12.11.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 344/1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 ja 4 kohdan määräysten sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1081/2010, 129 ja 143 artiklan ja kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 139 ja 156 artiklan mukaisesti

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin on 6 päivänä syyskuuta 2012 pitämässään kokouksessa hyväksynyt

VUOSIKERTOMUKSET

varainhoitovuodelta 2011.

Kertomukset ja toimielinten vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin on toimitettu vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat:

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA (presidentti), David BOSTOCK, Ioannis SARMAS, Igors LUDBORŽS, Jan KINŠT, Kersti KALJULAID, Karel PINXTEN, Ovidiu ISPIR, Nadejda SANDOLOVA, Michel CRETIN, Harald NOACK, Henri GRETHEN, Szabolcs FAZAKAS, Louis GALEA, Ladislav BALKO, Augustyn KUBIK, Milan Martin CVIKL, Rasa BUDBERGYTĖ, Lazaros S. LAZAROU, Gijs DE VRIES, Harald WÖGERBAUER, Hans Gustaf WESSBERG, Henrik OTBO, Pietro RUSSO, Ville ITÄLÄ, Kevin CARDIFF, Baudilio TOMÉ MUGURUZA.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS

2012/C 344/01

SISÄLLYS

Yleinen johdanto

1. luku—

Tarkastuslausuma ja lausuman perustana olevat tiedot

2. luku—

Tulot

3. luku—

Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

4. luku—

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

5. luku—

Aluepolitiikka, energia ja liikenne

6. luku—

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

7. luku—

Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat

8. luku—

Tutkimus ja muut sisäiset politiikat

9. luku—

Hallintomenot ja muut menot

10. luku—

EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

JOHDANTO

0.1

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on perussopimuksen mukaisesti Euroopan unionin (EU) toimielin, joka vastaa unionin varainhoidon tarkastamisesta. EU:n ulkoisena tarkastajana se osaltaan kehittää EU:n varainhoitoa ja toimii unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana. Vuotuinen toimintakertomus, EU:n meno-ohjelmia ja tuloja käsittelevät erityiskertomukset sekä lausunnot uutta tai muutettavaa lainsäädäntöä koskevista ehdotuksista tarjoavat lisää tietoa tilintarkastustuomioistuimen työstä. Ne ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internetsivustolla (www.eca.europa.eu).

0.2	Tämä kertomus on tilintarkastustuomioistuimen 35. vuosikertomus EU:n talousarvion toteuttamisesta, ja se koskee varainhoitovuotta 2011. Euroopan kehitysrahastoja käsitellään erillisessä vuosikertomuksessa.

0.3

EU:n yleisestä talousarviosta päättävät vuosittain neuvosto ja Euroopan parlamentti. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset muodostavat perustan vastuuvapausmenettelylle, jossa Euroopan parlamentti tekee päätöksen siitä, onko komissio täyttänyt hyväksyttävästi velvollisuutensa talousarvion toteuttajana. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vuosikertomuksensa tiedoksi kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

0.4

Keskeisen osan vuosikertomusta muodostaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma (DAS) Euroopan unionin tilien luotettavuudesta ja toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (josta kertomuksessa käytetään ilmaisua ”toimien sääntöjenmukaisuus”). Tarkastuslausuma esitetään heti kertomuksen alussa, minkä jälkeen raportoidaan pääasiassa tarkastuslausuman perustana olevasta tarkastustyöstä.

0.5

Kertomus koostuu seuraavista osista:

—

Ensimmäisessä luvussa esitetään tarkastuslausuma ja yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen toimittamista tilien luotettavuuden ja toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista saaduista tuloksista sekä yhteenvetokertomus talousarvion hallinnoinnista varainhoitovuodelta 2011. Ensimmäisen luvun liitteessä 1.3 annetaan tiedot varainhoitovuoden 2011 konsolidoidusta tilinpäätöksestä. Liite korvaa suurelta osin aiempien vuosikertomusten liitteen ”Euroopan unionin talousarvioon liittyviä taustatietoja”. Perusteellisemmat varainhoitovuotta 2011 koskevat taloudelliset tiedot esitetään julkaistussa konsolidoidussa tilinpäätöksessä sekä Euroopan komission laatimassa kertomuksessa (Financial report). Kumpaankin asiakirjaan voi perehtyä osoitteessa

www.ec.europa.eu/budget/biblio/documents/2011.

—

Lukuihin 2–9 sisältyvissä erityisarvioissa esitetään yksityiskohtaiset tarkastushavainnot EU:n tuloista ja menoista. Luvussa 2 käsitellään EU:n talousarvion tuloja ja luvuissa 3–9 seitsemää toimintalohkoryhmää, joiden puitteissa EU:n talousarviomenot myönnetään ja kirjataan. Kyseiset toimintalohkoryhmät vastaavat pitkälti kauden 2007–2013 rahoituskehyksen otsakkeita, jotka ilmentävät EU:n laajoja monivuotisia menosuunnitelmia.

—

Luvussa 10 analysoidaan kolmen komission pääosaston johtajan vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämiä arvioita tuloksellisuudesta. Lisäksi siinä yksilöidään tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamien erityiskertomusten merkittäviä yhteisiä aihealueita sekä käsitellään lyhyesti komission arviointikertomusta.

0.6

Erityisarvioiden rakennetta on muutettu. Tämän vuoden vuosikertomuksessa – eri tavoin kuin viimeaikaisissa vuosikertomuksissa – maataloutta ja luonnonvaroja koskeva yksittäinen luku on korvattu seuraavilla kahdella erityisarviolla ja luvulla:

—	Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

—	Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat.

0.7

Lisäksi koheesiopolitiikkaa, energiaa ja liikennettä koskeva yksittäinen luku on korvattu seuraavilla kahdella erityisarviolla ja luvulla:

—	Aluepolitiikka, energia ja liikenne

—	Työllisyys- ja sosiaaliasiat.

0.8

Erityisarviot perustuvat pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen toimittamista toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista saatuihin tuloksiin, tulojen ja menojen hallinnointiin käytettävien keskeisten valvontajärjestelmien vaikuttavuuden arviointiin sekä komission johdon antamien tietojen luotettavuuden arviointiin.

0.9

Vuosikertomuksessa kommentoidaan edeltävien vuosien tapaan Euroopan komission yhteenvetokertomusta, jossa komissio ottaa polittiisen vastuun EU:n talousarvion toteuttamisesta (ks. kohdat 1.24–1.30). Komissio on sisällyttänyt vuoden 2011 yhteenvetokertomukseen kriittisiä kannanottoja siitä, kuinka tilintarkastustuomioistuimen nykyiset tarkastusmenetelmät sekä se, miten menetelmiä suunnitellaan kehitettävän vuodesta 2012 eteenpäin, mahdollisesti vaikuttavat virhetason arviointiin.

0.10

Tilintarkastustuomioistuin ei pidä kyseisiä kannanottoja oikeellisina ja katsoo, että ne ovat ennenaikaisia. Tilintarkastustuomioistuin korostaa lisäksi, että tarkastuksen lähestymistapaan ja tarkastusmenetelmiin tehtävät muutokset kuvastavat tarkastusympäristössä tapahtuvaa kehitystä, esimerkiksi sitä, kuinka tarkastuskohteet hallinnoivat menoja. Kuten aina, tilintarkastustuomioistuin antaa avoimesti ja oikea-aikaisesti asianmukaisen selvityksen menetelmiensä mahdollisista muutoksista sekä muutosten vaikutuksista.

0.11

Komission – tai tarvittaessa muiden EU:n toimielinten ja elinten – vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin on liitetty tähän kertomukseen. Tilintarkastustuomioistuin ottaa havaintoja ja päätelmiä esittäessään huomioon tarkastuskohteen vastaukset. TIlintarkastustuomioistuimen velvollisuuksiin kuitenkin kuuluu ulkoisena tarkastajana raportoida tarkastushavainnoistaan ja tehdä niiden perusteella päätelmiä ja täten antaa riippumaton ja puolueeton arvio tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta.

ENSIMMÄINEN LUKU

Tarkastuslausuma ja lausuman perustana olevat tiedot

SISÄLLYS

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle – riippumattoman tarkastajan kertomus

Johdanto

Varainhoitovuotta 2011 koskevat tarkastushavainnot

Tilien luotettavuus

Toimien sääntöjenmukaisuus

Yhteenveto tarkastuslausuman (DAS) yhteydessä esitettävistä erityisarvioista

Vertailu aiempien vuosien tuloksiin

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Johdanto

Pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat

Komission yhteenvetokertomus

Budjettihallinto

Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät talousarviomäärärahat

Maksumäärärahojen käyttö vuoden lopussa

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSLAUSUMA EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE – RIIPPUMATTOMAN TARKASTAJAN KERTOMUS

(1) (2)

(3)

Tilien luotettavuus

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

Tulot

Sitoumukset

Maksut

6. syyskuuta 2012

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA

Presidentti

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

12, rue Alcide De Gasperi, 1615 Luxembourg, LUXEMBURG

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

1.1

Tässä vuosikertomuksen luvussa:

—	esitellään tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuman (DAS) (4) taustaa ja esitetään yhteenveto ja analyysi tarkastuslausuman perustana olevista tarkastushavainnoista ja päätelmistä (ks. kohdat 1.2–1.30)

—	analysoidaan varainhoitovuoden 2011 budjettihallintoa koskevia keskeisiä tietoja (ks. kohdat 1.31–1.38)

—	selitetään, miten tilintarkastustuomioistuin toimittaa DAS-tarkastuksen (ks. liite 1.1 )

—

kuvataan toimia, jotka komissio on toteuttanut tilien luotettavuudesta aiempina vuosina esitettyjen huomautusten perusteella. Tässä vuosikertomuksen luvussa käsitellään myös toimia, joihin komissio on ryhtynyt niiden suositusten perusteella, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut aiemmissa vuosikertomuksissaan muun muassa takaisinperinnän ja rahoitusoikaisujen osalta sekä ennakkorahoituksen lisääntymisen osalta (ks. liite 1.2 ).

1.2

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman (DAS) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta). Tilintarkastustuomioistuin voi täydentää lausumaa kutakin EU:n keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla (5).

1.3

Euroopan unionin tilien luotettavuuteen liittyvällä tarkastustyöllä pyritään saamaan riittävästi todentavaa aineistoa, jonka perusteella on mahdollista päätellä, kuinka asianmukaisesti tulot, menot, varat ja velat on kirjattu ja antaako konsolidoitu tilinpäätös oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2011 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta (ks. kohdat 1.6–1.8).

1.4

Vuoden 2011 tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (eli sääntöjenmukaisuuteen) liittyvän tarkastustyön tavoitteena on kerätä riittävä todentava aineisto, jonka perusteella voidaan päätellä, ovatko tilien perustana olevat toimet säännösten ja sopimusmääräysten mukaiset ja laskettu oikein (yleiskatsaus tuloksiin on esitetty kohdissa 1.9–1.15 ja yksityiskohtaisemmat huomautukset luvuissa 2–9).

1.5

Tilintarkastustuomioistuin analysoi komission johdon antamien tietojen – eli komission pääjohtajien lausumien ja komission pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten sekä niihin liittyvän yhteenvetokertomuksen – luotettavuuden. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka oikea ja riittävä arvio niissä annetaan varainhoidon laadusta (sekä jäännösvirhetasosta) ja missä määrin tilintarkastustuomioistuin voi hyödyntää niitä yleisen varmuuden saamiseksi (ks. kohdat 1.16–1.30; asiaa koskevat huomautukset on esitetty lukujen 2–9 osassa ”Järjestelmien vaikuttavuus”).

VARAINHOITOVUOTTA 2011 KOSKEVAT TARKASTUSHAVAINNOT

Tilien luotettavuus

1.6

Tilintarkastustuomioistuimen huomautukset koskevat Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 konsolidoitua tilinpäätöstä, jonka komission tilinpitäjä on laatinut ja komissio hyväksynyt varainhoitoasetuksen (6) mukaisesti ja jonka tilintarkastustuomioistuin vastaanotti 31. heinäkuuta 2012. Konsolidoitu tilinpäätös koostuu seuraavista asiakirjoista:

konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotka sisältävät taseen (varainhoitovuoden lopussa olleet varat ja velat), tuotto- ja kululaskelman (varainhoitovuoden tulos), rahavirtalaskelman (tilien muutosten vaikutus käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin) ja laskelman nettovarojen muutoksista (nettovarallisuuden vaihtelut) sekä muut liitetiedot

b)	talousarvion toteuttamista koskeva konsolidoitu selvitys, joka kattaa varainhoitovuoden tulot ja menot, sekä sitä koskevat liitetiedot.

1.7	Komission tilinpitäjä on toimittanut tilintarkastustuomioistuimelle kirjeen, jossa vahvistetaan, että konsolidoitu tilinpäätös on olennaisilta osiltaan kattava ja luotettava.

1.8	Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa havaittiin, että varainhoitovuoden 2011 konsolidoitu tilinpäätös ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja (ks. myös liite 1.2 ).

Toimien sääntöjenmukaisuus

Yhteenveto tarkastuslausuman (DAS) yhteydessä esitettävistä erityisarvioista

1.9	Tilintarkastustuomioistuin esittää erityisarviot tuloja koskevassa toisessa luvussa sekä toimintoperusteisen budjetoinnin mukaisia toimintalohkoryhmiä koskevissa luvuissa 3–9 (ks. taulukko 1.1 ).

Taulukko 1.1 – Vuonna 2011 suoritetut maksut vuosikertomuksen lukujen mukaisesti jaoteltuina

(miljoonaa euroa)
Vuoden 2011 budjettinimikkeistön mukaiset pääluokat (päälk), osastot (os) ja luvut (36) tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen lukujen mukaisesti jaoteltuina	Vuonna 2011 suoritetut maksut (37)	Osuus kokonaismäärästä (%)
Vuosikertomuksen luvut
Luku 3: Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki	43 809	33,9 %
Euroopan maatalouden tukirahasto (os 05 luvut 01–03 ja 06–08)	43 809	33,9 %
Luku 4: Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat	13 876	10,7 %
Maaseudun kehittäminen (os 05 luvut 04–05)	12 399	9,6 %
Ympäristö ja ilmastotoimet (os 07)	240	0,2 %
Meri- ja kalastusasiat (os 11)	731	0,6 %
Terveys- ja kuluttaja-asiat (os 17)	506	0,4 %
Luku 5: Aluepolitiikka, energia ja liikenne	34 842	26,9 %
Liikenne ja liikkuminen (os 06)	1 042	0,8 %
Aluepolitiikka (os 13)	32 911	25,4 %
Energia (os 32)	889	0,7 %
Luku 6: Työllisyys- ja sosiaaliasiat	10 299	8,0 %
Työllisyys- ja sosiaaliasiat (os 04)	10 299	8,0 %
Luku 7: Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	6 201	4,8 %
Ulkosuhteet (os 19)	3 156	2,4 %
Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin (os 21)	1 175	0,9 %
Laajentuminen (os 22)	835	0,6 %
Humanitaarinen apu (os 23)	1 035	0,8 %
Luku 8: Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	10 591	8,2 %
Talous- ja rahoitusasiat (os 01)	319	0,2 %
Yritystoiminta (os 02)	1 213	0,9 %
Kilpailu (os 03)	0	0,0 %
Tutkimus (os 08)	4 283	3,3 %
Tietoyhteiskunta ja viestimet (os 09)	1 357	1,0 %
Suora tutkimustoiminta (os 10)	89	0,1 %
Sisämarkkinat (os 12)	34	0,0 %
Koulutus ja kulttuuri (os 15)	2 283	1,8 %
Viestintä (os 16)	134	0,1 %
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue (os 18)	868	0,7 %
Kauppa (os 20)	11	0,0 %
Luku 9: Hallintomenot ja muut menot	9 777	7,6 %
Parlamentti (päälk I)	1 580	1,2 %
Neuvosto (päälk II)	547	0,4 %
Komissio (päälk III)	6 264	4,8 %
Tuomioistuin (päälk IV)	334	0,3 %
Tilintarkastustuomioistuin (päälk V)	137	0,1 %
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (päälk VI)	126	0,1 %
Alueiden komitea (päälk VII)	91	0,1 %
Euroopan oikeusasiamies (päälk VIII)	9	0,0 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu (päälk IX)	7	0,0 %
Euroopan ulkosuhdehallinto (päälk X)	682	0,5 %
Kaikki yhteensä	129 395	100,0 %

1.10

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen (130 000 miljoonaa euroa) (7) sekä hallintomenojen ja muiden menojen toimintalohkoryhmän maksujen (9 777 miljoonaa euroa) virhetaso ei ollut olennainen ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 sekä kohdat 2.35–2.36 ja 9.30–9.32). Lisäksi kaikkien toimintalohkoryhmien osalta havaittiin, että sitoumusten virhetaso ei ollut olennainen.

1.11

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden toimintalohkoryhmän (6 201 miljoonaa euroa) virhetaso ei ollut olennainen ja että toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia. Väli- ja loppumaksujen virhetaso sen sijaan oli olennainen (ks. taulukko 1.2 sekä kohdat 7.26 ja 7.27).

1.11	Komissio on suunnitellut tarkastuksensa niin, että ne kattavat sen monivuotisten hankkeiden koko elinkaaren. Komissio katsoo, että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita ja että ne ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina.

1.12

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että seuraavien toimintalohkoryhmien virhetaso oli olennainen: maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki (menoja korvattiin 43 801 miljoonaa euroa (8)); maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (menoja korvattiin 13 310 miljoonaa euroa (8)); aluepolitiikka, energia ja liikenne (menoja korvattiin 33 373 miljoonaa euroa (8)); työllisyys- ja sosiaaliasiat (menoja korvattiin 10 171 miljoonaa euroa (8)) sekä tutkimus ja muut sisäiset politiikat (maksuja 10 591 miljoonaa euroa). Tilintarkastustuomioistuin toteaa lisäksi, että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat näiden toimintalohkoryhmien kohdalla osittain vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 ja kohdat 3.42–3.43, 4.51–4.52, 5.70–5.71, 6.27–6.28 sekä 8.37–8.38).

1.13	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että maksujen kokonaisvirhetaso oli olennainen ja että maksuja koskevat valvontajärjestelmät olivat yleisesti ottaen osittain vaikuttavia (ks. taulukko 1.2 ).

1.12–1.13

Maatalous: Markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen määrittämä maksujen todennäköisin virhetaso varainhoitovuonna 2011 merkitsee hienoista lisäystä edellisvuoteen verrattuna, mutta että se on edelleen tilastollisen vuosivaihtelun normaaleissa puitteissa, eikä se ole osoitus jäsenvaltioiden suorittaman menojen hallinnoinnin ja valvonnan yleisen laadun heikkenemisestä. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosien ajalta määrittämät virhetasot tarjoavat luotettavaa näyttöä siitä, että maataloustukirahastoa koskeva todennäköisin virhetaso on suhteellisen lähellä 2 prosentin olennaisuusrajaa. Maaseudun kehittämisen osalta tilanne on heikentynyt, mikä ilmenee aiheettomasti suoritettuja maksuja koskevasta arvioinnista, jonka komissio on itse toteuttanut jäsenvaltioiden vuonna 2011 toimittamien valvontatilastojen perusteella. Tämän vuoksi maatalouden pääosaston pääjohtaja esitti varauman vuoden 2011 toimintakertomuksessaan. Korjaavia toimenpiteitä kartoitetaan tilanteen ratkaisemiseksi. Maatalouden alan valvontajärjestelmien osalta komissio katsoo, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jonka osuus oli 91 prosenttia kaikista maataloustukirahaston menoista, on yleisesti ottaen tehokas valvontajärjestelmä, jonka avulla voidaan alentaa virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä, ja haluaa muistuttaa, että EU:n talousarvioon kohdistuvat jäljelle jäävät riskit on riittävästi huomioitu sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn yhteydessä. Katso vastaukset 3.10, 3.14–3.15, 3.42, 4.10, 4.43, 4.51 ja 4.52 kohtaan.

Aluepolitiikan, liikenteen, energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden osalta yhdistetty todennäköisin virhetaso on supistunut huomattavasti vuodesta 2010 eli 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin, kuten taulukosta 1.3 ilmenee. Lisäksi jo kolmantena peräkkäisenä vuonna entisen koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän kunkin osan virhetaso (todennäköinen virhetaso oli 6,0 prosenttia aluepolitiikan, energian ja liikenteen aloilla ja 2,2 prosenttia työllisyyden osalta) alittaa selvästi tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2006–2008 raportoiman tason. Tämä myönteinen kehitys johtuu valvontamääräysten tiukentamisesta ohjelmakaudella 2007–2013, keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta tiukasta politiikasta, jota komissio soveltaa vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaisesti puutteita havaittaessa, ja käynnissä olevalle ohjelmakaudelle säädöksissä vahvistettujen yksinkertaistamistoimenpiteiden myönteisestä vaikutuksesta. Komissio aikoo jatkossakin keskittää toimensa riskialtteimpiin ohjelmiin ja/tai jäsenvaltioihin.

Tutkimus- ja muiden sisäisten politiikkojen osalta komissio katsoo, että hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna – eli kun punnitaan tavoitteet laillisuuden ja säännönmukaisuuden kannalta ottaen huomioon riskien suhteellisuus ja valvontatoimien kustannustehokkuus – sen hallinto- ja valvontajärjestelmät takaavat riittävän varmuuden, jollei valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamista varaumista muuta johdu.

Ottaen erityisesti huomioon EU:n talousarvioon sovellettavat varainhoitoasetuksen säännökset (varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen 22 a artiklan 2 kohdan f alakohta ja uuden varainhoitoasetuksen 28 artiklan 2 b kohdan g alakohta), käytettävissä olevien resurssien ehdotetun vähentämisen ja jäsenvaltioiden toteuttamat nykyiset toimenpiteet komissio harkitsee tilintarkastustuomioistuimen suositusten kustannuksia ja hyötyjä ennen asianmukaisiin toimiin ryhtymistä tai niiden ehdottamista.

Taulukko 1.2 – Yhteenveto toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvistä havainnoista varainhoitovuodelta 2011

Toimintalohkoryhmä	Maksut (miljoonaa euroa)	Tarkastettujen valvontajärjestelmien arviointi (39)	Todennäköisin virhetaso	Luottamusväli (%)		Virheiden esiintyvyys (40) (%)	Tarkastuspäätelmä
Toimintalohkoryhmä	Maksut (miljoonaa euroa)	Tarkastettujen valvontajärjestelmien arviointi (39)	Todennäköisin virhetaso	Alempi virheraja	Ylempi virheraja	Virheiden esiintyvyys (40) (%)	Tarkastuspäätelmä
Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki (38)	43 801 (41)	Osittain vaikuttava	2,9 (46)	1,1	4,7	39	Virhetaso on olennainen
Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (38)	13 310 (42)	Osittain vaikuttava	7,7 (47)	4,5	10,9	57	Virhetaso on olennainen
Aluepolitiikka, energia ja liikenne (38)	33 373 (43)	Osittain vaikuttava	6,0	3,0	9,0	59	Virhetaso on olennainen
Työllisyys- ja sosiaaliasiat (38)	10 171 (44)	Osittain vaikuttava	2,2	0,9	3,4	40	Virhetaso on olennainen
Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	6 201	Osittain vaikuttava	1,1	0,0	2,4	33	Virhetaso ei ole olennainen
Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	10 591	Osittain vaikuttava	3,0	1,1	4,9	49	Virhetaso on olennainen
Hallintomenot ja muut menot	9 777	Vaikuttava	0,1	0,0	0,3	7	Virhetaso ei ole olennainen
Koko tarkastettu perusjoukko	127 224 (45)	Osittain vaikuttava	3,9 (48)	3,0	4,8	44	Virhetaso on olennainen
Tulot	130 000 (49)	Vaikuttava	0,8	0,0	2,4	2	Virhetaso ei ole olennainen

Vertailu aiempien vuosien tuloksiin

1.14	Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan maksujen todennäköisin virhetaso on seuraavissa toimintalohkoryhmissä korkeampi varainhoitovuonna 2011 kuin varainhoitovuonna 2010:

1.14

—	maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki sekä maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (verrattuna aiempaan maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmään)

—

Maatalous: Markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta komissio katsoo, että hienoinen lisäys viime vuoteen verrattuna on edelleen tilastollisen vuosivaihtelun tavanomaista tasoa, eikä se ole osoitus jäsenvaltioiden suorittaman menojen hallinnoinnin ja valvonnan yleisen laadun heikkenemisestä.

Maaseudun kehittämisen osalta komissio on samaa mieltä siitä, että tilanne on heikentynyt, vaikkakin vähemmän kuin mitä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta ilmenee.

Komissio panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen päätelmä koskee toimintalohkoryhmää kokonaisuutena, ei alaryhmiä.

Komissio katsoo, että hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna – eli kun punnitaan tavoitteet laillisuuden ja säännönmukaisuuden kannalta ottaen huomioon riskien suhteellisuus ja valvontatoimien kustannustehokkuus – tutkimus- ja muiden sisäisten politiikkojen ohjelmiin sovellettavat hallinto- ja valvontajärjestelmät takaavat riittävän varmuuden, jollei valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamista varaumista muuta johdu.

—	tutkimus ja muut sisäiset politiikat.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että todennäköisin virhetaso aleni aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmässä sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkoryhmässä (verrattuna aiempaan koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmään).

Komissio toteaa, että jo kolmantena peräkkäisenä vuonna virheiden määrä alittaa huomattavasti tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2006–2008 raportoimat määrät. Tämä myönteinen kehitys on tulosta valvontamääräysten tiukentamisesta ohjelmakaudella 2007–2013 ja keskeytyksiä ja lykkäyksiä koskevasta tiukasta politiikasta, jota komissio soveltaa vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaisesti puutteita havaittaessa. Kuten taulukosta 1.3 ilmenee, aluepolitiikan, liikenteen, energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden yhdistetty todennäköisin virhetaso on myös supistunut huomattavasti vuodesta 2010 eli 7,7 prosentista 5,1 prosenttiin.

Muissa toimintalohkoryhmissä (ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat sekä hallintomenot ja muut menot) tilintarkastustuomioistuimen arvio todennäköisimmästä virhetasosta on pysynyt entisellään (ks. taulukko 1.3 ).

1.15

Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuimen arvio maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta pysyi vakaana vuoteen 2010 verrattuna (3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011 ja 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010; ks. myös taulukko 1.3 ja kaavio 1.1 ) (9). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että noin kahdessa viidesosassa testatuista tapahtumista esiintyi virheitä (varainhoitovuonna 2010 osuus oli noin kolmannes tapahtumista). Tilintarkastustuomioistuimen havaitsema virheiden esiintyvyys oli aiempaa suurempi kaikissa toimintalohkoryhmissä lukuun ottamatta entistä koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmää sekä hallintomenoja ja muita menoja, joiden kohdalla se pysyi entisellään (ks. taulukko 1.3 ).

1.15

Ottaen huomioon maatalouden alan täydentäviin ehtoihin liittyvien virheiden uuden arvioinnin komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen arvioima todennäköisin virhetaso on hyvin lähellä vuoden 2010 tasoa huolimatta monista kielteisistä teknisistä ja rakenteellisista tekijöistä (EU:n monivuotiset ohjelmat tulevat kriittiseen vaiheeseen ja maksujen monimutkaisuus lisääntyy, mikä väistämättä lisää virhealttiutta).

Taulukko 1.3 – Varainhoitovuosien 2010 ja 2011 tarkastustulosten vertailu

Toimintalohkoryhmä	Todennäköisin virhetaso			Luottamusväli (%)						Virheiden esiintyvyys (%)			Tarkastuspäätelmä
				Alempi virheraja			Ylempi virheraja
	2010	2011		2010	2011		2010	2011		2010	2011		2010	2011
Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki	2,3	4,0 (50)	2,9	0,8	2,5	1,1	3,8	5,6	4,7	37	48	39	Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat			7,7			4,5			10,9			57		Virhetaso on olennainen
Aluepolitiikka, energia ja liikenne	7,7	5,1 (50)	6,0	4,7	3,2	3,0	10,7	7,1	9,0	49	50	59	Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Työllisyys- ja sosiaaliasiat			2,2			0,9			3,4			40		Virhetaso on olennainen
Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat	1,7	1,1		0,1	0,0		3,3	2,4		23	33		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen
Tutkimus ja muut sisäiset politiikat	1,4	3,0		0,6	1,1		2,1	4,9		39	49		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso on olennainen
Hallintomenot ja muut menot	0,4	0,1		0,0	0,0		1,1	0,3		7	7		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen
Koko tarkastettu perusjoukko	3,7	3,9 (51)		2,6	3,0		4,8	4,8		36	44		Virhetaso on olennainen	Virhetaso on olennainen
Tulot	0,0	0,8		Ei sovelleta	0,0		Ei sovelleta	2,4		Ei sovelleta	2		Virhetaso ei ole olennainen	Virhetaso ei ole olennainen

Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Johdanto

1.16

SEUT:n 317 artiklan mukaan komissio on viime kädessä vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta. Komission nykyisen EU-varojen hallinnointijärjestelmän kulmakiviin kuuluu pääjohtajien vastuu (hallinnointijärjestelmää on tarkistettu huhtikuussa 2000 (10) käynnistetyn uudistuksen ansiosta perusteellisesti vastauksena Euroopan parlamentin päätöslauselmaan (11)). Pääjohtajien on kehitettävä vaikuttavat valvontajärjestelmät, jotka vastaavat ennalta asetettuja standardeja (12).

1.17

Komission pääjohtajat raportoivat vuosittain toimintakertomuksessa tehtäviensä toteuttamisesta (13). Vuotuiseen toimintakertomukseen on liitetty pääjohtajan lausuma, jossa käsitellään muun muassa sitä, missä määrin resursseja on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja kuinka hyvin valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Kun pääjohtajat havaitsevat näiltä osin merkittäviä ongelmia, he voivat sisällyttää lausumiinsa varaumia.

1.18

Komissio ottaa poliittisen vastuun pääjohtajiensa toteuttamasta hallinnoinnista yhteenvetokertomuksen kautta. Yhteenvetokertomus pohjautuu pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissaan antamiin tietoihin sekä muihin lähteisiin, kuten sisäisen tarkastajan kokonaislausuntoon. Lisäksi yhteenvetokertomuksessa kuvataan toimenpiteitä, jotka komissio on toteuttanut korjatakseen hallinnointiin ja valvontaan liittyviä puutteita.

Pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat (14)

Yhä suuremmasta määrästä maksuja on esitetty varauma

1.19

Kaikki pääjohtajat ilmoittivat, että käytössä olevien valvontamenettelyjen avulla voitiin taata tarpeellisessa määrin toimien sääntöjenmukaisuus, mutta niiden pääosastojen ja yksiköiden, jotka esittivät yhden tai useampia varaumia, määrä kasvoi 16:een varainhoitovuonna 2011 (vuonna 2010 määrä oli 13). Varaumien kokonaismäärä lisääntyi 27:ään vuonna 2011 (vuonna 2010 niitä esitettiin 17). Kuten aiempina vuosina, suurin osa varaumista liittyy toimien sääntöjenmukaisuudessa ilmenneisiin puutteisiin. Varaumien arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus kasvoi 1 959 miljoonaan euroon, mikä vastaa 1,5:tä prosenttia varainhoitovuonna 2011 suoritetuista maksuista (vuonna 2010 määrä oli 423 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia) (ks. taulukko 1.4 sekä luvut 2–9).

Taulukko 1.4 – Komission pääosastojen varaumat varainhoitovuonna 2011

(miljoonaa euroa)

Pääosasto/yksikkö (52)

Varauma

Kyseisiin toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toimiin liittyvien maksujen kokonaismäärä (53)

Varaumien taloudellinen vaikutus (54)

AGRI

1 –	Vakavia puutteita yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä Bulgariassa ja Portugalissa

Maineriski

2 –	Maaseudun kehittämisen menot

12 292,02

278,00

3 –	Puutteita sertifioitujen luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden seurannassa ja valvonnassa

Maineriski

BUDG

1 –	Belgian tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen ja tilinpitojärjestelmän luotettavuuteen sekä EU:n talousarvioon siirrettyjen perinteisten omien varojen määrän oikeellisuuteen kohdistui epäilyjä.

Ei arvioitu

CLIMA

1 –	EU:n päästökauppajärjestelmän kansallisten rekistereiden turvallisuudessa yksilöitiin huomattavia puutteita vuosina 2010 ja 2011 useissa jäsenvaltioissa tapahtuneiden tietoverkkohyökkäysten jälkeen.

Maineriski

COMM

1 –	Immateriaalioikeuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä ei mahdollisesti noudatettu.

Ei arvioitu

EACEA

Elinikäisen oppimisen ohjelman (2007–2013) vuoden 2011 määrärahoista suoritettujen avustusmaksujen virhetasosta johtuva mahdollisten menetysten määrä oli olennainen vuonna 2011.

1 189,68

4,26

EMPL

1 –

ESR:n toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä (2007–2013) havaittiin puutteita Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta liittymistä valmistelevan tukivälineen osa-alueen IV kohdalla.

9 557,19

58,70

2 –	ESR:n toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä (2000–2006) Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa havaittiin puutteita, joihin kansalliset viranomaiset eivät ole kohdistaneet riittäviä valvonta- ja korjaavia toimia.

437,04

0,00

ENER

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuutta koskeva jäännösvirhetaso kuudennen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

25,79

1,15

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuutta koskeva jäännösvirhetaso seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

133,43

5,26

ENTR

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa

4,17

0,16

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa

419,65

0,93

3 –	Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantaan liittyvän ohjelman (GMES) avaruuskomponentin yhteistyössä tapahtuvaa täytäntöönpanoa sekä EGNOS- ja Galileo-ohjelmien täytäntöönpanoa koskevan Euroopan avaruusjärjestön ESAn taloudellisen raportoinnin luotettavuus

Ei arvioitu

HOME

1 –	Jäännösvirhetaso toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toimintoon ”turvallisuus ja vapauksien suojelu” liittyvien ohjelmien avustuksista koostuvassa perusjoukossa, jota ei tarkastettu.

132,90

3,09

2 –	Schengenin tietojärjestelmää koskeva SIS II -hanke on edelleen vaarassa viivästyä.

Maineriski

INFSO

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman avustussopimuksissa

1 217,06

22,60

MARE

1 –	Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät Saksassa (tavoite 1)

Maineriski

2a –	Euroopan kalatalousrahaston ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät Tšekissä, Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa, Slovakiassa, Suomessa ja Ruotsissa

444,42

9,11

2b –	Aluksiin tehtävistä investoinneista aiheutuvien menojen tukikelpoisuus

10,71

MOVE

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

19,29

0,86

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sopimuksissa

39,68

1,23

REA

Seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelman liittyvän, yhteistyötä käsittelevän erityisohjelman yhteydessä avaruuden ja turvallisuuden tutkimusaloille myönnettyihin EU:n varoihin vaikuttava menoilmoitusten oikeellisuus

423,82

3,63

REGIO

1 –

EAKR:n/koheesiorahaston / liittymistä valmistelevan tukivälineen hallinto- ja valvontajärjestelmät (2007–2013) Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Alankomaissa, Itävallassa, Puolassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä alueellisten yhteistyöohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät

30 044,46

1 427,00

2 –	EAKR:n/koheesiorahaston / liittymistä valmistelevan tukivälineen hallinto- ja valvontajärjestelmät (2000–2006) Saksassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa ja Unkarissa sekä rajatylittävien ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät

Maineriski

RTD

1 –	Menoilmoitusten oikeellisuus kuudennen tutkimuksen puiteohjelman avustuksissa

517,11

20,56

2 –	Menoilmoitusten oikeellisuus seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman avustuksissa

3 765,16

100,80

SANCO

1 –	Jäsenvaltioiden menoilmoitusten oikeellisuus eläintautien hävittämistä ja seurantaa koskevissa ohjelmissa elintarvikkeiden ja rehujen alalla

256,23

10,70

Yhteensä

60 919,10

1 958,75

1.20

Varaumien ja varaumia esittäneiden pääosastojen lukumäärän sekä varaumien arvioidun taloudellisen vaikutuksen kasvu kuvastaa sitä, että pääjohtajat ovat todenneet virheriskin suureksi tietyillä aloilla, kuten maaseudun kehittämisen, koheesiopolitiikan ja seitsemännen puiteohjelman kohdalla. Tämä myös vahvistaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset varainhoitovuodelta 2011 (ks. kohdat 1.10–1.15).

1.20

Komissio on esitellyt vuoden 2011 yhteenvetoraportissa analyysiaan, joka koskee tämän lisäyksen eri syitä. Nämä esitetään jäljempänä 1.27 kohdassa. Aluepolitiikan alan varaumien määrän kasvu johtuu pääasiassa tiukempien menetelmien soveltamisesta, erityisesti arvioimalla kumulatiivinen jäljelle jäävä riski, jotta voidaan ryhtyä toimiin tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa esitettyjen havaintojen perusteella. Ohjelmien ensimmäisen vuoden osalta esitetään varauma, kun kumulatiivinen jäljelle jäävä riski on yli 2 prosenttia.

Komission arviot ”jäännösvirhetasosta”

1.21

Jokaisen pääosaston on arvioitava, missä määrin tapahtumiin jää virheitä valvontajärjestelmistä huolimatta. Tätä varten lasketaan jäännösvirhetaso. Yksinkertaisesti kuvattuna jäännösvirhetaso on virhetaso, joka saadaan tarkastamalla edustava tapahtumaotos, josta on vähennetty valvontajärjestelmien puitteissa tehdyt oikaisut. Jos jäännösvirhetaso on suurempi kuin kaksi prosenttia, pääjohtajan täytyy sisällyttää varauma vuotuisessa toimintakertomuksessa antamaansa lausumaan.

1.21

Edustavan tapahtumaotoksen tutkiminen edellyttää yleensä sellaista tarkastusta, johon pääosastoilla ja yksiköillä ei ole käytettävissä keinoja neljän keskeisen menoalan (maatalous, rakennerahastot, ulkoinen apu ja tutkimus) ulkopuolella. Vuotuisten toimintakertomusten laatimista koskevissa vakio-ohjeissa annetaan kattavia ohjeita varmuuden antamisesta silloin, kun käytettävissä olevat valvontaindikaattorit eivät ole tapahtumien perusjoukon kannalta tilastollisesti edustavia. Koheesiopolitiikan osalta asetuksissa säädetään, että jäsenvaltiot tarkastavat ohjelmien tai ohjelmaryhmien edustavia tapahtumaotoksia vuosittain. Tämän jälkeen komission yksiköt tarkistavat ja vahvistavat tuloksena saatavat virhetasot, joita käytetään varmuuden hankkimisessa.

1.22

Kun komissio antoi pääosastoille ohjeita varainhoitovuoden 2011 vuotuisen toimintakertomuksen laatimista varten, se ohjeisti niitä ensimmäistä kertaa siitä, miten jäännösriskitaso pitäisi laskea. Tämän ansiosta osa lausumista parani aiempaan verrattuna, etenkin koheesiopolitiikasta vastaavissa pääosastoissa (ks. kohdat 5.66 ja 6.25), tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa sekä tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastossa (ks. kohdat 8.35 ja 8.36). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita ohjeissa ja niiden täytäntööpanossa. Joidenkin pääosastojen antamat tiedot olivat epäselviä ja/tai jäännösvirhetaso oli aliarvioitu, mikä merkitsee, että pääosastot eivät esittäneet varaumia lainkaan tai varaumat eivät olleet riittävän vakavia (15). Tästä voidaan mainita seuraavat esimerkit:

1.22

Komissio on tyytyväinen toteamukseen, joka koskee sen tarkistettuja ohjeita vastauksena tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2010 vuosikertomuksessa annettuihin suosituksiin.

Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat pääosastot ovat noudattaneet ohjeita ja tehneet asianmukaiset varaumat.

—	ohjeissa ei riittävällä tavalla selitetty, miten pitäisi toimia, jos jäännösvirhetasoa ei ole mahdollista laskea luotettavasti

—	Ensimmäinen luetelmakohta: Vuotuisten toimintakertomusten laadintaohjeissa opastetaan vaihe vaiheelta, miten on meneteltävä, jos nämä tiedot eivät ole saatavilla.

—	laskelmiin otettiin määriä, joita ei pitkien viiveiden vuoksi ollut saatu tai muulla tavoin peritty

—

Toinen luetelmakohta: Komission ohjeiden mukaisesti ainoastaan rahoitusoikaisut, jotka kansalliset viranomaiset hyväksyivät virallisesti ja todentamisviranomainen kirjasi kirjanpitoonsa, otettiin huomioon laskettaessa jäännösvirheiden määrää. Jos nämä edellytykset täyttyvät, komissio varmistaa, että kaikki sovitut rahoitusoikaisut vähennetään asianomaisten viranomaisten seuraavasta maksupyynnöstä.

—	jäännösvirhetasoa laskettaessa mukaan otettiin eri tyyppisiä korjaavia toimia (rahoitusoikaisut / peruutukset ja takaisinperintä), vaikka ne ovat luonteeltaan erilaisia (16); lisäksi ohjeiden mukaisesti myös maksujen lykkäykset otettiin huomioon.

—	Kolmas luetelmakohta: Komissio on samaa mieltä siitä, että lykkäyksiä ei pitäisi sisällyttää jäännösvirhetasoa koskevaan laskelmaan, ja kaikki pääosastot ovat noudattaneet tätä periaatetta.

1.23	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jäännösvirhetaso ei vielä ole luotettava indikaattori, joka osoittaisi, missä määrin tapahtumiin jää virheitä.

1.23

Komissio myöntää, että jäännösvirhetasoindikaattorin laajempi ja johdonmukaisempi käyttö on toivottavaa. Se muistuttaa kuitenkin, että indikaattoria ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinomaisesti tai yleisesti. Useimmat pääosastot ja yksiköt käyttävät edelleen muita indikaattoreita riskin arvioinnissa. Erityisesti keskikokoisten pääosastojen valvontajärjestelmien kustannustehokkuustasot olisivat epäsuotuisia.

Komission yhteenvetokertomus

1.24	Komissio ottaa yhteenvetokertomuksen (17) johdannossa yleisen poliittisen vastuun EU:n talousarvion hallinnoinnista pääjohtajiensa ja toimialajohtajiensa vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämien lausumien ja varaumien perusteella.

1.25

Vuotuiset toimintakertomukset ovat yhteenvetokertomuksen pääasiallisia tietolähteitä. Komissio toteaa, että ne kaikki antavat kohtuullisen varmuuden tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että joissakin vuotuisissa toimintakertomuksissa otetaan aiempaa paremmin huomioon korkea virheriski ja määritetään kvantitatiivisia indikaattoreita, joilla tapahtumien sääntöjenmukaisuutta voidaan mitata (ks.kohdat 1.20 ja 1.22). Tilintarkastustuomioistuin korostaa kuitenkin, että eräitä aiemmin yksilöityjä kysymyksiä ei ole ratkaistu (ks. kohta 1.22 ja liite 1.2 , kohta 2).

1.25	Ks. komission vastaus 1.22 kohtaan ja liite 1.2, 2 kohta.

1.26

Yhteenvetokertomuksessa hyödynnetään myös komission sisäisen tarkastajan nyt toisen kerran antamaa kokonaislausuntoa. Kokonaislausunnon pohjana on sisäisen tarkastuksen osaston ja sisäisen tarkastuksen yksiköiden vuosina 2009–2011 tekemä työ sekä ylemmän johdon vuoden 2011 vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmaisema varmuus. Kokonaislausunto on parantunut viimevuotisesta, sillä siinä annetaan yksityiskohtaisempia tietoja esiin tuoduista näkökohdista. Lausuma on edelleen myönteinen, ja siinä toistetaan useimmiten samat varaumat, jotka on esitetty vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kyseisten pääosastojen olisi asianmukaisesti paneuduttava seikkoihin, joihin sisäinen tarkastaja kehotti kiinnittämään enemmän huomiota – esimerkkinä voidaan mainita unionin ulkopuolelle suunnattuun tukeen liittyvät puutteet (18).

1.26

Sisäinen tarkastaja varmistaa kokonaislausuntoaan koskevien varaumien ja pääjohtajien ja yksikönpäälliköiden esittämien varaumien välisen yhdenmukaisuuden vuoropuhelulla, jota käydään tarkastuksen päättymisestä tarkastuslausumien allekirjoittamiseen. Lausunto perustuu kolmen vuoden aikana kaikilla keskeisillä aloilla tehtyyn tarkastustyöhön.

Asianomaiset pääosastot ryhtyvät asianmukaisiin toimiin kaikkien niiden riskien osalta, jotka sisäinen tarkastaja on tuonut valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien tietoon, laatimalla ja toteuttamalla toimintasuunnitelmat, joiden täytäntöönpanoa pääjohtajat ja komission sisäisen tarkastuksen seurantakomitea seuraavat tarkasti.

1.27

Komissio on esittänyt varauman suuremmasta määrästä maksuja – näin ollen se myöntää virheriskin olevan suuri (ks. kohta 1.20). Komissio toteaa, että varauman antaminen suuremmasta määrästä maksuja on seurausta muun muassa seuraavista tekijöistä:

—	useimpien kauden 2007–2013 ohjelmien monivuotinen toteutusjakso on täydessä käynnissä

—	monilla menoaloilla on nyt käytettävissä luotettavampia indikaattoreita, joilla voidaan mitata varainhoidon laatua

—	indikaattoreita koskevien uusien ohjeiden ansiosta ennakkomaksut eivät ole alentaneet väli- ja loppumaksuissa havaittua keskimääräistä virhetasoa.

1.27	Ks. komission vastaus 1.20 kohtaan.

1.28	Komissio toteaa tässä yhteydessä myös, että lisäparannuksia tarvitaan, jotta varainhoidon laadusta voidaan antaa avoimemmin tietoja. Se ehdottaa tätä varten muun muassa seuraavia toimia:

1.28

—	Rahoitusvälineisiin liittyvien toimien toteuttamisesta, tuloksista ja tarkastuksista raportoidaan asianomaisissa vuotuisissa toimintakertomuksissa.

—

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio aloitti heinäkuussa 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 tarkistuksen, ja asetusmuutos hyväksyttiin 13. joulukuuta 2011. Muutoksella otettiin käyttöön hallintoviranomaisia koskeva muodollinen vaatimus raportoida rahoitusvälineistä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa koskevissa vuosi- ja loppukertomuksissa. Komissio esittää näistä rahoitusvälineiden rahoituksen ja täytäntöönpanon edistymistä koskevista tiedoista yhteenvedon vuotuisessa toimintakertomuksessa. Komission yhteenvetokertomus annetaan 1. lokakuuta 2012 mennessä.

Komissio toteutti vuonna 2011 rahoitusvälineitä koskevia erityistarkastuksia tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2010 kertomuksessa esitettyjen huomautusten johdosta ja raportoi tuloksista aluepolitiikan pääosaston (s. 73) ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston (s. 45–46) vuotuisissa toimintakertomuksissa. Komissio aikoo jatkaa tarkastustyötään tällä alalla vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina.

—

Asianomaisissa vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetään monivuotisten valvontastrategioiden kannalta relevantit indikaattorit, kuten koheesiopolitiikan osalta tehdään, ja jatketaan vuotuisissa toimintakertomuksissa käytettyjen olennaisuuskriteerien yhdenmukaistamista koheesiopolitiikasta vastaavien pääosastojen ja muiden yhteisesti hallinnoiduista varoista vastaavien pääosastojen kesken.

—	Toinen luetelmakohta: Vuotuisissa toimintakertomuksissa käytettyjä indikaattoreita, esimerkiksi kumulatiivista jäännösvirhetasoa, joka on tärkeä monivuotisten strategioiden kannalta, yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen muiden rakennetoimista vastaavien pääosastojen kanssa.

—

Muutokset, joita komissio on ehdottanut kaudeksi 2014–2020 varainhoitoasetukseen ja alakohtaisiin asetuksiin ja joista parhaillaan keskustellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Muutoksilla pyritään parantamaan rahoitusjärjestelmien rakennetta, vähentämään virheriskiä, rajoittamaan edunsaajille ja muille sidosryhmille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, vähentämään valvontakustannuksia sekä saamaan vuosittain hallinnollinen vahvistuslausuma kaikista yhdessä hallinnoidusta ohjelmista.

—

Kolmas luetelmakohta: Komission tavoitteena on parantaa vuosiksi 2007–2013 käyttöönotettuja järjestelyjä, samalla kun varmistetaan riittävä jatkuvuus ja vältetään järjestelmien kokonaan muuttaminen. Parempi tulossuuntautuneisuus on yksi komission yleisistä tavoitteista. Suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta-, arviointi- sekä valvonta- ja tarkastusjärjestelyjä on tarkistettu tai uudistettu tulosten saavuttamisen ja mittauksen edistämiseksi ja helpottamiseksi.

1.29

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission aloitteet vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi ja varainhoidon laatua koskevien tietojen avoimuuden lisäämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Tilintarkastustuomioistuin toi kuitenkin jokin aika sitten esiin, että ehdotuksilla voidaan kenties lisätä varmuutta siitä, että menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia, mutta komissio ei ole osoittanut, miten se aikoo hyödyntää kyseisiä tietoja päästäkseen tilanteeseen, jossa tapahtumien virhetaso ei ole olennainen (19).

1.29

Komission ehdotus yhdestä ainoasta loogisesta varmennusketjusta, jolla tuetaan komission yksiköiden omia hallinnon tarkastuslausumia, jos lainsäätäjä sen hyväksyy, on nähtävä suurena edistysaskeleena, koska tämä tarjoaa varmuuden kaikilla EU:n varojen hallinnoinnista vastaavilla tasoilla.

Asianomaiset komission johtajat ottavat täysimääräisesti huomioon perustana olevat tarkastuslausumat laatiessaan omia hallinnollisia lausumia, mikä luo vankan perustan varmuudelle ja toimille, joilla tarvittaessa puututaan hallinto- ja valvontajärjestelmien heikkouksiin.

1.30

Maksujen keskeyttäminen tai lykkääminen saattaa olla käyttökelpoinen keino ehkäistä sitä, että puutteet johtaisivat sääntöjenvastaisiin menoihin. Kyseisiä välineitä täytyy kuitenkin täydentää toimilla, joilla virheet korjataan (eli rahoitusoikaisuilla ja takaisinperintätoimilla). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission olisi esitettävä rahoitusoikaisuja ja takaisinperintää koskevat määrät tarkoituksenmukaisessa asiayhteydessä – jäsenvaltioilta saadut tiedot ovat yhä puutteellisia tai niitä ei ole kokonaisuudessaan tarkastettu ja/tai varmennettu, ja kahden olemassa olevan oikaisumekanismin luonteenomaisia eroja ja niiden vaikutusta ei edelleenkään oteta huomioon riittävällä tavalla.

1.30

Komissio on samaa mieltä siitä, että tiukka keskeytys- ja lykkäyspolitiikka on tehokas keino estää sääntöjenvastaisiin menoihin johtavia puutteita, kuten komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa [SEC(2011) 1179] osoitetaan. Komissio täydentää tarvittaessa näitä ennalta ehkäiseviä järjestelyjä tiukoilla rahoitusoikaisuilla. Komissio on raportoinut vuotuisissa toimintakertomuksissa ensimmäisistä tuloksista, joita on saatu jäsenvaltioiden oikaisukapasiteettiin kohdistuvista riskiperusteisista tarkastuksista, ja antanut yksityiskohtaisia ohjeita jäsenvaltioille lukujen ilmoittamisen parantamiseksi. Jäsenvaltioiden lukuihin kohdistuvien, käynnissä olevien tarkastusten tuloksia käytetään tarvittaessa parantamaan ohjeita edelleen ja hyviä käytäntöjä jaetaan jäsenvaltioiden kanssa.

BUDJETTIHALLINTO

1.31

Luvun tässä osassa analysoidaan eräitä budjettihallinnon keskeisiä tietoja varainhoitovuodelta 2011 ja etenkin maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävien talousarviomäärärahojen toteuttamista, maksumäärärahojen käyttöä vuoden lopussa sekä maksattamatta olevien talousarviositoumusten osuutta.

Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät talousarviomäärärahat

1.32

EU:n varainhoitovuoden 2011 talousarvioon sisältyi maksusitoumuksiin käytettäviä talousarviomäärärahoja (20) 142,5 miljardia euroa (21) ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja (22) 128,3 miljardia euroa (23). Talousarviota toteuttavat elimet saavuttivat korkean käyttöasteen: maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen käyttöaste oli 99,3 prosenttia (samoin kuin vuonna 2010) ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen 98,6 prosenttia (96,6 prosenttia vuonna 2010) (24). Kun siirtoja seuraavalle varainhoitovuodelle ei oteta huomioon, maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrä oli kaikki varaukset mukaan lukien 0,1 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen määrä 7,0 miljardia euroa alhaisempi kuin rahoituskehyksen enimmäismäärä.

1.33	Koko talousarvion toteuttamisen tulos vuoden 2011 lopussa oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen (25) (4,5 miljardia euroa vuonna 2010). Tämä periaatteessa kompensoi jäsenvaltioilta tulevina vuosina kerättävää omien varojen määrää.

1.34

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1b ”kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio” kuuluvien kolmen rahaston (Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto) kohdalla oli kuitenkin havaittavissa, että jäsenvaltioiden maksupyyntöjen esittäminen nopeutui vuoden loppua kohden. Maksut olisivat voineet olla määrältään olla jopa viisi miljardia euroa suuremmat, jos rahoitustarpeen kasvu olisi ennakoitu oikein ja jos tarvittavat maksumäärärahat olisi asetettu käyttöön esimerkiksi suorittamalla muilla aloilla käyttämättä jääneiden määrien siirtoja (26).

1.34

Yleensä oikeusperustassa säädetään, että maksupyynnöt on tehtävä kolme kertaa vuodessa niin, että viimeiset toimitetaan lokakuun loppuun mennessä. Tämä määräys ei kuitenkaan ole sitova, vaan jäsenvaltiot voivat esittää maksupyyntöjä vuoden loppuun asti, jotta vältetään varojen automaattinen vapauttaminen. Tämä selittää vuoden lopussa esitettyjen maksupyyntöjen suuren määrän.

Lisäksi lykkäämistä tai keskeyttämistä koskevat päätökset ovat tekijöitä, joita tuskin voidaan ottaa huomioon, kun tehdään tarvittavia määrärahoja koskevia ennusteita. Asetuksen mukaan keskeytys voi kestää enintään 6 kuukautta. Kun jäsenvaltiot korjaavat puutteen ja tekevät mahdollisesti tarvittavat rahoitusoikaisut, komissio peruuttaa keskeytyksen, jolloin maksatus voi jatkua.

Komissio kirjoitti jäsenvaltioille vuoden 2012 alussa korostaakseen tarvetta esittää suurin osa maksupyynnöistä viimeistään 31. lokakuuta. Tämän johdosta komissio voisi kokonaismäärärahasiirron lisäksi pyytää budjettivallan käyttäjältä lisätalousarviota maksumäärärahojen lisäämiseksi, jotta esitettävät pyynnöt voitaisiin kattaa tosiasiallisesti saatujen maksupyyntöjen perusteella ennusteiden sijaan.

Maksumäärärahojen käyttö vuoden lopussa

1.35

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että joissakin talousarvion osastoissa suoritettiin joulukuussa suhteettoman suuri määrä maksuja verrattuna vuoden muiden kuukausien yhteismäärään (27). Se, että merkittävä osuus maksuista keskittyy tiettyyn osaan vuotta, saattaa heikentää valvontajärjestelmien vaikuttavuutta ja lisätä virheriskiä.

1.35	Maksujen keskittyminen riippuu siitä, missä tahdissa jäsenvaltiot ja muut edunsaajat lähettävät maksupyynnöt komissiolle. Komissio on myös sitä mieltä, ettei vuoden lopussa suoritettavien maksujen osuus ole suuri kaikissa alaviitteessä mainituissa talousarvion osastoissa.

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset

1.36

Maksattamatta olevien talousarviositoumusten (28) (joiden osalta maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai varoja ei vielä ole vapautettu (29)), määrä kasvoi 13 miljardia euroa (6,7 prosenttia) aina 207 miljardiin euroon. Kasvu koskee etenkin toimintalohkoja, jotka rahoitetaan jaksotetuin määrärahoin (30). Maksattamatta olevien talousarviositoumusten määrä vastaa 2,3 vuoden jaksotettuja maksusitoumuksia tai 2,7 vuoden jaksotettuja maksuja vuoden 2011 käyttöasteella.

1.37

Useimmat maksattamatta olevat maksusitoumukset liittyvät koheesiopolitiikkaan (31) (ks. kaavio 1.2 ). Koheesiopolitiikan alan maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli 136 miljardia euroa (32) (noin 65,5 prosenttia kokonaismäärästä), mikä vastaa 2,7 vuoden sitoumuksia tai 3,2 vuoden maksuja alan vuoden 2011 käyttöasteella. Suurin osa näistä maksattamatta olevista sitoumuksista (124,6 miljardia euroa eli 92 prosenttia kokonaismäärästä) liittyy meneillään olevaan kauteen 2007–2013 (33).

1.36–1.37

Maksattamatta olevat sitoumukset johtuvat monivuotisten ohjelmien tavanomaisesta hallinnoinnista ja uusien sitoumusten yleisen tason kasvusta. Rakennerahastojen maksattamatta olevien maksusitoumusten määrää säädellään vastaavissa asetuksissa määritellyllä N + 2 / N + 3 -säännöllä. Tämän säännön mukaan maksattamatta olevan määrän odotetun tason on vastattava kahden tai kolmen vuoden sitoumuksia. Näin ollen maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä on tavanomainen, kuten kuviosta 1.2 selviää. Kuviossa kauden 2000–2006 maksattamatta olevien sitoumusten määrää verrataan tilanteeseen, joka vallitsi kauden 2007–2013 ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina.

Vuoden 2011 käyttöastetta koskevalla indikaattorilla on maksujen osalta vain suhteellista arvoa vuoden lopussa käytettävissä olevien määrärahojen puutteen vuoksi (ks. 1.34 kohdan viimeinen virke).

1.38

Ohjelmakauden 2007–2013 kertyneiden maksattamatta olevien sitoumusten huomattavasti suurempi määrä johtuu suureksi osaksi ohjelmien toteutuksen viivästymisestä (34). Rakennerahastoihin sovellettavien asetusten mukaisesti maksuja voitiin suorittaa vasta, kun komissio oli hyväksynyt jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät. Toimielinten sopimuksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (35) määrätään seuraavaa: on huolehdittava siitä, että tulevina vuosina asetetaan käyttöön riittävästi maksumäärärahoja, joilla voidaan kattaa maksattamatta olevien maksusitoumusten ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen yhä kasvava erotus (ks. myös kohta 1.34).

1.38

Jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät on hyväksyttävä ennen välimaksun suorittamista. Tämä mekanismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön kaudeksi 2007–2013, ja se merkitsee suurta parannusta EU:n koheesiopolitiikkaan osoitettujen maksujen varmistamisessa. Ohjelmakaudella maksupyynnön esittämistä koskevia vaatimuksia muutettiin vuoden 2007 sitoumusten osalta ja joustavuutta lisättiin kun oli kyse suurhankkeisiin liittyvistä maksuista. Nämä toimenpiteet hidastivat menojen kasvua.

Rakennerahastoista käytettävissä olevien määrärahojen käyttäminen täysimääräisesti sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 osoittaa, että maksattamatta olevan määrän kasvu voi johtua myös varainhoitovuoden lopussa olevien talousarviomäärärahojen puutteesta (ks. myös 1.34 kohta).

Kuviossa 1.2 osoitetaan rahoituskehyksen ohjelmakauden aikana kertyneiden, maksattamatta olevien sitoumusten todennäköinen käyttö.

Komissio on samaa mieltä siitä, että riittävät maksumäärärahat on asetettava saataville tulevina vuosina. Komissio on lujasti sitoutunut tekemään alustavia talousarvioesityksiä poistaakseen maksattamatta olevien sitoumusten ja maksumäärärahojen välisen laajenevan kuilun.

(1) Konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman nettovarallisuuden muutoksista ja yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä muut liitetiedot (segmenttiraportointi mukaan luettuna).

(2) Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää konsolidoidun selvityksen talousarvion toteuttamisesta, yhteenvedon budjettiperiaatteista ja muut liitetiedot.

