ISSN 1725-2490

doi:10.3000/17252490.C_2011.232.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 232

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

54. vuosikerta
6. elokuu 2011


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2011/C 232/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 226, 30.7.2011

1

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2011/C 232/02

Muutoksenhakujaosto

2

2011/C 232/03

Asioiden jaostoihin osoittamisen perusteet

2

2011/C 232/04

Presidentin tehtäviä välitoimista päättävänä tuomarina hoitavan tuomarin nimeäminen

3

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2011/C 232/05

Asia C-484/07: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.6.2011 (Rechtbank ’s-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Fatma Pehlivan v. Staatssecretaris van Justitie (ETY:n ja Turkin välinen assosiaatiosopimus — Perheiden yhdistäminen — Assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta — Turkkilaisen työntekijän lapsi, joka on asunut tämän kanssa yhdessä yli kolme vuotta mutta on solminut avioliiton ennen kyseisessä määräyksessä määrätyn kolmen vuoden ajanjakson päättymistä — Kansallinen oikeus, jonka mukaan asianomainen henkilö menettää oleskeluluvan mainitusta syystä)

4

2011/C 232/06

Asia C-196/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.6.2011 (Eurooppa-koulujen valituslautakunnan esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Paul Miles ym. v. Eurooppa-koulut (Ennakkoratkaisupyyntö — SEUT 267 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltion tuomioistuimen käsite — Eurooppa-koulujen valituslautakunta — Eurooppa-kouluihin lähetettyjen opettajien palkkausjärjestelmä — Palkkoja ei mukautettu Englannin punnan arvon alenemisen jälkeen — Yhteensopivuus SEUT 18 ja SEUT 45 artiklan kanssa)

4

2011/C 232/07

Asia C-346/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.6.2011 (Gerechtshof te ’s-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Alankomaiden valtio v. Denkavit Nederland BV ym. (Maatalous — Eläinten terveys — Direktiivi 90/425/ETY — Tilapäinen kansallinen asetus, jolla naudan spongiformisen enkefalopatian leviämiseltä suojautumiseksi kielletään tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen jalostettujen eläinperäisten valkuaisaineiden valmistus ja markkinoille saattaminen — Kyseisen asetuksen soveltaminen ennen päätöksen 2000/766/EY, jossa määrätään tällaisesta kiellosta, voimaantuloa — Kyseisen asetuksen soveltaminen kahteen tuotteeseen, jotka voidaan jättää mainitulla päätöksellä määrätyn kiellon soveltamisalan ulkopuolelle — Yhteensopivuus direktiivin 90/425/ETY ja päätösten 94/381/EY ja 2000/766/EY kanssa)

5

2011/C 232/08

Asia C-360/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.6.2011 (Amtsgericht Bonnin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Pfleiderer AG v. Bundeskartellamt (Kilpailu — Hallinnollinen menettely — Kansallisen leniency-ohjelman yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot — Siitä, että kolmannet saavat oikeuden tutustua tällaisiin asiakirjoihin, mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston muodostavien viranomaisten välisen yhteistyön tehokkuudelle ja moitteettomalle sujumiselle)

5

2011/C 232/09

Asia C-399/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.6.2011 (Nejvyšší správní soudin (Tšekin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Marie Landtová v. Česká správa socialního zabezpečení (Työntekijöiden vapaa liikkuvuus — Sosiaaliturva — Kahden jäsenvaltion ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin tekemä sosiaaliturvaa koskeva sopimus — Jäsenvaltio, joka on toimivaltainen arvioimaan täyttyneitä vakuutuskausia — Vanhuuseläke — Täydentävä etuus, joka myönnetään ainoastaan jäsenvaltiossa asuville jäsenvaltion kansalaisille)

6

2011/C 232/10

Asia C-462/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.6.2011 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Stichting de Thuiskopie v. Opus Supplies Deutschland GmbH, Mijndert van der Lee ja Hananja van der Lee (Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Tekijänoikeus ja lähioikeudet — Direktiivi 2001/29/EY — Kappaleen valmistamista koskeva oikeus — Poikkeukset ja rajoitukset — Kopiointia yksityiseen käyttöön koskeva poikkeus — 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 5 kohta — Sopiva hyvitys — Sopivan hyvityksen rahoittamiseen osoitetun maksun maksamisesta vastuussa oleva henkilö — Etämyynti kahden eri jäsenvaltioissa asuvan henkilön välillä)

7

2011/C 232/11

Asia C-536/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.6.2011 (Upravno sodišče Republike Slovenijen (Slovenian tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Marija Omejc v. Republika Slovenija (Yhteinen maatalouspolitiikka — Yhteisön tukijärjestelmät — Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä — Asetus (EY) N:o 796/2004 — Paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen estäminen — Käsite — Viljelijä, joka ei asu tilalla — Viljelijän edustaja — Käsite)

7

2011/C 232/12

Asia C-10/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 — Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Pääomien vapaa liikkuvuus — Tutkimus- ja opetustoiminnasta vastaaville laitoksille tehtyjen lahjoitusten vähennyskelpoisuus — Vähennyskelpoisuuden rajoittaminen kotimaahan sijoittautuneille laitoksille tehtyihin lahjoituksiin)

8

2011/C 232/13

Asia C-152/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.6.2011 (Højesteretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Unomedical A/S v. Skatteministeriet (Yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — Muoviset keräyspussit, joita voidaan käyttää ainoastaan dialyysilaitteen (keinomunuaiset) yhteydessä — Muoviset virtsankeräyspussit, joita voidaan käyttää ainoastaan katetrien yhteydessä — Nimikkeet 9018 ja 3926 — Käsitteet osat ja tarvikkeet — Muut muovitavarat)

8

2011/C 232/14

Asia C-212/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 (Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicachin (Puola) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Logstor ROR Polska Sp z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Katowicach (Verotus — Pääoman hankintavero — Direktiivi 69/335/ETY — Pääoman hankinnasta suoritettavat välilliset verot — Sellaisen lainan verottaminen, jonka pääomayhtiö on ottanut henkilöltä, jolla on oikeus prosenttiosuuteen kyseisen yhtiön voitoista — Jäsenvaltion oikeus ottaa uudelleen käyttöön verotus, jota ei enää sovellettu kyseisen jäsenvaltion liittyessä Euroopan unioniin)

9

2011/C 232/15

Asia C-317/10 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 — Union Investment Privatfonds GmbH v. UniCredito Italiano SpA ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (Muutoksenhaku — Yhteisön tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 40/94 — 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Sanamerkit UNIWEB ja UniCredit Wealth Management — Kansallisten sanamerkkien UNIFONDS ja UNIRAK sekä kansallisen kuviomerkin UNIZINS haltijan esittämä väite — Sekaannusvaaran arviointi — Vaara mielleyhtymästä — Tavaramerkkisarja tai -perhe)

9

2011/C 232/16

Asia C-32/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 11.5.2011 (Varhoven kasatsionen sadin (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Tony Georgiev Semerdzhiev v. ET Del-Pi-Krasimira Mancheva (Työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta — Direktiivi 90/314/ETY — Matkapaketit, pakettilomat ja pakettikiertomatkat — Tosiseikat, jotka ovat tapahtuneet ennen Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin — Unionin tuomioistuimen selvästi puuttuva toimivalta vastata ennakkoratkaisukysymyksiin)

10

2011/C 232/17

Yhdistetyt asiat C-267/10 ja C-268/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 23.5.2011 (Tribunal de première instance de Namurin (Belgia) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — André Rossius (C-267/10) ja Marc Collard (C-268/10) v. Belgian valtio — valtiovarainministeriö (EU 6 artiklan 1 kohta — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artikla — Poltettavaksi tarkoitettujen tupakkavalmisteiden hallussapito ja myynti — Kansallinen säännöstö, jossa sallitaan valmisteverojen kantaminen tupakkatuotteista — Unionin tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen)

10

2011/C 232/18

Asia C-460/10 P: Unionin tuomioistuimen määräys 14.4.2011 — Luigi Marcuccio v. Euroopan unionin tuomioistuin (Muutoksenhaku — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — Valittajan edustaja — Asianajaja ilman valtuutusta — Valituksen tiedoksianto — Vahingonkorvausvaatimus — Euroopan unionin tuomioistuin — Hylkääminen — Kumoamiskanne — Aiheutuneeksi väitetty vahinko — Vahingonkorvauskanne — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

11

2011/C 232/19

Asia C-613/10: Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 15.4.2011 (Commissione tributaria provinciale di Parman (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Danilo Debiasi v. Agenzia delle Entrate, Ufficio di Parma (Ennakkoratkaisupyyntö — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

11

2011/C 232/20

Asia C-180/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Bíróság (Unkari) on esittänyt 18.4.2011 — Bericap Záródástechnikai Bt. v. Plastinnova 2000

11

2011/C 232/21

Asia C-204/11 P: Valitus, jonka Fédération Internationale de Football Association (FIFA) on tehnyt 27.4.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-385/07, Féderation Internationale de Football Association (FIFA) v. Euroopan komissio, 17.2.2011 antamasta tuomiosta

12

2011/C 232/22

Asia C-205/11 P: Valitus, jonka Fédération Internationale de Football Association (FIFA) on tehnyt 27.4.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-68/08, Fédération Internationale de Football Association (FIFA) v. Euroopan komissio, 17.2.2011 antamasta tuomiosta

13

2011/C 232/23

Asia C-218/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Ítélőtábla (Unkari) on esittänyt 11.5.2011 — Észak-dunántúli Környezetvédelmi és Vízügyi Igazgatóság (Édukövízig) ja Hochtief Construction AG Magyarországi Fióktelepe v. Közbeszerzések Tanácsa Közbeszerzési Döntőbizottság

14

2011/C 232/24

Asia C-219/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 11.5.2011 — BrainProducts GmbH v. BioSemi V.O.F. ym.

15

2011/C 232/25

Asia C-221/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberverwaltungsgericht Berlin-Brandenburg (Saksa) on esittänyt 11.5.2011 — Leyla Ecem Demirkan v. Saksan liittotasavalta

15

2011/C 232/26

Asia C-234/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 16.5.2011 — TETS Haskovo AD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia po prihodite

15

2011/C 232/27

Asia C-241/11: Kanne 19.5.2011 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

16

2011/C 232/28

Asia C-249/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 19.5.2011 — Hristo Byankov v. Glaven sekretar na Ministerstvo na vatreshnite raboti

17

2011/C 232/29

Asia C-254/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Magyar Köztársaság Legfelsőbb Bírósága (Unkari) on esittänyt 25.5.2011 — Szabolcs-Szatmár-Bereg Megyei Rendőrkapitányság Záhony Határrendészeti Kirendeltsége v. Shomodi Oskar

17

2011/C 232/30

Asia C-262/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 26.5.2011 — Kremikovtsi AD v. Ministar na ikonomikata, energetikata i turizma i zamestnik-ministar na ikonomikata, energetikata i turizma

18

2011/C 232/31

Asia C-269/11: Kanne 31.5.2011 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

19

2011/C 232/32

Asia C-271/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Symvoulio tis Epikrateias (Kreikka) on esittänyt 31.5.2011 — Techniko Epimelitirio Ellados (TEE) ym. v. Ypourgoi Esoterikon, Dimosias Dioikisis kai Apokentrosis, Metaforon kai Epikoinonion ja Oikonomias kai Oikonomikon

19

2011/C 232/33

Asia C-293/11: Kanne 9.6.2011 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

21

2011/C 232/34

Asia C-295/11: Kanne 10.6.2011 — Italian tasavalta v. Euroopan unionin neuvosto

21

2011/C 232/35

Asia C-298/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 14.6.2011 — Dobrudzhanska petrolna kompania AD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

22

2011/C 232/36

Asia C-547/09: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 20.5.2011 (Oberlandesgericht Innsbruckin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Pensionsversicherungsanstalt v. Andrea Schwab

23

2011/C 232/37

Asia C-341/10: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 17.5.2011 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

23

2011/C 232/38

Asia C-437/10: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 20.5.2011 (Tribunal Judicial de Vieira do Minhon (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Manuel Afonso Esteves v. Axa — Seguros de Portugal SA

23

2011/C 232/39

Yhdistetyt asiat C-622/10 ja C-623/10: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 7.6.2011 (tribunal de première instance de Namurin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rémi Paquot (C-622/10) ja Adrien Daxhelet (C-623/10) v. Belgian valtio — SFP Finances

23

2011/C 232/40

Asia C-110/11: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 17.5.2011 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Minister van Financiën v. G. in 't Veld

23

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2011/C 232/41

Asia T-471/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — Oetker Nahrungsmittel v. SMHV — Bonfait (Buonfatti) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Buonfatti rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi Benelux-sanamerkki Bonfait — Sekaannusvaaran puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

24

2011/C 232/42

Asia T-475/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

24

2011/C 232/43

Asia T-476/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV Bricocenter Italia (BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

25

2011/C 232/44

Asia T-477/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

25

2011/C 232/45

Asia T-478/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

26

2011/C 232/46

Asia T-479/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER Garden) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER Garden rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

26

2011/C 232/47

Asia T-480/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICOCENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICOCENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

27

2011/C 232/48

Asia T-481/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (maxi BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin maxi BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

27

2011/C 232/49

Asia T-482/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER Città) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER Città rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

28

2011/C 232/50

Asia T-483/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (Affiliato BRICO CENTER) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin Affiliato BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

28

2011/C 232/51

Asia T-487/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ReValue Immobilienberatung v. SMHV (ReValue) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin ReValue rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Rekisteröinnin osittainen hylkääminen — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

29

2011/C 232/52

Asia T-207/07 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 10.6.2011 — Eurallumina v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Valtiontuet — Päätös, jolla valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille sopimattomaksi ja määrätään takaisin perittäväksi — Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus — Kiireellisyysedellytys ei täyty)

29

2011/C 232/53

Asia T-259/10: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.6.2011 — Ax v. neuvosto (Kumoamiskanne — Unionin taloudellinen apu sellaiselle jäsenvaltiolle, jolle on aiheutunut vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä — Asetus, jossa vahvistetaan unionin taloudellisen avun myöntämistä koskevat ehdot ja menettely — SEUT 263 artiklan neljäs kohta — Toimi ei koske kantajaa suoraan — Tutkimatta jättäminen)

29

2011/C 232/54

Asia T-199/11 P: Valitus, jonka Guido Strack on tehnyt 30.3.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-132/07, Strack v. komissio, 20.1.2011 antamasta tuomiosta

30

2011/C 232/55

Asia T-251/11: Kanne 18.5.2011 — Itävalta v. komissio

30

2011/C 232/56

Asia T-268/11 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 26.5.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-120/07, Strack v. komissio, 15.3.2011 antamasta tuomiosta

31

2011/C 232/57

Asia T-274/11 P: Valitus, jonka Gaëtan Barthélémy Maxence Mioni on tehnyt 25.5.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-28/10, Mioni v. komissio, 15.3.2011 antamasta tuomiosta

32

2011/C 232/58

Asia T-275/11: Kanne 27.5.2011 — TF1 v. komissio

32

2011/C 232/59

Asia T-276/11: Kanne 31.5.2011 — Carlotti v. parlamentti

33

2011/C 232/60

Asia T-279/11: Kanne 30.5.2011 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio

33

2011/C 232/61

Asia T-284/11: Kanne 7.6.2011 — Metropolis Inmobiliarias y Restauraciones v. SMHV — MIP Metro (METROINVEST)

35

2011/C 232/62

Asia T-286/11 P: Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 6.6.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-21/10, Luigi Marcuccio v. Euroopan komissio, 16.3.2011 antamasta määräyksestä

35

2011/C 232/63

Asia T-291/11: Kanne 9.6.2011 — Portovesme v. komissio

36

2011/C 232/64

Asia T-299/11: Kanne 6.6.2011 — European Dynamics Luxembourg ym. v. SMVH

37

2011/C 232/65

Asia T-305/11: Kanne 8.6.2011 — Italmobiliare v. Euroopan komissio

38

 

Virkamiestuomioistuin

2011/C 232/66

Asia F-50/09: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.5.2011 — Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Vahingonkorvauskanne — Sääntö, jonka mukaan vahingonkorvausoikeudellisen vaatimuksen, valituksen ja kanteen on oltava keskenään yhdenmukaisia — Menettelyn kontradiktorisuus — Luottamukselliseksi (Rajoitettu/EU) luokitellun asiakirjan käyttäminen tuomioistuimessa — Toimielinten sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — Vastuu virheestä — Syy-yhteys — Useita vahingon syitä — Kolmannen aiheuttama vahinko — Tuottamuksesta riippumaton vastuu — Avustamisvelvollisuus — Toimielimen velvollisuus varmistaa henkilökuntansa suojelu — Kolmannen henkilön surmaamat virkamies ja tämän puoliso — Eloonjäämismahdollisuuden menettäminen)

39

2011/C 232/67

Asia F-84/09: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 7.6.2011 — Larue ja Seigneur v. EKP (Virkamiehet — EKP:n henkilöstö — Palkkaus — Yleinen palkantarkistus — Laskentatavan virheellinen soveltaminen)

39

2011/C 232/68

Asia F-22/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 25.5.2011 Bombín Bombín v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus — Vuosiloma — Loman siirtäminen — Virkamies, joka on lopettanut työskentelyn — Taloudellinen korvaus)

39

2011/C 232/69

Asia F-49/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011 De Nicola v. Euroopan investointipankki (Henkilöstö — Euroopan investointipankin henkilöstö — Sairausvakuutus — Kieltäytyminen sairauskulujen vastattavaksi ottamisesta — Vaatimus riippumattoman lääkärin nimeämisestä — Kohtuullinen aika)

40

2011/C 232/70

Asia F-55/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011 AS v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Ilmoitus avoimesta virasta — Hakemuksen hylkääminen — Oikeussuojan tarve — Työkyvytön virkamies — Hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös ja nimityspäätös eivät ole jakamattomia — Eron tekeminen sellaisten samaan tehtäväryhmään kuuluvien virkamiesten välillä, jotka ovat samassa palkkaluokassa ja jotka etenevät uralla eri tavalla — Palkkaluokan ja viran vastaavuus)

40

2011/C 232/71

Asia F-64/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 7.6.2011 — Mantzouratos v. parlamentti (Henkilöstö — Virkamiehet — Ylennys — Vuoden 2009 ylennyskierros — Päätös ylentämättä jättämisestä — Lainvastaisuusväitteen tutkittavaksi ottaminen — Ansioiden vertailu — Ilmeinen arviointivirhe)

40

2011/C 232/72

Asia F-66/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.5.2011 AQ v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Arviointikertomus — Vuoden 2009 arviointikierros — Arvioijan palkkaluokka, joka on alhaisempi kuin viranhaltijan — Työsuorituksen arviointi osalta viitekautta — Viranhaltijan tavoitteita ei ole vahvistettu)

41

2011/C 232/73

Asia F-128/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011 Mora Carrasco ym. v. parlamentti (Henkilöstö — Virkamiehet — Toimielinten välinen siirto sellaisen ylennyskierroksen kuluessa, jonka aikana virkamies olisi ylennetty alkuperäisessä toimielimessään — Siirretyn virkamiehen ylentämisestä päättämiseen toimivaltainen toimielin)

41

2011/C 232/74

Asia F-74/07 RENV: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 25.5.2011 — Meierhofer v. komissio (Henkilöstö — Palvelukseen ottaminen — Avoin kilpailu — Hakijan epäonnistuminen suullisessa kokeessa — Perusteluvelvollisuus — Valintalautakunnan työtä koskevat säännöt)

41

2011/C 232/75

Asia F-33/10: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 22.6.2011 Lebedef v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Vuoden 2005 arviointikierros — Urakehitystä koskeva kertomus — Henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleiset soveltamisohjeet — Asiassa F-36/07 annetun tuomion jälkeen laadittu kertomus — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

42

2011/C 232/76

Asia F-88/10: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.6.2011 Van Asbroeck v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Päätös keskijohtoon luokittelemisesta — Uudelleen tutkimista koskeva vaatimus — Uutta olennaista seikkaa ei ole — Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

42

2011/C 232/77

Asia F-125/10: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 29.6.2011 Schuerewegen v. parlamentti (Henkilöstö — Virkamiehet — Työpaikalta karkottaminen — Henkilöstökortin poisottaminen — Tietoverkkoon pääsyä koskevien oikeuksien poisottaminen — Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus — Lähettäminen sähköisesti — Todellinen tiedonsaanti hallinnossa — Myöhästyminen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

42

2011/C 232/78

Asia F-90/10: Virkamiestuomioistuimen määräys 20.5.2011 Florentiny v. parlamentti

43

2011/C 232/79

Asia F-93/10: Virkamiestuomioistuimen määräys 25.5.2011 AL v. parlamentti

43

2011/C 232/80

Asia F-120/10: Virkamiestuomioistuimen määräys 27.4.2011 AR v. komissio

43

FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/1


2011/C 232/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 226, 30.7.2011

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 219, 23.7.2011

EUVL C 211, 16.7.2011

EUVL C 204, 9.7.2011

EUVL C 194, 2.7.2011

EUVL C 186, 25.6.2011

EUVL C 179, 18.6.2011

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu


Unionin yleinen tuomioistuin

6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/2


Muutoksenhakujaosto

2011/C 232/02

Unionin yleinen tuomioistuin on päättänyt 6.7.2011, että muutoksenhakujaoston muodostavat ajalla 1.9.2011–31.8.2013 unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja kaksi jaoston puheenjohtajaa kiertojärjestelmän mukaisesti.

