18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/1

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2012,

Euroopan unionin neuvostolle Bank of Greecen ulkopuolisista tilintarkastajista

(EKP/2012/1)

2012/C 48/01

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 27.1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)	Bank of Greecen ulkopuolisten tilintarkastajien toimikausi päättyy tilikauden 2011 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää uudet ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2012 alkaen.

(3)	Bank of Greece on valinnut KPMG Certified Auditors A.E.:n ulkopuoliksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2012–2016,

SUOSITTELEE:

että KPMG Certified Auditors A.E. nimitetään Bank of Greecen ulkopuolisiksi tilintarkastajiksi tilikausiksi 2012–2016.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/2

---

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausuntokomission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI)

2012/C 48/02

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan,

Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1),

yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (2) ja

asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn lausuntopyynnön, ja

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

1.   JOHDANTO

1.1   Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen

1.

Komissio antoi 29 päivänä elokuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI) (jäljempänä ’ehdotus’ tai ’asetusehdotus’) (3). Ehdotus toimitettiin samana päivänä Euroopan tietosuojavaltuutetulle lausuntoa varten.

2.

Ennen ehdotuksen antamista Euroopan tietosuojavaltuutettu sai mahdollisuuden esittää epävirallisia huomautuksia ehdotuksesta ja tätä ennen hän sai kommentoida epävirallisesti komission tiedonantoa ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen hallinnollisen yhteistyön laajentamisen avulla: Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) laajentamista ja kehittämistä koskeva strategia” (IMI-strategiaa koskeva tiedonanto) (4), joka edelsi ehdotusta. Monet näistä huomautuksista on otettu huomioon ehdotuksessa, ja ehdotuksen sisältämiä tietosuojatoimenpiteitä on niiden johdosta vahvistettu.

3.	Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio pyysi häneltä virallisesti lausuntoa ja että ehdotuksen johdanto-osaan sisältyy viittaus tähän lausuntoon.

1.2   Ehdotuksen tavoitteet ja soveltamisala

4.

IMI on tietotekninen väline, jonka avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja soveltaessaan sisämarkkinalainsäädäntöä. IMI:n avulla EU:n jäsenvaltioiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat pitää nopeasti ja helposti yhteyttä muissa Euroopan maissa toimiviin vastaaviin viranomaisiin. Tähän sisältyy myös asiaankuuluvien henkilötietojen käsittely, mukaan luettuina arkaluonteiset tiedot.

5.

IMI on alun perin laadittu viestintävälineeksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (5) ja palveludirektiivin (6) nojalla tapahtuvaan kahdenväliseen tietojenvaihtoon. IMI auttaa käyttäjiään löytämään oikean yhteysviranomaisen toisessa maassa ja kommunikoimaan sen kanssa käyttämällä valmiiksi käännettyjä kysymys- ja vastaussarjoja (7).

6.	IMI:n on kuitenkin tarkoitus olla joustava, horisontaalinen järjestelmä, jolla voidaan tukea monia sisämarkkinalainsäädännön alueita. Tarkoituksena on, että sen käyttöä laajennetaan vähitellen niin, että tulevaisuudessa se tukee muitakin lainsäädännön aloja.

7.

Myös IMI:n toimintoja on tarkoitus laajentaa. Kahdenvälisen tietojenvaihdon lisäksi on suunnitteilla muitakin toimintoja, joista osa on jo toteutettukin, esimerkiksi ilmoitusmenettelyt, hälytysjärjestelmät, keskinäistä avunantoa koskevat järjestelyt ja ongelmien ratkaisu (8) sekä tietorekisteri, jonka avulla IMI-toimijat voivat käyttää tietoja myöhemmin (9). Moniin näistä toiminnoista, ei kuitenkaan kaikkiin, sisältyy henkilötietojen käsittelyä.

8.	Ehdotuksen tavoitteena on luoda IMI:lle selkeä oikeusperusta ja kattava tietosuojakehys.

1.3   Ehdotuksen tausta: kattavan tietosuojakehyksen luominen vaiheittain IMI:lle

9.

Komissio pyysi keväällä 2007 lausuntoa 29 artiklan tietosuojatyöryhmältä IMI:n tietosuojavaikutusten tarkastamiseksi. Työryhmä antoi lausuntonsa 20. syyskuuta 2007 (10). Lausunnossa suositeltiin, että komissio loisi tietojen vaihtamiselle IMI:n puitteissa selkeämmän oikeusperustan ja erityiset tietosuojatoimenpiteet. Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui aktiivisesti IMI:ä käsittelevän alaryhmän työhön ja kannatti tietosuojatyöryhmän lausunnon päätelmiä.

10.

Tämän jälkeen Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi edelleen ohjeita komissiolle siitä, miten IMI:lle voidaan varmistaa vaiheittain kattavampi tietosuojakehys (11). Tätä yhteistyötä tehtäessä Euroopan tietosuojavaltuutettu on 22. helmikuuta 2008 antamastaan IMI:n toteutusta koskevasta lausunnosta (12) lähtien puhunut johdonmukaisesti sen puolesta, että tarvitaan uusi tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen oikeudellinen väline, jolla IMI:lle voitaisiin luoda kattavampi tietosuojakehys ja taata oikeusvarmuus. Tällaista oikeudellista välinettä koskeva ehdotus on nyt esitetty (13).

2.   EHDOTUKSEN ANALYYSI

2.1   Euroopan tietosuojavaltuutetun yleisnäkemys ehdotuksesta ja IMI:tä koskevan sääntelyn keskeisistä vaatimuksista

11.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu IMI:in yleisesti ottaen myönteisesti. Tietosuojavaltuutettu antaa tukensa komission aikeille perustaa sähköinen tietojenvaihtojärjestelmä ja säännellä sen tietosuojanäkökohtia. Sen lisäksi, että tällainen modernisoitu järjestelmä auttaa tehostamaan yhteistyötä, se voi auttaa varmistamaan, että sovellettavia tietosuojalakeja noudatetaan yhdenmukaisesti. Järjestelmä voi vaikuttaa näin tarjoamalla selvät puitteet sille, mitä tietoja voidaan vaihtaa, kenen kanssa ja millä ehdoilla.

12.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio ehdottaa IMI:tä koskevaa horisontaalista säädöstä neuvoston ja parlamentin asetuksen muodossa. Hän on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa tuodaan kattavasti esiin tärkeimmät IMI:tä koskevat tietosuojakysymykset. Hänen huomautuksiaan luettaessa on pidettävä mielessä tämä yleinen myönteinen suhtautuminen.

13.

Euroopan tietosuojavaltuutettu varoittaa kuitenkin, että yhden keskitetyn sähköisen järjestelmän luominen useita hallinnollisen yhteistyön alueita varten tuo mukanaan myös riskejä. Niistä tärkein on se, että tietoja jaettaisiin ehkä enemmän ja laajemmin kuin tehokas yhteistyö ehdottomasti vaatii ja että tiedot, myös mahdollisesti vanhentuneet ja virheelliset tiedot, saattaisivat jäädä sähköiseen järjestelmään tarpeettoman pitkäksi ajaksi. 27 jäsenvaltiossa käytettävän tietojärjestelmän turvallisuus on myös arkaluonteinen kysymys, sillä koko järjestelmän turvallisuus riippuu sen heikoimman lenkin turvallisuudesta.

Keskeiset haasteet

14.

Euroopan tietosuojavaltuutettu pyytää kiinnittämään huomiota kahteen keskeiseen haasteeseen, jotka liittyvät oikeudellisen kehyksen luomiseen IMI:lle asetusehdotuksessa: — yhdenmukaisuus on varmistettava, mutta monimuotoisuutta on silti kunnioitettava; — on huolehdittava siitä, että joustavuus ja oikeusvarmuus ovat tasapainossa.

15.	Nämä keskeiset vaatimukset ovat tärkeitä kiinnekohtia, ja Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon lähestymistapa määräytyy suurelta osin niiden mukaan.

Yhdenmukaisuus monimuotoisuutta kunnioittaen

16.

Ensinnäkin IMI on järjestelmä, jota käytetään 27 jäsenvaltiossa. Euroopan lainsäädännön yhdenmukaistamisen nykyvaiheessa kansallisissa hallintomenettelyissä ja tietosuojalaeissa on huomattavia eroja. IMI:tä on kehitettävä niin, että käyttäjät kussakin 27 jäsenvaltiossa voivat vaihtaa henkilötietoja IMI:n kautta kansallisen lainsäädäntönsä, myös tietosuojalainsäädännön, mukaisesti. Samalla on varmistettava, että rekisteröityjen tietoja suojellaan yhdenmukaisesti riippumatta siitä, siirretäänkö tietoa IMI:n kautta toiseen jäsenvaltioon. Yhdenmukaisuus kunnioittaen samalla monimuotoisuutta on keskeinen vaatimus niin teknisen kuin oikeudellisenkin infrastruktuurin rakentamisessa IMI:tä varten. Tarpeetonta monimutkaisuutta ja hajanaisuutta olisi vältettävä. IMI:n tietojenkäsittelytoimintojen on oltava läpinäkyviä. Vastuunjaon päätöksenteosta on oltava selkeää, kun on kyse järjestelmän suunnittelusta, päivittäisestä kunnossapidosta ja käytöstä sekä myös järjestelmän valvonnasta.

Joustavuuden ja oikeusvarmuuden välinen tasapaino

17.

Toiseksi, toisin kuin eräät muut laaja-alaiset tietojärjestelmät, esimerkiksi Schengenin tietojärjestelmä, viisumitietojärjestelmä, tullitietojärjestelmä tai Eurodac-tietokanta, jotka kaikki on suunniteltu tiettyä, selvästi määriteltyä alaa varten, IMI on horisontaalinen tietojenvaihtoväline ja voi helpottaa tietojenvaihtoa monella eri toiminta-alueella. Suunnitelmissa on laajentaa IMI:n käyttöä vähitellen muillekin toiminta-alueille, ja sen toimintoja voidaan muuttaa niin, että ne käsittävät myös sen tyyppistä hallinnollista yhteistyötä, jota ei tähän mennessä ole vielä täsmennetty. Nämä IMI:n ominaispiirteet merkitsevät, että on vaikea antaa selvää määritelmää järjestelmän toiminnoista ja sen puitteissa sallitusta tietojenvaihdosta. Siksi on myös vaikeaa määritellä selkeästi asianmukaiset tietosuojatoimenpiteet.

18.

Euroopan tietosuojavaltuutettu myöntää joustavuuden olevan tarpeen ja panee merkille komission pyrkimyksen tehdä asetuksesta aikaa kestävä. Tämä ei saisi kuitenkaan heikentää sen selkeyttä tai oikeusvarmuutta, kun kyse on järjestelmän toiminnoista ja toteutettavista tietosuojatoimenpiteistä. Tämän vuoksi ehdotuksessa olisi esitettävä asiat täsmällisemmin aina, kun se on mahdollista, sen sijaan, että vain toistetaan tärkeimpiä tietosuojaperiaatteita, joista säädetään direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (14).

2.2   IMI:n soveltamisala ja sen suunniteltu laajentaminen (3 ja 4 artikla)

2.2.1   Johdanto

19.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että ehdotus sisältää selkeän määritelmän IMI:n nykyisestä soveltamisalasta. Liitteessä I luetellaan asiaankuuluvat unionin säädökset, joiden perusteella tietoja voidaan vaihtaa. Tähän kuuluu ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin, palveludirektiivin ja potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin tiettyjen säännösten nojalla tehtävä yhteistyö (15).

20.	Koska on odotettavissa, että IMI:n soveltamisala laajenee, liitteessä II on lueteltu potentiaalisia laajentumiskohteita. Liitteen II kohtia voidaan siirtää liitteeseen I delegoidulla säädöksellä, jonka komissio hyväksyy vaikutustenarvioinnin jälkeen (16).

21.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti tähän menettelyyn, koska se (i) määrittää selvästi IMI:n soveltamisalan rajat ja (ii) varmistaa läpinäkyvyyden sekä samalla (iii) mahdollistaa joustavuuden, kun IMI:tä tulevaisuudessa käytetään muussa tietojenvaihdossa. Lisäksi näin varmistetaan, ettei IMI:n kautta voida vaihtaa tietoa (i) ilman sisämarkkinalainsäädännössä olevaa asianmukaista oikeusperustaa, joka sallii tietojenvaihdon tai antaa siihen valtuudet (17) ja (ii) ilman asetuksen liitteessä I mainittua viittausta kyseiseen oikeusperustaan.

22.	IMI:n soveltamisalan suhteen on kuitenkin vielä epävarmuutta, joka liittyy siihen, mille toiminta-alueille IMI:tä voidaan laajentaa, ja siihen, mitä toimintoja IMI:in sisältyy tai voidaan liittää.

23.

Ensinnäkään ei voida sulkea pois sitä, että IMI:n soveltamisalaa voidaan laajentaa liitteissä I ja II mainitsemattomille toiminta-alueille. Näin voi käydä, jos IMI:n käytöstä tiettyihin tietojenvaihdon tyyppeihin ei säädetä komission antamassa delegoidussa säädöksessä vaan parlamentin ja neuvoston hyväksymässä säädöksessä, jota ei ole mainittu liitteessä II (18).

24.

Toiseksi soveltamisalan laajentaminen uusille toiminta-alueille ei joissakin tapauksissa ehkä vaadi muutoksia järjestelmän nykyisiin toimintoihin tai muutokset ovat vähäisiä (19), kun taas jotkin muut laajennukset voivat edellyttää uusia ja erilaisia toimintoja tai suuria muutoksia nykyisiin toimintoihin: — Vaikka ehdotuksessa viitataan useisiin nykyisiin tai suunniteltuihin toimintoihin, kyseiset viittaukset eivät useinkaan ole riittävän selviä tai yksityiskohtaisia. Tämä ilmenee vaihtelevassa määrin viitattaessa hälytyksiin, ulkopuolisiin toimijoihin, tietorekistereihin, keskinäistä avunantoa koskeviin järjestelyihin ja ongelmanratkaisuun (20). Kuvaavaa on, että sana ”hälytys”, joka viittaa hyvin keskeiseen toimintoon, mainitaan ainoastaan kerran, johdanto-osan 10. kappaleessa. — Asetusehdotuksen mukaan on mahdollista ottaa käyttöön uusia toimintoja, joita ei ole lainkaan mainittu ehdotuksessa. — Tähän asti IMI:n on kerrottu olevan tietojenvaihtoon käytettävä tietotekninen väline, toisin sanoen yhteydenpitoväline (ks. esimerkiksi ehdotuksen 3 artikla). Kuitenkin jotkin ehdotuksessa mainitut toiminnot, kuten tietorekisteritoiminto, näyttäisivät menevän tätä pidemmälle. Myös ehdotus säilytysaikojen pidentämiseksi viiteen vuoteen viittaa siihen, että tietorekisteristä tulisi vähitellen ”tietokanta”. Tällainen kehitys muuttaisi oleellisesti IMI:n luonnetta (21).

2.2.2   Suositukset

25.

Näiden epävarmuutta aiheuttavien seikkojen selvittämiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee kaksiosaista lähestymistapaa. Hän ehdottaa ensinnäkin, että on selvitettävä, mitkä ovat jo nyt ennakoitavissa olevia toimintoja, ja että niitä on käsiteltävä yksityiskohtaisemmin. Toiseksi hän ehdottaa, että otetaan käyttöön riittäviä menettelyyn liittyviä suojatoimia, joilla varmistetaan, että myös tietosuojaan kiinnitetään huomiota, kun IMI:tä tulevaisuudessa kehitetään.

Jo nyt saatavilla tai ennakoitavissa olevien toimintojen selventäminen (esimerkiksi kahdenvälinen tietojenvaihto, hälytykset, tietorekisterit, ongelmanratkaisu ja ulkopuoliset toimijat)

26.	Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetuksessa käsiteltäisiin yksityiskohtaisemmin toimintoja, jotka jo ovat ennakoitavissa, esimerkiksi liitteissä I ja II mainittua tietojenvaihtoa.