(3) Komission tilinpitäjän soveltamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai niiden puuttuessa kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards). Konsolidoitu tilinpäätös varainhoitovuodelta 2011 laadittiin varainhoitoasetuksen mukaisesti komission tilinpitäjän soveltamien kirjanpitosääntöjen perusteella (kuten on tehty varainhoitovuodesta 2005 lähtien). Kyseisillä kirjanpitosäännöillä suoriteperusteisia kirjanpidon periaatteita on mukautettu Euroopan unionin toimintaympäristöön sopiviksi. Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta laaditaan yhä pääasiallisesti kassatapahtumien perusteella.

(4) Lyhenne vastaa ranskankielistä termiä ”Déclaration d'assurance”.

(5) Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artikla.

(6) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kun se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010 (EUVL L 311, 26.11.2010, s. 9). Varainhoitoasetuksessa säädetään, että lopulliset konsolidoidut tilinpäätökset on toimitettava ennen seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 31. päivää (ks. 129 artikla).

(7) Tuloja koskevan tarkastuksen sisällön osalta ks. kohdat 2.9–2.13.

(8) Väli- ja loppumaksut perustuvat lopullisille edunsaajille aiheutuneisiin ilmoitettuihin menoihin (ks. kohta 3.9, 4.9, 5.27 ja 6.12).

(9) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohdan 3.9 toinen luetelmakohta, kohta 3.13, kohdan 4.9 toinen luetelmakohta sekä kohdat 4.16–4.18).

(10) Komission uudistaminen – Valkoinen kirja, KOM(2000) 200/lopullinen, 5.4.2000.

(11) Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2000 antama päätöslauselma, johon sisältyvät parlamentin huomiot komission uudistamista käsitelleen riippumattoman asiantuntijakomitean toisen kertomuksen johdosta toteutettavista toimista (EUVL C 304, 24.10.2000, s. 135).

(12) Komission sisäisen valvonnan standardit perustuvat suurelta osin COSOn periaatteisiin. COSO (Committee of Sponsoring Organisations of the Treadway Commission) on vapaaehtoinen yksityisen sektorin järjestö, joka pyrkii parantamaan taloushallinnon ja raportoinnin laatua yritysetiikan, vaikuttavien sisäisen valvonnan menettelyjen ja hyvän hallintotavan avulla.

(13) Nimikettä ”pääjohtaja” käytetään tässä laajassa merkityksessään kuvaamaan eri vastuuhenkilöitä. Tosiasiassa 48 lausuman allekirjoittajina on yksi pääsihteeri, 36 pääjohtajaa, seitsemän johtajaa ja neljä toimialajohtajaa.

(14) Vuotuisten toimintakertomusten tuloksellisuusnäkökohtia käsitellään luvussa 10.

(15) Ks. kohdat 3.40–3.41, 4.48–4.50, 5.67–5.69, 6.24–6.26 ja 7.25.

(16) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2009, kohdat 1.32–1.50.

(17) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle – Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2011, KOM(2012) 281 lopullinen, 6.6.2012.

(18) Unionin ulkopuolelle suunnatusta tuesta vastaavat pääosastot eivät ole antaneet tietoja varainhoidon yleisestä laadusta, mistä ei kuitenkaan esitetty varaumaa (ks. kohta 7.25 sekä Euroopan kehitysrahastoa koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, kohdat 52–53).

(19) Ks. tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 6/2010 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EUVL C 334, 10.12.2010, s. 1).

(20) Kyseisenä varainhoitovuonna ja tulevina vuosina maksusitoumuksiin käytettävissä oleva määrä.

(21) Määrä sisältää varainhoitovuodelta 2010 siirretyt maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat 259 miljoonaa euroa ja yhteensä 284 miljoonan euron suuruisen maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen lisäyksen, joka on seurausta seitsemän lisätalousarvion vahvistamisesta vuoden 2011 mittaan. Määrä ei sisällä vuoden 2011 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja: maksusitoumuksiin käytettäviä määrärahoja 6,2 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja 6,7 miljardia euroa. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja käytetään rahoittamaan tietyt menoerät (ks. varainhoitoasetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 18 artikla). Käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin kuuluvat muun muassa virheellisesti maksettujen määrien takaisinperinnästä aiheutuvat palautukset, jotka osoitetaan uudelleen alkuperäisiin budjettikohtiin, EFTA-mailta saadut maksuosuudet, jotka kasvattavat tiettyjä budjettikohtia, ja kolmansilta osapuolilta peräisin olevat tulot, kun sopimuksissa edellytetään rahallista osallistumista EU:n toimintaan.

(22) Varainhoitovuoden maksuihin käytettävissä olevat määrät.

(23) Luku sisältää varainhoitovuodelta 2010 siirretyt maksumääräyksiin käytettävät määrärahat 1 582 miljoonaa euroa ja yhteensä 200 miljoonan euron suuruisen maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen lisäyksen, joka on seurausta seitsemän lisätalousarvion vahvistamisesta vuoden 2011 mittaan.

(24) Vuoden 2011 maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat olivat 0,6 miljardia euroa (0,4 prosenttia) suuremmat ja maksumääräyksiin käytettävät määräarahat 3,6 miljardia euroa (2,9 prosenttia) suuremmat kuin vuonna 2010.

(25) Talousarvion ylijäämä (talousarvion toteutuma) kertoo talousarvion toteuttamisen tuloksen. Ylijäämä ei ole vararahasto, jota voitaisiin kasvattaa ja joka voitaisiin käyttää tulevina vuosina menojen rahoitukseen.

(26) Sosiaalirahaston vajaakäyttö vuonna 2010 (ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2010, kohta 1.41) johti maksujen lisääntymiseen vuonna 2011. Tämä seikka yhdessä vuoden lopun maksupyyntöjen lisääntymisen kanssa kasvatti tosiasiallisten maksujen määrän 114 prosenttiin alkuperäisestä budjetoidusta määrästä. Sosiaalirahastolle osoitettujen maksupyyntöjen lisääntyminen katettiin pääosin siirtämällä varoja EAKR:sta ja koheesiorahastosta. EAKR ja koheesiorahasto saivat kuitenkin vastoin ennusteita vuoden loppua kohden ennakoitua suuremman määrän maksupyyntöjä, mikä kasvatti tosiasiallisten maksujen määrän niin suureksi, että näistä rahastoista olisi voitu suorittaa lisämaksuja, jos määrärahoja olisi ollut saatavilla. Ks. myös yhteisön tilinpäätökseen liitetty selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2011 Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts — Financial year 2011, s. 42–45.

(27) Seuraavissa osastoissa suuri osuus maksuista (verrattuna koko vuoden tosiasiallisiin maksuihin) suoritettiin joulukuussa: osasto 06 – liikenne ja liikkuminen 26 prosenttia (295 miljoonaa euroa), osasto 17 – terveys- ja kuluttaja-asiat 44 prosenttia (266 miljoonaa euroa), osasto 19 – ulkosuhteet 31 prosenttia (1 016 miljoonaa euroa), osasto 21 – kehitysyhteistyö ja suhteet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin 27 prosenttia (403 miljoonaa euroa), osasto 22 – laajentuminen 28 prosenttia (264 miljoonaa euroa) ja osasto 32 – energia 23 prosenttia (219 miljoonaa euroa).

(28) Maksattamatta olevista maksusitoumuksista käytetään usein ranskankielistä lyhennettä ”RAL” (restant à liquider).

(29) Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat suora seuraus määrärahojen jaksottamisesta (ks. alaviite 28): meno-ohjelmien päätökseenvieminen kestää useita vuosia, ja sitoumukset tehdään vuosia ennen vastaavien maksujen suorittamista.

(30) Talousarviossa tehdään ero kahden määrärahatyypin, jaksottamattomien määrärahojen ja jaksotettujen määrärahojen, välillä. Jaksottamattomia määrärahoja käytetään luonteeltaan vuotuisten toimintojen rahoittamiseen, esimerkiksi hallintomenoihin. Jaksotetut määrärahat otettiin käyttöön monivuotisia tukitoimia varten, ja niihin liittyvät maksut voidaan tehdä sitoumusvuoden ja sitä seuraavien vuosien kuluessa. Jaksotettuja määrärahoja käytetään lähinnä rakennerahastojen ja koheesiorahaston yhteydessä.

(31) Koheesiopolitiikan osalta sitoumusten kokonaismäärä oli vuosien 2000–2006 rahoituskehyksessä 261 miljardia euroa (ks. varainhoitovuoden 2006 tilinpäätös) ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä 348 miljardia euroa (ks. varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös). Tämä merkitsee 33 prosentin kasvua.

(32) Koheesiopolitiikan osalta ks. yhteisön tilinpäätökseen liitetty selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2011 Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts – Financial year 2011, s. 28 ja 42–45.

(33) Talousarviositoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä koskevan säännön (n + 2 / n + 3 -sääntö) soveltaminen auttaa selvittämään maksattamatta olevat sitoumukset. Säännön mukaan kaikki ne varat vapautetataan ilman eri toimenpiteitä, joita ei ole käytetty tai joiden osalta ei ole esitetty maksupyyntöä myöntämisvuotta seuraavan toisen/kolmannen vuoden loppuun mennessä. N + 2 / n + 3 -sääntöä muutettiin viimeksi osana ”kolmatta yksinkertaistamispakettia” varainhoitovuoden 2007 koheesiopolitiikan sitoumusten osalta (ks. neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 539/2010 (EUVL L 158, 24.6.2010, s. 1)).

(34) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2008, kohdat 6.8 ja 6.26–6.28. Tarkempia lisätietoja on saatavissa yhteisön tilinpäätökseen liitetystä selvityksestä talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2008 (Commission Report on budgetary and financial management accompanying the Community accounts – Financial year 2008), s. 42, sekä talousarvion toteuttamista rakenne- ja koheesiorahastojen osalta koskevasta komission analyysistä varainhoitovuodelta 2008 (Analysis of the budgetary implementation of the Structural and Cohesion Funds in 2008), s. 5 ja 13–17.

(35) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. Ks. myös neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17), 3 artikla.

(36) Yleisen talousarvion pääluokan III osastoja 14 ja 24–31, jotka liittyvät pääasiassa hallintomenoihin, on käsitelty vuosikertomuksen luvun 9 Euroopan komissiota koskevassa osassa.

(37) Hallintomenoja ei ole käsitelty kunkin toimintalohkoryhmän yhteydessä, vaan ne esitetään omana otsakkeenaan. Kyseiset määrät eroavat näin ollen luvuissa 3–9 mainituista.

(38) Vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2010 ”maatalous: markkinatoimenpiteet ja suorat tuet” sekä ”maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat” muodostivat yhden toimintalohkoryhmän; samoin ”aluepolitiikka, energia ja liikenne” sekä ”työllisyys- ja sosiaaliasiat” sisältyivät yhteen ainoaan toimintalohkoryhmään. Varainhoitovuoden 2011 aggregoidut tulokset on esitetty aiemman jaottelun mukaisesti taulukossa 1.3 .

(39) Järjestelmät luokitellaan ”osittain vaikuttaviksi”, kun vain joidenkin valvontamenettelyjen arvioidaan toimivan asianmukaisesti. Tämän vuoksi niiden avulla ei kokonaisuutena kenties onnistuta vähentämään tilien perustana olevissa toimissa esiintyviä virheitä hyväksyttävälle tasolle. Ks. yksityiskohtaisemmat tiedot luvuissa 2–9 olevan otsakkeen ”Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa” yhteydessä.

(40) Virheiden esiintyvyydellä kuvataan sitä, kuinka suureen osuuteen otoksesta liittyy virheitä (jotka joko voidaan ilmaista tai joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti). Prosenttiosuudet on pyöristetty.

(41) Korvatut menot (ks. kohta 3.9).

(42) Korvatut menot (ks. kohta 4.9).

(43) Korvatut menot (ks. kohta 5.27).

(44) Korvatut menot (ks. kohta 6.12).

(45) Varainhoitovuoden 2011 maksujen (129 395 miljoonaa euroa – ks. taulukko 1.1 ) ja koko tarkastetun perusjoukon osalta toimien sääntöjenmukaisuuden yhteydessä esitetyn kokonaismäärän välinen erotus vastaa ennakkomaksuja, jotka on suoritettu toimintalohkoryhmissä maatalous: markkinatoimenpiteet ja suorat tuet (8 miljoonaa euroa), maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (565 miljoonaa euroa), aluepolitiikka, energia ja liikenne (1 469 miljoonaa euroa) sekä työllisyys- ja sosiaaliasiat (128 miljoonaa euroa) (ks. kohdat 3.9, 4.9, 5.27 ja 6.12).

(46) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu. Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohta 3.9, toinen luetelmakohta, sekä kohta 3.13).

(47) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu. Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. kohta 4.9, toinen luetelmakohta, sekä kohdat 4.16–4.18).

(48) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. myös alaviitteet 9 ja 10).

(49) Tarkastuksen yhteydessä testattiin komission tasolla perintämääräysten joukosta poimittu otos, joka kattoi kaiken tyyppiset tulot (ks. kohdat 2.8, 2.9 ja 2.13).

(50) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita ei ollut noudatettu (ks. kohdat 3.9, 3.13, 4.9 ja 4.16–4.18). Havaitut virheet vastaavat noin 0,2:ta prosenttiyksikköä todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta.

(51) Todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin – toisin kuin aiempina vuosina – huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1:tä prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta (ks. myös alaviite 1).

(52) Kaikki komission pääosastot ja yksiköt on lueteltu osoitteessa http://publications.europa.eu/code/en/en-390600.htm.

(53) Lähde: Varainhoitovuoden 2011 konsolidoitu tilinpäätös.

(54) Lähde: Toimintakertomukset vuodelta 2011. Aluepolitiikan pääosasto ja tutkimuksen toimeenpanovirasto ovat ilmoittaneet vähimmäis- ja enimmäismäärät. Ainoastaan jälkimmäinen on otettu huomioon.

LIITE 1.1

TARKASTUKSEN LÄHESTYMISTAPA JA TARKASTUSMENETELMÄT

OSA 1 – Tarkastuksen lähestymistapa ja tarkastusmenetelmät tilien luotettavuuden osalta (tilintarkastus)

Konsolidoitu tilinpäätös koostuu konsolidoiduista tilinpäätöslaskelmista ja talousarvion toteuttamista (1) koskevasta konsolidoidusta selvityksestä. Arvioitaessa, antaako konsolidoitu tilinpäätös olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot Euroopan unionin taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta, käytetään pääasiassa seuraavia arviointiperusteita:

a) laillisuus ja asianmukaisuus (sääntöjenmukaisuus): onko tilinpäätös laadittu sääntöjen mukaisesti ja ovatko talousarviomäärärahat käytettävissä

b) kattavuus: onko kaikki kyseiseen kauteen kuuluvat tulo- ja menotapahtumat sekä kaikki varat ja velat (myös taseen ulkopuoliset erät) kirjattu tileihin

c) toimien tosiasiallisuus sekä varojen ja velkojen olemassaolo: perustuuko jokainen tulo- ja menotapahtuma toimeen, joka kytkeytyy kyseiseen yksikköön ja kuuluu tarkasteltavana olevaan kauteen; ovatko varat ja velat olemassa taseen antamispäivänä ja kuuluvatko ne tarkastettavalle yksikölle

d) mittaaminen ja arvostaminen: onko tulo- ja menotapahtumat sekä varat ja velat kirjattu tileihin oikea-arvoisina ja varovaisuuden periaatetta soveltaen

e) tietojen esittäminen: onko tulo- ja menotapahtumat, varat ja velat ilmoitettu ja kuvattu kirjanpitosääntöjen ja käytänteiden mukaisesti ja avoimuuden periaatetta soveltaen.

Tarkastus koostuu seuraavista osatekijöistä:

a)	kirjanpidon valvontaympäristöä koskeva arvio päivitetään

b)	tarkastetaan keskeisten kirjanpitomenettelyjen ja varainhoitovuoden päättyessä sovellettavien tilinpäätösmenettelyjen toimivuus

c)	tarkastetaan analyyttisesti keskeiset kirjanpitotiedot (johdonmukaisuus ja asianmukaisuus)

d)	tilit ja/tai saldot analysoidaan ja täsmäytetään

e)	toimitetaan sitoumuksia, maksuja ja yksittäisiä tase-eriä koskevia tapahtumatarkastuksia edustavien otosten perusteella.

OSA 2 – Tarkastuksen lähestymistapa ja tarkastusmenetelmät toimien sääntöjenmukaisuuden osalta (säännönmukaisuuden tarkastus)

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osatekijöistä:

—	tulotapahtumien ja kunkin menoalan tapahtumien suora testaaminen, jonka avulla selvitetään, kuinka sääntöjenmukaisia tapahtumat ovat (ks. taulukko 1.1 )

—	arvio siitä, kuinka vaikuttavasti valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan tapahtumien sääntöjenmukaisuus.

4.	Tämän lisäksi tilintarkastustuomioistuin hyödyntää muiden tarkastajien työhön perustuvaa todentavaa aineistoa (kun relevanttia aineistoa on saatavilla) ja analysoi komission johdon antamia tietoja.

Miten tilintarkastustuomioistuin testaa tapahtumat?

Tapahtumien suora testaaminen jokaisen erityisarvion yhteydessä (luvut 2–9) perustuu edustavaan tilastolliseen otokseen, joka on kussakin toimintalohkoryhmässä poimittu perintämääräysten (tulojen tapauksessa) tai maksettujen määrien joukosta (2). Testauksen avulla laaditaan tilastollinen arvio siitä, kuinka suuri osa perusjoukon tapahtumista on sääntöjenvastaisia.

Tilintarkastustuomioistuin määrittää varmuuteen perustuvan mallin avulla, kuinka suuri otos tarvitaan, jotta tulokset ovat luotettavia. Malliin kuuluu toimintariskin (tapahtumissa voi olla virheitä) ja valvontariskin (valvontajärjestelmillä ei kyetä ehkäisemään tai havaitsemaan ja korjaamaan näitä virheitä) arvioiminen.

Tapahtumien testaamisella tarkoitetaan jokaisen otokseen poimitun tapahtuman yksityiskohtaista tarkastamista, jonka yhteydessä muun muassa määritetään, onko maksupyynnön määrä taikka maksu laskettu oikein ja sääntöjen ja säännösten mukaisesti. Talousarviotileihin kirjatuista tapahtumista poimitun otoksensa avulla tilintarkastustuomioistuin jäljittää maksun lopullisen edunsaajan (esimerkiksi viljelijän, kurssinjärjestäjän tai kehitysapuhankkeen edistäjän) tasolle saakka ja tarkastaa kullakin tasolla, onko tapahtuma sääntöjenmukainen. Jos (millä tasolla hyvänsä) tapahtuman laskelmat ovat virheellisiä tai tapahtuma ei vastaa säännöksiä tai sopimusehtoja, tapahtumassa katsotaan olevan virhe.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi ja esittää tapahtumatarkastusten tulokset?

8.	Tapahtumien virheet johtuvat useista eri syistä, ja virheitä on monenlaisia riippuen rikkomistapauksen luonteesta ja siitä, mitä nimenomaista sääntöä tai sopimusehtoa on rikottu. Yksittäisessä tapahtumassa oleva virhe ei välttämättä vaikuta maksun koko määrään.

Tilintarkastustuomioistuin luokittelee virheet seuraavasti:

—	Virhe joko voidaan tai sitä ei voida ilmaista kvantitatiivisesti riippuen siitä, onko mahdollista mitata, kuinka suuri osa EU:n talousarviosta tai talousarvioon suoritetusta maksumäärästä oli virheellinen.

—	Virheen luonteen perusteella: tukikelpoisuuteen liittyvä virhe (maksu ei täytä tukikelpoisuussääntöjä), tosiasiallisuuteen liittyvä virhe (korvattujen kulujen aiheutumisesta ei saada näyttöä) tai oikeellisuuteen liittyvä virhe (maksu on laskettu virheellisesti).

10.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsee usein merkittäviä virheitä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin. EU:n ja kansallinen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö koostuu pääasiassa joukosta menettelyvaatimuksia. Jotta perussopimuksen mukainen kilpailun periaate varmasti toteutuu, sopimuksista on ilmoitettava, tarjoukset on arvioitava erityisten kriteerien avulla, sopimuksia ei saa jakaa keinotekoisesti osiin kynnysarvojen alittamiseksi jne.

11.

Tarkastuksiaan varten tilintarkastustuomioistuin määrittää arvon menettelyvaatimuksen noudattamatta jättämiselle. Tilintarkastustuomioistuin

a)	pitää ”vakavina” virheitä, jotka haittaavat julkisia hankintoja koskevissa säännöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista; näitä tavoitteita ovat oikeudenmukainen kilpailu ja sopimuksen tekeminen parhaan tarjoajan kanssa (3)

b)	kvantifioi julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin kohdistuvat vakavat rikkomiset siten, että niiden katsotaan vaikuttavan sopimukseen liittyvän maksun koko arvoon – kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe koskee maksun koko määrää (4)

c)	käsittelee vähemmän vakavia virheitä, jotka eivät vaikuta tarjouskilpailun lopputulokseen, ei-kvantitatiivisesti ilmaistavina virheinä (5).

Tilintarkastustuomioistuin saattaa kvantifioida virheen eri tavoin kuin komissio tai jäsenvaltiot päättäessään, miten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen virheelliseen soveltamiseen tulisi puuttua.

12.

Tilintarkastustuomioistuin kuvaa virheiden esiintyvyyttä ilmoittamalla, kuinka suureen osuuteen otoksesta liittyy virheitä (jotka joko voidaan ilmaista tai joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti). Tämä osuus kuvastaa sitä, kuinka laajalti koko toimintalohkoryhmässä todennäköisesti on virheitä. Jos virhetaso on olennainen, asianomaiset tiedot on annettu lukujen 2–9 liitteessä X.1.

13.

Kvantifioimiensa virheiden pohjalta tilintarkastustuomioistuin arvioi vakioituja tilastollisia menetelmiä käyttäen todennäköisimmän virhetason (most likely rate of error, MLE) jokaista erityisarviota varten sekä talousarviomenojen koko määrän osalta. Todennäköisin virhetaso on otoksessa havaittujen, prosentteina ilmaistujen virhetasojen painotettu keskiarvo (6). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin määrittää – tavanomaisten tilastollisten menetelmien avulla ja siten, että se voi saavuttaa 95 prosentin luottamusasteen – vaihteluvälin, jonka sisällä kussakin erityisarviossa käsitellyn perusjoukon (ja menojen kokonaismäärän) virhetaso on. Vaihteluvälin rajaavat alempi virheraja (lower error limit, LEL) ja ylempi virheraja (upper error limit, UEL) (7) (ks. kaavio).

14.	Käyrän alapuolella olevan tummennetun alueen kuvaama prosenttiosuus ilmaisee, millä todennäköisyydellä perusjoukon todellinen virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välissä.

15.

Suunnitellessaan tarkastustyötään tilintarkastustuomioistuin valitsee tarkastusmenettelyjä, joiden avulla se voi verrata perusjoukon arvioitua virhetasoa suunnitteluvaiheessa asetettuun kahden prosentin olennaisuusrajaan. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastustuloksia olennaisuustason avulla ja ottaa tarkastuslausumaa laatiessaan huomioon virheiden luonteen, rahamääräisen arvon ja esiintymisyhteyden.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi järjestelmät ja raportoi tuloksista?

16.

Valvontajärjestelmät, joilla hallitaan talousarvioon kohdistuvia riskejä (myös toimien sääntöjenmukaisuuden osalta), ovat komission (ja hajautetun tai yhteisen hallinnoinnin tapauksessa jäsen- ja edunsaajavaltioiden) kehittämiä. Keskeisiin tarkastusmenettelyihin kuuluu näin ollen sen arvioiminen, kuinka vaikuttavasti järjestelmillä voidaan varmistaa toimien sääntöjenmukaisuus. Lisäksi tällainen arviointi on erityisen hyödyllinen laadittaessa suosituksia järjestelmien parantamista varten.

17.

Jokaista toimintalohkoryhmää, samoin kuin tuloja, hallinnoidaan lukuisin erilaisin järjestelmin. Siksi tilintarkastustuomioistuin tavallisesti poimii järjestelmien joukosta vuosittain otoksen tarkastusta varten. Järjestelmäarviointien tulokset on esitetty taulukossa ”Järjestelmätarkastuksen tulokset” lukujen 2–9 liitteessä X.2. Järjestelmät luokitellaan tapahtumien virheriskin lieventämisen kannalta vaikuttaviksi, osittain vaikuttaviksi (tietyt puutteet heikentävät järjestelmän toimivuutta) tai ei vaikuttaviksi (puutteet ovat laajoja ja haittaavat ratkaisevasti järjestelmän toimivuutta).

18.

Kun tilintarkastustuomioistuin on saanut riittävästi todentavaa aineistoa, se laatii lisäksi toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmiä koskevan yleisarvion (myös se on esitetty lukujen 2–9 liitteessä X.2). Yleisarviota laadittaessa on otettu huomioon sekä tarkastukseen valittuja järjestelmiä koskeva arvio että tapahtumatarkastusten tulokset.

Miten tilintarkastustuomioistuin arvioi komission johdon antamia tietoja ja raportoi arvioinnin tuloksista?

19.

Kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti tilintarkastustuomioistuin vastaanottaa komissiolta vahvistuskirjeen, jossa vahvistetaan, että komissio on täyttänyt velvollisuutensa ja ilmoittanut kaikki tiedot, jotka voisivat olla tarkastajan kannalta merkityksellisiä. Tämä tarkoittaa, että komissio vahvistaa ilmoittaneensa myös kaikki tiedot, jotka koskevat petosriskin arvioimista, komission tiedossa olevia petoksia tai petosepäilyjä sekä kaikkia merkittäviä tapauksia, joissa säännöksiä ei ole noudatettu.

20.

Tämän vuosikertomuksen luvuissa 2–9 käsitellään lisäksi eri pääosastojen vuotuisia toimintakertomuksia. Niissä raportoidaan toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä käytössä olevista hallinto- ja valvontajärjestelmistä, joilla pyritään varmistamaan toimien sääntöjenmukaisuus ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kuhunkin vuotuiseen toimintakertomukseen liittyy pääjohtajan lausuma, jossa käsitellään muun muassa sitä, missä määrin resursseja on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja kuinka hyvin valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan toimien sääntöjenmukaisuus (8).

21.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi vuotuiset toimintakertomukset ja niihin liittyvät lausumat ja määrittää siten, antavatko ne oikean ja riittävän kuvan varainhoidosta toimien sääntöjenmukaisuuden osalta ja yksilöidäänkö niissä toimenpiteet, joita tarvitaan korjattaessa vakavat valvontapuutteet. Tilintarkastustuomioistuin esittää arvioinnin tulokset lukujen 2–9 osassa ”Järjestelmien vaikuttavuus” (9).

Mihin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa esitetyt kannanotot perustuvat?

22.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa esitettyjen kannanottojen, jotka koskevat Euroopan unionin tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuutta ja joihin sisältyy myös arvio virheiden laajuudesta, perustana on kaikki se tarkastustyö, jota on käsitelty tämän vuosikertomuksen luvuissa 2–9. Menotapahtumien testauksessa saatujen tulosten arvioinnilla on keskeinen merkitys. Tilintarkastustuomioistuimen parhaan arvion mukaan kaikkien menojen kokonaisvirhetaso oli 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011. Tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on 3,0–4,8 prosenttia. Eri toimintalohkojen virhetasot käyvät ilmi luvuista 3–9. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virheet olivat laaja-alaisia ja niiden vaikutus ulottui suurimpaan osaan menoaloista. Tilintarkastustuomioistuin antaa yleisen lausuman sitoumusten sääntöjenmukaisuudesta täydentävän, koko talousarviota edustavan otoksen pohjalta.

Sääntöjenvastaisuus vai petos?

23.

Ehdottomasti suurin syy virheisiin on se, että EU:n meno-ohjelmien usein monimutkaisia sääntöjä on sovellettu virheellisesti tai ne on ymmärretty väärin. Mikäli tilintarkastustuomioistuimella on syytä epäillä petosta, se raportoi asiasta unionin petostentorjuntavirastolle OLAFille, joka huolehtii mahdollisista tutkimuksista. Tilintarkastustuomioistuin raportoi tarkastustyönsä perusteella OLAFille vuosittain noin neljästä tapauksesta.

(1) Liitetiedot mukaan lukien.

(2) Lisäksi sitoumusten joukosta poimitaan horisontaalinen edustava otos, joka testataan sen selvittämiseksi, onko sääntöjä ja säännöksiä noudatettu.

(3) Tarjouskilpailuja ratkaistaessa käytetään pääasiassa kahta eri menetelmää: valitaan joko alhaisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

(4) Esimerkkejä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä: pää- tai lisäsopimusta koskeva kilpailu on vähäistä tai olematonta (lukuun ottamatta tapauksia, joissa tämä on erikseen sallittu lainsäädännössä); tarjoukset on arvioitu epätarkoituksenmukaisesti, mikä vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen; sopimuksen sisältöä on muutettu huomattavasti; sopimus on jaettu eri rakennustyömaita koskeviksi sopimuksiksi, vaikka niiden taloudellinen tarkoitus on sama.

Tilintarkastustuomioistuin noudattaa tavallisesti erilaista lähestymistapaa tapauksissa, joissa EU:n toimielimet ovat soveltaneet julkisia hankintoja koskevia sääntöjä virheellisesti. Syynä on se, että kyseiset sopimukset ovat yleensä kaikesta huolimatta edelleen soveltamiskelpoisia. Tällaisia virheitä ei ole kvantifioitu DAS-tarkastuslausumassa.

(5) Esimerkkejä virheistä, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti: tarjoukset on arvioitu epäasianmukaisesti, mutta se ei vaikuta tarjouskilpailun lopputulokseen; tarjouskilpailumenettelyssä tai tarjouseritelmässä on muodollisia puutteita tai avoimuuteen liittyviä muodollisia vaatimuksia ei ole noudatettu.

(6) Formula , kun ASI on keskimääräinen otantaväli (average sampling interval) ja i otokseen sisältyvien tapahtumien numerointi.

(7) Formula ja Formula , kun t on t-jakaantumiskerroin, n on otoskoko ja s on virhetasojen vakiopoikkeama.

(8) Lisätietoja näistä prosesseista sekä linkkejä viimeisimpiin kertomuksiin annetaan osoitteessa

http://ec.europa.eu/atwork/sythesis/index_en.htm

(9) Aiempina vuosina arvioinnin tulokset esitettiin erikseen osassa ”Komission johdon antamien tietojen luotettavuus”.

