ISSN 1725-2490

doi:10.3000/17252490.C_2011.216.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 216

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

54. vuosikerta
22. heinäkuu 2011


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Neuvosto

2011/C 216/01

Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011, Portugalin vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta

1

2011/C 216/02

Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011, Suomen vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä vuosia 2011–2014 koskevaa Suomen tarkistettua vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon antamisesta

3

2011/C 216/03

Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011, Romanian vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä vuosia 2010-2014 koskevaa Romanian tarkistettua lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon antamisesta

6

 

LAUSUNNOT

 

Euroopan tietosuojavaltuutettu

2011/C 216/04

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä

9

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2011/C 216/05

Komission tiedonanto viranomaisesta, joka on valtuutettu antamaan aitoustodistuksia asetuksen (EY) N:o 620/2009 mukaisesti

17

2011/C 216/06

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6151 – PetroChina/INEOS/JV) ( 1 )

18

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan parlamentti

2011/C 216/07

Säännöt yleisön oikeudesta tutustua euroopan parlamentin asiakirjoihin – Puhemiehistön päätös 28. marraskuuta 2001

19

 

Euroopan komissio

2011/C 216/08

Euron kurssi

25

 

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

2011/C 216/09

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitettujen oleskelulupien luettelo – EUVL:ssä C 247, 13.10.2006, s. 1, EUVL:ssä C 153, 6.7.2007, s. 5, EUVL:ssä C 192, 18.8.2007, s. 11, EUVL:ssä C 271, 14.11.2007, s. 14, EUVL:ssä C 57, 1.3.2008, s. 31, EUVL:ssä C 134, 31.5.2008, s. 14, EUVL:ssä C 207, 14.8.2008, s. 12, EUVL:ssä C 331, 21.12.2008, s. 13, EUVL:ssä C 3, 8.1.2009, s. 5, EUVL:ssä C 64, 19.3.2009, s. 15, EUVL:ssä C 198, 22.8.2009, s. 9, EUVL:ssä C 239, 6.10.2009, s. 2, EUVL:ssä C 298, 8.12.2009, s. 15, EUVL:ssä C 308, 18.12.2009, s. 20, EUVL:ssä C 35, 12.2.2010, s. 5, EUVL:ssä C 82, 30.3.2010, s. 26,EUVL:ssä C 103, 22.4.2010, s. 8 ja EUVL:ssä C 108, 7.4.2011, s. 6, EUVL:ssä C 157, 27.5.2011, s. 5 ja EUVL:ssä C 201, 8.7.2011, s. 1, julkaistun luettelon päivitys

26

2011/C 216/10

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

29

2011/C 216/11

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan mukainen komission ilmoitus – Säännöllistä lentoliikennettä koskevat julkisen palvelun velvoitteet ( 1 )

31

 

V   Ilmoitukset

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2011/C 216/12

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6313 – Ashland/International Specialty Products) ( 1 )

32

2011/C 216/13

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6276 – AIF VII Euro Holdings/Ascometal) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

33

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Neuvosto

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011,

Portugalin vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta

2011/C 216/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (1), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Portugalin kansallisessa uudistusohjelmassa ei ole ilmoitettu nimenomaan vuotta 2011 koskevia sitoumuksia ja toimia, mutta sen odotetaan toimittavan ne Eurooppa-neuvostolle.

(6)

Portugalin hallitus toimitti vuosia 2011–2014 koskevan vakausohjelmansa 23 päivänä maaliskuuta 2011 kansalliselle parlamentille, joka hylkäsi sen. Portugalin hallitus esitti kansallisen uudistusohjelman 19 päivänä huhtikuuta 2011. Ehdotetut makrotalouden ja julkisen talouden skenaariot sekä toimintapoliittiset suositukset on korvattu 17 päivänä toukokuuta 2011 allekirjoitetulla yhteisymmärryspöytäkirjalla.

(7)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä toukokuuta 2011 täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU, jossa Portugalille myönnettiin keskipitkän ajan rahoitustukea kolmeksi vuodeksi (2011–2014) Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (2) mukaisesti. Siihen liittyvässä, samana päivänä allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä vahvistetaan ne talouspoliittiset ehdot, joiden perusteella rahoitustukea myönnetään.

(8)

Vuonna 2010 Portugalin BKT:n kasvuvauhti oli 1,3 prosenttia. Positiivinen kasvuvauhti johtui paitsi vahvasti kasvavasta viennistä myös poikkeuksellisista tekijöistä, jotka lisäsivät yksityistä kulutusta. Hintojen ja kustannusten kehitys ei selvästikään riittänyt parantamaan kilpailukykyä riittävän nopeasti, jotta Portugali olisi voinut korjata vallitsevan vaihtotaseen alijäämän, joka vuonna 2010 oli peräti 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Heikko taloustilanne ja työttömyyden voimakas lisääntyminen (11,2 prosenttia vuoden 2010 lopussa) johtivat suuriin julkisen talouden alijäämiin: alijäämä oli vuonna 2009 yli 10 prosenttia ja vuonna 2010 yli 9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se oli vielä vuonna 2008 ollut 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden epäsuotuisa kehitys yhdessä talouden kehitystä koskevien synkkien tulevaisuudennäkymien kanssa johtivat äskettäin luottamuksen heikentymiseen ja kasvaviin paineisiin valtion joukkovelkakirjalainamarkkinoilla, mikä on lisännyt huolta Portugalin julkisen talouden kestävyydestä. Luottoluokituslaitosten alennettua Portugalin joukkovelkakirjojen luokitusta useaan otteeseen maa ei pystynyt enää hankkimaan uutta rahoitusta ehdoin, jotka ovat yhteensoveltuvia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kanssa. Samaan aikaan ulkomaisesta ja erityisesti euroalueen rahoituksesta hyvin riippuvaiselle pankkisektorille kävi entistä mahdottomammaksi saada markkinarahoitusta.

(9)

Portugali sitoutui toteuttamaan talous- ja rahoitussopeutusohjelman, jonka tavoitteena on palauttaa luottamus valtiontalouteen ja pankkisektoriin sekä tukea kasvua ja työllisyyttä. Ohjelmaan sisältyy kattavia toimia kolmella alueella: i) uskottava ja tasapainoinen julkisen talouden vakauttamisstrategia, jota tuetaan toteuttamalla rakenteellisia julkisen talouden toimia ja tehostamalla julkisen talouden valvontaa; ii) perusteellisia, etupainotteisia rakenneuudistuksia myös työ- ja tuotemarkkinoilla; ja iii) markkinaperusteisia mekanismeja, joita tuetaan suojajärjestelyin, rahoitusalan turvaamiseksi siltä varalta, että velkavipu purkautuu hallitsemattomasti.

(10)

Komissio on arvioinut kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ohjelman merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja lisäksi arvioinut, onko ohjelma EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukainen, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tässä tilanteessa komissio korostaa, että on erittäin tärkeää panna kiireellisesti täytäntöön täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet,

SUOSITTAA, että Portugali

panee täytäntöön täytäntöönpanopäätöksessä 2011/344/EU säädetyt toimenpiteet, jotka on määritelty tarkemmin 17 päivänä toukokuuta 2011 tehdyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  Pidetään vuonna 2011 voimassa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 19 päivänä toukokuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/308/EU (EUVL L 138, 26.5.2011, s. 56).

(2)  EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/3


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011,

Suomen vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä vuosia 2011–2014 koskevaa Suomen tarkistettua vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon antamisesta

2011/C 216/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Suomi toimitti vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 6 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Maailmanlaajuisen talouskriisin ollessa syvimmillään Suomen BKT supistui hyvin voimakkaasti, koska Suomen talous on perinteisesti ollut riippuvainen maan tärkeimpien teollisuudenalojen vientituloksista. Vuonna 2009 BKT supistui 8,2 prosenttia, mikä oli seurausta viennin poikkeuksellisen jyrkästä vähenemisestä (viennin volyymi väheni 20 prosenttia) ja siihen liittyneistä investointeihin kohdistuneista luottamusta heikentävistä vaikutuksista. Työttömyysaste kasvoi vuosien 2008 ja 2010 välisenä aikana noin 2 prosenttiyksikköä eli 6,4 prosentista 8,3 prosenttiin. Talous on elpynyt voimakkaasti, ja BKT kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010, minkä taustalla olivat sekä kotimainen kysyntä että viennin vauhdittuminen. Vuonna 2009 tapahtuneen notkahduksen jälkeen kiinteistöjen hinnat nousivat ja asuntorakentamisen volyymi kasvoi nopeasti tasolle, joka ylitti kriisiä edeltäneen tason. Tämä aiheutti jonkin verran huolta kiinteistömarkkinoiden liian suuresta kasvusta. Talouskriisin seurauksena Suomen julkisen talouden alijäämä oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja velka 48,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella, että ohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava vuosien 2011 ja 2012 osalta mutta niitä seuraavien vuosien osalta hieman liian optimistinen. Vuosia 2011 ja 2012 koskeva makrotalouden skenaario vastaa komission kevään talousennustetta. Vuosina 2013–2015 BKT:n vuosikasvu on ohjelmassa esitetyn ennusteen mukaan noin 2 prosenttia, mikä on näin hieman enemmän kuin potentiaalista kasvua koskeva arvio, joka on 1,5 prosenttia, joten kasvuun saattaa kohdistua joitakin heikkenemisriskejä. Julkisen talouden strategian tavoitteena on supistaa alijäämä 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 0,7 prosenttiin vuonna 2012, minkä taustalla ovat talouden suhdanteiden paraneminen ja eräät edellisen hallituksen hyväksymät vakauttamistoimet. Tarkistetussa vakausohjelmassa ei kuitenkaan suunnitella julkisen talouden lisävakauttamista vuosiksi 2013–2015. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan tasapainossa. Merkittävin riskitekijä aiheutuu yleisestä makrotalousympäristöstä, jolla on perinteisesti ollut voimakas vaikutus Suomen vientivetoiseen talouteen.

(9)

Tuoreimmassa tarkistetussa ohjelmassa ei suunnitella taloudellisen tilanteen ennustetun paranemisen hyödyntämistä julkisen talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Vaikka Suomen viranomaisten asettama keskipitkän aikavälin tavoite, eli rakenteellinen ylijäämä, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, on saavutettavissa vuonna 2011, tämän jälkeen rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan jäävän tavoitetasosta.

(10)

Komission viimeisimmän arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan keskisuuria. Vaikka väestön ikääntymisen aiheuttamien vaikutusten ehkäiseminen on Suomessa ollut yksi peräkkäisten hallitusten ensisijaisista tavoitteista, Suomessa on kuitenkin hyvin pian odotettavassa suuri väestörakenteen muutos, ja julkisessa taloudessa on edelleen merkittävä kestävyysvaje. Tämä haaste vaikuttaa useisiin politiikanaloihin. Väestön ikääntymisestä on seurauksena ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysynnän voimakas kasvu. Kyseisiä palveluja tuottavat Suomessa pääasiassa kunnat. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että julkisten palvelujen tuottavuuden paraneminen on viime vuosina ollut heikkoa. Suomen viranomaiset ovat jo toteuttaneet useita uudistuksia julkisten palvelujen rakenteen uudistamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla. Julkisella sektorilla tehtyjen melko suurten tietotekniikkainvestointien vaikutukset eivät ole vielä näkyneet tuottavuuden paranemisena, mikä antaa aihetta olettaa, että investointien ohella tarvitaan muutoksia rakenteisiin ja hallintoon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että julkisten palvelujen tarjonnassa on edelleen mahdollista toteuttaa lisätoimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

(11)

Tämänhetkinen pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa. Pitkäaikaistyöttömyys laski vuosien 2005 ja 2008 välillä merkittävästi, mutta alkoi jälleen kasvaa vuonna 2009. Vuoden 2011 maaliskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 57 400, mikä on 12 400 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Monet pitkäaikaistyöttömistä kuuluvat 55–64-vuotiaiden ikäryhmään. Näiden eläkkeelle jäämisen seurauksena suurin työttömyyden kasvu tulee kuitenkin olemaan 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyysaste on Suomessa alle EU:n keskiarvon, kysymystä tarkasteltaessa olisi otettava huomioon työvoiman tarjonnan turvaaminen tulevaisuudessa ja sosiaalinen osallisuus. Kokemus on osoittanut, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Vaikka Suomen viranomaiset ovat tunnustaneet, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kiireellistä ratkaisua vaativa ongelma, tähän mennessä ei ole laadittu kattavaa strategiaa sen ratkaisemiseksi. Kriisin aikana Suomi käytti aktiivisia työmarkkinapoliittisia toimenpiteitään tehokkaasti nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Vaikka nämä toimenpiteet auttoivat vähentämään nuorisotyöttömyyttä vuosina 2010 ja 2011, nuorisotyöttömyys on edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella, joten uusia toimenpiteitä saatetaan tarvita. Aktiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden tehostamisella ja paremmalla kohdentamisella voitaisiin samaan tapaan kääntää myös pitkäaikaistyöttömyyden negatiivinen kehityssuuntaus.