27.

Esimerkiksi säännöksiä, jotka koskevat SOLVIT-järjestelmän sisällyttämistä IMI:in (22) (”ulkopuolisia toimijoita” ja ”ongelmanratkaisua” koskevat säännökset), ja säännöksiä, jotka koskevat ammattihenkilöiden ja palveluntarjoajien hakemistoja (”tietorekistereitä” koskevat säännökset), voisi täsmentää ja selventää.

28.

Lisäselvennyksiä olisi tehtävä myös ”hälytysten” osalta, jotka ovat jo käytössä palveludirektiivin nojalla ja jotka voidaan ottaa käyttöön myös muilla toiminta-alueilla. ”Hälytys” toimintona olisi määriteltävä selvästi 5 artiklassa (muiden toimintojen, kuten kahdenvälisen tietojenvaihdon ja tietorekisterien, yhteydessä). Tiedonsaantioikeuksia ja säilytysaikoja olisi myös selvennettävä (23).

Menettelyyn liittyvät suojatoimet (tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja tietosuojavaltuutetun kuuleminen)

29.

Jos tarkoituksena on, että asetus on toimiva myös tulevaisuudessa ajatellen pitkällä aikavälillä mahdollisesti tarpeellisia lisätoimintoja, ja siten sallia mahdollisuus ottaa mukaan toimintoja, joita asetuksessa ei ole vielä määritelty, on annettava myös asianmukaiset menettelyä koskevat takeet siitä, että tarvittavien tietosuojatoimenpiteiden toteuttamiseen varaudutaan asianmukaisesti ennen uuden toiminnon käyttöönottoa. Sama pätee myös uusien toiminta-alueiden mukaan ottamiseen, jos sillä on vaikutuksia tietosuojaan.

30.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee selkeää järjestelmää, jolla varmistetaan, että tietosuojaa koskevat huolenaiheet arvioidaan huolellisesti aina ennen toimintojen laajentamista tai uusien toiminta-alueiden mukaanottoa ja että IMI:n arkkitehtuuriin lisätään suojatoimia tai teknisiä toimenpiteitä, jos se on tarpeen. Erityisesti: — itse asetuksessa olisi oltava perustelujen sivulla 7 mainittu vaikutustenarviointi, johon olisi sisällyttävä myös tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi; siinä olisi täsmennettävä, mitä muutoksia IMI:n suunnitteluun olisi tehtävä, jos muutoksia tarvitaan, jotta sen tietosuojaa koskevat suojatoimet olisivat jatkossakin riittävät ja kattaisivat myös uudet toiminta-alueet ja/tai toiminnot; — asetuksessa olisi säädettävä, että ennen jokaista IMI:n laajennusta on kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua ja kansallisia tietosuojaviranomaisia. Kuuleminen voidaan toteuttaa 20 artiklassa tarkoitetun koordinoidun valvonnan järjestelmän välityksellä.

31.

Näitä menettelyjä koskevia suojatoimia (tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja kuuleminen) olisi sovellettava sekä komission delegoidulla säädöksellä tehtyihin laajennuksiin (kohdan siirtäminen liitteestä II liitteeseen I) että parlamentin ja neuvoston asetuksella tehtyihin laajennuksiin, mukaan luettuina asetukset, joita ei ole lueteltu liitteessä II.

32.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee lopuksi, että asetuksessa tehdään selväksi, sisältyykö sellaisten delegoitujen säädösten soveltamisalaan, jotka komissio 23 artiklan nojalla valtuutetaan hyväksymään, muita asioita kuin kohtien siirtäminen liitteestä II liitteeseen I. Mikäli mahdollista, komissiolle olisi annettava asetuksessa valtuudet antaa erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä tai delegoituja säädöksiä järjestelmän mahdollisten lisätoimintojen määrittelemiseksi tai sellaisten tietosuojaa koskevien ongelmien käsittelemiseksi, joita tulevaisuudessa voi esiintyä.

2.3   Tehtävät, toimivalta ja vastuualueet (7–9 artikla)

33.	Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että IMI:ssä mukana olevien eri toimijoiden tehtävien ja vastuualueiden selventämiseen käytetään kokonainen luku (II luku). Säännöksiä voisi vahvistaa seuraavasti.

34.

Asetuksen 9 artiklassa kuvaillaan tehtäviä, jotka johtuvat komission rekisterinpitäjän roolista. Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetukseen lisätään säännös, jossa viitataan komission tehtävään varmistaa, että järjestelmä on suunniteltu sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatteen mukaisesti, ja komission tietosuojakoordinoijan tehtävään.

35.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että 7 artiklassa lueteltuihin IMI-koordinoijien tehtäviin on nyt sisällytetty erityisesti tietosuojaan liittyvät koordinointitehtävät, mukaan luettuna toimiminen komission yhteyshenkilönä. Hän suosittelee artiklan selventämistä siltä osin, että kyseisiin koordinointitehtäviin kuuluisi myös yhteydenpito kansallisiin tietosuojaviranomaisiin.

2.4   Tiedonsaantioikeudet (10 artikla)

36.	Asetuksen 10 artiklassa säädetään järjestelmän käyttöoikeuksiin liittyvistä suojatoimista. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että kyseisiä säännöksiä on huomattavasti vahvistettu hänen huomautustensa jälkeen.

37.

Koska IMI on luonteeltaan horisontaalinen ja laajeneva, on tärkeää varmistaa, että järjestelmässä voidaan käyttää turvamuureja, joiden avulla jollakin toiminta-alueella käsitellyn tiedon käyttö voidaan rajoittaa kyseiseen toiminta-alueeseen: IMI-käyttäjien olisi (i) saatava tietoja vain silloin, kun niitä todella tarvitaan, ja (ii) tietojensaanti olisi rajoitettava vain yhteen toiminta-alueeseen.

38.

Jos on välttämätöntä, että IMI-käyttäjälle sallitaan tiedonsaanti useilta eri toiminta-alueilta (mikä voi olla tarpeen esimerkiksi paikallishallinnon virastoissa), järjestelmän olisi oltava vähintäänkin sellainen, että eri toiminta-alueilta saatuja tietoja ei voida yhdistellä. Jos poikkeuksia tarvitaan, niistä olisi säädettävä täytäntöönpanolainsäädännössä tai unionin säädöksessä. Tällöin on noudatettava tiukasti käyttötarkoituksen rajoittamista koskevaa periaatetta.

39.	Asetustekstistä nämä periaatteet käyvät nyt ilmi pääpiirteittäin, mutta niitä voisi vahvistaa ja konkretisoida.

40.

Komission käyttöoikeuksien osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä, että kun ehdotuksen 9 artiklan 2 kohtaa, 4 artiklaa ja 10 artiklan 6 kohtaa tarkastellaan yhdessä, komissiolla ei asetuksen mukaan ole oikeutta saada jäsenvaltioiden välillä vaihdettavia henkilötietoja paitsi silloin, kun komissio on nimetty osallistumaan hallinnolliseen yhteistyömenettelyyn.

41.

Ulkopuolisten toimijoiden käyttöoikeuksia ja tiedonsaantia hälytyksistä olisi myös täsmennettävä (24). Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetukseen sisällytetään säännös, jonka mukaan hälytyksiä ei lähetetä oletusarvoisesti jokaisen jäsenvaltion kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, vaan vain niille, joita asia koskee ja jotka niitä todella tarvitsevat. Tämä ei estä hälytysten lähettämistä kaikille jäsenvaltioille silloin, kun kyse on erityistapauksesta tai tietyistä toiminta-alueista ja kun asia koskee kaikkia jäsenvaltioita. Tapauskohtainen tarkastelu on tarpeen myös päätettäessä, onko komission saatava tieto hälytyksestä.

2.5   Henkilötietojen säilyttäminen (13 ja 14 artikla)

2.5.1   Johdanto

42.

Ehdotuksen 13 artiklan mukaan tietojen säilyttämisaikaa IMI:ssä pidennetään nykyisestä kuudesta kuukaudesta (laskettuna asian käsittelyn lopettamisesta) viiteen vuoteen niin, että 18 kuukautta vanhat tiedot ovat suojattuja. Tietojen ollessa suojattuja ne saa käyttöön vain tietyllä hakumenettelyllä, johon voidaan ryhtyä ainoastaan rekisteröidyn pyynnöstä tai kun tietoja tarvitaan todisteina IMI:n avulla toteutetusta tietojenvaihdosta.

43.

IMI:n tiedonsäilytyksessä on siis kolme eri jaksoa: — tietojen lataamisen ja asian käsittelyn lopettamisen välinen ajanjakso; — asian käsittelyn lopettamisesta 18 kuukautta eteenpäin ulottuva jakso (25); — 18 kuukauden kuluttua asian käsittelyn lopettamisesta alkavasta suojausajasta kolme vuotta ja kuusi kuukautta eteenpäin (eli kun viisi vuotta on kulunut asian käsittelyn lopettamisesta) ulottuva ajanjakso.

44.

Näiden yleisten sääntöjen lisäksi 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tietoja voidaan säilyttää ”tietorekisterissä” niin kauan kuin tätä tarkoitusta varten on tarpeen joko rekisteröidyn suostumuksella tai kun ”kyseisten tietojen käsittely on välttämätöntä unionin säädöksen noudattamiseksi”. Lisäksi 14 artiklassa säädetään samanlaisesta viiden vuoden suojausmekanismista, joka koskee IMI-käyttäjien henkilötietojen säilyttämistä. Suojaus alkaa siitä päivästä, kun kyseiset henkilöt lakkaavat olemasta IMI-käyttäjiä.

45.	Muita erityisiä säännöksiä ei ole. Yleisiä sääntöjä on siis luultavasti tarkoitus soveltaa paitsi kahdenväliseen tietojenvaihtoon myös hälytyksiin, ongelmanratkaisuun (kuten SOLVIT-järjestelmässä (26)) ja kaikkiin muihin toimintoihin, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä.

46.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on huolestunut monista tietojen säilyttämisaikoihin liittyvistä seikoista, koska sekä direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa että asetuksen N:o 45/2001 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa edellytetään, että henkilötietoja saa säilyttää ainoastaan sen ajan kuin on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joihin tiedot on kerätty tai joihin niitä myöhemmin käsitellään.

2.5.2   Tietojen lataamisesta asian käsittelyn lopettamiseen: asian käsittelyn lopettamiseen ajoissa on kiinnitettävä huomiota

47.

Ensimmäisen ajanjakson eli tietojen lataamisesta asian käsittelyn lopettamiseen kuluvan ajan osalta Euroopan tietosuojavaltuutettua huolettaa riski, että joidenkin tapausten käsittelyä ei ehkä lopeteta koskaan tai se lopetetaan vasta kohtuuttoman pitkän ajan päästä. Tämä voi johtaa siihen, että jotkin henkilötiedot jäävät tietokantaan tarpeettoman pitkäksi ajaksi tai jopa ikuisiksi ajoiksi.

48.

Euroopan tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan komissio on edistynyt IMI:n ruuhkien vähentämisessä käytännön tasolla. Käytössä on kahdenväliseen tietojenvaihtoon perustuva järjestelmä, jolla seurataan käsittelyn lopettamista ajoissa ja muistutetaan säännöllisesti myöhässä olevista käsittelyistä. Lisäksi järjestelmän toimintoihin tehty uusi muutos, joka on sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa koskevan lähestymistavan mukainen, mahdollistaa sen, että vastaus voidaan hyväksyä ja asian käsittely lopettaa yhdellä näppäimen painalluksella. Aiemmin tähän tarvittiin kaksi eri toimenpidettä, mikä saattoi johtaa siihen, että järjestelmään jäi joitakin avoimia asioita.

49.

Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää näitä käytännön toimenpiteitä tervetulleina. Hän suosittelee kuitenkin, että itse asetusteksti sisältäisi takeet siitä, että asioiden käsittely IMI:ssä lopetetaan ajoissa ja että avoimeksi jääneet asiat (asiat, joita ei ole käsitelty pitkiin aikoihin) poistetaan tietokannasta.

2.5.3   Asian käsittelyn lopettamista seuraava 18 kuukauden ajanjakso: onko kuuden kuukauden jakson pidentäminen perusteltua?

50.

Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa miettimään, onko nykyisen kuuden kuukauden jakson, joka alkaa asian käsittelyn lopettamisesta, pidentämiselle 18 kuukauteen riittävät perusteet ja jos on, sovelletaanko näitä perusteita vain kahdenväliseen tietojenvaihtoon vai myös muuntyyppisiin toimintoihin. IMI on nyt ollut olemassa useita vuosia, ja siitä saatua käytännön kokemusta olisi hyödynnettävä.

51.

Jos IMI pysyy tietoteknisenä välineenä, jota käytetään tietojenvaihtoon (eikä siitä siis kehitetä tiedostojen käsittelyn järjestelmää, tietokantaa tai arkistointijärjestelmää), ja jos toimivaltaisilla viranomaisilla on välineet saamiensa tietojen hakemiseen järjestelmästä (joko sähköisessä muodossa tai paperisena, mutta joka tapauksessa niin, että he voivat käyttää haettua tietoa todisteena (27)), tietojen säilyttämiselle IMI:ssä asian käsittelyn lopettamisen jälkeen ei näyttäisi olevan paljonkaan tarvetta.

52.

Kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voi olla tarpeen esittää lisäkysymyksiä, vaikka vastaus olisi jo hyväksytty ja asian käsittely näin ollen lopetettu. Tämän johdosta tietojen säilytys (melko lyhyen ajan) asian käsittelyn lopettamisen jälkeen voisi olla perusteltua. Nykyinen kuuden kuukauden ajanjakso näyttäisi ensi näkemältä olevan riittävä tähän tarkoitukseen.

2.5.4   18 kuukauden jälkeen viiteen vuoteen asti: suojattu tieto

53.	Euroopan tietosuojavaltuutetun mielestä komissio ei ole myöskään esittänyt riittävästi perusteluja sille, miksi se pitää suojatun tiedon säilyttämistä viiden vuoden ajan tarpeellisena ja oikeasuhteisena.

54.

Ehdotuksen perustelujen sivulla 8 viitataan Euroopan unionin tuomioistuimen päätökseen asiassa Rijkeboer (28). Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että komissio harkitsisi uudelleen tämän asian vaikutusta tietojen säilyttämiseen IMI:ssä. Hänen mielestään Rijkeboer-asia ei anna aihetta muuttaa IMI:tä niin, että tietoja säilytetään viisi vuotta asian käsittelyn loputtua.

55.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ei pidä viittausta asiassa Rijkeboer annettuun tuomioon tai rekisteröidyn oikeuksiin saada itseään koskevia tietoja riittävänä eikä asianmukaisena perusteena säilyttää tietoja IMI:ssä viisi vuotta asian käsittelyn loputtua. Pelkän luetteloidun tiedon (josta on tarkasti poistettu muun muassa asiasisältö, liitteet ja arkaluonteinen tieto) säilyttäminen saattaisi olla sopivampi vaihtoehto, joka ansaitsisi hieman lisäpohdintaa. Tässä vaiheessa tietosuojavaltuutettu on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei tämäkään vaihtoehto ole tarpeellinen eikä oikeasuhteinen.

56.

