2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/1

---

Tiedonanto neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) 126 c artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen raakamaidon tuotantomäärien julkaisemisesta

2012/C 296/01

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 126 c artiklan 5 kohdassa tarkoitetut raakamaidon tuotantomäärät (2) Vuosikohtaiset tiedot (1 000 tonnia)
	Lehmä	Uuhi	Vuohi	Puhveli
BE	3 111,0	0,0	0,0	0,0
BG	1 124,0	85,0	60,0	8,0
CZ	2 682,5	0,0 (3)	0,0	0,0
DK	4 910,0	0,0	0,0	0,0
DE	29 593,9	2,1 (3)	35,0	5,1 (3)
EE	675,4	0,0	0,6	0,0
IE	5 349,7	0,0 (3)	1,4 (3)	0,0 (3)
EL	743,7	752,4	394,6	0,0 (3)
ES	6 357,1	585,2	523,9	0,0
FR	24 000,3	267,0	664,5	0,0
IT	11 399,4	511,9	48,6	201,4
CY	151,0	18,0	22,9	0,0
LV	830,9	0,0 (3)	3,6	0,0 (3)
LT	1 732,5	0,0	4,0	0,0
LU	295,3	0,0 (3)	2,2 (3)	0,0 (3)
HU	1 684,9	1,8	3,8	0,0
MT	41,8 (3)	1,8 (3)	0,0 (3)	0,0 (3)
NL	11 940,5	3,0 (3)	182,0	1,5 (3)
AT	3 257,7	9,5	18,7	0,0
PL	12 279,0	0,0	19,0	0,0
PT	1 956,5	81,0	27,8	0,0
RO	4 500,0	430,0	222,0	21,0
SI	603,9	0,5	1,3	0,0 (3)
SK	918,0	9,4	0,1	0,0 (3)
FI	2 336,3	0,0	0,0 (3)	0,0
SE	2 862,2	0,0	0,0	0,0
UK	13 960,0	0,0	0,0	0,0
EU-27	149 297,5	2 758,6	2 236,0	237,0

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  Maidontuotanto maitotiloilla vuonna 2010, EUROSTAT — NewCronos Products Obtained.

(3)  Jäsenvaltion ilmoittama ja/tai arvioitu/laskettu tuotantomäärä 0,0: alle puolet yksiköstä.

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/3

---

Komission tiedonanto valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 1 päivänä lokakuuta 2004 annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaoloajan pidentämisestä

2012/C 296/02

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (1) 102 kohdassa todetaan, että komissio soveltaa kyseisiä suuntaviivoja 10 päivästä lokakuuta 20049 päivään lokakuuta 2009. Vuonna 2009 komissio pidensi suuntaviivojen voimassaoloaikaa 9 päivään lokakuuta 2012 (2).

EU:n valtiontukiuudistuksesta 8. toukokuuta 2012 antamassaan tiedonannossa (3) komissio esitti kattavan valtiontukiuudistusohjelman. Uudistusehdotuksiin kuuluu muun muassa valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioinnissa noudatettavien yhteisten periaatteiden yksilöiminen. Valtiontukeen sovellettavia suuntaviivoja ja puitteita on tarkoitus tarkistaa ja yksinkertaistaa edellä tarkoitettujen yhteisten periaatteiden mukaisiksi.

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen tarkistaminen on osa valtiontukisääntöjen kokonaisuudistusta. Koska komissio ei halua ennakoida valtiontuen uudistuksesta parhaillaan käytävän laaja-alaisen keskustelun tuloksia, se on päättänyt jatkaa nykyisten suuntaviivojen soveltamista siihen asti, kun ne korvataan uusilla säännöillä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi.

---

(1)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(2)  Komission tiedonanto valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaoloajan pidentämisestä, EUVL C 156, 9.7.2009, s. 3.

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – EU:n valtiontukiuudistus, COM(2012) 209 final.

