oli mahdotonta saada asetettujen vaatimusten mukaisia vakuuksia rahoitusympäristön heikkenemisen vuoksi.

2.33-2.34

Euroopan rahoitusalan tämänhetkisen tilanteen vuoksi komission on väistämättä arvioitava riskinhallintapolitiikkaansa säännöllisesti sakkojen vakuuksilla kattamisen osalta. Useimmat suuret pankit ovat menettäneet kolmelta suurimmalta luokituslaitokselta saamansa hyväksyttävän luokituksen, ja valtaosassa jäsenvaltioita on mahdotonta löytää pankkia, jonka luokitus olisi hyväksyttävä, minkä johdosta esimerkiksi pienen tai keskisuuren yrityksen on hyvin vaikea saada sellaisia vakuuksia. Markkinaolosuhteiden vuoksi komission oli tarkistettava vakuuksia koskevat vaatimukset 13. toukokuuta 2011.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemissa esimerkeissä kyseiset vakuudet olivat voimassa olevan riskipolitiikan mukaisia, kun komissio hyväksyi ne. Takaajien luottoluokitus heikentyi myöhemmin, mikä sai komission kesäkuussa 2012 jälleen tarkistamaan pankkivakuuksia koskevaa riskipolitiikkaansa markkinoilla edelleen olevien kriteerit täyttävien pankkien vähäisen lukumäärän vuoksi. Rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottaen uudella päätöksellä taataan myös komission kokonaisriskin hajauttamisen riittävyys yksittäisiin takaajiin nähden.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

2.35

Tilintarkastustuomioistuin esittää tarkastustyönsä (24) perusteella seuraavat päätelmät 31. joulukuuta 2011 päättyneen varainhoitovuoden osalta:

a)	jäsenvaltioiden perinteisiä omia varoja koskevissa ilmoituksissa ja maksuissa

b)	jäsenvaltioiden maksuosuuksia koskevissa komission laskelmissa, jotka perustuvat jäsenvaltioilta saatuihin alv- ja BKTL-tietoihin

c)	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää korjausta koskevassa laskelmassa ja

d)	muissa tuloissa

virhetaso ei ollut olennainen.

2.36	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että tulojen osalta tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia. Se kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin:

2.36

a)	Jäsenvaltioiden tullivalvonnassa havaittiin puutteita (kohta 2.20). Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että sen tarkastamilla jäsenvaltioiden valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan ainoastaan osittain vaikuttavasti, että perinteiset omat varat on kirjattu oikein ja täysimääräisinä.

a)	Komissio toteuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen edellyttämät toimenpiteet.

b)	Pitkäaikaisia varaumia on edelleen voimassa alv:oon perustuvien omien varojen kohdalla (kohta 2.25).

Tilintarkastustuomioistuimen pitkäaikaisiksi määrittelemien varaumien lukumäärä ja osuus on edelleen laskussa ja on nyt alle 10 prosenttia kokonaismäärästä. Joitakin pitkäaikaisia varaumia on aina, koska jäsenvaltioiden tutkittavana ja korjattavana saattaa olla monia haaraumia.

Jäsenvaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tiheys on lisääntynyt jatkuvasti, ja komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso on parantunut; suuntaus on jatkuva.

c)	Vuoden 2011 päättyessä komissio ei ollut vieläkään poistanut EU 25 -jäsenvaltioita koskevia yleisiä varaumia eikä esittänyt niiden osalta erityisiä BKTL-varaumia vuodesta 2002 alkaen (kohta 2.28).

c)	Hallinnolliset prosessit, jotka ovat tarpeen, jotta kullekin 25 jäsenvaltiolle voidaan tarjota samanaikaisesti vahvistettu virallinen ilmoitus yleisten varaumien poistamisesta ja niitä koskevien erityisten varaumien asettamisesta, saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa.

d)	Vuoden 2011 päättyessä komissio ei ollut vielä poistanut kahta jäljellä olevaa erityistä BKTL-varaumaa, jotka koskevat kautta 1995–2001 (kohta 2.27).

d)	Komissio jatkaa yhteistyötä niiden kahden maan kanssa, joilla on vielä BKTL-varaumia vuosilta 1995–2001 (Kreikalla on yksi varauma ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla yksi vuoden 2011 lopussa), jotta nämä varaumat voidaan poistaa.

e)	Tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon syyt, joiden vuoksi pakkoperintään ei ryhdytä kaikissa tapauksissa (kohta 2.31). Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin muutosta, jonka mukaan pakkoperinnästä luopuminen olisi mahdollista ”poikkeuksellisissa oloissa”.

Komissio pyrkii aina varmistamaan riidanalaisen sakon mahdollisimman täysimääräisen maksamisen (väliaikaisen maksun tai vakuuden avulla), mutta joissakin tapauksissa, joissa sakotettu yritys on epävakaassa taloudellisessa tilanteessa, näitä takuita koskevat neuvottelut voivat olla pitkälliset ja niihin voi sisältyä muita sidosryhmiä (osakkaita, emoyhtiöitä tai pankkeja). Uuden säännön, joka mahdollistaa poikkeustapauksissa maksunlykkäyksen ilman vakuuksia, ansiosta on mahdollista periä osa sakosta, vaikkei yritys voisi saada pankin rahoitustakuuta.

f)	Lisäksi komissio arvioi pankkialan nykytilanteen valossa riskinhallintapolitiikkaansa sakot ja seuraamukset kattavien vakuuksien luotettavuuden osalta (kohta 2.34).

Riskinhallintapolitiikkaa on tarkistettu ja mukautettu tämänhetkisen talous- ja rahoitusympäristön huomioon ottamiseksi takaamalla samalla, että rahoitusvarojen turvallisuuden taso pysyy mahdollisimman korkeana. Luottoluokitukset antavat viitteitä riskinarviointiin, mutta niitä ei käytetä yksinomaisena keinona tai ottamatta huomioon muita riskinhallintapäätösten kriteerejä.

Suositukset

2.37	Liitteessä 2.3 on esitetty suosituksiin perustuvien toimien edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen arvioinnin tulokset; siinä käsitellään aiemmissa vuosikertomuksissa (2008 ja 2009) esitettyjä suosituksia. Seuraavat seikat olisi aiheellista ottaa huomioon:

2.37

Edellisissä vuosikertomuksissaan (esim. varainhoitovuotta 2008 koskeva vuosikertomus, kohta 4.14, ja varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.20) tilintarkastustuomioistuin totesi havainneensa edelleen ongelmia B-kirjanpidon käytössä. Komissio havaitsi tarkastuksissaan, että tällaisia ongelmia ilmeni yhä vuonna 2011.

Komissio tutkii B-kirjanpidon jokavuotisissa tarkastuksissaan. B-kirjanpitoon kirjataan saatavat, joista on annettu vakuus ja/tai jotka on riitautettu, ja se sisältää luonteensa vuoksi asioita, jotka saattavat johtaa ongelmiin. Tämän vuoksi komission yksiköt tutkivat tämän kirjanpidon joka vuosi. Huomattakoon kuitenkin, että B-kirjanpito on nykyään tietokoneistettu useimmissa jäsenvaltioissa, ja perusteettomasti B-kirjanpitoon kirjattujen määrien lukumäärä on pienenemässä. Useimmat komission havainnoista koskevat jäsenvaltion taloudellista vastuuta, esimerkiksi sitä, että jokin määrä ei ole perittävissä (ja se mitätöidään) tai että velka mitätöidään hallinnollisen virheen vuoksi. Näissä tapauksissa kyseessä ei ole B-kirjanpito sinänsä.

Tilintarkastustuomioistuin on suosittanut BKTL:oon perustuvien omien varojen osalta (esim. varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.38), että komission olisi i) ilmaistava selvästi, miten laajalta alueelta se esittää kantansa jäsenvaltioiden BKTL-tietoja koskevassa arvioinnissaan ja ii) otettava huomioon myös kansallisissa tilastolaitoksissa kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettujen valvontajärjestelmien arviointinsa. Komissio ei ole pannut näitä suosituksia täytäntöön arvioidessaan EU 25 -jäsenvaltioiden toimittamia BKTL-tietoja (ks. edellä oleva kohta 2.28).

Komissio katsoo, että sen soveltama lähestymistapa (BKTL-kyselyjen rutiininomaiset tarkastukset, BKTL-luetteloiden tarkastus GIAQ-kyselyn avulla ja tätä täydentävät suorat tarkastukset) soveltuu jäsenvaltioiden bruttokansantulon lopulliseen arviointiin. Tältä osin tilastokeskusten valvontajärjestelmät ovat luonteeltaan organisatorisia, eikä niiden perusteella voida tehdä päätelmiä tilinpidon luotettavuudesta, joka määräytyy ensisijaisesti käytettyjen tilastollisten lähteiden ja menetelmien perusteella, vaikka valvontajärjestelmien avulla voidaankin pienentää virheiden riskejä kansantalouden tilinpidossa. Komissio alkaa laatia valvontajärjestelmiä koskevia ohjeita, joita jäsenvaltioiden on noudatettava kansantalouden tilinpidossa, ja ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen tekemät havainnot.

2.38	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että komissio:

2.38

—	Suositus nro 1: kannustaa jäsenvaltioita parantamaan tullivalvontaansa, jotta perinteisiä omia varoja saadaan kerätyksi mahdollisimman suuri määrä

Komissio pyrkii edelleen varmistamaan, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asianmukaiset valvontajärjestelyt EU:n taloudellisten etujen turvaamiseksi perinteisten omien varojen alalla.

—	Suositus nro 2: pyrkii edelleen varmistamaan, että B-kirjanpitoa käytetään oikein ja että kirjanpitojärjestelmien avulla voidaan osoittaa, että perinteiset omat varat on kirjattu jäsenvaltioiden A-kirjanpitoon täysimääräisinä ja oikein.

Komissio pyrkii edelleen varmistamaan, että B-kirjanpitoa käytetään oikein ja että kirjanpitojärjestelmät mahdollistavat jäsenvaltioiden A-kirjanpidon määrien kirjaamisen täysimääräisinä ja oikein.

(1) Neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17) ja neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 105/2009 (EUVL L 36, 5.2.2009, s. 1).

(2) Mikäli tulleja tai maksuja ei ole maksettu ja vakuutta ei ole toimitettu, tai vakuudet on toimitettu mutta maksut on riitautettu, jäsenvaltiot voivat lykätä kyseisten varojen käyttöön asettamista kirjaamalla ne erilliseen kirjanpitoon.

(3) Päätös 2007/436/EY, 4 artikla. Vähennys oli vuonna 2011 noin 4 miljardia euroa. Taulukossa 2.1 mainitussa 52 miljoonan euron määrässä on otettu huomioon valuuttakurssimuutosten vaikutus.

(4) Päätös 2007/436/EY, 2 artiklan 4 ja 5 kohta. Taulukossa 2.1 mainitussa miljoonan euron BKTL-vähennyksessä on otettu huomioon valuuttakurssimuutosten vaikutus.

(5) Kyseisessä menettelyssä tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa perintämääräykseen komission oikeuden periä saaminen.

(6) Ks. varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.16.

(7) Belgia, Saksa, Espanja ja Alankomaat.

(8) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että virhetaso perusjoukossa on 0,0 prosentin ja 2,4 prosentin välillä (alempi ja ylempi virheraja).

(9) Vuonna 2006 komissio havaitsi, että eräs jäsenvaltio oli käyttänyt ortokuvia, jotka eivät olleet ajan tasalla. Komission laskelmien mukaan virheprosentti oli 1,34. Tämä johtui siitä, että se oli ottanut laskelmissaan virheellisesti huomioon alueita, joilla ei esiintynyt kyseistä ongelmaa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että oikea virheprosentti olisi ollut 1,91. Tämän vuoksi laskelmissa on 9 miljoonan euron ero.

(10) Ranska.

(11) Saksa ja Espanja. Lisäksi komissio tarkasti vuonna 2011 kotitullausmenettelyt 21 jäsenvaltiossa. Tarkastuksissa kävi ilmi, että yhdentoista jäsenvaltion järjestelmissä esiintyi puutteita.

(12) Espanja ja Ranska.

(13) Saksa ja Ranska.

(14) Espanja ja Ranska.

(15) Kohta 2.15: Belgia.

(16) Ks. tilintarkastustuomioistuimen sivusto: http//:eca.europa.eu.

(17) Tilanne 8 miljoonan euron lisäyksen ja 96 miljoonan euron vähennyksen jälkeen.

(18) Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 10 artiklan 7 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään, että BKTL:n muutoksia ei enää oteta huomioon tiettyä varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden syyskuun 30 päivän jälkeen, lukuun ottamatta niitä kohtia, jotka joko komissio tai jäsenvaltio on antanut tiedoksi ennen kyseistä määräpäivää. Nämä kohdat tunnetaan varaumina. Yleinen varauma koskee kaikkia tietyn jäsenvaltion tietoja.

(19) Erityinen varauma koskee BKTLn eri osatekijöitä, joita ovat muun muassa valittujen toimien bruttoarvonlisäys, lopullisten kulutusmenojen kokonaismäärä tai bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo.

(20) Voimassa olevat varaumat koskevat Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja ne liittyvät menetelmiin ja BKTL-tietojen koontiin.

(21) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007 (EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13), 84, 85, ja 85 a artikla.

(22) Noin 240 miljoonaa euroa 13 miljardista eurosta.

(23) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010 (EUVL L 311, 26.11.2010, s. 9).

(24) Päätelmiin ei kohdissa 2.13 ja 2.14 esitetyistä syistä sisälly arviota komission jäsenvaltioilta saamien alv- ja BKTL-tietojen laadusta.

LIITE 2.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – TULOT

	2011								2010	2009	2008
	Perinteiset omat varat		Alv/BKTL, talousarvion osastoon 1 liittyvät korjaukset		Muut tulot		Yhteensä
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä: (josta)	7		42		6		55		55	62	60
perintämääräyksiä	7		42		6		55		55	62	60
TAPAHTUMATARKASTUKSEN TULOKSET (1) (2)
Prosenttiosuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	100 %	(7)	100 %	(42)	83 %	(5)	98 %	(54)	100 %	95 %	100 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	0 %	(0)	0 %	(0)	17 %	(1)	2 %	(1)	0 %	5 %	0 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso							0,8 %
Ylempi virheraja							2,4 %
Alempi virheraja							0,0 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa esitetty luku vastaa tapahtumien tosiasiallista lukumäärää.

LIITE 2.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET – TULOT

Tarkastettuja järjestelmiä koskeva arvio

Järjestelmä	Komission tarkastukset jäsenvaltioissa	Komission suorittamat laskelmat/asiakirjatarkastukset ja tulojen hallinnointi	Varaumien hallinnointi komissiossa	Keskeiset sisäisen valvonnan menettelyt tarkastetuissa jäsenvaltioissa	Yleisarvio
Perinteiset omat varat	Vaikuttava	Vaikuttava	Ei sovelleta	Osittain vaikuttava	Vaikuttava
Alv/BKTL	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Ei sovelleta	Vaikuttava
Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus	Ei sovelleta	Vaikuttava	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Vaikuttava
Sakot ja seuraamukset	Ei sovelleta	Vaikuttava	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Vaikuttava

LIITE 2.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – TULOT

Vuosi

Tilintarkastustuomioistuimen suositus

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

2009

BKTL:oon perustuvien omien varojen osalta tilintarkastustuomioistuin suositti (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.38), että komission olisi

i)	ilmaistava selvästi, miten laajalta alueelta se esittää kantansa jäsenvaltioiden BKTL-tietoja koskevissa arviointikertomuksissaan ja

ii)	otettava huomioon myös kansallisissa tilastolaitoksissa kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettujen valvontajärjestelmien arviointi.

i)	komissio arvioi EU 25 -jäsenvaltioita koskevissa kertomuksissa BKTL-tietojen laatua ja niiden yhdenmukaisuutta EKT95-järjestelmän kanssa, mutta se ei ilmaise selvästi, miten laajaa aluetta yleisiä päätelmiä tukeva Eurostatin tarkastustyö koskee ja mitkä ovat kyseisen tarkastustyön tavoitteet.

ii)

Eurostat ei ollut edelleenkään vuonna 2011 antanut ohjeita, joissa vahvistettaisiin parhaat käytännöt kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettavien valvontajärjestelmien toiminnalle. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kansantalouden tilinpitoa ei voitu arvioida asianmukaisesti EU 25-jäsenvaltioiden toimittamien BKTL-tietojen lopullisen arvioinnin yhteydessä.

2009 ja 2008

Tilintarkastustuomioistuin on usein raportoinut, että B-kirjanpitoa ei käytetä asianmukaisesti (esim. varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.20, ja varainhoitovuotta 2008 koskeva vuosikertomus, kohta 4.14)

Komissio tutkii B-kirjanpitoa vuosittain ja tekee edelleen havaintoja, jotka osoittavat, että sitä ei käytetä asianmukaisesti.

KOLMAS LUKU

Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkon erityispiirteet

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Täydentävät ehdot

Järjestelmien vaikuttavuus

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

Maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

Paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

Komission valvontajärjestelmä ja johdon antamat tiedot

Komission arvio hallinto- ja valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johdon antamat tiedot – vuotuinen toimintakertomus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

3.1	Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio maatalousalan markkinatoimenpiteistä ja suorista tuista, jotka kuuluvat toimintalohkoon 05 – maatalous ja maaseudun kehittäminen. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 3.1 .

3.1

Taulukossa 3.1 mainitut hallintomenot kattavat myös muita kuin maataloustukirahaston toimia. Maataloustukirahastosta rahoitetaan yhtä budjettikohtaa (05 01 04 01), josta maksettiin vuonna 2011 7,7 miljoonaa euroa hallintomenoja. Kyseisten menojen yhteenlaskettu määrä oli 133,7 miljoonaa euroa (luku 05 01).

Taulukko 3.1 – Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki – Keskeiset tiedot vuodelta 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitetut maatalousmenot

Hallintomenot (39)

134

Suora keskitetty

Maatalousmarkkinoiden interventiot

3 533

Yhteinen (40)

Suorat tuet

40 178

Yhteinen

Muut

Suora keskitetty / yhteinen

43 943

Hallintomenot yhteensä (41)

134

Toimintamenot yhteensä

43 809

menoista:

—	ennakkomaksuja

—	väli-/loppumaksuja

43 801

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

43 943

Varainhoitovuoden maksusitoumukset yhteensä

43 950

Lähde: Euroopan unionin vuoden 2011 alustava tilinpäätös.

Toimintalohkon erityispiirteet

3.2	Perussopimuksen mukaan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena (1) on lisätä maatalouden tuottavuutta ja näin ollen taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, varmistaa tarvikkeiden saatavuus ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

3.3

Yhteisen maatalouspolitiikan menoja rahoitetaan EU:n talousarviosta lähinnä kahden rahaston kautta (2). EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet rahoitetaan kokonaisuudessaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (jäljempänä ’maataloustukirahasto’) (3). Maaseudun kehittämistä koskevat ohjelmat osarahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (jäljempänä ’maaseuturahasto’). Tämä luku kattaa Euroopan maataloustukirahaston menot; maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja käsitellään neljännessä luvussa.

3.4

Maataloustukirahastosta rahoitetaan lähinnä seuraavia järjestelmiä:

—

”Tilatukijärjestelmänä” tunnettu suoran tuen järjestelmä. Tilatukea maksetaan ”tukioikeuksien” (4) perusteella. Tukioikeuden aktivoinnin edellytyksenä on yksi viljelijän ilmoittama hehtaari tukikelpoista maata. Vuonna 2011 tilatuen osuus menoista oli 31 082 miljoonaa euroa (77 prosenttia suorista tuista).

—

”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmänä” tunnettu suoran tuen järjestelmä perustuu tukikelpoisesta viljelymaasta maksettavaan yhdenmukaiseen hehtaarikohtaiseen maksuun. Sitä sovelletaan parhaillaan niissä kymmenessä jäsenvaltiossa (5), jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004 ja 2007. Vuonna 2011 yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään liittyvien menojen määrä oli 5 084 miljoonaa euroa (13 prosenttia suorista tuista).

—	Muut maataloustuotannon erityistyyppeihin liittyvät suoran tuen järjestelmät (esimerkiksi emolehmäpalkkiot ja puuvillatuki). Vuonna 2011 näiden järjestelmien osuus menoista oli 4 012 miljoonaa euroa (10 prosenttia suorista tuista).

—	Maatalousmarkkinoiden interventiot, joita ovat muun muassa interventiovarastointi ja vientituet, elintarvikeohjelmat sekä erityistuki viini-, hedelmä- ja vihannesalalle (yhteensä 3 533 miljoonaa euroa vuonna 2011).

3.5

Kaikissa maataloustukirahaston suoran tuen järjestelmissä (6) EU-tuen edunsaajien on täytettävä ”täydentäviä ehtoja” koskevat oikeudelliset velvoitteensa. Ne liittyvät ympäristönsuojeluun, kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen, eläinten hyvinvointiin (lakisääteiset hoitovaatimukset) ja maan säilyttämiseen maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa (hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus) (7). Jos viljelijä ei täytä velvoitteitaan, hänelle maksettavaa tukea vähennetään (8).

3.5

EU:n lainsäädännössä säädetään, että jos viljelijän havaitaan jättäneen noudattamatta näitä vaatimuksia ja noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tuensaajan toiminnasta tai laiminlyönnistä eikä se ole vähäinen, viljelijän havaintovuonna toimittamien hakemusten perusteella maksettujen suorien tukien kokonaismäärään sovelletaan seuraamusta.

3.6

Yhteisen maatalouspolitiikan menoja hallinnoivat komissio ja jäsenvaltiot yhdessä. Menot kanavoidaan 81 kansallisen tai alueellisen maksajaviraston kautta. Maksajavirastot suorittavat maksut edunsaajille. Ennen maksujen suorittamista virastojen on hankittava joko suoraan tai valtuutettujen elinten kautta vahvistus siitä, että tukihakemukset oikeuttavat tukeen. Maataloustukirahastosta maksettujen suorien tukien sääntöjenmukaisuus varmistetaan pääasiassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän avulla. Riippumattomat tarkastuselimet (todentamisviranomaiset) tarkastavat maksajavirastojen tilit ja maksut ja raportoivat niistä komissiolle vuotuisissa todistuksissa ja kertomuksissa.

3.6	Komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 5 artiklan mukaan todentamisviranomaiset tarkastavat vuosittain maksajavirastojen sisäisen valvonnan menettelyt ja vuotuisen tilinpäätöksen.

3.7	Komission on saatava varmuus siitä, että jäsenvaltiot ovat perustaneet asetusten mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ja että järjestelmät toimivat tehokkaasti.

3.8

Suorien tukien osalta pääasiallinen sääntöjenvastaisten menojen riski liittyy siihen, että pinta-alatukea maksetaan tukeen oikeuttamattomasta maasta tai sitä maksetaan kahdelle tai useammalle edunsaajalle samasta maa-alasta tai että eläinpalkkiota maksetaan suuremmasta määrästä eläimiä kuin mitä hakijalla todellisuudessa on. Maatalousmarkkinoiden interventioiden osalta pääasiallinen sääntöjenvastaisuuden riski puolestaan liittyy siihen, että tukea myönnetään tukeen oikeuttamattomista menoista tai kulut ilmoitetaan liian suurina.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

3.9	Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Maatalousalan markkinatoimenpiteitä ja suoraa tukea koskevan tarkastustyön osalta on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

3.9

—	Tarkastuksen yhteydessä testattiin 180 maksun otos, joka koostui väli- ja loppumaksuista.

—

Täydentävien ehtojen kohdalla tilintarkastustuomioistuin rajasi testattavan alueen tiettyihin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin (9) ja lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (10). Tilintarkastustuomioistuin katsoi virheiksi tapaukset, joissa täydentäviä ehtoja koskevia velvollisuuksia ei ollut täytetty (11). Kyseiset virheet otettiin huomioon yleisen virhetason laskennassa, jos voitiin näyttää toteen, että kyseinen virhe ilmeni jo sinä vuonna, kun viljelijä haki tukea (12). Tämä on muutos edellisiin vuosiin verrattuna, koska virhetasolaskelmissa ei aiemmin huomioitu täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täyttämättä jättämistä.

—

Kaikkien EU:n kansalaisten on noudatettava useimpia täydentäviä ehtoja eli lakisääteisiä hoitovaatimuksia riippumatta siitä, ovatko he YMP:n mukaista EU-tukea saavia viljelijöitä vai eivät. Täydentävien ehtojen noudattaminen ei ole tukikelpoisuusperuste, joten noudattamiseen liittyvät tarkastukset eivät koske tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta. Viljelijöillä, jotka eivät noudata ehtoja, on oikeus saada tukea, mutta tukea pienennetään sen perusteella, kuinka vakava, laaja, pysyvä ja toistuva havaittu noudattamatta jättäminen on ja onko kyseessä viljelijän laiminlyönti vai tahallisuus. Tämä ilmenee myös siitä, että maksut voidaan suorittaa, ennen kuin täydentävien ehtojen noudattamista koskevat tarkastukset on saatu päätökseen, ja siitä, että tukien määrää ei vähennetä sen kalenterivuoden osalta, jona viljelijä ei noudata ehtoja, vaan sen kalenterivuoden osalta, jona kansalliset viranomaiset havaitsevat noudattamatta jättämisen. Kaikista näistä syistä komissio ei itse ota huomioon tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia velvollisuuksia ei ole noudatettu, laskiessaan virhetasoa vuotuista toimintakertomustaan varten.

—	Tilintarkastustuomioistuin ei ole huomioinut virhetasolaskelmassaan tuen vähentämistä tai sen ulkopuolelle jättämistä. (Kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan, jos viljelijä ilmoittaa pinta-alan tai eläinten määrän todellista suuremmaksi (13)).

—

Järjestelmätarkastuksissa arvioitiin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää viidessä maksajavirastossa tilatukijärjestelmää soveltavissa jäsenvaltioissa – Espanjassa (Galicia), Italiassa (Lombardia), Itävallassa, Suomessa ja Tanskassa – sekä yhdessä maksajavirastossa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa (Unkari).

—	Tilintarkastustuomioistuin arvioi täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täyttämistä (kansallisella tasolla) ja jäsenvaltioiden valvontajärjestelmiä. Tarkastustulokset esitetään neljännessä luvussa kohdissa 4.30–4.32, mutta ne pätevät myös tähän lukuun.

—	Tilintarkastustuomioistuin arvioi Romanian ja Bulgarian todentamisvirastojen suorittamaa työtä paremman varmuuden saamiseen tähtäävän uuden menettelyn yhteydessä (14).

—	Komission johdon antamia tietoja koskeva tarkastus kattoi tiedot, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan maataloustukirahaston alaan kuuluvista kysymyksistä.

—	Komission tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn osalta tilintarkastustuomioistuin tarkasti yhteensä 17 maataloustukirahaston todentamisviranomaisten antamaa todistusta ja kertomusta kaikkiaan 17 maksajavirastosta. Tarkastustulokset esitetään neljännessä luvussa (ks. kohta 4.36).

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

3.10	Liitteessä 3.1 on esitetty yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamassa otoksessa 39 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 2,9 prosenttia (15).

3.10

Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuonna 2011 havaitsema todennäköisin virhetaso on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna mutta kuuluu silti normaalin vuosittaisen tilastovaihtelun piiriin eikä viittaa menojen hallinnoinnin ja valvonnan kokonaislaadun huononemiseen jäsenvaltioissa. Tämän vahvistaa se, että komission mielestä yksi tilintarkastustuomioistuimen 100-prosenttiseksi katsomista virheistä on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä viittaa järjestelmän sisäiseen heikkouteen. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina havaitsemat virhetasot todistavat yhdessä luotettavasti, että maataloustukirahaston todennäköisin virhetaso on verrattain lähellä kahden prosentin olennaisuustasoa.

Jäsenvaltioilta saatujen ja todentamisviranomaisten suurelta osin tarkastamien ja todentamien valvontatilastojen alhaiset virhetasot osoittavat nekin, että maataloustukirahaston menoja on varainhoitovuonna 2011 kaikkiaan hallinnoitu hyvin.

Lisäksi komissio varmistaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Katso myös yhteinen vastaus kohtiin 3.11 ja 3.12.

3.11	Virheitä sisältäneistä 70 tapahtumasta 60 tapahtumassa (86 prosentissa) esiintyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Ne liittyivät oikeellisuuteen (45 tapahtumaa, 75 prosenttia), tukikelpoisuuteen (14 tapahtumaa, 23 prosenttia) ja tosiasiallisuuteen (1 tapahtuma, 2 prosenttia).

3.12

Esimerkissä 3.1 kuvataan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia virheitä, jotka ovat kvantitatiivisesti ilmaistavissa, ja esimerkissä 3.2 virhettä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Yleisin oikeellisuusvirhe liittyy siihen, että tukikelpoinen ala on ilmoitettu liian suurena. Useimmissa näistä tapauksista ero ilmoitetun ja todellisen alan välillä on alle 5 prosenttia. Vakavammat oikeellisuusvirheet liittyvät tapauksiin, joissa pysyvän laitumen tukikelpoisuus on arvioitu ja rekisteröity viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään (LPIS) väärin (ks. lisäksi kohta 3.20).

3.11 ja 3.12

Komissio toteaa, että suurin osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä on rahallisesti verrattain pieniä ja koskee pääasiassa pieniä eroja tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa viljelylohkojen uudelleenmittauksissa (katso kohta 3.12). Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä 42 koskeekin erittäin pieniä eroja lohkojen uudelleenmittauksissa (24 virhettä, joissa ero on alle kaksi prosenttia).

Tukikelpoisen alan ilmoittaminen liian suurena (esimerkki oikeellisuusvirheestä)

Pysyväksi laitumeksi luokiteltavat viitelohkot oli yhdessä jäsenvaltiossa ilmoitettu kokonaan tukikelpoisiksi, vaikka huomattava osa niistä on kallioiden tai tiheiden pensaiden peitossa, eivätkä kyseiset alueet ole siten oikeutettuja tukeen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kyseisessä jäsenvaltiossa kaksi tapahtumaa, joissa tukikelpoinen ala oli ilmoitettu liian suureksi; toisessa tapahtumassa ero oli 28 prosenttia ja toisessa 36 prosenttia.

Tukikelpoisen alan ilmoittaminen liian suurena (esimerkki oikeellisuusvirheestä)

Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien laidunalueiden tukikelpoisuuteen. Kansallisia viranomaisia pyydettiin ryhtymään toimiin, ja ne toimittivatkin marraskuussa 2010 viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän (LPIS) parantamissuunnitelman, joka sisältää etenkin toimenpiteitä laidunlohkojen tukikelpoisuuskertoimen soveltamiseksi ja LPIS:n järjestelmälliseksi päivittämiseksi paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Komissio seuraa jatkossakin kansallisten viranomaisten toimia tämän suunnitelman täytäntöön panemiseksi.

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Maidon kulutuksen lisäämiseksi toteutettavia menekinedistämistoimia koskeva hankintasopimus myönnettiin suoraan kotimaiselle markkinatoimijalle järjestämättä EU:n lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä vaadittua EU:n laajuista tarjouskilpailua. Muissa jäsenvaltioissa sijaitsevilla potentiaalisilla toimijoilla ei siten ollut mahdollisuutta saada hankintasopimusta. Näin ollen julkisia hankintoja koskevia sääntöjä on rikottu vakavalla tavalla ja tukien maksaminen on sääntöjenvastaista.

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Komissio huomauttaa, että kyseinen jäsenvaltio ei hyväksy tilintarkastustuomioistuimen havaintoa. Komissio arvioi suhteellisuusperiaate huomioon ottaen, ryhtyykö se selvittämään asiaa ja miten: onko esimerkiksi tarpeen käynnistää sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely.

Olemattomia eläimiä koskeva hakemus (esimerkki tosiasiallisuusvirheestä)

Eräälle viljelijälle myönnettiin erityistuki 150 lampaasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei edunsaajalla ollut tosiasiassa ainuttakaan lammasta. Kyseinen maksu oli näin ollen sääntöjenvastainen.

Olemattomia eläimiä koskeva hakemus (esimerkki tosiasiallisuusvirheestä)

Kansalliset viranomaiset ovat käynnistäneet liikaa maksettujen määrien takaisinperimismenettelyn, ja komissio seuraa sitä. Lisäksi käynnistetään selvittämismenettely kyseisen jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmän sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseksi.

Esimerkki 3.2 – Esimerkki virheestä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti

Myönnettyjen ja yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään rekisteröityjen tukioikeuksien kokonaisarvo ylitti yhdessä jäsenvaltiossa EU:n lainsäädännössä säädetyn enimmäismäärän (16).

Esimerkki 3.2 – Esimerkki virheestä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti

Komissio toteaa, että kyseinen jäsenvaltio vähensi viljelijöille maksettavia tukia eikä sen jälkeen ylittänyt neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009 säädettyä suorien tukien enimmäismäärää.

Komissio arvioi tilintarkastustuomioistuimen toimittamat tiedot ja päättää sen jälkeen mahdollisista jatkotoimista.

Täydentävät ehdot

3.13

Tiettyjen täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten (ks. kohta 3.9) noudattamista tarkastaessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaatimuksia ei ollut noudatettu 22:ssa (17) kaikkiaan 155 maksusta, joihin kyseisiä vaatimuksia sovelletaan (18). Havaitut virheet ovat yhteensä noin 0,2 prosenttiyksikköä kohdassa 3.10 mainitusta kokonaisvirhetasosta.

3.13	Katso vastaus kohtaan 3.9.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

3.14

Liitteessä 3.2 on esitetty yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen toimittaman yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan tarkastuksen tuloksista (19). Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yhdennetyt hallinto- ja valvontajärjestelmät olivat kaikissa kuudessa tarkastetussa maksajavirastossa osittain vaikuttavia.

3.15

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset osoittivat, että yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta tarkastetuissa maksajavirastoissa heikentää se, että tietokannoissa on virheellisiä tietoja eikä tukihakemuksia käsitellä maksajavirastoissa hallinnollisesti oikein. Lisäksi kävi ilmi, että jotkin edellisissä vuosikertomuksissa raportoidut vakavat järjestelmäpuutteet ovat yhä olemassa (ks. kohdat 3.19–3.22).

3.14 ja 3.15

Komissio katsoo, että yhdennetyllä hallinto- ja valvontajärjestelmällä, joka kattaa 91 prosenttia maataloustukirahaston kokonaismenoista, pystytään yleensä tehokkaasti rajoittamaan virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä.

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii tehokkaasti, ja sitä parannetaan jatkuvasti. Sen vahvistavat sääntöjenmukaisuuden tarkastukset, joita komissio on viime vuosina toimittanut kaikissa jäsenvaltioissa, sekä jäsenvaltioilta saatujen ja todentamisviranomaisten tarkastamien ja todentamien valvontatilastojen alhainen virhetaso. Todentamisviranomaiset ovat tarkastaneet ja todentaneet nämä tilastotiedot, jotka osoittavat, että perusteettomasti maksetut tuet jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Muut puutteet ovat kaikkiaan vähäisempiä. Monet puutteista koskevat verrattain rajattua seikkaa, kuten tietynlaisia Itävallassa sijaitsevia alppilaitumia, eivätkä vakavasti horjuta yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta. Kaikkia näitä puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Koska tilintarkastustuomioistuimen Itävallassa havaitsevat puutteet ovat vähäisiä, komissio pitää Itävallan hallinto- ja valvontajärjestelmää vaikuttavana.

3.16

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä kattaa maataloustukirahaston rahoittamat keskeiset järjestelmät: tilatukijärjestelmän, yhtenäisen pinta-alatuen ja kaikki tuotantoon sidotut pinta-alatukijärjestelmät sekä eläinpalkkiojärjestelmät. Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvat myös tilat ja tukihakemukset kattava tietokanta, viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä ja eläinten rekisteröintijärjestelmä sekä tukioikeusrekisteri niissä jäsenvaltioissa, joissa sovelletaan tilatukijärjestelmää. Järjestelmä edellyttää useita tukikelpoisuuteen kohdistuvia tarkastuksia sekä tietokantojen ristiintarkastuksia.

3.17

Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin, oliko asianomaisten asetusten säännöksiä noudatettu, ja arvioitiin, varmistetaanko järjestelmillä vaikuttavasti toimien sääntöjenmukaisuus. Tarkastuksen kohteena olivat erityisesti seuraavat osatekijät:

a)	maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

b)	paikalla tehtäviin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

c)	menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi.

Maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

3.18

Maksajavirastojen on suoritettava hallinnollisten tarkastusten (20) yhteydessä ristiintarkastuksia, mikäli se on mahdollista ja asianmukaista, muun muassa vertaamalla tietoja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoista peräisin oleviin tietoihin. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivatko tietokannat kattavia ja luotettavia, yksilöitiinkö tarkastuksissa poikkeamia ja korjattiinko virheet. Tärkeimmät järjestelmässä havaitut puutteet esitetään jäljempänä.

3.19

EU:n lainsäädännön mukaan viljelijät eivät voi enää tietyn määräajan jälkeen ilmoittaa uusia viljelylohkoja. Lisäksi EU:n lainsäädännön mukaan kaikki maksajaviraston havaitsemat poikkeamat johtavat tuen vähentämiseen. Hallintoviranomaiset voivat kuitenkin milloin tahansa korjata hakemusta ilman, että se johtaa tuen vähentämiseen, jos he havaitsevat epäjohdonmukaisuudeksi (21) määritellyn ilmeisen virheen kyseisessä hakemuksessa annetuissa tiedoissa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että neljä maksajavirastoa (Tanska, Suomi, Italia (Lombardia) ja Romania) sovelsi väärin ilmeisen virheen käsitettä sallimalla tukeen oikeuttamattomien tai kaksi kertaa ilmoitettujen viljelylohkojen korvaamisen. Tämä johti siihen, etteivät maksajavirastot vähentäneet tukea (ks. esimerkki 3.3).

3.19

Tanskan, Suomen ja Italian kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet tai toteuttavat parhaillaan korjaavia toimia muuttamalla sisäisiä ohjeitaan ja menettelyjään sekä perimällä tarvittaessa takaisin liikaa maksettuja määriä.

Komission yksiköt ovat todenneet, että Romanian alueelliset maksajavirastot eivät aina soveltaneet oikealla tavalla ilmeisten virheiden määrittelyä koskevia kansallisia suuntaviivoja.

Esimerkki 3.3 – Ilmeisen virheen käsitettä ei ole sovellettu asianmukaisesti

Romanian tapauksessa ilmeisen virheen käsitettä sovellettiin järjestelmällisesti väärin. Hyvin monissa sellaisissa tapauksissa, joissa viljelylohkojen ala on ilmoitettu liian suureksi tai sama lohko on ilmoitettu kaksi kertaa, viljelylohkot on korvattu muilla lohkoilla, jotka sijaitsevat eri paikassa tai ovat erikokoisia tai -muotoisia. Tällaista korvaamista ei voida pitää ilmeisten virheiden korjaamisena (22).

Esimerkki 3.3 – Ilmeisen virheen käsitettä ei ole sovellettu asianmukaisesti

Romanian viranomaiset ottivat vuonna 2010 käyttöön verkkoperusteisen LPIS:n (IPA online), mikä tehostaa viljelylohkojen paikantamista. Kuten komissio on jo todennut tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2008 vuosikertomuksessa (kohta 5.38) esitetyistä Romaniaa koskevista havainnoista, se ei ole samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ilmeisen virheen käsitteen soveltamisesta viljelylohkojen paikantamisvirheen yhteydessä.

3.20	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) on tietokanta, johon rekisteröidään kaikki jäsenvaltion viljelyalat (viitelohkot) sekä tukikelpoiset alat. Se on hyvin tärkeä hallinnollisten ristiintarkastusten laatua ajatellen (ks. esimerkki 3.4).

3.20

Esimerkki 3.4 – Virheelliset tiedot viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahdessa jäsenvaltiossa (23) (Italiassa (Lombardia) ja Espanjassa (Galicia)) tapauksia, joissa ”pysyvänä laitumena” pidetyt viitelohkot oli rekisteröity viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään kokonaisuudessaan tukikelpoisiksi, vaikka ne olivat kokonaan tai osittain tiheän metsän tai muiden tukeen oikeuttamattomien tekijöiden peitossa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ollut päivitetty maksajavirastojen paikan päällä toimittamissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti (Italia (Lombardia), Espanja (Galicia) ja Unkari).

Esimerkki 3.4 – Virheelliset tiedot viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä

Italian viranomaisten mukaan asia on korjattu vuonna 2011. Komissio seuraa asiaa tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä.

Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät Espanjassa sijaitsevien laidunalueiden tukikelpoisuuteen. Espanjan viranomaisia pyydettiin ryhtymään toimiin, ja ne toimittivatkin marraskuussa 2010 LPIS:n parantamissuunnitelman, joka sisältää etenkin toimenpiteitä laidunlohkojen tukikelpoisuuskertoimen soveltamiseksi ja LPIS:n järjestelmälliseksi päivittämiseksi paikan päällä toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Komissio seuraa jatkossakin kansallisten viranomaisten toimia tämän suunnitelman täytäntöön panemiseksi.

Komissio on myös havainnut Unkarissa tapauksia, joissa LPIS:ää ei päivitetty paikan päällä toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Se on pyytänyt kirjallisesti Unkarin viranomaisia ryhtymään korjaaviin toimiin.

3.21	Tilatuen myöntäminen edellyttää, että kunkin viljelijälle kuuluvan tukioikeuden perusteena on ilmoituksessa yksi hehtaari tukikelpoista maata. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei tätä periaatetta noudateta aina Itävallassa (ks. esimerkki 3.5).

3.21	Komissio on toistaiseksi määrännyt sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä Itävallalle 0,214 miljoonan euron arvosta rahoitusoikaisuja tukioikeuksista, jotka koskevat alppilaitumia maksatusvuosina 2005, 2006 ja 2007. Katso myös yhdistetty vastaus kohtiin 3.14 ja 3.15.

Esimerkki 3.5 – Tukioikeuksien epäasianmukainen aktivointi

Jos hakija hakee Itävallassa tukea alppilaidunalueille, mutta niiden hehtaariala ei ole riittävä kaikkien tukioikeuksien aktivoimiseksi, kansalliset viranomaiset vähentävät EU:n lainsäädännön vastaisesti hakijan tukioikeuksia (jotta ne vastaisivat hehtaarialaa) mikä nostaa niiden arvoa suhteellisesti (24).

Esimerkki 3.5 – Tukioikeuksien epäasianmukainen aktivointi

Katso vastaus kohtaan 3.21.

3.22

Kaikki tukioikeudet pitäisi rekisteröidä tukioikeuksia koskevaan tietokantaan. Tukioikeuksien kokonaisarvo ei saa ylittää EU:n lainsäädännössä säädettyä enimmäismäärää. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan tukioikeudet sisältävässä tietokannassa esiintyi vääriä tietoja kahdessa jäsenvaltiossa. Tämä johtui käyttämättömien tukioikeuksien epäasianmukaisesta käsittelystä (25) (Tanska) sekä alueellisten tietokantojen ja keskustietokannan välisistä eroista (Espanja (26)).

3.22	Komissio on havainnut samanlaisia ongelmia Tanskassa, ja Tanskan viranomaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Komissio seuraa asiaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

Paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

3.23

Paikalla tehtävien mittausten laatu on erittäin tärkeää, jotta tukimäärät voitaisiin laskea oikein. Tilintarkastustuomioistuin toimitti osan maksajavirastojen paikalla tekemistä mittauksista uudelleen. Tilintarkastustuomioistuimen mittausten tulokset erosivat maksajavirastojen ilmoittamista mittaustuloksista kolmessa jäsenvaltiossa (Tanskassa viidessä tapauksessa 18 mittauksesta ja Espanjassa (Galicia) ja Suomessa molemmissa neljässä tapauksessa 21 mittauksesta).

3.23

Komission yksiköt ovat tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että paikalla tehtävien tarkastusten laatu on tärkeää. Komission yksiköt ovat havainneet samanlaisia puutteita paikalla tehtävien tarkastusten laadussa, ja havaittuja puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Espanjan viranomaiset esittivät komission tarkastusten jälkeen marraskuussa 2010 LPIS:n parantamissuunnitelman, johon sisältyy muun muassa toimenpiteitä paikalla tehtävien tarkastusten laadun parantamiseksi. Toimenpiteet ovat käytössä maksatusvuodesta 2012 lähtien.

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

3.24

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi tarkastuksen kohteena olleiden maksajavirastojen kirjanpitoon määrittääkseen, onko takaisinperittävät määrät kirjattu oikein ja onko niistä ilmoitettu asianmukaisesti komissiolle. Tanskassa tilintarkastustuomioistuin ei onnistunut täsmäyttämään ilmoitettuja määriä perustana olevaan kirjanpitoaineistoon.

3.24

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon, jonka mukaan neljä kuudesta tarkastetusta järjestelmästä oli vaikuttavia ja kaksi osittain vaikuttavia (katso liite 3.2). Komissio katsoo myös, että velanhoito- ja takaisinperintäjärjestelmät ovat viime vuosina parantuneet etenkin siksi, että vuonna 2006 otettiin käyttöön niin kutsuttu 50-50 prosentin sääntö, joka antaa jäsenvaltioille vahvan kannustimen aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi mahdollisimman pian. Komissio on tästä syystä ehdottanut kaudeksi 2014–2020 niin kutsuttua 100 prosentin sääntöä (jonka mukaan jäsenvaltio vastaa kokonaan tuesta, jota ei ole peritty takaisin neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa – riippuen siitä, käsitelläänkö asia hallinnollisessa vai oikeudellisessa menettelyssä) (37).

Tanskassa todentamisviranomainen havaitsi myös joitakin täsmäytysongelmia, jotka koskivat takaisin perittyjä määriä ja eroja komissiolle toimitetun liitteen III taulukoiden ja maksajaviraston velallisluettelon välillä. Komissio tarkistaa hyväksymisperusteiden noudattamisen ja käytössä olevat infrastruktuurin ja valvontajärjestelmät.

Komission valvontajärjestelmä ja johdon antamat tiedot

3.25

Komission arvio kyseessä olevan toimintalohkon menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta perustuu neljään osatekijään:

—	hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta koskeva arvio

—	komission omien tarkastusten tulokset

—	aiempina vuosina esitettyjen varaumien ja toimintasuunnitelmien seuranta

—	muulta tulojen ja menojen hyväksyjältä saatu vakuutus, jos kyseessä on edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.26	Tilintarkastustuomioistuin analysoi erityisesti hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta koskevan komission arvion, joka esitettiin vuoden 2011 toimintakertomuksessa.

Komission arvio hallinto- ja valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta

3.27	Komission arvioidessa jäsenvaltioiden hallinnon vaikuttavuutta keskeisiä tekijöitä ovat maksajavirastojen päälliköiden antamat tarkastuslausumat tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä todentamisviranomaisten kyseisten toimien osalta suorittamat tarkastukset.

3.27

Kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa todetaan, komissio arvioi tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden sellaisten havaintojen ja indikaattorien perusteella, jotka voidaan kiteyttää kolmeksi tarkastuslohkoksi:

1)	maksajavirastojen toiminta

2)	lopullisten edunsaajien tasolla tehtyjen tarkastusten tulokset

3)	komission suorittamat jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien sääntöjenmukaisuuden tarkastukset.

3.28

Komissio ilmoitti vuoden 2011 osalta, ettei yksikään 81:stä maataloustukirahastoa koskevasta maksajavirastojen päälliköiden antamasta tarkastuslausumasta sisältänyt huomautuksia. Todentamisviranomaisten vastaavat lausunnot eivät myöskään sisältäneet huomautuksia yhtä tapausta lukuun ottamatta (Espanja, Cantabria) (27). Todentamisviranomaiset suorittavat tarkastuksia komission määrittämien suuntaviivojen perusteella noudattaen ”normaalia menettelyä” tai, niin halutessaan, lisätarkistuksia sisältävää ”menettelyä, jonka tarkoituksena on saada parempi tarkastusvarmuus”.

Todentamisviranomaisia koskevat normaalit tarkastusvaatimukset

3.29	Todentamisviranomaiset tarkastavat maksajavirastojen soveltamat hyväksymisperusteet, arvioivat niiden sisäisen valvonnan järjestelmät, validoivat kootut tarkastustilastot sekä laativat lausunnon maksajavirastojen päälliköiden antamista tarkastuslausumista.

3.30

Komissio toteaa vuoden 2011 toimintakertomuksessaan, että 91 prosenttia todentamisviranomaisista oli tarkastanut yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaisia maataloustukirahaston menoja koskevat kootut tarkastustilastot ja että tarkastustulokset olivat 92 prosentissa tapauksista myönteiset. Kootuissa tilastoissa havaittujen virheiden määrä oli siis alle kaksi prosenttia. Näin ollen vain 84 prosenttia maksajavirastojen tilastoista on todentamisviranomaisten validoimia.

3.30

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa on suhtauduttu tehtyyn työhön ja todentamisviranomaisten työn perusteella tehtyihin päätelmiin tiukemmin kuin aiempina vuosina: todentamisviranomaisen työ on otettu huomioon arvioinnissa vain, jos kaikki vaadittu työ on suoritettu.

3.31	Komission suuntaviivojen mukaisesti todentamisviranomaiset käyttävät tarkastustilastoja koskevassa validoinnissa perustana otosta, joka koostuu 20 tarkastuskertomuksesta (28). Validointi ei kuitenkaan ulotu tarkastustilastojen kattavuuteen tai tuloksia koskevan raportoinnin asianmukaisuuteen (29).

3.31	Komission yksiköt kehittävät parhaillaan välineitä kattavampien tietojen saamiseksi, jolloin paikalla tehtävien tarkastusten tuloksia voidaan valvoa laajemmin. Välinettä on tarkoitus kokeilla maksatusvuonna 2012 pinta-alatukihakemusten osalta.

3.32

Komission suuntaviivojen mukaan todentamisviranomaiset voivat arvioida paikan päällä tehtävien tarkastusten laatua joko osallistumalla itse paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin tai toimittamalla ne uudelleen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kokemustensa perusteella, että tarkastusten laatu paranisi, jos todentamisviranomaisia vaadittaisiin järjestelmällisesti toimittamaan aiempia tarkastuksia uudelleen (30).

3.32

Vaikka komissio myöntää, että paikalla tehtyjen tarkastusten laatu pystytään arvioimaan parhaiten suorittamalla aiemmin toimitettu tarkastus uudelleen ajoissa, todentamisviranomainen voi silti arvioida valvontaympäristön myös seuraamalla meneillään olevaa tarkastusta paikan päällä. Tietyissä tapauksissa tarkastusta ei kenties ole edes mahdollista suorittaa uudelleen ajoissa. Nämä rajoitukset ovat yleisiä ulkoisten tarkastajien toimittamissa jälkitarkastuksissa. Tällaisissa tilanteissa tarkastusten seuraaminen paikan päällä on hyvä vaihtoehto. Myös viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen rasitus pienenee, kun ei toimiteta kovin montaa tarkastusta.

3.33

Lisäksi monista todentamisviranomaisten laatimista kertomuksista käy ilmi, että komissio pyysi maksajavirastoilta lisäselvityksiä (31) alun perin toimitettujen tarkastustilastojen osalta. Tarkastustilastoihin pyyntöjen tuloksena mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei analysoida todentamisviranomaisten suorittamien tarkastusten yhteydessä.

3.33	Komissio toteaa, että todentamisviranomaisen työn on katettava tarkastustilastojen eri toimituskerrat siihen asti, kun se laatii kertomuksensa.

Uusi parempaan tarkastusvarmuuteen tähtäävä menettely

3.34

Vuonna 2010 komissio esitteli vapaaehtoisuuteen perustuvan (32) uuden valvontakehyksen: ”paremman varmuuden saaminen lopullisten tuensaajien tasolla tapahtuvien toimien laillisuudesta todentamisviranomaisten työn kautta”. Varmuuden parantaminen edellyttää, että todentamisviranomainen tarkastaa uudelleen edustavan otoksen tapahtumista, jotka maksajavirasto on tarkastanut paikan päällä. Tämä koskee jokaista maksajavirastoa sekä kaikkia neljää menojen perusjoukkoa (yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaiset ja ulkopuoliset maataloustukirahaston menot sekä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaiset ja ulkopuoliset maaseuturahaston menot).

3.35	Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiot soveltavat tätä menettelyä oikein, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehtävät rahoitusoikaisut rajataan koskemaan todennettujen tarkastustilastojen mukaista virhetasoa.

Käsitteelliset epäjohdonmukaisuudet

3.36

Paremman varmuuden saamiseen tähtäävän menettelyn perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että komissio voi määrittää erilaisille menojen perusjoukoille luotettavan jäännösvirhetason. Tilintarkastustuomioistuin on analysoinut kyseistä menettelyä koskevat ohjeet, jotka komissio on laatinut todentamisviranomaisia varten (33). Ohjeiden mukaan tapahtumatarkastuksissa otoksen tulee muodostua 110–180 tapahtumasta ja olennaisuustaso on kaksi prosenttia.

3.37

Komission ohjeiden mukaan sallittu vaihteluväli maksajaviraston validoimien maksujen ja todentamisviranomaisen todentamien maksujen välillä on kuitenkin kaksi prosenttia. Lisäksi ohjeiden mukaan sallittu vaihteluväli on kaksi prosenttia myös maksajaviraston kokoamia tarkastustilastoja koskevien virheiden osalta. Näiden kahden sallitun vaihteluvälin soveltaminen mahdollistaa sen, että todentamisviranomaiset voivat validoida jäännösvirhetasot, jotka on voitu ilmoittaa jopa neljä prosenttiyksikköä liian alhaisiksi, mikä puolestaan asettaa kyseenalaiseksi asetetun olennaisuustason.

3.37	Ohjeiden mukaan sekä tilastojen kokoamisen että tietojen osalta sallitaan kahden prosentin vaihteluväli. Näiden kahden vaihteluvälin taloudelliset vaikutukset eivät välttämättä ole kumulatiivisia.

Virheet täytäntöönpanossa

3.38	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä puutteita tavassa, jolla tarkastetut jäsenvaltiot panivat täytäntöön paremman varmuuden saamiseen tähtäävää menettelyä (Bulgaria ja Romania, ks. esimerkki 3.6).

3.38

Esimerkki 3.6 – Puutteet todentamisviranomaisten suorittamissa tarkastuksissa

Bulgariassa todentamisviranomainen oli ulkoistanut paikalla tehtävien tarkastusten uudelleen toimittamisen eräälle palveluntarjoajalle. Tilintarkastustuomioistuimen toteuttamissa uudelleentarkastuksissa kävi ilmi, että palveluntarjoaja oli useissa tapauksissa arvioinut maa-alan tukikelpoisuuden väärin. Lisäksi todentamisviranomaiselta oli jäänyt huomaamatta, ettei maksajavirasto korvannut yhdellä viljelylohkolla havaittuja ylijäämäalueita toisella viljelylohkolla havaituilla alijäämäalueilla, kuten EU:n lainsäädännössä edellytetään. Todentamisviranomaisilta oli jäänyt huomaamatta myös toinen ongelma: eräässä tapauksessa kaksi viljelijää oli hakenut tukea samalle alueelle (”monen hakemuksen tapaukset”). Tällöin maksajavirasto oli EU:n lainsäädännön vastaisesti korvannut alueen, jolle toinen viljelijöistä oli hakenut tukea, vastaavalla viitelohkon toisella alueella, jolle kukaan ei ollut hakenut tukea.

Romaniassa maksajavirasto ei suorittanut todentamisviranomaisen valitsemia maksuja, vaan esitti todentamisviranomaiselle maksusimulointeja, joihin mukaan otetut viljelylohkojen luettelot eivät sisältäneet yhtään tukeen oikeuttamatonta lohkoa. Sen jälkeen, kun todentamisviranomainen oli suorittanut tarkastuksensa ja validoinut maksusimuloinnit, maksajavirasto lisäsi kuitenkin uusia lohkoja luetteloon soveltaen väärin ilmeisen virheen käsitettä (34) ja maksoi suurempia summia kuin ne määrät, jotka todentamisviranomainen oli validoinut. Tämän seurauksena todentamisviranomainen antoi maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lausunnon, jossa ei ollut yhtään huomautusta, vaikka tilintarkastustuomioistuin puolestaan havaitsi siltä osin puutteita.

Esimerkki 3.6 – Puutteet todentamisviranomaisten suorittamissa tarkastuksissa

Katso vastaus kohtaan 3.39.

3.39	Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tarkastuskohteena olleiden todentamisviranomaisten tarkastustyö on laadultaan riittämätöntä varmuuden parantamiseen tähtäävän menettelyn yhteydessä.

3.39

Komissio huomauttaa, ettei todentamisviranomainen todentanut tilastoja yhdessäkään mainituista tapauksista. Tämän vuoksi niitä ei käytetä kohdassa 3.35 mainittuihin tarkoituksiin.

Komissio keskustelee tilintarkastustuomioistuimen havainnoista kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja käsittelee ongelmia tulevissa ohjeissaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johdon antamat tiedot – vuotuinen toimintakertomus

3.40

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotta 2011 koskeva toimintakertomus sisältää varauman, joka koskee vakavia puutteita Bulgarian ja Portugalin yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä. Komissio poisti kuitenkin aiemmin antamansa varauman, joka koski yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin kuuluvia menoja Romaniassa. Kohdassa 3.19 ja esimerkissä 3.6 esitetyt havainnot huomioon ottaen tilintarkastustuomioistuin pitää varauman poistamista ennenaikaisena.

3.40

On syytä muistaa, että Romaniaa koskeva varauma esitettiin puhtaasti mainesyistä yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä, joka on YMP:n merkittävin valvontajärjestelmä, havaittujen vakavien puutteiden vuoksi, ja että taloudellinen riski ei ylittänyt kahden prosentin olennaisuusrajaa. Helmikuussa 2012 suoritetuissa komission tarkastuksissa kävi ilmi, että Romanian toimintasuunnitelma oli valmistunut ja pantu asianmukaisesti täytäntöön ja että maksatusvuoden 2011 osalta saatiin käyttöön riittävän laadukas järjestelmä. Komissio katsoo siksi, että varauman poistaminen oli perusteltua riippumatta siitä, ylittikö Romanian virhetaso olennaisuusrajan. Tarkistetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän täytäntöönpano tarkastetaan osana vuoden 2012 tavanomaista tarkastusohjelmaa.

3.41

Lisäksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto katsoo, että poikkeamat, joita maksajavirastot havaitsivat satunnaisesti valittujen paikan päällä tehtyjen tarkastusten yhteydessä, osoittavat jäännösvirhetason. Tilintarkastustuomioistuin toistaa kritiikin, jota se esitti tätä lähestymistapaa kohtaan varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan. Tämä johtuu seuraavista syistä:

3.41

Todentamisviranomaiset tarkastavat ja validoivat jäsenvaltioiden valvontatilastot laajalti, mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa yhtenä vaihtoehtona vuoden 2005 vuosikertomuksessaan. Tämän työn tulokset esitetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

—	lähestymistapa perustuu tarkastuksiin, jotka on todettu useiden maksajavirastojen kohdalla laadultaan riittämättömiksi sekä komission omissa tarkastuksissa (35) että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa (ks. kohta 3.23)

—

Vähentääkseen riskiä siitä, että näistä valvontatilastoista johdetut riskitasot olisivat liian alhaisia tietokannassa olevien tietojen virheellisyyden tai poikkeamien riittämättömän seurannan vuoksi, mihin tilintarkastustuomioistuin viittaa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto lisäsi 25 prosentin turvamarginaalin, jota se piti riittävän suurena tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien riskien kattamiseen.

—	lähestymistapa pohjautuu tarkastustilastoihin, joiden laatimisessa on tehty todentamisviranomaisten kertomusten mukaan virheitä (ks. kohta 3.30)

—	Katso edellä oleva vastaus.

—

lähestymistapa ei ole kattava, koska siinä ei huomioida jäännösvirheitä hakemusten hallinnollisessa käsittelyssä, vaikka kyseinen käsittely on osoittautunut puutteelliseksi sekä tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tarkastuksissa (ks. kohdat 3.19, 3.21 ja 3.22) että komission omissa tarkastuksissa (36).

—	Katso edellä oleva vastaus.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

3.42	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että maatalouden markkinatoimenpiteisiin ja suoraan tukeen liittyvien maksujen virhetaso oli olennainen 31. joulukuuta 2011 päättyneen varainhoitovuoden osalta.

3.42

Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuonna 2011 havaitsema todennäköisin virhetaso on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, mutta kuuluu silti normaalin vuosittaisen tilastovaihtelun piiriin eikä viittaa menojen hallinnoinnin ja valvonnan kokonaislaadun huononemiseen jäsenvaltioissa. Tämän vahvistaa se, että komission mielestä yksi tilintarkastustuomioistuimen 100-prosenttiseksi katsomista virheistä on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä viittaa järjestelmän sisäiseen heikkouteen. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina havaitsemat virhetasot todistavat yhdessä luotettavasti, että maataloustukirahaston todennäköisin virhetaso on verrattain lähellä kahden prosentin olennaisuustasoa.

Lisäksi komissio varmistaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Katso myös vastaus kohtaan 3.12.

3.43	Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että maatalouden markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien osalta tarkastetut valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia.

3.43

Komissio pitää yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää yleisesti ottaen vaikuttavana järjestelmänä virheriskin ja sääntöjenvastaisten menojen rajoittamiseksi. Se katsoo jäsenvaltioilta saatujen valvontatilastojen ja omien tarkastushavaintojensa perusteella myös, että valvontajärjestelmien kattamat perusteettomasti maksetut suorat tuet jäivät vuonna 2011 alle kahden prosentin olennaisuusrajan. Katso myös vastaus kohtaan 3.15. Lisäksi EU:n talousarvioon kohdistuva riski on asianmukaisesti katettu sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyllä.

Suositukset

3.44

Liitteessä 3.3 on esitetty komission edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset, jotka liittyvät aiemmissa vuosikertomuksissa (2008–2009) esitettyihin suosituksiin. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään rekisteröidyn tiedon luotettavuuden ja kattavuuden osalta. Toimenpiteistä mainittakoon pakollisten laadunarviointien käyttöönotto kaikissa maksajavirastoissa sekä toimintasuunnitelmien laatiminen niitä jäsenvaltioita varten, joissa on havaittu vakavia puutteita. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan komissio ei kuitenkaan ole varmistanut, että ne jäsenvaltiot, joiden osalta tilintarkastustuomioistuin oli edellisissä vuosikertomuksissaan (ks. kohta 3.15) ilmoittanut puutteista viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä ja hallinnossa, ryhtyvät toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

3.44

Jäsenvaltioiden on maksatusvuodesta 2010 lähtien edellytetty suorittavan viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää koskeva vuotuinen laadunarviointi ennalta määriteltyjen menettelyjen mukaisesti. Komissio seuraa näiden arviointien tuloksia tulevina vuosina. Lisäksi komissio otti vuonna 2010 käyttöön vapaaehtoisuuteen pohjautuvan uuden valvontakehyksen, jossa todentamisviranomaisten työn avulla saavutetaan parempi varmuus toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lopullisten edunsaajien tasolla. Monet jäsenvaltiot ovat myös laatineet toimintasuunnitelmia, joiden valmistumista komissio seuraa.

3.45	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja varainhoitovuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että komissio sekä jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset toimet, joiden avulla varmistetaan seuraavat asiat:

3.45	Katso yhdistetty vastaus kohtiin 1.12 ja 1.13.

—	Suositus 1: pysyvän laitumen tukikelpoisuus olisi arvioitava asianmukaisesti erityisesti silloin, kun osa alueista on pensaiden, aluskasvillisuuden, tiheän metsän tai kallioiden peitossa (ks. kohdat 3.12 ja 3.20).

Komissio on tietoinen tästä ongelmasta, ja se on esittänyt ehdotuksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää tukikelpoisuusperusteita käynnissä olevan ”YMP vuoteen 2020” -uudistuksen yhteydessä.

Jos komissio havaitsee nykyisellä kaudella tällaisia puutteita, kyseiselle jäsenvaltiolle esitetään suosituksia ja sille määrätään sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen kautta rahoitusoikaisuja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi.

