ISSN 1977-1053

doi:10.3000/19771053.C_2012.080.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 80

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

55. vuosikerta
17. maaliskuu 2012


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2012/C 080/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 73, 10.3.2012

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2012/C 080/02

Asia C-545/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.2.2012 — Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevä yleissopimus — 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 25 artiklan 1 kohdan tulkinta ja soveltaminen — Lähetettyjen opettajien oikeus samaan uralla etenemiseen ja samaan palkkakehitykseen kuin heidän kotimaisilla kollegoillaan — Tietyillä Yhdistyneen kuningaskunnan Eurooppa-kouluihin lähettämillä opettajilla ei ole mahdollisuutta päästä parempiin palkka-asteikkoihin ja saada muita heidän kotimaisille kollegoilleen maksettavia lisiä — Yhteensopimattomuus 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 25 artiklan 1 kohdan kanssa)

2

2012/C 080/03

Asia C-210/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 9.2.2012 (Hajdú-Bihar Megyei Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Márton Urbán v. Vám- és Pénzügyőrség Észak-alföldi Regionális Parancsnoksága (Tieliikenne — Ajopiirturin käyttöä koskevien sääntöjen rikkominen — Jäsenvaltioiden velvollisuus säätää oikeasuhteisista seuraamuksista — Kiinteämääräinen sakko — Seuraamuksen oikeasuhteisuus)

2

2012/C 080/04

Asia C-249/10 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.2.2012 — valittajina Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd sekä muina osapuolina Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Confédération européenne de l'industrie de la chaussure (CEC) (Muutoksenhaku — Polkumyynti — Asetus (EY) N:o 1472/2006 — Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonti, joiden päälliset ovat nahkaa — Asetus (EY) N:o 384/96 — 2 artiklan 7 kohta, 9 artiklan 5 kohta ja 17 artiklan 3 kohta — Markkinataloudessa toimivan yrityksen asema — Yksilöllinen kohtelu — Otanta)

3

2012/C 080/05

Asia C-277/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.2.2012 (Handelsgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Martin Luksan v. Petrus van der Let (Ennakkoratkaisupyyntö — Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Henkinen omaisuus — Tekijänoikeus ja lähioikeudet — Direktiivit 93/83/ETY, 2001/29/EY, 2006/115/EY ja 2006/116/EY — Elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien jakaminen sopimuksella teoksen pääohjaajan ja tuottajan kesken — Kansallinen lainsäädäntö, jossa nämä oikeudet annetaan suoraan lain nojalla yksinomaan elokuvan tuottajalle — Mahdollisuus poiketa tästä säännöstä osapuolten välisellä sopimuksella — Myöhemmät korvausoikeudet)

4

2012/C 080/06

Asia C-553/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 2.11.2011 — Bernhard Rintisch v. Klaus Eder

5

2012/C 080/07

Asia C-601/11 P: Valitus, jonka Ranskan tasavalta on tehnyt 28.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-257/07, Ranska v. komissio 9.9.2011 antamasta tuomiosta

5

2012/C 080/08

Asia C-609/11 P: Valitus, jonka Centrotherm Systemtechnik GmbH on tehnyt 29.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-427/09, centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 15.9.2011 antamasta tuomiosta

6

2012/C 080/09

Asia C-610/11 P: Valitus, jonka Centrotherm Systemtechnik GmbH on tehnyt 29.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-434/09, Centrotherm Systemtechnik GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), 15.9.2011 antamasta tuomiosta

7

2012/C 080/10

Asia C-614/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 30.11.2011 — Niederösterreichische Landes-Landwirtschaftskammer v. Anneliese Kuso

8

2012/C 080/11

Asia C-628/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Braunschweig (Saksa) on esittänyt 7.12.2011 — Sakkoasia International Jet Management GmbH:ta vastaan

9

2012/C 080/12

Asia C-642/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 15.12.2011 — Stroy Trans EOOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

9

2012/C 080/13

Asia C-643/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 15.12.2011 — LVK 56 EOOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

10

2012/C 080/14

Asia C-645/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 16.12.2011 — Land Berlin v. Ellen Mirjam Sapir ym.

11

2012/C 080/15

Asia C-664/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil de Barcelona (Espanja) on esittänyt 30.12.2011 — Serveis en Impressio i Retolacio Vargas S.L. v. Banco Mare Nostrum S.A.

11

2012/C 080/16

Asia C-665/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil de Barcelona (Espanja) on esittänyt 30.12.2011 — Alfonso Carlos Amselem Almor v. NCG Banco S.A.

12

2012/C 080/17

Asia C-4/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo per la Sardegna (Italia) on esittänyt 2.1.2012 — Danilo Tola v. Ministero della Difesa

12

2012/C 080/18

Asia C-23/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākās tiesas Senāts (Latvia) on esittänyt 17.1.2012 — Mohamad Zakaria

12

2012/C 080/19

Asia C-48/12: Kanne 31.1.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

13

2012/C 080/20

Asia C-50/12 P: Valitus, jonka Kendrion NV on tehnyt 1.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-54/06, Kendrion v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

14

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2012/C 080/21

Asia T-76/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — EI du Pont de Nemours ym. v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kloropreenikumin markkinat — Päätös, jolla EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan — Hintojen vahvistaminen — Markkinoiden jakaminen — Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen — Yhteisyritys — Sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat — Lieventävät seikat — Yhteistyö)

15

2012/C 080/22

Asia T-77/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Dow Chemical v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kloropreenikumin markkinat — Päätös, jolla EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan — Hintojen vahvistaminen — Markkinoiden jakaminen — Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen — Yhteisyritys — Sakkojen määrän laskennasta annetut suuntaviivat — Lieventävät seikat — Yhteistyö)

15

2012/C 080/23

Asia T-83/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Denki Kagaku Kogyo ja Denka Chemicals v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kloropreenikumin markkinat — Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen — Hintojen vahvistaminen — Markkinoiden jakaminen — Todiste osallistumisesta kartelliin — Todiste irtisanoutumisesta — Rikkomisen kesto — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Sakkojen laskemista koskevat suuntaviivat — Taannehtivuuskielto — Perusteltu luottamus — Suhteellisuusperiaate — Lieventävät seikat)

16

2012/C 080/24

Asia T-321/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — skytron energy v. SMHV (arraybox) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin arraybox rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

16

2012/C 080/25

Asia T-469/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Kreikka v. komissio (EMOTR — Tukiosasto — Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot — Tomaattien jalostuksen ja riisin varastoinnin alat — Olennainen valvonta — Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä — Suhteellisuusperiaate)

16

2012/C 080/26

Asia T-305/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Hartmann-Lamboy v. SMHV — Diptyque (DYNIQUE) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin DYNIQUE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön sanamerkki DIPTYQUE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

17

2012/C 080/27

Asia T-387/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Goutier v. SMHV — Euro Data (ARANTAX) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin ARANTAX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen sanamerkki ANTAX — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen)

17

2012/C 080/28

Asia T-424/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Dosenbach-Ochsner v. SMHV — Sisma (suorakulmion muotoinen merkki, jossa on elefantin kuva) (Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka kuvaa elefantteja suorakulmiossa — Aiemmat kansainväliset ja kansalliset kuviomerkit, jotka kuvaavat elefanttia, ja aiempi kansallinen sanamerkki elefanten — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Merkkien samankaltaisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Aiempien tavaramerkkien erottamiskyky)

17

2012/C 080/29

Asia T-596/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Almunia Textil v. SMHV — FIBA-Europe (EuroBasket) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin EuroBasket rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity aikaisempi kuviomerkki Basket — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

18

2012/C 080/30

Asia T-64/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Run2Day Franchise v. SMHV — Runners Point (Run2) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin Run2 rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön sana- ja kuviomerkit RUN2DAY — Benelux-tavaramerkiksi rekisteröity aikaisempi kuviomerkki RUN2DATE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Merkkien samankaltaisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

18

2012/C 080/31

Asia T-315/10: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.1.2012 — Groupe Partouche v. komissio (Kumoamiskanne — Yrityskeskittymät — Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi — Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta — Tutkimatta jättäminen)

18

2012/C 080/32

Asia T-607/11 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 23.1.2012 — Henkel ja Henkel France v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Kilpailu — Komission päätös olla toimittamatta asiakirjoja kansalliselle kilpailuviranomaiselle — Välitoimihakemus — Oikeussuojan tarpeen puuttuminen — Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen — Pyydetyt toimenpiteet eivät ole luonteeltaan väliaikaisia — Tutkimatta jättäminen)

19

2012/C 080/33

Asia T-637/11 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.1.2012 — Euris Consult v. parlamentti (Väliaikainen oikeussuoja — Julkinen palveluhankinta — Tarjouspyyntömenettely — Käännöspalvelut maltan kielelle — Tarjouksentekijän tarjouksen hylkääminen — Tiedoksiantotapa — Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus — Mahdollisuuden menettäminen — Vakavan ja korjaamattoman vahingon puuttuminen — Kiireellisyysedellytys ei täyty)

19

2012/C 080/34

Asia T-674/11: Kanne 30.12.2011 — TV2/Danmark v. komissio

19

2012/C 080/35

Asia T-1/12: Kanne 2.1.2012 — Ranska v. komissio

20

2012/C 080/36

Asia T-18/12: Kanne 9.1.2012 — Interbev v. komissio

21

2012/C 080/37

Asia T-22/12: Kanne 16.1.2012 — Formanu v. SMHV (Qualität hat Zukunft)

22

2012/C 080/38

Asia T-26/12: Kanne 20.1.2012 — PT Musim Mas v. neuvosto

22

2012/C 080/39

Asia T-29/12: Kanne 17.1.2012 — Bauer v. SMHV — BenQ Materials (Daxon)

23

2012/C 080/40

Asia T-33/12: Kanne 23.1.2012 — Piotrowski v. SMHV (MEDIGYM)

24

2012/C 080/41

Asia T-34/12: Kanne 25.1.2012 — Herbacin cosmetic v. SMHV — Laboratoire Garnier (HERBA SHINE)

24

2012/C 080/42

Asia T-36/12: Kanne 20.1.2012 — Athens Resort Casino v. komissio

25

2012/C 080/43

Asia T-43/12: Kanne 30.1.2012 — Hamcho ja Hamcho International v. neuvosto

25

2012/C 080/44

Asia T-337/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.2.2012 — Colegio Oficial de Farmacéuticos de Valencia v. komissio

26

2012/C 080/45

Asia T-298/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Ghost Brand v. SMHV — Procter & Gamble International Operations (GHOST)

26

2012/C 080/46

Asia T-300/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Otto v. SMHV — Nalsani (TOTTO)

26

2012/C 080/47

Asia T-362/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe v. komissio

26

2012/C 080/48

Asia T-397/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.1.2012 — Symfiliosi v. FRA

26

FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/1


2012/C 80/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 73, 10.3.2012

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 65, 3.3.2012

EUVL C 58, 25.2.2012

EUVL C 49, 18.2.2012

EUVL C 39, 11.2.2012

EUVL C 32, 4.2.2012

EUVL C 25, 28.1.2012

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu


V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.2.2012 — Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

(Asia C-545/09) (1)

(Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevä yleissopimus - 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 25 artiklan 1 kohdan tulkinta ja soveltaminen - Lähetettyjen opettajien oikeus samaan uralla etenemiseen ja samaan palkkakehitykseen kuin heidän kotimaisilla kollegoillaan - Tietyillä Yhdistyneen kuningaskunnan Eurooppa-kouluihin lähettämillä opettajilla ei ole mahdollisuutta päästä parempiin palkka-asteikkoihin ja saada muita heidän kotimaisille kollegoilleen maksettavia lisiä - Yhteensopimattomuus 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 25 artiklan 1 kohdan kanssa)

2012/C 80/02

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Vastaaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamies: H. Walker, avustajanaan barrister J. Coppel)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen (EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3) 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan rikkominen — Eurooppa-kouluihin lähetettyjen opettajien palkkaus — Kansallisissa kouluissa työskenteleville opettajille myönnettävien palkan mukautusten ulkopuolelle jättäminen siirron ajaksi

Tuomiolauselma

1)

Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän 21.6.1994 tehdyn yleissopimuksen 12 artiklan 4 kohdan a alakohdan viimeistä virkettä on tulkittava siten, että siinä velvoitetaan yleissopimuksen sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että Eurooppa-kouluihin lähetetyillä tai nimetyillä opettajilla on lähettämisen tai nimeämisen ajan samat oikeudet uralla etenemiseen ja eläkkeeseen kuin ne, joita sovelletaan heidän kotimaisiin kollegoihinsa heidän lähtöjäsenvaltionsa säännöstön mukaisesti.