Ongelmallista on myös se, ettei ole selvää, kuka voi käyttää suojattua tietoa ja mihin tarkoitukseen. Ei riitä, että viitataan tietojen käyttämiseen todisteina tietojenvaihdosta (kuten 13 artiklan 3 kohdassa sanotaan). Jos tietojen suojausta koskeva säännös säilytetään, olisi ainakin täsmennettävä, kuka voi pyytää todistetta tietojenvaihdosta ja missä yhteydessä. Voisiko joku muukin rekisteröidyn lisäksi pyytää tietoja? Jos voi, voisivatko tietoja tällöin pyytää ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset ja vain silloin, kun heidän on todistettava, että on tapahtunut jotain tiettyä, tietynsisältöistä tietojenvaihtoa (silloin kun viestin lähettänyt tai vastaanottanut toimivaltainen viranomainen on kiistänyt kyseisen tietojenvaihdon)? Onko ennalta mietitty muita mahdollisia tapauksia, joissa tietoja käytettäisiin todisteina tapahtuneesta tietojenvaihdosta (29)?

2.5.5   Hälytykset

57.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että hälytykset ja tietorekisterit erotetaan toisistaan selvemmin. Hälytyksen käyttäminen varoitettaessa toimivaltaisia viranomaisia väärinkäytöksistä tai väärinkäytösepäilyistä on aivan toinen asia kuin varastoida kyseinen hälytys tietokantaan pitkäksi tai jopa määrittelemättömäksi ajaksi. Hälytystietojen varastoiminen toisi lisää huolenaiheita ja edellyttäisi erityisiä sääntöjä ja tietosuojaa koskevien suojatoimien lisäämistä.

58.

Tämän vuoksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetuksessa (i) hälytyksiin sovelletaan oletussääntönä kuuden kuukauden säilytysaikaa – ellei vertikaalisessa lainsäädännössä toisin säädetä ja jos lisäsuojatoimet ovat riittävät – ja, mikä on erittäin tärkeää, että (ii) tämän ajan laskeminen aloitetaan siitä, kun hälytys on lähetetty.

59.	Vaihtoehtoisena toimenpiteenä Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetusehdotuksessa esitetään nimenomaisesti hälytyksiin liittyvät yksityiskohtaiset suojatoimet. Tietosuojavaltuutettu on valmis avustamaan komissiota ja lainsäätäjiä, jos tätä vaihtoehtoista lähestymistapaa noudatetaan.

2.6   Erityiset tietoryhmät (15 artikla)

60.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen ja 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen välillä tehdään ero. Hän on tyytyväinen myös siihen, että asetuksessa säädetään selvästi, että erityisiä tietoryhmiä voidaan käsitellä vain direktiivin 95/46/EY 8 artiklassa mainituilla erityisperusteilla.

61.

Näin ollen tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan IMI:llä on tarkoitus käsitellä huomattava määrä arkaluonteista tietoa, joka kuuluu direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 2 kohdan piiriin. IMI:n tarkoituksena olikin itse asiassa alusta lähtien eli siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön palveludirektiivin ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin tukena, käsitellä juuri sellaista tietoa, erityisesti rikosrekistereihin ja hallinnollisia väärinkäytöksiä koskeviin rekistereihin liittyvää tietoa, joka voi vaikuttaa ammattihenkilön tai palveluntarjoajan oikeuteen tehdä työtä tai tarjota palveluja toisessa jäsenvaltiossa.

62.

Lisäksi IMI:ssä käsitellään todennäköisesti huomattava määrä 8 artiklan 1 kohdan mukaista arkaluonteista (pääasiassa terveyteen liittyvää) tietoa, kun IMI:tä laajennetaan niin, että siihen sisältyy moduuli SOLVITia varten (30). Ei voida myöskään sulkea pois sitä, että muutakin arkaluonteista tietoa voidaan tulevaisuudessa kerätä IMI:n avulla joko tilapäisesti tai systemaattisesti.

2.7   Turvallisuus (16 artikla ja johdanto-osan 16 perustelukappale)

63.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että 16 artiklassa viitataan erityisesti komission velvollisuuteen noudattaa omia, asetuksen N:o 45/2001 22 artiklan mukaisesti annettuja sisäisiä sääntöjään ja ottaa käyttöön IMI:tä koskeva turvasuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla.

64.	Näiden säännösten vahvistamiseksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetuksessa vaadittaisiin riskinarviointia ja turvasuunnitelman tarkistamista aina ennen kuin IMI:tä laajennetaan uudelle toiminta-alueelle tai siihen lisätään uusi toiminto, kun tämä vaikuttaa henkilötietoihin (31).

65.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu panee merkille, että 16 artiklassa ja johdanto-osan 16 kappaleessa viitataan ainoastaan komission velvoitteisiin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvontarooliin. Nämä viittaukset voivat olla harhaanjohtavia. On totta, että komissio on järjestelmän toimija ja vastaa näin ollen suurimmalta osin IMI:n turvallisuuden ylläpidosta. Silti myös toimivaltaisilla viranomaisilla on velvoitteita, joita vuorostaan valvovat kansalliset tietosuojaviranomaiset. Tämän vuoksi 16 artiklassa ja johdanto-osan 16 kappaleessa olisi mainittava myös muihin IMI-toimijoihin direktiivin 95/46/EY nojalla sovellettavat turvallisuutta koskevat velvoitteet ja kansallisten tietosuojaviranomaisten valvontavalta.

2.8   Tietojen antaminen rekisteröidyille ja avoimuus (17 artikla)

2.8.1   Jäsenvaltioissa annettavat tiedot

66.

Ehdotuksen 17 artiklan 1 kohdan huomioon ottaen Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetukseen otetaan täsmällisempiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että rekisteröidyille annetaan kaikki tiedot heidän henkilötietojensa käsittelystä IMI:ssä. Kun otetaan huomioon, että IMI:tä käyttävät monenlaiset toimivaltaiset viranomaiset, muun muassa monet pienet, riittämättömin resurssein varustetut paikallishallinnon virastot, ilmoituksen antamisen koordinointi kansallisella tasolla on erittäin suositeltavaa.

2.8.2   Komission antamat tiedot

67.

Ehdotuksen 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään, että komission on annettava tietosuojailmoitus omista tietojenkäsittelytoimistaan asetuksen N:o 45/2001 10 ja 11 artiklan mukaisesti. Lisäksi 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa komissiota vaaditaan antamaan ”tietoja 12 artiklassa tarkoitettujen IMI:n hallinnollisten yhteistyömenettelyjen tietosuojanäkökohdista”. Ehdotuksen 17 artiklan 2 kohdan c alakohdassa komissiota vaaditaan antamaan ”tietoja 19 artiklassa tarkoitetuista rekisteröityjen oikeuksia koskevista poikkeuksista tai rajoituksista”.

68.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen näihin säännöksiin, jotka auttavat edistämään IMI:n tietojenkäsittelyn avoimuutta. Kuten edellä 2.1 kohdassa todettiin, kyseessä on tietotekninen järjestelmä, jota käytetään 27 eri jäsenvaltiossa, ja silloin on ratkaisevan tärkeää varmistaa järjestelmän toiminnan, sovellettavien tietosuojaa koskevien suojatoimien ja rekisteröidyille annettavien tietojen yhdenmukaisuus (32).

69.

Tästä huolimatta 17 artiklan 2 kohdan säännöksiä on vahvistettava. Järjestelmän operaattorina komissio voi parhaiten omaksua ennakoivan roolin ja tarjota tietosuojailmoituksen ensimmäisen ”tason” ja muuta asiaan liittyvää tietoa rekisteröidyille monikielisellä verkkosivustollaan, myös toimivaltaisten viranomaisten ”puolesta”, toisin sanoen niin, että informaatio kattaa direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklassa vaaditut tiedot. Tällöin voisi usein riittää, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamissa ilmoituksissa viitattaisiin komission antamaan ilmoitukseen ja vain täydennettäisiin sitä, jos kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan joitakin tiettyjä lisätietoja.

70.

Lisäksi 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa olisi selvennettävä, että komissio antaa tietoja kattavasti kaikista IMI:n toiminta-alueista, hallinnollisten yhteistyömenettelyjen tyypeistä ja toiminnoista, ja tähän kuuluu erityisesti myös, minkä tyyppisiä tietoja voidaan käsitellä. Tähän olisi sisällyttävä myös kahdenvälisessä yhteistyössä käytettävien kysymyssarjojen julkaiseminen IMI-verkkosivustolla, kuten nykyään käytännössä tehdään.

2.9   Tiedonsaantioikeus, tietojen oikaiseminen ja poistaminen (18 artikla)

71.

Euroopan tietosuojavaltuutettu haluaa jälleen kerran viitata edellä 2.1. kohdassa todettuun asiaan eli siihen, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa järjestelmän toiminnan ja sovellettavien tietosuojaa koskevien suojatoimien yhdenmukaisuus. Tämän vuoksi tietosuojavaltuutettu täsmentäisi säännöksiä, jotka koskevat tiedonsaantiin, tietojen oikaisuun ja tietojen poistamiseen liittyviä oikeuksia.

72.

Ehdotuksen 18 artiklassa olisi täsmennettävä, kenen puoleen rekisteröityjen on käännyttävä halutessaan tiedonsaantioikeudet. Tiedonsaantia olisi selvennettävä seuraavien aikajaksojen osalta: — aika ennen asian käsittelyn lopettamista; — asian käsittelyn lopettamisen jälkeinen aika, kun 18 kuukauden säilytysaika ei ole vielä päättynyt; — aika, jolloin tieto on suojattu.

73.

Asetuksessa olisi myös edellytettävä toimivaltaisilta viranomaisilta tiedonsaantipyyntöjä koskevaa yhteistyötä silloin, kun se on tarpeen. Tietojen oikaiseminen ja poistaminen olisi suoritettava ”mahdollisimman nopeasti mutta viimeistään 60 vuorokauden kuluessa” eikä ”60 vuorokauden kuluessa”. Olisi myös viitattava mahdollisuuteen rakentaa tietosuojamoduuli ja mahdollisuuteen kehittää sisäänrakennettuun yksityisyyden suojaan liittyviä ratkaisuja tiedonsaantioikeuksia koskevaa viranomaisyhteistyötä varten. Voitaisiin myös mainita, että rekisteröidyille voidaan antaa valtuudet esimerkiksi tarkastella suoraan omia tietojaan silloin, kun se on asianmukaista ja mahdollista toteuttaa.

2.10   Valvonta (20 artikla)

74.	Viime vuosina on kehitelty ”koordinoidun valvonnan” mallia. Tämä valvontamalli, jota nyt käytetään Eurodac-järjestelmässä ja osissa tullitietojärjestelmää, on otettu käyttöön myös viisumitietojärjestelmässä ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmässä (SIS-II).

75.

Malliin kuuluu kolme tasoa: — kansallisen tason valvonta, josta huolehtivat kansalliset tietosuojaviranomaiset; — EU-tason valvonta, josta vastaa Euroopan tietosuojavaltuutettu; — koordinointi, joka varmistetaan säännöllisin kokouksin ja muun koordinoidun toiminnan avulla ja jossa avustaa koordinointijärjestelmän sihteerinä toimiva Euroopan tietosuojavaltuutettu.

76.	Malli on osoittautunut onnistuneeksi ja tehokkaaksi, ja sen käyttöä muissa tietojärjestelmissä olisi syytä harkita tulevaisuudessa.

77.

Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä, että ehdotuksen 20 artiklassa viitataan erityisesti kansallisten tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kesken toteutettavaan koordinoituun valvontaan, joka noudattaa pääpiirteittäin mallia, joka on otettu käyttöön VIS- ja SIS II -asetuksissa (33).

78.

Euroopan tietosuojavaltuutettu vahvistaisi koordinoitua valvontaa koskevia säännöksiä joiltakin osin ja puoltaa tämän vuoksi ehdotusta, että käyttöön otetaan samanlaisia säännöksiä, joita esimerkiksi viisumitietojärjestelmän (VIS-asetuksen 41–43 artikla) ja Schengen II:n (SIS II -asetuksen 44–46 artikla) yhteydessä on käytössä ja joita Eurodac-järjestelmään (34) suunnitellaan. Varsinkin asetuksen seuraavien kohtien parantamisesta olisi hyötyä: — 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa olisi määriteltävä ja jaoteltava selvemmin kansallisten tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvontatehtävät (35); — 20 artiklan 3 kohdassa olisi täsmennettävä, että kansallisten tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on toimivaltansa rajoissa ”tehtävä aktiivisesti yhteistyötä” ja ”varmistettava, että IMIä valvotaan koordinoidusti” (sen sijaan että vain viitataan koordinoituun valvontaan mainitsematta aktiivista yhteistyötä) (36); — asetuksessa olisi selvitettävä yksityiskohtaisemmin, mitä yhteistyöhön voi sisältyä; kansallisilta tietosuojaviranomaisilta ja Euroopan tietosuojavaltuutetulta voisi esimerkiksi edellyttää, että ”niiden on tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa vaihdettava asiaankuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava IMI-asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, tutkittava riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien yhdessä ratkaisemiseksi sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista” (37).

79.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on kuitenkin tietoinen siitä, että IMI on nykyisellään kooltaan pienempi, että siinä käsitelty tieto on luonteeltaan erilaista ja että se on kehittyvä järjestelmä. Hän myöntääkin, että voisi olla järkevää, jos kokousten ja kuulemisten tiheyden suhteen oltaisiin joustavampia. Lyhyesti sanottuna Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetus sisältäisi vähimmäissäännöt, joilla voidaan varmistaa tehokas yhteistyö, kuitenkin niin, ettei hallinnollinen taakka lisääntyisi tarpeettomasti.

80.

Ehdotuksen 20 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä säännöllisiä kokouksia, vaan säädetään ainoastaan, että Euroopan tietosuojavaltuutettu voi ”tarvittaessa kutsua kansalliset valvontaviranomaiset koolle”. Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että nämä säännökset jättävät kyseisten osapuolien päätettäväksi kokoontumistiheyden ja kokouksiin liittyvät muodollisuudet sekä muut menettelyjen yksityiskohdat, jotka liittyvät heidän yhteistyöhönsä. Niistä voidaan sopia työjärjestyksessä, johon ehdotuksessakin viitataan.

81.

Myös säännöllisten kuulemisten osalta voi olla tehokkaampaa, jos yhteistyöhön osallistuvat viranomaiset saavat määritellä työjärjestyksessään, milloin ja kuinka usein näitä kuulemisia olisi järjestettävä. Se voi riippua monista tekijöistä ja myös vaihdella ajan mittaan. Tämän vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu puoltaa komission lähestymistapaa, joka on myös tässä suhteessa joustavampi.

2.11   IMI:n kansallinen käyttö

82.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotuksessa tarjotaan selkeä oikeusperusta IMI:n kansalliselle käytölle ja että tähän käyttöön liittyy useita ehtoja, muun muassa se, että kansallista tietosuojaviranomaista on kuultava ja että käytön on oltava kansallisen lainsäädännön mukaista.

2.12   Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa (22 artikla)

83.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti 22 artiklan 1 kohdassa esitettyihin tietojenvaihtoa koskeviin vaatimuksiin ja siihen, että 22 artiklan 3 kohdassa varmistetaan tietojenvaihdon laajentamisen avoimuus säätämällä, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä on julkaistava päivitetty luettelo niistä kolmansista maista, jotka käyttävät IMI:tä (22 artiklan 3 kohta).

84.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee myös, että viitatessaan direktiivin 95/46/EY 26 artiklan mukaisiin poikkeuksiin komissio rajoittaisi sen koskemaan vain 26 artiklan 2 kohtaa. Toisin sanoen sellaisten kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset tai muut ulkopuoliset toimijat, joissa ei taata tietosuojan riittävää tasoa, eivät voisi saada tietoja suoraan IMI:stä, ellei käytössä ole soveltuvia sopimuslausekkeita. Kyseisistä lausekkeista olisi neuvoteltava EU:n tasolla.

85.

Euroopan tietosuojavaltuutettu korostaa, että muita poikkeussäännöksiä, kuten sitä, että ”siirto on tarpeen tai lain vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi”, ei saisi käyttää perusteena tiedonsiirrolle kolmansiin maihin IMI:n suoria käyttöoikeuksia käyttäen (38).

2.13   Tilivelvollisuus (26 artikla)

86.