—	Suositus 2: maksajavirastojen olisi tehtävä välittömästi tarvittavat korjaukset, jos niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja/tai yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvissa tietokannoissa havaitaan puutteita (ks. kohdat 3.19–3.22).

—	Suositus 3: paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun pitäisi olla riittävän hyvä, jotta tukikelpoinen alue voidaan määrittää luotettavasti (ks. kohta 3.23).

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen ja suosittelee jäsenvaltioille järjestelmällisesti, että ne parantaisivat valvontajärjestelmiään ja käyttäisivät niitä tehokkaammin.

Komission yksiköt ovat myös havainneet samanlaisia puutteita paikalla tehtävien tarkastusten laadussa, ja havaittuja puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

—	Suositus 4: todentamisviranomaisten työ pitäisi suunnitella toimivaksi ja sen olisi oltava laadultaan riittävää, jotta maksajavirastojen toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti (ks. kohta 3.29 ja siitä eteenpäin).

Komission mielestä todentamisviranomaisten tekemien, paikan päällä tehtyjä tarkastuksia koskevien arvioiden kokonaisrakenne ja raportointivaatimukset ovat asianmukaiset. Todentamisviranomaisille annettuihin komission suuntaviivoihin ei siis kaavailla muutoksia varainhoitovuodelle 2012. Komissio jatkaa kuitenkin todentamisviranomaisten työn laadun seuraamista.

Todentamisviranomaisten ei tällä hetkellä kuitenkaan tarvitse antaa lausumaa toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Se on nykyisin mahdollista vain vapaaehtoiselta pohjalta. Sekä komission ehdotuksessa varainhoitoasetukseksi että sen ehdotuksessa horisontaaliseksi asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (38) edellytetään uuden ohjelmakauden alusta lähtien, että todentamisviranomaiset esittävät lausuman toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 39 artikla.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005, Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(3) Lukuun ottamatta tiettyjä yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteet ja kouluhedelmäjärjestelmä.

(4) Kansalliset viranomaiset laskevat kunkin viljelijän tukioikeuksien määrän ja arvon käyttäen yhtä EU:n lainsäädännössä vahvistetuista malleista.

(5) Bulgaria, Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Slovakia.

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, 4–6 artikla (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).

(7) Asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä III lueteltuja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, kun taas kyseisen asetuksen liitteessä II lueteltujen lakisääteisten hoitovaatimusten soveltaminen on pakollista vain EU-15-maissa. Lakisääteiset hoitovaatimukset otetaan vaiheittain käyttöön EU-10-maissa vuosina 2009–2013 ja EU-2-maissa vuosina 2012–2014.

(8) Komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65) 70 ja 71 artiklan mukaisesti vaatimusten laiminlyöntitapauksessa vähennysten taso voi noudattamatta jätettyjen lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten kohdalla vaihdella 1–5 prosentin välillä ja voi johtaa siihen, että tuki evätään kokonaan, jos noudattamatta jättäminen on ollut tahallista.

(9) Haitallisen kasvillisuuden leviämisen välttäminen maatalousmaalla, estopengerrysten rakentaminen, oliivitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa, vähimmäiseläintiheyden ylläpitäminen sekä niittovelvollisuuden täyttäminen.

(10) Nitraattidirektiivin hoitovaatimus 4.

(11) Täydentävät ehdot ovat merkittäviä lakisääteisiä vaatimuksia, joita kaikkien suoran tuen vastaanottajien on noudatettava. Ne ovat täysimääräisen suoran tuen maksamisen perustavaa laatua oleva – ja usein ainoa – edellytys. Siksi tilintarkastustuomioistuin päätti käsitellä vaatimusten noudattamatta jättämistä virheenä.

(12) Virheiden kvantitatiivisessa määrittämisessä on sovellettu jokaisen rikkomisen kohdalla kansallista maksujen vähentämisjärjestelmää.

(13) Asetuksessa (EY) N:o 1122/2009 säädetään, että jos pinta-ala on ilmoitettu yli kolme prosenttia tai kaksi hehtaaria liian suureksi, tuki on laskettava määritetyn pinta-alan perusteella siten, että tuesta vähennetään havaittu erotus kaksinkertaisena. Jos erotus on yli 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, kyseiselle viljelykasviryhmälle ei myönnetä pinta-alaperusteista tukea. Samoja säännöksiä sovelletaan eläinpalkkioihin.

(14) Ks. kohdat 3.34 ja 3.35.

(15) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 1,1 prosentin (alempi virheraja) ja 4,7 prosentin (ylempi virheraja) välillä.

(16) Enimmäismäärä ylittyi yli 280 miljoonalla eurolla, mutta tilintarkastustuomioistuimella ei ollut käytettävissään tarvittavia tietoja tukioikeuksien myöntämisperusteista, joten se ei voinut arvioida kyseisen virheen määrällistä vaikutusta EU:n talousarvioon.

(17) Tämä vaikutti jo tarkastettuihin maksuihin 14 tapauksessa niistä 22 tapauksesta, joissa ei ollut noudatettu vaatimuksia. Kahdeksassa tapauksessa vaikutukset kohdistuivat vain tuleviin maksuihin.

(18) Havaitut täydentäviä ehtoja koskevat rikkomiset liittyivät useimmiten siihen, että eläinperäisten nitraattien varastointikapasiteetti oli riittämätön tai sitä ei ollut lainkaan, että nitraattituotanto hehtaaria kohti ylitti sallitun enimmäisrajan ja että ravinnetasapainorekisteri puuttui.

(19) Tukioikeuksia lukuun ottamatta nämä havainnot pätevät myös sellaisiin alueita ja eläimiä koskeviin maaseudun kehittämistoimiin, jotka kuuluvat yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään.

(20) Asetus (EY) N:o 1122/2009, 28 ja 29 artikla.

(21) Kirjoitus- tai numerovirhe, epäjohdonmukaisuus hakemuksessa esitettyjen graafisten tai aakkosnumeeristen tietojen välillä, kartanluvussa tapahtuneet virheet ja niin edelleen.

(22) Tilintarkastustuomioistuin totesi jo varainhoitovuotta 2008 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.38), että 5 500 viljelijää oli saanut Romaniassa EU:n yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä yhteensä 2,2 miljoonaa euroa tukea, koska ilmeisen virheen käsitettä oli sovellettu väärin.

(23) Tilintarkastustuomioistuin totesi saman asian Espanjan kohdalla jo varainhoitovuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 5.36, varainhoitovuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.38 ja varainhoitovuotta 2010 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.31 sekä Italian kohdalla varainhoitovuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.38.

(24) Tilintarkastustuomioistuin otti tämän asian esiin jo varainhoitovuotta 2006 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.23).

(25) EU:n lainsäädännön mukaan tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu kahteen vuoteen, on lisättävä kansalliseen varantoon. Ks. asetus (EY) N:o 73/2009, 42 artikla.

(26) Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota tähän ongelmaan jo varainhoitovuotta 2008 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.37).

(27) Kahdesta Romanian maksajavirastosta ei ole saatu todentamisviranomaisten laatimia kertomuksia.

(28) Komission suuntaviivojen mukaan yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää arvioitaessa on tarkastettava vähintään 20 tarkastuskertomusta käsittävä otos pinta-alatuen osalta ja toiset 20 tarkastuskertomusta sisältävä otos eläinpalkkioiden osalta.

(29) Jotta suoritettujen maksujen jäännösvirhetason arviointi olisi mielekästä, valittujen satunnaisotosten ja tilastoissa ilmoitettujen otosten on vastattava täysin toisiaan.

(30) Ks. myös varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 3.46.

(31) Todentamisviranomaisen kertomuksesta käy ilmi, että Saksaa (Baijeri) koskevia valvontatilastoja oli korjattu kuusi kertaa vastauksena komission selvityspyyntöihin. Viimeisin lopullinen versio vastaanotettiin 7. marraskuuta 2011.

(32) Varainhoitovuonna 2011 vain Luxemburg, Bulgaria ja Romania päättivät soveltaa kyseistä menettelyä.

(33) AGRI/D(2010) 248617Rev1 – Osa A – Tilintarkastusstrategia sekä AGRI/D(2010) 251540Rev1 – Osa B – Raportointi.

(34) Ks. myös esimerkki 3.3.

(35) Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat kertomukset AA/2011/15 (Portugali), kohta 3.2, AA/2011/09 (Suomi), kohta 3.2.1, AA/2011/05 (Saksa, Mecklenburg-Vorpommern), kohta 6.2, AA/2011/12 (Italia, Emilia-Romagna), kohta 3.4.2, AA/2010/16 (Romania), kohta 3.3, AA/ 2011/17 (Slovenia), kohta 3.2, AA/2011/06 (Espanja, Navarra), kohta 3.4, AA/2011/07 (Espanja, Castilla y Leon), kohta 3.4.

(36) Esimerkkeinä voidaan mainita tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat kertomukset AA/2011/01 (Bulgaria), kohta 3.3, AA/2010/15 (Portugali), kohta 3.3, AA/2011/12 (Italia), kohta 3.2, AA/2011/06 (Espanja), kohta 3.2 sekä AA/2011/13 (Liettua), kohta 3.3.

(37) Asiakirjassa SEC(2011) 1153 olevan 56 artiklan 2 kohta.

(38) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (KOM(2011) 628 lopullinen/2), 9 artikla.

(39) Luku kattaa kaikki osaston 05 alaiset hallintomenot.

(40) Lukuun sisältyy 1,5 miljoonan euron määrä, jonka hallinnointi tapahtuu keskitetysti (budjettikohta 05 02 20 02).

(41) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään luvussa 9.

Lähde: Euroopan unionin vuoden 2011 alustava tilinpäätös.

LIITE 3.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET: MARKKINATOIMENPITEET JA SUORA TUKI

	2011		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	180		146	148	151
ennakkomaksuja	0		0	0	0
väli- ja loppumaksuja	180		146	148	151
TARKASTUKSEN TULOKSET (1)
Prosenttiosuus tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	61 %	(110)	73 %	76 %	72 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	39 %	(70)	27 %	24 %	28 %
Analyysi tapahtumista, joissa ilmeni virheitä
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole kvantitatiivisesti ilmaistavissa	14 %	(10)	26 %	31 %	29 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	86 %	(60)	74 %	69 %	71 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	23 %	(14)	3 %	13 %	10 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	2 %	(1)	0 %	0 %	0 %
Oikeellisuuteen liittyvät	75 %	(45)	97 %	87 %	90 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso	2,9 %
Ylempi virheraja	4,7 %
Alempi virheraja	1,1 %

(1) Suluissa tapahtumien tosiasiallinen lukumäärää.

LIITE 3.2

MAATALOUSALAN JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET: MARKKINATOIMENPITEET JA SUORA TUKI

Tarkastukseen valittuja valvontajärjestelmiä koskeva arvio – Euroopan maatalouden tukirahasto

Jäsenvaltio

(maksajavirasto)

Järjestelmä

Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät menot (kansallinen enimmäismäärä, asetus (EY) N:o 73/2009, liite VIII)

(1 000 euroa)

Maksujen oikeellisuuden sekä tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

Paikalla tehtävän tarkastuksen metodologia, valinta, tarkastuksen toimittaminen, laadunvalvonta ja yksittäisistä tuloksista raportointi

Aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintämenettelyt

Yleisarvio

Itävalta

Tilatukijärjestelmä

745 235

Osittain vaikuttava

1, 9

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Tanska

Tilatukijärjestelmä

1 030 478

Osittain vaikuttava

1, 4, 7, 8

Osittain vaikuttava

Suomi

Tilatukijärjestelmä

565 520

Osittain vaikuttava

3, 5, 7, 8

Osittain vaikuttava

b, c

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Unkari

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä

1 073 824

Osittain vaikuttava

2, 6, 9

Osittain vaikuttava

a, b

Osittain vaikuttava

Italia (Lombardia)

Tilatukijärjestelmä

4 227 177

Osittain vaikuttava

2, 5, 8

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Espanja (Galicia)

Tilatukijärjestelmä

5 108 650

Osittain vaikuttava

1, 2, 3, 4

Osittain vaikuttava

b, c

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

1	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä on puutteita.

2	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ei ole päivitetty paikalla tehtyjen tarkastusten jälkeen.

3	Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvien tietokantojen kirjausketjut eivät ole riittävän tarkkoja.

4	Tukioikeuksia koskevissa tietokannoissa on virheellisyyksiä.

5	Tilatukihakemukset eivät sisällä tietoa, jonka perusteella voitaisiin määrittää viljelylohkojen sijainti.

6	Tapauksista, joissa ala on mahdollisesti ilmoitettu aiempina vuosina liian suurena, on tarkastettu jälkikäteen vain osa.

7	Hakemusten rekisteröintimenettelyssä on puutteita.

8	Ilmeisen virheen perusteella tehdyt korjaukset eivät ole ilmeisen virheen käsitteen mukaisia.

9	Maksut on laskettu väärältä pohjalta.

a	Yhden viljelykasviryhmän sisällä liian suuriksi tai liian pieniksi ilmoitettuja alueita ei ole korvattu.

b	Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä suoritettujen aluemittausten laatu ei ole riittävä.

c	Paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevissa tarkastuskertomuksissa on virheellistä tai puutteellista tietoa.

A	Velallisten tileissä on virheellisyyksiä.

B	Täytäntöönpanomenettelyjen hyödyntämisessä on puutteita.

LIITE 3.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO

Vuosi

Tilintarkastustuomioistuimen suositus

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

2009

Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta tilintarkastustuomioistuin totesi, että järjestelmään on tehtävä huomattavia parannuksia etenkin kolmessa maksajavirastossa (Kypros, Kreikka ja Malta) kahdeksasta tarkastetusta (kohta 3.72).

Asianomaisissa kolmessa maksajavirastossa on toteutettu seuraavat korjaavat toimenpiteet:

—	Kreikka: viranomaiset ovat panneet täytäntöön toimintasuunnitelman epäkohtien korjaamiseksi. Viranomaiset ovat myös ottaneet käyttöön uuden viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän sekä tarkistaneet hakemusmenettelyä.

—	Kypros: viranomaiset ovat panneet täytäntöön viisivuotisen uudistusohjelman. Vuodesta 2011 lähtien viitelohkot on määritetty uusimpien mahdollisten kuvien perusteella.

—	Malta: maksajavirasto päivitti vuonna 2009 viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän vuoden 2008 ortokuvien avulla ja suunnitteli päivittävänsä sen täysimääräisesti maksatusvuotta 2011 varten vuoden 2010 kuvien perusteella.

Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että todentamisviranomaisten työtä koskevia komission suuntaviivoja pitäisi tarkistaa. Tämä koskee todentamisviranomaisten työn luonnetta ja kattavuutta, raportointivelvollisuuksia sekä erityisesti jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustilastojen validointia (kohta 3.75).

Komissio otti vuonna 2010 käyttöön uuden järjestelmän jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustilastojen validointia varten. Kyse on niin kutsutusta parempaan varmuuteen tähtäävästä menettelystä (katso kohdat 3.34 ja 3.35).

Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksen kahdessa niistä kolmesta maksajavirastosta, jotka olivat päättäneet soveltaa tätä menettelyä. Tarkastuksessa kävi ilmi, että käsitteellisten ja täytäntöönpanoon liittyvien puutteiden takia kyseiset tarkastukset eivät antaneet varmuutta tai antoivat vain hyvin rajallisen varmuuden tarkastetun kahden maksajaviraston osalta (ks. kohta 3.36 ja siitä eteenpäin).

Komissio ei yhdy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan niin kutsutussa parempaan varmuuteen tähtäävässä menettelyssä on käsitteellisiä puutteita. Komissio on myös tarkastanut todentamisviranomaisten työn, joka koskee kyseisten kahden maksajaviraston valvontatilastoja, ja on samaa mieltä siitä, että näissä kahdessa tapauksessa saadaan vain rajallinen varmuus.

2009 ja 2008

Tilintarkastustuomioistuin suositti, että järjestelmässä havaitut puutteet korjattaisiin. Tilatukijärjestelmän ja yhtenäisen pinta-alatuen osalta pikaisia korjaavia toimia vaativat ennen kaikkea seuraavat puutteet (kohta 3.73 (1)):

Olisi korjattava sellaiset järjestelmäpuutteet, jotka johtavat virhetapauksiin, joissa ilmoitetaan tukeen oikeuttamatonta maata, joissa ala ilmoitetaan liian suurena tai joissa tukioikeuksia ei ole määritetty oikein. Tähän päästäisiin parantamalla viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään rekisteröityjen tietojen luotettavuutta ja kattavuutta (järjestelmässä olisi esimerkiksi oltava uusimmat ortokuvat).

a)	Komission asetuksessa (EU) N:o 146/2010 asetettiin maksatusvuodesta 2010 alkaen jäsenvaltioille vaatimus arvioida vuosittain viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laatua tiettyjen menettelyjen mukaisesti.

a)	Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon. Se jatkaa tulosten seuraamista tulevina vuosina.

b)	Olisi varmistettava, että kaikissa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoissa esitetään luotettava ja täydellinen kirjausketju kaikista tehdyistä muutoksista.

b)	Tilintarkastustuomioistuimen suosituksen täytäntöön panemiseksi ei toteutettu erityisiä korjaavia toimenpiteitä.

b)	Komissio antaa tarkastustensa yhteydessä jäsenvaltioille suosituksia parantaakseen tilannetta jatkuvasti. Tarkastusten tulokset ovat osoittaneet vuosien kuluessa, että edistystä on tapahtunut tietokantoihin sisältyvien tietojen laadussa.

2009 ja 2008

c)	Sääntöjä olisi edelleen selkiytettävä ja tiukennettava siten, että EU:n suoraa tukea ei makseta hakijoille, jotka eivät ole käyttäneet maata viljelyyn eivätkä säilyttäneet maata maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.

Yhteisen maatalouspolitiikan ”terveystarkastuksen” yhteydessä komissio antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden pääliiketoimintaan tai toimialaan ei kuulu maataloustoiminnan harjoittaminen tai joiden maataloustoiminta on hyvin vähäistä.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on edelleen olemassa riski, että tukea maksetaan hakijoille, jotka eivät ole käyttäneet maata viljelyyn eivätkä säilyttäneet sitä maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.

Ehdotuksessaan vuoden 2013 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta komissio selkeytti viljelijän määritelmää. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhä on olemassa riski, että tukia maksetaan jatkossakin edunsaajille, jotka eivät harjoita maataloustoimintaa lainkaan.

c)	Komissio esitti tilintarkastustuomioistuimen suosituksen perusteella ”aktiiviviljelijän” määritelmän vuoden 2013 jälkeistä maatalouspolitiikkaa koskevassa ehdotuksessaan, josta lainsäädäntövallan käyttäjät edelleen neuvottelevat.

d)	Nurmilaitumille olisi asetettava EU:n tasolla vuotuiset ylläpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden täytyttyä laitumille voi saada EU:n suoraa tukea.

d)	Edistymistä ei ole tapahtunut tällä ohjelmakaudella.

d)	Nykyinen järjestelmä muodostaa yhteisen lainsäädäntökehyksen, jossa jäsenvaltiot vastaavat ylläpitoa koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelystä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten mukaisesti. Tällä tavalla pystytään huomioimaan EU:n maatalousalueiden ja -käytäntöjen moninaisuus.

2008

Tilintarkastustuomioistuin katsoi tapahtumatarkastuksissa havaitun virhetason ja järjestelmäarviointinsa perusteella, että yleisesti ottaen yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä on tehokas valvontajärjestelmä, jonka avulla voidaan torjua virheriskiä ja säännönvastaisia menoja. Tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kolmessa jäsenvaltiossa (eli Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa), Bulgariassa ja Romaniassa) valittujen maksajavirastojen on tehtävä merkittäviä parannuksia) (kohta 5.64).

Komissio toteutti seuraavat korjaavat toimenpiteet:

—

Bulgaria: vuosiksi 2009–2011 laadittiin toimintasuunnitelma, jonka päätavoitteena oli korjata lukuisat laiminlyönneistä johtuvat virheet viljelijöiden tukihakemuksissa, hankkia uusia ortokuvia sekä päivittää viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä uusista ortokuvista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista saatujen tietojen perusteella.

—	Romania: vuosiksi 2009–2011 laadittiin toimintasuunnitelma uusien ortokuvien hankkimiseksi sekä viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän päivittämiseksi uusien ortokuvien ja paikan päällä tehtävien tarkastusten tulosten perusteella.

—	Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti): kansalliset viranomaiset ovat tarkistaneet ja päivittäneet viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä olevia tietoja.

Romanian toimintasuunnitelma valmistui marraskuussa 2011 ja Bulgarian toimintasuunnitelma helmikuussa 2011.

(1) Samankaltaisia suosituksia annettiin varainhoitovuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 5.65.

NELJÄS LUKU

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Maaseudun kehittäminen

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Maaseudun kehittäminen

Täydentävät ehdot

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Järjestelmien vaikuttavuus

Maaseudun kehittäminen

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

Komission soveltama tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmä ja johdon antamat tiedot

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmä

Muiden pääosastojen johdon antamat tiedot – vuotuiset toimintakertomukset

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

4.1

Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio maaseudun kehittämisen, ympäristön, kalastuksen ja terveyden aloilta. Luvussa käsitellään maaseudun kehittämistä (joka kuuluu osana toimintalohkoon 05 – maatalous ja maaseudun kehittäminen) sekä toimintalohkoja 07 – ympäristö ja ilmastotoimet, 11 – meri- ja kalastusasiat ja 17 – terveys- ja kuluttaja-asiat. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 4.1 .

Taulukko 4.1 – Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat – Keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Maaseudun kehittäminen

12 292

Yhteinen

Liittymistä valmistelevat toimenpiteet

102

Hajautettu

Maataloutta ja maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevat kansainväliset kysymykset

Suora keskitetty

12 399

Ympäristö ja ilmastotoimet

Hallintomenot

Suora keskitetty

Toimintamenot

240

Suora keskitetty / Välillinen keskitetty

332

Meri- ja kalastusasiat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Toimintamenot

731

Keskitetty/Yhteinen

772

Terveys- ja kuluttaja-asiat

Hallintomenot

117

Suora keskitetty

Toimintamenot

506

Suora keskitetty / Välillinen keskitetty

623

Hallintomenot yhteensä (24)

250

Toimintamenot yhteensä

13 876

(menot koostuvat):

—	ennakkomaksuista

566

—	väli-/loppumaksuista

13 310

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

14 126

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

16 779

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Maaseudun kehittäminen

4.2	Maaseudun kehittäminen on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jonka yleistavoitteet ja rahoituslähteet esitetään kolmannessa luvussa (ks. kohdat 3.2 ja 3.3).

4.3

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan vaihtelevan suuruista osarahoitusta maaseudun kehittämiseen jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Menot kattavat 45 toimenpidettä, joihin lukeutuu sekä pinta-alaperusteisia toimenpiteitä (esimerkiksi luonnonhaitta-alueilla toimiville viljelijöille maksettavat maatalouden ympäristötuet ja korvaukset) että muuhun kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä (esimerkiksi maatilojen nykyaikaistaminen sekä elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluiden luominen) (12 394 miljoonaa euroa) (1).

4.4	YMP:n menojen hallinnointia ja valvontaa käsitellään kolmannessa luvussa (ks. kohdat 3.6 ja 3.7). Tiettyjen maaseuturahaston tukiohjelmien (2) yhteydessä EU-tuen saajilla on oikeudellinen velvoite täyttää tietyt ”täydentävät” ehdot, kuten kohdassa 3.5 on kuvattu.

4.4	Katso vastaukset kohtaan 3.5.

4.5

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan, että maaseudun kehittämiseen liittyvät menot ovat erittäin virhealttiita (3). Suurin sääntöjenmukaisuuteen kohdistuva riski aiheutuu siitä, että säännöt ja tukikelpoisuusehdot ovat usein monimutkaisia. Lisäksi joidenkin ohjelmien täytäntöönpanoaste on alhainen (4), mistä aiheutuu riski, että etenkin ohjelmakauden lopussa saatetaan ilmoittaa tukeen oikeuttamattomia menoja määrärahojen vapauttamisen estämistä silmällä pitäen.

4.5

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan jotkin maaseudun kehittämiseen liittyvät menot ovat virhealttiimpia kuin YMP:n ensimmäiseen pilariin liittyvät menot. Maaseudun kehittämiseen liittyviä verrattain korkeita virhetasoja tarkasteltaessa on kuitenkin myös otettava huomioon maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa vain tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien monimutkaisempien sääntöjen ja tukikelpoisuusehtojen avulla.

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

4.6

Unionin ympäristöpolitiikalla on tarkoitus myötävaikuttaa ympäristön laadun suojeluun ja parantamiseen, ihmisten terveyden suojeluun ja luonnonvarojen järkevään käyttöön, myös kansainvälisellä tasolla. Tärkein ohjelma on ympäristöalan rahoitusväline (LIFE) (5), jolla rahoitetaan EU:n osuus jäsenvaltioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka koskevat luontoa ja biologista monimuotoisuutta sekä ympäristöpolitiikkaa, hallintotapaa, tiedonvälitystä ja viestintää (ohjelman menot olivat vuonna 2011 yhteensä 184 miljoonaa euroa).

4.7	Meri- ja kalastusasioiden toimintalohkoon kuuluvalla yhteisellä kalastuspolitiikalla on samat yleistavoitteet kuin yhteisellä maatalouspolitiikalla (ks. kohta 3.2). Euroopan kalatalousrahasto (6) on pääasiallinen rahoitusväline (rahaston menot olivat 441 miljoonaa euroa varainhoitovuonna 2011).

4.8

Terveys- ja kuluttaja-asioiden alalla EU osallistuu sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden suojeluun että kuluttajien hyvinvointia koskeviin toimiin. Suurin osa maksuista suunnataan eläintautien hävittämisohjelmiin ja Euroopan unionin virastoille (7) (varainhoitovuonna 2011 suunnattiin 186 miljoonaa euroa eläintautien hävittämisohjelmiin ja 171 miljoonaa euroa unionin virastoille).

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

4.9	Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Maaseudun kehittämistä, ympäristöasioita, kalastusta ja terveysasioita koskevan tarkastustyön kohdalla on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

4.9

—	Tarkastuksessa tutkittiin 178 väli- ja loppumaksua käsittänyt otos, johon sisältyi 160 maaseudun kehittämisen alaan kuuluvaa maksua ja 18 ympäristöä ja ilmastotoimia, meri- ja kalastusasioita sekä terveys- ja kuluttaja-asioita koskevaa maksua.

—

Täydentävien ehtojen kohdalla tilintarkastustuomioistuin rajasi testattavan alueen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä tarkastukseen valittujen lakisääteisten hoitovaatimusten (SMR) (8) noudattamiseen, joista todentavaa aineistoa voidaan saada ja päätelmät voidaan tehdä tarkastuskäynnin aikaan.

—	Katso vastaus kohtiin 4.16–4.18.

—

Tillintarkastustuomioistuin ei ole sisällyttänyt virhetason laskentaan (9) tuen vähentämisiä tai sen ulkopuolelle jättämisiä (joita jäsenvaltioiden on sovellettava tapauksissa, joissa EU-tuen saajat ilmoittavat tosiasiallisen pinta-alan, eläinten lukumäärän taikka tukikelpoiset menot liian suurina (10)).

—

Maaseudun kehittämistä koskevien järjestelmien arviointi kattoi yhden maksajaviraston kussakin tarkastuskohteena olleessa kuudessa jäsenvaltiossa (Tanska, Espanja (Galicia), Italia (Lombardia), Unkari, Itävalta ja Suomi). Meri- ja kalastusasioiden osalta tilintarkastustuomioistuin testasi meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmän.

—	Komission johdon antamista tiedoista tarkastettiin vuotuiset toimintakertomukset maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa (maaseudun kehittämisen osalta) sekä ilmastotoimien, ympäristöasioiden, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoissa.

—

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi komission tekemien tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten perustaa tarkastamalla tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä koskevan tarkastustyön maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa sekä maaseuturahastosta vastaavien todentamisviranomaisten antamat lausunnot ja kertomukset, jotka liittyivät 15 maksajavirastoon.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

4.10	Liitteessä 4.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 57 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 7,7 prosenttia (11).

4.11

Maaseudun kehittämiseen liittyvien menojen tapauksessa otokseen sisältyvistä 160 tapahtumasta 93:een (58 prosenttia) liittyi virheitä, joista 61 (66 prosenttia) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Ympäristön ja ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden tapauksessa otokseen sisältyvistä 18 tapahtumasta kahdeksaan (44 prosenttia) liittyi virheitä, joista kaksi (25 prosenttia) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä.

4.10–4.11

Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvioimat todennäköisimmät virhetasot. Komissio ei kaikissa tapauksissa yhdy tilintarkastustuomioistuimen arvioihin, mutta myös sen oma, jäsenvaltioiden vuonna 2011 toimittamiin valvontatilastoihin perustuva arvio perusteettomasti maksettujen tukien tasosta osoittaa tilanteen pahentuneen, vaikkakaan ei aivan yhtä paljon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on tästä syystä esittänyt vuoden 2011 lausumassaan varauman, joka koskee maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja.

Lausumaan liittyy tilanteen parantamiseksi toteutettavia korjaavia toimia, joista komissio päättää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkasteltaessa maaseudun kehittämiseen liittyviä virhetasoja, jotka ovat korkeampia kuin YMP:n ensimmäisen pilarin virhetasot, on kuitenkin myös otettava huomioon maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa vain tilintarkastustuomioistuimen kohdassa 4.5 mainitsemien monimutkaisempien sääntöjen ja tukikelpoisuusehtojen avulla.

Komissio huomauttaa, että puolet kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä on taloudellisesti verrattain vähäisiä (alle viisi prosenttia).

Maaseudun kehittäminen

4.12

Maaseuturahaston kohdalla tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastuksissa tarkastettiin 26 erityyppistä toimenpidettä. Tapahtumista 75 koski pinta-alaperusteisia toimenpiteitä ja 85 muita kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä. Kohdassa 4.10 raportoitu todennäköisin virhetaso koski enimmiltä osin muiden kuin pinta-alaan perustuvien toimenpiteiden tukikelpoisuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että virheiden esiintyvyys oli suuri tapauksissa, joissa edunsaajana oli julkinen elin, kuten kunta tai maksajavirasto: tarkastetuista tapahtumista 34 koski julkishallinnon edunsaajia, ja niiden kohdalla havaittiin 17 virhettä (50 prosenttia), jotka liittyivät esimerkiksi tukeen oikeuttamattomien alv-menojen ilmoittamiseen tai julkisten hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen.

4.12	Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, vaikka ne eivät aina täsmää jäsenvaltioiden toimittamien valvontatilastojen kanssa, ja ottaa ne tarvittaessa huomioon maaseudun kehittämistä koskevassa toimintasuunnitelmassaan.

4.13

Maaseudun kehittämistoimenpiteistä poimittuun 160 tapahtuman otokseen kuului 43 maatalouden ympäristöohjelmiin liittyvää maksua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kymmenessä tapauksessa (23 prosenttia) viljelijät eivät olleet noudattaneet tekemiään maatalouden ympäristötoimenpiteisiin liittyviä sitoumuksia. Tällaista tilintarkastustuomioistuimen havaitsemaa virhettä kuvataan esimerkissä 4.1. Maatilojen nykyaikaistamista koskevan toimenpiteen osalta tarkastettiin 21 maksua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi asianomaisten maksujen joukossa kahdeksan tapausta (38 prosenttia), joissa aiheutuneet menot olivat tukeen oikeuttamattomia.

4.13

Esimerkki 4.1 – Maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Edunsaaja haki tukea kahteen maatalouden ympäristöohjelmaan. Ensimmäisen ohjelman yhteydessä edunsaaja oli sitoutunut pidättäytymään viljelykäytöstä 14 lohkon osalta yhden metrin levyisellä eristysvyöhykkeellä ja jättämään alueen viljelemättä, kyntämättä, lannoittamatta ja ruiskuttamatta. Tarkastuksessa havaittiin, että tämä vaatimus oli jäänyt noudattamatta kaikkien 14 lohkon tapauksessa. Toisen ohjelman yhteydessä viljelijä sitoutui noudattamaan asianmukaisia hedelmätarhojen hoitotekniikoita ja hyviä maatalouskäytäntöjä, kuten hedelmäpuiden leikkaamista ja harventamista. Tarkastuksessa havaittiin, ettei puita ollut leikattu ja että lohkojen alueet, joilla puut kasvoivat, olivat jätteen peitossa. Näitä kahta ohjelmaa koskevien vaatimusten merkittävän rikkomisen olisi sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaan pitänyt johtaa maksujen vähentämiseen 100 prosentilla.

Esimerkki 4.1 – Maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen havainto koskee yksittäistä tapausta, jossa maatalouden ympäristötoimenpiteeseen liittyvää sitoumusta ei ole täytetty.

Komissio pyytää kyseistä todentamisviranomaista seuraamaan perusteettomasti maksetun määrän takaisinperintää.

4.14	Tarkastetuista tapahtumista 31:ssa edunsaajan oli noudatettava julkisia hankintasääntöjä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 12 tapauksessa (39 prosenttia) säännöistä vähintään yksi jäi noudattamatta (ks. esimerkki 4.2).

4.14	Komissio toteaa, että jotkin tilintarkastustuomioistuimen havainnoista koskevat julkisista hankinnoista annettuja kansallisia sääntöjä, joita eräät jäsenvaltiot tulkitsevat eri tavalla kuin tilintarkastustuomioistuin.

Esimerkki 4.2 – Julkisten hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

EU:n maksaman 5,1 miljoonan euron suuruisen tuen edunsaajana oli maksajavirasto. Määrä maksettiin ”teknisen avun” toimenpiteeseen ja sen kohteena oli osa maksajaviraston laajemmasta toimenpiteestä, joka koski maksajaviraston IT-palvelua ja IT-järjestelmän ylläpitoa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että eräälle yritykselle myönnettiin tätä laajempaa toimenpidettä varten kaksi yhteisarvoltaan noin 58 miljoonan euron sopimusta siten, että sopimukset tehtiin neuvottelumenettelyjen avulla ilman erillistä ilmoitusta. Maksajavirasto ei suorittanut asianmukaista analyysiä tai perustellut syitä, jotka olisivat oikeuttaneet sopimusten teon tällaisin menettelyin avoimen tai rajoitetun menettelyn sijasta.

Esimerkki 4.2 – Julkisten hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Komissio toteaa, että jos kyseinen menettely olisi perusteltu asianmukaisesti, edunsaajan olisi periaatteessa ollut oikeudellisesti mahdollista myöntää sopimukset neuvottelumenettelyjen avulla. Tällaisessa tapauksessa komissio ei suhteellisuusperiaatteen vuoksi ehkä jättäisi menoa kokonaisuudessaan ilman EU:n rahoitusta sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

4.15	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tapahtumien testauksessa havaittu virhe oli systemaattinen yli kolmanneksessa tapauksista eli vaikutti muihinkin kuin tarkastuskohteena olleeseen maksuun (ks. esimerkki 4.3).

4.15

Esimerkki 4.3 – Tukeen oikeuttamattomien alv-maksujen ilmoittaminen (esimerkki systemaattisesta tukikelpoisuusvirheestä)

Eräs tarkastettu maksu koski julkiselle elimelle koulutus- ja tiedotusalan ohjelman yhteydessä tarjottuja palveluita. Julkinen elin ilmoitti maksun kokonaismäärän, johon sisältyi myös tukeen oikeuttamaton alv-maksu, joka maksettiin kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta. Tämä systemaattinen virhe koski kaikkia maaseudun kehittämisen alan menoja asianomaisessa jäsenvaltiossa – yhteensä 0,8:aa miljoonaa euroa.

Esimerkki 4.3 – Tukeen oikeuttamattomien alv-maksujen ilmoittaminen (esimerkki systemaattisesta tukikelpoisuusvirheestä)

Komission yksiköt ryhtyvät tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen havaintojen edellyttämiin, kansallisia viranomaisia koskeviin toimiin kaikkien perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi.

Täydentävät ehdot

4.16	Kuten kolmannessa luvussa tuotiin esille (ks. kohta 3.9), täydentäviä ehtoja koskevat virheet on sisällytetty ensimmäistä kertaa tilintarkastustuomioistuimen virhetasolaskelmaan.

4.17

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi varainhoitovuotta 2011 koskeneessa DAS-tarkastuksessa (ks. kohta 4.9, toinen luetelmakohta), että 73:sta täydentäviin ehtoihin liittyvästä maksusta yhteensä 26:een (12) liittyi vähintään yksi täydentäviä ehtoja koskeva rikkominen (36 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuin sovelsi kussakin rikkomistapauksessa virheen kvantifiointiin kansallista maksujen vähentämiseen liittyvää järjestelmää. Kaikissa tapauksissa vähennys oli 0–5 prosenttia. Havaittujen virheiden osuus on noin 0,2 prosenttiyksikköä kokonaisvirhetasosta, johon viitataan kohdassa 4.10.

4.18

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille merkittäviä ongelmia etenkin eläinten tunnistukseen ja rekisteröintiin liittyvien täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täytäntöönpanossa. Otokseen kuului 46 maatilaa, joilla pidettiin eläimiä. Näiden tilojen joukossa vaatimusten noudattamatta jättämisiä havaittiin 16 tapauksessa (35 prosenttia).

4.16–4.18

Kaikkien EU:n kansalaisten on noudatettava useimpia täydentäviä ehtoja eli lakisääteisiä hoitovaatimuksia, vaikka he eivät olisikaan YMP:n mukaista EU-tukea saavia viljelijöitä. Täydentävien ehtojen noudattaminen ei ole tukikelpoisuusperuste, joten noudattamiseen liittyvät tarkastukset eivät koske tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Viljelijöillä, jotka eivät noudata ehtoja, on oikeus saada tukea, mutta tukea pienennetään sen perusteella, kuinka vakava, laaja, pysyvä ja toistuva havaittu noudattamatta jättäminen on ja onko kyseessä viljelijän laiminlyönti vai tahallisuus. Tämä ilmenee myös siitä, että tuet voidaan maksaa ennen kuin täydentävien ehtojen noudattamista koskevat tarkastukset on saatu päätökseen, ja siitä, että tukien määrää ei vähennetä sen kalenterivuoden osalta, jona viljelijä ei noudata ehtoja, vaan sen kalenterivuoden osalta, jona kansalliset viranomaiset havaitsevat noudattamatta jättämisen. Laskiessaan virhetasoa vuotuista toimintakertomustaan varten komissio ei kaikista näistä syistä itse ota huomioon tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia velvollisuuksia ei ole noudatettu.

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

4.19	Esimerkissä 4.4 kuvataan ympäristön ja ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoilla havaittua virhettä.

4.19

Esimerkki 4.4 – Menoja ilmoitettiin tukikelpoisuusjakson päätyttyä

Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on toimitettava komissiolle eläinsairauksien hävittämisohjelmiin liittyvät menoilmoitukset edeltävältä kalenterivuodelta 30. huhtikuuta mennessä. Erään jäsenvaltion vuodelta 2010 toimittamaan 12,4 miljoonan euron menoilmoitukseen sisältyi 0,3 miljoonaa euroa menoja, joihin liittyvät maksut suoritettiin vuoden 2011 huhtikuun 30. päivän jälkeen.

Esimerkki 4.4 – Menojen ilmoittaminen tukikelpoisuusjakson päätyttyä

Komissio päätti maksaa ensimmäisen erän ennen lopullisen tukimäärän vahvistamista, sillä keskeneräisen paikalla tehtävän tarkastuksen vuoksi kyseisen jäsenvaltion menoilmoitusta ei voitu hyväksyä vuonna 2011 (C(2011) 9743, 1 ja 2 artikla). Sen tarkastaminen, maksettiinko ilmoitetut menot 30. huhtikuuta jälkeen, sisältyy paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevaan vakiomuotoiseen tarkistuslistaan.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

Maaseudun kehittäminen

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

4.20

Liitteessä 4.2 esitetään tiivistelmä tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioissa toimittamasta valvontajärjestelmien tarkastuksesta. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kuusi maaseudun kehittämiseen liittyvää valvontajärjestelmää ja havaitsi, että käytössä olevista valvontajärjestelmistä yksi ei ollut vaikuttava (Tanska), neljä oli osittain vaikuttavia (Espanja (Galicia), Italia (Lombardia), Unkari ja Suomi) ja yhdellä järjestelmällä varmistettiin maksujen sääntöjenmukaisuus vaikuttavalla tavalla (Itävalta).

4.20	Komissio panee merkille, että esitetyt tulokset ovat samankaltaiset kuin viime vuonna.

4.21

Pinta-alaperusteisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden, kuten maatalouden ympäristötukien, tapauksessa tietyt keskeiset osa-alueet – esimerkiksi tukikelpoiset pinta-alat – tarkastetaan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) avulla. Järjestelmää kuvataan kolmannessa luvussa (kohta 3.16). Muita tukikelpoisuusvaatimuksia valvotaan erityisten valvontamenettelyiden avulla (13). Kuten kolmannessa luvussa on kuvattu (kohdat 3.14–3.17), tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuoden 2011 osalta, että IACS-järjestelmä toimi osittain vaikuttavasti kaikissa tarkastetuissa maksajavirastoissa.

4.21	Komissio katsoo, että yhdennetyllä hallinto- ja valvontajärjestelmällä pystytään yleensä tehokkaasti rajoittamaan virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä. Katso myös komission vastaukset kohtiin 3.14 ja 3.15.

4.22	Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko asianomaisten asetusten säännöksiä noudatettu, ja arvioi, varmistetaanko järjestelmillä vaikuttavasti toimien sääntöjenmukaisuus. Tarkastuksen kohteena olivat erityisesti seuraavat osatekijät:

4.22	Katso yhdistetty vastaus kohtiin 4.16–4.18.

a)	hallinnolliset menettelyt ja tarkastukset maksujen oikeellisuuden varmistamiseksi

b)	paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

c)	täydentävien ehtojen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistavat järjestelmät.

Hallinnolliset menettelyt ja tarkastukset maksujen oikeellisuuden varmistamiseksi

4.23	Maksajavirastojen suorittamilla hallinnollisilla tarkastuksilla on tarkoitus varmistaa hakijoiden tekemien ilmoitusten oikeellisuus ja tuen myöntämiseen liittyvien tukikelpoisuusvaatimusten täyttyminen.

4.24

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevien hallinnollisten tarkastusten täytäntöönpanossa tarkastuskohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta viidessä (Tanska, Italia (Lombardia), Unkari, Itävalta ja Suomi). Tätä kuvataan esimerkissä 4.5. Yhdessä jäsenvaltiossa (Tanska) tilintarkastustuomioistuin tarkasti viiden hankkeen otoksen, joka poimittiin satunnaisotannalla muista kuin pinta-alaan perustuvista toimenpiteistä. Tarkastuksessa havaittiin, että neljään hankkeeseen liittyi tukeen oikeuttamattomia menoja, joita maksajavirasto ei ollut havainnut.

4.25	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi niin ikään, että kuudesta tarkastuskohteena olleesta jäsenvaltiosta kolme (Tanska, Italia (Lombardia) ja Suomi) ei soveltanut vähennyksiä lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.

4.25	EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi komissio selvittää sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä kaikki tarkastuksissa havaitsemansa hallinnollisten tarkastusten puutteet.

4.26

Erään keskeisen hallinnollisen tarkastuksen (14) tarkoituksena on arvioida ilmoitettujen kulujen kohtuullisuutta. Tarkastus koskee maatalousalan kilpailukyvyn parantamistoimenpiteitä, kuten tilojen nykyaikaistamista ja maaseudun infrastruktuurin parantamista ja kehittämistä. Jäsenvaltioiden edellytetään panevan täytäntöön edunsaajien ilmoittamien määrien kohtuullisuuden arviointiin sopivia järjestelmiä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tätä näkökohtaa tarkastaessaan, että neljä kuudesta tarkastetusta kansallisesta viranomaisesta ei ollut pannut vaikuttavalla tavalla täytäntöön kyseistä lakisääteistä vaatimusta (Tanska, Espanja (Galicia), Italia (Lombardia) ja Unkari). Tilanteen vahvistaa tapahtumista poimittu otos, jossa virheitä raportoitiin tarkastetuista 70 tapahtumasta 21:ssä (30 prosenttia). Vastaavanlaisesta havainnosta raportoitiin jo viime vuonna, mutta tuolloin havainto koski muita maksajavirastoja (ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 3.35).

4.26

Komissio on samaa mieltä siitä, että menojen kohtuullisuuden hallinnolliset tarkastukset ovat oleellisia koko tarkastusjärjestelmän tehokkuuden varmistamisen kannalta. Komissio tutkii nämä olennaiset tarkastukset järjestelmällisesti tarkastuskäyntien aikana. Komissio huomauttaa kuitenkin, että Italian tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen havainnot koskevat määriä (yleiskustannuksia), jotka maksetaan yleensä kiinteämääräisinä, enintään 10 prosentin korvauksina tai jopa kertakorvauksina tai korvauksina, joihin edunsaaja ei voi vaikuttaa (esimerkiksi verot ja laatujärjestelmän sertifiointikustannukset).

Paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

4.27

Jäsenvaltioiden on tarkastettava tukijärjestelmästä riippuen paikalla vähintään viisi prosenttia kaikista edunsaajista tai menoista (15). Tilintarkastustuomioistuin keskitti tarkastuksensa edunsaajien poiminnassa sovellettavien menettelyjen asianmukaisuuden, tarkastusten laadun ja niistä tapahtuvan raportoinnin sekä tehtyjen oikaisujen asianmukaisuuden arviointiin.

4.27–4.29

Komissio tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat ongelmat järjestelmällisesti tarkastuskäyntien aikana. Havaitut puutteet johtavat siihen, että jäsenvaltioille määrätään rahoitusoikaisuja tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä ja niille suositellaan valvontajärjestelmien parantamista.

4.28

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta viidessä (Tanska, Espanja (Galicia), Italia (Lombardia), Unkari ja Suomi), että toimitetut tarkastukset eivät kattaneet kaikkia yksittäisten edunsaajien sitoumuksia ja velvoitteita, jotka voidaan tarkastaa tarkastuskäynnin yhteydessä paikan päällä, vaikka tätä edellytetään lainsäädännössä.

4.29

Tilintarkastustuomioistuin suoritti kussakin tarkastuskohteena olleessa kuudessa jäsenvaltiossa neljä satunnaisotannalla valittua uusintatarkastusta. Tilintarkastustuomioistuin toimitti uudelleen kaikki maksajavirastojen alun perin suorittamat tarkastukset – sekä hallinnolliset että paikan päällä toimitetut tarkastukset. Toimittaessaan maksajavirastojen paikan päällä tekemiä tarkastuksia uudelleen tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maksajavirastot eivät olleet aina toimittaneet tarkastuksiaan asianmukaisesti. Esimerkki 4.5 kuvaa tällaista tapausta.

Esimerkki 4.5 – Jäsenvaltioiden hallinnollisten ja paikalla toimitettavien tarkastusten puutteellinen laatu

Eräs tilintarkastustuomioistuimen Italiassa (Lombardia) toimittamista uusintatarkastuksista liittyi rakennushankkeeseen, jonka yhteydessä maatilalle rakennettiin kaksikerroksinen rakennus, johon kuului hedelmien ja muiden maataloustuotteiden jalostukseen tarkoitettu prosessointitila ja lisäksi varastoalue sekä hedelmien kuivattamiseen tarkoitettu terassi.

Maksajavirasto hyväksyi 221 205 euron suuruisen loppumaksupyynnön kokonaisuudessaan hallinnollisten ja paikan päällä toimitettujen tarkastusten perusteella.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että rakennus oli maatalousrakennuksen sijasta pikemminkin ensisijaisesti yksityiskäyttöön tarkoitettu asuinrakennus, joten siihen liittyvät kulut eivät olleet tukikelpoisia. Se, että kansalliset viranomaiset hyväksyivät ilmoitetut menot kokonaisuudessaan, ilmentää olennaisia järjestelmäpuutteita hallinnollisissa ja paikan päällä toimitettavissa tarkastuksissa.

Esimerkki 4.5 – Jäsenvaltioiden hallinnollisten ja paikalla toimitettavien tarkastusten puutteellinen laatu

Komissio seuraa asiaa Italian viranomaisten kanssa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

Täydentävien ehtojen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistavat järjestelmät

4.30

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi täydentäviin ehtoihin liittyvien järjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa merkittäviä puutteita, jotka ovat relevantteja myös kolmannessa luvussa käsiteltävien kysymysten kannalta. Tarkastuskohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta yksikään ei ollut perustanut tarkastusjärjestelmää, joka kattaisi lainsäädännön perusteella sovellettavat vaatimukset kokonaisuudessaan, eikä toteuttanut tällaisia tarkastuksia.

4.30

Komissio on tehnyt täydentäviä ehtoja koskevia tarkastuksia tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteina olleissa kuudessa jäsenvaltiossa (tosin Espanjan ja Italian eri alueilla), ja sekin on havainnut vakavia puutteita hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten ja lakisääteisten hoitovaatimusten määrittelyssä ja valvonnassa. Jos näissä kuudessa jäsenvaltiossa on todettu selkeä riski rahastoille, komissio on näissä tarkastuksissa usein määrännyt rahoitusoikaisun (Tanska, Unkari, Itävalta sekä eräät muut Italian ja Espanjan alueet), tai näitä kuutta jäsenvaltiota koskevat tarkastukset ovat johtaneet parhaillaan meneillään olevaan tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn.

4.31

Tarkastuskohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta viidessä ilmeni puutteita myös tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa (Tanska, Espanja (Galicia), Italia (Lombardia), Unkari ja Suomi). Yksi jäsenvaltio (Italia (Lombardia)) esimerkiksi suoritti kaikki kolmeen lakisääteiseen hoitovaatimukseen (16) kohdistettavat tarkastukset lokakuun ja joulukuun välisenä aikana. Vaatimuksia, joita oli noudatettava mainitun ajanjakson ulkopuolella, ei näin ollen tarkastettu vaikuttavasti. Esimerkkinä voidaan mainita kielto, jonka mukaan nitraatille herkällä alueella pelloille ei saa levittää lantaa tai muita nitraattipitoisia aineita ennen helmikuun 28. päivää.

4.31

Komissio tarkastaa täydentäviä ehtoja koskevissa tarkastuksissa järjestelmällisesti paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevien suunnittelu- ja ajoitusvaatimusten noudattamisen (esimerkiksi saavuttavatko jäsenvaltiot vuoden aikana asianmukaisen tarkastustason, siirretäänkö tarkastuksia seuraavaan vuoteen ja noudatetaanko ilmoitusmääräaikoja). Komissio on itsekin havainnut nämä puutteet Unkarissa, Italiassa ja joissakin muissa jäsenvaltioissa ja seuraa niitä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

4.32

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kolmessa tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa (Italia (Lombardia), Unkari ja Suomi) toimitettiin kyllä tarkastuksia, mutta vaatimusten noudattamatta jättäminen ei välttämättä johtanut vaadittuihin vähennyksiin. Yhdessä jäsenvaltiossa (Italia (Lombardia)) ei kuuden eläimiin sovellettavan lakisääteisen hoitovaatimuksen kohdalla sovellettu lainsäädäntöön perustuvien kriteereiden (laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja pysyvyys) mukaisia vähennyksiä. Jäsenvaltio arvioi sen sijaan, oliko virhe korjattavissa ja ilmenikö se ensimmäistä kertaa tarkastuskohteena olleen edunsaajan tapauksessa. Suurinta osaa vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista käsiteltiin näin ollen vähäisinä, eikä niihin sovellettu vähennyksiä.

4.32

Komissio kiinnittää erityistä huomiota jäsenvaltioiden perustamaan täydentävien ehtojen arviointi- ja seuraamusjärjestelmään (esimerkiksi järjestelmän sallivuus, vähäisten noudattamatta jättämisten riittävä käyttö ja niiden aiheuttamat jatkotoimet sekä noudattamatta jättämiset, jotka eivät johda vähennykseen sallittujen poikkeamien väärän käytön vuoksi). Myös komissio on havainnut nämä puutteet tilintarkastustuomioistuimen mainitsemissa jäsenvaltioissa, ja rahastoille niistä aiheutuvaa riskiä seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

Komissio on myös havainnut Italiassa tiettyjä vakavia puutteita, jotka liittyvät eläimiin sovellettavia lakisääteisiä hoitovaatimuksia koskeviin täydentävien ehtojen tarkastuksiin, ja seuraa niitä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

Komission soveltama tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmä ja johdon antamat tiedot

Komission soveltamat tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt

4.33

Maatalousmenojen hallinnointi on useimmiten jaettu jäsenvaltioiden ja komission kesken. Jäsenvaltiot maksavat tuen, ja komissio korvaa niiden maksaman määrän (maaseuturahaston tapauksessa neljännesvuosittain ja maataloustukirahaston kohdalla kuukausittain). Menot hyväksytään lopullisesti kaksivaiheisessa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä. Menettely käsittää vuotuisen tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätöksen ja monivuotiset sääntöjenmukaisuutta koskevat komission päätökset (17).

4.34

Edellisissä vuosikertomuksissa ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä koskevasta tarkastuksesta antamassaan erityiskertomuksessa nro 7/2010 (18) tilintarkastustuomioistuin arvosteli sitä, että lopullisten edunsaajien sijaan jäsenvaltiot maksavat rahoitusoikaisut ja että sääntöjenmukaisuuteen liittyvien mukautusten yhteydessä sovelletaan suurelta osin kiinteämääräisiä oikaisuja, jotka eivät suoranaisesti ole sidoksissa sääntöjenvastaisten maksujen todelliseen määrään. Sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen järjestelmää ei vuonna 2011 muutettu.

4.34

Tilintarkastustuomioistuin arvostelee sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevassa menettelyssä seikkaa, joka kuuluu olennaisesti kyseiseen järjestelmään. Sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen tarkoituksena on, että sellaiset menot, joita ei ole toteutettu EU:n sääntöjen mukaisesti, jätetään ilman EU:n rahoitusta. Se ei sitä vastoin ole keino sääntöjenvastaisten maksujen takaisin perimiseksi edunsaajilta, sillä takaisinperintä on yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla.

Jos sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa havaitaan, että edunsaajille on suoritettu maksuja aiheettomasti, jäsenvaltioiden on aloitettava kyseisiin edunsaajiin kohdistuvat perintätoimet. Vaikka varoja ei olisi tarpeen periä takaisin edunsaajalta, koska rahoitusoikaisu ei koske aiheettomia maksuja vaan ainoastaan jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmän puutteita, oikaisut ovat tärkeä keino, jonka avulla voidaan parantaa jäsenvaltioiden järjestelmiä ja estää aiheettomat maksut edunsaajille tai havaita tällaiset maksut ja periä ne takaisin.

Unionin tuomioistuimen mukaan kiinteiden määrien käyttö on sääntöjenmukaisuutta koskevien oikeussääntöjen mukaista, ja myös Euroopan parlamentti hyväksyi kiinteät määrät tietyin edellytyksin vuodelta 2007 annettua vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassaan (22).

Jos jäsenvaltioiden todentamisvirastot toimittavat täysin uudelleen edustavan otoksen toimista, jotka maksajavirasto on tarkastanut paikan päällä ja jotka tämän perusteella vahvistavat jäsenvaltioiden valvontatilastojen olevan oikeellisia, komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille hyväksyvänsä sen, että tuloksena saatu virhetaso vastaa suurinta mahdollista riskiä ja että kyseistä vuotta koskevat mahdolliset rahoitusoikaisut eivät voi ylittää kyseistä tasoa. (23)

4.35

Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn ensimmäinen vaihe perustuu tarkastuksiin, joita riippumattomat todentamisviranomaiset toimittavat jäsenvaltioissa. Todentamisviranomaiset toimittavat komissiolle todentamista koskevan selvityksen maksajaviraston tileistä ja sisäisen valvonnan järjestelmästä sekä lausunnon maksajaviraston johtajan antamasta tarkastuslausumasta.

4.36

Tilintarkastustuomioistuin tutki 32 maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskenutta tarkastusta sisältävän otoksen ja totesi, että todentamisviranomaiset seurasivat yleensä tiiviisti maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston laatimaa raporttimallia. Todentamisviranomaisten on sovellettava tarkastuksissaan kansainvälisiä tarkastusstandardeja, joihin kuuluu muiden lähteiden, esimerkiksi aiempien tarkastusten, hyödyntäminen (19). Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että todentamisviranomaiset ottavat vain harvoin huomioon komission tai tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa tarkastuksissa esittämät huomautukset. Esimerkkinä voidaan mainita raportointi siitä, onko maksajavirasto ryhtynyt riittäviin korjaaviin toimenpiteisiin asianomaisten huomautusten osalta.

4.36

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston suuntaviivoissa muistutetaan, että kansainvälisen tilintarkastusstandardin ISA 315 (”Olennaisen virheellisyyden riskien tunnistaminen ja arvioiminen yhteisöstä ja sen toimintaympäristöstä muodostetun käsityksen avulla”) mukaan todentamisviranomaisten on arvioitava tarkastusten sisältö ja täytäntöönpano ja arvioitava organisaation kyky tunnistaa riskejä ja arvioida niiden mahdolliset vaikutukset tileihin.

Komissio katsoo siksi, että todentamisviranomaiset voivat saada EU:n tilintarkastajien havainnoista arvokkaita tietoja, jotka auttavat niitä ymmärtämään ja arvioimaan maksajavirastojen sisäisiä valvontajärjestelmiä, riippumatta siitä, ovatko havainnot tilintarkastustuomioistuimen vai komission tilintarkastusyksiköiden tekemiä. Todentamisviranomaisille muistutetaan, kuinka tärkeää on ottaa huomioon nämä havainnot todentamisviranomaisten asiantuntijaryhmän kokouksessa.

4.37

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastuksia, joita maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli kohdistanut todentamisviranomaisten kertomuksiin, ja havaitsi, että tarkastukset perustuivat yksityiskohtaisiin tarkistuslistoihin, joissa puututtiin tärkeimpiin kysymyksiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ei kuitenkaan tarkasta, sisältyykö todentamisviranomaisten kertomuksiin aiemmin esitettyjen huomautusten seurantaa, vaikka seurannan on määritetty kuuluvan osana komission sääntöjenmukaisuutta koskeviin tarkastuksiin. Komission nykyisissä suuntaviivoissa ei tarkenneta, että todentamisviranomaisten olisi sisällytettävä tarkastusstrategiaansa muista lähteistä – esimerkiksi komission tai tilintarkastustuomioistuimen aiemmista tarkastuksista – peräisin olevia tietoja ja raportoitava niistä. Todentamisviranomaisten ei näin ollen tarvitse arvioida aiempien huomautusten yhteydessä esiin tuotuja riskejä tai niiden taloudellisia vaikutuksia taikka sitä, ovatko maksajavirastot korjanneet havaitut puutteet.

4.37

Todentamisviranomaisten on raportoitava omiin aiempiin havaintoihinsa perustuvista maksajavirastojen toimista. Havainnot voivat liittyä joko taloudellisiin virheisiin tai suosituksiin järjestelmän puutteiden korjaamiseksi. Tarkastaessaan todentamisviranomaisten kertomuksia komissio varmistaa järjestelmällisesti, että todentamisviranomaiset seuraavat riittävästi aiempina vuosina havaitsemiensa puutteiden korjaamista.

Komissio katsoo, että myös muiden tilintarkastajien havainnot voivat olla hyödyllinen tietolähde tarkastusstrategiaansa suunnittelevalle todentamisviranomaiselle (katso vastaus kohtaan 4.36 edellä).

Todentamisviranomaisten tehtävänä ei kuitenkaan ole raportoida järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti toimista, joita on toteutettu komission, tilintarkastustuomioistuimen tai ulkoisen tilintarkastuselimen havaintojen perusteella.

4.38	Tilintarkastustuomioistuin perehtyi myös työhön, jota todentamisviranomainen oli suorittanut maaseuturahastoon liittyen eräässä jäsenvaltiossa (Tanska), missä se oli havainnut vakavimmat puutteet valvontajärjestelmissä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kyseinen todentamisviranomainen

4.38

a)	ei ollut täysin riippumaton, vaikka lainsäädännössä sitä edellytetään, sillä todentamistyöstä vastaava yritys osallistui myös maksun suorittamista edeltäviin tukikelpoisuustarkastuksiin 35 prosentissa tarkastetuista 65 tapauksesta

b)	luotti huomattavissa määrin maksajaviraston sisäisen tarkastuksen yksikön työhön, ilman että saatavilla olisi ollut dokumentaatiota, joka olisi osoittanut, että asianomaista työtä olisi tarkastettu riittävissä määrin

a) ja b)

Komissio selvittää asiaa Tanskan viranomaisten kanssa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tarkoituksena erityisesti vahvistaa todentamisviranomaisen toiminnallista riippumattomuutta.

ei ollut tarkastanut riittävän perusteellisesti, että menot olivat kaikkien tukikelpoisuusehtojen mukaisia; tilintarkastustuomioistuin perehtyi 11:een todentamisviranomaisen tarkastamaan tapaukseen ja havaitsi seitsemässä tapauksessa tukeen oikeuttamattomia menoja, joiden osuus tarkastetuista maaseuturahaston menoista oli kahdeksan prosenttia.

c)	Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn liittyvän todentamisviranomaisten työn tarkoituksena on ennen kaikkea tarkistaa, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset.

4.39

Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyiden toinen vaihe perustuu komission toimittamiin tarkastuksiin. Tilintarkastustuomioistuin tutki kaikki 27 tarkastusta, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli kohdistanut maaseuturahastoon vuonna 2011. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastukset muodostivat yleisesti ottaen riittävän perustan sääntöjenmukaisuutta koskevalle tarkastustyölle, joskin huomioon on otettava jäljempänä raportoitavat puutteet. Komissio havaitsi tarkastustensa yhteydessä puutteita, jotka vastasivat tilintarkastustuomioistuimen raportoimia puutteita: kulujen kohtuullisuutta, julkisia hankintamenettelyjä ja menojen tukikelpoisuutta ei tarkistettu.

4.40

Sääntöjenmukaisuutta koskeva komission tarkastustyö perustuu järjestelmiin. Sen yhteydessä ei pyritä arvioimaan tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta. Otokset valitaan harkinnan perusteella tai satunnaisotannalla, ja ne kattavat useille eri varainhoitovuosille kohdentuvia menoja. Komission tarkastustyön avulla ei nän ollen pyritä määrittämään vuotuista virhetasoa.

4.40	Katso yhdistetty vastaus kohtiin 1.12–1.13.

4.41

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissiolla ei aina ole riittävää dokumentoitua aineistoa suoritetuista tarkastuksista. Esimerkiksi muita kuin pinta-alaperusteisia toimenpiteitä koskeneiden 11 tarkastuksen yhteydessä ei käytetty vakiomuotoisia tarkistuslistoja. Riippumaton osapuoli ei myöskään yleensä tarkistanut tarkastustyötä.

4.41

Komissiolla on riittävää dokumentoitua aineistoa suoritetuista tarkistuksista, vaikkakaan se ei aina ole vakiomuotoista. Tämä johtuu siitä, että toimenpiteet vaihtelevat hyvin paljon ja jäsenvaltiot toteuttavat niitä hyvin eri tavoin. Komission yksiköt harkitsevat soveltuvien vakiomuotoisten tarkistuslistojen käyttöä kaikissa tapauksissa.

Ryhmänvetäjät ja yksikönpäällikkö tarkastavat ja hyväksyvät kaikki tarkastushavainnot ja niiden perusteella laaditut raportit ennen niiden viimeistelyä.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johdon antamat tiedot – vuotuinen toimintakertomus

4.42

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään varauma kaikista maaseuturahaston menoista varainhoitovuodelta 2011 (11,8 miljardia euroa); jäännösriskin kohteena oleva kokonaismäärä on 278 miljoonaa euroa (20). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että esitetty varauma periaatteessa vahvistaa edellä esitetyt tapahtumatarkastuksia ja järjestelmätarkastuksia koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset.