2)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on soveltanut virheellisesti tämän yleissopimuksen 12 artiklan 4 kohdan a alakohtaa ja 25 artiklan 1 kohtaa, kun se on sulkenut Eurooppa-kouluihin nimetyiltä tai lähetetyiltä englantilaisilta ja walesilaisilta opettajilta nimeämisen tai lähettämisen ajaksi pois mahdollisuuden päästä parempiin palkka-asteikkoihin, erityisesti niihin, joista käytetään nimityksiä ”threshold pay”, ”excellent teacher system” tai ”advanced skills teachers”, ja mahdollisuuden saada muita lisiä kuten ”teaching and learning responsibility paymenteja”, joista säädetään asiakirjassa ”School Teachers Pay and Conditions Document”.

3)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 9.2.2012 (Hajdú-Bihar Megyei Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Márton Urbán v. Vám- és Pénzügyőrség Észak-alföldi Regionális Parancsnoksága

(Asia C-210/10) (1)

(Tieliikenne - Ajopiirturin käyttöä koskevien sääntöjen rikkominen - Jäsenvaltioiden velvollisuus säätää oikeasuhteisista seuraamuksista - Kiinteämääräinen sakko - Seuraamuksen oikeasuhteisuus)

2012/C 80/03

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hajdú-Bihar Megyei Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Márton Urbán

Vastaaja: Vám- és Pénzügyőrség Észak-alföldi Regionális Parancsnoksága

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hajdú-Bihar Megyei Bíróság — Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 (EUVL L 120, s. 1) 19 artiklan 1 ja 4 kohdan ja tieliikenteen valvontalaitteista 20.12.1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (EYVL L 370, s. 8) 13–16 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään samansuuruisesta sakkoseuraamuksesta kaikista piirturilevyn käyttöä koskevista rikkomuksista ottamatta millään tavoin huomioon kyseessä olevan rikkomuksen vakavuutta ja ilman, että annettaisiin mahdollisuus esittää perusteluja — Jäsenvaltioiden velvollisuus säätää oikeasuhteisista seuraamuksista

Tuomiolauselma

1)

Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 19 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettua oikeasuhteisuusvaatimusta on tulkittava siten, että se on esteenä maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä koskevien eräiden säännösten rikkomisesta määrättävien sakkojen rahamäärästä 31.3.2007 annetulla asetuksella nro 57/2007 (a közúti árufuvarozáshoz és személyszállításhoz kapcsolódó egyes rendelkezések megsértése esetén kiszabható bírságok összegéről szóló 57/2007. Korm. rendelet) käyttöön otetun kaltaiselle seuraamusjärjestelmälle, jonka mukaan tieliikenteen valvontalaitteista 20.12.1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 561/2006, 13–16 artiklassa vahvistettujen, ajopiirturilevyjen käyttöä koskevien sääntöjen rikkomisista määrätään rikkomuksen vakavuudesta riippumatta aina sama rahamäärältään kiinteä sakko.

2)

Asetuksen N:o 561/2006 19 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettua oikeasuhteisuusvaatimusta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä koskevien eräiden säännösten rikkomisesta määrättävien sakkojen rahamäärästä 31.3.2007 annetulla asetuksella nro 57/2007 käyttöön otetun kaltaiselle seuraamusjärjestelmälle, jonka mukaan vastuu on objektiivinen. Sen on sitä vastoin tulkittava olevan esteenä tämän järjestelmän mukaisen seuraamuksen ankaruudelle.


(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.2.2012 — valittajina Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd sekä muina osapuolina Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Confédération européenne de l'industrie de la chaussure (CEC)

(Asia C-249/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Asetus (EY) N:o 1472/2006 - Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonti, joiden päälliset ovat nahkaa - Asetus (EY) N:o 384/96 - 2 artiklan 7 kohta, 9 artiklan 5 kohta ja 17 artiklan 3 kohta - Markkinataloudessa toimivan yrityksen asema - Yksilöllinen kohtelu - Otanta)

2012/C 80/04

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd (edustajat: avocat L. Ruessmann, avocat A. Willems, avocat S. De Knop ja avocat C. Dackö

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J.-P. Hix ja R. Szostak, avustajinaan Rechtsanwalt G. Berrisch ja barrister N. Chesaites), Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja H. van Vliet) ja Confédération européenne de l'industrie de la chaussure (CEC)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-401/06, Brosmann Footwear (HK) Ltd ym. v. Euroopan unionin neuvosto, 4.3.2010 antamasta tuomiosta, jossa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jossa vaadittiin lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 5.10.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1472/2006 (EUVL L 275, s. 1) osittaista kumoamista

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-401/06, Brosmann Footwear (HK) ym. vastaan neuvosto, 4.3.2010 antama tuomio kumotaan.

2)

Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 5.10.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1472/2006 kumotaan siltä osin kuin se koskee seuraavia yhtiöitä: Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd.

3)

Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan Brosmann Footwear (HK) Ltd:n, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd:n, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd:n ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd:n oikeudenkäyntikulut ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä sekä tässä menettelyssä.

4)

Euroopan komissio ja Confédération européenne de l’industrie de la chaussure (CEC) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä että tässä menettelyssä.


(1)  EUVL C 209, 31.7.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/4


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.2.2012 (Handelsgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Martin Luksan v. Petrus van der Let

(Asia C-277/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Henkinen omaisuus - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivit 93/83/ETY, 2001/29/EY, 2006/115/EY ja 2006/116/EY - Elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien jakaminen sopimuksella teoksen pääohjaajan ja tuottajan kesken - Kansallinen lainsäädäntö, jossa nämä oikeudet annetaan suoraan lain nojalla yksinomaan elokuvan tuottajalle - Mahdollisuus poiketa tästä säännöstä osapuolten välisellä sopimuksella - Myöhemmät korvausoikeudet)

2012/C 80/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Handelsgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Martin Luksan

Vastaaja: Petrus van der Let

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Handelsgericht Wien — Vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 19.11.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/100/ETY (EYVL L 346, s. 61) 2 artiklan 2, 5 ja 6 kohdan ja 4 artiklan, tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta 27.9.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/83/ETY (EYVL L 248, s. 15) 1 artiklan 5 kohdan ja 2 artiklan, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 2 artiklan, 3 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY (EUVL L 372, s. 12) 2 artiklan 1 kohdan tulkinta — Elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien jakaminen tekijän ja teoksen tuottajan välillä sopimusteitse — Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan kaikki nämä oikeudet tuottajalle

Tuomiolauselma

1)

Yhtäältä tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta 27.9.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/83/ETY 1 ja 2 artiklan säännöksiä ja toisaalta tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklaa yhdessä vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115/EY 2 ja 3 artiklan ja tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY 2 artiklan kanssa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet (kappaleen valmistaminen, satelliitin kautta tapahtuva lähettäminen ja muu välittäminen yleisölle siten, että teos saatetaan yleisön saataviin) kuuluvat lain nojalla suoraan ja alkuperäisesti pääohjaajalle. Näin ollen näitä säännöksiä on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan nämä hyödyntämisoikeudet annetaan lain nojalla ja yksinomaan kyseisen teoksen tuottajalle.

2)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus säätää olettamasta pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien (kappaleen valmistaminen, satelliitin kautta tapahtuva lähettäminen ja muu välittäminen yleisölle siten, että teos saatetaan yleisön saataviin) luovuttamisesta elokuvateoksen tuottajalle sillä edellytyksellä, että tämä olettama ei ole kumoamaton siten, että sillä suljettaisiin pois kyseisen teoksen pääohjaajan mahdollisuus sopia asiasta toisin.

3)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että elokuvateoksen pääohjaajalla on sen tekijänä lain nojalla suoraan ja alkuperäisesti oikeus direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyyn sopivaan hyvitykseen niin sanotun yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen nojalla.

4)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että siinä ei anneta jäsenvaltioille mahdollisuutta säätää olettamasta elokuvateoksen pääohjaajalle kuuluvan sopivaa hyvitystä koskevan oikeuden luovuttamisesta elokuvateoksen tuottajalle, olipa tämä olettama kumoamaton tai voitiinpa siitä poiketa.


(1)  EUVL C 246, 11.9.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/5


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 2.11.2011 — Bernhard Rintisch v. Klaus Eder

(Asia C-553/11)

2012/C 80/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bernhard Rintisch

Vastapuoli: Klaus Eder

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 89/104/ETY (1) 10 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että nämä säännökset tavallisesti ja yleisesti ovat esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan on lähdettävä tavaramerkin (tavaramerkki 1) käyttämisestä myös silloin, kun tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) käytetään muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta siten, että poikkeaminen ei vaikuta merkin (tavaramerkki 1) erottamiskykyyn, ja kun tavaramerkki on myös rekisteröity muodossa, jossa sitä käytetään (tavaramerkki 2)?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko edellä 1 kohdassa kuvailtu kansallinen säännös direktiivin 89/104/ETY mukainen, jos kansallista säännöstä tulkitaan rajoittavasti siten, ettei sitä sovelleta tavaramerkkiin (tavaramerkki 1), joka on rekisteröity ainoastaan toisen rekisteröidyn tavaramerkin (tavaramerkki 2), joka on rekisteröity muodossa, jossa sitä käytetään, suojan varmistamiseksi tai laajentamiseksi?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi tai toiseen kysymykseen kieltävästi:

a)

Eikö rekisteröityä tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) käytetä direktiivin 89/104/ETY 10 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla,

aa)

kun tavaramerkin haltija käyttää merkin sitä muotoa, joka poikkeaa tavaramerkin haltijan tavaramerkin (tavaramerkki 1) ja toisen tavaramerkin (tavaramerkki 2) rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkkien (tavaramerkki 1 ja tavaramerkki 2) erottamiskykyyn;

bb)

kun tavaramerkin haltija käyttää kahta merkkimuotoa, joista kumpikaan ei vastaa rekisteröityä tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) mutta joista kuitenkin yksi käytetty merkkimuoto (muoto 1) on sama kuin tavaramerkin haltijan toinen rekisteröity tavaramerkki (tavaramerkki 2) ja toinen tavaramerkin haltijan käyttämistä merkkimuodoista (muoto 2) poikkeaa molemmista rekisteröidyistä tavaramerkeistä (tavaramerkki 1 ja tavaramerkki 2) siltä osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkkien erottamiskykyyn, ja kun tämä merkkimuoto (muoto 2) on enemmän samankaltainen tavaramerkin haltijan toisen tavaramerkin (tavaramerkki 2) kanssa?

b)

Saako jäsenvaltion tuomioistuin soveltaa direktiivin säännöksen (tässä direktiivin 89/104/ETY 10 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a alakohdan) kanssa ristiriidassa olevaa kansallista säännöstä (tässä Saksan tavaramerkkilain (MarkenG) 26 §:n 3 momentin toista virkettä) tapauksissa, joiden tosiseikat olivat jo tapahtuneet ennen Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä, josta ensimmäistä kertaa käy ilmi perusteita jäsenvaltion kyseisen säännöksen yhteensoveltumattomuudelle direktiivin säännöksen kanssa (ks. asia C-234/06, Il Ponte Finanziaria v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto [BAINBRIDGE], tuomio 13.9.2007, Kok., s. I-1733), jos kansallinen tuomioistuin antaa suuremman arvon oikeudenkäynnin yhden osapuolen perustuslaissa taatulle luottamukselle siihen, että sen kanta on oikeudellisesti pätevä, kuin intressille panna täytäntöön direktiivin säännös?