(12)

Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostamisella on väestörakenteen muutosten vuoksi julkisen talouden kannalta tärkeä ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta ratkaiseva merkitys. Suomen eläkejärjestelmää uudistettiin vuonna 2005, ja eläke-edut kytkettiin elinajanodotekertoimeen vuonna 2009. Lakisääteinen eläkeikä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole yhteydessä elinajanodotteeseen. Koska elinajanodote kasvaa jatkuvasti, tällaisella kytkennällä voitaisiin sekä lisätä työvoiman tarjontaa että auttaa varmistamaan eläkkeiden riittävyys. Varhaiseläkejärjestelmiä on viime vuosina vähennetty, mutta toimenpiteitä voitaisiin edelleen toteuttaa ikääntyneiden työllisyyskannustimien parantamiseksi. Esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden lisäpäiväoikeus toimii pitkälti samaan tapaan kuin kyseiseltä ikäryhmältä poistettu työttömyyseläke. Ikääntyneiden työllisyysaste ja todellinen työelämästä poistumisikä ovat viime vuosikymmeninä tehdyistä parannuksista huolimatta liian alhaisella tasolla. Varhaiseläkkeen perusteena on hyvin usein työkyvyttömyys. Todellisen eläkeiän nostaminen edellyttää toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon myös työelämän laatu ja siihen osana kuuluva työntekijöiden hyvinvointi ja terveys. Tämä on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on suuri. Suomi on vuodesta 2009 käyttänyt noin 21 miljoonaa euroa työympäristön parantamishankkeisiin. Näiden hankkeiden vaikutukset olisi arvioitava. Elinikäisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävien osuus on Suomessa perinteisesti ollut hyvin suuri, ja elinikäisen oppimisen merkitys on tärkeä myös vastaisuudessa, kun otetaan huomioon uudet osaamisvaatimukset ja väestömuutokset.

(13)

Kilpailun lisäämisestä on tullut tuottavuuden ja talouskasvupotentiaalin kasvattamisen kannalta entistäkin tärkeämpää, erityisesti palvelusektorilla. Suomen syrjäinen sijainti ja alhainen väestötiheys heikentävät yritysten välistä kilpailua, mistä on puolestaan seurauksena se, että tuottavuuden kasvu sektoreilla, joilla kansainvälinen kilpailu on rajoitettua, on melko vähäistä. Elinkeinoelämän rakenteet ovat eräillä aloilla, erityisesti elintarviketeollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan aloilla, erittäin pitkälle keskittyneitä. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa korkeaan kuluttajahintatasoon, johon voivat tosin vaikuttaa myös pitkät etäisyydet. Vähittäishinnat ovat EU:n korkeimpia. Vähittäiskaupan alalla kilpailua haittaavat edelleen sääntely, vaikka sitä on viime aikoina purettu, sekä ulkomaisten ja kotimaisten yritysten kohtaamat markkinoille pääsyn ja markkinoilta poistumisen esteet.

(14)

Suomen vakausohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa ei aseteta erikseen Euro Plus -sopimuksen mukaisia sitoumuksia, mutta niitä odotetaan tehtävän, kun uusi hallitus on muodostettu.

(15)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman, ottaen huomioon niiden merkityksen Suomen finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta, sekä sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden yleistä ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa. Se katsoo, että vakauttamistoimenpiteitä olisi määriteltävä keskipitkälle aikavälille ja että julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi on tarpeen toteuttaa lisätoimia, myös parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta. Lisätoimia tarvitaan myös työllisyyskannustimien lisäämiseksi, tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän nostamiseksi sekä tuottavuuden ja kilpailun lisäämiseksi palvelumarkkinoilla.

(16)

Neuvosto on tutkinut Suomen tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Suomen kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

SUOSITTAA, että Suomi toteuttaa vuosina 2011–2012 toimia, joilla se

1.

jatkaa julkisen talouden vakauttamista käyttäen tässä yhteydessä kaikki ennakoimattomat tulot alijäämän supistamiseen ja toteuttaa samalla lisätoimenpiteitä pitääkseen julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella;

2.

toteuttaa lisätoimenpiteitä, mukaan lukien rakenteita koskevat muutokset, tuottavuuden parantamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi julkisten palvelujen tarjonnassa, jotta väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin vastata;

3.

kohdistaa aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet paremmin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin;

4.

toteuttaa toimenpiteitä parantaakseen iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyttä ja heidän osallistumistaan elinikäiseen oppimiseen; toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla vähennetään varhaista työmarkkinoilta poistumista, ja harkita lainsäädäntöön perustuvien eläkeikien ja elinajanodotteen välistä yhteyttä;

5.

toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla palvelusektoria avataan lisää kilpailulle uudistamalla sääntelyä ja poistamalla rajoituksia, jotta uusien yritysten pääsyä palvelumarkkinoille saataisiin helpotettua erityisesti vähittäiskaupan alalla.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  Pidetään vuonna 2011 voimassa 19 päivänä toukokuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/308/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 138, 26.5.2011, s. 56).

(3)  Lausunto, jota tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 3 kohdassa.


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/6


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011,

Romanian vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä vuosia 2010-2014 koskevaa Romanian tarkistettua lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon antamisesta

2011/C 216/03

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 6 päivänä toukokuuta 2009 päätöksen 2009/459/EY (2), jolla Romanialle myönnettiin keskipitkän ajan rahoitustukea kolmeksi vuodeksi perussopimuksen 143 artiklan nojalla. Tuohon päätökseen liittyvässä, 23 päivänä kesäkuuta 2009 allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennysosissa vahvistetaan ne talouspoliittiset ehdot, joiden perusteella rahoitustukea myönnettiin. Päätöstä 2009/459/EY muutettiin 16 päivänä maaliskuuta 2010 päätöksellä 2010/183/EU (3). Romania on pannut ohjelman menestyksekkäästi täytäntöön, ja koska vaihtotasetta on osittain mukautettu Romanian tuote- ja työmarkkinoilla edelleen esiintyvien rakenteellisten heikkouksien seurauksena, mistä aiheutuu herkkyyttä kansainvälisille hintahäiriöille, neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2011 päätöksen 2011/288/EU (4) EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle kolmeksi vuodeksi perussopimuksen 143 artiklan mukaisesti. Tähän liittyvä yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin 29 päivänä kesäkuuta 2011.

(2)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020-strategia, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen. Strategia keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(3)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen (5) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(4)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(7)

Romania toimitti 2 päivänä toukokuuta 2011 vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa. Näitä kahta ohjelmaa on arvioitu samaan aikaan.

(8)

Romanian talous kasvoi vuosina 2002–2008 vahvasti ja sen reaalinen BKT kasvoi keskimäärin 6,3 prosenttia, mikä ylittää sen kasvupotentiaalin tason. Talouskasvua vauhditti pääosin kotimainen kysyntä, sillä vahva luottojen ja palkkojen kehitys edisti yksityistä kulutusta ja investointeja. Kasvua edistivät myös ulkomaille suuntautuneet pääomavirrat, mikä johti talouden ylikuumenemiseen sekä kestämättömään ulkoiseen ja julkisen talouden epätasapainoon. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2007 peräti 13,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja pieneni vuonna 2008 vain hieman, 11,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission viimeisimmän pitkän aikavälin kestävyyttä koskevan arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvat riskit näyttävät olevan suuria. Tässä arviossa ei ole kuitenkaan otettu huomioon vuonna 2010 toteutettuja laajoja eläkeuudistusta koskevia toimenpiteitä, jotka ovat huomattavasti parantaneet Romanian eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Ulkoista luotonottoa vauhditti myötäsyklinen finanssipolitiikka, ja vuonna 2008 kokonaisalijäämä kasvoi 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2005 oli ollut 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä johtui toistuvista julkisen talouden tavoitteista poikkeamisista erityisesti juoksevien menojen suhteen. Finanssikriisi ja sitä seurannut maailmanlaajuinen laskusuhdanne lisäsivät sijoittajien haluttomuutta ottaa riskejä, minkä vuoksi Romaniaan suuntautuvat pääomavirrat supistuivat merkittävästi. Työmarkkinoille osallistuminen ei noussut, vaikka talouden olosuhteet olivat suotuisat, ja työllisyysaste muuttui kasvuvuosina hyvin vähän. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työllisyysaste laski vuoteen 2010 mennessä 63,3 prosenttiin ja työttömyysaste kasvoi 7,3 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli ollut 5,8 prosenttia. Työttömyys on edelleen erityisen korkea haavoittuvien ryhmien kuten romaniväestön keskuudessa. Näistä syistä Romanian viranomaiset pyysivät akuuttien rahoitustarpeiden vuoksi kansainvälistä rahoitustukea sekä EU:n rahoitustukea toukokuussa 2009.

(9)

EU:n ja IMF:n rahoitustukiohjelma pantiin menestyksekkäästi täytäntöön, ja näiden myönteisten saavutusten lujittamiseksi viranomaisten kanssa neuvoteltiin ennalta varautuva EU–IMF-ohjelma vuosiksi 2011–2013. Uudessa ohjelmassa jatketaan vuosien 2009–2011 ohjelmassa aloitettua julkisen talouden vakauttamista, julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistamista ja rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttämistä. Lisäksi selkeänä painopisteenä on (energia- ja liikennealan) tuotemarkkinoiden ja työmarkkinoiden rakenteellinen uudistaminen, joka on tarpeen Romanian kasvupotentiaalin vapauttamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja EU:n rahastojen käytön tehostamiseksi. Romania voi edelleen saavuttaa maksuperusteiseen alijäämään liittyvän tavoitteensa, joka vuonna 2011 on 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (EKT-perusteisesti alle 5 prosenttia). Tämä olisi riittävä pohja sille, että saavutetaan vuoden 2012 alijäämätavoite, alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka komission yksiköiden kevään 2011 ennusteen mukaan voidaan tarvita lisätoimenpiteitä. Viranomaiset ovat myös toteuttaneet toimenpiteitä uuden ohjelman rakenneuudistustavoitteiden saavuttamiseksi ja pyrkineet edelleen pitämään yllä talouden vakautta.

(10)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana olevat makrotalouden oletukset ovat uskottavia. Lähentymisohjelmalla pyritään korjaamaan liiallinen alijäämä neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antamassa suosituksessaan asettamaan vuoden 2012 määräaikaan mennessä. Ohjelmalla tähdätään kokonaisalijäämän korjaamiseen neuvoston 16 päivänä helmikuuta 201 antamassa suosituksessa asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman tavoitteena on kokonaisalijäämä, joka on 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, jolloin suunniteltu vakauttaminen on pääosin menoperusteista. Komission yksiköt ovat laskeneet rakenteellisen rahoitusaseman uudelleen, ja tämän mukaan keskipitkän aikavälin tavoitetta ei saavuteta ohjelmakaudella. Vakauttamisstrategia vaikuttaa painottuvan ohjelmakauden alkuun, ja rakenteelliset parannukset keskittyvät vuosiin 2011 ja 2012. Sen sijaan vuosina 2013 ja 2014 rakenteellinen rahoitusasema ei kohene. Suunniteltu alijäämän kehittyminen vuosina 2011 ja 2012 on asianmukainen, muttei vuosina 2013 ja 2014. Julkisen talouden tavoitteiden pääriskit liittyvät täytäntöönpanoriskeihin, valtionyhtiöiden maksurästeihin, jotka aiheuttavat merkittävän vastuusitoumuksen talousarvioon, sekä komission (Eurostatin) esittämiin varaumiin, jotka koskevat liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaista Romanian ilmoitusta (6). Viimeksi mainittu huomioiden Romania on sitoutunut antamaan etusijan julkisen talouden tilastojen keruun parantamiselle kansallisessa tilastolaitoksessa ESA 95:n puitteissa.

(11)

Romania on antanut Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumuksensa kansallisessa uudistusohjelmassaan ja lähentymisohjelmassaan, jotka toimitettiin 2 päivänä toukokuuta 2011. Suurin osa näistä sitoumuksista on jo pantu täytäntöön tai niitä pannaan parhaillaan täytäntöön osana keskipitkää rahoitusapuohjelmaa ja niillä pystytään laajalti vastaamaan mainitun sopimuksen nojalla esille tuleviin olemassa oleviin haasteisiin.

(12)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Romanian kestävän finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(13)

Neuvosto on tutkinut Romanian tarkistetun vuoden 2011 lähentymisohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä helmikuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (7) on otettu huomioon jäljempänä esitetyssä suosituksessa. Neuvosto on tutkinut Romanian kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

SUOSITTAA, että Romania

panee täytäntöön päätöksessä 2009/459/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/183/EU, säädetyt toimenpiteet yhdessä niiden päätöksessä 2011/288/EU säädettyjen toimenpiteiden kanssa, jotka on määritelty tarkemmin 23 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä sekä 29 päivänä kesäkuuta 2011 tehdyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  EUVL L 150, 13.6.2009, s. 8.

(3)  EUVL L 83, 30.3.2010, s. 19.

(4)  EUVL L 132, 19.5.2011, s. 15.

(5)  Pidetään vuonna 2011 voimassa 19 päivänä toukokuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/308/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 138, 26.5.2011, s. 56).

(6)  Eurostat on esittänyt varaumia Romanian liiallista alijäämää koskevien tietojen laadusta, seuraavista syistä:

i)

epävarmuus eräiden julkisten yritysten vaikutuksesta julkisen talouden alijäämään,

ii)

raportointi muihin saataviin tai velkoihin liittyvistä ESA95-luokista,

iii)

joidenkin rahoitustointen luonne ja vaikutus sekä

iv)

hallituksen sisäisten rahavirtojen vakauttaminen.

(7)  Lausunto, jota tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdassa.


LAUSUNNOT

Euroopan tietosuojavaltuutettu

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/9


Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä

2011/C 216/04

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1),

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (2) ja erityisesti sen 41 artiklan,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

1.   JOHDANTO

1.