4.43

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto esitti maaseuturahastoa koskevan varauman pääasialliseksi syyksi sen, että pääosaston raportoima 2,36 prosentin jäännösvirhetaso ylittää 2 prosentin olennaisuusrajan. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa (21)

4.43

—	ei analysoida tai selitetä, miksi pääosaston maaseuturahaston osalta raportoima jäännösvirhetaso on huomattavasti korkeampi kuin edeltävänä vuonna

—

Se, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden virhetaso on korkeampi kuin maataloustukirahastosta rahoitettujen YMP:n ensimmäisen pilarin mukaisten toimenpiteiden virhetaso, johtuu ennen kaikkea siitä, että joidenkin tällaisten toimenpiteiden, esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteiden tukeen liittyy useampia ehtoja, jotka voivat olla erittäin tarkkaan määriteltyjä. Tämä saattaa lisätä edunsaajien tekemien virheiden riskiä ja vaikeuttaa kansallisten viranomaisten valvontatyötä.

Sen jälkeen kun maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja oli esittänyt maaseudun kehittämismenoja koskevan varauman vuoden 2011 toimintakertomukseen sisältyvässä lausumassaan, komission yksiköt ryhtyivät (kesäkuussa 2012) yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa analysoimaan tilannetta perinpohjaisesti selvittääkseen korkeampien virhetasojen syyt ja määrittääkseen erityiset korjaavat toimet.

—	raportoidaan, että pääosasto on laatinut suunnitelman tilanteen oikaisemiseen tähtäävistä korjaavista toimista.

4.44

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille myös, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston raportoima virhetaso perustuu jäsenvaltioiden vuodelta 2010 ilmoittamiin lukuihin. Tilintarkastustuomioistuin on raportoinut huomattavasti korkeamman virhetason kuin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto. Yhtenä syynä tähän on se, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuksensa yhteydessä, että jäsenvaltiot eivät havaitse kaikkia tukeen oikeuttamattomia menoja eivätkä raportoi niistä, koska hallinnolliset ja maksajavirastojen paikan päällä toimittamat tarkastukset ovat puutteellisia. Tämä käy ilmi esimerkeistä 4.2 ja 4.5, ja tilannetta analysoidaan myös kohdissa 4.24, 4.28, 4.29 ja 4.39.

4.44

Vähentääkseen riskiä siitä, että näistä valvontatilastoista johdetut riskitasot olisivat liian alhaisia tietokannassa olevien tietojen virheellisyyden tai poikkeamien riittämättömän seurannan vuoksi, mihin tilintarkastustuomioistuin viittaa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto lisäsi 25 prosentin turvamarginaalin laskiessaan rahastolle aiheutuvaa jäännösriskiä. Komissio pitää sitä riittävän suurena tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien riskien kattamiseen.

On myös syytä huomauttaa, että todentamisviranomaiset tarkastavat ja validoivat jäsenvaltioiden valvontatilastot laajalti, mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa yhtenä vaihtoehtona vuoden 2005 vuosikertomuksessaan. Tämän työn tulokset esitetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

Komissio toteaa, että jotkin tilintarkastustuomioistuimen havainnoista koskevat julkisista hankinnoista annettuja kansallisia sääntöjä, joita eräät jäsenvaltiot tulkitsevat eri tavalla kuin tilintarkastustuomioistuin.

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

4.45	Ympäristön ja ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoja hallinnoidaan komissiossa erityisten valvontajärjestelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmän.

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmä

4.46

Tarkastuksessa testattiin 30 satunnaisotannalla poimittua maksua, jotka valittiin meri- ja kalastusasioiden pääosaston keskeisiltä talousarvioaloilta. Tarkastuksessa kävi ilmi, että keskeisiä valvontamenettelyjä ei ollut aina dokumentoitu täysimääräisesti. Tällöin oli riskinä, että kyseiset valvontamenettelyt olivat jääneet suorittamatta. Lisäksi kansainväliseen kalastussopimukseen perustuvia kalanpyyntimääriä seurattiin puutteellisesti, minkä johdosta komissiolle aiheutui ennakoimattomia menoja. Tämä käy ilmi esimerkistä 4.6.

4.46	Kalanpyyntimäärien seurantaa on vahvistettu, ja nykyään varoitusmekanismi estää ylitykset.

Esimerkki 4.6 – Kalanpyyntimäärien puutteellinen seuranta

Euroopan unionin ja erään kolmannen maan, Mauritanian islamilaisen tasavallan, välillä on tehty kalastuskumppanuussopimus, jonka nelivuotinen voimassaoloaika päättyi 31. heinäkuuta 2012. Sopimuksen mukaan EU:n kalastusalukset saavat pyydystää vuosittain (31. heinäkuuta mennessä) 300 000 tonnia kalaa siten, että EU maksaa 40 euroa kutakin pyydystettyä tonnia kohti. Sopimuspöytäkirjan mukaan EU:n on lisäkiintiöitä halutessaan ilmoitettava kansallisille viranomaisille asiasta vuosittain 15. helmikuuta mennessä ja maksettava lisäkiintiön osalta samaa tonnikohtaista 40 euron korvausta. Komission yksiköt eivät valvoneet 31. heinäkuuta 2010 päättyneen sopimusvuoden osalta riittävästi kumppanuussopimuksen perusteella pyydystettäviä kalamääriä, eikä kansallisille viranomaisille ilmoitettu haettavasta lisäkiintiöstä 15. helmikuuta 2010 mennessä. Lokakuussa 2010 kansalliset viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että 31. heinäkuuta 2010 päättyvää sopimusvuotta koskeva 300 000 tonnin kiintiö oli ylitetty. Komissio maksoi Mauritanian islamilaiselle tasavallalle 1,9 miljoonaa euroa kiintiön ylittävästä 47 346 tonnin pyyntimäärästä. Jos kalanpyyntimääriä olisi valvottu paremmin, komission yksiköt olisivat voineet ennakoida tilanteen ja välttyä näin lisämaksuilta.

Esimerkki 4.6 – Kalanpyyntimäärien puutteellinen seuranta

Komissio myöntää, että pelagisten saaliiden seurannassa tapahtui viiveitä pöytäkirjavuonna 2009–2010 (1. elokuuta – 31. heinäkuuta) ja että Mauritanialle jouduttiin tämän vuoksi maksamaan lisämaksuja vuonna 2010.

Asia on nyt saatettu päätökseen vähentämällä ylitetty määrä (ja tietysti siihen liittyvä maksu) erikseen vuoden 2011–2012 pelagisten saaliiden lisäkiintiöstä. Vuonna 2009–2010 saatu ja maksettu pyyntimäärä siis vähennettiin vuonna 2011–2012. Näin noudatettiin sekä kestävyyden että moitteettoman varainhoidon periaatetta.

Lisäksi kalanpyyntimäärien seurantaa on entisestään tehostettu parantamalla yleisiä työmenetelmiä vuodesta 2010 lähtien. Ylitysten estämiseksi on otettu käyttöön varoitusmekanismi (lähellä saalisrajoituksia olevia pelagisia saaliita seurataan viikoittain). Vuonna 2011 komissio lopetti pelagisen kalastuksen 16 päivää ennen pöytäkirjavuoden päättymistä kiintiön täytyttyä. Sitä ennen se oli seurannut pelagisia saaliita viikoittain ja viime vaiheessa päivittäin. Samaa varovaista lähestymistapaa noudatettiin myös vuonna 2012 (pelaginen kalastus päättyi jo 23. huhtikuuta 2012).

Muiden pääosastojen johdon antamat tiedot – vuotuiset toimintakertomukset

4.47	Tilintarkastustuomioistuin tarkasti ympäristöasioiden, ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden ja terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastojen vuotuiset toimintakertomukset sekä pääjohtajien lausumat.

4.48

Ympäristöasioiden pääosasto ei esittänyt varaumaa, koska jäännösvirhetaso jäi 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolelle. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että ympäristöasioiden pääosaston jäännösvirhetasolaskelma perustuu oletuksiin. Oletukset eivät pohjaudu kokonaisuudessaan testaukseen, jonka perustana on edustava otos.

4.48

Ympäristöasioiden pääosasto täydensi vuotuisten toimintakertomusten laadinnasta annettujen pysyvien ohjeiden mukaisesti jälkitarkastusten tuloksia analysoimalla 245 vuonna 2011 paikalla suoritettua LIFE-hankkeiden seurantakäyntiä. Näiden tarkastusten avulla saadaan realistinen ja kohtalaisen vahva pohja todennäköisen virhetason laskemiselle.

4.49

Ilmastotoimien pääosasto säilytti vuodelta 2010 antamansa varauman mainesyistä, koska EU:n päästökauppajärjestelmän kansallisiin rekistereihin liittyviä turvallisuusmääräyksiä havaittiin rikotun huomattavissa määrin. Menoista suurin osa liittyi hankintamenettelyihin, eikä niiden osalta esitetty varaumia.

4.49	Komissio katsoo, että julkisia hankintoja koskevilla nykyisillä menettelyillä voidaan riittävän tehokkaasti rajoittaa virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä.

4.50

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ainoa varauma liittyi elintarvikkeiden ja rehujen toiminta-alaan, sillä jäännösriskitaso oli niiden kohdalla 4,3 prosenttia. Kaikki vuonna 2011 kansanterveyden alalla suoritetut maksut liittyvät (sääntelyelimille maksettuja osuuksia lukuun ottamatta) hankintaan. Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto ei valvonut asianomaisia menoja jälkikäteen vaan oletti, että sen toimittamien ennakkotarkastusten seurauksena hankintaan liittyvien menojen virhetaso on noin nolla prosenttia.

4.50

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto tekee hankintasopimuksia, joiden mukaan sopimuksessa vahvistetut hinnat on maksettava kun tavarat ja palvelut toimitetaan sovitusti. Kun terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto on saanut toimittajalta tarjouksen, jossa on hyvä hinta-laatusuhde, ja varmistanut, että toimitettu tavara tai palvelu on laadultaan sopimuksen mukainen, se tarkistaa, että toimittajan lasku on sopimuksessa sovittujen hintojen mukainen. Riittävät hankintamenettelyt sekä ennen maksamista suoritettavat tekniset ja taloudelliset tarkistukset riittävät antamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että virhetasot ovat hyvin alhaiset. Näin ollen loppumaksun jälkeisissä lisätarkastuksissa (jälkitarkastuksissa) ei todennäköisesti havaittaisi merkittäviä virheitä, ja ne muodostaisivatkin liiallisen hallinnollisen taakan.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

4.51	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso on olennainen maaseudun kehittämistä, ympäristöasioita, kalastusta ja terveysasioita koskevan toimintalohkoryhmän maksuissa 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta.

4.51

Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvioiman todennäköisimmän virhetason. Komissio ei kaikissa tapauksissa yhdy tilintarkastustuomioistuimen arvioihin, mutta myös sen oma, jäsenvaltioiden vuonna 2011 toimittamiin valvontatilastoihin perustuva arvio perusteettomasti maksettujen tukien tasosta osoittaa tilanteen pahentuneen, vaikkakaan ei aivan yhtä paljon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on tästä syystä esittänyt vuoden 2011 lausumassaan varauman, joka koskee maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja.

Lausumaan liittyy tilanteen parantamiseksi toteutettavia korjaavia toimia, joista komissio päättää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

4.52	Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että tarkastetut maaseudun kehittämisen, ympäristön, kalastuksen ja terveyden alan valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia.

4.52	Komissio panee merkille, että esitetyt tulokset ovat samankaltaiset kuin viime vuonna.

Suositukset

4.53

Liitteessä 4.3 on esitetty tilintarkastustuomioistuimen arvio siitä, kuinka aiempien vuosien (2008 ja 2009) vuosikertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella toteutetut toimet ovat edistyneet. On syytä panna merkille, että tilintarkastustuomioistuimen suositus maaseudun kehittämiseen sovellettavien sääntöjen ja ehtojen yksinkertaistamisesta on yhä voimassa.

4.53

Komission ehdotukset, jotka koskevat tulevan ohjelmakauden oikeudellista kehystä (Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 ja COM(2011) 627 final/2), sisältävät useita yksinkertaistamiseen liittyviä ehdotuksia. Komissio aikoo myös lisätä jäsenvaltioiden viranomaisten vastuuta maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyvien toimenpiteiden todennettavuuden ja valvottavuuden varmistamisesta.

4.54	Tämän arvioinnin sekä vuoden 2011 osalta tehtyjen havaintojen ja päätelmien perusteella tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että maaseudun kehittämisen alalla toteutetaan nykyisellä ohjelmakaudella seuraavat toimet:

4.54	Katso yhdistetty vastaus kohtiin 1.12–1.13.

—	Suositus nro 1: Jäsenvaltiot tehostavat hallinnollisia ja paikan päällä toimitettavia tarkastuksia siten, että riski tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittamisesta EU:lle pienenee.

Komissio on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja suosittelee sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyidensä yhteydessä järjestelmällisesti jäsenvaltioille kaikkien tällaisten puutteiden korjaamista.

—

Suositus nro 2: Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että nykyiset säännöt pannaan paremmin täytäntöön seuraavilta osin:

—	julkisia hankintoja koskevat säännöt ja alv:oa koskevat säännöt, kun edunsaajina ovat julkiset elimet

—	maatalouden ympäristösitoumukset ja maatilojen nykyaikaistamiseen sovellettavat tukikelpoisuussäännöt.

Voimassa olevien sääntöjen täytäntöönpano on tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn kulmakivi. Komissio määrää jäsenvaltioille rahoitusoikaisuja, jos se on havainnut rahastolle aiheutuvia riskejä, ja esittää kansallisille viranomaisille suosituksia parannuksiksi. Näitä toimia jatketaan painottaen erityisesti tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia ongelmia, sillä komissio on omissa tarkastuksissaan havainnut samoja ongelmia.

—	Suositus nro 3: Komissio analysoi syitä olennaiseen virhetasoon.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on esittänyt maaseudun kehittämistä koskevan varauman vuotta 2011 koskevassa lausumassaan, koska jäsenvaltioiden ilmoittama jäännösvirhetaso ylitti olennaisuusrajan 25 prosentin turvamarginaali huomioon ottaen. Varaumaan liittyy korjaavia toimia, joiden tarkoituksena on selvittää korkeampien virhetasojen perimmäiset syyt yhdessä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa sekä määrittää nykyisellä ja tulevalla ohjelmakaudella toteutettavat erityistoimet.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että komission asetuksen (EU) N:o 65/2011 4 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on määriteltävä tarkastusten aikana havaittujen ongelmien syyt ja toteutettava korjaavia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

—	Suositus nro 4: Komissio ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot laatiessaan tarkastusstrategiaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn sisältyviä tarkastuksia varten.

Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja pitää niitä yhtenä niistä seikoista, jotka sen on otettava huomioon tarkastusohjelman laatimista varten suoritettavassa keskitetyssä riskianalyysissa.

—	Suositus nro 5: Komissio lisää todentamisviranomaisille osoitettuihin suuntaviivoihin vaatimuksen, jonka mukaan kyseisten elinten on sisällytettävä tarkastusstrategiaansa ja kertomuksiinsa komission ja tilintarkastustuomioistuimen aiempien tarkastusten havainnot.

Vaikka todentamisviranomaisten tehtävänä ei ole raportoida yksityiskohtaisesti toimista, joita on toteutettu komission, tilintarkastustuomioistuimen tai ulkoisen tilintarkastuselimen havaintojen perusteella, komission ja tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa tarkastuksissa tekemät havainnot ovat hyödyllisiä tarkastusstrategiaansa suunnitteleville todentamisviranomaisille.

Komissio on muistuttanut todentamisviranomaisille, kuinka tärkeää on ottaa huomioon nämä havainnot todentamisviranomaisten asiantuntijaryhmän seuraavassa kokouksessa.

—

Suositus nro 6: Täydentävien ehtojen osalta jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Lisäksi niiden olisi jaettava tarkastukset paremmin pitkin vuotta, jotta kaikki sovellettavat vaatimukset saadaan tarkastettua perusteellisesti.

Komissio tarkastaa täydentäviä ehtoja koskevien tarkastusten yhteydessä järjestelmällisesti, että jäsenvaltiot varmistavat eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä sekä paikan päällä toimitettavien tarkastusten ajoitusta koskevien vaatimusten noudattamisen.

4.55	Ympäristön, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoilla tilintarkastustuomioistuin suosittaa seuraavaa:

4.55

—	Suositus nro 7: Komissio parantaa kalanpyyntimäärien seurantaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen kalastuskumppanuussopimusten perusteella tapahtuvan kalastuksen osalta.

Kalanpyyntimäärien seurantaa on entisestään tehostettu parantamalla yleisiä työmenetelmiä vuodesta 2010 lähtien. Ylitysten estämiseksi on otettu käyttöön varoitusmekanismi (lähellä saalisrajoituksia olevia pelagisia saaliita seurataan viikoittain).

(1) Määrään sisältyy aiempien (kauden 2000–2006) ohjelmien päätökseen saattaminen (500 miljoonaa euroa) sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen alaa koskevat liittymistä valmistelevat toimenpiteet (102 miljoonaa euroa).

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1), 50a artikla.

(3) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 3.18.

(4) Viisi vuotta ohjelmakauden 2007–2013 käynnistymisen jälkeen täytäntöönpanoasteet (eli rahoitusohjelmaan perustuvien maksujen toteutuminen) olivat vielä hyvin alhaisia Bulgarian (29,1 prosenttia), Romanian (34,3 prosenttia) ja Italian (36,2 prosenttia) tapauksessa (maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tiedot 31.12.2011).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 614/2007 (EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1).

(6) Nykyisellä ohjelmakaudella (2007–2013) kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) on korvattu Euroopan kalatalousrahastolla – neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006 (EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1).

(7) Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto.

(8) Kaikki lakisääteisiä hoitovaatimuksia SMR 6–8 koskevat vaatimukset (eläinten tunnistus ja rekisteröinti) ja ilmeinen lakisääteisen hoitovaatimuksen SMR 4 (nitraattidirektiivi) sekä SMR 18 (eläinten hyvinvointi) noudattamatta jättäminen.

(9) Lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot olivat jo havainneet sääntöjenvastaisuuden mutta eivät olleet soveltaneet asianmukaisia tuen vähentämisiä tai sen ulkopuolelle jättämisiä.

(10) Komission asetus (EU) N:o 65/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta (EUVL L 25, 28.1.2011, s. 8), 16, 17 ja 30 artikla.

(11) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 4,5 prosentin [alempi virheraja] ja 10,9 prosentin [ylempi virheraja] välillä.

(12) Näistä 26 tapauksesta 17 koski myös tarkastettuja maksuja; lopuilla yhdeksällä tapauksella on vaikutusta vasta tuleviin maksuihin.

(13) Yksityiskohtaiset vaatimukset on maaseudun kehittämistä ohjelmakaudella 2007–2013 koskevien toimenpiteiden osalta esitetty asetuksessa (EU) N:o 65/2011.

(14) Tarkastukseen viitataan asetuksen (EU) No 65/2011 24 artiklassa.

(15) Asetus (EU) N:o 65/2011, 12 ja 25 artikla.

(16) Lakisääteinen hoitovaatimus SMR 1 (neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1)); lakisääteinen hoitovaatimus SMR 4 (neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1)); lakisääteinen hoitovaatimus SMR 5 (neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7)).

(17) Riippumattomat tarkastuselimet (todentamisviranomaiset) tarkastavat maksajavirastojen tilit ja maksut ja raportoivat niistä komissiolle kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Komission on tehtävä päätös samana vuonna 30. huhtikuuta mennessä tilien hyväksymisestä (tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös) tai lisätarkastusten tekemisestä tai lisätietojen hankkimisesta. Myös komissio toimittaa tarkastuksia, joiden tavoitteena on selvittää, ovatko jäsenvaltiot soveltaneet EU:n sääntöjä, jotka koskevat menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamista (sääntöjenmukaisuuden tarkastukset). Tarkastusten perusteella komissio voi määrätä jäsenvaltioille oikaisun. Tällöin jäsenvaltioilla on oikeus vaatia sovittelumenettelyä. Komissio voi sisällyttää rahoitusoikaisun sääntöjenmukaisuutta koskevan päätökseen vasta silloin, kun mahdollinen sovittelumenettely on käyty läpi.

(18) http://eca.europa.eu.

(19) Kansainvälinen tarkastusstandardi (ISA) nro 200 (Riippumattoman tilintarkastajan yleiset tavoitteet ja tilintarkastuksen suorittaminen ISA-standardien mukaisesti), kohta A28: ”Tilintarkastusevidenssiä tarvitaan tilintarkastajan lausunnon ja tilintarkastuskertomuksen tueksi. Se on luonteeltaan kumuloituvaa ja hankitaan ensisijaisesti tilintarkastuksen aikana suoritettavien tilintarkastustoimenpiteiden avulla. Siihen voi kuitenkin sisältyä myös tietoa, joka on hankittu muista lähteistä, kuten aiemmista tilintarkastuksista […]”.

(20) Varauma ei kata aiempien (kauden 2000–2006) ohjelmien saattamista päätökseen (menot 500 miljoonaa euroa) eikä liittymistä valmistelevia maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan toimenpiteitä (102 miljoonaa euroa).

(21) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus, s. 58 ja 59 sekä 79–81.

(22) Katso vuodelta 2007 annetun vastuuvapautta koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman 83 kohta.

(23) Asiakirja D/413722/2009.

(24) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään yhdeksännessä luvussa.

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

LIITE 4.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – MAASEUDUN KEHITTÄMINEN, YMPÄRISTÖASIAT, KALASTUS JA TERVEYSASIAT

	2011						2010	2009	2008
	Maaseudun kehittäminen		Ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat		Yhteensä		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	160		18		178		92	93	53
ennakkomaksuja	0		0		0		0	0	0
väli-/loppumaksuja	160		18		178		92	93	53
TARKASTUKSEN TULOKSET (1)
Osuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	42 %	(67)	56 %	(10)	43 %	(77)	48 %	67 %	55 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	58 %	(93)	44 %	(8)	57 %	(101)	52 %	33 %	45 %
Tapahtumat, joissa ilmeni virheitä
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti:	34 %	(32)	75 %	(6)	38 %	(38)	48 %	42 %	38 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	66 %	(61)	25 %	(2)	62 %	(63)	52 %	58 %	62 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	69 %	(42)	50 %	(1)	68 %	(43)	56 %	22 %	40 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	0 %	(0)	50 %	(1)	2 %	(1)	0 %	6 %	7 %
Oikeellisuuteen liittyvät	31 %	(19)	0 %	(0)	30 %	(19)	44 %	72 %	53 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso					7,7 %
Ylempi virheraja					10,9 %
Alempi virheraja					4,5 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

LIITE 4.2

VALVONTAJÄRJESTELMIÄ KOSKEVA ARVIO – MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

Tarkastukseen valittuja valvontajärjestelmiä koskeva arvio

Jäsenvaltio

(Maksajavirasto)

Hallinto- ja valvontamenettelyt

Paikalla tehdyn tarkastuksen metodologia, valinta, tarkastuksen toimittaminen, laadunvalvonta ja tuloksista raportointi

Täydentävien ehtojen täytäntöönpano ja valvonta

Yleisarvio

Tanska

Ei vaikuttava

1, 2, 3, 4, 5

Osittain vaikuttava

A, B, C

Osittain vaikuttava

2, A, D, a

Ei vaikuttava

Espanja (Galicia)

Osittain vaikuttava

2, 3

Osittain vaikuttava

A, C, D

Osittain vaikuttava

2, C, D, a

Osittain vaikuttava

Italia (Lombardia)

Osittain vaikuttava

1, 2, 3, 4

Osittain vaikuttava

A, C, D

Ei vaikuttava

4, A, B, C, D, a, b

Osittain vaikuttava

Unkari

Osittain vaikuttava

1, 3

Osittain vaikuttava

B, C, D

Osittain vaikuttava

2, 4, B, D, a, b

Osittain vaikuttava

Itävalta

Osittain vaikuttava

1, 2

Vaikuttava

Suomi

Osittain vaikuttava

1, 2, 4

Osittain vaikuttava

2, C, D

Osittain vaikuttava

2, 4, A, D, a

Osittain vaikuttava

1	Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta tarkastukset eivät ole vaikuttavia (esimerkiksi tukeen oikeuttamattoman alv:n ilmoittaminen ja kaksinkertainen rahoitus).

2	Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa.

3	Ehdotettujen kulujen kohtuullisuuden arviointiin ei ole sopivaa järjestelmää tukihakemusten yhteydessä.

4	Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä ei ole sovellettu).

5	Systemaattisia puutteita osaston 2 (muut kuin pinta-alaan perustuvat toimet) toimenpiteissä, minkä seurauksena on hyväksytty tukeen oikeuttamattomia menoja.

A	Tiedot tehtyjen tarkastusten laajuudesta eivät ole riittävän yksityiskohtaisia.

B	Toimitettujen tarkastusten määrissä oli epäjohdonmukaisuuksia.

C	Tarkastusten laatu ei ollut riittävä: sääntöjenmukaisuutta ei havaittu ja/tai tarkastus ei kattanut kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita.

D	Tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa oli puutteita (tarkastuksia esimerkiksi toimitettiin maatalousvuoden päätyttyä).

a	Puutteelliset vaatimukset (esimerkiksi puutteelliset kansalliset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, tiettyihin lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sovellettavien vaatimusten puuttuminen).

b	Nitraattidirektiivin täytäntöönpano oli virheellistä kansallisella tasolla.

LIITE 4.3

MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ, YMPÄRISTÖASIOITA, KALASTUSTA JA TERVEYSASIOITA KOSKEVIEN AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen suositus	Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä	Komission vastaus
2009	Tilintarkastustuomioistuin suositti, että asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa ryhdytään vaikuttaviin toimenpiteisiin, joilla vältetään maksamasta tukeen oikeuttamattomia kalastushankemenoja (meri- ja kalastusasioiden pääosasto, vuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohta 3.76).	Euroopan kalatalousrahaston yhteydessä vaadittavaa tukikelpoisten menojen tarkastamista on tiukennettu verrattuna edeltävän kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen yhteydessä toimitettuihin tarkastuksiin.
2009	Tilintarkastustuomioistuin suositti, että kun kyseessä ovat sisäiset valvontatoimet, jotka koskevat eläintautien hävittämistä ja seurantaa koskevien ohjelmien yhteydessä jäsenvaltioille suoritettavia maksuja, komission yksiköiden tehtävät on eriytettävä selkeästi toisistaan ja on kehitettävä asianmukaiset viralliset valvontamenettelyt (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, vuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohta 3.76).	Komission yksiköt selkeyttivät tehtävien eriyttämistä ja käynnistivät useita lieventäviä toimia, joihin kuuluu mm. vuoden 2012 ohjelmien oikeusperustan yksinkertaistaminen.
2009 ja 2008	Tilintarkastustuomioistuin toisti, että sääntöjä ja ehtoja on pyrittävä edelleen yksinkertaistamaan maaseudun kehittämisen osalta (kohta 3.74 (1)).	Komissio laati uudelleen asetuksen (EY) N:o 1975/2006 ja korvasi sen 1. tammikuuta 2011 alkaen asetuksella (EU) N:o 65/2011. Uudessa asetuksessa tarkennetaan jossakin määrin valvontamenettelyihin ja täydentäviin ehtoihin sekä vähennyksiin, poissulkemisiin ja takaisinperintään liittyviä säännöksiä. Komissio katsoo, että tätä aloitetta jatketaan vuoden 2013 jälkeen sovellettavassa yhteisessä maatalouspolitiikassa, jonka yhteydessä on yksinkertaistettu maaseudun kehittämiseen sovellettavia säännöksiä. Lausunnossaan nro 1/2012 tietyistä vuoden 2014 jälkeistä maatalouspolitiikkaa koskevista komission asetusehdotuksista tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio on pyrkinyt yksinkertaistamaan yhteisen maatalouspolitiikan säännöksiä; tilintarkastustuomioistuin katsoi kuitenkin, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan sovellettava säännöskehys on yhä liian monimutkainen.
2008	Tilintarkastustuomioistuin suositti ryhtymään vaikuttaviin toimenpiteisiin, jotta ympäristöasioiden, kalastuksen sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkoilla havaitut ongelmat ratkaistaan (ympäristöasioiden, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, vuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohta 5.67).	Komissio pyrki ratkaisemaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia ongelmia useiden aloitteiden avulla (ks. vuotta 2009 koskeva analyysi).

(1) Samankaltaisia suosituksia annettiin varainhoitovuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 5.66.

VIIDES LUKU

Aluepolitiikka, energia ja liikenne

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Politiikan tavoitteet

Politiikan välineet

Sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Järjestelmien vaikuttavuus

Tarkastusviranomaiset

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama seitsemän tarkastusviranomaisen tarkastus

Komission suorittaman tarkastusviranomaisten valvonnan arviointi

Ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien päättämistä koskeva arviointi

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Aluepolitiikan pääosasto

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto sekä energian pääosasto

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

5.1

Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmästä. Ryhmä kattaa seuraavat toimintalohkot: 06 – liikenne ja liikkuminen, 13 – aluepolitiikka sekä 32 – energia. Keskeiset tiedot toiminnasta ja varainhoitovuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 5.1 .

Taulukko 5.1 – Aluepolitiikka, energia ja liikenne – keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Suoritetut maksut

Hallinnointitapa

Liikenne ja liikkuminen

Hallintomenot

Suora keskitetty

Sisämaa-, lento- ja meriliikenne

150

Suora keskitetty ja välillinen keskitetty

Euroopan laajuiset verkot

833

Suora keskitetty ja välillinen keskitetty

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta

Suora keskitetty

1 113

Aluepolitiikka

Hallintomenot

Suora keskitetty

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja muut alueelliset tukitoimet

25 841

Jaettu

Koheesiorahasto

6 450

Jaettu

Rakennepoliittiset liittymistukitoimet

351

Hajautettu

Solidaarisuusrahasto

269

Välillinen keskitetty

32 995

Energia

Hallintomenot

Suora keskitetty

Euroopan laajuiset verkot

Suora keskitetty

Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet

591

Suora keskitetty / välillinen keskitetty / yhteinen

Ydinenergia

121

Suora keskitetty / välillinen keskitetty / yhteinen

Energiaan liittyvä tutkimustoiminta

159

Suora keskitetty

963

Hallintomenot yhteensä (35)

229

Toimintamenot yhteensä

34 842

(menojen koostumus):

—	ennakkomaksuja

1 469

—	väli-/loppumaksuja

33 373

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

35 071

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

42 964

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

5.2

Aluepolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta. Näitä rahastoja hallinnoidaan samojen sääntöjen mukaan ja usein samojen viranomaisten kautta kuin Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), tämän kuitenkaan rajoittamatta kunkin rahaston omien säännösten sisältämien poikkeusten soveltamista. Euroopan sosiaalirahastoa käsitellään kuudennessa luvussa, mutta siihen viitataan tässä luvussa käsiteltäessä kaikkiin kolmeen rahastoon liittyviä yhteisiä kysymyksiä.

5.3	Aluepolitiikan menot ovat 94 prosenttia toimintalohkoryhmän menoista, ja loput 6 prosenttia käsittävät energian ja liikenteen alat.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Politiikan tavoitteet

Aluepolitiikka

5.4.	Aluepolitiikan tavoitteena on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa vähentämällä eri alueiden välisiä kehityseroja.

Energia ja liikenne

5.5

Energia- ja liikennepolitiikoilla pyritään tarjoamaan Euroopan kansalaisille ja yrityksille turvallisia, kestäviä ja kilpailukykyisiä energia- ja liikennejärjestelmiä ja -palveluja ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, joilla vaikutetaan näiden poliitikkojen sisällön muotoutumiseen ja täytäntöönpanoon.

Politiikan välineet

Aluepolitiikka

5.6

EAKR ja koheesiorahasto ovat aluepolitiikan toteuttamisen pääasialliset välineet (1). EAKR:sta tuetaan infrastruktuurihankkeita, työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, alueiden taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita ja pk-yrityksiä tukevia toimia (2). Koheesiorahastosta tuetaan ympäristö- ja liikenneinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja niissä jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu bruttokansantulo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

5.7	EAKR (maksut 26 miljardia euroa) ja koheesiorahasto (maksut 6 miljardia euroa) vastasivat 98:sta prosentista talousarvion osaston 13 menoista vuonna 2011 (3).

EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n menojen hallinnointi ja valvonta

5.8	EAKR:oon, koheesiorahastoon ja ESR:oon (4) sovelletaan samoja sääntöjä, ja komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat rahastoja yhdessä. Lisäksi kutakin rahastoa koskevat erilliset säännökset sisältyvät asianomaisiin asetuksiin. Varat käytetään monivuotisiin ohjelmiin.

5.9

Komissio hyväksyy kunkin ohjelmakauden osalta jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta toimenpideohjelmat sekä alustavat rahoitussuunnitelmat, joihin EU:n tuki ja kansalliset rahoitusosuudet sisältyvät (5). Toimenpideohjelmiin sisältyvien hankkeiden toteutuksesta vastaavat yksityiset henkilöt, yhdistykset, yksityiset tai julkiset yritykset tai paikalliset, alueelliset ja kansalliset julkisyhteisöt.

5.10

Jäsenvaltioissa vastuu päivittäisestä hallinnoinnista on hallintoviranomaisilla ja välittäjäelimillä (6). Päivittäiseen hallintoon sisältyy yksittäisten hankkeiden valinta, valvontamenettelyjen täytäntöönpano ilmoitetuissa menoissa esiintyvien virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä sen tarkastaminen, että hankkeet todella toteutetaan (perustason tarkastukset). Todentamisviranomaiset tarkistavat, että perustason tarkastukset on suoritettu vaikuttavasti ja tekevät tarvittaessa lisätarkastuksia ennen menoilmoitusten toimittamista komissiolle.

5.11

Jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisilla on keskeinen rooli varmistettaessa EAKR:sta, ESR:sta ja koheesiorahastosta korvattavien menojen sääntöjenmukaisuus. Tarkastusviranomaiset suorittavat järjestelmätarkastuksia sekä tukitoimia (hankkeita tai hankeryhmiä) koskevia tarkastuksia kohtuullisen varmuuden saamiseksi siitä, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat vaikuttavasti ja että jokaisen toimenpideohjelman todennetut menot ovat sääntöjenmukaisia. Jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset raportoivat näistä tarkastuksista komissiolle vuotuisissa valvontakertomuksissa ja vuotuisissa lausunnoissa (7).

5.12

Jokaisen ohjelmakauden alussa komissio maksaa jäsenvaltioille ennakkomaksuja (8). Hankkeiden rahoittaminen tarkoittaa yleensä kulujen korvaamista hankkeen vetäjien tekemien menoilmoitusten perusteella. Toimenpideohjelman kunkin toimintalinjan yksittäiset ilmoitukset yhdistetään jaksottaisiksi menoilmoituksiksi, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset todentavat ja toimittavat komissiolle. Tämän jälkeen EU:n rahoitusosuus maksetaan EU:n talousarviosta.

5.13

Tukikelpoisuussäännöt määritellään kansallisella (tai joskus alueellisella) tasolla kulloisenkin rahaston erityissääntöjen sisältämien poikkeusten sallimissa rajoissa. Ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisten menojen ehkäisemisestä tai havaitsemisesta ja korjaamisesta on jäsenvaltioilla, joiden on myös raportoitava kyseisestä aiheesta komissiolle.

5.13

Kansallisen tason tukikelpoisuussääntöjen (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 56 artikla) määritteleminen oli yksi tärkeimmistä ohjelmakaudella 2007–2013 tehdyistä yksinkertaistuksista. Tällä yksinkertaistuksella jäsenvaltioille pyrittiin antamaan lisää joustoa, jotta ne voisivat mukauttaa tukikelpoisuussäännöt alueiden tai ohjelmien erityistarpeisiin ja yhdenmukaistaa niitä suhteessa muihin julkisia kansallisia järjestelmiä koskeviin voimassa oleviin sääntöihin.

5.14

Komission on saatava varmuus siitä, että jäsenvaltiot ovat perustaneet asetusten mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotka toimivat vaikuttavasti (9). Jos komissio toteaa, että jäsenvaltio ei ole kyennyt korjaamaan todennettuja ja ilmoitettuja sääntöjenvastaisia menoja tai että hallinto- ja valvontajärjestelmissä on vakavia puutteita, se saattaa keskeyttää tai lakkauttaa maksut (10). Jos jäsenvaltio ei poista sääntöjenvastaisia menoja (joiden sijasta voidaan korvata muita, tukikelpoisia menoja) tai korjaa järjestelmässä havaittuja puutteita, komissio voi tehdä rahoitusoikaisuja eli nettovähennyksiä EU:n myöntämän rahoituksen määrään (11).

5.14

Komissio esitti vuoden 2011 vuotuisessa toimintakertomuksessa yksityiskohtaisen arvion omasta tarkastuslausumastaan kutakin osarahoitettua ohjelmaa koskevan hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisen ja toiminnan osalta. Se myös esitti yleisarvion kansallisista valvontajärjestelmistä.

Järjestelmien puutteiden osalta komissio todella keskeyttää määräajan kulumisen ja/tai maksatuksen valvontatehtävänsä nojalla. Komissio raportoi tämän velvollisuuden noudattamisesta vuotuisessa toimintakertomuksessaan. Vuoden 2011 osalta aluepolitiikan pääosasto raportoi 70:stä maksujen määräajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttämisestä 10 ohjelman osalta. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto raportoi, että vuonna 2011 keskeytettiin 21 välimaksuhakemusta ja tehtiin kolme muuta maksatuksen keskeyttämispäätöstä.

Energia ja liikenne

5.15

Euroopan unionin energiapolitiikan tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että unionin kansalaiset ja yritykset pääsevät hyötymään kohtuuhintaisesta energiasta, kilpailukykyisistä hinnoista ja korkean teknologian energiapalveluista. Se edistää kestävää energiantuotantoa, liikennettä ja kulutusta sekä turvattua energiansaantia EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Politiikan pääasiallinen rahoitusväline on Euroopan energia-alan elvytysohjelma, jonka kautta rahoitetaan hankkeita, lähinnä avustusten ja tukien muodossa.

5.16

Liikennepolitiikkojen tavoitteena on kehittää sisämarkkinoita, lisätä kilpailua ja innovointia sekä integroida liikenneverkkoja. Näillä EU:n politiikoilla edistetään liikkumista, kestävää kehitystä ja liikenneturvallisuutta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva ohjelma on pääasiallinen rahoitusväline, jonka kautta rahoitetaan suuria infrastruktuurihankkeita.

5.17	Talousarvion osastoihin 06 ja 32 sisältyvät energia- ja liikennealan maksut olivat noin 2 miljardia euroa vuonna 2011 (12).

Energian ja liikenteen alojen menojen hallinnointi ja valvonta

5.18

Komissio (liikenteen ja liikkumisen pääosasto ja energian pääosasto) toteuttaa energia- ja liikennealojen menoja suoran tai välillisen keskitetyn hallinnointitavan avulla (kahden toimeenpanoviraston ja yhden yhteisyrityksen kautta (13)). Käytössä ovat myös yhteishallinnointijärjestelyt (ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahastot ja Euroopan energiatehokkuuden rahoitusväline).

5.19

Komissio rahoittaa tavallisesti hankkeita julkaisemalla ensin ehdotuspyyntöjä, joilla kerätään hanke-ehdotuksia. Komissio maksaa hyväksytyille hankkeille myönnetyt varat suoraan edunsaajille avustussopimusten tai komission rahoituspäätösten perusteella. Edunsaajat ovat tavallisesti jäsenvaltioiden viranomaisia, mutta ne voivat olla myös julkisia tai yksityisiä yrityksiä. Lähes kaikki maksut suoritetaan erinä: etumaksu (ennakko) suoritetaan, kun avustussopimus on allekirjoitettu tai rahoituspäätös tehty, ja väli- ja loppumaksuilla korvataan edunsaajien ilmoittamat tukikelpoiset menot.

5.20

Komissio käyttää pääasiassa seuraavia menettelyjä menojen valvontaan: ehdotukset arvioidaan erityisten valintaperusteiden ja sopimusten myöntämisperusteiden avulla, edunsaajille annetaan tietoa ja opastusta, hankkeiden täytäntöönpanoa seurataan ja se tarkistetaan edunsaajien toimittamien rahoituskertomusten ja teknistä edistymistä koskevien kertomusten perusteella. Rahoitussopimuksissa voidaan myös määrätä, että riippumattoman ulkoisen tarkastajan tai asiaankuuluvan kansallisen elimen on todennettava menoilmoitukset.

5.21	Lisäksi komissio toimittaa jälkitarkastuksia, joilla pyritään havaitsemaan ja korjaamaan virheet, joita ei ole onnistuttu estämään aiemmilla valvontamenettelyillä, sekä saamaan kohtuullinen varmuus menojen sääntöjenmukaisuudesta.

Sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit

Aluepolitiikka

5.22

EAKR:n ja koheesiorahaston menojen kohdalla pääasiallisena riskinä on, että rahoitusta annetaan hankkeille, joissa ei noudateta EU:n ja kansallisia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, tai että EU:n säännöksissä tai toimenpideohjelmissa täsmennetyt tukikelpoisuusehdot eivät täyty. Lisäksi on olemassa riski, että edunsaajat ilmoittavat tietyntyyppisiä tukeen oikeuttamattomia kuluja.

5.22

Komissio on samaa mieltä arviosta, kuten todetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Analyysi koheesiopolitiikan virheistä kaudella 2006–2009” (SEC(2011) 1179, 5.10.2011). Kyseisessä asiakirjassa komissio esittää erityisiä toimenpiteitä näiden riskien lieventämiseksi (etenkin hallintoviranomaisille annettavaa määritettyjä riskejä koskevaa täydentävää ohjeistusta ja koulutusta, rahoitusoikaisuihin ja määräajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttämiseen sovellettavan menettelyn oikea-aikaista täytäntöönpanoa sekä paremmin kohdennettua tarkastustoimintaa suuririskisimmillä aloilla).

5.23

Jäsenvaltioiden viranomaiset joutuvat toimenpideohjelmia toteuttaessaan hakemaan tasapainoa keskenään kilpailevien painopistealueiden välille. Toisaalta menojen sääntöjenmukaisuus on tarkastettava asianmukaisin valvontamenettelyin, toisaalta on varmistettava, että käyttöön asetetut EU-varat hyödynnetään oikea-aikaisesti. Käytännössä pyrkimys toteuttaa ohjelma annetussa aikataulussa on ristiriidassa tiukkojen ja johdonmukaisten valvontamenettelyjen periaatteen kanssa.

5.23	Komissio katsoo, että luotettavalla hallinto- ja valvontajärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa lailliset ja sääntöjenmukaiset menot voidaan todentaa samalla, kun varmistetaan varojen oikea-aikainen käyttö.

5.24	Jos säännösten noudattamatta jättämistä ei havaita ja korjata jäsenvaltioiden tai komission valvontajärjestelmien eri tasoilla, EU:n talousarviosta korvataan tukeen oikeuttamattomia menoja.

5.24	Hallinto- ja valvontajärjestelmän monivuotisen luonteen takia kaikkia komission suorittamissa maksupyynnöissä havaittuja ylimitoitettuja maksuja ei todentamisen aikaan välttämättä ole vielä käsitelty koko valvontaketjussa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

Energia ja liikenne

5.25

Energian ja liikenteen menoissa pääasiallisena riskinä on, että komissio ei havaitse edunsaajien ilmoittamia tukeen oikeuttamattomia kuluja ennen niiden korvaamista. Kuten EAKR:n ja koheesiorahaston yhteydessä, niissä on lisäksi riskinä, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei noudateta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan ohjelman yhteydessä kyseisten riskien mahdollista EU:n talousarvioon kohdistuvaa vaikutusta lieventää se, että tukeen oikeutetut menot usein ylittävät rahoitussopimuksissa asetetun enimmäismäärän.

5.26

Valvontajärjestelmien vaikuttavuus saattaa heikentyä ja virheiden riski kasvaa, jos merkittävä osuus maksuista keskittyy tietylle ajanjaksolle (ks. kohta 1.35). Vuonna 2011 yhteensä 32 prosenttia Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) mukaisesti maksetusta määrästä suoritettiin joulukuussa. Lisäksi ohjelman yhteydessä on tavoitteena varojen nopea maksatus, mikä saattaa haitata asianmukaisten valvontamenettelyjen suorittamista.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

5.27

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Aluepolitiikan sekä energian ja liikenteen aloja koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	Tarkastuksen yhteydessä testattiin 180:n väli- ja loppumaksun otos (14) jäsenvaltioissa ja komissiossa.

Järjestelmien arviointi kattoi

—	EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston tarkastusviranomaiset ohjelmakaudella 2007–2013 (15)

—	komission ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetut menettelyt, jotka liittyivät ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien päättämiseen

—	aluepolitiikan pääosaston, liikenteen ja liikkumisen pääosaston ja energian pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin sisältyvien komission johdon antamien tietojen arvioinnin.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

5.28	Liitteessä 5.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen testaamassa tapahtumaotoksessa 59 prosenttiin tarkastetuista 180 maksusta liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 6,0 prosenttia (16).

5.28

Komissio toteaa, että jo kolmantena peräkkäisenä vuonna virhetaso (todennäköisin virhetaso, 6,0 prosenttia) on huomattavasti alle tason, josta tilintarkastustuomioistuin raportoi kaudella 2006–2008. Tämä myönteinen kehitys on seurausta valvontasäännösten vahvistamisesta ohjelmakaudella 2007–2013 sekä puutteita havaittaessa sovellettavasta tiukasta linjasta määräajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttämiseen komission vuoden 2008 toimintaohjelman mukaisesti.

Kuten luvun 1 taulukosta 1.3 käy ilmi, aluepolitiikan, liikenteen, energian ja työllisyyden sekä sosiaaliasioiden alojen yhteenlaskettu todennäköisin virhetaso on laskenut huomattavasti vuoteen 2010 verrattuna – 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin.

Komissio keskittää edelleen toimensa suuririskisimpiin ohjelmiin ja/tai jäsenvaltioihin.

5.29

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 62 prosenttia virheen sisältävistä aluepolitiikan alan tapahtumista oli sellaisia, joiden kohdalla jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle.

5.29

Komissio seuraa tarkasti näitä tapauksia sen varmistamiseksi, että vastaisuudessa virheet havaitaan paremmin kyseisten järjestelmien puitteissa ennen todentamista.

Hallintoviranomaisilta edellytetään, että ne tekevät asiakirjatarkastuksia tuensaajien kaikkien maksupyyntöjen osalta ennen menojen todentamista. Paikan päällä suoritettavia toimiin kohdistuvia tarkastuksia voidaan kuitenkin tehdä myös hankkeen täytäntöönpanon myöhemmässä vaiheessa todentamisen jälkeen ja aina hankkeen päättämiseen saakka. Tämä selittää, miksi osaa tilintarkastustuomioistuimen otoksen virheistä ei havaittu (ks. myös komission vastaus 5.22 ja 5.24 kohtaan). Valvontajärjestelmän vaikutus virheasteen vähentämiseen on tavallisesti havaittavissa vasta seuraavina vuosina, kun kaikki valvonnan vaiheet on toteutettu.

5.30	Aluepolitiikan alalla havaittiin kansallisten viranomaisten toimittamiin tarkastuksiin liittyviä puutteita erityisesti perustason tarkastuksissa, joita suorittavat hallintoviranomaiset ja välittäjäelimet.

Neljäsosassa tapahtumia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä oli jätetty noudattamatta

5.31

Aiempien vuosien tarkastuksissa on ilmennyt, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamiseen liittyy erityisen usein virheitä (17). Vuonna 2011 tilintarkastustuomioistuin tarkasti 298 urakoihin ja palveluihin liittyvää julkisia hankintoja koskevaa menettelyä, jotka olivat 180:n komissiolle todennetun menotapahtuman taustalla (18). Tarkastuksen kohteena olleet julkiset hankinnat olivat sopimusarvoltaan arviolta yhteensä 6,7 miljardia euroa (19).

5.31	Julkisiin hankintoihin liittyvät virheet koskevat sisämarkkinasääntöjen rikkomista. Ne eivät koske yksinomaan koheesiopolitiikkaa, kuten tämän kertomuksen muista luvuista käy ilmi.

5.32

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni, että julkisia hankintoja koskevia EU:n ja kansallisia sääntöjä ei ollut noudatettu 25 prosentissa tarkastetuista 180 tapahtumasta. Sääntöjen vakavia rikkomisia havaittiin 9 prosentissa tarkastetuista tapahtumista (ks. esimerkki 5.1). Nämä virheet muodostavat 44 prosenttia kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ja noin 58 prosenttia tämän toimintalohkoryhmän arvioidusta virhetasosta.

5.32

Vaikka komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavatkin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamista samalla tavoin, komissio soveltaa koheesiopolitiikassa suhteutettuja kiinteämääräisiä korjauksia ja ottaa näin kantaa EU:n talousarviolle koituvaa vahinkoa koskevaan riskiin ottaen samalla huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonteen ja vakavuuden.

Komissio ja useimmat kansalliset viranomaiset soveltavat näitä kiinteitä määriä määrätessään rahoitusoikaisuja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisesta. Niitä sovelletaan myös kaikkien tilintarkastustuomioistuimen raportoimien julkisiin hankintoihin liittyvien virheiden seurannan yhteydessä.

Esimerkki 5.1 – Tapaukset, joissa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä oli jätetty vakavalla tavalla noudattamatta

Sopimukset myönnettiin perusteettomasti suoraan: Eräässä kaasuputken rakentamista koskevan EEPR-hankkeen tapauksessa hankkeen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen liittyvät urakkasopimukset annettiin ilman tarjouskilpailua samalle konsortiolle, joka oli saanut kaasuputkihankkeen ensimmäistä vaihetta koskevan sopimuksen viisi vuotta aikaisemmin. Tämän on vastoin EU:n ja kansallista hankintalainsäädäntöä.

Lisäurakoista sovittiin suoraan, vaikka ne eivät johtuneet odottamattomista olosuhteista: Erään tienrakennukseen liittyvän koheesiorahaston hankkeen yhteydessä alkuperäisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen tehtyihin muutoksiin liittyvät lisäurakat sovittiin suoraan saman sopimuskumppanin kanssa. Lisäurakat eivät johtuneet odottamattomista olosuhteista, joten kyseisessä tapauksessa rikottiin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

Sopimus myönnettiin ainoalle tarjoajalle, ilman että neuvotteluissa olisi saavutettu tavoiteltua hinnanalennusta: Erään puhdistamolietteen käsittelylaitosta koskevan koheesiorahaston hankkeen tapauksessa saatiin tarjouskilpailussa vain yksi tarjous. Edunsaaja ei pitänyt tarjousta hyväksyttävänä sen korkean hinnan vuoksi: hinta oli kaksinkertainen arvioituun budjettiin nähden. Sen jälkeen edunsaaja aloitti neuvottelut ainoan tarjoajan kanssa. Neuvottelujen tuloksena tehtiin sopimus, jossa tarjottua hintaa oli vähennetty vain yhden prosentin verran. Koska neuvotteluissa ei päästy sopimukseen edullisemmasta hinnasta, edunsaajan olisi pitänyt todeta tarjouskilpailumenettely epäonnistuneeksi.

Tarjoukset jaettiin keinotekoisesti osiin: Eräässä jäsenvaltiossa ministeriölle toimitettavia neuvontapalveluja koskevassa EAKR:n hankkeessa tehtiin samantyyppisistä tai samoista palveluista suoraan useita pieniä sopimuksia. EU:n ja kansallisen hankintalainsäädännön mukaan nämä palvelut olisi pitänyt toimittaa yhdessä yhtenä palveluna. Tällöin palvelujen yhteisarvo olisi ylittänyt tietyn rajan eli sopimus olisi pitänyt tehdä julkisen tarjouskilpailun kautta, jolloin useampi tarjoaja olisi voinut esittää tarjouksensa.

Merkittäviä muutoksia teetetyn urakan sisällössä: Eräässä uuden metrolinjan rakentamista koskevassa koheesiorahaston hankkeessa asianomaisen palvelusopimuksen sisältöä ja budjettia muutettiin merkittävästi, sillä hankkeeseen otettiin mukaan asiantuntijoita, joita ei alun perin suunniteltu käytettävän. Lisänä suoritettavat tehtävät eivät johtuneet odottamattomista olosuhteista vaan lähinnä siitä, kuinka hankintaviranomainen oli suunnitellut hankkeen.

5.33

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 180 tarkastetusta tapahtumasta 16 prosentissa ilmeni tarjouskilpailu- ja sopimuksentekomenettelyihin liittyviä virheitä, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti. Esimerkiksi tiedottamis- ja julkistamisvaatimuksia ei ollut noudatettu (ilmoitus tehdystä sopimuksesta julkaistiin myöhässä jne.) ja tarjouseritelmissä ja tarjousten arviointimenettelyissä oli puutteita. Nämä virheet eivät vaikuta tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon (ks. kohta 5.28) (20).

5.33	Komissio seuraa kaikkia tilintarkastustuomioistuimen raportoimia virheitä ja määrää rahoitusoikaisuja, jos ne ovat tarpeen ja lain mukaan mahdollisia.

Tukeen oikeuttamattomat kulut muodostavat yli puolet kaikista tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä

5.34

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että erilaisia tukeen oikeuttamattomia kuluja oli ilmoitettu 12 prosentissa tarkastetuista tapahtumista. Ne vastaavat 56:ta prosenttia kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ja noin 42:ta prosenttia toimintalohkoryhmän arvioidusta virhetasosta (ks. esimerkki 5.2).

5.34

Komissio pyrkii varmistamaan, että tuensaajat ja ohjelmien hallintoviranomaiset tuntevat tukikelpoisuussäännöt hyvin. Tämä voidaan varmistaa koulutuksen ja ohjauksen avulla. Aluepolitiikan osalta hallintoviranomaisten on siirrettävä tietämyksensä kaikille varojen hallinnoinnista vastaaville elimille. Jos komissio havaitsee aluepolitiikan osalta, että säännöt ovat ohjelmatasolla monimutkaisia, se myös suosittelee kyseiselle jäsenvaltiolle sääntöjen yksinkertaistamista.

Komissio keskittää edelleen toimiaan niihin ohjelmista vastaaviin viranomaisiin, joiden osalta riskejä on määritetty (ks. myös vastaukset 5.24 ja 5.28 kohtaan).

Esimerkki 5.2 – Tukeen oikeuttamattomat kulut

a)	Hankkeen hyväksymispäätöstä ei noudatettu: Erään EAKR:n rahoittaman rahoitusjärjestelyjä koskevan välineen avulla oli tarkoitus antaa rahoitustukea pk-yrityksille, mutta sen lisäksi välineellä tuettiin myös suuria yrityksiä. Tämä ei ollut sallittua hankkeen kansallisen hyväksymispäätöksen mukaan.

EAKR:n rahoituksen avulla uusilla korvattujen vanhojen koneiden myynnistä kertynyttä tuloa ei otettu huomioon: Eräässä metallinjalostuskoneiden ostoa koskevassa EAKR:n hankkeessa uusilla korvattujen vanhojen koneiden myynnistä saatu tulo olisi pitänyt ottaa huomioon, ja sen olisi pitänyt vähentää niiden varojen määrää, jotka oli menoilmoituksen mukaan tarvittu uusien koneiden ostoon.

Kansallisia tukikelpoisuussääntöjä ei tietyiltä osin noudatettu: Eräässä moottoritien rakentamiseen liittyvässä koheesiorahaston hankkeessa korvattiin kuluja, jotka olivat aiheutuneet rahoitus- ja vakuutuspalveluista. Kansallisten tukikelpoisuussääntöjen mukaan tällaiset kulut eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia.

Hankkeen yhteydessä ilmoitettiin useita tukeen oikeuttamattomia kuluja: Eräässä tunnelin rakentamiseen liittyviä esiselvityksiä koskevassa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen hankkeessa oli ilmoitettu sama lasku kahteen kertaan. Lisäksi julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin liittyvää keskeistä aineistoa puuttui (esimerkiksi arviointikomitean kertomus ja tarjouskilpailun voittanut tarjous). Siitä huolimatta kyseisellä liian suurena ilmoitetulla määrällä ei ollut vaikutusta EU:n talousarvioon, sillä ilmoitetut kulut olivat yhteensä merkittävästi suuremmat kuin EU:n enimmäisrahoitusosuus (ks. kohta 5.25).

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

Tarkastusviranomaiset

5.35	EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston toimintaa ohjelmakaudella 2007–2013 sääntelevissä asetuksissa tehtiin huomattavia muutoksia jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten asemaan ja vastuualueisiin (21).

5.35

Tarkastusviranomaiset todella ovat keskeisessä asemassa arviointi- ja varmennusprosessissa ohjelmakauden alusta ja järjestelmien perustamisesta lähtien. Sen jälkeen ne antavat komissiolle vuosittain hallinto- ja valvontajärjestelmien toimintaa koskevan tarkastuslausunnon hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastusten ja tarkastusstrategian mukaisesti toteutettujen toimien tilastollisten otosten perusteella. Tämän takia komissio tekee tiivistä yhteistyötä ja koordinoi toimia kyseisten viranomaisten kanssa. Se on myös arvioinut viranomaisten menetelmiä ja tarkastustuloksia jo vuodesta 2009 lähtien, kuten jäljempänä todetaan. Tällä on vahvistettu valmiuksia, sillä tarkastusviranomaisille on annettu neuvoja, ohjeistusta ja suosituksia komission uudelleen suorittamien tarkastusten perusteella. Asetuksen nojalla komissio voi tietyin ehdoin päättää luottaa valvontaviranomaisen suorittamaan todentamiseen (73 artikla).

5.36

Unionin 27 jäsenvaltiossa on perustettu 112 tarkastusviranomaista ohjelmakauden 2007–2013 kaikkiaan 434:ää toimenpideohjelmaa varten. Yli puolet näistä tarkastusviranomaisista vastaa alueensa kaikkien kolmen rahaston (EAKR, koheesiorahasto ja ESR) toimenpideohjelmien tarkastuksesta, kun taas loput tarkastusviranomaiset tarkastavat yhden yksittäisen rahaston toimenpideohjelmat (22).

5.37

Vuotuisissa valvontakertomuksissa ja vuotuisissa lausunnoissa annetaan tietoja ohjelmakauden 2007–2013 EU-menojen sääntöjenmukaisuudesta EAKR:ssa, ESR:ssa ja koheesiorahastossa (23). On välttämätöntä tarkastaa tietojen oikeellisuus ja luotettavuus, jotta komissio voi käyttää tarkastusviranomaisten raportoimia ja vuotuisissa valvontakertomuksissa esitettyjä tuloksia yhtenä keskeisistä lähteistä varmuuden saamiseksi. Vuonna 2011 komissiolle toimitettiin yhteensä 204 EAKR:ää ja koheesiorahastoa sekä 117 ESR:ää koskevaa vuotuista valvontakertomusta ja lausuntoa (24).

5.37

Aluepolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto esittivät vuoden 2011 vuotuisessa toimintakertomuksessaan yksityiskohtaisen arvion tarkastusviranomaisten vuoden 2011 vuotuisissa valvontakertomuksissa esitettyjen tarkastustietojen ja -tulosten täsmällisyydestä ja luotettavuudesta (ks. aluepolitiikan pääosaston vuoden 2011 vuotuisen toimintakertomuksen sivut 63–66 ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuoden 2011 vuotuisen toimintakertomuksen sivut 42–45).

5.38	Tilintarkastustuomioistuin puolestaan tarkasti vuoden 2011 osalta seitsemän tarkastusviranomaista, ja lisäksi se arvioi komission tarkastusviranomaisten osalta suorittaman valvonnan (25).

5.38

Aluepolitiikan alalla komissio on suorittanut vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastuksia kokonaan tai osittain arvioidakseen 34 tarkastusviranomaisen työtä (29 tarkastusviranomaisen arviointi on saatettu päätökseen ja viiden arviointi on edelleen käynnissä) vuonna 2009 laaditun, vuosittain ajan tasalle saatettavan riskianalyysin perusteella.

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama seitsemän tarkastusviranomaisen tarkastus

5.39

Liitteessä 5.2 esitetään tulokset keskeisten vaatimusten tarkastuksesta sekä tarkastettuja tarkastusviranomaisia koskeva yleisarvio. Yleisarviota laatiessaan tilintarkastustuomioistuin kiinnitti erityistä huomiota vuotuisiin valvontakertomuksiin ja vuotuisiin lausuntoihin sekä siihen osaan tarkastusviranomaisten työtä, jolla oli suora ja huomattava vaikutus vuotuisissa kertomuksissa ja lausunnoissa raportoituihin päätelmiin (26).

5.39	Komissio ottaa tilintarkastustuomioistuimen havainnot huomioon arvioidessaan kansallisten tarkastusviranomaisten työtä. Tavoitteena on kannustaa niitä tarvittaessa parannuksiin ja varmistaa yhteisen tilintarkastuksen edellytykset tuleville vuosille.

5.40

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kunkin seitsemän otokseen poimitun tarkastusviranomaisen

a)	organisaatiojärjestelyt ja tarkastusmenetelmät

b)	valmisteluasiakirjat enintään neljän järjestelmätarkastuksen osalta

c)	valmisteluasiakirjat, jotka poimittiin enintään 25 tukitoimia koskevaa tarkastusta sisältävään otokseen; tilintarkastustuomioistuin suoritti uudelleen vähintään viisi näistä 25 tarkastuksesta

d)	vuotta 2011 koskevat valvontakertomukset ja vuotuiset tarkastuslausunnot sekä niihin liittyvät valmisteluasiakirjat.

5.40	Komissio panee merkille, että menetelmä, jolla se arvioi tarkastusviranomaisten työtä, vastaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmää.

5.41

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että seitsemästä tarkastuksen kohteena olleesta tarkastusviranomaisesta neljä oli ”vaikuttavia”. Näiden neljän tarkastusviranomaisen kohdalla katsottiin, että vuotuinen valvontakertomus ja vuotuinen lausunto olivat luotettavia ja kaikki tai useimmat keskeiset vaatimukset täyttyivät.

5.41	Komissio tukee tilintarkastustuomioistuimen arviota näistä neljästä tarkastusviranomaisesta ja on tehnyt vastaavanlaiset päätelmät omien tarkastustensa perusteella.

5.42	Kolmen muun tarkastusviranomaisen osalta havaittiin seuraavaa:

5.42	Komissio tukee tilintarkastustuomioistuimen arviota ja toteuttaa korjaavia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

a)	Kaksi tarkastusviranomaista arvioitiin ”osittain vaikuttavaksi”, koska tiettyihin keskeisiin vaatimuksiin havaittiin liittyvän ongelmia ja virhetaso oli vuotuisessa valvontakertomuksessa ilmoitettu liian alhaiseksi.

Kahden osittain vaikuttavaksi arvioidun tarkastusviranomaisen osalta komissio hyväksyi tarkastuslausunnon omaksi tarkastuslausumakseen yhdessä tapauksessa, koska lausunto oli pätevä. Toisessa tapauksessa komissio määritti ja korjasi arviointi- ja varmennusprosessiin liittyneen virheiden virheellisen ekstrapoloinnin, kuten vuotuisissa toimintakertomuksissa todetaan.

Yksi tarkastusviranomainen arvioitiin ”ei vaikuttavaksi”, koska lähes kaikkiin keskeisiin vaatimuksiin havaittiin liittyvän huomattavia ongelmia, joiden seurauksena vuotuisessa valvontakertomuksessa ilmoitettua virhetasoa pidetään epäluotettavana. Komissio on havainnut tämän tarkastusviranomaisen kohdalla nämä samat ongelmat sekä muita seikkoja, jotka liittyvät tarkastusviranomaisen tarkastamien toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmiin (ks. kohdan 5.49 alakohta b).

5.43	Tilintarkastustuomioistuin yksilöi seuraavat alueet, joilla parannukset ovat aiheellisia:

5.43

Neljä tarkastusviranomaista käytti tarkistuslistoja, jotka eivät riittävän hyvin kattaneet keskeisiä menojen sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvia riskejä. Tämä koski erityisesti tarkistusten sisältöä ja laajuutta julkisten hankintojen, valtiontukisääntöjen, tuloja tuottavien hankkeiden ja hankkeiden valintamenettelyjen osalta. Rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden tapauksessa komission antamia ohjeita ei ole vielä sisällytetty tarkastusviranomaisten tarkastuksissa käyttämiin tarkistuslistoihin.