(1)  Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY (EYVL L 40, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/5


Valitus, jonka Ranskan tasavalta on tehnyt 28.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-257/07, Ranska v. komissio 9.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-601/11 P)

2012/C 80/07

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. Belliard, G. de Bergues, C. Candat, S. Menez ja R. Loosli Surrans)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt kuningaskunta

Vaatimukset

unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-257/07, Ranska v. komissio 9.9.2011 antama tuomio on kumottava

asia on päätettävä lopullisesti kumoamalla tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta 17.6.2008 annettu komission asetus (EY) N:o 746/2008 (1) tai palauttamalla asia yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ranskan hallitus esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei ole oikeudellisesti riittävällä tavalla vastannut yhtäältä niihin kantajan väitteisiin, jotka koskivat sitä, ettei komissio ollut ottanut huomioon saatavilla olevia tieteellisiä tietoja, katsoen virheellisesti, että noissa väitteissä komissiota moitittiin siitä, ettei se ollut niitä tuntenut, ja toisaalta Ranskan hallituksen esittämiin, asetuksen N:o 999/2001 24 a artiklan rikkomista koskeviin väitteisiin, koska unionin yleinen tuomioistuin on katsonut näillä väitteillä pyrittävän tarkistamaan, että riidanalaiset toimenpiteet olivat asianmukaisia varmistamaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

Kolmeen osaan jakautuvassa toisessa kanneperusteessaan Ranskan hallitus väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on väristellyt sille esitettyjä tosiseikkoja. Kantaja väittää ensin, että unionin yleinen tuomioistuin on vääristellyt Euroopan elintarvikeviraston (EFSA) 8.3.2007 ja 24.1.2008 annettuja lausuntoja katsoessaan, että komissio oli ilmeistä arviointivirhettä tekemättä voinut päätellä niistä, että muiden tarttuvien spongiformisten enkelfalopatioiden (TSE) kuin naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) tarttumisriski ihmiseen oli erittäin vähäinen (ensimmäinen osa). Toisessa osassa kantaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on vääristellyt EFSA:n 17.5. ja 26.9.2005 antamia lausuntoja katsoessaan, että komissio oli ilmeistä arviointivirhettä tekemättä voinut päätellä niistä, että niissä olevat arvioinnit pikatestien luotettavuudesta pätivät myös näiden testien käyttöön valvottaessa lampaiden ja vuohien lihan käyttöä ihmisravinnoksi. Kolmannessa osassa Ranskan hallitus väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on vääristellyt sille esitettyjä tosiseikkoja katsoessaan, että kaikki ne seikat, joihin komissio vetosi perustellakseen asetuksen N:o 746/2008 mukaisia riidanalaisia toimenpiteitä, olivat uusia seikkoja aikaisempiin ehkäiseviin seikkoihin nähden.

Ranskan hallitus väittää kolmannessa kanneperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt virheen, kun se on oikeudellisesti luonnehtinut tosiseikkoja, koska se on pitänyt komission vetoamia tieteellisiä seikkoja sellaisina uusina seikkoina, jotka ovat omiaan muuttamaan riskikäsitystä tai jotka osoittavat, että tuo riski voidaan välttää toimenpitein, jotka ovat vähemmän pakottavia kuin olemassa olevat.

Kolmeen osaan jakautuvassa neljännessä kanneperusteessaan kantaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ennalta varautumisen periaatetta soveltaessaan. Kantaja väittää tästä ensin, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei komissio ollut rikkonut asetuksen N:o 999/2001 24 a artiklan säännöksiä, sillä se oli unionin yleisen tuomioistuimen mukaan noudattanut EY 152 artiklan 1 kohdassa määrättyä velvollisuutta varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kanneperusteen toisessa osassa kantaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen olettaessaan, että ne tieteelliset tiedot, joihin komissio vetosi asetuksen N:o 746/2008 antamista perustellakseen, vaikuttivat välttämättä hyväksyttävänä pidettävän riskitason kehittymiseen. Ranskan hallitus väittää toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään hyväksyttävänä pidettävää riskitasoa määrittäessään tarkistamatta, oliko komissio ottanut huomioon niiden vaikutusten vakavuuden ja peruuttamattomuuden, joita TSE:stä saattaa ihmisten terveydelle olla. Kolmannessa osassa se väittää lopuksi, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se ei ole ottanut huomioon sitä, että asetus N:o 746/2008 ei korvaa aikaisempia ehkäiseviä toimenpiteitä vaan täydentää niitä joustavammilla vaihtoehtoisilla toimenpiteillä.


(1)  EUVL L 202, s. 11.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/6


Valitus, jonka Centrotherm Systemtechnik GmbH on tehnyt 29.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-427/09, centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 15.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-609/11 P)

2012/C 80/08

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Centrotherm Systemtechnik GmbH (edustajat: asianajajat A. Schulz ja C. Onken)

Muut osapuolet: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG

Vaatimukset

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-427/09 15.9.2011 antama tuomio on kumottava

kanne, jonka centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG on nostanut sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 25.8.2009 tekemästä päätöksestä asiassa R 6/2008-4, on hylättävä

centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävä valitus koskee unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota, jolla se hylkäsi valittajan kanteen, jonka se oli nostanut sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 25.8.2009 tekemästä päätöksestä centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG:n ja Centrotherm Systemtechnik GmbH:n välisessä menettämismenettelyssä.

Valittaja esittää valituksensa tueksi seuraavat perusteet:

1)

Valituksenalainen päätös on ristiriidassa asetuksen N:o 207/2009 (1) 65 artiklan ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa. Näiden säännösten mukaan unionin yleisen tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki valittajan esittämät vaatimukset ja perusteet.

2)

Lisäksi valituksenalainen tuomio on ristiriidassa asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 76 artiklan kanssa. Tuomion lähtökohtana on se paikkansa pitämätön olettama, että valittajalla on todistustaakka siitä, että riidan kohteena olevaa tavaramerkkiä on käytetty niin, että oikeus siihen säilyy. Asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisessa menettämismenettelyssä sovelletaan ensinnäkin viran puolesta tutkimisen periaatetta. Toiseksi kyseisen asetuksen säännöksistä ja rakenteesta ja erityisesti menettämismenettelysäännösten ja suhteellisiin hylkäysperusteisiin perustuvien väite- ja mitättömyysmenettelysäännösten välisestä vertailusta käy ilmi, että menettämismenettelyssä riidan kohteena olevan tavaramerkin haltijan tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole näytön esittäminen tavaramerkin käytöstä.

Tästä seuraa erityisesti, että se, että sisämarkkinoiden harmonisointivirasto kieltäytyi ottamasta huomioon näyttöä siitä syystä, että sen väitettiin olevan toimitettu myöhässä, ei ole perusteltua.

3)

Unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut väärin asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, kun se on ristiriitaisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa virheellisesti olettanut, että tosiasiallisen käyttämisen käsite on vastakohta vain vähäiselle käyttämiselle.

4)

Lopuksi sisämarkkinoiden harmonisointiviraston väite, jota unionin yleinen tuomioistuin ei ole kyseenalaistanut ja jonka mukaan valittajan johtajan antama valaehtoinen vakuutus ei ole asetuksen N:o 207/2009 78 artiklan 1 kohdan f alakohdassa edellytetty luotettava näyttö, on virheellinen ja ristiriidassa unionin yleisen tuomioistuimen oman oikeuskäytännön kanssa.


(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/7


Valitus, jonka Centrotherm Systemtechnik GmbH on tehnyt 29.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-434/09, Centrotherm Systemtechnik GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), 15.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-610/11 P)

2012/C 80/09

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Centrotherm Systemtechnik GmbH (edustajat: Rechtsanwalt A. Schulz ja Rechtsanwalt C. Onken)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-434/09 15.9.2011 antama tuomio on kumottava.

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 25.9.2009 asiassa T 6/2008-4 tekemä päätös on kumottava siltä osin kuin siinä hyväksytään vaatimus yhteisön tavaramerkin nro 1 301 019 CENTROTHERM toteamisesta menetetyksi.

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota, jolla se hylkäsi valittajan kanteen sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valitusjaoston centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG:n ja Centrotherm Systemtechnik GmbH:n välisessä menettämismenettelyssä 25.8.2009 tekemästä päätöksestä.

Valittaja esittää valituksensa tueksi seuraavat valitusperusteet:

1)

Valituksenalainen tuomio on yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 51 artiklan 1 kohdan vastainen, koska siinä tulkitaan virheellisesti mitättömyysosastolle osoitetun, valittajan liikkeenjohtajan antaman juhlallisen lausunnon todistusarvoa. Toisin kuin valitusosasto ja unionin yleinen tuomioistuin katsovat, tämä juhlallinen lausunto on myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 78 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetuksi sallituksi selvitysaineistoksi.

2)

Unionin yleinen tuomioistuin on lisäksi tulkinnut yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 76 artiklan 1 kohtaa virheellisesti. Toisin kuin valitusosasto ja unionin yleinen tuomioistuin ovat katsoneet, yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 76 artiklan 1 kohdan yksiselitteisen sanamuodon sekä yhteisön tavaramerkkiasetuksen asetuksen 51 artiklan 1 kohdan mukaan menettämistapauksiin liittyvän systematiikan mukaisesti virallisperiaate pätee.

3)

Valittajan valitusosastossa käydyssä menettelyssä esittämiä asiakirjoja ei olisi pitänyt jättää myöhästyneinä tutkimatta. Tämä käy ensinnäkin ilmi yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen systematiikasta, erityisesti vertailtaessa menettämistä koskevassa menettelyssä voimassa olevia käyttöä koskevia sääntöjä väite- ja mitättömyysmenettelyssä voimassa oleviin ehdottomiin hylkäysperusteisiin, ja toiseksi todistustaakkaa koskevista yleisistä periaatteista. Tätä taustaa vasten asetuksen (EY) N:o 2868/95 (2) 40 säännön 5 kohtaa on teleologisesti rajoitettava.

4)

Jos unionin tuomioistuin ei kuitenkaan rajoita asetuksen (EY) N:o 2868/95 40 säännön 5 kohtaa teleologisesti, säännöstä ei voida soveltaa, koska se on ristiriidassa yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen säännösten ja systematiikan kanssa ja loukkaa oikeusvaltiolle ominaista yleistä suhteellisuusperiaatetta.


(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78 s. 1).

