27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/1

---

2011/C 252/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 238, 13.8.2011

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 232, 6.8.2011

EUVL C 226, 30.7.2011

EUVL C 219, 23.7.2011

EUVL C 211, 16.7.2011

EUVL C 204, 9.7.2011

EUVL C 194, 2.7.2011

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/2

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 30.6.2011 (Conseil d’État’n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Zeturf Ltd v. Ranskan pääministeri

(Asia C-212/08) (1)

(Muualla kuin raviradoilla järjestettävien hevosvedonlyöntien hallinnointia koskeva yksinoikeusjärjestelmä - EY 49 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitus - Yleistä etua koskevat pakottavat syyt - Peliriippuvuuden sekä vilpillisten ja rikollisten menettelyjen estämisen tavoitteet sekä maaseudun kehittämisen tavoite - Oikeasuhteisuus - Rajoittava toimenpide, jolla pyritään vähentämään pelimahdollisuuksia ja rajoittamaan onnenpelitoimintoja johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti - Dynaamista kaupallista politiikkaa harjoittava toimija - Maltillinen mainospolitiikka - Perinteisten kanavien ja internetin kautta tehtävän markkinoinnin rajoittamisen arviointi)

2011/C 252/02

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Zeturf Ltd

Vastaaja: Ranskan pääministeri

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d’État (Ranska) — EY 49 ja EY 50 artiklan tulkinta — Muualla kuin raviradoilla järjestettävien hevosvedonlyöntien osalta sellaisen yhden ainoan toimijan hyväksi, joka ei tavoittele voittoa, mutta harjoittaa sitä vastoin dynaamista kaupallista politiikkaa, käyttöön otetun yksinoikeusjärjestelmän hyväksyttävyys? — Se, onko tarpeen ottaa huomioon pelkästään internetissä tarjottavat hevosvedonlyönnit vai hevosvedonlyönnit kokonaisuudessaan niiden muodosta riippumatta

Tuomiolauselma

1)

EY 49 artiklaa on tulkittava niin, että a) jäsenvaltio, joka pyrkii varmistamaan kuluttajien suojelun erityisen korkean tason onnenpelialalla, voi perustellusti katsoa, että ainoastaan myöntämällä yksinoikeudet yhdelle ainoalle elimelle, joka on tiukassa viranomaisvalvonnassa, voidaan riittävän tehokkaalla tavalla hallita mainittuun alaan liittyvät riskit ja saavuttaa tavoitteet estää liiallinen tuhlaaminen peleihin ja torjua peliriippuvuutta, b) ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, että — kansallisten viranomaisten tarkoituksena oli tosiasiallisesti pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan varmistaa tällainen erityisen korkea suojelun taso ja että tämän tavoitellun suojelun tason suhteen monopolin käyttöönottoa voitiin tosiasiallisesti pitää välttämättömänä, ja — valtion valvonta, jonka alaisia yksinoikeudet saaneen elimen toiminnat periaatteessa ovat, suoritetaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tälle elimelle osoitettujen päämäärien saavuttamiseksi, c) jotta kansallinen säännöstö, jolla otetaan käyttöön monopoli onnenpelialalla, olisi johdonmukainen rikosten ehkäisyn ja pelimahdollisuuksien vähentämisen tavoitteiden kanssa, — sen täytyy perustua toteamukseen, jonka mukaan peleihin ja peliriippuvuuteen liittyvät rikolliset ja vilpilliset menettelyt ovat kyseessä olevan jäsenvaltion alueella ongelma, joka voidaan korjata laajentamalla sallittuja ja säänneltyjä toimintoja, ja — sen perusteella voidaan sallia vain mainonta, joka on maltillista ja tiukasti välttämätöntä kuluttajien ohjaamiseksi valvottuihin peleihin.

2)

Arvioitaessa sitä, missä määrin järjestelmä, jolla otetaan käyttöön yksinoikeusjärjestelmä hevosvedonlyöntien järjestämistä varten, loukkaa palvelujen tarjoamisen vapautta, kansallisten tuomioistuinten on otettava huomioon kaikki hevosvedonlyöntien vaihdettavissa olevat markkinointikanavat, ellei internetin käyttämisestä ole seurauksena onnenpeleihin liittyvien riskien kasvaminen entisestään verrattuna perinteisten kanavien kautta markkinoituihin peleihin. Kun kyse on kansallisesta säännöstöstä, jota sovelletaan samalla tavalla hevosvedonlyöntien tarjoamiseen internetissä ja perinteisten kanavien kautta, palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusta on arvioitava koko kyseessä olevalle alalle asetettuihin rajoituksiin nähden.

---

(1)  EUVL C 197, 2.8.2008.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/3

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 30.6.2011 (Finanzgericht Kölnin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Wienand Meilicke, Heidi Christa Weyde ja Marina Stöffler v. Finanzamt Bonn-Innenstadt

(Asia C-262/09) (1)

(Pääomien vapaa liikkuvuus - Tulovero - Ulkomaisiin osinkoihin liittyvä todistus todellisuudessa maksetusta yhteisöverosta - Osinkojen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen - Yhteisöveron hyvitys, joka myönnetään kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien yhtiöiden maksamien osinkojen osalta - Hyvitettävästä ulkomaisesta verosta edellytettävä näyttö)

2011/C 252/03

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Wienand Meilicke, Heidi Christa Weyde ja Marina Stöffler

Vastaaja: Finanzamt Bonn-Innenstadt

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Köln — EY 56 artiklan, EY 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan sekä tehokkuusperiaatteen ja tehokkaan vaikutuksen periaatteen tulkinta — Se, että yhtiö, jonka kotipaikka on yhdessä jäsenvaltiossa, jakaa osinkoja henkilölle, joka on verovelvollinen toisessa jäsenvaltiossa — Tämän toisen jäsenvaltion tuloverotusta koskevan säännöstön, jossa yhtäältä säädetään yhtiöveron hyvityksestä, jonka määrä on 3/7 brutto-osingoista, vaikka näihin osinkoihin kohdistuvaa yhtiöveroa ei käytännössä voitaisi määrittää sellaisen yhtiön osalta, jonka kotipaikka on jossain toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa toisaalta asetetaan tämän yhtiöveron hyvityksen edellytykseksi se, että esitetään yhtiöveroa koskeva todistus, joka on laadittu kyseisen toisen jäsenvaltion oman vero-oikeuden mukaan, vaikka käytännössä on lähes mahdotonta, että verovelvollinen voisi esittää tällaisen todistuksen sellaisen yhtiön osalta, jonka kotipaikka on jossain toisessa jäsenvaltiossa, yhteensopivuus yhteisön oikeuden

Tuomiolauselma

1)

Sen yhteisöveron hyvityksen määrän laskemisessa, johon jäsenvaltiossa yleisesti verovelvollisella osakkeenomistajalla on oikeus toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen pääomayhtiön jakamien osinkojen osalta tilanteessa, jossa ensiksi mainitun jäsenvaltion lainsäädännössä edellytettyä näyttöä ei esitetä, EY 56 ja EY 58 artikla ovat esteenä sellaisen säännöksen soveltamiselle, kuten Saksan 7.9.1990 annetun tuloverolain (Einkommensteuergesetz) 36 §:n 2 momentin toisen virkkeen 3 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 13.9.1993 annetulla lailla, jonka mukaan ulkomaisiin osinkoihin liittyvä yhteisövero hyvitetään osakkeenomistajan tuloverosta sellaisen murtoluvun mukaisesti, joka kuvastaa ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa asuvien yhtiöiden jakamiin brutto-osinkoihin kohdistuvaa yhteisöveron osaa. Yhteisöveron hyvitys on laskettava sen yhteisöverokannan perusteella, jota on sovellettu osinkoja jakavan yhtiön voittoon sen sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, mutta hyvitettävä määrä ei voi ylittää sen tuloveron määrää, joka osakkeenomistajan on maksettava saamistaan osingoista siinä jäsenvaltiossa, jossa se on yleisesti verovelvollinen.

2)

Kun on kyse tarkkuutta koskevasta vaatimuksesta, joka sen näytön, jota edellytetään yhteisöveron hyvityksen saamiseksi muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa osingonsaaja on yleisesti verovelvollinen, sijoittautuneen pääomayhtiön maksamien osinkojen osalta, on täytettävä, EY 56 ja EY 58 artikla ovat esteenä sellaisen säännöksen soveltamiselle, kuten Saksan 7.9.1990 annetun tuloverolain, sellaisena kuin se on muutettuna 13.9.1993 annetulla lailla, 36 §:n 2 momentin toisen virkkeen 3 kohdan neljännen virkkeen b alakohta, jonka mukaan näytön, joka tällaisen osingonsaajan on esitettävä, tarkkuusasteen ja esittämismuodon on oltava samat kuin silloin, kun osinkoja jakava yhtiö on sijoittautunut osingonsaajan verotusjäsenvaltioon. Viimeksi mainitun jäsenvaltion veroviranomaisilla on oikeus vaatia kyseistä osingonsaajaa antamaan selvitykset, joiden perusteella veroviranomaisten on mahdollista tarkistaa selvällä ja täsmällisellä tavalla, täyttyvätkö kansallisessa lainsäädännössä yhteisöveron hyvityksen saamiselle asetetut edellytykset, eivätkä ne voi arvioida yhteisöveron hyvityksen määrää.

3)

Tehokkuusperiaate on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, kuten yleisistä verosäännöksistä annetun lain (Abgabenordnung), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan unionin direktiivien saattamisesta osaksi kansallista vero-oikeutta ja muiden säännösten muuttamisesta annetulla lailla (Gesetz zur Umsetzung von EU-Richtlinien in nationales Steuerrecht und zur Änderung weiterer Vorschriften), 175 §:n 2 momentin toinen virke, luettuna yhdessä yleisistä verosäännöksistä annetun lain käyttöönotosta 14.12.1976 annetun lain (Einführungsgesetz zur Abgabenordnung), sellaisena kuin se on muutettuna, 97 §:n 9 momentin 3 kohdan kanssa, jossa — taannehtivasti ja siirtymäaikaa myöntämättä — evätään toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen pääomayhtiön jakamiin osinkoihin liittyvän ulkomaisen yhteisöveron hyvitys, vaikka esitetään joko sen jäsenvaltion, jossa kyseisten osinkojen saaja on yleisesti verovelvollinen, lainsäädännön mukainen yhteisöverotodistus tai selvityksiä, joiden perusteella kyseisen jäsenvaltion veroviranomaisten on mahdollista tarkistaa selvällä ja täsmällisellä tavalla, täyttyvätkö veroedun saamiselle asetetut edellytykset. Kansallisen tuomioistuimen on määritettävä kohtuullinen määräaika yhteisöverotodistuksen tai selvitysten esittämiselle.

---

(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/4

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.7.2011 — Edwin Co. Ltd v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Elio Fiorucci

(Asia C-263/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 52 artiklan 2 kohdan a alakohta - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ELIO FIORUCCI - Kansallisen oikeuden mukaiseen nimeä koskevaan oikeuteen perustuva mitättömyyshakemus - Unionin tuomioistuimen harjoittama valvonta, joka koskee kansallisen lain tulkintaa ja soveltamista unionin yleisessä tuomioistuimessa - Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta muuttaa valituslautakunnan päätöstä - Rajat)

2011/C 252/04

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Edwin Co. Ltd (edustajat: avvocato D. Rigatti, avvocato M. Bertani, avvocato S. Verea, avvocato K. Muraro ja avvocato M. Balestriero)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto, L. Rampini ja J. Crespo Carrillo) ja Elio Fiorucci (edustajat: avvocato A. Vanzetti ja avvocato A. Colmano)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viides jaosto) 14.5.2009 antamasta tuomiosta asiassa T-165/06, Elio Fiorucci vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), jolla kumottiin teollisoikeuksia koskevan Italian lain (Codice della Proprietà industriale italiano) 8 §:n 3 momentin virheellisen tulkinnan vuoksi SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 6.4.2006 asiassa R 238/2005-1 tekemä päätös, joka koskee Elio Fioruccin ja Edwin Co. Ltd:n välistä mitättömyys- ja menettämismenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Elio Fioruccin esittämä asiassa T-165/05, Fiorucci vastaan SMHV — Edwin (ELIO FIORUCCI), 14.5.2009 annetun tuomion muuttamista koskeva vaatimus hylätään.

3)	Edwin Co. Ltd ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti kolme neljäsosaa Elio Fioruccin oikeudenkäyntikuluista.

4)	Elio Fiorucci vastaa yhdestä neljänneksestä omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 220, 12.9.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/4

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 30.6.2011 (Bundessozialgericht Kasselin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Joao Filipe da Silva Martins v. Bank Betriebskrankenkasse — Pflegekasse

(Asia C-388/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaaliturva - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - 15, 27 ja 28 artikla - EY 39 ja EY 42 artikla - Entinen siirtotyöläinen - Työskentely jäsenvaltiossa, josta henkilö on peräisin, ja jossakin toisessa jäsenvaltiossa - Eläke siinä jäsenvaltiossa, josta henkilö on peräisin - Kaksi jäsenvaltiota maksaa eläkettä - Sosiaaliturvasta erillinen järjestelmä, jossa vakuutetaan hoidon tarpeen varalta - Järjestelmä on olemassa siinä toisessa jäsenvaltiossa, jossa henkilö on aiemmin työskennellyt - Valinnainen jatkuva kuuluminen tähän järjestelmään - Hoitoavustusta koskevan oikeuden säilyttäminen sen jälkeen, kun henkilö on palannut siihen jäsenvaltioon, josta hän on peräisin)

2011/C 252/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundessozialgericht Kassel

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Joao Filipe da Silva Martins

Vastaaja: Bank Betriebskrankenkasse — Pflegekasse

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundessozialgericht — Siirtotyöläisten vapaata liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa koskevien yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten, erityisesti EY 39 ja EY 42 artiklan sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 27 ja 28 artiklan tulkinta — Entinen työntekijä, joka saa eläkettä sekä entisestä työskentelyvaltiostaan että siitä valtiosta, josta hän peräisin, ja joka on saanut entisessä työskentelyvaltiossaan oikeuden hoitoavustukseen (Pflegegeld), jota ei ole sen valtion, josta hän on peräisin, sosiaaliturvajärjestelmässä — Tätä avustusta koskevan oikeuden säilyttäminen siihen valtioon, josta hän on peräisin, paluun jälkeen

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.7.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 5.6.2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2001, 15 ja 27 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa oleva henkilö, joka saa vanhuuseläkettä sekä sen jäsenvaltion, josta hän on peräisin, että sen jäsenvaltion eläkevakuutuksesta, jossa hän on tehnyt suurimman osan työurastaan, ja joka on muuttanut viimeksi mainitusta jäsenvaltiosta takaisin siihen jäsenvaltioon, josta hän on peräisin, voi siitä syystä, että henkilö on ollut valinnaisen jatkuvan vakuutuksen perusteella hoitovakuutusjärjestelmässä jäsenvaltiossa, jossa hän on tehnyt suurimman osan työurastaan, edelleen saada tähän vakuutukseen perustuvia rahaetuuksia erityisesti siinä tapauksessa, ettei asuinjäsenvaltiossa ole etuuksia, jotka kattaisivat erityisesti hoidon tarpeeseen perustuvan vakuutustapahtuman, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä.

Muussa tapauksessa, eli jos hoidon tarpeeseen perustuvan vakuutustapahtuman kattamiseksi suoritettavista rahaetuuksista on säädetty asuinjäsenvaltion lainsäädännössä, mutta määrältään pienempinä kuin ne etuudet, jotka toinen, eläkkeen maksamisesta vastaava jäsenvaltio suorittaa tämän vakuutustapahtuman perusteella, asetuksen N:o 1408/71 27 artiklaa on tulkittava siten, että tällaisella henkilöllä on oikeus täydentävään etuuteen, jonka maksamisesta viimeksi mainitun valtion toimivaltainen laitos vastaa ja joka on näiden molempien summien välisen erotuksen suuruinen.

---

(1)  EUVL C 312, 19.12.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/5

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 30.6.2011 (Finanzgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Viamex Agrar Handels GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Asia C-485/09) (1)

(Direktiivi 91/628/ETY - Liitteessä olevan VII luvun 48 kohdan 5 kohta - Asetus (EY) N:o 615/98 - 5 artiklan 3 kohta - Vientituet - Nautaeläinten suojelu rautatiekuljetuksen aikana - Nautaeläinten vientituen maksamisen edellytykset - Direktiivin 91/628/ETY säännösten noudattaminen - Suhteellisuusperiaate)

2011/C 252/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Viamex Agrar Handels GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Hamburg — Eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta 19.11.1991 annetun direktiivin 91/628/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin 91/628/ETY muuttamisesta 29.6.1995 annetulla neuvoston direktiivillä (EYVL L 148, s. 52), ja erityisesti tämän direktiivin liitteessä olevassa VII luvussa olevan 48 jakson 5 kohdan ja vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kuljetuksen aikana 18.3.1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 615/98 (EVL L 82, s. 19) 5 artiklan 3 kohdan tulkinta — Nautaeläinten rautatiekuljetukset — Juottamisen ja ruokkimisen määräaikoihin sekä matkan ja lepojaksojen kestoon liittyvien eläinten suojelemista koskevien sääntöjen soveltaminen

Tuomiolauselma

1)

Eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 29.6.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/29/EY, liitteessä olevan VII luvun 48 kohdan 5 kohtaa sovelletaan muun muassa rautatiekuljetuksiin.

2)

Silloin, kun direktiivin 91/628, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/29, rikkominen ei ole johtanut kuljetettavien eläinten kuolemaan, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimet ovat valvontavaltaansa käyttäessään velvollisia soveltamaan vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kuljetuksen aikana 18.3.1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 615/98 5 artiklan 3 kohtaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siten, että ne eivät maksa vientitukea eläimistä, joiden osalta tämän direktiivin eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä ei ole noudatettu.

---

(1)  EUVL C 37, 13.2.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/5

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 30.6.2011 (Raad van Staten (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Vereniging van Educatieve en Wetenschappelijke Auteurs (VEWA) v. Belgian valtio

(Asia C-271/10) (1)

(Direktiivi 92/100/ETY - Tekijänoikeudet ja lähioikeudet - Lainaus yleisölle - Korvaus tekijöille - Riittävät tulot)

2011/C 252/07

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Vereniging van Educatieve en Wetenschappelijke Auteurs (VEWA)

Vastaaja: Belgian valtio

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Raad van State van België — Vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 19.11.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/100/ETY (EYVL L 346, s. 61) 5 artiklan 1 kohdan (josta on tullut 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115/EY (EUVL L 376, s. 28) 6 artiklan 1 kohta) tulkinta — Tekijöille maksettava korvaus yleisölle lainauksesta — Riittävä korvaus

Tuomiolauselma

Vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 19.11.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/100/ETY 5 artiklan 1 kohta on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle lainsäädännölle, jolla perustetussa järjestelmässä yleisölle lainauksesta tekijöille maksettava korvaus lasketaan yksinomaan lainaajien, jotka ovat rekisteröityneet yleisölle lainausta harjoittaviin laitoksiin, määrän mukaan lainaaja- ja vuosikohtaisesti vahvistetun kiinteän summan perusteella.