LIITE 1.2

TILIEN LUOTETTAVUUDEN OSALTA AIEMPINA VUOSINA ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

Aiempina vuosia esitetyt huomautukset

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

1.	Ennakkomaksut, muut lyhytaikaiset velat ja jaksotusmenettelyt

Ennakkomaksujen, muiden lyhytaikaisten velkojen ja niihin liittyvien jaksotusmenettelyjen osalta tilintarkastustuomioistuin on varainhoitovuodesta 2007 alkaen yksilöinyt kirjanpidosta virheitä, joiden taloudellinen vaikutus ei kaiken kaikkiaan ole olennainen, mutta joiden esiintyvyys on suuri. Tämä osoittaa, että on tärkeää parantaa edelleen peruskirjanpitotietojen oikeellisuutta tietyissä pääosastoissa.

Komissio paransi edelleen kirjanpitotietojensa oikeellisuutta jatkuvilla toimilla (esimerkiksi kirjanpidon laatuun liittyvällä hankkeella ja hyväksymällä paikallisia järjestelmiä).

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti ennakkomaksujen sekä laskujen/menoilmoitusten joukosta poimittuja edustavia otoksia ja havaitsi jälleen virheitä, joiden taloudellinen vaikutus ei ole olennainen, mutta joiden esiintyvyys on suuri. Komission olisi niin ollen edelleen parannettava peruskirjanpitotietoja tietyissä pääosastoissa.

Komissio pyrkii edelleen parantamaan kirjanpitotietojen laatua, ja paikallisia järjestelmiä päivitetään jatkuvasti kirjanpitovaatimusten täyttämiseksi.

Ennakkomaksujen kirjaamisen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi seuraavanlaisia seikkoja:

—	Jäljellä olevia ennakkomaksuja ei aina selvitetä oikein. Useita ennakkomaksuja ei selvitetty lainkaan tai kyseinen määrä oli virheellinen.

—	Osa pääosastoista käyttää jaksotusta laskiessaan likiarvoja sen sijaan, että prosessoisi saatavissa olevat tiedot, jotka koskevat edistymistä ja aiheutuneita kuluja, ja selvittäisi asianomaiset ennakkomaksut näiden tietojen perusteella.

—	Varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessa todettiin ensimmäisen kerran, että yhä suuremmassa joukossa tapauksia komissio ei ollut kirjannut maksuja asianmukaisesti varoihin. Tämä liittyy etenkin rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin ja muiden tukijärjestelmien ennakkomaksuihin.

Tilinpitäjän yksiköt ovat pyrkineet korjaamaan tilannetta, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useat pääosastot kirjaavat edelleen tileihin arvioituja määriä silloinkin, kun niillä olisi riittävä perusta kyseisten ennakkomaksujen selvittämiselle.

Rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin liittyvää kysymystä käsiteltiin jo varainhoitovuoden 2010 tilinpäätöksen yhteydessä, kun jäsenvaltiot olivat toimittaneet tietoja vapaaehtoisesti. Komissio on myös ehdottanut nykyisen säädöskehyksen tarkistamista ja tehnyt tarvittavat ehdotukset vuoden 2013 jälkeistä aikaa varten niin, että kyseisten tietojen toimittaminen olisi pakollista.

Varainhoitovuoden 2011 konsolidoituun tilinpäätökseen on ensimmäisen kerran kirjattu 2 512 miljoonan euron omaisuuserä, joka vastaa jäsenvaltioille muissa tukijärjestelmissä maksettuja ennakkomaksuja ja maksuosuuksia Euroopan globalisaatiorahastoon.

Jäsenvaltiot eivät ennen vuotta 2011 toimittaneet komissiolle tietoja, joiden perusteella se olisi voinut laatia luotettavia arvioita. Nyt saatavilla olevat luvut osoittavat, että määrät eivät olisi olleet olennaisia.

Käyttämättömät määrät, jotka oli kirjattu edellä mainittujen rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden ja muiden tukijärjestelmien yhteyteen, on määritetty komission suorittamien maksujen perusteella ja arvioimalla käyttämättömät määrät lineaarisesti – tämä ei kuitenkaan koske Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukijärjestelmiä koskevia ennakkomaksuja. Tosiasiallisesti käytettyjä määriä ei tiedetä, mikä vähentää merkittävästi näiden tietojen hyödyllisyyttä hallinnoinnissa.

Kirjanpitoyksikkö on laatinut useita ohjeita ennakkomaksujen selvittämisestä. Ne jaetaan, kunhan varainhoitoasetuksen tarkistus saadaan päätökseen.

Rahoitusjärjestelyihin liittyviä välineitä sekä valtiontuen ennakkoon maksettuja määriä, mukaan lukien menoilmoituksen liite, koskeva oikeusperusta on pantu täytäntöön (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muutos, hyväksytty 13. joulukuuta 2011). Muutoksen seurauksena Euroopan komissiolla on oikeusperusta, jonka nojalla se voi pyytää tarvittavia tietoja jäsenvaltioilta.

Edellä mainittuja tietoja käytetään vuoden 2012 tilejä päätettäessä. Lopullisille edunsaajille tarkoitetut maksamattomat summat perustuvat aikasidonnaiseen arvioon.

Koska aluepolitiikan pääosasto on parhaillaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden kuudennessa vuodessa, menetelmää ei ole syytä muuttaa. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin tarkoitus muuttaa seuraavalla ohjelmakaudella, edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät sen uuden varainhoitoasetuksen yhteydessä.

Kun rakennerahastojen uuden ohjelmakauden oikeusperusta tulee voimaan, komissiolla on oikeus saada tosiasiallisesti käytettyjä määriä koskevat tiedot, joita käytetään tilinpäätöksen laatimisessa. Uusien vaatimusten myötä on todennäköistä, että myös hallinnointia koskevat tiedot paranevat.

Menetelmä, jota komissio on soveltanut vuoden 2011 tilinpäätökseen, on kustannustehokkain, ja sitä käytettiin jo varainhoitovuoden 2010 tilinpäätöksessä.

Kuten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2009 on mainittu, eräät pääosastot eivät myöskään noudattaneet vaatimusta, jonka mukaan laskut/menoilmoitukset on kirjattava viiden työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.

Uusien menoilmoitusten kirjaamisen havaittiin nopeutuneen, mutta jotkin pääosastot eivät vieläkään aina noudata vaatimusta, jonka mukaan laskut ja menoilmoitukset on kirjattava ripeästi.

Komission yksiköt jatkavat edelleen toimiaan tähän suuntaan. Tätä varten paikallisia järjestelmiä päivitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston vastaanottamat maksupyynnöt käsitellään määräajassa.

Tilintarkastustuomioistuin toi esiin vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2010, että EU:n talousarviomäärärahoja käytetään enenevässä määrin ennakkomaksuihin ja uudenlaisiin rahoitusvälineisiin. Tämän vuoksi komission olisi välittömästi tarkistettava asianomaista kirjanpitosääntöä, jotta ennakkomaksujen kirjaamista ja selvittämistä varten saadaan riittävät ohjeet.

Kirjanpitosääntöä on päivitetty vuonna 2012, jotta rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin suoritettuja maksuosuuksia ja muihin tukijärjestelmiin maksettuja ennakkomaksuja koskevat käyttämättömät määrät voidaan kirjata varoihin.

Komission yksiköt soveltavat sääntöä rahoitusvälineisiin ja valtiontukiin liittyvien maksujen perusteella (katso vastaus edellä).

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

2.	Takaisinperintää ja rahoitusoikaisuja koskevien tietojen esittäminen

Tilintarkastustuomioistuin totesi jo vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2007, että vaikka komissio on ryhtynyt toimiin voidakseen antaa enemmän ja parempia tietoja EU:n talousarvioon sovellettavista oikaisumekanismeista, tiedot eivät edelleenkään olleet täysin luotettavia, sillä komissio ei aina saanut luotettavaa tietoa jäsenvaltioilta.

Vaikka jäsenvaltioiden toimittamat tiedot eivät edelleenkään ole täysin luotettavia ja kattavia etenkään koheesiopolitiikan alalla, tiettyjä parannuksia on saatu aikaan vuosien mittaan. Komissio käynnisti vuoden 2011 alussa tarkastuksen, joka koskee jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan alalla soveltamia takaisinperintäjärjestelmiä. Komission paikalla toimittamat tarkastukset osoittivat, että tietojen kirjaamis- ja raportointijärjestelmät eivät vielä ole täysin luotettavia kaikissa tarkastetuissa jäsenvaltioissa. Tästä syystä jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan alalta toimittamia tietoja ei ole esitetty varainhoitovuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Maatalouden osalta komissio on kirjannut jäsenvaltioiden tason maksamatta olevat velat ja vastaavan arvonvähennyksen sekä jäsenvaltioiden perimät määrät vuoden 2011 tilinpäätökseen.

Koheesiopolitiikkaan liittyviä, jäsenvaltioilta takaisin perittyjä määriä koskevien tietojen luotettavuus on parantunut viime kauteen verrattuna, mutta komissio on samaa mieltä siitä, että sitä olisi parannettava edelleen. Tätä varten komissio käynnisti varainhoitovuoden 2011 alussa jäsenvaltioiden takaisinperintäjärjestelmien riskiperusteisen tarkastuksen. Se perustuu vuosittain 31. maaliskuuta vallitsevan tilanteen mukaan laadittavaan raportointiin, ja sen tarkoituksena on parantaa kansallisista rahoitusoikaisuista ilmoittamista komissiolle sekä varmistaa raportoinnin täydellisyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Ensimmäiset tulokset raportoitiin rakennetoimista vastaavien pääosastojen vuoden 2011 toimintakertomuksissa.

Lisäksi pitäisi tutkia, olisiko tarpeen tarkentaa tilinpäätösraportoinnin ohjeita siltä osin, mitä tietoja tilinpäätökseen on syytä sisällyttää ja millä tavoin niitä pitäisi käsitellä.

Tilinpitäjän ohjeissa valtuutetuille tilinpitäjille ilmoitetaan, mitkä tiedot on toimitettava. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana havaittiin, että ohjeita noudatettiin aiempaa paremmin. Esitettyjen tietojen laatua on kuitenkin vielä parannettava.

Komissio pyrkii edelleen parantamaan esitettyjen tietojen laatua.

Tilintarkastustuomioistui arvosteli vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2009 ensimmäisen kerran sitä, että joillakin menoaloilla komissio ei aina anna tietoja, joiden avulla olisi mahdollista täsmäyttää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin.

Maksujen, virheiden, takaisin perittyjen määrien ja rahoitusoikaisujen täsmäyttämisen mahdollistavia tietoja ei ole vielä esitetty. Tilintarkastustuomioistuin pitäytyy kannassaan, jonka mukaan tällainen täsmäyttäminen olisi suoritettava aina, kun se on mahdollista. Lisäksi olisi luotava selkeä yhteys vuotuisiin toimintakertomuksiin etenkin jäännösvirhetason määrittämistä varten sisällytettyjen määrien ja tilinpäätöksessä olevien takaisin perittyjä määriä / rahoitusoikaisuja koskevien tietojen välille.

Komissio ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämät pyynnöt ja huomauttaa, että tämä on mahdollista vain harvoin.

Jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa rahoitusoikaisujen tarkoituksena ei ole sääntöjenvastaisten menojen takaisinperintä (joka säilyy jäsenvaltioiden vastuulla) vaan pikemminkin EU:n talousarvion suojeleminen tällaisilta sääntöjenvastaisuuksilta. Sen vuoksi ei ole oikein yhdistää tietyn vuoden virhetasoa saman vuoden tilinpäätöksessä ilmoitettuihin rahoitusoikaisuihin ja takaisinperittyihin määriin.

Lisäksi erot rahoitusoikaisujen ja todellisten takaisinperintöjen ajoituksessa sekä virheiden määrät estävät tämän täsmäytyksen. Tämä viimeksi mainittu huomautus on tärkeä paitsi yhteisessä hallinnoinnissa myös suorassa hallinnoinnissa, jossa perintämääräykset joko esitetään (monivuotisen) tukikauden päätyttyä tai niitä ei esitetä, sillä tuensaaja esittää korjatun kustannusselvityksen.

Komissio toistaa esittämänsä toteamuksen, että menot tarkastetaan useita vuosia sen vuoden jälkeen, jolloin tietty maksu todellisuudessa suoritettiin, lähinnä ohjelmaa päätettäessä. Rahoitusoikaisun syynä saattaa olla myös jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä havaitut puutteet, jolloin suora yhteys maksuihin puuttuu. Tällöin ei ole mahdollista eikä tarpeellista täsmäyttää kyseistä maksuvuotta sen vuoden kanssa, jolloin rahoitusoikaisu ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi yhteisessä hallinnoinnissa jäsenvaltioilla on pääasiallinen vastuu virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnasta, havaitsemisesta ja korjaamisesta.

Maatalouden osalta kaikki liitetiedossa 6 olevissa taulukoissa esitetyt määrät voidaan täsmäyttää joko komission tasolla saatavilla olevien tietojen tai jäsenvaltion ilmoitusten kanssa.

Aluepolitiikan osalta vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyn jäännösvirhetason määrittämisessä käytettyjen määrien ja alustavassa tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen välinen yhteys on mahdollinen edellisen vuoden raportoinnin osalta ja jäsenvaltioiden ennen säädettyä määräaikaa eli 31. maaliskuuta mennessä toimittamien tietojen osalta. Mainittu määräaika koskee myös alustavan tilinpäätöksen laatimista. Komissio kannusti jäsenvaltioita ilmoittamaan oikaisut mahdollisimman aikaisin ennen 31. maaliskuuta tämän ajoitusongelman välttämiseksi.

Vuoden 2010 lopussa koheesiopolitiikan alalla oikaisuja oli vielä toteuttamatta kaikkiaan 2,5 miljardia euroa (komission pitäisi saada vastaava määrä takaisin tai jäsenvaltion pitäisi vähentää tukeen oikeuttamaton määrä maksupyynnöistään). Alhainen toteutusaste (71 prosenttia) selittyy sillä, että ohjelmakauden 2000–2006 päättämismenettely on parhaillaan käynnissä. Vuoden 2010 lopulla vastaanotettuja maksupyyntöjä ei ole vielä hyväksytty, mikä merkitsee, että niihin liittyviä rahoitusoikaisuja ei voitu ottaa huomioon toteutusta koskevissa vuoden 2010 luvuissa.

Vuoden 2011 lopussa 2,5 miljardin euron verran oikaisuja oli vielä tekemättä (toteutusaste 72 prosenttia). Määrä ja toteutusaste pysyivät lähes samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna, koska vuoden 2010 lopulla vastaanotettuja maksupyyntöjä ei vieläkään voitu hyväksyä.

Ohjelmien päättäminen on monimutkainen menettely, jossa lukuisia jäsenvaltion toimittamia asiakirjoja tarkastetaan ja jossa komissio voi pyytää lisätietoja saadakseen näyttöä, että jäsenvaltio on todellakin vähentänyt erityisesti monimutkaisia toimintaohjelmia koskevat päätetyt rahoitusoikaisut. Tämä lykkää lopullisen maksettavan määrän laskemista. Lisäksi komissio vahvistaa rahoitusoikaisun täytäntöönpanon vasta sitten, kun tulojen ja menojen hyväksyjä on asianmukaisesti hyväksynyt lopullisen maksun. Tämä vaihe saadaan päätökseen aivan varmennusketjun lopussa.

Niiden koheesiopolitiikan oikaisujen määrä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet mutta joita ei ole vielä toteutettu, koskee kauden 2000–2006 ohjelmia. Tämä näkyy komission saamissa loppumaksupyynnöissä, joita ei ole vielä hyväksytty, sillä komission on päättämismenettelyssä arvioitava, ovatko kaikki saadut tiedot täydellisiä ja johdonmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio noudattaa tätä varovaista lähestymistapaa eikä ilmoita tällaisia oikaisuja täytäntöönpannuiksi ennen kuin loppumaksut on hyväksytty.

Konsolidoidun tilinpäätöksen liitetietojen mukaan komission yksiköt tai jäsenvaltiot tekevät todennäköisesti myöhemmin oikaisuja joihinkin tapahtumiin. Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuodesta 2005 alkaen esittämistä toistuvista kehotuksista huolimatta tilinpäätöksen liitetiedoissa ei vieläkään mainita, mitkä ovat ne määrät ja menoalat, joita mahdollisesti vielä tarkastetaan ja joihin sovelletaan tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä.

Määriä, jotka ovat lisätarkastusten ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn kohteena, ei vieläkään ilmoiteta konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa (toisin kuin mahdolliset takaisin perittävät määrät, jotka on mahdollista kvantifioida).

Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi tehdä jälkitarkastuksia kaikkien menojen osalta useita vuosia menon kirjausvuoden jälkeen. Tilinpäätöstä ei pitäisi tulkita siten, että tulevina vuosina tehtävien tarkastusten vuoksi mitään kyseessä olevia menoja ei olisi vielä hyväksytty. Muutoin kaikkia budjettimenoja pidettäisiin väliaikaisina jälkiarvioinnin suorittamiseen asti tai kunnes mainittu vanhentumisaika on kulunut. Kun mahdolliset takaisin perittävät määrät ovat kvantifioitavissa, ne ilmoitetaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Maatalouden osalta tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätös tehdään noin kuuden kuukauden kuluttua kyseessä olevan varainhoitovuoden päättymisestä, ja siinä komissio määrittelee kyseiselle varainhoitovuodelle kirjattavien, EU:n talousarviosta rahoitettavien menojen määrän. Tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätöksen asemaa ei horjuta se, että jäsenvaltioille saatetaan myöhemmin määrätä rahoitusoikaisuja sääntöjenmukaisuutta koskevissa päätöksissä. Menot, joihin ei todennäköisesti myönnetä EU:n rahoitusta näissä sääntöjenmukaisuutta koskevissa myöhemmissä päätöksissä, ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

3.	Galileon omaisuuden siirto

3.	Galileon omaisuuden siirto

3.	Galileon omaisuuden siirto

Sopimuksia kaiken Galileo-ohjelman yhteydessä luodun, kehitetyn tai hankitun omaisuuden siirtämisestä unionin omistukseen ei ole vielä pantu täytäntöön kaikilta osin. Koska kaikkia menoja on vuodesta 2003 alkaen käsitelty tutkimusmenoina, niillä ei ollut vaikutusta taseeseen 31. joulukuuta 2010. Komission olisi kuitenkin varmistettava, että kaikki tarvittavat tiedot ovat käytettävissä silloin, kun siirto tapahtuu, jotta omaisuus voidaan suojata tehokkaasti.

Komissio tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa varmistaakseen, että siirron ajankohtana ovat käytettävissä kaikki kirjanpito- ja tekniset tiedot, joita siirron sujuva toteuttaminen edellyttää. Siirron on tarkoitus tapahtua validointia kiertoradalla koskevan vaiheen lopussa, eli aikaisintaan vuoden 2012 lopussa. Tällä välin komissio on vuonna 2011 kirjannut 219 miljoonan euron määrän Galileo-hankkeseen liittyvinä keskeneräisinä hankintoina. Määrä kuvastaa kuluja, joita komissiolle on aiheutunut 22. lokakuuta 2011 lähtien eli sen jälkeen, kun järjestelmän ensimmäiset kaksi satelliittia laukaistiin onnistuneesti. Ennen asianomaista päivämäärää komissio katsoi hankkeen olevan yhä tutkimusvaiheessa ja kaikkien aiheutuneiden kulujen olevan tutkimusmenoja.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana havaittiin kuitenkin, että jaksotusmenettelyssä, jolla määritetään tutkimusvaiheen keskeneräisinä hankintoina pidettyjen omaisuuserien arvo, oli puutteita, joka tosin eivät olleet olennaisia.

Komissio katsoo, että taseeseen kirjatut määrät ovat kohtuullisen tarkkoja ja luotettavia.

Galileon omaisuuserien arvostuksessa käytettävät kirjanpitomenetelmät ja -menettelyt ovat täysin EU:n tilinpäätössääntöjen ja IPSAS-standardien mukaiset.

Hyödykkeiden arvostus määritettiin riippumattomien ulkoisten tilintarkastusasiantuntijoiden avulla Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toimittamien tietojen perusteella. Komissio on tehnyt tarpeelliset tarkastukset, jotta voidaan kohtuudella varmistaa tulosten luotettavuus.

Tilintarkastustuomioistuin kehottaa varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan kiinnittämään huomiota Euroopan avaruusjärjestön taloudellisen raportoinnin luotettavuutta koskevaan varaumaan, jonka asianomainen pääjohtaja esitti vuoden 2010 toimintakertomuksessaan.

Asianomainen pääjohtaja esitti saman varauman vuoden 2011 toimintakertomuksessaan ja laajensi sitä entisestään.

Komissio jatkaa ESA:n rahoituskertomusten tarkastamista sekä kannustaa ja tukee ESA:ta sellaisten toimien toteuttamisessa, jotka koskevat sen komissiolle tekemän tilinpäätösraportoinnin laadun parantamista. ESA:n valvontajärjestelmien ulkopuolinen arviointi saatiin päätökseen vuonna 2012, ja saadut tulokset olivat tyydyttäviä. Komissio odottaa tällä hetkellä käynnissä olevien toimien perusteella, että ongelmat saadaan pian ratkaistua, minkä seurauksena tätä varaumaa voidaan pienentää ja lopulta poistaa se.

LIITE 1.3

OTTEITA VARAINHOITOVUODEN 2011 KONSOLIDOIDUSTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ (1)

Taulukko 1 – Tase (2)

(miljoonaa euroa)
	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat:
Aineettomat hyödykkeet	149	108
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5 071	4 813
Pitkäaikaiset sijoitukset:
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	374	492
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	2 272	2 063
Rahoitusvarat: pitkäaikaiset lainat	41 400	11 640
Pitkäaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	289	40
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	44 723	44 118
	94 278	63 274
Lyhytaikaiset varat:
Vaihto-omaisuus	94	91
Lyhytaikaiset sijoitukset:
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	3 619	2 331
Lyhytaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät
Rahoitusvarat: lyhytaikaiset lainat	102	2 170
Muut saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	9 477	11 331
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	11 007	10 078
Käteisvarat ja muut rahavarat	18 935	22 063
	43 234	48 064
Vastaavaa yhteensä	137 512	111 338
Pitkäaikaiset velat:
Eläke ja muut työsuhde-etuudet	(34 835)	(37 172)
Pitkäaikaiset varaukset	(1 495)	(1 317)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	(41 179)	(11 445)
Muut pitkäaikaiset velat	(2 059)	(2 104)
	(79 568)	(52 038)
Lyhytaikaiset velat:
Lyhytaikaiset varaukset	(270)	(214)
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	(51)	(2 004)
Velat	(91 473)	(84 529)
	(91 794)	(86 747)
Vastattavaa yhteensä	(171 362)	(138 785)
Nettovarat	(33 850)	(27 447)
Rahastot	3 608	3 484
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet	(37 458)	(30 931)
Nettovarat	(33 850)	(27 447)

Taulukko 2 – Tuotto- ja kululaskelma (3)

(miljoonaa euroa)
	2011	2010
Toiminnan tuotot
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista	124 677	122 328
Muut toiminnan tuotot	5 376	8 188
	130 053	130 516
Toiminnan kulut
Hallintokulut	(8 976)	(8 614)
Toiminnan kulut	(123 778)	(103 764)
	(132 754)	(112 378)
Toiminnan (alijäämä)/ylijäämä	(2 701)	18 138
Tuotot rahoitustoiminnasta	1 491	1 178
Kulut rahoitustoiminnasta	(1 355)	(661)
Työsuhde-etuuksiin ja eläkkeeseen liittyvän velan muutos	1 212	(1 003)
Osuus yhteisyritysten ja osakkuusyritysten nettotappiosta	(436)	(420)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(1 789)	17 232

Taulukko 3 – Rahavirtalaskelma (4)

(miljoonaa euroa)
	2011	2010
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(1 789)	17 232
Toiminnan rahavirta
Hankintamenon jaksottaminen	33	28
Poistot	361	358
Pitkäaikaisten lainojen (lisäys)/väheneminen	(29 760)	(876)
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(605)	(2 574)
Pitkäaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	(249)	15
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen	(3)	(14)
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	(929)	(642)
Lyhytaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	3 922	(4 543)
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)	178	(152)
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	29 734	886
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	(45)	(74)
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)	56	1
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)	(1 953)	1 964
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	6 944	(9 355)
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa	(4 539)	(2 254)
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	(75)	(149)
Eläkkeeseen ja työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)	(2 337)	(70)
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen	(693)	(374)
Pitkäaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(91)	(176)
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(1 288)	(540)
Nettorahavirta	(3 128)	(1 309)
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)	(3 128)	(1 309)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	22 063	23 372
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	18 935	22 063

Taulukko 4 – Laskelma nettovarojen muutoksista (5)

(miljoonaa euroa)
	Rahastot (A)		Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (B)		Nettovarat = (A) + (B)
	Käyvän arvon rahasto	Muut varat	Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	Nettovarat = (A) + (B)
Saldo 31. joulukuuta 2009	69	3 254	(52 488)	6 887	(42 278)
Takuurahaston varojen muutos		273	(273)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(130)				(130)
Muut		4	(21)		(17)
Varainhoitovuoden 2009 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		14	6 873	(6 887)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2009 tuloksesta			(2 254)		(2 254)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				17 232	17 232
Saldo 31. joulukuuta 2010	(61)	3 545	(48 163)	17 232	(27 447)
Takuurahaston varojen muutos		165	(165)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(47)				(47)
Muut		2	(30)		(28)
Varainhoitovuoden 2010 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		4	17 228	(17 232)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2010 tuloksesta			(4 539)		(4 539)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				(1 789)	(1 789)
Saldo 31. joulukuuta 2011	(108)	3 716	(35 669)	(1 789)	(33 850)

Taulukko 5 – EU:n talousarvion toteutuma (6)

(miljoonaa euroa)
Euroopan unioni	2011	2010
Varainhoitovuoden tulot	130 000	127 795
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(128 043)	(121 213)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(1 019)	(2 797)
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	457	741
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	97	23
Talousarvion toteutuma (7)	1 492	4 549

(1) Lukijaa pyydetään tutustumaan Euroopan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen varainhoitovuodelta 2011 kokonaisuudessaan. Tilinpäätös sisältää konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot sekä konsolidoidun selvityksen talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot.

(2) Taseen esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(3) Tuotto- ja kululaskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(4) Rahavirtalaskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(5) Nettovarojen muutoksista laaditun laskelman esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(6) EU:n talousarvion toteutumataulukon esitystapa on sama kuin Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

(7) EFTAn osuus oli (viisi) miljoonaa euroa vuonna 2011 ja yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2010.

TOINEN LUKU

Tulot

SISÄLLYS

Johdanto

Tulojen ominaispiirteet

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Perinteiset omat varat

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

Toimien sääntöjenmukaisuus

Perinteiset omat varat

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

Muut tulot

Järjestelmien vaikuttavuus

Perinteiset omat varat

Alv:oon perustuvat omat varat

BKTL:oon perustuvat omat varat

Yleiset ja erityiset varaumat

BKTL-luetteloiden tarkastaminen

Muut tulot: sakot ja seuraamusmaksut

Perinnän täytäntöönpano

Vakuuksia myöntävien rahoituslaitosten vähimmäisluottoluokitus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

2.1	Tässä luvussa esitetään tuloja koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio. Tulot koostuvat omista varoista ja muista tuloista. Vuoden 2011 tuloja koskevat keskeiset tiedot esitetään taulukossa 2.1 . Omat varat ovat selkeästi talousarviomenojen tärkein rahoituslähde (91 prosenttia).

Taulukko 2.1 – Tulot – Keskeiset tiedot 2011

Talousarvion osasto	Tulotyyppi	Kuvaus	Tulot 2011
Talousarvion osasto	Tulotyyppi	Kuvaus	miljoonaa euroa	%
1	Perinteiset omat varat	Sokerimaksut	132	0,1
	Perinteiset omat varat	Tullimaksut	16 646	12,8
	Alv:oon perustuvat omat varat	Kuluneen varainhoitovuoden alv-varat	14 077	10,8
	BKTL:oon perustuvat omat varat	Kuluneen varainhoitovuoden BKTL-varat	87 258	67,1
	Budjettiaseman epätasapainon korjaaminen	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus	52	0,0
	Vähennys BKTL-osuudesta	Myönnetty Alankomaille ja Ruotsille	–1	0,0
		OMAT VARAT YHTEENSÄ	118 164	90,9
3		Käytettävissä olevat ylijäämät	6 370	4,9
4		Unionin toimielinten ja muiden elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 207	0,9
5		Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	587	0,5
6		Unionin/yhteisön sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	2 454	1,9
7		Viivästyskorot ja sakot	1 183	0,9
8		Lainat	1	0,0
9		Sekalaiset tulot	34	0,0
		MUUT TULOT YHTEENSÄ	11 836	9,1
VARAINHOITOVUODEN TULOT YHTEENSÄ			130 000	100,0

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

Tulojen ominaispiirteet

2.2	Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään (1): perinteiset omat varat (tuonnista kannetut tullit ja sokerin tuotantomaksu), jäsenvaltioiden keräämään arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat sekä jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat.

2.3

Jäsenvaltiot toteavat ja kantavat perinteiset omat varat. Kolme neljäsosaa tästä määrästä maksetaan unionin talousarvioon (16 778 miljoonaa euroa; 12,9 prosenttia tuloista), ja jäljelle jäävä neljännes pidätetään kantokuluina. Kukin jäsenvaltio lähettää komissiolle kuukausittain selvityksen todetuista maksuista (selvitys A-kirjanpidosta), ja kolmen kuukauden välein selvityksen niistä todetuista maksuista, jotka eivät sisälly kuukausittaiseen selvitykseen (selvitys B-kirjanpidosta) (2). Perinteisten omien varojen osalta pääasialliset riskit liittyvät unionin käyttöön asetettujen maksujen täysimääräisyyteen, oikeellisuuteen ja oikea-aikaisuuteen.

2.4

Alv:oon perustuvat omat varat ovat maksuosuuksia, jotka perustuvat siihen, että jäsenvaltioiden teoreettisesti yhdenmukaistettuihin alv-määräytymisperusteisiin sovelletaan yhdenmukaisia verokantoja (14 077 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia tuloista). BKTL:oon perustuvat omat varat määräytyvät siten, että jäsenvaltioiden BKTL:oon sovelletaan yhdenmukaisia verokantoja (87 258 miljoonaa euroa eli 67,1 prosenttia tuloista). Kyseisten omien varojen kohdalla pääasiallinen sääntöjenmukaisuuteen liittyvä riski on, että perustana olevia tilastotietoja ei joko ole koottu tai tuotettu unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä seuraa, että kaikki jäsenvaltiot maksavat virheellisen määrän alv:oon ja/tai BKTL:oon perustuvia omia varoja.