Viiden tuomarin laajennetun kokoonpanon muodostamiseksi asian käsittelyyn muutoksenhakujaoston puheenjohtajan kanssa osallistuvat tuomarit ovat ne kolme tuomaria, joiden kokoonpanon käsiteltäväksi asia alun perin saatettiin, sekä kaksi jaoston puheenjohtajaa kiertojärjestelmän mukaisesti.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/2


Asioiden jaostoihin osoittamisen perusteet

2011/C 232/03

Unionin yleinen tuomioistuin on vahvistanut 6.7.2011 työjärjestyksensä 12 artiklan mukaisesti asioiden jaostoihin osoittamiselle perusteet ajaksi 1.9.2011–31.8.2013 seuraavasti:

1)

Virkamiestuomioistuimen päätöksistä tehdyt valitukset osoitetaan muutoksenhakujaostoon heti, kun valituskirjelmä on jätetty, jollei työjärjestyksen 14 ja 51 artiklan myöhemmästä soveltamisesta muuta johdu.

2)

Muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asiat osoitetaan kolmen tuomarin jaostoihin heti, kun kannekirjelmä on jätetty, jollei työjärjestyksen 14 ja 51 artiklan myöhemmästä soveltamisesta muuta johdu.

Tässä kohdassa tarkoitetut asiat jaetaan jaostoille kolmen eri vuorojärjestyksen mukaan. Ne vahvistetaan sen järjestyksen pohjalta, jossa asiat rekisteröidään kirjaamossa:

yrityksiin sovellettavien kilpailusääntöjen, valtiontukea koskevien sääntöjen ja kauppaa suojaavia toimenpiteitä koskevien sääntöjen soveltamista koskevat asiat

työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkistä omaisuutta koskeviin oikeuksiin liittyvät riidat

kaikki muut asiat.

Näiden vuorojärjestysten puitteissa neljän tuomarin jaosto, jonka kolme tuomaria käsittelee asian, otetaan huomioon kahdesti joka kolmannella vuorolla.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti voi poiketa vuorojärjestyksistä, jos on tarpeen huomioida toisiinsa liittyvät asiat tai varmistaa se, että työt jakautuvat tasapuolisesti.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/3


Presidentin tehtäviä välitoimista päättävänä tuomarina hoitavan tuomarin nimeäminen

2011/C 232/04

Unionin yleinen tuomioistuin on päättänyt 6.7.2011 työjärjestyksensä 106 artiklan mukaisesti nimetä tuomari Prekin hoitamaan presidentin tehtäviä välitoimista päättävänä tuomarina ajalla 1.9.2011–31.8.2012, jos presidentti on poissa tai estynyt.


V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/4


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.6.2011 (Rechtbank ’s-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Fatma Pehlivan v. Staatssecretaris van Justitie

(Asia C-484/07) (1)

(ETY:n ja Turkin välinen assosiaatiosopimus - Perheiden yhdistäminen - Assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta - Turkkilaisen työntekijän lapsi, joka on asunut tämän kanssa yhdessä yli kolme vuotta mutta on solminut avioliiton ennen kyseisessä määräyksessä määrätyn kolmen vuoden ajanjakson päättymistä - Kansallinen oikeus, jonka mukaan asianomainen henkilö menettää oleskeluluvan mainitusta syystä)

2011/C 232/05

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank ’s-Gravenhage, jonka istunto pidettiin Roermondissa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fatma Pehlivan

Vastaaja: Staatssecretaris van Justitie

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank ’s-Gravenhage, jonka istunto pidettiin Roermondissa — Assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehdyn, Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisellä assosiaatiosopimuksella perustetun, assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan tulkinta — Turkkilaisen työntekijän lapsi, joka on asunut tämän luona vähintään kolmen vuoden ajan, mutta on tämän ajanjakson aikana solminut Turkissa avioliiton Turkin kansalaisen kanssa, eikä ole ilmoittanut tästä toimivaltaisille viranomaisille

Tuomiolauselma

Assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehdyn — Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisellä assosiaatiosopimuksella perustetun — assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa on tulkittava siten, että

tämä määräys on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan perheenjäsen, jolle on asianmukaisesti annettu lupa muuttaa kyseisen valtion laillisille työmarkkinoille jo kuuluvan turkkilaisen siirtotyöläisen luokse, menettää saman määräyksen nojalla perheen yhdistämiseen perustuvat oikeudet pelkästään siksi, että hän täysi-ikäiseksi tultuaan solmii avioliiton, vaikka hän jatkaa asumistaan mainitun työntekijän kanssa kolme ensimmäistä vuotta oleskelustaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa

Turkin kansalainen, joka pääasian kantajan tavoin kuuluu kyseisen määräyksen soveltamisalaan, voi pätevästi sen nojalla vaatia oleskeluoikeutta vastaanottavassa jäsenvaltiossa siitä huolimatta, että hän on solminut avioliiton ennen kyseisessä ensimmäisen kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätyn kolmen vuoden ajanjakson päättymistä, silloin, kun hän on koko tämän ajanjakson asunut tosiasiallisesti yhdessä turkkilaisen siirtotyöläisen kanssa, jonka välityksellä hänelle on annettu lupa tulla kyseisen jäsenvaltion alueelle perheen yhdistämisen nojalla.


(1)  EUVL C 8, 12.1.2008.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/4


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.6.2011 (Eurooppa-koulujen valituslautakunnan esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Paul Miles ym. v. Eurooppa-koulut

(Asia C-196/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 267 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltion tuomioistuimen käsite - Eurooppa-koulujen valituslautakunta - Eurooppa-kouluihin lähetettyjen opettajien palkkausjärjestelmä - Palkkoja ei mukautettu Englannin punnan arvon alenemisen jälkeen - Yhteensopivuus SEUT 18 ja SEUT 45 artiklan kanssa)

2011/C 232/06

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Eurooppa-koulujen valituslautakunta

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Paul Miles ym. ja Robert Watson Mac Donald

Vastapuoli: Eurooppa-koulut

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Eurooppa-koulujen valituslautakunta — EY:n perustamissopimuksen 12, 39 ja 234 artiklan tulkinta — EY 234 artiklassa tarkoitetun kansallisen tuomioistuimen käsite — Eurooppa-kouluihin lähetettyjen opettajien palkkiojärjestelmä — Palkkioiden mukauttamatta jättäminen Englannin punnan arvon alenemisen johdosta — Yhdenvertaisen kohtelun ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteiden loukkaaminen

Tuomiolauselma

Unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen vastaamaan Eurooppa-koulujen valituslautakunnan esittämään ennakkoratkaisupyyntöön.


(1)  EUVL C 193, 15.8.2009.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/5


Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.6.2011 (Gerechtshof te ’s-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Alankomaiden valtio v. Denkavit Nederland BV ym.

(Asia C-346/09) (1)

(Maatalous - Eläinten terveys - Direktiivi 90/425/ETY - Tilapäinen kansallinen asetus, jolla naudan spongiformisen enkefalopatian leviämiseltä suojautumiseksi kielletään tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen jalostettujen eläinperäisten valkuaisaineiden valmistus ja markkinoille saattaminen - Kyseisen asetuksen soveltaminen ennen päätöksen 2000/766/EY, jossa määrätään tällaisesta kiellosta, voimaantuloa - Kyseisen asetuksen soveltaminen kahteen tuotteeseen, jotka voidaan jättää mainitulla päätöksellä määrätyn kiellon soveltamisalan ulkopuolelle - Yhteensopivuus direktiivin 90/425/ETY ja päätösten 94/381/EY ja 2000/766/EY kanssa)

2011/C 232/07

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gerechtshof te ’s-Gravenhage

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Alankomaiden valtio

Vastaajat: Denkavit Nederland BV, Cehave Landbouwbelang Voeders BV, Arie Blok BV ja Internationale Handelsmaatschappij”Demeter” BV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Gerechtshof te’s-Gravenhage — Eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26.6.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (EYVL L 224, s. 29), BSE-tautiin ja nisäkkäistä saatuja valkuaisaineita sisältävään ruokintaan liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä 27.6.1994 tehdyn komission päätöksen 94/381/EY (EYVL L 172, s. 23), tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita ja eläinperäisten proteiinien käyttöä ruokinnassa koskevista tietyistä suojatoimenpiteistä 4.12.2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/766/EY (EYVL L 306, s. 32) ja tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita ja tiettyjen prosessoitujen eläinperäisten proteiinien käyttöä ruokinnassa koskevista tietyistä suojatoimenpiteistä tehdyn neuvoston päätöksen 2000/766/EY täytäntöönpanemiseksi tarvittavista valvontatoimenpiteistä 29.12.2000 tehdyn komission päätöksen 2001/9/EY (EYVL 2001 L 2, s. 32) tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään prosessoitujen eläinperäisten proteiinien, jotka on tarkoitettu syötettäväksi tuotantoeläimille, valmistus ja kauppa — Voimaantulopäivä ja siirtymäkausi

Tuomiolauselma

Unionin oikeus, erityisesti eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 26.6.1990 annettu neuvoston direktiivi 90/425/ETY sekä BSE-tautiin ja nisäkkäistä saatuja valkuaisaineita sisältävään ruokintaan liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä 27.6.1994 tehty komission päätös 94/381/EY ja tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita ja eläinperäisten proteiinien käyttöä ruokinnassa koskevista tietyistä suojatoimenpiteistä 4.12.2000 tehty neuvoston päätös 2000/766/EY, ei ole esteenä kansalliselle asetukselle, jossa naudan spongiformiselta enkefalopatialta suojautumiseksi tilapäisesti kiellettiin tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen jalostettujen eläinperäisten valkuaisaineiden valmistaminen ja markkinoille saattaminen, jos tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa oli siinä määrin kiireellinen, että se oikeutti tällaisten toimenpiteiden välittömän toteuttamisen vakavien ihmisten tai eläinten terveyttä koskevien seikkojen vuoksi. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, onko viimeksi mainittu edellytys täyttynyt ja onko suhteellisuusperiaatetta noudatettu.


(1)  EUVL C 282, 21.11.2009.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/5


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.6.2011 (Amtsgericht Bonnin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Pfleiderer AG v. Bundeskartellamt

(Asia C-360/09) (1)

(Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Kansallisen leniency-ohjelman yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot - Siitä, että kolmannet saavat oikeuden tutustua tällaisiin asiakirjoihin, mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston muodostavien viranomaisten välisen yhteistyön tehokkuudelle ja moitteettomalle sujumiselle)

2011/C 232/08

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Bonn

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Pfleiderer AG

Vastaaja: Bundeskartellamt

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Amtsgericht Bonn — Kartelleja koskevien yhteisön oikeuden säännösten ja erityisesti perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, s. 1) 11 ja 12 artiklan sekä EY 10 artiklan toisen kohdan ja EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan tulkinta — Leniencya hakeneiden yritysten jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille kansallisen leniency-ohjelman perusteella toimittamat asiakirjat ja tiedot — Siitä, että kolmannet saavat oikeuden tutustua tällaisiin asiankirjoihin, mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston muodostavien viranomaisten välisen yhteistyön tehokkuudelle ja moitteettomalle sujumiselle

Tuomiolauselma

Kartelleja koskevia unionin oikeuden säännöksiä ja määräyksiä sekä erityisesti SEUT 101 ja SEUT 102 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1/2003 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että unionin kilpailuoikeuden rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsinyt henkilö, joka vaatii vahingonkorvausta, saa oikeuden tutustua kyseiseen rikkomiseen syyllistynyttä henkilöä koskevaan leniency-menettelyyn liittyviin asiakirjoihin. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten asiana on kuitenkin määrittää kansallisen oikeutensa perusteella edellytykset, joiden mukaisesti tällainen oikeus on annettava tai evättävä, punnitsemalla unionin oikeudella suojeltuja intressejä.


(1)  EUVL C 297, 5.12.2009.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/6


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.6.2011 (Nejvyšší správní soudin (Tšekin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Marie Landtová v. Česká správa socialního zabezpečení

(Asia C-399/09) (1)

(Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - Sosiaaliturva - Kahden jäsenvaltion ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin tekemä sosiaaliturvaa koskeva sopimus - Jäsenvaltio, joka on toimivaltainen arvioimaan täyttyneitä vakuutuskausia - Vanhuuseläke - Täydentävä etuus, joka myönnetään ainoastaan jäsenvaltiossa asuville jäsenvaltion kansalaisille)

2011/C 232/09

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Marie Landtová

Vastaaja: Česká správa socialního zabezpečení

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Nejvyšší správní soud — EY 12 artiklan sekä sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 3 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 10 artiklan, 46 artiklan ja liitteessä III olevan A osan 6 kohdan tulkinta — Vanhuuseläke — Sen jäsenvaltion määrittäminen, joka on toimivaltainen arvioimaan täyttyneitä vakuutuskausia — Yhteisön säännöstön vaikutukset kahden jäsenvaltion ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin tekemään sosiaaliturvaa koskevaan sopimukseen

Tuomiolauselma

1)

Sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 5.4.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 629/2006, liitteessä III olevan A osan 6 kohdan säännökset, luettuna yhdessä 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan kanssa, eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansallisen oikeuden säännölle, jossa määrätään täydentävän vanhuusetuuden maksamisesta tilanteessa, jossa 29.10.1992 Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan välillä tehdyn kahdenvälisen sopimuksen, joka kuuluu 31.12.1992 tapahtuneen Tšekin ja Slovakian liittotasavallan jakautumisen jälkeisen tilanteen sääntelemiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin, 20 artiklan nojalla myönnetyn vanhuusetuuden määrä on pienempi kuin se määrä, joka olisi saatu, jos eläke olisi laskettu Tšekin tasavallan kansallisen lainsäädännön perusteella.

2)

Asetuksen N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna asetuksella N:o 118/97, 3 artiklan 1 kohta ja 10 artikla ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansallisen oikeuden säännölle, jonka mukaan täydentävä vanhuusetuus voidaan maksaa ainoastaan Tšekin tasavallan alueella asuville Tšekin kansalaisille, mutta tästä ei välttämättä seuraa unionin oikeuden näkökulmasta se, että nämä kaksi edellytystä täyttävältä henkilöltä on otettava kyseinen täydennys pois.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 16.6.2011 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Stichting de Thuiskopie v. Opus Supplies Deutschland GmbH, Mijndert van der Lee ja Hananja van der Lee

(Asia C-462/09) (1)

(Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - Kappaleen valmistamista koskeva oikeus - Poikkeukset ja rajoitukset - Kopiointia yksityiseen käyttöön koskeva poikkeus - 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 5 kohta - Sopiva hyvitys - Sopivan hyvityksen rahoittamiseen osoitetun maksun maksamisesta vastuussa oleva henkilö - Etämyynti kahden eri jäsenvaltioissa asuvan henkilön välillä)

2011/C 232/10

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Stichting de Thuiskopie

Vastaajat: Opus Supplies Deutschland GmbH, Mijndert van der Lee ja Hananja van der Lee

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan tulkinta — Kappaleen valmistamista koskeva oikeus — Sopiva hyvitys — Etämyynti kahden kahdessa eri jäsenvaltioissa asuvan henkilön välillä — Lainsäädäntö, jonka mukaan hyvitystä ei ole mahdollista periä

Tuomiolauselma

1)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/29/EY ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 5 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että loppukäyttäjää, joka valmistaa yksityisesti kappaleen suojatusta teoksesta, on lähtökohtaisesti pidettävä mainitussa 2 kohdan b alakohdassa säädetyn sopivan hyvityksen maksamisesta vastuussa olevana henkilönä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön yksityistä kopiointia koskevan maksun, joka peritään niiltä henkilöiltä, jotka antavat kyseisen loppukäyttäjän käyttöön kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita, kun kyseisillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää kyseisen maksun määrä mainitusta käyttöön antamisesta perimäänsä hintaan, jonka loppukäyttäjä maksaa.

2)

Direktiiviä 2001/29 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 5 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka ottaa käyttöön järjestelmän, jonka mukaan suojatuista teoksista kappaleen valmistamiseen tarkoitettujen välineiden valmistajan tai maahantuojan on maksettava yksityistä kopioimista koskeva maksu, ja jonka alueella tekijöille aiheutuu vahinkoa siksi, että siellä asuvat ostajat käyttävät heidän teoksiaan yksityiseen tarkoitukseen, on taattava, että kyseiset tekijät saavat tosiasiassa sopivan hyvityksen, jonka tarkoituksena on korvata heille kyseinen vahinko. Tässä yhteydessä pelkästään sillä, että kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita elinkeinonharjoittajana myyvä henkilö on sijoittautunut muuhun kuin siihen jäsenvaltioon, jossa ostajat asuvat, ei ole vaikutusta kyseiseen tietyn tuloksen saavuttamista koskevaan velvollisuuteen. Kansallisen tuomioistuimen on siinä tapauksessa, ettei sopivan hyvityksen perimistä ostajilta ole mahdollista varmistaa, tulkittava kansallista oikeutta siten, että kyseinen hyvitys voidaan periä elinkeinonharjoittajana toimivalta maksamisesta vastuussa olevalta henkilöltä.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/7


Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.6.2011 (Upravno sodišče Republike Slovenijen (Slovenian tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Marija Omejc v. Republika Slovenija

(Asia C-536/09) (1)

(Yhteinen maatalouspolitiikka - Yhteisön tukijärjestelmät - Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä - Asetus (EY) N:o 796/2004 - Paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen estäminen - Käsite - Viljelijä, joka ei asu tilalla - Viljelijän edustaja - Käsite)

2011/C 232/11

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upravno sodišče Republike Slovenije

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Marija Omejc

Vastaaja: Slovenian tasavalta

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Upravno sodišče Republike Slovenije — Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 (EUVL L 141, s.18) 23 artiklan 2 kohdan tulkinta — Paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen estämisen käsite — Maanviljelijän edustajan käsite silloin, kun maanviljelijä ei itse asu tilalla

Tuomiolauselma

1)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 23 artiklan 2 kohdassa oleva ilmaisu ”estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekeminen”, on unionin oikeuden itsenäinen käsite, jota on tulkittava yhtenäisellä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa siten, että se käsittää paitsi tahallisen menettelyn myös kaikki sellaiset toimet ja sellaiset laiminlyönnit, joiden voidaan katsoa johtuvan viljelijän tai tämän edustajan huolimattomuudesta ja joista seuraa, että paikalla tehtävää tarkastusta ei voida tehdä kokonaisuudessaan, jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ole toteuttanut kaikkia niitä toimenpiteitä, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia sen takaamiseksi, että kyseinen tarkastus voidaan tehdä kokonaisuudessaan.

2)

Asetuksen N:o 796/2004 23 artiklan 2 kohdan nojalla tapahtuva kyseisten tukihakemusten hylkääminen ei riipu siitä, oliko viljelijälle tai hänen edustajalleen ilmoitettu asianmukaisesti paikalla tehtävän tarkastuksen siitä osasta, joka vaatii hänen osallistumistaan.

3)

Asetuksen N:o 796/2004 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu käsite ”edustaja” unionin on oikeuden itsenäinen käsite, jota on tulkittava yhtenäisellä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa siten, että se käsittää paikalla tehtävien tarkastusten aikana kenet tahansa täysi-ikäisen ja toimintakykyisen henkilön, joka asuu tilalla ja jolle on uskottu ainakin osa kyseisen tilan hoidosta, kunhan viljelijä on ilmaissut selvästi tahtonsa uskoa hänelle edustaminen ja viljelijä on näin ollen sitoutunut ottamaan vastattavakseen tämän henkilön kaikista toimista ja kaikista laiminlyönneistä.