---

(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/6

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 30.6.2011 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta

(Asia C-397/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEUT 56 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Kansallinen lainsäädäntö, jossa henkilöstönvuokrausyritysten toiminnan edellytykseksi säädetään velvoitteita - Perusteettomat esteet)

2011/C 252/08

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja I. Rogalski)

Vastaaja: Belgian kuningaskunta (asiamies: M. Jacobs)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 56 artiklan rikkominen — Palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittaminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden henkilöstönvuokrausyritysten toiminnan edellytykseksi säädetään tiettyjä velvoitteita — Perusteettomat esteet

Tuomiolauselma

1)

Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on säätänyt Région de Bruxelles-Capitalen alueella henkilöstönvuokrausyrityksille seuraavat velvoitteet: — työvoiman välittäminen yrityksen yksinomaisena toimialana, ja — erityisen oikeudellisen muodon käyttäminen.

2)	Belgian kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/6

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 15.2.2011 — Perfetti Van Melle SpA v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Cloetta AB, joka on Cloetta Fazer AB:n oikeudellinen seuraaja

(Asia C-353/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Mitättömyysmenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CENTER SHOCK - Kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröity aikaisempi sanamerkki CENTER - Sekaannusvaara arviointi)

2011/C 252/09

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Perfetti Van Melle SpA (edustajat: avvocato P. Perani ja avvocato P. Pozzi)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Novais Gonçalves) ja Cloetta AB, joka on Cloetta Fazer AB:n oikeudellinen seuraaja (edustajat: Advocate M. Fammler, Rechtsanwalt M. Treis, Rechtsanwalt R. Niebel ja Rechtsanwalt E.M. Strobel)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-16/08, Perfetti Van Melle SpA v. SMHV — Cloetta Fazer, 1.7.2009 antamasta tuomiosta, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi yhteisön tavaramerkiksi luokkaan 30 kuuluvia tavaroita varten rekisteröidyn sanamerkin ”CENTER SHOCK” haltijan kanteen, jolla vaadittiin sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) neljännen valituslautakunnan 7.11.2007 tekemän päätöksen R 149/2006-4 kumoamista, jolla hylättiin se mitättömyysosaston päätös, jolla hyväksyttiin kansallisiksi tavaramerkeiksi muun muassa luokkaan 30 kuuluvia tavaroita varten rekisteröityjen aikaisempien sanamerkkien ”CENTER” ja ”CLOETTA CENTER” haltijan tekemä mitättömäksi toteamista koskeva vaatimus — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Perfetti Van Melle SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/7

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 1.3.2011 (Tribunal de première instance de Liègen (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Claude Chartry v. Belgian valtio

(Asia C-457/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - EY 234 artikla - Tutkinta, jossa selvitetään kansallisen säännön yhteensoveltuvuus sekä unionin oikeuden että kansallisen perustuslain kanssa - Kansallinen säännöstö, jossa säädetään perustuslainmukaisuuden valvontaa koskevan erillisen menettelyn etusijasta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - Edellytys liittymäkohdasta unionin oikeuteen - Unionin tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen)

2011/C 252/10

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Liège

Asianosaiset

Kantaja: Claude Chartry

Vastaaja: Belgian valtio

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal de première instance de Liège — EU 6 ja EY 234 artiklan tulkinta — Kansallisilla tuomioistuimilla oleva velvollisuus saattaa asia ensin Belgian perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi, jos kyse on tilanteesta, jossa kansallisella lailla mahdollisesti loukataan perusoikeuksia — Sen säännöksen, jossa asetetaan tällainen velvollisuus, pätevyys yhteisön oikeuteen nähden — Tehokkaan oikeussuojan periaatteen ja puolustautumisoikeuksien loukkaaminen, jos asiakysymystä käsittelevä tuomioistuin ei voi valvoa kansallisten säännösten yhteensoveltuvuutta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kanssa — Itsenäisen ammatin harjoittamisesta saatujen tulojen verottamisesta tehtyjen verohallinnon päätösten vanhentuminen

Määräysosa

Unionin tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen vastaamaan tribunal de première instance de Liègen (Belgia) esittämään kysymykseen.

---

(1)  EUVL C 37, 13.2.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/7

---

Unionin tuomioistuimen määräys 23.3.2011 — Viron tasavalta v. Euroopan komissio ja Latvian tasavalta

(Asia C-535/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Sokeri - Sokerin, isoglukoosin ja fruktoosin ylijäämämäärien määrittäminen uusissa jäsenvaltioissa)

2011/C 252/11

Oikeudenkäyntikieli: viro

Asianosaiset

Valittaja: Viron tasavalta (asiamies: L. Uibo)

Valittajan vastapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: H. Tserepa-Lacombe ja E. Randvere) ja Latvian tasavalta (asiamiehet: K. Drevina ja K. Krasovska)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-324/05, Viro vastaan komissio, 2.10.2009 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kantajan nostaman kanteen, joka koski sokerin, isoglukoosin ja fruktoosin ylijäämämäärien määrittämisestä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian osalta 31.5.2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 832/2005 (EUVL L 138, s. 3) kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Viron tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Latvian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/7

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 16.5.2011 — Giampietro Torresan v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Klosterbrauerei Weissenohe GmbH & Co. KG

(Asia C-5/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki CANNABIS - Mitättömyysmenettely - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2011/C 252/12

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Giampietro Torresan (edustajat: avvocato G. Recher ja avvocato R. Munarini)

Vastaajat: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: O. Montalto) ja Klosterbrauerei Weissenohe GmbH & Co. KG (edustajat: avvocato A. Masetti Zannini de Concina, avvocato M. Bucarelli ja avvocato R. Cartella)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-234/06, Torresan v. SMHV, 19.11.2009 antamasta tuomiosta, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen SMHV:n toisen valituslautakunnan 29.6.2006 tekemästä päätöksestä (asia R 517/2005-2), joka koski Klosterbrauerei Weissenohe GmbH & Co. KG:n ja Giampietro Torresanin välistä mitättömyysmenettelyä

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Torresan velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/8

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 24.3.2011 (Landgericht München I:n (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Robert Nicolaus Abt ym. v. Hypo Real Estate Holding AG

(Asia C-194/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kysymyksen merkityksellisyys - Toimivallan puuttuminen)

2011/C 252/13

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht München I

Asianosaiset

Kantajat: Robert Nicolaus Abt, Daniela Kalwarowskyj, Mangusta Beteiligungs GmbH, Karsten Trippel, VC-Services GmbH ja Henning Hahmann

Vastaaja: Hypo Real Estate Holding AG

Muut osapuolet: Klaus E. H. Zapf ja Inge Jung-Arend

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Landesarbeitsgericht München — EY 297 artiklan ja osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä 11.7.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/36/EY (EUVL L 184, s. 17) 5 artiklan 1 kohdan tulkinta — Julkisesti noteeratun yhtiön yhtiökokouksen koollekutsumisaika — Kansallinen säännöstö, jonka voimassaoloaika päättyy direktiivin täytäntöönpanolle varatun määräajan päättyessä ja jolla säädetään direktiivissä säädettyä vähimmäisaikaa lyhyemmästä koollekutsumisajasta — Säädös, jolla voidaan vakavasti vaarantaa direktiivin mukainen tavoite, kun otetaan huomioon kansallinen säännöstö, jonka mukaan tietyt yhtiökokouksen päätökset jäävät voimaan sen jälkeen, kun ne on kirjattu kaupparekisteriin, vaikka nämä päätökset julistettaisiin oikeudenkäynnissä mitättömiksi.

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa vastata Landgericht München I:n esittämään ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen.

---

(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/8

---

Unionin tuomioistuimen määräys 3.3.2011 — Centre de Coordination Carrefour SNC v. Euroopan komissio

(Asia C-254/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Tukiohjelma Belgiassa sijaitsevien koordinointikeskusten hyväksi - Kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset - Käsite ”Oikeussuojan tarve” - Oikeusvoima)

2011/C 252/14

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Centre de Coordination Carrefour SNC (edustajat: avocat X. Clarebout, avocat C. Docclo ja avocat M. Pittie)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Urraca Caviedes ja J.-P. Keppenne)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-94/08, Centre de coordination Carrefour vastaan komissio, 18.3.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta valittajan nostaman kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan tukiohjelmasta, jonka Belgia on toteuttanut Belgiassa sijaitsevien koordinointikeskusten hyväksi, ja päätöksen 2003/757/EY muuttamisesta 13.11.2007 tehty komission päätös 2008/283/EY (EUVL 2008, L 90, s. 7) — Kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset — Oikeussuojan tarpeen käsite — Oikeusvoima

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Centre de Coordination Carrefour SNC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 246, 11.9.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/9

---

Unionin tuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.6.2011 (Rechtbank van Koophandel te Dendermonden (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Wamo BVBA v. JBC NV ja Modemakers Fashion NV

(Asia C-288/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Direktiivi 2005/29/EY - Vilpilliset kaupalliset menettelyt - Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään hinnanalennuksia koskevat ilmoitukset ja hinnanalennuksia koskevia vihjauksia sisältävät ilmoitukset)

2011/C 252/15

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van Koophandel te Dendermonde

Asianosaiset

Kantaja: Wamo BVBA

Vastaajat: JBC NV ja Modemakers Fashion NV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank Van Koophandel te Dendermonde — Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149. s. 22) tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään tietyillä aloilla hinnanalennuksia koskevat ilmoitukset ja hinnanalennuksia koskevia vihjauksia sisältävät ilmoitukset alennusmyyntejä edeltävinä ajanjaksoina

Määräysosa

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa säädetään yleisestä kiellosta käyttää hinnanalennuksia koskevia ilmoituksia ja hinnanalennuksia koskevia vihjauksia sisältäviä ilmoituksia alennusmyyntejä edeltävinä ajanjaksoina, jos kyseisellä säännöksellä tavoitellaan kuluttajansuojaan liittyviä päämääriä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava, onko pääasian tilanne tällainen.

---

(1)  EUVL C 246, 11.9.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/9

---

Unionin tuomioistuimen (kuudes jaosto) määräys 2.3.2011 — Claro SA v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Telefónica SA

(Asia C-349/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Rekisteröinnin epääminen - Valituksen tutkittavaksi ottaminen valituslautakunnassa - Valituksen perusteet sisältävää kirjelmää ei ole jätetty - Asetuksen (EY) N:o 40/94 59 artikla - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 49 säännön 1 kohta - Selvästi perusteeton valitus)

2011/C 252/16

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Claro SA (edustaja: abogado E. Armijo Chávarri)

Valittajan vastapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo) ja Telefónica SA

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-225/09, Claro v. OHMI ja Telefónica, 28.4.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen SMHV:n toisen valituslautakunnan 26.2.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1079/2008-2), joka koski Telefónica, SA:n ja BCP S/A:n välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Claro SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/9

---

Unionin tuomioistuimen määräys 31.3.2011 — EMC Development AB v. Euroopan komissio

(Asia C-367/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan sementtimarkkinat - Kumoamiskanne päätöksestä hylätä kantelu, jossa on kyse sementtiä koskevan yhdenmukaistetun standardin vahvistamisesta - Standardin vahvistamismenettely - Standardin sitovuus - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

2011/C 252/17

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: EMC Development AB (edustaja: asianajaja W.-N. Schelp)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamies: J. Bourke)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-432/05, EMC Development vastaan komissio, 12.5.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan 28.11.2005 tehty komission päätös hylätä valittajan asetuksen N:o 17 2 artiklan 2 kohdan nojalla tekemä kantelu, joka koski portlandsementin eurooppalaisten tuottajien väitetysti omaksumia yhdenmukaistettuja menettelytapoja, jotka perustuvat sellaisen eurooppalaisen sementtistandardin (EN 197-1) vahvistuttamiseen, jolla on tarkoitus sulkea pois markkinoilta kilpailevat tuotteet ja teknologiat

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	EMC Development AB velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 288, 23.10.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/10

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 14.3.2011 — Ravensburger AG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Educa Borras SA

(Asia C-369/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki MEMORY - Mitättömyysmenettely - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2011/C 252/18

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Ravensburger AG (edustajat: Rechtsanwalt H. Harte-Bavendamm ja Rechtsanwalt M. Goldmann)

Valittajan vastapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: D. Botis) ja Educa Borras SA

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-108/09, Ravensburger vastaan SMHV, 19.5.2010 antamasta tuomiosta, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi kumoamiskanteen, joka oli nostettu sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) toisen valituslautakunnan 8.1.2009 tekemästä päätöksestä R 305/2008-2, jolla hylättiin valitus, joka oli tehty mitättömyysosaston päätöksestä julistaa mitättömäksi sanamerkki MEMORY luokkiin 9 ja 28 kuuluvia tavaroita varten, Educa Borrasin esittämän mitättömyysvaatimuksen yhteydessä

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Ravensburger AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 260, 25.9.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/10

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 24.3.2011 — Félix Muñoz Arraiza v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Rioja

(Asia C-388/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta, 43 artiklan 2 kohta ja 44 artiklan 1 kohta - Hakemus sanamerkin RIOJAVINA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemman yhteisön tavaramerkiksi rekisteröidyn kuviomerkin RIOJA, joka on yhteismerkki, haltijan tekemä väite - Rekisteröinnin esteet - Sekaannusvaara)

2011/C 252/19

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Félix Muñoz Arraiza (edustajat: abogado J. Grimau Muñoz ja abogado J. Villamor Muguerza)

Valittajan vastapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo) ja Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Rioja (edustaja: abogado J. Martínez De Torre)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-138/09, Muñoz Arraiza v. SMHV — Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Rioja (RIOJAVINA), 9.6.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi SMHV:n toisen valituslautakunnan 29.1.2009 tekemästä sellaisesta päätöksestä (asia R 721/2008-2) nostetun kanteen, joka koski Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Riojan ja Félix Muñoz Arraizan välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Félix Muñoz Arraiza velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/11

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 16.5.2011 — X Technology Swiss GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-429/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Tavaran osan väristä koostuva merkki - Nilkkasukan kärjen oranssi väri - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 252/20

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: X Technology Swiss GmbH (edustajat: Rechtsanwalt A. Herbertz ja Rechtsanwalt R. Jung)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-547/08, X Technology Swiss v. SMHV, 15.6.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen SMHV:n neljännen valituslautakunnan 6.10.2008 tekemästä päätöksestä, jolla hylättiin valitus tutkijan päätöksestä, jolla evättiin nilkkasukan kärjen oranssista väristä koostuvan merkin rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten — Tavaran osan väristä koostuvan merkin erottamiskyky

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	X Technology Swiss GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/11

---

Unionin tuomioistuimen määräys 31.3.2011 — Volker Mauerhofer v. Euroopan komissio

(Asia C-433/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Unionin Bosnia-Hertsegovinassa tukema hanke - Sopimukset, jotka on tehty komission ja konsortion sekä tämän jälkimmäisen ja asiantuntijoiden välillä - Komission yksikön päätös, jolla muutetaan sen sopimusta kyseisen konsortion kanssa - Yhden asiantuntijan nostama kumoamiskanne tästä yksikön päätöksestä - Tutkittavaksi ottaminen - Vahingonkorvauskanne - Sopimussuhteen ulkopuolinen unionin vastuu - Komission yksikön päätöksen ja kyseisen asiantuntijan väitetysti kärsimän vahingon välinen syy-yhteys)

2011/C 252/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Volker Mauerhofer (edustaja: Rechtsanwalt J. Schartmüller)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamies: S. Boelaert)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-515/08, Mauerhofer vastaan komissio, 29.6.2010 antamasta määräyksestä, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jolla vaadittiin kumottavaksi komission 9.9.2008 tekemä päätös, joka koski valittajalle asiantuntijasopimukseen (sopimus nro MC/5043/025/001/2008 — Value Chain Mapping Analysis), joka oli tehty Bosnia-Hertsegovinassa puitesopimuksen EuropeAid/123314/C/SER/multi — Erä 5 — ”Kaupan, yritysten ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen alan tutkimukset, arvioinnit ja esitykset” täytäntöönpanemiseksi toteutetun hankkeen vastuuhenkilön kanssa, perustuvien tehtävien suorittamisesta myönnettyjen palkallisten työpäivien lukumäärän vähentämistä — Kannekelpoisen toimen puuttuminen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Volker Mauerhofer velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/11

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 24.6.2011 (Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Vorarlbergin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — projektart Errichtungsgesellschaft mbH:n, Eva Maria Pepicin ja Herbert Hilben vireille panema asia

(Asia C-476/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Pääomien vapaa liikkuvuus - ETA-sopimuksen 40 artikla ja liite XII - Tilanne, jossa Liechtensteinin ruhtinaskunnan kansalainen ostaa Vorarlbergin osavaltiossa (Itävalta) sijaitsevan vapaa-ajan asunnon - Ennakkolupamenettely - Sallittavuus)

2011/C 252/22

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Vorarlberg

Pääasian asianosaiset

projektart Errichtungsgesellschaft mbH, Eva Maria Pepic ja Herbert Hilbe

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Vorarlberg — Perustamissopimuksen 67 artiklan täytäntöönpanosta 24.6.1988 annetun neuvoston direktiivin 88/361/ETY (EYVL L 178, s. 5) 6 artiklan 4 kohdan tulkinta — ETA-sopimuksen osapuolena olevan valtion (Liechtenstein) kansalainen ostaa EU-valtiossa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon — Kyseisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan tällaiset hankinnat ovat lupamenettelyn alaisia

Määräysosa

Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 40 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, joka perustuu perustamissopimuksen 67 artiklan [joka on kumottu Amsterdamin sopimuksella] täytäntöönpanosta 24.6.1988 annetun neuvoston direktiivin 88/361/ETY 6 artiklan 4 kohtaan ja jossa kielletään Liechtensteinin ruhtinaskunnan kansalaiselta unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon hankkiminen, on sen kanssa ristiriidassa, mistä seuraa, että kansallisen viranomaisen on jätettävä kyseinen kansallinen lainsäädäntö huomioon ottamatta.