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/4

---

Komission tiedonanto tietyissä Euroopan unionin riisialan tuotteille avaamissa kiintiöissä käytettävissä olevan kokonaismäärän jakamisesta vuodeksi 2012

2012/C 296/03

Komission asetuksella (EU) N:o 1274/2009 (1) avataan merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta (MMA) peräisin olevan riisin tuontitariffikiintiöitä.

Mainitussa asetuksessa säädetyissä kiintiöissä vuodeksi 2012 käytettävissä oleva kokonaismäärä jaetaan tämän tiedonannon liitteen mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 344, 23.12.2009, s. 3.

---

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/5

---

Euron kurssi (1)

1. lokakuuta 2012

2012/C 296/04

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2877
JPY	Japanin jeniä	100,42
DKK	Tanskan kruunua	7,4554
GBP	Englannin puntaa	0,79830
SEK	Ruotsin kruunua	8,4731
CHF	Sveitsin frangia	1,2095
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,3780
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,080
HUF	Unkarin forinttia	285,13
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6962
PLN	Puolan zlotya	4,1057
RON	Romanian leuta	4,5223
TRY	Turkin liiraa	2,3117
AUD	Australian dollaria	1,2431
CAD	Kanadan dollaria	1,2667
HKD	Hongkongin dollaria	9,9850
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,5533
SGD	Singaporin dollaria	1,5827
KRW	Etelä-Korean wonia	1 435,49
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,7321
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,0926
HRK	Kroatian kunaa	7,4255
IDR	Indonesian rupiaa	12 334,98
MYR	Malesian ringgitiä	3,9433
PHP	Filippiinien pesoa	53,731
RUB	Venäjän ruplaa	40,2230
THB	Thaimaan bahtia	39,648
BRL	Brasilian realia	2,6098
MXN	Meksikon pesoa	16,5824
INR	Intian rupiaa	67,4870

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/6

---

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman vuoden 2013 Ideat-työohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö

2012/C 296/05

Euroopan komissio ilmoittaa täten ehdotuspyynnöstä, joka liittyy Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) vuoden 2013 Ideat-työohjelmaan.

Ehdotuksia toivotaan seuraavan pyynnön perusteella. Ehdotusten jättämisen määräaika ja ehdotuspyynnön talousarvio on esitetty ehdotuspyynnön tekstissä, joka julkaistaan tutkimuksen- ja innovaatioiden osallistujaportaalin sivustolla.

Ideat-työohjelma

Ehdotuspyynnön nimi	Ehdotuspyyntö Euroopan tutkimusneuvoston seuranta- ja arviointistrategian (sukupuolinäkökulmat) tueksi – koordinointi ja tukitoiminta – ERC ehdotusten toimittaminen, vertaisarviointi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen.
Ehdotuspyynnön tunnus	ERC-2013-Support-1

Tämä ehdotuspyyntö liittyy 9 päivänä heinäkuuta 2012 annetulla komission päätöksellä C(2012) 4562 hyväksyttyyn työohjelmaan.

Ehdotuspyyntöjä koskevat säännöt, työohjelman ja opastusta ehdotusten jättämiseen saa asiaan liittyviltä Euroopan komission verkkosivuilta:

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/appmanager/participants/portal

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/7

---

Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman vuoden 2013 Ihmiset-työohjelmaa koskevat ehdotuspyynnöt

2012/C 296/06

Euroopan komissio ilmoittaa täten ehdotuspyynnöistä, jotka liittyvät Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) vuoden 2013 Ihmiset-työohjelmaan.

Ehdotuksia voi esittää seuraavia pyyntöjä varten. Ehdotusten jättämisen määräajat ja ehdotuspyynnön talousarviot on esitetty ehdotuspyynnön tekstissä, joka julkaistaan asianomaisella Euroopan komission sivustolla.

Ihmiset-erityisohjelma

Ehdotuspyynnön nimi	Ehdotuspyynnön tunnus
Tutkijoiden yö	FP7-PEOPLE-2013-NIGHT
Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet	FP7-PEOPLE-2013-IAPP

Ehdotuspyynnöt liittyvät vuoden 2013 työohjelmaan, joka hyväksyttiin 9 päivänä heinäkuuta 2012 tehdyllä komission päätöksellä C(2012) 4561.