Tilivelvollisuuden lisäämiseen liittyviä järjestelyjä on tarkoitus vahvistaa EU:n tietosuojakehyksen tarkistuksen yhteydessä (39), ja sen mukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että asetuksessa vahvistetaan sisäisten valvontamekanismien selkeät puitteet, jotka varmistavat tietosuojan noudattamisen ja antavat siitä todisteet. Puitteiden on sisällettävä vähintään jäljempänä mainitut elementit.

87.

Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää tässä yhteydessä myönteisenä asetuksen 26 artiklan 2 kohdan vaatimusta, jonka mukaan komission on annettava kolmen vuoden välein Euroopan tietosuojavaltuutetulle kertomus tietosuojaan liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien turvallisuus. Asetuksessa olisi hyvä täsmentää, että Euroopan tietosuojavaltuutetun on vuorostaan toimitettava komission kertomus kansallisille tietosuojaviranomaisille 20 artiklassa tarkoitetun koordinoidun valvonnan puitteissa. Hyödyllistä olisi myös täsmentää, että kertomuksessa on pohdittava kunkin toiminta-alueen ja toiminnon osalta sitä, miten keskeisiä tietosuojaan liittyvä periaatteita ja ongelmia (esimerkiksi rekisteröidyille annettavat tiedot, tiedonsaantioikeudet, turvallisuus) on käytännössä käsitelty.

88.

Lisäksi asetuksessa olisi täsmennettävä, että sisäisten valvontamekanismien puitteisiin olisi sisällytettävä myös yksityisyyden suojaa koskevat arvioinnit (myös turvallisuusriskin analysointi), tietosuojapolitiikka (kuten turvallisuussuunnitelma), joka arviointien tulosten perusteella on otettu käyttöön, sekä säännölliset tarkastukset ja kuuleminen.

2.14   Sisäänrakennettu yksityisyyden suoja

89.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että asetuksen johdanto-osan 6 perustelukappaleessa viitataan tähän periaatteeseen (40). Hän suosittelee, että tämän viittauksen lisäksi asetuksessa otettaisiin käyttöön myös erityiset sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa koskevat takeet, esimerkiksi — tietosuojamoduuli, jonka avulla rekisteröidyt voivat tehokkaammin käyttää oikeuksiaan (41); — IMI:n sisältämien eri toiminta-alueiden selvä erottaminen toisistaan (”turvamuurit”) (42); — erityiset tekniset ratkaisut, joilla rajoitetaan hakumahdollisuutta hakemistoissa, hälytystiedoissa ja muualla, jotta voidaan varmistaa käyttötarkoituksen rajoittaminen; — erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan käsittelyn lopettaminen sellaisten asioiden osalta, joihin ei enää kohdistu toimintaa (43); — riittävät menettelyihin liittyvät suojatoimet, joissa otetaan huomioon tulevaisuuden kehitys (44).

3.   PÄÄTELMÄT

90.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu IMI:in yleisesti ottaen myönteisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa tukensa komission aikeille perustaa sähköinen tietojenvaihtojärjestelmä ja säännellä sen tietosuojanäkökohtia. Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio ehdottaa IMI:tä koskevaa horisontaalista säännöstä, joka annetaan parlamentin ja neuvoston asetuksen muodossa. Hän on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa tuodaan kattavasti esiin tärkeimmät IMI:tä koskevat tietosuojakysymykset.

91.

Asetusehdotuksessa esitetään oikeudellisen kehyksen luomista IMI:lle, ja tässä asiassa Euroopan tietosuojavaltuutettu pyytää kiinnittämään huomiota kahteen keskeiseen vaatimukseen: — yhdenmukaisuus on varmistettava, mutta monimuotoisuutta on silti kunnioitettava; — on huolehdittava siitä, että joustavuus ja oikeusvarmuus ovat tasapainossa.

92.	IMI:n jo nyt ennakoitavissa olevia toimintoja on selvennettävä ja käsiteltävä yksityiskohtaisemmin.

93.

On otettava käyttöön riittäviä menettelyihin liittyviä suojatoimia, joilla varmistetaan, että tietosuojaan kiinnitetään huomiota, kun IMI:tä tulevaisuudessa kehitetään. Tähän kuuluu vaikutustenarviointi sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten kuuleminen aina ennen kuin IMI:n soveltamisalaa laajennetaan uudelle toiminta-alueelle ja/tai uusiin toimintoihin.

94.	Ulkopuolisten toimijoiden tiedonsaantioikeuksia ja tiedonsaantia hälytyksistä olisi täsmennettävä.

95.

Päätelmiä tietojen säilytysajoista: — Asetustekstin olisi sisällettävä takeet siitä, että asioiden käsittely IMI:ssä lopetetaan ajoissa ja että avoimeksi jääneet asiat (asiat, joita ei ole käsitelty pitkiin aikoihin) poistetaan tietokannasta. — Olisi pohdittava, onko nykyisen kuuden kuukauden jakson, joka alkaa asian käsittelyn lopettamisesta, pidentämiselle 18 kuukauteen riittävät perusteet. — Komissio ei ole esittänyt riittävästi perusteluja sille, miksi suojatun tiedon säilyttäminen viiden vuoden ajan olisi tarpeellista ja oikeasuhteista, ja siksi tätä koskevaa ehdotusta olisi harkittava uudelleen. — Hälytykset ja tietorekisterit on erotettava toisistaan selvemmin: asetuksessa olisi säädettävä, että oletussääntönä (i) hälytyksiin sovelletaan kuuden kuukauden säilytysaikaa – ellei vertikaalisessa lainsäädännössä toisin säädetä ja jos lisäsuojatoimet ovat riittävät – ja että (ii) tämän ajan laskeminen aloitetaan siitä, kun hälytys on lähetetty.

96.	Asetuksessa olisi vaadittava riskinarviointia ja turvasuunnitelman tarkistamista aina ennen kuin IMI:tä laajennetaan uudelle toiminta-alueelle tai siihen lisätään uusi toiminto niin, että se vaikuttaa henkilötietoihin.

97.	Rekisteröidyille annettavia tietoja koskevia säännöksiä ja tiedonsaantioikeuksia koskevia säännöksiä olisi vahvistettava ja säännösten avulla olisi voitava edistää menettelytapojen yhdenmukaistamista.

98.

Tietosuojavaltuutettu vahvistaisi koordinoitua valvontaa koskevia säännöksiä joiltakin osin ja puoltaa tämän vuoksi ehdotusta, että käyttöön otetaan samanlaisia säännöksiä, joita esimerkiksi viisumitietojärjestelmän ja Schengen II:n yhteydessä on käytössä ja joita Eurodac-järjestelmään suunnitellaan. Tietosuojavaltuutettu kannattaa ehdotuksen joustavaa lähestymistapaa sen suhteen, miten tiheään kokouksia ja kuulemisia on järjestettävä. Tarkoitus on varmistaa, että asetus sisältää vähimmäissäännöt, joilla voidaan varmistaa tehokas yhteistyö lisäämättä tarpeettomasti hallinnollista taakkaa.

99.

Asetuksessa on varmistettava, että sellaisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset tai muut ulkopuoliset toimijat, jossa ei taata tietosuojan riittävää tasoa, eivät voi saada tietoja suoraan IMI:stä, ellei käytössä ole soveltuvia sopimuslausekkeita. Tällaisista lausekkeista olisi neuvoteltava EU:n tasolla.

100.

Asetuksessa on vahvistettava selkeät puitteet asianmukaisille sisäisille valvontamekanismeille, jotka varmistavat tietosuojan noudattamisen ja antavat siitä todisteet, mukaan lukien yksityisyyden suojaa koskevat arvioinnit (myös turvallisuusriskien analysointi), tietosuojapolitiikka (mukaan lukien turvallisuussuunnitelma), joka arviointitulosten perusteella on otettu käyttöön, sekä säännölliset tarkastukset ja kuuleminen.

101.	Asetuksessa olisi otettava käyttöön myös erityiset takeet sisäänrakennetulle yksityisyyden suojalle.

---

(1)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(2)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(3)  KOM(2011) 522 lopullinen.

(4)  KOM(2011) 75.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(7)  Tyypillinen arkaluonteista tietoa sisältävä kysymys voisi olla esimerkiksi seuraava: ”Onko liitteenä oleva asiakirja laillinen peruste sille, että (muuttavaa ammattihenkilöä)] ei voida määräaikaisesti tai pysyvästi kieltää harjoittamasta tätä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai rikoksen vuoksi?”

(8)  Ks. johdanto-osan 10 perustelukappale.

(9)  Ks. 13 artiklan 2 kohta.

(10)  Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liittyvistä tietosuojakysymyksistä annettu 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausunto nro 7/2007, WP140. Saatavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/docs/wpdocs/2007/wp140_en.pdf

(11)  Kyseiseen yhteistyöhön liittyvät tärkeimmät asiakirjat ovat saatavilla komission IMI-sivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net/data_protection_en.html ja Euroopan tietosuojavaltuutetun sivustolla osoitteessa http://www.edps.europa.eu

(12)  Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto komission päätöksestä 2008/49/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2007, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) täytäntöönpanosta henkilötietojen suojelun osalta (EUVL C 270, 25.10.2008, s. 1).

(13)  29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä aikoo myös kommentoida ehdotusta. Euroopan tietosuojavaltuutettu on seurannut tilanteen kehitystä asianomaisessa alaryhmässä ja tehnyt huomautuksia.

(14)  Ks. 2.2 kohdassa esitetyt tähän liittyvät kommentit, jotka koskevat IMI:n suunniteltua laajentamista.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(16)  Itse asetusluonnoksessa ei mainita vaikutustenarviointia. Ehdotuksen perustelujen sivulla 7 sen sijaan selitetään, että komissio valtuutetaan siirtämään kohtia liitteestä II liitteeseen I hyväksymällä delegoidun säädöksen ja ”järjestelmän teknisen toteutettavuuden, kustannustehokkuuden, käyttäjäystävällisyyden ja kokonaisvaikutusten arvioinnin sekä mahdollisen testausvaiheen tulosten perusteella”.

(17)  Poikkeuksena on SOLVIT (ks. liite II ja liitteessä I oleva 1 kohta), josta on saatavissa vain ei-sitova säädös, komission suositus. Tietojen suojelun näkökulmasta tietojenkäsittelyn oikeusperustana voi SOLVITin tapauksessa tietosuojavaltuutetun mielestä olla rekisteröityjen antama suostumus.

(18)  Näin voi tapahtua komission aloitteesta, mutta poissuljettua ei ole myöskään se, että ajatus käyttää IMI:tä tietyllä toiminta-alueella voi syntyä myöhemmin lainsäädäntöprosessin aikana ja että sitä voi ehdottaa parlamentti tai neuvosto. Näin on jo tapahtunut potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin kohdalla. Tässä tapauksessa laajentamista koskeva menettely vaatisi selventämistä, koska siinä on nähtävästi otettu huomioon laajentaminen vain delegoitujen säädösten kautta (ks. säännökset, jotka koskevat vaikutustenarviointia, delegoituja säädöksiä, liitteen I päivittämistä).

(19)  Esimerkiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin ja potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin mukainen kahdenvälinen tietojenvaihto on rakenteeltaan pääosin samanlaista, ja sitä voidaan mukauttaa samanlaisia toimintoja käyttäen, koska tietosuojaa koskevat suojatoimet ovat samanlaiset.

(20)  Ks. johdanto osan 2, 10, 12, 13 ja 15 perustelukappale sekä 5 artiklan b ja i kohta, 10 artiklan 7 kohta ja 13 artiklan 2 kohta.

(21)  Itse asiassa, jos IMI:n avulla on tarkoitus korvata tai täydentää nykyisiä tiedostojen käsittely- ja arkistointijärjestelmiä ja/tai jos IMI:tä on tarkoitus käyttää tietokantana, se olisi tuotava selvemmin ilmi 3 artiklassa.

(22)  Ks. liite II ja liitteen I kohta 1.

(23)  Ks. jäljempänä 2.4 ja 2.5.5 kohta.

(24)  Ks. myös 2.2.2 kohta.

(25)  Ehdotuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan 18 kuukautta olisi enimmäisaika, joten lyhyempikin aika on mahdollinen. Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi säilytysajan kokonaispituuteen, joka olisi kaikissa tapauksissa viisi vuotta asian käsittelyn lopettamisesta.

(26)  Ks. liite II ja liitteessä I oleva 1 kohta.

(27)  Käsityksemme mukaan tämä on käytännön tasolla pyritty varmistamaan.

(28)  Asia C-553/07, Rijkeboer, Kok. 2009, s. I-3889.

(29)  Vaikka henkilötietojen säilyttäminen aiheuttaa suhteessa vähemmän riskejä yksityisyydensuojan kannalta, Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo kuitenkin, ettei IMI-käyttäjien henkilötietojen säilyttämistä viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun he eivät enää ole IMI-käyttäjiä, ole myöskään riittävästi perusteltu.

(30)  Ks. liite II ja liitteessä I oleva 1 kohta.

(31)  Ks. myös 12 kohdan suositukset, jotka koskevat kuulemisia.

(32)  Varmistettaessa yhdenmukaisuus on tietenkin otettava asianmukaisesti huomioon mahdolliset kansalliset eroavuudet, jos se on tarpeen ja perusteltua.

(33)  Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4) ja parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(34)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (EUVL L 316, 15.12.2000, s. 1), jota parhaillaan tarkistetaan. Tässä yhteydessä on tarkoitus ottaa käyttöön samanlaisia säännöksiä kuin VIS- ja SIS II -asetuksissa.

(35)  Ks. esimerkiksi VIS-asetuksen 41 ja 42 artikla.

(36)  Ks. esimerkiksi VIS-asetuksen 43 artiklan 1 kohta.

(37)  Ks. esimerkiksi VIS-asetuksen 43 artiklan 2 kohta.

(38)  Samanlaista lähestymistapaa noudatetaan 22 artiklan 2 kohdassa, kun kyseessä on komissio IMI-toimijana.

(39)  Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa, 2.2.4 kohta, KOM(2010) 609 lopullinen. Ks. myös Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto kyseisestä komission tiedonannosta, annettu 14 päivänä tammikuuta 2011, 7 kohta.

(40)  Idem.

(41)  Ks. edellä 2.9 kohta.

(42)  Ks. edellä 2.4 kohta.

(43)  Ks. edellä 2.5.2 kohta.

(44)  Ks. edellä 2.2.2 kohta.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/13

---

Ilmoitus henkilöille, yhteisöille ja elimille, joihin sovelletaan neuvoston päätöksessä 2011/101/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2012/97/YUTP, tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä

2012/C 48/03

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille, yhteisöille ja elimille, jotka mainitaan neuvoston päätöksen 2011/101/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2012/97/YUTP (2), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että edellä mainitussa liitteessä olevat henkilöt, yhteisöt ja elimet säilytetään niiden henkilöiden, yhteisöjen ja elimien luettelossa, joihin sovelletaan neuvoston päätöksen 2011/101/YUTP mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Kyseisiä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea asetuksen (EY) N:o 314/2004 liitteessä II mainituilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta valtuutusta käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten (vrt. asetuksen 7 artikla).

Kyseiset henkilöt, yhteisöt ja elimet voivat toimittaa neuvostolle hakemuksen siitä, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään kirjata heidät/ne edellä mainittuun luetteloon. Hakemuksen tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat. Kyseiset hakemukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

DG K Coordination Unit

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Asianomaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta Euroopan unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 42, 16.2.2011, s. 6.

