16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi uusi talouden ohjauksen ja hallinnan jakso EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Liettua toimitti vuosia 2011–2014 koskevan lähentymisohjelmansa vuoden 2011 tarkistuksen ja vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Liettuan talous on toipumassa vakavasta talouskriisistä, jonka aikana maan bruttokansantuote supistui 17 prosenttia, kun maailmankaupan hidastuminen vahvisti kotimaisen kysynnän romahdusta. Työmarkkinat reagoivat kriisiin nopeasti, ja työttömyys kasvoi ennätyssuureksi: vuoden 2008 alun 4,2 prosentista 18,3 prosenttiin vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Talous saatiin kuitenkin vakautetetuksi sitoutumalla voimakkaasti valuuttakatejärjestelmään, toteuttamalla huomattavia julkisen talouden vakauttamistoimia, mukauttamalla palkkoja yksityisellä sektorilla ja ottamalla käyttöön rahoitusjärjestelmän vakautta tukevia toimia. Maailmantalouden elpymisen myötä myös Liettuan talous hyötyi palautuneesta kilpailukyvystä. Vienti alkoi jälleen vetää, ja talous kääntyi kasvu-uralle vuonna 2010. Elpyminen voimistuu myös vuonna 2011 kotimaisen kysynnän piristyessä. Sen sijaan työttömyysaste on edelleen kaksinumeroinen, vaikka työttömyyden arvioidaankin vähenevän nopeassa tahdissa.

(8)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että vuonna 2011 tarkistetun ohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava, vaikka talouskasvu ja inflaatio voivatkin osoittautua tällä hetkellä arvioitua suuremmaksi. Vaikka skenaario perustuu vuoden 2011 osalta jonkin verran optimistisempiin kasvuoletuksiin, se vastaa pitkälti komission uusinta ennustetta vuodeksi 2012. Lähentymisohjelman mukaan alijäämä pyritään supistamaan alle 3 prosentin viitearvon neuvoston asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2012 mennessä. Tätä kehitystä ei kuitenkaan tueta riittävässä määrin vuotta 2012 koskevilla toimenpiteillä. Lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus saattaa johtaa lähentymisohjelmassa arvioitua suotuisampiin julkisen talouden toteutumiin vuonna 2011. Jos sen sijaan vuoden 2011 lopussa päättyviä väliaikaisia vakauttamistoimia ei uusita ja täydennetä tuntuvilla pysyvillä toimenpiteillä, lähentymisohjelmassa vuodeksi 2012 asetettuja talousarviotavoitteita ei välttämättä saavuteta makrotalouden kohenevista näkymistä huolimatta. Julkisen talouden vakauttamistoimet ovat kaudella 2010–2012 keskimäärin selvästi alle 2,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain. Neuvosto suositti kyseistä tavoitetta liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä 16 päivänä helmikuuta 2010. Koska sekä talouskasvu että verotulot ovat huomattavasti suuremmat kuin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä 16 päivänä helmikuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa alun perin arvioitiin, vaadituilla julkisen talouden vakauttamistoimilla pitäisi olla mahdollista supistaa alijäämää suunniteltua nopeammin ja samalla edistyä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa. Keskipitkän aikavälin tavoitetta, joksi on asetettu 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen, ei ennusteen mukaan saavuteta lähentymisohjelmakaudella.

(9)

Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodeksi 2012 asetetun tavoitteen saavuttaminen sekä edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta edellyttävät huomattavia mukautuksia. Samalla on turvattava riittävä osarahoitus EU:n rakennerahastovarojen hyödyntämiseksi etupainotteisesti ja tuottavien lisäinvestointien tekemiseksi talouteen. Sen vuoksi on pyrittävä kehittämään lisää vakauttamistoimenpiteitä. Julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen voisi lisätä mahdollisuuksia mukauttaa menoja ilman, että on tingittävä julkisten palvelujen laadusta. Ellei uudistuksia jatketa, väestön vanhenemisesta aiheutuvat menot kasvavat lähivuosikymmeninä EU:n keskiarvoa nopeammin. Hallitus hyväksyi sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmää koskevan kattavan uudistuksen pääpiirteittäin kesäkuussa 2010. Ehdotuksessa esitettiin muun muassa huomattavia korotuksia eläkeikään, muutoksia eläkkeiden laskentatapaan sekä valtion eläkkeiden sisällyttämistä yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Näiden ehdotusten hyväksyminen kokonaisuudessaan ja niiden onnistunut täytäntöönpano ovat ehdoton edellytys julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle. Ehdotusten avulla voidaan myös lisätä työvoiman tarjontaa antamalla iäkkäille työntekijöille paremmat kannustimet pysyä työelämässä ja huolehtimalla eläkkeiden riittävyydestä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys edellyttää myös vahvempaa finanssipoliittista kehystä. Nykyinen finanssipoliittinen kehys ei riittänyt estämään menotavoitteiden toistuvia ja huomattavia tarkistuksia ennen talouskriisin käynnistymistä eikä menojen myötäsyklistä kasvua, joka rahoitettiin odottamattomilla tuloilla. Noususuhdanteeseen perustuvilla tuloilla rahoitettu menojen liiallinen kasvu johti kriisin alettua ilmenneeseen huomattavaan julkisen talouden epätasapainoon. Nämä tulot myös lisäsivät osaltaan talouden ylikuumenemista. Komission tuoreimman arvion mukaan julkisen talouden pitkäaikaista kestävyyttä koskevat riskit näyttävät olevan huomattavia.