2.5

Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjauksella (”Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus”) vähennetään Yhdistyneen kuningaskunnan maksamien BKTL:oon perustuvien omien varojen (3) määrää. Lisäksi Saksaan, Alankomaihin, Itävaltaan ja Ruotsiin sovelletaan alennettua alv-kantaa, ja Alankomaat ja Ruotsi saavat vuotuisesta BKTL-osuudestaan bruttovähennyksen kaudella 2007–2013 (4). Pääasiallisena riskinä on, että komissio tekee näissä laskelmissaan virheen, erityisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien monimutkaisten korjauslaskelmien kohdalla.

2.6

Kun perinteisten omien varojen, alv:oon perustuvien omien varojen ja muiden tulojen yhteismäärä on laskettu, BKTL:oon perustuvia omia varoja käytetään talousarvion tasapainottamiseen. Jos jokin jäsenvaltio ilmoittaa todellista pienemmän (tai suuremman) BKTL-luvun, BKTL:oon perustuvien omien varojen kokonaismäärä ei pienene (tai suurene), mutta muiden jäsenvaltioiden maksuosuudet ovat vastaavasti suuremmat (tai pienemmät), kunnes ongelma korjataan.

2.7	Muiden tulojen kohdalla yksi pääasiallisista riskeistä liittyy siihen, miten komissio hallinnoi sakkoja ja määrittää maatalous- ja koheesiomenoihin kohdistamansa rahoitusoikaisut.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

2.8

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteessä 1.1 olevassa osassa 2 . Tuloja koskevan tarkastustyön yhteydessä on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	Tarkastuksen yhteydessä testattiin komission tasolla 55 perintämääräyksen (5) otos, joka koostui kaiken tyyppisistä tuloista (ks. liite 2.1 ).

Järjestelmien osalta arvioitiin

i)	perinteisiin omiin varoihin sekä alv:oon ja BKTL:oon perustuviin omiin varoihin sovellettavat järjestelmät

ii)	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen laskemisessa käytettävät komission järjestelmät (lisäksi tutkittiin, miten vuoden 2007 korjauksen lopullinen määrä oli laskettu) (6)

iii)	sakkojen ja seuraamusten hallinnointi komissiossa

iv)	komission johdon antamat tiedot, erityisesti budjettipääosaston vuotuinen toimintakertomus.

Perinteiset omat varat

2.9	Tilintarkastustuomioistuin ei pysty tilien perustana olevien toimien tarkastuksellaan kattamaan tuontia, josta ei ole tehty ilmoitusta tai joka on välttänyt tullivalvonnan.

2.10

Tilintarkastustuomioistuin arvioi Saksan, Espanjan ja Ranskan valvontajärjestelmät. Näistä maista saadaan yli kolmannes perinteisten omien varojen kokonaismäärästä. Tilintarkastustuomioistuin tutki niiden kirjanpitojärjestelmät ja analysoi omia varoja koskevat maksuvirrat maksujen toteamisesta komissiolle tehtävään ilmoitukseen saakka. Tarkoituksena oli saada kohtuullinen varmuus siitä, että määrät oli kirjattu oikein ja täysimääräisinä. Tarkastuksen yhteydessä testattiin keskeiset valvontamenettelyt, jotka liittyivät etuustullien soveltamiseen Ranskassa, kotitullausmenettelyihin Saksassa ja Espanjassa ja varastointiin sekä rahti- ja vakuutuskustannusten käsittelyyn Saksassa, Espanjassa ja Ranskassa.

2.11	Tilintarkastustuomioistuin täsmäytti myös kohdan 2.8 alakohdassa a mainittuun otokseen sisältyneet seitsemän perinteisiin omiin varoihin liittyvää perintämääräystä asianomaisilta jäsenvaltioilta (7) saatujen vastaavien kuukausittaisten selvitysten kanssa.

2.12

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi seuraavat osa-alueet: komission valvontajärjestelmät; komission jäsenvaltioissa toimittamat tarkastukset; menettelyn, jossa kirjanpidosta poistetaan määrät, joita ei saada perityksi, sekä menettelyn, jota sovelletaan komission ja tilintarkastustuomioistuimen aiempien huomautusten seurantaan.

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

2.13

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvien omien varojen määräytymisperustana ovat tilastotiedot, joiden perustana olevia toimia ei voida tarkastaa suoraan. Tästä syystä alv:a ja BKTL:a koskeva tarkastus aloitettiin siitä vaiheesta, kun komissio sai jäsenvaltioiden laatimat makrotalouden aggregaatit. Sen jälkeen arvioitiin komission järjestelmät, joiden avulla tietoja käsitellään, jotta lopullisiin talousarviotileihin sisällytettävät määrät saadaan määritettyä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti näin ollen, miten EU:n talousarvio oli laadittu ja olivatko jäsenvaltioiden maksuosuudet oikeellisia.

2.14

Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission valvontajärjestelmät, joiden avulla on tarkoitus saada kohtuullinen varmuus siitä, että kyseiset varat lasketaan ja kannetaan oikein. Lisäksi tarkastettiin, miten komissio hallinnoi alv- ja BKTL-varaumia ja tarkastaa BKTL-luettelot jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei ole mahdollista arvioida komission jäsenvaltioilta saamien alv- ja BKTL-tietojen laatua.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

2.15	Liitteessä 2.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 1,8 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 0,8 prosenttia (8).

2.15	Ks. jäljempänä kohtaan 2.18 annettu vastaus.

Perinteiset omat varat

2.16	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission perintämääräykset vastaavat yleisesti ottaen jäsenvaltioiden toimittamia A-kirjanpitoa koskevia selvityksiä.

Alv:oon ja BKTL:oon perustuvat omat varat

2.17	Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa ei havaittu virheitä maksuosuuksien laskennassa ja suorittamisessa.

Muut tulot

2.18

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yhteen kuudesta tarkastetusta muita tuloja koskevasta tapahtumasta liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komissio oli laskenut jäsenvaltioille maatalousmenojen osalta määräämänsä lopulliset rahoitusoikaisut (osasto 6, taulukko 2.1 ). Tilintarkastustuomioistuin ei kyseenalaista komission käyttämää menetelmää, mutta se havaitsi menetelmän soveltamisessa virheen, jonka vuoksi komissio arvioi EU:n talousarviotappion liian pieneksi. Rahoitusoikaisun olisi pitänyt olla 30 miljoonaa euroa lasketun 21 miljoonan euron (9) sijaan.

2.18

Komissio panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin kyseenalaista sen menetelmiä, jotka koskevat EU:n talousarviolle aiheutuvan tappion arvioimista. Tältä osin noudatettiin tilintarkastustuomioistuimen suositusta laskea tappio sen sijaan, että käytettäisiin kiinteämääräisiä oikaisuja.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemasta tapauksesta todettakoon, että jäsenvaltio laski virheasteen komission hyväksymien menetelmien perusteella ja käyttämällä parhaita tuolloin saatavilla olleita tietoja. Jäsenvaltio toimitti myöhemmin lisää ja täsmällisempiä tietoja riskiväestöstä, ja komissio katsoi perustelluksi ottaa kyseiset tiedot huomioon ilman, että tuossa hyvin myöhäisessä vaiheessa aloitettiin koko sääntöjenmukaisuustarkastusta uudelleen virheasteen laskemiseksi uudelleen.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

2.19	Liitteessä 2.2 on esitetty yhteenveto valvontajärjestelmiä koskevan tarkastuksen tuloksista. Seuraavissa kohdissa käsitellään järjestelmissä havaittuja puutteita.

Perinteiset omat varat

2.20	Tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioissa toimittamissa tarkastuksissa (ks. edellä oleva kohta 2.10) havaittiin puutteita kansallisessa tullivalvonnassa seuraavilla osa-alueilla:

2.20	Komissio seuraa tilintarkastustuomioistuimen tekemiä havaintoja johdonmukaisesti ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden tullitarkastusten on perustuttava riskienarviointiin.

a)	etuustullien soveltaminen (10)

Kahdessa tapauksessa 50:stä tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tuonti-ilmoituksessa tutkitussa aineistossa yhtään asiakirjaa, josta olisi käynyt ilmi tavaroiden suora kuljetus EU:hun.

Komissio seuraa niitä kahta tapausta, joissa ei ole näyttöä suorasta kuljetuksesta, mahdollisten taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi.

b)	kotitullausmenettelyjä koskeva valvonta ja jälkitarkastukset (11)

b)	Jäsenvaltioiden suorittamassa riskianalyysissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon vanhentumisaika; joissakin tapauksissa se ei välttämättä edellytä kotitullausmenettelyn toteuttamista kolmen vuoden välein.

c)	tullivarastointia koskevat jälkitarkastukset (12)

c)	Jäsenvaltioiden suorittamassa riskianalyysissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon vanhentumisaika; joissakin tapauksissa se ei välttämättä edellytä tullivarastointia koskevan tarkastuksen toteuttamista kolmen vuoden välein.

d)	tuontivaiheen riskianalyysi (13)

d)	Komissio toteuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tämän havainnon edellyttämät toimenpiteet.

e)	rahti- ja vakuutuskustannusten käsittely (14).

e)	Komissio seuraa yksittäisiä tapauksia asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi.

Kansallinen tullivalvonta on vain osittain vaikuttavaa, mikä lisää riskiä, että kannetut perinteisten omien varojen määrät ovat virheellisiä.

2.21

Tilintarkastustuomioistuin raportoi varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan, että yhden jäsenvaltion A-kirjanpidon selvityksen (15) osalta ei ollut mahdollista täsmäyttää ilmoitettua perinteisten omien varojen määrää tilien perustana olevaan kirjanpitoaineistoon. Budjettipääosaston vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa on nyt esitetty varauma kyseisen jäsenvaltion kirjanpitoaineiston luotettavuudesta.

2.21

Komission kolmen peräkkäisen tarkastuksen ja tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella budjettipääosasto on esittänyt varauman tämän jäsenvaltion perinteisten omien varojen tarkastamista ja hyväksymistä koskevien menettelyjen ja järjestelmien luotettavuudesta.

Korjaavia toimia toteutetaan parhaillaan. Jäsenvaltio esitti marraskuun 2011 lopussa toimintasuunnitelman, jossa esitetään toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Suunnitelmaan sisältyy lyhyen (2012), keskipitkän (2012–2013) ja pitkän aikavälin (2013–2014 ja sitä seuraavat vuodet) tavoitteita. Komissio seuraa suunnitelman täytäntöönpanoa. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy kirjanpitojärjestelmän ulkoinen tarkastus.

2.22

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission lailla se raportoi yhä uudelleen useista aiempina vuosina raportoimistaan havainnoista (esim. havainnot, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 1/2010 (16)”Valvotaanko tuontiin sovellettavia yksinkertaistettuja tullimenettelyjä vaikuttavalla tavalla?”) ja että tämä ei johda korjaaviin toimiin asianomaisissa jäsenvaltioissa.

2.22

Tilintarkastustuomioistuimen ja komission havaintoja noudatetaan johdonmukaisesti. Jäsenvaltioilta voi kulua aikaa järjestelmiensä parantamiseen, erityisesti jos tulee esiin erimielisyyksiä tai jos tarvitaan järjestelmällisiä ja jäsennettyjä muutoksia. Komission yksiköt hyödyntävät kaikkia käytettävissään olevia keinoja sen takaamiseksi, että jäsenvaltiot käsittelevät havaintoja tyydyttävästi, ja vaativat tarvittaessa jäsenvaltiota perimään takaisin mahdolliset maksamattomat perinteiset omat varat. Tähän saattaa sisältyä rikkomismenettelyn käynnistäminen, jos EU:n tullilainsäädäntöä selvästi rikotaan. Viime vuosina komissio on tehnyt yksinkertaistettujen menettelyjen, tullivalvontastrategian ja kotitullauksen tarkastuksia. Vuonna 2011 annettiin aihekohtainen raportti omia varoja käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle, ja vuonna 2012 esitetään kotitullausta käsittelevä raportti.

Alv:oon perustuvat omat varat

2.23

Varaumien ansiosta komissio voi oikaista jäsenvaltioiden alv-ilmoituksiin sisältyviä epäselviä osatekijöitä vielä lakisääteisen neljän vuoden aikarajan jälkeen. Varaumien käyttö on täten osa sisäisen valvonnan prosessia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi kuitenkin pyrittävä selvittämään epäselvät osatekijät mahdollisimman nopeasti.

2.24

Vuonna 2011 komissio esitti 46 varaumaa ja poisti 42 varaumaa. Komission mukaan niiden nettovaikutus vähensi alv:oon perustuvia omia varoja noin 88 miljoonalla eurolla (17). Vuoden lopussa varaumien yhteismäärä oli 156 (ks. taulukko 2.2 ). Komission esittämistä varaumista 51 liittyi alv-lainsäädännön rikkomiseen. Ne voidaan poistaa vasta sen jälkeen, kun rikkomismenettely on saatettu päätökseen ja vaikutus asianomaisten vuosien alv-perustaan määritetty.

2.24

Tässä kertomuksessa käytettävät luvut poikkeavat hieman luvuista, jotka komissio esittää tilinpäätöksensä asianomaisessa liitteessä. Tämä johtuu siitä, että tilintarkastustuomioistuin ja komissio käyttävät hieman erilaisia menetelmiä varaumien määrän määrittämiseksi. Tilintarkastustuomioistuin käyttää ilmoituksen päivämäärää ja komissio päivämäärää, jolloin niihin liittyvät sisäiset hallinnolliset menettelyt on saatettu päätökseen.

2.25

Komissio pyrkii edelleen poistamaan pitkäaikaisia alv-varaumia. Tilintarkastustuomioistuimen määritelmän mukaan varauma on pitkäaikainen, jos se koskee vuotta, josta on kulunut jo ainakin kymmenen vuotta; toisin sanoen vuoden 2011 lopussa yhä voimassa olevat pitkäaikaiset varaumat koskevat vuotta 2002 tai sitä aikaisempia vuosia. Tällaisia varaumia oli vuoden 2011 päättyessä 15, joista tietyt koskivat vuotta 1995. Vuoden 2010 päättyessä niitä oli ollut 16 (varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.23).

2.25

Jäsenvaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tiheydessä on tapahtunut jatkuvaa parannusta, ja komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso on parantunut; suuntaus on jatkuva. Tilintarkastustuomioistuimen pitkäaikaisiksi määrittelemien varaumien lukumäärä ja osuus on edelleen laskussa ja on nyt alle 10 prosenttia kokonaismäärästä. Myös yhteistyön parantuessa joitakin pitkäaikaisia varaumia on aina, koska tutkittavana voi olla monia haaraumia, mukaan lukien periaatteelliset kysymykset, ja niihin saattaa sisältyä useampia kuin yksi yritys löytää ratkaisu. Käytettäessä tilintarkastustuomioistuimen omaksumaa pitkäaikaista määritelmää aika, joka näyttää kuluvan varaumien selvittämiseen, on vaarassa korostua liikaa. Komission vuonna 2011 asettamista uusista varauksista 75 prosenttia kattoi vuoden 2007, joten tilintarkastustuomioistuimen menetelmien mukaan ne olivat lähes puolitiessä tullakseen katsotuiksi pitkäaikaisiksi.

Taulukko 2.2 – Alv-varaumat 31. joulukuuta 2011

Jäsenvaltio	Varaumia jäljellä 31.12.2010	Vuonna 2011 esitetyt varaumat	Vuonna 2011 poistetut varaumat	Varaumia jäljellä 31.12.2011	Vanhimmat varaumat koskevat vuotta
Belgia	0	1	0	1	2007
Bulgaria	2	5	1	6	2007
Tšekki	8	9	4	13	2004
Tanska	9	2	3	8	2005
Saksa	1	5	0	6	2003
Viro	9	1	0	10	2004
Irlanti	10	2	7	5	1998
Kreikka	7	0	0	7	1999
Espanja	1	2	0	3	2003
Ranska	6	1	0	7	2001
Italia	8	2	3	7	1995
Kypros	6	0	2	4	2004
Latvia	6	0	1	5	2004
Liettua	2	0	0	2	2005
Luxemburg	2	0	2	0
Unkari	4	0	0	4	2004
Malta	10	0	0	10	2004
Alankomaat	8	6	5	9	2004
Itävalta	6	0	0	6	2002
Puola	6	0	1	5	2004
Portugali	14	0	9	5	2003
Romania	0	5	1	4	2007
Slovenia	0	0	0	0
Slovakia	0	0	0	0
Suomi	8	3	1	10	1995
Ruotsi	10	2	1	11	1995
Yhdistynyt kuningaskunta	9	0	1	8	1998
YHTEENSÄ	152	46	42	156

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

BKTL:oon perustuvat omat varat

Yleiset ja erityiset varaumat

2.26	Vuoden 2011 lopussa oli voimassa yleisiä varaumia (18), jotka koskivat EU 15 -jäsenvaltioiden BKTL-tietoja vuosilta 2002–2007, EU 10 -jäsenvaltioiden BKTL-tietoja vuosilta 2004–2007 sekä Bulgarian ja Romanian BKTL-tietoja vuodelta 2007.

2.26	Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi kohdassa 2.28, tilanne oli muuttunut merkittävästi tammikuuhun 2012 mennessä, jolloin yleisiä varaumia oli käytössä ainoastaan Bulgarian ja Romanian kohdalla.

2.27	Vuoden 2011 alussa oli voimassa neljä erityistä BKTL-varaumaa (19), jotka koskivat vuosia 1995–2001. Komissio poisti sittemmin kaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa varaumaa, joten vuoden 2011 lopussa jäljellä oli kaksi varaumaa (20).

2.27	Komissio jatkaa yhteistyötä niiden kahden maan kanssa, joilla on vielä BKTL-varaumia vuosilta 1995–2001 (Kreikalla on yksi varauma ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla yksi vuoden 2011 lopussa), jotta nämä varaumat voidaan poistaa.

BKTL-luetteloiden tarkastaminen

2.28

BKTL-komitea antoi EU 25 -jäsenvaltioita koskevat arviointiraportit heinäkuussa ja lokakuussa 2011 Eurostatin tarkastamien BKTL-luetteloiden perusteella. Yleisiä varaumia ei poistettu eikä erityisiä varaumia esitetty vuotta 2002 tai sen jälkeisiä vuosia koskevien BKTL-tietojen osalta kuin vasta vuoden 2012 tammikuun lopussa (ks. varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.29 ja kohta 2.41, neljäs luetelmakohta).

2.28

Kahdessa BKTL-komitean kokouksessa vuoden 2011 toisella puoliskolla laadittujen päätelmien johdosta työ jatkui vuoden loppuun asti niiden erityisten varaumien, jotka olivat tarpeen yleisten varaumien korvaamiseksi, määrittämiseksi ja laatimiseksi täsmällisesti. Hallinnolliset prosessit, jotka ovat tarpeen, jotta kullekin 25 jäsenvaltiolle voidaan tarjota samanaikaisesti vahvistettu virallinen ilmoitus yleisten varaumien poistamisesta ja niitä koskevien erityisten varaumien asettamisesta, saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa.

Muut tulot: sakot ja seuraamusmaksut

Perinnän täytäntöönpano

2.29

Varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä (21) säädetään, että komission on perittävä saamiset kaikin mahdollisin keinoin, jos velallinen ei ole suorittanut väliaikaisia maksuja tai antanut koko summan kattavia vakuuksia eräpäivään mennessä. Vuoden 2011 päättyessä väliaikaiset maksut olivat eräpäivän jälkeen suorittamatta ja vakuus antamatta noin 2 prosentista (22) sakkoja.

2.29

Pakkoperintä olisi voinut saada aikaan korjaamattomia seurauksia ja tuhota tai saattaa konkurssiin yrityksiä, joille on määrätty sakko. Komissio pyrkii saamaan takeet sakkojensa maksamisesta neuvottelemalla yritysten kanssa sakon turvaamisesta joko säännöllisin osasuorituksin tai vakuuksin.

Tällaisten neuvottelujen ansiosta osa heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille määrätyistä vakuudettomista sakoista (mukaan lukien viivästyskorko) voidaan periä tai asettaa niille vakuus, ja rahamääräisen vakuuden kattamasta maksusuunnitelmasta voidaan sopia voimassa olevien sääntöjen nojalla (ks. kohta 2.32). Joitakin sakkoja ei kuitenkaan voida periä, koska ne määrätään konkurssiin asetetuille tai epävakaassa taloudellisessa tilanteessa oleville tai Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneille yrityksille.

2.30	Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 14 sakkotapauksesta koostuvan otoksen ja havaitsi, että kahdeksassa tapauksessa komissio ei ollut käyttänyt kaikkia perintään käytössä olevia keinoja.

2.30

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemista kahdeksasta tapauksesta komissio katsoo, että sakot koskevat joko tapauksia, joissa välitoimia tai maksukyvyttömyyttä sakkojen laskentaa koskevien vuoden 2006 suuntaviivojen 35 kohdan mukaisesti koskevia pyyntöjä oli esitetty, ja/tai tapauksia, joissa täytäntöönpano olisi aiheuttanut asianomaisen yrityksen välittömän maksukyvyttömyyden, minkä johdosta komissio olisi menettänyt sakon, koska se ei ole etuoikeutettu velkoja.

Nämä esimerkit osoittavat, että komissio pyrkii aina epävakaassa taloudellisessa tilanteessa olevien velallisten kohdalla saamaan takeet sakkojen maksamisesta neuvottelemalla yritysten kanssa, jotta sakkojen periminen voitaisiin turvata.

2.31

Komissio väittää, että kaikissa näissä tapauksissa oli kyse velallisista, joiden taloudellinen tilanne oli huono. Budjettipääosasto toteaa vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että se ei aio ryhtyä perintään kaikin mahdollisin keinoin, jos se arvioi, että unionin taloudelliset edut turvataan parhaiten neuvottelemalla maksusuunnitelmasta. Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin muutosta, jonka mukaan näin olisi mahdollista toimia ”poikkeuksellisissa oloissa”.

Vakuuksia myöntävien rahoituslaitosten vähimmäisluottoluokitus

2.32

Varainhoitoasetuksen (23) 28 a artiklan mukaisesti varojen turvaaminen on yksi komission hallinnointitavoitteista. Komissio varmistaa, että sakot kattavat vakuudet on turvattu, asettamalla vakuuksia myöntäville rahoituslaitoksille luottoluokitusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa kyseisiä vaatimuksia ei ollut noudatettu.

2.33	Komissio väljensi 13. toukokuuta 2011 kyseisiä vakuuksia koskevia ehtoja markkinaolosuhteiden vaikeutuessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa edes näitä päivitettyjä ehtoja ei ollut noudatettu.

2.34	Komissio toteaa budjettipääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa, että se arvioi parhaillaan riskinhallintapolitiikkaansa pankkialan nykytilanteen valossa.

2.32-2.35

Komissio katsoo, että muutamassa harvassa tapauksessa oli mahdotonta saada asetettujen vaatimusten mukaisia vakuuksia rahoitusympäristön heikkenemisen vuoksi.

2.33-2.34

Euroopan rahoitusalan tämänhetkisen tilanteen vuoksi komission on väistämättä arvioitava riskinhallintapolitiikkaansa säännöllisesti sakkojen vakuuksilla kattamisen osalta. Useimmat suuret pankit ovat menettäneet kolmelta suurimmalta luokituslaitokselta saamansa hyväksyttävän luokituksen, ja valtaosassa jäsenvaltioita on mahdotonta löytää pankkia, jonka luokitus olisi hyväksyttävä, minkä johdosta esimerkiksi pienen tai keskisuuren yrityksen on hyvin vaikea saada sellaisia vakuuksia. Markkinaolosuhteiden vuoksi komission oli tarkistettava vakuuksia koskevat vaatimukset 13. toukokuuta 2011.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemissa esimerkeissä kyseiset vakuudet olivat voimassa olevan riskipolitiikan mukaisia, kun komissio hyväksyi ne. Takaajien luottoluokitus heikentyi myöhemmin, mikä sai komission kesäkuussa 2012 jälleen tarkistamaan pankkivakuuksia koskevaa riskipolitiikkaansa markkinoilla edelleen olevien kriteerit täyttävien pankkien vähäisen lukumäärän vuoksi. Rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottaen uudella päätöksellä taataan myös komission kokonaisriskin hajauttamisen riittävyys yksittäisiin takaajiin nähden.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

2.35

Tilintarkastustuomioistuin esittää tarkastustyönsä (24) perusteella seuraavat päätelmät 31. joulukuuta 2011 päättyneen varainhoitovuoden osalta:

a)	jäsenvaltioiden perinteisiä omia varoja koskevissa ilmoituksissa ja maksuissa

b)	jäsenvaltioiden maksuosuuksia koskevissa komission laskelmissa, jotka perustuvat jäsenvaltioilta saatuihin alv- ja BKTL-tietoihin

c)	Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää korjausta koskevassa laskelmassa ja

d)	muissa tuloissa

virhetaso ei ollut olennainen.

2.36	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että tulojen osalta tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia. Se kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin:

2.36

a)	Jäsenvaltioiden tullivalvonnassa havaittiin puutteita (kohta 2.20). Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että sen tarkastamilla jäsenvaltioiden valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan ainoastaan osittain vaikuttavasti, että perinteiset omat varat on kirjattu oikein ja täysimääräisinä.

a)	Komissio toteuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen edellyttämät toimenpiteet.

b)	Pitkäaikaisia varaumia on edelleen voimassa alv:oon perustuvien omien varojen kohdalla (kohta 2.25).

Tilintarkastustuomioistuimen pitkäaikaisiksi määrittelemien varaumien lukumäärä ja osuus on edelleen laskussa ja on nyt alle 10 prosenttia kokonaismäärästä. Joitakin pitkäaikaisia varaumia on aina, koska jäsenvaltioiden tutkittavana ja korjattavana saattaa olla monia haaraumia.

Jäsenvaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tiheys on lisääntynyt jatkuvasti, ja komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso on parantunut; suuntaus on jatkuva.

c)	Vuoden 2011 päättyessä komissio ei ollut vieläkään poistanut EU 25 -jäsenvaltioita koskevia yleisiä varaumia eikä esittänyt niiden osalta erityisiä BKTL-varaumia vuodesta 2002 alkaen (kohta 2.28).

c)	Hallinnolliset prosessit, jotka ovat tarpeen, jotta kullekin 25 jäsenvaltiolle voidaan tarjota samanaikaisesti vahvistettu virallinen ilmoitus yleisten varaumien poistamisesta ja niitä koskevien erityisten varaumien asettamisesta, saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa.

d)	Vuoden 2011 päättyessä komissio ei ollut vielä poistanut kahta jäljellä olevaa erityistä BKTL-varaumaa, jotka koskevat kautta 1995–2001 (kohta 2.27).

d)	Komissio jatkaa yhteistyötä niiden kahden maan kanssa, joilla on vielä BKTL-varaumia vuosilta 1995–2001 (Kreikalla on yksi varauma ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla yksi vuoden 2011 lopussa), jotta nämä varaumat voidaan poistaa.

e)	Tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon syyt, joiden vuoksi pakkoperintään ei ryhdytä kaikissa tapauksissa (kohta 2.31). Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin muutosta, jonka mukaan pakkoperinnästä luopuminen olisi mahdollista ”poikkeuksellisissa oloissa”.

Komissio pyrkii aina varmistamaan riidanalaisen sakon mahdollisimman täysimääräisen maksamisen (väliaikaisen maksun tai vakuuden avulla), mutta joissakin tapauksissa, joissa sakotettu yritys on epävakaassa taloudellisessa tilanteessa, näitä takuita koskevat neuvottelut voivat olla pitkälliset ja niihin voi sisältyä muita sidosryhmiä (osakkaita, emoyhtiöitä tai pankkeja). Uuden säännön, joka mahdollistaa poikkeustapauksissa maksunlykkäyksen ilman vakuuksia, ansiosta on mahdollista periä osa sakosta, vaikkei yritys voisi saada pankin rahoitustakuuta.

f)	Lisäksi komissio arvioi pankkialan nykytilanteen valossa riskinhallintapolitiikkaansa sakot ja seuraamukset kattavien vakuuksien luotettavuuden osalta (kohta 2.34).

Riskinhallintapolitiikkaa on tarkistettu ja mukautettu tämänhetkisen talous- ja rahoitusympäristön huomioon ottamiseksi takaamalla samalla, että rahoitusvarojen turvallisuuden taso pysyy mahdollisimman korkeana. Luottoluokitukset antavat viitteitä riskinarviointiin, mutta niitä ei käytetä yksinomaisena keinona tai ottamatta huomioon muita riskinhallintapäätösten kriteerejä.

Suositukset

2.37	Liitteessä 2.3 on esitetty suosituksiin perustuvien toimien edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen arvioinnin tulokset; siinä käsitellään aiemmissa vuosikertomuksissa (2008 ja 2009) esitettyjä suosituksia. Seuraavat seikat olisi aiheellista ottaa huomioon:

2.37

Edellisissä vuosikertomuksissaan (esim. varainhoitovuotta 2008 koskeva vuosikertomus, kohta 4.14, ja varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.20) tilintarkastustuomioistuin totesi havainneensa edelleen ongelmia B-kirjanpidon käytössä. Komissio havaitsi tarkastuksissaan, että tällaisia ongelmia ilmeni yhä vuonna 2011.

Komissio tutkii B-kirjanpidon jokavuotisissa tarkastuksissaan. B-kirjanpitoon kirjataan saatavat, joista on annettu vakuus ja/tai jotka on riitautettu, ja se sisältää luonteensa vuoksi asioita, jotka saattavat johtaa ongelmiin. Tämän vuoksi komission yksiköt tutkivat tämän kirjanpidon joka vuosi. Huomattakoon kuitenkin, että B-kirjanpito on nykyään tietokoneistettu useimmissa jäsenvaltioissa, ja perusteettomasti B-kirjanpitoon kirjattujen määrien lukumäärä on pienenemässä. Useimmat komission havainnoista koskevat jäsenvaltion taloudellista vastuuta, esimerkiksi sitä, että jokin määrä ei ole perittävissä (ja se mitätöidään) tai että velka mitätöidään hallinnollisen virheen vuoksi. Näissä tapauksissa kyseessä ei ole B-kirjanpito sinänsä.