Vuosina 2009–2011 toteutetun tarkastusviranomaisten laajan arvioinnin tuloksena komissio pani merkille, että joissakin tapauksissa ja tiettyjen kysymysten osalta on syytä kehittää nykyisiä tarkastusluetteloita, joita kansalliset viranomaiset käyttävät toimien tarkastamiseen. Siksi se antoi toimien tarkastamiseen itse käyttämänsä tarkastusluettelonsa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten käyttöön lokakuussa 2011.

Nämä tarkastusluettelot kattavat tilintarkastustuomioistuimen esille ottamat näkökohdat: julkiset hankinnat, valtiontukisäännöt, tuloja tuottavat hankkeet ja hankkeiden valintamenettelyt. Julkisten hankintojen osalta komissio on toimittanut jäsenvaltioille analyysin virhetyypeistä, joita on aiempien vuosien aikana havaittu koheesiopolitiikan alalla tehdyissä EU:n tarkastuksissa. Komissio on myös ryhtynyt keräämään parhaita käytäntöjä ja jäsenvaltioiden mahdollisia vastauksia tällaisten virheiden korjaamiseksi ja niiden vähentämiseksi (ks. myös 6.29 kohdan a alakohta).

b)	Kahden tarkastusviranomaisen tapauksessa järjestelmätarkastusten ja/tai tukitoimien tarkastusten laadunvalvonta poikkesi tarkastusviranomaisen omasta tarkastuskäsikirjasta, ja kahden muun tarkastusviranomaisen tapauksessa sitä ei ollut dokumentoitu.

Kahden tarkastusviranomaisen käyttämä tarkastettavien hankkeiden otantamenetelmä ei ollut asianmukainen rahastojen koordinointikomitean (27) vahvistamiin ohjeisiin nähden tai tarkastusviranomaiset olivat käyttäneet otantamenetelmää virheellisesti, mikä merkitsi, että kyseisten tarkastusviranomaisten toimittamien tarkastusten tuloksia ei voitu ekstrapoloida vaaditulla tavalla.

c)	Komissio on havainnut vastaavanlaisia puutteita omissa tarkastuksissaan ja pyrkii tehostamaan otantamenetelmistä antamaansa ohjeistusta.

Komission suorittaman tarkastusviranomaisten valvonnan arviointi

5.44	Komissio suoritti vuonna 2011 tutkimuksia tarkastusviranomaisista poimitun otoksen pohjalta (28) ja arvioi asiakirjatarkastuksessa tarkastusviranomaisten tarkastusstrategian täytäntöönpanoa ja vuotuisissa valvontakertomuksissa raportoitujen virhetasojen luotettavuutta.

5.44

Komissio suoritti kauden 2009–2011 aikana 127 tarkastusmatkaa, jotka koskivat 34:ää EAKR:n ja koheesiorahaston tarkastusviranomaista, sekä 78 tarkastusmatkaa, jotka koskivat 67:ää ESR:n tarkastusviranomaista. Vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastukset – sekä asiakirjatarkastukset että paikalla tehtävät tarkastukset, joissa arvioitiin järjestelmätarkastuksia, tarkastusmenetelmiä, järjestelmätarkastusten uudelleen suorittamista ja paikan päällä tehtyjä tarkastuksia – oli saatettu päätökseen 29 EAKR:n ja koheesiorahaston tarkastusviranomaisen ja 67 ESR:n tarkastusviranomaisen osalta.

Komissio on asiakirjatarkastusten ja tarvittaessa myös paikalle tehtyjen tiedonhankintamatkojen avulla arvioinut tarkastusstrategian täytäntöönpanoa ja vuotuisissa valvontakertomuksissa esitettyjen virhetasojen luotettavuutta kaikkien tarkastusviranomaisten osalta.

Komission tarkastusviranomaisiin kohdistamien tutkimusten arviointi

5.45

Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission valmisteluasiakirjat ja todentavan aineiston: aluepolitiikan pääosaston osalta arvioitiin 14 tarkastusviranomaista, jotka vastasivat 39:stä toimenpideohjelmasta, ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston osalta arvioitiin seitsemän tarkastusviranomaista, jotka vastasivat seitsemästä toimenpideohjelmasta (29).

5.46	Komissio oli havainnut samanlaisia puutteita kuin tilintarkastustuomioistuin havaitsi omissa tarkastusviranomaisia koskevissa tarkastuksissaan (ks. kohdat 5.42 ja 5.43).

5.46	Komissio tukee tilintarkastustuomioistuimen arviota tarkastusviranomaisten toiminnan sääntöjenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta.

5.47	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa komissio oli todennut puutteita, jäsenvaltioille ilmoitettiin tarvittavista korjaavista toimista.

5.47

Tarkastusviranomaisten laajan arvioinnin yhteydessä komissio esitti tarkastusviranomaisille kohdennettuja suosituksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi, jos se oli tarpeen.

Tämän perusteella toteutettiin merkittäviä, valmiuksia vahvistavia toimenpiteitä, joiden avulla toimintaa voitiin kehittää ja tarkastustulosten laatua parantaa yleisesti kaikkien tarkastettujen tarkastusviranomaisten osalta. Joissain tapauksissa komissio pystyi myös tekemään 73 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia ja uusia johtopäätöksiä sekä jakamaan parhaita käytäntöjä kaikille tarkastusviranomaisille.

Komission suorittamien vuotuisia valvontakertomuksia koskevien asiakirjatarkastusten arviointi

5.48

Komissio tarkasti kaikkien 112 tarkastusviranomaisen osalta, että valvontakertomukset ja vuotuiset lausunnot vastasivat sisällöltään ja muodoltaan asetuksen vaatimuksia. Komissio suoritti tarkastuksen analysoimalla relevantteja tietoja, jotka tarkastusviranomaiset olivat esittäneet hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnasta. Lisäksi se tarkasti ilmoitetun virhetason laskennan. Tarkastuksessa otettiin huomioon myös muut toimenpideohjelmien valvontajärjestelmiä koskevat tiedot, jotka olivat komission saatavilla.

5.48

Vuotuisten valvontakertomusten ja tarkastuslausuntojen analysointi on mittava tehtävä, joka suoritetaan kunkin vuoden alussa. Siinä otetaan huomioon kaikki tarkastusviranomaisille vuoden aikana toimitetut kansalliset tarkastustulokset sekä muut komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista saadut tulokset. Vuonna 2012 komission yksiköt ovat myös suorittaneet paikalle tehtäviä tiedonhankintamatkoja 11 jäsenvaltioon. Tavoitteena on ollut kerätä täydentäviä todisteita ja saada lisätietoja toimitetuista vuotuisista valvontakertomuksista ja etenkin virhetasojen laskentamenetelmistä. Tämän analyysin tulokset ovat arviointi- ja varmennusprosessin tärkein lähde, kuten vuotuisessa toimintakertomuksessa todetaan.

5.49	Komissio totesi tarkastusviranomaisten vuotuisissa valvontakertomuksissa ilmoitetuista virhetasoista seuraavat seikat vuoden 2011 osalta:

5.49

a)	Ilmoitetut virhetasot ovat luotettavia 363:ssa yhteensä 434:stä toimenpideohjelmasta (84 prosenttia); nämä 363 toimenpideohjelmaa vastaavat 67:ää prosenttia ohjelmakauden 2007–2013 arvioiduista menoista.

Ilmoitetut virhetasot eivät ole luotettavia 71:ssä toimenpideohjelmassa (16 prosenttia); nämä 71 toimepideohjelmaa vastaavat 33:a prosenttia ohjelmakauden 2007–2013 arvioiduista menoista. Komissio laski uudelleen näiden toimenpideohjelmien virhetason oman hallinto- ja valvontajärjestelmien toimintaa koskevan arvionsa perusteella tai sovelsi kiinteämääräistä virhetasoa. Näitä mukautettuja virhetasoja käytettiin sen jälkeen aluepolitiikan pääosaston sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoittamien ”riskialttiiden maksujen” määrän arviointiin (30) (ks. kohdat 5.66 ja 6.24).

Jos komissio on laskenut virhetason uudelleen, se on saanut täydentäviä, luotettavia tietoja joko vuotuisen valvontakertomuksen tekstistä tai ottamalla yhteyttä tarkastusviranomaiseen. Komissio on välittänyt nämä uudelleen lasketut tasot asianomaisille tarkastusviranomaisille, jotta ne voivat seuraavalla kerralla toimittaa entistä luotettavampia tietoja.

Tämän takia komissio esittää kussakin vuotuisessa toimintakertomuksessa erikseen ne virhetasot, jotka se on voinut laskea uudelleen, ja ne virhetasot, joita se ei katso luotettaviksi. Riski on arvioitu kiinteiden määrien perusteella vain kyseisten epäluotettavien virhetasojen osalta. Aluepolitiikan pääosaston osalta tämä vastaa yhdeksää prosenttia kaikista vuonna 2011 suoritetuista maksuista ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston osalta seitsemää prosenttia kaikista vuonna 2011 suoritetuista maksuista.

5.50

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission soveltama menetelmä oli kaiken kaikkiaan asianmukainen. Komission mahdollisuus validoida ja tarvittaessa mukauttaa kansallisten tarkastusviranomaisten valvontakertomuksissa ilmoitettuja virhetasoja on kuitenkin rajallinen, sillä asetuksissa ei velvoiteta tarkastusviranomaisia toimittamaan komissiolle tietoja tukitoimia koskevista tarkastuksistaan. Tästä syystä aluepolitiikan pääosasto suoritti vuoden 2011 valvontakertomuksiin liittyen käyntejä 12 tarkastusviranomaisen luo 11 jäsenvaltiossa tarkoituksenaan hankkia tietoja siitä, kuinka vuotuisissa valvontakertomuksessa ilmoitettu virhetaso oli laskettu. Samaan tapaan työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto suoritti lisätutkimuksia 12 toimenpideohjelman osalta käytyään läpi vuotuiset valvontakertomukset.

5.50

Komissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen arvioon jo toisena peräkkäisenä vuonna, koska vuotuisen valvontakertomuksen ja tarkastuslausuntojen analyysi on keskeinen osa vuotuisten toimintakertomusten arviointi- ja varmennusprosessia. Ilmoitettujen virhetasojen luotettavuutta on voitu lisätä niiden tiedonhankintamatkojen ansiosta, jotka aluepolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ovat järjestäneet epäselvyyksien tai määritettyjen riskien perusteella. Joissakin tapauksissa matkojen avulla on myös voitu määrittää luotettava perusta virhetasojen uudelleenlaskennalle, josta on sovittu yhdessä tarkastusviranomaisen kanssa.

5.51	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio oli tehnyt asianmukaisia päätelmiä vuotuisia valvontakertomuksia koskevien analyysiensä perusteella ja tarvittaessa mukauttanut ilmoitettuja virhetasoja arviointinsa perusteella.

Ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien päättämistä koskeva arviointi

5.52	Kuhunkin ohjelmakauteen liittyviä maksuja suoritetaan tavallisesti vielä muutamia vuosia ohjelmakauden päättymisen jälkeen. Ohjelmakaudella 2000–2006 lopullisille edunsaajille sallittiin aiheutuvan menoja kesäkuun 2009 loppuun saakka (tietyin poikkeuksin).

5.53	Toimenpideohjelmien päättäminen tarkoittaa sitä, että ohjelman kaikki jäljellä olevat EU:n talousarviositoumukset maksatetaan tai selvitetään suorittamalla jäsenvaltiolle kuuluva loppumaksu tai vapauttamalla käyttämättä jäänyt määrä taikka perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät.

5.54

Tilintarkastustuomioistuin totesi äskettäin antamassaan erityiskertomuksessa, että niiden ohjelmien tapauksessa, joissa komissio ei voi täysin luottaa hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavaan toimintaan, ohjelmien jäljellä olevan virheriskin lopullinen arviointi on tehtävä komissiossa päättämisprosessin aikana (31).

5.54

Komissio on todentanut vuosien 2000–2006 ohjelmat vähitellen vuosien kuluessa etenkin komission yksiköiden suorittamien huomattavien tarkastusten avulla.

Näin ollen komission yksiköt ovat saaneet kattavat tiedot kuhunkin jäsenvaltioon liittyvistä tarkastustuloksista ja riskeistä. Ne ovat merkittävä lähtökohta analysoitaessa tukitoimien päättämistä koskevia lausumia.

5.55

Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kolme asiakirjaa kunkin ohjelman päättämisen yhteydessä:

a)	hallintoviranomaisen antama lopullinen täytäntöönpanokertomus, jossa arvioidaan, missä määrin ohjelman tavoitteet on saavutettu ja kuinka taloudellisia resursseja on käytetty

b)	lausuman antavan elimen lausuma, jossa esitetään yhteenveto ohjelmakauden aikana toimitettujen tarkastusten päätelmistä ja arvioidaan loppumaksua koskevan pyynnön hyväksyttävyyttä ja todennetun menoilmoituksen kattamien tapahtumien sääntöjenmukaisuutta

c)	maksuviranomaisen laatima todennettu menoilmoitus sekä loppumaksua koskeva pyyntö, jos jäsenvaltiolle on vielä maksamatta loppusuoritus.

5.56

Kun lopullinen täytäntöönpanokertomus on hyväksytty ja päättämisasiakirjat tarkistettu, komissio päättää lopullisen maksettavan, takaisinperittävän tai vapautettavan määrän. Jos komission toteama lopullinen virhetaso on yli kaksi prosenttia tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä, komissio soveltaa rahoitusoikaisuja ennen loppumaksun suorittamista tai käynnistää takaisinperinnän.

5.56

Vuosien 2000–2006 sääntelykehyksen nojalla jäsenvaltioiden oli tarkastettava toimien tilastollinen otos riskien perusteella. Niiden oli myös varmistettava tärkeimpien elinten ja edunsaajien edustavuus.

Tämän takia lausuman antavan elimen ohjelmakauden päätteeksi ilmoittama virhetaso on analysoitava huolellisesti: kaikki jäsenvaltioiden ja komission täytäntöönpanon aikana toteuttamat korjaavat toimet on otettava huomioon, jotta virheiden ja jäännösriskien määrä voidaan määrittää. Mahdollisia täydentäviä korjaavia toimia arvioidaan vasta tämän jälkeen (ks. ohjelmien päättämistä koskevien komission suuntaviivojen liitteessä 2 olevat 3.6, 3.7 ja 4.2 kohta).

Jos komissio analyysin perusteella toteaa, että jäännösriski on yli kaksi prosenttia, sovelletaan rahoitusoikaisua.

5.57

Jotta päättämistä voitaisiin pitää vaikuttavana, päättämistä koskevien lausumien pitäisi olla luotettavia ja komission pitäisi puuttua kaikkiin merkittäviin puutteisiin, joita kyseisissä asiakirjoissa ilmenee. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko jäsenvaltioiden esittämät päättämisasiakirjat luotettavia ja toimiko komissio niiden suhteen asianmukaisesti.

5.58

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi päättämisprosessin alkuvaiheen, ja sen yhteydessä

a)	tarkastettiin aluepolitiikan pääosaston sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston menettelyt, käsikirjat, tarkistuslistat sekä seuranta- ja raportointivälineet

b)	perehdyttiin päättämisasiakirjoja koskevaan komission arvioon, joka kattoi kahdeksassa jäsenvaltiossa (32) poimitun, yhteensä 31:stä EAKR:n ja ESR:n toimenpideohjelmasta koostuvan otoksen; yhtäkään näistä toimenpideohjelmista ei ollut virallisesti päätetty tarkastusajankohtaan mennessä

c)	tehtiin tarkastuskäynti yhdeksään lausuman antavaan elimeen kahdessa jäsenvaltiossa; tarkastus kattoi 14 ohjelmaa otokseen poimituista 31 ohjelmasta, ja käyntien yhteydessä analysoitiin kyseisten elinten päättämisasiakirjoissa annettujen tietojen perustana olevat tiedot.

5.57 ja 5.58

Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli omassa otoksessaan komission alustavaa arviota jäsenvaltioiden toimittamista päättämisasiakirjoista, koska kyseisten ohjelmien päättämisprosessia oltiin vasta käynnistämässä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikaan. Komissio havaitsi ja analysoi tilintarkastustuomioistuimen ilmoittamat tukitoimien päättämistä koskevien lausumien puutteet ennen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta. Komissio puuttui näihin puutteisiin päättämisprosessin ja tilintarkastustuomioistuimen myöhemmin tekemän tarkastuksen aikana. Päättämisasiakirjojen alustavan arvioinnin jälkeen toteutetaan tarvittaessa tai on jo toteutettu täydentäviä tarkastustoimia jäännösriskin määrittämiseksi. Rahoitusoikaisuja on sovellettu tarvittaessa.

5.59	Komissio seurasi hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastustehtäviä tarkasti myös ohjelmakauden 2000–2006 täytäntöönpanon aikana aina päättämisprosessiin asti.

5.59

Kauden 2000–2006 ohjelmien päättämisprosessin kehittämiseksi jäsenvaltioille annettiin elokuussa 2006 – hyvissä ajoin ennen päättämisprosessin käynnistämistä – suuntaviivat rakennerahaston ohjelmien päättämisestä.

Komissio ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset keskustelivat ohjelmien päättämiseen liittyvistä näkökohdista sääntömääräisissä vuotuisissa kahdenvälisissä kokouksissa. Komissio järjesti jäsenvaltioiden kanssa ohjelmien päättämistä koskevia seminaareja syyskuussa 2008 ja joulukuussa 2009. Se myös laati usein esitettyjen kysymysten luettelon ja järjesti teknisiä kokouksia tukitoimien päättämistä koskevien lausumien laatimisesta vastaavien elinten kanssa.

5.60

Tilintarkastustuomiostuin havaitsi kuitenkin puutteita, jotka heikentävät joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden komissiolle esittämien päättämisasiakirjojen luotettavuutta. Lisäksi se toi esiin puutteita komission menettelyissä, joilla suoritetaan päättämisasiakirjojen ensimmäinen arviointi. Komissiolle aiheutuu lisäpaineita, jos jäsenvaltiot toimittavat sille epäluotettavia asiakirjoja: lisätyötä koituu komission varmistaessa, että virhetaso ei ole olennainen ohjelmia päätettäessä.

5.60	Komissio katsoo, että kaikki tapaukset on arvioitu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti ennen tilintarkastustuomioistuimen tekemää tarkastusta ja että kaikkiin määritettyihin riskeihin on puututtu asianmukaisesti.

5.61	Osassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamia päättämisasiakirjoja ilmeni seuraavia ongelmia:

5.61

a)	toisen tason tarkastuksissa jäsenvaltioissa esiintyi joukko puutteita; kyseiset tarkastukset ovat olennaisen tärkeitä päättämistä koskevien lausumien kannalta

Komissio hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen arvion viidessä tapauksessa yhteensä kymmenestä tilintarkastustuomioistuimen tarkastelemasta tapauksesta.

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot perustuvat yleensä tarkastuksen yhteydessä tehtyyn komission analyysiin päättämistä koskevista lausumista. Komissio toteutti myöhemmin asianmukaisia toimenpiteitä kyseisiin näkökohtiin puuttumiseksi ja tapauksiin liittyvien jäännösriskien lieventämiseksi. Muiden tapausten osalta komissio katsoo, että toisen tason tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti ja että niistä on raportoitu asianmukaisesti päättämistä koskevissa lausumissa.

b)	päättämistä koskevissa lausumissa annettiin puutteellisia tietoja

Komissio havaitsi kahden tapauksen osalta samat puutteet, joista tilintarkastustuomioistuin esittää havaintonsa omissa tarkastuksissaan. Ohjelman päättämisen yhteydessä ehdotetaan asianmukaisia rahoitusoikaisuja.

Muiden kahden tapauksen osalta komission yksiköt arvioivat päättämistä koskevassa lausumassa esitettyjen tietojen täydellisyyttä perusteellisen analyysin jälkeen.

c)	joissakin jäsenvaltioissa lausuman ohjelman päättyessä antavat elimet antoivat lausumia, joissa lopullista virhetasoa oli alennettu perusteettomasti, sekä esittivät kannanottoja, jotka eivät olleet yhdenmukaisia tarkastustulosten kanssa (ks. taulukko 5.2 ).

Kolmen taulukossa 5.2 mainitun tapauksen osalta komissio katsoo, että virhetasoja on alennettu täysin perustellusti.

Komission yksiköt ovat arvioineet ohjelmien päättämisestä vastaavien elinten toimittamat tarkastuslausunnot kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti ottaen huomioon kaikki saatavilla olevat tarkastustulokset ja todisteet. Huomioon on otettu myös jäsenvaltioiden itse toteuttamat oikaisut, joilla on puututtu tarkastukseen valitussa otoksessa havaittuja yksittäisiä virheitä suurempiin kokonaisuuksiin. Komission yksiköt ovat kaikissa tapauksissa toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi, myös keskeyttäneet päättämisprosessin, pyytäneet lisätietoja ja tarvittaessa käynnistäneet rahoitusoikaisun soveltamiseen johtavan menettelyn.

Taulukko 5.2 – Päättämistä koskevissa lausumissa raportoitujen lopullisten virhetasojen perusteettoman alentamisen vaikutukset

Toimenpideohjelma	Todennettu kokonaismäärä (euroa)	Virhetaso ennen epätavanomaisten tapausten poistoa	Raportoitu virhetaso
Steiermark, tavoite 2, EAKR	1 643 131 021	2,9 %	0,7 %
West Midlands, tavoite 2, EAKR	2 131 670 207	10,6 %	6,47 %
Merseyside, tavoite 1, EAKR	2 495 941 228	2,8 %	1,1 %
Sisilia, tavoite 1, EAKR	5 557 834 587	11,0 %	1,2 %
Espanja, paikallinen kehittäminen, tavoite 1, EAKR	1 644 137 526	6,7 %	1,2 %
Huom. Kahdessa muussa tapauksessa (Ranska, tavoite 3 ESR, ja Yhdistynyt kuningaskunta, Länsi-Wales ja the Valleys, tavoite 1 EAKR) alentamisen vaikutusta ei voitu ilmaista kvantitatiivisesti päätösasiakirjoissa olevien tietojen perusteella. Espanjan EAKR-ohjelman osalta tehty alennus koskee paikallishallinnon täytäntöönpanemaa osaa, joka vastaa noin 25:tä prosenttia ohjelman menojen kokonaismäärästä.

5.62

Ongelmat, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi jäsenvaltioiden esittämissä päättämistä koskevissa lausumissa, ovat syynä siihen, että komission on vaikea arvioida lausumia ja niiden perustana olevia tietoja. Tarkastetuissa tapauksissa komission arviointia heikensivät menettelyihin liittyvät puutteet, jotka koskivat erityisesti yksiköiden välistä tietojenvaihtoa tai päättämisprosessin seurantaa ja siitä raportointia, tai eräät komission tarkastuksissa esiintyvät puutteet.

5.62

Komissio katsoo, että sen päättämismenettelyn ansiosta jäljellä olevat olennaiset riskit on voitu määrittää päättämisvaiheessa. Riskeihin on puututtu suorittamalla täydentäviä tarkastustehtäviä ja/tai soveltamalla asianmukaisia rahoitusoikaisuja.

Komission yksiköiden välisiä kuulemisia järjestettiin johdonmukaisesti ja hyväksyttyjen vahvistettujen menettelyjen mukaisesti lukuun ottamatta muutamia tapauksia, joissa tietojen toimittamatta jättäminen muille yksiköille ei lisännyt riskejä. Komissio korostaa, että raportoinnin laatu parani vähitellen, koska saataville saatiin kvalitatiivisempaa tietoa käynnissä olleesta analysoinnista. Komissio toteaa, että pääosastojen eri yksiköt itse asiassa suorittivat tarkastukset, joita tilintarkastustuomioistuimen mukaan ei ole suoritettu.

5.63

Tilintarkastustuomioistuin pani myös merkille, että neljässä niistä kuudesta tarkastetusta ohjelmasta, joiden yhteydessä oli tehty rahoitusoikaisuja ohjelmakauden aikana, virhetasot pysyivät korkeina jälkeenpäinkin. Tämä osoittaa, että hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat edelleen puutteellisia. Komission olisi suoritettava lisätarkastuksia saadakseen riittävän varmuuden päättämisvaiheessa.

5.63

Komissio pahoittelee, että mainittujen neljän ohjelman osalta jäännösriski päättämisvaiheessa voi ohjelmakaudella toteutetuista rahoitusoikaisuista huolimatta olla suuri. Tämän takia ja jo täytäntöönpannuista rahoitusoikaisuista huolimatta komissio arvioi jäännösriskiä järjestelmällisesti kaikkien ohjelmien päättämisvaiheessa ja suorittaa täydentäviä tarkastuksia riskin lieventämiseksi.

Komissio on myös sisällyttänyt päättämistarkastuksiinsa ohjelmia, joiden kaikkia ongelmia ei ole vielä ratkaistu. Näin ollen myös nämä ohjelmat voidaan todentaa tehokkaasti päättämisvaiheessa.

5.64

Tilintarkastustuomioistuin katsoo havaitsemiensa ongelmien ja erityisesti lopullisten virhetasojen perusteettomien vähennysten perusteella, että viidessä ohjelmassa tarkastetuista 31 ohjelmasta on olemassa riski, että ohjelman päättäminen tapahtuu epäluotettavien päättämisasiakirjojen perusteella, jos komissio ei ryhdy tarvittaviin toimiin seuraavissa vaiheissa.

5.64

Komissio katsoo, että kaikissa tilintarkastustuomioistuimen arvioinnissa esille otetuissa tapauksissa jäljellä olevat riskit on otettu asianmukaisesti huomioon käynnissä olevassa päättämisprosessissa. Komission yksiköt ovat arvioineet päättämisasiakirjoja perusteellisesti ja toteuttaneet tarvittavia toimenpiteitä määritettyjen ongelmien ratkaisemiseksi, myös keskeyttäneet päättämisprosessin, pyytäneet lisätietoja, suorittaneet päättämistarkastuksia ja joidenkin ohjelmien osalta soveltaneet rahoitusoikaisuja (ks. myös komission vastaus 5.61 kohdan c alakohtaan).

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

5.65

Tilintarkastustuomioistuin arvioi aluepolitiikan, liikenteen ja liikkumisen sekä energian pääosastojen toimintakertomukset ja lausumat vuodelta 2011. Vuonna 2011 hyväksyttyjen maksujen sääntöjenmukaisuuden osalta tilintarkastustuomioistuin

a)	arvioi vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetyt varaumat

b)	tarkasti komission jäännösvirhetasoa koskevan laskelman johdonmukaisuuden ja oikeellisuuden sekä ”riskialttiita maksuja” koskevat määrät.

Aluepolitiikan pääosasto

5.66

Aluepolitiikan pääosasto arvioi, että 3,1–6,8 prosenttiin ohjelmakauden 2007–2013 välimaksuista, jotka hyväksyttiin vuonna 2011 (yhteensä noin 29,8 miljardia euroa), kohdistui virheriski. Tähän ”riskialttiita maksuja” koskevaan arvioon on sisällytetty kaikki toimenpideohjelmat: ne, joista on esitetty varauma, ja ne, joista ei ole esitetty varaumaa. Niiden toimenpideohjelmien lukumäärä, joiden osalta aluepolitiikan pääosasto esitti varauman, nousi 98:sta 123:een vuosien 2010 ja 2011 välillä. Nousu johtui komission toteuttaman arvioinnin tiukentumisesta. Aluepolitiikan pääosaston esittämät varaumat vastaavat yhteensä 31:tä prosenttia kaikista vuoden aikana hyväksytyistä maksumäärärahoista. Vuotuisen toimintakertomuksen mukaan varaumien vaikutus vastasi 1,9–4,3:a prosenttia aluepolitiikan pääosaston vuonna 2011 hyväksymistä maksuista.

5.66	Komissio on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin viittaa komission toteuttaman, riskin kohteena olevien määrien suuruutta koskevan arvioinnin tiukentumiseen, jolla on pyritty huomioimaan tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa esittämät havainnot.

5.67

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että aluepolitiikan pääosasto esitti varaumat niistä ohjelmakauden 2000-2006 toimenpideohjelmista, joiden kohdalla jäsenvaltio ei ollut riittävän hyvin korjannut päättämisprosessin aikana todettuja virheitä. Komissio ei ilmaissut näitä varaumia kvantitatiivisesti (se kutsuu niitä mainesyistä annettuiksi varaumiksi). Kuten tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoittaa, on olemassa riski, että päättämisprosessi perustuu epäluotettaviin päättämisasiakirjoihin ja rahoitusoikaisut jäävät tämän vuoksi riittämättömiksi (ks. kohdat 5.60 ja 5.61 sekä erityiskertomus nro 3/2012, kohdat 65–67).

5.67

Kuten komissio toteaa vastauksessaan 5.62 kohtaan, komission toteuttaman päättämismenettelyn ansiosta jäljellä olevat olennaiset riskit on voitu määrittää päättämisvaiheessa. Komissio toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä päättämisvaiheessa määritettyihin riskeihin puuttumiseksi. Komissio toteuttaa riskinarviointinsa perusteella erityisiä päättämistarkastuksia, joilla vahvistetaan ja varmistetaan päättämistä koskevan lausuman laatu.

Lausuman antaman elimen toimittamat tiedot perustuvat kumulatiivisiin tarkastustietoihin, jotka on saatu kaikista tarkastuslähteistä (jäsenvaltioiden, tilintarkastustuomioistuimen ja komission tarkastukset), myös täydentävistä tarkastuksista, jotka lausuman antava elin on tarvittaessa suorittanut päättämisvaiheessa.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto sekä energian pääosasto

5.68

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto sekä energian pääosasto arvioivat, että noin 4,5 prosenttiin vuonna 2011 tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman yhteydessä hyväksytyistä maksuista liittyi virhe. Kumpikin pääosasto esitti näin ollen varauman molemmista meno-ohjelmista. Liikenteen ja liikkumisen pääosaston esittämät varaumat kattavat 25,7 prosenttia ja energian pääosaston esittämät varaumat 18,8 prosenttia vuoden aikana hyväksyttyjen maksumäärärahojen kokonaismäärästä. Näiden kahden varauman yhteisvaikutus vastasi 0,9:ää prosenttia liikenteen ja liikkumisen pääosaston hyväksymistä maksuista ja 0,8:aa prosenttia energian pääosaston hyväksymistä maksuista.

5.69	Tilintarkastustuomioistuin pani merkille seuraavat seikat:

5.69

Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan sekä liikenteen ja liikkumisen pääosaston että energian pääosaston kohdalla riskialttiiden maksujen määrä on ilmoitettu liian pieneksi seitsemännen puiteohjelman menojen osalta. Molemmissa tapauksissa seitsemättä puiteohjelmaa koskeva varauma perustuu tutkimuksen pääosaston sekä tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston toimittamien tarkastusten tuloksiin. Seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin kohdistuneissa liikenteen ja liikkuvuuden pääosaston ja energian pääosaston toimittamissa tarkastuksissa ilmeni kuitenkin, että tulokseksi saadut virhetasot olivat merkittävästi korkeampia kuin koko puiteohjelman osalta arvioitu virhetaso.

Komissio katsoo, että molemmat pääosastot noudattivat voimassa olevia ohjeita, kun ne määrittivät seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvän riskin määrää parhaiden saatavilla olevien tietojen avulla.

Koska energian pääosasto ja liikenteen ja liikkumisen pääosasto hallinnoivat vain pientä osaa seitsemännen puiteohjelman hankkeista, myös niiden suorittamien seitsemännen puiteohjelman tarkastusten määrä oli pieni. Koska määrää ei pidetty riittävän edustavana, komissio katsoi asianmukaiseksi käyttää tuloksia, jotka saatiin huomattavasti suuremmasta määrästä satunnaisia, edustavia seitsemännen puiteohjelman tarkastuksia, jotka tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ja tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto olivat suorittaneet.

Vuodesta 2012 lähtien tutkimushankkeita hallinnoivat komission pääosastot käyttävät yhteistä edustavaa tarkastusotosta seitsemännen puiteohjelman osalta.

b)	Energian pääosaston kohdalla tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan energia-alan elvytysohjelmaa koskeva vuoden 2011 tarkastustyö ei ole laajuudeltaan riittävää julkisten hankintojen osalta.

b)	Komissio ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot tarkastaessaan jokaisen Euroopan energia-alan elvytysohjelman varojen 65 edunsaajasta elvytysohjelman täytäntöönpanon aikana.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

5.70	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso oli olennainen aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän väli- ja loppumaksuissa 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta.

5.70

Komissio panee merkille, että virheaste on laskenut merkittävästi viime vuoteen verrattuna, mikä osoittaa, että myönteistä kehitystä on tapahtunut jo kolmena peräkkäisenä vuonna.

Komissio katsoo, että tämä johtuu etenkin puutteita havaittaessa sovellettavasta tiukasta linjasta määrärajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttämiseen komission vuoden 2008 toimintaohjelman mukaisesti.

Komissio toteuttaa toimenpiteitä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden korjaamiseksi, myös soveltamalla rahoitusoikaisuja, jos ne ovat tarpeen. Komissio keskittää toimensa suuririskisimpiin ohjelmiin ja/tai jäsenvaltioihin (34).

5.71	Tilintarkastustuomioistuin totesi valvontajärjestelmiä koskevan tarkastustyönsä perusteella, että

5.71

a)	tarkastusviranomaiset varmistivat EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston toimien sääntöjenmukaisuuden ohjelmakauden 2007–2013 osalta osittain vaikuttavasti

Komissio korostaa, että tarkastusviranomaisten toiminnan vaikuttavuus ja laatu vaihtelevat ohjelmittain ja jäsenvaltioittain, kuten käy ilmi 5.41 kohdassa esitetystä tilintarkastustuomioistuimen arviosta ja komission tarkastusten tuloksista. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 73 artiklan nojalla komissio on heinäkuusta 2012 alkaen virallisesti luottanut 13 EAKR:n ja koheesiorahaston tarkastusviranomaisen ja yhdeksän ESR:n tarkastusviranomaisen toimintaan. Komissio arvioi edelleen muiden tarkastusviranomaisten toimintaa ja valvoo niiden ohjelmien tilannetta, joista on lähetetty 73 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

b)	komission ja jäsenvaltioiden menettelyillä kyettiin suorittamaan ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien päättämisprosessin alkuvaihe osittain vaikuttavasti.

Komissio katsoo, että se on laatinut luotettavat menettelyt ja ohjeet päättämisprosessia varten. Lisäksi komissio katsoo, että useimmat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tärkeitä ja ammattimaisia toimia, jotta ohjelmat on voitu päättää ja varmuutta on voitu lisätä päättämisvaiheessa. Komissio myös katsoo, että se on toteuttanut kattavia toimia päättämisvaiheessa, sillä se on analysoinut perusteellisesti kaikki päättämisasiakirjat, suorittanut täydentäviä tarkastuksia ja pyytänyt tarvittaessa lisätietoja. Monissa tapauksissa tämä on johtanut siihen, että päättämisvaiheessa on sovellettu täydentäviä rahoitusoikaisuja jäljellä olevien riskien huomioon ottamiseksi.

5.72

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa on tullut esiin, että ei ole varmuutta siitä, että rahoitusoikaisumekanismien avulla voidaan kaikkien toimenpideohjelmien osalta kompensoida havaitut virheet riittävällä tavalla ja että kaikki olennaiset ongelmat ratkaistaan. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että rahoitusoikaisumekanismeilla välttämättä saadaan aikaan kestäviä järjestelmäparannuksia, joiden ansioista voitaisiin välttää havaitsematta jääneiden virheiden esiintyminen vastaisuudessa (33).

5.72

Meno- ja valvontakierroksen monivuotisuus koskee myös päättämisprosessia, jossa menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tarkastetaan lopullisesti ja jossa tarvittaessa toteutetaan lopullisia oikaisuja.

Kauden 2007–2013 ohjelmien päättämisprosessi on entistä vahvempi verrattuna kauteen 2000–2006, kun huomioon otetaan etenkin entistä tiukemmat vaatimukset, jotka koskevat edustavan tilastollisen otoksen tarkastamista vuosittain ja vuotuisia lausuntoja.

Tiettyjen toimenpideohjelmien osalta komission tarkastukset ovat myös osoittaneet, että ohjelmaviranomaisten on sovelletuista oikaisuista huolimatta edelleen kehitettävä hallinto- ja valvontajärjestelmiään. Tällaisissa tapauksissa komissio toteuttaa täydentäviä toimia, esimerkiksi keskeyttää määräajan kulumisen tai maksatuksen.

Kauden 2014–2020 oikeudellisessa kehyksessä komissio ehdottaa, että mahdollisuuksia netto-oikaisujen tekemiseen lisättäisiin.

Suositukset

Suositukset: ks. yhteinen vastaus 1.12 ja 1.13 kohtaan.

5.73	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

5.73

—

Suositus nro 1: tekee seuraamusjärjestelmistä vaikuttavampia lisäämällä rahoitusoikaisujen vaikutusta ja vähentämällä mahdollisuutta ilmoittaa tukeen oikeuttamattomien menojen sijasta muita menoja, kuten komissio on ehdottanut tehtävän koheesiopolitiikan alalla seuraavaa ohjelmakautta silmällä pitäen; perusolettamuksena pitäisi olla, että jokainen tilinpäätöksen esittämisen jälkeen havaittu sääntöjenvastaisuus johtaa nettomääräiseen rahoitusoikaisuun

Komissio katsoo, että jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus korvata havaitsemiaan tukeen oikeuttamattomia menoja laillisilla ja sääntöjenmukaisilla menoilla koheesiopolitiikkaan osoitettujen varojen käytön optimoimiseksi, koska näin parannetaan kyseisen politiikan lisäarvoa ja varmistetaan tehokkaat valvontatoimenpiteet jäsenvaltioiden tasolla. Komission ehdotuksessa kauden 2014–2020 sääntelykehykseksi säädetään, että ”jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee komissiolle lähetettyyn tilinpäätökseen vaikuttavia sääntöjenvastaisuuksia, niihin perustuvalla rahoitusoikaisulla pienennetään rahastoista toimenpideohjelmalle osoitettua tukea (137 artiklan 6 kohta)”. Näin mahdollisuus maksujen perumiseen/korvaamiseen rajataan senhetkiseen varainhoitovuoteen. Säännöksellä pyritään kannustamaan siihen, että tarkastettuun vuotuiseen tilinpäätökseen sisällytetyt menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

—	Suositus nro 2: vaatii, että EU:n myöntämää rahoitusta koskevia tukikelpoisuusvaatimuksia, ja erityisesti julkisia hankintoja koskevia EU:n ja kansallisia sääntöjä, sovelletaan oikein

Komissio on toteuttanut huomattavia toimenpiteitä, jotta tukikelpoisuusvaatimuksia noudatettaisiin tiukasti ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovellettaisiin asianmukaisesti. Esimerkiksi:

—

Aluepolitiikan osalta se on tarjonnut ohjelmien hallintoviranomaisille tukikelpoisuussääntöjä koskevaa koulutusta ja ohjausta sen varmistamiseksi, että ne välittävät tämän tietämyksen kaikille varojen hallinnoinnista vastaaville elimille. Jos komissio havaitsee ohjelmien tasolla, että säännöt ovat monimutkaisia, se myös suosittelee niiden yksinkertaistamista. Komissio on myös toimittanut jäsenvaltioille analyysin hankintoihin liittyvistä virhetyypeistä, joita on aiempien vuosien aikana havaittu koheesiopolitiikan alalla tehdyissä EU:n tarkastuksissa. Komissio on myös ryhtynyt keräämään parhaita käytäntöjä ja jäsenvaltioiden mahdollisia vastauksia tällaisten virheiden korjaamiseksi ja vähentämiseksi.

—

TEN-T-ohjelman osalta tukikelpoisuusvaatimusten täsmällistä noudattamista vaaditaan rahoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi hakijoille tarkoitetuissa ohjeissa esitetään yksiselitteiset ohjeet näiden vaatimusten noudattamisesta. Sääntöjen noudattaminen tarkastetaan myöhemmin väli- ja loppumaksujen suorittamisen yhteydessä tehtävien satunnaistarkastusten avulla.

—	Suositus nro 3: ottaa käsittelyyn EAKR:n ja koheesiorahaston yhteydessä hallintoviranomaisten ja välittäjäelinten tasolla perustason tarkastuksissa ilmenneet puutteet ja järjestää tarvittaessa koulutusta ja tarjoaa ohjemateriaalia

Komissio on antanut jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten hallintoviranomaisten olisi määritettävä ja toteutettava hallinnollisia tarkastuksiaan.

Komissio myös laati vuonna 2009 kattavat ohjeet perustason tarkastuksia varten. Lisäksi komissio kehitti hallintoviranomaisia varten itsearviointivälineen, jonka avulla ne voivat kehittää toimintaansa. Komissio on myös laatinut ja toimittanut vuonna 2011 tarkastusviranomaisille tarkastusluettelot, joita hallintoviranomaiset voivat itse käyttää vertailukohtana arvioidessaan hallinnollisia tarkastuksia.

—	Suositus nro 4: tarkastusviranomaisia koskevan valvontajärjestelmän osalta koheesiopolitiikan alalla:

—	antaa tarkastusviranomaisille lisää ohjeita nykyistä ohjelmakautta varten erityisesti otannan, hanketarkastusten yhteydessä tehtävien tarkistusten sisällön sekä laadunvalvonnan osalta

—

Komissio on ohjelmakauden alusta lähtien antanut yksityiskohtaisia teknisiä ohjeita, tarjonnut koulutusta ja järjestänyt teknisiä kokouksia kansallisten tarkastusviranomaisten tilintarkastajien kanssa. Lisäksi ohjelmakaudella 2006–2009 annettu ohjeistus toimia koskevien tarkastusten alasta ja laajuudesta on edelleen voimassa, sillä tarkastukset eivät eroa toisistaan merkittävästi näiden kahden ohjelmakauden kesken. Otannan osalta komissio järjesti erityisen työpajan kesäkuussa 2012.

—	kannustaa tarkastusviranomaisia suorittamaan järjestelmätarkastuksia, joiden kohteena ovat hallintoviranomaisten ja välittäjäelinten tekemät perustason tarkastukset

—

Komissio panee tätä suositusta aktiivisesti täytäntöön ja tekee niin jatkossakin. Jos komissio havaitsee puutteita hallinnollisissa tarkastuksissa (jäsenvaltioiden tai EU:n tasolla tehtyjen tarkastusten tulosten avulla), se pyytää tarkastusviranomaista tarkistamaan tarkastusstrategiaansa ja -suunnitelmaansa niin, että niiden nojalla tarkastukset kohdennetaan hallinnollisiin tarkastuksiin. Vaihtoehtoisesti komissio voi tarkistettujen riskinarviointien perusteella suorittaa kyseiset tarkastukset suoraan (tarkastuksessa, jolla yhdenmukaistetaan todentamista). Kaikkien yhteisrahoitettujen ohjelmien hallinnollisten tarkastusten toimintaa koskevan, kaikkiin saatavilla oleviin tarkastustuloksiin perustuvan arvioinnin perusteella komissio on lokakuussa 2011 kehottanut tarkastusviranomaisia kiinnittämään järjestelmätarkastuksissaan erityistä huomiota perustason tarkastuksiin (vrt. homologiryhmä eli tarkastusviranomaisten asemaa tarkasteleva työpaja, jolla edistetään hallinnollisten tarkastusten kehittämistä).

—	Suositus nro 5: lisätäkseen monivuotisten ohjelmien päättämismenettelyn tehokkuutta koheesiopolitiikan alalla:

—	kehottaa jäsevaltioita varmistamaan, että kauden 2007–2013 ohjelmien osalta toimitettavat lopulliset ilmoitukset ovat luotettavia

—

Kauden 2007–2013 sääntelykehyksessä säädetään melko erilaisista vaatimuksista, jotka koskevat edustavan tilastollisen otoksen tarkastamista vuosittain. Vaatimuksilla tuetaan tarkastusviranomaisten virallisia tarkastuslausuntoja. Tällä vahvistetaan päättämistä koskevien lausumien perustaa, minkä ansiosta jäännösriski voidaan määrittää kaikkien ohjelman täytäntöönpanon aikana toteutettujen oikaisujen jälkeen. On myös pantava merkille, että päättämistä koskevat kauden 2007–2013 suuntaviivat on jo esitelty jäsenvaltioille kesäkuussa 2012 järjestetyssä rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF) kokouksessa.

—	ottaa käsittelyyn tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet, joita esiintyy kauden 2000–2006 ohjelmien päättämistä koskevissa lausumissa

—	Komissio on havainnut kyseiset puutteet ja ottanut ne käsittelyyn.

—	selvittää, onko kyseisiä ongelmia esiintynyt myös muiden toimenpideohjelmien kohdalla ja soveltaa tarvittaessa rahoitusoikaisuja

—	Yleisesti voidaan todeta, että komissio analysoi kunkin päättämistä koskevan lausuman perusteellisesti ja tekee asiasta johtopäätöksensä, mukaan lukien rahoitusoikaisujen soveltaminen tarvittaessa.

—	varmistaa, että käynnissä olevissa päättämistarkastuksissa käsitellään riittävässä määrin tilintarkastustuomiostuimen esiin tuomia kysymyksiä.

—

Komissio luottaa siihen, että sen päättämisprosessissa voidaan soveltaa asianmukaisia rahoitusoikaisuja päättämisvaiheessa, jos oikaisut ovat tarpeen, kun komission yksiköt ovat suorittaneet tarvittavat arvioinnit kaikille vastaanotetuille päättämisasiakirjoille ja pyydetyille lisätiedoille ja ottaneet huomioon päättämistarkastusten yhteydessä kerätyt todisteet.

(1) Aluepolitiikan välineisiin kuuluu myös liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) puitteissa toteutettavia alueellisia ja valtioiden rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Länsi-Balkanin maissa, Turkissa ja Islannissa sekä EU:n solidaarisuusrahasto, josta annetaan jäsenvaltioille tukea luonnonkatastrofien yhteydessä.

(2) EAKR ja ESR tukevat pk-yrityksiä avustuksilla ja rahoitusjärjestelyjä koskevilla välineillä. Ks. erityiskertomus nro 2/2012 ”Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet pk-yrityksille” (http://eca.europa.eu).

(3) Vuonna 2011 kyseisistä määrärahoista 29,9 miljardia euroa eli 93 prosenttia liittyi ohjelmakauteen 2007–2013 ja 2,4 miljardia euroa eli 7 prosenttia ohjelmakauteen 2000–2006.

(4) ESR:a koskevat tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja päätelmät esitetään luvussa 6.

(5) Komissio on hyväksynyt yhteensä 434 toimenpideohjelmaa ohjelmakaudelle 2007–2013: 317 EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmaa (joista 24 sisältää koheesiorahaston hankkeita) ja 117 ESR:n toimenpideohjelmaa.

(6) Välittäjäelimet ovat julkisia tai yksityisiä elimiä, jotka toimivat hallintoviranomaisen alaisuudessa ja suorittavat tehtäviä tämän lukuun.

(7) Lisäksi jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten on toimitettava komissiolle kappaleet järjestelmätarkastuksia koskevista kertomuksista. Toimia koskevista tarkastuksista ei sitä vastoin yleensä toimiteta tarkastuskertomuksia komissiolle.

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25), 82 artikla.

(9) Asetus (EY) N:o 1083/2006, 72 artikla.

(10) Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1), 39 artiklan 2 kohta; asetus (EY) N:o 1083/2006, 91 ja 92 artikla.

(11) Asetus (EY) N:o 1083/2006, 99 artikla.

(12) Noin 41 prosenttia energian ja liikenteen menoista liittyy Euroopan laajuisiin verkkoihin; 28 prosenttia koskee tavanomaisia ja uusiutuvan energian hankkeita ja loput 11 prosenttia koskee pääasiassa tutkimuksen puitteohjelmista rahoitettavia tutkimushankkeita. Kaksi muuta pääasiallista menoluokkaa ovat sisämaa-, lento- ja meriliikennettä koskevat hankkeet (7 prosenttia) ja ydinenergiaa koskevat hankkeet (6 prosenttia).

(13) Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto, kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto ja SESAR-yhteisyritys (Single European Sky Air Traffic Management Research).

(14) Otos koostui 180 maksusta, joita suoritettiin 129 EAKR:lle, 39 koheesiorahastolle, 8 energiahankkeisiin ja 4 liikennehankkeisiin. EAKR:n/koheesiopolitiikan alaan kuuluville hankkeille suoritetuista maksuista 148 koski ohjelmakautta 2007–2013 ja 20 ohjelmakautta 2000–2006. Otos poimittiin perusjoukosta, joka sisälsi alan kaikki maksut lukuun ottamatta ennakkomaksuja, joita vuonna 2011 suoritettiin yhteensä 1,4 miljardia euroa.

(15) Tarkastusviranomaisia koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö koostui seuraavista osa-alueista: a) tarkastettiin seitsemästä tarkastusviranomaisesta (ja tarvittaessa valtuutetuista tarkastuselimistä) koostuva otos seitsemässä jäsenvaltiossa (Tšekin tasavalta, Kreikka, Italia (Sisilia), Latvia, Unkari, Portugali ja Romania), b) tarkastettiin tarkastusviranomaisiin kohdistuneet komission valvontatoimet kokonaisuutena. Ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohdat 4.37–4.44.

(16) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 3,0 prosentin (alempi virheraja) ja 9,0 prosentin (ylempi virheraja) välillä.

(17) Ks. Euroopan komission analyysi koheesiopolitiikassa ilmenneistä virheistä ”Analysis of errors in the Cohesion Policy for the years 2006-2009” (SEC(2011)1179, 5/10/2011).

(18) Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 298:sta julkisia hankintoja koskevasta menettelystä 41 prosentissa sopimuksen arvo oli suurempi kuin määrä, jonka ylityttyä sopimuksiin on sovellettava EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, sellaisina kuin ne on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

(19) Määrä vastaa myönnettyihin sopimuksiin perustuvien menojen kokonaismäärää, josta osa on todennettu tarkastettujen menoilmoitusten yhteydessä.

(20) Lisätiedot lähestymistavasta, jota tilintarkastustuomioistuin soveltaa arvioidessaan julkisia hankintoja koskevia virheitä määrällisesti, esitetään liitteen 1.1 kohdissa 10 ja 11.

(21) Tarkastusviranomaiset ovat korvanneet valvontaviranomaiset, jotka vastasivat ”10 artiklan mukaisista tarkastuksista” sekä ”15 artiklan mukaisista tukitoimien päättymistä koskevista lausumista”. Komission asetus (EY) N:o 438/2001 (EUVL L 63, 3.3.2001, s. 21), 10 ja 15 artikla.

(22) Näistä tarkastusviranomaista 63 tarkastaa kaikkien kolmen rahaston toimenpideohjelmia. Yhteensä 18 tarkastusviranomaista tarkastaa ainoastaan EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmia ja 31 tarkastusviranomaista tarkastaa ainoastaan ESR:n toimenpideohjelmia.

(23) Jokainen tarkastusviranomainen voi laatia yhden tai useampia vuotuisia valvontakertomuksia, jotka voivat koskea yhtä tai useampaa toimenpideohjelmaa.

(24) Vuotuiset valvontakertomukset ja vuotuiset lausunnot perustuvat tarkastusviranomaisten havaintoihin, jotka koskevat komissiolle edellisenä EU:n varainhoitovuonna todennettuja menoja (ks. asetus (EY) N:o 1083/2006, 62 artiklan 1 kohdan d alakohta).

(25) Komission arvio perustuu sisäiseen riskien pisteytykseen ja tarkastusviranomaisten tarkastamien toimenpideohjelmien EU-rahoitusosuuden kokonaismäärään. Vuonna 2010 tilintarkastustuomioistuin arvioi yksityiskohtaisesti kahdeksan tarkastusviranomaista. Ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohdat 4.37–4.44.

(26) Kuten liitteessä 5.2 esitetään, tarkastusviranomaiset arvioitiin ”ei vaikuttaviksi”, jos tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuotuisessa valvontakertomuksessa ja/tai vuotuisessa lausunnossa merkittäviä puutteita tai jos tarkastusviranomaisten työssä ilmeni olennaisilla osa-alueilla sellaisia laaja-alaisia puutteita, jotka heikensivät vuotuisen valvontakertomuksen ja vuotuisten lausuntojen luotettavuutta.

(27) Rahastojen koordinointikomitea (COCOF) on Euroopan komission pysyvä komitea. Sen tehtävänä on keskustella EAKR:a, ESR:a ja koheesiorahastoa sääntelevien asetusten soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan komissio toimii puheenjohtajana koordinointikomitean kokouksissa, joihin osallistuu jäsenvaltioiden virkamiehiä.

(28) Vuonna 2011 aluepolitiikan pääosasto suoritti 14:ää tarkastusviranomaista koskevan tutkimuksen EAKR:n ja koheesiorahaston osalta. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto suoritti erityisiä tutkimuksia, jotka koskivat 42:ta ESR:n alaista toimenpideohjelmaa. Niihin sisältyi myös tarkastuskohteena olleiden toimenpideohjelmien tarkastuksesta vastaavien tarkastusviranomaisten arviointi.

(29) Kyseiset 14 (aluepolitiikan pääosasto) ja 7 (työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) tarkastusviranomaista arvioitiin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2010 arvioimien tarkastusviranomaisten lisäksi (ks. varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 4.42).

(30) Ks. aluepolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus, taulukko ”Shared management: assessment of national control systems”, s. 121, sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuinen toimintakertomus, s. 76.

(31) Erityiskertomus nro 3/2012 ”Rakennerahastot – Onko komissio kohdistanut tarkoituksenmukaisia toimia jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaittuihin puutteisiin?”, kohta 65 (http://eca.europa.eu).

(32) Saksa, Irlanti, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta. Italian tapauksessa tarkastus toimitettiin yhdessä Italian ylimmän tarkastuselimen (Corte dei Conti Italiana) kanssa yhteistyöpöytäkirjan sekä Italian ylimmän tarkastuselimen presidentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin allekirjoittaman yhteisen julistuksen perusteella. Kyseisen tarkastuksen yhteydessä koordinoidut toiminnat liittyivät lähinnä todentavan aineiston keräämiseen.

(33) Ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 1.25, sekä erityiskertomus nro 3/2012.

(34) Kuten todetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Analyysi koheesiopolitiikan virheistä kaudella 2006–2009” (vrt. SEC(2011) 1179, 5.10.2011) ja aluepolitiikan pääosaston vuoden 2011 vuotuisessa toimintakertomuksessa.

(35) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään luvussa 9.

LIITE 5.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – ALUEPOLITIIKKA, ENERGIA JA LIIKENNE

	2011										2010	2009	2008
	EAKR		Koheesiorahasto		Energia		Liikenne		Yhteensä		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	129		39		8		4		180		177	165	140
ennakkomaksuja	0		0		0		0		0		0	20	9
väli-/loppumaksuja	129		39		8		4		180		177	145	131
TARKASTUKSEN TULOKSET (1) (2)
Osuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	49 %	(63)	18 %	(7)	38 %	(3)	0 %	(0)	41 %	(73)	43 %	64 %	49 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	51 %	(66)	82 %	(32)	62 %	(5)	100 %	(4)	59 %	(107)	57 %	36 %	51 %
Tapahtumat, joissa ilmeni virheitä
Analyysi menotyypeittäin
ennakkomaksut	e.t.		e.t.		e.t.		e.t.		e.t.		e.t.	3 %	0 %
väli-/loppumaksut	e.t.		e.t.		e.t.		e.t.		e.t.		e.t.	97 %	100 %
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti:	58 %	(38)	81 %	(26)	20 %	(1)	75 %	(3)	64 %	(68)	60 %	59 %	41 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	42 %	(28)	19 %	(6)	80 %	(4)	25 %	(1)	36 %	(39)	40 %	41 %	59 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	96 %	(27)	100 %	(6)	100 %	(4)	0 %	(0)	94 %	(37)	97 %	71 %	93 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	(0)	100 %	(1)	3 %	(1)	0 %	0 %	0 %
Oikeellisuuteen liittyvät	4 %	(1)	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	(0)	3 %	(1)	3 %	29 %	7 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso									6,0 %
Ylempi virheraja									9,0 %
Alempi virheraja									3,0 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa tapahtumien tosiasiallinen lukumäärä.

LIITE 5.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET – KOHEESIOPOLITIIKKA (ALUEPOLITIIKKA SEKÄ TYÖLLISYYS-, SOSIAALI- JA OSALLISUUSASIAT)

Tarkastukseen valittuja valvontajärjestelmiä koskeva arvio: Tarkastusviranomaiset – säännöksissä asetettujen keskeisten vaatimusten noudattaminen ja vaikuttavuus tukitoimien sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat keskeiset vaatimukset		Tšekin tasavalta Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Kreikka Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Italia – Sisilia Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Latvia Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Unkari Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Portugali Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR	Romania Tarkastusviranomainen: EAKR/koheesiorahasto/ESR
Yleiset näkökohdat	Toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmät mahdollistavat toimintojen riittävän määrittelemisen, kohdentamisen ja eriyttämisen sekä tarkastusviranomaisen sisällä että tarkastusviranomaisen ja muiden toimivaltaisten hallinto- ja valvontaelinten välillä.	Ei sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen
Tarkastuskäsikirjan sisältö	On olemassa tarkastuskäsikirja (sekä järjestelmätarkastuksia että tukitoimia koskevia tarkastuksia varten), joka on kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien mukainen ja jossa tarkastusmenettelyt kuvataan selkeästi.	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen
Järjestelmätarkastusten menetelmät	Tarkastusviranomaisen suorittama tarkastustyö, jonka tarkoituksena on arvioida hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuutta, perustuu tarkistuslistaan, jonka sisältämillä kysymyksillä pyritään tarkastamaan asetuksissa säädettyjen keskeisten vaatimusten noudattaminen (erityisesti hallintoviranomaisten, välittäjäelinten ja todentavien viranomaisten osalta) ja se, että kutakin keskeistä vaatimusta varten on määritetty soveltuvat arviointikriteerit.	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen
Järjestelmätarkastusten tarkastaminen	Tarkastusviranomaisen tarkastussuunnitelmaa oli sovellettu ohjelmakaudelle hyväksytyn tarkastusstrategian mukaisesti, järjestelmätarkastukset suoritettiin tarkastusviranomaisen laatiman metodologian mukaisesti ja kaikki järjestelmätarkastusten vaiheet dokumentoitiin asianmukaisesti.	Ei vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava
Tukitoimia koskevissa tarkastuksissa sovellettava otantamenetelmä	Tukitoimia koskevia tarkastuksia varten on määritelty soveltuvat otantamenetelmät, joilla poimitaan kauden osalta tarkastettavat tukitoimet.	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen
Otannan tekeminen tukitoimia koskevaa tarkastusta varten	Tukitoimia koskevien tarkastusten otantamenetelmää on käytetty sovitulla tavalla poimittaessa kauden osalta tarkastettavat tukitoimet.	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava
Tukitoimia koskevien tarkastusten tarkastusmenetelmät	Tukitoimien sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseksi tehty tarkastustyö perustuu tarkistuslistaan, jonka sisältämillä kysymyksillä pyritään tarkastamaan asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattaminen ja joka on riittävän yksityiskohtainen ehkäistäkseen asianomaisia riskejä.	Ei sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen
Tukitoimia koskevien tarkastusten tarkastaminen	Tukitoimia koskevat tarkastukset on suoritettu ohjelmakaudelta poimitun otoksen perusteella ja toteutettu tarkastusviranomaisen määrittämien menetelmien mukaisesti ja kaikki tukitoimia koskevan tarkastuksen vaiheet on dokumentoitu asianmukaisesti.	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava
Tukitoimia koskevien tarkastusten uudelleen suorittaminen	Tilintarkastustuomioistuin toimitti uudelleen tarkastusviranomaisten tekemiä, tukitoimia koskevia tarkastuksia ja sai samankaltaisia tuloksia, kuin tarkastusviranomaiset olivat raportoineet komissiolle.	Ei vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava
Vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto	Vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto laadittiin säännöksiin perustuvien vaatimusten ja komission ja jäsenvaltioiden välillä sovittujen ohjeiden mukaisesti, ja kertomus ja lausunto vastaavat tarkastusviranomaisen järjestelmätarkastuksissa ja tukitoimien tarkastuksissa saamia tuloksia.	Ei sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Sääntöjenmukainen	Osittain sääntöjenmukainen
Yleisarvio (1)		Ei vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava

(1) Laadittaessa testattujen keskeisten vaatimusten pohjalta yleisarviota tarkastusviranomaisista sovellettiin viime vuoden (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, liite 4.2) tapaan seuraavia kriteereitä:

Vaikuttava: Vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa koskevasta keskeisestä vaatimuksesta annetaan arvio ”sääntöjenmukainen”; järjestelmätarkastusten tarkastamista, otantaa, tukitoimia koskevien tarkastusten tarkastamista ja tukitoimia koskevien tarkastusten uudelleen toimittamista koskevien keskeisten vaatimusten osalta arvio on ”vaikuttava”.

Osittain vaikuttava: Vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa koskevasta keskeisestä vaatimuksesta annetaan vähintään arvio ”osittain sääntöjenmukainen”; järjestelmätarkastusten tarkastamista, otantaa, tukitoimia koskevien tarkastusten tarkastamista ja tukitoimia koskevien tarkastusten uudelleen toimittamista koskevien keskeisten vaatimusten osalta arvio on vähintään ”osittain vaikuttava”.

Ei vaikuttava: Vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa koskevasta keskeisestä vaatimuksesta annetaan arvio ”ei sääntöjenmukainen” tai ainakin yhden seuraavista keskeisistä vaatimuksista osalta arvio on ”ei vaikuttava”: järjestelmätarkastusten tarkastamista, otantaa, tukitoimia koskevien tarkastusten tarkastamista tai tukitoimia koskevien tarkastusten uudelleen toimittamista koskeva keskeinen vaatimus.

KUUDES LUKU

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkon erityispiirteet

Politiikan tavoitteet

Politiikan välineet

Sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Järjestelmien vaikuttavuus

Kahden tarkastusviranomaisen perusteellinen tarkastus

Komission suorittaman tarkastusviranomaisten valvonnan arviointi

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

6.1	Tässä luvussa esitetään toimintalohkoa 04 – työllisyys- ja sosiaaliasiat koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 6.1 .

6.2

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka rahoitetaan suurimmaksi osaksi Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Sosiaalirahastoon sovelletaan samoja sääntöjä kuin Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja koheesiorahastoon, kuten viidennessä luvussa on kuvattu. Sosiaalirahastoa koskevia säännöksiä on lisäksi annettu rahastokohtaisessa asetuksessa. Tässä luvussa viitataan viidenteen lukuun niiden seikkojen osalta, jotka koskevat kaikkia kolmea rahastoa.

Taulukko 6.1 – Työllisyys- ja sosiaaliasiat – Keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Euroopan sosiaalirahasto

9 966

Yhteinen

Työskentely Euroopassa – Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja liikkuvuus

Suora keskitetty

Työllisyys, sosiaalinen yhteisvastuu ja sukupuolten tasa-arvo

132

Suora keskitetty

Euroopan globalisaatiorahasto

114

Yhteinen

Liittymistä valmisteleva tukiväline

Hajautettu

10 392

Hallintomenot yhteensä (4)

Toimintamenot yhteensä

10 299

menoista:

—	ennakkomaksuja

128

—	väli-/loppumaksuja

10 171

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

10 392

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

11 638

Lähde: Euroopan unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011.

Toimintalohkon erityispiirteet

Politiikan tavoitteet

6.3

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohko on osa EU:n koheesiopolitiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota EU:ssa vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja. Tarkemmin sanottuna EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan päätavoitteena on torjua työttömyyttä, kehittää inhimillisiä voimavaroja ja edistää työmarkkinoiden yhdentymistä.