(10)

Liettuan työttömyysaste on EU:n korkeimpia. Ensisijaisesti olisi varmistettava, ettei työttömyyden nopea kasvu muutu rakenteelliseksi. Erittäin tiukka työlainsäädäntö ja sosiaaliavustusten kielteinen vaikutus työhalukkuuteen vaarantavat työmarkkinoiden toiminnan. Tämä edellyttää työlain ja muun asianomaisen lainsäädännön, erityisesti sosiaaliavustuksia koskevan lain, tarkistamista. Kohdentamalla toimia juuri näihin seikkoihin sekä osoittamalla riittävästi varoja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan voidaan vähentää riskiä korkean työttömyysasteen muuttumisesta rakenteelliseksi. Samalla voidaan supistaa laajaa harmaata taloutta.

(11)

Liettuan valtion omistamien yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 18 prosenttia. Kyseisten yritysten toiminta on usein tehotonta ja taloudellinen tuottavuus heikko. Valtion omistamien yritysten uudistaminen lisäisi kilpailua ja parantaisi liiketoimintaympäristöä. Liettua käynnisti vuonna 2010 uudistuksen viidellä keskeisellä alalla. Uudistuksessa määritettiin valtion omistamille yrityksille avoimuutta koskevat suuntaviivat, jotka muodostavat perustan hallinnon tilintekovelvollisuudelle. Hallitus antoi joulukuussa 2010 tehokkuuden lisäämistä koskevan julkilausuman, jolla myös pyrittiin ohjaamaan uudistusta. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain puitteista ja suuntaviivoista. Julkilausuma ei myöskään sisällä kaikkia niitä keskeisiä toimia, joita alun perin ehdotettiin ja joilla olisi voitu varmistaa sääntelyvallan ja omistajuuden erottaminen toisistaan.

(12)

Liettuan talous on yksi energiaintensiivisimmistä EU:ssa. Tämä johtuu suurelta osin kotitalouksien lämmityksestä, jossa suurimman ongelman aiheuttavat huonosti hoidetut moniasuntoiset talot. Vaikka ongelman ratkaisemista varten kehitettiin strategia jo vuonna 2004, siihen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävästi varoja. Myös yksityisautojen määrä on kasvanut nopeasti samalla kun energia- ja liikenneveroista saatavat tulot ovat laskeneet suhteessa BKT:hen ja suhteessa työn verotukseen (joka ylittää selvästi EU:n keskiarvon). Nostamalla energiaveroja ja etenkin ajoneuvojen rekisteröinti- ja käyttöveroja voitaisiin tukea julkisen talouden vakauttamista lyhyellä aikavälillä ja kannustaa tehokkaampaan energian käyttöön.

(13)

Yritystoiminnan sääntelykehys on Liettuassa yleisesti ottaen toimiva. Ongelmana ovat kuitenkin yritysten perustamisedellytysten heikkous, rakennuslupien saannin hitaus ja kalleus sekä sijoittajansuoja. Näitä aloja koskevan sääntelyn parantaminen edistäisi työpaikkojen syntymistä ja tukisi kasvua. Myös kilpailupolitiikan uudistaminen parantaisi osaltaan liiketoimintaympäristöä, mutta edistyminen on hidasta erityisesti energia-alalla ja elintarvikkeiden vähittäismarkkinoilla. Energiaomavaraisuutta koskevan tarkistetun kansallisen strategian loppuun saattaminen auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät energian toimitusvarmuuteen, ja lisäämään kilpailua sähkövoiman tuottamisen alalla. Kilpailua energian vähittäismarkkinoilla voitaisiin lisätä panemalla täytäntöön sähkö- ja kaasumarkkinoita koskeva kolmas EU:n lainsäädäntöpaketti. Liettua hyväksyi vuonna 2009 lain, jolla kielletään elintarvikkeiden vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten vilpillinen toiminta. Elintarvikkeiden vähittäismyynnin alalla ei kuitenkaan vieläkään ole riittävästi kilpailua, mikä johtuu osaltaan markkinoiden rakenteesta ja puutteellisesta sääntelystä. Elintarvikkeiden myynti on keskittynyt yhä enemmän vähittäiskauppaketjuihin: vuonna 2008 neljän suurimman vähittäismyyjän osuus kaikesta myynnistä oli 72 prosenttia.