Komissio hyväksyi 15. syyskuuta 2010 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (jäljempänä ’ehdotus’) (3). Ehdotuksen tavoitteena on ennen kaikkea lisätä OTC-johdannaisten markkinoiden turvallisuutta ja tehokkuutta yhteisillä säännöillä.

2.

Komissio ei ole kuullut ehdotuksesta Euroopan tietosuojavaltuutettua, vaikka asetuksen (EY) N:o 45/2001 (jäljempänä ’asetus (EY) N:o 45/2001’) 28 artiklan 2 kohdassa näin edellytetään. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tästä syystä toiminut omasta aloitteestaan ja antanut asetuksen (EY) N:o 45/2001 41 artiklan 2 kohtaan perustuvan lausuntonsa.

3.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että lausunto annetaan myöhäisessä vaiheessa lainsäädäntöprosessia, mutta pitää lausunnon antamista kuitenkin perusteltuna ja hyödyllisenä, sillä ehdotukseen sisältyy merkittäviä tietosuojakysymyksiä. Lisäksi lausunnossa esitetyillä näkökohdilla on välitön merkitys paitsi nykyisen lainsäädännön soveltamiselle myös muille vireillä oleville ja tuleville ehdotuksille, jotka sisältävät samanlaisia säännöksiä, kuten jäljempänä 3.4 kohdassa selitetään.

2.   EHDOTUKSEN TAUSTA JA PÄÄPIIRTEET

4.

Komissio käynnisti finanssikriisin alussa finanssivalvontaa koskevan lainsäädäntökehyksen uudelleentarkastelun, jonka tavoitteena oli vastata valvonnan alalla sekä yksittäistapauksissa että koko finanssijärjestelmässä paljastuneisiin merkittäviin puutteisiin. Alalla on äskettäin hyväksytty useita lainsäädäntöehdotuksia nykyisten finanssialan valvontajärjestelyjen lujittamiseksi sekä koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi EU:n tasolla.

5.

Finanssivalvonnan uudistuksessa otettiin käyttöön uusimuotoinen Euroopan finanssivalvontakehys. Se koostuu Euroopan järjestelmäriskikomiteasta (4) ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmästä (EFVJ), jossa kansalliset finanssivalvojat ovat verkottuneet uusien Euroopan valvontaviranomaisten eli Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) (5), Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen (EVTEV) (6) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) (7) kanssa. Sen lisäksi komissio toteutti joitakin erityisaloitteita sääntelyuudistuksen kohdistamiseksi tietyille osa-alueille tai tiettyihin finanssituotteisiin.

6.

Yksi näistä erityisaloitteista on nyt tarkasteltavana oleva ehdotus, joka koskee OTC-johdannaisia. Ne ovat johdannaisia (8), joilla ei käydä kauppaa pörssissä vaan joista neuvotellaan yksityisesti kahden osapuolen välillä. Ehdotuksessa finanssialalla toimivat vastapuolet ja finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka ylittävät tietyt kynnysarvot, velvoitetaan selvittämään kaikki vakioidut OTC-johdannaiset keskusvastapuoliyhteisöissä. Lisäksi finanssialalla toimivat vastapuolet ja finanssialan ulkopuoliset vastapuolet velvoitetaan ilmoittamaan tiedot tekemistään johdannaissopimuksista ja niiden muutoksista rekisteröidylle kauppatietorekisterille. Ehdotuksessa asetetaan keskusvastapuolille yhdenmukaistetut organisaatiovaatimukset ja vakavaraisuusvaatimukset sekä velvoitetaan kauppatietorekisterit noudattamaan tiettyjä organisaatio- ja toimintavaatimuksia. Keskusvastapuolten toimilupien myöntäminen ja valvonta jää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulle, ja EAMV vastaa sekä kauppatietorekisterien rekisteröinnistä että niiden valvonnasta.

3.   PUHELIN- JA TIETOLIIKENNETIETOJEN SAANTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

3.1   Yleistä

7.

Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan EAMV:lla on tehtäviensä suorittamiseksi valtuudet ”vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja” (kursivointi tässä). Kuten jäljempänä selitetään, tämän säännöksen soveltamisala – etenkin ”puhelin- ja tietoliikennetietojen” täsmällinen merkitys – on epäselvä. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä (tai ainakaan ei voida sulkea pois sitä), että kyseisiin puhelin- ja tietoliikennetietoihin sisältyy direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ja soveltuvin osin direktiivissä 2002/58/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136/EY, jäljempänä ’sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi’) tarkoitettuja henkilötietoja, toisin sanoen tunnistettujen tai tunnistettavissa olevien luonnollisten henkilöiden (9) puhelin- ja tietoliikenteeseen liittyviä tietoja. Sikäli kuin näin on, ehdotuksessa olisi syytä varmistaa, että kaikkia kyseisissä direktiiveissä ja asetuksessa säädettyjä henkilötietojen oikeudenmukaista ja laillista käsittelyä koskevia periaatteita noudatetaan.

8.

Sähköisten viestintävälineiden käyttöä koskeviin tietoihin voi sisältyä monenlaisia henkilötietoja, joita ovat esimerkiksi puhelun soittajan ja vastaajan henkilöllisyys, puhelun ajankohta ja kesto, käytetty verkko ja kannettavissa laitteissa myös käyttäjän sijainti. Tietyt Internetin ja sähköpostin käyttöön liittyvät liikennetiedot (esim. luettelo vierailluista sivustoista) voivat paljastaa tärkeitä tietoja jopa viestinnän sisällöstä. Liikennetietojen käsittely voi lisäksi rikkoa kirjesalaisuutta. Tästä syystä direktiivissä 2002/58/EY säädetään periaatteesta, jonka mukaan liikennetiedot on poistettava tai tehtävä nimettömiksi, kun niitä ei enää tarvita viestinnän välittämiseen (10). Jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin lainsäädäntöihinsä poikkeuksia tähän periaatteeseen jonkin tietyn oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi, mutta ne ovat sallittuja vain, jos ne ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisessa yhteiskunnassa (11).

9.

Euroopan tietosuojavaltuutettu myöntää, että komission tässä tapauksessa asettamat tavoitteet ovat oikeutettuja. Tietosuojavaltuutettu ymmärtää tarpeen toteuttaa aloitteita, joilla lujitetaan finanssimarkkinoiden valvontaa markkinoiden vakauden säilyttämiseksi sekä sijoittajien ja koko talouden suojelun parantamiseksi. Koska liikennetietoihin suoraan kohdistuvat tutkintavaltuudet voivat loukata yksityisyyden suojaa, niiden on perustuttava tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteisiin. Tutkintavaltuuksien on toisin sanoen sovelluttava niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, eikä niillä saa ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (12). Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on tärkeää, että tutkintavaltuudet muotoillaan selkeästi määrittämällä niiden henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala sekä se, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä niitä voidaan käyttää. Lisäksi olisi säädettävä riittävistä suojatoimista väärinkäytön riskiä vastaan.

3.2   EAMV:n tutkintavaltuuksien soveltamisala on epäselvä

10.

Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan ”EAMV:llä on 51–60 artiklan sekä 62 ja 63 artiklan mukaisten tehtäviensä (esim. kauppatietorekisterien valvontaan liittyvät velvollisuudet) suorittamiseksi valtuudet – vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja”. Väljän muotoilunsa vuoksi säännös herättää useita aineelliseen ja henkilölliseen soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä.

11.

Ensinnäkään ei ole täysin selvää, mitä ”puhelin- ja tietoliikennetiedoilla” tarkoitetaan. Tätä käsitettä on sen vuoksi syytä tarkentaa. Käsite saattaa viitata sellaisiin puhelin- ja tietoliikennetietoihin, joita kauppatietorekistereillä on velvollisuus säilyttää osana toimintaansa. Ehdotukseen sisältyy useita säännöksiä, jotka koskevat tietojen säilyttämistä kauppatietorekistereissä (13). Missään niistä ei kuitenkaan täsmennetä, onko kauppatietorekistereissä säilytettävä puhelin- ja tietoliikennetietoja ja minkälaisista tiedoista on kysymys (14). Jos kyseisellä käsitteellä viitataan kauppatietorekistereissä säilytettäviin tietoihin, on erittäin tärkeää määritellä tarkasti puhelin- ja tietoliikennetiedot, joita rekistereissä on säilytettävä ja joita EAMV:llä on valtuudet vaatia. Suhteellisuusperiaatteen mukaan henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa valvontatarkoituksiin, joihin niitä käsitellään (15).

12.

Säännöksiä olisi tässä tapauksessa aiheellista täsmentää erityisesti, kun otetaan huomioon suuret sakot ja uhkasakot, joita kauppatietorekistereille ja muille oikeushenkilöille (uhkasakkojen osalta myös luonnollisille henkilöille) voidaan määrätä asetusehdotuksen säännösten rikkomisesta (ks. 55 ja 56 artikla). Sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia kauppatietorekisterin edellisen tilikauden vuosituloista tai vuosittaisesta liikevaihdosta. Tämä enimmäismäärä on kaksi kertaa niin suuri kuin EU:n kilpailuoikeuden rikkomisista säädettyjen sakkojen enimmäismäärä.

13.

Lisäksi on huomattava, että 67 artiklan 4 kohdassa komissiolle siirretään valtuudet hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja, joissa määritetään tarkemmin tiedot, joita kauppatietorekisterien on annettava EAMV:lle ja muille viranomaisille. Tätä säännöstä voitaisiin kenties käyttää tietojen säilyttämistä kauppatietorekistereissä koskevien vaatimusten ja siten välillisesti myös EAMV:n antamien puhelin- ja tietoliikennetietojen tutkintavaltuuksien täsmentämisessä. SEUT-sopimuksen 290 artiklassa määrätään, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Euroopan tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan liikennetietojen tutkintavaltuuksien tarkan soveltamisalan rajaamista ei voida pitää asetuksen muuna kuin sen keskeisenä osana. Niiden aineellinen soveltamisala olisi sen vuoksi määritettävä suoraan asetuksen tekstissä eikä myöhemmillä delegoiduilla säädöksillä.

14.

Kyseisen säännöksen henkilöllinen soveltamisala herättää samanlaisia kysymyksiä. Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ei täsmennetä, miltä tahoilta puhelin- ja tietoliikennetietoja on mahdollista vaatia. Epäselvää on etenkin se, voitaisiinko puhelin- ja tietoliikennetietoja vaatia ainoastaan kauppatietorekistereiltä (16). Koska säännöksen tarkoituksena on valtuuttaa EAMV valvomaan kauppatietorekistereitä, Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että tietojen vaatimista koskevat valtuudet olisi rajattava koskemaan yksinomaan kauppatietorekistereitä.

15.

Euroopan tietosuojavaltuutettu tulkitsee, ettei 61 artiklan 2 kohdan d alakohdan tarkoituksena ole valtuuttaa EAMV:tä vaatimaan liikennetietoja suoraan televiestintäyrityksiltä. Se näyttäisi olevan loogisin johtopäätös etenkin, kun ehdotuksessa ei viitata sanallakaan teleliikenneyritysten hallussa oleviin tietoihin eikä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin vaatimuksiin, jotka mainittiin edellä 8 kohdassa (17). Selvyyden vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu kuitenkin suosittaa, että tämä johtopäätös ilmaistaisiin nimenomaisesti 61 artiklan 2 kohdassa tai vähintäänkin ehdotetun asetuksen johdanto-osassa.

3.3   Ehdotuksessa ei määritellä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä tietoja voidaan vaatia

16.

Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ei määritellä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä puhelin- ja tietoliikennetietoja voidaan vaatia. Siinä ei myöskään säädetä riittävistä menettelyllisistä takeista tai suojatoimista väärinkäytön riskiä vastaan. Euroopan tietosuojavaltuutettu esittää seuraavassa joitakin konkreettisia tähän liittyviä ehdotuksia.

a)

Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaan EAMV:llä on valtuudet vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja ”51–60 artiklan sekä 62 ja 63 artiklan mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi”. Nämä artiklat käsittävät koko ”Kauppatietorekisterien rekisteröintiä ja valvontaa” koskevan VI osaston. Euroopan tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan ehdotuksessa olisi määriteltävä selkeämmin, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä näitä valtuuksia voidaan käyttää. Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että puhelin- ja tietoliikennetietoja voitaisiin vaatia ainoastaan tapauksissa, joissa on kyse ehdotetun asetuksen säännösten vakavasta rikkomisesta, ja tapauksissa, joissa voidaan perustellusti epäillä (joissa on konkreettista näyttöä siitä), että säännöksiä on rikottu. Tällainen rajoitus on erityisen tärkeä myös siksi, että se estää tutkintavaltuuksien käyttämisen tietojen kalasteluun, tiedonlouhintaan tai poikkeaviin tarkoituksiin.

b)

Ehdotuksessa ei velvoiteta EAMV:tä hakemaan tuomioistuimelta lupaa puhelin- ja tietoliikennetietojen vaatimiseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu kuitenkin katsoo, että EAMV:lle olisi perusteltua asettaa tällainen yleinen vaatimus, koska sen valtuudet voivat heikentää yksityisyyden suojaa. On myös otettava huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännöissä kirjesalaisuuden suojasta poikkeaminen edellyttää aina tuomioistuimen lupaa ja estetään näin muita lainvalvontaviranomaisia (esim. poliisia) ja hallintoelimiä poikkeamasta siitä tuomioistuimen valvonnan ulkopuolella (18). Euroopan tietosuojavaltuutettu katsookin, että luvan hakeminen tuomioistuimelta on ehdottomasti säädettävä pakolliseksi ainakin silloin, kun sitä edellytetään kansallisessa lainsäädännössä (19).

c)

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittaa, että EAMV velvoitetaan pyytämään puhelin- ja tietoliikennetietoja virallisella päätöksellä, jossa mainitaan pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus, tiedot, joita pyydetään, määräaika, johon mennessä tiedot on toimitettava, sekä ilmoitetaan vastaanottajan oikeudesta hakea muutosta päätökseen Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tietopyynnön, josta ei ole tehty virallista päätöstä, ei pitäisi velvoittaa vastaanottajaa.

d)

Mahdollisiin väärinkäytöksiin olisi varauduttava säätämällä asianmukaisista menettelyllisistä takeista. Tältä osin ehdotuksessa voitaisiin edellyttää, että komissio hyväksyy täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa määritetään yksityiskohtaisesti menettelyt, joita kauppatietorekisterien ja EAMV:n on noudatettava tietojen käsittelyssä. Niissä olisi säädettävä erityisesti riittävistä suojatoimista sekä asianmukaisista takeista väärinkäytön riskiä vastaan. Tällaisia takeita ovat esimerkiksi ammatilliset vaatimukset, joita tietoja käsittelevien toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava, sekä erilaiset sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan luottamuksellisuutta ja salassapitoa koskevien säännösten noudattaminen. Euroopan tietosuojavaltuutettua olisi kuultava näiden toimenpiteiden hyväksymismenettelyn aikana.