(2)  Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL L 303, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/8


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 30.11.2011 — Niederösterreichische Landes-Landwirtschaftskammer v. Anneliese Kuso

(Asia C-614/11)

2012/C 80/10

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Niederösterreichische Landes-Landwirtschaftskammer

Vastapuoli: Anneliese Kuso

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko direktiivin 76/207/ETY (1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/73/EY, 3 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy ennen mainitun direktiivin voimaantuloa (tässä: ennen Itävallan liittymistä Euroopan unioniin) tehdyn määräaikaisen työsopimuksen perusteella yksinomaan määräajan päättyessä, sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei ole tutkittava ennen unioniin liittymistä työsopimukseen sisällytetyn työsuhteen määräaikaisuutta koskevan ehdon perusteella irtisanomisperusteena vaan työsopimuksen jatkamista koskevan pyynnön hylkäämisen kannalta työhönottoperusteena?


(1)  Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9.2.1976 annettu neuvoston direktiivi 76/207/ETY (EYVL L 39, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston 23.9.2002 antamalla direktiivillä 2002/73/EY.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/9


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Braunschweig (Saksa) on esittänyt 7.12.2011 — Sakkoasia International Jet Management GmbH:ta vastaan

(Asia C-628/11)

2012/C 80/11

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Braunschweig

Pääasian asianosainen

International Jet Management GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko SEUT 18 artiklassa (aiempi EY 12 artikla) määrättyä syrjintäkieltoa soveltaa, kun jäsenvaltio (Saksan liittotasavalta) vaatii lentoliikenteen harjoittajalta, jolla on toisessa jäsenvaltiossa (Itävallan tasavalta) myönnetty, voimassa oleva lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24.9.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1008/2008 3 ja 8 artiklassa tarkoitettu liikennelupa, saapumislupaa tilauslennoilta (reittiliikenteen ulkopuoliset kaupalliset lennot), jotka lennetään kolmansista maista kyseisen jäsenvaltion alueelle?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, rikotaanko SEUT 18 artiklaa (aiempi EY 12 artikla) jo lupavaatimuksella sinänsä, jos saapumislupaa, jonka hankkimista voidaan edellyttää sakon uhalla, vaaditaan kolmansista maista tulevaa lentoliikennettä varten lentoliikenteen harjoittajilta, jotka ovat saaneet lentoliikenteen harjoittamiseksi hyväksynnän (liikenneluvan) muissa jäsenvaltioissa, muttei lentoliikenteen harjoittajilta, jotka ovat saaneet lentoliikenteen harjoittamiseksi hyväksynnän Saksan liittotasavallassa?

3)

Jos SEUT 18 artiklaa (aiempi EY 12 artikla) voidaan soveltaa (ensimmäinen kysymys) ja jos lupavaatimusta sinänsä ei kuitenkaan pidetä syrjivänä (toinen kysymys), voidaanko saapumisluvan myöntämiselle asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien lentoliikenteelle, joka suuntautuu kolmansista maista Saksan liittotasavaltaan, asettaa sakon uhalla syrjintäkieltoa rikkomatta edellytykseksi se, osoittaako jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittaja lupaviranomaiselle, etteivät Saksan liittotasavallassa lentoliikenteen harjoittamiseksi hyväksynnän saaneet lentoliikenteen harjoittajat pysty suorittamaan lentoja (liikenteenharjoittajan ilmoitus siitä, ettei ole käytettävissä)?


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/9


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 15.12.2011 — Stroy Trans EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

(Asia C-642/11)

2012/C 80/12

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad — Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stroy Trans EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 203 artiklaa tulkittava siten, että henkilön laskussa mainitsema arvonlisävero on maksettava siitä huolimatta, onko tälle mainitsemiselle perusteita (tavaran luovutuksen tai palvelun suorituksen tai maksun puuttuminen), sekä siten, että arvonlisäverolain (Zakon za danak varhu dobavenata stoynost) soveltamista valvovilla veroviranomaisilla ei ole oikeutta oikaista kyseisen henkilön mainitsemaa veroa, sellaisen kansallisen säännöksen vuoksi, jonka mukaan vain laskun antaja voi oikaista sen?

2)

Loukataanko verotuksen neutraalisuuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta hallinto- ja tuomioistuinkäytännöllä, jonka mukaan liiketoimen osapuolelta (laskussa mainittu ostaja) evätään verotarkastuspäätöksen perusteella oikeus verovähennykseen, kun taas toisen osapuolen (laskun antaja) osalta mainittua arvonlisäveroa ei — jälleen verotarkastuspäätöksen perusteella — oikaista, tapauksissa, joissa

laskun antaja ei ole sen tiloissa suoritetun verotarkastuksen yhteydessä esittänyt mitään asiakirjoja

laskun antaja on esittänyt verotarkastusmenettelyssä asiakirjoja mutta sen tavarantoimittajat eivät ole kuitenkaan esittäneet mitään todisteita tai esitettyjen todisteiden perusteella ei voida todeta, että tavarat olisi todella luovutettu tai palvelut suoritettu

laskujen antajaa koskevassa verotarkastusmenettelyssä ei tutkittu luovutusketjuun kuuluvia kyseisiä luovutuksia?


(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/10


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 15.12.2011 — LVK 56 EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

(Asia C-643/11)

2012/C 80/13

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad — Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: LVK 56 EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Käsittääkö yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 203 artikla kaikki tapaukset, joissa arvonlisävero on laskutettu virheellisesti, mukaan lukien tapaukset, joissa on annettu lasku, jossa on mainittu arvonlisävero, vaikka verotettava tapahtuma ei ole toteutunut? Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi: Edellytetäänkö direktiivin 2006/112 203 ja 273 artiklassa, että jäsenvaltiot säätävät nimenomaisesti siitä, että arvonlisävero, joka on mainittu laskussa mutta jonka osalta ei ole toteutunut liiketoimea, on maksettava, vai riittääkö se, että pannaan täytäntöön direktiivin yleissääntö, jonka mukaan arvonlisäveron on velvollinen maksamaan henkilö, joka mainitsee kyseisen veron laskussa?

2)

Edellytetäänkö direktiivin 2006/112 73, 179 ja 203 artiklassa, kun otetaan huomioon direktiivin 2006/112 johdanto-osan 39 perustelukappale, verovähennyksen täsmällisyyden varmistamiseksi, että jos laskussa mainittiin arvonlisävero, vaikka verotettavaa tapahtumaa ei ollut, veronkannosta vastaavat viranomaiset oikaisevat veron perusteen ja laskutetun veron?

3)

Voivatko direktiivin 2006/112 395 artiklassa tarkoitetut erityistoimenpiteet koostua pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisesta verokäytännöstä, jonka mukaan veronkannosta vastaavat viranomaiset tarkastavat verovähennysten valvonnan yhteydessä ainoastaan tehdyn verovähennyksen, kun puolestaan toteutuneesta liiketoimesta maksettavaa veroa pidetään ehdottomasti maksettavana jo sen vuoksi, että se mainittiin laskussa? Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko direktiivin 2006/112 203 artiklan nojalla sallittua — ja jos on, missä tapauksissa — että samasta liiketoimesta kannetaan arvonlisävero kerran tavaroiden luovuttajalta tai palvelujen suorittajalta, koska se on maininnut veron laskussa, ja toisen kerran tavaroiden ostajalta tai palvelujen vastaanottajalta, koska siltä evätään verovähennysoikeus?

4)

Loukataanko pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisella verokäytännöllä — jonka mukaan verollisen tavaran ostajalta tai verollisen palvelun vastaanottajalta evätään verovähennysoikeus, koska ”näyttö liiketoimen toteutumisesta puuttuu”, ilman että otettaisiin huomioon jo tehtyjä toteamuksia, joiden mukaan verosaatava on syntynyt tavaran luovuttajaa tai palvelun suorittajaa kohtaan ja tämän on maksettava vero, minkä vuoksi asianomaista verotarkastuspäätöstä ei ollut muutettu siihen mennessä, kun verovähennysoikeuden syntymistä arvioitiin, eikä ollut ilmennyt eikä todettu perustetta sille, että sitä pitäisi muuttaa valtion säätämällä tavalla — arvonlisäveron kertautumisen kieltoa, ja onko tämä verokäytäntö oikeusvarmuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja verotuksen neutraalisuuden periaatteiden vastainen?

5)

Onko direktiivin 2006/112 167 artiklan ja 168 artiklan a alakohdan mukaan sallittua, että vähennysoikeus evätään kaikki direktiivin 178 artiklan edellytykset täyttävän verollisen tavaran ostajalta tai verollisen palvelun vastaanottajalta sen jälkeen kun tavaran luovuttajan tai palvelun suorittajan osalta tehdyllä ja lainvoimaiseksi tulleella verotarkastuspäätöksellä ei ole oikaistu kyseisen liiketoimen osalta laskutettua arvonlisäveroa siksi, että ”verotettava tapahtuma ei ole toteutunut”, vaan verosaatava on tunnustettu syntyneeksi ja otettu huomioon selvitettäessä asianomaisen verokauden tulosta? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, että tavaroiden luovuttaja tai palvelujen suorittaja ei ole esittänyt verotarkastuksen yhteydessä mitään kirjanpitoasiakirjoja ja kyseistä verokautta koskeva tulos selvitettiin ainoastaan arvonlisäveroilmoituksissa sekä myynti- ja ostoreskontrassa annettujen tietojen perusteella?

6)

Edellä esitettyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella: Onko direktiivin 2006/112 167 artiklaa ja 168 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että arvonlisäveron neutraalisuus edellyttää pääasian oikeudenkäynnin kaltaisissa olosuhteissa sitä, että verovelvollinen voi vähentää liikevaihdon osalta laskutetun veron?


(1)  EUVL L 347, s. 1.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/11


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 16.12.2011 — Land Berlin v. Ellen Mirjam Sapir ym.

(Asia C-645/11)

2012/C 80/14

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Land Berlin

Vastapuolet: Ellen Mirjam Sapir, Michael J Busse, Mirjam M Birgansky, Gideon Rumney, Benjamin Ben-Zadok ja Hedda Brown

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko ilman oikeusperustaa suoritetun maksun takaisinperimistä pidettävä asetuksen (EY) N:o 44/2001 (1) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna siviilioikeudellisena asiana myös silloin, kun viranomainen määrää osavaltion maksamaan korvauksena osan kiinteistön myyntisopimukseen perustuvasta tuotosta vahinkoa kärsineille, mutta osavaltio suorittaa näille erehdyksessä koko kauppahinnan?

2)

Onko useampien kanteiden välillä olemassa asetuksen (EY) N:o 44/2001 6 artiklan 1 alakohdassa vaadittu läheinen yhteys myös silloin, kun vastapuolet esittävät korvausta koskevia lisävaatimuksia, jotka voidaan ratkaista ainoastaan yhdenmukaisesti?

3)

Voidaanko asetuksen (EY) N:o 44/2001 6 artiklan 1 alakohtaa soveltaa myös vastapuoliin, joiden kotipaikka ei ole Euroopan unionissa? Jos näin on, onko tilanne edelleen sama, jos vastapuolen kotipaikkana oleva valtio voisi tuomion antaneen valtion kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen perusteella kieltäytyä tunnustamasta kyseistä tuomiota toimivallaan puuttumisen perusteella?


(1)  Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/11


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil de Barcelona (Espanja) on esittänyt 30.12.2011 — Serveis en Impressio i Retolacio Vargas S.L. v. Banco Mare Nostrum S.A.

(Asia C-664/11)

2012/C 80/15

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Mercantil de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Serveis en Impressio i Retolacio Vargas S.L.

Vastaaja: Banco Mare Nostrum S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko sitä, että luottolaitos tarjoaa asiakkaalleen, jonka kanssa se on ensin tehnyt kiinnelainasopimuksen, koronvaihtosopimusta aiempaan liiketoimeen liittyvältä koronvaihtelujen riskiltä suojautumiseksi, pidettävä Mifid-direktiivin (1) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan määritelmän mukaisena sijoitusneuvontana?