4)

Asetuksen N:o 796/2004 23 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että viljelijän, joka ei asu sillä maatilalla, jonka haltija hän on, ei ole nimettävä edustajaa, joka on lähtökohtaisesti tavoitettavissa kyseiseltä tilalta milloin tahansa.


(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/8


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 — Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-10/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Pääomien vapaa liikkuvuus - Tutkimus- ja opetustoiminnasta vastaaville laitoksille tehtyjen lahjoitusten vähennyskelpoisuus - Vähennyskelpoisuuden rajoittaminen kotimaahan sijoittautuneille laitoksille tehtyihin lahjoituksiin)

2011/C 232/12

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja W. Mölls)

Vastaaja: Itävallan tasavalta (asiamies: C. Pesendorfer)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — EY 56 artiklan ja Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen (EYVL 1994, L 1, s. 3) 40 artiklan rikkominen — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan julkisille tutkimus- ja oppilaitoksille tehtäviä lahjoituksia koskevan veroedun myöntäminen edellyttää sitä, että lahjoituksen saaja on sijoittautunut kyseisen jäsenvaltion alueelle

Tuomiolauselma

1)

Itävallan tasavalta ei ole noudattanut EY 56 artiklan eikä Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on sallinut tutkimus- ja opetustoiminnasta vastaaville laitoksille tehtyjen lahjoitusten vähentämisen verotuksessa ainoastaan silloin, kun kyseiset laitokset ovat sijoittautuneet Itävaltaan.

2)

Itävallan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/8


Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 16.6.2011 (Højesteretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Unomedical A/S v. Skatteministeriet

(Asia C-152/10) (1)

(Yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - Muoviset keräyspussit, joita voidaan käyttää ainoastaan dialyysilaitteen (keinomunuaiset) yhteydessä - Muoviset virtsankeräyspussit, joita voidaan käyttää ainoastaan katetrien yhteydessä - Nimikkeet 9018 ja 3926 - Käsitteet ”osat” ja ”tarvikkeet” - Muut muovitavarat)

2011/C 232/13

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Højesteret

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Unomedical A/S

Vastaaja: Skatteministeriet

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Højesteret — Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteen I tulkinta — Muovimateriaalista valmistetut dialyysipussit, joita voidaan käyttää ainoastaan dialyysilaitteen yhteydessä — Luokittelu alanimikkeeseen 9018 90 30 tai 3926 90 99 — Muovimateriaalista valmistetut virtsankeräyspussit, joita voidaan käyttää ainoastaan katetrin yhteydessä — Luokittelu alanimikkeeseen 9018 39 00 tai 3926 90 99 — Käsite ”osat ja tarvikkeet”

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että muovista valmistettu keräyspussi, joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi dialyysilaitteen (keinomunuainen) yhteydessä, oli vuoden 2001 toukokuun ja vuoden 2003 joulukuun välillä luokiteltava tämän nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 99”muovina ja muovitavarana” ja muovista valmistettu virtsankeräyspussi, joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi katetrin yhteydessä, oli samalla ajanjaksolla luokiteltava mainitun nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 99”muovina ja muovitavarana”.


(1)  EUVL C 148, 5.6.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/9


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 (Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicachin (Puola) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Logstor ROR Polska Sp z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Katowicach

(Asia C-212/10) (1)

(Verotus - Pääoman hankintavero - Direktiivi 69/335/ETY - Pääoman hankinnasta suoritettavat välilliset verot - Sellaisen lainan verottaminen, jonka pääomayhtiö on ottanut henkilöltä, jolla on oikeus prosenttiosuuteen kyseisen yhtiön voitoista - Jäsenvaltion oikeus ottaa uudelleen käyttöön verotus, jota ei enää sovellettu kyseisen jäsenvaltion liittyessä Euroopan unioniin)

2011/C 232/14

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Logstor ROR Polska Sp z o.o.

Vastaaja: Dyrektor Izby Skarbowej w Katowicach

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach — Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 17.7.1969 annetun neuvoston direktiivin 69/335/ETY (EYVL L 249, s. 25), sellaisena kuin se on muutettuna 10.6.1985 annetulla neuvoston direktiivillä 85/303/ETY (EYVL L 156, s. 23), 4 artiklan 2 kohdan tulkinta — Jäsenvaltion oikeus ottaa uudelleen käyttöön vero, joka oli kumottu kyseisen jäsenvaltion liittyessä Euroopan unioniin — Pääoman hankintavero — Sellaisen lainan verottaminen, jonka pääomayhtiö on ottanut henkilöltä, jolla on oikeus prosenttiosuuteen kyseisen yhtiön voitoista

Tuomiolauselma

Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 17.6.1969 annetun neuvoston direktiivin 69/355/ETY 4 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna 10.6.1985 annetulla neuvoston direktiivillä 85/303/ETY, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa uudelleen käyttöön pääoman hankintaveron, jota kannetaan pääomayhtiön lainanotosta, jos velkojalla on oikeus osuuteen yhtiön voitoista, kun kyseinen jäsenvaltio oli aiemmin luopunut tämän veron kantamisesta.


(1)  EUVL C 209, 31.7.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/9


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.6.2011 — Union Investment Privatfonds GmbH v. UniCredito Italiano SpA ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-317/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sanamerkit UNIWEB ja UniCredit Wealth Management - Kansallisten sanamerkkien UNIFONDS ja UNIRAK sekä kansallisen kuviomerkin UNIZINS haltijan esittämä väite - Sekaannusvaaran arviointi - Vaara mielleyhtymästä - Tavaramerkkisarja tai -perhe)

2011/C 232/15

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Union Investment Privatfonds GmbH (edustajat: Rechtsanwalt J. Zindel ja Rechtsanwalt C. Schmid)

Muut osapuolet: UniCredito Italiano SpA (edustaja: asianajaja G. Floridia) ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: P. Bullock)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-303/06 ja T-337/06, UniCredito Italiano v. SMHV — Union Investment Privatfonds GmbH, 27.4.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Union Investment Privatfonds GmbH:n vaatimukset niiden kahden kanteen osalta, jotka oli nostettu SMHV:n toisen valituslautakunnan 5.9.2006 (yhdistetyt asiat R 196/2005-2 ja R 211/2005-2) ja 25.9.2006 (yhdistetyt asiat R 456/2005-2 ja R 502/2005-2) tekemistä päätöksistä, jotka koskivat Union Investment Privatfonds GmbH:n ja UniCredito Italiano SpA:n välisiä väitemenettelyjä

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-303/06 ja T-337/06, UniCredito Italiano v. SMHV — Union Investment Privatfonds (UNIWEB), 27.4.2010 antama tuomio kumotaan.

2)

Asia palautetaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

3)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


(1)  EUVL C 146, 11.9.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/10


Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 11.5.2011 (Varhoven kasatsionen sadin (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Tony Georgiev Semerdzhiev v. ET Del-Pi-Krasimira Mancheva

(Asia C-32/10) (1)

(Työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta - Direktiivi 90/314/ETY - Matkapaketit, pakettilomat ja pakettikiertomatkat - Tosiseikat, jotka ovat tapahtuneet ennen Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin - Unionin tuomioistuimen selvästi puuttuva toimivalta vastata ennakkoratkaisukysymyksiin)

2011/C 232/16

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven kasatsionen sad

Asianosaiset

Kantaja: Tony Georgiev Semerdzhiev

Vastaaja: Del-Pi-Krasimira Mancheva

Muu osapuoli: ZAD Bulstrad

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Varhoven kasatsionen sad — Matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13.6.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY (EYVL L 158, s. 59) 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 4 artiklan 1 kohdan iv alakohdan ja 5 artiklan 2 kohdan kolmannen ja neljännen kohdan tulkinta — Matkanjärjestäjän järjestämästä kuljetuksesta tai majoituksesta riippumattomien ”muiden matkailupalvelujen” käsite — Matkanjärjestäjän velvollisuus ottaa kullekin kuluttajalle yksittäinen vakuutus ja antaa hänelle alkuperäinen vakuutuskirja ennen matkan alkamista — Matkanjärjestäjän velvollisuus ottaa matkustajakohtainen vakuutus tapaturmasta aiheutuvien kotiuttamiskustannusten korvaamiseksi — Sopimuksen puutteellisesta tai virheellisestä täyttämisestä kuluttajalle aiheutuvan vahingon käsite — Aineettoman vahingon kuuluminen käsitteen alaan

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuin ei selvästikään ole toimivaltainen vastaamaan Varhoven kasatsionen sadin (Bulgaria) esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin.


(1)  EUVL C 100, 17.4.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/10


Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 23.5.2011 (Tribunal de première instance de Namurin (Belgia) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — André Rossius (C-267/10) ja Marc Collard (C-268/10) v. Belgian valtio — valtiovarainministeriö

(Yhdistetyt asiat C-267/10 ja C-268/10) (1)

(EU 6 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artikla - Poltettavaksi tarkoitettujen tupakkavalmisteiden hallussapito ja myynti - Kansallinen säännöstö, jossa sallitaan valmisteverojen kantaminen tupakkatuotteista - Unionin tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen)

2011/C 232/17

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Namur

Asianosaiset

Kantajat: André Rossius (C-267/10) ja Marc Collard (C-268/10)

Vastaaja: Belgian valtio — valtiovarainministeriö

Väliintulija: Belgian valtio — puolustusministeriö

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyynnöt — Tribunal de première instance de Namur — EU 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan tulkinta — Sellaisen kansallisen säännöstön, joka sallii poltettaviksi tarkoitettujen, tunnustetusti terveydelle vakavasti vahingollisten tupakkavalmisteiden valmistuksen, tuonnin, markkinoinnin ja myynnin, yhteensopivuus ihmisten terveyden suojelun tavoitteen kanssa — Valmisteverojen kantamista tupakkatuotteista koskevien kansallisten säännösten pätevyys edellä mainittujen oikeussääntöjen kannalta

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen vastaamaan tribunal de première instance de Namurin (Belgia) 24.3.2010 tekemillään päätöksillä esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin.


(1)  EUVL C 221, 14.8.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/11


Unionin tuomioistuimen määräys 14.4.2011 — Luigi Marcuccio v. Euroopan unionin tuomioistuin

(Asia C-460/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Valittajan edustaja - Asianajaja ilman valtuutusta - Valituksen tiedoksianto - Vahingonkorvausvaatimus - Euroopan unionin tuomioistuin - Hylkääminen - Kumoamiskanne - Aiheutuneeksi väitetty vahinko - Vahingonkorvauskanne - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

2011/C 232/18

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (edustaja: avvocato G. Cipressa)

Valittajan vastapuoli: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamies: A.V. Placco)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-401/09, Marcuccio vastaan unionin tuomioistuin, 6.7.2010 antamasta määräyksestä, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi yhtäältä kumoamisvaatimuksen, joka koski unionin tuomioistuimen väitettyjä päätöksiä hylätä vahingonkorvausvaatimus, joka perustui väitettyyn sääntöjenvastaisuuteen asiassa T-20/09 P tehdyn valituksen tiedoksiantamisessa Luigi Marcucciolle, ja toisaalta vahingonkorvausvaatimuksen

Määräysosa

1)

Valitus hylätään.

2)

Luigi Marcuccio velvoitetaan korvaamaan valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 328, 4.12.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/11


Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 15.4.2011 (Commissione tributaria provinciale di Parman (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Danilo Debiasi v. Agenzia delle Entrate, Ufficio di Parma

(Asia C-613/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2011/C 232/19

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione tributaria provinciale di Parma

Asianosaiset

Kantaja: Danilo Debiasi

Vastaaja: Agenzia delle Entrate, Ufficio di Parma

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Commissione tributaria provinciale di Parma — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 13 artiklan A kohdan tulkinta — Tuotantopanoksena maksetun veron vähentäminen — Julkiset tai yksityiset terveydenhuoltolaitokset, joiden toiminta on vapautettu arvonlisäverosta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa suljetaan pois sen veron vähentäminen, joka kohdistuu tässä arvonlisäverosta vapautetussa toiminnassa käytettävien tavaroiden tai palveluiden ostamiseen

Määräysosa

Commissione tributaria provinciale di Parman (Italia) 7.7.2010 tekemällä päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.


(1)  EUVL C 80, 12.3.2011.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/11


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Bíróság (Unkari) on esittänyt 18.4.2011 — Bericap Záródástechnikai Bt. v. Plastinnova 2000

(Asia C-180/11)

2011/C 232/20

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bericap Záródástechnikai Bt.

Vastaaja: Plastinnova 2000 Kft.

Muu osapuoli: Szellemi Tulajdon Nemzeti Hivatala (aiemmin Magyar Szabadalmi Hivatal)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionin oikeuden mukaista se, että hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevaan vaatimukseen liittyvässä muutoksenhakumenettelyssä toimenpiteet, menettely ja oikeussuojakeinot ovat sellaisia, ettei kansallinen tuomioistuin ole sidottu asianosaisten vaatimuksiin ja muihin oikeudellisiin lausumiin mukaan lukien se, että tuomioistuimella on oikeus viran puolesta päättää tarpeelliseksi katsomistaan todistuskeinoista?

2)

Onko Euroopan unionin oikeuden mukaista se, että hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevaan vaatimukseen liittyvässä muutoksenhakumenettelyssä toimenpiteet, menettely ja oikeussuojakeinot ovat sellaisia, että kansallinen tuomioistuin ei ole ratkaisua antaessaan sidottu mitättömäksi julistamisvaatimuksen kohteena olevan hallintoviranomaisen päätökseen tai siinä todettuihin tosiseikkoihin, hallintoviranomaisessa käydyssä menettelyssä käytettyihin mitättömyysperusteisiin, siinä esitettyihin lausumiin, siinä esitettyihin väitteisiin eikä todisteisiin?

3)

Onko Euroopan unionin oikeuden mukaista se, että hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevaan vaatimukseen liittyvässä muutoksenhakumenettelyssä toimenpiteet, menettely ja oikeussuojakeinot ovat sellaisia, että kansallinen tuomioistuin sulkee niiden todisteiden joukosta, joihin myöhemmässä vaatimuksessa on vedottu — mukaan lukien tunnettua tekniikkaa koskevat todisteet — pois ne, joihin hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevassa aikaisemmassa vaatimuksessa oli jo vedottu?


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/12


Valitus, jonka Fédération Internationale de Football Association (FIFA) on tehnyt 27.4.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-385/07, Féderation Internationale de Football Association (FIFA) v. Euroopan komissio, 17.2.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-204/11 P)

2011/C 232/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Fédération internationale de football association (FIFA) (edustajat: avocat A. Barav ja avocat D. Reymond)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Belgian kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-385/07 17.2.2011 antama tuomio on pysytettävä tutkittavaksi ottamisen osalta

unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-385/07 17.2.2011 antama tuomio on kumottava asiakysymyksen osalta siltä osin kuin siinä hyväksytään FIFA World CupinTM muiden kuin erittäin tärkeiden otteluiden sisällyttäminen Belgian luetteloon direktiivissä tarkoitetuista ”yhteiskunnallisesti erityisen merkittävistä” tapahtumista

ratkaisee asian lopullisesti unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan nojalla

velvoittaa komission korvaamaan FIFA:lle asian käsittelystä ensimmäisessä oikeusasteessa ja tästä valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)   Oikeudellinen virhe, unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen, direktiivin 89/552/ETY  (1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY  (2), 3 a artiklan 2 kohdan ja EU-oikeuden rikkominen sekä SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen (tuomioistuinvalvonnan rajojen ylittäminen; ristiriitaiset perustelut; sellaisten perustelujen esittäminen, joita ei ole mainittu riidanalaisessa päätöksessä, FIFA World CupinTM luokittelun osalta ja virheellisten oikeudellisten johtopäätösten tekeminen niistä; todistustaakan kääntäminen)

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta esittäessään perusteluja, joita ei ole mainittu komission päätöksessä (3), toteamukselleen, jonka mukaan komissio katsoi asianmukaisesti FIFA World CupinTM olevan tapahtumana yksi kokonaisuus direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, tarkoituksessa, esittäessään ristiriitaisia ja epäjohdonmukaisia perusteluja, katsoessaan, ettei jäsenvaltioiden tarvitse esittää mitään erityisiä perusteluja sisällyttääkseen FIFA World CupinTM kokonaisuudessaan erityisen tärkeiden tapahtumien luetteloihinsa, ja kääntäessään todistustaakan.

2)   Oikeudellinen virhe, direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 3 a artiklan 1 kohdan rikkominen, SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen ja unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen (FIFA World CupinTM virheellinen luonnehtiminen; tuomioistuinvalvonnan rajojen ylittäminen; sellaisiin seikkoihin nojautuminen, joita ei ole mainittu riidanalaisessa päätöksessä; tosiseikkojen virheellinen arvioiminen muiden kuin erittäin tärkeiden otteluiden osalta ja virheellisten oikeudellisten johtopäätösten tekeminen siitä; riidanalaisessa päätöksessä esitettyjen perustelujen pitäminen riittävinä; esitettyjen väitteiden tarkastelemisen laiminlyöminen)

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut koko FIFA World CupinTM olevan Belgialle yhteiskunnallisesti erityisen merkittävä tapahtuma direktiivissä 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, tarkoitetulla tavalla ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut. Unionin yleinen tuomioistuin teki erityisesti oikeudellisen virheen ja teki tosiseikoista virheellisiä oikeudellisia johtopäätöksiä, kun se hyväksyi komission perustelemattomat toteamukset siitä, että koko FIFA World CupillaTM on ”erityinen kaikupohja Yhdistyneessä kuningaskunnassa”, että se on perinteisesti lähetetty maksuttomilla televisiokanavilla ja että sillä on ollut suuret katsojamäärät.

3)   Oikeudellinen virhe, SEUT:n rikkominen, direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 3 a artiklan 1 kohdan rikkominen, SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen ja unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen (tuomioistuinvalvonnan laajuuden huomiotta jättäminen; sen vahvistaminen, että komissio oli asianmukaisesti todennut, että ilmoitetut Belgian toimenpiteet ovat EU-oikeuden mukaisia ja että niistä aiheutuvat rajoitukset ovat oikeasuhteisia, ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut; tiedonsaantioikeuden ja yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiolähetysten yleisestä saatavuudesta huolehtimisesta muodostuvan yleisen edun virheellinen tulkitseminen)

Tämä valitusperuste jakautuu kolmeen osaan:

Ensimmäinen osa: Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että ilmoitetut Belgian toimenpiteet olivat EU-oikeuden mukaisia, vaikka riidanalaisessa päätöksessä ei ollut tarkasteltu sijoittautumisvapautta koskevia rajoituksia. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta myös todetessaan, että sijoittautumisvapautta koskevat rajoitukset olivat oikeasuhteisia, ja katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat rajoitukset olivat oikeasuhteisia, ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut.

Toinen osa: Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että ilmoitetut Belgian toimenpiteet olivat EU-oikeuden mukaisia, vaikka riidanalaisessa päätöksessä ei ollut tarkasteltu FIFA:n omaisuudensuojaan kohdistuvia rajoituksia. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi lisäksi EU-oikeutta todetessaan, että FIFA:n omaisuudensuojaan kohdistuvat rajoitukset olivat oikeasuhteisia.


(1)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3.10.1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY (EYVL L 298, s. 23).

(2)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta 30.6.1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY (EYVL L 202, s. 60).

(3)  televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY 3 a artiklan 1 kohdan nojalla Belgiassa toteutettujen toimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa 25.6.2007 tehty komission päätös 2007/479/EY (EUVL L 295, s. 12).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/13


Valitus, jonka Fédération Internationale de Football Association (FIFA) on tehnyt 27.4.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-68/08, Fédération Internationale de Football Association (FIFA) v. Euroopan komissio, 17.2.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-205/11 P)

2011/C 232/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Fédération internationale de football association (FIFA) (edustajat: avocat A. Barav ja avocat D. Reymond)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Belgian kuningaskunta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-68/08 17.2.2011 antama tuomio on pysytettävä tutkittavaksi ottamisen osalta

unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-68/08 17.2.2011 antama tuomio on kumottava asiakysymyksen osalta siltä osin kuin siinä hyväksytään FIFA World CupinTM muiden kuin erittäin tärkeiden otteluiden sisällyttäminen Yhdistyneen kuningaskunnan luetteloon direktiivissä tarkoitetuista ”yhteiskunnallisesti erityisen merkittävistä” tapahtumista

ratkaisee asian lopullisesti unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan nojalla

velvoittaa komission korvaamaan FIFA:lle asian käsittelystä ensimmäisessä oikeusasteessa ja tästä valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)   Oikeudellinen virhe, unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen, direktiivin 89/552/ETY  (1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY  (2), 3 a artiklan 2 kohdan ja EU-oikeuden rikkominen sekä SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen (tuomioistuinvalvonnan rajojen ylittäminen; ristiriitaiset perustelut; sellaisten perustelujen esittäminen, joita ei ole mainittu riidanalaisessa päätöksessä, FIFA World CupinTM luokittelun osalta ja virheellisten oikeudellisten johtopäätösten tekeminen niistä; todistustaakan kääntäminen)

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta esittäessään perusteluja, joita ei ole mainittu komission päätöksessä (3), toteamukselleen, jonka mukaan komissio katsoi asianmukaisesti FIFA World CupinTM olevan tapahtumana yksi kokonaisuus direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, tarkoituksessa, esittäessään ristiriitaisia ja epäjohdonmukaisia perusteluja, katsoessaan, ettei jäsenvaltioiden tarvitse esittää mitään erityisiä perusteluja sisällyttääkseen FIFA World CupinTM kokonaisuudessaan erityisen tärkeiden tapahtumien luetteloihinsa, ja kääntäessään todistustaakan.