(2)  EUVL L 47, 18.2.2012, s. 50.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/14

---

Euron kurssi (1)

17. helmikuuta 2012

2012/C 48/04

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3159
JPY	Japanin jeniä	104,39
DKK	Tanskan kruunua	7,4334
GBP	Englannin puntaa	0,83110
SEK	Ruotsin kruunua	8,8316
CHF	Sveitsin frangia	1,2083
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,4975
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,001
HUF	Unkarin forinttia	290,14
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6988
PLN	Puolan zlotya	4,1816
RON	Romanian leuta	4,3545
TRY	Turkin liiraa	2,3094
AUD	Australian dollaria	1,2230
CAD	Kanadan dollaria	1,3093
HKD	Hongkongin dollaria	10,2036
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,5730
SGD	Singaporin dollaria	1,6541
KRW	Etelä-Korean wonia	1 480,16
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,1882
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,2864
HRK	Kroatian kunaa	7,5780
IDR	Indonesian rupiaa	11 888,19
MYR	Malesian ringgitiä	3,9951
PHP	Filippiinien pesoa	56,143
RUB	Venäjän ruplaa	39,3750
THB	Thaimaan bahtia	40,517
BRL	Brasilian realia	2,2550
MXN	Meksikon pesoa	16,8317
INR	Intian rupiaa	64,7950

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/15

---

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-mäsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 17. lokakuuta 2011 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/39.605 – Katodisädeputkissa käytettävä lasi

Esittelijä: Alankomaat

2012/C 48/05

1.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että päätösluonnoksessa tarkoitetussa kilpailunvastaisessa toiminnassa on kyse SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetusta yritysten välisestä sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta.

2.	Neuvoa-antava komitea yhtyy päätösluonnoksessa esitettyyn komission arvioon tuotteesta ja sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelytavan maantieteellisestä laajuudesta.

3.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että yritykset, joita päätösluonnos koskee, ovat osallistuneet SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan yhtenäiseen ja jatkuvaan rikkomiseen.

4.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelytavan tavoitteena on ollut SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitettu kilpailun rajoittaminen.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa on voinut vaikuttaa merkittävästi EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja muiden ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan.

6.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon rikkomisen kestosta.

7.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission päätösluonnokseen siltä osin, mille yrityksille päätös osoitetaan.

8.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että yrityksille, joille päätösluonnos on osoitettu, olisi määrättävä sakko.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta vuonna 2006 annettujen suuntaviivojen soveltamisesta.

10.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmääristä.

11.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä keston määrittämisestä sakkojen laskemista varten.

12.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei asiaan liity raskauttavia seikkoja.

13.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä lieventävistä seikoista, jotka komissio on todennut kahden yrityksen, joille päätösluonnos on osoitettu, osalta.

14.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lieventämisestä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon perusteella.

15.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lieventämisestä sovintomenettelystä vuonna 2008 annetun tiedonannon perusteella.

16.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lopullisista määristä.

17.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/16

---

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

COMP/39.605 – Katodisädeputkissa käytettävä lasi

2012/C 48/06

Tämä sovintomenettely koskee kartellia katodisädeputkissa käytettävää lasia valmistavien neljän yrityksen välillä: Asahi Glass Co., Ltd, Nippon Electric Glass Co., Ltd, Samsung Corning Precision Materials Co., Ltd. ja Schott AG. Yritykset pyrkivät sovittamaan yhteen katodisädeputkissa käytettävän lasin hintoja. Kartellin toiminta kattoi koko ETA:n ja kesti 23. helmikuuta 1999 – 27. joulukuuta 2004 välisen ajan.

TAUSTA

Kerätessään tietoja katodisädeputkissa käytettävän lasin markkinoista komissio vastaanotti Samsung Corningilta hakemuksen sakoista vapauttamisesta. Yritykselle myönnettiin vapautus ehdollisena 10. helmikuuta 2009. Maaliskuussa 2009 komissio teki yllätystarkastuksia Schottin toimitiloissa. Kesäkuussa 2009 Nippon Electric Glass haki sakoista vapauttamista tai vaihtoehtoisesti sakkojen lieventämistä. Maaliskuussa 2010 Schott haki sakkojen lieventämistä.

Aloittaessaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn 29. kesäkuuta 2010 komissio pyysi mainittuja neljää yritystä ilmoittamaan, haluavatko ne ryhtyä sovintoon tähtääviin keskusteluihin. (3) Kaikki yritykset vastasivat pyyntöön myönteisesti.

SOVINTOMENETTELY

Sovintoon tähtäävät keskustelut järjestettiin pääasiallisesti kolmessa vaiheessa heinäkuun 2010 ja heinäkuun 2011 välisenä aikana. Kyseisellä ajanjaksolla komissio järjesti viralliset kahdenväliset neuvottelut kolmeen otteeseen kunkin osapuolen kanssa.

Tapaamisissa osapuolille ilmoitettiin suullisesti väitteistä, joita komissio aikoi esittää niitä vastaan, sekä väitteiden tueksi esitettävä todistusaineisto. Heinäkuussa 2010 järjestetyn ensimmäisen tapaamisen jälkeen osapuolille annettiin mahdollisuus tutustua kilpailun pääosaston toimitiloissa todistusaineistoon, kaikkiin suullisiin lausuntoihin ja luetteloon kaikista komission hallussa olevista asiakirjoista, minkä lisäksi niille annettiin jo näytetyn todistusaineiston jäljennökset. Asahi Glassin, Nippon Electric Glassin ja Schottin esittämien pyyntöjen johdosta ja siinä määrin kuin se oli perusteltua osapuolten kantojen selventämiseksi kartellin keston tai muun siihen liittyvän seikan kannalta, kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon sisältyviin lisäasiakirjoihin. Osapuolille ilmoitettiin arvio niiden sakkojen määristä, jotka komissio todennäköisesti määräisi sovintomenettelyn puitteissa.

Kolmannen neuvottelukierroksen lopulla Asahi Glass, Nippon Electric Glass, Samsung Corning ja Schott esittivät sovintopyynnön (4) ja tunnustivat syyllistyneensä SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen. Lisäksi osapuolet tunnustivat, että ne ovat vastuussa kartelliin osallistuneiden tytäryhtiöidensä toiminnasta. Ne ilmoittivat myös komission niille ilmoittaman sakon enimmäismäärän, jonka ne hyväksyisivät sovintomenettelyn puitteissa. Sovintoehdotuksissa osapuolet vahvistivat, i) että ne olivat saaneet riittävät tiedot väitteistä, joita komissio aikoi niiden osalta esittää ja että niillä oli ollut riittävä mahdollisuus esittää asiasta omat näkemyksensä, ii) että ne eivät aikoneet pyytää saada tutustua tutkimusasiakirjoihin tai vaatia suullista kuulemista edellyttäen, että väitetiedoksianto ja lopullinen päätös vastaisivat niiden tekemiä sovintoehdotuksia, ja iii) että ne suostuivat vastaanottamaan väitetiedoksiannon ja lopullisen päätöksen englannin kielellä.

Sen jälkeen, kun komissio antoi väitetiedoksiannon 29. heinäkuuta 2011, kaikki osapuolet vahvistivat vastauksessaan, että väitetiedoksianto vastasi niiden sovintoehdotusten sisältöä. Komissio teki siis suoraan asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 13 artiklassa tarkoitetun päätöksen.

PÄÄTÖSLUONNOS

Päätösluonnokseen sisältyy väitetiedoksiannossa esitetyt väitteet. Se liittyy siis vain sellaisiin väitteisiin, joiden osalta osapuolille on annettu mahdollisuus esittää omat näkemyksensä.

Ottaen lisäksi huomioon, että osapuolet eivät ole saattaneet asiakirja-aineiston saatavuuteen tai puolustautumisoikeuksiinsa liittyviä asioita minun tietooni tai sovintoneuvotteluihin osallistuneen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan edustajan tietoon, katson, että kaikkien menettelyyn osallistuneiden oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

---

(1)  Tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) 15 artiklan (15 ja 16 artiklan) mukaisesti.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(3)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 muuttamisesta kartelliasioissa toteutettavien sovintomenettelyjen osalta annettu komission asetus (EY) N:o 622/2008 (EUVL L 171, 1.7.2008, s. 3) ja sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa annettu komission tiedonanto (EUVL C 167, 2.7.2008, s. 1).

(4)  Komission EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan nojalla aloittamista menettelyistä 7 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 (EYVL L 123, 27.4.2004, s. 18) 10 a artiklan 2 kohta.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/18

---

Tiivistelmä komission päätöksestä,

tehty 19 päivänä lokakuuta 2011,

perussopimuksen 101 artiklan (1) ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä

(Asia COMP/39.605 – Katodisädeputkissa käytettävä lasi)

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 7436 lopullinen)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 48/07

Komissio antoi 19 päivänä lokakuuta 2011 päätöksen perussopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003  (2) 30 artiklan säännösten mukaisesti ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvät yritysten oikeutetut edut.

1.   JOHDANTO

(1)

Päätös koskee perussopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan jatkuvaa ja yhtenäistä rikkomista katodisädeputkissa käytettävän lasin alalla, ja se on osoitettu seuraavalle neljälle yritykselle: i) Samsung Corning Precision Materials Co., Ltd., ii) Nippon Electric Glass Co., Ltd., iii) Schott AG ja iv) Asahi Glass Co., Ltd.

2.   ASIAN KUVAUS

2.1   Menettely

(2)	SCP (3) haki vapautusta sakoista, minkä johdosta komissio teki yllätystarkastuksia Schottin (4) toimitiloissa maaliskuussa 2009. Komissio lähetti tietopyyntöjä tärkeimmille katodisädeputkissa käytettävän lasin valmistajille. NEG (5) ja Schott hakivat sakkojen lieventämistä.

(3)

Menettely aloitettiin 29 päivänä kesäkuuta 2010. Sovintoon tähtäävät keskustelut käytiin 13 päivästä heinäkuuta 2010–1 päivään heinäkuuta 2011. Kartellin jäsenet jättivät komissiolle myöhemmin virallisen pyynnön aloittaa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan mukaisen sovintomenettelyn. Komissio hyväksyi 29 päivänä heinäkuuta 2011 väitetiedoksiannon ja kaikki osapuolet vahvistivat, että väitetiedoksiannon sisältö vastasi niiden tekemiä ehdotuksia ja että ne olivat edelleen sitoutuneet sovintomenettelyyn. Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi asiasta myönteisen lausunnon 17 päivänä lokakuuta 2011, ja komissio antoi asiasta päätöksen 19 päivänä lokakuuta 2011.

2.2   Päätöksen osoitus ja rikkomisen kesto

(4)

Seuraavat yritykset ovat rikkoneet perussopimuksen 101 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa osallistumalla jäljempänä mainittujen jaksojen aikana kilpailunvastaiseen toimintaan, joka liittyy katodisädeputkissa käytettävän lasin tarjontaan ETA:ssa: a) Samsung Corning Precision Materials Co., Ltd. 23 päivästä helmikuuta 1999–27 päivään joulukuuta 2004; b) Nippon Electric Glass Co., Ltd. 23 päivästä helmikuuta 1999–27 päivään joulukuuta 2004; c) Schott AG 23 päivästä helmikuuta 1999–10 päivään toukokuuta 2004; d) Asahi Glass Co., Ltd. 2 päivästä maaliskuuta 1999–4 päivään lokakuuta 2004.

2.3   Yhteenveto rikkomisesta

(5)	Päätös koskee perussopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan jatkuvaa ja yhtenäistä rikkomista, jolla pyrittiin rajoittamaan hintakilpailua katodisädeputkissa käytettävän lasin alalla ETA:ssa.

(6)

Rikkomiseen osallistuneet osapuolet koordinoivat katodisädeputkissa käytettävän lasin tuotantoon liittyviä toimia ETA:ssa harjoittamalla kilpailunvastaista toimintaa, jota voidaan pitää suorana ja epäsuorana hintojen yhteensovittamisena. Kartellin osapuolet sopivat kahdenvälisissä ja kolmenvälisissä tapaamisissaan katodisädeputkissa käytettävän lasin hinnoista esimerkiksi sovittamalla yhteen tietyiltä asiakkailta katodisädeputkissa käytettävästä lasista veloitettavat hinnat ja myös asettamalla ajoittain tavoitehinnat tietyille katodisädeputkissa käytettäville lasityypeille. Osapuolet vahvistivat näissä tapaamisissa noudattavansa suurta avoimuutta suhteessa entisiin, nykyisiin ja tuleviin markkina-asemiinsa. Avoimuus liittyi hintakehitykseen, tärkeimmiltä asiakkailta tulevaan kysyntään, osapuolten osuuteen tärkeimmille asiakkaille suunnatuista toimituksista, tuotokseen sekä kapasiteetin kehittymiseen. Lisäksi kaikki osapuolet täydensivät hintojen yhteensovittamistoimiaan vaihtamalla markkinointihenkilöstöjensä välityksellä tapauskohtaisesti luottamuksellisia ja arkaluontoisia markkinointitietoja (kuten ETA-alueen myyntiä, varastoja, asiakaskehitystä ja raaka-ainekustannuksia koskevia tietoja sekä kysyntä- ja myyntiennusteita).

(7)

Kartellin toiminta alkoi 23 päivänä helmikuuta 1999 ja päättyi 27 päivänä joulukuuta 2004. Vuoden 2001 heinäkuun puolivälistä joulukuuhun 2002 saakka kartellin toiminta oli kuitenkin vähäistä. Kilpailunvastaista toimintaa koordinoitiin huomattavasti vähemmän ja se koski useimmissa tapauksissa vähemmän arkaluontoisia kaupallisia tietoja. Kyseistä ajanjaksoa pidetään sen vuoksi ajanjaksona, jolloin kartellin toiminta oli vähäistä.

2.4   Korjaavat toimenpiteet

(8)	Päätöksessä sovelletaan sakkoja koskevia suuntaviivoja vuodelta 2006 (6). Päätöksessä määrätään sakkoja kaikille muille 4 kohdassa mainituille yrityksille paitsi SCP:lle.

2.4.1   Sakon perusmäärä

(9)	Sakon perusmääräksi vahvistetaan 16 prosenttia yritysten katodisädeputkissa käytettävän lasin myynnistä asiakkaille ETA:ssa.

(10)	Sakon perusmäärä kerrotaan niiden vuosien määrällä, joina yritys on osallistunut rikkomiseen, jotta osallistumisen kesto voitaisiin ottaa huomioon yrityskohtaisesti.

(11)	Väitettyyn rikkomiseen osallistumisen kesto on AGC:n (7) osalta kolme vuotta ja 11 kuukautta, NEGin ja SCP:n osalta neljä vuotta ja viisi kuukautta ja Schottin osalta kolme vuotta ja 10 kuukautta. Sakkojen laskennassa ei ole otettu huomioon 7 kohdassa mainittua vähäisen toiminnan kautta.

2.4.2   Perusmäärään tehtävät mukautukset

2.4.2.1   Raskauttavat seikat

(12)	Asiaan ei liity raskauttavia seikkoja.

2.4.2.2   Lieventävät seikat

(13)	Lieventävien seikkojen vuoksi kahden yrityksen sakkoja vähennetään.

(14)

AGC:n ja Schottin sakkoja lievennetään, sillä kyseiset yritykset osallistuivat kartelliin ainoastaan vähäisessä määrin kartellin alku- ja loppuvaiheessa. Schott ei ole oikeutettu sakkojen lieventämiseen sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon perusteella. Schottille määrättyä sakkoa lievennetään kuitenkin ottaen huomioon sen, että Schott teki yhteistyötä, joka ylitti sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon soveltamisalan ja meni yrityksen lakisääteisiä yhteistyövelvoitteita pitemmälle.

2.4.2.3   Perusmäärän korottaminen estävän vaikutuksen aikaansaamiseksi

(15)	Tässä tapauksessa ei ole tarpeen korottaa sakkoa estävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

2.4.3   Liikevaihtoon sovellettava 10 prosentin yläraja

(16)	Sakkojen määriä ei tässä asiassa tarvitse mukauttaa yritysten liikevaihdon perusteella.