2)

Merkitseekö se, ettei yksityissijoittajalle ole tehty Mifid-direktiivin 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua asianmukaisuusarviointia, sitä, että kyseisen sijoittajan ja neuvontaa tarjonneen luottolaitoksen välinen koronvaihtosopimus on todettava pätemättömäksi?

3)

Jos edellä tarkoitettua palvelua ei pidetä sijoitusneuvontana, riittääkö se, että koronvaihtosopimuksen kaltainen monimutkainen rahoitusväline on rahoituspalvelulaitoksen syystä hankittu ilman Mifid-direktiivin 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua soveltuvuusarviointia, yksinään perusteeksi tästä hankinnasta luottolaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen toteamiseen pätemättömäksi?

4)

Onko Mifid-direktiivin 19 artiklan 9 kohdan perusteella se, että luottolaitos tarjoaa asiakkaalleen kiinnelainaan liitettävää monimutkaista rahoitusvälinettä, josta tehdään sopimus joko sen itsensä tai muun luottolaitoksen kanssa, jo sinänsä riittävä peruste luottolaitoksen vapauttamiseen velvoitteesta tehdä 19 artiklassa tarkoitetut asianmukaisuus- ja soveltuvuusarvioinnit, jotka sijoituspalveluntarjoajan on tavallisesti tehtävä yksityiselle sijoittajalle?

5)

Jotta luottolaitos voitaisiin vapauttaa Mifid-direktiivin 19 artiklassa tarkoitetuista velvoitteista, onko siihen rahoitustuotteeseen, johon tarjottu rahoitusväline liitetään, sovellettava samanlaisia sijoittajan suojaa koskevia lakisääteisiä vaatimuksia kuin ne, joita edellytetään kyseisessä direktiivissä?


(1)  Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY.

EUVL L 145, s. 1.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/12


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil de Barcelona (Espanja) on esittänyt 30.12.2011 — Alfonso Carlos Amselem Almor v. NCG Banco S.A.

(Asia C-665/11)

2012/C 80/16

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Mercantil de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Alfonso Carlos Amselem Almor

Vastaaja: NCG Banco SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko sitä, että luottolaitos tarjoaa asiakkaalleen, jonka kanssa se on ensin tehnyt kiinnelainasopimuksen, koronvaihtosopimusta aiempaan liiketoimeen liittyvältä koronvaihtelujen riskiltä suojautumiseksi, pidettävä Mifid-direktiivin (1) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan määritelmän mukaisena sijoitusneuvontana?

2)

Merkitseekö se, ettei yksityissijoittajalle ole tehty Mifid-direktiivin 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua asianmukaisuusarviointia, sitä, että kyseisen sijoittajan ja neuvontaa tarjonneen luottolaitoksen välinen koronvaihtosopimus on todettava pätemättömäksi?

3)

Jos edellä tarkoitettua palvelua ei pidetä sijoitusneuvontana, riittääkö se, että koronvaihtosopimuksen kaltainen monimutkainen rahoitusväline on rahoituspalvelulaitoksen syystä hankittu ilman Mifid-direktiivin 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua soveltuvuusarviointia, yksinään perusteeksi tästä hankinnasta luottolaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen toteamiseen pätemättömäksi?

4)

Onko Mifid-direktiivin 19 artiklan 9 kohdan perusteella se, että luottolaitos tarjoaa asiakkaalleen kiinnelainaan liitettävää monimutkaista rahoitusvälinettä, jo sinänsä riittävä peruste luottolaitoksen vapauttamiseen velvoitteesta tehdä 19 artiklassa tarkoitetut asianmukaisuus- ja soveltuvuusarvioinnit, jotka sijoituspalveluntarjoajan on tavallisesti tehtävä yksityiselle sijoittajalle?

5)

Jotta luottolaitos voitaisiin vapauttaa Mifid-direktiivin 19 artiklassa tarkoitetuista velvoitteista, onko siihen rahoitustuotteeseen, johon tarjottu rahoitusväline liitetään, sovellettava samanlaisia sijoittajan suojaa koskevia lakisääteisiä vaatimuksia kuin ne, joita edellytetään kyseisessä direktiivissä?


(1)  Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY.

EUVL L 145, s. 1.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/12


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo per la Sardegna (Italia) on esittänyt 2.1.2012 — Danilo Tola v. Ministero della Difesa

(Asia C-4/12)

2012/C 80/17

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo per la Sardegna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Danilo Tola

Vastaaja: Ministero della Difesa

Unionin tuomioistuin on poistanut asian rekisteristä 18.1.2012 antamallaan määräyksellä, koska ennakkoratkaisupyyntö on peruutettu 5.1.2012.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/12


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākās tiesas Senāts (Latvia) on esittänyt 17.1.2012 — Mohamad Zakaria

(Asia C-23/12)

2012/C 80/18

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākās tiesas Senāts

Pääasian asianosainen

Valittaja: Mohamad Zakaria

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Säädetäänkö henkilöiden liikkumisesta rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (1) (Schengenin rajasäännöstö) 13 artiklan 3 kohdassa, että henkilöllä on oikeus valittaa sekä maahantulokiellosta että maahan pääsyn sallivan päätöksen tekemisessä noudatettavassa menettelyssä tehdyistä rikkomisista?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, velvoittaako kyseinen oikeussääntö jäsenvaltion asetuksen N:o 562/2006 20 perustelukappaleen ja 6 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti takaamaan oikeuden tehokkaaseen oikeussuojakeinoon tuomioistuimessa?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja toiseen kieltävästi, velvoittaako asetuksen N:o 562/2006 13 artiklan 3 kohta jäsenvaltion asetuksen 20 perustelukappaleen ja 6 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti takaamaan oikeuden tehokkaaseen oikeussuojakeinoon hallintotuomioistuimessa, joka tarjoaa institutionaaliselta ja toiminnalliselta kannalta samat takeet kuin tuomioistuin?


(1)  EUVL L 105, s. 1.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/13


Kanne 31.1.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-48/12)

2012/C 80/19

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, S. Petrova ja K. Herrmann)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 33 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, ja joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle

Puolan tasavalta on velvoitettava SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla maksamaan uhkasakko, jonka suuruus on 71 521,38 euroa päivässä esillä olevassa asiassa annettavan tuomion julistamispäivästä lukien, koska se ei ole noudattanut velvoitettaan ilmoittaa direktiivin 2008/50/EY täytäntöönpanotoimista

Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio katsoo, että Puolan tasavalta on jättänyt noudattamatta direktiivin 2008/50/EY 33 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

Direktiivi 2008/50/EY on ilman saastumisen osalta Euroopan unionin tasolla pääasiallinen oikeudellinen keino, ja sen tavoitteena on ympäristön ja ihmisten terveyden suojeleminen. Siinä säädetään muun muassa ihmisten terveydelle kaikkein haitallisimpien ilman hiukkaspitoisuuksien arviointia ja mittaamista koskevista säännöistä sekä vähentämistavoitteista. Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot rajoittamaan PM2,5-hiukkasille altistuminen 20 mikrogrammaan/m3 vuonna 2015. Lisäksi siinä vahvistetaan PM2,5-hiukkasille tavoitearvoksi 25 mikrogrammaa/m3 1.1.2010 mennessä. Siinä säädetään myös, että jäsenvaltioiden on saavutettava PM2,5-hiukkasten osalta raja-arvosta, joka on 25 mikrogrammaa/m3 vuonna 2015 (1. vaihe) ja 20 mikrogrammaa/m3 toisen vaiheen kuluessa (vuoteen 2020 mennessä). Lisäksi direktiivissä 2008/50/EY velvoitetaan jäsenvaltiot mahdollistamaan ilmanlaatua ja kyseisen direktiivin nojalla toteutettuja toimenpiteitä koskevien tietojen saatavuus yleisölle (26 artikla ja sitä seuraavat artiklat).

Direktiivin 2008/50/EY 33 artiklan 1 kohdan mukaan Puolan tasavallan oli annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämä kansallinen lainsäädäntö ja pantava se täytäntöön viimeistään 11.6.2010.

Puolan tasavalta ei ole saattanut direktiiviä osaksi Puolan oikeusjärjestystä eikä ole toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskevan hallituksen esityksen laatiminen sekä tietyt muut ympäristöministeriön antamat lait eivät riitä täyttämään direktiivin 2008/50/EY 33 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta.

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle vain direktiivin 2008/50/EY 6 artiklan 1 kohdan ja 23 artiklan osittaisesta täytäntöönpanosta, siten, että ne ovat antaneet kasvihuonekaasuja ja muita aineita koskevien päästöjen hallintajärjestelmästä 17.7.2009 annetun lain 13 ja 15 §:n, joissa säädetään rikkidioksidi- (SO2) ja typpioksidi- (NO) päästöjen hallintajärjestelmästä sekä velvollisuudesta laatia kansallinen päästöjen vähentämissuunnitelma.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/14


Valitus, jonka Kendrion NV on tehnyt 1.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-54/06, Kendrion v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-50/12 P)

2012/C 80/20

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Kendrion NV (edustajat): Rechtsanwalt P. Glazener ja Rechtsanwalt T. Ottervanger)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Tuomio on kumottava esitettyjen valitusperusteiden mukaisesti kokonaan tai osittain

päätös on kumottava kokonaan tai osittain siltä osin kuin se koskee valittajaa

valittajalle määrätty sakko on kumottava tai sitä on alennettava

toissijaisesti asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se antaa asiassa uuden ratkaisun unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti

komissio on velvoitettava korvaamaan tässä menettelyssä ja unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Ensimmäisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti unionin oikeutta ja perusteli tuomiotaan ristiriitaisesti ja riittämättömästi, kun se totesi, että komissio perusteli oikeudellisesti riittävällä tavalla, minkä vuoksi se määräsi Kendrionille suuremman sakon kuin Fardemille.

2)

Toisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki arviointivirheen tarkastellessaan kysymystä siitä, saattoiko komissio katsoa, että Kendrion vastaa yhteisvastuullisesti aikaisemmalle tytäryhtiölleen Fardemille määrätyistä sakoista, sekä virheitä todisteiden tarkastelussa, ja näin ollen menettelyvirheitä. Tuomiossaan unionin yleinen tuomioistuin jakoi todistustaakan virheellisesti, tulkitsi ilmeisen virheellisesti tosiseikkoja ja arvioi todisteita ilmeisen virheellisesti. Lisäksi se perusteli lausumiaan puutteellisesti eikä käsitellyt riittävällä tavalla Kendrionin väitteitä.

3)

Kolmannessa valitusperusteessa Kendrion riitauttaa tuomion toteamukset, joissa unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli Kendrionin toista, neljättä ja viidettä kanneperustetta ja joiden perusteella se hylkäsi ne. Unionin yleinen tuomioistuin otti Kendrionin mukaan perustaksi unionin oikeuden virheellisen tulkinnan olettaessaan, että emoyhtiö Kendrionille, joka ei osallistunut rikkomiseen, voidaan määrätä sakko, joka on korkeampi kuin rikkomiseen syyllistyneelle tytäryhtiö Fardemille määrätty sakko. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja perusteli ratkaisunsa ristiriitaisesti ja puutteellisesti.