Tilintarkastustuomioistuin on suosittanut BKTL:oon perustuvien omien varojen osalta (esim. varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.38), että komission olisi i) ilmaistava selvästi, miten laajalta alueelta se esittää kantansa jäsenvaltioiden BKTL-tietoja koskevassa arvioinnissaan ja ii) otettava huomioon myös kansallisissa tilastolaitoksissa kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettujen valvontajärjestelmien arviointinsa. Komissio ei ole pannut näitä suosituksia täytäntöön arvioidessaan EU 25 -jäsenvaltioiden toimittamia BKTL-tietoja (ks. edellä oleva kohta 2.28).

Komissio katsoo, että sen soveltama lähestymistapa (BKTL-kyselyjen rutiininomaiset tarkastukset, BKTL-luetteloiden tarkastus GIAQ-kyselyn avulla ja tätä täydentävät suorat tarkastukset) soveltuu jäsenvaltioiden bruttokansantulon lopulliseen arviointiin. Tältä osin tilastokeskusten valvontajärjestelmät ovat luonteeltaan organisatorisia, eikä niiden perusteella voida tehdä päätelmiä tilinpidon luotettavuudesta, joka määräytyy ensisijaisesti käytettyjen tilastollisten lähteiden ja menetelmien perusteella, vaikka valvontajärjestelmien avulla voidaankin pienentää virheiden riskejä kansantalouden tilinpidossa. Komissio alkaa laatia valvontajärjestelmiä koskevia ohjeita, joita jäsenvaltioiden on noudatettava kansantalouden tilinpidossa, ja ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen tekemät havainnot.

2.38	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja vuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että komissio:

2.38

—	Suositus nro 1: kannustaa jäsenvaltioita parantamaan tullivalvontaansa, jotta perinteisiä omia varoja saadaan kerätyksi mahdollisimman suuri määrä

Komissio pyrkii edelleen varmistamaan, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asianmukaiset valvontajärjestelyt EU:n taloudellisten etujen turvaamiseksi perinteisten omien varojen alalla.

—	Suositus nro 2: pyrkii edelleen varmistamaan, että B-kirjanpitoa käytetään oikein ja että kirjanpitojärjestelmien avulla voidaan osoittaa, että perinteiset omat varat on kirjattu jäsenvaltioiden A-kirjanpitoon täysimääräisinä ja oikein.

Komissio pyrkii edelleen varmistamaan, että B-kirjanpitoa käytetään oikein ja että kirjanpitojärjestelmät mahdollistavat jäsenvaltioiden A-kirjanpidon määrien kirjaamisen täysimääräisinä ja oikein.

(1) Neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17) ja neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 105/2009 (EUVL L 36, 5.2.2009, s. 1).

(2) Mikäli tulleja tai maksuja ei ole maksettu ja vakuutta ei ole toimitettu, tai vakuudet on toimitettu mutta maksut on riitautettu, jäsenvaltiot voivat lykätä kyseisten varojen käyttöön asettamista kirjaamalla ne erilliseen kirjanpitoon.

(3) Päätös 2007/436/EY, 4 artikla. Vähennys oli vuonna 2011 noin 4 miljardia euroa. Taulukossa 2.1 mainitussa 52 miljoonan euron määrässä on otettu huomioon valuuttakurssimuutosten vaikutus.

(4) Päätös 2007/436/EY, 2 artiklan 4 ja 5 kohta. Taulukossa 2.1 mainitussa miljoonan euron BKTL-vähennyksessä on otettu huomioon valuuttakurssimuutosten vaikutus.

(5) Kyseisessä menettelyssä tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa perintämääräykseen komission oikeuden periä saaminen.

(6) Ks. varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 2.16.

(7) Belgia, Saksa, Espanja ja Alankomaat.

(8) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että virhetaso perusjoukossa on 0,0 prosentin ja 2,4 prosentin välillä (alempi ja ylempi virheraja).

(9) Vuonna 2006 komissio havaitsi, että eräs jäsenvaltio oli käyttänyt ortokuvia, jotka eivät olleet ajan tasalla. Komission laskelmien mukaan virheprosentti oli 1,34. Tämä johtui siitä, että se oli ottanut laskelmissaan virheellisesti huomioon alueita, joilla ei esiintynyt kyseistä ongelmaa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että oikea virheprosentti olisi ollut 1,91. Tämän vuoksi laskelmissa on 9 miljoonan euron ero.

(10) Ranska.

(11) Saksa ja Espanja. Lisäksi komissio tarkasti vuonna 2011 kotitullausmenettelyt 21 jäsenvaltiossa. Tarkastuksissa kävi ilmi, että yhdentoista jäsenvaltion järjestelmissä esiintyi puutteita.

(12) Espanja ja Ranska.

(13) Saksa ja Ranska.

(14) Espanja ja Ranska.

(15) Kohta 2.15: Belgia.

(16) Ks. tilintarkastustuomioistuimen sivusto: http//:eca.europa.eu.

(17) Tilanne 8 miljoonan euron lisäyksen ja 96 miljoonan euron vähennyksen jälkeen.

(18) Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 10 artiklan 7 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään, että BKTL:n muutoksia ei enää oteta huomioon tiettyä varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden syyskuun 30 päivän jälkeen, lukuun ottamatta niitä kohtia, jotka joko komissio tai jäsenvaltio on antanut tiedoksi ennen kyseistä määräpäivää. Nämä kohdat tunnetaan varaumina. Yleinen varauma koskee kaikkia tietyn jäsenvaltion tietoja.

(19) Erityinen varauma koskee BKTLn eri osatekijöitä, joita ovat muun muassa valittujen toimien bruttoarvonlisäys, lopullisten kulutusmenojen kokonaismäärä tai bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo.

(20) Voimassa olevat varaumat koskevat Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja ne liittyvät menetelmiin ja BKTL-tietojen koontiin.

(21) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007 (EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13), 84, 85, ja 85 a artikla.

(22) Noin 240 miljoonaa euroa 13 miljardista eurosta.

(23) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010 (EUVL L 311, 26.11.2010, s. 9).

(24) Päätelmiin ei kohdissa 2.13 ja 2.14 esitetyistä syistä sisälly arviota komission jäsenvaltioilta saamien alv- ja BKTL-tietojen laadusta.

LIITE 2.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET – TULOT

	2011								2010	2009	2008
	Perinteiset omat varat		Alv/BKTL, talousarvion osastoon 1 liittyvät korjaukset		Muut tulot		Yhteensä
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä: (josta)	7		42		6		55		55	62	60
perintämääräyksiä	7		42		6		55		55	62	60
TAPAHTUMATARKASTUKSEN TULOKSET (1) (2)
Prosenttiosuus (lukumäärä) tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	100 %	(7)	100 %	(42)	83 %	(5)	98 %	(54)	100 %	95 %	100 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	0 %	(0)	0 %	(0)	17 %	(1)	2 %	(1)	0 %	5 %	0 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso							0,8 %
Ylempi virheraja							2,4 %
Alempi virheraja							0,0 %

(1) Otos on jaettu osioihin, jotta toimintalohkoryhmän eri alueiden riskiprofiilien erot saadaan paremmin esiin.

(2) Suluissa esitetty luku vastaa tapahtumien tosiasiallista lukumäärää.

LIITE 2.2

JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET – TULOT

Tarkastettuja järjestelmiä koskeva arvio

Järjestelmä	Komission tarkastukset jäsenvaltioissa	Komission suorittamat laskelmat/asiakirjatarkastukset ja tulojen hallinnointi	Varaumien hallinnointi komissiossa	Keskeiset sisäisen valvonnan menettelyt tarkastetuissa jäsenvaltioissa	Yleisarvio
Perinteiset omat varat	Vaikuttava	Vaikuttava	Ei sovelleta	Osittain vaikuttava	Vaikuttava
Alv/BKTL	Vaikuttava	Vaikuttava	Vaikuttava	Ei sovelleta	Vaikuttava
Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus	Ei sovelleta	Vaikuttava	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Vaikuttava
Sakot ja seuraamukset	Ei sovelleta	Vaikuttava	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Vaikuttava

LIITE 2.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – TULOT

Vuosi

Tilintarkastustuomioistuimen suositus

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

2009

BKTL:oon perustuvien omien varojen osalta tilintarkastustuomioistuin suositti (varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.38), että komission olisi

i)	ilmaistava selvästi, miten laajalta alueelta se esittää kantansa jäsenvaltioiden BKTL-tietoja koskevissa arviointikertomuksissaan ja

ii)	otettava huomioon myös kansallisissa tilastolaitoksissa kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettujen valvontajärjestelmien arviointi.

i)	komissio arvioi EU 25 -jäsenvaltioita koskevissa kertomuksissa BKTL-tietojen laatua ja niiden yhdenmukaisuutta EKT95-järjestelmän kanssa, mutta se ei ilmaise selvästi, miten laajaa aluetta yleisiä päätelmiä tukeva Eurostatin tarkastustyö koskee ja mitkä ovat kyseisen tarkastustyön tavoitteet.

ii)

Eurostat ei ollut edelleenkään vuonna 2011 antanut ohjeita, joissa vahvistettaisiin parhaat käytännöt kansantalouden tilinpidon kokoamiseen sovellettavien valvontajärjestelmien toiminnalle. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kansantalouden tilinpitoa ei voitu arvioida asianmukaisesti EU 25-jäsenvaltioiden toimittamien BKTL-tietojen lopullisen arvioinnin yhteydessä.

2009 ja 2008

Tilintarkastustuomioistuin on usein raportoinut, että B-kirjanpitoa ei käytetä asianmukaisesti (esim. varainhoitovuotta 2009 koskeva vuosikertomus, kohta 2.20, ja varainhoitovuotta 2008 koskeva vuosikertomus, kohta 4.14)

Komissio tutkii B-kirjanpitoa vuosittain ja tekee edelleen havaintoja, jotka osoittavat, että sitä ei käytetä asianmukaisesti.

KOLMAS LUKU

Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkon erityispiirteet

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Täydentävät ehdot

Järjestelmien vaikuttavuus

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

Maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

Paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

Komission valvontajärjestelmä ja johdon antamat tiedot

Komission arvio hallinto- ja valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johdon antamat tiedot – vuotuinen toimintakertomus

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

3.1	Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio maatalousalan markkinatoimenpiteistä ja suorista tuista, jotka kuuluvat toimintalohkoon 05 – maatalous ja maaseudun kehittäminen. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 3.1 .

3.1

Taulukossa 3.1 mainitut hallintomenot kattavat myös muita kuin maataloustukirahaston toimia. Maataloustukirahastosta rahoitetaan yhtä budjettikohtaa (05 01 04 01), josta maksettiin vuonna 2011 7,7 miljoonaa euroa hallintomenoja. Kyseisten menojen yhteenlaskettu määrä oli 133,7 miljoonaa euroa (luku 05 01).

Taulukko 3.1 – Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki – Keskeiset tiedot vuodelta 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitetut maatalousmenot

Hallintomenot (39)

134

Suora keskitetty

Maatalousmarkkinoiden interventiot

3 533

Yhteinen (40)

Suorat tuet

40 178

Yhteinen

Muut

Suora keskitetty / yhteinen

43 943

Hallintomenot yhteensä (41)

134

Toimintamenot yhteensä

43 809

menoista:

—	ennakkomaksuja

—	väli-/loppumaksuja

43 801

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

43 943

Varainhoitovuoden maksusitoumukset yhteensä

43 950

Lähde: Euroopan unionin vuoden 2011 alustava tilinpäätös.

Toimintalohkon erityispiirteet

3.2	Perussopimuksen mukaan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena (1) on lisätä maatalouden tuottavuutta ja näin ollen taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, varmistaa tarvikkeiden saatavuus ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

3.3

Yhteisen maatalouspolitiikan menoja rahoitetaan EU:n talousarviosta lähinnä kahden rahaston kautta (2). EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet rahoitetaan kokonaisuudessaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (jäljempänä ’maataloustukirahasto’) (3). Maaseudun kehittämistä koskevat ohjelmat osarahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (jäljempänä ’maaseuturahasto’). Tämä luku kattaa Euroopan maataloustukirahaston menot; maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja käsitellään neljännessä luvussa.

3.4

Maataloustukirahastosta rahoitetaan lähinnä seuraavia järjestelmiä:

—

”Tilatukijärjestelmänä” tunnettu suoran tuen järjestelmä. Tilatukea maksetaan ”tukioikeuksien” (4) perusteella. Tukioikeuden aktivoinnin edellytyksenä on yksi viljelijän ilmoittama hehtaari tukikelpoista maata. Vuonna 2011 tilatuen osuus menoista oli 31 082 miljoonaa euroa (77 prosenttia suorista tuista).

—

”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmänä” tunnettu suoran tuen järjestelmä perustuu tukikelpoisesta viljelymaasta maksettavaan yhdenmukaiseen hehtaarikohtaiseen maksuun. Sitä sovelletaan parhaillaan niissä kymmenessä jäsenvaltiossa (5), jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004 ja 2007. Vuonna 2011 yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään liittyvien menojen määrä oli 5 084 miljoonaa euroa (13 prosenttia suorista tuista).

—	Muut maataloustuotannon erityistyyppeihin liittyvät suoran tuen järjestelmät (esimerkiksi emolehmäpalkkiot ja puuvillatuki). Vuonna 2011 näiden järjestelmien osuus menoista oli 4 012 miljoonaa euroa (10 prosenttia suorista tuista).

—	Maatalousmarkkinoiden interventiot, joita ovat muun muassa interventiovarastointi ja vientituet, elintarvikeohjelmat sekä erityistuki viini-, hedelmä- ja vihannesalalle (yhteensä 3 533 miljoonaa euroa vuonna 2011).

3.5

Kaikissa maataloustukirahaston suoran tuen järjestelmissä (6) EU-tuen edunsaajien on täytettävä ”täydentäviä ehtoja” koskevat oikeudelliset velvoitteensa. Ne liittyvät ympäristönsuojeluun, kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen, eläinten hyvinvointiin (lakisääteiset hoitovaatimukset) ja maan säilyttämiseen maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa (hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus) (7). Jos viljelijä ei täytä velvoitteitaan, hänelle maksettavaa tukea vähennetään (8).

3.5

EU:n lainsäädännössä säädetään, että jos viljelijän havaitaan jättäneen noudattamatta näitä vaatimuksia ja noudattamatta jättäminen johtuu suoraan tuensaajan toiminnasta tai laiminlyönnistä eikä se ole vähäinen, viljelijän havaintovuonna toimittamien hakemusten perusteella maksettujen suorien tukien kokonaismäärään sovelletaan seuraamusta.

3.6

Yhteisen maatalouspolitiikan menoja hallinnoivat komissio ja jäsenvaltiot yhdessä. Menot kanavoidaan 81 kansallisen tai alueellisen maksajaviraston kautta. Maksajavirastot suorittavat maksut edunsaajille. Ennen maksujen suorittamista virastojen on hankittava joko suoraan tai valtuutettujen elinten kautta vahvistus siitä, että tukihakemukset oikeuttavat tukeen. Maataloustukirahastosta maksettujen suorien tukien sääntöjenmukaisuus varmistetaan pääasiassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän avulla. Riippumattomat tarkastuselimet (todentamisviranomaiset) tarkastavat maksajavirastojen tilit ja maksut ja raportoivat niistä komissiolle vuotuisissa todistuksissa ja kertomuksissa.

3.6	Komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 5 artiklan mukaan todentamisviranomaiset tarkastavat vuosittain maksajavirastojen sisäisen valvonnan menettelyt ja vuotuisen tilinpäätöksen.

3.7	Komission on saatava varmuus siitä, että jäsenvaltiot ovat perustaneet asetusten mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ja että järjestelmät toimivat tehokkaasti.

3.8

Suorien tukien osalta pääasiallinen sääntöjenvastaisten menojen riski liittyy siihen, että pinta-alatukea maksetaan tukeen oikeuttamattomasta maasta tai sitä maksetaan kahdelle tai useammalle edunsaajalle samasta maa-alasta tai että eläinpalkkiota maksetaan suuremmasta määrästä eläimiä kuin mitä hakijalla todellisuudessa on. Maatalousmarkkinoiden interventioiden osalta pääasiallinen sääntöjenvastaisuuden riski puolestaan liittyy siihen, että tukea myönnetään tukeen oikeuttamattomista menoista tai kulut ilmoitetaan liian suurina.

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

3.9	Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Maatalousalan markkinatoimenpiteitä ja suoraa tukea koskevan tarkastustyön osalta on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

3.9

—	Tarkastuksen yhteydessä testattiin 180 maksun otos, joka koostui väli- ja loppumaksuista.

—

Täydentävien ehtojen kohdalla tilintarkastustuomioistuin rajasi testattavan alueen tiettyihin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin (9) ja lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (10). Tilintarkastustuomioistuin katsoi virheiksi tapaukset, joissa täydentäviä ehtoja koskevia velvollisuuksia ei ollut täytetty (11). Kyseiset virheet otettiin huomioon yleisen virhetason laskennassa, jos voitiin näyttää toteen, että kyseinen virhe ilmeni jo sinä vuonna, kun viljelijä haki tukea (12). Tämä on muutos edellisiin vuosiin verrattuna, koska virhetasolaskelmissa ei aiemmin huomioitu täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täyttämättä jättämistä.

—

Kaikkien EU:n kansalaisten on noudatettava useimpia täydentäviä ehtoja eli lakisääteisiä hoitovaatimuksia riippumatta siitä, ovatko he YMP:n mukaista EU-tukea saavia viljelijöitä vai eivät. Täydentävien ehtojen noudattaminen ei ole tukikelpoisuusperuste, joten noudattamiseen liittyvät tarkastukset eivät koske tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta. Viljelijöillä, jotka eivät noudata ehtoja, on oikeus saada tukea, mutta tukea pienennetään sen perusteella, kuinka vakava, laaja, pysyvä ja toistuva havaittu noudattamatta jättäminen on ja onko kyseessä viljelijän laiminlyönti vai tahallisuus. Tämä ilmenee myös siitä, että maksut voidaan suorittaa, ennen kuin täydentävien ehtojen noudattamista koskevat tarkastukset on saatu päätökseen, ja siitä, että tukien määrää ei vähennetä sen kalenterivuoden osalta, jona viljelijä ei noudata ehtoja, vaan sen kalenterivuoden osalta, jona kansalliset viranomaiset havaitsevat noudattamatta jättämisen. Kaikista näistä syistä komissio ei itse ota huomioon tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia velvollisuuksia ei ole noudatettu, laskiessaan virhetasoa vuotuista toimintakertomustaan varten.

—	Tilintarkastustuomioistuin ei ole huomioinut virhetasolaskelmassaan tuen vähentämistä tai sen ulkopuolelle jättämistä. (Kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan, jos viljelijä ilmoittaa pinta-alan tai eläinten määrän todellista suuremmaksi (13)).

—

Järjestelmätarkastuksissa arvioitiin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää viidessä maksajavirastossa tilatukijärjestelmää soveltavissa jäsenvaltioissa – Espanjassa (Galicia), Italiassa (Lombardia), Itävallassa, Suomessa ja Tanskassa – sekä yhdessä maksajavirastossa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa (Unkari).

—	Tilintarkastustuomioistuin arvioi täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täyttämistä (kansallisella tasolla) ja jäsenvaltioiden valvontajärjestelmiä. Tarkastustulokset esitetään neljännessä luvussa kohdissa 4.30–4.32, mutta ne pätevät myös tähän lukuun.

—	Tilintarkastustuomioistuin arvioi Romanian ja Bulgarian todentamisvirastojen suorittamaa työtä paremman varmuuden saamiseen tähtäävän uuden menettelyn yhteydessä (14).

—	Komission johdon antamia tietoja koskeva tarkastus kattoi tiedot, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan maataloustukirahaston alaan kuuluvista kysymyksistä.

—	Komission tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn osalta tilintarkastustuomioistuin tarkasti yhteensä 17 maataloustukirahaston todentamisviranomaisten antamaa todistusta ja kertomusta kaikkiaan 17 maksajavirastosta. Tarkastustulokset esitetään neljännessä luvussa (ks. kohta 4.36).

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

3.10	Liitteessä 3.1 on esitetty yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamassa otoksessa 39 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 2,9 prosenttia (15).

3.10

Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuonna 2011 havaitsema todennäköisin virhetaso on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna mutta kuuluu silti normaalin vuosittaisen tilastovaihtelun piiriin eikä viittaa menojen hallinnoinnin ja valvonnan kokonaislaadun huononemiseen jäsenvaltioissa. Tämän vahvistaa se, että komission mielestä yksi tilintarkastustuomioistuimen 100-prosenttiseksi katsomista virheistä on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä viittaa järjestelmän sisäiseen heikkouteen. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina havaitsemat virhetasot todistavat yhdessä luotettavasti, että maataloustukirahaston todennäköisin virhetaso on verrattain lähellä kahden prosentin olennaisuustasoa.

Jäsenvaltioilta saatujen ja todentamisviranomaisten suurelta osin tarkastamien ja todentamien valvontatilastojen alhaiset virhetasot osoittavat nekin, että maataloustukirahaston menoja on varainhoitovuonna 2011 kaikkiaan hallinnoitu hyvin.

Lisäksi komissio varmistaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Katso myös yhteinen vastaus kohtiin 3.11 ja 3.12.

3.11	Virheitä sisältäneistä 70 tapahtumasta 60 tapahtumassa (86 prosentissa) esiintyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Ne liittyivät oikeellisuuteen (45 tapahtumaa, 75 prosenttia), tukikelpoisuuteen (14 tapahtumaa, 23 prosenttia) ja tosiasiallisuuteen (1 tapahtuma, 2 prosenttia).

3.12

Esimerkissä 3.1 kuvataan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia virheitä, jotka ovat kvantitatiivisesti ilmaistavissa, ja esimerkissä 3.2 virhettä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Yleisin oikeellisuusvirhe liittyy siihen, että tukikelpoinen ala on ilmoitettu liian suurena. Useimmissa näistä tapauksista ero ilmoitetun ja todellisen alan välillä on alle 5 prosenttia. Vakavammat oikeellisuusvirheet liittyvät tapauksiin, joissa pysyvän laitumen tukikelpoisuus on arvioitu ja rekisteröity viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään (LPIS) väärin (ks. lisäksi kohta 3.20).

3.11 ja 3.12

Komissio toteaa, että suurin osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä on rahallisesti verrattain pieniä ja koskee pääasiassa pieniä eroja tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa viljelylohkojen uudelleenmittauksissa (katso kohta 3.12). Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä 42 koskeekin erittäin pieniä eroja lohkojen uudelleenmittauksissa (24 virhettä, joissa ero on alle kaksi prosenttia).

Tukikelpoisen alan ilmoittaminen liian suurena (esimerkki oikeellisuusvirheestä)

Pysyväksi laitumeksi luokiteltavat viitelohkot oli yhdessä jäsenvaltiossa ilmoitettu kokonaan tukikelpoisiksi, vaikka huomattava osa niistä on kallioiden tai tiheiden pensaiden peitossa, eivätkä kyseiset alueet ole siten oikeutettuja tukeen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kyseisessä jäsenvaltiossa kaksi tapahtumaa, joissa tukikelpoinen ala oli ilmoitettu liian suureksi; toisessa tapahtumassa ero oli 28 prosenttia ja toisessa 36 prosenttia.

Tukikelpoisen alan ilmoittaminen liian suurena (esimerkki oikeellisuusvirheestä)

Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien laidunalueiden tukikelpoisuuteen. Kansallisia viranomaisia pyydettiin ryhtymään toimiin, ja ne toimittivatkin marraskuussa 2010 viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän (LPIS) parantamissuunnitelman, joka sisältää etenkin toimenpiteitä laidunlohkojen tukikelpoisuuskertoimen soveltamiseksi ja LPIS:n järjestelmälliseksi päivittämiseksi paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Komissio seuraa jatkossakin kansallisten viranomaisten toimia tämän suunnitelman täytäntöön panemiseksi.

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Maidon kulutuksen lisäämiseksi toteutettavia menekinedistämistoimia koskeva hankintasopimus myönnettiin suoraan kotimaiselle markkinatoimijalle järjestämättä EU:n lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä vaadittua EU:n laajuista tarjouskilpailua. Muissa jäsenvaltioissa sijaitsevilla potentiaalisilla toimijoilla ei siten ollut mahdollisuutta saada hankintasopimusta. Näin ollen julkisia hankintoja koskevia sääntöjä on rikottu vakavalla tavalla ja tukien maksaminen on sääntöjenvastaista.

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen (esimerkki tukikelpoisuusvirheestä)

Komissio huomauttaa, että kyseinen jäsenvaltio ei hyväksy tilintarkastustuomioistuimen havaintoa. Komissio arvioi suhteellisuusperiaate huomioon ottaen, ryhtyykö se selvittämään asiaa ja miten: onko esimerkiksi tarpeen käynnistää sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely.

Olemattomia eläimiä koskeva hakemus (esimerkki tosiasiallisuusvirheestä)

Eräälle viljelijälle myönnettiin erityistuki 150 lampaasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei edunsaajalla ollut tosiasiassa ainuttakaan lammasta. Kyseinen maksu oli näin ollen sääntöjenvastainen.

Olemattomia eläimiä koskeva hakemus (esimerkki tosiasiallisuusvirheestä)

Kansalliset viranomaiset ovat käynnistäneet liikaa maksettujen määrien takaisinperimismenettelyn, ja komissio seuraa sitä. Lisäksi käynnistetään selvittämismenettely kyseisen jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmän sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseksi.

Esimerkki 3.2 – Esimerkki virheestä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti

Myönnettyjen ja yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään rekisteröityjen tukioikeuksien kokonaisarvo ylitti yhdessä jäsenvaltiossa EU:n lainsäädännössä säädetyn enimmäismäärän (16).

Esimerkki 3.2 – Esimerkki virheestä, joka ei ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti

Komissio toteaa, että kyseinen jäsenvaltio vähensi viljelijöille maksettavia tukia eikä sen jälkeen ylittänyt neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009 säädettyä suorien tukien enimmäismäärää.

Komissio arvioi tilintarkastustuomioistuimen toimittamat tiedot ja päättää sen jälkeen mahdollisista jatkotoimista.

Täydentävät ehdot

3.13

Tiettyjen täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten (ks. kohta 3.9) noudattamista tarkastaessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaatimuksia ei ollut noudatettu 22:ssa (17) kaikkiaan 155 maksusta, joihin kyseisiä vaatimuksia sovelletaan (18). Havaitut virheet ovat yhteensä noin 0,2 prosenttiyksikköä kohdassa 3.10 mainitusta kokonaisvirhetasosta.

3.13	Katso vastaus kohtaan 3.9.

JÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

3.14

Liitteessä 3.2 on esitetty yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen toimittaman yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan tarkastuksen tuloksista (19). Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yhdennetyt hallinto- ja valvontajärjestelmät olivat kaikissa kuudessa tarkastetussa maksajavirastossa osittain vaikuttavia.

3.15

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset osoittivat, että yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta tarkastetuissa maksajavirastoissa heikentää se, että tietokannoissa on virheellisiä tietoja eikä tukihakemuksia käsitellä maksajavirastoissa hallinnollisesti oikein. Lisäksi kävi ilmi, että jotkin edellisissä vuosikertomuksissa raportoidut vakavat järjestelmäpuutteet ovat yhä olemassa (ks. kohdat 3.19–3.22).

3.14 ja 3.15

Komissio katsoo, että yhdennetyllä hallinto- ja valvontajärjestelmällä, joka kattaa 91 prosenttia maataloustukirahaston kokonaismenoista, pystytään yleensä tehokkaasti rajoittamaan virheiden tai sääntöjenvastaisten menojen riskiä.

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii tehokkaasti, ja sitä parannetaan jatkuvasti. Sen vahvistavat sääntöjenmukaisuuden tarkastukset, joita komissio on viime vuosina toimittanut kaikissa jäsenvaltioissa, sekä jäsenvaltioilta saatujen ja todentamisviranomaisten tarkastamien ja todentamien valvontatilastojen alhainen virhetaso. Todentamisviranomaiset ovat tarkastaneet ja todentaneet nämä tilastotiedot, jotka osoittavat, että perusteettomasti maksetut tuet jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Muut puutteet ovat kaikkiaan vähäisempiä. Monet puutteista koskevat verrattain rajattua seikkaa, kuten tietynlaisia Itävallassa sijaitsevia alppilaitumia, eivätkä vakavasti horjuta yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta. Kaikkia näitä puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Koska tilintarkastustuomioistuimen Itävallassa havaitsevat puutteet ovat vähäisiä, komissio pitää Itävallan hallinto- ja valvontajärjestelmää vaikuttavana.

3.16

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä kattaa maataloustukirahaston rahoittamat keskeiset järjestelmät: tilatukijärjestelmän, yhtenäisen pinta-alatuen ja kaikki tuotantoon sidotut pinta-alatukijärjestelmät sekä eläinpalkkiojärjestelmät. Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvat myös tilat ja tukihakemukset kattava tietokanta, viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä ja eläinten rekisteröintijärjestelmä sekä tukioikeusrekisteri niissä jäsenvaltioissa, joissa sovelletaan tilatukijärjestelmää. Järjestelmä edellyttää useita tukikelpoisuuteen kohdistuvia tarkastuksia sekä tietokantojen ristiintarkastuksia.

3.17

Yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin, oliko asianomaisten asetusten säännöksiä noudatettu, ja arvioitiin, varmistetaanko järjestelmillä vaikuttavasti toimien sääntöjenmukaisuus. Tarkastuksen kohteena olivat erityisesti seuraavat osatekijät:

a)	maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

b)	paikalla tehtäviin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

c)	menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi.

Maksujen oikeellisuuden ja tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

3.18

Maksajavirastojen on suoritettava hallinnollisten tarkastusten (20) yhteydessä ristiintarkastuksia, mikäli se on mahdollista ja asianmukaista, muun muassa vertaamalla tietoja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoista peräisin oleviin tietoihin. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivatko tietokannat kattavia ja luotettavia, yksilöitiinkö tarkastuksissa poikkeamia ja korjattiinko virheet. Tärkeimmät järjestelmässä havaitut puutteet esitetään jäljempänä.