2)   Oikeudellinen virhe, direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 3 a artiklan 1 kohdan rikkominen, unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen ja SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen (sen toteaminen, että komissio oli asianmukaisesti katsonut Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpiteitä koskevan luettelon olevan ”selkeästi ja avoimesti” laadittu)

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumaluettelo oli laadittu ”selkeästi ja avoimesti”, kuten direktiivissä 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, edellytetään, vaikka koko FIFA World CupinTM sisällyttämisestä kyseiseen luetteloon oli päätetty vastoin yksimielisesti annettua vastakkaista lausuntoa ja se esitettiin komissiolle muun muassa sellaisiin perusteluihin vedoten, joita ei ollut olemassa mainitun luettelon laatimisen ajankohtana.

3)   Oikeudellinen virhe, direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 3 a artiklan 1 kohdan rikkominen, SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen ja unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen (FIFA World CupinTM virheellinen luonnehtiminen; tuomioistuinvalvonnan rajojen ylittäminen; sellaisiin seikkoihin nojautuminen, joita ei ole mainittu riidanalaisessa päätöksessä; tosiseikkojen virheellinen arvioiminen muiden kuin erittäin tärkeiden otteluiden osalta ja virheellisten oikeudellisten johtopäätösten tekeminen siitä; riidanalaisessa päätöksessä esitettyjen perustelujen pitäminen riittävinä; esitettyjen väitteiden tarkastelemisen laiminlyöminen)

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut koko FIFA World CupinTM olevan Yhdistyneelle kuningaskunnalle yhteiskunnallisesti erityisen merkittävä tapahtuma direktiivissä 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, tarkoitetulla tavalla ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut. Unionin yleinen tuomioistuin teki erityisesti oikeudellisen virheen ja teki tosiseikoista virheellisiä oikeudellisia johtopäätöksiä, kun se hyväksyi komission perustelemattomat toteamukset siitä, että koko FIFA World CupillaTM on ”erityinen kaikupohja Yhdistyneessä kuningaskunnassa”, että se on perinteisesti lähetetty maksuttomilla televisiokanavilla ja että sillä on ollut suuret katsojamäärät.

4)   Oikeudellinen virhe, EU-oikeuden rikkominen, direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 3 a artiklan 1 kohdan rikkominen, SEUT 296 artiklan virheellinen soveltaminen ja unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan rikkominen (tuomioistuinvalvonnan laajuuden huomiotta jättäminen; sen vahvistaminen, että komissio oli asianmukaisesti todennut, että ilmoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpiteet ovat EU-oikeuden mukaisia ja että niistä aiheutuvat rajoitukset ovat oikeasuhteisia, ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut; tiedonsaantioikeuden ja yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiolähetysten yleisestä saatavuudesta huolehtimisesta muodostuvan yleisen edun virheellinen tulkitseminen)

Tämä valitusperuste jakautuu kolmeen osaan:

Ensimmäinen osa: Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että ilmoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpiteet olivat EU-oikeuden mukaisia, vaikka riidanalaisessa päätöksessä ei ollut tarkasteltu sijoittautumisvapautta koskevia rajoituksia. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta myös todetessaan, että sijoittautumisvapautta koskevat rajoitukset olivat oikeasuhteisia, ja katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat rajoitukset olivat oikeasuhteisia, ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut.

Toinen osa: Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että ilmoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpiteet olivat EU-oikeuden mukaisia, vaikka riidanalaisessa päätöksessä ei ollut tarkasteltu FIFA:n omaisuudensuojaan kohdistuvia rajoituksia. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi lisäksi EU-oikeutta todetessaan, että FIFA:n omaisuudensuojaan kohdistuvat rajoitukset olivat oikeasuhteisia.

Kolmas osa: Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta katsoessaan, että komissio oli laillisesti todennut, että ilmoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpiteet olivat yhteensoveltuvia EU:n kilpailusääntöjen kanssa sillä perusteella, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat rajoitukset olivat perusteltuja, ja että se oli esittänyt tälle toteamukselleen riittävät perustelut. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi EU-oikeutta myös katsoessaan, että komission ei tarvinnut määritellä relevantteja markkinoita arvioidakseen kilpailunrajoituksia ja että mainitut toimenpiteet eivät merkinneet SEUT 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erioikeuksien myöntämistä.


(1)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3.10.1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY (EYVL L 298, s. 23).

(2)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta 30.6.1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY (EYVL L 202, s. 60).

(3)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY 3 a artiklan 1 kohdan nojalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettujen toimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa 16.10.2007 tehty komission päätös 2007/730/EY (EUVL L 295, s. 12).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/14


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Ítélőtábla (Unkari) on esittänyt 11.5.2011 — Észak-dunántúli Környezetvédelmi és Vízügyi Igazgatóság (Édukövízig) ja Hochtief Construction AG Magyarországi Fióktelepe v. Közbeszerzések Tanácsa Közbeszerzési Döntőbizottság

(Asia C-218/11)

2011/C 232/23

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Ítélőtábla

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Észak-dunántúli Környezetvédelmi és Vízügyi Igazgatóság (Édukövízig) ja Hochtief Construction AG Magyarországi Fióktelepe

Vastapuoli: Közbeszerzések Tanácsa Közbeszerzési Döntőbizottság

Väliintulijat: Vegyépszer Építő és Szerelő Zrt. ja MÁVÉPCELL Kft.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2004/18/EY (1) 44 artiklassa säädettyjä soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia tulkittava sen 47 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaan siten, että hankintaviranomaisella on oikeus sitoa taloudellisten ja rahoitusta koskevien voimavarojen selvittämisessä sovellettavat vähimmäisvaatimukset vain yhteen, tätä tarkoitusta varten valitsemansa kirjanpidollisen asiakirjan (tase) osoittamaan tunnuslukuun?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, on lisäksi kysyttävä, täyttääkö soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttymisen selvittämiseksi valittu sellainen tieto (taseen osoittama tulos), jonka sisältö on kunkin jäsenvaltion kirjanpitolainsäädännössä erilainen, direktiivin 2004/18 44 artiklan 2 kohdassa edellytetyt vaatimukset?

3)

Riittääkö jäsenvaltioiden välillä mitä todennäköisimmin vallitsevien erojen korjaamiseksi se, että hankintaviranomainen antaa mahdollisuuden käyttää ulkopuolisia voimavaroja taloudellisten ja rahoitusta koskevien voimavarojen osoittamiseksi (47 artiklan 3 kohta) vai onko hankintaviranomaisen taattava se, että sen vaatimusten mukaisuuden takaamiseksi valitseman asiakirjan lisäksi vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa jollain muulla tavalla (47 artiklan 5 kohta)?


(1)  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/118/EY (EUVL L 134, s. 114).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/15


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 11.5.2011 — BrainProducts GmbH v. BioSemi V.O.F. ym.

(Asia C-219/11)

2011/C 232/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: BrainProducts GmbH

Vastapuolet: Bio Semi V.O.F., Antonius Pieter Kuiper, Robert Jan Gerard Honsbeek ja Alexander Coenraad Metting van Rijn

Ennakkoratkaisukysymys

Onko esinettä, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisten fysiologisen toiminnon tutkimiseen, pidettävä direktiivin 93/42/ETY (1) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuna lääkinnällisenä laitteena ainoastaan, jos sitä käytetään lääketieteelliseen tarkoitukseen?


(1)  Lääkinnällisistä laitteista 14.6.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/42/ETY (EYVL L 169, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5.9.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/47/EY (EYVL L 247, s. 21)


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/15


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberverwaltungsgericht Berlin-Brandenburg (Saksa) on esittänyt 11.5.2011 — Leyla Ecem Demirkan v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-221/11)

2011/C 232/25

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberverwaltungsgericht Berlin-Brandenburg

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Leyla Ecem Demirkan

Vastapuoli: Saksan liittotasavalta

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kuuluuko Euroopan talousyhteisön ja Turkin välillä 23.11.1970 tehdyn assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan (1) 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun palvelujen tarjoamisen vapauden alaan myös passiivinen palvelujen tarjoamisen vapaus?

2)

Siinä tapauksessa, että kysymykseen 1 vastaan myöntävästi: ulottuuko passiivisen palvelujen tarjoamisen vapauden assosiaatio-oikeuteen perustuva suoja lisäpöytäkirjan 41 artiklan 1 kohdan nojalla myös Turkin kansalaiseen, joka — kuten valittaja — haluaa saapua Saksan liittotasavaltaan mutta ei sen vuoksi, että hän vastaanottaisi siellä tietyn palvelun, vaan vieraillakseen sukulaisten luona enintään kolmen kuukauden ajan, ja vetoaa pelkästään palvelujen vastaanottamisen mahdollisuuteen Saksassa?


(1)  EYVL 1972, L 293, s. 4.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/15


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 16.5.2011 — TETS Haskovo AD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia po prihodite

(Asia C-234/11)

2011/C 232/26

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TETS Haskovo AD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia po prihodite (kansallisen keskusveroviranomaisen (NAP) riita-asioista ja täytäntöönpanohallinnosta vastaavan osaston johtaja, Varna)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Miten direktiivin 2006/112 (1) 185 artiklan 2 kohdan käsitettä ”omaisuuden tuhoutuminen” on tulkittava ja ovatko tuhoamissyyt ja -olosuhteet merkityksellisiä omaisuuden hankinnan yhteydessä tehdyn verovähennyksen oikaisun kannalta?

2)

Onko säännönmukaisesti toteen näytetty yrityksen hyödykkeiden tuhoaminen, jonka yksinomaisena tarkoituksena on uusien, modernien samaan tarkoitukseen käytettävien pääomahyödykkeiden luominen, ymmärrettävä direktiivin 2006/112 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi arvonlisäverovähennysten määrän määräytymistekijöiden muuttumiseksi?

3)

Onko direktiivin 2006/112 185 artiklan 2 kohtaa tulkittava niin, että siinä annetaan jäsenvaltioille oikeus säätää oikaisun tekemisestä omaisuuden tuhoamisen yhteydessä silloin, jos sen hankinnan yhteydessä ei ole suoritettu täysimääräistä maksua tai on suoritettu osittainen maksu?

4)

Onko direktiivin 2006/112 185 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava niin, että sen kanssa on ristiriidassa arvonlisäverolain 79 §:n 3 momentin ja 80 §:n 2 momentin 1 alakohdan kaltainen kansallinen säännöstö, jossa säädetään arvonlisäverovähennyksen oikaisusta sellaisen omaisuuden tuhoamistapauksissa, jonka hankinnan yhteydessä perusmäärä ja laskettu vero on maksettu täysimääräisesti, ja jossa tehdään arvonlisäverovähennyksen oikaisun tekemättä jättäminen riippuvaiseksi muusta edellytyksestä kuin maksusta?

5)

Onko direktiivin 2006/112 185 artiklan 2 kohtaa tulkittava niin, että siinä suljetaan pois arvonlisäverovähennyksen oikaisumahdollisuus sellaisessa rakennusten purkamistapauksessa, jonka ainoa tavoitteena on se, että kyseisten rakennusten tilalle rakennetaan uusia, moderneja rakennuksia, jolla on sama käyttötarkoitus kuin puretuilla ja joita käytetään arvonlisäverovähennykseen oikeuttavien liiketoimien suorittamiseen?


(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1)


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/16


Kanne 19.5.2011 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-241/11)

2011/C 232/27

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Z. Malůšková, N. Yerrell ja K.-Ph. Wojcik)

Vastaaja: Tšekin tasavalta

Vaatimukset

On todettava, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 3.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY (1) 22 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin 8, 9, 13 ja 15–18 artiklan sekä 20 artiklan 2–4 kohdan noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, eikä se siten ole toteuttanut asiassa C-343/08, komissio vastaan Tšekin tasavalta, annetun tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä eikä se näin ollen ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan mukaisia velvoitteitaan

Tšekin tasavalta on velvoitettava maksamaan komission tilille ”Euroopan unionin omat varat” seuraavat määrät:

5 644,80 euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys kultakin päivältä, jonka ajan asiassa C-343/08, komissio vastaan Tšekin tasavalta, annetun tuomion täytäntöönpanon Tšekin tasavallalta edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen on viivästynyt, alkaen kyseisen tuomion antamispäivästä eli 14.1.2010

siihen saakka, kunnes nyt esillä olevassa asiassa on annettu tuomio tai

siihen saakka, kunnes toimenpiteet, joita kyseisessä asiassa annetun tuomion täytäntöönpano Tšekin tasavallalta edellyttää, on toteutettu

22 364,16 euron suuruinen uhkasakko kultakin päivältä, jonka ajan asiassa C-343/08, komissio vastaan Tšekin tasavalta, annetun tuomion täytäntöönpanon Tšekin tasavallalta edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen on viivästynyt, alkaen kyseisen tuomion antamispäivästä aina siihen saakka, kunnes toimenpiteet, joita kyseisessä asiassa annetun tuomion täytäntöönpano Tšekin tasavallalta edellyttää, on toteutettu

Tšekin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin tuomioistuin antoi 14.1.2010 tuomion asiassa C-343/08, komissio vastaan Tšekin tasavalta (2), jossa se totesi, että ”Tšekin tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2003/41 22 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin 8, 9, 13 ja 15–18 artiklan sekä 20 artiklan 2–4 kohdan noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä”.

Tšekin tasavalta ei ole tähän päivään mennessä ilmoittanut komissiolle antaneensa direktiivin 2003/41/EY 8, 9, 13 ja 15–18 artiklan sekä 20 artiklan 2–4 kohdan noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä siten, että se noudattaisi kyseisen direktiivin 22 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Näin ollen komissio katsoo, ettei kyseinen jäsenvaltio ole toteuttanut toimenpiteitä, joita asiassa C-343/08, komissio vastaan Tšekin tasavalta, annetun tuomion täytäntöönpano edellyttää. SEUT 260 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, ettei asianomainen jäsenvaltio ole toteuttanut tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ja ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka tämän jäsenvaltion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava. EY 228 artiklan täytäntöönpanosta 13.12.2005 annetussa komission tiedonannossa (SEC(2005)1658) vahvistetun menetelmän mukaisesti komissio vaatii, että unionin tuomioistuin velvoittaa Tšekin tasavallan maksamaan uhkasakon määrän ja kiinteämääräisen hyvityksen edellä vaatimuksissa esitetyn mukaisesti.


(1)  EUVL L 235, s. 10.

(2)  Ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/17


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 19.5.2011 — Hristo Byankov v. Glaven sekretar na Ministerstvo na vatreshnite raboti

(Asia C-249/11)

2011/C 232/28

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Hristo Byankov

Vastaaja: Glaven sekretar na Ministerstvo na vatreshnite raboti (sisäasiainministeriön kansliapäällikkö)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kun otetaan huomioon pääasian tosiseikat, edellyttääkö vilpittömän yhteistyön periaate, josta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa luettuna yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 ja 21 artiklan kanssa, että pääasiassa tarkoitetun kaltaista jäsenvaltion kansallista oikeussääntöä — jonka mukaan lainvoimainen hallintotoimi voidaan kumota sellaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulla todetun perusoikeuden loukkauksen lopettamiseksi, joka tunnustetaan myös Euroopan unionin oikeudessa ja jollainen on esimerkiksi jäsenvaltioiden kansalaisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen — sovelletaan myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa esitettyyn tulkintaan, joka koskee mainitun oikeuden käyttörajoitusten kannalta merkityksellisiä unionin oikeuden oikeussääntöjä, jos hallintotoimen kumoaminen on välttämätöntä oikeuden loukkauksen lopettamiseksi?

2)

Seuraako Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (1) muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (2) 31 artiklan 1 ja 3 kohdasta, että jos jäsenvaltio on kansallisessa oikeudessaan säätänyt menettelystä sellaisen hallintotoimen tarkastamiseksi, jolla rajoitetaan mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohtaan perustuvaa oikeutta, toimivaltaisella hallintoviranomaisella on velvollisuus tarkastaa hallintotoimi sen adressaatin vaatimuksesta ja arvioida hallintotoimen laillisuus ottaen huomioon myös sellaisien unionin oikeuden oikeussääntöjen tulkintaan liittyvä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joilla säännellään mainitun oikeuden käytön ehtoja ja rajoituksia, jotta varmistetaan, että määrätty oikeuden rajoitus ei tarkastuspäätöksen tekoajankohtana ole suhteeton, jos rajoituksen määräämistä koskeva hallintotoimi on tällöin jo lainvoimainen?

3)

Sallitaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä ja direktiivin 2004/38 27 artiklan 1 kohdassa se, että kansallista oikeussääntöä, jossa säädetään Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden rajoituksesta Euroopan unionin alueella ainoastaan sillä perusteella, että kansalaisella on lainsäädännössä säädettyä määrää suurempi ja vakuudeton velka yksityiselle, nimittäin kaupalliselle yhtiölle, sovelletaan saatavien perintää koskevan vireillä olevan täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä ottamatta huomioon unionin oikeudessa säädettyä mahdollisuutta, jonka mukaan toisen jäsenvaltion viranomainen perii saatavat?


(1)  Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68 (EYVL L 257, s. 2)

(2)  EUVL L 158, s. 77


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/17


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Magyar Köztársaság Legfelsőbb Bírósága (Unkari) on esittänyt 25.5.2011 — Szabolcs-Szatmár-Bereg Megyei Rendőrkapitányság Záhony Határrendészeti Kirendeltsége v. Shomodi Oskar

(Asia C-254/11)

2011/C 232/29

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Magyar Köztársaság Legfelsőbb Bírósága

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Szabolcs-Szatmár-Bereg Megyei Rendőrkapitányság Záhony Határrendészeti Kirendeltsége

Vastaaja: Shomodi Oskar

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1931/2006 (1) (jäljempänä asetus N:o 1931/2006) 5 artiklan säännöstä, jolla sallitaan enintään kolmen kuukauden pituinen keskeytymätön oleskelu, yhdessä sen 2 artiklan a kohdan ja 3 artiklan 3 kohdan kanssa tulkittava siten, että sillä sallitaan saman asetuksen 13 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden ja niiden naapureina sijaitsevien kolmansien maiden välillä tehtyjen kahdenvälisten sopimusten perusteella useita maahantuloja ja maastapoistumisia ja enintään kolmen kuukauden pituinen keskeytymätön oleskelu siten, että raja-alueen asukas, jolla on paikallinen rajaliikennelupa, voi ennen oleskelulle asetetun kolmen kuukauden määräajan päättymistä keskeyttää keskeytymättömän oleskelunsa, ja että hänellä tämän jälkeen rajan uudelleen ylitettyään on taas kolmen kuukauden pituinen keskeytymätön oleskeluoikeus?

2)

Jos ensimmäisen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko asetuksen N:o 1931/2006 5 artiklassa tarkoitetun keskeytymättömän oleskelun katsoa keskeytyvän, jos maahantulo ja maastapoistuminen tapahtuvat samana päivänä tai peräkkäisinä päivinä?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi mutta toiseen kysymykseen kieltävästi, mikä aikaväli tai mikä muu arviointiperuste on tarpeen ottaa huomioon sen toteamiseksi, onko asetuksen N:o 1931/2005 5 artiklassa tarkoitettu keskeytymätön oleskelu keskeytynyt?