4)

Neljännen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi virheellisesti tehottomana Kendrionin väitteen siitä, että menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa kesti liian pitkään. Unionin yleinen tuomioistuin näyttää siis katsovan, ettei sillä ole toimivaltaa lausua sen menettelyä koskevista sääntöjenvastaisuuksista. Vaikka pitäisi paikkansa, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole itse toimivaltainen alentamaan sakkoa oman menettelynsä liian pitkän keston vuoksi, unionin tuomioistuimen on joka tapauksessa lausuttava tästä oikeusturvalle tärkeästä seikasta ja tehtävä siitä asianmukaiset päätelmät.


Unionin yleinen tuomioistuin

17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/15


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — EI du Pont de Nemours ym. v. komissio

(Asia T-76/08) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Kloropreenikumin markkinat - Päätös, jolla EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan - Hintojen vahvistaminen - Markkinoiden jakaminen - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Yhteisyritys - Sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat - Lieventävät seikat - Yhteistyö)

2012/C 80/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: EI du Pont de Nemours and Company (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat), DuPont Performance Elastomers LLC (Wilmington) ja DuPont Performance Elastomers SA (Grand-Saconnex, Sveitsi) (edustajat: solicitor J. Boyce ja solicitor A. Lyle-Smythe)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi X. Lewis ja V. Bottka, sitten V. Bottka ja V. Di Bucci ja lopuksi V. Bottka, S. Noë ja A. Biolan)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä vaatimus [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/38.629 — Kloropreenikumi) 5.12.2007 tehdyn komission päätöksen K(2007) 5910 lopullinen, sellaisena kuin se on muutettuna 23.6.2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2008) 2974 lopullinen, 1 ja 2 artiklan kumoamisesta EI du Pont de Nemours and Companya koskevilta osin, ja toisaalta vaatimus tällä päätöksellä kantajille yhteisvastuullisesti määrättyjen sakkojen määrän alentamisesta

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

EI du Pont de Nemours and Company, DuPont Performance Elastomers LLC ja DuPont Performance Elastomers SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 116, 9.5.2008.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/15


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Dow Chemical v. komissio

(Asia T-77/08) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Kloropreenikumin markkinat - Päätös, jolla EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen todetaan - Hintojen vahvistaminen - Markkinoiden jakaminen - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Yhteisyritys - Sakkojen määrän laskennasta annetut suuntaviivat - Lieventävät seikat - Yhteistyö)

2012/C 80/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: The Dow Chemical Company (Midland, Michigan, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat D. Schroeder ja T. Graf)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi X. Lewis ja V. Bottka, sitten V. Bottka ja V. Di Bucci, ja lopuksi V. Bottka, P. Van Nuffel ja L. Malferrari)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus sen [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/38.629 — Kloropreenikumi) 5.12.2007 tehdyn komission päätöksen K(2007)5910 (lopullinen), sellaisena kuin se on muutettuna 23.6.2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2008)2974 lopullinen, kumoamisesta siltä osin kuin se koskee kantajaa, ja toissijaisesti vaatimus kantajalle kyseisessä päätöksessä määrätyn sakon määrän alentamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

The Dow Chemical Company velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 116, 9.5.2008.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/16


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Denki Kagaku Kogyo ja Denka Chemicals v. komissio

(Asia T-83/08) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Kloropreenikumin markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen - Markkinoiden jakaminen - Todiste osallistumisesta kartelliin - Todiste irtisanoutumisesta - Rikkomisen kesto - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Sakkojen laskemista koskevat suuntaviivat - Taannehtivuuskielto - Perusteltu luottamus - Suhteellisuusperiaate - Lieventävät seikat)

2012/C 80/23

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Denki Kagaku Kogyo Kabushiki Kaisha (Tokio, Japani) ja Denka Chemicals GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: aluksi asianajajat G. van Gerven, T. Franchoo ja D. Fessenko, sitten asianajajat T. Franchoo, B. Bär-Bouyssière ja A. de Beaugrenier)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Noë ja V. Bottka)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti kumoamisvaatimus [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/38.629 — Kloropreenikumi) 5.12.2007 tehdystä komission päätöksestä K(2007) 5910 lopullinen siltä osin kuin se koskee kantajia ja toissijaisesti vaatimus päätöksessä kantajille määrätyn sakon määrän alentamiseksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Denki Kagaku Kogyo Kabushiki Kaisha ja Denka Chemicals GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 107, 26.4.2008.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/16


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — skytron energy v. SMHV (arraybox)

(Asia T-321/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin arraybox rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

2012/C 80/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: skytron energy GmbH & Co. KG (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat H.J. Omsels ja C. Danziger)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: S. Schäffner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 4.6.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1680/2008-1), joka koskee hakemusta sanamerkin arraybox rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

skytron energy GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/16


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Kreikka v. komissio

(Asia T-469/09) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Tomaattien jalostuksen ja riisin varastoinnin alat - Olennainen valvonta - Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä - Suhteellisuusperiaate)

2012/C 80/25

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: I. K. Chalkias ja S. Papaïoannou)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi ja A. Markoulli)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 24.9.2009 annettua komission päätöstä 2009/721/EY (EUVL L 257, s. 28) koskeva kumoamisvaatimus.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/17


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Hartmann-Lamboy v. SMHV — Diptyque (DYNIQUE)

(Asia T-305/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin DYNIQUE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön sanamerkki DIPTYQUE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 80/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Marlies Hartmann-Lamboy (Westerburg, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Loos)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi A. Pohlmann, sitten G. Schneider)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Diptyque SAS (Pariisi, Ranska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 7.5.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 1217/2009-1), joka liittyy Diptyque SAS:n ja Marlies Hartmann-Lamboyn väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Marlies Hartmann-Lamboy velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 288, 23.10.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/17


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Goutier v. SMHV — Euro Data (ARANTAX)

(Asia T-387/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin ARANTAX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki ANTAX - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen)

2012/C 80/27

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Klaus Goutier (Frankfurt am Main, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Happe)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: B. Schmidt)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Euro Data GmbH & Co. KG, Datenverarbeitungsdienst (Saarbrücken, Saksa) (edustaja: asianajaja D. Wagner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan asiassa R 126/2009-4 1.7.2010 tekemästä päätöksestä, joka koskee Euro Data GmbH & Co. KG, Datenverarbeitungsdienstin ja M. Klaus Goutierin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Klaus Goutier velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/17


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Dosenbach-Ochsner v. SMHV — Sisma (suorakulmion muotoinen merkki, jossa on elefantin kuva)

(Asia T-424/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka kuvaa elefantteja suorakulmiossa - Aiemmat kansainväliset ja kansalliset kuviomerkit, jotka kuvaavat elefanttia, ja aiempi kansallinen sanamerkki elefanten - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Aiempien tavaramerkkien erottamiskyky)

2012/C 80/28

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Dosenbach-Ochsner AG Schuhe und Sport (Dietikon, Sveitsi) (edustaja: asianajaja O. Rauscher)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Sisma SpA (Mantova, Italia) (edustaja: asianajaja F. Caricato)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 15.7.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 1638/2008-4), joka liittyy Dosenbach-Ochsner AG Schuhe und Sportin ja SpA:n väliseen mitättömyysmenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 15.7.2010 tekemä päätös (asia R 1638/2008-4) kumotaan.

2)

SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Dosenbach-Ochsner AG Schuhe und Sportin oikeudenkäyntikulut.

3)

Sisma SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 317, 20.11.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/18


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.2.2012 — Almunia Textil v. SMHV — FIBA-Europe (EuroBasket)

(Asia T-596/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin EuroBasket rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity aikaisempi kuviomerkki Basket - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 80/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Almunia Textil, SA (La Almunia de Doña Godina, Espanja) (edustaja: asianajaja J. E. Astiz Suárez)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: R. Manea)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: FIBA-Europe eV (München, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Hogh Holub)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 6.10.2010 (asia R 280/2010-1) tekemästä päätöksestä, joka koskee Almunia Textil, SA:n ja FIBA-Europe eV:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Almunia Textil, SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja FIBA-Europe eV:n oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien valituslautakuntakäsittelystä viimeksi mainitulle aiheutuneet välttämättömät kustannukset.


(1)  EUVL C 80, 12.3.2011.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/18


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.2.2012 — Run2Day Franchise v. SMHV — Runners Point (Run2)

(Asia T-64/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Run2 rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön sana- ja kuviomerkit RUN2DAY - Benelux-tavaramerkiksi rekisteröity aikaisempi kuviomerkki RUN2DATE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 80/30

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Run2Day Franchise BV (Utrecht, Alankomaat) (edustaja: asianajaja H. Koenraad)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Pohlmann)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Runners Point Warenhandels GmbH (Recklinghausen, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Prange)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 11.11.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 349/2010-1), joka koskee Run2Day Franchise BV:n ja Runners Point Warenhandels GmbH:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 11.11.2010 tekemä päätös (asia R 349/2010-1) kumotaan.

2)

SMHV ja Runners Point Warenhandels GmbH vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja ne velvoitetaan korvaamaan Run2Day Franchise BV:n oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 89, 19.3.2011.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/18


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.1.2012 — Groupe Partouche v. komissio

(Asia T-315/10) (1)

(Kumoamiskanne - Yrityskeskittymät - Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 80/31

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Groupe Partouche (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja J. J. Sebag)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Biolan, F. Ronkes Agerbeek ja N. von Lingen)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: La française des jeux (Boulogne-Billancourt, Ranska) ja Groupe Lucien Barrière (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat D. Théophile ja P. Mèle)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sen 21.5.2010 tehdyn komission päätöksen K(2010) 3333 (Asia N:o COMP/M.5786 — Française des jeux/Groupe Lucien Barrière/JV) kumoamiseksi, jolla yrityskeskittymähanke, jolla Française des Jeux ja Groupe Lucien Barrière hankkisivat yhteisen määräysvallan yrityksessä Newco, todettiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi ja Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen mukaiseksi

Määräysosa

1)

Kanne hylätään.

2)

Groupe Partouche vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission, La Française des jeux'n ja Groupe Lucien Barrièren oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 274, 9.10.2010.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/19


Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 23.1.2012 — Henkel ja Henkel France v. komissio

(Asia T-607/11 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Kilpailu - Komission päätös olla toimittamatta asiakirjoja kansalliselle kilpailuviranomaiselle - Välitoimihakemus - Oikeussuojan tarpeen puuttuminen - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Pyydetyt toimenpiteet eivät ole luonteeltaan väliaikaisia - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 80/32

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Henkel AG & Co. KGaA (Düsseldorf, Saksa) ja Henkel France (Boulogne-Billancourt, Ranska) (edustajat: asianajajat R. Polley, T. Kuhn, F. Brunet ja É. Paroche)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: N. Khan ja P. J. O. Van Nuffel)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission 30.9.2011 antamaan päätökseen (asia COMP/39.579 — kuluttajille tarkoitetut pesuaineet — ja asia 09/0007 F), jolla komissio hylkäsi Ranskan kilpailuviranomaisen pyynnön toimittaa sille Ranskan pesuainealaa koskevan asian 09/0007 F yhteydessä useita asiakirjoja, jotka oli laadittu asian COMP/39.579 yhteydessä, liittyviä välitoimia koskeva hakemus

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/19


Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.1.2012 — Euris Consult v. parlamentti

(Asia T-637/11 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Julkinen palveluhankinta - Tarjouspyyntömenettely - Käännöspalvelut maltan kielelle - Tarjouksentekijän tarjouksen hylkääminen - Tiedoksiantotapa - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Mahdollisuuden menettäminen - Vakavan ja korjaamattoman vahingon puuttuminen - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

2012/C 80/33

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euris Consult Ltd (Floriana, Malta) (edustaja: asianajaja F. Moyse)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: L. Darie ja F. Poilvache)

Oikeudenkäynnin kohde

Sen Euroopan parlamentin päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus, joka tehtiin 18.10.2011 käännöspalveluja maltan kielelle koskevan tarjouskilpailun (MT/2011/EU) (EUVL 2011/S 56-090372) yhteydessä ja jolla kantajan tekemä tarjous hylättiin.