3.4   Lausunnon merkitys muiden vastaavia säännöksiä sisältävien oikeudellisten välineiden kannalta

17.

Valvontaviranomaisten valtuuksissa vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja ei sinänsä ole mitään uutta EU:n lainsäädännössä, sillä siitä säädetään monissa nykyisin voimassa olevissa finanssialan direktiiveissä ja asetuksissa. Erityisesti markkinoiden väärinkäyttöä koskeva direktiivi (20), rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi (21), yhteissijoitusdirektiivi (22), luottoluokituslaitoksia koskeva nykyinen asetus (23) sisältävät jokainen vastaavia säännöksiä. Sama koskee muutamia muitakin komission äskettäin hyväksymiä ehdotuksia, kuten ehdotusta direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (24), ehdotusta asetukseksi luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen muuttamiseksi (25), ehdotusta asetukseksi lyhyeksi myynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimusten osa-alueista (26) sekä ehdotusta asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä (27).

18.

Voimassa olevissa säädöksissä ja säädösehdotuksissa pitäisi tehdä ero kansallisille viranomaisille myönnettyjen tutkintavaltuuksien ja EU:n viranomaisille myönnettävien tutkintavaltuuksien välillä. Useissa oikeudellisissa välineissä jäsenvaltiot velvoitetaan myöntämään kansallisille viranomaisille valtuudet vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja ”kansallisen lainsäädännön mukaisesti” (28). Tämä merkitsee, että kyseistä velvoitetta täytäntöön pantaessa on sovellettava kansallista lainsäädäntöä, kuten direktiivien 95/46/EY ja 2002/58/EY kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ja muita kansallisia lakeja, joihin sisältyy kansallisia valvonta- ja tutkintaviranomaisia koskevia menettelyllisiä takeita.

19.

Tällaista edellytystä ei kuitenkaan ole sisällytetty niihin oikeudellisiin välineisiin, joissa EU:n viranomaisille annetaan suoraan valtuudet vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja, kuten esimerkiksi tähän OTC-johdannaisia koskevaan ehdotukseen tai edellä mainittuun ehdotukseen asetukseksi luottolaitoksia koskevan asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta (jäljempänä ’luottoluokituslaitoksia koskeva asetusehdotus’). Näissä tapauksissa kyseisiä oikeudellisia välineitä on sitäkin suuremmalla syyllä aiheellista täsmentää määrittämällä valtuuksien henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala ja se, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä niitä voidaan käyttää, sekä ottamalla käyttöön asianmukaiset suojatoimet väärinkäyttöä vastaan.

20.

Tältä osin lausunnossa esitetyillä näkökohdilla on myös laajempi merkitys, vaikka ne liittyvätkin ensisijaisesti OTC-johdannaisia koskevaan ehdotukseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että jo hyväksytyn tai lähellä hyväksymistä olevan lainsäädännön osalta nämä huomiot saattavat tulla liian myöhään. Tietosuojavaltuutettu kuitenkin kehottaa toimielimiä harkitsemaan, voitaisiinko muita vireillä olevia ehdotuksia vielä muuttaa tässä lausunnossa mainittujen ongelmien huomioon ottamiseksi. Jo hyväksyttyjen säädösten osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu pyytää toimielimiä harkitsemaan mahdollisuutta selkiyttää niihin sisältyviä säännöksiä esimerkiksi tarkentamalla suoraan tai välillisesti niiden soveltamisalaa delegoiduilla säädöksillä tai täytäntöönpanosäädöksillä, esimerkiksi säädöksillä, joissa annetaan yksityiskohtaiset säännökset tietojen säilyttämistä koskevista vaatimuksista, taikka tulkitsevilla tiedonannoilla tai muilla vastaavilla asiakirjoilla (29). Euroopan tietosuojavaltuutettu odottaa komission kuulevan häntä hyvissä ajoin menettelyjen kuluessa.

4.   EHDOTUKSEN MUIHIN KOHTIIN LIITTYVÄT TIETOSUOJAKYSYMYKSET

21.

Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo aiheelliseksi esittää joitakin huomautuksia myös ehdotuksen muista säännöksistä, jotka koskevat yksilöiden oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan.

4.1   Direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 sovellettavuus

22.

Ehdotuksen johdanto-osan 48 perustelukappaleessa todetaan aivan oikein, että on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja EAMV suojelevat henkilötietoja käsitellessään luonnollisten henkilöiden oikeutta yksityisyyteen direktiivin 95/46/EY mukaisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen, että perustelukappaleessa viitataan kyseiseen direktiiviin. Kyseisen perustelukappaleen merkitystä voitaisiin kuitenkin vielä tarkentaa mainitsemalla, että asetuksen säännökset eivät rajoita direktiivin 95/46/EY kansallisten täytäntöönpanosäännösten soveltamista. Tähän olisi mieluiten viitattava myös jossakin aineellisessa säännöksessä.

23.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että EAMV on EU:n elin, johon sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001 ja jonka toimintaa Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo. Sen vuoksi ehdotukseen on suositeltavaa lisätä nimenomainen viittaus asetukseen (EY) N:o 45/2001 ja täsmentää, etteivät ehdotuksen säännökset rajoita tämän asetuksen soveltamista.

4.2   Tietojen käyttötarkoituksen rajoittaminen, tarpeellisuus ja laatu

24.

Yksi ehdotetun asetuksen tärkeimmistä tavoitteista on lisätä OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja parantaa niiden sääntelyn valvontaa. Tämän tavoitteen huomioon ottaen ehdotuksessa velvoitetaan tietyt kynnysarvot ylittävät finanssialalla toimivat vastapuolet ja finanssialan ulkopuoliset vastapuolet ilmoittamaan tiedot tekemistään OCT-johdannaissopimuksista ja niiden mahdollisesta muuttamisesta tai päättämisestä rekisteröidylle kauppatietorekisterille (6 artikla) (30). Kauppatietorekisterit velvoitetaan säilyttämään nämä tiedot ja antamaan ne eri viranomaisten saataville sääntelytarkoituksia varten (67 artikla) (31).

25.

Jos jompikumpi selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuksien kohteena olevan johdannaissopimuksen osapuolista on luonnollinen henkilö, häntä koskevia tietoja on pidettävä direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuina henkilötietoina. Näiden velvollisuuksien täyttäminen edellyttää toisin sanoen direktiivin 95/46/EY 2 artiklan b kohdassa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä. Ehdotuksen 6 ja 67 artiklassa säädettyjen tehtävien yhteydessä saatetaan käsitellä henkilötietoja myös siinä tapauksessa, että liiketapahtuman osapuolet eivät ole luonnollisia henkilöitä (esim. yritysjohtajien nimet ja yhteystiedot). Direktiivin 95/46/EY (tai soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 45/2001) säännöksiä olisi sen vuoksi sovellettava näihin tehtäviin.

26.

Tietosuojalainsäädännön keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että henkilötiedot on käsiteltävä tiettyjä perusteltuja ja nimenomaisesti määriteltyjä laillisia tarkoituksia varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla (32). Kyseisiin tarkoituksiin käytettävien tietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa tarkoituksiin, joihin niitä käsitellään. Asetusehdotuksen tarkastelun perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, ettei ehdotuksella käyttöön otettava järjestelmä täytä näitä vaatimuksia.

27.

Käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteen osalta on huomattava, ettei ehdotuksessa tarkenneta ilmoitusjärjestelmän tarkoitusta eikä etenkään sitä, mihin tarkoituksiin ehdotuksen 67 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille voidaan luovuttaa tietoja kauppatietorekistereistä. Siinä esitetty yleinen viittaus tarpeeseen lisätä OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta ei selvästikään riitä täyttämään käyttötarkoituksen rajoittamisen vaatimusta. Tähän periaatteeseen kohdistuu paineita myös ehdotetun asetuksen ”Salassapitovelvollisuutta” koskevan 20 artiklan 3 kohdassa, joka nykymuodossaan näyttäisi sallivan ehdotetun asetuksen nojalla saatujen luottamuksellisten tietojen käyttämisen vielä moniin muihinkin tarkoituksiin, joita ei kuitenkaan selvästi määritellä (33).

28.

Ehdotuksessa ei liioin täsmennetä, minkälaisia tietoja voidaan säilyttää, ilmoittaa ja luovuttaa ja sisältyykö niihin tunnistettujen tai tunnistettavissa olevien henkilöiden henkilötietoja. Edellä mainituissa 6 ja 67 artiklassa komissio valtuutetaan täsmentämään ilmoitusvelvollisuuden ja tietojen säilyttämistä koskevan velvollisuuden sisältöä delegoiduilla säädöksillä. Vaikka tietosuojavaltuutettu ymmärtää, että kyseisen menettelyn noudattaminen on käytännössä tarpeen, hän korostaa, että sikäli kuin edellä mainittujen artiklojen perusteella käsiteltävät tiedot koskevat luonnollisia henkilöitä, tärkeimmät tietosuojaa koskevat säännöt ja takuut olisi esitettävä peruslainsäädännössä.

29.

Direktiivin 46/95/EY 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 4 artiklassa säädetään, että henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joihin tiedot kerättiin. Euroopan tietosuojavaltuutettu panee merkille, ettei ehdotuksessa määritetä konkreettista enimmäisaikaa asetuksen 6, 27 ja 67 artiklan nojalla mahdollisesti käsiteltävien henkilötietojen säilyttämiselle. Sen 27 ja 67 artiklassa ainoastaan säädetään, että tietoja on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan. Tässä on kuitenkin säädetty pelkästään vähimmäissäilytysajasta, mikä on selvästi tietosuojalainsäädännön vaatimusten vastaista.

30.

Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää täsmentämään, minkälaisia henkilötietoja ehdotuksen perusteella voidaan käsitellä, määrittämään, mihin tarkoituksiin kyseiset yhteisöt voivat käsitellä henkilötietoja, sekä vahvistamaan täsmällisen ja oikeasuhteisen enimmäisajan tietojen säilyttämiselle edellä mainittua käsittelyä varten.

4.3   Tarkastukset paikalla

31.

Ehdotuksen 61 artiklan 2 kohdan c alakohdassa EAMV valtuutetaan suorittamaan paikalla tehtäviä tarkastuksia, myös ilmoittamatta niistä etukäteen. Ei kuitenkaan ole selvää, rajoittuvatko nämä tarkastukset ainoastaan kauppatietorekisterien toimitiloihin vai koskevatko ne myös luonnollisten henkilöiden yksityisasuntoja tai -tiloja. Ehdotuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohta, jossa komissio valtuutetaan EAMV:n pyynnöstä määräämään kauppatietorekisterin työntekijöille tai siihen sidoksissa oleville henkilöille uhkasakkoja pakottaakseen nämä suostumaan paikalla tehtävään tarkastukseen, jonka EAMV on määrännyt 61 artiklan 2 kohdan nojalla, näyttäisi (tahattomasti) tukevan päinvastaista tulkintaa.

32.

Käsittelemättä nyt tarkemmin tätä näkökohtaa Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittaa, että valtuudet toimittaa tarkastuksia paikalla (ja niihin liittyvät valtuudet määrätä 56 artiklassa tarkoitettuja uhkasakkoja) rajoitettaisiin ainoastaan kauppatietorekisterien toimitiloihin ja muiden sellaisten oikeushenkilöiden toimitiloihin, jotka ovat olennaisesti ja selvästi sidoksissa kauppatietorekistereihin (34). Sikäli kuin komissio aikoo sallia tarkastukset luonnollisten henkilöiden yksityisissä tiloissa, tämä olisi ilmaistava ehdotuksessa selvästi ja tällaisille tarkastuksille olisi asetettava tavallista tiukemmat vaatimukset, jotta varmistetaan tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteiden noudattaminen (erityisesti määrittämällä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä tällaisia tarkastuksia voidaan suorittaa).

4.4   Tietojenvaihto ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaate

33.