---

(1)  EUVL C 328, 4.12.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/12

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 18.2.2011 — Generalbundesanwalt beim Bundesgerichtshof v. Mohsen Afrasiabi, Behzad Sahabi ja Heinz Ulrich Kessel

(Asia C-72/11)

2011/C 252/23

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Generalbundesanwalt beim Bundesgerichtshof

Vastaajat: Mohsen Afrasiabi, Behzad Sahabi, Heinz Ulrich Kessel

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Edellyttääkö asetuksen (EY) N:o 423/2007 (1) 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu saataville asettaminen, että luettelossa mainittu henkilö/yhteisö voi käyttää taloudellista resurssia heti varojen tai palvelujen hankkimiseen? Vai onko asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että välillistä saataville asettamista koskeva kielto koskee myös toimintakykyisen mutta ei käyttövalmiin taloudellisen resurssin (tässä tyhjiöuunin) toimitusta ja asennusta Iranissa olevalle kolmannelle osapuolelle, joka aikoo tämän resurssin avulla valmistaa myöhemmin tuotteita asetuksen liitteissä IV ja V luetellulle oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle?

2)

Onko asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että kiertäminen voi olla kyseessä ainoastaan silloin, kun tekijä mukauttaa toimintansa muodollisesti — mutta vain hämäämistarkoituksessa — asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 1–3 kohdassa säädettyihin kieltoihin siten, ettei toiminta kuulu enää kieltosäännösten soveltamisalaan, vaikka niitä tulkittaisiin mahdollisimman laajasti? Sulkevatko kiertämiskiellon ja saataville asettamista koskevan kiellon edellytykset näin ollen toisensa pois? Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, voiko toiminta, joka ei (vielä) kuulu (välillistä) saataville asettamista koskevan kiellon piiriin, kuitenkin olla asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiertämistä? Vai onko asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 4 kohta kaatolauseke, jota voidaan soveltaa kaikkeen toimintaan, jonka lopullisena tarkoituksena on taloudellisen resurssin asettaminen luettelossa mainitun henkilön tai yhteisön saataville?

3)

Edellyttääkö asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 4 kohtaan sisältyvän subjektiivisen edellytyksen ”tietoinen ja tarkoituksellinen” täyttyminen ensinnäkin tosiasiallista tietoisuutta toiminnasta, jonka tavoitteena tai seurauksena on saataville asettamista koskevan kiellon kiertäminen, ja lisäksi vielä laajempaa tahtoa, ainakin sitä, että tekijä hyväksyy kiellon kiertämisen? Vai onko tekijän tosiasiallisesti kierrettävä kieltoa eli toimittava tarkoituksellisesti? Jos tietoista kiertämistä ei edellytetä, riittääkö, että tekijä pitää kiellon kiertämistä ainoastaan mahdollisena ja hyväksyy sen?

---

(1)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 19.4.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 423/2007, EUVL L 103, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/12

---

Valitus, jonka Longevity Health Products, Inc. on tehnyt 13.5.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-190/09, Longevity Health Products, Inc. v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit); muu osapuoli: Performing Science LLC; 9.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-222/11 P)

2011/C 252/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Longevity Health Products, Inc. (edustaja: Rechtsanwalt J. Korab)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Performing Science LLC

Vaatimukset

—	Longevity Health Products, Inc.:n valitus on otettava tutkittavaksi

—	unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-190/09 9.3.2011 antama tuomio on kumottava ja

—	sisämarkkinoiden harmonisointivirasto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tavaramerkkivapautta voidaan rajoittaa vain julkisen edun vuoksi, kuten kyseisen kohdeyleisön mahdollisen harhaanjohtamisen välttämiseksi. Tämä voidaan kuitenkin sulkea pois kyseisessä asiassa, koska sekä asiantuntijat että maallikot pystyvät erottamaan tavaramerkin 5 HTP systemaattisesta nimestä 5-hydroksi-tryptofaani.

Asiantuntijat kuten apteekkarit ja eläinlääkärit tietävät, että vain vähäiset muutokset kemiallisen nimikkeistön ilmaisuissa tai kemiallisissa kaavoissa voivat johtaa olennaisiin eroihin aineen rakenteessa. Nämä henkilöt käyttäisivät näin ollen ilman muuta edelleen asianmukaista kemiallista nimitystä, joka ei ole sama kuin tavaramerkki.

Myös ”valistuneet”, eli kyseisistä tuotteista kiinnostuneet maallikot ja kuluttajat tietävät, että kemiallisesta nimikkeistöstä johdetut erilaisten aineiden nimitykset eroavat toisistaan mahdollisesti vain vähän, mutta että pieni ero nimessä tarkoittaa suuria muutoksia näiden aineiden farmakologisissa, kemiallisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa.

Maallikkoyleisö, jota kyseiset tuotteet eivät kiinnosta, ei myöskään voi yhdistää toisiinsa tavaramerkkiä 5 HTP ja ainetta 5-hydroksidi-tryptofaani, eikä sitä voida näin ollen myöskään johtaa harhaan.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 20.5.2011 — RVS Levensverzekeringen NV v. Belgian valtio

(Asia C-243/11)

2011/C 252/25

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Kantaja: RVS Levensverzekeringen NV

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko henkivakuutuksesta 5.11.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY (1) 50 artikla, jonka 1 kohdassa säädetään, että jokaiseen vakuutussopimukseen sovelletaan yksinomaan sitoumusjäsenvaltion vakuutusmaksuihin kohdistuvia välillisiä veroja ja veronluonteisia lisämaksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempää yhteensovittamista, ja jonka 3 kohdassa säädetään, että jollei myöhemmästä yhteensovittamisesta muuta johdu, jokaisen jäsenvaltion on sovellettava alueellaan sitoumuksia antaviin vakuutusyrityksiin kansallisia säännöksiään, jotka koskevat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata 1 kohdan nojalla maksettavien välillisien verojen ja veronluonteisien maksujen periminen, esteenä eräistä veroista ja maksuista annetun lain 173 §:n ja 175 §:n 3 momentin kaltaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan vakuutuspalveluista (siten myös henkivakuutuksista) peritään vuotuista vakuutusmaksuveroa, jos vakuutuspalvelun kohteena oleva riski sijaitsee Belgiassa eli jos vakuutuksenottajan vakinainen asuinpaikka on Belgiassa tai, vakuutuksenottajan ollessa oikeushenkilö, jos oikeushenkilön toimipaikka, jota sopimus koskee, sijaitsee Belgiassa, ottamatta tällöin huomioon vakuutuksenottajan kotipaikkaa sopimuksen tekemisen ajankohtana?

2)

Ovatko henkilöiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen jäsenvaltioiden välillä kohdistuvien esteiden poistamista koskevat yhteisön periaatteet, sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 56 artiklasta, esteenä eräistä veroista ja maksuista annetun lain 173 §:n ja 175 §:n 3 momentin kaltaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan vakuutuspalveluista (siten myös henkivakuutuksista) peritään vuotuista vakuutusmaksuveroa, jos vakuutuspalvelun kohteena oleva riski sijaitsee Belgiassa eli jos vakuutuksenottajan vakinainen asuinpaikka on Belgiassa tai, vakuutuksenottajan ollessa oikeushenkilö, jos oikeushenkilön toimipaikka, jota sopimus koskee, sijaitsee Belgiassa, ottamatta tällöin huomioon vakuutuksenottajan kotipaikkaa sopimuksen tekemisen ajankohtana?

---

(1)  EYVL L 345, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Cluj (Romania) on esittänyt 23.5.2011 — Rikosoikeudenkäynti Rareș Doralin Nilașia, Gicu Agenor Gânscăa, Ana-Maria Opreania (fostă Șchiopu), Sergiu-Dan Dascălia ja Ionuț Horea Baboșia vastaan

(Asia C-248/11)

2011/C 252/26

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Rareș Doralin Nilaș, Gicu Agenor Gânscă, Ana-Maria Oprean (fostă Șchiopu), Sergiu-Dan Dascăl ja Ionuț Horea Baboș

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko direktiivin 2004/39/EY (1) 4 artiklan 14 kohtaa ja 9–14 artiklaa tulkita siten, että niitä sovelletaan sekä niihin markkinoihin, joilla kauppaa pääasiallisesti käydään ja jotka ovat saaneet toimiluvan CNVM:lta [Comisia Națională a Valorilor Mobiliare (Kansallinen arvopaperiviranomainen)], että niihin markkinoihin, joilla kauppaa toissijaisesti käydään ja jotka vuonna 2005 sulautettiin ensin mainittuihin [– –] mutta joiden sen jälkeenkin on katsottu olevan säännellyistä markkinoista erilliset ilman, että niiden oikeudellista luonnetta olisi lainsäädännöllisin keinoin selvennetty?

2)	Onko direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 14 kohdan säännöksiä tulkittava niin, että säännellyn markkinan käsitteen piiriin eivät kuulu sellaiset kauppapaikat, jotka eivät noudata direktiivin III osaston määräyksiä?

3)

Onko direktiivin 2004/39/EY 47 artiklan säännöksiä tulkittava niin, että markkinoihin, joista vastaava kansallinen viranomainen ei ole tehnyt ilmoitusta ja jota ei mainita säänneltyjen markkinoiden luettelossa, ei sovelleta säänneltyihin markkinoihin sovellettavaa oikeudellista sääntelyä, erityisesti markkinoiden väärinkäytön estämistä koskevia direktiivin 2003/6/EY säännöksiä?

---

(1)  Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (EUVL L 145, s. 1).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/14

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 26.5.2011 — DTZ Zadelhoff vof, muu osapuoli: Staatssecretaris van Financiën

(Asia C-259/11)

2011/C 252/27

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: DTZ Zadelhoff vof

Muu osapuoli: Staatssecretaris van Financiën

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kuudennen arvonlisäverodirektiivin (1) 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohtaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan myös sellaisiin valittajan suorittamien liiketoimien kaltaisiin liiketoimiin, jotka tosiasiallisesti koskevat yhtiöiden omistamaa kiinteää omaisuutta ja kyseisen omaisuuden (välillistä) luovutusta, yksinomaan sen takia, että liiketoimien tarkoituksena ja tuloksena oli yhtiöiden osakkeiden luovutus?

2)

Sovelletaanko kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta myös silloin, kun jäsenvaltio ei ole käyttänyt hyväkseen kuudennen arvonlisäverodirektiivin 5 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarjottua mahdollisuutta pitää aineellisena omaisuutena osuuksia tai osakkeita, jotka antavat omistus- tai hallintaoikeuden kiinteään omaisuuteen?

3)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko edellä tarkoitetuilla osuuksilla tai osakkeilla katsottava tarkoitettavan myös sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka suoraan tai välillisesti (tytäryhtiöiden (ja näiden tytäryhtiöiden) kautta) omistavat kiinteää omaisuutta, riippumatta siitä, hyödyntävätkö ne kiinteää omaisuutta sellaisenaan vai käytetäänkö sitä osana muunlaista yritystoimintaa?

---

(1)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/14

---

Valitus, jonka Densmore Ronald Dover on tehnyt 6.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-149/09, Densmore Ronald Dover v. Euroopan parlamentti, 24.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-278/11 P)

2011/C 252/28

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Densmore Ronald Dover (edustajat: D. Vaughan, QC, barrister M. Lester ja solicitor R. Collard)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-149/09 antaman tuomion riidanalaiset osat

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan

—	velvoittamaan parlamentin korvaamaan valittajalle tästä valituksesta ja kumoamiskanteen tekemisestä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin on ensinnäkin katsonut virheellisesti, että parlamentti noudatti velvollisuuttaan perustella asianmukaisesti 345 289 Englannin punnan suuruisen summan takaisin maksamista koskevaa vaatimusta riidanalaisen päätöksen 24 ja 25 kohdassa. Valittaja ei saanut riidanalaisen päätöksen 24 ja 25 kohdasta eikä muualtakaan tietoonsa, miksi hänet määrättiin maksamaan takaisin kyseinen summa, mikä mahdollistaisi sen, että hän voisi riitauttaa näiden perustelujen pätevyyden tuomioistuimissa tai sen, että tuomioistuimet voisivat asianmukaisesti arvioida näitä perusteluja.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on katsonut virheellisesti, että parlamentti saattoi perustellusti vaatia 345 289 Englannin punnan takaisin maksamista sillä perusteella, että se oli maksettu ”perusteettomasti” Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan nojalla, koska

a)

Parlamentti ei ollut missään riidanalaisen päätöksen kohdassa selittänyt niitä syitä, joiden perusteella se katsoi, että valittajan sille toimittamat lukuisat asiakirjat eivät osoittaneet, että 25 kohdassa esitetyt menot oli käytetty Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen mukaisesti, eikä sitä, miksi parlamentti katsoi, että menoja oli vaadittu virheellisesti maksettavaksi Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan nojalla tai käytetty väärin tai käytetty epäasianmukaisiin tarkoituksiin.

b)

Valittaja oli tosiasiallisesti selittänyt jokaisen riidanalaisen päätöksen 25 kohdassa luetellun menon ja lisäksi selittänyt, että jokainen meno johtui täysin ja täsmälleen ainoastaan niiden kulujen kattamisesta, jotka olivat aiheutuneet MP Holdingsin palkkaamisesta tai ottamisesta palveluntarjoajaksi. Valittaja oli toimittanut suuren määrän asiakirjatodisteita sen osoittamiseksi, että MP Holdingsille maksetut kulukorvaukset tosiasiallisesti käytettiin 14 artiklan mukaisiin tarkoituksiin. Valittajan toimittamat asiakirjat olivat selvästi laajempia kuin ne asiakirjat, jotka hän on ollut velvollinen säilyttämään ja toimittamaan koko merkityksellisen ajanjakson ajan, ja tämä koskee erityisesti valittajan ensimmäistä edustajakautta koskevia asiakirjoja. Tämä todistusaineisto osoitti, että kaikki kulut aiheutuivat kokonaisuudessaan ja yksinomaan parlamentaaristen avustajapalvelujen tarjoamisesta valittajalle. Parlamentti asetti valittajalle erittäin ankaria vaatimuksia, jotka koskivat asiakirjojen toimittamista joka ainoan kuluerän perustelemiseksi vuodesta 1999 alkaen. Tällaisia vaatimuksia ei ollut olemassa silloin, kun kulut syntyivät, ja ne eivät ole edes koskaan olleet edellytyksenä Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan mukaisten kulukorvausten myöntämiselle.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että siitä, että parlamentti vetosi väitettyyn ”eturistiriitaan”, mitä ei voitu sallia, ei olisi pitänyt seurata se, että riidanalainen päätös kumotaan kokonaisuudessaan. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi perustellusti, ettei parlamentti voinut vedota väitettyyn eturistiriitaan perustellakseen parlamentaarisen avustajakorvauksen takaisin maksamista koskevaa vaatimusta. Tästä päätelmästä olisi pitänyt seurata se, että koko riidanalainen päätös kumotaan, koska parlamentti oli nimenomaisesti ja pääasiallisesti vedonnut tähän perusteeseen perustellakseen koko riidanalaista päätöstä.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/15

---

Kanne 6.6.2011 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-281/11)

2011/C 252/29

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Pignataro-Nolin ja M. Owsiany-Hornung)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut geneettisesti muunnettujen mikro-organismien suljetusta käytöstä 6.5.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/41/EU mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut täytäntöön tai koska se ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön kyseisen direktiivin 2 artiklan a, b, d, e eikä f kohtaa, 3 artiklan 3 kohtaa, 4 artiklan 3 kohtaa, 6 artiklaa, 7 artiklaa, 8 artiklaa, 9 artiklan 1 kohtaa eikä 2 kohdan a alakohtaa, 10 artiklan 3 eikä 4 kohtaa, 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 3 eikä 4 alakohtaa eikä liitteessä V olevan A osan neljättä luetelmakohtaa, B osan ensimmäistä luetelmakohtaa eikä C osan ensimmäistä luetelmakohtaa.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio syyttää Puolan tasavaltaa siitä, ettei se ole pannut Puolan oikeudessa asianmukaisesti täytäntöön direktiivin 2009/41 2 artiklan a, b, d ja e kohdassa olevia määritelmiä ”mikro-organismi”, ”geneettisesti muunnettu mikro-organismi”, ”onnettomuus” eikä ”käyttäjä”. Komission mukaan jäsenyysvelvoitteita on rikottu myös, koska Puolan oikeudessa ei ole kyseisen direktiivin 2 artiklan f kohtaan sisältyvän ”ilmoituksen” määritelmää.

Puolan oikeudessa ei komission mukaan ole myöskään pantu täytäntöön direktiivin 2009/41 3 artiklan 3 kohtaa, 6, 7 eikä 8 artiklaa, 9 artiklan 1 kohtaa eikä 2 kohdan a alakohtaa, 18 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan 3 eikä 4 alakohtaa eikä liitteessä V olevan B osan ensimmäiseen luetelmakohtaan eikä C osan ensimmäiseen luetelmakohtaan sisältyviä säännöksiä.

Komission mukaan direktiivin 2009/41 4 artiklan 3 kohta on pantu täytäntöön virheellisesti, koska Puolan oikeuden mukaan ensimmäinen luokka koskee vain toimintaa, johon ei liity riskiä, kun taas direktiivi koskee myös toimintaa, johon liittyvä riski on hyvin vähäinen.

Komissio syyttää Puolan tasavaltaa lisäksi siitä, että se ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön direktiivin 2009/41 10 artiklan 3 kohtaa, koska se on rajoittanut mahdollisuuden asettaa lisäedellytyksiä geneettisesti muunneltujen organismien suljetulle käytölle tilanteisiin, joissa ihmisten terveyden tai ympäristön suojelu edellyttää sitä, vaikka direktiivin 2009/41 10 artiklan 3 kohdassa ei säädetä tällaisesta rajoituksesta.

Direktiivin 2009/41 10 artiklan 4 kohtaa ei myöskään ole komission mukaan pantu asianmukaisesti täytäntöön kansallisessa oikeudessa, koska siinä säädetään kolmenkymmenen päivän määräajasta, josta direktiivissä ei säädetä.

Lopuksi komissio tuo esiin sen, että Puolan viranomaiset eivät ole panneet täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2009/41 liitteessä V olevan A osan neljättä luetelmakohtaa.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/16

---

Valitus, jonka Mitteldeutsche Flughafen AG, Flughafen Leipzig/Halle GmbH on tehnyt 8.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-443/08 ja T-455/08, Freistaat Sachsen ym. v. Euroopan komissio, 24.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-288/11 P)

2011/C 252/30

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittajat: Mitteldeutsche Flughafen AG, Flughafen Leipzig/Halle GmbH (edustajat: Rechtsanwalt M. Núñez-Müller ja Rechtsanwalt J. Dammann)

Muut osapuolet: Freistaat Sacshen, Land Sachsen-Anhalt, Saksan liittotasavalta, Arbeitsgemeinschaft Deutscher Verkehrsflughäfen e.V. (ADV), Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 4 kohta, jonka mukaan asiassa T-455/08 nostettu kanne hylättiin muilta osin, ja siihen liittyvä 6 kohdan oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu on kumottava.