3.19

EU:n lainsäädännön mukaan viljelijät eivät voi enää tietyn määräajan jälkeen ilmoittaa uusia viljelylohkoja. Lisäksi EU:n lainsäädännön mukaan kaikki maksajaviraston havaitsemat poikkeamat johtavat tuen vähentämiseen. Hallintoviranomaiset voivat kuitenkin milloin tahansa korjata hakemusta ilman, että se johtaa tuen vähentämiseen, jos he havaitsevat epäjohdonmukaisuudeksi (21) määritellyn ilmeisen virheen kyseisessä hakemuksessa annetuissa tiedoissa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että neljä maksajavirastoa (Tanska, Suomi, Italia (Lombardia) ja Romania) sovelsi väärin ilmeisen virheen käsitettä sallimalla tukeen oikeuttamattomien tai kaksi kertaa ilmoitettujen viljelylohkojen korvaamisen. Tämä johti siihen, etteivät maksajavirastot vähentäneet tukea (ks. esimerkki 3.3).

3.19

Tanskan, Suomen ja Italian kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet tai toteuttavat parhaillaan korjaavia toimia muuttamalla sisäisiä ohjeitaan ja menettelyjään sekä perimällä tarvittaessa takaisin liikaa maksettuja määriä.

Komission yksiköt ovat todenneet, että Romanian alueelliset maksajavirastot eivät aina soveltaneet oikealla tavalla ilmeisten virheiden määrittelyä koskevia kansallisia suuntaviivoja.

Esimerkki 3.3 – Ilmeisen virheen käsitettä ei ole sovellettu asianmukaisesti

Romanian tapauksessa ilmeisen virheen käsitettä sovellettiin järjestelmällisesti väärin. Hyvin monissa sellaisissa tapauksissa, joissa viljelylohkojen ala on ilmoitettu liian suureksi tai sama lohko on ilmoitettu kaksi kertaa, viljelylohkot on korvattu muilla lohkoilla, jotka sijaitsevat eri paikassa tai ovat erikokoisia tai -muotoisia. Tällaista korvaamista ei voida pitää ilmeisten virheiden korjaamisena (22).

Esimerkki 3.3 – Ilmeisen virheen käsitettä ei ole sovellettu asianmukaisesti

Romanian viranomaiset ottivat vuonna 2010 käyttöön verkkoperusteisen LPIS:n (IPA online), mikä tehostaa viljelylohkojen paikantamista. Kuten komissio on jo todennut tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2008 vuosikertomuksessa (kohta 5.38) esitetyistä Romaniaa koskevista havainnoista, se ei ole samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ilmeisen virheen käsitteen soveltamisesta viljelylohkojen paikantamisvirheen yhteydessä.

3.20	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) on tietokanta, johon rekisteröidään kaikki jäsenvaltion viljelyalat (viitelohkot) sekä tukikelpoiset alat. Se on hyvin tärkeä hallinnollisten ristiintarkastusten laatua ajatellen (ks. esimerkki 3.4).

3.20

Esimerkki 3.4 – Virheelliset tiedot viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahdessa jäsenvaltiossa (23) (Italiassa (Lombardia) ja Espanjassa (Galicia)) tapauksia, joissa ”pysyvänä laitumena” pidetyt viitelohkot oli rekisteröity viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään kokonaisuudessaan tukikelpoisiksi, vaikka ne olivat kokonaan tai osittain tiheän metsän tai muiden tukeen oikeuttamattomien tekijöiden peitossa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ollut päivitetty maksajavirastojen paikan päällä toimittamissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti (Italia (Lombardia), Espanja (Galicia) ja Unkari).

Esimerkki 3.4 – Virheelliset tiedot viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä

Italian viranomaisten mukaan asia on korjattu vuonna 2011. Komissio seuraa asiaa tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä.

Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät Espanjassa sijaitsevien laidunalueiden tukikelpoisuuteen. Espanjan viranomaisia pyydettiin ryhtymään toimiin, ja ne toimittivatkin marraskuussa 2010 LPIS:n parantamissuunnitelman, joka sisältää etenkin toimenpiteitä laidunlohkojen tukikelpoisuuskertoimen soveltamiseksi ja LPIS:n järjestelmälliseksi päivittämiseksi paikan päällä toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Komissio seuraa jatkossakin kansallisten viranomaisten toimia tämän suunnitelman täytäntöön panemiseksi.

Komissio on myös havainnut Unkarissa tapauksia, joissa LPIS:ää ei päivitetty paikan päällä toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti. Se on pyytänyt kirjallisesti Unkarin viranomaisia ryhtymään korjaaviin toimiin.

3.21	Tilatuen myöntäminen edellyttää, että kunkin viljelijälle kuuluvan tukioikeuden perusteena on ilmoituksessa yksi hehtaari tukikelpoista maata. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei tätä periaatetta noudateta aina Itävallassa (ks. esimerkki 3.5).

3.21	Komissio on toistaiseksi määrännyt sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä Itävallalle 0,214 miljoonan euron arvosta rahoitusoikaisuja tukioikeuksista, jotka koskevat alppilaitumia maksatusvuosina 2005, 2006 ja 2007. Katso myös yhdistetty vastaus kohtiin 3.14 ja 3.15.

Esimerkki 3.5 – Tukioikeuksien epäasianmukainen aktivointi

Jos hakija hakee Itävallassa tukea alppilaidunalueille, mutta niiden hehtaariala ei ole riittävä kaikkien tukioikeuksien aktivoimiseksi, kansalliset viranomaiset vähentävät EU:n lainsäädännön vastaisesti hakijan tukioikeuksia (jotta ne vastaisivat hehtaarialaa) mikä nostaa niiden arvoa suhteellisesti (24).

Esimerkki 3.5 – Tukioikeuksien epäasianmukainen aktivointi

Katso vastaus kohtaan 3.21.

3.22

Kaikki tukioikeudet pitäisi rekisteröidä tukioikeuksia koskevaan tietokantaan. Tukioikeuksien kokonaisarvo ei saa ylittää EU:n lainsäädännössä säädettyä enimmäismäärää. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan tukioikeudet sisältävässä tietokannassa esiintyi vääriä tietoja kahdessa jäsenvaltiossa. Tämä johtui käyttämättömien tukioikeuksien epäasianmukaisesta käsittelystä (25) (Tanska) sekä alueellisten tietokantojen ja keskustietokannan välisistä eroista (Espanja (26)).

3.22	Komissio on havainnut samanlaisia ongelmia Tanskassa, ja Tanskan viranomaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Komissio seuraa asiaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä.

Paikalla tehtäviin fyysisiin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät

3.23

Paikalla tehtävien mittausten laatu on erittäin tärkeää, jotta tukimäärät voitaisiin laskea oikein. Tilintarkastustuomioistuin toimitti osan maksajavirastojen paikalla tekemistä mittauksista uudelleen. Tilintarkastustuomioistuimen mittausten tulokset erosivat maksajavirastojen ilmoittamista mittaustuloksista kolmessa jäsenvaltiossa (Tanskassa viidessä tapauksessa 18 mittauksesta ja Espanjassa (Galicia) ja Suomessa molemmissa neljässä tapauksessa 21 mittauksesta).

3.23

Komission yksiköt ovat tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että paikalla tehtävien tarkastusten laatu on tärkeää. Komission yksiköt ovat havainneet samanlaisia puutteita paikalla tehtävien tarkastusten laadussa, ja havaittuja puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Espanjan viranomaiset esittivät komission tarkastusten jälkeen marraskuussa 2010 LPIS:n parantamissuunnitelman, johon sisältyy muun muassa toimenpiteitä paikalla tehtävien tarkastusten laadun parantamiseksi. Toimenpiteet ovat käytössä maksatusvuodesta 2012 lähtien.

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

3.24

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi tarkastuksen kohteena olleiden maksajavirastojen kirjanpitoon määrittääkseen, onko takaisinperittävät määrät kirjattu oikein ja onko niistä ilmoitettu asianmukaisesti komissiolle. Tanskassa tilintarkastustuomioistuin ei onnistunut täsmäyttämään ilmoitettuja määriä perustana olevaan kirjanpitoaineistoon.

3.24

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon, jonka mukaan neljä kuudesta tarkastetusta järjestelmästä oli vaikuttavia ja kaksi osittain vaikuttavia (katso liite 3.2). Komissio katsoo myös, että velanhoito- ja takaisinperintäjärjestelmät ovat viime vuosina parantuneet etenkin siksi, että vuonna 2006 otettiin käyttöön niin kutsuttu 50-50 prosentin sääntö, joka antaa jäsenvaltioille vahvan kannustimen aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi mahdollisimman pian. Komissio on tästä syystä ehdottanut kaudeksi 2014–2020 niin kutsuttua 100 prosentin sääntöä (jonka mukaan jäsenvaltio vastaa kokonaan tuesta, jota ei ole peritty takaisin neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa – riippuen siitä, käsitelläänkö asia hallinnollisessa vai oikeudellisessa menettelyssä) (37).

Tanskassa todentamisviranomainen havaitsi myös joitakin täsmäytysongelmia, jotka koskivat takaisin perittyjä määriä ja eroja komissiolle toimitetun liitteen III taulukoiden ja maksajaviraston velallisluettelon välillä. Komissio tarkistaa hyväksymisperusteiden noudattamisen ja käytössä olevat infrastruktuurin ja valvontajärjestelmät.

Komission valvontajärjestelmä ja johdon antamat tiedot

3.25

Komission arvio kyseessä olevan toimintalohkon menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta perustuu neljään osatekijään:

—	hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta koskeva arvio

—	komission omien tarkastusten tulokset

—	aiempina vuosina esitettyjen varaumien ja toimintasuunnitelmien seuranta

—	muulta tulojen ja menojen hyväksyjältä saatu vakuutus, jos kyseessä on edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.26	Tilintarkastustuomioistuin analysoi erityisesti hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta koskevan komission arvion, joka esitettiin vuoden 2011 toimintakertomuksessa.

Komission arvio hallinto- ja valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta

3.27	Komission arvioidessa jäsenvaltioiden hallinnon vaikuttavuutta keskeisiä tekijöitä ovat maksajavirastojen päälliköiden antamat tarkastuslausumat tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä todentamisviranomaisten kyseisten toimien osalta suorittamat tarkastukset.

3.27

Kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa todetaan, komissio arvioi tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden sellaisten havaintojen ja indikaattorien perusteella, jotka voidaan kiteyttää kolmeksi tarkastuslohkoksi:

1)	maksajavirastojen toiminta

2)	lopullisten edunsaajien tasolla tehtyjen tarkastusten tulokset

3)	komission suorittamat jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien sääntöjenmukaisuuden tarkastukset.

3.28

Komissio ilmoitti vuoden 2011 osalta, ettei yksikään 81:stä maataloustukirahastoa koskevasta maksajavirastojen päälliköiden antamasta tarkastuslausumasta sisältänyt huomautuksia. Todentamisviranomaisten vastaavat lausunnot eivät myöskään sisältäneet huomautuksia yhtä tapausta lukuun ottamatta (Espanja, Cantabria) (27). Todentamisviranomaiset suorittavat tarkastuksia komission määrittämien suuntaviivojen perusteella noudattaen ”normaalia menettelyä” tai, niin halutessaan, lisätarkistuksia sisältävää ”menettelyä, jonka tarkoituksena on saada parempi tarkastusvarmuus”.

Todentamisviranomaisia koskevat normaalit tarkastusvaatimukset

3.29	Todentamisviranomaiset tarkastavat maksajavirastojen soveltamat hyväksymisperusteet, arvioivat niiden sisäisen valvonnan järjestelmät, validoivat kootut tarkastustilastot sekä laativat lausunnon maksajavirastojen päälliköiden antamista tarkastuslausumista.

3.30

Komissio toteaa vuoden 2011 toimintakertomuksessaan, että 91 prosenttia todentamisviranomaisista oli tarkastanut yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaisia maataloustukirahaston menoja koskevat kootut tarkastustilastot ja että tarkastustulokset olivat 92 prosentissa tapauksista myönteiset. Kootuissa tilastoissa havaittujen virheiden määrä oli siis alle kaksi prosenttia. Näin ollen vain 84 prosenttia maksajavirastojen tilastoista on todentamisviranomaisten validoimia.

3.30

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa on suhtauduttu tehtyyn työhön ja todentamisviranomaisten työn perusteella tehtyihin päätelmiin tiukemmin kuin aiempina vuosina: todentamisviranomaisen työ on otettu huomioon arvioinnissa vain, jos kaikki vaadittu työ on suoritettu.

3.31	Komission suuntaviivojen mukaisesti todentamisviranomaiset käyttävät tarkastustilastoja koskevassa validoinnissa perustana otosta, joka koostuu 20 tarkastuskertomuksesta (28). Validointi ei kuitenkaan ulotu tarkastustilastojen kattavuuteen tai tuloksia koskevan raportoinnin asianmukaisuuteen (29).

3.31	Komission yksiköt kehittävät parhaillaan välineitä kattavampien tietojen saamiseksi, jolloin paikalla tehtävien tarkastusten tuloksia voidaan valvoa laajemmin. Välinettä on tarkoitus kokeilla maksatusvuonna 2012 pinta-alatukihakemusten osalta.

3.32

Komission suuntaviivojen mukaan todentamisviranomaiset voivat arvioida paikan päällä tehtävien tarkastusten laatua joko osallistumalla itse paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin tai toimittamalla ne uudelleen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kokemustensa perusteella, että tarkastusten laatu paranisi, jos todentamisviranomaisia vaadittaisiin järjestelmällisesti toimittamaan aiempia tarkastuksia uudelleen (30).

3.32

Vaikka komissio myöntää, että paikalla tehtyjen tarkastusten laatu pystytään arvioimaan parhaiten suorittamalla aiemmin toimitettu tarkastus uudelleen ajoissa, todentamisviranomainen voi silti arvioida valvontaympäristön myös seuraamalla meneillään olevaa tarkastusta paikan päällä. Tietyissä tapauksissa tarkastusta ei kenties ole edes mahdollista suorittaa uudelleen ajoissa. Nämä rajoitukset ovat yleisiä ulkoisten tarkastajien toimittamissa jälkitarkastuksissa. Tällaisissa tilanteissa tarkastusten seuraaminen paikan päällä on hyvä vaihtoehto. Myös viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen rasitus pienenee, kun ei toimiteta kovin montaa tarkastusta.

3.33

Lisäksi monista todentamisviranomaisten laatimista kertomuksista käy ilmi, että komissio pyysi maksajavirastoilta lisäselvityksiä (31) alun perin toimitettujen tarkastustilastojen osalta. Tarkastustilastoihin pyyntöjen tuloksena mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei analysoida todentamisviranomaisten suorittamien tarkastusten yhteydessä.

3.33	Komissio toteaa, että todentamisviranomaisen työn on katettava tarkastustilastojen eri toimituskerrat siihen asti, kun se laatii kertomuksensa.

Uusi parempaan tarkastusvarmuuteen tähtäävä menettely

3.34

Vuonna 2010 komissio esitteli vapaaehtoisuuteen perustuvan (32) uuden valvontakehyksen: ”paremman varmuuden saaminen lopullisten tuensaajien tasolla tapahtuvien toimien laillisuudesta todentamisviranomaisten työn kautta”. Varmuuden parantaminen edellyttää, että todentamisviranomainen tarkastaa uudelleen edustavan otoksen tapahtumista, jotka maksajavirasto on tarkastanut paikan päällä. Tämä koskee jokaista maksajavirastoa sekä kaikkia neljää menojen perusjoukkoa (yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaiset ja ulkopuoliset maataloustukirahaston menot sekä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaiset ja ulkopuoliset maaseuturahaston menot).

3.35	Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiot soveltavat tätä menettelyä oikein, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehtävät rahoitusoikaisut rajataan koskemaan todennettujen tarkastustilastojen mukaista virhetasoa.

Käsitteelliset epäjohdonmukaisuudet

3.36

Paremman varmuuden saamiseen tähtäävän menettelyn perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että komissio voi määrittää erilaisille menojen perusjoukoille luotettavan jäännösvirhetason. Tilintarkastustuomioistuin on analysoinut kyseistä menettelyä koskevat ohjeet, jotka komissio on laatinut todentamisviranomaisia varten (33). Ohjeiden mukaan tapahtumatarkastuksissa otoksen tulee muodostua 110–180 tapahtumasta ja olennaisuustaso on kaksi prosenttia.

3.37

Komission ohjeiden mukaan sallittu vaihteluväli maksajaviraston validoimien maksujen ja todentamisviranomaisen todentamien maksujen välillä on kuitenkin kaksi prosenttia. Lisäksi ohjeiden mukaan sallittu vaihteluväli on kaksi prosenttia myös maksajaviraston kokoamia tarkastustilastoja koskevien virheiden osalta. Näiden kahden sallitun vaihteluvälin soveltaminen mahdollistaa sen, että todentamisviranomaiset voivat validoida jäännösvirhetasot, jotka on voitu ilmoittaa jopa neljä prosenttiyksikköä liian alhaisiksi, mikä puolestaan asettaa kyseenalaiseksi asetetun olennaisuustason.

3.37	Ohjeiden mukaan sekä tilastojen kokoamisen että tietojen osalta sallitaan kahden prosentin vaihteluväli. Näiden kahden vaihteluvälin taloudelliset vaikutukset eivät välttämättä ole kumulatiivisia.

Virheet täytäntöönpanossa

3.38	Tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä puutteita tavassa, jolla tarkastetut jäsenvaltiot panivat täytäntöön paremman varmuuden saamiseen tähtäävää menettelyä (Bulgaria ja Romania, ks. esimerkki 3.6).

3.38

Esimerkki 3.6 – Puutteet todentamisviranomaisten suorittamissa tarkastuksissa

Bulgariassa todentamisviranomainen oli ulkoistanut paikalla tehtävien tarkastusten uudelleen toimittamisen eräälle palveluntarjoajalle. Tilintarkastustuomioistuimen toteuttamissa uudelleentarkastuksissa kävi ilmi, että palveluntarjoaja oli useissa tapauksissa arvioinut maa-alan tukikelpoisuuden väärin. Lisäksi todentamisviranomaiselta oli jäänyt huomaamatta, ettei maksajavirasto korvannut yhdellä viljelylohkolla havaittuja ylijäämäalueita toisella viljelylohkolla havaituilla alijäämäalueilla, kuten EU:n lainsäädännössä edellytetään. Todentamisviranomaisilta oli jäänyt huomaamatta myös toinen ongelma: eräässä tapauksessa kaksi viljelijää oli hakenut tukea samalle alueelle (”monen hakemuksen tapaukset”). Tällöin maksajavirasto oli EU:n lainsäädännön vastaisesti korvannut alueen, jolle toinen viljelijöistä oli hakenut tukea, vastaavalla viitelohkon toisella alueella, jolle kukaan ei ollut hakenut tukea.

Romaniassa maksajavirasto ei suorittanut todentamisviranomaisen valitsemia maksuja, vaan esitti todentamisviranomaiselle maksusimulointeja, joihin mukaan otetut viljelylohkojen luettelot eivät sisältäneet yhtään tukeen oikeuttamatonta lohkoa. Sen jälkeen, kun todentamisviranomainen oli suorittanut tarkastuksensa ja validoinut maksusimuloinnit, maksajavirasto lisäsi kuitenkin uusia lohkoja luetteloon soveltaen väärin ilmeisen virheen käsitettä (34) ja maksoi suurempia summia kuin ne määrät, jotka todentamisviranomainen oli validoinut. Tämän seurauksena todentamisviranomainen antoi maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lausunnon, jossa ei ollut yhtään huomautusta, vaikka tilintarkastustuomioistuin puolestaan havaitsi siltä osin puutteita.

Esimerkki 3.6 – Puutteet todentamisviranomaisten suorittamissa tarkastuksissa

Katso vastaus kohtaan 3.39.

3.39	Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tarkastuskohteena olleiden todentamisviranomaisten tarkastustyö on laadultaan riittämätöntä varmuuden parantamiseen tähtäävän menettelyn yhteydessä.

3.39

Komissio huomauttaa, ettei todentamisviranomainen todentanut tilastoja yhdessäkään mainituista tapauksista. Tämän vuoksi niitä ei käytetä kohdassa 3.35 mainittuihin tarkoituksiin.

Komissio keskustelee tilintarkastustuomioistuimen havainnoista kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja käsittelee ongelmia tulevissa ohjeissaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johdon antamat tiedot – vuotuinen toimintakertomus

3.40

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotta 2011 koskeva toimintakertomus sisältää varauman, joka koskee vakavia puutteita Bulgarian ja Portugalin yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä. Komissio poisti kuitenkin aiemmin antamansa varauman, joka koski yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin kuuluvia menoja Romaniassa. Kohdassa 3.19 ja esimerkissä 3.6 esitetyt havainnot huomioon ottaen tilintarkastustuomioistuin pitää varauman poistamista ennenaikaisena.

3.40

On syytä muistaa, että Romaniaa koskeva varauma esitettiin puhtaasti mainesyistä yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä, joka on YMP:n merkittävin valvontajärjestelmä, havaittujen vakavien puutteiden vuoksi, ja että taloudellinen riski ei ylittänyt kahden prosentin olennaisuusrajaa. Helmikuussa 2012 suoritetuissa komission tarkastuksissa kävi ilmi, että Romanian toimintasuunnitelma oli valmistunut ja pantu asianmukaisesti täytäntöön ja että maksatusvuoden 2011 osalta saatiin käyttöön riittävän laadukas järjestelmä. Komissio katsoo siksi, että varauman poistaminen oli perusteltua riippumatta siitä, ylittikö Romanian virhetaso olennaisuusrajan. Tarkistetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän täytäntöönpano tarkastetaan osana vuoden 2012 tavanomaista tarkastusohjelmaa.

3.41

Lisäksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto katsoo, että poikkeamat, joita maksajavirastot havaitsivat satunnaisesti valittujen paikan päällä tehtyjen tarkastusten yhteydessä, osoittavat jäännösvirhetason. Tilintarkastustuomioistuin toistaa kritiikin, jota se esitti tätä lähestymistapaa kohtaan varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan. Tämä johtuu seuraavista syistä:

3.41

Todentamisviranomaiset tarkastavat ja validoivat jäsenvaltioiden valvontatilastot laajalti, mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa yhtenä vaihtoehtona vuoden 2005 vuosikertomuksessaan. Tämän työn tulokset esitetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

—	lähestymistapa perustuu tarkastuksiin, jotka on todettu useiden maksajavirastojen kohdalla laadultaan riittämättömiksi sekä komission omissa tarkastuksissa (35) että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa (ks. kohta 3.23)

—

Vähentääkseen riskiä siitä, että näistä valvontatilastoista johdetut riskitasot olisivat liian alhaisia tietokannassa olevien tietojen virheellisyyden tai poikkeamien riittämättömän seurannan vuoksi, mihin tilintarkastustuomioistuin viittaa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto lisäsi 25 prosentin turvamarginaalin, jota se piti riittävän suurena tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien riskien kattamiseen.

—	lähestymistapa pohjautuu tarkastustilastoihin, joiden laatimisessa on tehty todentamisviranomaisten kertomusten mukaan virheitä (ks. kohta 3.30)

—	Katso edellä oleva vastaus.

—

lähestymistapa ei ole kattava, koska siinä ei huomioida jäännösvirheitä hakemusten hallinnollisessa käsittelyssä, vaikka kyseinen käsittely on osoittautunut puutteelliseksi sekä tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tarkastuksissa (ks. kohdat 3.19, 3.21 ja 3.22) että komission omissa tarkastuksissa (36).

—	Katso edellä oleva vastaus.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Päätelmät

3.42	Tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastustyönsä perusteella, että maatalouden markkinatoimenpiteisiin ja suoraan tukeen liittyvien maksujen virhetaso oli olennainen 31. joulukuuta 2011 päättyneen varainhoitovuoden osalta.

3.42

Tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuonna 2011 havaitsema todennäköisin virhetaso on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, mutta kuuluu silti normaalin vuosittaisen tilastovaihtelun piiriin eikä viittaa menojen hallinnoinnin ja valvonnan kokonaislaadun huononemiseen jäsenvaltioissa. Tämän vahvistaa se, että komission mielestä yksi tilintarkastustuomioistuimen 100-prosenttiseksi katsomista virheistä on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä viittaa järjestelmän sisäiseen heikkouteen. Komissio katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina havaitsemat virhetasot todistavat yhdessä luotettavasti, että maataloustukirahaston todennäköisin virhetaso on verrattain lähellä kahden prosentin olennaisuustasoa.

Lisäksi komissio varmistaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

Katso myös vastaus kohtaan 3.12.

3.43	Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että maatalouden markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien osalta tarkastetut valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia.

3.43

Komissio pitää yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää yleisesti ottaen vaikuttavana järjestelmänä virheriskin ja sääntöjenvastaisten menojen rajoittamiseksi. Se katsoo jäsenvaltioilta saatujen valvontatilastojen ja omien tarkastushavaintojensa perusteella myös, että valvontajärjestelmien kattamat perusteettomasti maksetut suorat tuet jäivät vuonna 2011 alle kahden prosentin olennaisuusrajan. Katso myös vastaus kohtaan 3.15. Lisäksi EU:n talousarvioon kohdistuva riski on asianmukaisesti katettu sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyllä.

Suositukset

3.44

Liitteessä 3.3 on esitetty komission edistymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset, jotka liittyvät aiemmissa vuosikertomuksissa (2008–2009) esitettyihin suosituksiin. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään rekisteröidyn tiedon luotettavuuden ja kattavuuden osalta. Toimenpiteistä mainittakoon pakollisten laadunarviointien käyttöönotto kaikissa maksajavirastoissa sekä toimintasuunnitelmien laatiminen niitä jäsenvaltioita varten, joissa on havaittu vakavia puutteita. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan komissio ei kuitenkaan ole varmistanut, että ne jäsenvaltiot, joiden osalta tilintarkastustuomioistuin oli edellisissä vuosikertomuksissaan (ks. kohta 3.15) ilmoittanut puutteista viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä ja hallinnossa, ryhtyvät toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

3.44

Jäsenvaltioiden on maksatusvuodesta 2010 lähtien edellytetty suorittavan viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää koskeva vuotuinen laadunarviointi ennalta määriteltyjen menettelyjen mukaisesti. Komissio seuraa näiden arviointien tuloksia tulevina vuosina. Lisäksi komissio otti vuonna 2010 käyttöön vapaaehtoisuuteen pohjautuvan uuden valvontakehyksen, jossa todentamisviranomaisten työn avulla saavutetaan parempi varmuus toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lopullisten edunsaajien tasolla. Monet jäsenvaltiot ovat myös laatineet toimintasuunnitelmia, joiden valmistumista komissio seuraa.

3.45	Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän tarkastuksen ja varainhoitovuotta 2011 koskevien tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että komissio sekä jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset toimet, joiden avulla varmistetaan seuraavat asiat:

3.45	Katso yhdistetty vastaus kohtiin 1.12 ja 1.13.

—	Suositus 1: pysyvän laitumen tukikelpoisuus olisi arvioitava asianmukaisesti erityisesti silloin, kun osa alueista on pensaiden, aluskasvillisuuden, tiheän metsän tai kallioiden peitossa (ks. kohdat 3.12 ja 3.20).

Komissio on tietoinen tästä ongelmasta, ja se on esittänyt ehdotuksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää tukikelpoisuusperusteita käynnissä olevan ”YMP vuoteen 2020” -uudistuksen yhteydessä.

Jos komissio havaitsee nykyisellä kaudella tällaisia puutteita, kyseiselle jäsenvaltiolle esitetään suosituksia ja sille määrätään sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen kautta rahoitusoikaisuja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi.

—	Suositus 2: maksajavirastojen olisi tehtävä välittömästi tarvittavat korjaukset, jos niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja/tai yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvissa tietokannoissa havaitaan puutteita (ks. kohdat 3.19–3.22).

—	Suositus 3: paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun pitäisi olla riittävän hyvä, jotta tukikelpoinen alue voidaan määrittää luotettavasti (ks. kohta 3.23).

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen ja suosittelee jäsenvaltioille järjestelmällisesti, että ne parantaisivat valvontajärjestelmiään ja käyttäisivät niitä tehokkaammin.

Komission yksiköt ovat myös havainneet samanlaisia puutteita paikalla tehtävien tarkastusten laadussa, ja havaittuja puutteita seurataan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyissä, joilla varmistetaan, että EU:n talousarvioon kohdistuva riski on katettu asianmukaisesti.

—	Suositus 4: todentamisviranomaisten työ pitäisi suunnitella toimivaksi ja sen olisi oltava laadultaan riittävää, jotta maksajavirastojen toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti (ks. kohta 3.29 ja siitä eteenpäin).

Komission mielestä todentamisviranomaisten tekemien, paikan päällä tehtyjä tarkastuksia koskevien arvioiden kokonaisrakenne ja raportointivaatimukset ovat asianmukaiset. Todentamisviranomaisille annettuihin komission suuntaviivoihin ei siis kaavailla muutoksia varainhoitovuodelle 2012. Komissio jatkaa kuitenkin todentamisviranomaisten työn laadun seuraamista.

Todentamisviranomaisten ei tällä hetkellä kuitenkaan tarvitse antaa lausumaa toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Se on nykyisin mahdollista vain vapaaehtoiselta pohjalta. Sekä komission ehdotuksessa varainhoitoasetukseksi että sen ehdotuksessa horisontaaliseksi asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (38) edellytetään uuden ohjelmakauden alusta lähtien, että todentamisviranomaiset esittävät lausuman toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 39 artikla.

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005, Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(3) Lukuun ottamatta tiettyjä yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteet ja kouluhedelmäjärjestelmä.

(4) Kansalliset viranomaiset laskevat kunkin viljelijän tukioikeuksien määrän ja arvon käyttäen yhtä EU:n lainsäädännössä vahvistetuista malleista.

(5) Bulgaria, Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Slovakia.

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, 4–6 artikla (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).

(7) Asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä III lueteltuja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, kun taas kyseisen asetuksen liitteessä II lueteltujen lakisääteisten hoitovaatimusten soveltaminen on pakollista vain EU-15-maissa. Lakisääteiset hoitovaatimukset otetaan vaiheittain käyttöön EU-10-maissa vuosina 2009–2013 ja EU-2-maissa vuosina 2012–2014.

(8) Komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65) 70 ja 71 artiklan mukaisesti vaatimusten laiminlyöntitapauksessa vähennysten taso voi noudattamatta jätettyjen lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten kohdalla vaihdella 1–5 prosentin välillä ja voi johtaa siihen, että tuki evätään kokonaan, jos noudattamatta jättäminen on ollut tahallista.