Politiikan välineet

6.4

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on työllisyys- ja sosiaalipolitiikan täytäntöönpanon keskeinen väline, ja varainhoitovuonna 2011 sosiaalirahastosta rahoitettiin 97 prosenttia toimintalohkon menoista. Sosiaalirahasto rahoittaa investointeja inhimillisen pääoman kehittämiseen koulutuksen ja muiden työllisyystoimien avulla.

6.5

Muut menot koskevat tukia ja avustuksia järjestöille, jotka toteuttavat ja koordinoivat sosiaali- ja työllisyystoimia. Tällaisia menoja ovat muun muassa rahoitus Euroopan työnvälitysverkostolle (Eures), joka kehittää Euroopan työllisyysstrategiaan liittyvää komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä, ja Progress-ohjelmalle, jolla tuetaan alan politiikan toteuttamista jäsenvaltioissa tutkimusten, analyysien ja muiden toimenpiteiden avulla.

6.6	Rahoitusta myönnetään myös EU:n virastoille: Euroopan tasa-arvoinstituutille, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiölle sekä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolle.

6.7	Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan EU:ssa työntekijöitä, jotka on irtisanottu maailmantalouden suurten rakennemuutosten tai rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) tuetaan inhimillisten voimavarojen kehittämistä ehdokasmaissa.

Menojen hallinnointi ja valvonta

6.8	Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat sosiaalirahaston menoja yhdessä. Sosiaalirahastoon sovelletaan samoja hallinto- ja valvontajärjestelmiä kuin koko koheesioalan menoihin. Niitä kuvataan edellisessä luvussa (kohdat 5.8–5.14).

6.8	Vaikka ESR:n, EAKR:n ja koheesiorahaston hallinto- ja valvontajärjestelmiin sovelletaan yhteisiä sääntöjä, kuten 5.8 kohdassa mainitaan, käytännössä useimmilla ESR:n toimenpideohjelmilla on omat erityiset viranomaisensa ja valvontajärjestelmänsä.

6.9

Myös globalisaatiorahaston täytäntöönpanoa hallinnoivat komissio ja jäsenvaltiot yhdessä. Budjettivallan käyttäjä päättää globalisaatiorahaston määrärahoista, ja komissio arvioi jäsenvaltioiden esittämät rahoitushakemukset ja hyväksyy maksut. Liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanoa hallinnoidaan hajautetusti, kun taas muut sosiaali- ja työllisyysmenot toteutetaan suoran keskitetyn hallinnoinnin avulla.

Sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit

6.10

Sosiaalirahaston menoille aiheutuu riskejä pääasiassa siitä, että investoinnit inhimillisiin voimavaroihin ovat luonteeltaan aineettomia (esimerkiksi koulutus), osarahoitettujen toimien kirjo on laaja ja hankkeiden toteuttamisessa on mukana lukuisia kumppaneita, jotka usein ovat pieniä. Näistä syistä tukeen oikeuttamattomia kuluja saatetaan hyväksyä tai tukihakemuksissa saattaa olla oikeellisuuden vaarantavia laskuvirheitä, joita ei havaita käytössä olevilla järjestelmillä.

6.10	Havaittujen riskien lieventämiseksi komissio on aloittanut toimia, joihin kuuluu muun muassa ennalta ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä, kuten ohjaus, koulutus, ja maksujen keskeyttäminen.

6.11

Globalisaatiorahastoon kohdistuva pääasiallinen riski on, että tukihakemuksissa on virheellisiä tietoja, joita komissio ei havaitse hyväksymisen tai myöhempien tarkastusten aikana. Liittymistä valmistelevan tukivälineen kohdalla suurin riski liittyy ehdokasmaiden kykyyn ottaa tarvittavat rakenteet ja valvontamenettelyt käyttöön ja huolehtia niiden toiminnasta. Työllisyys- ja sosiaalialan muiden menojen yhteydessä keskeisenä riskinä on, että edunsaajat saattavat ilmoittaa menoilmoituksissaan tukeen oikeuttamattomia menoja.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

6.12

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkoa koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	Tarkastuksen yhteydessä testattiin otos, joka koostui 180 väli- ja loppumaksusta.

b)	Järjestelmien arvioinnissa keskityttiin kahden tarkastusviranomaisen koheesiopolitiikkaa koskevaan työhön ohjelmakaudella 2007–2013.

c)	Komission johdon antamia tietoja koskeva arviointi kattoi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

6.13	Liitteessä 6.1 on esitetty yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen testaamassa 180 maksun otoksessa 40 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 2,2 prosenttia (1).

6.13

Tilintarkastustuomioistuimen arvioima vuoden 2011 todennäköisin virhetaso noudattaa viime vuosien myönteistä kehitystä. Tämä johtuu jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiinsä tekemistä parannuksista, työllisyyden pääosaston vuodesta 2008 alkaen harjoittamasta tiukasta keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta politiikasta ja asetuksissa säädettyjen, käynnissä olevaa ohjelmakautta koskevien yksinkertaistamistoimenpiteiden positiivisista vaikutuksista.

Kuten 1 luvussa olevasta taulukosta 1.3 käy ilmi, yhdistetty todennäköisin virheprosentti aluepolitiikan, liikenteen, energian sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden osalta laski huomattavasti vuoteen 2010 verrattuna eli 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin.

6.14

Jäsenvaltioiden perustamien hallinto- ja valvontajärjestelmien on sisällettävä menettelyt ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi (2). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset osoittavat, että etenkin menoihin kohdistettavissa perustason tarkastuksissa on puutteita. Perustason tarkastuksista vastaavat hallintoviranomaiset ja välittäjäelimet jäsenvaltioissa.

6.14

Hallintoviranomaisilta edellytetään, että ne tekevät asiakirjatarkastuksia kaikkien tuensaajien toimittamien maksupyyntöjen osalta ennen menojen todentamista. Paikan päällä suoritettavia toimiin kohdistuvia tarkastuksia voidaan kuitenkin tehdä myös hankkeen täytäntöönpanon myöhemmässä vaiheessa todentamisen jälkeen ja aina hankkeen päättämiseen saakka. Tämä selittää sen, miksi osaa tilintarkastustuomioistuimen otoksen virheistä ei havaittu. Valvontajärjestelmän vaikutus virhetason alentamisessa on tavallisesti havaittavissa vasta seuraavina vuosina, kun kaikki valvonnan vaiheet on toteutettu.

6.15

Sosiaalirahaston osalta tilintarkastustuomioistuin katsoo kaikki virheelliset tapahtumat tutkittuaan, että 76 prosenttia virheellisistä tapahtumista oli sellaisia, joista jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle.

6.15	Komissio seuraa tarkasti näitä tapauksia varmistaakseen, että järjestelmissä toteutetaan asianmukaisia toimintasuunnitelmia, jotta voidaan estää virheet ennen myöhempää menojen todentamista. Katso myös vastaus 6.14 kohtaan.

Tukeen oikeuttamattomat ja virheellisesti lasketut kulut

6.16

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tukeen oikeuttamattomia kuluja oli korvattu (tukikelpoisuusvirhe) 13 prosentissa tarkastetuista 180 tapahtumasta. Kaikki tukikelpoisuusvirheet koskevat sosiaalirahaston hankkeita. Ne muodostavat 77 prosenttia kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ja noin 73 prosenttia toimintalohkon arvioidusta virhetasosta (ks. esimerkki 6.1).

6.16 ja 6.17.

Komissio seuraa kaikkia tilintarkastustuomioistuimen raportoimia virheitä ja varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat korjaavia toimenpiteitä ja tarvittaessa rahoitusoikaisuja.

Esimerkki 6.1 – Tukeen oikeuttamattomat kulut

Osallistujat eivät olleet oikeutettuja koulutukseen: Sosiaalirahastosta myönnettiin rahoitusta koulutukseen, jonka tarkoituksena oli lisätä elektroniikka-alan työntekijöiden pätevyyttä ja osaamista. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että monet osallistujista eivät työskennelleet elektroniikka-alalla eivätkä siksi olleet oikeutettuja osallistumaan järjestettyyn koulutukseen. Näiden osallistujien, jotka eivät olleet oikeutettuja osallistumaan koulutukseen, osalta ilmoitetut kulut vastasivat 29:ää prosenttia tarkastetusta määrästä.

Henkilöstökulut ilmoitettiin liian suurina: Sosiaalirahastosta myönnettiin tukea kaupallisen yhteenliittymän toimintaan, johon kuului muun muassa neuvojen antaminen pienille ja keskisuurille yrityksille. Useita yhteenliittymän henkilöstön jäseniä koskevat kulut oli maksettu sosiaalirahaston hankkeesta, minkä perusteeksi ei saatu näyttöä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että hankkeen henkilöstökulut ilmoitettiin 60 prosenttia liian suurina.

Henkilöstökulut eivät oikeuttaneet tukeen: Edunsaaja sisällytti ammatillisen täydennyskoulutuksen menoihin maksuja, jotka oli suoritettu hankkeen henkilöstölle korvauksena työsuhteen päättymisestä. Kansallisten tukikelpoisuussääntöjen mukaan tällaiset maksut eivät kuitenkaan oikeuta tukeen. Niin ollen tarkastetun hankkeen ilmoitetuista kuluista 2,5 prosentin katsotaan olevan tukeen oikeuttamattomia.

6.17

Lisäksi kolme prosenttia tarkastetuista 180 tapahtumasta liittyi hankkeisin, joiden tukihakemuksissa ilmoitetut kulut oli laskettu virheellisesti (oikeellisuusvirheet). Nämä virheet vastaavat 20:tä prosenttia kaikista tapahtumista, joihin liittyy kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, ja noin yhdeksää prosenttia arvioidusta kokonaisvirhetasosta (ks. esimerkki 6.2).

Esimerkki 6.2 – Virheellisesti lasketut kulut

Yleiskustannukset oli laskettu virheellisesti: Työttömille tarkoitettua koulutusta koskevan hankkeen yleiskustannukset kohdennettiin käyttäen suhdelukua, joka perustui siihen, kuinka suurta osuutta rakennuksen pinta-alasta hankkeessa oli hyödynnetty. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että suhdeluku oli laskettu virheellisesti, mistä seurasi, että tarkastettu määrä oli ilmoitettu 2,4 prosenttia liian suurena.

Menoilmoitus perustui virheellisiin laskelmiin: Paikallisten viranomaisten hallinnoima hanke koski koulutuksen laadun parantamista ja koulutusjärjestelmän nykyaikaistamista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastettujen paikallisten viranomaisten hallintoviranomaisille ilmoittama määrä poikkesi määrästä, jonka hallintoviranomaiset ilmoittivat hankkeen osalta komissiolle. Hallintoviranomainen oli tehnyt laskuvirheitä kootessaan yhteen paikallisten viranomaisten raportoimia tietoja. Aiheettomasti tukikelpoisiksi arvioitujen kulujen osuus vastaa 6,7:ää prosenttia tarkastetusta kokonaismäärästä.

Lukuisissa tapauksissa ei ollut noudatettu menettelyvaatimuksia

6.18

Lähes kaikki tapahtumat, joihin tilintarkastustuomioistuin havaitsi liittyvän ei-kvantitatiivisesti ilmaistavan virheen (40 tapahtumaa 42:sta), johtuivat siitä, että hallintoviranomaiset ja edunsaajat olivat jättäneet eri tavoin noudattamatta sosiaalirahaston hankkeiden hallinnoinnin ja täytäntöönpanon menettelyvaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tapauksista 23:ssa kyse on vakavasta noudattamatta jättämisestä. Esimerkistä 6.3 ilmenevät näiden virheiden päätyypit.

6.18	Komissio seuraa kaikkia tilintarkastustuomioistuimen raportoimia virheitä ja varmistaa, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan.

Esimerkki 6.3 – Menettelyvaatimuksia ei noudatettu

Erillinen kirjanpitojärjestelmä puuttui: Nuorille työttömille tarkoitetuista, ammatillista koulutusta koskevista toimista koostuvan hankkeen kirjanpidossa ei nimenomaisesti eritelty kaikkia hankkeeseen liittyviä menoja (esimerkiksi henkilöstökuluja). Asianmukaisen erillisen kirjanpidon puuttuessa ei ole mahdollista saada varmuutta siitä, ettei samoja kuluja ilmoitettu myös muiden hankkeiden yhteydessä.

Koulutusalan yrityksiin sovellettavia hyväksymissääntöjä ei noudatettu: Edunsaajana oli koulutusalan yritys. Säilyttääkseen saamansa hyväksynnän sen olisi pitänyt ottaa käyttöön menettelyt, joilla mitataan koulutettavien tyytyväisyyttä ja seurataan, löysivätkö he koulutuksen ansiosta työpaikan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei edunsaaja ollut noudattanut näitä vaatimuksia.

Ilmoitus tehdystä sopimuksesta lähetettiin myöhässä: Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaan hankintaviranomaisen on lähetettävä ilmoitus hankintamenettelyn tuloksista 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kolme tapausta, joissa sääntöä ei ollut noudatettu.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

Kahden tarkastusviranomaisen perusteellinen tarkastus

6.19

Tilintarkastustuomioistuin arvioi työtä, jota kaksi tarkastusviranomaista oli tehnyt vuonna 2011 kahdessa eri jäsenvaltiossa. Arviointi oli osa tarkastusta, joka koski kaikkiaan seitsemää tarkastusviranomaista, jotka kohdistavat tarkastuksia EAKR:oon, koheesiorahastoon ja sosiaalirahastoon. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen sisältöä kuvataan kohdassa 5.40. Tarkastuskohteena olleet sosiaalirahastoon liittyviä tarkastuksia toimittavat kaksi tarkastusviranomaista sijaitsevat Italiassa (Sisiliassa) ja Latviassa. Niiden työtä tarkastettaessa ja niiden suorittamien tapahtumatarkastusten uudelleentoimittamisessa keskityttiin sosiaalirahaston menoihin. Tarkastusviranomaisia koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset on kaikkien rakennerahastojen osalta esitetty viidennessä luvussa (kohdissa 5.41–5.43 sekä liitteessä 5.2 ).

6.19

Tarkastusviranomaisilla on keskeinen rooli varmistusprosessissa ohjelmakauden alkamisesta ja järjestelmien käynnistämisestä lähtien. Tämän jälkeen ne antavat komissiolle vuosittain hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnasta tarkastuskertomuksen, joka perustuu hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastuksiin ja tarkastusstrategian mukaisesti toteutettujen toimien tilastollisiin otoksiin. Tästä syystä komissio tekee tiivistä yhteistyötä ja koordinoi toimintaansa tarkastusviranomaisten kanssa, ja se alkoi tarkastella kyseisten viranomaisten soveltamia laskentamenetelmiä ja niiden saamia tarkastustuloksia jo vuonna 2009. Edellä sanottu edisti valmiuksien kehittämistä, sillä komission uusintatarkastusten kautta tarkastusviranomaisille annettiin neuvontaa, ohjausta ja suosituksia. Asetuksessa annetaan komissiolle mahdollisuus tukeutua tarkastusviranomaisen työhön, jota se tarvitsee varmistuksen saamiseksi tietyin edellytyksin (73 artikla).

6.20

Latvian tarkastusviranomaista pidetään vaikuttavana säännöksiin perustuvien keskeisten vaatimusten noudattamisen ja toimien sääntöjenmukaisuuden varmistamisen osalta. Italian (Sisilian) tarkastusviranomainen arvioitiin osittain vaikuttavaksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi ongelmia erityisesti tarkastusviranomaisen tarkastuksiaan varten suorittamissa otannoissa ja virheiden ekstrapoloinnissa. Niiden vuoksi tarkastusviranomaiset ilmoittivat vuotuisessa valvontakertomuksessaan liian alhaisen virhetason. Myös komissio katsoi työnsä perusteella, että virhetaso oli epäluotettava (ks. kohdat 5.42 ja 5.43).

6.20

Vuonna 2011 työllisyyden pääosasto suoritti tarkastuksia 42:n ESR tarkastusviranomaisen työstä, myös Sisiliassa ja Latviassa. Otokseen valittiin 12 tarkastusviranomaista vuosittain päivitettävän riskianalyysin perusteella, ja 30 valittiin satunnaisotannalla. Oman tarkastustyönsä perusteella työllisyyden pääosasto on samaa mieltä tuomioistuimen antamasta kahta tarkastusviranomaista koskevasta arvioinnista.

Komission suorittaman tarkastusviranomaisten valvonnan arviointi

6.21	Komission tarkastusviranomaisiin kohdistamaa valvontaa koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset esitetään kohdissa 5.44–5.51.

6.22	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa komissio oli tutkimustensa perusteella todennut puutteita, jäsenvaltioiden viranomaisille ilmoitettiin tarvittavista korjaavista toimista (kohta 5.47).

6.23	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio oli tehnyt asianmukaiset päätelmät vuotuisia valvontakertomuksia koskevien tarkastustensa perusteella ja että komissio oli tarvittaessa mukauttanut ilmoitettuja virhetasoja arviointinsa pohjalta (kohta 5.51).

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

6.24

Tilintarkastustuomioistuin arvioi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta 2011 ja siihen liittyvän pääjohtajan lausuman. Varainhoitovuonna 2011 hyväksyttyjen maksujen sääntöjenmukaisuuden osalta tilintarkastustuomioistuin keskittyi

a)	arvioimaan vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetyt varaumat

b)	tarkastamaan komission jäännösvirhetasoa koskevan laskelman johdonmukaisuuden ja oikeellisuuden sekä ”riskialttiita maksuja” koskevat määrät.

6.25

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto arvioi, että ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvien varainhoitovuoden 2011 välimaksujen kokonaisvirhetaso on 2–2,5 prosenttia. Pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään varauma, joka koskee 58,7 miljoonan euron maksuja ohjelmakaudelta 2007–2013. Varauma kattaa 24 toimenpideohjelmaa 117:sta. Toimintakertomuksessa esitetään myös varauma, joka koskee ohjelmakautta 2000–2006 ja jolla ei ole taloudellista vaikutusta.

6.25

Työllisyyden pääosaston vuotta 2010 koskevasta toimintakertomuksesta antamansa myönteisen arvioinnin lisäksi tilintarkastustuomioistuin antoi suosituksen toimenpideohjelmiin liittyvistä riskeistä ja arvioi virhetason jäävän alle 5 prosenttiin. Työllisyyden pääosaston tehostetussa menetelmässä kyseiset riskit otetaan nyt huomioon mahdollisia varaumia arvioitaessa. Vuoden 2011 vuotuisessa toimintakertomuksessa käytetty menetelmä on tästä syystä tiukempi tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti.

6.26

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto on esittänyt varaumia niiden ohjelmakauden 2000–2006 toimenpideohjelmien osalta, joihin liittyviä päättämismenettelyn kuluessa havaittuja puutteita jäsenvaltiot eivät vielä olleet korjanneet riittävällä tavalla. Komissio ei ilmaissut varaumia määrällisesti (se katsoo niiden liittyvän edellisen vuoden varauman seurantaan). Tilintarkastustuomioistuimen työ osoittaa, että on edelleen olemassa riski siitä, että päättäminen tapahtuu epäluotettavien asiakirjojen perusteella, mikä voi johtaa liian vähäisiin rahoitusoikaisuihin (ks. kohdat 5.63–5.64 sekä erityiskertomus nro 3/2012 (3), kohdat 65–67).

6.26

Komissio katsoo, että jäljellä olevat ohjelmakautta 2000–2006 koskevat riskit, joihin tilintarkastustuomioistuin viittaa, otetaan riittävän hyvin huomioon käynnissä olevassa päättämisprosessissa. Komission yksiköt ovat tehneet perusteellisen arvioinnin toimien päättämisestä vastaavien elinten toimittamista hankkeiden päättämiseen liittyvistä asiakirjoista. Komission yksiköt ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet käsitelläkseen esille tuotuja kysymyksiä, joihin kuuluvat muun muassa päättämisprosessin keskeyttäminen, lisätietojen pyytäminen, riskinarviointiin perustuvien lopputarkastusten suorittaminen ja mahdollisesti joissakin ohjelmissa rahoitusoikaisut.

Edellä esitettyjen päättämismenettelyjen perusteella komissio maksaa loppumaksun vasta, kun kunkin toimenpideohjelman jäännösvirheen katsotaan olevan alle 2 prosentin olennaisuusrajan. Näin ollen työllisyyden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa ei annettu tietoa ohjelmakauden 2000–2006 seurantavaraumien määrästä, koska niillä ei ollut vaikutusta vuonna 2011 suoritettuihin loppumaksuihin.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

6.27	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden toimintalohkon maksujen virhetaso oli olennainen 31. joulukuuta 2011 päättyneenä varainhoitovuonna.

6.27

Komissio panee merkille vuoden 2011 alhaisen virhetason, mikä vahvistaa viime vuosina tapahtuneen myönteisen kehityksen. Myönteinen kehitys johtuu jäsenvaltioiden toteuttamista asianmukaisista toimista ja työllisyyden pääosaston vuodesta 2008 alkaen harjoittamasta tiukasta keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta politiikasta yhdessä yksinkertaistamistoimenpiteiden onnistuneen täytäntöönpanon kanssa.

Komissio aikoo jatkaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimiensa tehostamista tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti.

6.28

Tilintarkastustuomioistuin toteaa valvontajärjestelmiä koskevan tarkastustyönsä perusteella, että

a)	tarkastusviranomaiset varmistivat ohjelmakauden 2007–2013 toimien sääntöjenmukaisuuden osittain vaikuttavasti

b)	komission ja jäsenvaltioiden menettelyillä kyettiin suorittamaan ohjelmakauden 2000–2006 päättämisprosessin alkuvaihe osittain vaikuttavasti.

6.28

Komissio korostaa, että tarkastusviranomaisten työn tehokkuudessa ja laadussa on ohjelma- ja jäsenvaltiokohtaisia eroja, kuten tilintarkastustuomioistuimen arvioinnista 5.41 kohdassa ja komission tarkastustyön tuloksista käy ilmi. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 73 artiklan mukaisesti komissio hyödyntää kesäkuusta 2012 alkaen virallisesti yhdeksän ESR:n tarkastusviranomaisen työtä. Komissio jatkaa jäljellä olevien tarkastusviranomaisten työn tarkastelua ja niiden ohjelmien tilanteen seuraamista, joille myönnettiin 73 artiklan mukainen kirje.

Komissio katsoo ottaneensa käyttöön tehokkaat menettelyt ja ohjeet päättämisprosessia varten, ja se katsoo, että useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet tärkeää ja ammattitaitoista työtä ohjelmien päättämisen mahdollistamiseksi ja varmuuden lisäämiseksi päättämisen yhteydessä. Komissio katsoo myös tehneensä laajan työn päättämisvaiheessa analysoidessaan perusteellisesti kaikki päättämisasiakirjat ja toteuttaessaan tarvittaessa uusia tarkastuksia ja selvityksiä. Tämä on johtanut monissa tapauksissa ylimääräisiin rahoitusoikaisuihin päättämisvaiheessa jäljellä olevien riskien poistamiseksi.

Suositukset

6.29	Liitteessä 6.2 on esitetty tilintarkastustuomioistuimen arvio siitä, kuinka aiempien vuosien (2008 ja 2009) vuosikertomuksissa koheesiopolitiikan osalta esitettyjen suositusten perusteella toteutetut toimet ovat edistyneet. Seuraavat seikat olisi aiheellista ottaa huomioon:

6.29

Komissio julkaisi toukokuussa 2011 valmisteluasiakirjan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyvistä keskeisistä tarkastuhavainnoista. Komission tarkoituksena on käynnistää jäsenvaltioiden kanssa keskustelu siitä, miten kyseisten sääntöjen noudattamatta jättämistä voitaisiin vähentää.

Komissio on pyrkinyt lujasti varmistamaan sen, että kelpoisuusvaatimuksia noudatetaan tiukasti ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti. Tukikelpoisuudesta ja julkisia hankintoja koskevista säännöistä on annettu koulutusta ja ohjeistusta. Lisäksi havaitessaan ohjelmatasolla monimutkaisia sääntöjä komissio tekee suosituksia sääntöjen yksinkertaistamiseksi. Komissio on jakanut jäsenvaltioiden kanssa analyysin virhetyypeistä, jotka EU:n tarkastuksissa on viime vuosina havaittu koheesiovarojen yhteydessä, ja se on alkanut kerätä parhaita käytäntöjä ja mahdollisia tapoja, joilla jäsenvaltiot voivat korjata virheitä ja vähentää niiden esiintymistä.

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltaminen on merkityksellistä enimmäkseen EAKR:n ja koheesiorahaston rahoituksen kannalta, ja sillä on vähäinen vaikutus ESR:n rahoittamiin hankkeisiin.

b)	Komissio on tällä ohjelmakaudella jatkanut tarkastusohjelmansa toteuttamista jäsenvaltiossa, mutta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset osoittavat, että kansalliset hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat ainoastaan osittain vaikuttavia.

c)	Komissio on edelleen keskeyttänyt tai lopettanut maksujen suorittamisen ja määrännyt rahoitusoikaisuja, mutta jäsenvaltioiden komissiolle todentamien menojen virhetaso on yhä olennainen.

b) ja c)

Yhteinen vastaus 6.27 kohdan b ja c alakohtaan. Laajan tarkastustyönsä yhteydessä komissio antoi hallinto- ja valvontaviranomaisille kohdennettuja suosituksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Komissio jatkaa tiukan lähestymistavan noudattamista keskeytyksien ja lykkäysten osalta. Edellä sanotun ja jäsenvaltioiden ponnistelujen johdosta voidaan koheesion alalla havaita virhetason pienenemistä (ks. 1 luvussa oleva taulukko 1.3).

6.30	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja -päätelmien perusteella seuraavaa:

6.30	Ks. yhteinen vastaus 1.12 ja 1.13 kohtaan.

—

Suositus nro 1: Komission on vaadittava, että sosiaalirahaston tukikelpoisuusvaatimuksia noudatetaan tiukasti. Komission on arvioitava ohjelmakaudella 2007–2013 saamansa kokemuksen pohjalta kansallisten tukikelpoisuussääntöjen soveltamista ja pyrittävä yksilöimään ne osa-alueet, joita voitaisiin vielä yksinkertaistaa, ja poistamaan virhelähteet, jotka voisivat aiheuttaa virheitä vuoden 2013 jälkeen.

Komissio sitoutui vuonna 2010 jatkamaan kelpoisuussääntöjen noudattamisen seurantaa säännöllisen tarkastustoimintansa yhteydessä ja kaikkia EU:n ja kansallisia tarkastuksia koskevan seurannan puitteissa. Asiaa koskevat tiedot annetaan työllisyyden pääosaston pääjohtajan vuotuisessa toimintakertomuksessa. Komissio pyrkii edelleen tarvittaessa toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä.

Kansallisten tukikelpoisuussääntöjen arvioinnin ja yksinkertaistamisen lisäämisen osalta komissio viittaa huomattaviin toimiin, joita on jo toteutettu osana sen niitä jäsenvaltioita koskevaa kohdennettua toimintasuunnitelmaa, joissa samat kysymykset ovat nousseet toistuvasti esille. Komissio jatkaa kyseisiä toimia ja keskittyy erityisesti kustannuksiin, jotka eivät ole tukikelpoisia, liiallisiin henkilöstökuluihin ja kansallisten sääntöjen yksinkertaistamiseen.

—

Suositus nro 2: Komission on muistutettava jäsenvaltioita siitä, että niiden tehtävänä on laatia menettelyt, joilla voidaan varmistaa ilmoitettujen menojen oikeellisuus ja sääntöjenmukaisuus, sekä autettava hallintoviranomaisia ja välittäjäelimiä korjaamaan perustason tarkastusten puutteet antamalla lisää ohjeita ja koulutusta.

Komissio jatkaa jäsenvaltioiden huomion kiinnittämistä siihen, että tilintarkastustuomioistuimen toistuvasti havaitsemat hallinnollisia tarkastuksia koskevat seikat ovat olennaisen tärkeitä.

—

Suositus nro 3: Komission on kannustettava kansallisia viranomaisia soveltamaan korjausmekanismeja kurinalaisesti ennen kuin menot todennetaan komissiolle (2008). Tapauksissa, joissa hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnassa havaitaan merkittäviä puutteita, komission pitää keskeyttää tai lopettaa maksujen suorittaminen toimenpideohjelmalle, kunnes jäsenvaltio on toteuttanut korjaavat toimenpiteet, ja tehdä tarvittaessa rahoitusoikaisuja.

Komissio sitoutui vuonna 2010 edelleen tarvittaessa ajoissa keskeyttämään maksut tai lykkäämään niitä. Kyseinen tiukka politiikka käy jälleen ilmi työllisyyden pääosaston pääjohtajan vuoden 2011 vuotuisesta toimintakertomuksesta (ks. komission vastaus 6.29 kohdan c alakohtaan).

—	Suositus nro 4: Komission on annettava tarkastusviranomaisille lisäohjeita nykyistä ohjelmakautta varten erityisesti otannan, hanketarkastusten yhteydessä tehtävien tarkistusten sisällön sekä laadunvalvonnan osalta.

Komissio jatkaa ohjauksen ja neuvojen antamista tarkastusviranomaisille monenlaisissa teknisissä ja sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Tähän liittyen aluepolitiikan pääosasto ja työllisyyden pääosasto järjestivät kesäkuussa 2012 seminaarin, jossa annettiin otoksen ottamista koskevia ohjeita.

—

Suositus nro 5: Komission on huolellisesti tarkastettava tarkastusviranomaisten vuotuisissa valvontakertomuksissa ja tarkastuslausunnoissa antamien tietojen oikeellisuus ja täydellisyys. Komission on tarkastuksessaan otettava kaikilta osin huomioon tarkastusviranomaisten järjestelmätarkastuksista ja tapahtumatarkastuksista saatavilla olevat tiedot.

Maatalouden muuntokurssit ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä, joihin komission varmuus perustuu. Sen vuoksi niissä annetut tiedot otetaan täysimääräisesti huomioon. Virhetasoja koskevia lisäohjeita on annettu vuoden 2011 maatalouden muuntokurssien osalta.

Kuten työllisyyden pääosaston vuoden 2011 toimintakertomuksessa selitetään, maatalouden muuntokurssien perusteellinen tarkastelu toteutetaan joka vuosi; se muodostaa perustan varausten laatimiseen, joilla varmistetaan muuntokurssien luotettavuus ja johdonmukaisuus suhteessa edellä mainittuihin ohjeisiin.

—	Suositus nro 6: Komission on kannustettava jäsenvaltioita käyttämään asetuksissa sallittuja yksinkertaistettua kustannusten korvaamista koskevia vaihtoehtoja virhemahdollisuuksien vähentämiseksi.

Komissio jatkaa pyrkimyksiään tarjota neuvontaa, koulutusta ja ohjausta jäsenvaltioille, jotta tämä sääntöjen tarjoama mahdollisuus johtaisi todelliseen yksinkertaistamiseen kaikkien sidosryhmien kannalta.

Noin 70 prosentissa toimenpideohjelmista käytetään vähintään yhtä yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista. Eri vaihtoehdoista käytetään eniten kiinteämääräisiä välillisiä kustannuksia sekä vakioyksikkökustannuksia.

(1) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95-prosenttinen luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso sijoittuu 0,9 prosentin (alempi virheraja) ja 3,4 prosentin (ylempi virheraja) välille.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25), 58 artiklan c kohta.

(3) http://eca.europa.eu

(4) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään luvussa 9.

Lähde: Euroopan unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011.

LIITE 6.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT

	2011								2010	2009	2008
	Euroopan sosiaalirahasto		Liittymistä valmisteleva tukiväline		Muut sosiaaliasiat		Yhteensä		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	160		6		14		180		66	44	49
ennakkomaksut	0		0		0		0		0	0	0
väli-/loppumaksut	160		6		14		180		66	44	49
TARKASTUKSEN TULOKSET (1) (2)
Prosenttiosuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	56 %	(90)	100 %	(6)	86 %	(12)	60 %	(108)	73 %	75 %	82 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	44 %	(70)	0 %	(0)	14 %	(2)	40 %	(72)	27 %	25 %	18 %
Tapahtumat, joissa ilmeni virheitä
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti:	59 %	(41)	0 %	(0)	50 %	(1)	58 %	(42)	39 %	0 %	56 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	41 %	(29)	0 %	(0)	50 %	(1)	42 %	(30)	61 %	100 %	44 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	79 %	(23)	0 %	(0)	0 %	(0)	77 %	(23)	91 %	64 %	50 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	4 %	(1)	0 %	(0)	0 %	(0)	3 %	(1)	9 %	0 %	0 %
Oikeellisuuteen liittyvät	17 %	(5)	0 %	(0)	100 %	(1)	20 %	(6)	0 %	36 %	50 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso							2,2 %
Ylempi virheraja							3,4 %
Alempi virheraja							0,9 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkon eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa esitetty luku vastaa tapahtumien tosiasiallista lukumäärää.

LIITE 6.2

KOHEESIOPOLITIIKKA: AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen suositus	Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä	Komission vastaus
2009	Koheesiopolitiikka: Komission olisi seurattava, että EU:n rahoituksen edellyttämiä tukikelpoisuusvaatimuksia sekä julkisia hankintoja koskevia EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjä noudatetaan oikein. (Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohta 4.38)	Komissio antaa ohjeita jäsenvaltioiden hallinto- ja tarkastusviranomaisille. Komissio julkaisi toukokuussa 2011 valmisteluasiakirjan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyvistä keskeisistä tarkastushavainnoista. Komission tarkoituksena on käynnistää jäsenvaltioiden kanssa keskustelu siitä, miten julkisiin hankintoihin liittyviä virheitä rakennerahastojen hankkeissa voitaisiin vähentää. Komission yleisarvio EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön vaikutuksista ja vaikuttavuudesta julkaistiin kesäkuussa 2011.	Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SEC (2011) 1179, päivätty 5.10.2011) komissio selitti, mitkä erityistoimet on toteutettu todettujen riskien pienentämiseksi. Toimiin kuuluvat muun muassa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet, kuten ohjaus, koulutus ja maksujen keskeyttäminen.
2009	Koheesiopolitiikka: Komission pitäisi varmistaa, että tukeen oikeuttamattomien menojen korvaaminen uusilla menoilla (peruuttaminen) ei johda siihen, että jäsenvaltiot ilmoittavat uusia sääntöjenvastaisia menoja. (Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohta 4.37 b))	Komissio tarkkailee tätä riskiä, kun ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmia päätetään. Komission ehdottaman vuosien 2014–2020 sääntelykehyksen mukaan EU:n tarkastuksilla havaitut, tilinpäätökseen vaikuttavat sääntöjenvastaisuudet johtavat oikaisuihin, joilla vähennetään toimenpideohjelman rahoitusta. Tämä rajaisi menojen peruuttamisen ja korvaamisen toisilla menoilla koskemaan kuluvaa varainhoitovuotta.	Komission ehdotuksessa ohjelmakauden 2014–2020 sääntelypuitteiksi todetaan vuotuinen päättäminen huomioon ottaen, että ”jos komissio tai tilintarkastustuomioistuin havaitsee komissiolle lähetettyyn tilinpäätökseen vaikuttavia sääntöjenvastaisuuksia, niihin perustuvalla rahoitusoikaisulla pienennetään rahastoista toimenpideohjelmalle osoitettua tukea”. Ehdotus rajoittaa sen vuoksi peruutus- ja korvaamismahdollisuuksia.
2009 ja 2008	Koheesiopolitiikka: Komission olisi valvonnan avulla varmistettava, että kansalliset hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat vaikuttavasti. (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohta 4.37 c); vuosikertomus varainhoitovuodelta 2008 vuosikertomus, kohdat 6.37 a) ja c))	Komissio arvioi kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien sääntöjenmukaisuuden ohjelmakauden alussa ja toimittaa tarkastuksia koko ohjelmakauden ajan. Lisäksi komissio luottaa ohjelmakauden 2007–2013 osalta yhä enemmän kansallisiin tarkastusviranomaisiin saadakseen varmuuden siitä, että järjestelmät toimivat vaikuttavasti. Komissio on vuonna 2011 edelleen tarkastanut kansallisten tarkastusviranomaisten työtä ohjelmakauden 2007–2013 toimenpideohjelmien osalta ja tutkinut tarkastusviranomaisia perusteellisesti (ks. kohdat 5.35–5.37 ja 5.44–5.51). Hallinto- ja valvontajärjestelmillä voidaan kaiken kaikkiaan varmistaa tapahtumien sääntöjenmukaisuus osittain vaikuttavasti. EAKR:n, koheesiorahaston ja sosiaalirahaston maksujen virhetaso on edelleen olennainen.	Komissio on vahvistanut rooliaan valvojana vuoden 2008 toimintasuunnitelman käyttöönoton jälkeen, ja se jatkaa tiukkaa maksujen keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevaa politiikkaa heti, kun puutteita havaitaan. Kyseisten toimien avulla hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminta jäsenvaltioissa on parantunut, ja tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 tarkastuslausumassa esitetyt alhaiset virhetasot vahvistavat myönteisen kehityksen. Kuten 5.44 kohtaan annetusta vastauksesta käy ilmi, komission luottamus tarkastusviranomaisiin perustuu laajaan tarkastustyöhön. Komissio on tyytyväinen jäsenvaltioille ilmoittamaansa tilintarkastustuomioistuimen arvioon, joka koski korjaavia toimenpiteitä kaikissa tapauksissa, joissa on havaittu puutteita (ks. 5.47 kohta). Tämän tarkastustyön perusteella komissio hyödyntää virallisesti heinäkuusta 2012 13 tarkastusviranomaisen työtä EAKR:n/koheesiorahaston osalta ja yhdeksän tarkastusviranomaisen työtä ESR:n osalta.
2009 ja 2008	Koheesiopolitiikka: Komission olisi kannustettava kansallisia viranomaisia toteuttamaan korjaavat toimenpiteet perusteellisesti ennen menojen todentamista komissiolle. (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohta 4.37 a); vuosikertomus varainhoitovuodelta 2008, kohdat 6.37 b) ja d))	Komissio on yhä keskeyttänyt tai lopettanut maksujen suorittamisen tapauksissa, joissa on ilmennyt vakavia sääntöjenvastaisuuksia tai järjestelmäpuutteita. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tiedot rahoitusoikaisuista vuosittain viimeistään 31. maaliskuuta. Jos jäsenvaltio ei ryhdy tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, komissio voi vaatia, että rahoituskorjaukset on tehtävä. Komissio päätti vuonna 2011 ohjelmakauden 2007–2013 osalta rahoitusoikaisuista, joiden määrä oli sosiaalirahaston kohdalla 217,6 miljoonaa euroa ja EAKR:n kohdalla 2,7 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien todennettujen menoilmoitusten virhetaso on kuitenkin yhä olennainen.	Jäsenvaltioiden järjestelmien tarkastus käynnistettiin vuoden 2011 alussa tavoitteena parantaa kansallisista rahoitusoikaisuista ilmoittamista komissiolle sekä varmistaa raportoinnin täydellisyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tulokset osoittivat parannuksia rahoitusoikaisujen tekemistä ja niistä ilmoittamista koskevissa jäsenvaltioiden järjestelmissä. Lisäksi menojen ja valvontavaiheen monivuotinen luonne mahdollistaa rahoitusoikaisujen tekemisen eri täytäntöönpanovaiheissa, myös päättämisen yhteydessä, jolloin suoritetaan menojen laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevat lopulliset tarkastukset ja tehdään tarvittaessa lopullisia oikaisuja.

SEITSEMÄS LUKU

Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Riskipiirteet

Talousarviotuki

Yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuus

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Järjestelmien vaikuttavuus

Humanitaarisen avun pääosasto

Ulkopolitiikan välineiden hallinto

Komission johdon antamat tiedot

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

7.1

Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden alalta, joka kattaa seuraavat toimintalohkot: 19 – ulkosuhteet, 21 – kehitysyhteistyö ja suhteet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin (AKT-valtioihin) (1), 22 – laajentuminen sekä 23 – humanitaarinen apu. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista on esitetty taulukossa 7.1 .

Taulukko 7.1 – Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat – Keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Ulkosuhteet

Hallintomenot

157

Suora keskitetty

Yhteistyö unionin ulkopuolisten maiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä

Suora keskitetty

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

308

Välillinen keskitetty / yhteinen

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline

123

Suora keskitetty

Suhteet unionin ulkopuolisiin teollisuusmaihin ja yhteistyö niiden kanssa

Suora keskitetty

Kriiseihin vastaaminen ja yleismaailmalliset turvallisuusuhat

238

Suora keskitetty / yhteinen

Euroopan naapuruuspolitiikka ja suhteet Venäjään

1 448

Suora keskitetty / hajautettu

Suhteet Latinalaiseen Amerikkaan

282

Suora keskitetty / hajautettu

Suhteet Aasiaan, Keski-Aasiaan ja Lähi-idän maihin

670

Suora keskitetty / hajautettu / yhteinen

Toimintastrategia ja koordinointi

Suora keskitetty

3 313

Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin

Hallintomenot

338

Suora keskitetty

Elintarviketurva

320

Suora keskitetty

Valtiosta riippumattomat kehitysyhteistyöalan toimijat

202

Suora keskitetty

Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan luettuna

136

Suora keskitetty

Inhimillinen ja sosiaalinen kehitys

172

Suora keskitetty / yhteinen

Alueellinen yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden) kanssa

300

Suora keskitetty / hajautettu / yhteinen

Kehitysyhteistyötoimet ja ad hoc -ohjelmat

Suora keskitetty

Toimintastrategia ja koordinointi

Suora keskitetty

1 513

Laajentumisasiat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Laajentumisprosessi ja -strategia

835

Suora keskitetty / välillinen / hajautettu

928

Humanitaarinen apu

Hallintomenot

Suora keskitetty

Humanitaarinen apu

1 008

Suora keskitetty / yhteinen

Pelastuspalvelun rahoitusväline

Suora keskitetty

1 068

Hallintomenot yhteensä (27)

621

Toimintamenot yhteensä

6 201

menoista:

—	ennakkomaksuja

4 080

—	väli-/loppumaksuja

2 121

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

6 822

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

8 285

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

7.2	Ulkosuhteisiin ja kehitysyhteistyöhön liittyvän talousarvion toteuttamisesta vastasivat vuonna 2011 kehitys- ja yhteistyöpääosasto (EuropeAid) sekä ulkopolitiikan välineiden hallinto.

7.3

EuropeAidin toteuttama talosarvio (noin 3 840 miljoonaa euroa (2)) kattaa seuraavat toiminnanalat:

a)	kehitysapu Aasian ja Latinalaisen Amerikan maille sekä AKT-maille ja taloudellinen yhteistyö kyseisten maiden kanssa

b)	eurooppalainen naapuruuspolitiikka, johon sisältyy strateginen kumppanuus Venäjän kanssa

c)	alakohtaiset ohjelmat, jotka kohdistuvat esimerkiksi elintarviketurvaan, valtioista riippumattomiin toimijoihin ja paikallisviranomaisiin, ympäristökysymyksiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin.

7.4	Kehitysyhteistyöhankkeet jakautuvat yli 150 maahan, ja niiden täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden koossa ja kokemuksessa on suuria eroja. Jotta hanke olisi oikeutettu EU:n tukeen, sen yhteydessä on noudatettava monitahoisia sääntöjä, muun muassa tarjouskilpailu- ja hankintamenettelyjä.

7.5

Ulkopolitiikan välineiden hallinto on komission osasto, joka perustettiin 1. tammikuuta 2011. Se raportoi toiminnastaan suoraan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimat menot (noin 490 miljoonaa euroa (3)) liittyvät pääasiassa seuraavilla aloilla totetutettuihin toimiin:

a)	yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) (välillinen keskitetty hallinnointi), vakauden varmistaminen arkaluontoisiksi luokitelluissa valtioissa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

b)	vakausväline (suora keskitetty / yhteistyössä toteutettu hallinnointi), tuki konfliktien ehkäisemiselle, hallinnalle ja ratkaisemiselle sekä rauhanrakennustoimille

c)	vaalitarkkailutehtävät (suora keskitetty hallinnointi), joiden tavoitteena on demokratian, hyvän hallintotavan ja konfliktineston vahvistaminen

d)	teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön väline (ICI) (suora keskitetty hallinnointi), joka on pääasiallinen keino teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseen.

7.6

Laajentumisasioiden talousarvion (4) (835 miljoonaa euroa (5)) toteuttamisesta vastasi laajentumisasioiden pääosasto ja humanitaarisen avun talousarvion (6) (1 008 miljoonaa euroa (7)) toteuttamisesta humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto (ECHO). Humanitaarisen avun pääosasto vastaa myös unionin pelastuspalvelumekanismista (8) (27 miljoonaa euroa (9)).

Riskipiirteet

7.7

Valtaosa pääosastojen / ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimasta talousarviosta toteutetaan ennakkomaksujen avulla. Ennakkomaksuihin liittyy vain vähäinen määrä noudatettavia ehtoja. Väli- ja loppumaksujen edellytyksenä sitä vastoin on, että hankkeen tosiasialliset menot ilmoitetaan korvattavaksi ja hyväksytään. Väli- ja loppumaksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuu näin ollen yleensä suurempi virheriski kuin ennakkomaksuihin.

7.8	Osa toimintalohkon välineistä ja maksutavoista on jo ominaisluonteeltaan sellaisia, että komissio voi huomattavan vapaasti määrittää menojen tukikelpoisuuden. Näin ollen nämä tapahtumat ovat vähemmän alttiita laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyville virheille.

7.8	Komissio toimii Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän, voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

Talousarviotuki

7.9	Kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä sääntelevissä EU:n asetuksissa (10) säädetään, että makrotalouden uudistuksiin tai alakohtaisiin uudistuksiin osoitettavan suoran talousarviotuen (11) ehtona on, että julkinen varainhoito on tuensaajamaissa riittävän avointa, vastuullista ja tehokasta.

7.10

Näitä säännöksiä voidaa tulkita monin eri tavoin (12), ja käsitys julkisen varainhoidon avoimuuden, vastuullisuuden ja tehokkuuden riittävyydestä voi vaihdella suuresti sekä maan erityistilanteesta että myös maan hallinnon valitsemasta suunnasta riippuen. Näissä olosuhteissa olisi pidettävä mielessä seuraavat seikat:

7.9–7.10

Komissio ei ole täysin yhtä mieltä talousarviotuen toimintaa koskevasta tilintarkastustuomioistuimen analyysistä.

Talousarviotukea käytetään kehittyvissä maissa tilanteissa, joissa esimerkiksi julkiseen varainhoitoon liittyviin valtion keskeisimpiin järjestelmiin saattaa sisältyä merkittäviä heikkouksia. Tukikelpoisuusehdot ovat kuitenkin tiukkoja. Kumppanimaan budjettituen saamista koskevat tukikelpoisuusvaatimukset täyttyvät vasta, kun valtiolla on soveltamiskelpoinen ja uskottava strategia ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio voi myös vaatia erityisiä lyhyen aikavälin toimenpiteitä riskien lievittämiseksi. Uudet talousarviotuen suuntaviivat (24) (joita tarkistettiin vuonna 2012 uutta lähestymistapaa talousarviotukeen koskevien komission ehdotusten (25) ja neuvoston 14. toukokuuta 2012 tekemien päätelmien perusteella) sisältävät nykyisin useita uusia säännöksiä, joilla näitä sääntöjä on selkiytetty entisestään. Sellaisia ovat esimerkiksi avoimuutta ja valvontaa koskevat uudet tukikelpoisuussäännöt, virallinen riskinarviointiprosessi ja puitteet ylemmän johdon valvonnalle.

Talousarviotukea annetaan usein maille, joilla on heikot julkisen varainhoidon järjestelmät. On olemassa huomattava riski, että tuensaajamaan talousarvio saattaa olla altis petoksille ja korruptiolle. Kun otetaan huomioon, että talousarviotukitoimien avulla siirretyt varat yhdistetään muihin talousarviovaroihin kyseisen maan talousarviossa (tätä kutsutaan ”fungibiliteetiksi”), myös ne ovat alttiina samoille julkisen varainhoidon puutteille.

Talousarviotukitoimet pannaan täytäntöön kumppanimaiden julkisen varainhoidon järjestelmien, prosessien ja instituutioiden avulla, joten laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastus voi ulottua ainoastaan siihen vaiheeseen asti, kun tuki maksetaan kumppanimaiden talousarvioihin.

c)	Komissio voi päättää varsin vapaasti, onko kumppanimaa oikeutettu talousarviotukeen. Laajasta tulkinnanvarasta johtuen komission talousarviotukitoimet eivät ole niin alttiita laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeville virheille.

Kohdentamattomalla talousarviotuella on pikemminkin tarkoitus palkita tuloksista kuin rahoittaa toimintaa. On siis selvää, että tarkastukset eivät voi ulottua yli sen vaiheen, jossa varoja siirretään sovittujen ehtojen saavuttamisen jälkeen. Kuitenkin tarkastusten suorittaminen toimille, joita voidaan rahoittaa talousarviotukimaksuilla, kuuluu kansallisten tarkastusviranomaisten toimivaltaan. Liitännäisohjelmilla tarjotaan konkreettista tukea näille viranomaisille.

Tämä tuen toimitusjärjestelmä on yksi niistä tavoista, joilla komissio on vastannut kansainvälisen kehitysyhteistyöyhteisön ja EU:n sidosryhmien pyyntöihin, jotka koskevat tuloksiin ja omavastuullisuuteen keskitettyjä vaikuttavampia ja hallinnollisesti vähemmän monimutkaisia toimia, jotka näin ollen vähentävät kumppanimaille suorituksista koituvia kustannuksia.

Yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuus

7.11

Komissio kanavoi osan tuestaan useiden rahoittajien yhteisten toimien kautta. Yhteisten toimien toteuttamisesta vastaavat kansainväliset ja YK:n järjestöt (13). Nämä maksuosuudet ovat luonnostaan ”fungibiliteettejä”. Joissakin tapauksissa komissio ei kuitenkaan toimi kuten yleisen tuen antaja vaan pyrkii rajoittamaan maksuosuuksiaan viittaamalla erityisiin menoperusteisiin. Jos jokin toinen rahoittaja noudattaa samaa lähestymistapaa ja soveltaa maksuosuuteensa samoja tukikelpoisuusperusteita, aiheutuu riski, että kokonaisuutena katsottuna menot eivät täytä sekä komission ja että toisen rahoittajan (toisten rahoittajien) ehtoja.

7.11

Komissio ei ole tietoinen erityisistä ongelmista, jotka koskisivat ns. nimellistä lähestymistapaa (joka on kehitetty viime vuosina, jotta komission olisi mahdollista osallistua eri rahoittajien välisiin toimiin, mukaan lukien monenväliset rahastot). Tällä lähestymistavalla taataan EU:n rahoitukseen sovellettavien oikeudellisten vaatimusten täyttyminen (varmistamalla, että muiden rahoittajien maksamat määrät riittävät kattamaan kaikki toimet, jotka eivät ole EU:n sääntöjen perusteella tukikelpoisia) samalla, kun EU:n varat käytetään taloudellisimmalla mahdollisella tavalla (sovittamalla yhteen rahoittajien toimet) moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

Komissio rajoittaa tätä riskiä arvioimalla kansainvälisen kumppaniorganisaation kirjanpitoa, tilintarkastusta, sisäistä valvontaa ja julkisia hankintoja koskevia menettelyitä ennen kuin ryhtyy yhteistyöhön sen kanssa. Lisäksi se arvioi sen paikan päällä olevaa henkilöstöä (ja osallistumista ohjausryhmiin) ja kansainväliseltä organisaatiolta vaadittavaa tarkkaa tilinpäätösraportointia. Ulkoisten toimien toteuttamisen yhteydessä järjestelmät arvioidaan lisäksi säännöllisesti ulkoisten tarkastajien suorittamien tarkastuskäyntien avulla.

EuropeAid-yhteistyötoimisto ja humanitaarisen avun pääosasto (ECHO) eivät ole tähän mennessä kertaakaan raportoineet tämäntyyppisistä havainnoista tai ”erityisriskeistä”, eikä komissio ole tietoinen toisesta rahoittajasta, joka soveltaisi ”samoja tukikelpoisuusperusteita”.

Komissio katsoo, että näillä sisäisillä valvontatoimilla, jotka se on ottanut käyttöön yhdessä muiden asianosaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, vähennetään teoreettista riskiä sellaiselle tasolle, että riskiä voidaan pitää merkityksettömänä.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

7.12

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisessä luvussa olevan liitteen 1.1. osassa 2 . Ulkosuhteita, unionin ulkopuolelle suunnattua tukea ja laajentumisasioita koskevan tarkastustyön kohdalla on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

Tarkastuksen yhteydessä testattiin 150 maksun otos, joka koostui 30 ennakkomaksusta ja 120 väli- ja loppumaksusta. Tarkastetut ennakkomaksut koskivat kaikkiaan 18:aa maata. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat, komissiossa keskustasolla tai EU:n edustustoissa hyväksytyt väli/loppumaksut koskivat 11:tä maata (14). Tarkastetut humanitaarisen avun pääosaston väli/loppumaksut oli suoritettu humanitaarisen avun pääosaston neljän yhteistyökumppanin (15) täytäntöönpanemien hankkeiden yhteydessä.

Järjestelmätarkastuksessa arvioitiin keskustasolla EuropeAidin, humanitaarisen avun pääosaston ja ulkopolitiikan välineiden hallinnon valvontajärjestelmät sekä tarvittaessa EU-edustustojen valvontajärjestelmiä. Järjestelmätarkastus kattoi seuraavat osa-alueet:

i)	ennakkotarkastukset

ii)	seuranta ja valvonta

iii)	jälkitarkastukset / ulkoinen tarkastus

iv)	sisäinen tarkastus.

7.13	Tilintarkastustuomioistuin yksilöi kyseiset neljä sisäisen valvonnan vaihetta arvioidakseen ne eri valvontamenettelyt, joita ulkosuhteiden alalla toimivat pääosastot voivat käyttää ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen vaikuttavia virheitä.

7.14	Tilintarkastustuomioistuin soveltaa valvontajärjestelmien arviointiin vuorottelumenetelmää. Laajentumisasioiden pääosastoa ei arvioitu vuonna 2011, mutta aiempien vuosien suosituksia koskeva seuranta kuitenkin suoritettiin (ks liite 7.3 ).

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

7.15

Liitteessä 7.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 33 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 1,1 prosenttia (16). Kaikki havaitut virheet esiintyivät väli- ja loppumaksuissa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että otoksessa esiintyi myös paljon virheitä, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti.

7.16

Kaikkiaan 150 maksusta 22:ssa esiintyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Useimmat näistä virheistä (16) havaittiin loppumaksuissa, eikä niitä ollut havaittu komission valvontamenettelyissä. Virheissä oli kyse lopullisen edunsaajan tasolla aiheutuneista tukeen oikeuttamattomista menoista: menot olivat toteutuneet tukikelpoisen kauden ulkopuolella, hankkeiden menoilmoituksiin sisältyi tukeen oikeuttamattomia menoja (esim. alv, henkilöstökuluja ja perusteettomia yleiskuluja) ja menoista ei esitetty asianmukaisia tositteita. Virheistä esitetään jäljempänä esimerkkejä (ks. esimerkki 7.1).

7.16

Komission tarkastukset on suunniteltu siten, että virheiden havaitseminen ja korjaaminen jälkitarkastuksissa – loppumaksujen jälkeen – on vielä mahdollista. Ulkoisen avun pääosastot hallinnoivat viralliseen riskinarviointiprosessiin perustuvaa laajaa vuosittaista jälkitarkastusohjelmaa.

Komissio katsoo, että se toimii usein maissa, joissa on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta estää tai korjata monia tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä. Tämä koskee esimerkiksi sopimuspuolia (usein kansalaisjärjestöjä), joilla on vaikeuksia saada valtiota korvaamaan pakollisia alv-maksuja.

7.17

Komissio on näin ollen korvannut avustusten lopullisten saajien tai palveluntarjoajien ilmoittamia tukeen oikeuttamattomia menoja, mikä osoittaa, että komission soveltamat virheiden ehkäisemiseen ja havaitsemiseen tarkoitetut valvontatoimet eivät ole täysin vaikuttavia (paikan päälle tehdään liian vähän tarkastuksia ja ne ovat sisällöltään liian suppeita, ilmoitettujen menojen suora testaaminen on riittämätöntä ja liian kapea-alaista, edunsaajien teettämä menojen todentaminen on laadultaan riitämätöntä jne.).

7.17

Komission mielestä ennen loppumaksuja toteutettavat tunnistustoimet ja korjaavat toimenpiteet (esimerkiksi edunsaajien hyväksyminen, raporttien laatiminen, ulkoiset tarkastukset sekä menoja ja tapahtumia koskevat tarkastukset, joita komission henkilöstö tekee) ovat vaikuttavia (26). Lisäksi mahdolliset sääntöjenvastaisuudet voidaan vielä jälkikäteen korjata käynnistämällä jälkitarkastuksia ja perimällä asianmukaiset summat. Taloudellisen virheen mahdollisuutta ei kuitenkaan pystytä realistisesti täysin poistamaan.

–

—

EuropeAid – Kamerun

Kamerunissa toimivia banaanintuottajia tukevan hankkeen loppumaksussa esiintyi vakavia tukikelpoisuuteen liittyviä virheitä (17). Edunsaajan suorittamassa tarjouskilpailumenettelyssä ilmeni sääntöjenvastaisuuksia. Lisäksi edunsaaja ei noudattanut alkuperäsääntöä (18) laitteita hankkiessaan.

EuropeAid – Kamerun

Voimassa olevassa lainsäädännössä nimenomaisesti mahdollistetaan viralliset poikkeukset tuotteiden alkuperää koskeviin rajoituksiin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Tällä hetkellä on lähes mahdotonta välttää muista kuin tukikelpoisista maista tulevien tuotteiden hankintoja, kun tällaisia hankkeita pannaan täytäntöön Afrikassa. Edunsaajan olisi pitänyt pyytää komissiolta poikkeusta, joka olisi myönnetty asianmukaisten perusteiden pohjalta, kuten tässä tapauksessa, koska (tarjouskilpailun erityisluonteen takia) vastaanotettiin vain yksi tarjous (joka saatiin Kolumbiasta).

Humanitaarisen avun pääosaston yhteistyökumppani

Darfurin siirtymään joutuneen väestön hyvinvointia edistävään ja tukevaan avustussopimukseen liittyvässä loppumaksussa ilmeni useita vakavia sääntöjenvastaisuuksia (kuluja oli aiheutunut tukikelpoisen kauden ulkopuolella, yhteisiä kustannuksia oli kohdennettu väärin, menoista ei pystytty esittämään asianmukaisia tositteita jne.) (19).

Humanitaarisen avun pääosaston yhteistyökumppani

Annetun esimerkin osalta humanitaarisen avun pääosasto korostaa, että nämä humanitaariset toimet toteutettiin Darfurissa, joka on yksi maailman vaarallisimmista ympäristöistä, ja sille on ominaista arvaamattomuus, vaihtelevuus, turvattomuus ja apua tarvitsevien tavoittamiseen liittyvät vaikeudet. Nämä ominaisuudet tekevät hallinnoinnista erittäin haastavaa. Vaikka tässä tapauksessa joitakin sopimusperusteisia vaatimuksia ei noudatettu täysimääräisesti, kumppani vakuutti, että tulokset saavutettiin. On myös syytä huomata, että kahteen muuhun tilintarkastustuomioistuimen tarkastamaan liiketoimeen, jotka sama kumppani on toteuttanut eri maissa, ei liittynyt yhtään virhettä. Humanitaarisen avun pääosasto kuitenkin huomautti kumppanille sen sopimussuhteisista velvoitteista ja tarpeesta parantaa lisää sisäisiä valvontajärjestelmiä.

7.18

Kaikkiaan 150 tapahtumasta 27:ään liittyi 51 virhettä, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Näistä 31 virhettä ilmeni komission toteuttamissa tai hyväksymissä hankintamenettelyissä, 8 virhettä liittyi talousarviotuen maksuihin ja 11 virhettä liittyi oikeudellisten tai sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen.

7.19	Mainitut 31 hankintamenettelyissä ilmennyttä virhettä havaittiin 22 maksussa, jotka sisältyivät kilpailuun perustuvaan hankintasopimuksen tekomenettelyyn (kyseisiä maksuja oli yhteensä 85). Hankintamenettelyissä havaittiin muun muassa seuraavia virheitä:

7.19

a)	epäselvät valintaperusteet tai vääräntyyppisen hankintamenettelyn soveltaminen (16)

b)	arviointimenettelyiden riittämätön dokumentointi ja hakijoiden eriarvoinen kohtelu (9)

c)	sopimusten muuttaminen täytäntöönpanojakson jälkeen (3).

Virheistä esitetään esimerkki jäljempänä (ks. esimerkki 7.2).

–

—

Laajentumisasioiden pääosasto (keskushallinto)

Teknistä apua ja tiedonvaihtoa koskevan ohjelman (TAIEX) (20) yhteydessä suoritettu tarjouskilpailumenettely, joka liittyi kolmeen välimaksuun, havaittiin sääntöjenvastaiseksi. Komissio antoi sopimuksen yritykselle, jonka kohdalla ehto asiantuntijoiden saatavilla olosta ei täyttynyt, toisin kuin muiden tarjoajien kohdalla. Tarjoajille toimitettujen toimeksiannon ehtojen mukaan asiantuntijoiden piti olla käytettävissä 1. huhtikuuta 2008 lähtien. Valituksi tulleen tarjoajan ehdottamat asiantuntijat olivat kuitenkin käytettävissä vasta 21. toukokuuta 2008 alkaen. Sopimus annettiin kaikesta huolimatta kyseiselle yritykselle. Kyseinen tapaus on katsottu virheeksi, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti.

DG ELARG HQ

Komission tulkinta asiantuntijoiden saatavilla oloa koskevasta ehdosta ei antanut minkäänlaista kilpailuetua voittaneelle tarjoajalle. Oli selvää, että tarjoajan ehdottamia asiantuntijoita ei kutsuttaisi työskentelemään samanaikaisesti komission kanssa tehdyn kahden eri sopimuksen perusteella.

7.20

Kaikkiaan kahdeksasta tarkastetusta talousarviotukitapahtumasta tilintarkastustuomioistuin havaitsi 4 tapahtumaa, joissa esiintyi virheitä, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti (8 virhettä). Virheet johtuivat siitä, että komissio ei ollut verrannut, kuinka tuensaajavaltiot olivat edistyneet julkiseen varainhoitoon liittyvissä kysymyksissä tarkastuskohteena olevalle kaudelle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Komissio ei myöskään ollut varmistanut, että tuensaajavaltio sovelsi oikeaa vaihtokurssia.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

7.21

Liitteessä 7.2 on esitetty yhteenveto valvontajärjestelmien tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EuropeAidin, humanitaarisen avun pääosaston ja ulkopolitiikan välineiden hallinnon järjestelmät olivat osittain vaikuttavia. Yksityiskohtaiset tulokset EuropeAidin järjestelmien arvioinnista esitetään kahdeksatta, yhdeksättä ja kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa.

7.21	EuropeAidin osalta ks. vastaus EKR:n vuoden 2011 vuosikertomukseen, 56 kohta.

Humanitaarisen avun pääosasto

7.22

Humanitaarisen avun pääosasto on viime vuosina jatkanut valvontajärjestelmiensä kaikkien osa-alueiden parantamista. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden esiintyvyyden (tarkastetuista 16 loppumaksusta 10:ssä oli virhe) vuoksi ennakkovalvontamenettelyjä pidetään kuitenkin osittain vaikuttavina (ks. kohdat 7.16 ja 7.17).

7.22

Humanitaarisen avun pääosasto katsoo parantaneensa valvontajärjestelmiään, jotka ovat saavuttaneet tyydyttävän vaikuttavuustason. Lopullinen jäännösriski on rajallinen ja todennettu, eikä asian kehittäminen pidemmälle olisi kustannustehokasta.

Humanitaarisen avun pääosasto katsoo, että tietyt tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat virheet ovat arvoltaan hyvin pieniä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tarkasteltuna. Humanitaarisen avun pääosasto arvioi, että sen jäännösvirhetaso on alle 1 prosentin vuonna 2011.