—

Asia on ratkaistava lopullisesti ja asiassa T-455/08 nostettu kanne on hyväksyttävä myös siltä osin kuin se koskee riidanalaista päätöstä siltä osin kuin Euroopan komissio toteaa siinä, että Saksan liittotasavallan toteuttamat toimenpiteet pääomasijoituksen tekemiseksi Leipzig/Hallen lentoasemalle uuden eteläisen kiitoradan ja siihen liittyvien lentoaseman infrastruktuurien rakentamista varten ovat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa (aiempi EY 87 artiklan 1 kohta) tarkoitettua valtiontukea.

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan sekä valituksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut että — toisin kuin valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 7 kohdassa todetaan — asiassa T-455/08 ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota, jolla se hylkäsi valittajan kanteen Saksan toimenpiteistä DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi 23.7.2008 tehdyn komission päätöksen 2008/948/EY osittaisesta kumoamisesta.

Valituksen sisältö on rajattu. Valitus ei koske tuomion tuomiolauselman 3 kohtaa, jolla riidanalaisen päätöksen 1 artikla kumottiin osittain; se koskee vain 4 kohtaa, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen ”muilta osin”. Se ei siis koske riidanalaisen päätöksen 1 artiklan toisessa virkkeessä ilmaistua hyväksymistä SEUT 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti; se koskee pikemminkin vain riidanalaisten rahoitustoimen luokittelemista SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi.

Valittajat esittävät valituksensa tueksi seuraavat perusteet:

Valituksenalainen tuomio on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoo, Flughafen Leipzig/Halle GmbH ei riidanalaisten infrastruktuuriin liittyviin toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen liittyen ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. Alueellisen lentokentän infrastruktuurin rakentaminen ei ole taloudellista toimintaa. Näin ollen tukia koskevia säännöksiä ei voida soveltaa kyseessä olevaan tilanteeseen.

Valituksenalaisella tuomiolla loukataan myös taannehtivuuskieltoa, oikeusvarmuuden periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta. Komissio sovelsi riidanalaisessa päätöksessä yhteisön suuntaviivoista lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta 9.12.2005 annettua komission tiedonantoa infrastruktuuria koskeviin toimenpiteisiin, joista oli päätetty jo 4.11.2004. Unionin yleinen tuomioistuin ei huomioi tätä niin sanottujen vuoden 2005 suuntaviivojen taannehtivaa vaikutusta ja pysyttää täten sellaisen komission aikaansaaman ristiriitaisen ja aineellisesti väärän oikeustilan, joka loukkaa edellä mainittuja periaatteita. Se jättää lisäksi huomiotta sen, että niin sanotut lentoliikenteen vuoden 1994 suuntaviivat, joiden perusteella sitä, että valtio rahoittaa lentoasemien infrastruktuuria, pidetään yleisenä toimenpiteenä, joka ei siis kuulu tukien valvonnan piiriin.

Valituksenalainen tuomio on myös ristiriidassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 1 artiklan b alakohdan v alakohdan tai 17 ja 18 artiklan kanssa, koska unionin yleinen tuomioistuin ei soveltanut edellä mainitun asetuksen voimassa olevia tukia koskevia säännöksiä tueksi luokittelemaansa 4.11.2004 tapahtuneeseen pääomasijoitukseen.

Valituksenalainen tuomiossa loukataan lopuksi SEUT:in mukaista toimivallan jakoa. Unionin yleinen tuomioistuin loukkaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yrityksen käsitteen tulkinnallaan primäärioikeutta, kun se asettaa sellaiset jäsenvaltion toimenpiteet tukien valvonnan alaisuuteen, jotka eivät tosiasiallisesti kuulu tukia koskevan lainsäädännön alaan.

Valittajat katsovat lopuksi, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan myös unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 81 artiklassa tarkoitettua tuomioiden perusteluvelvollisuutta, koska tuomion perustelut ovat puutteelliset.

---

(1)  EYVL L 83, s. 1

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/17

---

Valitus, jonka Legris Industries SA on tehnyt 9.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-376/06, Legris Industries v. komissio, 24.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-289/11 P)

2011/C 252/31

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Legris Industries SA (edustajat: asianajajat A. Wachsmann ja S. Thibault-Leger)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Ensisijaisesti — on kumottava SEUT 256 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön pöytäkirjassa 3 olevan 56 artiklan nojalla unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-376/06, Legris Industries v. komissio, 24.3.2011 antama tuomio; — on hyväksyttävä Legris Industries SA:n asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitelleessä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esittämät vaatimukset; — tämän seurauksena on — kumottava EY 81 artiklan mukaisesta menettelystä 20.9.2006 tehty Euroopan komission päätös K(2006) 4180 lopullinen (asia COMP/F-1/38.121 — Liittimet) siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä määrätään Legris Industries SA:lle sakko sillä perusteella, että Legris Industries SA katsotaan vastuulliseksi Comapin syyksi luettavien menettelytapojen perusteella ja — on hyväksyttävä, että Legris Industries SA ottaa omiin nimiinsä Comapin kyseistä Euroopan komission päätöstä vastaan esittämät kirjelmät, päätelmät ja vaatimukset.

—

Toissijaisesti on kumottava SEUT 261 artiklan nojalla Legris Industries SA:lle määrätty 46,8 miljoonan euron suuruinen sakko, josta 18,56 miljoonan euron suuruinen osuus on määrätty sille yhteisvastuullisesti Comapin kanssa, Euroopan komission edellä mainitun päätöksen 2 artiklan g kohdan perusteella, tai alennettava SEUT 261 artiklan nojalla tämän 46,8 miljoonan euron suuruisen sakon määrä asianmukaiseen määrään.

—	joka tapauksessa Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan, mukaan lukien Legris Industries SA:lle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään perusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan Legris Industries väittää, että sen oikeutta riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuimeen on loukattu, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harjoittama valvonta, joka koskee komission — joka on sekä tutkinnasta että seuraamusten määräämisestä vastaava toimielin — päätökseen, rajoittuu ilmeisiin oikeudellisiin ja tosiseikkoja koskeviin virheisiin eikä kyseinen tuomioistuin käytä valvonnassaan täyttä tuomiovaltaa siten, että se tutkisi uudelleen kokonaisuudessaan asian tosiseikat ja erityisesti asiassa esitetyt todisteet.

Toisessa, kolmesta osasta koostuvassa valitusperusteessaan valittaja vetoaa niiden periaatteiden loukkaamiseen, jotka koskevat emoyhtiön joutumista vastuuseen SEUT sen tytäryhtiön syyksi luettavasta 101 artiklan rikkomisesta. Ensimmäisessä osassa valittaja väittää ensiksi, että unionin oikeuden mukaan siihen ei voida soveltaa olettamaa — joka ei käytännössä ole kumottavissa — jonka mukaan se olisi vastuussa tytäryhtiönsä Comapin menettelyistä, kun otetaan huomioon valittajalle määrätyn seuraamuksen taannehtivuus. Toisen valitusperusteen toisessa osassa valittaja väittää, että kyseisen, käytännössä kumoamattoman, olettaman soveltaminen valittajaan johtui siitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi valittajan vaatimukset perustelujen riittämättömyyden ja ristiriitaisuuden perusteella. Valitusperusteen kolmannessa osassa valittaja vetoaa lopuksi sen oikeuskäytännön huomioon ottamatta jättämiseen, jonka mukaan mainittua vastuuseen joutumista koskevaa olettamaa ei sovelleta sellaisiin rahoitusyhtiöihin, jotka ovat operatiivista toimintaa harjoittamattomia holdingyhtiöitä, sekä yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaamiseen.

Kolmannessa valitusperusteessaan kyseinen emoyhtiö vetoaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, yksilöllisen vastuun periaatteen sekä periaatteen, jonka mukaan rangaistukset ja seuraamukset on määrättävä yksilökohtaisesti, loukkaamiseen sillä perusteella, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin eväsi valittajalta oikeuden tukeutua sen tytäryhtiön Comapin esittämien riidanlaista päätöstä koskeviin kumoamisperusteisiin mutta katsoi valittajan olevan vastuussa Comapin syyksi luettavista menettelyistä.

Neljännessä valitusperusteessaan valittaja vaatii unionin tuomioistuinta tekemään omalta osaltaan johtopäätöksensä asiassa Comap annetun tuomion mahdollisesta kumoamisesta Comapin muutoksenhaun yhteydessä esittämien perusteiden perusteella.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/18

---

Valitus, jonka Comap SA on tehnyt 9.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-377/06, Comap v. komissio, 24.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-290/11 P)

2011/C 252/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Comap SA (edustajat: asianajajat A. Wachsmann ja S. de Guigné)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Ensisijaisesti — unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-377/06, Comap vastaan komissio, 24.3.2011 antama tuomio on kumottava kokonaisuudessaan SEUT 256 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön (pöytäkirja N:o 3) 56 artiklan nojalla — Comap SA:n ensimmäisessä oikeusasteessa, unionin yleisessä tuomioistuimessa, esittämät vaatimukset on hyväksyttävä — näin ollen — EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 20.9.2006 tehty Euroopan komission päätös K(2006) 4180 lopullinen (asia COMP/F-1/38.121 — putken liittimet) on kumottava siltä osin kuin se koskee Comap SA:ta ja sen päätösosaa koskevien perusteluiden osalta siltä osin kuin tässä päätöksessä määrätään Comap SA:lle sakko

—	toissijaisesti — Comap SA:lle edellä mainitun Euroopan komission päätöksen 2 artiklan g alakohdassa määrätty 18,56 miljoonan euron suuruinen sakko on kumottava SEUT 261 artiklan nojalla tai tämän sakon määrää on alennettava SEUT 261 artiklan nojalla asianmukaiseen määrään

—	joka tapauksessa Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien Comap SA:lle unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan Comap väittää, että oikeutta oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa on loukattu, koska unionin yleisen tuomioistuimen harjoittama komission, joka on tutkimustehtäviä ja seuraamuksiin liittyviä tehtäviä hoitava toimielin, päätöstä koskeva valvonta on rajoittunut ilmeisiin oikeudellisiin ja tosiseikkoja koskeviin virheisiin eikä unionin yleinen tuomioistuin ole käyttänyt täyttä harkintavaltaansa, joka liittyy siihen, että asian tosiseikat ja etenkin esitetyt todisteet käsitellään kokonaisuudessaan uudelleen.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on tulkinnut valittajan vahingoksi liian suppeasti julkisen irtisanoutumisen käsitettä, mikä ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa, jonka mukaan rikoslakia ei saa tulkita laajentavasti syytetyn vahingoksi, vahvistetun periaatteen, jonka mukaan rikoslakia on tulkittava suppeasti, vaatimusten mukaista. Tämä tulkinta on myös sen periaatteen vastainen, jonka mukaan tilanne, jossa vallitsee epätietoisuus, on ratkaistava yrityksen, jota päätös koskee, hyväksi ja jota sovelletaan syyttömyysolettamaa koskevaan periaatteeseen liittyen.

Kolmannessa valitusperusteessaan Comap vetoaa siihen, että se, että useat todisteet on otettu vääristyneellä tavalla huomioon, on johtanut siihen, että tiettyä valittajan ja erään valittajan kilpailijan välistä yhteydenpitoa komission tekemien tutkimusten jälkeen on luonnehdittu oikeudellisesti virheellisellä tavalla.

Neljännessä ja viimeisessä valitusperusteessaan valittaja moittii lopuksi unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on jättänyt noudattamatta perusteluvelvollisuuttaan siltä osin kuin se on katsonut, että komissio oli oikeudellisesti riittävällä tavalla osoittanut, että Comap oli osallistunut yhtenä kokonaisuutena pidettävään ja jatkettuun rikkomiseen maaliskuun 2001 jälkeen.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/18

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 9.6.2011 — Staatssecretaris van Financiën v. TNT Freight Management (Amsterdam) BV

(Asia C-291/11)

2011/C 252/33

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Staatssecretaris van Financiën

Vastapuoli: TNT Freight Management (Amsterdam) BV

Ennakkoratkaisukysymys

Onko harmonoidun järjestelmän 30 ryhmää koskevan ensimmäisen selityksen g kohtaa, luettuna yhdessä harmonoidun järjestelmän 35 ryhmää koskevan ensimmäisen selityksen b kohdan kanssa, tulkittava siten, että verialbumiini, jolla ei sellaisenaan ole terapeuttista tai ennalta ehkäisevää vaikutusta mutta joka on valmistettu käytettäväksi sellaisten tuotteiden valmistuksessa, joilla on terapeuttinen tai ennalta ehkäisevä vaikutus, tai jotka ovat tällaisen valmistuksen kannalta välttämättömiä, sekä joita voidaan käyttää vain kyseiseen tarkoitukseen, on valmistettu kyseisessä huomautuksessa tarkoitetulla tavalla terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön?

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/19

---

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 9.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-33/09, Portugalin tasavalta v. komissio, 29.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-292/11 P)

2011/C 252/34

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, P. Costa de Oliveira ja M. Heller)

Muu osapuoli: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii seuraavaa:

—	unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-33/09, Portugalin tasavalta vastaan komissio, 29.3.2011 antama tuomio on kumottava

—	unionin tuomioistuimen on ratkaistava lopullisesti valituksen kohteena olevat kysymykset, jotka olivat kanteen kohteena unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja hylättävä kumoamiskanne, joka nostettiin komission 25.11.2008 tekemästä uhkasakon maksuunpanoa koskevasta päätöksestä

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja lisäksi korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa että tässä valitusmenettelyssä komission vaatimusten mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt seuraavat oikeudelliset virheet: i) se on tulkinnut virheellisesti sekä komissiolla olevaa toimivaltaa sen pannessa täytäntöön unionin tuomioistuimen SEUT 260 artiklan 2 kohdan nojalla antamia tuomioita että sillä itsellään olevaa toimivaltaan valvoa komission toimia; ii) se on ottanut vain osittain huomioon unionin tuomioistuimen vuoden 2004 tuomion tuomiolauselman arvioidakseen tuomion noudattamatta jättämistä ja näin rikkonut SEUT 260 artiklan 2 kohtaa. Lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomio on joka tapauksessa oikeudellisesti virheellinen, koska se ei täytä perusteluvelvollisuuden asettamia edellytyksiä siitä syystä, että se perustuu riittämättömiin ja ristiriitaisiin perusteluihin sen osoittamiseksi, että komissio ei ole toiminut niissä rajoissa, joita on noudatettava menettelyssä, joka koskee unionin tuomioistuimen toteamaa tuomion noudattamatta jättämistä.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/19

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 9.6.2011 — Ministero dell’Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate v. Elsacom N.V.

(Asia C-294/11)

2011/C 252/35

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ministero dell’Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate

Vastaaja: Elsacom N.V.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko sille, että maan alueelle sijoittautumaton verovelvollinen esittää arvonlisäveroa koskevan palauttamishakemuksen, 6.12.1979 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 79/1072/ETY (1) 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädetty sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero tulee kannettavaksi, laskettava kuuden kuukauden määräaika preklusiivinen siten, että sen noudattamatta jättämisestä seuraa palautuksen saamista koskevan oikeuden menettäminen?

---

(1)  EYVL L 331, s. 11.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/19

---

Kanne 14.6.2011 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-296/11)

2011/C 252/36

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Soulay ja L. Lozano Palacios)

Vastaaja: Ranskan tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 306–310 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se soveltaa matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää palvelujen tarjoamiseen sellaisille henkilöille, jotka eivät ole matkustajia (erityisesti muille matkatoimistoille)

—	Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio esittää kanteensa tueksi yhden ainoan kanneperusteen, jonka mukaan matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää on sovellettu virheellisesti palvelujen tarjoamiseen sellaisille henkilöille, jotka eivät ole matkustajia. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että kyseinen järjestelmä soveltuu ainoastaan, kun matkapalvelu myydään matkustajalle. Järjestelmää ei sitä vastoin sovelleta matkatoimistojen toisille matkatoimistoille tai turistimatkojen järjestäjille tarjoamiin palveluihin. Kun otetaan huomioon Ranskan yleisen verolain (code général des impôts) säännösten sanamuoto, jossa viitataan termiin ”asiakas” ennemmin kuin termiin ”matkustaja”, vastaaja käyttää ”asiakkaaseen” perustuvaa lähestymistapaa ja näin ollen soveltaa matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää laajasti.

Komissio hylkää lisäksi Ranskan viranomaisten väitteen siitä, että Ranskan lainsäädännöllä saavutetaan paremmin erityisjärjestelmällä tavoitellut päämäärät eli matkatoimistojen hallinnollisten muodollisuuksien yksinkertaistaminen ja alv-tuoton kohdistaminen siihen jäsenvaltioon, jossa kunkin yksittäisen palvelun loppukäyttö tapahtuu.

---

(1)  EUVL L 347, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/20

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 17.6.2011 — ZZ v. Secretary of State for the Home Department

(Asia C-300/11)

2011/C 252/37

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ZZ

Vastaaja: Secretary of State for the Home Department

Ennakkoratkaisukysymys

Edellyttääkö direktiivin 2004/38 (1) 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tehokkaan oikeussuojan periaate, kun sitä tulkitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan a alakohdan valossa, että lainkäyttöelimen, joka käsittelee valitusta päätöksestä, jolla Euroopan unionin kansalaiselta kielletään maahantulo jäsenvaltioon direktiivin 2004/38 VI luvussa tarkoitettujen yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen perusteella, on varmistettava, että asianomaiselle Euroopan unionin kansalaiselle ilmoitetaan häntä vastaan esitetyt perusteet olennaisilta osiltaan, vaikka jäsenvaltion viranomaiset ja kyseinen kansallinen tuomioistuin — arvioituaan näytön, johon jäsenvaltion viranomaiset ovat Euroopan unionin kansalaista vastaan vedonneet — katsovat, että näiden perusteiden olennaisten osien ilmoittaminen on vastoin valtion turvallisuusetuja?