4)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, voidaanko asetuksen N:o 1931/2005 5 artiklan säännöstä, jolla sallitaan enintään kolmen kuukauden pituinen keskeytymätön oleskelu, tulkittava siten, että useiden maahantulojen ja maastapoistumisten aikana täyttyneet oleskeluajat on laskettava yhteen ja että jos näin yhteenlaskettujen päivien määrä saavuttaa 93 päivää (kolme kuukautta), Schengenin sopimuksen soveltamisesta 14.6.1985 tehdyn yleissopimuksen (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, jäljempänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus) 20 artiklan 1 kohdan tai minkä tahansa muun Schengenin säännöstön säännön mukaan on katsottava, että oleskeluoikeutta ei enää voida perustaa paikalliseen rajaliikennelupaan ensimmäisen maahantulopäivän jälkeisen kuuden kuukauden aikana?

5)

Jos neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tässä yhteenlaskennassa otettava huomioon samana päivänä tapahtuneet useat maahatulot ja maastapoistumiset tai samana päivänä tapahtunut yksi ainoa maahantulo ja maastapoistuminen, ja mikä on näiden laskentatapa?


(1)  Paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta 20.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1931/2006/EY (EUVL L 405, s. 1).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/18


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 26.5.2011 — Kremikovtsi AD v. Ministar na ikonomikata, energetikata i turizma i zamestnik-ministar na ikonomikata, energetikata i turizma

(Asia C-262/11)

2011/C 232/30

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Kremikovtsi AD

Vastapuoli: Ministar na ikonomikata, energetikata i turizma i zamestnik-ministar na ikonomikata, energetikata i turizma

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko Eurooppa-sopimuksen määräykset ja erityisesti EU-Bulgaria -assosiointineuvoston päätökset sovellettavissa valtiontukiin, jotka on myönnetty ennen Bulgarian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin Eurooppa-sopimuksen määräysten ja erityisesti pöytäkirjan nro 2 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos tällä tavoin myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan sen jälkeen kun Bulgarian tasavalta on liittynyt Euroopan unioniin. Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, tarvitaan seuraavaa tulkintaa:

a)

Onko Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan nro 2 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson pidentämistä koskevan lisäpöytäkirjan 3 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että ainoastaan Euroopan komissio voi todeta, onko lisäpöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetut rakenneuudistusohjelma ja suunnitelmat toteutettu kaikilta osin ja täyttävätkö ne Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan nro 2 9 artiklan 4 kohdan edellytykset? Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, tarvitaan seuraavaa tulkintaa:

b)

Onko Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan nro 2 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson pidentämistä koskevan lisäpöytäkirjan 3 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että Bulgarian tasavallan toimivaltaisella kansallisella viranomaisella on oikeus tehdä päätös sellaisen valtiontuen takaisinperimisestä, joka ei täytä Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan nro 2 9 artiklan 4 kohdan edellytyksiä? Jos unionin tuomioistuin vastaa tähän kysymykseen kieltävästi, tarvitaan tulkintaa seuraavaan kysymykseen:

2)

Onko Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista laaditun asiakirjan liitteessä V olevan kilpailusääntöjä koskevan osan 1 kohdan määräystä tulkittava siten, että riidanalainen valtiontuki on 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettua ”uutta tukea”? Mikäli näin on, onko tällaisiin ”uusiin tukiin” tällaisessa tapauksessa sovellettava SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan (EY 87 ja EY 88 artiklan) valtiontukia koskevia määräyksiä ja asetuksen N:o 659/1999 (1) säännöksiä?

a)

Mikäli tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, tarvitaan vastaus seuraavaan kysymykseen: Onko liittymisasiakirjan liitteessä V olevan 1 kohdan määräyksiä tulkittava siten, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät saa ryhtyä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisen valtiontuen takaisinperimiseen ennen kuin komissio on antanut päätöksen, jolla riidanalainen valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi?

b)

Mikäli tähän kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko Varhoven administrativen sadille (ylin hallintotuomioistuin) esitettyä 15.12.2009 tehtyä komission päätöstä pidettävä asetuksen N:o 659/1999 14 artiklassa tarkoitettuna sääntöjenvastaista tukea koskevana kielteisenä päätöksenä?


(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/19


Kanne 31.5.2011 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-269/11)

2011/C 232/31

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Lozano Palacios ja M. Šimerdová)

Vastaaja: Tšekin tasavalta

Vaatimukset

toteaa, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 306–310 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se soveltaa arvonlisäverosta annetun lain nro 235/2004 89 §:n mukaisesti matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää myös silloin, kun matkailupalveluita suoritetaan muille henkilöille kuin matkustajille

Tšekin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvoston direktiivin 2006/112/EY 306–210 käyttöön otettua matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää sovelletaan Tšekin tasavallassa matkatoimistojen matkustajille suorittamien palveluiden lisäksi myös muille henkilöille kuin matkustajille suoritettuihin palveluihin. Arvonlisäverosta annetun lain nro 235/2004 89 §:n nojalla erityisjärjestelmää sovelletaan Tšekin tasavallassa myös silloin, kun matkailupalvelu suoritetaan oikeushenkilölle, joka myy kyseisen palvelun muille matkatoimistoille. Komission näkemyksen mukaan tämä on vastoin neuvoston direktiivin 2006/112/EY 306–310 artiklan säännöksiä, joissa edellytetään, että erityisjärjestelmää käytetään ainoastaan, kun matkailupalvelu suoritetaan matkustajalle. Neuvoston direktiivin 306–310 artiklan sanamuoto ja säännösten tavoite tukevat komission näkemystä.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/19


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Symvoulio tis Epikrateias (Kreikka) on esittänyt 31.5.2011 — Techniko Epimelitirio Ellados (TEE) ym. v. Ypourgoi Esoterikon, Dimosias Dioikisis kai Apokentrosis, Metaforon kai Epikoinonion ja Oikonomias kai Oikonomikon

(Asia C-271/11)

2011/C 232/32

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Symvoulio tis Epikrateias

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Techniko Epimelitirio Ellados (TEE), Syllogos Ellinon Diplomatouchon Aeronafpigon Michanikon (SEA), Alexandros Tsiapas, Antonios Oikonomopoulos, Apostolos Batategas, Vasileios Kouloukis, Georgios Oikonomopoulos, Ilias Iliadis, Ioannis Tertigkas, Panellinios Syllogos Aerolimenikon Ypiresias Politikis Aeroporias, Eleni Theodoridou, Ioannis Karnesiotis, Alexandra Efthimiou ja Eleni Saatsaki

Vastaajat: Ypourgoi Esoterikon, Dimosias Dioikisis kai Apokentrosis, Metaforon kai Epikoinonion ja Oikonomias kai Oikonomikon

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voiko kansallinen lainsäätäjä asetuksen N:o 2042/2003 2 artiklan nojalla, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 1 alakohdan kanssa, ja sillä perusteella, mitä määrätään EASA:n päätöksen nro 2003/19/RM/28.11.2003 liitteessä I olevan osaston B luvun A määräyksen AMC M.B.102 c kohdan 1 alakohdassa (1.1–1.4, 1.6 ja 1.7 alakohta) asetuksessa N:o 2042/2003 tarkoitetuista hyväksyttävistä keinoista määräysten noudattamiseksi, kyseisen asetuksen täytäntöönpanoa täydentäviä toimenpiteitä toteuttaessaan jakaa ilma-alusten tarkastustyön voimassa olevien lentokelpoisuuden edellytysten täyttymistä koskevan todistuksen antamista varten useiden tarkastajien ryhmien/yksittäisten tarkastajien kesken, joista jokaisella on valmiudet valvoa ilma-aluksen lentokelpoisuutta vain yhden tietyn sektorin osalta? Onko erityisesti nyt käsiteltävän kaltainen kansallinen säännös, jolla on otettu käyttöön lentokelpoisuuden tarkastajien (Airworthiness and Avionics Inspectors), lentotoiminnan tarkastajien (Flight Operations Inspectors), matkustamoturvallisuuden tarkastajien (Cabin Safety Inspectors) ja todistuksia ja toimilupia myöntävien tarkastajien (Licensing Inspectors) nimikkeet, asetuksen N:o 2042/2003 mukainen?

2)

Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 1 alakohtaa tulkittava siten, että jokaisella henkilöstön jäsenellä, jolle on annettu ilma-aluksen lentokelpoisuuden tarkastustehtäviä yhden ja tietyn sektorin osalta, täytyy olla viiden vuoden kokemus kaikilta aloilta, joilla pyritään varmistamaan ilma-aluksen lentokelpoisuuden ylläpitäminen, vai riittääkö viiden vuoden kokemus yksittäisistä tehtävistä, joita heille on annettu ja jotka ovat heidän erikoistumisalallaan?

3)

Jos tähän kysymykseen vastataan siten, että riittää, että tarkastushenkilöstöllä on viiden vuoden kokemus heille annetuista erityistehtävistä, vastaako nyt käsiteltävän kaltainen kansallinen säännös, jonka mukaan lentokelpoisuuden tarkastajilla (Airworthiness and Avionics Inspectors), jotka ovat vastuussa lentovälineiden seurannasta ja valvonnasta sekä huolto-organisaatioiden ja lento-operaattoreiden hyväksymisestä ICAO:n käsikirjan asiakirjaan 9760 sisältyvien ohjeiden mukaisesti, on oltava vähintään viiden vuoden kokemus ilma-alusten huolto-organisaatiosta ja heidän on täytynyt työskennellä niiden huollossa, asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 1 alakohtaa, jonka nojalla tarkastushenkilöstöllä on oltava ”vähintään viiden vuoden kokemus jatkuvan lentokelpoisuuden alalta”?

4)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko nyt käsiteltävän kaltainen kansallinen säännös asetuksen N:o 2042/2003 mukainen, kun siinä rinnastetaan kyseisen asetuksen osassa 66 (liite III) tarkoitetut ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjan haltijat lentosuunnistuksen sektorin ylemmän korkeakoulututkinnon haltijoihin ja vahvistetaan, että sekä ensin mainituilla että jälkimmäisillä on oltava kokemusta ilma-alusten huolto-organisaatiosta, jotta heidät voidaan hyväksyä lentokelpoisuuden tarkastajiksi?

5)

Kuuluuko asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 1 alakohdan perusteella, kun otetaan huomioon myös EASA:n päätöksen nro 2003/19/RM/28.11.2003 liitteessä I olevan osaston B luvun A määräyksen AMC M.B.102 c kohdan 1 alakohdan 1.4 ja 1.5 alakohta, jotka koskevat asetuksessa N:o 2042/2003 tarkoitettuja hyväksyttäviä keinoja määräysten noudattamiseksi, viiden vuoden kokemukseen lentokelpoisuuden sektorilla käytännön kokemus, joka on mahdollisesti hankittu kyseisen akateemisen tutkinnon saamiseksi suoritettujen opintojen aikana, vai lasketaanko mukaan ainoastaan kentällä hankittu kokemus, jolloin jätetään huomiotta opinnot niiden päätökseen saattamiseen saakka ja otetaan huomioon vain tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu kokemus?

6)

Tarkoitetaanko asetuksen N:o 2042/2003 kyseisessä säännöksessä lentokelpoisuuden sektorilla hankitulla viiden vuoden kokemuksella myös kokemusta, joka on hankittu mahdollisesti siten, että asianomainen on hoitanut ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastustehtäviä aikaisemmin, ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa?

7)

Edellytetäänkö asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 2 alakohdassa, että 66 osassa (asetuksen N:o 2042/2003 liite III) tarkoitetun ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjan haltija on saanut lisäkoulutusta ilma-alusten lentokelpoisuutta koskevilla sektoreilla ennen valintaansa, jotta hänet voidaan valita tarkastajaksi, vai riittääkö, että hän on hankkinut tällaisen koulutuksen alkuperäisen valinnan jälkeen mutta ennen tarkastajan tehtävien aloittamista?

8)

Voidaanko asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 3 alakohdan perusteella, jossa säädetään, että lentokelpoisuustarkastuksia tekevällä henkilöstöllä on oltava ”muodollinen ilmailuhuollon koulutus”, kansallisen lainsäätäjän käyttöön ottamaa koulutusjärjestelmää pitää tällaisena koulutuksena, kun se on ominaisuuksiltaan seuraavanlainen: i) koulutusta tarjotaan sen jälkeen kun tarkastajat on alun perin valittu pelkästään heidän muodollisen pätevyytensä perusteella; ii) tätä koulutusta ei eriytetä alun perin tarkastajiksi valittujen henkilöiden muodollisen pätevyyden mukaan; ja iii) tällaisen koulutusjärjestelmän yhteydessä ei säädetä opiskelijan arviointimenettelyistä eikä -perusteista eikä loppukokeesta, jolla selvitettäisiin hänen soveltuvuutensa, kun hän on saattanut oman koulutusvaiheensa päätökseen?

9)

Onko esimiesasema välttämätön edellytys, jotta asianomainen voi tulla hyväksytyksi tarkastajaksi asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 4 alakohdan nojalla, kun sen mukaan tarkastushenkilöstöllä pitää olla ”toimi asianmukaisine velvollisuuksineen”, siten, että on välttämätöntä, että hän on ollut aikaisemman työuransa aikana esimiesasemassa, vai onko asetuksen N:o 2042/2003 edellä mainittua säännöstä tulkittava myös EASA:n päätöksen nro 2003/19/RM/28.11.2003 liitteessä I olevan osaston B luvun A määräyksen AMC M.B.902 c kohdan b alakohdan 3 alakohdan valossa siten, että sen jälkeen kun henkilö on alun perin valittu tarkastajaksi, hänelle on annettava ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastamiseen toimivaltaisessa viranomaisessa asema, joka sisältää valtuuden allekirjoittaa asiakirjoja kyseisen viranomaisen puolesta?

10)

Jos edellä mainittua asetuksen liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 4 alakohtaa on tulkittava tällä jälkimmäisellä tavalla, voidaanko sen mukaan katsoa, että kansallinen oikeussääntö täyttää asetuksessa asetetun edellytyksen, jos sen mukaan tarkastaja hyväksytään teoreettisen ja käytännön koulutuksensa päättyessä, mistä hetkestä lähtien hän voi tehdä ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastuksia ja allekirjoittaa yksin tarkastusasiakirjat ja toimia toimivaltaisena viranomaisena?

11)

Mikäli asetuksen N:o 2042/2003 liitteessä I olevan osaston B luvun I määräyksen M.B.902 b kohdan 4 alakohtaa on tulkittava jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan, onko nyt käsiteltävän kaltainen kansallinen oikeussääntö sen mukainen, kun siinä pidetään vain suosituksena sitä, että henkilöstöltä, joka valitaan alun perin lentokelpoisuuden tarkastajiksi, vaaditaan, että ”asianomainen on ylennetty ja että hän on ollut vastuussa ilma-alusten huolto-organisaatiosta”?

12)

Oliko kansallinen lainsäätäjä asetuksen N:o 2042/2003 nojalla velvollinen säätämään siitä, että ne, jotka hoitivat tarkastajan tehtäviä kyseisen asetuksen voimaantulohetkellä (tai mahdollisesti ennen sitä), piti automaattisesti hyväksyä uudelleen tarkastajiksi ilman edeltävää valinta- ja arviointimenettelyä, kun asetuksessa N:o 2042/2003 ei säädetä siitä, onko niillä, jotka ovat hoitaneet ennen asetuksen voimaantuloa ilma-alusten lentokelpoisuuden valvontatehtäviä tarkastajina oikeus jatkaa näiden tehtävien hoitamista myös kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen, ja millä edellytyksillä heillä olisi tällainen oikeus, vai onko asetusta N:o 2042/2003, jolla pyritään parantamaan lento-operaattorien turvallisuutta eikä vahvistamaan kyseisen jäsenvaltion ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastamiseen toimivaltaisten viranomaisten työntekijöiden ammatillisia oikeuksia, tulkittava siten, että jäsenvaltioilla on vain mahdollisuus, mikäli ne pitävät tätä asianmukaisena, edelleen käyttää ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastajina henkilöitä, jotka hoitivat näitä tehtäviä ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa, vaikka nämä henkilöt eivät täytä kyseisessä asetuksessa asetettuja edellytyksiä, myös EASA:n päätöksen nro 2003/19/RM/28.11.2003 liitteessä I olevan osaston B luvun A määräyksen M.B. 902 b kohdan 4 alakohdan valossa?

13)

Jos todetaan, että jäsenvaltiot ovat asetuksen N:o 2042/2003 nojalla velvollisia hyväksymään automaattisesti uudelleen tarkastajiksi ilman valintamenettelyä henkilöt, jotka hoitivat näitä tehtäviä ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa, onko nyt käsiteltävän kaltainen kansallinen säännös tämän asetuksen mukainen, kun siinä säädetään, että jotta nämä henkilöt voidaan hyväksyä uudelleen tarkastajiksi, heidän on pitänyt tosiasiallisesti hoitaa tarkastajan tehtäviä, mutta ei kyseisen asetuksen voimaantulohetkellä vaan kyseisen kansallisen säännöksen myöhemmästä voimaantulohetkestä lähtien?


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/21


Kanne 9.6.2011 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-293/11)

2011/C 232/33

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou ja C. Soulay)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

on todettava, ettei Helleenien tasavalta ole noudattanut direktiivin 2006/112/EY (1) 306–310 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on soveltanut matkatoimistoja koskevaa erityistä arvonlisäverojärjestelmää tapauksissa, joissa matkapalveluja myydään muille henkilöille kuin matkustajalle

Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Matkatoimistoja koskevaa järjestelmää sovelletaan — sen mukaisesti, miten direktiivi on muotoiltuna useimmille kielille — ainoastaan suoraan matkustajille tarjottuihin palveluihin. Englanninkielinen toisintokaan, jossa yhdessä kohdassa käytetään ilmaisua ”asiakas” (”customer”), ei olisi järkevä, jos se ei koskisi yksinomaan matkustajia. Sama päätelmä seuraa kaikkien asiaa koskevien säännösten tarkastelusta yhdessä (systemaattinen argumentointi). Myös historiallinen tulkintatapa johtaa samaan lopputulokseen, koska arvonlisäverodirektiivillä on ainoastaan kodifioitu kuudes arvonlisäverodirektiivi muuttamatta sen sisältöä. Teleologisen tulkinnan osalta on todettava, että tiettyjen jäsenvaltioiden toimistojen kaksinkertainen verotus ei ole mahdollista (poikkeuksena vähennykset silloin, kun sovelletaan laajennettua matkatoimistoja koskevaa järjestelmää). Yksittäinen jäsenvaltio ei voi korjata minkäänlaista direktiivissä olevaa puutetta, ellei säädöstä itseään muuteta virallisesti.


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/21


Kanne 10.6.2011 — Italian tasavalta v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-295/11)

2011/C 232/34

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja Avvocato dello Stato S. Fiorentino)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi 10.3.2011 annettu neuvoston päätös 2011/167/EU (1) on kumottava

Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Italian tasavallan kanne perustuu neljään kanneperusteeseen.

Se väittää ensinnäkin, että neuvosto on antanut luvan tiiviimpään yhteistyöhön ylittämällä SEU 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetut rajat; sen mukaan tällainen menettely on sallittu vain muualla kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla. Todellisuudessa unionilla on SEUT 118 artiklan perusteella yksinomainen toimivalta ”Eurooppa-patentin” luomisessa.

Toiseksi luvan antamisella tiiviimpään yhteistyöhön on nyt esillä olevassa asiassa negatiivinen vaikutus tai negatiivisia vaikutuksia, jotka eivät ole yhteensoveltuvia tämän toimielimen perussopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Koska tämä lupa ei tosin välttämättä ole ristiriidassa SEUT 118 artiklan sanamuodon, mutta kylläkin sen merkityksen kanssa, kyseessä on SEUT 326 artiklan 1 kohdan rikkominen; sen mukaan tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava perussopimuksia ja unionin oikeutta.

Kolmanneksi luvan antamista koskeva päätös on tehty suorittamatta sitä ennen asianmukaista niin sanottua viimeisen keinon vaatimuksen tutkimista ja perustelematta tätä asianmukaisesti.

Lopuksi luvan antamista koskeva päätös on ristiriidassa SEUT 326 artiklan kanssa, koska se haittaa sisämarkkinoita estämällä jäsenvaltioiden välistä kaupankäyntiä, ja sillä syrjitään tiettyjä yrityksiä niin, että kilpailu vääristyy. Päätös ei myöskään vahvista unionin yhdentymiskehitystä ja se on siten ristiriidassa SEU 20 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa.