Useissa ehdotetun asetuksen säännöksissä mahdollistetaan laaja tietojenvaihto EAMV:n, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä (ks. erityisesti 21, 23 ja 62 artikla). Tietoja saatetaan siirtää myös kolmansiin maihin tilanteissa, joissa tunnustettu kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli tai kauppatietorekisteri tarjoaa selvityspalveluja tunnustetuille unioniin sijoittautuneille yhteisöille. Sikäli kuin tietojenvaihto koskee tunnistettuja tai tunnistettavissa olevia luonnollisia henkilöitä, siihen on sovellettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 7–9 artiklaa ja soveltuvin osin direktiivin 95/46/EY 25 ja 26 artiklaa. Kolmansiin maihin voidaan siirtää tietoja vain, jos vastaanottajamaissa varmistetaan tietosuojan riittävä taso tai jos niihin sovelletaan jotakin EU:n tietosuojalainsäädännössä säädetyistä poikkeuksista. Selvyyden vuoksi ehdotuksen tekstiin olisi lisättävä nimenomainen viittaus asetukseen (EY) N:o 45/2001 ja direktiiviin 95/46/EY, ja siinä olisi täsmennettävä, että tietojen siirrossa on noudatettava tapauksen mukaan joko asetuksessa tai direktiivissä annettuja sääntöjä.

34.

Käyttötarkoituksen rajoittamista koskevan periaatteen (35) mukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutettu myös suosittelee, että ehdotuksessa rajataan selkeästi, minkälaisia henkilötietoja voidaan vaihtaa ja määritellään, mihin tarkoituksiin niitä vaihdetaan.

4.5   Vastuu ja raportointi

35.

Ehdotuksen 68 artiklassa asetetaan komissiolle tiettyjä raportointivelvoitteita, jotka koskevat ehdotetun asetuksen eri säännösten täytäntöönpanoa. Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että myös EAMV velvoitettaisiin laatimaan säännöllisesti kertomuksia tutkintavaltuuksiensa ja erityisesti puhelin- ja tietoliikennetietojen vaatimista koskevien valtuuksiensa käytöstä. Komission olisi voitava antaa EAMV:n kertomusten perusteella suosituksia, joihin sisältyy tarpeen mukaan ehdotuksia asetuksen tarkistamiseksi.

5.   PÄÄTELMÄT

36.

Ehdotuksessa annetaan EAMV:lle valtuudet ”vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja” kauppatietorekisterien valvontaan liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi. Jotta valtuudet vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja täyttäisivät tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimukset, näiden valtuuksien on sovelluttava niille asetetun tavoitteen saavuttamiseen, eikä niillä saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkasteltavana oleva säännös ei nykymuodossaan täytä näitä vaatimuksia, sillä se on muotoiltu liian väljästi. Etenkään valtuuksien henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa ja sitä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä niitä voidaan käyttää, ei ole määritelty riittävän tarkasti.

37.

Vaikka lausunnossa esitetyt näkökohdat liittyvätkin ensisijaisesti OTC-johdannaisia koskevaan ehdotukseen, niillä on merkitystä myös nykyisen lainsäädännön soveltamisen ja muiden sellaisten vireillä olevien ja tulevien ehdotusten kannalta, joihin sisältyy samankaltaisia säännöksiä. Näin on erityisesti silloin, kun EU:n viranomaiselle annetaan tällaisia valtuuksia ilman viittausta kansallisissa lainsäädännöissä säädettyihin erityissäännöksiin ja -menettelyihin (esim. luottoluokituslaitoksia koskeva asetusehdotus).

38.

Edellä esitetyn huomioon ottaen Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää

määrittämään selkeästi, minkälaisia puhelin- ja tietoliikennetietoja kauppatietorekistereillä on velvollisuus säilyttää ja/tai luovuttaa toimivaltaisille viranomaisille. Tietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa tarkoituksiin, joihin niitä myöhemmin käsitellään;

rajoittamaan valtuudet vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja ainoastaan kauppatietorekistereihin;

säätämään nimenomaisesti, että puhelin- ja tietoliikennetietoja ei voida vaatia suoraan televiestintäyrityksiltä;

sallimaan puhelin- ja tietoliikennetietojen luovuttaminen ainoastaan tapauksissa, joissa on kyse ehdotetun asetuksen säännösten vakavasta rikkomisesta, ja tapauksissa, joissa voidaan perustellusti epäillä (joissa on konkreettista näyttöä siitä), että säännöksiä on rikottu;

täsmentämään, että kauppatietorekisterit voivat luovuttaa puhelin- ja tietoliikennetietoja vain, jos tätä vaaditaan virallisella päätöksellä, jossa on ilmoitettava muun muassa oikeudesta hakea päätökseen muutosta unionin tuomioistuimelta;

säätämään, että päätöstä ei voida panna täytäntöön ilman kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimen ennalta antamaa lupaa (ainakaan silloin, kun luvan hakemista edellytetään kansallisessa lainsäädännössä);

edellyttämään, että komissio hyväksyy täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa määritetään tietojen käsittelyssä noudatettavat yksityiskohtaiset menettelyt sekä riittävät suojatoimet ja takeet.

39.

Muiden ehdotukseen liittyvien näkökohtien osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu viittaa lausunnon 4 kohdassa esittämiinsä huomautuksiin. Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää erityisesti

lisäämään ainakin ehdotetun asetuksen johdanto-osaan ja mieluiten myös johonkin sen aineelliseen säännökseen viittauksen direktiiviin 95/46/EY ja asetukseen (EY) N:o 45/2001, sekä täsmentämään, että ehdotetun asetuksen säännökset eivät rajoita kyseisen direktiivin ja asetuksen soveltamista;

täsmentämään, minkälaisia henkilötietoja ehdotuksen perusteella voidaan tarpeellisuuden periaatteen mukaisesti käsitellä (erityisesti 6 ja 67 artikla), määrittämään, mihin tarkoituksiin viranomaiset/yhteisö voivat käsitellä henkilötietoja, sekä asettamaan täsmällinen ja oikeasuhteinen enimmäisaika tietojen säilyttämiselle edellä mainittua käsittelyä varten;

säätämään, että valtuudet tehdä 61 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia paikalla ja valtuudet määrätä 56 artiklassa tarkoitettuja uhkasakkoja koskevat ainoastaan kauppatietorekistereitä ja muita sellaisia oikeushenkilöitä, jotka ovat olennaisesti ja selvästi sidoksissa kauppatietorekistereihin;

säätämään nimenomaisesti, että kansainvälisessä henkilötietojen vaihdossa on noudatettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja direktiivin 95/46/EY asiaa koskevia säännöksiä, sekä rajaamaan selkeästi, minkälaisia henkilötietoja voidaan vaihtaa ja määrittelemään, mihin tarkoituksiin niitä vaihdetaan.

Tehty Brysselissä 19 päivänä huhtikuuta 2011.

Giovanni BUTTARELLI

Euroopan apulaistietosuojavaltuutettu


(1)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(2)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(3)  KOM(2010) 484 lopullinen.

(4)  Finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(5)  Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(6)  Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(7)  Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(8)  Johdannaisella tarkoitetaan sopimusta, jonka arvo riippuu kohde-etuuden arvon muutoksista (esim. korkotason vaihtelusta tai hintavaihtelusta).

(9)  Tavallisesti nämä henkilöt ovat puhelin- ja tietoliikenteeseen osallisina olevia työntekijöitä sekä vastaanottajia ja muita mahdollisia käyttäjiä.

(10)  Ks. direktiivi 2002/58/EY, (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 45), 6 artiklan 1 kohta.

(11)  Ks. direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohta, jonka mukaan tällaisten rajoitusten on kuitenkin oltava välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisen yhteiskunnan toimenpiteitä kansallisen turvallisuuden (valtion turvallisuus) sekä puolustuksen, yleisen turvallisuuden tai rikosten tai sähköisen viestintäjärjestelmän luvattoman käytön torjunnan, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan varmistamiseksi direktiivin 95/46/EY 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltiot voivat muun muassa hyväksyä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joissa säädetään tietojen säilyttämisestä sellaiseksi rajoitetuksi ajaksi, joka on perusteltua tässä kohdassa säädetyistä syistä.

(12)  Ks. esimerkiksi yhdistetyt asiat C-92/09 ja C-93/09, Volker und Markus Schecke GbR (C-92/09) ja Hartmut Eifert (C-93/09) v. Land Hessen, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, tuomion 74 kohta.

(13)  Ehdotuksen johdanto-osan 44 perustelukappaleen mukaan kauppatietorekistereille asetetaan tiukat rekisterinpitoa ja tiedonhallintaa koskevat vaatimukset. Ehdotuksen 66 artiklassa täsmennetään, että kauppatietorekisterin on ”viipymättä rekisteröitävä 6 artiklan mukaisesti vastaanotetut tiedot ja säilytettävä niitä vähintään kymmenen vuoden ajan asianomaisten sopimusten päättymisen jälkeen. Sen on käytettävä nopeita ja tehokkaita rekisterinpitomenettelyjä rekisteröityjä tietoja koskevien muutosten dokumentoimiseksi”. Sen 67 artiklassa säädetään vielä, että ”kauppatietorekisterin on annettava tarpeelliset tiedot (EAMV:n ja tiettyjen muiden toimivaltaisten viranomaisten) saataville”.

(14)  ”Puhelin- ja tietoliikennetietoihin” voi kuulua hyvin monenlaisia tietoja, jotka viittaavat viestinnän kestoon, ajankohtaan tai siirrettävän tiedon määrään, käytettyyn protokollaan, lähettäjän tai vastaanottajan päätelaitteen sijaintiin, lähettävään tai vastaanottavaan verkkoon ja yhteyden alkuun, loppuun tai kestoon. Tähän käsitteeseen voivat sisältyä jopa vierailtujen Internet-sivujen luettelo ja itse viestinnän sisältö sikäli kuin ne tallennetaan. Kaikki nämä tiedot luokitellaan henkilötiedoiksi siltä osin kuin ne liittyvät tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin luonnollisiin henkilöihin.

(15)  Ks. direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan c alakohta ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 4 artiklan 1 kohdan c alakohta. Lisäksi olisi harkittava, voitaisiinko säätää erityisistä suojatoimista, joilla estetään yksityiseen käyttöön liittyvien tietojen tallennus ja käsittely.

(16)  Ehdotuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohta, jonka mukaan komissio voi EAMV:n pyynnöstä määrätä päätöksellä uhkasakkoja kauppatietorekisterin työntekijöille tai siihen sidoksissa oleville henkilöille pakottaakseen nämä suostumaan EAMV:n 61 artiklan 2 kohdan nojalla käynnistämään tutkimukseen, näyttäisi (tahattomasti) tukevan päinvastaista tulkintaa.

(17)  Kuten edellä todettiin, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä säädetyn yleisen periaatteen mukaan liikennetiedot on periaatteessa poistettava tai tehtävä nimettömiksi, kun niitä ei enää tarvita viestinnän välittämiseen. Tilaajalaskutusta ja yhteenliittämismaksuja varten tarvittavia liikennetietoja voidaan käsitellä. Tällainen käsittely on sallittua ainoastaan sen ajanjakson loppuun asti, jona lasku voidaan laillisesti riitauttaa tai maksu periä. Tähän periaatteeseen voidaan säätää rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisen yhteiskunnan toimenpiteitä kansallisen turvallisuuden (valtion turvallisuus) sekä puolustuksen, yleisen turvallisuuden tai rikosten tai sähköisen viestintäjärjestelmän luvattoman käytön torjunnan, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan varmistamiseksi.

(18)  Esimerkiksi Italian perustuslain mukaan kirjesalaisuuden noudattamisesta voidaan poiketa ainoastaan tuomioistuimen määräyksellä tai luvalla, ja sama koskee sellaisia liikennetietoja, jotka eivät paljasta viestinnän sisältöä.

(19)  Samanlainen vaatimus on sisällytetty luottoluokituslaitoksia koskevaan tarkistettuun ehdotukseen, josta Euroopan parlamentti äänesti joulukuussa 2010.

(20)  Sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY, (EYVL L 96, 12.4.2003, s. 16).

(21)  Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, (EYVL L 145, 30.4.2004, s. 1).

(22)  Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(23)  Luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

(24)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivien 2004/39/EY ja 2009/…/EY muuttamisesta, 30. huhtikuuta 2009, KOM(2009) 207.

(25)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta, 2. kesäkuuta 2010, KOM(2010) 289.

(26)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lyhyeksi myynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimusten osa-alueista, 15. syyskuuta 2010, KOM(2010) 482.

(27)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä, KOM(2010) 726.

(28)  Ks. esimerkiksi edellä alaviitteessä 20 mainitun markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin 12 artiklan 2 kohta. Ks. myös edellä alaviitteessa 21 mainitun rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 50 artikla.

(29)  Esim. luottoluokituslaitoksia koskevan asetusehdotuksen 37 artiklassa annetaan komissiolle valtuudet muuttaa asetuksen liitteitä, joihin sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot luottoluokituslaitoksille asetetuista tietojen säilyttämistä koskevista vaatimuksista. Ks. myös saman ehdotuksen johdanto-osan kymmenes perustelukappale, jossa viitataan EAMV:n toimivaltaan antaa ja päivittää luottoluokituslaitoksia koskevan asetuksen soveltamista koskevia ohjeita.

(30)  Ehdotuksen 6 artiklan 4 kohdassa komissiolle siirretään valta päättää ilmoitusten yksityiskohdista ja tyypistä johdannaislajeittain. Ilmoitusten on sisällettävä ainakin: a) asianmukaiset yksilöintitiedot sopimuksen osapuolista sekä sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kohteena olevasta edunsaajasta, jos tämä on eri kuin sopimuksen osapuoli; ja b) tiedot sopimuksen keskeisistä ominaisuuksista, kuten sopimustyypistä, kohde-etuudesta, maturiteetista ja nimellisarvosta.