---

(1)  Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY (EUVL L 158, s. 77).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/20

---

Kanne 16.6.2011 — Euroopan komissio v. Alankomaiden kuningaskunta

(Asia C-301/11)

2011/C 252/38

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja W. Roels)

Vastaaja: Alankomaiden kuningaskunta

Vaatimukset

—

on todettava, ettei Alankomaiden kuningaskunta ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti kyseisen sopimuksen 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on antanut ja pitänyt voimassa vuoden 2001 tuloverolain (Wet inkomstenbelasting) 3.60 §:n ja 3.61 §:n ja yhtiöverolain 15 c §:n ja 15 d §:n säännökset, sellaisina kuin kyseiset säännökset ovat parhaillaan voimassa

—	Alankomaiden kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio katsoo, että realisoitumattoman voiton verottaminen siinä yhteydessä, kun yritys (tai yrityksen osa) siirretään toiseen jäsenvaltioon tai kun yrityksen sääntömääräinen kotipaikka tai kiinteä toimipaikka siirretään toiseen jäsenvaltioon, merkitsee SEUT 49 artiklan kanssa ristiriidassa olevaa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusta.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/20

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 17.6.2011 — Rosanna Valenza v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

(Asia C-302/11)

2011/C 252/39

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Rosanna Valenza

Vastaaja: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamista koskeva kansallinen lainsäädäntö (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), jolla sallitaan jo määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen työntekijöiden suora palvelukseenotto toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen poikkeuksena julkista kilpailua koskevasta säännöstä mutta jolla mitätöidään palvelusaika, joka on kulunut määräaikaisessa työssä, ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY (1) liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen, vai kuuluuko sen sijaan kansallisen lainsäätäjän säätämä palvelusajan menettäminen ”asiallisia syitä” koskevan poikkeuksen soveltamisalaan, joka on otettava huomioon, koska on tarpeen välttää se, että vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevia henkilöitä otetaan palvelukseen virkasuhteessa jo olevien työntekijöiden vahingoksi, mistä olisi kyse, jos vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevat säilyttäisivät aikaisemman palvelusaikansa?

2)

Onko kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ja uuden, aikaisemmasta erillisen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen käyttöönotosta ilman aikaisemman palvelusajan säilymistä siitä huolimatta, että palvelusaikaa on määräaikaisen palvelussuhteen aikana kertynyt (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen?

---

(1)  EYVL L 175, s. 43.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/21

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 17.6.2011 — Maria Laura Altavista v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

(Asia C-303/11)

2011/C 252/40

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Maria Laura Altavista

Vastaaja: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamista koskeva kansallinen lainsäädäntö (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), jolla sallitaan jo määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen työntekijöiden suora palvelukseenotto toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen poikkeuksena julkista kilpailua koskevasta säännöstä mutta jolla mitätöidään palvelusaika, joka on kulunut määräaikaisessa työssä, ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY (1) liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen, vai kuuluuko sen sijaan kansallisen lainsäätäjän säätämä palvelusajan menettäminen ”asiallisia syitä” koskevan poikkeuksen soveltamisalaan, joka on otettava huomioon, koska on tarpeen välttää se, että vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevia henkilöitä otetaan palvelukseen virkasuhteessa jo olevien työntekijöiden vahingoksi, mistä olisi kyse, jos vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevat säilyttäisivät aikaisemman palvelusaikansa?

2)

Onko kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ja uuden, aikaisemmasta erillisen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen käyttöönotosta ilman aikaisemman palvelusajan säilymistä siitä huolimatta, että palvelusaikaa on määräaikaisen palvelussuhteen aikana kertynyt (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen?

---

(1)  EYVL L 175, s. 43.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/22

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 17.6.2011 — Rosanna Valenza v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

(Asia C-304/11)

2011/C 252/41

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Rosanna Valenza

Vastaaja: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamista koskeva kansallinen lainsäädäntö (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), jolla sallitaan jo määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen työntekijöiden suora palvelukseenotto toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen poikkeuksena julkista kilpailua koskevasta säännöstä mutta jolla mitätöidään palvelusaika, joka on kulunut määräaikaisessa työssä, ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY (1) liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen, vai kuuluuko sen sijaan kansallisen lainsäätäjän säätämä palvelusajan menettäminen ”asiallisia syitä” koskevan poikkeuksen soveltamisalaan, joka on otettava huomioon, koska on tarpeen välttää se, että vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevia henkilöitä otetaan palvelukseen virkasuhteessa jo olevien työntekijöiden vahingoksi, mistä olisi kyse, jos vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevat säilyttäisivät aikaisemman palvelusaikansa?

2)

Onko kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ja uuden, aikaisemmasta erillisen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen käyttöönotosta ilman aikaisemman palvelusajan säilymistä siitä huolimatta, että palvelusaikaa on määräaikaisen palvelussuhteen aikana kertynyt (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen?

---

(1)  EYVL L 175, s. 43.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/22

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 17.6.2011 — Laura Marsella, Simonetta Schettini ja Sabrina Tomassini v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

(Asia C-305/11)

2011/C 252/42

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Laura Marsella, Simonetta Schettini ja Sabrina Tomassini

Vastaaja: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamista koskeva kansallinen lainsäädäntö (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), jolla sallitaan jo määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen työntekijöiden suora palvelukseenotto toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen poikkeuksena julkista kilpailua koskevasta säännöstä mutta jolla mitätöidään palvelusaika, joka on kulunut määräaikaisessa työssä, ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY (1) liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen, vai kuuluuko sen sijaan kansallisen lainsäätäjän säätämä palvelusajan menettäminen ”asiallisia syitä” koskevan poikkeuksen soveltamisalaan, joka on otettava huomioon, koska on tarpeen välttää se, että vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevia henkilöitä otetaan palvelukseen virkasuhteessa jo olevien työntekijöiden vahingoksi, mistä olisi kyse, jos vakinaistamattomassa palvelussuhteessa olevat säilyttäisivät aikaisemman palvelusaikansa?

2)

Onko kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ja uuden, aikaisemmasta erillisen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen käyttöönotosta ilman aikaisemman palvelusajan säilymistä siitä huolimatta, että palvelusaikaa on määräaikaisen palvelussuhteen aikana kertynyt (lain nro 296/2006 1 §:n 519 momentti), ristiriidassa direktiivin 1999/70/EY liitteen 4 lausekkeen 4 kohdan määräyksen kanssa, kun sen mukaan ”erityisiin työehtoihin liittyvien palvelusaikaa koskevien vaatimusten on oltava määräaikaisille samat kuin vakituisille työntekijöille, ellei eripituisen palvelusajan vaatimiselle ole asiallisia syitä”, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen jo tulkitseman 5 lausekkeen kanssa, kun sen antaman tuomion mukaan Italian lainsäädäntö, jolla kielletään julkishallinnossa määräaikaisen työsopimuksen muuntaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, on lainmukainen?

---

(1)  EYVL L 175, s. 43.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/23

---

Kanne 17.6.2011 — Euroopan komissio v. Suomen tasavalta

(Asia C-309/11)

2011/C 252/43

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: I. Koskinen ja L. Lozano Palacios)

Vastaaja: Suomen tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että koska Suomen tasavalta on soveltanut arvonlisäverolain (1501/1993) 80 §:ssä säädettyä matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää silloin, kun matkapalvelut on myyty muulle henkilölle kuin matkustajalle, Suomen tasavalta on jättänyt täyttämättä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 306 — 310 artiklan mukaiset velvollisuutensa;

—	Suomen tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio katsoo, että arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY säännösten nojalla matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää on sovellettava ainoastaan silloin, kun matkapalveluja myydään matkustajille. Sen sijaan on vastoin arvonlisäverodirektiiviä, kun Suomen tasavalta soveltaa matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää myös palveluihin, joita matkatoimistot suorittavat toisilleen tai matkanjärjestäjille.

---

(1)  EUVL L 347, s. 1

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/23

---

Kanne 21.6.2011 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-313/11)

2011/C 252/44

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Bianchi ja A. Szmytkowska)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) 16 artiklan 5 kohdan, 19 artiklan, 20 artiklan ja 34 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on kieltänyt muuntogeenisten rehujen ja rehuna käytettävien muuntogeenisten organismien tuottamisen, markkinoille saattamisen ja käyttämisen eläinten ruokintaan Puolassa

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio väittää Puolan tasavallan jättäneen noudattamatta asetuksen N:o 1829/2003 mukaisia velvoitteitaan sen vuoksi, että se on antanut kansallisen rehulain, jossa kielletään muuntogeenisten rehujen ja rehuna käytettävien muuntogeenisten organismien tuottaminen, markkinoille saattaminen ja käyttäminen eläinten ruokintaan Puolassa. Kyseisen asetuksen, jolla yhdenmukaistetaan kattavasti muuntogeenisiä rehuja koskevien lupien myöntäminen unionin tasolla, antamisen jälkeen Puola ei voi antaa oikeussääntöjä, joilla kielletään sen alueella sellaisten tuotteiden markkinoille saattaminen, käyttäminen ja tuottaminen, joille on myönnetty tällainen lupa. Puola on jättänyt noudattamatta tarkemmin sanottuna seuraavia säännöksiä:

—

Asetuksen N:o 1829/2003 16 artiklan 5 kohta, jonka mukaan rehuna käytettävien muuntogeenisten organismien, rehujen, jotka sisältävät muuntogeenisiä organismeja tai koostuvat niistä, ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamista, käyttämistä tai jalostamista koskeva lupa voidaan myöntää, evätä, uusia, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa ainoastaan kyseisessä asetuksessa mainituin perustein ja kyseisessä asetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

—	Asetuksen 19 artikla, jonka mukaan Euroopan komissiolla on toimivalta myöntää lupa.

—	Asetuksen 20 artikla, jonka mukaan tuotteita, jotka on saatettu markkinoille jo ennen asetuksen N:o 1829/2003 voimaantuloa ja joille on myönnetty lupa sovellettavan oikeuden mukaan, on pidettävä kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksyttyinä tuotteina.

—	Asetuksen 34 artikla (suojatoimenpiteitä koskeva lauseke), joka tarjoaa, kun otetaan huomioon esillä olevan alan kattava yhdenmukaistaminen, ainoan mahdollisuuden ryhtyä hätätoimenpiteisiin myönnetyn luvan keskeyttämiseksi tai sen muuttamiseksi.

Tämän johdosta on merkityksetöntä, että riidanalaisen kiellon voimaantuloa kansallisessa oikeudessa on lykätty, koska pelkästään se, että lainsäätäjä on antanut unionin oikeuden kanssa ristiriidassa olevat riidanalaiset säännökset, ja se, että ne on julkaistu, merkitsevät Puolan tasavallalla mainitun asetuksen perusteella olevien velvoitteiden noudattamatta jättämistä.

---

(1)  EUVL L 268, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/24

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 27.6.2011 — Digitalnet OOD v. Nachalnik na Mitnicheski punkt Varna Zapad pri Mitnitsa Varna

(Asia C-320/11)

2011/C 252/45

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Digitalnet OOD

Vastaaja: Nachalnik na Mitnicheski punkt Varna Zapad pri Mitnitsa Varna

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008 (1); EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettua käsitettä ”Internet”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

2)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008; EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettua käsitettä ”modeemi”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

3)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008; EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettuja käsitteitä ”modulaatio” ja ”demodulaatio”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

4)	Mikä on sovittimen TF6100DCC olennainen toiminto (päätoiminto), jonka mukaan tullitariffiluokittelu on tehtävä, televisiosignaalien vastaanotto vai interaktiivisen tietojen vaihdon mahdollistavan modeemin käyttäminen Internet-yhteyttä varten?

5)

Jos sovittimen TF6100DCC olennainen toiminto (päätoiminto) on interaktiivisen tietojen vaihdon mahdollistavan modeemin käyttäminen Internet-yhteyttä varten, onko modeemilla suoritettavan modulaation ja demodulaation laadulla tai käytetyn modeemin laadulla merkitystä tullitariffiluokittelun kannalta, vai riittääkö se, että modeemilla saadaan yhteys Internetiin?

6)	Mihin alanimikkeeseen ja mihin koodiin laitteen TF6100DCC kuvausta vastaava laite on luokiteltava?

7)

Jos sovitin TF6100DCC on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00, merkitseekö positiivisen tullikannan soveltaminen yhteisön oikeuden lainmukaista soveltamista, jos tällainen luokittelu olisi ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita yhteisölle seuraa tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen II b osan informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehdystä sopimuksesta, vai tarkoittaako sovittimen TF6100DCC luokittelu nimikkeeseen 8521 sitä, että kyseiseen tuotteeseen ei sovelleta informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen kyseistä osaa?

---

(1)  EUVL L 291, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/25

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 28.6.2011 — K

(Asia C-322/11)

2011/C 252/46

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: K

Muut osapuolet: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, valtiovarainministeriö

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 63 ja 65 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö ei saa vähentää Ranskassa sijaitsevan kiinteistön luovutuksesta syntynyttä tappiota Suomessa verotettavista osakkeiden luovutusvoitoista, kun kuitenkin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö saa tietyin edellytyksin vähentää Suomessa sijaitsevan vastaavan kiinteistön luovutustappion luovutusvoitoista?

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/25

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 29.6.2011 — Tsifrova kompania v. Nachalnik na Mitnicheski punkt Varna Zapad pri Mitnitsa Varna

(Asia C-330/11)

2011/C 252/47

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Tsifrova kompania

Vastaaja: Nachalnik na Mitnicheski punkt Varna Zapad pri Mitnitsa Varna

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008 (1); EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettua käsitettä ”Internet”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

2)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008; EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettua käsitettä ”modeemi”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

3)

Miten on tulkittava vuotta 2009 koskevan Euroopan yhteisöjen yhdistettyä nimikkeistöä koskevissa selittävissä huomautuksissa (19.9.2008 annettu komission asetus N:o 1031/2008; EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1) (alanimikkeitä 8528 90 00, 8528 71 13 ja 8528 71 90 koskeva muutos) tarkoitettuja käsitteitä ”modulaatio” ja ”demodulaatio”, kun kyseessä on tavaran luokitteleminen TARIC-koodiin 8528711300?

4)	Mikä on sovittimen DC 215 KL olennainen toiminto (päätoiminto), jonka mukaan tullitariffiluokittelu on tehtävä, televisiosignaalien vastaanotto vai interaktiivisen tietojen vaihdon mahdollistavan modeemin käyttäminen Internet-yhteyttä varten?

5)

Jos sovittimen DC 215 KL olennainen toiminto (päätoiminto) on interaktiivisen tietojen vaihdon mahdollistavan modeemin käyttäminen Internet-yhteyttä varten, onko modeemilla suoritettavan modulaation ja demodulaation laadulla tai käytetyn modeemin laadulla merkitystä tullitariffiluokittelun kannalta, vai riittääkö se, että modeemilla saadaan yhteys Internetiin?

6)	Mihin alanimikkeeseen ja mihin koodiin laitteen DC 215 KL kuvausta vastaava laite on luokiteltava?

7)

Jos sovitin DC 215 KL on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00, merkitseekö positiivisen tullikannan soveltaminen yhteisön oikeuden lainmukaista soveltamista, jos tällainen luokittelu olisi ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita yhteisölle seuraa tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen II b osan informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehdystä sopimuksesta, vai tarkoittaako sovittimen DC 215 KL luokittelu nimikkeeseen 8521 sitä, että kyseiseen tuotteeseen ei sovelleta informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen kyseistä osaa?

---

(1)  EUVL L 291, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/26

---

Kanne 5.7.2011 — Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-352/11)

2011/C 252/48

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Wilms ja A. Alcover San Pedro)

Vastaaja: Itävallan tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

toteaa, ettei Itävallan tasavalta ole noudattanut ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (IPPC-direktiivi) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole myöntänyt lupia 6 ja 8 artiklan mukaisesti, tarkastanut voimassa olevia lupia tai sikäli kuin on tarpeellista, uudistanut niitä ja varmistanut, että kaikki olemassa olevat laitokset toimivat IPPC-direktiivin 3, 7, 9, 10 ja 13 artiklan, 14 artiklan a kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti

—	velvoittaa Itävallan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

IPPC-direktiivin (1) säännösten mukaan siinä tarkoitetut ”olemassa olevat laitokset” tarvitsevat 30.10.2007 alkaen luvan.

Komission käytössä olevien tietojen mukaan kaikilla Itävallassa sijaitsevilla ”olemassa olevilla laitoksilla” ei ole vaadittavaa lupaa kyseisenä ajankohtana.

---

(1)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15.1.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/26

---

Kanne 5.7.2011 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-353/11)

2011/C 252/49

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Manhaeve ja M. Thomannóva-Körnerová)

Vastaaja: Tšekin tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta akroleiinin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I 8.2.2010 annetun komission direktiivin 2010/5/EU (1) 2 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä tai ei ole ainakaan ilmoittanut niitä komissiolle

—	Tšekin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika kyseisen direktiivin saattamiselle osaksi kansallista oikeutta päättyi 31.8.2010.