Ehdotuspyyntöjen säännöt, työohjelmat ja opastusta ehdotusten jättämiseen saa asianomaiselta Euroopan komission sivustolta.

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/8

---

Ehdotuspyyntö, joka liittyy EY:n seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman työohjelmaan

2012/C 296/07

Euroopan komissio ilmoittaa ehdotuspyynnöstä, joka liittyy Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puiteohjelmaan.

”Yhteistyö”-erityisohjelmaan kuuluvan ehdotuspyynnön tiedot: tieto- ja viestintäteknologia, FP7-ICT-2013-EU-Japan.

Koko ehdotuspyyntö (myös määräaika ja budjetti) on nähtävillä verkkosivulla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/page/home

---

2.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 296/9

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 296/08

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”FRAISES DE NÎMES”

EY-N:o: FR-PGI-0005-0809-02.06.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Fraises de Nîmes”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotetyyppi:

Luokka 1.6:

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

”Fraises de Nîmes” -mansikat myydään tuoretuotteena.

Mansikan on oltava terve, hyvin muodostunut, kiiltävä ja virheetön. Mansikoiden sokeripitoisuuden on oltava Brix-asteikolla vähintään 7,5 % ja poimittaessa niiden värin on oltava tasainen.

Mansikan kannan ja verhiön on oltava tuore ja vihreä.

Kaupan pidettävät mansikat on pakattava kerroksittain käytettävästä pakkaustyypistä riippumatta (pakkausrasia tai -laatikko).

”Fraises de Nîmes” -mansikat on pidettävän kaupan ekstraluokassa tai I-luokassa.

Samaan erään kuuluvien mansikoiden läpimitan on oltava yhdenmukainen eikä se saa olla alle 18 mm.

”Fraises de Nîmes” -mansikoiden on oltava hakijaryhmittymän tarkoittamista lajikkeista.

Ryhmittymä on yhteistyössä le Centre Technique Interprofessionnel de Fruits et Légumes de Balandran -järjestön kanssa valinnut tähän mennessä seuraavat kaksi lajiketta:

—	Ciflorette,

—	Gariguette.

Tuottajien on käytettävä varmennettuja taimia.

Kasvinjalostuksella ja lajikevalinnalla on oltava mahdollista kehittää uusia mansikkalajikkeita, joilla on paremmat makuominaisuudet kuin nykyisillä lajikkeilla. Siksi on vahvistettu menettely uusien SMM-oikeutettujen ”Fraises de Nîmes” -mansikkalajikkeiden hyväksymiseksi.

Lajikkeet valitaan seuraavien perusteiden mukaan:

—	aikaiset lajikkeet,

—	makuominaisuudet, erityisesti sokeripitoisuus,

—	pitkulainen muoto,

—	säilyvyys,

—	kyky vastustaa tauteja, erityisesti härmää,

—	lajike, jonka vaatima kylmän kauden kesto versojen itämisen käynnistämiseksi lepotilasta on samanpituinen (700–900 tuntia).

Satoa kerätään satovuoden alussa joka toinen päivä, sen jälkeen joka päivä.

”Fraises de Nîmes” -mansikat on toimitettava viimeistään poimimista seuraavana päivänä.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Ei sovelleta.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Ei sovelleta.

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

”Fraises de Nîmes” -mansikoiden viljelyn ja sadonkorjuun on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Mansikat on pakattava pakkausrasioihin tai -laatikoihin ja ne on aina aseteltava kerroksittain.

Mansikat on poimittava ja pantava suoraan myyntipakkaukseen (2 kg:n rasia tai laatikko, jossa on merkintä SMM ”Fraises de Nîmes”) viljelymaan laidalla mansikoiden käsittelyn rajoittamiseksi.

Mansikoiden pakkaamisvaiheisiin kuuluvat myyntipakkausten punnitseminen, etiketöiminen, pakkauslaatikoihin asettaminen ja jäljitettävyysmerkinnän lisääminen.