Lisäksi humanitaarisen avun pääosasto korostaa, että ennakkotarkastukset on nähtävä osana valvontajärjestelmän kokonaisuutta. Käytössä olevilla valvontajärjestelmillä olisi vielä voitu havaita virheitä jälkitarkastusten toteuttamisen yhteydessä, koska tilintarkastustuomioistuimen tarkastamia toimia ei tarkastettu humanitaarisen avun toimiston valvontaketjun viimeisten vaiheiden jälkeen.

Ulkopolitiikan välineiden hallinto

7.23

Pääasialliset ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimat välineet ovat vakausväline ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), joiden osuus sen toimintatalousarviosta on 87 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin arvioi näiden kahden välineen valvontajärjestelmät erikseen, sillä ne ovat luonteeltaan hyvin erilaiset. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kokonaisuutena tarkasteltuna valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia.

7.24	Keskeiset havaitut puutteet liittyivät seuraaviin seikkoihin:

7.24

a)	vaikuttava sisäisen tarkastuksen toiminto puuttui

Tämä johtui tekijöistä, joihin ulkopolitiikan välineiden hallinto ei voinut vaikuttaa. Samasta syystä EuropeAidin sisäisessä tarkastuksessa ei pystytty tekemään tarkastuksia ulkopolitiikan välineiden hallinnon toiminnasta vuonna 2011.

Komissio katsoo, että sisäisen tarkastuksen puuttuessa yksikkö voi luottaa muihin vuotuisessa toimintakertomuksessa määritettyihin varmuuden osatekijöihin, kuten sisäisen tarkastuksen puitteissa tehtyyn työhön. Ulkopolitiikan välineiden hallinnon tarkastusten tarve esitetään EuropeAidin sisäisen tarkastuksen yksikön työohjelmassa vuodelle 2012 (sovittuna on yksi uusi tarkastus ja yksi seurantatarkastus ulkopolitiikan välineiden hallinnon toimista).

b)	jälkitarkastusmenettelyihin valittavia sopimuksia ei poimittu riittävän riskinarvionnin perusteella (YUTP) ja riskianalyysissä käytettyjä sopimusten poimintaperusteita ei ollut kehitetty riittävästi (vakausväline)

Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja vakausvälineeseen liittyvien hankkeiden valitseminen jälkitarkastuksiin ja kyseisiä tarkastuksia koskevat suunnitelmat näissä kahdessa toimintayksikössä perustuivat objektiivisiin perusteisiin (kuten hallinnoitujen sopimusten arvo, edellisen jälkitarkastuksen päivämäärä sekä petosten ja petosepäilyjen mahdollinen esiintyvyys). Komissio myöntää, että ulkopolitiikan välineiden hallinnon riskinarviointia voidaan parantaa. Vuonna 2012 toteutetaan toimia kaikkien ulkopolitiikan välineiden hallinnossa hallinnoitujen välineiden, mukaan lukien yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, riskinarviointimenetelmien parantamiseksi.

c)	ennakkotarkastusmenettelyillä ei ehkäisty osaa myöhemmin esiintyneistä virheistä (vakausväline)

c)	Tapauksissa, joissa komissio on yhtä mieltä virheiden tapahtumisesta, se toteaa samalla, että sen ennakkotarkastusmenettelyissä havaittiin lähes kaikki tilintarkastustuomioistuimen tunnistamat tapaukset ja että johto ryhtyi asianmukaisiin seurantatoimiin.

d)	yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden yhteydessä ilmeni ongelmia, jotka liittyivät edellytysten ennakolta täyttymiseen (21)

Komissio muistuttaa, että moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden osalta on todistettava, että niissä EU:n talousarviota toteutetaan vaikuttavasti. Koska yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatiot luodaan tyhjästä, ja tästä lähtökohdasta huolimatta niiden edellytetään olevan toimintakunnossa, operaatioiden ei voida olettaa olevan välittömästi varainhoitoasetuksen 56 artiklan vaatimusten mukaisia. Komissiolla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, että sen rahoittamat operaatiot ovat edellä esitetyn periaatteen mukaisesti vaikuttavia. Vuotuisessa toimintakertomuksessa raportoidut lieventävät valvontamenettelyt muodostavat asianmukaisen pohjan varmuuden antamiselle, vaikka 56 artiklan vaatimuksia ei virallisesti täytetä.

Ulkopolitiikan välineiden hallinto jatkaa kuuteen pilariin perustuvien arviointien tekemistä kahden arvioinnin vuosivauhdilla, ja tämä tarkoittaa, että taloudellisesti tärkeimmät operaatiot on arvioitu vuoden 2013 loppuun mennessä.

e)	yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sopimuksia oli kasaantunut päätettäväksi.

Ulkopolitiikan välineiden hallinto jatkaa pyrkimyksiään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vanhojen sopimusten päättämiseksi, ja se on laatinut tähän tarkoitukseen toimintasuunnitelman. Se tarkastaa myös menettelyjä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden päättämiseksi yhdenmukaisemmalla tavalla.

Komission johdon antamat tiedot

7.25

EuropeAidin ja humanitaarisen osaston pääjohtajat sekä ulkopolitiikan välineiden hallinnon johtaja ilmoittavat saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että käytössä olevien valvontamenettelyjen avulla voidaan taata tarpeellisessa määrin maksujen perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuus (22). On kuitenkin aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

7.25

a)	ulkopolitiikan välineiden hallinto ei ilmoita vuotuisessa toimintakertomuksessaan jäännösvirhetasoa (23), johon kyseinen päätelmä perustuu

Kuten ulkopolitiikan välineiden hallinnon vuoden 2011 toimintakertomuksessa ilmoitetaan, ulkopolitiikan välineiden hallinnon tavoitteena on soveltaa vuoden 2012 toimintakertomuksessa jäännösvirhetasoa EuropeAidin käyttämää menetelmää muistuttavan menetelmän perusteella, mutta ulkopolitiikan välineiden hallinnon valvontaympäristöön mukautettuna.

b)	humanitaarisen avun pääosasto käyttää jäännösvirheen laskennassa erityistä menetelmää, jota ei selitetä riittävän perusteellisesti pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

b)	humanitaarisen avun pääosaston jäännösvirhetason laskeminen pohjautuu humanitaarisen avun pääosaston tarkastusstrategian toteuttamiseen.

Humanitaarisen avun pääosasto katsoo, että tämä menetelmä kuvastaa asianmukaisesti sen toimintabudjetin altistumista riskeille seuraavista syistä:

—	tarkastettu perusjoukko on erittäin edustava,

—	järjestelmälliset virheet tunnistetaan ja niiden vaikutuksia tarkastellaan täysimääräisesti,

—	tarkastettu talousarvio ”puhdistetaan” sen myötä, että tukeen oikeuttamattomat menoerät peritään takaisin.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

7.26

Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso ei ole olennainen ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden toimintalohkoryhmän maksuissa 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta. Väli- ja loppumaksuissa (noin yksi kolmasosa vuonna 2011 maksetusta määrästä) virhetaso on kuitenkin olennainen.

7.26	Komissio panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan toimintalohkoryhmässä ”unionin ulkopuolelle suunnattu tuki, kehitysyhteistyö ja laajentuminen” ei ollut vuonna 2011 olennaisia virheitä.

7.27	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastustyönsä perusteella, että ulkosuhteita, unionin ulkopuolelle suunnattua tukea ja laajentumisasioita koskevat valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavat.

7.27

Komissio on suunnitellut tarkastuksensa niin, että ne kattavat sen monivuotisten hankkeiden koko elinkaaren. Se katsoo, että nämä valvontajärjestelmät ovat vaikuttavia ja että ne ovat vuosi vuodelta parantuneet huomattavasti, kun ne kattavat sekä EKR:n toiminnan että EU:n talousarviosta rahoitetut toimet. Huolimatta haasteista, joita aiheutuu suuria riskejä sisältävässä ulkoisen tuen ympäristössä, tilintarkastustuomioistuimen todennäköisin vuosittainen arvioitu virhetaso on ollut EU:n talousarvion osalta alle olennaisuustason vuosina 2010 ja 2011 ja EKR:n osalta alle olennaisuustason vuonna 2009.

Suositukset

7.28

Liitteessä 7.3 on esitetty komission edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset, jotka liittyvät aiemmissa vuosikertomuksissa esitettyihin suosituksiin. Komissio otti kaikki suositukset käsittelyyn, ja neljä suositusta on tähän mennessä pantu täytäntöön. EuropeAidin valvontajärjestelmiä koskevat suositukset esitetään kahdeksatta, yhdeksättä ja kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että

7.28	Katso yhteinen vastaus 1.12–1.13 kohtiin.

—

Suositus nro 1: EuropeAid, humanitaarisen avun pääosasto ja ulkopolitiikan välineiden hallinto parantavat avustussopimusten valvontaa niin, että paikan päälle tehtyjä käyntejä hyödynnetään paremmin, jotta käyntien avulla voidaan ehkäistä ja havaita tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittaminen ja/tai lisätä komission teettämien tarkastusten kattavuutta

Komission yksiköiden käytännöt vaihtelevat sen osalta, millainen luonne ja tarkoitus ”paikan päällä tehdyillä käynneillä” on niiden valvontajärjestelmän kokonaisuudessa. Myös se vaihtelee, käytetäänkö niitä varmuuden antamiseen vai ei. Kustannustehokkuusnäkökohdat huomioon ottaen komissio ei näin ollen voi hyväksyä yleistä suositusta, jonka mukaan parantamalla paikan päälle tehtyjä käyntejä varainhoitoa parannettaisiin huomattavasti avustussopimusten tukikelpoisuuden osalta.

Teetettyjen tarkastusten kattavuuden osalta komissio katsoo, että avustusten osalta tarkastusten kattavuus on huomattava ja riittävä. Ottaen huomioon tilintarkastustuomioistuimen tälle luvulle vahvistaman oman virhetason, komissio voi vain osittain hyväksyä tämän suosituksen siltä osin, kuin se koskee jatkuvia pyrkimyksiä nykyisten järjestelyjen parantamiseen.

—	Suositus nro 2: ulkopolitiikan välineiden hallinnon pitäisi

—	varmistaa, että sisäisen tarkastuksen toiminto saadaan käynnistettyä

—	Kun ulkopolitiikan välineiden hallintoa tarkastetaan, se toimii täysimääräisessä yhteistyössä EuropeAidin sisäisen tarkastuksen kanssa.

—	ilmoittaa selvästi perusteet, joita riskinarvioinnin yhteydessä sovelletaan valittaessa tarkastettavaksi vakautusvälineen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia sopimuksia

—	Ulkopolitiikan välineiden hallinto on jo ryhtynyt toimiin parantaakseen toteuttamiinsa jälkiarviointeihin liittyvää riskinarviointia muun muassa tarkastettavien sopimusten / hankkeiden valintaperusteiden parantamisen osalta.

—	varmistaa, että kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatiot hyväksytään ns. ”kuuden pilarin arviointien” mukaisesti

—	Ulkopolitiikan välineiden hallinto on laatinut aikataulun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden hyväksymiselle ja jatkaa toimiaan tällä alalla. Aikataulun mukaan kaikki merkittävät operaatiot olisi hyväksyttävä vuoden 2013 loppuun mennessä.

—	nopeuttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kauan sitten tehtyjen sopimusten päättämistä.

—	Ulkopolitiikan välineiden hallinto lisää pyrkimyksiään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vanhojen sopimusten päättämiseksi ja on laatinut tähän tarkoitukseen toimintasuunnitelman.

(1) Euroopan kehitysrahastoista maksettavasta tuesta raportoidaan erikseen, sillä sitä ei rahoiteta yleisestä talousarviosta.

(2) Talousarvion osastoissa 19 ja 21, kuten taulukosta 7.1 ilmenee.

(3) Talousarvion osastossa 19.

(4) Laajentumisasioiden pääosasto hallinnoi laajentumisstrategiaan liittyviä menoja lähinnä liittymistä valmistelevan tukivälineen, Phare-ohjelman (mukaan lukien liittymisen jälkeinen tuki), CARDS-ohjelman sekä Turkille annettavan liittymistä valmistelevan taloudellisen tuen kautta.

(5) Talousarvion osastossa 22.

(6) Noin puolet määrärahoista suunnataan valtioista riippumattomille järjestöille ja toinen puoli YK:n järjestöille tai muille kansainvälisille järjestöille. Rahoitussopimuksia tehdään ainoastaan sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat tehneet kumppanuutta koskevan puitesopimuksen, tai sellaisten YK:n järjestöjen kanssa, jotka ovat tehneet rahoitusta ja hallintoa koskevan puitesopimuksen.

(7) Talousarvion osastossa 23.

(8) Sen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden, EFTA-maiden, ehdokasmaiden ja kolmansien maiden toteuttamia ennalta ehkäiseviä toimia, valmiustoimia ja avustustoimia, jotka liittyvät luonnonmullistuksiin ja ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin, terroritekoihin sekä teknologian aiheuttamiin onnettomuuksiin ja säteilyonnettomuuksiin tai ympäristökatastrofeihin.

(9) Talousarvion osastossa 23.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41), 25 artiklan b kohta, neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82), 15 artiklan 1 kohta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006 eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1), 15 artiklan 2 kohdan e alakohta, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1), 11 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(11) Vuonna 2011 yleisestä talousarviosta suoritettiin suoran talousarviotuen maksuja miljardi euroa.

(12) Ks. varainhoitovuotta 2003 koskeva tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus kuudenteen, seitsemänteen, kahdeksanteen ja yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon (EKR) liittyvistä toimista, kohta 46 (EUVL C 293, 30.11.2004, s. 315).

(13) Sopimusten arvo on arvion mukaan 1,5 miljardia euroa.

(14) Filippiinit, Georgia, Kamerun, Malawi, Palestiina, Tunisia, Venäjä ja Vietnam (EuropeAid) sekä Albania, Montenegro ja Serbia (laajentumisasioiden pääosasto).

(15) Kahden toimipaikka oli Sveitsissä, yhden Ranskassa ja yhden Irlannissa (tarkastuskohteena olivat maksut, jotka oli suoritettu 11 maassa toteutettujen 16 humanitaarisen avun hankkeen yhteydessä).

(16) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Saatu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso sijoittuu 0 prosentin (alempi virheraja) ja 2,4 prosentin (ylempi virheraja) välille.

(17) Hankkeen osalta tarkastettiin 1,6 miljoonan euron määrä; virheprosentti oli 81,7.

(18) Tavarantoimittajan ja tavaroiden piti olla peräisin AKT-maasta tai jäsenvaltiosta.

(19) Avustussopimuksen osalta tarkastettiin 0,42 miljoonan euron määrä; virheprosentti oli 13,2.

(20) TAIEX – teknistä apua ja tiedonvaihtoa koskeva ohjelma.

(21) Varainhoitoasetuksen 56 artiklassa säädetään edellytyksistä, joiden on täytyttävä ennen kuin organisaatiolle voidaan uskoa tehtäväksi EU:n talousarvion toteuttaminen. Kyseinen säännös ei sovellu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden yhteyteen, sillä komission on mahdotonta saada näyttöä kyseisten edellytysten täyttymisestä ennen operaatioiden käynnistämistä. Näin ollen ulkopolitiikan välineiden hallinnon tavoitteena on hyväksyä operaatiot mahdollisimman nopeasti niiden käynnistymisen jälkeen. Käyttöön on otettu lieventävät valvontamenettelyt, joilla vähennetään riskejä kyseisen välivaiheen aikana. Vuoden 2011 loppuun mennessä kuitenkin vain yksi (EULEX Kosovo) kaikkiaan yhdeksästä käynnissä olevasta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatiosta oli saanut hyväksynnän.

(22) EuropeAidin vuotuisen toimintakertomuksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti kahdeksatta, yhdeksättä ja kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa koskevassa kertomuksissa. Kuten kohdassa 7.14 on mainittu, laajentumisasioiden pääosaston valvontajärjestelmiä ei arvioitu vuoden 2011 osalta.

(23) Ks. kohdat 1.21–1.23.

(24) Ks. http://ec.europa.eu/europeaid/what/economic-support/documents/guidelines_budget_support_en.pdf

(25) Ks. komission tiedonanto kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskevasta uudesta lähestymistavasta, KOM(2011) 638 lopullinen.

(26) Perustuu vuotuisen toimintakertomuksen päätelmiin.

(27) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään luvussa 9.

LIITE 7.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – ULKOSUHTEET, UNIONIN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI JA LAAJENTUMISASIAT

	2011										2010	2009	2008
	EuropeAid-yhteistyötoimisto (3)		Ulkopolitiikan välineiden hallinto		Laajentumisasioiden pääosasto		Humanitaarisen avun pääosasto		Yhteensä		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	81		8		38		23		150		165	180	180
ennakkomaksuja	17		2		4		7		30		75	83	71
väli-/loppumaksuja	64		6		34		16		120		90	97	109
TARKASTUKSEN TULOKSET (1) (2)
Osuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	73 %	(59)	50 %	(4)	68 %	(26)	52 %	(12)	67 %	(101)	77 %	87 %	73 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	27 %	(22)	50 %	(4)	32 %	(12)	48 %	(11)	33 %	(49)	23 %	13 %	27 %
Tapahtumat, joissa ilmeni virheitä
Analyysi menotyypeittäin
Ennakkomaksut	0 %	—	0 %	—	0 %	—	0 %	—	0 %	—	11 %	17 %	19 %
Väli-/loppumaksut	100 %	(22)	100 %	(4)	100 %	(12)	100 %	(11)	100 %	(49)	89 %	83 %	81 %
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti:	59 %	(13)	50 %	(2)	92 %	(11)	9 %	(1)	55 %	(27)	53 %	74 %	60 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	41 %	(9)	50 %	(2)	8 %	(1)	91 %	(10)	45 %	(22)	47 %	26 %	40 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	67 %	(6)	100 %	(2)	100 %	(1)	100 %	(10)	86 %	(19)	72 %	100 %	79 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	0 %	—	0 %	—	0 %	—	0 %	—	0 %	—	17 %	0 %	21 %
Oikeellisuuteen liittyvät	33 %	(3)	0 %	—	0 %	—	0 %	—	14 %	(3)	11 %	0 %	0 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso									1,1 %
Ylempi virheraja									2,4 %
Alempi virheraja									0,0 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa tapahtumien tosiasiallinen lukumäärä.

(3) Sisältää kaksi koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) tapahtumaa.

LIITE 7.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET – ULKOSUHTEET, UNIONIN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI JA LAAJENTUMISASIAT

Tarkastukseen valittuja EuropeAid-yhteistyötoimiston valvontajärjestelmiä koskeva arvio

	Ennakkotarkastukset	Seuranta ja valvonta	Ulkoinen tarkastus	Sisäinen tarkastus	Yleisarvio
Keskusjärjestelmät	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava
Edustustot	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Ei sovelleta	Osittain vaikuttava

Tarkastukseen valittuja humanitaarisen avun pääosaston valvontajärjestelmiä koskeva arvio

	Ennakkotarkastukset	Seuranta ja valvonta	Jälkitarkastukset	Sisäinen tarkastus	Yleisarvio
Keskusjärjestelmät	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava

Tarkastukseen valittuja ulkopolitiikan välineiden hallinnon valvontajärjestelmiä koskeva arvio

	Ennakkotarkastukset	Seuranta ja valvonta	Jälkitarkastukset	Sisäinen tarkastus	Yleisarvio
Vakautusväline	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Ei vaikuttava	Osittain vaikuttava
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Ei vaikuttava	Osittain vaikuttava

LIITE 7.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – ULKOSUHTEET, UNIONIN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI JA LAAJENTUMISASIAT

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen suositus	Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä	Komission vastaus
2009	Humanitaarisen avun pääosaston olisi dokumentoitava paremmin arvioinnit, joita laaditaan humanitaarisen avun toimia koskevista ehdotuksista (esimerkiksi vakiomuotoisten arviointikertomusten käyttöönotto).	Humanitaarisen avun pääosasto on dokumentoinut paremmin humanitaarisen avun toimia koskevat ehdotukset.	Humanitaarisen avun pääosasto on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen analyysistä.
	Humanitaarisen avun pääosaston olisi laadittava ja otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla kerätään ja analysoidaan tietoa siitä, miten pääosaston yhteistyökumppanit ovat käyttäneet niin kutsuttuja humanitaarisen avun hankintakeskuksia (Humanitarian Procurement Centres).	Humanitaarisen avun pääosasto toteutti vuonna 2011 väliaikaisratkaisun kerätäkseen humanitaarisen avun hankintakeskuksilta mahdollisimman paljon tietoa suoraan siihen saakka, kunnes otetaan käyttöön automaattinen mekanismi, jolla kerätään kyseiset tiedot kumppaneilta itseltään.	Humanitaarisen avun pääosasto on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen analyysistä.
	Ulkosuhteiden pääosaston olisi suunnattava riittävästi resursseja vanhaan nopean toiminnan järjestelmään liittyvien sopimusten ja sellaisten yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien sopimusten analysointiin ja päättämiseen, joiden täytäntöönpanon määräaika on umpeutunut.	Ulkopolitiikan välineiden hallinto on toteuttanut asianmukaisia toimia päättääkseen nopean toiminnan järjestelmään ja vakausvälineeseen liittyvät sopimukset. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tarvitaan kuitenkin lisätoimia tilintarkastustuomioistuimen suosituksen täytäntöönpanemiseksi.	Komissio myöntää, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan vanhojen sopimusten päättämiseksi tarvitaan lisätoimia. Tätä varten on laadittu toimintasuunnitelma, jolla on tarkoitus parantaa tilannetta vuoden 2012 loppuun mennessä.
	Laajentumisasioiden pääosaston olisi uudistettava sisäisiä tarkastuksia koskevat tarkistuslistansa varmistaakseen, että kaikki suoritetut tarkastukset dokumentoidaan.	On laadittu uusia tarkistuslistoja, jotka on toimitettu asianomaiselle henkilöstölle ja ladattu laajentumisasioiden pääosaston intranet-sivustolle. Vuosien 2010 ja 2011 tarkastuslausumaan liittyvä tarkastustyö vahvistaa todeksi sen, että EU:n edustustoissa käytetään nykyisin päivitettyjä tarkistuslistoja.
	Laajentumisasioiden pääosaston olisi edelleen suunnattava riittävästi resursseja Phare-ohjelmaan ja siirtymäjärjestelyyn liittyvien lopullisten ilmoitusten kasauman analysointiin uusissa jäsenvaltioissa.	Lopullisten ilmoitusten kasaumaa on varainhoitovuoden aikana vähennetty edelleen. Vuoden 2011 lopussa oli kuitenkin yhä toimittamatta 88 lopullista ilmoitusta (ohjelmien yhteismäärä 401). Suosituksen täytäntöönpano edellyttää näin ollen lisätoimia.	Laajentumisasioiden pääosasto on sitoutunut toteuttamaan tarvittavat toimet vähentääkseen jäljellä olevaa kasautumaa. Laajentumisasioiden pääosasto toteuttaa kaikki tarvittavat toimet Phare-ohjelmaa ja siirtymäjärjestelyä (EU-12) koskevien tilien tarkistamiseksi ja hyväksymiseksi.
2009	Laajentumisasioiden pääosasto määrittelee yksityiskohtaisemmin perusteet, joiden täytyttyä ennakkotarkastuksista luovutaan ja hallintovastuun siirto hajautetun hallinnon maille lakkautetaan, ja se tarkastaa kansallisten viranomaisten käyttämien järjestelmien toimivuuden. (Vuoden 2009 suositukseen liittyvä seuranta / tilannepäivitys vuodelta 2010)	Laajentumisasioiden pääosasto alkoi vuonna 2011 analysoida erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla voitaisiin määritellä yksityiskohtaisemmin hallinnointivaltuuksien siirtoa ja ennakkotarkastuksista luopumista koskevat perusteet ja viitearvot. Vuonna 2011 toimitettiin neljä alajärjestelmien tarkastusta. Ne kattavat Kroatian ja Turkin kansallisten järjestelmien eräiden keskeisten osa-alueiden tosiasiallisen toiminnan. Asianomaiset EU:n edustustot panivat täytäntöön tarkastuksia ja paikalle tehtäviä käyntejä koskevat suunnitelmansa ja saivat tällä tavoin lisävarmuuden kansallisten järjestelmien toiminnasta.	Tätä analyysiä syvennetään uuden liittymistä valmistelevan välineen puitteissa. Päätoimipaikan ja edustustojen toteuttama kansallisten järjestelmien säännöllinen valvonta jatkuu, ja osajärjestelmien tarkastaminen on yksi käytetyistä menetelmistä.
	Laajentumisasioiden pääosasto parantaa edelleen hallintotietojärjestelmäänsä tallennettujen tietojen laatua. (Vuoden 2009 suositukseen liittyvä seuranta / tilannepäivitys vuodelta 2010)	Laajentumisasioiden pääosasto antoi uudet ohjeet varmistaakseen CRIS-tietojen laadun. Hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä suoritettuja maksuja koskeva uusi tarkistuslista käsittää iPerseus-tietokannan sopimustietoja koskevat tarkastukset. Uusien menettelyjen vaikuttavuus on arvioitava tulevaisuudessa.
	Laajentumisasioiden pääosaston olisi kehitettävä väline, joka auttaa konsolidoimaan laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevat paikalla tehtyjen tarkastusten tulokset. (Vuoden 2009 suositukseen liittyvä seuranta / tilannepäivitys vuodelta 2010)	Osa EU:n edustustoista alkoi kehittää omia konsolidointivälineitään, mutta lisätoimet ovat tarpeen yhteisen peruslinjan vahvistamiseksi, erilaisten lähestymistapojen yhteensovittamiseksi ja niiden vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi.	Kun laajentumisasioiden pääosaston päätoimipaikka suorittaa sille kuuluvia valvontatoimia, se kannustaa toimenpiteiden toteuttamiseen ja valvontaan.
	Laajentumisasioiden pääosasto lisää tapahtumien jälkitarkastuksia keskitetyn hallinnoinnin osalta. (Vuoden 2009 suositukseen liittyvä seuranta / tilannepäivitys vuodelta 2010)	Jälkitarkastuksia lisättiin huomattavasti vuonna 2011. Neljään kuudesta ”keskitetyn hallinnoinnin” edustustosta tehtiin jälkitarkastuskäynti.	Vuonna 2012 toimia jatketaan, yhdessä uudessa maassa on vierailtu ja alustava työohjelma on saatu päätökseen vuoden loppuun mennessä.
2008	Ulkosuhteiden pääosaston olisi lujitettava jälkitarkastusmenetelmäänsä ja toimittava viipymättä sisäisen tarkastajan siltä osin esittämien suositusten pohjalta. (Sisältyy myös vuoden 2008 vuosikertomukseen)	Ulkopolitiikan välineiden hallinto lujitti jälkitarkastusmenetelmäänsä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja vakausvälineen osalta. Kyseiset ohjeet ovat kuitenkin vielä epätäydelliset ja riskinarvioinnissa sovellettavat perusteet olisi määritettävä paremmin.	Ulkopolitiikan välineiden hallinto on jo saanut päätökseen menetelmää koskevan ohjauksen ja jatkaa sen parantamista koko vuoden suoritetuista tarkastuksista saadun palautteen perusteella. Riskinarvioinnin perusteita tarkennetaan vuonna 2012 sen varmistamiseksi, että vuonna 2013 tarkastettavien ohjelmien valintaan saadaan lisää selkeyttä. Kaikki jälkitarkastuksia koskevat suositukset, jotka sisäinen tarkastaja teki ulkosuhteiden pääosastolle, on pantu täytäntöön.

KAHDEKSAS LUKU

Tutkimus ja muut sisäiset politiikat

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Tutkimuksen puiteohjelmat

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP)

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Järjestelmien vaikuttavuus

Tutkimuksen puiteohjelmat

Asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset

Menoilmoituksista annettavat tarkastuslausunnot

Komission jälkikäteen tekemät tilintarkastukset

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) – Tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevan politiikan tukiohjelma

Asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset

Menoilmoituksista annettavat tarkastuslausunnot

Komission jälkikäteen tekemät tilintarkastukset

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoon kohdistetun tarkastuksen tulokset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

8.1

Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen aloista, joihin kuuluvat seuraavat toimintalohkot: 01 – talous- ja rahoitusasiat, 02 – yritystoiminta, 03 – kilpailu, 08 – tutkimus, 09 – tietoyhteiskunta ja viestimet, 10 – suora tutkimustoiminta, 12 – sisämarkkinat, 15 – koulutus ja kulttuuri, 16 – viestintä, 18 – vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue sekä 20 – kauppa. Lisäksi esitetään tulokset ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoon kohdistuvasta tilintarkastustuomioistuimen toistuvasta tarkastuksesta (1). Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 8.1 .

Taulukko 8.1 – Tutkimus ja muut sisäiset politiikat – keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Tutkimus

Hallintomenot

321

Suora keskitetty

Seitsemäs puiteohjelma

3 494

Suora keskitetty

Seitsemäs puiteohjelma Euratom

271

Keskitetty välillinen

Aikaisempien puiteohjelmien loppuun saattaminen

518

Suora keskitetty

4 604

Koulutus ja kulttuuri

Hallintomenot

131

Suora keskitetty

Elinikäinen oppiminen, mukaan lukien monikielisyys

1 376

Keskitetty välillinen

Kulttuuriin liittyvän yhteistyön kehittäminen Euroopassa

167

Keskitetty välillinen

Nuoriso- ja urheilualan yhteistyön edistäminen

156

Keskitetty välillinen

Ihmiset – Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva ohjelma

584

Keskitetty välillinen

2 414

Tietoyhteiskunta ja viestimet

Hallintomenot

132

Suora keskitetty

Seitsemäs puiteohjelma

1 218

Suora keskitetty

Muut

139

Suora keskitetty

1 489

Yritystoiminta

Hallintomenot

123

Suora keskitetty

Kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys

187

Suora keskitetty / keskitetty välillinen (EACIn kautta)

Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat

Suora keskitetty

Seitsemäs puiteohjelma – Yhteistyö – Avaruus ja turvallisuus

423

Suora keskitetty

Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo)

570

Suora keskitetty

1 336

Vapaus, turvallisuus ja oikeus

Hallintomenot

Suora keskitetty

Solidaarisuus – ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus

445

Yhteinen / suora keskitetty

Maahanmuuttovirrat – Yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka

159

Yhteinen / suora keskitetty

Perusoikeudet ja kansalaisuus

Suora keskitetty

Turvallisuus ja vapauksien suojelu

133

Suora keskitetty

Siviili- ja rikosoikeus

Suora keskitetty

Huumetorjunta ja -tiedotus

Suora keskitetty

Toimintastrategia ja koordinointi

Suora keskitetty

944

Suora tutkimustoiminta

Henkilöstö, toimintamenot ja investoinnit

352

Suora keskitetty

Seitsemäs puiteohjelma

Suora keskitetty

Edellisiltä vuosilta peräisin olevat rasitteet, jotka johtuvat ydinalalla toteutetuista toimista

Suora keskitetty

Aikaisempien puiteohjelmien loppuun saattaminen

Suora keskitetty

441

Talous- ja rahoitusasiat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Talous- ja rahaliitto

Suora keskitetty

Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

Suora keskitetty

Rahoitustoiminnot ja -välineet

252

Suora keskitetty / yhteistyössä EIR:n kanssa / välillinen keskitetty EIR:n kautta

389

Viestintä

Hallintomenot

125

Suora keskitetty

Viestintä ja tiedotusvälineet

Suora keskitetty

Paikallistason viestintä

Suora keskitetty

Analyysi- ja viestintävälineet

Suora keskitetty

Euroopan kansalaisuuden edistäminen

Suora keskitetty

259

Kauppa

Hallintomenot

Suora keskitetty

Kauppapolitiikka

Suora keskitetty / yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

104

Sisämarkkinat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Sisämarkkinoiden pääosaston toimintastrategia ja koordinointi

Suora keskitetty

Kilpailu

Hallintomenot

Suora keskitetty

Yrityskeskittymät, kilpailunrajoitukset ja markkinoiden vapauttaminen

Suora keskitetty

Hallintomenot yhteensä (26)

1 578

Puiteohjelmat

5 965

Elinikäinen oppiminen, mukaan lukien monikielisyys

1 376

Muut toimintamenot

3 250

Toimintamenot yhteensä

10 591

joista:

—	ennakkomaksuja (27)

6 911

—	väli-/loppumaksuja (28)

3 680

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

12 169

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

13 968

Lähde: Euroopan unionin alustava tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

8.2

Tämän toimintalohkoryhmän tärkeimmät osa-alueet ovat tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmat, joiden menot ovat 56 prosenttia (5 965 miljoonaa euroa) toimintalohkoryhmän toimintamenojen kokonaismäärästä. Muita sisäisiä politiikkoja ovat elinikäisen oppimisen ohjelma, jonka osuus toimintamenojen kokonaismäärästä on 11 prosenttia (1 376 miljoonaa euroa), yhteisvastuuta ja muuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma (SOLID), jonka osuus on neljä prosenttia (445 miljoonaa euroa), sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP), jonka osuus on kaksi prosenttia (258 miljoonaa euroa).

Tutkimuksen puiteohjelmat

8.3	Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudes ja seitsemäs puiteohjelma ovat Euroopan unionin tärkeimmät välineet tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen. Kummallakin puiteohjelmalla on määrä tukea Lissabonin ja Eurooppa 2020 -strategioita sekä eurooppalaista tutkimusaluetta (2).

8.4

Puiteohjelmat toteutetaan käyttämällä suoraa keskitettyä ja keskitettyä välillistä hallintoa, johon osallistuu kuusi pääosastoa ja kaksi toimeenpanovirastoa (3). Lisäksi eri elimet toteuttavat osan talousarviosta keskitetyllä välillisellä hallinnolla. Tällaisia elimiä ovat yhteisyritykset (4) ja Euroopan investointipankki.

8.5

Kumpikin puiteohjelma perustuu ensisijaisesti hankepohjaisiin rahoitusohjelmiin, joissa mahdollisten edunsaajien on kilpailtava rahoituksesta esittelemällä hankkeensa. Valituksi tulleiden hakijoiden ja komission välillä tehdään avustussopimukset. Sen jälkeen, kun avustussopimus on tehty, suoritetaan ensimmäinen ennakkomaksu, jota seuraavat väli- ja loppumaksut. Väli- ja loppumaksut perustuvat edunsaajien toimittamiin menoilmoituksiin.

8.6

Tärkein sääntöjenvastaisuusriski liittyy siihen, että edunsaajat voivat ilmoittaa tukikelpoiset kulut liian suurina menoilmoituksissaan, eikä sitä välttämättä havaita ja sen mukaisesti korjata komission valvontajärjestelmissä. Riskiä lisää tukikelpoisia kuluja koskevien laskentasääntöjen monimutkaisuus, ja tietyillä aloilla eri täytäntöönpanoelimet (ks. kohta 8.4) soveltavatkin sääntöjä eri tavoin.

8.7

Komissio päätti 24. tammikuuta 2011 seuraavista kolmesta toimenpiteestä tavoitteenaan yksinkertaistaa seitsemänteen puiteohjelmaan sovellettavia sääntöjä:

a)	keskimääräisten henkilöstökustannusten laskemista koskevia edunsaajien menetelmiä hyväksytään entistä laajemmin

b)	otetaan käyttöön pk-yritysten omistajia koskeva kiinteämääräinen rahoitus

c)	perustetaan tutkimuksista vastaava selvityskomitea sääntöjen yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen saavuttamiseksi.

On liian varhaista arvioida näiden toimenpiteiden vaikutusta tukeen oikeuttamattomien menojen tasoon.

8.8

Euroopan komissio vastaa tällä toimintalohkolla myös kahden tärkeän avaruusohjelman toteuttamisesta: Galileo-ohjelma ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä (GMES). Nämä tehtävät on joko annettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toteutettavaksi tai ne toteutetaan yhteistyössä sen kanssa. Komission kokonaismaksut ESAlle olivat 660 miljoonaa euroa vuonna 2011 (133,6 miljoonaa euroa GMES-ohjelmaan ja 526,4 miljoonaa euroa Galileo-ohjelmaan).

8.8

Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) vuonna 2011 suoritetuissa maksuissa, jotka koskevat EU:n talousarviosta vuosittain maksettavaa osuutta yhteisesti hallinnoituun GMES-ohjelmaan, ja Galileo-ohjelman täytäntöönpanoon kohdennetuissa määrissä on kyse ennakkomaksuista. Komissio määrittelee ESAn käyttämät lopulliset määrät vasta näiden kahden ohjelman päätyttyä.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP)

8.9

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) kuului niihin sisäisiin politiikkoihin, jotka tilintarkastustuomioistuin valitsi järjestelmätarkastukseen vuorotteluun perustuvan tarkastustavan perusteella. CIP kattaa kolme alaohjelmaa, joiden hallinnosta vastaavat kolme pääosastoa ovat talouden ja rahoituksen pääosasto (5), yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto (6) sekä tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto. Niiden osuudet jakautuivat vuonna 2011 seuraavasti: talouden ja rahoituksen pääosasto 29 miljoonaa euroa, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto 114 miljoonaa euroa ja tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto 115 miljoonaa euroa. Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto hallinnoi tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevan politiikan tukiohjelmaa, jolla pyritään edistämään innovointia ja kilpailukykyä lisäämällä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja parantamalla tapaa, jolla kansalaiset, hallinnot ja yritykset – erityisesti pk-yritykset – käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa.

8.10

Ohjelmaa toteutetaan avustusten suoralla keskitetyllä hallinnoinnilla myöntämällä suoraa rahoitusta yhteisrahoitettujen avustussopimusten välityksellä. Komissio tekee avustussopimukset konsortioita muodostavien edunsaajien kanssa. Politiikan tukiohjelmaan liittyvissä tutkimushankkeissa suurin sääntöjenvastaisuuksien riski liittyy siihen, että edunsaajat saattavat sisällyttää menoilmoituksiinsa tukeen oikeuttamattomia kuluja, joita komission valvontajärjestelmissä ei ehkä havaita ja korjata ennen maksatusta.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

8.11

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2. Tutkimusta ja muita sisäisiä politiikkoja koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	Tarkastuksessa tutkittiin 150 maksun otos: 25 ennakkomaksua liittyi tutkimuksen puiteohjelmiin, 39 ennakkomaksua muihin tämän toimintalohkoryhmän toimenpiteisiin, 60 väli- tai loppumaksua tutkimuksen puiteohjelmiin ja 26 väli- tai loppumaksua muihin tämän toimintalohkoryhmän toimenpiteisiin.

Järjestelmien arviointi käsitti seuraavat osa-alueet:

—	asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset komissiossa (7)

—	hankkeiden menoilmoituksia koskevat riippumattomien tarkastajien tarkastuslausunnot (8)

—	jälkikäteen toimitettavat hankkeiden tilintarkastukset (9)

—	komission johdon antamat tiedot (10).

c)	Takuurahaston tarkastuksessa keskityttiin siihen, kuinka hyvin rahaston varojen hallinnoinnissa oli noudatettu asiaa koskevaa komission ja EIP:n välistä sopimusta, sekä komission seurantamenettelyihin. Lisäksi tarkastettiin yksityisen tilintarkastusyrityksen tekemä työ.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

8.12	Yhteenveto tapahtumatarkastuksen tuloksista on esitetty liitteessä 8.1 . Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 49 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 3,0 prosenttia (11).

8.13

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yhteensä 74 tapahtumaan 150 tapahtuman otoksesta liittyi virhe. Tärkein virhelähde liittyi siihen, että edunsaajat olivat ilmoittaneet liikaa kuluja tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettavissa hankkeissa. Saatu tulos on yhteneväinen komission jälkikäteen tekemissä tilintarkastuksissaan havaitsemien virheiden kanssa (12) (ks. kohdat 8.25–8.30). Kuten tilintarkastustuomioistuin on edellisinä vuosina (13) todennut, virheitä havaitaan kaikissa kustannuslajeissa: henkilöstökuluissa ja muissa välittömissä kustannuksissa sekä välillisissä kustannuksissa.

8.14

Henkilöstökulut: todellisten henkilöstökulujen laskennan olisi perustuttava luotettavaan ajankirjausjärjestelmään. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa paljastui eroavuuksia tuntilistojen ja muiden henkilöstötietojen (kuten poissaolo- ja lomalistojen) välillä sekä tapauksia, joissa henkilöstö on ilmoitettu kokonaan yhteen hankkeeseen, vaikka tuntilistat osoittavat heidän työskennelleen useissa hankkeissa. Lisäksi ilmeni tapauksia, joissa palkaton ylityö on laskutettu komissiolta (ks. esimerkki 8.1).

8.14	Menoilmoituksessa havaituilla virheillä ei välttämättä ole taloudellisia vaikutuksia EU-varoihin.

Esimerkki 8.1 – Menoilmoituksessa havaittiin henkilöstökuluihin liittyvä virhe

Seitsemännen puiteohjelman hankkeeseen osallistuva edunsaaja ilmoitti henkilöstökuluja 308 000 euroa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni, että edunsaaja

—	aliarvioi työntekijöidensä tehokkaan työajan

—	laskutti liikaa tunteja useiden tarkastettuun hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden osalta.

Näiden havaintojen yhteistuloksena todettiin, että henkilöstökuluja oli ilmoitettu liikaa 45 000 euroa.

Esimerkki 8.1 — Menoilmoituksessa havaittiin henkilöstökuluihin liittyvä virhe

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemassa tapauksessa perusteettomasti ilmoitetut määrät on jo vähennetty seuraavasta maksusta.

8.15

Muut välittömät kustannukset: muut välittömät kustannukset ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat todellisia ja niistä esitetään riittävä näyttö (kuten laskut ja tositteet) ja jos hankkeen ja raportointijakson välillä on selkeä yhteys. Tarkastuksissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi usein, että edunsaajat olivat sisällyttäneet menoilmoituksiin laskuja kulutushyödykkeistä, jotka oli tilattu tai toimitettu hankkeen päättymisen jälkeen, sekä laskuja ulkoisista palveluista, jotka olisi pitänyt luokitella alihankinnaksi. Lisäksi edunsaajat olivat jättäneet toimittamatta kuluja osoittavia laskuja tai maksutositteita. Laitteistojen osalta havaittiin tapauksia, joissa hankintakulu oli laskutettu kokonaan tutkimushankkeelta sen sijaan, että olisi tehty poistot edunsaajan tavanomaisten kirjanpitokäytänteiden mukaisesti.

8.16

Välilliset kustannukset: jos edunsaajat ilmoittavat todellisia välillisiä kustannuksia, niiden on liityttävä hankkeeseen. Edunsaajat ovat usein sisällyttäneet menoilmoituksiin tukeen oikeuttamattomia kuluja, jotka liittyvät kaupalliseen toimintaan, varauksia tai hankkeelta suoraan laskutettuja kuluja (ks. esimerkki 8.2).

8.16

Esimerkki 8.2 – Menoilmoituksessa havaittiin muihin välillisiin kustannuksiin liittyvä virhe

Edunsaaja ilmoitti 366 891 euron yleiskulut ja sisällytti niihin kaikkien osastojensa välilliset kustannukset, mutta piti kohdentamisperusteena ainoastaan tutkimushenkilöstöä laskuttaessaan kuluja tutkimushankkeilta. Tämä johti hankkeeseen liittymättömien kulujen laskuttamiseen siten, että menoja ilmoitettiin liikaa 180 670 euroa.

Esimerkki 8.2 — Menoilmoituksessa havaittiin muihin välillisiin kustannuksiin liittyvä virhe

Komissio on toteuttanut kuulemismenettelyn edunsaajan kanssa. Edunsaajan toimittamien täydentävien tietojen ja selitysten perusteella komissio on päätellyt, että tässä hankkeessa välillisiä kuluja oli ilmoitettu 39 735 euroa liian paljon. Määrä on peritty takaisin kokonaan vuonna 2012. Lisäksi komissio on ilmoittanut edunsaajalle, että tämä järjestelmällinen virhe olisi korjattava myös muissa hankkeissa, joihin hän osallistuu, ja hän on suostunut tähän.

Komissio tuntee hyvin välillisten kustannusten laskemisen ongelman. Jos ehdotus Horisontti 2020 -puiteohjelmaksi hyväksytään, tältä ongelmalta vältytään, kun välilliset kustannukset maksetaan kiinteänä prosenttimääränä välittömistä kustannuksista.

8.17	Muihin sisäisiin politiikkoihin liittyvissä tapahtumissa havaittiin virheitä 19 tapahtumassa 65:sta eli 29 prosentissa. Niihin sisältyi tukeen oikeuttamattomien kulujen korvaamiseen liittyviä virheitä, jotka olivat samankaltaisia kuin kuudennessa ja seitsemännessä puiteohjelmassa havaitut virheet.

8.18

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittuja virheitä olivat muun muassa ennakkomaksut, jotka olisi pitänyt ilmoittaa seuraavalla raportointikaudella, ja tukeen oikeuttamattomat varaukset ESAn rahoituskertomuksessa (ks. myös kohta 8.36) sekä puutteet hankintamenettelyissä, joita oli toteutettu kahdessa avaruusohjelmassa (ks. kohta 8.8).

8.18

Komissio suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia jokaisen ESAn rahoituskertomuksen perusteella. Kaikki havaitut virheet korjataan. Vuoden 2010 ennakkomaksut olisi pitänyt laskuttaa seuraavana vuonna, joten niiden sisällyttämisellä vuoden 2010 raportointiin ei ole taloudellisia vaikutuksia ohjelmaan. ESA korjasi tilintarkastustuomioistuimen havaitseman virheen jo seuraavalla raportointikaudella. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat hankintamenettelyyn liittyvät seikat eivät johda EU-varojen tuhlaukseen. Komissio katsoo, että hankintamenettelyt, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten jälkeen, ovat asianmukaisia ja soveltuvat avaruusalan hankintatoiminnan erityisluonteeseen.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

8.19	Liitteessä 8.2 on esitetty yhteenveto järjestelmätarkastuksen tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että järjestelmillä pystyttiin varmistamaan sekä tutkimuksen että TVT-politiikan tukiohjelman toimien sääntöjenmukaisuus osittain vaikuttavasti.

Tutkimuksen puiteohjelmat

Asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset

8.20

Kaikki asiaankuuluvat toimintaan ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat tarkastetaan asiakirjojen perusteella ennen maksatusta, jotta voidaan varmistaa, että maksut ovat sääntöjenmukaisia ja että sopimusvelvoitteita on noudatettu. Komissio pyrki yksinkertaistamaan ennakkotarkastuksia mahdollisimman paljon. Tämän seurauksena ennakkotarkastukset rajoittuvat käytännössä usein asiakirjatarkastukseen, joka kohdistuu edunsaajien toimittamiin menoilmoituksiin ja niihin liittyviin tuloksiin.

8.20	Komissio katsoo, että valvontamenettelyä on tarkasteltava kokonaisuudessaan ennakkotarkastukset ja jälkitarkastukset huomioon ottaen.

8.21

Otokseen kuuluneiden 150 maksun joukosta (ks. kohta 8.11) tarkastettiin 108 maksua (14). Maksuista 51:ssä tuli esiin muun muassa seuraavanlaisia asiakirjoihin perustuviin ennakkotarkastuksiin liittyviä puutteita, joita tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan pidä huomattavina: hanke aloitettiin ennen sopimuksen tekemistä (vaikka edunsaaja ei ollut ennakkoon esittänyt kirjallista pyyntöä), maksuissa oli viiveitä ja valtuutusmenettelyissä oli epäjohdonmukaisuuksia. Edellä sanotun perusteella kyseistä valvontamenettelyä pidetään osittain vaikuttavana.

Menoilmoituksista annettavat tarkastuslausunnot

8.22

Avustussopimuksissa vahvistetaan ehdot, joiden mukaan edunsaajien on liitettävä menoilmoituksiin riippumattoman tarkastajan antama tarkastuslausunto (kuudes puiteohjelma) tai tilinpäätöstä koskeva lausunto (seitsemäs puiteohjelma) (15). Lausuntojen tarkoituksena on antaa komissiolle asiaankuuluvat tiedot, jotta se voi arvioida, ovatko edunsaajien ilmoittamat kulut tukikelpoisia ja onko kaikki ennakkomaksujen tuottamat tulot ja korot ilmoitettu.

8.23

Tilintarkastustuomioistuin vertasi oman tarkastuksensa tuloksia tarkastuslausuntojen päätelmiin edunsaajien niiden menoilmoitusten osalta, joista lausunto oli toimitettu (31 väli- ja loppumaksua 60:sta). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä 25 sellaisessa tapauksessa, joissa riippumattoman tarkastajan lausunnossa ei ollut huomautuksia. Näistä 14 tapauksessa virheen taloudellinen vaikutus oli yli kaksi prosenttia.

8.24

Kuten edeltävinäkin vuosina, tämä valvontamenettely on edelleen vain osittain vaikuttava, koska riippumattomat tarkastajat eivät edelleenkään tunnista kaikkia tukeen oikeuttamattomia kohteita. Näin on siitä huolimatta, että komissio on pyrkinyt lisäämään edunsaajien ja tarkastajien tietoisuutta asiasta (ks. liite 8.3 ).

8.24	Komissio tiedostaa, että yhteinen varainhoitoelin (SFC) ei auta välttymään kaikilta virheiltä, mutta se laskee virhetasoa huomattavasti. Sillä on näin ollen tärkeä asema siinä, että valvonnan taso komissiossa pysyy korkeana.

Komission jälkikäteen tekemät tilintarkastukset

8.25

Tutkimuksesta vastaavilla pääosastoilla on molempia puiteohjelmia varten yhteinen jälkitarkastusstrategia. Sen keskeisenä tavoitteena on

a)	arvioida menoilmoitusten laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja siten tuottaa tietoa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuista vahvistuslausumaa varten ja

b)	luoda perusta aiheettomasti maksettujen EU:n varojen takaisin perimiselle.

8.26	Komission käyttöön ottama jälkitarkastusjärjestelmä arvioitiin yleisesti ottaen vaikuttavaksi.

Ulkoisten tarkastajien työn luotettavuus

8.27	Ulkoiset tilintarkastusyritykset tekevät suurimman osan komission edustavista tarkastuksista (16) komission vastuulla ja valvonnassa.

8.28

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti yksityiskohtaisesti 30 jälkitarkastusta ja keskittyi tarkastuksessa tarkastusdokumentaation laatuun, käytetyn menetelmän johdonmukaisuuteen ja komissiolle raportointiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita tarkastusdokumentaatiossa ja ulkoisten tarkastajien soveltamissa tarkastusmenetelmissä (17), mutta arvioi kuitenkin raportoinnin olevan kaiken kaikkiaan tyydyttävää.

8.28	Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemilla heikkouksilla oli vähäiset taloudelliset vaikutukset. Komissio tehostaa toimiaan sen varmistamiseksi, että ulkoiset tilintarkastustoimistot vastaavat kullekin tarkastustoimeksiannolle puitesopimuksessa asetettuja erityisvaatimuksia.

Aiheettomasti maksettujen EU:n varojen takaisinperintään liittyvät järjestelmät

8.29

Komission jälkikäteen tekemissä tilintarkastuksissa havaittujen virheiden seurauksena aiheettomasti maksetuiksi todetut EU:n varat on perittävä takaisin (joko perintämääräyksellä tai kuittaamalla saatava tulevista maksuista). Tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa sekä tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastoa koskevat konsolidoidut tiedot osoittavat, että takaisinperintä on pitkä prosessi. Vuoden 2011 lopulla 81:tä prosenttia vuonna 2010 päätetyistä tarkastuksista (18) ja 33:a prosenttia vuonna 2011 päätetyistä tarkastuksista pidettiin loppuun asti vietyinä.

8.29–8.30

Monivuotisten puiteohjelmien hankkeissa esiintyvien virheiden korjaamisessa tavanomaisena käytäntönä on, että virheelliset määrät vähennetään seuraavasta maksusta. Monissa tapauksissa seuraavia maksuja pyydetään vuotta tai 1,5 vuotta myöhemmin, mikä vaikuttaa huomattavasti vuosina 2010 ja 2011 päätettyjen tarkastusten käsittelyasteisiin.

Koska ekstrapolointiprosessi edellyttää edunsaajien menoilmoitusten laskemista ja toimittamista uudelleen, tarkastustulosten korjaaminen ekstrapoloimalla kestää vielä kauemmin kuin 8.29 kohdassa tarkoitettu tulosten käsittely.

8.30

Todettujen järjestelmällisten virheiden ekstrapolointi koskemaan tarkastettujen edunsaajien tarkastamattomia hankkeita on lisäksi vielä pidempi prosessi. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolla järjestelmällisten virheiden (19) käsittelyaste oli vuoden 2011 lopussa sekä kuudennen että seitsemännen puiteohjelman osalta 44,8 prosenttia.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) – Tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevan politiikan tukiohjelma

Asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset

8.31

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa verrattiin ABAC-kirjanpitojärjestelmässä olevien asiakirjoihin perustuvien ennakkotarkastusten todentavaa aineistoa tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston paikallisen järjestelmän vastaavaan aineistoon. Tapahtuman valtuuttava henkilö oli ABAC-järjestelmässä 23 tapauksessa 30:sta eri henkilö kuin paikallisessa järjestelmässä tapahtuman valtuuttava. TVT-politiikan tukiohjelman osalta ABAC-järjestelmässä ei pystytä luotettavasti yksilöimään varsinaisia tarkastuksia tekeviä henkilöitä. Edellä sanotun perusteella kyseistä valvontamenettelyä voidaan pitää vain osittain vaikuttavana.

8.31

Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston paikalliseen järjestelmään tallentuu kaikkien tapahtuman valtuuttamiseen osallistuvien toimijoiden hyväksyntä. Järjestelmä on automaattinen ja turvallinen, ja näin ollen siitä ilmenee järjestelmään tallentuneen hyväksynnän perusteella 100-prosenttinen varmuus siitä, kuka on tehnyt mitäkin.

ABAC-järjestelmässä voidaan ilmoittaa eri henkilöiden nimet, koska ne vastaavat tapahtumiin tosiasiallisesti osallistuneiden henkilöiden nimiä, mutta väli- ja loppumaksujen osalta heillä on ollut eri rooli. Tämä johtuu tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston tietoisesta päätöksestä rajata pääsy ABAC-järjestelmään kokeneille henkilöille virheriskin vähentämiseksi. Tämä periaate on asianmukaisesti dokumentoitu tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston varainhoitoprosessin kuvauksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen havaitseman ongelman korjaamiseksi tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto aikoo kehittää vuonna 2013 ABAC-järjestelmässä myönnettyä hyväksyntää koskevan teknisen ratkaisun seuraavan sukupolven ohjelmia (Horisontti 2020) varten.

Menoilmoituksista annettavat tarkastuslausunnot

8.32	Niistä 30 tapahtumasta, jotka tarkastettiin asiakirjoihin perustuvien ennakkotarkastusten yhteydessä, kolme edellytti tarkastuslausuntoa. Tarkastuslausunnot toimitettiin ja niiden päätelmät otettiin huomioon, kun vahvistettiin maksettavaa määrää.

Komission jälkikäteen tekemät tilintarkastukset

8.33

Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston muita kuin tutkimusohjelmia varten ei ollut vuonna 2011 hyväksytty minkäänlaista virallista jälkitarkastusstrategiaa. Tämän takia käytössä ei vuonna 2011 ollut erityisiä tarkastusmenettelyjä TVT-politiikan tukiohjelman hankkeiden jälkitarkastusta varten eikä tukiohjelmaa koskevaa erityistä riskinarviointia tehty.

8.33

Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston hallinnoimiin ohjelmiin, jotka ovat muita kuin tutkimusohjelmia, kohdistuu säännöllisesti tarkastuksia. Vuonna 2011 tällä rahoitusalalla päätettiin kaksitoista jälkitarkastusta, joista kaksi liittyy TVT-politiikan tukiohjelmaan. Toteutetut tarkastukset valitaan riskien perusteella, ja tyypillisesti niitä pyytävät hankkeen toiminnan hallinnoinnista vastaavat yksiköt.

Ottaen huomioon, että tämän rahoitusalan merkitys on kasvussa, tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston yksiköt ovat suunnitelleet vuonna 2012 toteutettavan tarkastusstrategian. Lisäksi tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston yksiköt tekivät vuonna 2011 jälkitarkastusta koskevan puitesopimuksen tällä alalla. Ensimmäiset 22 tarkastusta, jotka koskevat muita kuin tutkimusohjelmia, on käynnistetty tämän puitesopimuksen perusteella vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla.

Muiden kuin tutkimusohjelmien väli- ja loppumaksut olivat alle 4 prosenttia kaikista tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston vuonna 2011 suorittamista maksuista. Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto katsoo, että vuonna 2011 käynnistetyt ja vuonna 2012 täytäntöönpannut toimenpiteet ovat rahoitetun toiminnan taloudellisen merkityksen huomioon ottaen asianmukaisia.

8.34

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikaan komissio oli tehnyt vain kaksi TVT-politiikan tukiohjelman tarkastusta (toisen vuonna 2011 ja toisen 2010). Kummassakin tapauksessa virhetaso oli erittäin korkea: ensimmäisessä tarkastuksessa 96 prosenttia ja toisessa 100 prosenttia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti kaksi TVT-politiikan tukiohjelman hanketta osana tapahtumatarkastusta. Virhetasot olivat 99,82 prosenttia ja 2,86 prosenttia. Jälkitarkastusstrategian puuttuminen TVT-politiikan tukiohjelmalta on merkittävä heikkous valvontajärjestelmissä, erityisesti kun otetaan huomioon havaitut korkeat virhetasot. Valvontaa ei pidetä vaikuttavana.

8.34

Komission vuosina 2010 ja 2011 TVT-politiikan tukiohjelmalle, joka on yksi tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston hallinnoimasta kahdesta tukiohjelmasta, toteuttamat kaksi tarkastusta valittiin riskien perusteella. Näiden tarkastusten virheaste on usein hyvin korkea, eikä se kuvaa edustavasti kaikkien ohjelmien tilannetta.

Yksi syy tarkastusstrategian soveltamiselle vuonna 2012 muihin kuin tutkimusohjelmiin on sellaisten otantamenetelmien määrittäminen, jotka mahdollistavat mielekkään virheasteen tunnistamisen ja ovat samalla mahdollisimman taloudellisia, koska ne kohdistuvat suuriin ja riskialttiisiin tuensaajiin.

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

8.35	Tarkastetuissa vuotuisissa toimintakertomuksissa annetaan oikea ja riittävä arvio varainhoidosta tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden osalta. Annetut tiedot tukevat tilintarkastustuomioistuimen havaintoja ja päätelmiä.

8.36

Kolme pääosastoa (20) esitti seitsemännen puiteohjelman menoilmoitusten oikeellisuuteen vaikuttavia jäännösvirheitä koskevan varauman, ja kaksi pääosastoa (21) piti voimassa kuudennen puiteohjelman menoilmoituksiin liittyvän varauman. Lisäksi yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto esitti ESAn tilinpäätösraportoinnin luotettavuutta koskevan varauman (ks. kohta 8.18).

8.36

Komissio jatkaa ESAn rahoituskertomusten tarkastamista sekä kannustaa ja tukee ESAa sellaisten toimien toteuttamisessa, jotka koskevat sen komissiolle tekemän tilinpäätösraportoinnin laadun parantamista. Tällä hetkellä käynnissä olevien toimien perusteella komissio odottaa, että ongelmat saadaan pian ratkaistua, minkä seurauksena tätä varaumaa voidaan pienentää ja lopulta poistaa se.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

8.37	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen maksujen virhetaso oli olennainen 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta (22).

8.38	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia.

8.38

Komissio katsoo, että hallinnoinnin kannalta tarkasteltuna – eli kun tavoitteiden laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta verrataan tarkastusten riskien suhteellisuuteen ja kustannustehokkuuteen – sen hallinta- ja valvontajärjestelmät tarjoavat kohtuullisen varmuuden niillä 8.36 kohdassa mainituilla varauksilla, jotka valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät esittivät.

Suositukset

8.39	Liitteessä 8.3 on esitetty edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset; siinä käsitellään aiemmissa vuosikertomuksissa (2008 ja 2009) esitettyjä suosituksia. Seuraavat seikat olisi aiheellista ottaa huomioon:

8.39

a)	Käytössä ei ole suoraa palauteprosessia, jolla komission tarkastushavainnoista voitaisiin ilmoittaa lausuntoja antaville tarkastajille, jos jälkitarkastuksissa havaitaan suuria eroja todennettujen ja tarkastettujen määrien välillä, kuten vuoden 2011 lopussa tapahtui.

Komission yksiköillä on käytössä prosessi, jolla lausuntoja antaville tarkastajille voidaan antaa palautetta siinä tapauksessa, että komission jälkitarkastuksissa todetaan merkittäviä poikkeamia varmennettujen menoilmoitusten ja komission havaintojen välillä. Tämä hoidetaan joko kehottamalla kirjallisesti edunsaajia antamaan palautetta lausuntoja antaville tarkastajille tai kääntymällä suoraan lausuntoja antavien tarkastajien puoleen.

Komissio pyrki edelleen panemaan tarkastusten tulokset täytäntöön (mukauttamalla menoilmoituksia tai antamalla perintämääräyksiä), kun osallistujien oli havaittu ilmoittaneen liikaa menoja menoilmoituksissaan. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että perintä on pitkällinen prosessi, erityisesti ekstrapoloinnin osalta (ks. kohdat 8.29 ja 8.30).

Komissio on jo ryhtynyt toimiin tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella. Monivuotisten puiteohjelmien hankkeissa esiintyvien virheiden korjaamisessa tavanomaisena käytäntönä on, että virheelliset määrät vähennetään seuraavasta maksusta. Monissa tapauksessa seuraavia maksuja pyydetään vuotta tai 1,5 vuotta myöhemmin, mikä vaikuttaa huomattavasti vuosina 2010 ja 2011 päätettyjen tarkastusten käsittelyasteisiin.

8.40	Tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien havaintojen ja päätelmien perusteella tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio

8.40	Ks. yhdistetty vastaus 1.12 – 1.13 kohtaan.

—	tutkimuksen puiteohjelmien alalla:

—	Suositus 1: tehostaa toimiaan, joilla se käsittelee väli- ja loppumaksuissa havaittuja virheitä

—

Mahdollisuudet seitsemännen puiteohjelman sääntöjen yksinkertaistamiseen on käytetty loppuun. Komissio puuttuu kuitenkin edelleen virheisiin seuraavien toimien avulla:

—	vahvistetaan nykyisiä pyrkimyksiä tarjota osallistujille ja lausuntoja antaville tarkastajille ohjausta ja neuvontaa

—	tarkastellaan uudelleen ennakkotarkastusmenettelyjä ilman, että maksuaikaa kuitenkaan lisättäisiin perusteettomasti

—	jatketaan tarkastustoimintaa ja varojen takaisin perimistä

—	seurataan havaittujen virheiden taloudellisia vaikutuksia, jotka voivat olla vähäisempiä kuin monivuotisella jaksolla havaittujen virheiden.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ehdotetaan lisää yksinkertaistamista, mikä johtaa virheasteen vähenemiseen siinä tapauksessa, että ohjelma hyväksytään.

—	Suositus 2: tehostaa aloitteitaan, joiden avulla edunsaajat ja riippumattomat tarkastajat saadaan tietoisiksi tilintarkastustuomioistuimen ja komission jälkitarkastuksissa havaituista virheistä

—

—	Suositus 3: varmistaa, että komission puolesta tarkastuksia tekevät ulkopuoliset tilintarkastusyritykset mukauttavat menettelynsä komission ohjeisiin ja vakiokäytänteihin sekä parantavat erityisesti tarkastusdokumentaationsa laatua

—

Komissio tehostaa toimiaan sen varmistamiseksi, että ulkoiset tilintarkastustoimistot vastaavat kaikkia kullekin tilintarkastustoimeksiannolle puitesopimuksessa asetettuja erityisvaatimuksia. Tässä yhteydessä ulkoisilta tilintarkastustoimistoilta saatuja työpapereita tarkastellaan sen varmistamiseksi, että ne vastaavat puitesopimuksen vaatimuksia. Ensimmäinen tällainen tarkastelu tehdään ennen vuoden 2012 loppua.