---

(1)  EUVL, L 36, s. 24.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/26

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 9.2.2011 — Acegas-APS SpA, aiemmin Acqua, Elettricità, Gas e servizi SpA (Acegas) v. Euroopan komissio

(Asia C-341/09 P) (1)

2011/C 252/50

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/26

---

Unionin tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtajan määräys 11.2.2011 (Consiglio di Staton (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Reti Televisive Italiane SpA (RTI)v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Sky Italia Srl

(Asia C-390/09) (1)

2011/C 252/51

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 312, 19.12.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtajan määräys 23.5.2011 (Arbeitsgericht Siegburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Hüseyin Balaban v. Zelter GmbH

(Asia C-86/10) (1)

2011/C 252/52

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 113, 1.5.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.6.2011 (Tribunal d'instance de Daxin (Ranska) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — AG2R Prévoyance v. Bourdil SARL (C-97/10), Société boucalaise de boulangerie SARL (C-98/10), Baba-Pom SARL (C-99/10)

(Yhdistetyt asiat C-97/10—C-99/10) (1)

2011/C 252/53

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 113, 1.5.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräys 19.5.2011 — Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta

(Asia C-253/10) (1)

2011/C 252/54

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Unionin tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 15.2.2011 (Tribunal administratif de Montreuilin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Accor Services France v. Le Chèque Déjeuner CCR, Etablissement Public de Santé de Ville-Evrard

(Asia C-269/10) (1)

2011/C 252/55

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 221, 14.8.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräys 17.3.2011 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-278/10) (1)

2011/C 252/56

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 209, 31.7.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 15.6.2011 (Tribunal Judicial de Amaresin (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Cristiano Marques Vieira v. Companhia de Seguros Tranquilidade SA

(Asia C-299/10) (1)

2011/C 252/57

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 6.6.2011 (Tribunal Judicial de Póvoa de Lanhoson (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Maria de Jesus Barbosa Rodrigues v. Companhia de Seguros Zurich SA

(Asia C-363/10) (1)

2011/C 252/58

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 288, 23.10.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/27

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 24.3.2011 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-428/10) (1)

2011/C 252/59

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 328, 4.12.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2011 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-466/10) (1)

2011/C 252/60

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 317, 20.11.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 13.5.2011 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-486/10) (1)

2011/C 252/61

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 13, 15.1.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2011 (Tribunal administratif de Rennesin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — L'Océane Immobilière SAS v. Direction de contrôle fiscal Ouest

(Asia C-487/10) (1)

2011/C 252/62

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 346, 18.12.2010.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.4.2011 — Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta

(Asia C-531/10) (1)

2011/C 252/63

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 30, 29.1.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 2.5.2011 — Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-570/10) (1)

2011/C 252/64

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 63, 26.2.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 21.6.2011 (Tribunale di Ivrean (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Procura della Repubblica v. Lucky Emegor

(Asia C-50/11) (1)

2011/C 252/65

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 113, 9.4.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 21.6.2011 (Tribunale di Ragusan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Procura della Repubblica v. Mohamed Mrad

(Asia C-60/11) (1)

2011/C 252/66

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 113, 9.4.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/28

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 21.6.2011 (Tribunale di Rovereton (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Procura della Repubblica v. John Austine

(Asia C-63/11) (1)

2011/C 252/67

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 120, 16.4.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/29

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 21.6.2011 (Tribunale di Bergamon (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Procura della Repubblica v. Survival Godwin

(Asia C-94/11) (1)

2011/C 252/68

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 139, 7.5.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/29

---

Unionin tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräys 29.6.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Procuratore generale della Repubblica presso la Corte Suprema di Cassazione v. Demba Ngagne

(Asia C-140/11) (1)

2011/C 252/69

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 152, 21.5.2011.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/30

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Hitachi ym. v. komissio

(Asia T-112/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit - Kaasueristeisiä kytkinlaitteita koskevien hankkeiden markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Markkinoiden jakaminen - Puolustautumisoikeudet - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen - Sakot - Kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuus ja kesto - Ehkäisevä vaikutus - Yhteistyö)

2011/C 252/70

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Hitachi Ltd (Tokio, Japani), Hitachi Europe Ltd (Maidenhead, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Japan AE Power Systems Corp. (Tokio) (edustajat: solicitor M. Reynolds, solicitor P. Mansfield, solicitor B. Roy, asianajaja D. Arts, N. Green, QC, ja barrister S. Singla)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Arbault, sitten X. Lewis, sitten P. Van Nuffel ja J. Bourke ja lopuksi P. Van Nuffel, N. Khan ja F. Ronkes Agerbeek, avustajanaan barrister J. Holmes)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus kumota EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehty komission päätös C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) siltä osin kuin se koskee kantajia ja vaatimus kumota niille määrätyt sakot, toissijaisesti vaatimus kumota mainitun päätöksen 2 artikla siltä osin kuin se koskee kantajia ja edelleen toissijaisesti vaatimus kumota kantajille määrätyt sakot tai alentaa niitä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 129, 9.6.2007.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/30

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Toshiba v. komissio

(Asia T-113/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit - Kaasueristeisiä kytkinlaitteita koskevien hankkeiden markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Markkinoiden jakaminen - Puolustautumisoikeudet - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen - Sakot - Kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuus ja kesto - Perustelut - Sakon laskentapohja - Viitevuosi)

2011/C 252/71

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Toshiba Corp. (Tokio, Japani) (edustajat: aluksi solicitor J. MacLennan sekä asianajajat A. Schulz ja J. Borum sittemmin J. MacLennan ja A. Schulz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Arbault ja J. Samnadda, sitten X. Lewis, sitten J. Bourke ja F. Ronkes Agerbeek ja lopuksi Ronkes Agerbeek ja N. Khan

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus kumota EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehty komission päätös C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) siltä osin kuin se koskee kantajaa ja toissijaisesti vaatimus muuttaa mainitun päätöksen 1 ja 2 artiklaa kantajalle määrätyn sakon kumoamiseksi tai alentamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehdyn komission päätöksen C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) 2 artiklan h ja i kohta kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Toshiba Corpia.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Toshiba velvoitetaan vastamaan kolmesta neljäsosasta asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

4)	Euroopan komissio velvoitetaan vastamaan neljäsosasta asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 140, 23.6.2007.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/31

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Fuji Electric v. komissio

(Asia T-312/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit - Kaasueristeisiä kytkinlaitteita koskevien hankkeiden markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Markkinoiden jakaminen - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Kilpailusääntöjen rikkomisen kesto - Sakot - Lieventävät seikat - Yhteistyö)

2011/C 252/72

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fuji Electric Co. Ltd (aikaisemmin Fuji Electric Holdings Co. Ltd, jolle Fuji Electric Systems Co. Ltd:n oikeudet ovat siirtyneet) (Kawasaki, Japani) (edustajat: solicitor P. Chappatte ja solicitor P. Walter)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Arbault, sitten X. Lewis, J. Bourke ja F. Ronkes Agerbeek, ja lopuksi N. Khan ja F. Ronkes Agerbeek, avustajanaan barrister J. Holmes)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota osittain EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehty komission päätös C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) ja vaatimus alentaa Fuji Electric Holdingsille ja Fuji Electric Systemsille määrättyjä sakkoja.

Tuomiolauselma

1)

EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehdyn komission päätöksen C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) 1 artiklan h kohta ja 2 artiklan d kohta kumotaan siltä osin kuin niissä todetaan, että Fuji Electric Systems Co. Ltd:ia, jonka oikeudet ovat siirtyneet Fuji Electric Co. Ltd:lle, voidaan pitää itsenäisesti vastuullisena kilpailusääntöjen rikkomisesta vuoden 2000 syyskuun ja 30.6.2001 väliseltä ajalta tai siltä osin kuin ne perustuvat tällaiseen toteamukseen.

2)	Fuji Electricille, aikaisemmin Fuji Electric Holdings Co. Ltd, jolle Fuji Electric Systemsin oikeudet ovat siirtyneet, määrätään päätöksen C(2006) 6762 lopullinen 2 artiklan d kohdassa 2 200 000 euron sakko.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan vastaamaan neljäsosasta Fuji Electricin oikeudenkäyntikuluista ja se vastaa neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan.

4)	Fuji Electric vastaa kolmesta neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan vastaamaan kolmesta neljäsosasta komission oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 140, 23.6.2007.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/31

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Mitsubishi Electric v. komissio

(Asia T-133/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit - Kaasueristeisiä kytkinlaitteita koskevien hankkeiden markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Markkinoiden jakaminen - Puolustautumisoikeudet - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Kilpailusääntöjen rikkomisen kesto - Sakot - Sakon laskentapohja - Viitevuosi - Yhdenvertainen kohtelu)

2011/C 252/73

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mitsubishi Electric Corp. (Tokio, Japani) (edustajat: solicitor R. Denton ja asianajaja K. Haegeman)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Arbault ja J. Samnadda, sitten X. Lewis, sitten P. Van Nuffel ja J. Bourke ja lopuksi Van Nuffel ja N. Khan)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus kumota EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehty komission päätös C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) siltä osin kuin se koskee kantajaa ja TM T&D:tä ja toissijaisesti vaatimus kumota mainitun päätöksen 2 artiklan g kohta sekä 2 artiklan h kohta siltä osin kuin ne koskevat kantajaa ja edelleen toissijaisesti vaatimus muuttaa saman päätöksen 2 artiklaa kantajalle määrätyn sakon kumoamiseksi tai, jos sitä ei kumota, alentamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	EY 81 artiklan ja ETA 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.1.2007 tehdyn komission päätöksen C(2006) 6762 lopullinen (asia COMP/F/38.899 — Kaasueristeiset kytkinlaitteet) 2 artiklan g ja h kohta kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Mitsubishi Electric Corpia.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Mitsubishi Electric velvoitetaan vastamaan kolmesta neljäsosasta asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

4)	Euroopan komissio velvoitetaan vastamaan neljäsosasta asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 140, 23.6.2007.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/32

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Aldi Einkauf v. SMHV — Illinois Tools Works (TOP CRAFT)

(Asia T-374/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin TOP CRAFT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Kansalliset aikaisemmat kuviomerkit Krafft - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Aikaisempien tavaramerkkien tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 40/94 43 artiklan 2 kohta (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta) ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 sääntö)

2011/C 252/74

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG (Essen, Saksa) (edustajat: asianajajat N. Lützenrath, U. Rademacher, L. Kolks ja C. Fürsen)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: R. Pethke)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Illinois Tools Works, Inc. (Glenview, Yhdysvallat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 25.6.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 952/2007-2), joka koskee Illinois Tools Works, Inc:n ja Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 25.6.2008 tekemä päätös (asia R 952/2007-2), joka koskee Illinois Tools Works, Inc:n ja Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG:n välistä väitemenettelyä, kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 313, 6.12.2008.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/32

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — komissio v. Q

(Asia T-80/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Vastavalitus - Työpaikkakiusaaminen - Henkilöstösääntöjen 12 a artikla - Työpaikkakiusaamisesta komissiossa annettu tiedonanto - Hallinnolle kuuluva avustamisvelvollisuus - Henkilöstösääntöjen 24 artikla - Soveltamisala - Avustamispyyntö - Väliaikaiset etäännyttämistoimenpiteet - Huolenpitovelvollisuus - Vastuu - Korvausvaatimus - Täysi harkintavalta - Täytäntöönpanon edellytykset - Urakehityskertomus - Kumoamiskanne - Oikeussuojan tarve)

2011/C 252/75

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Joris, D. Martin ja B. Eggers)

Valittajan vastapuoli: Q (Domsjö, Ruotsi) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja Y. Minatchy)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-52/05, Q vastaan komissio, 9.12.2008 antamasta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja jossa vaaditaan kyseisen tuomion kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-52/05, Q vastaan komissio, 9.12.2008 antama tuomio (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumotaan siltä osin kuin sen tuomiolauselman 2 kohdassa velvoitetaan Euroopan yhteisöjen komissio suorittamaan Q:lle korvauksena 500 euroa sekä lisäksi maksamaan tälle 15 000 euroa tarkoituksena korvata se henkinen kärsimys, jota Q:lle aiheutui siitä, että häntä koskevan hallinnollisen tutkintamenettelyn väitettiin viivästyneen, ja siltä osin kuin kyseisen tuomion tuomiolauselman 3 kohdassa todetun ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen hylkäämisen muilta osin osalta tuomion perustelujen 147–189 kohdassa lausutaan ”Q:n esittämästä työpaikkakiusaamista koskevasta väitteestä” ja todetaan perustelujen 230 kohdassa, että ei ole tarpeen antaa ratkaisua vaatimuksista, jotka liittyvät Q:ta koskevien sellaisten urakehityskertomusten kumoamiseen, jotka on laadittu ajanjaksoilta 1.1.–31.10.2011 ja 1.11.–31.12.2003.

2)	Valitus ja vastavalitus hylätään muilta osin.

3)

Asia palautetaan virkamiestuomioistuimeen, jotta tämä lausuisi edellä mainittujen urakehityskertomusten kumoamista koskevista vaatimuksista sekä siitä määrästä, joka komission on suoritettava Q:lle pelkästään sen henkisen kärsimyksen perusteella, jota Q:lle on aiheutunut siitä, että komissio on kieltäytynyt toteuttamasta etäännyttämistoimenpidettä.

4)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/33

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.7.2011 — Slovenia v. komissio

(Asia T-197/09) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot - Peltokasvit)

2011/C 252/76

Oikeudenkäyntikieli: slovenia

Asianosaiset

Kantaja: Slovenian tasavalta (asiamiehet: aluksi Ž. Cilenšek Bončina, sittemmin L. Bembič, avustajanaan asianajaja J. Sladič)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi T. van Rijn et K. Banks, sitten F. Jimeno Fernández ja M. Žebre ja lopuksi F. Jimeno Fernández ja B. Rous)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 19.3.2009 tehty komission päätös 2009/253/EY (EUVL L 75, s. 15) on kumottava siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle tietyt Slovenialle aiheutuneet menot

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Slovenian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 180, 1.8.2009.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/33

---

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 21.6.2011 — MB System v. komissio

(Asia T-209/11)

(Väliaikainen oikeussuoja - Valtiontuki - Takaisinperimisvelvollisuus - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyys - Intressipunninta)

2011/C 252/77

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: MB System GmbH & Co. KG (Nordhausen, Saksa) (edustajat: asianajajat G. Brüggen, M. Ackermann ja C. Geiert)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: F. Erlbacher ja T. Maxian Rusche)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission 14.12.2010 tekemän päätöksen K(2010) 8289 lopullinen, joka koskee Saksan Biria-konsernille myöntämää valtiontukea N:o C 38/2005 (ex NN 52/2004), täytäntöönpanon osittainen keskeyttäminen

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/33

---

Kanne 16.5.2011 — Zinātnes, inovāciju un testēšānas centrs v. komissio

(Asia T-259/11)

2011/C 252/78

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Asianosaiset

Kantaja: Zinātnes, inovāciju un testēšānas centrs (edustaja: asianajaja E. Darapoļskis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission päätöksen, joka koskee Latvian kansallisen PHARE 2003 -ohjelman puitteissa tehtyä sopimusta 2003/004 979-06-03/1/0027 ”Būvmateriālu inivāciju un testēšānas centra izveide” ja jossa todetaan, ettei PHARE-ohjelmaan liittyvän rahoituksen periminen ole 1 576 010,80 euron suuruisen summan osalta perusteltua.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Päätöksellä, joka koskee Latvian kansallisen PHARE 2003 -ohjelman puitteissa tehtyä sopimusta 2003/004 979-06-03/1/0027 ”Būvmateriālu inivāciju un testēšānas centra izveide” (jäljempänä riidanalainen päätös), Euroopan komissio (jäljempänä komissio) päätti periä takaisin Euroopan unionin 1 474 200 euron suuruisen rahoitustuen.

Kantaja katsoo, että tehdessään riidanalaisen päätöksen komissio ei noudattanut Latvian kansallisen PHARE 2003 -ohjelman rahoituksesta (jäljempänä rahoituspöytäkirja) 19.9.2003 tehtyä Euroopan yhteisön ja Latvian tasavallan välistä rahoituspöytäkirjaa, jonka perusteella kantajan kanssa tehtiin sopimus 23.8.2005 rahoituksen myöntämisestä ja jonka perusteella sille myönnettiin 1 576 010,80 euron suuruinen PHARE-tuki. Kantaja katsoo myös, että komissio on rikkonut Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) (jäljempänä varainhoitoasetus) ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 26.12.2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (jäljempänä soveltamisasetus). (2)

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantaja väittää ensinnäkin, että tutkimatta asianmukaisesti asian olosuhteita ja arvioimatta tosiseikkoja komissio perusti riidanalaisen päätöksen pelkästään Latvian tasavallan virkamiesten esittämiin tietoihin, jotka eivät perustuneet toimivaltaisten viranomaisten lausuntoihin tai päätöksiin. Kantaja katsoo, että ennen summan takaisinperintää koskevan menettelyn aloittamista komissiolla oli velvollisuus varmistaa Latvian tasavallan viranomaisten esittämiin tietoihin perustuvien rikkomisten olemassaolo ja hankkia kaikki tarvittava näyttö; komissio ei kuitenkaan toiminut näin, vaan se tutki pelkästään muodollisesti aiemman kirjeenvaihdon. Tämän vuoksi kantaja katsoo, että asiassa on jätetty huomioimatta merkityksellisiä tosiseikkoja ja vaadittu perusteettomasti myönnetyn PHARE-rahoituksen palauttamista.

Kantaja väittää toiseksi, että komissio ei ole käyttänyt rahoituspöytäkirjan, varainhoitoasetuksen ja soveltamisasetuksen mukaisia mahdollisuuksiaan. Tästä kantaja toteaa, että rikkomisten olemassaolosta huomauttaessaan komission olisi pitänyt ensiksi laskea taloudellinen vaikutus yhteisön talousarvioon ja todettuaan, että rikkomisilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, sen olisi pitänyt asettaa Latvian tasavallalle määräaika näiden rikkomisten lopettamiseksi. Kantaja katsoo, ettei komissio ole tässä asiassa käyttänyt näitä mahdollisuuksia, minkä seurauksena riidanalaisella päätöksellä rikotaan rahoituspöytäkirjaa, varainhoitoasetuksen 71 artiklaa ja soveltamisasetuksen 79 ja 80 artiklaa.

Kantaja väittää kolmanneksi, että riidanalainen päätös ei ole oikeasuhteinen ja että se on tehty vastoin päätöksentekomenettelyä, josta säädetään rahoituspöytäkirjassa sekä varainhoitoasetuksessa ja soveltamisasetuksessa. Kantaja väittää myös, että riidanalaista päätöstä ei ole julkaistu, että se ei sisällä päätöksentekopäivää ja että se sai tiedon päätöksestä vasta Latviassa aloitetun oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä 9.3.2011 jälkeen.

Kantaja katsoo neljänneksi, että riidanalaisesta päätöksestä on aiheutunut sille vakavia seurauksia ja tappioita, sillä kantajaa vastaan aloitettu oikeudenkäyntimenettely perustuu siihen ja koska kantaja ei voi päätöksen vuoksi saada myöhempää rahoitusta PHARE-ohjelmasta.

Kantaja katsoo viidenneksi, että riidanalaisella päätöksellä on vahingoitettu vakavasti sen mainetta, koska komission lainvastaisten toimien vuoksi uusien yhteistyökumppanien osallistuminen projektiin on vaarantunut ja sijoittajien luottamus kantajaan turvallisena ja vakaana taloudellisena yhteistyökumppanina on huomattavasti heikentynyt.