(14)

Liettua on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Lujittaakseen julkisen talouden kestävyyttä Liettua aikoo hyväksyä lakeja, joilla helpotetaan varojen keräämistä valtionkassaan taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle ja edistetään vastuullista, inflaatiota hillitsevää finanssipolitiikkaa. Lisäksi Liettua on ilmoittanut useista merkittävistä toimista, joilla on tarkoitus uudistaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää. Työllisyystoimenpiteissä keskitytään työllisyyden lisäämiseen, laittoman ja pimeän työn torjuntaan sekä joustavien työsopimusten edistämiseen. Liiketoimintaympäristöä pyritään parantamaan useiden sitoumusten avulla, jotka koskevat yritystoiminnan tarkastusvirastojen roolin vahvistamista, avoimuuden lisäämistä ja yrityksille aiheutuvien hallinnollisten rasitusten keventämistä. Sitoumukset koskevat sopimuksen kaikkia neljää osa-aluetta. Ne ovat lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa esitetyn uudistusohjelman mukaisia. Jos kaikki työllisyyden alalla suunnitellut toimet pannaan täytäntöön, ne lisäävät huomattavasti työvoiman kysyntää. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(15)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että on tarpeen määritellä toimet, joilla varmistetaan vuodeksi 2012 asetettujen talousarviotavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi olisi tehostettava eläkejärjestelmän uudistamista julkisen talouden kestävyyden lujittamiseksi ja työurien pidentämiseksi, parannettava työmarkkinoiden toimintaa, toteutettava valtion omistamien yritysten uudistuspaketti, parannettava energiatehokkuutta ja korotettava energiaveroja sekä lisättävä kilpailua eräillä aloilla.

(16)

Neuvosto on tutkinut Liettuan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä helmikuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Liettuan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

ottaa käyttöön uusia pysyviä finanssipoliittisia toimia ennen vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä liiallisen alijäämän korjaamiseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn nojalla annettujen neuvoston suositusten mukaisesti; parantaa verosääntöjen noudattamista ja hyödyntää täysimääräisesti talouden elpymistä vauhdittaakseen alijäämän vähentämistä ja varmistaakseen etenemisen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuosittain; vahvistaa finanssipoliittista kehystä erityisesti ottamalla käyttöön realistiset ja sitovat menokatot julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksessä;

2.

hyväksyy eläkejärjestelmän uudistusta koskevan täytäntöönpanolainsäädännön; poistaa finanssipoliittiset esteet, jotka vähentävät erityisesti eläkeikäisten halukkuutta työntekoon työelämään osallistumisen lisäämiseksi;

3.

lisää työmarkkinoiden joustavuutta muuttamalla työlainsäädäntöä joustavammaksi ja parantamalla mahdollisuuksia soveltaa määräaikaisia työsopimuksia; muuttaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, ettei sosiaalihuoltojärjestelmä vähennä ihmisten halukkuutta työntekoon;

4.

toteuttaa valtion omistamia yrityksiä koskevan uudistuspaketin kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2011 lopussa ja varmistaa omistajuuden ja sääntelytehtävien erottamisen toisistaan, laatii yrityksille selkeät tavoitteet, lisää avoimuutta sekä huolehtii kaupallisten ja muiden kuin kaupallisten toimintojen erottamisesta;

5.

parantaa rakennusten energiatehokkuutta, myös ottamalla pikaisesti käyttöön holdingrahasto, ja toteuttaa toimia verotuksen painopisteen siirtämiseksi energian käyttöön;

6.

parantaa yritysten perustamisedellytyksiä ja rakennuslupien saantia sekä lisää kilpailua energian ja vähittäismyynnin aloilla.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/5

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen (2) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Luxemburg toimitti vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Luxemburg on selviytynyt rahoitus- ja finanssikriisistä varsin hyvin, kun otetaan huomioon rahoitusalan poikkeuksellinen painoarvo sen taloudessa. BKT:n määrä laski 3,6 prosenttia vuonna 2009, mutta talous toipui nopeasti vuonna 2010. BKT kasvoi noin 3,5 prosenttia. Kasvua vauhditti julkisten menojen kasvu, josta hallitus oli päättänyt osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, sekä nettoviennin voimakas kasvu. Työllisyysaste oli edelleen hyvä osaksi sen vuoksi, että lyhennetyn työajan järjestelyjä käytettiin paljon viranomaisten kannustuksesta. Työttömyys alkoi lisääntyä vuoden 2008 alussa ja asettui noin 6 prosenttiin, mikä on Luxemburgille historiallisen korkea taso. Taantumasta huolimatta Luxemburgin julkinen talous on suotuisan lähtöasetelman ansiosta suhteellisen vakaa (vuonna 2010 alijäämä oli 1,7 prosenttia ja bruttovelka 18,4 prosenttia).