—	muiden sisäisten politiikkojen alalla:

—	Suositus 4: ottaa mahdollisimman pian käyttöön TVT-politiikan tukiohjelmaa koskevan jälkitarkastusstrategian; strategiassa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita tietoyhteiskunnan ja viestinnän pääosasto on saanut puiteohjelmahankkeita koskevasta riskilähtöisestä jälkitarkastusstrategiasta.

—	Tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto suunnitteli muita kuin tutkimusohjelmia koskevan tarkastusstrategian, joka koskee muun muassa vuonna 2012 täytäntöön pantavaa TVT-politiikan tukiohjelmaa.

ULKOSUHTEISIIN LIITTYVIEN HANKKEIDEN TAKUURAHASTOON KOHDISTETUN TARKASTUKSEN TULOKSET

8.41

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto (23) (jäljempänä ’takuurahasto’) takaa kolmansille maille myönnettyjä lainoja. Sen tarkoituksena on huolehtia lainansaajan laiminlyömästä lainan takaisinmaksusta unionin lainanantajalle (24) ja välttää takaisinmaksu suoraan unionin talousarviosta. Talouden ja rahoituksen pääosasto hallinnoi rahastoa, ja Euroopan investointipankki (EIP) vastaa sen käteisvarojen hoidosta.

8.42	EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä varainhoitovuodelta 2011 takuurahaston nettovarallisuus 31. joulukuuta 2011 oli 1 475 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä 31. joulukuuta 2010 oli 1 346 miljoonaa euroa (25). Tarkastuksen kohteena olevana vuonna takuurahastolta ei vaadittu takuita maksettavaksi.

8.43	EIP ja komissio soveltavat takuurahaston vuosituloksen toteamisessa vertailuindeksiä. Takuurahaston arvopaperisijoitusten tuotto vuonna 2011 oli 0,72 prosenttia, mikä on 139 korkopistettä alhaisempi kuin vertailuarvo.

(1) Takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen N:o 480/2009 (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10) johdanto-osan kappaleiden mukaan tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava rahaston varainhoito noudattaen menettelyjä, joista sovitaan tilintarkastustuomioistuimen, komission ja Euroopan investointipankin kesken.

(2) Eurooppalainen tutkimusalue käsittää kaikki Euroopassa toteutettavat tutkimus- ja kehittämistoimet, -ohjelmat ja -politiikat, joilla on monikansallinen ulottuvuus. Yhdessä ne tarjoavat tutkijoille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille paljon entistä paremmat mahdollisuudet liikkua, kilpailla ja tehdä yhteistyötä valtioiden rajojen yli.

(3) Kyseiset kuusi pääosastoa ovat tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto, koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, liikenteen ja liikkumisen pääosasto sekä energian pääosasto. Tarkoitetut kaksi toimeenpanovirastoa ovat i) tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) ja ii) Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA).

(4) Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä ovat eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten, Clean Sky -yhteisyritys, ARTEMIS-yhteisyritys, IMI-yhteisyritys, ENIAC-yhteisyritys sekä polttokenno- ja vety-yhteisyritys.

(5) Talouden ja rahoituksen pääosasto auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) helpottamalla niiden oman pääoman, riskipääoman ja lainarahoituksen saantia unionin rahoitusvälineistä, joita Euroopan investointirahasto (EIR) hoitaa komission puolesta.

(6) Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto hallinnoi yrittäjyyteen ja innovointiin liittyvää alaohjelmaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avustusten kautta. Avustuksia hallinnoi kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto (EACI).

(7) Tutkimuksen osalta arviointi perustui puiteohjelmiin liittyvien 85 maksun otokseen. Muissa sisäisissä politiikoissa kyseinen arviointi ja hankkeiden jälkikäteen suoritettujen tilintarkastusten arviointi perustui tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston hallinnoimaan CIP-ohjelmaan liittyvien 30 maksun lisäotokseen.

(8) Tässä otoksessa oli 31 edunsaajan menoilmoitusta, joista oli annettu tarkastuslausunto.

(9) Tämä perustui ensisijaisesti 30 jälkitarkastuksen tarkasteluun.

(10) Tutkimuksen, tietoyhteiskunnan ja viestinten, yritys- ja teollisuustoiminnan sekä koulutuksen ja kulttuurin pääosastojen pääjohtajien sekä kahden toimeenpanoviraston, ERCEAn ja REAn, vuotuiset toimintakertomukset tarkastettiin.

(11) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 1,1 prosentin (alempi virheraja) ja 4,9 prosentin (ylempi virheraja) välillä.

(12) Komissio vahvisti saman asian 19. maaliskuuta 2012 päivätyssä edunsaajille osoitetussa muistiossa ”How to avoid common errors identified in cost claims” (Kuinka välttää menoilmoituksissa havaitut yleiset virheet). Muistion mukaan useimmat virheet johtuvat sääntöjen virheellisestä tulkinnasta tai siitä, että edunsaajat eivät ota riittävästi huomioon avustussopimuksen määräyksiä ja rahoitusohjeita.

(13) Ks. vuoden 2010 vuosikertomus, kohta 6.13, vuoden 2009 vuosikertomus, kohdat 5.19, 5.20, 8.11 ja 8.12 sekä vuoden 2008 vuosikertomus, kohdat 7.12–7.15, 10.12 ja 10.13.

(14) Tapahtumat koostuvat seuraavista maksuista: 60 puiteohjelman väli- tai loppumaksua, 25 puiteohjelman ennakkomaksua, 21 maksua, jotka liittyivät tutkimuksen yhteisyritysten rahoitusosuuksiin, riskinjakorahoitusvälineeseen sekä EGNOS- ja Galileo-ohjelmiin, ja kaksi hiili- ja terästutkimusrahaston ennakkomaksua.

(15) Seitsemännen puiteohjelman edunsaajien on toimitettava lausunto, jos EU:n rahoitusosuus on yli 375 000 euroa. Komissio arvioi, että 80 prosenttia hankkeista jää tämän rajan alapuolelle.

(16) Satunnaisesti valitut tarkastukset, joiden perusteella on tarkoitus määrittää koko perusjoukkoa edustava virhetaso.

(17) Havaitut puutteet olivat pääasiassa seuraavanlaisia: tukeen oikeuttamattomia kuluja oli hyväksytty virheellisesti, otos ei ollut perusjoukkoa edustava ja välillisiä kustannuksia oli hyväksytty virheellisesti.

(18) Tarkastukset koskivat sekä kuudetta että seitsemättä puiteohjelmaa.

(19) Virheen katsotaan olevan ’käsitelty’, kun edunsaaja hyväksyy komission ehdottaman kiinteämääräisen korjauksen tai toimittaa tarkistetut menoilmoitukset hankkeista, joita ekstrapolointi koskee.

(20) Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto.

(21) Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto.

(22) Ks. kohdat 8.12 ja 8.13.

(23) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 89/2007 (EUVL L 22, 31.1.2007, s. 1).

(24) Pääasiassa EIP, mutta kyseeseen voivat tulla myös Euratomin unionin ulkopuolisiin hankkeisiin myöntämät lainat sekä yhteisön makrotaloudelliseen apuun perustuva lainananto kolmansille maille.

(25) Rahaston nettovarallisuus ennen konsolidointia oli 1 495 miljoonaa euroa.

(26) Hallintomenojen tarkastusta käsitellään 9. luvussa.

(27) Seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) ennakkomaksut olivat 3 837 miljoonaa euroa ja elinikäisen oppimisen ohjelman ennakkomaksut 1 208 miljoonaa euroa.

(28) Seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) väli- ja loppumaksut olivat 2 128 miljoonaa euroa ja elinikäisen oppimisen ohjelman väli- ja loppumaksut 168 miljoonaa euroa.

Lähde: Euroopan unionin alustava tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011.

LIITE 8.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – TUTKIMUS JA MUUT SISÄISET POLITIIKAT

	2011										2010	2009	2008
	Kuudes puiteohjelma		Seitsemäs puiteohjelma		Elinikäisen oppimisen ohjelma		Muut		Yhteensä		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	17		68		10		55		150		150	351	361
ennakkomaksuja	2		23		9		30		64		77	125	237
väli-/loppumaksuja	15		45		1		25		86		73	226	124
TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET (1) (2)
Prosenttiosuus tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	47 %	(8)	32 %	(22)	100 %	(10)	65 %	(36)	51 %	(76)	61 %	72 %	86 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	53 %	(9)	68 %	(46)	0 %	(0)	35 %	(19)	49 %	(74)	39 %	28 %	14 %
Tapahtumat, joissa ilmeni virheitä
Analyysi menotyypeittäin
ennakkomaksut	0 %	(0)	11 %	(5)	0 %	(0)	63 %	(12)	23 %	(17)	12 %	9 %	19 %
väli-/loppumaksut	100 %	(9)	89 %	(41)	0 %	(0)	37 %	(7)	77 %	(57)	88 %	91 %	81 %
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti:	0 %	(0)	39 %	(18)	0 %	(0)	53 %	(10)	38 %	(28)	33 %	35 %	34 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	100 %	(9)	61 %	(28)	0 %	(0)	47 %	(9)	62 %	(46)	67 %	65 %	66 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	100 %	(9)	96 %	(27)	0 %	(0)	100 %	(9)	98 %	(45)	97 %	55 %	65 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	(0)	0 %	6 %	3 %
Oikeellisuuteen liittyvät	0 %	(0)	4 %	(1)	0 %	(0)	0 %	(0)	2 %	(1)	3 %	39 %	32 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso									3,0 %
Ylempi virheraja									4,9 %
Alempi virheraja									1,1 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa esitetty luku vastaa tapahtumien tosiasiallista lukumäärää.

LIITE 8.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET – TUTKIMUS JA MUUT SISÄISET POLITIIKAT

Arvio tarkastetuista järjestelmistä

Järjestelmä	Asiakirjoihin perustuvat ennakkotarkastukset	Tarkastuslausunnot	Tilien jälkitarkastukset	Yleisarvio
Tutkimuksen puiteohjelmat	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – TVT-politiikan tukiohjelma	Osittain vaikuttava	Ei sovelleta	Ei vaikuttava	Osittain vaikuttava

LIITE 8.3

AIEMPIEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA – TUTKIMUS JA MUUT SISÄISET POLITIIKAT

Vuosi

Tilintarkastustuomioistuimen suositus

Tilintarkastustuomioistuimen arvio edistymisestä

Komission vastaus

2009

Komission pitäisi lisätä lausunnon antavien tarkastajien tietoisuutta menojen tukikelpoisuudesta, jotta heidän lausuntojensa luotettavuus paranisi.

(kohta 8.32)

Käytössä ei ole palauteprosessia, jolla komission tarkastushavainnoista voitaisiin ilmoittaa lausuntoja antaville tarkastajille, jos jälkitarkastuksissa havaitaan suuria eroja todennettujen ja tarkastettujen määrien välillä. Komissio aikoo ottaa tällaisen prosessin käyttöön vuonna 2012.

Lisäksi komissio on vuonna 2012 käynnistänyt edunsaajille ja tarkastuslausuntojen antajille kohdennetun tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on parantaa toimitettavien menoilmoitusten ja (niihin tarvittaessa liitettävien) tarkastuslausuntojen luotettavuutta.

Komission yksiköillä on jo käytössä prosessi, jolla lausuntoja antaville tarkastajille voidaan antaa palautetta siinä tapauksessa, että komission jälkitarkastuksissa todetaan merkittäviä poikkeamia varmennettujen menoilmoitusten ja komission havaintojen välillä. Tämä hoidetaan joko kehottamalla kirjallisesti edunsaajia antamaan palautetta lausuntoja antaville tarkastajille tai kääntymällä suoraan lausuntoja antavien tarkastajien puoleen.

2008

Komission olisi huolehdittava siitä, että valvontamenettelyjä sovelletaan tiukasti määräämällä tarvittaessa seuraamuksia ja perimällä takaisin tai mukauttamalla maksettuja määriä, jos ilmoitettuja menoja on korvattu aiheettomasti.

(kohta 7.42)

Komissio pyrki vuonna 2011 edelleen jatkamaan tarkastustulosten täytäntöönpanoa mukauttamalla menoilmoituksia tai antamalla takaisinperintämääräyksiä. Lisäksi komissio on vuodesta 2009 järjestelmällisesti määrännyt sopimussakkoja osallistujille, joiden on havaittu ilmoittaneen liikaa menoja ja jotka ovat siitä syystä saaneet perusteettoman rahoitusosuuden komissiolta.

Käytännössä on kuitenkin todettu, että erityisesti ekstrapoloinnin osalta uusia tapauksia on otettu käsittelyyn enemmän kuin niitä on saatu valmiiksi.

Koska komission yksiköiden on kaikissa vaiheissa otettava huomioon edunsaajien oikeudet, tarkastustulosten käsittely on vaikea ja pitkähkö prosessi erityisesti ekstrapoloinnin osalta. Lisäksi joitakin tapauksia voidaan käsitellä vasta siinä vaiheessa, kun hanke on päätetty. Ekstrapolointitapausten hallinnointi on hiljattain asetettu tärkeäksi painopisteeksi. Esimerkiksi tutkimuksen pääosastossa tästä prosessista vastaavaa ryhmää on vahvistettu, ja tämän seurauksena vuonna 2012 on päätetty 17 ja käynnistetty 13 ekstrapolointitapausta 8. toukokuuta mennessä.

YHDEKSÄS LUKU

Hallintomenot ja muut menot

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Järjestelmien vaikuttavuus

Toimielimiä ja elimiä koskevat huomautukset

Euroopan parlamentti

Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

Komissio

Tilintarkastustuomioistuin

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan ulkosuhdehallinto

Muut toimielimet ja elimet

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

JOHDANTO

9.1	Tässä luvussa esitetään Euroopan unionin toimielinten ja elinten hallintomenoja ja muita menoja koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio. Keskeiset tiedot toimielimistä ja elimistä sekä vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 9.1 .

Taulukko 9.1 – Hallintomenot ja muut menot – Keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)
Talousarvion osasto	Toimintalohkoryhmä	Kuvaus	Maksut	Hallinnointitapa
14, 24–31	Hallintomenot ja muut menot	Euroopan parlamentti	1 580	Suora keskitetty
		Neuvosto	547	Suora keskitetty
		Komissio	6 264	Suora keskitetty
		Tuomioistuin	334	Suora keskitetty
		Tilintarkastustuomioistuin	137	Suora keskitetty
		Talous- ja sosiaalikomitea	126	Suora keskitetty
		Alueiden komitea	91	Suora keskitetty
		Euroopan oikeusasiamies	9	Suora keskitetty
		Euroopan tietosuojavaltuutettu	7	Suora keskitetty
		Euroopan ulkosuhdehallinto	682	Suora keskitetty
Hallintomenot yhteensä			9 777
Toimintamenot yhteensä			—
Varainhoitovuoden maksut yhteensä			9 777
Varainhoitovuoden maksusitoumukset yhteensä			11 721
Lähde: Euroopan unionin vuoden 2011 alustava tilinpäätös.

9.2

Tässä luvussa käsitellään myös menoja, joita yleisessä talousarviossa pidetään toimintamenoina siitä huolimatta, että ne on useimmiten tarkoitettu enemmänkin komission hallinnon tarpeisiin kuin politiikkojen täytäntöönpanoon. Tällaisiin menoihin kuuluvat seuraavat yleisen talousarvion osastot: 14 (verotus ja tulliliitto), 24 (petostentorjunta), 25 (komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki), 26 (komission hallinto), 27 (talousarvio) ja 29 (tilastotiedot).

9.3	Tilintarkastustuomioistuin raportoi erikseen EU:n virastoista, toimeenpanovirastoista ja Eurooppa-kouluista (1). Tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia toimittaa tilintarkastusta Euroopan keskuspankissa.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

9.4	Hallintomenot ja muut menot liittyvät henkilöstöresursseihin (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus hallintomenojen ja muiden menojen kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan.

9.5	Hallintomenoissa ja muissa menoissa suurin riski on, että hankintaa, sopimusten täytäntöönpanoa, palvelukseenottoa sekä palkkojen ja korvausten laskentaa koskevia menettelyjä ei noudateta.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

9.6

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva liitteen 1.1 osassa 2 . Hallintomenoja ja muita menoja koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

—	tarkastuksessa testattiin 56 tapahtuman otos, joka sisälsi kolme ennakkomaksua ja 53 loppumaksua

—	järjestelmätarkastuksessa arvioitiin, vastasiko kunkin toimielimen tai muun elimen käyttämä valvontajärjestelmä (2) varainhoitoasetuksessa asetettuja vaatimuksia

—	komission johdon antamia tietoja koskevassa arvioinnissa käytiin läpi niiden neljän komission pääosaston ja yksikön vuotuiset toimintakertomukset, jotka ensisijaisesti vastaavat hallintomenoista (3).

9.7

Tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastettavaksi myös seuraavat aihealueet kaikissa toimielimissä ja muissa elimissä (4):

a)	tukikelpoisuusperusteet, henkilöstölle suoritettavien sosiaalietuisuuksien laskeminen ja maksaminen (kotitalouslisä, huollettavana olevasta lapsesta tai lapseen rinnastettavasta henkilöstä maksettava lisä ja koulutuslisä, joista on vähennetty muista lähteistä maksetut vastaavat lisät)

b)	väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten jatkamista ja muuttamista koskevat menettelyt

c)	hankintaan liittyvät avoimet ja rajoitetut menettelyt sekä neuvottelumenettelyt.

9.8

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastaa ulkoinen tilintarkastusyritys (5). Se on antanut tarkastuskertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksestä 1. tammikuuta 2011 alkaneelta ja 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä varmennuskertomuksen, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen resurssien käytön sääntöjenmukaisuutta sekä 1. tammikuuta 2011 ja 31. joulukuuta 2011 välisenä aikana sovellettuja valvontamenettelyjä (ks. kohta 9.22).

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

9.9	Liitteessä 9.1 on esitetty yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen testaamassa otoksessa 7 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 0,1 prosenttia (6).

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

9.10	Yhteenveto järjestelmätarkastusten tuloksista on esitetty liitteessä 9.2 .

TOIMIELIMIÄ JA ELIMIÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

9.11	Jäljempänä esitetään kutakin Euroopan unionin toimielintä tai elintä koskevat huomautukset. Ne eivät vaikuta kohdissa 9.9 ja 9.10 esitettyihin arvioihin. Huomautukset eivät ole olennaisia koko hallintomenojen alan näkökulmasta, mutta ne ovat merkittäviä yksittäisen toimielimen tai elimen kannalta.

Euroopan parlamentti

Sosiaalietuisuuksien ja lisien maksaminen henkilöstölle

EUROOPAN PARLAMENTIN VASTAUKSET

9.12

Kahdessa viidestä tarkastetusta tapauksesta havaittiin, että Euroopan parlamentin yksiköiden saatavilla olevat tiedot toimihenkilöiden henkilökohtaisesta tilanteesta tai perhetilanteesta eivät olleet ajan tasalla tai että kyseisiä tietoja ei ollut käsitelty asianmukaisesti. Tästä seurasi, että yhdessä tapauksessa etuisuuksia ja lisiä oli maksettu liian suuri määrä.

9.12

Liikaa maksettujen summien takaisinperintä aloitettiin marraskuussa 2011 vähentämällä ne kyseisen henkilön palkasta. Lisäksi on toteutettu toimia, jotta henkilöstön henkilökohtaisesta tilanteesta ja perhetilanteesta olisi käytettävissä ajantasaisia tietoja ja jotta niitä käsiteltäisiin asianmukaisesti. Erityisesti valvonnan parantamiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota, ja vuosittainen menettely, jossa vahvistetaan tai saatetaan ajan tasalle henkilökohtaiset tiedot, on käynnistetty uudelleen tapauskohtaisesti virkateitse, jotta vastaus saataisiin koko henkilöstöltä. Menettelyn käynnistäminen uudelleen tapauskohtaisesti on edeltävä vaihe ennen kuin otetaan käyttöön mahdollisia pakottavampia toimia, jos vastausta ei saada.

Parlamentin jäsenen valtuutettujen avustajien palkkaaminen

EUROOPAN PARLAMENTIN VASTAUKSET

9.13

Parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien palkkaamista koskevien sisäisten sääntöjen (7) mukaan valtuutetut avustajat voivat toimittaa lääkärintodistuksen ja muut sopimuksen teossa edellytetyt asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa palvelukseenottosopimuksen voimaantulopäivästä. Tämä poikkeus on ristiriidassa Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (8) 128 ja 129 artiklan säännösten kanssa. Säännösten mukaan kaikki palvelukseenottovaatimukset on täytettävä ennen sopimuksen tekemistä. Tätä kuvastaa se, että viidessä kymmenestä tarkastetusta tapauksesta havaittiin, että parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat toimittivat vaaditut lääkärintodistukset 3–7 kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Yhdessäkään tarkastetuista kymmenestä tapauksesta ei ollut asiakirja-aineistoa, joka olisi osoittanut, että kielitaitovaatimusten (9) täyttyminen olisi testattu.

9.13

Parlamentti panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kannan, jonka mukaan se ei pidä täytäntöönpanotoimien 15 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan määräyksiä asetuksen N:o 160/2009 128 artiklan mukaisina. Parlamentti toteaa, että lainsäädäntövallan käyttäjä ei halunnut käyttää terveydellisten edellytysten tarkastukseen täysin samaa järjestelyä kuin virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin sovellettava järjestely eikä sen vuoksi todennut yhtä täsmällisesti kuin esimerkiksi henkilöstösääntöjen 33 artiklassa, että lääkärintarkastus on tehtävä ennen rekrytointisopimuksen alkamista.

Helmikuusta 2012 lähtien rekrytointilomakkeeseen sisältyy lauseke, jossa jäsen ilmoittaa kunnian ja omantunnon kautta, että valtuutetulla avustajalla, jonka hän haluaa rekrytoida, on vaadittu kielitaito.

Palvelukseenottomenettelyjä koskevien ennakkotarkastusten toimivuus

EUROOPAN PARLAMENTIN VASTAUKSET

9.14

Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 47 ja 48 artiklassa säädetään, että jokaisen talousarvion toteuttamista koskevan toimenpiteen osalta on tehtävä ennakkotarkastus. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kymmenen parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien palvelukseenottomenettelyä ja havaitsi, että yhdeksässä ei ollut asiakirja-aineistoa, joka olisi osoittanut, että palvelukseenottoa koskevat asiakirjat olisi tarkastettu ennakkoon. Paras käytäntö olisi varmistaa, että kaikki viralliset asiakirjat on asianmukaisesti täytetty ja arkistoitu sisäistä valvontaa varten.

9.14	Rekrytointiyksikössä suoritettaviin ennakkotarkastuksiin tehdään parhaillaan huomattavia parannuksia (tarkastuksia koskevan tarkistuslistan uudelleenlaatiminen ja ristiintarkastusten käyttöönotto). Asiakirja-aineisto, johon ennakkotarkastukset perustuvat, säilytetään jatkossa asianmukaisesti.

Hankinnat

9.15	Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kymmenen hankintamenettelyä. Kahdessa kiinteistöjen kunnossapitoon ja asiakirjojen painamispalveluihin liittyvässä tapauksessa esiintyi puutteita valinta- ja myöntämisperusteiden soveltamisessa.

EUROOPAN PARLAMENTIN VASTAUKSET

9.16

Kiinteistöjen kunnossapitoa koskevassa menettelyssä tarjoajat eivät olleet saaneet tarkkoja tietoja menetelmästä, joiden avulla heidän tekemänsä tarjoukset arvioitiin. Yhtä 750 000 euron arvoista neljälle vuodelle jakaantuvaa erää (koko sopimuksen arvo oli 23 141 740 euroa) koskevissa tarjousasiakirjoissa ei ollut arvioitu käytettävien materiaalien arvoa; materiaalien osuus kyseisestä erästä oli 40 prosenttia. Tarjoajia pyydettiin ilmoittamaan materiaalien osalta ainoastaan bruttokateprosentti. Näin tarjoajia estettiin tekemästä kilpailukykyisempää tarjousta, jossa hintatarjouksen eri osa-alueet yhdistyisivät optimaalisella tavalla.

9.16	Parlamentti sisällytti tässä erässä tarvikkeet muuttumattomana summana, jotta töiden todelliset kustannukset voitaisiin yksilöidä ja niitä voitaisiin arvioida avoimesti.

EUROOPAN PARLAMENTIN VASTAUKSET

9.17

Yhden asiakirjojen painamispalveluihin liittyvän neuvottelumenettelyn osalta havaittiin, että tarjottavien palvelujen sijaintia ei ollut täsmennetty selkeästi ja avoimesti. Lisäksi kaikkien kuultavina olleiden mahdollisten tarjoajien toimipaikka sijaitsi Luxemburgissa, mikä täten rajoitti rajat ylittävää kilpailua. Yhdestätoista kuullusta mahdollisesta tarjoajasta ainoastaan edellinen toimeksisaaja toimitti tarjouksen. Kyseinen tarjoaja sai 60 000 euron sopimuksen neljäksi vuodeksi. Valintaperusteiden noudattamista ei myöskään ollut tarkastettu ennen neuvottelumenettelyn alkamista. Tämä on vastoin varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 122 artiklan 3 kohdan säännöksiä.

9.17	Parlamentti on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista ja ottaa ne huomioon seuraavaa menettelyä valmistellessaan. Parlamentti korostaa kuitenkin, että tässä arvoltaan erityisen pienessä sopimuksessa oli kyse nimenomaan paikallisesti tarjottavista palveluista.

Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

Hankinnat

NEUVOSTON VASTAUS

9.18

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viisi hankintamenettelyä. Kahdessa siivouspalveluihin (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 16 214 000 euroa) ja työvaatteiden ja jalkineiden ostoon (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 344 000 euroa) liittyvässä tapauksessa havaittiin, että jos tarjoajat eivät olleet ilmoittaneet tiettyjen tarjouksen sisältämien erien hintaa, neuvosto pystyi arvioimaan hinnat tarjouseritelmien perusteella sen mukaan, mitä muut tarjoajat olivat keskimäärin ilmoittaneet kyseisten erien hinnoiksi. Neuvosto täten muutti tarjouksen arvoa tavalla, josta ei säädetä varainhoitoasetuksessa.

9.18

Neuvosto huomauttaa ensiksi, että varainhoitoasetusta ei ole rikottu, koska soveltamissääntöjen 148 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan yhteydenottoa, joka johtaa tarjousehtojen muuttamiseen. Tällaista yhteydenottoa ei ole tapahtunut tilintarkastustuomioistuimen tarkastelemissa menettelyissä. Neuvosto tunnustaa toki, että tämä säännös ei salli toimielimen pyytää hintoja, jotka ovat tarjoajalta jääneet ilmoittamatta.

Jotta ehdokasta ei kuitenkaan suljettaisi tarjouskilpailun ulkopuolelle ja kilpailutilanne säilyisi monia eri tuotteita tai palveluja käsittävien monitahoisten tarjousten osalta, tarjousasiakirjoissa mainitaan nimenomaan, että hinnan puuttuessa arviointikomitea voi itse (olematta yhteydessä tarjoajaan) soveltaa teoreettista keskihintaa. Jotta tarjoajan aikomus ei vääristyisi, tätä menetelmää käytetään puuttuvien tietojen täydentämiseksi vain rajallisessa määrässä tapauksia. Sitä on käytetty vain yhdessä tilintarkastustuomioistuimen yksilöimässä tapauksessa vähäisessä kohdassa, joka puuttui 81 hintaa sisältävästä luettelosta ja vastasi 0,67:ää prosenttia tarjouksen rahallisesta arvosta.

Neuvoston pääsihteeristö katsoo, että tämä toimintatapa vastaa täysin varainhoitoasetuksen henkeä ja periaatteita: avoimuutta, suhteellisuutta ja syrjimättömyyttä. Yhdistettynä maltilliseen ja varovaiseen täytäntöönpanoon se on riittävän kilpailun ja moitteettoman varainhoidon tae.

Komissio

Henkilöstölle suoritettavien sosiaalietuisuuksien laskenta ja maksaminen

KOMISSION VASTAUKSET

9.19

Viidessätoista 28 tarkastetusta tapauksesta havaittiin, että henkilökohtaisten etuisuuksien hallinto- ja maksutoimiston saatavilla olevat tiedot henkilöstön henkilökohtaisesta tilanteesta ja perhetilanteesta eivät olleet ajan tasalla. Kuudessa näistä tapauksesta etuisuuksista ei ollut vähennetty kansallisten viranomaisten (10) maksamia etuisuuksia niiden voimassaolevan arvon mukaan. Tästä seurasi, että henkilöstölle maksettujen etuisuuksien määrä oli virheellinen.

9.19

Komission Sysper2-järjestelmä/Oikeudet (tietojärjestelmä henkilökohtaisten etuuksien hallinnointia varten) on päivittänyt automaattisesti Belgian valtiolta saatujen samanluonteisten lisien määrät huhtikuusta 2012 alkaen. Automatisointi vähentää merkittävästi virheriskiä, sillä päivitystä ei enää tehdä manuaalisesti. Muita jäsenvaltioita koskevat tiedot tullaan päivittämään myöhemmin.

Lisäksi Sysper2/Oikeudet-järjestelmän etusivulla otetaan käyttöön uusi moduuli. Henkilöstöä pyydetään ilmoittamaan puolisonsa ammattitoiminta. Muut Sysper2/Oikeudet-järjestelmän moduulit sisältävät myös samanluonteisia lisiä koskevia osia.

Hankinnat

KOMISSION VASTAUKSET

9.20

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti neljä Luxemburgin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimiston (OIL) suorittamaa hankintamenettelyä. Kolme niistä koski turvallisuuspalveluja (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 46 000 000 euroa), koulutuspalveluja (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 11 000 000 euroa) ja kunnossapitopalveluja (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 9 369 128 euroa). Niihin sovellettiin menettelyä, jossa valituksi tulee halvin tarjous. Menettelyissä havaittiin puutteita seuraavilla osa-alueilla: myöntämisperusteiden soveltaminen valintavaiheessa, samanlaisten perusteiden käyttö useaan kertaan arviontiprosessin aikana sekä valintaperusteiden epäjohdonmukainen määrittely ja arviointi.

9.20

Kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastelemat hankintamenettelyt käynnistettiin vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa. Vuoden 2011 puolivälissä OIL tarkisti tarjouspyyntömenettelyjä koskevaa lähestymistapaansa, jotta kaikkia tarjouseritelmiin liittyviä seikkoja voitaisiin yksinkertaistaa, kuten esimerkiksi vähentää valinta- ja ratkaisuperusteiden määrää ja määritellä ne tarkemmin. Kaikkien tämän jälkeen käynnistettyjen uusien hankintamenettelyjen osalta useimmat tilintarkastustuomioistuimen esille tuomat muodolliset puutteet on korjattu (tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana edelleen olemassa olevien puutteiden korjaamiseksi on nyt toteutettu toimia).

KOMISSION VASTAUKSET

9.21

OIL järjesti myös teknisen alan sekä arkkitehtuuri- ja talousalan tuki- ja konsultointipalveluja koskevan avoimen hankintamenettelyn. Nelivuotisen sopimuksen kokonaisarvo oli 3 124 000 euroa. Sopimustyypiksi valittiin kolmen yrityksen kanssa tehtävä kaskadiperusteinen puitesopimus. Tämä tarkoittaa, että jollei kaskadissa ensimmäiseksi sijoittunut yritys pysty toimittamaan kyseisiä palveluja, kaskadissa toiseksi sijoittuneelta yritykseltä pyydetään tarjous jne. Kaskadissa toiseksi sijoittuneen yrityksen tarjous olisi kuitenkin pitänyt hylätä valintaperusteiden tutkimisen yhteydessä, koska yrityksellä ei ollut vaatimustenmukaista aiempaa kokemusta sopimuksen kattamalta alalta.

9.21

Tarjouskilpailumenettelyn aikana OIL:n olisi pitänyt pyytää tarjoajalta uudempaa näyttöä kokemuksesta sopimuksen kattamalla alalla. Jos kyseisiä tietoja ei olisi voitu toimittaa, tarjoaja olisi vasta sitten pitänyt poistaa tarjouskilpailusta.

On kuitenkin todettava, että sopimuksen allekirjoittamisesta 4. maaliskuuta 2011 alkaen toukokuun 2012 loppuun mennessä OIL sopi asianomaisen yrityksen kanssa ainoastaan yhdestä tilauksesta, jonka arvo oli 1 116 euroa.

Tilintarkastustuomioistuin

9.22

Ulkoisen tarkastajan kertomuksessa (11) todetaan, että tarkastajien näkemyksen mukaan ”tilinpäätös antaa … oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2011, toiminnan tuloksista sekä rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, kyseisen neuvoston asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja Euroopan unionin kirjanpitosääntöjen mukaisesti”. Kertomus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Sopimusten tekeminen väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön kanssa

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN VASTAUS

9.23

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön sopimusten jatkamiseen ja muuttamiseen sovellettuja menettelyjä ja havaitsi, että kyseisten toimihenkilöiden valintaa ja palkkaluokitusta koskevissa sisäisissä säännöissä ja ohjeissa ei oteta johdonmukaisesti huomioon kyseisen henkilöstön ammatillista kokemusta. Lisäksi yhdessä menettelyohjeessa ei ollut voimaantulopäiväystä. Nämä epäjohdonmukaisuudet lisäävät riskiä, että Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b alakohdan mukaisesti palkattu väliaikainen henkilöstö sijoitetaan väärään palkkaluokkaan.

9.23

Väliaikaisten toimihenkilöiden luokitusta koskevat nykyiset suuntaviivat (DRHF 001/08) hyväksyttiin 14. tammikuuta 2008. Heinäkuusta 2010 lähtien kaikki yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b kohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimihenkilöt on kuitenkin luokiteltu palkkaluokkaan AD 5. Alun perin tämä johtui siitä, että käytettävissä ei ollut korkeampiin palkkaluokkiin sijoittuvia toimia, mutta myöhemmin käytäntö on vakiintunut. On totta, että suuntaviivoja ei ole saatettu vastaamaan käytännössä tapahtunutta muutosta, ja ETSK aikoo mukauttaa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b kohdan perusteella palvelukseen otettavien henkilöiden luokitusta koskevia nykyisten sääntöjensä/suuntaviivojensa määräyksiä yhdenmukaisen ja avoimen soveltamisen varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimelle ilmoitetaan tulevan päätöksen täytäntöönpanopäivästä, joka sijoittunee loppusyksyyn 2012.

Päiväämätön asiakirja, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa, on sisäinen valmisteluasiakirja, jonka tarkoituksena on ainoastaan antaa sopimussuhteisten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyjä koskevia käytännön ohjeita. Asiakirja liitetään edellä mainittuihin ajantasaistettuihin suuntaviivoihin.

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN VASTAUS

9.24

Yhdessä neljästä tarkastetusta tapauksesta havaittiin, että yksi väliaikainen toimihenkilö sijoitettiin edellä mainittujen säännösten perusteella ura-alueensa peruspalkkaluokkaa yhtä ylempään palkkaluokkaan. Toimihenkilö siirrettiin peruspalkkaluokkaan kuutta kuukautta myöhemmin, kun huomattiin, että vakinaisen henkilöstön ylentämistä varten ei ollut tarpeeksi virkoja. Tämä osoittaa, että saatavilla olevien virkojen jako eri henkilöstöluokkien välillä on suunniteltu puutteellisesti.

9.24

Tapauksessa, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa, toimihenkilön palkkaluokka todellakin palautettiin ura-alueen alimpaan palkkaluokkaan sopimuksen jatkamisen yhteydessä 6 kuukautta ensimmäisen sopimuksen alkamisen jälkeen, sillä alkuperäisessä palkkaluokassa ei tuolloin ollut vapaita toimia.

Komitea pyrkii jatkuvasti parantamaan toimien täyttämisen ennakointia. Pienissä toimielimissä marginaalit ovat kuitenkin rajallisia, ja jo muutamalla ennakoimattomalla siirtymällä henkilöstössä voi olla merkittäviä seurauksia, joita voi olla vaikea tasapainottaa.

Euroopan ulkosuhdehallinto

Sosiaalietuisuuksien ja lisien maksaminen henkilöstölle

EEAS:n VASTAUS

9.25

Kuudessa tarkastetuista 17 tapauksesta havaittiin, että Euroopan ulkosuhdehallinnon saatavilla olevat tiedot henkilöstön henkilökohtaisesta tilanteesta ja perhetilanteesta eivät olleet ajan tasalla. Kolmessa näistä tapauksesta etuisuuksista ei ollut vähennetty kansallisten viranomaisten maksamia etuisuuksia niiden voimassaolevan arvon mukaan. Tästä seurasi, että henkilöstölle maksettujen etuisuuksien ja lisien määrä oli virheellinen.

9.25

Tietojärjestelmien on annettava mahdollisuus säännöllisiin päivityksiin, jotka koskevat kansallisen tai alueellisen lainsäädännön sekä etuisuuksien korotuksia koskevien sääntöjen mukaisesti vastaanotettuja määriä. EEAS on siinä käsityksessä, että PMO on kehittänyt ja hiljattain testannut tietojärjestelmää Belgian viranomaisten maksamia etuisuuksia varten. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön laajemminkin, myös EEAS:n henkilöstön osalta. EEAS aikoo pyytää PMO:lta, että se saisi tämän järjestelmän käyttöönsä mahdollisimman pian.

Sopimusten tekeminen väliaikaisen henkilöstön kanssa

EEAS:n VASTAUS

9.26

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kahdeksan tapausta sisältäneen otoksen. Tarkastuksen yhteydessä analysoitiin kolmelle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetut palkat. Analyysissä kävi ilmi, että sopimuksen molemmat osapuolet olivat allekirjoittaneet työsopimuksen 3–7 kuukauden kuluttua siitä, kun kyseiset toimihenkilöt alkoivat hoitaa työtehtäviään. Tämä käytäntö saattaa molemmat osapuolet oikeudellisen epävarmuuden tilaan.

9.26

Siirtymävaiheessa, jolloin jäsenvaltioiden diplomaattikunnasta palkattiin suuri määrä väliaikaisia toimihenkilöitä, jotkut sopimukset on saatettu allekirjoittaa vasta jonkin ajan kuluttua siitä, kun kyseiset henkilöt ovat alkaneet hoitaa työtehtäviään. Nämä ovat poikkeustapauksia. Kaikki henkilöt on palkattu tavanomaisten ja sääntöjenmukaisten menettelyjen mukaisesti. EEAS toteuttaa tarvittavat toimet, jotta tällaisia tapauksia ei synny enää tulevaisuudessa.

Turvallisuuspalveluita koskevan sopimuksen hallinnointi

EEAS:n VASTAUS

9.27

Venezuelan edustuston turvallisuuspalveluiden kuukausittaiseen 5 430 euron maksuun liittyvä lasku oli varustettu sääntöjenvastaisesti ”todistetaan oikeaksi” -merkinnällä, vaikka kyseisiä palveluja ei ollut vielä suoritettu. Tämä käytäntö on varainhoitoasetuksen 79 artiklan vastainen. Lisäksi asianomainen turvallisuuspalveluja koskeva sopimus on ollut voimassa sellaisenaan ilman muutoksia 24 vuotta. Tarkastuksessa pantiin myös merkille, että edustusto oli saanut arvonlisäveron maksua koskevan vapautuksen ainoastaan epävirallisesti, vaikka arvonlisäveron keruuta koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa Venezuelassa vuodesta 2000 alkaen. Edustusto ei ole laskenut, kuinka paljon arvonlisäveroa on jäänyt siitä lähtien keräämättä.

9.27

Edustustoa on kehotettu kilpailuttamaan uusi turvallisuuspalveluja koskeva sopimus sekä hakemaan vuodesta 2000 lähtien perusteettomasti maksetun arvonlisäveron palautusta.

Edustustoja on yleisemminkin muistutettu toistuvasti ja kaikilla tasoilla siitä, miten tärkeää niiden palvelusopimusten säännöllinen kilpailuttaminen on.

Hankinnat

EEAS:n VASTAUS

9.28

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viisi turvallisuuspalveluihin liittyvää rajoitettua hankintamenettelyä. Kolmessa havaittiin puutteita myöntämisperusteiden määrittelyssä ja soveltamisessa sekä tarjousten arvioinnissa, tarjousasiakirjojen laadinnassa, valintaperusteiden määrittelyssä ja soveltamisessa sekä tarjoukset avaavien ja arvioivien komiteoiden työssä. Yhdessä näistä tapauksista arviointikomitea hylkäsi analysoimatta tilannetta sen enempää epätavallisen edullisen tarjouksen, vaikka tarjoaja oli vahvistanut, että kyseessä oli kirjoitusvirhe. Kahdessa kiinteistönhoitopalveluihin (nelivuotisen sopimuksen arvo oli 285 000 euroa) ja toimistotilojen vuokraukseen (kymmenvuotisen sopimuksen arvo oli 9 000 000 euroa) liittyvässä menettelyssä tilintarkastustuomioistuimelle ei pystytty toimittamaan keskeistä asiakirja-aineistoa menettelyjen tiettyjen vaiheiden suorittamisesta.

9.28

Ennen vuoden 2011 huhtikuuta tarjouskilpailuasiakirjat valmisteli entinen RELEXin yksikkö K8 (nyt MDR-B1). EEAS:n ja sopimuksia käsittelevän yksikön (MDR-A2) perustamisen jälkeen tarjouskilpailuasiakirjojen laatu on parantunut.

Kyseiset kiinteistönhoitopalvelut liittyvät tarjouskilpailuun, jonka valmisteluun MDR-A2 ei tuolloin osallistunut. Tilintarkastustuomioistuimelle on sittemmin (kesäkuussa 2012) toimitettu toimistotilojen vuokrausta koskevaan 9 miljoonan euron sopimukseen liittyvät keskeiset asiakirjat (edustuston rakennusraportti ja päätoimipaikan myönteinen lausunto).

Muut toimielimet ja elimet

9.29	Tuomioistuinta, alueiden komiteaa, Euroopan oikeusasiamiestä ja Euroopan tietosuojavaltuutettua koskevissa tarkastuksissa ei havaittu merkittäviä puutteita.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

KOMISSION VASTAUKSET

9.30	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso ei kokonaisuutena tarkastellen ole olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta (ks. kohta 9.9).

9.31	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että sen tarkastamat hallintomenojen ja muiden menojen valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia.

9.30–9.31

Komissio toteaa, että useina peräkkäisinä vuosina hallintomenoihin liittyvissä tapahtumissa ei kokonaisuutena tarkasteltuna ole esiintynyt olennaisia virheitä ja niihin liittyvät valvontajärjestelmät ovat olleet tehokkaita.

9.32

Tilintarkastustuomioin tuo lisäksi esiin virheitä ja puutteita, jotka eivät vaikuttaneet tilintarkastustuomioistuimen päätelmiin. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti hankintamenettelyistä poimitun otoksen (ks. kohdat 9.15, 9.16, 9.17, 9.18, 9.20, 9.21 ja 9.28) ja pani merkille erityisesti valinta- ja myöntämisperusteiden soveltamisessa useita puutteita, joista tietyt vaikuttivat menettelyn tuloksiin. Muut puutteet liittyivät rajat ylittävän kilpailun järjestämiseen, halvimman tarjouksen valintaan perustuvien menettelyiden hallinnointiin sekä tarjousasiakirjojen laadintaan ja arkistointiin liittyvien säännösten noudattamiseen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita myös sosiaalietuuksien laskentaa ja maksuja koskevan otoksen tarkastuksessa (ks. kohdat 9.12, 9.19 ja 9.25) ja muun kuin vakinaisen henkilöstön työsopimuksista poimitun otoksen tarkastuksessa (ks. kohdat 9.13, 9.23, 9.24 ja 9.26).

Suositukset

KOMISSION VASTAUKSET

9.33	Suosituksiin perustuvien toimien edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset on esitetty liitteessä 9.3 ; siinä käsitellään varainhoitovuotta 2009 koskevassa vuosikertomuksessa esitettyjä suosituksia. Seuraavat seikat olisi aiheellista ottaa huomioon:

9.33

Sosiaalietuisuuksien osalta tilintarkastustuomioistuin suositti Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle (ks. varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohdat 9.14, 9.19 ja 9.26), että nämä vaatisivat henkilöstön jäseniä toimittamaan henkilökohtaisen tilanteensa vahvistavat asiakirjat sopiviksi katsotuin väliajoin. Lisäksi niiden olisi otettava käyttöön järjestelmä, jolla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan oikea-aikaisesti.

a)	Komissio ottaa käyttöön uuden moduulin Sysper2/Oikeudet-järjestelmän etusivulla. Henkilöstöä pyydetään ilmoittamaan puolisonsa ammattitoiminta. Muut Sysper2/Oikeudet-järjestelmän moduulit sisältävät myös samanluonteisia lisiä koskevia osia.

Tarkastuksessa havaittiin, että varainhoitovuotta 2009 koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa yksilöidyt ongelmat ovat Euroopan parlamentissa ja Euroopan ulkosuhdehallinnossa (ennen Euroopan komission ulkosuhteiden pääosasto) edelleen vuonna 2011 olemassa, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Riskinä on yhä, että toimihenkilöiden tilanteen muuttuessa suoritetaan virheellisiä tai aiheettomia maksuja. Euroopan tietosuojavaltuutetun kohdalla voidaan todeta, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen seurauksena toteutetut toimenpiteet olivat vaikuttavia.

EEAS:n VASTAUS

9.33

KOMISSION VASTAUKSET

9.34	Tilintarkastustuomioistuin esittää tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella seuraavat suositukset:

9.34

—

Suositus nro 1: Asianomaisten toimielinten ja elinten (ks. kohdat 9.12, 9.19 ja 9.25) olisi toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että henkilöstö toimittaa sopiviksi katsotuin väliajoin henkilökohtaista tilannettaan todistavat asiakirjat. Lisäksi niiden olisi pantava täytäntöön järjestelmä, jonka avulla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan oikea-aikaisesti. Kyseisten maksujen hallinnointiin käytettäviä tietoteknisiä järjestelmiä olisi kehitettävä edelleen, jotta voitaisiin taata, että tiedot jäsenvaltioiden viranomaisten maksamista määristä päivittyvät automaattisesti.

EEAS:n VASTAUS

EEAS pyytää kerran vuodessa henkilöstöään saattamaan henkilökohtaista tilannettaan koskevat tiedot ajan tasalle ja muistuttaa henkilöstöä velvollisuudesta ilmoittaa kyseisistä etuisuuksista. Tätä koskeva viesti lähetetään syyskuussa. Tietojärjestelmien on annettava mahdollisuus säännöllisiin päivityksiin, jotka koskevat kansallisen tai alueellisen lainsäädännön sekä etuisuuksien korotuksia koskevien sääntöjen mukaisesti vastaanotettuja määriä. EEAS on siinä käsityksessä, että PMO on kehittänyt ja hiljattain testannut tietojärjestelmää Belgian viranomaisten maksamia etuisuuksia varten. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön laajemminkin, myös EEAS:n henkilöstön osalta. EEAS aikoo pyytää PMO:lta, että se saisi tämän järjestelmän käyttöönsä mahdollisimman pian.

EEAS:n VASTAUS

—	Suositus nro 2: Asianomaisten toimielinten ja elinten (ks. kohdat 9.13, 9.23, 9.24 ja 9.25) olisi toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että asiaankuuluvien asetusten säännöksiä sovelletaan, kun tehdään, jatketaan tai muutetaan työsopimuksia muun kuin vakinaisen henkilöstön kanssa.

Kaikki henkilöt on palkattu tavanomaisten ja sääntöjenmukaisten menettelyjen mukaisesti. EEAS toteuttaa tarvittavat toimet, jotta tällaisia tapauksia ei synny enää tulevaisuudessa.

KOMISSION VASTAUKSET

—

Suositus nro 3: Asianomaisten toimielinten ja muiden elinten (ks. kohdat 9.15, 9.16, 9.17, 9.18, 9.20, 9.21 ja 9.28) olisi varmistettava, että tulojen ja menojen hyväksyjillä on käytössään asianmukaiset tarkastusmenettelyt ja paremmat ohjeet, joiden avulla voitaisiin parantaa hankintamenettelyjen suunnittelua, koordinointia ja toimivuutta.

OIL on jo tarkistanut tarjouspyyntömenettelyjä koskevaa lähestymistapaansa, jotta kaikkia tarjouseritelmiin liittyviä seikkoja voitaisiin yksinkertaistaa.

EEAS:n VASTAUS

Suosituksen nro 3 täytäntöönpano on aloitettu MDR-A2-yksikön perustamisella ja merkittävillä toimilla hankintamenettelyjen laadun parantamiseksi. MDR-2-yksikkö on laatinut hankintoja koskevan oppaan ja mallin edustustojen turvallisuuspalvelusopimuksia varten. Muita malleja valmistellaan.

(1) Eurooppa-kouluja koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomus annetaan Eurooppa-koulujen johtokunnalle ja siitä toimitetaan jäljennös Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(2) Ennakko- ja jälkitarkastukset, sisäinen tarkastus, poikkeusten raportointi ja sisäisen valvonnan standardit.

(3) Arviointi koski seuraavia komission pääosastoja ja toimistoja: henkilökohtaisten etuisuuksien hallinto- ja maksutoimisto, Brysselin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto, Luxemburgin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto ja tietotekniikan pääosasto.

(4) Lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuinta (ks. kohta 9.8).

(5) PricewaterhouseCoopers, Société à responsabilité limitée, Réviseur d'Entreprises.

(6) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 0,0 prosentin (alempi virheraja) ja 0,3 prosentin (ylempi virheraja) välillä.

(7) Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osastoa koskevat soveltamissäännöt (puhemiehistön 9. maaliskuuta 2009 tekemä päätös).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 169/2009, annettu 23 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EUVL L 55, 27.2.2009, s. 1).

(9) Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 128 artiklan 2 kohdan e alakohdassa vaaditaan, että avustajalla on oltava perusteellinen kielitaito yhdessä yhteisön kielessä ja tehtäviensä hoitamisen edellyttämä tyydyttävä kielitaito toisessa yhteisön kielessä.

(10) Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 2 kohdassa vaaditaan, että muualta saadut samanluontoiset lisät vähennetään toimielinten maksamista lisistä.

(11) Ks. kohdassa 9.8 tarkoitettu ulkoisen tilintarkastajan tarkastuskertomus tilinpäätöksestä.

LIITE 9.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – HALLINTOMENOT JA MUUT MENOT

	2011								2010	2009	2008
	Henkilöstöön liittyvät menot		Kiinteistöihin liittyvät menot		Muut menot		Yhteensä
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä: (josta)	43		4		9		56		58	57	57
ennakkomaksuja	0		0		3		3		4	2	0
loppumaksuja	43		4		6		53		54	55	57
TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET (1) (2)
Prosenttiosuus tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	91 %	(39)	100 %	(4)	100 %	(9)	93 %	(52)	93 %	93 %	91 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	9 %	(4)	0 %	(0)	0 %	(0)	7 %	(4)	7 %	7 %	9 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso							0,1 %
Ylempi virhetaso							0,3 %
Alempi virhetaso							0,0 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa esitetty luku vastaa tapahtumien tosiasiallista lukumäärää.

LIITE 9.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUKSEN TULOKSET – HALLINTOMENOT JA MUUT MENOT

Tarkastettuja järjestelmiä koskeva arvio

Järjestelmä	Yleisarvio
Kaikki järjestelmät	Vaikuttava

LIITE 9.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – HALLINTOMENOT JA MUUT MENOT

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen suositus	Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä	Toimielimen vastaus
2009	Parlamentti Sosiaalietuuksien maksaminen henkilöstölle Henkilöstön jäseniä olisi pyydettävä toimittamaan henkilökohtaisen tilanteensa vahvistavat asiakirjat sopiviksi katsotuin väliajoin. Lisäksi parlamentin olisi otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan ja valvotaan oikea-aikaisesti.	Kuten varainhoitovuotta 2010 koskevan vuosikertomuksen liitteessä 7.4 mainittiin, parlamentti toteutti riskin pienentämiseksi seuraavat toimenpiteet: se tarkasti oikeudet tiettyihin etuisuuksiin, se otti käyttöön automatisoidun valvontavälineen (”electronic fiche”), jonka avulla henkilöstön henkilö- ja hallinnolliset tiedot tarkastetaan vuosittain, ja toimitti tarkastuksia, jotka koskevat henkilökohtaisten etuisuuksien vahvistamista palvelukseenottomenettelyjen aikana tai henkilöstön ura-alueen vaihtuessa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoitti kuitenkin, että virheellisten tai aiheettomien maksujen riski on edelleen olemassa.	Tämän alan valvonnan jatkuvan parantamisen yhteydessä ja jotta saadaan lisättyä huomattavasti henkilöstöltä saatujen vastausten määrää vuosittaisessa menettelyssä, jossa vahvistetaan tai saatetaan ajan tasalle henkilökohtaiset tiedot, on otettu käyttöön toimet menettelyn käynnistämiseksi uudelleen tapauskohtaisesti virkateitse. Tätä varten resurssiosastot ovat saaneet pääosastoiltaan luettelon henkilöstön jäsenistä, jotka eivät ole vastanneet vuoden 2012 kampanjaan. Tämä toimi on edeltävä vaihe ennen kuin otetaan käyttöön mahdollisia pakottavampia toimia, jos vastausta ei saada.
2009	Komissio – Ulkosuhteiden pääosasto Sosiaalietuisuuksien ja korvausten maksaminen henkilöstölle Henkilöstön jäseniä olisi pyydettävä toimittamaan komission yksiköille henkilökohtaisen tilanteensa vahvistavat asiakirjat sopiviksi katsotuin väliajoin. Lisäksi ulkosuhteiden pääosaston olisi otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan ja valvotaan oikea-aikaisesti.	Kuten varainhoitovuotta 2010 koskevan vuosikertomuksen teessä 7.4 mainittiin, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen tarjoaisi tilaisuuden muistuttaa henkilöstöä velvollisuudesta päivittää tiedot, joihin heitä koskevat oikeudet perustuvat, ja ottaa käyttöön asianmukaisia valvontamenettelyjä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoitti kuitenkin, että virheellisten tai aiheettomien maksujen riski on edelleen olemassa.	Komissio Komission Sysper2-järjestelmä/Oikeudet (tietojärjestelmä henkilökohtaisten etuuksien hallinnointia varten) on päivittänyt automaattisesti Belgian valtiolta saatujen samanluonteisten lisien määrät huhtikuusta 2012 alkaen. Automatisointi vähentää merkittävästi virheriskiä, sillä päivitystä ei enää tehdä manuaalisesti. Muita jäsenvaltioita koskevat tiedot tullaan päivittämään myöhemmin. Lisäksi Sysper2/Oikeudet-järjestelmän etusivulla otetaan käyttöön uusi moduuli. Henkilöstöä pyydetään ilmoittamaan puolisonsa ammattitoiminta. Muut Sysper2/Oikeudet-järjestelmän moduulit sisältävät myös samanluonteisia lisiä koskevia osia. EEAS PMO, joka hallinnoi EEAS:n henkilöstöä päätoimipaikassa, päivittää automaattisesti muualta saatavien etuisuuksien määrät. Tämä päivittäminen koskee EEAS:n henkilöstöä päätoimipaikassa syksystä 2012 alkaen. Edustustoissa olevan EEAS:n henkilöstön osalta EEAS hyödyntää sovellusta, joka otetaan käyttöön Sysper2-järjestelmässä muualta saatujen etuisuuksien ilmoittamista varten, ja kehottaa henkilöstöä noudattamaan henkilöstösääntöjen 67 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan.
2009	Euroopan tietosuojavaltuutettu Sosiaalietuuksien maksaminen henkilöstölle Henkilöstön jäseniä olisi pyydettävä toimittamaan henkilökohtaisen tilanteensa vahvistavat asiakirjat sopiviksi katsotuin väliajoin. Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan ja valvotaan oikea-aikaisesti.	Kuten varainhoitovuotta 2010 koskevan vuosikertomuksen liittessä 7.4 mainittiin, Euroopan tietosuojavaltuutettu on ottanut käyttöön etuisuuksien hallinnointia parantavia välineitä (viralliselle pohjalle vakiinnutettu yhteydenpito Euroopan tietosuojavaltuutetun toimistossa ja yhteydenpito henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston kanssa sekä vuotuinen tietolomake). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoitti, että kyseiset toimenpiteet olivat vaikuttavia.	EDPS ottaa tarkkaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset ja pyrkii jatkamaan ajoissa tapahtuvaan seurantaan ja valvontaan tähtäävän järjestelmänsä parantamista.

KYMMENES LUKU

EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

SISÄLLYS

Johdanto

Saavutettuihin tuloksiin perustuva arviointikertomus unionin varoista

Pääosastojen raportointi vuoden aikana saavutetuista tuloksista

Johdanto

Joitakin myönteisiä muutoksia viime vuoteen verrattuna

Relevanssi on joissakin tapauksissa edelleen ongelmana

Selvitysten puuttuminen heikentää vertailukelpoisuutta

Tavoitteiden, indikaattoreiden ja tavoitearvojen keskinäinen johdonmukaisuus

Saavutetun tuloksellisuustason taustalla olevien syiden esittäminen

Ulkopuolisista lähteistä peräisin olevat tiedot: luotettavuuden takaaminen on haasteellista

Tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastusten tulokset

Johdanto

Tarveanalyysi: ei pitävää näyttöä

Ohjelmien ja hankkeiden suunnittelu: oli epäselvää, mitä toiminnalla oli määrä saavuttaa

EU:n tasolla saatava lisäarvo: perustelut EU:n tukitoimenpiteille

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

10.1

Tässä luvussa käsitellään toiminnan tuloksellisuutta. Alussa tarkastellaan lyhyesti komission ensimmäistä arviointikertomusta (1). Sen jälkeen esitetään tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotka koskevat komission pääjohtajien (2) vuotuisten toimintakertomusten osassa 1 esitettyä, komission toiminnan tuloksellisuutta koskevaa itsearviointia. Lisäksi luvussa tuodaan esiin joitakin keskeisiä teemoja, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamiin, toiminnan tuloksellisuutta koskeviin erityiskertomuksiin (3).

10.2

Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden (taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus) pohjalta (4). Tuloksellisuuden arviointi on olennaisen tärkeää koko julkisen tukitoimenpiteen ajan, ja se kattaa panokset (taloudelliset, inhimilliset, aineelliset, organisatoriset tai sääntelyyn liittyvät resurssit, joita tarvitaan ohjelman täytäntöönpanoon), tuotokset (ohjelman suoritteet), tulokset (ohjelman välittömät vaikutukset suoraan kohderyhmään tai tuensaajiin) sekä vaikutukset (asianomaisessa yhteisössä tapahtuneet pitkän aikavälin muutokset, jotka on ainakin osittain saatu aikaan EU:n toiminnalla).

SAAVUTETTUIHIN TULOKSIIN PERUSTUVA ARVIOINTIKERTOMUS UNIONIN VAROISTA

10.3

Komissio julkaisi helmikuussa 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetun kertomuksen, jossa arvioitiin Euroopan unionin varoja saavutettujen tulosten pohjalta (arviointikertomus) (5). Perussopimuksessa vaaditaan, että komissio laatii kyseisen kertomuksen. Arviointikertomus on osa näyttöä, jonka perusteella parlamentti myöntää komissiolle vuosittain vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta (6).

10.4

Tilintarkastustuomioistuin antoi parlamentin pyynnöstä kesäkuussa 2012 arviointikertomusta koskevan lausunnon nro 4/2012 (7). Lausunnossaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että arviointikertomus on väljästi laadittu ja sisällöllisesti suppea, joten sen tuoma lisäarvo ei ole kovinkaan suuri. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin toteaa, että parlamentin, neuvoston ja komission pitäsi hyödyntää arviointikertomuksen tarjoama tilaisuus keskustella ja sopia siitä, kuinka kertomus voidaan muokata vastuuvapauden myöntävää viranomaista hyödyttäväksi.

10.4

Vuoden 2010 arviointikertomuksesta keskusteltiin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kanssa vuoden 2012 alussa. Komissio on näiden keskustelujen perusteella muuttanut ensimmäisessä arviointikertomuksessa käytettyä lähestymistapaa siten, että talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksista kerrotaan nyt kattavammin olemassa olevan raportointimateriaalin pohjalta. Komissio jatkaa kuitenkin arviointikertomuksen kehittämistä vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esittämien huomautusten pohjalta siten, että kertomuksesta olisi enemmän hyötyä vastuuvapauden myöntämismenettelyssä.

PÄÄOSASTOJEN RAPORTOINTI VUODEN AIKANA SAAVUTETUISTA TULOKSISTA

Johdanto

10.5

Komission pääjohtajat asettavat pääosastoilleen tuloksellisuutta koskevat tavoitteet vuotuisissa hallintosuunnitelmissa ja raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi raportoinnin kolmessa pääosastossa eli maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa, aluepolitiikan pääosastossa ja kehitys- ja yhteistyöpääosastossa (EuropeAid) (8). EU:n talousarviosta vuonna 2011 suoritetuista maksuista noin kolme neljäsosaa koskee näitä kolmea pääosastoa (9).

10.6

Tilintarkastustuomioistuin tutki komission sisäisen raportoinnin järjestelmään edellisvuoden jälkeen tehtyjä muutoksia sekä analysoi edellä mainittujen kolmen pääosaston osalta, olivatko niiden tavoitteet ja tulosindikaattorit

a)	relevantteja eli johdonmukaisia toiminnan tavoitteisiin ja hallinnointitapaan nähden ja olivatko ne sidoksissa määrällisesti ilmaistuihin tavoitearvoihin

b)	vertailukelpoisia eli käytettiinkö suunnitteluvaiheessa valittuja indikaattoreita myöhemmin raportoinnissa ja oliko mahdollisten muutosten syyt mainittu

c)	luotettavia eli pystyykö lukija saamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että annetut tiedot ovat oikeellisia (10).

Joitakin myönteisiä muutoksia viime vuoteen verrattuna

10.7

Komissio antoi marraskuussa 2011 pääjohtajilleen tarkistetut ohjeet vuoden 2011 toimintakertomusten laatimista varten. Tarkistuksen yhteydessä pyrittiin muun muassa ottamaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2010 vuosikertomuksessa esitetyt huomautukset ja toimimaan niiden pohjalta (11). Tarkistuksen yhteydessä esimerkiksi selvennettiin ohjeita, jotka koskivat toiminnan avulla saavutettujen tulosten raportointia vuotuisen toimintakertomuksen ensimmäisessä osassa: pääjohtajien oli vastedes raportoitava aiempaa perusteellisemmin, kuinka tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty tulosten ja vaikutusten näkökulmasta arvioituna. Lisäksi ohjeissa vaadittiin, että pääjohtajien on esitettävä kuvaus saavutetuista tuotoksista.

Relevanssi on joissakin tapauksissa edelleen ongelmana

10.8

Strategisella tasolla pääosastojen on yksilöitävä rajallinen määrä ”yleisiä tavoitteita” sekä joukko ”vaikutusindikaattoreita”, joiden avulla voidaan arvioida yleisten tavoitteiden saavuttamista. Yleiset tavoitteet ja vaikutusindikaattorit muodostavat yhdessä välineen, jonka avulla komission johtohenkilöstö – ja samalla myös vuotuisen toimintakertomuksen lukijat, esimerkiksi vastuuvapauden myöntämisestä vastaava viranomainen – voivat arvioida, missä määrin pääosasto on saavuttanut ylemmän tason päämääriään. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tavoitteissa ja indikaattoreissa puutteita, jotka heikensivät niiden hyödyllisyyttä seuraavissa kohdissa kuvatulla tavalla.

10.9	Joissakin tapauksissa tavoitteiden ja indikaattoreiden keskinäinen johdonmukaisuus oli puutteellinen (ks. esimerkki 10.1).

10.9

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto: vaikutusindikaattori ei kata koko tavoitetta

Eräällä vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvällä yleisellä tavoiteella on seuraavat kolme päämäärää:

—	edistää elinvoimaista ja kilpailukykyistä maataloutta

—	joka täyttää tiukat ympäristö- ja tuotantovaatimukset

—	ja varmistaa maatalousväestölle kohtuullisen elintason.