(1)  EUVL L 76, s. 53.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/22


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 14.6.2011 — Dobrudzhanska petrolna kompania AD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-298/11)

2011/C 232/35

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Varna

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Dobrudzhanska petrolna kompania AD

Vastapuoli: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite (kansallisen veroviraston keskushallinnon Varnan osaston valitus- ja täytäntöönpanoasioiden johtaja)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että kun kyseessä ovat toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden väliset tavaroiden luovutukset ja vastike on käypää markkina-arvoa alempi, veron perusteena on kaupan käypä markkina-arvo vain silloin, jos luovuttajalla tai luovutuksensaajalla ei ole oikeutta sen ostoihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, joka kohdistuu luovutuksen kohteena olevien tavaroiden ostoon tai valmistamiseen?

2)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että jos luovuttaja on käyttänyt oikeuttaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, jotka myöhemmin luovutetaan toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden välillä käypää markkina-arvoa alempaan arvoon, eikä tätä oikeutta ostoihin sisältyvän veron vähentämiseen ole oikaistu direktiivin 173–177 artiklan mukaisesti eikä luovutukseen sovelleta direktiivin 132, 135, 136, 371, 375, 376, 377 artiklassa, 378 artiklan 2 kohdassa tai 380–390 artiklassa säädettyjä vapautuksia, jäsenvaltio ei saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteeksi vahvistetaan yksinomaan käypä markkina-arvo?

3)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että jos luovuttaja on käyttänyt oikeuttaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, jotka myöhemmin luovutetaan toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden välillä käypää markkina-arvoa alempaan arvoon, eikä tätä oikeutta ostoihin sisältyvän veron vähentämiseen ole oikaistu direktiivin 173–177 artiklan mukaisesti, jäsenvaltio ei saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteeksi vahvistetaan yksinomaan käypä markkina-arvo?

4)

Luetellaanko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tyhjentävästi tapaukset, jotka muodostavat edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltio saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteena luovutuksissa käytetään kaupan käypää markkina-arvoa?

5)

Onko kansallisen arvonlisäverolain (Zakon za danak varhu dobavenata stoynost) 27 §:n 3 momentin 1 kohdan kaltainen kansallinen oikeussääntö sallittu muissa kuin direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetelluissa olosuhteissa?

6)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan säännöksellä nyt käsiteltävän kaltaisessa asiassa välitön vaikutus ja saako kansallinen tuomioistuin soveltaa sitä välittömästi?


(1)  EUVL L 347, s. 1.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/23


Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 20.5.2011 (Oberlandesgericht Innsbruckin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Pensionsversicherungsanstalt v. Andrea Schwab

(Asia C-547/09) (1)

2011/C 232/36

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 100, 17.4.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/23


Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 17.5.2011 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-341/10) (1)

2011/C 232/37

Oikeudenkäyntikieli: puola

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 260, 25.9.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/23


Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 20.5.2011 (Tribunal Judicial de Vieira do Minhon (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Manuel Afonso Esteves v. Axa — Seguros de Portugal SA

(Asia C-437/10) (1)

2011/C 232/38

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 317, 20.11.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/23


Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 7.6.2011 (tribunal de première instance de Namurin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rémi Paquot (C-622/10) ja Adrien Daxhelet (C-623/10) v. Belgian valtio — SFP Finances

(Yhdistetyt asiat C-622/10 ja C-623/10) (1)

2011/C 232/39

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 80, 12.3.2011.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/23


Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 17.5.2011 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Minister van Financiën v. G. in 't Veld

(Asia C-110/11) (1)

2011/C 232/40

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 160, 28.5.2011.


Unionin yleinen tuomioistuin

6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/24


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — Oetker Nahrungsmittel v. SMHV — Bonfait (Buonfatti)

(Asia T-471/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Buonfatti rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi Benelux-sanamerkki Bonfait - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/41

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dr. August Oetker Nahrungsmittel KG (Bielefeld, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Graf von Stosch)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: R. Manea)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Bonfait BV (Denekamp, Alankomaat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 2.10.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 340/2007-4), joka koski Bonfait BV:n ja Dr. August Oetker Nahrungsmittel KG:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 2.10.2009 tekemä päätös (asia R 340/2007-4) kumotaan.

2)

SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja sen velvoitetaan korvaamaan Dr. August Oetker Nahrungsmittel KG:n oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/24


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER)

(Asia T-475/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/42

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 500/2008-4), joka koski ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemä päätös (asia R 500/2008-4) kumotaan sikäli kuin siinä hyväksyttiin Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnalle tekemä valitus, joka koski seuraavia yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja palveluja: mainonta, liikkeenjohto ja yrityshallinto.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/25


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV Bricocenter Italia (BRICO CENTER)

(Asia T-476/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/43

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1006/2008-4), joka koskee ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemä päätös (asia R 1006/2008-4) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään Bricocenter Italia Srl:n valituslautakuntaan tekemä valitus, joka koskee yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja mainonta-, liikkeenjohto- ja yrityshallintopalveluja.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/25


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER)

(Asia T-477/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/44

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1008/2008-4), joka liittyi ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemä päätös (asia R 1008/2008-4) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnassa esittämä, yhteisön tavaramerkiksi rekisteröimistä koskevassa hakemuksessa tarkoitettuja ”mainonta-”, ”liikkeenjohto-” ja ”yrityshallintopalveluja” koskeva vaatimus.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat kukin omista unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/26


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER)

(Asia T-478/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/45

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1009/2008-4), joka koskee ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemä päätös (asia R 1009/2008-4) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnassa tekemä valitus, joka koskee yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja palveluja ”mainonta”, ”liikkeenjohto” ja ”yrityshallinto”.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat omista unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/26


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER Garden)

(Asia T-479/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER Garden rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/46

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 tekemästä päätöksestä asiassa R 1044/2008-4, joka koski ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 24.9.2009 asiassa R 1044/2008-4 tekemä päätös kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksyttiin Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnassa tekemä valitus yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettujen palvelujen ”mainonta”, ”liikkeenjohto” ja ”yrityshallinto” osalta.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMVH vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/27


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICOCENTER)

(Asia T-480/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICOCENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/47

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1045/2008-4), joka koski ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemä päätös (asia R 1045/2008-4) kumotaan sikäli kuin siinä hyväksyttiin Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnalle tekemä valitus, joka koski seuraavia yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja palveluja: mainonta, liikkeenjohto ja yrityshallinto.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/27


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (maxi BRICO CENTER)

(Asia T-481/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin maxi BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/48

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajaja F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1046/2008-4), joka koski ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemä päätös (asia R 1046/2008-4) kumotaan sikäli kuin siinä hyväksyttiin Bricocenter Italia Srl:n valituslautakunnalle tekemä valitus, joka koski seuraavia yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja palveluja: mainonta, liikkeenjohto ja yrityshallinto.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/28


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (BRICO CENTER Città)

(Asia T-482/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BRICO CENTER Città rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/49

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajajat F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1047/2008-4), joka koskee ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemä päätös (asia R 1047/2008-4) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään Bricocenter Italia Srl:n valituslautakuntaan tekemä valitus, joka koskee yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja mainonta-, liikkeenjohto- ja yrityshallintopalveluja.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/28


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ATB Norte v. SMHV — Bricocenter Italia (Affiliato BRICO CENTER)

(Asia T-483/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Affiliato BRICO CENTER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit ATB CENTROS DE BRICOLAGE Brico Centro ja CENTROS DE BRICOLAGE BricoCentro - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 232/50

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ATB Norte, SL (Burgos, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat P. López Ronda, G. Macias Bonilla, H. Curtis-Oliver ja G. Marín Raigal, sittemmin asianajajat F. Brandolini Kujman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: O. Montalto ja G. Mannucci)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bricocenter Italia Srl (Rozzano, Italia) (edustajat: asianajajat G. Ghidini, M. Mergati ja C. Signorini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1048/2008-4), joka koskee ATB Norte, SL:n ja Bricocenter Italia Srl:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 28.9.2009 tekemä päätös (asia R 1048/2008-4) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään Bricocenter Italia Srl:n valituslautakuntaan tekemä valitus, joka koskee yhteisön tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettuja mainonta-, liikkeenjohto- ja yrityshallintopalveluja.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ATB Norte, SL, Bricocenter Italia ja SMHV vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa.


(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/29


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.6.2011 — ReValue Immobilienberatung v. SMHV (ReValue)

(Asia T-487/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin ReValue rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Rekisteröinnin osittainen hylkääminen - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

2011/C 232/51

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ReValue Immobilienberatung GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: aluksi asianajajat S. Fischoeder ja M. Schork, sittemmin S. Fischoeder)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: S. Hanne)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus SMHV:n neljännen valituslautakunnan 7.10.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 531/2009-4), joka koskee hakemusta kuviomerkin ReValue rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

ReValue Immobilienberatung GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 37, 13.2.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/29


Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 10.6.2011 — Eurallumina v. komissio

(Asia T-207/07 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Valtiontuet - Päätös, jolla valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille sopimattomaksi ja määrätään takaisin perittäväksi - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

2011/C 232/52

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eurallumina SpA (Portoscuso, Italia) (edustajat: solicitor L. Martin Alegi ja solicitor R. Denton)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: N. Khan ja D. Grespan)

Oikeudenkäynnin kohde

Gardannessa, Shannonin alueella ja Sardiniassa alumiinin valmistuksessa polttoaineena käytettävien kivennäisöljyjen valmisteverovapautuksesta, jonka Ranska, Irlanti ja Italia ovat myöntäneet ((C 78/2001 (ex NN 22/01), C 79/2001 (ex NN 23/01), C 80/2001 (ex NN 26/01)), 7.2.2007 tehdyn komission päätöksen 2007/375/EY (EUVL L 147, s. 29) täytäntöönpanon lykkäämistä kantajaa koskevilta osin koskeva hakemus

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/29


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.6.2011 — Ax v. neuvosto

(Asia T-259/10) (1)

(Kumoamiskanne - Unionin taloudellinen apu sellaiselle jäsenvaltiolle, jolle on aiheutunut vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä - Asetus, jossa vahvistetaan unionin taloudellisen avun myöntämistä koskevat ehdot ja menettely - SEUT 263 artiklan neljäs kohta - Toimi ei koske kantajaa suoraan - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 232/53

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Thomas Ax (Neckargemünd, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Baumann)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: T. Middleton, M. Bauer ja A. De Gregorio Merino)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Smulders, J.-P. Keppenne ja H. Krämer) ja Latvian tasavalta (asiamiehet: M. Borkoveca ja A. Nikolajeva)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11.5.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (EUVL L 118, s. 1) kumoamisesta

Määräysosa

1)

Kanne hylätään.

2)

Thomas Ax vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Latvian tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/30


Valitus, jonka Guido Strack on tehnyt 30.3.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-132/07, Strack v. komissio, 20.1.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-199/11 P)

2011/C 232/54

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Guido Strack (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 20.1.2011 asiassa F-132/07 antaman tuomion kokonaan ja ratkaisemaan vastaavasti kantajan kyseisessä menettelyssä esittämät vaatimukset

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 17.9.2009 asiassa F-132/07 tekemän päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään kantajan vaatimus laiminlyöntituomion antamisesta

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen päätökset, joilla ensin ensimmäiselle jaostolle osoitettu asia F-132/07 osoitettiin sittemmin toiselle jaostolle

kumoamaan komission 23.7.2007 tekemän päätöksen sekä sitä täydentävät 9.8.2007 ja 11.9.2007 tehdyt hiljaiset päätökset sekä 9.11.2007 tehdyn päätöksen siltä osin kuin kyseisissä päätöksissä evätään valittajan 9.4.2007, 11.5.2007 ja 11.10.2007 esittämät pyynnöt luvasta julkistaa asiakirjoja (kaikkien oikeudellisten näkökohtien perusteella, erityisesti henkilöstösääntöjen 17, 17 a, 19 ja 24 artiklan sekä mahdollisesti tekijänoikeutta ja tietosuojaa koskevien säännösten perusteella) ja tehdä rikosilmoituksia joistakin (entisistä) komissaareista ja komission virkamiehistä

velvoittamaan komissio maksamaan valittajalle vahingonkorvausta vähintään 10 000 euroa kumotuista päätöksistä aiheutuneista aineettomista terveyshaitoista ja vahingoista

velvoittamaan komissio korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut

tämän lisäksi valittaja vaatii viittaamalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vastaavaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön vahingonkorvausta ylipitkästä oikeudenkäynnistä vähintään 2 000 euroa ja jättää vahingonkorvauksen tarkan määrän tuomioistuimen harkittavaksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteenkymmeneen valitusperusteeseen.

1)

Kyseiset valitusperusteet perustuvat muun muassa sen tuomiokokoonpanon toimivallan puuttumiseen, joka on tehnyt valituksenalaiset päätökset, siihen, että laiminlyöntituomion antamisesta on lainvastaisesti kieltäydytty, komissiolle myönnettyjen määräaikojen lainvastaiseen pidentämiseen, siihen, ettei asian käsittelyä ole vaatimuksista huolimatta yhdistetty muiden asianosaisten välillä vireillä olevien asioiden kanssa, asiasisällön virheelliseen kuvaukseen suullista käsittelyä varten laaditussa kertomuksessa ja valituksenalaisessa tuomiossa, esittelevän tuomarin esteellisyyteen, tuomioistuimen kielijärjestelyjen loukkaamiseen ja valittajan syrjintään kielen perusteella sekä siihen, ettei oikeudenkäyntiasiakirjoja ole käännetty.

Lisäksi valittaja vetoaa siihen, että virkamiestuomioistuin on tehnyt oikeudellisia virheitä ja perustellut tuomionsa puutteellisesti. Tämä liittyy muun muassa Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 11, 17, 17 a, 19, 25 ja 90 artiklan sekä sitä seuraavien artikloiden, sekä yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 6, 10 ja 13 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 41, 47 ja 52 artiklan tulkintaan ja soveltamiseen.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/30


Kanne 18.5.2011 — Itävalta v. komissio

(Asia T-251/11)

2011/C 232/55

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Itävallan tasavalta (asiamies: C. Pesendorfer)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan komission 8.3.2011 tekemän päätöksen K(2011) 1363 lopullinen, joka koskee valtiontukea nro C 24/2009, jonka Itävalta on myöntänyt paljon energiaa käyttäville yrityksille vihreää sähköä koskevan lain mukaan

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan virheelliseen soveltamiseen — toimenpide, joka ei ole valtiontukea

Kantajan mukaan Itävallan vihreää sähköä koskevan säädöksen (Ökostromgesetz, BGBL. I nro 114/2008, jäljempänä ÖSG) 22 c §:ssä säädetty kustannusten rajaaminen paljon energiaa käyttävien yritysten osalta ei ole valtiontukea, sillä valtion varoja ei ole käytetty toimenpiteeseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan virheelliseen soveltamiseen — puuttuva selektiivisyys

Kantajan mukaan kyseessä ei ole de iure eikä de facto selektiivisyys. Vaikka katsottaisiin, että ÖSG:n 22 c § johtaa poikkeukseen viitejärjestelmästä, tämä poikkeus on kuitenkin perusteltavissa logiikalla ja vihreän sähkön edistämisjärjestelmän sisäisellä rakenteella.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan virheelliseen soveltamiseen — harkintavallan väärinkäyttö

Jos käsiteltävänä olevan toimenpiteen katsotaan kuitenkin olevan tukea, sen on kantajan mukaan katsottava kuuluvan ympäristönsuojelulle annettavaa valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen soveltamisalaan: Joka tapauksessa on todettava samankaltaisuus ilmoitetun ÖSG:n 22 c §:n mukaisen korvauksen ja suuntaviivojen 4 luvussa säänneltyjen yhdenmukaistettujen energiaverojen alennuksen edellytysten välillä; korvaussäännökset on tämänkaltaisen vastaavuuden perusteella näin ollen hyväksyttävä. Suuntaviivojen analogisen soveltamisen ohella on myös mahdollista soveltaa analogisesti yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklaa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu samanlaisessa kilpailutilanteessa olevien erilaiseen kohteluun Euroopan komission toiminnassa

Kantaja katsoo, että esille nousee kysymys, miksi kilpailun osalta vertailukelpoisia tilanteita — viitaten tässä ÖSG:iin ja Saksan liittotasavallan uusiutuvista energialähteistä annettuun lakiin, liittyen erityisesti taloudellisiin ja kilpailuun kohdistuviin vaikutuksiin — ilmiselvästi kohdellaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Tämä on vastoin yleistä yhdenvertaisuusperiaatetta.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/31


Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 26.5.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-120/07, Strack v. komissio, 15.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-268/11 P)

2011/C 232/56

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (edustajat: J. Currall ja B. Eggers)

Muu osapuoli: Guido Strack (Köln, Saksa)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-121/07, Strack vastaan komissio, 15.3.2011 antaman tuomion

velvoittamaan kummankin osapuolen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ensimmäisen oikeusasteen menettelyn ja tämän valituksen osalta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa etenkin seuraaviin kolmeen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin oikeuden rikkominen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä V olevan 4 artiklan tulkinnassa

Ensimmäiseksi virkamiestuomioistuin tulkitsi henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 4 artiklan ensimmäistä kohtaa vastoin unionin oikeutta ja vakiintunutta oikeuskäytäntöä siten, ettei se koske lomaoikeuksien siirtoa, kun on kyse pitkällisestä sairaudesta.

2)

Toinen valitusperuste: Unionin oikeuden rikkominen, koska henkilöstösääntöjen 1e artiklan 2 kohdan soveltamisala ja oikeudellinen vaikutus on määritelty virheellisesti

Toiseksi virkamiestuomioistuin myös unionin oikeutta rikkomalla ja puutteellisin perustein tulkitsi henkilöstösääntöjen 1e artiklan 2 kohdan soveltamisalaa virheellisesti siten, että siinä asetetaan elimille yleinen velvollisuus taata virkamiehille terveyden suojelun osalta sellaiset työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin SEUT 153 artiklan nojalla annettujen direktiivien mukaan. Henkilöstösääntöjen vuonna 2004 tehdyn uudistuksen johdosta lisätyn 1e artiklan 2 kohdan tarkoituksena on kuitenkin vain poistaa aukko, joka johtuu henkilöstösäännöistä puuttuvista teknisistä säännöksistä toimielimissä työskentelevien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi (esim. paloturva, vaaralliset aineet, ilmastointi, ergonomia jne.). Henkilöstösääntöjen mukaan on nyt mahdollista soveltaa direktiiveissä tai kansallisissa säännöksissä, joilla ne on pantu täytäntöön, säädettyjä teknisiä vähimmäisvaatimuksia. Säännös ei kuitenkaan voi eikä sen pidä koskea loman siirtämistä ja pitämättä jätetyn loman korvaamista koskevia työehtoja, jotka määrittelee ainoastaan henkilöstösääntöjen antaja. Kun virkamiestuomioistuin tuli tällaiseen tulokseen, se rikkoi paitsi henkilöstösääntöjä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, myös luottamuksensuojan periaatetta.