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/19


Kanne 30.12.2011 — TV2/Danmark v. komissio

(Asia T-674/11)

2012/C 80/34

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Kantaja: TV2/Danmark A/S (Odense, Tanska) (edustaja: asianajaja O. Koktvedgaard)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Ensisijaisesti: Tanskan toimenpiteistä TV2/Danmarkin hyväksi 20.4.2011 annettu komission päätös (C 2/2003) on kumottava siltä osin kuin päätöksessä todetaan, että tutkinnan kohteena olleet toimenpiteet olivat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea (päätöksen perustelujen 101 ja 153 kohta sekä päätelmien ensimmäinen kappale).

Toissijaisesti: Tanskan toimenpiteistä TV2/Danmarkin hyväksi 20.4.2011 annettu komission päätös (C 2/2003) on kumottava siltä osin kuin päätöksessä todetaan,

että kaikki tutkinnan kohteena olleet toimenpiteet olivat uusia tukia, jotka siten kuuluivat ilmoitusvelvollisuuden piiriin (päätöksen perustelujen 154 kohta ja päätelmien ensimmäinen kappale)

että TV2:n kautta TV2:n aluetoimituksille vuosina 1997–2002 ohjatut lupamaksut olivat valtiontukea TV2:lle (päätöksen perustelujen 194 kohta) ja

että vuosina 1995 ja 1995 sekä TV2-rahaston lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1997 TV2-rahastolta TV2:lle ohjatut mainostulot olivat valtiontukea TV2:lle (päätöksen perustelujen 90, 92, 193 ja 195 kohta sekä taulukko 1).

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa siihen, että riitautettu päätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan, SEUT 14 artiklan ja Amsterdamin pöytäkirjan vastainen. Näin ollen kantaja katsoo,

ettei kantaja ei ole saanut valtiontukea, koska tutkinnan kohteena olleet toimenpiteet eivät olleet TV2/Danmarkille SEUT 107 artiklassa tarkoitettua etua vaan ainoastaan korvaus TV2/Danmarkin täyttämistä julkisen palvelun tehtävistä. Kantaja vetoaa siihen, ettei komissio ole soveltanut Altmark-tuomiossa todettuja edellytyksiä niiden hengen ja tarkoituksen mukaisesti vaan on perusteettomasti katsonut, etteivät toinen ja neljäs Altmark-edellytys olleet täyttyneet

että tuki, jota TV2/Danmarkin väitetään saaneen lupamaksuina ja vapautuksena yhtiöverosta, eivät olleet menettelyasetuksessa (1) tarkoitettua uutta tukea, koska kyseiset toimenpiteet ovat peräisin Tanskan jäsenyyttä Euroopan unionissa edeltäneeltä ajalta

ettei TV2/Danmarkin kautta TV2:n aluetoimituksille vuosina 1997–2002 ohjattuja lupamaksuja voida luokitella valtiontueksi TV2/Danmarkille, koska TV2/Danmark ei ole ollut näiden varojen todellinen vastaanottaja

etteivät TV2 Reklame A/S:ltä TV2-rahaston kautta TV2/Danmarkille ohjatut mainostulot olleet valtiontukea, koska kyseiset maksut oli suoritettu siitä, että TV2/Danmark oli esittänyt mainoksia TV2/Danmarkin lähetysajalla.


(1)  [SEUT 108] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/20


Kanne 2.1.2012 — Ranska v. komissio

(Asia T-1/12)

2012/C 80/35

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. Belliard, G. de Bergues ja J. Gstalter)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan, ja

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii sen 24.10.2001 tehdyn päätöksen K(2011) 7808 lopullinen kumoamista, jolla komissio julisti sisämarkkinoille soveltumattomiksi rakenneuudistustuet, jotka Ranskan viranomaiset suunnittelivat myöntävänsä SeaFrance SA:lle yhtiöpääoman korotuksen ja SNCF:n SeaFrancelle myöntämien lainojen korotuksen muodossa.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklassa tarkoitetun valtiontuen käsitteen virheelliseen soveltamiseen, koska komissio katsoi, että SNCF:n suunnitteleman kahden lainan ilmoitettua luonnetta oli arvioitava yhdessä pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävän valtiontuen kanssa. Kyseinen kanneperuste jakautuu kahteen osaan, jotka perustuvat

yhtäältä siihen, että komissio tulkitsi virheellisesti asiassa T-11/95, BP Chemicals vastaan komissio, 15.9.1998 annettua tuomiota (Kok., s. II-3235), ja

toisaalta toissijaisesti siihen, että komissio sovelsi virheellisesti mainitussa asiassa annettua tuomiota.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklassa tarkoitetun valtiontuen käsitteen virheelliseen soveltamiseen, koska komissio katsoi lisäksi, etteivät Ranskan viranomaiset osoittaneet, että SNCF:n suunnittelemat kaksi lainaa, joita tarkasteltiin erikseen, oli myönnetty markkinakoron mukaisesti. Kyseinen kanneperuste jakautuu kahteen osaan, jotka perustuvat

yhtäältä siihen, että komissio jätti virheellisesti soveltamatta viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta 19.1.2008 annettua komission tiedonantoa (1) kyseessä oleviin kahteen lainaan, ja

toisaalta siihen, että komissio katsoi virheellisesti, että kyseisten lainojen korkojen olisi pitänyt olla suunnilleen 14 prosentin luokkaa, jotta ne olisivat markkinoiden mukaiset.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeudellisiin ja tosiseikkoja koskeviin virheisiin, koska komissio katsoi, että rakenneuudistustuki on SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan vastainen, kun artiklaa tulkitaan pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen valossa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu sen SEUT 345 artiklan rikkomiseen, jossa säädetään, ettei perussopimuksilla puututa jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmiin.


(1)  EUVL C 14, s. 6.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/21


Kanne 9.1.2012 — Interbev v. komissio

(Asia T-18/12)

2012/C 80/36

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Association Nationale Interprofessionnelle du Bétail et des Viandes (Interbev) (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat P. Morrier ja A. Bouviala)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan valtiontuesta SA.14974 (C 46/2003) — Ranska —, joka koskee INTERBEVille suoritettavia maksuja, 13.7.2001 tehdyn Euroopan komission päätöksen K(2011) 4923 lopull., ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, siltä osin kuin siinä luokitellaan valtiontueksi yhtäältä INTERBEVIN vuosina 1996–2004 toteuttamat mainontaa, myynninedistämistä, teknistä apua sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevat toimet ja toisaalta näiden toimien rahoittamiseen tarkoitetut vapaaehtoiset maksut valtion varoiksi, jotka ovat kiinteä osa edellä mainituista valtiontukitoimenpiteistä

toissijaisesti kumoamaan valtiontuesta SA.14974 (C 46/2003) — Ranska —, joka koskee INTERBEVille suoritettavia maksuja, 13.7.2001 tehdyn Euroopan komission päätöksen K(2011) 4923 lopull., ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, siltä osin kuin siinä kehotetaan kansallisia tuomioistuimia palauttamaan vapaaehtoiset maksut (riidanalaisen päätöksen 201 ja 202 kohta)

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu riidanalaisen päätöksen riittämättömään perusteluun SEUT 296 artiklaan nähden ja erityisesti edellytyksiin, jotka koskevat i) nauta- ja lammasalan kauppiaille koituvaa valikoivaa taloudellista etua, ii) kantajan toteuttamien toimien valtioon liittyvää alkuperää, iii) kilpailun vääristämistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttamista ja iv) kantajan toteuttamien toimien ja vuosina 1996–2004 kannettujen vapaaehtoisten maksujen, joita kutsutaan myös pakollisiksi vapaaehtoisiksi maksuiksi, pakottavaa yhteyttä.

2)

Toinen kanneperuste perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin kantajan vuosina 1996–2004 toteuttamat toimet

eivät ole luettavissa valtion toimiksi eivätkä vapaaehtoiset maksut, joilla nämä on rahoitettu, ole valtion varoja eivätkä millään lailla luettavissa Ranskan valtiolle kuuluviksi

eivät merkitse taloudellista etua yhdelle tai useammalle edunsaajalle

eivät edes potentiaalisesti vaikuta kilpailuun eivätkä jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

3)

Kolmas kanneperuste on toissijainen ja perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, joka koskee vapaaehtoisten maksujen ja kantajan toteuttamien toimien välisen pakottavan yhteyden olemassaoloa.

4)

Neljäs kanneperuste on toissijainen ja perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, joka koskee niitä päätelmiä, jotka kansallisen tuomioistuimen olisi tehtävä siitä, että vapaaehtoisia maksuja ei ole ilmoitettu. Komissio kehottaa riidanalaisen päätöksen 202 kohdassa kansallisia tuomioistuimia määräämään vapaaehtoisten maksujen palauttamisesta ja tukien pätemättömyydestä, ja niitä, joita asia koskee, saattamaan sen kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaikka kansallisilla tuomioistuimilla ei ole velvollisuutta määrätä tukien ja vapaaehtoisten palauttamisesta, koska tällainen palauttaminen on epäasianmukaista ja käytännössä mahdotonta.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/22


Kanne 16.1.2012 — Formanu v. SMHV (Qualität hat Zukunft)

(Asia T-22/12)

2012/C 80/37

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Formanu AG (Neustadt a.d. Waldnaab, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Raible)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 27.10.2011 asiassa R 1518/2011-1 tekemän päätöksen

velvoittamaan SMHV:n korvaamaan valitusmenettelyn ja tämän menettelyn oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Qualität hat Zukunft” luokkiin 9, 16 ja 40 kuuluville tavaroille ja palveluille.