---

(1)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/34

---

Kanne 1.6.2011 — Kieffer Omnitec v. komissio

(Asia T-288/11)

2011/C 252/79

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: A+P Kieffer Omnitec Sàrl (Luxemburg, Luxemburg) (edustajat: asianajajat A. Delvaux ja V. Bertrand)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kumoamiskanteen tutkittavaksi

—	kumoamaan päätöksen, jolla Euroopan komissio hylkäsi kantajan tarjouksen ja ratkaisi tarjouskilpailun toisen tarjoajan hyväksi ja joka annettiin kantajalle tiedoksi 1.4.2011 päivätyllä kirjeellä, jonka kantaja vastaanotti 5.4.2011;

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteella vaaditaan kumoamaan komission 1.4.2011 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan tarjous tarjouskilpailussa, joka koski lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteiden, sprinklereiden sekä vesi- ja saniteettilaitteiden huolto Joseph Bech -rakennuksessa Luxemburgissa (EUVL 2010/S 241-367523) ja ratkaistiin tarjouskilpailu toisen tarjoajan hyväksi.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu varainhoitoasetuksen 89 artiklan 1 ja 2 kohdan, täytäntöönpanoasetuksen 135 artiklan 1 ja 5 kohdan ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (1) 49 artiklan rikkomiseen ja menettelyn avoimuuden periaatteen, yhdenvertaisuusperiaatteen sekä suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin Euroopan komissio edellyttää tarjoajalta ”voimassaolevaa ISO -sertifikaattia, joka koskee huoltotoimintaa kokonaisuudessaan ja jonka sertifionnista vastaava elin on myöntänyt”. Kantaja katsoo ensinnäkin, että Euroopan komissio ei ole esittänyt valintaperusteita selvästi ja täsmällisesti, koska eritelmässä ei ole täsmennetty vaadittua ISO -sertifikaatin numeroa, toiseksi, että Euroopan komissio on vaatinut tarjoajilta ISO -sertifikaattia, joka ”koskee huoltotoimintaa kokonaisuudessaan” eikä vain kyseessä olevan sopimuksen osalta ja kolmanneksi, että Euroopan komissio ei ole antanut tarjoajille mahdollisuutta osoittaa, että niiden toiminta on ISO -sertifikaatin mukaista tasoa vastaavaa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan mukaisen perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, tarjousasiakirjan ja sen liitteiden noudattamatta jättämiseen sekä ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin Euroopan komissio on hylännyt A+P KIEFFER OMNITECin tarjouksen sillä perusteella, että kantaja ei täyttänyt edellytystä nro 16, koska se ei ollut toimittanut asiaa koskevia asiakirjoja osoittaakseen, että hakijoilla oli tarvittava pätevyys. Kantaja väittää yhtäältä, että edellytys nro 16 koskee ”ilmoitusta, jossa esitetään keskimääräinen vuotuinen henkilöstö, joka on täyttänyt vaaditut edellytykset kolmen viimeisen vuoden aikana työskennellessään missä tahansa yhteenliittymän osassa” ja että tarjousasiakirjan liitteen II sivulla 27/37 viitataan ainoastaan hakijoiden kielitaitoon, ja toisaalta, että kantaja on asianmukaiset asiakirjat toimittamalla osoittanut, että yhdellä hakijoista oli tarjousasiakirjan liitteen II sivulla 28/38 vaadittava pätevyys. Toisesta hakijasta kantaja toteaa, että tarjouskilpailun asiakirjoissa ei esitetty kohteen päällikköä koskevia pätevyysvaatimuksia.

---

(1)  EUVL L 134, s. 114.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/35

---

Kanne 14.6.2011 — ABN AMRO Group v. komissio

(Asia T-319/11)

2011/C 252/80

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ABN AMRO Group NV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat W. Knibbeler ja P. van den Berg)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Alankomaiden valtion ABN AMRO Group NV:n hyväksi toteuttamista toimenpiteistä N:o C 11/2009 (ex NN 53b/2008, NN 2/2010 ja N 19/2010) 5.4.2011 tehdyn komission päätöksen 5 artikla on kumottava, ja

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen päätöksen päätelmiä, jotka koskevat 5 artiklaan sisältyvän yritysostokiellon soveltamisalaa, rasittavat seuraavat oikeudelliset virheet, ja päätelmät on sen vuoksi kumottava — SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan rikkominen ja komission tiedonannoissa (1) esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen virheellinen soveltaminen — suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen asettamalla tukitoimenpiteiden hyväksymisen edellytykseksi yritysostokielto, joka ei ole asianmukainen, välttämätön eikä oikeasuhteinen — yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen asettamalla yritysostokielto, joka on huomattavasti tiukempi verrattuna komission muissa tapauksissa asettamiin yritysostokieltoihin — hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen, koska kaikkia kyseisen yksittäistapauksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, mukaan lukien päätöksellä asetetun yritysostokiellon tarvetta ja seurauksia, ei tutkittu huolellisesti ja erikseen, sekä SEUT 296 artiklan rikkominen, joka johtuu kyseisen päätöksen perustelujen puutteellisuudesta.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen päätöksen päätelmiä, jotka koskevat 5 artiklaan sisältyvän yritysostokiellon kestoa, rasittavat seuraavat oikeudelliset virheet ja arviointivirheet, ja päätelmät sen vuoksi kumottava: — SEUT 345 artiklan rikkominen, koska yritysostokiellon kesto riippuu valtion omistuksesta — SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan rikkominen ja komission tiedonannoissa (2) esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen virheellinen soveltaminen — yhdenvertaisen kohtelun loukkaaminen asettamalla yritysostokielto, joka on kestoltaan huomattavasti pidempi verrattuna komission muissa tapauksissa asettamiin yritysostokieltoihin — suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen.

---

(1)  Valtiontukisääntöjen soveltamisesta maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin annettu komission tiedonanto (EUVL C 270, s. 8), rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamisesta tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi annettu komission tiedonanto (EUVL C 10, s. 2), arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla annettu komission tiedonanto (EUVL C 72, s. 1), elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annettu komission tiedonanto (EUVL C 195, s. 9).

(2)  Ks. alaviite 1.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/36

---

Kanne 17.6.2011 — Unkari v. komissio

(Asia T-320/11)

2011/C 252/81

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Unkarin tasavalta (asiamiehet: M. Fehér, K. Szíjjártó ja K. Veres)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä valmistelevien toimenpiteiden tukiohjelman (Sapard) mukaisesti Unkarille vuonna 2004 aiheutuneiden tiettyjen menojen jättämisestä EU:n rahoituksen ulkopuolelle 28.3.2011 tehdyn komission päätöksen 2011/192/EU ja

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa perusteeksi kolme kanneperustetta.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi ensimmäisenä siihen, että komissio rikkoi unionin lainsäädäntöä. Se väittää, että komission edellytetyn kolmen kuukauden määräajan noudattamatta jättämisen vuoksi suorittama rahoituksen vähentäminen on lainvastainen, koska sen mielestä, komission näkemyksen vastaisesti, unionin lainsäädännössä — konkreettisesti komission asetuksen 2222/2000 (1) 9 artiklan 6 kohdassa ja Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan 15.6.2001 allekirjoittaman monivuotisen rahoituskehyksen liitteessä A olevan 8 artiklan 6 kohdassa — tarkoitetun Sapard-viraston suorittamaa maksua koskevan kolmen kuukauden määräajan laskeminen alkaa siitä, kun viranomaisella on käytössään kaikki maksujen suorittamisen edellyttämät tositteet. Niinpä siinä tapauksessa, että täydentävien tositteiden katsottaisiin olevan tarpeen, määräaika alkaa kulua vasta, kun viimeinen mainituista lisäasiakirjoista on toimitettu. Toisaalta komissio loukkasi kantajan mukaan samalla lojaalin yhteistyön ja luottamuksensuojan periaatteita, kun se vähensi rahoitusta tilanteessa, jossa Unkarin viranomaiset saattoivat perustellusti luottaa siihen, että niiden käyttämä maksumenettely oli unionin oikeuden mukainen.

Toisena perusteena kantaja väittää, että komissio teki riidanalaisen päätöksen tekemisen yhteydessä ilmeisen arviointivirheen, koska se ei ottanut huomioon poikkeuksellisia seikkoja ja perusteltuja syitä, joiden vuoksi olisi ollut asianmukaista jättää vähennys suorittamatta tai vaihtoehtoisesti rajoittaa sitä. Tarkemmin sanottuna se mainitsee tällaisina seikkoina Sapard-ohjelman ”koulutuksellisen” luonteen ja sen, että Unkarin viranomaisten keskeisenä tavoitteena oli EU:n taloudellisten etujen suojaaminen. Kantaja korostaa sitä, ettei komissio kärsinyt mitään vahinkoa määräajan noudattamatta jättämisen vuoksi.

Perustelujen puutteellisuutta koskevan kolmannen kanneperusteen mukaan riidanalaisen päätöksen perusteluissa ei selvitetä riittävästi syitä, joiden vuoksi komissio päätti suorittaa vähennyksen, eikä sitä, miten se määritti vähennyksen konkreettisen suuruuden, eikä varsinkaan sitä, miksi komissio poikkesi sovitteluelimen näkemyksestä, jonka mukaan vähennyksen soveltamista pohdittaessa on otettava huomioon käsiteltävässä asiassa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet.

---

(1)  Yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista rahoitussäännöistä 7.6.2000 annettu komission asetus (EY) N:o 2222/2000 (EYVL L 253, s. 5).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/36

---

Kanne 21.6.2011 — UCP Backus y Johnston v. SMHV (pullon muoto)

(Asia T-323/11)

2011/C 252/82

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Unión de Cervecerías Peruanas Backus y Johnston SAA (Lima, Peru) (edustaja: asianajaja E. Armijo Chávarri)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	katsomaan, että SMHV:n toisen valituslautakunnan 23.3.2011 tekemästä päätöksestä asiassa R 2238/2010-2 on nostettu kanne määräajassa ja muotovaatimusten mukaisesti, ja

—	kumoamaan asianmukaisessa menettelyssä riidanalaisen päätöksen ja velvoittamaan SMHV korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Pullon muodosta muodostuva kolmiulotteinen tavaramerkki (rekisteröintihakemus nro 8 592 081) luokkaan 32 kuuluvia tavaroita (olut) varten

Tutkijan päätös: Rekisteröintihakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen tulkinta ja soveltaminen

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/37

---

Kanne 17.6.2011 — Amador López v. SMHV (AUTOCOACHING)

(Asia T-325/11)

2011/C 252/83

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Pedro Germán Amador López (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja A. Falcón Morales)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta ottamaan huomioon tämän kannekirjelmän ja sen liitteenä olevat asiakirjat ja näin ollen kanteen, joka on nostettu sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) toisen valituslautakunnan 23.3.2011 tekemästä osittaisesta hylkäyspäätöksestä asiassa R 1665/2010-2, ottamaan kanteen tutkittavaksi ja kumoamaan kyseisen päätöksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki AUTOCOACHING (rekisteröintihakemus nro 8 945 362) luokkiin 16, 41 ja 45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Tutkijan päätös: Rekisteröintihakemuksen osittainen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen ja tulkinta

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/37

---

Kanne 20.6.2011 — TM.E. v. komissio

(Asia T-329/11)

2011/C 252/84

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: TM.E. S.p.A. — Termomeccanica Ecologia (Milano, Italia) (edustajat: asianajaja C. Malinconico, asianajaja S. Fidanzia ja asianajaja A. Gigliola)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission 20.4.2011 tekemän päätöksen, jolla todettiin, ettei ole tarpeen aloittaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä Romaniaa vastaan julkisia hankintoja koskevien yhteisön oikeuden periaatteiden loukkaamisen ja yhteisön direktiivien rikkomisen eikä ”Practical Guide to contract procedures financed from the General Budget of the European Communities in the context of external actionsin” noudattamatta jättämisen vuoksi

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan 18 955 106 euron tai oikeuden harkinnan mukaan suuremman tai pienemmän summan suuruisen vahingon, joka TME:lle on aiheutunut siitä, että Euroopan komissio on rikkonut yhteisön oikeutta

—	toissijaisesti velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan vahingon, joka TME:lle on aiheutunut mahdollisuuden menettämisestä ja jonka määrä on 3 791 021 euroa tai oikeuden harkinnan mukaan suuremman tai pienemmän summan

—	edelleen toissijaisesti velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut Euroopan komission viivyttelystä tehtäviensä hoitamisessa, ja jonka määrä vastaa kaikkia TME:lle aiheutuneita asianajokuluja eli 73 044,32 euroa tai oikeuden harkinnan mukaan suurempi tai pienempi summa

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tällä kanteella vaaditaan sen Euroopan komission 20.4.2011 päivätyn kirjeen kumoamista, jolla todetaan, ettei ole tarpeen aloittaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä Romaniaa vastaan julkisia hankintoja koskevien yhteisön oikeuden periaatteiden loukkaamisen ja yhteisön direktiivien rikkomisen eikä komission itsensä laatiman ”Practical Guide to contract procedures for UE external actionsin” (jäljempänä PRAG) noudattamatta jättämisen vuoksi, ja korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet siitä, ettei yhteisön toimielin ole hoitanut tehtäviään.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu PRAGin olennaisten muotomääräysten rikkomiseen, perussopimusten rikkomiseen tai minkä hyvänsä niiden soveltamissäännösten rikkomiseen Kantaja väittää, että Euroopan komissio on riidanalaisella päätöksellä jättänyt antamatta perustellun lausunnon selvistä ja vakavista sääntöjenvastaisuuksista, joista on ilmoitettu hanketta ”Bucharest Wastewater Treatment Plant Rehabilitation: Stage I ISPA 2004/RO/16/P/PE/003-3” koskevan hankintamenettelyn osalta ja näin ollen jättänyt aloittamatta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn Romaniaa vastaan ja peruuttamatta lisäksi mainittuun hankintaan myönnetyn yhteisön rahoituksen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu PRAGin olennaisten muotomääräysten rikkomiseen ja tosiseikkojen vääristelyyn Kantaja väittää myös, että riidanalaisessa päätöksessä on virhe, koska komissio on vääristellyt ilmoituksen tosiseikkoja eikä ole todennut selviä menettelyvirheitä, jotka Primaria Municipiului Bucaresti on tehnyt. Konkreettisesti viimeksi mainittu on ensin sulkenut kantajan tarjouksen hankintamenettelyn ulkopuolelle taloudellisessa tarjouksessa olevan väitetyn poikkeaman vuoksi ja sitten todettuaan, että tämä oli täysin lainvastaista, yrittänyt perustella jo tekemäänsä päätöstä teknisessä tarjouksessa olevilla väitetyillä virheillä. Komissio ei myöskään ole ottanut huomioon sitä, että Romanian oikeusviranomainen ei ole tutkinut sopimuksen kumoamista koskevaa kannetta sen vuoksi, että 7,3 miljoonan euron leimaveroa ei väitetysti ollut maksettu, mikä loukkaa räikeästi puolustautumisoikeuksia ja yhteisön oikeuden periaatteita.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei komissio ole ottanut kantaa muihin ilmoitettuihin rikkomuksiin Kantaja väittää lisäksi, että Euroopan komissio ei riidanalaisessa kirjeessä ole ottanut huomioon muita sen tietoon tuotuja seikkoja. Se ei erityisesti ole mitenkään arvioinut sitä, että kantajan asian on ratkaissut ensimmäisessä oikeusasteessa sama tuomari, joka oli todennut, että asia on jätettävä tutkimatta, mitä tuomiota muutoksenhakuasteessa sittemmin muutettiin, ja siten puolueellinen tuomari, jonka olisi pitänyt katsoa olevansa esteellinen, koska tämä oli selvä ja kiistaton puolustautumisoikeuksien loukkaus yhteisön oikeuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan. Vahingonkorvausvaatimuksesta kantaja tuo esiin lopuksi, että komission syyksi luettava toimimatta jättäminen sekä se, ettei se ole peruuttanut Romanialle kyseessä olevaa hanketta varten myönnettyä yhteisön rahoitusta, on aiheuttanut huomattavan taloudellisen vahingon, koska hankintasopimusta ei ole pantu täytäntöön tai koska TME on menettänyt mahdollisuuden kyseiseen sopimukseen ja joka tapauksessa viivästyksestä aiheutuneen vahingon, koska kantaja on joutunut aloittamaan kalliin oikeudenkäynnin Romanian tuomioistuimissa.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/38

---

Kanne 24.6.2011 — Italiana Calzature v. SMHV — Vicini (Giuseppe GIUSEPPE ZANOTTI DESIGN)

(Asia T-336/11)

2011/C 252/85

Kannekirjelmän kieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italiana Calzature (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat A. Rapisardi ja C. Ginevra)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Vicini SpA (San Mauro Pascoli, Italia)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan toisen valituslautakunnan 8.4.2011 tekemän päätöksen asiassa R 0634/2010-2 ja vahvistamaan väiteosaston 5.3.2010 tekemän päätöksen väitteestä nro 1350711

—	velvoittamaan SMHV:n korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: VICINI S.p.A.

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki, joka sisältää sanaosan GIUSEPPE, (rekisteröintihakemus nro 6513386) luokkiin 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ZANOTTI (tavaramerkki 244 277) luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten ja italialainen kuviomerkki, joka sisältää sanaosan Zanotti, luokkiin 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin osittain.

Valituslautakunnan ratkaisu: Väite hylättiin kokonaisuudessaan.

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/38

---

Kanne 24.6.2011 — Italiana Calzature v. SMHV — Vicini (Giuseppe BY GIUSEPPE ZANOTTI)

(Asia T-337/11)

2011/C 252/86

Kannekirjelmän kieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italiana Calzature (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat A. Rapisardi ja C. Ginevra)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Vicini SpA (San Mauro Pascoli, Italia)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan toisen valituslautakunnan 8.4.2011 tekemän päätöksen asiassa R 0918/2010-2 ja vahvistamaan väiteosaston 30.4.2010 tekemän päätöksen väitteestä nro 992653

—	velvoittamaan SMHV:n korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: VICINI S.p.A.

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki, joka sisältää sanaosan Giuseppe BY GIUSEPPE ZANOTTI, (rekisteröintihakemus nro 992653) luokkiin 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ZANOTTI (tavaramerkki 244 277) luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin osittain.

Valituslautakunnan ratkaisu: Väite hylättiin kokonaisuudessaan.