3)

Kolmas valitusperuste: Menettelyvirhe

Kolmanneksi virkamiestuomioistuin rikkoi menettelysäännöksiä, kun se katsoi viran puolesta kantajan ensimmäisen kanneperusteen koskevan henkilöstösääntöjen 1e artiklan 2 kohdan rikkomista ja de facto lakkasi soveltamasta yhtä henkilöstösääntöjen säännöstä ilman, että olisi tehty lainvastaisuutta koskevaa väitettä ja ilman, että Euroopan unionin neuvostolla ja parlamentilla olisi ollut mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/32


Valitus, jonka Gaëtan Barthélémy Maxence Mioni on tehnyt 25.5.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-28/10, Mioni v. komissio, 15.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-274/11 P)

2011/C 232/57

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Gaëtan Barthélémy Maxence Mioni (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Vogel)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen toisen jaoston 15.3.2011 antaman riidanalaisen tuomion, joka on annettu tiedoksi 15.3.2011 päivätyllä kirjatulla kirjeellä ja jolla on hylätty valittajan 7.5.2010 nostama kanne;

velvoittamaan vastaaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja asian käsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset, erityisesti matka- ja oleskelukulut sekä edustajan palkkio työjärjestyksen 91 artiklan b alakohdan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevaa 4 artiklaa on rikottu ja että virkamiestuomioistuimelle esitetty selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla. Valittaja katsoo, että virkamiestuomioistuin ei yhtäältä ole ottanut huomioon asiassa esitettyjä asiakirjoja nro 22, 23, 24 ja 25, kun se on katsonut tuomion 31 kohdassa, että valittajan oleskelua Ranskassa vuosina 1999–2000 ei voida samaistaa valittajan tahtoon siirtää etujensa keskuksen synnyinmaahansa ja että se on toisaalta tehnyt epäjohdonmukaisen arvion tavanomaisen asuinpaikan käsitteestä riidanalaisen tuomion 29, 31 ja 33 kohdassa.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että virkamiestuomioistuimessa esitetty selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla ja että perustelut ovat olleet puutteellisia siltä osin kuin virkamiestuomioistuin on perustellut myöhäistä ulkomaankorvauksen epäämistä ”valittajan ylioppilastutkinnon suorittamispaikkaa koskevalla epäselvyydellä”. Valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin ei ole ottanut huomioon asiakirjaa nro 15 ja että se ei ole vastannut kanteen 31 kohtaan ja on näin ollen sen määrittämä tosiseikasto on ilmeisen paikkansapitämätön.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/32


Kanne 27.5.2011 — TF1 v. komissio

(Asia T-275/11)

2011/C 232/58

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Télévision française 1 (TF1) (Boulogne Billancourt, Ranska) (edustajat: asianajajat J.-P. Hordies ja C. Smits)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

määräämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisena prosessinjohtotoimena esitettäväksi ne asiakirjat, joita komissio on käyttänyt todetakseen, että julkinen rahoitus on oikeasuhteista ja läpinäkyvää, eli vuosien 2007 ja 2008 kertomukset asetuksen 2 ja 3 §:n täytäntöönpanosta, 2 §:ssä säädetty vuotta 2009 koskeva kertomusluonnos ja riidanalaisen päätöksen luottamuksellinen versio

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tässä kanteessa vaaditaan kumoamaan 20.7.2010 tehty komission päätös 2011/140/EU, jossa vuotuisen talousarvioavustuksen muodossa annettu valtiontuki, jonka Ranskan viranomaiset aikovat myöntää France Télévisions -ryhmittymän hyväksi, katsottiin soveltuvan yhteismarkkinoille.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu julkisen audiovisuaalialan uudistukseen sisältyvien uusien verojen sekä France Télévisions -ryhmittymän rahoituksen välisen kytköksen virheelliseen tulkintaan. Kantaja vetoaa seikkoihin, joiden perusteella voidaan todeta sitova yhteys yhtäältä mainosveron ja sähköisen viestinnän veron sekä toisaalta France Télévisions -ryhmittymälle maksetun talousarvioavustuksen välillä, niin oikeudelliselta kannalta katsoen, kun otetaan huomioon kaikki merkitykselliset kansalliset säädöstekstit, kuin myös taloudelliselta kannalta katsoen, kun otetaan huomioon tuen määrän, verokannan ja sen tosiasiallisen käytön määrittämismekanismi.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu France Télévisions -ryhmittymän rahoitusmekanismiin liittyvään liiallisen korvauksen riskiin. Kantaja arvostelee komissiota yhtäältä siitä, että kantaja ei ole voinut tehokkaasti käyttää kanneoikeuttaan, koska sillä ei ole ollut oikeutta tutustua useisiin hallinnollisiin asiakirjoihin, ja toisaalta, että komissio on tulkinnut virheellisesti SEUT 106 artiklan 2 kohtaa, kun se ei ole ottanut huomioon edellytystä taloudellisesta tehokkuudesta yleishyödyllisen palvelun tuottamisessa analysoidessaan riidanalaisen toimenpiteen laillisuutta.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että muita SEUT-sopimuksen ja johdetun oikeuden sääntöjä ei ole otettu huomioon. Kantaja väittää ensinnäkin, että sähköisen viestinnän vero on ristiriidassa SEUT 110 artiklan kanssa, toiseksi, että riidanalaiset verot muodostavat palvelujen vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden rajoituksen, koska erityisten verojen kantaminen yleisradiotoiminnan ja televiestinnän alalla rajoittaa suuresti yleisradio- ja teleoperaattoreiden mahdollisuuksia harjoittaa taloudellista toimintaansa Ranskassa, ja kolmanneksi, että riidanalainen toimenpide on ristiriidassa sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun direktiivin 2002/20 kanssa, koska siinä määrätään vero teleoperaattoreille, jotka eivät täytä direktiivissä säädettyjä edellytyksiä.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/33


Kanne 31.5.2011 — Carlotti v. parlamentti

(Asia T-276/11)

2011/C 232/59

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Marie-Arlette Carlotti (Marseille, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis, É. Marchal ja D. Abreu Caldas)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että Euroopan parlamentin puhemiehistön 1.4.2009 tekemä päätös, jolla on muutettu Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkejärjestelmää, on lainvastainen;

kumoamaan riidanalaisen päätöksen;

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävällä kanteella vaaditaan kumoamaan 28.3.2011 annettu päätös, jolla kantajalta on evätty oikeus lisäeläkkeeseen 60 vuoden iässä (1.2.2012 lähtien) ja joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistön 1.4.2009 tekemään päätökseen, jolla on muutettu Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkejärjestelmää.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen:

lainmukaisin toimin saavutettuja oikeuksia ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu;

yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu siltä osin kuin 1.4.2009 annetussa päätöksessä ja riidanalaisessa päätöksessä korotetaan eläkeikää kolmella vuodella ilman siirtymätoimenpiteitä;

Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevia sääntöjä, joiden mukaan kvestorit ja pääsihteeri valvovat näiden sääntöjen tulkintaa ja tiukkaa soveltamista, on rikottu;

Euroopan parlamentin puhemiehistön 1.4.2009 tekemään päätökseen, jolla on muutettu riidanalaisen päätöksen perustana olevaa säännöstöä, sisältyy ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin päätös perustuu arvioon, joka ei perustu eläkerahaston taloudelliseen tilanteeseen;

sopimusten täyttämisessä edellytettävä vilpitön mieli ei toteudu ja ehdot ovat selvästi yksipuolisia ja täten mitättömiä.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/33


Kanne 30.5.2011 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio

(Asia T-279/11)

2011/C 232/60

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: T&L Sugars Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Sidul Açúcares, Unipessoal Lda (Santa Iria de Azóia, Portugali) (edustajat: asianajaja D. Waelbroeck ja Solicitor D. Slater)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että kyseinen SEUT 263 artiklan 4 kohdan mukainen kumoamiskanne ja/tai SEUT 277 artiklan mukainen väite asetuksen N:o 222/2011, asetuksen 293/2011, asetuksen 302/2001 ja asetuksen 393/2011 lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu

kumoamaan poikkeuksellisista toimenpiteistä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin alennetulla ylijäämämaksulla unionin markkinoille saattamisen osalta markkinointivuoden 2010/2011 aikana annetun asetuksen N:o 222/2011

kumoamaan unionin markkinoilla alennetulla ylijäämämaksulla myytävien, kiintiön ulkopuolisen sokerin käytettävissä olevien määrien jakokertoimen vahvistamisesta, lisähakemusten hylkäämisestä ja hakemusten jättämisjakson lopettamisesta annetun asetuksen N:o 293/2011

kumoamaan poikkeuksellisen tuontitariffikiintiön avaamisesta tietyille sokerimäärille markkinointivuonna 2010/2011 annetun asetuksen 302/2011 ja

kumoamaan jakokertoimen vahvistamisesta 1. päivän ja 7. päivän huhtikuuta 2011 välisenä aikana haettujen sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseksi eräissä tariffikiintiöissä sekä tällaisten hakemusten jättämisen keskeyttämisestä annetun asetuksen 393/2011

toissijaisesti, toteamaan, että väite asetuksen 1234/2007 186 artiklan a kohdan ja 187 artiklan lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu ja toteamaan nämä säämääräykset lainvastaisiksi ja kumoamaan riidanalaiset asetukset, jotka perustuvat suoraan tai epäsuorasti näihin säännöksiin

velvoittamaan Euroopan unionin, jota edustaa komissio, korvaamaan kaiken kantajien kärsimän vahingon, joka on aiheutunut siitä, että komissio on rikkonut oikeudellisia velvoitteitaan, ja vahvistamaan tämän korvauksen suuruudeksi 35 485 746 euroa, joka vastaa kantajien 1. lokakuuta alkaen ja 31. maaliskuuta 2011 päättyen kärsimää vahinkoa ja johon on lisätty hakijoiden kärsimä tappion jatkuminen tämän ajankohdan jälkeen tai vahvistamaan korvauksen suuruudeksi muun määrän, joka vastaa kantajille aiheutunutta vahinkoa tai vahvistamaan korvauksen suuruudeksi muun määrän, joka vastaa kantajille aiheutunutta vahinkoa ja jonka nämä tarvittaessa näiden menettelyjen kuluessa osoittavat, jotta erityisesti tulevaisuudessa aiheutuva vahinko otetaan asianmukaisesti huomioon

velvoittamaan vastaajan on maksamaan korvausmäärälle tuomion antamisesta tosiasialliseen maksusuoritukseen asti kertyvää korkoa, jonka määrä on Euroopan keskuspankin pääasiallisiin jälleenrahoitustoimiin soveltama korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä tai muu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asianmukaiseksi määrittämä koron määrä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1234/2007 (1) rikkomiseen ja asianmukaisen oikeusperustan puuttumiseen. Riidanalainen asetus N:o 222/2011 rikkoo asetusta N:o 1234/2011, koska se käytännössä lisää kansallisten tuottajien tuotantokiintiöitä. Kantajan mukaan komissiolla ei ole tällaisia toimivaltuuksia ja sen toimivaltaan nimenomaisesti kuuluu tuotantokiintiöiden pienentäminen. Asetuksella N:o 222/2011 ei ole kuitenkaan saavutettu tällaista tulosta, vaan sillä vahvistetaan lainvastaisesti kiintiön ulkopuolista sokeria koskevan ylijäämämaksun määräksi 0 euroa, mikä on vastoin komission velvoitetta vahvistaa ylijäämämaksu ennaltaehkäisevälle tasolle. Sekä asetuksella N:o 222/2011 että asetuksella 302/2011 jätetään lisäksi huomiota tuontitoimenpiteille ja päätoimisille puhdistamoille asetuksella 1234/2007 oikeudellisesti taattu etusija silloin kun pyritään korjaamaan tuonnin vähenemisestä aiheutuvat markkinahäiriöt.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen rikkomiseen. Kantajat väittävät, että ruoho- ja juurikassokerin kemiallisesta koostumuksesta riippumatta riidanalaisissa asetuksissa suositaan kotimaisia tuottajia maahantuontia harjoittavien puhdistajien kustannuksella.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Riidanalaisilla asetuksilla pyritään ratkaisemaan maahantuodun raa'an ruokosokerin puutteesta aiheutuva sokeripula Euroopan unionin markkinoilla. Sen sijaan että ongelma olisi ratkaistu sallimalla raa'an ruokosokerin tarpeellinen tuonti, niillä lisättiin mahdollisuuksia kotimaiseen sokerin tuotantoon. Tuloksena on, että asetukset ovat ilmeisen soveltumattomia ja suhteettomia.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen. Kantajien mukaan komissio antoi toistuvia takeita siitä, ettei se tule lisäämään tuotantokiintiötä ja että se säilyttää tasapainon sidosryhmien välillä. Riidanalaiset asetukset oli kuitenkin selkeästi suunniteltu suosimaan kotimaista tuotantoa maahantuovien puhdistajien kustannuksella.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu huolellisuusperiaatteen, huolenpitovelvoitteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen. Kantajat väittävät, että komissio laiminlöi aluksi kokonaan velvoitteensa toimia huolimatta markkinahäiriöitä koskevista toistuvista varoituksista, hyväksyi sitten selvästi epäasianmukaisia toimenpiteitä näiden häiriöiden poistamiseksi ja näin ollen huojutti neuvoston vakiinnuttamaa tasapainoa eri markkinaoperaattoreiden välillä.

Kantajat vetoavat edellä mainittuihin mitätöimisperusteisiin SEUT 277 artiklan mukaisen lainvastaisuusväitteen nojalla myös asetusta N:o 222/2011 ja asetusta N:o 302/2011 vastaan. Toissijaisesti kantajat tekevät SEUT 277 artiklan nojalla lainvastaisuusväitteen, jonka mukaan asetuksen N:o 1234/2007 186 a artikla ja 187 artikla, joille riidanalaiset asetukset perustuvat, ovat lainvastaisia.


(1)  Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22.10.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (EYVL L 299, s. 1).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/35


Kanne 7.6.2011 — Metropolis Inmobiliarias y Restauraciones v. SMHV — MIP Metro (METROINVEST)

(Asia T-284/11)

2011/C 232/61

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Metropolis Inmobiliarias y Restauraciones, SL (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Carbonell Callicó)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: MIP Metro Group Intellectual Property GmbH & Co. KG (Düsseldorf, Saksa)

Vaatimukset

sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 17.3.2011 asiassa R 954/2010-1 tekemää päätöstä on muutettava ja yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus sanamerkkiä METROINVEST varten on hyväksyttävä

toissijaisesti ja ainoastaan siinä tapauksessa, että edeltävä vaatimus hylätään, sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 17.3.2011 asiassa R 954/2010-1 tekemä päätös on kumottava

vastaaja ja vastapuoli valituslautakunnassa on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki METROINVEST luokkaan 36 kuuluvia palveluja varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 7112113

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sini-keltaisen kuviomerkin METRO saksalainen tavaramerkkirekisteröinti nro 30348717 tiettyjä luokkiin 1-45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten; keltaisen kuviomerkin METRO yhteisön tavaramerkkihakemus nro 779116 tiettyjä luokkiin 1-42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 ja 14 artiklan, jotka koskevat oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syrjinnän kieltoa, rikkominen sekä yhdenvertaista kohtelua koskevan yhteisön oikeuden yleisen periaatteen loukkaaminen. Valituslautakunta rikkoi neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska kyseessä olevien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/35


Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 6.6.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-21/10, Luigi Marcuccio v. Euroopan komissio, 16.3.2011 antamasta määräyksestä

(Asia T-286/11 P)

2011/C 232/62

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan valituksenalaisen määräyksen kokonaisuudessaan ja poikkeuksetta ja lisäksi ensisijaisesti:

hyväksymään kaikki vaatimukset, jotka on esitetty ensimmäisessä oikeusasteessa

velvoittamaan vastaajan korvaamaan valittajalle kaikki ne kulut, joita tälle on aiheutunut valituksenalaisen ensimmäisessä oikeusasteessa annetun ratkaisun osalta, tai toissijaisesti:

palauttamaan asian Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi eri kokoonpanossa, jotta tämä ratkaisisi asian uudelleen kunkin sellaisen vaatimuksen osalta, joihin näiden vaatimusten edellisissä kohdissa viitataan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu perustelujen täydelliseen puuttumiseen ”korvausvaatimusten” osalta

Valittaja vetoaa tutkinnan laiminlyömisen ja tosiseikkojen vääristämisen osalta siihen, että unionin toimielinten sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymistä koskevia oikeussääntöjä, kaikille kyseisille toimielimille ja Euroopan unionin tuomioistuimelle kuuluvan perusteluvelvollisuuden käsitettä ja Euroopan unionin toimielimen lainvastaisen toiminnan käsitettä on tulkittu ja sovellettu virheellisesti ja kohtuuttomasti.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että ensimmäisessä oikeusasteessa asiaa käsitelleen tuomioistuimen ”oikeudenkäyntikuluja” koskevat ratkaisut ovat lainvastaisia

Valittaja väittää tältä osin, että se, että oikeusriidan asianosainen velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimelle tälle aiheutuneet kulut työjärjestyksen 94 artiklan perusteella, voi perustua ainoastaan sellaisiin seikkoihin, jotka ovat tiiviissä yhteydessä kyseiseen asiaan, eikä sellaisiin käyttäytymiseen, johon saman asianosaisen väitetään syyllistyneen muissa asioissa.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/36


Kanne 9.6.2011 — Portovesme v. komissio

(Asia T-291/11)

2011/C 232/63

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Portovesme Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat F. Ciulli, G. Dore, M. Liberati ja A. Vinci

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

julistamaan SEUT 267 artiklan tarkoituksessa lainvastaiseksi Euroopan komission 23.2.2011 tekemän päätöksen, joka koskee valtiontukia nro C 38/B/2004 (ex NN 58/2004) ja nro C 13/2006 (ex N 587/2005), jotka Italia on pannut täytäntöön muun muassa kantajan hyväksi, ja määräämään tämän vuoksi sen kumoamisesta kokonaan tai kohtuulliseksi katsomiltaan osin

toissijaisesti ja ainoastaan siinä kielteisessä tilanteessa, ettei 1 kohdassa esitettyjä vaatimuksia hyväksytä, 1) vahvistamaan ja toteamaan lainvastaiseksi päätöksen kohdat, joissa määrätään tukien palauttamisesta, siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa luottamuksensuojan yleisen periaatteen kanssa

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa 11 kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen ja asetuksen N:o 659/1999 (1) 4, 7, 10 ja 14 artiklan rikkomiseen

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: päätös on tehty lähes kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun muodollinen tutkintamenettely aloitettiin.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu merkityksellisen lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen virheelliseen tai puutteelliseen rekonstruoimiseen ja tästä seuraavaan huolellisuutta ja puolueettomuutta koskevan velvoitteen loukkaamiseen.

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: tuen soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille tehty päätös perustuu tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen puutteelliseen ja virheelliseen rekonstruoimiseen, minkä seurauksena on loukattu huolellisuutta ja puolueettomuutta koskevia periaatteita, joihin komission toiminnan olisi pitänyt perustua.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu Portovesmen ja Alcoa Trasformazionin kohtuuttomaan erilaiseen kohteluun

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: komissio on toista yhtiötä koskevalla toisella päätöksellä vahvistanut lainmukaiseksi saman järjestelmän, jonka se on nyt todennut yhteismarkkinoille soveltumattomaksi kantajan osalta, mikä merkitsee näiden kahden yhtiön kohtuutonta erilaista kohtelua.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen voimassaoloon

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Italian valtio on ryhtynyt kantajalle myönnetyllä suosituimmuustariffilla toimenpiteisiin korjatakseen perusteettoman epäedullisen tilanteen ja keventääkseen kohtuuttomia kustannuksia, jotka liittyvät sähköenergian kulutukseen ja jotka johtuvat saariverkoston puutteellisesta yhdistämisestä kansalliseen verkostoon. Tämän johdosta taloudellisen edun olemassaoloa ja toimenpiteen valikoivuutta koskevat vaatimukset eivät ole täyttyneet. Tämän lisäksi Cassa Conguaglion toteuttamat toimet olivat puhtaasti sattumanvaraisia eikä kyseessä olevaa toimenpidettä voida luokitella valtion vastuulla olevaksi tueksi. Samalla toimenpiteellä ei voinut lopuksi olla mitään vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin, koska sinkkimarkkinoiden osalta ei ole olemassa yhteisönsisäisiä kauppavirtoja.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen päätöksen perustana olevien oletusten virheellisyyteen

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Päätös perustuu virheelliseen oletukseen, jonka mukaan tuella on saatettu energiamarkkinat epätasapainoon, vaikka markkinat, joita järjestelmä koskee, ovat raskasmetallien tuotantomarkkinat.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, onko tuki luokiteltava uudeksi tueksi vai voimassa olevaksi tueksi

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: kyseessä oleva etuuskohtelu olisi pitänyt luokitella voimassa olevaksi tueksi, jonka on jo komission aikaisemmassa päätöksessä katsottu olevan yhteismarkkinoille soveltuva.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu tuen soveltuvuuteen yhteismarkkinoille

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Komissio ei ole ottanut huomioon sitä, että kyseessä oleva toimenpide on auttanut osaltaan turvaamaan työllisyyden kehittymisen merkityksellisellä alueella.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu SEU 2, 3, 5 ja 12 artiklan rikkomiseen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen ja yhteisön toimielinten toiminnan oikeasuhteisuutta koskevan periaatteen virheelliseen soveltamiseen.

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Riidanalaisella päätöksellä on lainvastaisesti hylätty tukijärjestelmä, jolla pyritään poistamaan vakava syrjintä yhtäältä italialaisten ja toisaalta eurooppalaisten raskasmetallien tuotantoyritysten välillä.

9)

Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 174 artiklan ja liitteen D rikkomiseen ja saaristoalueista annettuun julistukseen nro 33

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Komissio ei ole ottanut huomioon rakenteellisia puutteita ja markkinoiden liittymistä saaristoalueeseen.

10)

Kymmenes kanneperuste, joka perustuu menettelyä koskevien määräysten (SEUT 107 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohta) rikkomiseen ja vuonna 1998 julkaistujen ”aluetukia koskevien suuntaviivojen” virheelliseen soveltamiseen sekä vuosia 2007–2013 koskevien suuntaviivojen soveltamatta jättämiseen

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Komissio ei ole noudattanut velvollisuutta tarkastaa asianmukaisesti tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille.