2.4.4   Sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon soveltaminen

(17)	SCP:lle myönnetään vapautus sakoista ja NEGin sakkoja lievennetään 50 prosenttia.

2.4.5   Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltaminen

(18)	Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltamisen johdosta NEGin, Schottin ja AGC:n sakkoja lievennetään 10 prosenttia.

3.   PÄÄTÖKSESSÄ MÄÄRÄTYT SAKOT

(19)	Seuraavassa luetellaan tässä päätöksessä tarkoitetusta jatkuvasta ja yhtenäisestä rikkomisesta määrättävät sakot: a) Samsung Corning Precision Materials Co., Ltd.: 0 EUR b) Nippon Electric Glass Co., Ltd.: 43 200 000 EUR c) Schott AG: 40 401 000 EUR d) Asahi Glass Co., Ltd.: 45 135 000 EUR.

---

(1)  Joulukuun 1 päivänä 2009 EY:n perustamissopimuksen 81 artiklasta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 101 artikla ja perustamissopimuksen 82 artiklasta SEUT-sopimuksen 102 artikla. Kyseiset kaksi määräyskokonaisuutta ovat asiasisällöltään samanlaiset. Viittauksia perussopimuksen 101 ja 102 artiklaan on pidettävä soveltuvin osin viittauksina perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaan.

(2)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(3)  Samsung Corning Precision Materials Co., Ltd. ja sen asianomaiset tytäryhtiöt.

(4)  Schott AG ja sen asianomaiset tytäryhtiöt.

(5)  Nippon Electric Glass Co., Ltd. ja sen asianomaiset tytäryhtiöt.

(6)  EUVL C 210, 1.9.2006, s. 2.

(7)  Asahi Glass Co., Ltd.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/20

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6499 – FCC/Mitsui Renewable Energy/FCC Energia)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 48/08

1.

Komissio vastaanotti 10 päivänä helmikuuta 2012 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Mitsui-yhtymään kuuluva brittiläinen yritys Mitsui Renewable Energy Europe Limited (MRRE) ja espanjalainen yritys Fomento de Construcciones y Contratas, SA (FCC) hankkivat välillisesti sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan äskettäin perustetussa kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavassa espanjalaisessa yhteisyrityksessä FCC Energia, SA (FCCE) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — Mitsui-yhtymä: maailmanlaajuinen monialakonserni, jonka alaa ovat esimerkiksi tuotteiden myynti, maailmanlaajuinen logistiikka ja rahoitus sekä merkittävien kansainvälisten infrastruktuurien kehittäminen, — MRRE: uusiutuvan energian tuottaminen, — FCC: pääasiassa ympäristöpalvelut ja vesihuolto, suurten infrastruktuurien rakentaminen, sementintuotanto ja uusiutuvan energian tuottaminen, — FCCE: sähkön tuottaminen uusiutuvista energialähteistä ja tukkumyynti.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6499 – FCC/Mitsui Renewable Energy/FCC Energia seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun PO (DG COMP) Merger Registry J-70 1049 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/22

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6468 – Forfarmers/Hendrix)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 48/09

1.

Komissio vastaanotti 10 päivänä helmikuuta 2012 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla alankomaalainen yritys Forfarmers Group B.V (Forfarmers) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksen Hendrix (Hendrix) liiketoiminnasta, joka on nykyisin yrityksen Nutreco Nederland B.V omistuksessa, ostamalla osakkeita ja omaisuutta. Tähän liiketoimintaan kuuluu i) alankomaalaisten yritysten Hendrix UTD B.V ja Hedimix B.V, saksalaisten yritysten Hendrix UTD GmbH ja Hendrix Illesch GmbH sekä näiden tytäryritysten liikkeeseen laskettu osakepääoma, ii) kaikki belgialaisten yritysten Nutreco Feed Belgium N.V. ja Hendrix N.V. varat ja velat sekä iii) tietyt teollis- ja tekijänoikeudet.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — Forfarmers: rehuseoksen, siitosbroilereiden ja muiden maataloushyödykkeiden tuottaminen ja toimittaminen. Yritys toimii myös raakamateriaalin tuottajana ja tarjoaa erilaisia maatalouspalveluita, — Hendrix: rehuseoksen ja siitosbroilereiden tuottaminen ja myyminen. Yritys tarjoaa myös erilaisia maatalouspalveluita.

3.	Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6468 – Forfarmers/Hendrix seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun PO (DG COMP) Merger Registry J-70 1049 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/23

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 48/10

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”KRANJSKA KLOBASA”

EY-N:o: SI-PGI-0005-0764-24.03.2009

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Kranjska klobasa”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Slovenia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Kranjska klobasa on pastöroitu puolikuiva makkara, joka on valmistettu karkeaksi jauhetusta I- ja II-luokan sianlihasta (reisipaisti, lapa, kaula) ja silavasta (selkä). Kranjska klobasan täyte suolataan nitriittisuolalla, maustetaan valkosipulilla ja pippurilla, ja makkarat täytetään pareittain ohueen siansuoleen, joka suljetaan puutikulla, lämminsavustetaan ja pastöroidaan.

Makkarat lämmitetään nopeasti kuumassa vedessä, jolloin ne saavat aistinvaraiset ominaisuutensa ja korkean gastronomisen laatunsa. Makkaran pinta on väriltään punaruskea, ja siinä tuntuu lievä savun tuoksu. Leikkauspinnassa liha on vaaleanpunaista ja liukenematon silava kermanvalkoista; makkaran rakenne on kiinteä, napakka ja mehevä ja aromi voimakas, suolatulle, maustetulle ja savustetulle sianlihalle ominainen.

Kuumentamattoman makkaran kemialliset ominaisuudet:

—	:	kokonaisvalkuaisainepitoisuus	:	vähintään 17 %
—	:	rasvapitoisuus	:	enintään 29 %

3.3   Raaka-aineet:

Sianliha ja silava

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Lihan ja silavan valinta

Kranjska klobasan valmistukseen käytetään laadukkaita I- tai II-luokan sianlihapaloja (reisipaisti, lapa, kaula) ja selkäsilavaa. Liha on tuoretta, jäähdytettyä (0–7 °C) tai jäädytettyä (T < – 18 °C) ja asianmukaisesti sulatettua. Selkäsilava on nahatonta, jäähdytettyä (0–7 °C) tai jäädytettyä.

Lihan ja silavan leikkaaminen

Liha leikataan 12 mm:n paloiksi.

Silava leikataan 8–10 mm:n paloiksi.

Täytteen valmistus

Leikattu liha ja silava sekoitetaan suhteessa 75–80 % lihaa ja enintään 20–25 % kiinteää silavaa.

Täytteeseen lisätään enintään 5 % vettä (jäämurskana).

Maustamiseen käytetään jauhettua mustapippuria (enintään 0,3 %) ja valkosipulijauhetta (enintään 0,3 %) tai suhteessa vastaava määrä käytettävän valkosipulin tyypin mukaan sekä nitriittisuolaa (1,8–2,2 %).

Täytteen sekoittaminen

Valmistusaineista saatu massa sekoitetaan käsin tai koneellisesti tasaiseksi ja kiinteäksi seokseksi.

Täyttäminen

Valmis seos täytetään koneellisesti tai käsin ohueen siansuoleen (halkaisija 32–34 mm). Sen on pysyttävä kiinteänä.

Päät muotoillaan ja suljetaan viemällä suolen (ei täytteen) läpi kiinnike siten, että muodostuu kaksi makkaraa, joiden paino on 200–250 g.

Kiinnike on puuta, leveydeltään 2,5–3 mm ja pituudeltaan 3–6 cm; se viistetään tai katkaistaan.

Makkaroiden kuivaus

Ennen lämpökäsittelyä makkaroista on poistettava pintakosteus nopean ja tasaisen savustuksen varmistamiseksi.

Kuivaus tapahtuu erillisessä tilassa tai savustuskammiossa 50–55 °C:een lämpötilassa.

Kuivausvaiheen aikana tapahtuu myös makkaran suolaus ja stabilointi.

Savustamalla tapahtuva lämpökäsittely

Makkarat ripustetaan telineeseen kiinnike ylöspäin. Lämpökäsittely kestää vähintään kaksi tuntia, ja sen aikana lämpötilaa nostetaan asteittain siten, että sisuksen lämpötila on 70 °C (+/– 2 °C). Savustus sisältyy lämpökäsittelyyn ja kestää 20–30 minuuttia. Savustukseen käytetään yksinomaan pyökkipuuta. Makkaran on oltava väriltään keskivoimakkaan punaruskea; liian tummaa, lähes mustanruskeaa väriä tai liian vaaleaa (aneemisen) harmahtavaa väriä ei sallita.

Lämpökäsittelyn ja savustuksen päätyttyä makkarat on heti jäähdytettävä kylmällä vedellä tai ilmalla.

Tuotantoprosessin valvonta ja merkinnät

Jäähdytyksen jälkeen (ennen varastointia) makkarat tarkastetaan ja niiden ulkonäkö (väri, muoto, kiinnike) arvioidaan.

Säilytys – makkaroiden varastointi

Makkarat säilytetään enintään 8 °C:een lämpötilassa.

Ne voidaan pitää kaupan pakattuina tai pakkaamattomina.

Kun makkarat myydään pakkaamattomina (kappaleittain), kussakin parissa on oltava etiketti.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Kukin yksittäinen Kranjska klobasa -makkara on merkittävä seuraavasti:

—	kussakin yksittäisessä makkarassa (parissa) on yhdenmukainen tarranauha;

—	kussakin pakatussa tuotteessa on oltava etiketti.

Yhtenäinen merkintä ”Kranjska klobasa” käsittää:

—	tunnuksen ”Kranjska klobasa”,

—	tuottajan tunnuksen,

—	EU:n ja kansallisen laatumerkin.

Kunkin Kranjska klobasan sertifioidun tuottajan on merkittävä tuotteeseen Kranjska klobasan tunnus riippumatta siitä, onko hän Kranjska klobasan tuottajayhdistyksen (GIZ) jäsen vai ei.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Kranjska klobasan maantieteellinen tuotantoalue sijaitsee Sloveniassa ja rajoittuu Alppeihin ja Adrianmereen, lännessä Italian rajaan, pohjoisessa Itävallan rajaan, etelässä Kroatian rajaan ja ulottuu idässä Pannonian altaan läpi Unkarin rajalle.

Krainin alue oli Habsburgien aikana ja myöhemmin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana ainoa puhtaasti slovenialainen alue. Myös alueen asukkaista käytettyä termiä ”Kranjec” käytettiin toisinaan samassa merkityksessä kuin termiä ”slovenialainen”, ja sitä käytetään jokapäiväisessä kielessä edelleen osasta Slovenian asukkaita. Adjektiivia ”kranjski/kranjska” käytetään Sloveniassa edelleen myös monissa muissa ilmaisuissa ja nimityksissä.

Termi ”Kranjska” on peräisin sloveeninkielisestä sanasta ”krajina”, joka merkitsi aluetta (ja esiintyi ensimmäisen kerran kirjoitusasussa ”Creina” ts. ”Carniolo” vuonna 973). Sloveeninkielinen muoto ”Kranjska” (saksaksi Krain/Krainburg) vakiintui 1300-luvulla. Vuonna 1002 alueesta tuli muiden lähialueen kreivikuntien tapaan autonominen kreivikunta. Hallinnollisesti se oli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. 1400-luvulla suurin osa nykyistä Slovenian aluetta siirtyi Habsburgien omistukseen. Slovenian alue jaettiin useampaan osaan: Kranjska (Krain), Trst (Trieste), Istra (Istria), Goriška (Gorizia), Koroška (Kärnten) ja Štajerska (Steiermark). Itävalta-Unkarin hajottua vuonna 1918 Krain menetti erityisasemansa. Slovenia on suhteellisen nuori valtio, joka itsenäistyi vasta vuonna 1991 irtauduttuaan Jugoslavian sosialistisesta liittotasavallasta. Nykyinen Slovenian tasavalta on siten alueellisesti entisen Krainin seuraaja, koska se käsittää kokonaisuudessaan myös taannoisen Krainin alueen.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Maantieteellisen alueen määritelmä liittyy suoraan Kranjska klobasan historiaan.

Elintarviketuotantoon liittyvät luonnonolosuhteet, kuten myös ilmasto, ovat vaikuttaneet merkittävästi ruokakulttuurin erityispiirteiden kehittymiseen oloissa, joissa maatalous on suuntautunut pääasiassa kotitarveviljelyyn. Kukkuloiden, laaksojen, altaiden ja tasankojen muodostamassa vaihtelevassa maastossa on onnistuttu säilyttämään viljelyalueet sikatalouden tarvitsemaa rehuntuotantoa varten. Siankasvatus puolestaan liittyi lihajalosteiden valmistukseen. Ensimmäiset todisteet leikkeleiden ja makkaroiden valmistuksesta ovat peräisin erittäin kaukaisilta ajoilta, mistä ovat osoituksena upeat keskiaikaiset seinämaalaukset ja arkistoissa olevat kirjalliset kuvaukset (erityisesti 1600-luvulta peräisin oleva sloveeninkielinen Vrbovecin linnanvoudin isännälleen toimittama kuvaus. Kaikissa näissä todisteissa puhutaan joka tapauksesta leikkeleistä ja makkaroista. Tyypillinen makkara oli myös puolikuiva lihamakkara, joka alkuperäalueensa väestön taitojen ja osaamisen sekä yleisesti tunnistettavissa olevan erityisluonteensa (makunsa) ansiosta tunnettiin 1800-luvun alussa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana nimellä ”Kranjska klobasa”.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Olennainen tekijä, joka erottaa Kranjska klobasan, sellaisena kuin se on vakiintunut Slovenian alueelle, muista vastaavantyyppisistä makkaroista, johtuu siitä, että sen valmistuksessa noudatetaan slovenialaisen Felicita Kalinšekin keittokirjassa (Slovenska kuharica, 1912) annettua perinteistä valmistusohjetta; sitä on ainoastaan mukautettu elintarvikkeiden turvallisuutta koskeviin nykyaikaisiin teknisiin vaatimuksiin (nitriittisuolan käyttö, pastörointi). Kranjska klobasan erityispiirre on myös sen täyte, joka valmistetaan ainoastaan ensiluokkaisista karkeiksi jauhetuista suolatuista sianlihanpaloista ja silavasta ja maustetaan pippurilla ja valkosipulilla, sekä alhaisessa lämpötilassa tapahtuvasta savustamisesta. Suolana käytetään merisuolaa. Makkara täytetään siansuoleen, joka suljetaan päistään suolen läpi pistetyillä puutikuilla siten, että makkarat ovat pareittain. Kranjska klobasan erityispiirre on myös puusta valmistettu kiinnike, joka on leveydeltään 2,5–3 mm ja pituudeltaan 3–6 cm ja joka viistetään tai katkaistaan.

Kranjska klobasan valmistukseen ei käytetä mitään teknisiä apukeinoja (esim. lihajauhoa) tai muita lisäaineita (esim. polyfosfaatteja), joita esiintyy muissa lihasta tehdyissä makkaroissa. Makkarat täytetään pareittain yksinomaan puutikulla suljettuun ohueen siansuoleen. Kostea lämpökäsittely ja lämminsavustus (klobasa on pastöroitu tuote) saavat pinnassa aikaan keskivoimakkaan punaruskean värin. Kranjska klobasa eroaa muista makkaroista myös vakiintuneiden ja suositeltujen käyttötapojen perusteella, joiden ansiosta syntyy ihanteellinen makuyhdistelmä. Kranjska klobasaa ei keitetä, vaan se tarjotaan ainoastaan lämmitettynä kuumassa vedessä, jolloin saadaan aikaan erityinen, hieman karkea mutta kuitenkin napakka ja mehevä rakenne, leikkauspinnan vaaleanpunainen väri sekä suolatun, savustetun ja valkosipulilla ja pippurilla maustetun sianlihan erityinen aromi.