(31)  Ks. perustelut, s. 11. Ehdotuksen 67 artiklassa tämä konkretisoidaan säätämällä, että kauppatietorekisterin on annettava tarpeelliset tiedot seuraavien tahojen saataville: EAMV, toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia yrityksiä, niitä keskusvastapuolia valvova toimivaltainen viranomainen, joilla on pääsy kauppatietorekisteriin sekä EKPJ:n asianomaiset pankit.

(32)  Ks. esimerkiksi Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto lausunto ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, 6. tammikuuta 2010, (EUVL C 101, 20.4.2010, s. 1).

(33)  Ehdotuksen 20 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, EAMV:lla, elimillä sekä muilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen, kun kyseessä ovat toimivaltaiset viranomaiset, ja tässä asetuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen tai, kun kyseessä ovat muut viranomaiset, elimet taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, sitä tarkoitusta varten, johon kyseisiä tietoja niille toimitettiin ja/tai kyseisten tehtävien hoitoon nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta menettelyä rikosoikeuden piiriin kuuluvien tapausten osalta. Tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin tarkoituksiin tiedot antavan EAMV:n, toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella”.

(34)  Samanlainen vaatimus on sisällytetty luottoluokituslaitoksia koskevaan tarkistettuun ehdotukseen, josta Euroopan parlamentti äänesti joulukuussa 2010.

(35)  Ks. direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan b alakohta ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/17


Komission tiedonanto viranomaisesta, joka on valtuutettu antamaan aitoustodistuksia asetuksen (EY) N:o 620/2009 mukaisesti

2011/C 216/05

Heinäkuun 13 päivänä 2009 annetulla ja 15 päivänä heinäkuuta 2009 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 182 julkaistulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 617/2009 avattiin korkealaatuisen naudanlihan tuonnissa sovellettava tariffikiintiö.

Heinäkuun 13 päivänä 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 620/2009 7 artiklassa täsmennetään, että kiintiössä tuotujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytyksenä on aitoustodistuksen esittäminen.

Seuraava viranomainen on valtuutettu antamaan edellä mainitussa asetuksessa tarkoitettuja aitoustodistuksia.

Ministry of Agriculture and Forestry

Pastoral House

25 The Terrace

Wellington

NEW ZEALAND

Postiosoite

Ministry of Agriculture and Forestry

PO Box 2526

Wellington 6140

NEW ZEALAND

P. +64 48940100

F. +64 48940720

Sähköposti: nzfsa.info@maf.govt.nz

Internet: http://www.maf.govt.nz


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/18


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.6151 – PetroChina/INEOS/JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 216/06

Komissio päätti 13 päivänä toukokuuta 2011 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6151. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan parlamentti

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/19


SÄÄNNÖT YLEISÖN OIKEUDESTA TUTUSTUA EUROOPAN PARLAMENTIN ASIAKIRJOIHIN

Puhemiehistön päätös 28. marraskuuta 2001 (1)  (2)  (3)  (4)

2011/C 216/07

PUHEMIEHISTÖ, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi ja erityisesti sen 11, 12 ja 18 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 23 artiklan 2 ja 12 kohdan, 103 artiklan 1 kohdan ja 104 artiklan,

ottaa huomioon, että yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevat perusperiaatteet vahvistettiin 30. toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti mukautti EY:n perustamissopimuksen entisen 255 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti työjärjestystään 13. marraskuuta 2001 tekemällään päätöksellä,

ottaa huomioon, että työjärjestyksen 104 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaan Euroopan parlamentti antaa puhemiehistön tehtäväksi laatia säännöt asiakirjarekisterin perustamisesta, vahvistaa säännöt asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä ja päättää asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa olevat elimet,

katsoo, että asiakirjojen lähettämistä koskevaan maksujärjestelmään liittyvät toimenpiteet on mukautettava asetuksen (EY) N:o 1049/2001 10 artiklan säännöksiin, jotta voidaan täsmentää pitkien asiakirjojen lähettämisestä asiakirjaa pyytäneelle aiheutuvat lisäkustannukset,

katsoo tarkoituksenmukaiseksi koota Euroopan parlamentin asiakirjarekisterin toimintaa koskevat toimenpiteet yhteen päätökseen, jotta edistetään avoimuutta kansalaisten kannalta,

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaan ei ole mahdollista ottaa huomioon hakemuksen esittäjän ominaisuuksia ja että tämän asetuksen nojalla tehdyt päätökset luovat ”erga omnes” -tilanteen. Parlamentin jäsenillä ja toimielinten henkilöstöllä on kuitenkin etuoikeus tutustua asiakirjoihin, ja tästä etuoikeudesta määrätään parlamentin työjärjestyksessä ja virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja säädetään varainhoitoasetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001, joten heihin ei tarvitse soveltaa asetusta (EY) N:o 1049/2001,

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 ja tässä päätöksessä ei säädetä asiakirjojen saatavuudesta ja niiden toimittamisesta toimielimeltä toiselle, sillä niistä määrätään toimielinten välisissä sopimuksissa,

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 viitataan nykyisiin asiakirjoihin tutustumiseen ja että tiedonsaantipyyntöjä on käsiteltävä muiden säännösten perusteella,

ottaa huomioon, että puhemiehistö hyväksyi 8. maaliskuuta 2010 tekemällään päätöksellä uuden luettelon Euroopan parlamentin asiakirjatyypeistä, jotka ovat suoraan saatavilla,

katsoo, että olisi tehtävä teknisiä muutoksia sillä perusteella, mitä kokemuksia on saatu viime vuosina toimielimessä ja parlamentin internetsivuston kehittämisen yhteydessä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I   OSASTO

SÄHKÖINEN ASIAKIRJAREKISTERI

1 artikla

Perustaminen

1.   Perustetaan sähköinen asiakirjarekisteri Euroopan parlamentin asiakirjoja varten.

2.   Kyseinen rekisteri sisältää viittaukset toimielimen laatimiin tai vastaanottamiin asiakirjoihin (jollei seuraavasta kohdasta muuta johdu) asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (5) soveltamispäivästä alkaen.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 10 artiklan 2 kohdan nojalla sähköiseen asiakirjarekisteriin ei ole tarvetta kirjata Euroopan parlamentin muilta toimielimiltä saamia asiakirjoja, jotka jo ovat helposti saatavilla kyseisen toimielimen sähköisestä rekisteristä. Parlamentin sähköisessä asiakirjarekisterissä on linkki asiakirjan laatineen toimielimen rekisteriin.

4.   Nämä viittaukset ovat asiakirjan tunnistetiedot, joihin sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1049/2001 11 artiklan 2 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi mahdollisuuksien mukaan tiedot kunkin asiakirjan laatijasta, saatavilla olevista kielistä sekä asiakirjan asemasta, tyypistä ja tallennuspaikasta.

2 artikla

Tavoitteet

Sähköisen asiakirjarekisterin on mahdollistettava

asiakirjojen tunnistaminen yhtenäisen viittausjärjestelmän avulla,

asiakirjojen ja etenkin lainsäädäntöasiakirjojen suora saatavuus,

tieto siitä, että asiakirjat eivät ole suoraan saatavilla sähköisessä muodossa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklan nojalla.

3 artikla

Toiminta

Avoimuudesta, yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin ja suhteista eturyhmien edustajiin vastaava yksikkö (jäljempänä asiasta vastaava yksikkö) on vastuussa

Euroopan parlamentin laatimien tai vastaanottamien asiakirjojen sähköiseen asiakirjarekisteriin kirjaamisen valvonnasta,

kirjallisten tai sähköisten hakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä viidentoista työpäivän määräajassa, jota voidaan pidentää,

vastaanottoilmoituksen lähettämisestä,

hakijoiden avustamisesta hakemuksen täsmentämisessä ja neuvotteluista hakijan kanssa, kun kyse on erittäin pitkiä tai monimutkaisia asiakirjoja koskevista pyynnöistä,

sen helpottamisesta, että hakijat pääsevät tutustumaan jo julkaistuihin asiakirjoihin,

vastaamisen koordinoinnista asiakirjan laatineen yksikön, asiakirjaa hallussaan pitävän yksikön tai henkilön kanssa, kun hakemuksessa pyydettyä asiakirjaa ei ole rekisterissä tai kun pyydettyyn asiakirjaan liittyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklassa tarkoitettuja rajoituksia,

kolmansien osapuolten kuulemisesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan nojalla.

4 artikla

Asiakirjojen kirjaaminen sähköiseen asiakirjarekisteriin

1.   Viittaukset asiakirjoihin on kirjattu sähköiseen asiakirjarekisteriin pääsihteerin hyväksymien ohjeiden mukaisesti, joissa taataan asiakirjojen mahdollisimman suuri jäljitettävyys. Sähköisen asiakirjarekisterin kattavuutta laajennetaan vähitellen. Sitä koskevat tiedot ilmoitetaan rekisterin etusivulla Europarl-sivustolla.

2.   Euroopan parlamentin asiakirjat, sellaisina kuin ne on määritelty työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdassa, kirjaa sähköiseen asiakirjarekisteriin asiakirjan laatinut elin tai yksikkö.

3.   Lainsäädäntömenettelyn tai Euroopan parlamentin toiminnan yhteydessä laaditut asiakirjat kirjataan sähköiseen asiakirjarekisteriin heti, kun ne on jätetty käsiteltäväksi tai julkistettu.

4.   Euroopan parlamentin pääsihteeristön hallinnollisten yksiköiden vastuulle kuuluvat muut asiakirjat kirjataan sähköiseen asiakirjarekisteriin mahdollisuuksien mukaan pääsihteerin ohjeiden mukaisesti.

5.   Viittaukset asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklassa tarkoitetuilta kolmansilta osapuolilta saatuihin asiakirjoihin kirjaa sähköiseen asiakirjarekisteriin asiakirjat vastaanottava yksikkö.

5 artikla

Suoraan tutustuttavissa olevat asiakirjat

1.   Kaikkien Euroopan parlamentin lainsäädäntömenettelyn yhteydessä laatimien ja vastaanottamien asiakirjojen on oltava suoraan kansalaisten tutustuttavissa sähköisessä muodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklassa vahvistettujen rajoitusten soveltamista.

2.   Euroopan parlamentti asettaa kaikki asetuksen (EY) N:o 1049/2001 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lainsäädäntöasiakirjat suoraan saataville sähköisen asiakirjarekisterin tai Europarl-sivuston kautta.

3.   Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan Europarl-sivustolla. Luettelo ei rajoita siihen kuulumattomien asiakirjatyyppien saatavuutta, sillä niitä voidaan toimittaa kirjallisesta hakemuksesta.

6 artikla

Hakemuksen perusteella tutustuttavissa olevat asiakirjat

1.   Euroopan parlamentin laatimat ja vastaanottamat lainsäädäntömenettelyyn kuulumattomat asiakirjat ovat mahdollisuuksien mukaan suoraan yleisön saatavilla sähköisen asiakirjarekisterin kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklassa vahvistettujen rajoitusten soveltamista.

2.   Jos asiakirjan kirjaaminen sähköiseen asiakirjarekisteriin ei mahdollista koko tekstin suoraa saatavuutta joko siitä syystä, että asiakirja ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, tai siitä syystä, että sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklassa vahvistettuja poikkeuksia, hakija voi pyytää asiakirjaa kirjallisesti tai käyttämällä sähköisen asiakirjarekisterin sivuilla Europarl-sivustolla olevaa sähköistä lomaketta.

3.   Ne asiakirjat, jotka Euroopan parlamentti on laatinut tai vastaanottanut ennen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 voimaantuloa ja jotka eivät tästä syystä ole saatavilla sähköisessä asiakirjarekisterissä, ovat saatavilla kirjallisesta hakemuksesta, jollei edellä mainitun asetuksen 4 ja 9 artiklassa vahvistetuista rajoituksista muuta johdu.

4.   Parlamentti tarjoaa kansalaisille online-käyttäjätuen asiakirjojen saantia koskevien hakemusten laatimismenettelyistä.

II   OSASTO

ALKUPERÄINEN HAKEMUS

7 artikla

Näiden sääntöjen piiriin kuuluvat hakemukset

Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin niihin hakemuksiin saada tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin, jotka on esitetty käyttäen sähköisen asiakirjarekisterin internetsivuilla olevaa lomaketta tai viittaamalla nimenomaisesti asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EY) N:o 1049/2001. Näitä sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta hakemuksiin, jotka perustuvat sellaiseen erityiseen oikeuteen saada tutustua asiakirjoihin, josta määrätään parlamentin työjärjestyksessä ja virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja säädetään varainhoitoasetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä.

8 artikla

Hakemuksen esittäminen

1.   Euroopan parlamentin asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus voidaan esittää kirjallisesti, faksilla tai sähköisessä muodossa jollakin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklassa tarkoitetuista kielistä.

2.   Sähköisessä muodossa olevat hakemukset esitetään käyttäen mahdollisuuksien mukaan valmista sähköistä lomaketta, joka on sähköisen asiakirjarekisterin internetsivuilla ja online-käyttäjätukea, joka on luotu hakemuksen esittämisen helpottamiseksi

3.   Hakemuksen on oltava riittävän täsmällinen ja sisällettävä erityisesti tiedot, joiden perusteella asiakirja tai asiakirjat ovat tunnistettavissa, sekä hakijan nimi ja osoite.