Mansikat on myyntikunnostettava ja pakattava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, jotta voitaisiin rajoittaa käsittelyä, joka voisi huonontaa herkän tuotteen laatua ja säilyvyyttä.

Mansikoiden tuottaja on myös niiden pakkaaja ja näin ollen niiden käsittely on mahdollisimman vähäistä.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Myyntipakkauksiin kiinnitettävien etikettien tulee sisältää seuraavat merkinnät:

—	Lain vaatimat vähimmäistiedot.

—	Suojatun maantieteellisen merkinnän tunnus: ”Fraises de Nîmes”.

—	Taulukko, johon on merkitty varmennuslaitoksen (Qualité-France) nimi ja osoite, joiden eteen tulee merkintä ”Certifié par:” (varmentaja).

Euroopan unionin SMM-tunnus on pakollinen pakkausrasioissa ja -laatikoissa.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Maantieteellinen alue, jossa SMM-tunnuksella varustetut ”Fraises de Nîmes” mansikat tuotetaan, sijaitsee Gardin departementissa Languedoc-Roussillonin hallintoalueella.

Maantieteellistä aluetta hallitsee Costières de Nîmesin muodostama geologinen kokonaisuus.

Maantieteellinen alue on rajattu erityisen geologisen kokonaisuuden perusteella, jota erottaa pohjoisessa pensastoalue ja lännessä Vistren jokilaakso. Kyseessä on kalteva alanko, joka sijaitsee 20–147 metrin korkeudella ja joka on muodostunut kivikkoisista kukkuloista.

Alueeseen kuuluu 28 kuntaa, jotka sijaitsevat Costières de Nîmesin maantieteellisellä alueella. Mansikat on tuotettava, myyntikunnostettava ja pakattava ainoastaan tällä alueella.

Kyseiset kunnat ovat:

Aubord, Beaucaire, Beauvoisin, Bellegarde, Bernis, Bezouce, Bouillargues, Le Cailar, Caissargues, Comps, Garons, Générac, Jonquières-saint-Vincent, Ledenon, Manduel, Marguerittes, Meynes, Milhaud, Montfrin, Nîmes, Redessan, Rodilhan, Saint-Gervasy, Saint-Gilles, Sernhac, Uchaud, Vauvert ja Vestric-et-Candiac.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

5.1.1   Maaperä- ja ilmastotekijät

”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuotantoalue kuuluu geologiseen ja maantieteelliseen alueeseen, joka sijaitsee Nîmesistä kaakkoon Meynesin, Vauvert'n, Saint-Gilles'n ja Beaucairen välissä, Camarguen pohjoispuolella, Occitanien ja Provencen rajalla, ja jonka nimi on ”Plateau des Costières”. Kyseessä on erityinen geologinen kokonaisuus, jota erottaa pohjoisessa pensastoalue ja lännessä Vistren jokilaakso. Sen luonnolliset rajat ovat koillisessa Gardonin laakso ja idässä Petit Rhône -joen alava tulvatasanko. Joen eteläinen valuma-alue viettää kukkuloille ja päättyy Petite Camarguen suistoalueelle.

Plateau des Costières käsittää entiset vesijättömaat, joita edustaa pääasiallisesti plioseeni-kvartäärikaudelta peräisin olevat laajat sora- ja kivikerrostumat, jotka ovat kulkeutuneet Avignonin ja Montpellierin välillä virtaavan Rhône- ja Durancejoen mukana. Tältä ajalta peräisin oleva sora koostuu suurelta osin pyöreiksi ja sileiksi hioutuneista pikkukivistä, jotka ovat kerrostuneet 5–10 metrin syvyydelle savi-hiekkalieju- ja hiekka-liejusavimatriisiksi, jonka väri vaihtelee vaalean keltaisesta tumman punaiseen ja jonka pehmein kalkkikiviaines on hävinnyt. Kivikkoinen maaperä vapauttaa päivän aikana varastoitunutta auringon lämpöä öiseen aikaan.

Tällainen sekä lämmin että läpäisevä maaperä on otollinen mansikan viljelyyn (rajoittunut juurtuminen, vähäkalkkinen hapan maaperä) ja edistää mansikan aikaista kypsymistä.