Ainoa tavoitteen yhteydessä ilmoitettu vaikutusindikaattori on ”viljelijän tulostandardit”, joka liittyy ainoastaan kolmantena mainittuun päämäärään. Näin ollen kahdelta ensimmäiseltä päämäärältä puuttuvat indikaattorit.

EuropeAid: vaikutusindikaattori oli muotoilultaan tavoitteen kaltainen

Vaikutusindikaattori ”EU:n koordinoitu lähestymistapa”, joka vastaa yleistä tavoitetta nro 4 (edistää kansainvälisiä kehityspuitteita, jotka perustuvat tehostettuun monenväliseen yhteistyöhön ja maailmanlaajuiseen hallintoon) ja jolla on tavoitearvo ”uudet EU:n talousarviotukea koskevat sopimukset tehdään asiakirjassa KOM 638 esitettyjen periaatteiden mukaisesti”, muistuttaa muotoilultaan enemmän tavoitetta kuin indikaattoria.

Sisäisen valvonnan standardin nro 5 perusvaatimuksissa vahvistetaan, että tulosten seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi hallintosuunnitelmiin olisi sisällyttävä vähintään yksi indikaattori tavoitetta kohden sekä toimintalohkojen että toimintojen tasolla. Tämä vaatimus sisältyy myös pääsihteeristön pysyviin ohjeisiin, ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto noudattaa sitä.

Komissio on nähnyt paljon vaivaa määritelläkseen tavoitteet ja indikaattorit johdonmukaisesti ja kattavasti. Joillakin toimintalohkoilla se on hyvin vaikeaa, ja olisi otettava huomioon, ettei vuotuista toimintakertomusta pidä tarkastella erillään muista tiedoista.

Komissio katsoo, että ”viljelijän tulostandardit” -indikaattori kattaa yleisen tavoitteen nro 1 kokonaisuudessaan, sillä se liittyy paitsi päämäärään, joka koskee kohtuullisen elintason varmistamista maatalousväestölle, myös elinvoimaista ja kilpailukykyistä maataloutta koskevaan päämäärään. Lisäksi viljelijöiden on säilytettävä maatalousmaa maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa saadakseen tilatukia, joten indikaattori kattaa myös yleisen tavoitteen nro 1 päämäärän, joka koskee tiukkojen ympäristö- ja tuotantovaatimusten täyttämistä.

Komissio tutkii muita tapoja määritellä SMART-tavoitteisiin perustuvia indikaattoreita.

10.10

Monet tarkastetuilla kolmella pääosastoilla asetetuista ylemmän tason tavoitteista ja indikaattoreista eivät sovellu kovin hyvin vuotuiseen arviointiin, joka on osa vuotuisen toimintakertomuksen laadintaprosessia. Tämä johtuu siitä, että joidenkin toimintapolitiikkojen kohdalla vaikutuksia odotetaan vasta pidemmällä aikavälillä: tällöin investoinnin ja hyödyn välille syntyy merkittävä viive. Useimmat indikaattorit ja tavoitearvot liittyivät koko kauteen 2007–2013, eikä käytössä ollut väli-indikaattoreita tai välietappeja.

10.10

Komissio vahvistaa, että monivuotisten ohjelmien luonteeseen kuuluu se, että investoinnit tehdään pitkällä aikavälillä, jolloin vaikutuksia voidaan arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua. Komissio on ehdottanut kaudelle 2014–2020 välietappeja tuotosindikaattoreille, jotka liittyvät suoremmin kyseiseen toimintapolitiikkaan.

10.11

Vaikutusindikaattoreiden yhteydessä pitäisi ilmoittaa määrällisesti ilmaistut tavoitearvot. Tältä osin havaittiin kuitenkin seuraavat seikat:

10.11

Määrälliset tavoitearvot eivät aina ole mahdollisia, riittäviä tai edes tarkoituksenmukaisia erityisesti siksi, että vaikutusindikaattoreihin vaikuttavat useat ulkoiset tekijät. Tällaisissa tapauksissa suuntaus on riittävä vertailukohta, jota vasten saavutuksia mitataan.

a)	Tarkastetuissa kolmessa vuotuisessa toimintakertomuksessa käsitellyistä 29 vaikutusindikaattorista 11 indikaattorilla ei ollut määrällisesti ilmaistua tavoitearvoa – eikä määräaikaa (12).

a)	Komissio pyrkii asettamaan määrällisiä tavoitearvoja aina kun se on mahdollista. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun on kyse ihmisoikeuksista kolmansissa maissa, määrälliset tavoitearvot eivät kuitenkaan aina ole mielekkäitä tai tarkoituksenmukaisia.

Aluepolitiikan pääosaston tapauksessa kaikki tavoitearvot yhtä lukuun ottamatta sisälsivät määräajan, mutta määräaikana oli usein jokin ajankohta keskipitkällä aikavälillä. Tämän seurauksena aluepolitiikan pääosaston vuoden 2011 toimintakertomuksessa viitataan usein saavutettuihin tuloksiin, jotka liittyvät edelliseen ohjelmakauteen (2000–2006).

Vuotuisen toimintakertomuksen osassa 1.2 käytetään vaikutusindikaattoreita, jotka perustuvat toimintapolitiikan kokonaistavoitteisiin liittyviin makrotaloudellisiin malleihin ja tilastotietoihin. Useimmissa tapauksissa lähtötaso on asetettu vuoteen 2006. Vaikutusindikaattorien kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, joista koheesiopolitiikka on vain yksi.

10.12

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille vuoden 2010 vuosikertomuksessaan, että pääosastot eivät asettaneet tavoitteita toiminnan taloudellisuudelle (panosten kulut) tai tehokkuudelle (panosten, tuotosten ja tulosten välinen suhde), eivätkä ne myöskään raportoineen näistä tavoitteista. Tilintarkastustuomioistuin esitti viime vuonna lisäksi erikseen havainnon, jonka mukaan vuotuisten toimintakertomusten osaan 1 sisältyvissä toimintapolitiikkojen saavutusten kuvauksissa annettiin vain vähän tietoja tuloksista ja vaikutuksista. Raportoinnissa keskityttiin lähinnä panoksiin ja tuotoksiin eikä niinkään toiminnan tuloksiin. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut asian suhteen merkittävää edistymistä tarkastaessaan tänä vuonna hallintosuunnitelmia ja vuotuisia toimintakertomuksia.

10.12

Komission yksiköt noudattivat varainhoitoasetuksessa ja vuotuisten toimintakertomusten laatimista koskevissa ohjeissa säädettyjä velvollisuuksia.

Komissio vahvisti pysyviä ohjeita vuoden 2011 toimintakertomuksia varten talouden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden osalta ja pyysi pääosastoja lisäämään vapaaehtoisesti osaan 3 moitteetonta varainhoitoa koskevia indikaattoreita.

Komissio uskoo, että vuotuiset toimintakertomukset sisältävät kaiken kaikkiaan riittävästi tietoa tuloksista.

Selvitysten puuttuminen heikentää vertailukelpoisuutta

10.13

Hyvä käytäntö edellyttää tavoitteita/tavoitearvoja koskevan raportoinnin lisäksi yleensä myös, että eri kausien tuloksellisuutta koskevat tiedot esitetään yhdenmukaisesti tai tehtyjen muutosten syyt ainakin ilmoitetaan, jotta tietojen käyttäjät voivat vertailla tietoja ja arvioida kehityssuuntauksia.

10.13

Komissio katsoo, että tuloksellisuutta koskevien tietojen on perustuttava tarvittaessa jatkuvan parantamisen prosessiin eikä niinkään yhdenmukaisuuteen. Se on samaa mieltä siitä, että tätä koskevat muutokset on selitettävä. Se katsoo kuitenkin, että toimintakertomukset sisältävät tästä riittävästi tietoja.

Tavoitteiden, indikaattoreiden ja tavoitearvojen keskinäinen johdonmukaisuus

10.14

Vuotuisiin toimintakertomuksiin sisältyvän raportoinnin olisi perustuttava hallintosuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, indikaattoreihin ja tavoitearvoihin. Tilanne oli yleensä tämä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa, jossa osa vaikutusindikaattoreista oli luokiteltu uudelleen, kuten tilintarkastustuomioistuin oli ehdottanut vuoden 2010 toimintakertomuksia koskevan tarkastustyönsä yhteydessä. Maatalouden pääosasto ei kuitenkaan selittänyt kahden muun muutoksen perusteita hallintosuunnitelmassa eikä vuotuisessa toimintakertomuksessa. Jäsenvaltiot pystyivät myös muuttamaan määrällisesti ilmaistuja tavoitearvojaan oman harkintansa mukaan. Näin ollen kolmea neljästä määrällisesti ilmaistusta tavoitearvosta muutettiin vuoden 2011 hallintosuunnitelman ja vuoden 2011 toimintakertomuksen välisenä aikana sen jälkeen, kun jäsenvaltiot olivat päivittäneet maaseudun kehittämissuunnitelmiaan (ks. esimerkki 10.2).

10.14

Komissio katsoo, että indikaattorit ja tavoitearvot ovat vuosien varrella pysyneet muuttumattomina. Kuten tässä tarkastushavainnossa todetaan, muutos indikaattoreissa ja tavoitearvoissa on poikkeus ja johtui siitä, että tilintarkastustuomioistuin suositteli kahden vaikutusindikaattorin uudelleen luokittelemista tulosindikaattoreiksi. Tämä käy hyvin selvästi ilmi hallintosuunnitelman vuoden 2011 päivityksestä.

Jäsenvaltioilla on todellakin mahdollisuus mukauttaa tavoitearvojaan maaseudun kehittämissuunnitelman parantamiseksi (katso vastaus esimerkkiin 10.2).

Esimerkki 10.2

Tavoitearvo	Vuoden 2011 hallintosuunnitelma	Vuoden 2011 toimintakertomus
Lisätä uusiutuvan energian tuotantoa	20 500 ktoe (38)	12 300 ktoe
Luoda työpaikkoja	346 000	344 000
Luonnonarvoltaan merkittävä käytössä oleva viljelysala	3 400 000 ha	3 620 000 ha

Esimerkki 10.2

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus mukauttaa tavoitearvojaan, ja väliarvioinnit tarjosivat sopivan tilaisuuden viimeistellä tietoja ja menetelmiä sekä tarvittaessa mukauttaa tavoitearvoja.

Uusiutuvan energian tuotantoa koskevan tavoitearvon merkittävä pienentäminen johtuu yhdessä maaseudun kehittämissuunnitelmassa olleesta virheestä, joka on korjattu. Virhe kyettiin havaitsemaan ja korjaamaan, koska väliarviointien perusteella voitiin tehdä lisää laatutarkastuksia.

10.15

Aluepolitiikan pääosasto asettaa yleisten tavoitteiden lisäksi ”monivuotisia painopisteitä”. Vertailtaessa vuoden 2011 ja vuoden 2012 hallintosuunnitelmia voidaan havaita, että vuoden 2012 suunnitelmassa on lisätty monivuotisten painopisteiden määrää neljästä viiteen ja muutettu lisäksi joidenkin muiden painopisteiden muotoilua. Lisäksi vuoden 2012 hallintosuunnitelmassa on lisätty alemman tason ”yksittäisten toiminnan painopisteiden” määrää 28:sta 39:ään. Suunnitelmassa ei esitetä syitä yhteenkään näistä muutoksista.

10.15

Aluepolitiikan pääosasto määrittelee monivuotisten painopisteiden nimet ja määrät sekä toiminnan vuotuisten painopisteiden määrän analysoituaan, miten se voi suorittaa tehtävänsä oikeudellisesti parhaalla ja tehokkaimmalla tavalla.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat muutokset kuvastavat rahoitus- ja talouskriisin Euroopan unionille asettamia tämänhetkisiä haasteita sekä niiden perusteella tehtyjä muutoksia aluepolitiikan ja aluepolitiikan pääosaston painopisteiden määrittelyssä.

Saavutetun tuloksellisuustason taustalla olevien syiden esittäminen

10.16

Tuloksellisuutta koskevan raportoinnin tarkoituksena on antaa tietoja sidosryhmille. Tästä huolimatta vuotuisissa toimintakertomuksissa ei esitetty päteviä syitä siihen, miksi toiminnan tuloksellisuudessa ei saavutettu asetettua tavoitetta tai tavoite-arvoa; syitä ei esitetty silloinkaan kun se olisi ollut mahdollista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa selitystä ei annettu edes silloin, kun tuloksellisuus jäi hyvin kauaksi tavoitearvosta: neljän indikaattorin tapauksessa tuloksellisuus jäi alle puoleen tavoitearvosta. Aluepolitiikan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään monivuotisten painopisteiden osalta kohta kohdalta eritelty yksityiskohtainen analyysi tuloksellisuudesta (ks.kohta 10.15), mutta vastaava analyysi puuttuu yleisten tavoitteiden ja vaikutusindikaattoreiden kohdalla.

10.16

Komissio katsoo esittäneensä riittävästi perusteluja. Vuotuisessa toimintakertomuksessa esitettyjä indikaattoreita ei pitäisi tarkastella muista erillään. Politiikan vaikutuksista ja tuloksista voidaan tehdä päätelmiä vain hallintosuunnitelman koko indikaattorijärjestelmän perusteella, sillä indikaattorit perustuvat makrotaloudellisiin malleihin ja tilastotietoihin, jotka koskevat kehittyvän politiikan kokonaistavoitteita.

Ulkopuolisista lähteistä peräisin olevat tiedot: luotettavuuden takaaminen on haasteellista

10.17

Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena ei ollut tarkastaa kaikkien tietojen luotettavuutta tutkimistaan kolmesta vuotuisesta toimintakertomuksesta. Tilintarkastustuomioistuin suoritti rajatun arvioinnin, jonka perusteella se totesi, että EuropeAidiin liittyvät tiedot olivat yleisesti ottaen luotettavia, sillä useimmissa tapauksissa indikaattorit ovat kansainvälisesti tunnustettuja ja riippumattomasti tarkistettavissa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin joukon ongelmia maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sekä aluepolitiikan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa. Molemmat pääosastot tukeutuvat suuressa määrin jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin. Ongelmia käsitellään esimerkissä 10.3.

10.17

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto: tuloksellisuudesta raportoitiin puutteellisten tietojen perusteella

Eri puolilla Euroopan unionia on käytössä kaikkiaan 88 maaseudun kehittämissuunnitelmaa. EU:n kokonaistason tuloksellisuudesta kuitenkin raportoitiin kolmen indikaattorin osalta siten, että yhden indikaattorin yhteydessä raportointi perustui kuuden maaseudun kehittämissuunnitelman tietoihin, toisen indikaattorin yhteydessä yhdeksän ja kolmannen indikaattorin yhteydessä 32 maaseudun kehittämissuunnitelman tietoihin.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto: tuloksellisuudesta raportoitiin puutteellisten tietojen perusteella

Maaseudun kehittämissuunnitelmia koskevan politiikan yhteenlasketut nettovaikutukset vaikutusindikaattoreihin koko EU:ssa on laskettu jäsenvaltioilta saatujen määrällisten tietojen perusteella. Useimmissa väliarvioinneissa ei mainittu määrällisiä vaikutuksia. Syyksi todettiin se, että väliarvioinnit suoritettiin liian varhain ohjelmakaudella, jotta vaikutuksia olisi voitu mitata. Pitkän aikavälin vaikutukset liittyvät pitkäaikaisiin prosesseihin.

Aluepolitiikan pääosasto: vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyi ristiriitaisia tietoja

Tiedot luotujen työpaikkojen määrästä vaihtelevat: toisinaan työpaikkoja on luotu 25 jäsenvaltiossa 200 000 kappaletta (sivu 34) ja toisinaan 21 jäsenvaltiossa 165 000 kappaletta (liite 6, sivu 69) – liitteen 6 alaviitteessä 126 puolestaan viitataan 19 jäsenvaltioon.

Laajakaistayhteyden saaneen väestön määräksi ilmoitetaan 900 000 (sivu 34) ja 806 826 (liite 6, sivu 72).

Uusia teitä ilmoitetaan rakennetun 920 km 12 jäsenvaltiossa (sivu 34) ja 805 km 10 jäsenvaltiossa (liite 6, sivu 71).

Aluepolitiikan pääosasto: vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyi ristiriitaisia tietoja

Komissio huomauttaa, että tavoitearvot ja viimeisimmät tiedot voidaan esittää kahdella tavalla. Syyt kaikkiin sisäisiin ristiriitoihin on esitetty tekstissä riittävästi.

—	Vuotuisen toimintakertomuksen pääosassa tiedot koskevat koheesiopolitiikan tuloksellisuutta kokonaisuudessaan, ja siinä on otettu huomioon kaikista jäsenvaltioista saadut tiedot riippumatta siitä, ovatko jäsenvaltiot asettaneet tavoitearvoja vai eivät (tavoitearvoja ei vaadita).

—

Liitteessä 6 verrataan suoraan tavoitearvoja ja saavutuksia. Tässä on otettu huomioon vain niistä jäsenvaltioista saadut tiedot, jotka raportoivat molemmista (toisin sanoen ne jäsenvaltiot, joiden raportti sisältää saavutukset, mutta ei tavoitearvoja, on jätetty pois). Tätä lähestymistapaa on käytetty johdonmukaisesti aiempina vuosina, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa edistymisen arvioiminen vertaamalla sitä tavoitearvoon.

10.18

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston on vaikea varmistua jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laadusta. Aluepolitiikan pääosasto on suosittanut, että jäsenvaltiot keskittyisivät ydinindikaattoreihin, ja se on antanut ohjeita tietojen tallentamiseen. Pääosasto on myös käynnistänyt vuotuisen tarkistusmenettelyn, jonka yhteydessä on havaittu joitakin virheitä annetuissa tiedoissa. Seuraavalla ohjelmakaudella otetaan käyttöön yhteisen strategiakehyksen rahastoja (13) varten ”suoritusvaraus”, josta voisi tulla keino kannustaa jäsenvaltioita toimittamaan relevantteja, vertailukelpoisia ja luotettavia tuloksellisuutta koskevia tietoja. Kyseisten tietojen oikea-aikaisuus pysyy kuitenkin edelleen haasteena. Esimerkiksi nykyinen määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot aluepolitiikan pääosastolle, on seuraavan vuoden kesäkuu; näin ollen vuotta 2011 koskevassa, vuonna 2012 julkaistussa toimintakertomuksessa esitetyt tiedot koskevat vuotta 2010.

10.18

Komissio jatkaa ja tehostaa jäsenvaltioiden toimittamien, nykyistä ohjelmakautta koskevien tietojen laadun tarkastamista.

Uutta ohjelmakautta koskevan komission asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioille tarjotaan kannustin siirtämällä uuden ohjelmakauden alussa sivuun 5 prosenttia varoista. Näin voidaan kohdentaa lisävaroja niille jäsenvaltioille, jotka saavuttavat välitavoitteensa (ks. KOM(2011) 615 lopullinen).

Komissio ei pidä tietojen oikea-aikaisuutta ongelmana. Aluepolitiikan pääosasto käyttää aina viimeisimpiä käytettävissä olevia tietoja, mutta myöntää, että nykyisiin asetuksiin tai uusiin asetusehdotuksiin sisältyvien raportointijärjestelyjen vuoksi edeltävää vuotta koskevat tiedot eivät ole saatavilla ennen seuraavan vuoden huhtikuuta.

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TOIMINNANTARKASTUSTEN TULOKSET

Johdanto

10.19

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa arvioidaan, onko Euroopan unionin talousarvioon sovellettu moitteettoman varainhoidon periaatetta (ks. kohta 10.2). Tilintarkastustuomioistuin valitsee erityskertomusten aiheet – jotka koskevat yksittäisiä talousarvioaloja tai hallinnointiin liittyviä teemoja – tarkoituksenaan saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Aiheiden valinnassa noudatetaan erilaisia valintaperusteita, joita ovat muun muassa kyseessä olevien tulojen tai menojen suuruus (olennaisuus), moitteettomaan varainhoitoon kohdistuvat riskit sekä aiheen kiinnostavuus sidosryhmien kannalta.

10.20

Tilintarkastustuomioistuin antoi (14) vuonna 2011 yhteensä 16 erityiskertomusta, jotka luetellaan laatikossa 10.1:

Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamat erityiskertomukset (15)

—	nro 1/2011 ”Onko unionin ulkopuolelle suunnattavan tuen hajauttaminen komission keskusyksiköiltä edustustoille parantanut tuen toimittamista?”

—	nro 2/2011 ”Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) hallinnoinnista annetun erityiskertomuksen nro 1/2005 seuranta”

—	nro 3/2011 ”Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen kautta konflikteista kärsiviin maihin ohjatun EU:n avun tehokkuus ja vaikuttavuus”

—	nro 4/2011 ”Pk-yritysten takausjärjestelmän tarkastus”

—	nro 5/2011 ”Miten tilatukijärjestelmän varainhoitoa voitaisiin parantaa?”

—	nro 6/2011 ”Ovatko Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitetut matkailualan hankkeet olleet vaikuttavia?”

—	nro 7/2011 ”Ovatko maatalouden ympäristötuet hyvin suunniteltuja ja hallinnoituja?”

—	nro 8/2011 ”Yhteisen maatalouspolitiikan alaan liittyvien aiheettomien maksujen takaisinperintä”

—	nro 9/2011 ”Ovatko Euroopan aluekehitysrahastosta tuetut sähköistä hallintoa koskevat hankkeet olleet vaikuttavia?”

—	nro 10/2011 ”Ovatko koulumaitoa ja kouluhedelmiä koskevat ohjelmat vaikuttavia?”

—	nro 11/2011 ”Edistävätkö maantieteellisten merkintöjen järjestelmän rakenne ja hallinnointitapa järjestelmän vaikuttavuutta?”

—	nro 12/2011 ”Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin?”

—	nro 13/2011 ”Pystytäänkö tullimenettelyn 42 valvonnalla estämään ja havaitsemaan arvonlisäveronkierto?”

—	nro 14/2011 ”Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä rahoitusta?”

—	nro 15/2011 ”Varmistetaanko komission toteuttamilla menettelyillä valtiontuen valvonnan vaikuttava hallinnointi?”

—	nro 16/2011 ”Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle: saavutettu edistys ja tulevat haasteet”.

10.21

Tilintarkastustuomioistuimen viimevuotisessa vuosikertomuksessa esitettiin, kuinka vuoden 2010 erityiskertomusten havainnot kattoivat hankkeen tavanomaisen hallinnointisyklin kokonaisuudessaan (strategisesta suunnittelusta ja tarpeiden kartoittamisesta toiminnan tuloksellisuudesta tapahtuvaan raportointiin). Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 erityiskertomukset kattoivat myös laajan kirjon eri aihealueita. Euroopan unioni valmistautuu uuteen ohjelmakauteen (2014–2020), ja näin ollen tilintarkastustuomioistuin käsittelee tässä luvussa asioita, jotka voidaan ottaa opiksi vuoden 2011 erityiskertomuksista uusien ohjelmien ja hankkeiden valmistelua silmällä pitäen. Tilintarkastustuomioistuin keskittyy pääasiassa kolmeen osa-alueeseen: tarveanalyysiin, ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun sekä EU:n tasolla saatavan lisäarvon käsitteeseen. Nämä kolme osa-aluetta tulevat vaihtelevissa määrin esiin myös viimeaikaisissa lausunnoissa, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut yhteistä strategiakehystä ja yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevista asetusehdotuksista (16).

Tarveanalyysi: ei pitävää näyttöä

10.22

Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2010 vuosikertomuksessaan, että haluttaessa saada aikaan hyviä tuloksia on tärkeää määrittää selvästi ne tarpeet, joihin ohjelmien avulla on tarkoitus vastata (17). Kroatialle myönnetty tuki, jonka tavoitteena oli, että maa pystyy hallinnoimaan EU:n rahoitusta Euroopan unioniin liittymisen jälkeen, on esimerkki tapauksesta, jossa komissio yleisesti varmisti, että keskeiset tarpeet oli yksilöity (18).

10.22

Komissio on samaa mieltä siitä, että kunnollinen tarveanalyysi on tärkeä osa ohjelman elinkaarta, ja tutkii huolellisesti tapaukset, joissa tilintarkastustuomioistuin katsoo tarveanalyysin olleen puutteellinen.

10.23

Vuonna 2011 tilintarkastustuomioistuin edelleen havaitsi ja toi esiin tapauksia, joissa kunnollista tarveanalyysiä ei ollut suoritettu. Esimerkiksi sähköisen hallinnon (e-Government) – jonka hankkeita voidaan tukea Euroopan aluekehitysrahastosta – ensimmäiset strategiat laadittiin tarkan tarvearvioinnin sijasta lähinnä poliittisten julistusten perusteella. Tämän seurauksena hankkeissa ei puututtu tärkeimpiin kysymyksiin (19). Kahdessa kolmesta tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa koskevasta ohjelmasta ei ollut arvioitu tarpeita, jotka liittyivät ohjelmien tavoitteeseen vähentää vaikutuksia, joita aiheutuu ydinvoimaloiden suunniteltua aikaisemmasta sulkemisesta (20).

10.23

Sähköiseen hallintoon siirtyminen on hyvin kallista. Painopisteet ovat tarpeen, ja ne oli järkevää ilmaista poliittisissa lausunnoissa ja julistuksissa, joiden avulla asiasta tiedotettiin ja jotka toimivat alustavina strategioina. Painopisteiden asettaminen on kuitenkin sittemmin parantunut huomattavasti, ja nykyään kaikki jäsenvaltiot ovat laatineet kehittyneempiä sähköisen hallinnon strategioita.

Riskinvähentämistoimien tarve on todettu liittymissopimuksissa tai myöhemmissä asetuksissa. EU:n tukijärjestelmä on suunniteltu varmistamaan, että jäsenvaltioiden ehdottamat toimenpiteet ovat kansallisten energiastrategioiden mukaisia ja perustuvat niihin. Strategioissa otetaan väistämättä huomioon ydinvoimaloiden sulkemisen vaikutukset.

10.24

Tarveanalyysin ollessa puutteellinen on vaikeampi arvioida, mikä kilpailevista hankkeista takaisi parhaiten varojen optimaalisen käytön. Tämä ilmeni esimerkiksi edellä mainittuja sähköisen hallinnon hankkeita koskevassa tarkastuksessa (21) sekä EU:n antaman maatalouden ympäristötuen tarkastuksessa. Maatalouden ympäristötuen osalta tilintarkastustuomioistuin toi esiin, että varat on kohdennettava alueille, joilla tarve on suurin, jotta maatalouden ympäristötuella saataisiin aikaan mahdollisimman suuret ympäristövaikutukset (22); jäsenvaltiot eivät kuitenkaan olleet pohtineet varojen kohdentamista kustannus-hyötyanalyysin avulla.

10.24

Komissio on samaa mieltä siitä, että tarveanalyysi voi auttaa määrittämään ensisijaiset hankkeet. Jotkin jäsenvaltiot ovat pohtineet kustannus-hyötyanalyysin avulla, missä määrin maatalouden ympäristötukivarojen kohdentaminen on suotavaa. Esimerkiksi Romaniassa luonnonarvoltaan arvokkaita alueita koskevat maatalouden ympäristötuet kohdennetaan maantieteellisin perustein, ja tukikelpoisten alueiden määrittelyssä käytetään makrotason tietoja. EU:n tehtyä poliittisia aloitteita kaikki jäsenvaltiot ovat nyt laatineet kehittyneempiä sähköisen asioinnin strategioita, jotka perustuvat sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaan 2011–2015.

Ohjelmien ja hankkeiden suunnittelu: oli epäselvää, mitä toiminnalla oli määrä saavuttaa

10.25

Tarpeiden kartoittaminen merkitsee vasta prosessin alkua. Moitteettoman varainhoidon kannalta on olennaisen tärkeää suunnitella sekä ohjelmat että niihin sisältyvät yksittäiset hankkeet hyvin, jotta varoilla saadaan aikaan optimaalinen vaikutus mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Ohjelmat ja yksittäiset hankkeet pitäisi suunnitella sellaisiksi, että niiden avulla luodaan yhteys talousarviosta rahoitettujen toimintojen sekä menoilla tavoiteltavien tuotosten, tulosten ja vaikutusten välille.

10.26

Komissio otti huomioon erään ohjelman suunnittelussa tehdyt virheet pystyäkseen suunnittelemaan samantyyppisen hankkeen ainakin osittain paremmin. Tämän ansiosta toimenpiteet, joilla kannustetaan hedelmien kulutusta kouluissa, eivät kärsi kiinnostavuuden puutteesta ja nollavaikutuksesta (23), jotka olivat ongelmana vastaavanlaisessa koulumaito-ohjelmassa (24). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin vuonna 2011 tarkastamissaan meno-ohjelmissa edelleen puutteita, joita käsitellään seuraavissa kohdissa.

10.26

Komissio katsoo, että koulumaito-ohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa on otettu huomioon suurin osa tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista ja siten parannettu järjestelmän kokonaistehokkuutta.

10.27

Komissio suuntaa konflikteista kärsiville maille jonkin verran tukea Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen kautta. Lähes kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa rahoitussopimuksissa (18 sopimusta 19:stä) ilmeni vähintään yksi puutteellisesta suunnittelusta johtuva ongelma. Niistä voidaan mainita seuraavat esimerkit: lähtötasoa ei ollut määritetty, tavoitteet olivat epäselvät tai indikaattorit puuttuivat. Näin ollen jäi epäselväksi, mitä hankkeilla oli tarkoitus saavuttaa ja miten hanketoimien onnistumista voidaan mitata (25).

10.27

Komissio pitää hankesuunnittelua tärkeänä, mutta katsoo, että 18 mainitusta tapauksesta vain kahdessa oli sellaisia puutteita, jotka saattoivat vaikuttaa suoraan hankkeiden tuloksiin.

Komissio otti vuonna 2011 käyttöön uutta koulutusta ja ohjausta, jonka tarkoituksena on parantaa hankesuunnittelua ja jonka se katsoo suurelta osin vastaavan tilintarkastustuomioistuimen huolenaiheisiin.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa tunnustetaan, että myös konflikteista kärsivissä maissa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa YK:n kanssa toteutetuissa hankkeissa saavutetaan hyviä tuloksia, jotka ovat kohtuullisen kestäviä.

10.28

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tilatukijärjestelmän tarkoituksena oli kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinakysyntään ja edistää ympäristöystävällisiä maatalouskäytäntöjä. Tilatukijärjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan ristiriitainen: sen avulla on tarkoitus antaa tuottajakohtaista tulotukea, mutta käytännössä tilatuen jakamisessa otetaan vain vähäisessä määrin huomioon edunsaajan erityisolosuhteet. Tämän seurauksena yksittäisille viljelijöille jaettujen tukien määrä perustuu edelleenkin lähinnä viljeltyyn maapinta-alaan, ja näin ollen suuri osa tilatuesta annetaan – kuten edellisessäkin järjestelmässä – edelleen suurille tiloille (26).

10.28

Tilatukijärjestelmä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi antaa perustilatukea samalla, kun viljelijä voi tehdä markkinasignaaleihin perustuvia tuotantopäätöksiä. Tämä johtuu siitä, että tuki on irrotettu tuotannosta eikä vaikuta tuotantopäätöksiin. Tuen edellytyksenä on, että edunsaajat, lohkot ja toimet täyttävät selkeät edellytykset, joista on säädetty neuvoston asetuksessa ja jotka ovat WTO:n sääntöjen mukaiset eli eivät ole sidottuja tuotantoon liittyviin tekijöihin.

”Suurten tilojen” perustilatuen tarvetta ei ole syytä pitää automaattisesti pienempänä kuin muiden tilojen, sillä tulot ovat yleensä erittäin riippuvaisia muun muassa tuotantotyypeistä, tuotantopanos- ja tuotantokustannuksista sekä tilan työvoimasta.

Tukioikeuksien arvo ja määrä laskettiin aiempien vuosien tuotanto- ja pinta-alatietojen perusteella, jotta tuotannosta riippumattomaan tukeen siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Näin ollen suorien tukien jakautuminen tiloille on yksinkertaisesti seurausta siitä, että maatalousmaa ja maataloustuotanto eivät jakaudu tasan EU:n tilojen kesken.

Tuen jakoperusteita viljelijöiden ja jäsenvaltioiden kesken käsitellään kuitenkin vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa, minkä pitäisi myös parantaa tilatuen kohdentamista. Komissio aikoo parantaa eräitä tukijärjestelmän osia ja myös lisätä niitä varojenkäytön arvon ja laadun parantamiseksi. Näin se ottaa huomioon joitakin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa mainituista seikoista, erityisesti tuen suunnittelemisen uudelleen ja paremman kohdentamisen.

10.29

Maantieteellisten merkintöjen järjestelmän avulla suojataan nimeä, jolla yksilöidään maataloustuote, jonka tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä (esim. ”prosciutto di Parma, Bayerisches Bier”). Maantieteellisten merkintöjen järjestelmän menestys riippuu muun muassa siitä, käyttävätkö tuottajat sitä. Järjestelmään on mahdollista saada mukaan lisää tuottajia, etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa sen hyödyntäminen on vähäistä. Käytettävissä olevat toimenpiteet ja menettelyt eivät kuitenkaan riitä lisäämään tuottajien osallistumista (27).

10.29

Järjestelmän tarkoituksena on ennen kaikkea suojella henkistä omaisuutta. Käytössä on asianmukaiset välineet ja oikeudelliset keinot, ja tuottajia kehotetaan liittymään järjestelmään vapaaehtoisesti. Tämän vahvistaa myös tuottajien järjestelmää kohtaan osoittama selkeä kiinnostus: tuotenimiä on rekisteröity huomattava määrä (yli 1 000), ja niiden markkina-arvo on 14,5 miljardia euroa (vuonna 2008).

Vuoden 2004 jälkeen EU:hun liittyneet jäsenvaltiot ovat vasta vähitellen pääsemässä mukaan järjestelmään. Uusien hakijoiden houkuttelemiseksi on toteutettu erilaisia hankkeita, kuten tiedotuskampanjoita, tuotemessuja ja kansainvälisiä alakohtaisia näyttelyitä ja/tai laadittu oppaita, jotka on tarkoitettu maantieteellisten merkintöjen (SAN tai SMM) mahdollisille hakijoille.

10.30

Yhteisen kalastuspolitiikan avulla komissio pyrkii viime kädessä edistämään kalakantojen säilyttämistä tukemalla jäsenvaltioita kalastuslaivastojen kalastuskapasiteetin vähentämisessä. Tuen vaikuttavuutta heikentävät kuintenkin ohjelmien tai hankkeiden rakenteeseen liittyvät ongelmat. Esimerkiksi kalastusalusten käytöstöpoistojärjestelmään liittyvät tukikelpoisuus- ja valintakriteerit oli kohdennettu puutteellisesti, minkä seurauksena kalastusalusten käytöstäpoistolla oli osassa tapauksia vain vähäinen tai olematon vaikutus toiminnan kohteena oleviin kalakantoihin (28).

10.30

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastelemat tapaukset on korjattu, ja niistä on keskusteltu jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavia korjaavia toimia, joilla muun muassa peritään takaisin väärin maksettuja summia.

EU:n tasolla saatava lisäarvo: perustelut EU:n tukitoimenpiteille

10.31

Komissio on määritellyt EU:n tasolla saatavan lisäarvon seuraavasti: EU:n tukitoimenpiteen tuottama lisäarvo siihen arvoon nähden, jonka jäsenvaltion toimi olisi muutoin yksinään tuottanut (29). Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin ehdottanut, että kyseisen termin määritelmä perustuisi aina periaatteisiin, jotka on esitetty laatikossa 10.2. Se on myös suositellut, että EU:n tasolla saatavan lisäarvon käsitteestä laadittaisiin asianmukainen poliittinen julkilausuma, tai käsite sisällytettäisiin EU:n lainsäädäntöön, jotta EU:n päättävät elimet voisivat viitata siihen valitessaan etusijalle asetettavia menoaloja (30).

10.31

Komissio korostaa, että EU-tason lisäarvon käsitettä voidaan käyttää monissa erilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi EU:n talousarviota koskevassa teoreettisessa pohdiskelussa, määriteltäessä tiettyjen EU:n ohjelmien hankevalinnan tavoitteita ja/tai kriteerejä, varainhoitoasetuksen säännöksissä ja arvioitaessa käynnissä olevia ohjelmia. Komissio katsoo kuitenkin myös, että politiikkalähtöisen hankkeen lisäarvoon sisältyy muutakin kuin pelkät luvut.

Yksi mainitun valmisteluasiakirjan tavoitteista oli selvittää, mikä on EU:n talousarvion tuoma lisäarvo, sekä esittää useita esimerkkejä siitä, miten tämä käytännössä toimii jäsenvaltioissa. Tarkoituksena oli näin tarjota EU:n päätöksentekoelimille ohjeistusta menojen priorisointia varten.

Lisäksi komission vaikutuksenarviointimenettelyssä valmistellaan poliittisia päätöksentekijöitä varten näyttöä mahdollisten poliittisten vaihtoehtojen eduista ja haitoista arvioimalla niiden potentiaalisia vaikutuksia. Menettelyssä käsitellään samalla myös komission ehdotusten tuottamaa lisäarvoa.

Tilintarkastustuomioistuimen ehdottamat periaatteet, joille EU:n tasolla saatavan lisäarvon käsitteen tulisi perustua:

—

Unionin talousarviosta unionissa suoritettavien menojen on tuotettava EU:lle ja sen kansalaisille sellaista selkeää ja näkyvää etua, jota ei voitaisi saavuttaa, jos asianomaiset menot toteutettaisiin yksinomaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

—	Menot, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia tai jotka liittyvät yleiseen etuun, ovat lähtökohtaisesti vahvemmassa asemassa EU-toimia ajatellen kuin menot, joiden maantieteellinen vaikutus on vähäinen.

—	Menojen järkevä keskittäminen todennäköisesti tukee jo lähtökohtaisesti lisäarvoa koskevaa tavoitetta.

—

EU:n ulkopuolisten menojen (esimerkiksi kehitysavun) tapauksessa lisäarvoa voidaan todennäköisesti vahvistaa myös valikoivalla lähestymistavalla: esimerkiksi keskitytään kehitysavun koordinointiin aloilla, joilla on maailmanlaajuisesti rahoittajia, ja keskitytään toimintaan, jossa EU:n asiantuntemuksella on erityistä arvoa (31).

Komissio katsoo, että politiikkalähtöisten hankkeiden tuottama lisäarvo on tärkeä kriteeri arvioitaessa sitä, ovatko EU:n tasolla aiheutuneet menot perusteltuja.

Komissio arvioi eri menoehdotusten tuottaman lisäarvon kaikilla toimintalohkoilla tehdessään ehdotuksiaan EU:n talousarvioksi kaudelle 2007–2013. Se käytti seuraavia mittapuita:

—	Vaikuttavuus: tapaukset, joissa vain EU:n toimin voidaan päästä tuloksiin.

—	Tehokkuus: tapaukset, joissa EU:n toimin päästään parempaan kustannustehokkuuteen.

—	Synergia: tapaukset, joissa EU:n toimia tarvitaan täydentämään, edistämään ja sysäämään liikkeelle toimintaa.

Komissio suunnitteli sekä uuden monivuotisen rahoituskehyksen että alakohtaiset välineet ja ohjelmat siten, että

—	tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin käyttämällä EU:n varoja,

—	EU:n tason rahoituksen osuus tehdään näkyväksi,

—	EU:n tason lisäarvo on huomattava,

—	resurssien yhdistäminen EU:n tasolla tuottaa mittakaavaetuja ja parempia tuloksia.

Muutossuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa, joka julkaistiin lokakuussa 2011, sekä sitä seuranneissa, 14. toukokuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä suositellaan parempaa kohdentamista maille, jotka ovat eniten avun tarpeessa, sekä keskittymistä vain muutamiin aloihin, joilla vaikutus voidaan maksimoida ja EU:n tason lisäarvo on selvä.

10.32

Tilintarkastustuomioistuin on korostanut olevan ylipäätään epätodennäköistä, että meno-ohjelmat, jotka eivät luo EU:n tasolla lisäarvoa, olisivat vaikuttava ja tehokas tapa käyttää EU:n veronmaksajien rahoja (32). Tilintarkastustuomioistuin esitti vuoden 2011 erityiskertomuksissaan esimerkkejä, joissa EU:n tasolla saatavan lisäarvon toteutuminen oli parhaimmillaankin kyseenalaista:

10.32

Komissio katsoo, että meno-ohjelmien lisäarvoa on arvioitava suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä kriteereihin, joita käytettiin, kun komission ehdotusten lisäarvoa alun perin arvioitiin. (Katso laatikko 10.2.)

—	pk-yritysten takausjärjestelmästä EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa ei ole osoitettu, sillä järjestelmän tulokset olisi voitu saavuttaa myös kansallisiin järjestelmiin perustuvan rahoituksen avulla (33)

—

Komissio ottaa jo huomioon tämän huomautuksen keskustellessaan vuoden 2013 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvistä uuden sukupolven rahoitusvälineistä ja suunnitellessaan niitä. Tässä rahoituskehyksessä ”EU:n tason lisäarvon varmistaminen” on yksi pääperiaatteista, joita kaikkien ehdotettujen välineiden on noudatettava.

—	EAKR:n osarahoittamien matkailualan hankkeiden yhteydessä oli vaikea arvioida, missä määrin niiden avulla oli saatu aikaan lisäarvoa EU:n tasolla, sillä käytössä ei ollut sopivaa järjestelmää tavoitteiden asettamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan (34)

—	Komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastuksessa havaittiin tarkastelluilla matkailuhankkeilla olleen suuria työllistäviä vaikutuksia.

—

ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon liittyvän EU:n tuen tapauksessa (ydinvoimaloiden käytöstäpoisto kolmessa jäsenvaltiossa) tilintarkastustuomioistuin totesi toimintakehyksen melko väljäksi ja suositti, että kyseisen tukitoimenpiteen avulla EU:n tasolla saavutettava lisäarvo olisi arvioitava ennen kuin EU päättää rahoituksen jatkamisesta (35).

—

Komissio pitää ohjelmien tuottamaa EU:n tason lisäarvoa selvänä: ilman niitä olisi ollut erittäin vaikeaa saavuttaa kokonaistavoite – eli EU:n ydinturvallisuuden huomattava parantaminen – ja auttaa jäsenvaltioita lieventämään ennenaikaisen sulkemisen vaikutuksia.

Komissio antoi 24. marraskuuta 2011 ehdotuksen neuvoston asetukseksi unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa (KOM(2011) 783) kaudella 2014–2020. Ehdotukseen liittyi kattava vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan myös EU:n tason lisäarvoa.

10.33

Viimeaikaisissa tilintarkastustuomioistuimen lausunnoissa on tuotu esiin puutteet, joita komissiossa on esiintynyt toiminnan tavoitteiden määrittelemisessä tulosten näkökulmasta, eli määriteltäessä, mitä EU:n rahoituksella on tarkoitus saavuttaa (36). Ilman odotettuihin tuloksiin liittyviä selviä tavoitearvoja komission on myös jatkossa vaikea osoittaa, että sen menojen avulla saavutetaan lisäarvoa EU:n tasolla – näin ollen on myös vaikea saada varmuutta varainkäytön tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

10.33

Parempi keskittyminen tuloksellisuuteen ja tuloksiin on yksi komission päätavoitteista ehdotuksissa, jotka sisältyvät asiakirjaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio ja joiden avulla on tarkoitus saavuttaa unionin pitkän aikavälin strategiset tavoitteet seitsemänä seuraavana vuotena käytettävissä olevalla talousarviolla.

Tämän mukaisesti kaikki monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen sisältyvät ohjelmat ja välineet on suunniteltu siten, että niiden tuotokset ja vaikutukset edistävät merkittävästi EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Näin korostetaan odotettuja tuloksia ja tuloksellisuutta.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

10.34

Vuotuisten toimintakertomusten laatimisprosessi kehittyy koko ajan komission pääosastoissa. Edellisvuoteen verrattuna oli havaittavissa myönteisiä merkkejä parannuksista (ks. kohta 10.7).

10.34

Komissio pyrkii jatkuvasti parantamaan vastuuraporttiensa laatua ja selkeyttä.

10.35

Relevanssi pysyy edelleen ongelmana, erityisesti kun on kyse tavoitteiden ja indikaattoreiden keskinäisestä johdonmukaisuudesta, mielekkäiden määrällisesti ilmaistujen tavoitearvojen asettamisesta sekä edistymisen vuotuisesta mittaamisesta. Viime vuoden tapaan tilintarkastustuomioistuimen arvioimat kolme pääosastoa eivät raportoineet vuotuisen toimintakertomuksen osassa 1 taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta (ks. kohdat 10.8–10.12).

10.35

10.36

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sekä aluepolitiikan pääosaston hallintosuunnitelmissa asetetut tavoitteet, indikaatorit ja tavoitearvot olivat yleisesti ottaen samat kuin kuin vuotuisissa toimintakertomuksissa, ja ne olivat yleensä yhdenmukaiset edellisvuoteen nähden. Tehdyille muutoksille ei kuitenkaan aina ilmoitettu syytä (ks. kohdat 10.13–10.16).

10.36

Komissio on samaa mieltä siitä, että jos vuotuiseen toimintakertomukseen tehdään edelliseen vuoteen verrattuna muutoksia, niiden syyt on ilmoitettava. Se katsoo kuitenkin, että toimintakertomukset sisältävät tästä riittävästi tietoja.

10.37

Lainsäädännölliset ja käytännön esteet heikensivät pääosastojen jäsenvaltioista keräämien, yhteisesti hallinnoituja ohjelmia koskevien tietojen luotettavuutta. Jäsenvaltioille pyritään parhaillaan luomaan kannustimia, jotta ne toimittaisivat seuraavalla ohjelmakaudella relevantteja, vertailukelpoisia ja luotettavia tuloksellisuutta koskevia tietoja yhteisen strategiakehyksen rahastoista. Näistä toimista voidaan kenties myös ottaa arvokasta oppia tulevaisuudessa. Oikea-aikaisuus on toinen ongelma-alue (ks. kohdat 10.17 ja 10.18).

10.37

Komissio jatkaa ja tehostaa jäsenvaltioiden toimittamien, nykyistä ohjelmakautta koskevien tietojen laadun tarkastamista. Komissio ei kuitenkaan pidä tietojen oikea-aikaisuutta ongelmana.

Koska ohjelmakausi kestää seitsemän vuotta, voidaan tietoja, jotka ovat saatavilla 16 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen, vielä käyttää sellaisten ohjelmien mukauttamiseen, jotka eivät näiden tietojen mukaan ole riittävän tuloksellisia (katso vastaus kohtaan 10.18).

10.38

Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2011 erityiskertomuksissaan kolmen analysoidun eritysalan osalta seuraavaa:

10.38

a)	Korkealaatuisia tarvearviointeja ei useinkaan suoriteta, vaikka ne ovat olennaisen tärkeitä varmistettaessa, että EU:n menot kohdennetaan sellaisille maantieteellisille alueille tai aihealueille, joilla tarve on suurin (ks. kohdat 10.22–10.24).

a)	Komissio on samaa mieltä siitä, että kunnollinen tarveanalyysi on tärkeä osa ohjelman elinkaarta, ja tarkastelee huolellisesti tapauksia, joissa tilintarkastustuomioistuin katsoo tarveanalyysin olleen puutteellinen.

b)	Hankkeissa on suunnittelupuutteita, jotka heikentävät komission kykyä todeta EU:n menojen avulla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia ja raportoida niistä (ks. kohdat 10.25–10.30).

Komissio myöntää hankesuunnittelun olevan tärkeää mutta ei hyväksy kaikkia tilintarkastustuomioistuimen arviointeja, jotka koskevat kohdassa 10.25–10.30 mainittuja tapauksia. Komissio tutkii kuitenkin huolellisesti nämä tilintarkastustuomioistuimen arviot ja mukauttaa käytäntöään, jos se on aiheellista hankesuunnittelun parantamiseksi entisestään.

c)	Komission on vaikea osoittaa EU:n menojen avulla EU:n tasolla saatava lisäarvo (ks. kohdat 10.31–10.33).

c)	Komissio on seuraavaa monivuotista rahoituskehystä suunnitellessaan pannut täytäntöön periaatteet, jotka esitettiin vuonna 2010 toteutetussa talousarvion kokonaistarkastelussa, ja keskittynyt erityisesti EU:n talousarvion tuottamaan lisäarvoon.

Suositukset

10.39

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella seuraavaa:

10.39

—

Suositus nro 1: komission olisi painotettava uusien meno-ohjelmien suunnittelussa tuloksia ja vaikutuksia, jotka toiminnalla halutaan saada aikaan; jos tuloksia ja vaikutuksia ei voida mitata suoraan, komission olisi otettava käyttöön ”SMART” (37) -tavoitteisiin perustuvia indkaattoreita ja välietappeja, joiden avulla voidaan osoittaa, että komission toiminnalla tuetaan haluttujen päämäärien saavuttamista

Komissio hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen suosituksen ja on jo toteuttanut edellä esitettyjä toimia sen osalta.

Komissio on seuraavaa monivuotista rahoituskehystä suunnitellessaan pannut täytäntöön periaatteet, jotka esitettiin vuonna 2010 toteutetussa talousarvion kokonaistarkastelussa:

—	keskittyminen toimintapolitiikan tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseen

—	keskittyminen EU:n tason lisäarvoon

—	keskittyminen vaikutuksiin ja tuloksiin

—	yhteisten etujen aikaansaaminen kaikkialla Euroopan unionissa.

—

Suositus nro 2: komission olisi työskenneltävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimitettavien tietojen laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi; komission olisi erityisesti otettava opiksi kokemuksesta, jota on kertynyt sen pyrkiessä luomaan jäsenvaltioille kannustimia korkealaatuisten tuloksellisuutta koskevien tietojen toimittamiseksi yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta

Komissio on yhtä mieltä siitä, että yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on tärkeää tietojen laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi. Komissio on tehnyt jäsenvaltioiden kanssa tarkastuksen sähköisesti toimitettujen indikaattorien oikeellisuuden vahvistamiseksi, ja se uskoo, että tietojen laatu paranee vastaisuudessa edelleen. Nykyisiin asetuksiin tai uusiin asetusehdotuksiin sisältyvien raportointijärjestelyjen vuoksi edeltävää vuotta koskevat tiedot ovat kuitenkin saatavilla vasta seuraavan vuoden huhtikuussa.

—	Suositus nro 3: seuraavalla ohjelmakaudella (2014–2020) komission olisi osoitettava ja raportoitava, kuinka se takaa EU:n tasolla saavutettavan lisäarvon.

Kaikissa lainsäädäntövallan käyttäjälle esitetyissä komission ehdotuksissa määritellään yleiset ja erityiset tavoitteet, joiden saavuttaminen vaikuttaa osaltaan siihen, että ehdotetut rahoitusvälineet tuottavat jatkossakin EU:n tason lisäarvoa.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) (EUVL C 83, 30.3.2010) 318 artiklassa määrätään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan unionin varainhoitoa saavutettujen tulosten pohjalta.

(2) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) 60 artiklan 7 kohdassa säädetään, että vuotuisista toimintakertomuksista on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tehtäviin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii.

(3) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kattavat EU:n talousarvion sekä Euroopan kehitysrahastot.

(4) Varainhoitoasetus, 27 artikla.

(5) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista, KOM(2012) 40 lopullinen.

(6) Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 318 ja 319 artikla.

(7) Lausunto nro 4: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklan nojalla esitetty komission kertomus saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (EUVL C 179, 20.6.2012).

(8) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston vuotuisia toimintakertomuksia käsiteltiin myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2010. EuropeAid perustettiin tammikuussa 2011 yhdistämällä toisiinsa kehitysyhteistyöstä ja suhteista Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin vastaava pääosasto (kehitysyhteistyön pääosasto) ja EuropeAid-yhteistyötoimisto (EuropeAid).

(9) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto: 56,2 miljardia euroa, aluepolitiikan pääosasto: 32,9 miljardia euroa, EuropeAid: 4,1 miljardia euroa.

(10) Tilintarkastustuomioistuin toimitti vain rajatun tarkastuksen tästä aihepiiristä – ks. kohta 10.17.

(11) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen julkaisemisaikataulusta johtuen komissiolla on vain vähän aikaa ottaa vuotuisissa toimintakertomuksissaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitetyt huomautukset.

(12) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto: viisi indikaattoria; EuropeAid: viisi indikaattoria; aluepolitiikan pääosasto: yksi indikaattori.

(13) Näitä rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

(14) Kertomuksen antaminen tarkoittaa julkaistavaksi hyväksymistä. Varsinainen julkaiseminen, joka käsittää myös taitto- ja käännöstyön, tapahtuu yleensä noin kaksi kuukautta myöhemmin.

(15) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla osoitteessa http://eca.europa.eu/portal/page/portal/publications/auditreportsandopinions/specialreports.

(16) Lausunto nro 7/2011 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksesta yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL C 47, 17.2.2012) ja lausunto nro 1/2012 tietyistä kauden 2014–2020 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevista asetusehdotuksista (http://eca.europa.eu).

(17) Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 8.36.

(18) Erityiskertomus nro 14/2011 ”Onko EU:n antama tuki parantanut Kroatian valmiuksia hallinnoida liittymisen jälkeistä rahoitusta?”, kohta 17 (http://eca.europa.eu).

(19) Erityiskertomus nro 9/2011 ”Ovatko Euroopan aluekehitysrahastosta tuetut sähköistä hallintoa koskevat hankkeet olleet vaikuttavia?”, kohdan 56 alakohta a (http://eca.europa.eu).

(20) Erityiskertomus nro 16/011 ”Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle: saavutettu edistys ja tulevat haasteet”, kohta 26 ja kaavio 7 (http://eca.europa.eu).

(21) Erityiskertomus nro 9/2011, kohdan 56 alakohta b.

(22) Erityiskertomus nro 7/2011 ”Ovatko maatalouden ympäristötuet hyvin suunniteltuja ja hallinnoituja?”, kohdat 72 ja 78 (http://eca.europa.eu).

(23) Nollavaikutus tarkoittaa, että toimenpiteellä tuetaan edunsaajia, jotka olisivat tehneet saman valinnan myös ilman tukea.

(24) Erityiskertomus nro 10/2011 ”Ovatko koulumaitoa ja kouluhedelmiä koskevat ohjelmat vaikuttavia?”, kohta 53 (http://eca.europa.eu).

(25) Erityiskertomus nro 3/2011 ”Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen kautta konflikteista kärsiviin maihin ohjatun EU:n avun tehokkuus ja vaikuttavuus”, kohdat 23 ja 24 sekä 48 (http://eca.europa.eu).

(26) Erityiskertomus nro 5/2011 ”Miten tilatukijärjestelmän varainhoitoa voitaisiin parantaa?”, kohta 44 (http://eca.europa.eu).

(27) Erityiskertomus nro 11/2011 ”Edistävätkö maantieteellisten merkintöjen järjestelmän rakenne ja hallinnointitapa järjestelmän vaikuttavuutta?”, kohta 61 (http://eca.europa.eu)

(28) Erityiskertomus nro 12/2011 ”Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin?”, kohdat 51–58 ja 76 (http://eca.europa.eu).

(29) Komission valmisteluasiakirja The added value of the EU budget, SEC(2011) 867 lopullinen, viimeinen osa 1.1, joka on mukana asiakirjassa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen.

(30) Lausunto nro 1/2010 ”Euroopan unionin talousarviohallinnon parantaminen: riskit ja haasteet”, kohta 18 (http://eca.europa.eu).

(31) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastaus komission tiedonantoon ”Uudistettu talousarvio muuttuvassa Euroopassa”, kohta 8, huhtikuu 2008.

(32) Lausunto nro 7/2011, kohta 9.

(33) Erityiskertomus nro 4/2011 ”Pk-yritysten takausjärjestelmän tarkastus”, kohta 104 (http://eca.europa.eu).

(34) Erityiskertomus nro 6/2011 ”Ovatko Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitetut matkailualan hankkeet olleet vaikuttavia?”, kohta 46 (http://eca.europa.eu).

(35) Erityiskertomus nro 16/2011, kohdan 42 alakohta b.

(36) Lausunto nro 7/2011, kohta 10, ja lausunto nro 1/2012, kohdat 8 ja 151.

(37) Tavoitteiden pitäisi olla täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määritettyjä. Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 8.33.

(38) Tuhat ekvivalenttiöljytonnia (ktoe) on energiamäärä, joka vapautuu poltettaessa yksi kilotonni raakaöljyä.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.344.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 344

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 12. marraskuuta 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Tilintarkastustuomioistuin
2012/C 344/01	Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2011 ja toimielinten vastaukset	1

2012/C 344/02	Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2011 ja komission vastaukset	243

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen suositus	Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä	Komission vastaus
2009	EuropeAidin pitäisi kehittää suunnitteilla olevan yleisen valvontastrategiansa tarkistuksen yhteydessä keskeinen indikaattori, jota sovelletaan jäännösvirheiden taloudellisen vaikutuksen arviointiin sen jälkeen kun kaikki ennakko- ja jälkitarkastukset on toteutettu; indikaattorin perustana voisi olla esimerkiksi päättyneistä hankkeista poimittavan edustavan tilastollisen otoksen tarkastus (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohdan 54 alakohta a).	EuropeAid on ottanut käyttöön jäännösvirhetason arviointimenetelmän ja palkannut ulkopuolisen tarkastusyrityksen suorittamaan arvioinnin. Ensimmäisen arvioinnin tulosten pitäisi olla saatavilla siten, että ne voidaan ottaa huomioon EuropeAidin vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2012.	Tätä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön. Komissio on pysynyt aikataulussa EuropeAidin hankkeiden jäännösvirhetason arviointityössä.
	EuropeAidin pitäisi arvioida tarkistuksen yhteydessä eri valvontamuotojen – erityisesti tapahtumien jälkitarkastukseen sovellettavan valvontajärjestelmän – kustannustehokkuutta (vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohta 54 alakohta b).	Vastauksissaan varainhoitovuotta 2010 koskevaan vuosikertomukseen komissio totesi, että se oli alkanut paneutua valvontamenettelyjen kustannustehokkuuteen vuonna 2010. Työtä piti tarkastella uudelleen ja jatkaa vuosina 2011 ja 2012 varainhoitoasetuksen meneillään olevan tarkistamisen lopputuloksen perusteella. Vuonna 2011 edistymistä tapahtui vähän.	Tätä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön. Toisin kuin tilintarkastustuomioistuin toteaa, valvontamenettelyjen kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa edistyttiin vuonna 2011. Tämä käy ilmi vuoden 2011 toimintakertomuksesta, jossa eritellään useiden sisäisen valvonnan menettelyjen (esimerkiksi tarkastusten, koulutuksen ja jälkitarkastusten) kustannukset ja kerrotaan uusista ja innovatiivisista tavoista mitata hyötyjä. Näitä ovat muun muassa CRIS-järjestelmästä saatuihin tietoihin perustuvat keskeiset tulosindikaattorit sekä koulutusta edeltävät ja sen jälkeiset testit. Kustannus-hyötyanalyysi on johtanut esimerkiksi siihen, että tapahtumien jälkitarkastukset keskeytettiin vuonna 2012.
	EuropeAidin pitäisi viimeistellä varainhoitoa varten tarkoittu työkalu ja levittää sitä; painopisteeksi olisi asetettava toimintaan liittyvä korkea virheriskin taso täytäntöönpanosta vastaavissa organisaatioissa sekä toimeksisaajien ja edunsaajien luona. Tavoitteeksi olisi asetettava riittävän varainhoitoa ja tukikelpoisuussääntöjä koskevan tietämyksen varmistaminen (vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohdan 54 alakohta c).	Varainhoitoa varten tarkoitettu työkalu viimeisteltiin ja annettiin levitykseen vuoden 2011 alussa.	Komissio katsoo, että tämä suositus on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön.
	EuropeAidin olisi jatkettava toimiaan, joiden tavoitteena on varmistaa, että edustustot kirjaavat tiedot CRIS-Audit-järjestelmään kattavasti ja oikea-aikaisesti (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohdan 54 alakohta d).	CRIS-tietojärjestelmän tietojen laatu on edelleen ongelma. EuropeAid on ilmoittanut, että se aikoo ryhtyä uudelleen toimenpiteisiin vuonna 2012.	Tätä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön. Komissio on tilintarkastustuomioistuimen tavoin huolissaan asiasta ja jatkaa CRIS-järjestelmän sisältämien tietojen laadun parantamista. EuropeAid ryhtyy vuonna 2012 uudelleen toimenpiteisiin CRIS-järjestelmän sisältämien tietojen laadun parantamiseksi.
2009	CRIS-Audit-järjestelmän rakennetta olisi muutettava siten, että järjestelmän avulla saadaan tietoa tukeen oikeuttamattomien menojen lopullisesta määrästä ja rahoitusoikaisujen määrästä sen jälkeen kun kuulemismenettely tarkastuskohteen kanssa on saatettu päätökseen (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohdan 54 alakohta e).	Kuten komission vastauksessa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2010 vuosikertomukseen todetaan, CRIS-tietojärjestelmän tarkastusta ja takaisinperintää koskevat moduulit yhdistettiin vuonna 2011. Tämä on merkittävä parannus, mutta järjestelmä ei vieläkään anna täydellisiä tietoja tarkastusten tuloksista ja seurannasta. CRIS-Audit-järjestelmästä ei saa tietoja määristä, joita EuropeAid lopulta pitää tukeen oikeuttamattomina edunsaajien kanssa pidetyn kuulemisprosessin jälkeen, eikä myöskään määristä, joita tarkastajien mukaan EuropeAidin olisi aiheellista tarkastella tarkemmin.	CRIS-järjestelmän tarkastusta koskeva moduuli on tarkoitettu ulkoisten tarkastusten suunnittelua ja niiden tulosten kirjaamista varten eikä niinkään niiden jatkotoimien seuraamista varten, joita komissio toteuttaa tarkastusten tulosten perusteella. Komissio haluaisi kuitenkin kehittää tätä toimintoa keskipitkällä aikavälillä, jos resurssit sen sallivat.
	EuropeAidin olisi varmistettava, että tulosten perusteella maksettaviin vaihtelevan suuruisiin eriin sovellettavissa erityisehdoissa yksilöidään selkeästi indikaattorit, tavoitteet, laskentamenetelmät ja varmennuslähteet (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohdan 55 alakohta a).	Tämä suositus on pantu täysimääräisesti täytäntöön.
	EuropeAidin olisi varmistettava, että edustustojen kertomuksissa annetaan jäsennelty ja vakiomuotoinen esitys julkistalouden hoidon edistymisestä; kertomuksissa on tarpeen esittää selkeästi kriteerit, joiden perusteella edistymistä oli määrä arvioida (eli tulokset, jotka edunsaajavaltion oli määrä saavuttaa asianomaisen ajanjakson kuluessa). Lisäksi on arvioitava saavutettua edistystä sekä syitä siihen, miksi uudistusohjelmaa ei kenties ole toteutettu suunnitelman mukaisesti (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 55 b)).	Julkisen varainhoidon yleisen tukikelpoisuusperusteiden arvioinnin laatu on parantunut sen myötä, kun edustusto otti vuonna 2010 käyttöön uuden raportointimallin julkista varainhoitoa koskevissa vuotuisissa seurantakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin on silti vuonna 2011 havainnut tapauksia, jossa kyseinen arvionti ei ollut riittävän jäsennelty ja vakioitu, sillä julkisen varainhoidon alan edistymistä ei verrattu viitekaudelle asetettuihin tavoitteisiin/päämääriin.	Komissio katsoo, että tämä suositus on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Se pyrkii kuitenkin edelleen parantamaan talousarviotuen toimittamispuitteita ennen kaikkea laatimalla tarkistetut talousarviotukea koskevat suuntaviivat, jotka on määrä julkaista vuonna 2012.

Järjestelmä	Ennakkotarkastukset	Seuranta- ja valvontamenettelyt	Ulkoiset tarkastukset	Sisäiset tarkastukset	Yleisarvio
EuropeAidin keskusjärjestelmät	Osittain vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava
Edustustot	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Osittain vaikuttava	Ei sovelleta	Osittain vaikuttava