(9) Haitallisen kasvillisuuden leviämisen välttäminen maatalousmaalla, estopengerrysten rakentaminen, oliivitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa, vähimmäiseläintiheyden ylläpitäminen sekä niittovelvollisuuden täyttäminen.

(10) Nitraattidirektiivin hoitovaatimus 4.

(11) Täydentävät ehdot ovat merkittäviä lakisääteisiä vaatimuksia, joita kaikkien suoran tuen vastaanottajien on noudatettava. Ne ovat täysimääräisen suoran tuen maksamisen perustavaa laatua oleva – ja usein ainoa – edellytys. Siksi tilintarkastustuomioistuin päätti käsitellä vaatimusten noudattamatta jättämistä virheenä.

(12) Virheiden kvantitatiivisessa määrittämisessä on sovellettu jokaisen rikkomisen kohdalla kansallista maksujen vähentämisjärjestelmää.

(13) Asetuksessa (EY) N:o 1122/2009 säädetään, että jos pinta-ala on ilmoitettu yli kolme prosenttia tai kaksi hehtaaria liian suureksi, tuki on laskettava määritetyn pinta-alan perusteella siten, että tuesta vähennetään havaittu erotus kaksinkertaisena. Jos erotus on yli 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, kyseiselle viljelykasviryhmälle ei myönnetä pinta-alaperusteista tukea. Samoja säännöksiä sovelletaan eläinpalkkioihin.

(14) Ks. kohdat 3.34 ja 3.35.

(15) Tilintarkastustuomioistuin määrittää arvioidun virhetason edustavan tilastollisen otoksen perusteella. Ilmoitettu luku on paras arvio (josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimella on 95 prosentin luottamus siihen, että perusjoukon virhetaso on 1,1 prosentin (alempi virheraja) ja 4,7 prosentin (ylempi virheraja) välillä.

(16) Enimmäismäärä ylittyi yli 280 miljoonalla eurolla, mutta tilintarkastustuomioistuimella ei ollut käytettävissään tarvittavia tietoja tukioikeuksien myöntämisperusteista, joten se ei voinut arvioida kyseisen virheen määrällistä vaikutusta EU:n talousarvioon.

(17) Tämä vaikutti jo tarkastettuihin maksuihin 14 tapauksessa niistä 22 tapauksesta, joissa ei ollut noudatettu vaatimuksia. Kahdeksassa tapauksessa vaikutukset kohdistuivat vain tuleviin maksuihin.

(18) Havaitut täydentäviä ehtoja koskevat rikkomiset liittyivät useimmiten siihen, että eläinperäisten nitraattien varastointikapasiteetti oli riittämätön tai sitä ei ollut lainkaan, että nitraattituotanto hehtaaria kohti ylitti sallitun enimmäisrajan ja että ravinnetasapainorekisteri puuttui.

(19) Tukioikeuksia lukuun ottamatta nämä havainnot pätevät myös sellaisiin alueita ja eläimiä koskeviin maaseudun kehittämistoimiin, jotka kuuluvat yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään.

(20) Asetus (EY) N:o 1122/2009, 28 ja 29 artikla.

(21) Kirjoitus- tai numerovirhe, epäjohdonmukaisuus hakemuksessa esitettyjen graafisten tai aakkosnumeeristen tietojen välillä, kartanluvussa tapahtuneet virheet ja niin edelleen.

(22) Tilintarkastustuomioistuin totesi jo varainhoitovuotta 2008 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.38), että 5 500 viljelijää oli saanut Romaniassa EU:n yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä yhteensä 2,2 miljoonaa euroa tukea, koska ilmeisen virheen käsitettä oli sovellettu väärin.

(23) Tilintarkastustuomioistuin totesi saman asian Espanjan kohdalla jo varainhoitovuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 5.36, varainhoitovuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.38 ja varainhoitovuotta 2010 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.31 sekä Italian kohdalla varainhoitovuotta 2009 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 3.38.

(24) Tilintarkastustuomioistuin otti tämän asian esiin jo varainhoitovuotta 2006 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.23).

(25) EU:n lainsäädännön mukaan tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu kahteen vuoteen, on lisättävä kansalliseen varantoon. Ks. asetus (EY) N:o 73/2009, 42 artikla.

(26) Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota tähän ongelmaan jo varainhoitovuotta 2008 koskevassa vuosikertomuksessaan (kohdassa 5.37).

(27) Kahdesta Romanian maksajavirastosta ei ole saatu todentamisviranomaisten laatimia kertomuksia.

(28) Komission suuntaviivojen mukaan yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää arvioitaessa on tarkastettava vähintään 20 tarkastuskertomusta käsittävä otos pinta-alatuen osalta ja toiset 20 tarkastuskertomusta sisältävä otos eläinpalkkioiden osalta.

(29) Jotta suoritettujen maksujen jäännösvirhetason arviointi olisi mielekästä, valittujen satunnaisotosten ja tilastoissa ilmoitettujen otosten on vastattava täysin toisiaan.

(30) Ks. myös varainhoitovuotta 2010 koskeva vuosikertomus, kohta 3.46.

(31) Todentamisviranomaisen kertomuksesta käy ilmi, että Saksaa (Baijeri) koskevia valvontatilastoja oli korjattu kuusi kertaa vastauksena komission selvityspyyntöihin. Viimeisin lopullinen versio vastaanotettiin 7. marraskuuta 2011.

(32) Varainhoitovuonna 2011 vain Luxemburg, Bulgaria ja Romania päättivät soveltaa kyseistä menettelyä.

(33) AGRI/D(2010) 248617Rev1 – Osa A – Tilintarkastusstrategia sekä AGRI/D(2010) 251540Rev1 – Osa B – Raportointi.

(34) Ks. myös esimerkki 3.3.

(35) Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat kertomukset AA/2011/15 (Portugali), kohta 3.2, AA/2011/09 (Suomi), kohta 3.2.1, AA/2011/05 (Saksa, Mecklenburg-Vorpommern), kohta 6.2, AA/2011/12 (Italia, Emilia-Romagna), kohta 3.4.2, AA/2010/16 (Romania), kohta 3.3, AA/ 2011/17 (Slovenia), kohta 3.2, AA/2011/06 (Espanja, Navarra), kohta 3.4, AA/2011/07 (Espanja, Castilla y Leon), kohta 3.4.

(36) Esimerkkeinä voidaan mainita tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat kertomukset AA/2011/01 (Bulgaria), kohta 3.3, AA/2010/15 (Portugali), kohta 3.3, AA/2011/12 (Italia), kohta 3.2, AA/2011/06 (Espanja), kohta 3.2 sekä AA/2011/13 (Liettua), kohta 3.3.

(37) Asiakirjassa SEC(2011) 1153 olevan 56 artiklan 2 kohta.

(38) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (KOM(2011) 628 lopullinen/2), 9 artikla.

(39) Luku kattaa kaikki osaston 05 alaiset hallintomenot.

(40) Lukuun sisältyy 1,5 miljoonan euron määrä, jonka hallinnointi tapahtuu keskitetysti (budjettikohta 05 02 20 02).

(41) Hallintomenoja koskevaa tarkastusta käsitellään luvussa 9.

Lähde: Euroopan unionin vuoden 2011 alustava tilinpäätös.

LIITE 3.1

TAPAHTUMATARKASTUSTEN TULOKSET: MARKKINATOIMENPITEET JA SUORA TUKI

	2011		2010	2009	2008
OTOKSEN KOKO JA RAKENNE
Tapahtumien yhteismäärä (josta):	180		146	148	151
ennakkomaksuja	0		0	0	0
väli- ja loppumaksuja	180		146	148	151
TARKASTUKSEN TULOKSET (1)
Prosenttiosuus tarkastetuista tapahtumista, joissa:
ei ilmennyt virheitä	61 %	(110)	73 %	76 %	72 %
ilmeni yksi tai useampi virhe	39 %	(70)	27 %	24 %	28 %
Analyysi tapahtumista, joissa ilmeni virheitä
Analyysi virhetyypeittäin
Virheet, jotka eivät ole kvantitatiivisesti ilmaistavissa	14 %	(10)	26 %	31 %	29 %
Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet:	86 %	(60)	74 %	69 %	71 %
Tukikelpoisuuteen liittyvät	23 %	(14)	3 %	13 %	10 %
Tosiasiallisuuteen liittyvät	2 %	(1)	0 %	0 %	0 %
Oikeellisuuteen liittyvät	75 %	(45)	97 %	87 %	90 %
KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVIEN VIRHEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS
Todennäköisin virhetaso	2,9 %
Ylempi virheraja	4,7 %
Alempi virheraja	1,1 %

(1) Suluissa tapahtumien tosiasiallinen lukumäärää.

LIITE 3.2

MAATALOUSALAN JÄRJESTELMÄTARKASTUSTEN TULOKSET: MARKKINATOIMENPITEET JA SUORA TUKI

Tarkastukseen valittuja valvontajärjestelmiä koskeva arvio – Euroopan maatalouden tukirahasto

Jäsenvaltio

(maksajavirasto)

Järjestelmä

Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät menot (kansallinen enimmäismäärä, asetus (EY) N:o 73/2009, liite VIII)

(1 000 euroa)

Maksujen oikeellisuuden sekä tietokantojen laadun varmistavat hallinnolliset menettelyt ja valvontamenettelyt

Paikalla tehtävän tarkastuksen metodologia, valinta, tarkastuksen toimittaminen, laadunvalvonta ja yksittäisistä tuloksista raportointi

Aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintämenettelyt

Yleisarvio

Itävalta

Tilatukijärjestelmä

745 235

Osittain vaikuttava

1, 9

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Tanska

Tilatukijärjestelmä

1 030 478

Osittain vaikuttava

1, 4, 7, 8

Osittain vaikuttava

Suomi

Tilatukijärjestelmä

565 520

Osittain vaikuttava

3, 5, 7, 8

Osittain vaikuttava

b, c

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Unkari

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä

1 073 824

Osittain vaikuttava

2, 6, 9

Osittain vaikuttava

a, b

Osittain vaikuttava

Italia (Lombardia)

Tilatukijärjestelmä

4 227 177

Osittain vaikuttava

2, 5, 8

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

Espanja (Galicia)

Tilatukijärjestelmä

5 108 650

Osittain vaikuttava

1, 2, 3, 4

Osittain vaikuttava

b, c

Vaikuttava

Osittain vaikuttava

1	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä on puutteita.

2	Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ei ole päivitetty paikalla tehtyjen tarkastusten jälkeen.

3	Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvien tietokantojen kirjausketjut eivät ole riittävän tarkkoja.

4	Tukioikeuksia koskevissa tietokannoissa on virheellisyyksiä.

5	Tilatukihakemukset eivät sisällä tietoa, jonka perusteella voitaisiin määrittää viljelylohkojen sijainti.

6	Tapauksista, joissa ala on mahdollisesti ilmoitettu aiempina vuosina liian suurena, on tarkastettu jälkikäteen vain osa.

7	Hakemusten rekisteröintimenettelyssä on puutteita.

8	Ilmeisen virheen perusteella tehdyt korjaukset eivät ole ilmeisen virheen käsitteen mukaisia.

9	Maksut on laskettu väärältä pohjalta.

a	Yhden viljelykasviryhmän sisällä liian suuriksi tai liian pieniksi ilmoitettuja alueita ei ole korvattu.

b	Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä suoritettujen aluemittausten laatu ei ole riittävä.

c	Paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevissa tarkastuskertomuksissa on virheellistä tai puutteellista tietoa.

A	Velallisten tileissä on virheellisyyksiä.

B	Täytäntöönpanomenettelyjen hyödyntämisessä on puutteita.

LIITE 3.3

AIEMPIEN SUOSITUSTEN SEURANTA – EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO

Vuosi

Tilintarkastustuomioistuimen suositus

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi edistymisestä

Komission vastaus

2009

Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta tilintarkastustuomioistuin totesi, että järjestelmään on tehtävä huomattavia parannuksia etenkin kolmessa maksajavirastossa (Kypros, Kreikka ja Malta) kahdeksasta tarkastetusta (kohta 3.72).

Asianomaisissa kolmessa maksajavirastossa on toteutettu seuraavat korjaavat toimenpiteet:

—	Kreikka: viranomaiset ovat panneet täytäntöön toimintasuunnitelman epäkohtien korjaamiseksi. Viranomaiset ovat myös ottaneet käyttöön uuden viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän sekä tarkistaneet hakemusmenettelyä.

—	Kypros: viranomaiset ovat panneet täytäntöön viisivuotisen uudistusohjelman. Vuodesta 2011 lähtien viitelohkot on määritetty uusimpien mahdollisten kuvien perusteella.

—	Malta: maksajavirasto päivitti vuonna 2009 viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän vuoden 2008 ortokuvien avulla ja suunnitteli päivittävänsä sen täysimääräisesti maksatusvuotta 2011 varten vuoden 2010 kuvien perusteella.

Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että todentamisviranomaisten työtä koskevia komission suuntaviivoja pitäisi tarkistaa. Tämä koskee todentamisviranomaisten työn luonnetta ja kattavuutta, raportointivelvollisuuksia sekä erityisesti jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustilastojen validointia (kohta 3.75).

Komissio otti vuonna 2010 käyttöön uuden järjestelmän jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustilastojen validointia varten. Kyse on niin kutsutusta parempaan varmuuteen tähtäävästä menettelystä (katso kohdat 3.34 ja 3.35).

Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksen kahdessa niistä kolmesta maksajavirastosta, jotka olivat päättäneet soveltaa tätä menettelyä. Tarkastuksessa kävi ilmi, että käsitteellisten ja täytäntöönpanoon liittyvien puutteiden takia kyseiset tarkastukset eivät antaneet varmuutta tai antoivat vain hyvin rajallisen varmuuden tarkastetun kahden maksajaviraston osalta (ks. kohta 3.36 ja siitä eteenpäin).

Komissio ei yhdy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan niin kutsutussa parempaan varmuuteen tähtäävässä menettelyssä on käsitteellisiä puutteita. Komissio on myös tarkastanut todentamisviranomaisten työn, joka koskee kyseisten kahden maksajaviraston valvontatilastoja, ja on samaa mieltä siitä, että näissä kahdessa tapauksessa saadaan vain rajallinen varmuus.

2009 ja 2008

Tilintarkastustuomioistuin suositti, että järjestelmässä havaitut puutteet korjattaisiin. Tilatukijärjestelmän ja yhtenäisen pinta-alatuen osalta pikaisia korjaavia toimia vaativat ennen kaikkea seuraavat puutteet (kohta 3.73 (1)):

Olisi korjattava sellaiset järjestelmäpuutteet, jotka johtavat virhetapauksiin, joissa ilmoitetaan tukeen oikeuttamatonta maata, joissa ala ilmoitetaan liian suurena tai joissa tukioikeuksia ei ole määritetty oikein. Tähän päästäisiin parantamalla viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään rekisteröityjen tietojen luotettavuutta ja kattavuutta (järjestelmässä olisi esimerkiksi oltava uusimmat ortokuvat).

a)	Komission asetuksessa (EU) N:o 146/2010 asetettiin maksatusvuodesta 2010 alkaen jäsenvaltioille vaatimus arvioida vuosittain viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laatua tiettyjen menettelyjen mukaisesti.

a)	Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon. Se jatkaa tulosten seuraamista tulevina vuosina.

b)	Olisi varmistettava, että kaikissa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoissa esitetään luotettava ja täydellinen kirjausketju kaikista tehdyistä muutoksista.

b)	Tilintarkastustuomioistuimen suosituksen täytäntöön panemiseksi ei toteutettu erityisiä korjaavia toimenpiteitä.

b)	Komissio antaa tarkastustensa yhteydessä jäsenvaltioille suosituksia parantaakseen tilannetta jatkuvasti. Tarkastusten tulokset ovat osoittaneet vuosien kuluessa, että edistystä on tapahtunut tietokantoihin sisältyvien tietojen laadussa.

2009 ja 2008

c)	Sääntöjä olisi edelleen selkiytettävä ja tiukennettava siten, että EU:n suoraa tukea ei makseta hakijoille, jotka eivät ole käyttäneet maata viljelyyn eivätkä säilyttäneet maata maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.

Yhteisen maatalouspolitiikan ”terveystarkastuksen” yhteydessä komissio antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden jättää soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden pääliiketoimintaan tai toimialaan ei kuulu maataloustoiminnan harjoittaminen tai joiden maataloustoiminta on hyvin vähäistä.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on edelleen olemassa riski, että tukea maksetaan hakijoille, jotka eivät ole käyttäneet maata viljelyyn eivätkä säilyttäneet sitä maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.

Ehdotuksessaan vuoden 2013 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta komissio selkeytti viljelijän määritelmää. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhä on olemassa riski, että tukia maksetaan jatkossakin edunsaajille, jotka eivät harjoita maataloustoimintaa lainkaan.

c)	Komissio esitti tilintarkastustuomioistuimen suosituksen perusteella ”aktiiviviljelijän” määritelmän vuoden 2013 jälkeistä maatalouspolitiikkaa koskevassa ehdotuksessaan, josta lainsäädäntövallan käyttäjät edelleen neuvottelevat.

d)	Nurmilaitumille olisi asetettava EU:n tasolla vuotuiset ylläpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden täytyttyä laitumille voi saada EU:n suoraa tukea.

d)	Edistymistä ei ole tapahtunut tällä ohjelmakaudella.

d)	Nykyinen järjestelmä muodostaa yhteisen lainsäädäntökehyksen, jossa jäsenvaltiot vastaavat ylläpitoa koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelystä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten mukaisesti. Tällä tavalla pystytään huomioimaan EU:n maatalousalueiden ja -käytäntöjen moninaisuus.

2008

Tilintarkastustuomioistuin katsoi tapahtumatarkastuksissa havaitun virhetason ja järjestelmäarviointinsa perusteella, että yleisesti ottaen yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä on tehokas valvontajärjestelmä, jonka avulla voidaan torjua virheriskiä ja säännönvastaisia menoja. Tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kolmessa jäsenvaltiossa (eli Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa), Bulgariassa ja Romaniassa) valittujen maksajavirastojen on tehtävä merkittäviä parannuksia) (kohta 5.64).

Komissio toteutti seuraavat korjaavat toimenpiteet:

—

Bulgaria: vuosiksi 2009–2011 laadittiin toimintasuunnitelma, jonka päätavoitteena oli korjata lukuisat laiminlyönneistä johtuvat virheet viljelijöiden tukihakemuksissa, hankkia uusia ortokuvia sekä päivittää viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä uusista ortokuvista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista saatujen tietojen perusteella.

—	Romania: vuosiksi 2009–2011 laadittiin toimintasuunnitelma uusien ortokuvien hankkimiseksi sekä viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän päivittämiseksi uusien ortokuvien ja paikan päällä tehtävien tarkastusten tulosten perusteella.

—	Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti): kansalliset viranomaiset ovat tarkistaneet ja päivittäneet viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä olevia tietoja.

Romanian toimintasuunnitelma valmistui marraskuussa 2011 ja Bulgarian toimintasuunnitelma helmikuussa 2011.

(1) Samankaltaisia suosituksia annettiin varainhoitovuotta 2008 koskevan vuosikertomuksen kohdassa 5.65.

NELJÄS LUKU

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

SISÄLLYS

Johdanto

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Maaseudun kehittäminen

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

Toimien sääntöjenmukaisuus

Maaseudun kehittäminen

Täydentävät ehdot

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Järjestelmien vaikuttavuus

Maaseudun kehittäminen

Toimien sääntöjenmukaisuuteen liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmät

Komission soveltama tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmä ja johdon antamat tiedot

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmä

Muiden pääosastojen johdon antamat tiedot – vuotuiset toimintakertomukset

Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

Suositukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HUOMAUTUKSET

KOMISSION VASTAUKSET

JOHDANTO

4.1

Tässä luvussa esitetään tilintarkastustuomioistuimen erityisarvio maaseudun kehittämisen, ympäristön, kalastuksen ja terveyden aloilta. Luvussa käsitellään maaseudun kehittämistä (joka kuuluu osana toimintalohkoon 05 – maatalous ja maaseudun kehittäminen) sekä toimintalohkoja 07 – ympäristö ja ilmastotoimet, 11 – meri- ja kalastusasiat ja 17 – terveys- ja kuluttaja-asiat. Keskeiset tiedot toiminnasta ja vuoden 2011 menoista esitetään taulukossa 4.1 .

Taulukko 4.1 – Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat – Keskeiset tiedot 2011

(miljoonaa euroa)

Talousarvion osasto

Toimintalohko

Kuvaus

Maksut

Hallinnointitapa

Maaseudun kehittäminen

12 292

Yhteinen

Liittymistä valmistelevat toimenpiteet

102

Hajautettu

Maataloutta ja maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevat kansainväliset kysymykset

Suora keskitetty

12 399

Ympäristö ja ilmastotoimet

Hallintomenot

Suora keskitetty

Toimintamenot

240

Suora keskitetty / Välillinen keskitetty

332

Meri- ja kalastusasiat

Hallintomenot

Suora keskitetty

Toimintamenot

731

Keskitetty/Yhteinen

772

Terveys- ja kuluttaja-asiat

Hallintomenot

117

Suora keskitetty

Toimintamenot

506

Suora keskitetty / Välillinen keskitetty

623

Hallintomenot yhteensä (24)

250

Toimintamenot yhteensä

13 876

(menot koostuvat):

—	ennakkomaksuista

566

—	väli-/loppumaksuista

13 310

Varainhoitovuoden maksut yhteensä

14 126

Varainhoitovuoden sitoumukset yhteensä

16 779

Lähde: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös.

Toimintalohkoryhmän erityispiirteet

Maaseudun kehittäminen

4.2	Maaseudun kehittäminen on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jonka yleistavoitteet ja rahoituslähteet esitetään kolmannessa luvussa (ks. kohdat 3.2 ja 3.3).

4.3

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan vaihtelevan suuruista osarahoitusta maaseudun kehittämiseen jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Menot kattavat 45 toimenpidettä, joihin lukeutuu sekä pinta-alaperusteisia toimenpiteitä (esimerkiksi luonnonhaitta-alueilla toimiville viljelijöille maksettavat maatalouden ympäristötuet ja korvaukset) että muuhun kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä (esimerkiksi maatilojen nykyaikaistaminen sekä elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluiden luominen) (12 394 miljoonaa euroa) (1).

4.4	YMP:n menojen hallinnointia ja valvontaa käsitellään kolmannessa luvussa (ks. kohdat 3.6 ja 3.7). Tiettyjen maaseuturahaston tukiohjelmien (2) yhteydessä EU-tuen saajilla on oikeudellinen velvoite täyttää tietyt ”täydentävät” ehdot, kuten kohdassa 3.5 on kuvattu.

4.4	Katso vastaukset kohtaan 3.5.

4.5

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille varainhoitovuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan, että maaseudun kehittämiseen liittyvät menot ovat erittäin virhealttiita (3). Suurin sääntöjenmukaisuuteen kohdistuva riski aiheutuu siitä, että säännöt ja tukikelpoisuusehdot ovat usein monimutkaisia. Lisäksi joidenkin ohjelmien täytäntöönpanoaste on alhainen (4), mistä aiheutuu riski, että etenkin ohjelmakauden lopussa saatetaan ilmoittaa tukeen oikeuttamattomia menoja määrärahojen vapauttamisen estämistä silmällä pitäen.

4.5

Komissio yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan jotkin maaseudun kehittämiseen liittyvät menot ovat virhealttiimpia kuin YMP:n ensimmäiseen pilariin liittyvät menot. Maaseudun kehittämiseen liittyviä verrattain korkeita virhetasoja tarkasteltaessa on kuitenkin myös otettava huomioon maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa vain tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien monimutkaisempien sääntöjen ja tukikelpoisuusehtojen avulla.

Ympäristö ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat

4.6

Unionin ympäristöpolitiikalla on tarkoitus myötävaikuttaa ympäristön laadun suojeluun ja parantamiseen, ihmisten terveyden suojeluun ja luonnonvarojen järkevään käyttöön, myös kansainvälisellä tasolla. Tärkein ohjelma on ympäristöalan rahoitusväline (LIFE) (5), jolla rahoitetaan EU:n osuus jäsenvaltioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka koskevat luontoa ja biologista monimuotoisuutta sekä ympäristöpolitiikkaa, hallintotapaa, tiedonvälitystä ja viestintää (ohjelman menot olivat vuonna 2011 yhteensä 184 miljoonaa euroa).

4.7	Meri- ja kalastusasioiden toimintalohkoon kuuluvalla yhteisellä kalastuspolitiikalla on samat yleistavoitteet kuin yhteisellä maatalouspolitiikalla (ks. kohta 3.2). Euroopan kalatalousrahasto (6) on pääasiallinen rahoitusväline (rahaston menot olivat 441 miljoonaa euroa varainhoitovuonna 2011).

4.8

Terveys- ja kuluttaja-asioiden alalla EU osallistuu sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden suojeluun että kuluttajien hyvinvointia koskeviin toimiin. Suurin osa maksuista suunnataan eläintautien hävittämisohjelmiin ja Euroopan unionin virastoille (7) (varainhoitovuonna 2011 suunnattiin 186 miljoonaa euroa eläintautien hävittämisohjelmiin ja 171 miljoonaa euroa unionin virastoille).

Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa

4.9	Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta ja tarkastusmenetelmistä esitetään yleiskuva ensimmäisen luvun liitteen 1.1 osassa 2 . Maaseudun kehittämistä, ympäristöasioita, kalastusta ja terveysasioita koskevan tarkastustyön kohdalla on aiheellista ottaa huomioon seuraavat seikat:

4.9

—	Tarkastuksessa tutkittiin 178 väli- ja loppumaksua käsittänyt otos, johon sisältyi 160 maaseudun kehittämisen alaan kuuluvaa maksua ja 18 ympäristöä ja ilmastotoimia, meri- ja kalastusasioita sekä terveys- ja kuluttaja-asioita koskevaa maksua.

—

Täydentävien ehtojen kohdalla tilintarkastustuomioistuin rajasi testattavan alueen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä tarkastukseen valittujen lakisääteisten hoitovaatimusten (SMR) (8) noudattamiseen, joista todentavaa aineistoa voidaan saada ja päätelmät voidaan tehdä tarkastuskäynnin aikaan.

—	Katso vastaus kohtiin 4.16–4.18.

—

Tillintarkastustuomioistuin ei ole sisällyttänyt virhetason laskentaan (9) tuen vähentämisiä tai sen ulkopuolelle jättämisiä (joita jäsenvaltioiden on sovellettava tapauksissa, joissa EU-tuen saajat ilmoittavat tosiasiallisen pinta-alan, eläinten lukumäärän taikka tukikelpoiset menot liian suurina (10)).

—

Maaseudun kehittämistä koskevien järjestelmien arviointi kattoi yhden maksajaviraston kussakin tarkastuskohteena olleessa kuudessa jäsenvaltiossa (Tanska, Espanja (Galicia), Italia (Lombardia), Unkari, Itävalta ja Suomi). Meri- ja kalastusasioiden osalta tilintarkastustuomioistuin testasi meri- ja kalastusasioiden pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmän.

—	Komission johdon antamista tiedoista tarkastettiin vuotuiset toimintakertomukset maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa (maaseudun kehittämisen osalta) sekä ilmastotoimien, ympäristöasioiden, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoissa.

—

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi komission tekemien tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten perustaa tarkastamalla tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä koskevan tarkastustyön maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa sekä maaseuturahastosta vastaavien todentamisviranomaisten antamat lausunnot ja kertomukset, jotka liittyivät 15 maksajavirastoon.

TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

4.10	Liitteessä 4.1 esitetään yhteenveto tapahtumatarkastusten tuloksista. Tapahtumista koostuvan otoksen tarkastuksessa havaittiin, että 57 prosenttiin tapahtumista liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on 7,7 prosenttia (11).

4.11

Maaseudun kehittämiseen liittyvien menojen tapauksessa otokseen sisältyvistä 160 tapahtumasta 93:een (58 prosenttia) liittyi virheitä, joista 61 (66 prosenttia) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Ympäristön ja ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden tapauksessa otokseen sisältyvistä 18 tapahtumasta kahdeksaan (44 prosenttia) liittyi virheitä, joista kaksi (25 prosenttia) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä.

4.10–4.11

Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvioimat todennäköisimmät virhetasot. Komissio ei kaikissa tapauksissa yhdy tilintarkastustuomioistuimen arvioihin, mutta myös sen oma, jäsenvaltioiden vuonna 2011 toimittamiin valvontatilastoihin perustuva arvio perusteettomasti maksettujen tukien tasosta osoittaa tilanteen pahentuneen, vaikkakaan ei aivan yhtä paljon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on tästä syystä esittänyt vuoden 2011 lausumassaan varauman, joka koskee maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja.

Lausumaan liittyy tilanteen parantamiseksi toteutettavia korjaavia toimia, joista komissio päättää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkasteltaessa maaseudun kehittämiseen liittyviä virhetasoja, jotka ovat korkeampia kuin YMP:n ensimmäisen pilarin virhetasot, on kuitenkin myös otettava huomioon maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa vain tilintarkastustuomioistuimen kohdassa 4.5 mainitsemien monimutkaisempien sääntöjen ja tukikelpoisuusehtojen avulla.

Komissio huomauttaa, että puolet kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä on taloudellisesti verrattain vähäisiä (alle viisi prosenttia).

Maaseudun kehittäminen

4.12

Maaseuturahaston kohdalla tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastuksissa tarkastettiin 26 erityyppistä toimenpidettä. Tapahtumista 75 koski pinta-alaperusteisia toimenpiteitä ja 85 muita kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä. Kohdassa 4.10 raportoitu todennäköisin virhetaso koski enimmiltä osin muiden kuin pinta-alaan perustuvien toimenpiteiden tukikelpoisuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että virheiden esiintyvyys oli suuri tapauksissa, joissa edunsaajana oli julkinen elin, kuten kunta tai maksajavirasto: tarkastetuista tapahtumista 34 koski julkishallinnon edunsaajia, ja niiden kohdalla havaittiin 17 virhettä (50 prosenttia), jotka liittyivät esimerkiksi tukeen oikeuttamattomien alv-menojen ilmoittamiseen tai julkisten hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.344.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 344

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 12. marraskuuta 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Tilintarkastustuomioistuin
2012/C 344/01	Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2011 ja toimielinten vastaukset	1

2012/C 344/02	Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2011 ja komission vastaukset	243