Vyöhykkeen ilmastoa luonnehtii kolme tärkeää ominaisuutta: tuuli, sateet ja pitkät aurinkoiset kaudet. Pitkät aurinkoiset kaudet (yli 2 500 aurinkoista tuntia vuodessa eli yli 250 päivää) edistävät mansikoiden aikaista kypsymistä. Sateiden ansiosta keinokastelua ei tarvita syksy- ja talvikaudella, jolloin mansikoiden kasvutunnelit ovat auki, sillä sateet ovat tuolloin runsaita ja vesi läpäisee hyvin pikkukivistä koostuvan maaperän. Keväällä sateiset kaudet ovat intensiivisiä mutta lyhytaikaisia ja ympäröivä kosteus haihtuu nopeasti tuulen ansiosta: näin ollen tuuli vaikuttaa osaltaan viljelyksen tervehdyttämiseen, koska tuottajat voivat avata tunnelit, kun ilmassa on paljon kosteutta ja päinvastoin sulkea ne, kun ilma on sumuinen.

5.1.2   Inhimilliset tekijät

Perinteisesti mansikan viljely Gardin ja suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella oli hyvin pienimuotoista ja vähäistä.

Kuusikymmentäluvun alussa suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella mansikan ajateltiin olevan yksi viljelylajeista, jotka sopeutuisivat tälle alueelle kastelujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Nopeasti määrällinen kapasiteetti kasvoi ja mansikoiden kypsyminen alueella aikaistui. Tuotantoalueita olivat tuolloin Plateau des Costières, jonka tuottama lajike oli aikaisin kypsyvä ”Surprise des Halles” ja Cévennes, jonka tuottama lajike oli myöhään kypsyvä ”Madame Moutot”. Mansikan tuotanto Gardissa oli huipussaan 1970-luvun lopulla, jolloin viljelypinta-ala oli 70 ha ja tuottajia oli 145.

Alueella käytettiin systemaattisesti kasvutunneleita tai muovikuomuja viljelyssä. Kasvutunnelit suojaavat mansikoita voimakkaalta ja haitalliselta mistraalituulelta, joka vaurioittaa mansikan lehtiä ja marjoja, ja näin ne mahdollistivat tuotannon aikaistamisen.

Tuottajat oppivat hallitsemaan mansikan viljelyn kasvutunneleissa, keinokastelun ja typpilannoituksen tuottaakseen laadukasta mansikkaa, joka poimitaan kypsänä. He oppivat myös hallitsemaan herkästi vaurioituvan mansikan pakkaamisen myyntilaatikoihin viljelmien reunalla.

Suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella havaittiin pian mansikoiden kypsymisen aikaistuneen noin 15 päivällä Carpentras'ssa. Lukemattomat ammattilaiset, kuten tukkukauppiaat ja jakelijat, tunnustavat mm. Rivieralla, Pariisissa ja Strasbourgissa myytävien korkealaatuisten mansikoiden makuominaisuudet, ja näin ollen niiden markkinointikanavat ovat lyhyet. Nykyään mansikalla on hyvä maine, jonka se on vakiinnuttanut hiljattain paikallisten ravintoloitsijoiden ja keittiömestarien keskuudessa (Pourcelien ”Jardin des sens” Montpellierissä, Philippe Faure-Brac'n ”Bistrot des Sommeliers” Pariisissa ja Pierre Infanten ”la Confrérie des Restaurateurs de Métier” Gardissa). Joka toinen vuosi järjestetään myös suurelle yleisölle suunnattu tapahtuma: ”la Fraise de Nîmes fait son cinéma”. Tapahtuman tavoitteena on tarjota tilaisuus Nimesin asukkaille maistella kevätmansikoita kaupungin eri paikoissa, kuten elokuvateattereissa, ravintoloissa, leipomoissa, matkailutoimistoissa jne.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Tuotteen erityisyys perustuu ”Fraises de Nîmes” -mansikoiden aikaiseen kypsymiseen.