Savustamiseen sallitaan ainoastaan pyökkipuun käyttö.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen määrätty laatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Kranjska klobasan maine on peräisin useammista kansakunnista koostuneen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian ajalta. Se kuuluu kiistatta tyypillisimpiin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin slovenialaisiin lihavalmisteisiin, kuten voidaan todeta myös internethakujen perusteella: Kranjska klobasa mainitaan useimmiten slovenialaisena alkuperätuotteena. Myös uudemmassa ammattikirjallisuudessa (ks. Meat products handbook, Gerhard Feiner, CRC Press, 2006; http://en.wikipedia.org/wiki/Kransky) Kranjska klobasa mainitaan tyypillisenä slovenialaisena fermentoimattomana makkarana.

Kranjska klobasan ominaisuudet johtuvat nykyisen Slovenian (kaksoismonarkian aikaisen Krainin) väestön taidoista ja osaamisesta. Sen korkea laatu oli peräisin myös ensiluokkaisten lihapalojen ja merisuolan johdonmukaisesta käytöstä; merisuola oli alueella vuorisuolan jatkuva ja strateginen kilpailija (J. Bogataj, The Food and Cooking of Slovenia, Annes Publishing, London 2008).

Vanhimmat viittaukset Kranjska klobasan valmistukseen (kyseisellä nimellä) löytyvät kahdesta keittokirjasta: Katharina Praton ”Süddeutsche Küche” (1896) ja Felicita Kalinšekin slovenialaisen keittokirjan ”Slovenska kuharica” kuudes painos (1912). Vaikka Katharina Prato ei varsinaisesti mainitsekaan Kranjska klobasan valmistusohjeita, viittaus vuodelta 1896 on todennäköisesti yksi vanhimmista kirjallisista viittauksista tähän makkaraan. Felicita Kalinšek kuvasi teoksessaan ”Slovenska kuharica” (1912) Kranjska klobasan valmistustavan.

Sloveniassa on runsaasti erityisesti suullisia lausuntoja, jotka liittyvät Kranjska klobasaan, sen tuotantopaikkoihin ja maineeseen muiden alueellisten makkaratyyppien joukossa. Kansan parissa on myös lukuisia tulkintoja Kranjska klobasan tarkasta alkuperästä ja ensimmäisestä valmistuspaikasta. Tällöin mainitaan usein Ljubljanan ja Kamnikin välillä sijaitseva Trzinin kylä, josta useat teurastajat toimittivat jo 1800-luvulla Krainin makkaroita markkinoille aina Wieniä myöten. Eräiden suullisten lähteiden mukaan makkara oli saanut nimensä Kranjin kaupungin mukaan, toiset puolestaan mainitsevat, että sitä valmistettiin kaikissa silloisen Krainin alueen suurissa kaupungeissa ja kauppapaikoissa. Kerrotaan myös, että kun keisari Franz Josef matkusti vaunuilla Wienistä Triesteen, hän pysähtyi päätien varrella sijaitsevaan kuuluisaan Marinšekin majataloon Naklo pri Kranjun kylässä. Hän halusi syödä ja kysyi majatalon isännältä, mitä oli tarjolla. ”Meillä on vain tavallisia kotitekoisia makkaroita, ei muuta”, vastasi isäntä. Keisari tilasi makkaraa ja maistettuaan sitä totesi tyytyväisenä: ”Eihän tämä mitään tavallista makkaraa ole, vaan krainilaista Kranjska klobasaa!”

Slovenian eri alueiden kulinaristinen erityispiirre on se, että Kranjska klobasaa valmistetaan ja myydään kaikkialla, mikä osoittaa, että tuote on juurtunut kaikkialle Sloveniaan. Kranjska klobasan maine ilmenee myös tyypillisessä slovenialaisessa ruokalajissa kranjska klobasa s kislim zeljem (hapankaalia ja krainilaista makkaraa).

Kranjska klobasan arvostus näkyy myös kansainvälisellä tasolla, mistä on osoituksena se, että nimi on käännetty useille entisen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian kielille (Janny de Moor & Nico de Rooj, European Cookery, Tradition & Innovation, Utrecht 2004).

Vuodesta 2003 lähtien Sloveniassa on järjestetty Kranjska klobasa -festivaali sekä kilpailu, jossa valitaan paras Kranjska klobasa.

Eritelmän julkaisutiedot:

http://www.mkgp.gov.si/fileadmin/mkgp.gov.si/pageuploads/Varna_hrana/zascita/KranjskaKlobasa_spec.pdf

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/28

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2012/C 48/11

Julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

””(PINGGU DA TAO)

EY-N:o: CN-PDO-0005-0628-16.07.2007

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi:

”” (Pinggu Da Tao)

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Kiina

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotetyyppi:

Luokka 1.6:

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Tämä persikka on syötävä, mehukas hedelmä, joka kuuluu ruusukasvien heimon (Rosaceae) Prunoideae-alaheimon Prunus-sukuun. Sitä kasvatetaan Pekingissä Pinggun alueella sijaitsevien Yanshanvuorten matalilla kukkuloilla maaseudulla, joka kylpee auringossa ja kuumuudessa ja jossa maa on hiekkaista tai savista. Näissä ainutlaatuisissa oloissa Pinggu Da Tao -persikoista kasvaa suuria, kirkkaan värisiä, mehukkaita ja maukkaita hedelmiä, jotka ovat juuri oikeassa määrin makeita ja hapokkaita. Niitä on olemassa kymmenen viljeltyä lajiketta, jotka esitetään alla olevassa taulukossa. Qingfeng on taulukon ainoa keskikokoinen lajike. Yksi Qingfeng-persikka painaa vähintään 150 grammaa, kun taas muiden yhdeksän lajikkeen hedelmät painavat vähintään 275 grammaa.

Pinggu Da Tao -persikan kymmenen lajikkeen fyysiset ja kemialliset ominaisuudet esitetään alla olevassa taulukossa.

Lajike	Indeksi
	Liukenevat ainesosat (20 °C), (%)	Kokonaishappoluku (omenahapolla mitattuna) (%)
Dajiubao	≥ 12,00	≤ 0,20
Qingfeng (Peking N:o 26)	≥ 11,50	≤ 0,42
Jingyan (Peking N:o 24)	≥ 12,00	≤ 0,20
Yanhong (vihreä N:o 9)	≥ 12,50	≤ 0,18
August Crispy (Peking N:o 33)	≥ 11,00	≤ 0,20
Yanfeng N:o 1	≥ 12,00	≤ 0,20
Luwangxian	≥ 11,50	≤ 0,28
Huayu	≥ 12,00	≤ 0,20
Big Red Peach	≥ 12,00	≤ 0,20
Century 21st	≥ 12,00	≤ 0,18

3.3   Raaka-aineet:

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Seuraavien toimenpiteiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella: hedelmätarhan valinta ja suunnittelu, istuttaminen, maaperän ja lannoituksen hoito ja kastelunhallinta, oksien muotoilu ja karsiminen, kukinnan ja hedelmien hoito, sadonkorjuu ja sen jälkeinen käsittely sekä varastointi.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Pakkaus: Vain toimivaltaisten laadunvalvontaviranomaisten valvonnassa toimivat yritykset, joilla on oikeus käyttää maantieteellistä merkintää Pinggu Da Tao, saavat pakata tuotteet.

1.   Pakkausmateriaalit: Ulkopakkaukset ovat aaltopahvilaatikoita, joiden tulisi olla tukevia ja kestäviä niin, että niitä voidaan käyttää kantavina rakenteina. Niiden on pidettävä tuotteet kuivina ja suojassa homeelta, madoilta, saasteilta ja hajuilta.

2.   Pakkausvaatimukset: Hedelmät on pakattava laatikoihin hyvässä järjestyksessä. Eri kerrokset on laatikon sisällä erotettava toisistaan pahvilevyillä.

Kuljetus

Kuljetuksen aikana persikat on jaettava eriin ja ne on pakattava huolellisesti niin, että ne ovat suojassa iskuilta. Säilytyspakkaukset on pidettävä puhtaina ja on varmistettava, että ilma pääsee virtaamaan niissä vapaasti ja että tuotteet ovat suojassa auringolta tai sateelta. Hedelmät on myös suojattava kylmyydeltä tai korkeilta lämpötiloilta.

Persikoita on käsiteltävä varovasti kun ne puretaan, ja niiden kuljettamisessa suositetaan katkeamatonta kylmäketjua. Kuljetusajoneuvot on pidettävä puhtaina, eikä niissä saa olla myrkyllisiä tai vaarallisia raaka-aineita tai tavaroita.

Varastointi

1.	Ennen varastointia hedelmät on esijäähdytettävä 4 °C:n lämpötilaan.

2.	Varastointilämpötila on 0–3 °C.

3.	Varastointitilan suhteellinen ilmankosteus asetetaan 85–90 prosenttiin.

4.	Jos kontrolloitu ilmakehä on mahdollinen varastointitilassa, ilmaston olosuhteiden tulisi olla 1 % O2 ja 5 % CO2.

5.	Varastointitilan on oltava hajuton. Hedelmät on pidettävä erillään myrkyllisistä tai vaarallisista raaka-aineista ja tavaroista, ja myrkyllisten tai vaarallisten säilöntäaineiden tai materiaalien käyttö on kielletty.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Saman toimituksen pakkausmerkintöjen on oltava samanmuotoiset ja -sisältöiset.

Yhtiön rekisteröidyn tavaramerkin lisäksi hedelmien pakkaukseen tulisi merkitä myös tuotteen nimi (Pinggu Da Tao) ja suojattu maantieteellinen merkintä Kiinassa. Näiden merkintöjen, samoin kuin maantieteellisen merkinnän symbolin ja laadunvalvonnan jäljityskoodin, tulisi olla selvästi näkyvässä kohdassa pakkauslaatikon ulkopinnalla. Pakkauksiin on myös painettava tiedot lajikkeesta, luokasta (eritelmä) ja nettopainosta, alkuperämaasta ja tuottajasta. Merkintöjen on oltava selkeitä ja pysyviä. Ulkopakkauksen merkintöjen on vastattava sisällä olevaa tuotetta.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Pinggu Da Taon maantieteelliseen alueeseen kuuluu 16 kuntaa ja kylää, jotka ovat tällä hetkellä Pekingin Pinggun alueen hallinnon alaisia: Pinggu, Jinhaihu, Yukou, Machangying, Mafang, Donggaocun, Xiagezhuang, Shandongzhuang, Wangxinzhuang, Nandulehe, Zhengluoying, Dahuashan, Liujiadian, Daxingzhuang, Huangsongyu ja Xiong’erzhain lääni.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Pinggun alueen leveyspiirin koordinaatit ovat 40° 02′–40° 22′ pohjoista leveyttä ja pituuspiirin koordinaatit 116° 55′–117° 24′ itäistä pituutta. Se sijaitsee pienellä valuma-alueella Yanshanvuorten etelärinteiden matalilla reunakukkuloilla. Tämä alue on idästä, etelästä ja pohjoisesta ympäröivien vuorien keskelle jäävä laakso, joka on täynnä vihreitä kukkuloita. Ju- ja Rujoet virtaavat laakson läpi.

Maaperä on pääasiassa hiekkaista tai savista, se on pehmeää ja sen ilmanvaihto on hyvä ja siinä on paljon kaliumia. Alue on veden suhteen omavarainen, ja vesi on erittäin korkealaatuista. Ilmasto on lämmin ja lauhkea mannermainen monsuuni-ilmasto, jolle ovat ominaisia suuret vaihtelut vuorokausilämpötilojen välillä ja tuntikausien auringonpaiste. Lämpötilaerot kuukauden sisällä ovat suurimmillaan keväällä, jolloin ne ovat 6,8–8,7 °C. Syksyllä ero on noin 6,9–8,9 °C, ja hallavapaa kausi on keskimäärin 191 päivää vuodessa. Alue on erittäin aurinkoinen. Vuodessa aurinkotunteja kertyy keskimäärin 2 555,3 tuntia, ja aurinko paistaa noin 58 % vuorokaudesta.

5.2   Tuotteen erityisyys:

1.   Hedelmien suuri koko: Hedelmien suuri koko on yksi Pinggu Da Tao -persikoiden tärkeimmistä piirteistä. Yksi Pinggu Da Tao -persikka painaa keskimäärin yli 20 % enemmän kuin vastaavan lajikkeen persikka, mikä johtuu ainutlaatuisista hedelmäpuulajikkeista, ilmastosta ja luonnonympäristöstä. Keskikokoinen hedelmä painaa vähintään 150 grammaa, ja suuren lajikkeen hedelmä vähintään 275 grammaa.

2.   Kirkas väri: Väri on persikoiden ulkonäön ja kaupallisen arvon kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Pinggu Da Tao -persikan kuori on puhdas ja kirkasvärinen, ja siinä on runsaasti värjäytymiä.

3.   Täyteläinen maku: Pinggu Da Tao -persikoiden tuoksu on täyteläinen, ja niiden maku on makean ja hapokkaan ihanteellinen yhdistelmä. Niiden hedelmäliha on hienoa ja mehukasta. Tasapainoinen maku ja liukenevien ainesosien ja kokonaishapon suhde tekee näistä persikoista aistinvaraisesti erinomaisia.

5.3   Maantieteellisen alueen ja tuotteen laadun, maineen tai muiden erityispiirteiden välinen syy-yhteys:

Ainutlaatuiset luonnonolot – maaperä, vesijärjestelmä, vuorokausilämpötilan vaihtelut, auringonpaiste ja hedelmien pitkälle standardoitu hoito – vahvistavat persikoiden ominaispiirteitä ja laatua. Luonnonoloja voidaan kuvata seuraavasti:

1.   Luonnonolot

1.   Ilmasto

Pinggu Da Taon viljelty alue sijaitsee vuorten juurella, niiden lämpimällä eteläpuolella. Viljelty alue saa sopivasti auringonpaistetta, ja päivä- ja yölämpötilan välillä on suuri ero, mikä edesauttaa värjäytymien syntymistä ja hiilihydraattien muodostumista. Alueen keskimääräinen säteilymäärä vuodessa on 5,103 joulea/m2, ja aurinko paistaa noin 58 % vuorokaudesta.

2.   Maaperä

Pinggu Da Taon viljelty alue sijaitsee Ju- ja Rujokien veden alta vapautuneilla rannoilla. Maaperä on hiekkaista ja vähäsavista. Maaperän läpäisevyys on hyvä, minkä ansiosta persikkapuiden juuret saavat paljon tarvitsemaansa happea ja pysyvät jatkuvasti aktiivisina. Tästä syystä Pinggu Da Tao -persikat ovat makeita ja aromikkaita.

3.   Vesi

Pinggu sijaitsee vuoristoisella hydrogeologisella valuma-alueella, jolla on itsenäinen pohjavesijärjestelmä ja jonka vesi on runsasta ja laadukasta. Joella ei saa liikkua, joten pintavesi on saasteetonta. Hedelmäpuut kastellaan pääasiassa hyvälaatuisella pohjavedellä, joka on ensimmäisen laatuluokan juomavettä ja lähes luontaisen kivennäisveden laatuluokkaa. Rationaalisen kastelun ansiosta puut saavat riittävästi vettä itämiskauden, kukintakauden ja hedelmien kehittymisen aikana, joten hedelmiä tulee runsaasti ja ne ovat suuria ja värikkäitä.

2.   Historiallinen alkuperä

Persikoiden viljelyllä on pitkät perinteet Pinggun alueella. Siitä löytyy merkintöjä jo Ming-dynastian ajoilta. Liu Ai, Pinggun alueen tuomari Ming-dynastian Longqin-aikana, kirjoitti runon nimeltä Pinggun kahdeksan muinaista maisemaa, jossa Pinggun persikankukkia ylistetään seuraavasti: ”Puolimatkassa kukkulan laelle lumi ei sula koskaan. Persikka kukkii maaliskuussa, mutta sen kukat eivät vielä ole hennoilla nupuillaan. Kun taivas on kirkas, katso rauhassa horisonttiin. Kuu, kirkas kuin jade, odottaa pilvien takana.” Myös Qing-dynastian aikainen keisari Qianlong kirjoitti runon Pinggun persikankukista: ”… kun paju huojuu kuin kevyt savu, ja persikkapuut kylpevät sateessa …”.