11)

Yhdestoista kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen

Kanneperusteen tueksi esitetyt väitteet: Komissio ei ole ottanut huomioon sitä, että kantajaan ulottuva järjestelmä on jo todettu yhteismarkkinoille soveltuvaksi aikaisemmalla päätöksellä eikä sitä, että tällaisen järjestelmän osalta ei ole tuotu esiin mitään epävarmuutta niiden viidentoista vuoden aikana, jotka ovat kuluneet kyseisen päätöksen tekemisestä, millä on merkitystä siltä osin kuin on kyse kantajan luottamuksensuojasta.


(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/37


Kanne 6.6.2011 — European Dynamics Luxembourg ym. v. SMVH

(Asia T-299/11)

2011/C 232/64

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: European Dynamics Luxembourg SA (Ettelbrück, Luxemburg), Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimate Tilepikoinonion Pliforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) ja European Dynamics Belgium SA (Bryssel, Belgia) (asiamiehet: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan SMVH:n päätöksen, jolla tarjous, jonka kantaja oli jättänyt ”ulkopuolisen suorittamia tietojärjestelmien ohjelmahallinnointia, projektinhallintaa ja teknistä konsultointia” koskevan tarjouskilpailun N:o AO/021/10 osalta, oli valittu etusijajärjestyksessä kolmanneksi, kuten kantajalle ilmoitettiin 28.3.2011 päivätyllä kirjeellä, ja kaikki tähän liittyvät SMVH:n päätökset, mukaan lukien ne päätökset, joilla päätettiin tehdä sopimus etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi ja toiseksi valitun tarjoajan kanssa

velvoittamaan SMVH:n korvaamaan kantajille kyseisessä tarjouskilpailumenettelyssä aiheutunut vahinko, jonka määrä on 6 500 000 euroa

lisäksi velvoittamaan SMVH:n korvaamaan kantajille mahdollisuuden menettämisestä aiheutunut ja kantajien maineelle ja uskottavuudelle aiheutunut vahinko, jonka määrä on 650 000 euroa

velvoittamaan SMVH:n korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ja muut tähän kanteeseen liittyvät kulut siinäkin tapauksessa, että kanne hylätään.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohdan rikkomiseen (1). Kantajat väittävät erityisesti, että SMVH on rikkonut perusteluvelvollisuutta, sillä se on kieltäytynyt antamasta kantajille riittäviä perusteluita tai selityksiä ja ilmoittamasta, mitkä tarjouskilpailun voittajiin liittyvät ansiot olivat.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu tarjouspyyntöilmoituksen rikkomiseen ottamalla arvioinnissa huomioon kriteereitä, joita ei ollut mainittu tarjouspyyntöilmoituksessa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja arviointikomitean perustelemattomiin lausumiin.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu tarjouksen tekijöiden syrjivään kohteluun, poissulkemista koskevien perusteiden noudattamatta jättämiseen, asetuksen N:o 1605/2002 93 artiklan 1 kohdan f alakohdan, 94 artiklan ja 96 artiklan ja asetuksen N:o 2342/2002 (2) 133 artiklan a kohdan ja 134 artiklan b kohdan rikkomiseen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen. Kantajan mukaan toinen valittu tarjoaja olisi tullut sulkea pois.


(1)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1).

(2)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1).


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/38


Kanne 8.6.2011 — Italmobiliare v. Euroopan komissio

(Asia T-305/11)

2011/C 232/65

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italmobiliare SpA (Milano, Italia) (edustajat: avvocato M. Siragusa, avvocato F. Moretti, avvocato L. Nascimbene, avvocato G. Rizza ja avvocato M. Piergiovanni)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaan tai osittain

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että riidanalaisen päätöksen addressaatti on yksilöity virheellisesti, mikä on asetuksen 1/2003 18 artiklan 1 kohdan vastaista, koska riidanalainen päätös on osoitettu Italmobiliarelle, joka on pelkkä puhdas holdingyhtiö, joka ei edes omista kaikkia osakkeita, eikä Italcementille, joka on konsernin operatiivinen holdingyhtiö. Komissio on lisäksi loukannut kontradiktorista periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta, koska se on yksilöinyt kantajan riidanalaisen päätöksen addressaatiksi, vaikka kyseinen yritys on jäänyt täysin tähän saakka jatkuneen tutkinnan ulkopuolelle. Kantaja vetoaa lopuksi syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, koska Italmobiliare on ainoa pelkästään puhdas holdingyhtiö, joka on otettu menettelyn kohteeksi.

2)

Toinen kanneperuste perustuu asetuksen 1/2003 18 artiklan 1 kohdan rikkomiseen sillä perusteella, että komissio on aloittanut tutkintamenettelyn ja tehnyt sitovan toimen, mihin sillä ei ollut toimivaltaa.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Ensinnäkään käytetyt keinot eivät sovellu tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseen, koska komissio on vedonnut asetuksen 1/2003 18 artiklaan sellaisen tutkinnan yhteydessä, joka ei perustu erityisiin tunnusmerkkeihin ja jonka kohde on määrittelemätön, saadakseen sellaisia tietoja, jotka sen olisi tullut hankkia asetuksen 1/2003 17 artiklan mukaisella alakohtaisella tutkinnalla. Riidanalaisessa päätöksessä ei myöskään ole asianmukaisesti punnittu tutkimuksen tarvetta ja sitä vahinkoa, joka aiheutuu niille yksittäisille tahoille, joita asia koskee, siltä osin kuin komissio on aiheettomasti asettanut kantajalle suhteettoman laajan ja järjettömän velvollisuuden kerätä, järjestää ja toimittaa tietoja.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu SEUT 296 artiklassa määrätyn perusteluvelvollisuuden rikkomiseen. Komissio ei ole päätöksessä ilmoittanut syitä, joiden vuoksi se on päättänyt käyttää asetuksen 1/2003 18 artiklan 3 artiklassa tarkoitettua tiettyä juridista välinettä eli päätöstä. Päätöksestä puuttuvat myös perustelut tietojensaantipyynnön kohteesta ja tarkoituksesta sekä siitä, miksi pyydetyt tiedot ovat tarpeellisia meneillään olevissa tutkimuksissa. Perusteluvelvollisuuden rikkominen merkitsee SEUT 263 artiklassa tarkoitettua olennaisen muotomääräyksen rikkomista ja kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamista.

5)

Viides kanneperuste perustuu siihen, että riidanalainen päätös on lainvastainen siksi, että kontradiktorista periaatetta on loukattu. Komission myöntämä muutaman päivän määräaika huomautusten esittämiseen 4.11. päivättyyn tiedonantoon liitetystä kyselylomakkeesta on ollut selvästi riittämätön, jotta oikeutta tulla kuulluksi olisi voitu käyttää. Lisäksi 4.11. päivätty tiedonanto on sisällöltään tietyssä määrin erilainen kuin riidanalainen päätös: näin ollen komissio on estänyt addressaatteja tuomasta esiin omia näkemyksiään lopulliseen päätökseen myöhemmin lisätyistä eri kysymyksistä. Komissio on myös monissa kohdin jättänyt huomautukset ottamatta huomioon. Avattu vuoropuhelu on näin ollen tehty tyhjäksi, mikä heikentää puolustautumismahdollisuuksia ja prosessuaalista asemaa.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu siihen, että hyvän hallinnon periaatetta on loukattu, mikä ilmenee i) siitä, että toinen toisensa jälkeen lähetettyjä eri kysymyslomakkeita, joita on numeroitu uudelleen, muotoiltu uudelleen, joiden metodologiaa on muutettu ja joita on laajennettu, ei ole koordinoitu, ii) siitä, että tutkintamenettely on pidentynyt huomattavasti kohtuullista pidemmäksi, ja iii) tavasta, jolla komissio on johtanut menettelyä.


Virkamiestuomioistuin

6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/39


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.5.2011 — Missir Mamachi di Lusignano v. komissio

(Asia F-50/09) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Vahingonkorvauskanne - Sääntö, jonka mukaan vahingonkorvausoikeudellisen vaatimuksen, valituksen ja kanteen on oltava keskenään yhdenmukaisia - Menettelyn kontradiktorisuus - Luottamukselliseksi (Rajoitettu/EU) luokitellun asiakirjan käyttäminen tuomioistuimessa - Toimielinten sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Vastuu virheestä - Syy-yhteys - Useita vahingon syitä - Kolmannen aiheuttama vahinko - Tuottamuksesta riippumaton vastuu - Avustamisvelvollisuus - Toimielimen velvollisuus varmistaa henkilökuntansa suojelu - Kolmannen henkilön surmaamat virkamies ja tämän puoliso - Eloonjäämismahdollisuuden menettäminen)

2011/C 232/66

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Livio Missir Mamachi di Lusignano (Kerkhove-Avelgem, Belgia) (edustajat: asianajajat F. Di Gianni, R. Antonini ja N. Sibona)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Pignataro, B. Eggers ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus vastaajan velvoittamisesta maksamaan kantajalle aineetonta ja aineellista vahingonkorvausta hänen poikaansa, entiseen virkamieheen, kohdistuneen henkirikoksen vuoksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Otteet vuoden 2006 asiakirjasta, joka koskee turvallisuusnormeja ja -perusteita ja jonka komissio on käsittelyn kuluessa esittänyt virkamiestuomioistuimelle, palautetaan viivytyksettä Euroopan komissiolle luottamuksellisena lähetyksenä, johon merkitään maininta ”luokittelu Rajoitettu/EU”.

3)

Euroopan komissio vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 167, 18.7.2009, s. 27.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/39


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 7.6.2011 — Larue ja Seigneur v. EKP

(Asia F-84/09) (1)

(Virkamiehet - EKP:n henkilöstö - Palkkaus - Yleinen palkantarkistus - Laskentatavan virheellinen soveltaminen)

2011/C 232/67

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Emmanuel Larue ja Olivier Seigneur (Frankfurt am Main, Saksa) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: G. Nuvoli ja N. Urban, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Vuoden 2009 tammikuun palkkatodistusten kumoamista koskeva vaatimus.

Tuomiolauselma

1)

Laruen ja Seigneurin vuoden 2009 tammikuun palkkatodistukset kumotaan.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan keskuspankki vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 312, 19.12.2009, s. 44.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/39


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 25.5.2011

Bombín Bombín v. komissio

(Asia F-22/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus - Vuosiloma - Loman siirtäminen - Virkamies, joka on lopettanut työskentelyn - Taloudellinen korvaus)

2011/C 232/68

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Luis María Bombín Bombín (Rooma, Italia) (edustaja: asianajaja R. Pardo Pedernera)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Martin ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan komission sellaisen päätöksen kumoamista, jolla on kieltäydytty korvaamasta kantajalle pitämättä jääneet lomat 12 päivän ylittävältä osalta tämän eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.

Tuomiolauselma

1)

Luis María Bombín Bombínin kanne hylätään.

2)

Luis María Bombín Bombín vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 148, 5.6.2010, s. 54.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/40


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011

De Nicola v. Euroopan investointipankki

(Asia F-49/10) (1)

(Henkilöstö - Euroopan investointipankin henkilöstö - Sairausvakuutus - Kieltäytyminen sairauskulujen vastattavaksi ottamisesta - Vaatimus riippumattoman lääkärin nimeämisestä - Kohtuullinen aika)

2011/C 232/69

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja L. Isola)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (asiamiehet: T. Gilliams ja F. Martin, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sellaisen vastaajan tekemän päätöksen kumoamisesta, jolla jätettiin korvaamatta tietyt laserhoitokäynnit

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Kukin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 221, 14.8.2010, s. 61.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/40


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011

AS v. komissio

(Asia F-55/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Ilmoitus avoimesta virasta - Hakemuksen hylkääminen - Oikeussuojan tarve - Työkyvytön virkamies - Hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös ja nimityspäätös eivät ole jakamattomia - Eron tekeminen sellaisten samaan tehtäväryhmään kuuluvien virkamiesten välillä, jotka ovat samassa palkkaluokassa ja jotka etenevät uralla eri tavalla - Palkkaluokan ja viran vastaavuus)

2011/C 232/70

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AS (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja N. Lhoëst)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sellaisen päätöksen kumoamisesta, jolla jätettiin ottamatta huomioon kantajan avustajan — kirjastonhoitajan virkaa koskeva hakemus, ja komission velvoittamisesta suorittamaan kantajalle korvaus aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan komission 30.9.2009 tekemä päätös hylätä AS:n hakemus virkaan kumotaan.

2)

Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan AS:lle 3 000 euroa.

3)

Kanteen vaatimukset hylätään muilta osin.

4)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kolme neljäsosaa AS:n oikeudenkäyntikuluista.

5)

AS vastaa yhdestä neljäsosasta oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 246, 11.9.2010, s. 43.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/40


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 7.6.2011 — Mantzouratos v. parlamentti

(Asia F-64/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Ylennys - Vuoden 2009 ylennyskierros - Päätös ylentämättä jättämisestä - Lainvastaisuusväitteen tutkittavaksi ottaminen - Ansioiden vertailu - Ilmeinen arviointivirhe)

2011/C 232/71

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Andreas Mantzouratos (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: V. Montebello-Demogeot ja K. Zejdová)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus Euroopan parlamentin sen päätöksen kumoamisesta, jolla kantaja jätettiin ylentämättä palkkaluokkaan AD 13 vuoden 2009 ylennyskierroksella, ja niiden päätösten kumoamisesta, joilla ylennettiin tähän palkkaluokkaan virkamiehiä, joilla on vähemmän ansiopisteitä kuin kantajalla

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 274, 9.10.2010, s. 33.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/41


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.5.2011

AQ v. komissio

(Asia F-66/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Arviointikertomus - Vuoden 2009 arviointikierros - Arvioijan palkkaluokka, joka on alhaisempi kuin viranhaltijan - Työsuorituksen arviointi osalta viitekautta - Viranhaltijan tavoitteita ei ole vahvistettu)

2011/C 232/72

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AQ (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Massaux)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Berardis-Kayser ja G. Berscheid)

Oikeudenkäynnin kohde

Ajanjaksoa 1.1.–31.12.2008 koskevan arviointikertomuksen kumoamisvaatimus siltä osin kuin siinä luokitellaan kantaja suoritustasolle III ja hänelle annetaan 2 ylennyspistettä.

Tuomiolauselma

1)

AQ:n arviointikertomus, joka koskee vuoden 2009 arviointi- ja ylennyskierrosta, sekä päätös, jolla AQ:lle annetaan kaksi ylennyspistettä samalta arviointikaudelta, kumotaan.

2)

Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan AQ:lle 2 000 euroa.

3)

Kanteeseen sisältyvät muut vaatimukset hylätään.

4)

Euroopan komissio vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 288, 23.10.2010, s. 74.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/41


Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.6.2011

Mora Carrasco ym. v. parlamentti

(Asia F-128/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Toimielinten välinen siirto sellaisen ylennyskierroksen kuluessa, jonka aikana virkamies olisi ylennetty alkuperäisessä toimielimessään - Siirretyn virkamiehen ylentämisestä päättämiseen toimivaltainen toimielin)

2011/C 232/73

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Aurora Mora Carrasco ym. (Luxemburg, Luxemburg) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: O. Caisou-Rousseau ja J. F. de Wachter)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota päätökset olla ylentämättä kantajia vuoden 2009 ylennyskierroksella.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 63, 26.2.2011, s. 35.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/41


Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 25.5.2011 — Meierhofer v. komissio

(Asia F-74/07 RENV) (1)

(Henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Avoin kilpailu - Hakijan epäonnistuminen suullisessa kokeessa - Perusteluvelvollisuus - Valintalautakunnan työtä koskevat säännöt)

2011/C 232/74

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Stefan Meierhofer (München, Saksa) (edustaja: asianajaja H.-G. Schiessl)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne kilpailun EPSO AD/26/05 valintalautakunnan 10.5.2007 tekemästä päätöksestä, jolla ei otettu kantajaa mainitun kilpailun varallaololuetteloon sen vuoksi, että hän ei saanut riittävästi pisteitä suullisesta kokeesta.

Määräysosa

1)

Ei ole tarpeen lausua Meierhoferin kanteesta siltä osin, kuin hän riitauttaa 19.6.2007 tehdyn päätöksen perustelujen riittävyyden.

2)

Muilta osin Meierhoferin kanne on hylättävä osittain selvästi perusteettomana ja osittain sen vuoksi, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

3)

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa kantajan oikeudenkäyntikuluista virkamiestuomioistuimen ensimmäisessä menettelyssä ja vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan virkamiestuomioistuimen ensimmäisessä menettelyssä ja Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä sekä tässä menettelyssä.

4)

Kantaja vastaa kolmasosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan virkamiestuomioistuimen ensimmäisessä menettelyssä sekä kaikista omista oikeudenkäyntikuluistaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä ja tässä menettelyssä.


(1)  EUVL C 223, 22.9.2007, s. 21.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/42


Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 22.6.2011

Lebedef v. komissio

(Asia F-33/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Vuoden 2005 arviointikierros - Urakehitystä koskeva kertomus - Henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleiset soveltamisohjeet - Asiassa F-36/07 annetun tuomion jälkeen laadittu kertomus - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2011/C 232/75

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Giorgio Lebedef (Senningerberg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja G. Berscheid)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota kantajan urakehitystä koskeva kertomus ajalta 1.1.2005–31.12.2005, sellaisena kuin se laadittiin virkamiestuomioistuimen kumottua kyseisen kertomuksen asiassa F-36/07 antamallaan tuomiolla

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)

Giorgio Lebedef vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 209, 31.7.2010, s. 53.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/42


Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.6.2011

Van Asbroeck v. komissio

(Asia F-88/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Päätös keskijohtoon luokittelemisesta - Uudelleen tutkimista koskeva vaatimus - Uutta olennaista seikkaa ei ole - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

2011/C 232/76

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Marc Van Asbroeck (Dilbeek, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi G. Berscheid ja D. Martin, sittemmin J. Currall ja G. Berscheid)

Oikeudenkäynnin kohde

Henkilöstö — Komission sen päätöksen kumoaminen, jolla hylättiin kantajan vaatimukset, joiden mukaan 22.10.2008 tehty komission päätös, joka koskee ennen 1.5.2004 palkkaluokkaa vaihtaneille virkamiehille maksettavan tasoituskorvauksen käyttöönottoa, on jätettävä osittain soveltamatta, kantaja on luokiteltava uudelleen taannehtivin vaikutuksin 1.5.2004 lähtien palkkaluokkaan D*4/8 ja hänen uransa on määriteltävä uudelleen hänelle tuosta lähtien kuuluvien ylennysten, vuosikorotusten ja ikälisien mukaisesti.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)

Marc Van Asbroeck vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 317, 20.11.2010, s. 50.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/42


Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 29.6.2011

Schuerewegen v. parlamentti

(Asia F-125/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Työpaikalta karkottaminen - Henkilöstökortin poisottaminen - Tietoverkkoon pääsyä koskevien oikeuksien poisottaminen - Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus - Lähettäminen sähköisesti - Todellinen tiedonsaanti hallinnossa - Myöhästyminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2011/C 232/77

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Daniel Schuerewegen (Marienthal, Luxemburg) (edustajat: asianajajat P. Nelissen Grade ja G. Leblanc)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: O. Caisou-Rousseau ja E. Despotopoulou)

Oikeudenkäynnin kohde

Nimittävän viranomaisen päätöksen, jolla kantaja karkotettiin työpaikaltaan ja jolla häneltä otettiin pois henkilöstökortti, ja tämän päätöksen seurauksena olleiden toimenpiteiden kumoaminen sekä vahingonkorvausvaatimus

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)

Daniel Schuerewegen vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.


(1)  EUVL C 30, 29.1.2011, s. 68.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/43


Virkamiestuomioistuimen määräys 20.5.2011

Florentiny v. parlamentti

(Asia F-90/10) (1)

2011/C 232/78

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä sovintoratkaisun jälkeen.


(1)  EUVL C 55, 19.2.2011, s. 36.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/43


Virkamiestuomioistuimen määräys 25.5.2011

AL v. parlamentti

(Asia F-93/10) (1)

2011/C 232/79

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä sovintoratkaisun jälkeen.


(1)  EUVL C 328, 4.12.2010, s. 61.


6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/43


Virkamiestuomioistuimen määräys 27.4.2011

AR v. komissio

(Asia F-120/10) (1)

2011/C 232/80

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 72, 5.3.2011, s. 35.