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseinen yhteisön tavaramerkki on erottamiskykyinen.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/22


Kanne 20.1.2012 — PT Musim Mas v. neuvosto

(Asia T-26/12)

2012/C 80/38

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PT Perindustrian dan Perdagangan Musim Semi Mas (PT Musim Mas) (Medan, Indonesia) (edustaja: asianajaja D. Luff)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

Kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta, Indonesiasta ja Malesiasta peräisin olevien rasva-alkoholien ja niiden seosten tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 8.11.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1138/2011 (EUVL L 293, 11.11.2011, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus) 1 ja 2 artiklan kantajaa koskevilta osiltaan

Velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan

unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta tutkia riidanalaisen asetuksen 1 ja 2 artiklan lainmukaisuus ja niiden yhteensoveltuvuus polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1) (jäljempänä perusasetus) ja eurooppaoikeuden yleisten periaatteiden kanssa.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan

Neuvosto rikkoi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaa, koska

a)

se arvioi tosiseikkoja ilmeisen virheellisesti ja käytti väärin harkintavaltaansa kiistämällä, että kantaja ja sen Singaporen myyntisivuliike olisivat muodostaneet ”yhden taloudellisen kokonaisuuden”. Komissio jätti tutkinnan aikana tarkoituksellisesti ottamatta huomioon kantajaan liittyviä yhtiöitä koskevat kantajan esittämät tosiseikat;

b)

neuvosto ei esittänyt riittäviä todisteita siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät. Se syyllistyi myös harkintavallan väärinkäyttöön ja ilmeiseen arviointivirheeseen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaa soveltaessaan, koska se tukeutui epäasianmukaisiin tai väärin tulkittuihin tosiseikkoihin sen osoittamiseksi, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan soveltamisedellytykset täyttyivät. Neuvosto ei ottanut huomioon kantajan komissiolle esittämiä tosiseikkoja, jotka tämä oli tarkistanut ja joita se ei tutkintamenettelyn aikana ollut missään vaiheessa kiistänyt.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan

Neuvosto rikkoi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaa, koska

a)

se ei suorittanut tasapuolista vertailua vientihinnan ja normaaliarvon välillä. Se ei riittävästi osoittanut hintoihin vaikuttavien tekijöiden välisiä eroja ja hintojen vertailukelpoisuutta. Vastoin vakiintunutta oikeuskäytäntöä se ei osoittanut, että normaaliarvo ja vientihinta olivat epäsymmetrisiä korvausten oikaisun puuttuessa. Neuvosto ei ottanut huomioon tietoja ja todisteita, jotka kantaja esitti vastauskirjelmässään ja sen tarkastuskäyntien yhteydessä ja jotka osoittivat, että ICOF S hoitaa myös kotimaan myyntiä. Se ei riittävästi ilmaissut syitä, joiden vuoksi se ei ottanut näitä tietoja ja todisteita huomioon. Näin menetellessään neuvosto arvioi tosiseikkoja ilmeisen virheellisesti ja käytti väärin harkintavaltaansa. Se ei riittävästi perustellut oikaisutarvetta, ja tällä menettelyllä syrjitään kantajaa.

b)

se ei välttänyt kaksinkertaistamista voittoja vientihinnasta vähentäessään. Neuvosto vähensi ensimmäisen hypoteettisen marginaalin (5 %) ICOF E:n voitoista perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan nojalla, ja toisen hypoteettisen marginaalin (5 %) ICOF S:n voitoista, ja vähensi näin kaiken kaikkiaan 10 %:n suuruisen kohtuuttoman hypoteettisen marginaalin konsernin sisäisen myynnin osalta. Tämä on selvästi ristiriidassa tosiseikkojen ja tämän tyyppisiä liiketoimia koskevan käytännön kanssa. Komission olisi tutkivana viranomaisena pitänyt tietää tämä. Näin ollen neuvosto arvioi ilmeisen tosiseikkoja, jotka liittyvät konsernin sisäisiin voittoihin, ja se sovelsi väärin syrjivästi ja kohtuuttomasti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaa.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan

Neuvosto loukkasi hyvän hallinnon periaatetta kantajan tilannetta arvioidessaan. Se ei ottanut huomioon tietoja, todisteita ja perusteluja, jotka komissiolle oli tutkinnan aikana toimitettu. Neuvosto tukeutui sen sijaan muodollisiin laskuihin, maksettuihin korvauksiin ja tehtyihin sopimuksiin, jotka se erotti niiden asiayhteydestä, voidakseen keinotekoisesti korottaa kantajan polkumyyntimarginaalia. Komission ja neuvoston olisi pitänyt toimia huolellisemmin ja tehdä tarkempia analyysejä päätelmiä tehdessään.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan

Riidanalaista asetusta annettaessa loukattiin yhdenvertaisuus- ja syrjintäkiellon periaatteita. Oikaisemalla kantajan vientihintaa neuvosto sai aikaan vientihinnan ja normaaliarvon välisen epäsymmetrian, koska se otti huomioon ainoastaan kantajan yrityksen rakenteen ja sen verotuksellisen rakenteen. Lisäksi kantaja kärsi tämän rakenteen aiheuttamasta hypoteettisen voittomarginaalin kaksinkertaisesta vähennyksestä. Molemmissa tapauksissa kantajaa syrjitään suhteessa muihin tutkittuihin yhtiöihin, joilla on samankaltaisia kustannuksia, joita ei ole oikaistu.


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/23


Kanne 17.1.2012 — Bauer v. SMHV — BenQ Materials (Daxon)

(Asia T-29/12)

2012/C 80/39

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Erika Bauer (Schaufling, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Merz)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: BenQ Materials Corp. (Gueishan Taoyuan, Taiwan)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 9.11.2011 asiassa R 2191/2010-2 tekemän päätöksen kokonaisuudessaan

velvoittamaan SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: BenQ Materials Corp.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Daxon” luokkiin 3, 5 ja 10 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkki ”DALTON” luokkiin 3, 5, 18, 25, 35, 41 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseisten merkkien välillä on sekaannusvaara.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/24


Kanne 23.1.2012 — Piotrowski v. SMHV (MEDIGYM)

(Asia T-33/12)

2012/C 80/40

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Elke Piotrowski (Viernheim, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Albrecht)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 18.11.2011 asiassa R 734/2011-4 tekemän päätöksen

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”MEDIGYM” luokkaan 10 kuuluvia tavaroita varten

Tutkijan päätös: Rekisteröinnin hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan rikkominen, koska valituslautakunnan päätös perustuu sellaisiin syihin, joihin kantaja ei ole voinut ottaa kantaa ja asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen, koska haetulta yhteisön tavaramerkiltä evätään asetuksen N:o 207/2007 154 artiklan 3 kohdassa ja 37 artiklan 1 kohdassa säädetty suoja, vaikka merkin rekisteröiminen ei ole estynyt asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/24


Kanne 25.1.2012 — Herbacin cosmetic v. SMHV — Laboratoire Garnier (HERBA SHINE)

(Asia T-34/12)

2012/C 80/41

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Herbacin cosmetic GmbH (Wutha-Farnroda, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Eberhardt)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Laboratoire Garnier et Cie (Pariisi, Ranska)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 22.11.2011 asiassa R 2255/2010-1 tekemän päätöksen

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Laboratoire Garnier et Cie.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki HERBA SHINE luokkaan 3 kuuluville tavaroille.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansallinen sanamerkki, yhteisön sanamerkki ja kansainvälinen rekisteröinti ”HERBACIN” luokkaan 3 kuuluville tavaroille.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hyväksyminen.

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen rikkominen, koska jo sillä hetkellä, kun väitteestä tehtiin päätös ensimmäisessä valitusasteessa, ei ollut enää olemassa hakijan tehokasta pyyntöä käytön osoittamisesta; asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen b alakohdan rikkominen, koska vastaajan valituslautakunta jätti oikeudellisesti virheellisellä tavalla ottamatta huomioon väitteen perustana olevaan tavaramerkkiin ”HERBACIN” liittyvän huomattavan vientimyynnin; sekä asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen rikkominen, koska käytöstä esitettyjä todisteita on arvioitu virheellisesti yhteisössä oleviin ostajiin nähden.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/25


Kanne 20.1.2012 — Athens Resort Casino v. komissio

(Asia T-36/12)

2012/C 80/42

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Athens Resort Casino (Marrousi, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Niejahr, Q. Azau, F. Spyropoulos, I. Dryllerakis ja K. Spyropoulos sekä barrister F. Carlin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 24.5.2011 annetun komission päätöksen 2011/716 valtiontuesta, jota Kreikka on myöntänyt eräille Kreikan kasinoille (Valtiontuki C 16/10 (ex NN 22/10, ex CP 318/09)) (EUVL L 285, 1.11.2011, s. 25; jäljempänä riidanalainen päätös);

toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen kantajaa koskevin osin;

vaihtoehtoisesti kumoaman riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä velvoitetaan määrien takaisin perimiseen kantajalta, ja

velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoittamaan sen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, kun se on katsonut kyseisen toimenpiteen tukitoimenpiteeksi seuraavasti:

a)

se on todennut kantajan saaneen taloudellista etua ”verosyrjinnän” muodossa 7,20 euroa pääsylipulta;

b)

se on katsonut kyseisen toimenpiteen aiheuttaneen julkisten tulojen menetyksiä;

c)

se on katsonut toimenpiteen olleen valikoiva niin, että sillä on suosittu kantajaa, ja

d)

se on todennut lopuksi, että toimenpide on vääristänyt kilpailua ja että se on vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on rikkonut SEUT 296 artiklaa, kun se ei ole esittänyt riittäviä perusteluja sille, miksi se on katsonut, että kantaja on saanut valikoivaa etua, että kaikki tällaiset edut ovat aiheuttaneet julkisten tulojen menetyksiä ja että edut ovat vääristäneet kilpailua ja vaikuttaneet jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, niin, että kantaja olisi voinut ymmärtää ja tuomioistuin kohdistaa valvontansa näihin perusteluihin.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että mikäli unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kantajalle on myönnetty yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea, sen pitää kumota riidanalainen päätös siltä osin kuin siinä velvoitetaan määrien takaisin perimiseen kantajalta, koska siinä rikotaan:

a)

neuvoston asetuksen (EY) N:ro 659/1999 (1) 14 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä, jonka mukaan takaisin perimisen tulee olla oikeasuhteinen tuensaajan saamaan tukeen nähden, koska vastaaja ei ole riidanalaisessa päätöksessä todennut asianmukaisesti tuen määrää, jonka kantaja on mahdollisesti vastaanottanut; ja

b)

neuvoston asetuksen (EY) N:ro 659/1999 14 artiklan 1 kohdan toista virkettä, jonka mukaan tässä tapauksessa takaisin perimisellä loukataan unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli luottamuksensuojan periaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.


(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:ro 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1).


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/25


Kanne 30.1.2012 — Hamcho ja Hamcho International v. neuvosto

(Asia T-43/12)

2012/C 80/43

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Mohamad Hamcho (Damaskos, Syyria) ja Hamcho International (Damaskos) (edustaja: asianajaja M. Ponsard)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

käsittelemään kanteen nopeutetussa menettelyssä

kumoamaan seuraavat toimet kantajia koskevilta osin:

päätöksen 2011/273/YUTP, sellaisena kuin se on tänä päivänä täydennettynä ja muutettuna, mukaan lukien kaikki kannekirjelmän 17 kohdassa mainitut päätökset

asetuksen N:o 442/2011, sellaisena kuin se on tänä päivänä täydennettynä ja muutettuna, mukaan lukien kaikki kannekirjelmän 18 kohdassa mainitut asetukset

päätöksen 2011/782/YUTP, sellaisena kuin se on tänä päivänä erityisesti täytäntöönpanopäätöksellä 2012/37/YUTP täydennettynä ja muutettuna, kannekirjelmän 19 kohdan mukaisesti

asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on tänä päivänä erityisesti täytäntöönpanoasetuksella N:o 55/2012 täydennettynä ja muutettuna, kannekirjelmän 20 kohdan mukaisesti

kumoamaan 21.12.2011 päivättyyn, kantajille osoitettuun neuvoston tiedonantoon sisältyvän neuvoston päätöksen siltä osin kuin siinä säilytetään kantajien nimet riidanalaisissa luetteloissa

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osiltaan samanlaiset tai samankaltaiset kuin ne kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-653/11, Jaber vastaan neuvosto.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/26


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.2.2012 — Colegio Oficial de Farmacéuticos de Valencia v. komissio

(Asia T-337/09) (1)

2012/C 80/44

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 256, 24.10.2009.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/26


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Ghost Brand v. SMHV — Procter & Gamble International Operations (GHOST)

(Asia T-298/11) (1)

2012/C 80/45

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 238, 13.8.2011.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/26


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Otto v. SMHV — Nalsani (TOTTO)

(Asia T-300/11) (1)

2012/C 80/46

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 238, 13.8.2011.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/26


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.1.2012 — Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe v. komissio

(Asia T-362/11) (1)

2012/C 80/47

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Toisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 252, 27.8.2011.


17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/26


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.1.2012 — Symfiliosi v. FRA

(Asia T-397/11) (1)

2012/C 80/48

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 282, 24.9.2011.