”Fraises de Nîmes” -mansikat ovat ainoita Ranskassa tuotettuja mansikoita, jotka kasvatetaan avomaalla ja joita on kaupassa saatavilla maaliskuun alusta toukokuun loppuun, jolloin kauppoihin ilmestyvät ensimmäiset kivihedelmät.

Mansikoiden aikainen kypsyminen johtuu maaperästä, joka sisältää erityisesti pikkukiviä, mutta myös ilmastosta ja siitä että mansikat tuotetaan kasvutunneleissa.

”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuottajat ovat kehittäneet tuotantotekniikan, joka mahdollistaa sen, että mansikka on vuoden ensimmäisenä kypsyvä avomaalla kasvatettu marja.

Mansikat viljellään osan vuodesta kasvutunneleissa, joiden on oltava suljettuina 15. helmikuuta lähtien. Ennen tätä päivämäärää on taattava riittävä kylmän kauden pituus (700–900 tuntia), jotta versot alkaisivat itää. Tämän päivämäärän jälkeen tunnelit suljetaan kasvin palautumiskyvyn edistämiseksi ja mansikoiden aikaisen kypsymisen varmistamiseksi. Tunneleiden sulkeminen edellyttää ilmasto-olosuhteiden huomioonottamista, jotta voidaan esimerkiksi tarvittaessa avata tunnelit osittain muutamaksi tunniksi ja näin poistaa liikaa kosteutta, joka voisi aiheuttaa sienitauteja mansikan kasvustoille.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Mansikan aikainen kypsyminen on tuotteen olennainen ominaisuus, jonka mahdollistavat ilmasto-olosuhteet ja tuottajien kehittämä viljelymenetelmä.

Mansikan tuotanto on vakiintunut yksilöidylle maantieteelliselle alueelle suotuisten ilmasto- ja maaperäolosuhteiden ansiosta ja on jatkunut sen vuoksi, että se sopii aikataulultaan hyvin tuottajille, jotka ovat ensisijaisesti hedelmänviljelijöitä.

Yhdessä tekijät, jotka muodostuvat ilmasto- ja maaperäolosuhteista, käytetyistä lajikkeista ja tuottajien tietotaidosta, mahdollistavat aikaisten mansikoiden saannin. Näitä tekijöitä ovat:

—	käytetyt lajikkeet: Gariguette ja Ciflorette, jotka ovat aikaisia lajikkeita,

—	luonnollinen ympäristö, jossa mansikat viljellään: kivikkoinen maaperä (vähintään 20 % pikkukiveä), joka lämpenee nopeasti ja vapauttaa päivän aikana varastoitunutta auringon lämpöä öiseen aikaan, runsas auringonpaiste sekä versojen itämiseen tarvittava riittävä kylmän kauden pituus,

—

viljelymenetelmät: viljely kasvutunneleissa, jotta varmistetaan aikainen kasvukauden alkaminen lämmön lisäyksen ansiosta ja mansikan kasvustojen suojaaminen kuivattavilta ja kylmiltä tuulilta, jotka repivät etenkin lehtiä; viljely avomaalla maaperän ominaisuuksien hyödyntämiseksi: hyvä läpäisevyys, maaperän nopea lämpiäminen kivien ansiosta.

Avomaalla viljeltyjen ja kasvutunnelista poimittujen ”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuotantomenetelmän avulla voidaan tuottaa kauniita, kiiltäviä mansikoita, joiden sokeripitoisuus Brix-asteikolla on vähintään 7,5.

Gardin alueella mansikan viljely on historiallinen perinne ja nykyään yksilöity maantieteellinen alue pitää sisällään mansikan viljelyyn käytettyä maa-alaa yli 50 % Gardin viljellystä pinta-alasta. Viljely on täydellisessä sopusoinnussa ympäristönsä kanssa ja se sopii viljelyaikataulultaan hienosti täydentämään tämän maanviljelyalueen tuotannollista valikoimaa, sillä mansikoiden tuottajat ovat myös hedelmänviljelijöitä.

Eritelmän julkaisutiedot:

(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCIGPFraisesDeNimesV2.pdf

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---