4.   Jos hakemus ei ole riittävän täsmällinen, toimielin pyytää hakijaa täsmentämään hakemustaan ja avustaa hakijaa tässä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

9 artikla

Alkuperäisen hakemuksen käsittely

1.   Euroopan parlamentin hallussa oleviin asiakirjoihin tutustumista koskevat hakemukset toimitetaan samana päivänä, jona ne on kirjattu saapuneiksi, asiasta vastaavaan yksikköön, joka antaa vastaanottoilmoituksen, laatii vastauksen ja toimittaa asiakirjan asetetussa määräajassa.

2.   Kun hakemus koskee Euroopan parlamentin laatimaa asiakirjaa, johon sovelletaan jotakin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa tarkoitettua poikkeusta, tai kun pyydetty asiakirja on tunnistettava ja jäljitettävä, asiasta vastaava yksikkö toimittaa hakemuksen asiakirjan laatineelle yksikölle tai elimelle, joka ehdottaa jatkotoimia viiden työpäivän kuluessa.

10 artikla

Kolmansien osapuolien kuuleminen

1.   Kun hakemus koskee kolmansien osapuolten asiakirjoja, asiasta vastaava yksikkö tarvittaessa yhdessä sen yksikön kanssa, jonka hallussa pyydetyt asiakirjat ovat, tarkistaa, voidaanko jotakin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 tai 9 artiklassa säädettyä poikkeusta soveltaa.

2.   Jos tarkistamisessa käy ilmi, että pyydettyjä asiakirjoja ei voida antaa tutustuttavaksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyn poikkeuksen nojalla, kielteinen vastaus toimitetaan hakemuksen esittäjälle kuulematta asiakirjan laatinutta kolmatta osapuolta.

3.   Asiasta vastaava yksikkö antaa hakemukseen myönteisen vastauksen kuulematta asiankirjan laatinutta kolmatta osapuolta, kun

pyydetyn asiakirjan laatija on jo julkistanut sen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten tai muiden vastaavien säännösten nojalla;

asiakirjan sisällön julkistaminen kokonaisuudessaan tai osittain ei selvästikään vahingoita asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklassa tarkoitettuja etuja.

4.   Muissa tapauksissa kolmansia osapuolia kuullaan ja heille annetaan viiden työpäivän kuluessa mahdollisuus ilmoittaa sitä koskevasta päätöksestään, sovelletaanko asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 tai 9 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia.

5.   Jos vastausta ei saada vahvistetun määräajan kuluessa tai jos kolmatta osapuolta ei löydetä tai tunnisteta, Euroopan parlamentti tekee päätöksensä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan poikkeusjärjestelyjen mukaisesti ottaen huomioon kolmannen osapuolen oikeutetut edut niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytössään.

11 artikla

Vastauksen antamisen määräaika

1.   Jos asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus hyväksytään, asiasta vastaava yksikkö toimittaa pyydetyt asiakirjat viidentoista työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta.

2.   Jos Euroopan parlamentti ei voi antaa pyydettyjä asiakirjoja tutustuttavaksi, se ilmoittaa hakijalle kirjallisesti, mistä syystä hakemus on hylätty kokonaan tai osittain, sekä oikeudesta esittää uudistettu hakemus.

3.   Tällaisessa tapauksessa hakija voi viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun on vastaanottanut toimielimen vastauksen, esittää uudistetun hakemuksen.

4.   Poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai suurta määrää asiakirjoja, 1 kohdassa säädettyä määräaikaa voidaan jatkaa viidellätoista työpäivällä edellyttäen, että hakijalle ilmoitetaan tästä ennakolta ja lykkäys perustellaan yksityiskohtaisesti.

5.   Jos toimielin ei anna vastausta asetetussa määräajassa, hakija voi tehdä uudistetun hakemuksen.

12 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1.   Pääsihteeri käsittelee Euroopan parlamentille osoitetut alkuperäiset hakemukset työjärjestyksen 104 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta vastaavan varapuhemiehen alaisena.

2.   Pääsihteeri tai asiasta vastaava yksikkö pääsihteerin alaisena toimittaa hakijoille myönteiset vastaukset alkuperäisiin hakemuksiin.

3.   Pääsihteeri päättää alkuperäisen hakemuksen hylkäämisestä asiasta vastaavan yksikön esityksestä ja asiakirjan laatijaa kuultuaan ja perustelee päätöksen asianmukaisesti. Hylkäämispäätökset toimitetaan tiedoksi asiasta vastaavalle varapuhemiehelle.

4.   Pääsihteeri tai asiasta vastaava yksikkö voi milloin tahansa pyytää oikeudelliselta yksiköltä ja/tai tietosuojavaltuutetulta lausunnon asiakirjoihin tutustumista koskevia hakemuksia koskevista jatkotoimista.

III   OSASTO

UUDISTETTU HAKEMUS

13 artikla

Esittäminen

1.   Uudistettu hakemus on esitettävä viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun hakija on vastaanottanut kokonaan tai osittain hylkäävän vastauksen hakemukseen, tai siitä kun alkuperäiseen hakemukseen ei ole vastattu kyseisen määräajan umpeuduttua.

2.   Uudistettu hakemus on laadittava tämän päätöksen 8 artiklassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat alkuperäistä hakemusta.

14 artikla

Käsittely ja kuulemiset

1.   Uudistetut hakemukset kirjataan ja mahdolliset kuulemiset järjestetään tämän päätöksen 9 ja 10 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Viidentoista työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta Euroopan parlamentti joko päättää antaa pyydetyn asiakirjan tutustuttavaksi tai ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisessä muodossa, mistä syystä hakemus on hylätty kokonaan tai osittain.

3.   Poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai suurta määrää asiakirjoja, edellisessä kohdassa säädettyä määräaikaa voidaan jatkaa viidellätoista työpäivällä edellyttäen, että hakijalle ilmoitetaan tästä ennakolta ja lykkäys perustellaan yksityiskohtaisesti.

15 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1.   Euroopan parlamentin puhemiehistö vastaa uudistettuihin hakemuksiin. Asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta vastaava varapuhemies päättää uudistetuista hakemuksista puhemiehistön nimissä ja sen alaisena.

2.   Varapuhemiehen on ilmoitettava päätöksestään puhemiehistölle sen ensimmäisessä kokouksessa päätöksen tekemisen ja hakijalle ilmoittamisen jälkeen. Varapuhemies voi annetun määräajan sallimissa rajoissa pyytää puhemiehistöltä lausunnon päätösluonnoksesta, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi, erityisesti jos vastaus nostaisi esiin periaatekysymyksiä Euroopan parlamentin avoimuutta koskevasta politiikasta. Varapuhemiehen on noudatettava puhemiehistön päätöstä hakijalle antamassaan vastauksessa.

3.   Varapuhemies ja puhemiehistö tekevät päätöksensä pääsihteerin valtuuttaman asiasta vastaavan yksikön laatiman esityksen perusteella. Asiasta vastaavalla yksiköllä on valtuudet pyytää tietosuojavaltuutetulta lausunto, joka toimittaa sen kolmen työpäivän kuluessa.

4.   Oikeudellinen yksikkö voi tutkia vastausluonnoksen ennakolta, ja se toimittaa lausuntonsa kolmen työpäivän kuluessa.

16 artikla

Muutoksenhaku

1.   Jos Euroopan parlamentti kieltäytyy antamasta asiakirjaa kokonaan tai osittain tutustuttavaksi, se ilmoittaa hakijalle tämän käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, toisin sanoen mahdollisuudesta nostaa kanne toimielintä vastaan tuomioistuimessa tai kannella oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 ja 228 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Jos toimielin ei anna vastausta asetetussa määräajassa, hakemus katsotaan hylätyksi, ja hakija voi nostaa kanteen tai kannella edellisen kohdan edellytysten mukaisesti.

IV   OSASTO

ARKALUONTEISTEN ASIAKIRJOJEN KIRJAAMINEN SÄHKÖISEEN ASIAKIRJAREKISTERIIN JA OIKEUS SAADA TUTUSTUA NIIHIN

17 artikla

Arkaluonteisten asiakirjojen kirjaaminen sähköiseen asiakirjarekisteriin

1.   Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklassa tarkoitetut arkaluonteiset asiakirjat kirjataan sähköiseen asiakirjarekisteriin, jos niiden laatija antaa siihen suostumuksensa. Euroopan parlamentissa toimivat henkilöt tai parlamentin elimet, jotka vastaanottavat arkaluonteisen asiakirjan kolmannelta osapuolelta, määrittelevät rekisterissä esitettävät viittaukset. Nämä henkilöt tai elimet kuulevat asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelystä vastaavaa varapuhemiestä, pääsihteeriä ja tarvittaessa asianomaisen valiokunnan puheenjohtajaa.

2.   Kaikki Euroopan parlamentin laatimat asiakirjat, joissa viitataan arkaluonteiseen asiakirjaan, kirjataan sähköiseen asiakirjarekisteriin asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta vastaavan varapuhemiehen luvalla. Viittaukset tällaiseen asiakirjaan laaditaan samoin edellytyksin kuin edellisessä kohdassa mainitut viittaukset.

18 artikla

Hakemuksen käsittely

Pääsihteeri toimittaa arkaluonteista asiakirjaa koskevat hakemukset asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelystä vastaavalle varapuhemiehelle, joka vastaa alkuperäiseen hakemukseen. Vastauksen uudistettuun hakemukseen antaa puhemiehistö, joka voi antaa tämän tehtävän puhemiehelle. Asiasta vastaava varapuhemies ja puhemiehistö tai puhemies kuulevat pääsihteeriä tai tarvittaessa asianomaisen valiokunnan puheenjohtajaa. Kirjaamista ja määräaikoja koskevat edellytykset ovat samat kuin muiden asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten kohdalla.

19 artikla

Toimivaltaiset tahot

Arkaluonteisiin asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn aikana asiakirjoihin saavat perehtyä Euroopan parlamentin puhemies, asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelystä vastaava varapuhemies, asianomaisen valiokunnan puheenjohtaja, pääsihteeri ja asiasta vastaavan yksikön valtuutettu henkilöstö, jollei muiden toimielinten kanssa tehdyissä sopimuksissa sovita erityisestä valtuutuksesta.

20 artikla

Arkaluonteisten asiakirjojen suojaus

Arkaluonteisia asiakirjoja koskevat tiukat turvallisuussäännöt, joilla taataan niiden luottamuksellinen käsittely toimielimessä. Näissä säännöissä otetaan huomioon toimielinten väliset sopimukset.

V   OSASTO

ASIAKIRJOJEN LUOVUTTAMINEN

21 artikla

Vastauskulut

1.   Lisäyksenä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 10 artiklan 1 kohtaan todettakoon, että jos pyydettyjen asiakirjojen määrä on yli 20 sivua, hakijalta voidaan periä 0,10 EUR korvaus sivua kohden sekä postituskulut. Muista toimitusmuodoista aiheutuvaista kuluista päätetään tapauskohtaisesti, eivätkä ne saa ylittää kohtuullista määrää.

2.   Julkaistut asiakirjat eivät kuulu tämän päätöksen piiriin, ja niillä on edelleen oma hintajärjestelmä.

VI   OSASTO

SOVELTAMINEN

22 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 sekä Euroopan parlamentin työjärjestystä noudattaen ja rajoittamatta niiden soveltamista.

23 artikla

Tarkistaminen

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen vähintään joka kerran, kun asetusta (EY) N:o 1049/2001 tarkistetaan.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (6).


(1)  EYVL C 374, 29.12.2001, s. 1.

(2)  Puhemiehistö konsolidoinut 3. toukokuuta 2004.

(3)  Puhemiehistö tarkistanut 26. syyskuuta 2005 ja julkaistu EUVL C 289, 22.11.2005, s. 6.

(4)  Puhemiehistö tarkistanut 22. kesäkuuta 2011 ja julkaistu EUVL C 216, 22.7.2011, s. 19.

(5)  Toisin sanoen 3. joulukuuta 2001 alkaen.

(6)  Toisin sanoen 29. joulukuuta 2001, 22. marraskuuta 2005 sekä 22. heinäkuuta 2011.