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/39

---

Kanne 30.6.2011 — Getty Images v. SMHV (PHOTOS.COM)

(Asia T-338/11)

2011/C 252/87

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Getty Images (US), Inc. (Seattle, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja P.G. Olson)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 6.4.2011 asiassa R 1831/2010-2 tekemä päätös on kumottava ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki PHOTOS.COM luokkiin 9, 42 ja 45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 8549991

Tutkijan päätös: Yhteisön tavaramerkkihakemuksen osittainen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan sekä 7 artiklan 3 kohdan rikkominen, koska valituslautakunta (i) katsoi virheellisesti, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki kuvailee tavaroita/palveluja, joita varten rekisteröintiä haettiin; (ii) erehtyi jättäessään huomiotta sen, että kantajan verkkotunnuksen rekisteröinti vastaa hakemuksen kohteena olevaa tavaramerkkiä ja vaikuttaa kyseisen tavaramerkin erottamiskyvyn arviointiin, ja (iii) katsoi virheellisesti, että esitetty asiakirja-aineisto ei riittänyt sen osoittamiseen, että tavaramerkistä oli tullut erottamiskykyinen, ja perusti päätöksensä esitettyjen todisteiden väärinymmärrykseen ja väärinkäsitykseen. Yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen, koska valituslautakunta ei virheellisesti pitänyt merkityksellisenä sitä, että aikaisemmassa hakemuksessa SMHV on hyväksynyt kantajan tavaramerkin PHOTOS.COM samankaltaisia tavaroita ja palveluja varten.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/39

---

Kanne 28.6.2011 — Espanjan kuningaskunta v. Euroopan komissio

(Asia T-339/11)

2011/C 252/88

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: M. Muñoz Pérez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.4.2011 annetun komission päätöksen 2011/244/EU siltä osin kuin tässä kanteessa vaaditaan

—	velvoittamaan vastaajana olevan toimielimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja väittää, että komissio jättää kanteen kohteena olevassa päätöksessä yhteisörahoituksen ulkopuolelle tiettyjä (markkinointivuosia 2006, 2007 ja 2008 koskevia) menoja, jotka liittyvät pakkausten ympäristönhoidolliseen käsittelyyn ja joiden yhteismäärä on 37 252 551,10 euroa.

Kantaja väittää tältä osin, että komissio jätti päätöksellä 2010/152/EU EMOTR:sta maksettavan rahoituksen ulkopuolelle toimintaohjelmien tuen osalta 33 339 525,05 euroa, koska se katsoi, että tiettyjä yhteisön tukia, jotka oli tarkoitettu kattamaan sellaisia menoja, joita pakkausten ympäristönhoidollisesta käsittelystä aiheutui markkinointivuosina 2003–2006, ei ollut myönnetty yhteisön lainsäädännön säännösten mukaisesti. Espanjan kuningaskunta on nostanut kyseisestä päätöksestä kumoamiskanteen, joka on parhaillaan vireillä asianumerolla T-230/10.

Ne argumentit, jotka esitetään tämän kanteen tueksi, ovat samat kuin ne, jotka on esitetty asiassa T-230/10.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/40

---

Kanne 30.6.2011 — Ecologistas en Acción CODA v. komissio

(Asia T-341/11)

2011/C 252/89

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Ecologistas en Acción-CODA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Doreste Hernández)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan komission pääsihteerin tekemän päätöksen evätä kantajalta oikeus tutustua tämän pyytämiin asiakirjoihin menettelyssä GESTDEM 2011/6, koska vastausta ei annettu säädetyssä määräajassa

—

toteamaan, että Ecologistas en Acciónilla on oikeus tutustua seuraaviin asiakirjoihin, joita koskevan pyynnön komissio epäsi perusteettomasti, a) tiivistelmä Espanjan ympäristöministeriön Euroopan komissiolle toimittamista tiedoista, jotka koskevat Granadillan sataman ympäristövaikutusten arviointia ja jotka toimitettiin Espanjan pysyvälle edustustolle Euroopan unionissa 4.11.2005 b) Kanariansaarten hallituksen marraskuussa 2005 esittämä lisäselvitys c) Kanariansaarten hallituksen heinäkuussa 2005 esittämä vaihtoehtoinen selvitys Granadillan sataman sijainnista

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu ympäristöön liittyviä asiakirjoja koskevaan pyyntöön, jonka Euroopan komissio on evännyt implisiittisesti.

Epäämisen kohteena olevat tiedot sisältyvät kolmeen asiakirjaan, jotka Espanjan viranomaiset ovat esittäneet Euroopan komissiolle luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamiseksi asiassa, joka koskee Granadillan (Teneriffa, Espanja) sataman rakentamista.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) rikkomiseen. — Kantaja toteaa, että vastaaja ei ole esittänyt Ecologistas en Acciónille kirjallisesti perusteita, joiden vuoksi siltä evättiin oikeus tutustua kolmeen pyynnön kohteena olevaan asiakirjaan, ja se on jättänyt Espanjan kuningaskunnan ratkaistavaksi asiakirjapyynnön, vaikka näihin asiakirjoihin ei voida soveltaa edellä mainitun asetuksen 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia.

2)

Toinen kanneperuste perustuu tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (EUVL L 264, s. 13) rikkomiseen. — Kantaja katsoo, että koska pyynnön kohteena olevat kolme asiakirjaa koskevat ”ympäristötietoa”, kantajan pyynnön epääminen on sekä edellä mainitun asetuksen että Århusin yleissopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen vastaista.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/40

---

Kanne 30.6.2011 — CEEES ja Asociación de Gestores de Estaciones de Servicio v. komissio

(Asia T-342/11)

2011/C 252/90

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Confederación Española de Empresarios de Estaciones de Servicio (CEEES) (Espanja) ja Asociación de Gestores de Estaciones de Servicio (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat A. Hernández Pardo ja B. Marín Corral)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen

—	edellä sanotun seurauksena velvoittamaan komission määräämään Repsolille sakon tai uhkasakon asetuksen 1/2003 9 artiklan rikkomisen perusteella.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne perustuu Euroopan komission asiassa COMP/39461/CEEES AOP-REPSOL 28.4.2011 tekemään päätökseen, joka koskee kantajien 30.5.2007 tekemän kantelun tutkimista. Kantelu perustui kolmeen olennaiseen väitteeseen.

a)	Asociación de Operadores Petrolíferosin (AOP) ja sen jäsenten välillä on horisontaalisia sopimuksia, jotka rajoittivat niiden välistä kilpailua.

b)	SEUT 101 ja SEUT 102 artiklaa on rikottu vähittäismyyntihinnoista määräämisen vuoksi.

c)

Repsol ei ole noudattanut komission 12.4.2006 tekemää päätöstä (2006/446/EY), joka koskee EY:n perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitettua menettelyä ja joka tehtiin asetuksen (EY) N:o 1/2003 (asia COMP/B-1/38.348 — Repsol CPP) perusteella, eikä sitoumusten rikkomisesta johtuvia seuraamuksia ei ole pantu täytäntöön.

Riidanalaisessa päätöksessä komissio katsoo, ettei ole riittäviä perusteita ryhtyä Repsolia vastaan asetuksessa (EY) N:o 1/2003 tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka koskevat tilanteita, joissa osapuolet eivät noudata sitoumuksiaan.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste koskee asetuksen (EY) N:o 1/2003, luettuna yhdessä yhteisön oikeuden välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen kanssa, rikkomista. — Kantaja toteaa tästä erityisesti, että komissio oli tietoinen kansallisen kilpailuviranomaisen (Autoridad Nacional de Competencia) toteamuksista ja siksi ei voida välttää päätelmää siitä, ettei Repsol ole noudattanut sitoumuksiaan jatkuvan hintojen vahvistamisen vuoksi. Se on luvannut olla syyllistymättä tähän käytäntöön. Komission olisi itse asiassa tullut pitää kansallisten kilpailuviranomaisten toteen näytetyksi katsomia tosiseikkoja — jotka liittyvät SEUT 101 artiklan rikkomiseen — täytenä näyttönä sen toteamiseksi, ettei Repsol ole noudattanut sitoumuksiaan. — Kun otetaan huomioon komission harkintavalta, se, ettei komissio ole puuttunut sitoumuksia koskevan sopimuksen rikkomiseen, vaarantaa niiden järjestelmien perustan, jotka mahdollistavat sitoumusten hyväksymisen vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi sakkomenettelyn aloittamiselle, ja muuttaa komission harkintavallan omavaltaisuudeksi, josta voi seurata ilmeinen oikeussuojan epääminen.

2)

Toinen kanneperuste koskee asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 24 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomista. — Kantaja katsoo, että kysymyksen ollessa tässä oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisesta asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan rikkomisesta, komission olisi pitänyt määrätä edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettu sakko tai uhkasakko.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/41

---

Kanne 28.6.2011 — Alankomaat v. komissio

(Asia T-343/11)

2011/C 252/91

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels, M. de Ree, B. Koopman ja C. Schillemans)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.4.2011 tehdyn Euroopan komission päätöksen 2011/244/EU 1 artiklan siltä osin kuin se koskee Alankomaita ja siinä on kyse 22 691 407,79 euron suuruisen määrän jättämisestä rahoituksen ulkopuolelle, jota sovelletaan vuosina 2006–2008 ilmoitettuihin menoihin toimintaohjelman ja tuottajaorganisaatioiden hyväksymisen yhteydessä

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio on pitänyt päätöksessä 2011/244/EU kaikkia kustannuksia, jotka liittyvät pakkausten painatukseen painatuksen lajista ja päämäärästä riippumatta asetuksen N:o 1433/2003 (1) liitteessä II tarkoitettuina yleisinä tuotantokustannuksina ja siten kustannuksina, joille ei voida myöntää yhteisön rahoitusta. Alankomaiden hallitus katsoo, että tuottajaorganisaatioiden tuote- ja tavaramerkkien painatusta pakkauksiin, minkä tarkoituksena on mainostaminen, on pidettävä tuottajaorganisaatioiden tuote- ja tavaramerkkien yleisluonteisena menekinedistämistoimena ja/tai laatumerkkien edistämistoimena. Sellaisista toimista aiheutuville kustannuksille voidaan myöntää rahoitusta asetuksessa N:o 1433/2003 olevan liitteen I perusteella.

Komissio on lisäksi jättänyt päätöksessä N:o 2011/244/EU tuottajaorganisaatio FresQ:n toimintaohjelman yhteydessä markkinointivuosina 2004–2007 syntyneet menot kokonaan rahoituksen ulkopuolelle sillä perusteella, että kyseinen tuottajaorganisaatio ei täytä asetuksessa N:o 2200/96 (2) ja asetuksessa N:o 1432/2003 säädettyjä hyväksymisedellytyksiä. Komissio perustaa kantansa toteamukseen, jonka mukaan FresQ:n jotkut myyntiä hoitavat tytärorganisaatiot pitävät kaupan yksinomaan yhden tuottajan tuotantoa, ja FresQ ei täytä sen vaikutuksen takia, joka tällä tuottajalla oletetaan tämän seurauksena olevan myyntiä hoitavaan tytärorganisaatioon, enää keskeistä sääntelytehtäväänsä kaupan pitämisen ja hintojen vahvistamisen osalta. Alankomaiden hallitus riitauttaa tämän näkemyksen ja siihen liittyvän johtopäätöksen, jonka mukaan Alankomaiden viranomaisten olisi pitänyt peruuttaa tuottajaorganisaatio FresQ:n hyväksyntä.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: Asetuksen N:o 1258/1999 (3) 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 (4) 31 artiklan, kun ne luetaan yhdessä asetuksen N:o 2200/96 15 artiklan kanssa, ja 8 artiklan, kun se luetaan yhdessä asetuksen N:o 1433/2003 liitteessä I olevan 8 ja 9 kohdan kanssa, rikkominen siten, että pakkausten painatus on katsottu yleisiksi tuotantokustannuksiksi ja jätetty sen seurauksena rahoituksen ulkopuolelle

2)

Toinen kanneperuste: Asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan, kun ne luetaan yhdessä asetuksen N:o 2200/96 11 artiklan ja asetuksen N:o 1432/2003 6 ja 7 artiklan kanssa, rikkominen siltä osin kuin asiassa päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan tuottajaorganisaatio FresQ ei täytä hyväksymisedellytyksiä

3)

Toissijaisesti kolmas kanneperuste: Asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan, kun ne luetaan yhdessä asetuksen N:o 1432/2003 21 artiklan kanssa siten, että FresQ on jätetty markkinointivuosien 2004–2007 aikana saamiensa kaikkien tukien osalta yhteisrahoituksen ulkopuolelle

4)

Tai ainakin neljäs kanneperuste: Asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan rikkominen sekä suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen, koska rahoitusta koskevan oikaisun määrä on suhteeton maatalousrahastolle aiheutuneeseen todelliseen taloudelliseen riskiin nähden.

---

(1)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä toimintarahastojen, toimintaohjelmien ja taloudellisen tuen osalta 11.8.2003 annettu komission asetus (EY) N:o 1433/2003 (EUVL L 203, s. 25).

(2)  Hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28.10.1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2200/96 (EYVL L 297, s. 1).

(3)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999 (EYVL L 160, s. 103).

(4)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1).

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/42

---

Kanne 7.7.2011 — Gollnisch v. parlamentti

(Asia T-346/11)

2011/C 252/92

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bruno Gollnisch (Limonest, Ranska) (edustaja: asianajaja G. Dubois)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin 10.5.2011 tekemän kantajan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen, jolla on hyväksytty mietintö nro A7-0155/2011;

—	myöntämään Gollnischille 8 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, ja

—	myöntämään Gollnischille 4 000 euroa korvauksena avustajasta ja esillä olevan kanteen valmistelusta aiheutuneista kuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii yhtäältä kumoamaan Euroopan parlamentin 10.5.2011 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty oikeudellisten asioiden valiokunnan mietintö (A7-0155/2011) ja jolla on hylätty Bruno Gollnischin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (2010/2284(IMM)), ja toisaalta vahingonkorvausta kantajalle riidanalaisesta päätöksestä väitetysti aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan noudattamatta jättämiseen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisen välttämättömyyteen nyt esillä olevassa asiassa.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan vakiintuneen käytännön noudattamatta jättämiseen.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu unionin oikeutta koskevan oikeusvarmuuden periaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen.

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu parlamentin jäsenen riippumattomuuden loukkaamiseen.

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen määräyksiä menettelystä, joka voi johtaa parlamentin jäsenen edustajantoimen menettämiseen, ei ole noudatettu.

7)	Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu kontradiktorisen periaatteen noudattamatta jättämiseen ja kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/43

---

Kanne 7.7.2011 — Gollnisch v. parlamentti

(Asia T-347/11)

2011/C 252/93

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bruno Gollnisch (Limonest, Ranska) (edustaja: asianajaja G. Dubois)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin 10.5.2011 tekemän kantajan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen, jolla on hyväksytty mietintö nro A7-0154/2011;

—	myöntämään Gollnischille 8 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, ja

—	myöntämään Gollnischille 4 000 euroa korvauksena avustajasta ja esillä olevan kanteen valmistelusta aiheutuneista kuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii yhtäältä kumoamaan Euroopan parlamentin 10.5.2011 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty oikeudellisten asioiden valiokunnan mietintö (A7-0154/2011) ja jolla on hylätty Bruno Gollnischin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (2010/2097(IMM)), ja toisaalta vahingonkorvausta kantajalle riidanalaisesta päätöksestä väitetysti aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan noudattamatta jättämiseen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisen välttämättömyyteen nyt esillä olevassa asiassa.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan vakiintuneen käytännön noudattamatta jättämiseen.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu unionin oikeutta koskevan oikeusvarmuuden periaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen.

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu parlamentin jäsenen riippumattomuuden loukkaamiseen.

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen määräyksiä menettelystä, joka voi johtaa parlamentin jäsenen edustajantoimen menettämiseen, ei ole noudatettu.

7)	Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu kontradiktorisen periaatteen noudattamatta jättämiseen ja kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/43

---

Kanne 29.6.2011 — Event v. SMHV — CBT Comunicación Multimedia (eventer EVENT MANAGEMENT SYSTEMS)

(Asia T-353/11)

2011/C 252/94

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Event Holding GmbH & Co. KG (Köln, Saksa) (edustajat: asianajajat G. Schoenen ja V. Töbelmann)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: CBT Comunicación Multimedia, SL (Getxo, Espanja)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan asiassa R 939/2010-2 29.3.2011 tekemän päätöksen,

—	velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja

—	velvoittamaan vastapuolena valituslautakunnassa olleen osapuolen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan, mikäli se osallistuu väliintulijana oikeudenkäyntimenettelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki ”eventer EVENT MANAGEMENT SYSTEMS” luokkiin 9, 35, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten — Yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 6483606

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkkiä ”Event” koskeva saksalainen tavaramerkki, joka on rekisteröity numerolla 39 548 073.6 luokkiin 35, 36, 42 ja 43 kuuluvia palveluita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen ”eventer EVENT MANAGEMENT SYSTEMS” hylkäämiselle ei ollut perusteita. Kun otetaan huomioon sekä tavaramerkkien samankaltaisuus että tavaramerkkien kattamien palveluiden samankaltaisuus, näiden kahden tavaramerkin välillä on olemassa sekaannusvaara.

---

27.8.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/44

---

Kanne 1.7.2011 — Bimbo v. SMHV — Grupo Bimbo (GRUPO BIMBO)

(Asia T-357/11)

2011/C 252/95

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Bimbo, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: abogado J. Carbonell Callicó)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Grupo Bimbo, SAB de CV (Meksiko, Meksiko)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

muuttaa SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.4.2011 tekemää päätöstä yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti sen 8 artiklan 5 kohdan rikkomisen vuoksi ja hylkää kuviomerkkiä ”GRUPO BIMBO” (nro 5 025 598) koskevan hakemuksen kaikkien haettujen tavaroiden ja palvelujen osalta kokonaisuudessaan

—	toissijaisesti ja vain siinä tapauksessa, että ensisijainen vaatimus hylätään, kumoaa SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.4.2011 tekemän päätöksen, koska yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 8 artiklan 5 kohtaa on rikottu

—	velvoittaa vastaajan ja vastapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Grupo Bimbo, S.A.B de C.V.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, jossa on sanaosa ”GRUPO BIMBO” (hakemus nro 5 025 598), luokkiin 5, 29, 30, 31, 32, 35 ja 43 kuuluville tavaroille ja palveluille.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Espanjalainen sanamerkki ”BIMBO” (nro 2 689 432) luokkiin 5, 29 ja 30 kuuluville tavaroille ja useat espanjalaiset kuviomerkit (nro 464 785, nro 2 244 562, nro 2 244 563 ja nro 2 255 097), joissa on sanaosa ”BIMBO”, luokkiin 29, 30, 31, 32, 35 ja 42 kuuluville tavaroille ja palveluille.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen.

Valituslautakunnan ratkaisu: Riitautetun päätöksen osittainen kumoaminen.

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan virheellinen tulkinta ja soveltaminen, koska ensiksi on todettu, että väitteen perustana olevat ”BIMBO”-tavaramerkit ovat tunnettuja Espanjan markkinoille ja että haettu tavaramerkki ”GRUPO BIMBO” ja väitteen perustana olevat tavaramerkit ovat käytännössä identtisiä, minkä jälkeen haetun tavaramerkin rekisteröinti hyväksyttiin kuitenkin osittain sillä perusteella, ettei ole osoitettu, että väitteen perustana olevien tavaramerkkien erottuvuutta tai mainetta käytettäisiin epäoikeutetusti hyväksi tai että niille aiheutettaisiin haittaa.

---