3.   Inhimillinen ulottuvuus

Persikoiden viljelyllä on pitkät perinteet Pinggun alueella. Siitä löytyy merkintöjä jopa Ming-dynastian aikaisista asiakirjoista. Parhaita kasvatustekniikoita etsittiin pitkään ennen kuin Pinggu Da Tao -persikoille soveltuva tekniikka löytyi. Tähän kuuluvat muiden muassa y:n muotoon tehty istutus ja luonnollinen avoimen keskustan muoto, joka on hyvä ilman vaihtumisen ja valonsaannin kannalta. Hedelmähuoltoon on otettu mukaan kukkien ja hedelmien karsinta ja hedelmien pussittaminen puussa. Näin varmistetaan hedelmien tasainen koko, niiden tasainen kypsyminen ja hyvä värjäytyminen.

Eritelmän julkaisutiedot:

(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---

18.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/32

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 48/12

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”KRAŠKA PANCETA”

EY-N:o: SI-PGI-0005-0833-13.10.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Kraška panceta”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Slovenia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Kraška panceta on perinteinen kuivattu lihatuote, jolle on tunnusomaista neliskulmainen muoto. Valmiin tuotteen paino on vähintään 2,2 kg.

Kraška panceta valmistetaan lihaisasta sian kylkisilavasta. Kuivausta varten se käsitellään siten, että kylkiluut poistetaan, mutta nahka jätetään. Kuivaukseen käytetään yksinomaan merisuolaa, ja liha kuivatetaan ja kypsytetään ilman lämpökäsittelyä. Näin saadaan aikaan ohuille viipaleille tunnusomaiset aistinvaraiset ominaisuudet. Tuotteen lihaisa osa on kuiva ja kiinteä, ja se säilyttää painettaessa sopivan joustavuuden. Kylkiluiden paikat ovat havaittavissa. Nahka on kova ja sileä, ja se irrotetaan juuri ennen nauttimista. Kypsyessään lihaisat osat saavat niille tunnusomaisen punertavan värin. Rasva on kermanvalkoista. Viipale muodostuu vähärasvaisesta lihasta, jossa on ohuita rasvakerroksia. Ohuiden viipaleiden ulkonäkö on tuotteen tärkeä aistinvarainen ominaisuus: viipaleiden kuuluu olla mureita ja pehmeitä, ja liha- ja rasvakerrosten on oltava tiiviisti kiinni toisissaan. Viipaleen aromin tulee olla täyteläinen ja tasapainoinen ja maun pehmeä, ei suolainen.

Suolapitoisuus on alle 6 %, kuivumisasteen on oltava vähintään 33 %, aw-arvon enintään 0,92, valkuaispitoisuuden vähintään 23 % ja rasvapitoisuuden vähintään 36 %.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Kraška pancetan valmistamiseen valitaan lihakkaita sikarotuja. Silava saadaan lavasta, ja siinä on näkyvissä 9–10 kylkiluun paikkaa. Kraška pancetan valmistukseen käytetään myös kuvelihaa. Tyypillinen tuote on muodoltaan neliskulmainen, 45–50 cm pitkä ja 18–20 cm leveä. Tuoreen tuotteen paino on vähintään 4 kg. Kuivausta varten poistetaan kylkiluut mutta nahka jätetään, reunat leikataan tasaisiksi, eikä liha- ja nahkakerroksia saa vahingoittaa. Sisäosan pehmeä rasva poistetaan.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

—	Tuoreen kylkisilavan lämpötilan on oltava 1–4 °C mitattuna juuri ennen suolaamista.

—	Tuotteen lihapitoisuus, viimeistelyn laatu sekä koko (18–20 × 45–50 cm) tarkistetaan.

—	Huonosti viimeistelty tuote hylätään: nahan on oltava sileä ja vailla harjaksia, uurteita, nirhamia ja verenpurkaumia.

—	Tuotteeseen merkitään sarjanumero tunnistamista varten sekä suolauksen päivämäärä (päivä, kuukausi ja vuosi).

—	Suolaaminen tehdään käsin hieromalla karkeaa merisuolaa kylkiluiden sijaintikohtaan. Suolan määrä mukautetaan painon mukaan. Lisätään pippuria ja tuoretta valkosipulia; myös sokeria voidaan lisätä.

—	Suolattu tuote säilytetään hyllyillä tai lavoilla.

—	Suolaaminen kestää 5–7 vuorokautta, ja se tapahtuu 1–6 °C:n lämpötilassa.

—	Kylmäkypsytys: 1–3 viikkoa 1–6 °C:n lämpötilassa.

—	Kuivaus tapahtuu 14–22 °C:n lämpötilassa 2–7 vuorokautta; kevyt kylmäsavustus yhden vuorokauden ajan sallitaan.

—	Kuivaus/kypsytys 10–18 °C:n lämpötilassa vähintään 10 viikon ajan, siten, että aw-arvo on alle 0,92, suolapitoisuus alle 6 %, kuivumisaste vähintään 33 % ja lopputuotteen paino yli 2,2 kg.

—	Kraška pancetan aistinvaraisten ominaisuuksien arviointi satunnaisotannan perusteella.

—	Tuotteen merkitseminen nahkaan tehtävällä polttoleimalla.

—	Kypsytetyt tuotteet säilytetään pimeissä tiloissa 8–10 °C:n lämpötilassa.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettu ”Kraška panceta” -tuote saatetaan myyntiin kokonaisena tai puolikkaina, ja tuotteen selkäpuolelle merkitään nahkaan polttoleimalla tehtävä Kraška pancetan tunnus. Myynnin helpottamiseksi Kraška panceta voidaan leikata myös pienemmiksi, tasakokoisiksi paloiksi. Tuotteen tunnusomaisten aistinvaraisten ominaisuuksien, lihalle ominaisen voimakkaan punaisen ja rasvan kermanvaalean värin säilyttämiseksi on olennaisen tärkeää, että Kraška pancetan leikkaaminen ja pakkaaminen tapahtuvat tarkassa teknisessä valvonnassa. Tuote ei saa olla kosketuksissa ilman kanssa, sillä se saattaisi aiheuttaa hapettumista ja heikentää siten merkittävästi tuotteen laatua. Siksi Kraška panceta voidaan leikata ja pakata ainoastaan sellaisissa laitoksissa, jotka on rekisteröity Kraška pancetan tuotantoa varten. Tällä varmistetaan, että tuote voidaan pakata välittömästi, ja ilman tai sopimattoman lämpötilan aiheuttama hapettuminen voidaan estää ja taata tuotteen vaadittu mikrobiologinen turvallisuus. Järjestelmällä turvataan jatkuva valvonta, täydellinen jäljitettävyys ja Kraška pancetan tyypillisten ominaisuuksien säilyminen, mikä on ratkaisevan tärkeää tuotteen aitouden ja kuluttajan luottamuksen varmistamiseksi.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Kaikilla vaatimustenmukaisuustodistuksen saaneilla tuottajilla on oikeus merkitä tuotteensa ”Kraška panceta” -nimityksellä ja -tunnuksella. Tunnuksessa on tyylitelty kuva tuotteesta ja merkintä ”Kraška panceta”. Tuottajan rekisteröintinumero merkitään tunnuksen viereen. Tunnuksen käyttö on pakollista kaikissa tarjontamuodoissa, joissa kyseistä tuotetta pidetään kaupan. Kokonaisissa tuotteissa on myös nahkaan tehty polttoleima.

”Kraška panceta” -nimitykseen on liitettävä maininta ”suojattu maantieteellinen merkintä” sekä kansallinen laatumerkki.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Kraška pancetan tuotantoaluetta rajaa linja, joka kulkee Kostanjevica na Krasusta Opatje selon kylään asti, sieltä Slovenian ja Italian väliselle rajalle ja rajaa pitkin Lipican rajanylityspaikkaan, josta maantietä pitkin Lokeviin, sieltä Divačaan, sieltä suoraa linjaa pitkin Vrabčen ja Štjakin kyliin ja edelleen Seloon, Krtinovicaan, Kobdiljiin, mistä jälkeen suoraa linjaa pitkin Mali Dolista Škrbinaan Lipan ja Temnican suuntaan ja lopulta takaisin Kostanjevica na Krasuun. Kaikki edellä mainitut kylät kuuluvat maantieteelliseen alueeseen.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Karst on yksi Slovenian suurimmista yhtenäisistä alueista. Se on kumpuileva kalkkikivipitoinen tasanko, jolla on karstimaalle tyypillinen maasto (laaksoja, vajoamia, sivulaaksoja, kuiluja ja maanalaisia luolia). Maaperä koostuu kalkkikivestä, ja kalkkikivikerrostumien päälle on muodostunut karstimaalle ominainen ns. punainen maa (terra rossa). Maan pintakerros on ohut ja kivinen, paikoitellen kasvaa heinää, pensaikkoa tai harvaa metsää.

Meren läheisyys vaikuttaa ratkaisevasti Karstin alueen ilmastoon. Lauhkea välimerellinen ilmasto kohtaa täällä kylmän mannerilmaston. Lämpötilanvaihtelut ovat tavallisia Karstin alueella, jolla kylmää mannerilmaa virtaa Välimerelle nk. Bora-tuulen mukana. Meren läheisyydestä johtuen lämpötila saattaa usein nousta äkkiä keskellä talvea päiväkausia puhaltaneen kylmän Bora-tuulen jälkeen. Lumipeite pysyy harvoin pitkään. Meren läheisyys vaikuttaa merkittävästi myös kesällä, jolloin sää on yleensä kuuma ja kirkas. Karstin tasangon monimuotoisuus ja meren välitön läheisyys merkitsevät, että alueella puhaltaa aina tuuli, joten ilman suhteellinen kosteus on melko alhainen.

Maantieteellisen alueen luonnonolosuhteet tarjoavat suotuisat mikroilmastolliset olot lihan kuivaamiselle, jota paikallinen väestö on kautta aikojen harjoittanut. Se hyödyntää asianmukaisesti Karstin alueen paksuseinäisten talojen eri huoneissa vallitsevien kosteus- ja lämpötilaolosuhteiden yhdistelmää. Talonpojat siirtävät kinkkuja, kylkisilavapaloja, sianniskoja, makkaroita ja muita tuotteita huoneesta toiseen etsien jatkuvasti kullekin kypsytysvaiheelle ihanteellisinta kosteuden ja lämpötilan yhdistelmää. Näin tekniset ja käytännön taidot ovat aikojen myötä kehittyneet paikallisen väestön keskuudessa vakiintuneeksi osaamiseksi.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Kraška pancetalle erityistä on sen nelikulmainen muoto. Se muodostuu osasta lapaa, jossa on 9–10 havaittavissa olevaa kylkiluun paikkaa sekä kuvelihaa. Tällaisella leikkuutavalla varmistetaan juuri oikea lihan ja rasvan suhde. Lihaa on rasvaan nähden runsaasti. Toinen erityispiirre on se, että kypsytys tapahtuu yksinomaan kuivasuolaamalla, ja käytetty suola on perinteisesti ollut merisuolaa. Kuivaus- ja kypsytysvaiheeseen ei sisälly lämpökäsittelyä, vaan se tapahtuu 18 °C:n lämpötilassa, minkä ansiosta valkuaisaineet eivät muutu haitallisesti lämmön vaikutuksesta. Tällaisen käsittelyn ansiosta myös rasvakudos säilyttää kiinteytensä.

Kuivaus- ja kypsytysprosessi tapahtuu tarkan valvonnan alaisuudessa, ja näin saadaan tulokseksi tuote, jota kuluttajat pitävät suuressa arvossa ja joka on kaupallisesti arvokas tuote.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Maantieteellinen merkintä ”Kraška panceta” perustuu tuotantoperinteisiin ja tuotteen maineeseen.

Karstin alueella lauhkea välimerellinen ilmasto kohtaa kylmän mannerilmaston. Karstin tasangon monimuotoisuus ja meren välitön läheisyys merkitsevät, että alueella puhaltaa aina tuuli, joten ilman suhteellinen kosteus on melko alhainen. Kuivaukseen soveltuvat luonnonolosuhteet ja kysyntä markkinoilla ovat kannustaneet alueen asukkaita valmistamaan kysyntää vastaavaa tuotetta.

Kylkisilavan kuivaamisella on pitkät perinteet, joista on kirjallisia todisteita jo vuodelta 1689. Ajan kuluessa kokemuksen kautta saadut tekniset taidot ovat kehittyneet ja vakiintuneet ja siirtyneet siten sukupolvelta toiselle. Karstin alueen asukkaiden harjoittamien perinteiden myötä Kraška panceta on saanut perinteisen tunnusomaisen muotonsa sekä aistinvaraiset ominaisuutensa.

Toisin kuin muualla Sloveniassa Karstin alueen asukkaat ovat aina käyttäneet yksinomaan kuivasuolausta ja maltillista suolamäärää Kraška pancetan valmistamiseen. Muualla käytetään yleensä upposuolausta tai kuiva- ja upposuolauksen yhdistelmää. Kuivasuolaus ja suhteellisen pitkä kypsytysaika alhaisessa lämpötilassa vaikuttavat oleellisesti Kraška pancetan tyypillisiin aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Kypsytyksensä sekä tunnusomaisten arominsa ja makunsa ansiosta Kraška panceta on gastronominen erikoisuus, jota tarjotaan Kraški pršut -kinkun ohella alkupalana juhlatilaisuuksissa.

Kraška pancetan valmistus sai uutta puhtia vuodesta 1977 alkaen, kun tuottajat ottivat käyttöön erityistekniikalla varustettuja tuotantolaitoksia.

Kraška pancetan maineesta todistavat erilaiset kirjalliset lähteet (esitteet, lehtiset jne), ja jo vuonna 1978 Kraška panceta esiteltiin erään tuottajan esitteessä. Stanislav Renčelj kuvasi Kraška pancetaa slovenialaisia kuivattuja lihavalmisteita ja Karstin alueen erikoisuuksia käsittelevissä teoksissaan Suhe mesnine narodne posebnosti (1991), Kraška kuhinja (1999), Suhe mesnine na Slovenskem (2008) ja Okusi Krasa (2009). Kraška panceta esiteltiin slovenialaisena kulinaristisena erikoistuotteena slovenialaisia makuja koskevassa kirjassa Okusiti Slovenijo (Janez Bogataj, 2007). Se mainitaan myös erilaisissa menekinedistämisaineistoissa, esim. kolmella kielellä laadittu Do odličnosti za dober okus, Slovenija (1998) (”Rise to Excellence for the Gourment, Slovenia, Dem Exzellenten Genuß Entgegen, Slovenia”), Edamus, Bibamus, Gaudeamus (Interreg III-hanke vuodelta 2006), Kras in Kraške posebnosti (Phare-ohjelma), Pomlad Kraških dobrot (Karstin pilottihanke vuonna 2001), Dobrote Krasa in Brkinov (Sežanan kunnan julkaisu vuodelta 2010) jne.

Kraška pancetan tuottajat osallistuvat Gornja Radgonassa järjestettäviin kansainvälisiin maatalous- ja elintarvikemessuihin, joissa Kraška panceta on viimeisten 10 vuoden aikana saanut lukuisia kunniamainintoja ja palkintoja.

Eritelmän julkaisutiedot:

(neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.mkgp.gov.si/fileadmin/mkgp.gov.si/pageuploads/Varna_hrana/junij2010/Spec_Kraska_panceta.pdf

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---