Euroopan komissio

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/25


Euron kurssi (1)

21. heinäkuuta 2011

2011/C 216/08

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,4222

JPY

Japanin jeniä

112,09

DKK

Tanskan kruunua

7,4542

GBP

Englannin puntaa

0,87870

SEK

Ruotsin kruunua

9,1008

CHF

Sveitsin frangia

1,1690

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

7,7750

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

24,411

HUF

Unkarin forinttia

267,93

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,7094

PLN

Puolan zlotya

3,9955

RON

Romanian leuta

4,2560

TRY

Turkin liiraa

2,3793

AUD

Australian dollaria

1,3246

CAD

Kanadan dollaria

1,3447

HKD

Hongkongin dollaria

11,0832

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6579

SGD

Singaporin dollaria

1,7237

KRW

Etelä-Korean wonia

1 500,67

ZAR

Etelä-Afrikan randia

9,7335

CNY

Kiinan juan renminbiä

9,1817

HRK

Kroatian kunaa

7,4552

IDR

Indonesian rupiaa

12 154,10

MYR

Malesian ringgitiä

4,2638

PHP

Filippiinien pesoa

60,641

RUB

Venäjän ruplaa

39,7000

THB

Thaimaan bahtia

42,538

BRL

Brasilian realia

2,2188

MXN

Meksikon pesoa

16,5622

INR

Intian rupiaa

63,2950


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/26


Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitettujen oleskelulupien luettelo – EUVL:ssä C 247, 13.10.2006, s. 1, EUVL:ssä C 153, 6.7.2007, s. 5, EUVL:ssä C 192, 18.8.2007, s. 11, EUVL:ssä C 271, 14.11.2007, s. 14, EUVL:ssä C 57, 1.3.2008, s. 31, EUVL:ssä C 134, 31.5.2008, s. 14, EUVL:ssä C 207, 14.8.2008, s. 12, EUVL:ssä C 331, 21.12.2008, s. 13, EUVL:ssä C 3, 8.1.2009, s. 5, EUVL:ssä C 64, 19.3.2009, s. 15, EUVL:ssä C 198, 22.8.2009, s. 9, EUVL:ssä C 239, 6.10.2009, s. 2, EUVL:ssä C 298, 8.12.2009, s. 15, EUVL:ssä C 308, 18.12.2009, s. 20, EUVL:ssä C 35, 12.2.2010, s. 5, EUVL:ssä C 82, 30.3.2010, s. 26,EUVL:ssä C 103, 22.4.2010, s. 8 ja EUVL:ssä C 108, 7.4.2011, s. 6, EUVL:ssä C 157, 27.5.2011, s. 5 ja EUVL:ssä C 201, 8.7.2011, s. 1, julkaistun luettelon päivitys

2011/C 216/09

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitettujen oleskelulupien luettelo julkaistaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön 34 artiklan mukaisesti komissiolle toimittamien tietojen perusteella.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, minkä lisäksi ne päivitetään kuukausittain sisäasioiden pääosaston verkkosivuilla.

ITALIA

EUVL:ssä C 201, 8.7.2011 julkaistun luettelon korvaaminen

1.   Yhtenäisen kaavan mukaisesti myönnetyt oleskeluluvat

Määräaikainen oleskelulupa – voimassa kolmesta kuukaudesta enintään kolmeen vuoteen. Myönnetään seuraavin perustein:

Affidamento (Myönnetään ulkomaalaiselle lapselle, jolta puuttuvat väliaikaisesti asianmukaiset perheolosuhteet)

Motivi umanitari (della durata superiore ai tre mesi) (Humanitaariset syyt, voimassa yli kolme kuukautta)

Motivi religiosi (Uskonnolliset syyt)

Studio (Opiskelu)

Missione (Myönnetään ulkomaalaiselle, joka on tullut Italiaan väliaikaisesti työkomennukselle myönnetyllä viisumilla)

Asilo politico (Poliittinen turvapaikka)

Apolidia (kansalaisuudettomat henkilöt)

Tirocinio formazione professionale (Oppisopimuskoulutus)

Riacquisto cittadinanza italiana (Myönnetään Italian kansalaisuuden saamista tai sen tunnustamista odottavalle ulkomaalaiselle)

Ricerca scientifica (Tieteellinen tutkimus)

Attesa occupazione (Työllistymisen odottaminen)

Lavoro autonomo (Itsenäinen ammatinharjoittaminen)

Lavoro subordinato (ansiotyö)

Lavoro subordinato stagionale (Kausityö)

Famiglia (Perheenjäsen)

Famiglia minore 14-18 (Perheenjäsenen oleskelulupa 14–18-vuotiaalle lapselle)

Volontariato (Vapaaehtoistyö)

Protezione sussidiaria (permesso di soggiorno rilasciato ai sensi del D.L. n. 251 del 19 novembre 2007 in recepimento della Direttiva n. 83/2004/CE) (Toissijainen suojelu (oleskelulupa myönnetty 19 päivänä marraskuuta 2007 annetun Italian kansallisen asetuksen N:o 251 mukaisesti – kyseisellä asetuksella direktiivi 2004/83/EY saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä)

Permesso di soggiorno CE per lungo soggiornanti con una validità permanente (Pitkään maassa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen pysyvä EY-oleskelulupa)

2.   Kaikki muut kolmansien maiden kansalaisille myönnetyt oleskelulupaa vastaavat asiakirjat

Kansallisen lainsäädännön mukaiset paperiversiona myönnetyt oleskeluluvat, joiden voimassaoloajat vaihtelevat alle kolmesta kuukaudesta toistaiseksi jatkuvaan voimassaoloon, joka päättyy tarpeen poistuttua.

Carta di soggiorno con validità permanente e rilasciata prima dell'entrata in vigore del decreto legislativo 8 gennaio 2007, n. 3 che attua la direttiva 2003/109/CE per i soggiornanti di lungo periodo, equiparata dal decreto legislativo al permesso di soggiorno CE per i soggiornanti di lungo periodo (Pysyvä oleskelulupakortti, joka on myönnetty ennen 8 päivänä tammikuuta 2007 annetun Italian kansallisen asetuksen nro 3 voimaantuloa, on direktiivin 2003/109/EY mukainen ja se rinnastetaan Italian kansallisella asetuksella maassa pitkään oleskelleen henkilön EY-oleskelulupaan)

Carta di soggiorno per familiari di cittadini dell'UE che sono i cittadini di paesi terzi con validità fino a cinque anni(oleskelulupa EU-kansalaisten perheenjäsenille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia – voimassa enintään viisi vuotta)

Carta d'identità M.A.E. (Ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus):

Mod. 1 (blu) Corpo diplomatico accreditato e consorti titolari di passaporto diplomatico (Malli 1 (sininen): Diplomaattikunnan akkreditoidut jäsenet ja heidän puolisonsa, joilla on diplomaattipassi)

Mod. 2 (verde) Corpo consolare titolare di passaporto diplomatico (Malli 2 (vihreä): Konsulikunnan jäsenet, joilla on diplomaattipassi)

Mod. 3 (Orange) Funzionari II FAO titolari di passaporto diplomatico, di servizio o ordinario (Malli 3 (oranssi): YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) II ura-alueen virkamiehet, joilla on diplomaatti-, virka- tai tavallinen passi)

Mod. 4 (Orange) Impiegati tecnico-amministrativi presso Rappresentanze diplomatiche titolari di passaporto di servizio (Malli 4 (oranssi): Diplomaattiedustustojen tekninen ja hallinnollinen henkilöstö, jolla on virkapassi)

Mod. 5 (Orange) Impiegati consolari titolari di passaporto di servizio (Malli 5 (oranssi): Konsulaattihenkilöstö, jolla on virkapassi)

Mod. 7 (grigio) Personale di servizio presso Rappresentanze diplomatiche titolare di passaporto di servizio (Malli 7 (harmaa): Diplomaattiedustustojen palveluskunta, jolla on virkapassi)

Mod. 8 (grigio) Personale di servizio presso Rappresentanze Consolari titolare di passaporto di servizio (Malli 8 (harmaa): Konsuliedustustojen palveluskunta, jolla on virkapassi)

Mod. 11 (beige) Funzionari delle Organizzazioni internazionali, Consoli Onorari, impiegati locali, personale di servizio assunto all'estero e venuto al seguito, familiari Corpo Diplomatico e Organizzazioni Internazionali titolari di passaporto ordinario (Malli 11 (beige): Kansainvälisten järjestöjen virkamiehet, kunniakonsulit, paikalliset työntekijät, ulkomailla palkattu ja työnantajan mukana matkustava palveluskunta, diplomaattikunnan ja kansainvälisten järjestöjen virkamiesten perheenjäsenet, joilla on tavallinen passi)

Huom. Malleja 6 (oranssi) ja 9 (vihreä), joista edellinen on tarkoitettu kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle, jolle ei ole myönnetty koskemattomuutta, ja jälkimmäinen ulkomaalaisille kunniakonsuleille, ei enää myönnetä, vaan ne on korvattu mallilla 11. Kyseiset asiakirjat ovat kuitenkin voimassa niihin merkityn voimassaoloajan päättymiseen saakka.

Henkilökortin taakse lisätään seuraava maininta; ”Tämä henkilötodistus vapauttaa haltijan velvollisuudesta esittää oleskelulupa ja oikeuttaa yhdessä voimassaolevan matkustusasiakirjan kanssa haltijan saapumaan Schengen-valtion alueelle.”

Luettelo kouluretkelle Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä.


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/29


Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2011/C 216/10

Tuen N:o: SA.33161 (11/XA)

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue: Noord-Brabant

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Subsidieverlening project „Fosfaat, natuur en landbouw”

Oikeusperusta:

Algemene wet bestuursrecht

Subsidieverordening inrichting landelijk gebied 2007 (provincie Noord-Brabant)

Tijdelijke subsidieregeling inrichting landelijk gebied

Beschikking betreffende de toekenning van een subsidie voor het project „Fosfaat, natuur en landbouw”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä: 0,09 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31 päivän joulukuuta 2013 saakka

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Provincie Noord-Brabant

Brabantlaan 1

Postbus 90151

5200 MC 's-Hertogenbosch

NEDERLAND

Waterschap De Dommel

Bosscheweg 56

Postbus 10001

5280 DA Boxtel

NEDERLAND

Internet-osoite: http://www.brabant.nl/politiek-en-bestuur/gedeputeerde-staten/bestuursinformatie/bekendmakingen/water/bekendmaking-subsidieverlening-zlto-de-hilver.aspx

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.33263 (11/XA)

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Lazio

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Intervento contributivo regionale riferito a estirpazioni o capitozzature di piante di actinidia colpite da cancro batterico causato da «Pseudomonas syringae pv. actinidiae».

Oikeusperusta: L.R. 16 marzo 2011, n. 2 «Misure di intervento a favore delle piccole e medie imprese agricole per la prevenzione ed eradicazione di fitopatie e infestazioni parassitarie».

DGR del 24 giugno 2011 n. 301, «L.R. 16 marzo 2011, n. 2 “Misure di intervento a favore delle piccole e medie imprese agricole per la prevenzione ed eradicazione di fitopatie e infestazioni parassitarie”. Programma regionale di intervento contributivo riferito a estirpazioni o capitozzature di piante di actinidia …»

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 1 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 21 päivästä heinäkuuta 2011–30 päivään kesäkuuta 2013

Tuen tarkoitus: Kasvitaudit – tuholaisten esiintyminen (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Lazio

Dipartimento Istituzionale e Territorio

Direzione regionale Agricoltura

Via C. Colombo 212

00147 Roma RM

ITALIA

Internet-osoite: http://www.agricoltura.regione.lazio.it

Muita tietoja: —


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/31


Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan mukainen komission ilmoitus

Säännöllistä lentoliikennettä koskevat julkisen palvelun velvoitteet

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 216/11

Jäsenvaltio

Ranska

Reitti

Le Havre–Lyon (Saint-Exupery)

Julkisen palvelun velvoitteen voimaantulopäivä

Tämän ilmoituksen julkaisupäivää seuraava päivä

Osoite, jossa mahdolliset julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla

Arrêté du 14 juin 2011 modifiant l’arrêté du 4 juin 2009 relatif à l’imposition d’obligations de service public sur les services aériens réguliers entre Le Havre et Lyon (Saint-Exupéry) (Julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta Le Havren ja Lyonin (Saint-Exupéry) väliselle reitille 4. kesäkuuta 2009 annetun lain muuttamisesta 14. kesäkuuta 2011 annettu laki)

NOR: DEVA1115672A

http://www.legifrance.gouv.fr/initRechTexte.do

Lisätietoja:

Direction générale de l’aviation civile

DTA/SDT/T2

50 rue Henry Farman

75720 Paris Cedex 15

FRANCE

P. +33 158094321

Sähköposti: osp-compagnies.dta@aviation-civile.gouv.fr


V Ilmoitukset

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/32


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6313 – Ashland/International Specialty Products)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 216/12

1.

Komissio vastaanotti 14 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Ashland Inc (Ashland) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä International Specialty Products Inc (ISP) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Ashland: yhdistelmäpolymeerien, liima-aineiden, veden ja jäteveden käsittelyaineiden ja -laitteiden, selluloosaeetterien, voiteluaineiden ja autokemikaalien valmistus ja toimitus,

ISP: erikoiskemikaalien valmistus ja toimitus kuluttajien ja teollisuuden käyttöön muun muassa seuraavien alojen ja tuotteiden osalta: henkilökohtaisen hygienian valmisteet, lääke- ja ravitsemustuotteet, virvokkeet, kodinhoito, maalit/pinnoitteet ja liima-aineet, energia, maatalous, muovit ja renkaat.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6313 – Ashland/International Specialty Products seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).


22.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 216/33


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6276 – AIF VII Euro Holdings/Ascometal)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 216/13

1.

Komissio vastaanotti 15 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalaisen yrityksen Apollo Management L.P. osakkuusyhtiön Apollo Management VII L.P. (yhdessä Apollo) määräysvaltaan kuuluva sijoitusrahasto AIF VII Euro Holdings, L.P. (AIF VII) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan ranskalaisessa yrityksessä Ascometal SA Määräysvalta hankitaan ostamalla osakkeita yritykseltä Sideris Steel S.A.S., joka on yritykseen OAO Severstal kuuluvan yrityksen Lucchini SpA välillinen tytäryhtiö.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Apollo: sijoitukset eri liiketoiminnan aloilla ympäri maailmaa toimiviin yhtiöihin, kuten kemianteollisuus, risteilypalvelut, logistiikka, paperi- ja pakkausteollisuus sekä kiinteistönvälitystoiminta,

Ascometal: pitkien erityisterästuotteiden (puolivalmisteet, kuumavalssatut ja kylmänä viimeistellyt tuotteet) tuotanto seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6276 – AIF VII Euro Holdings/Ascometal seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).