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on hieman varovainen, kun sitä verrataan komission laatimaan kevään 2011 talousennusteeseen. Vakausohjelmassa vuoden 2011 tavoitteeksi on asetettu 1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, mikä vastaa komission kevään väliennustetta. Skenaariossa, joka perustuu oletukseen politiikan säilymisestä muuttumattomana, vakausohjelmassa ennustetaan julkisen talouden alijäämän heikentyvän 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja tämän jälkeen kohentuvan jälleen asteittain 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2014 mennessä. Komission laatima ennuste, jonka perustana on suotuisampi makrotaloudellinen skenaario ja hitaampi menojen kasvu, on hieman optimistisempi: 1,1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Vakausohjelman mukaan keskipitkän aikavälin tavoitetta, 0,5 prosentin rakenteellista ylijäämää suhteessa BKT:hen ohjelmakaudella 2011–2014, ei saavuteta. Sen sijaan rakenteellisen rahoitusaseman (jonka komissio on laskenut uudelleen ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) odotetaan heikentyvän vähitellen 0,3 prosentin ylijäämästä vuonna 2011 0,8 prosentin alijäämään vuonna 2014.

(9)

BKT:n kasvun ennustetaan pysyvän vakaana, joten Luxemburgin julkisen talouden rakenteellinen tasapaino saattaa parantua edelleen, jotta keskipitkän aikavälin tavoite voidaan saavuttaa jo vuonna 2012. Tämän ansiosta Luxemburgilla olisi varmuusmarginaali mahdollisen tulevan talouden laskusuhdanteen varalta ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranisi. Lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvien epäsuorien vastuiden arvioitu vaikutus on sellainen, että Luxemburg hyötyisi kunnianhimoisemmasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta.

(10)

Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvat riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan keskisuuria. Ikääntymiseen liittyvien menojen arvioidaan kasvavan Luxemburgissa eniten EU-maista tulevien vuosikymmenten aikana. Eläkejärjestelmän lyhytaikaista rahoitusta tukee tällä hetkellä matala vanhushuoltosuhde, ja se on osittain riippuvainen suhteellisen nuoren rajatyöntekijäväestön maksuosuudesta. Tulevaisuudessa molemmat suuntaukset kääntyvät päinvastaisiksi ja eläkekustannuksien arvioidaan kasvavan merkittävästi. Vaikka Luxemburgin valtiolle on kertynyt huomattavasti varoja ja eläkerahastot karttuvat yhä, järjestelmä ei ole riittävän kestävä. Lisäksi iäkkäiden (55–64-vuotiaiden) työntekijöiden työllisyysaste 38,2 prosenttia (vuonna 2009) on alhaisimpia EU:ssa (EU:n keskiarvo on 46 prosenttia). Lakisääteinen eläkeikä on periaatteessa 65 vuotta, mutta Luxemburgin eläkejärjestelmän ansiosta aikaisempi eläkkeellesiirtyminen on usein mahdollista ilman, että eläke pienenee. Lisäksi eläkkeiden taso on varsin korkea. Tämän seurauksena työelämästä poistutaan keskimäärin 59,4-vuotiaana, mikä lisää eläkejärjestelmän kustannuksia. Hallituksen eläkeuudistussuunnitelmiin sisältyy uusi malli, jonka tavoitteena on pitää työntekijät työssä pidempään vapaaehtoisesti. Se parantaisi eläkejärjestelmän vanhushuoltosuhdetta. Malli koskisi kuitenkin ainoastaan uusia eläkkeensaajia ja sitä sovellettaisiin ainoastaan uudistuksen jälkeiseen osaan uraa, joten sen vaikutus olisi täysimääräinen vasta 40 vuoden kuluttua.

(11)

Luxemburgin hinta- ja kustannuskilpailukyky on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmenen alusta. Tämä johtuu niin palkka- kuin tuottavuuskehityksestä. Yksikkötyökustannukset kasvoivat vuosina 2000–2010 Luxemburgissa noin puolitoista kertaa nopeammin kuin keskimäärin EU-15:ssä ja yli viisi kertaa nopeammin kuin Saksassa. Hallitus ja ammattiyhdistykset päättivät lykätä automaattisen palkkojen indeksointimekanismin soveltamista keväästä lokakuuhun 2011, joten reaalipalkkojen kasvu hidastuu selvästi vuonna 2011. Seuraavasta raja-arvosta ei ole vielä tehty päätöstä. Kun otetaan huomioon vallitseva inflaatio, seuraava automaattinen indeksointi saatetaan tehdä jo keväällä 2012, mikä kumoaisi kaiken kustannuskilpailukyvyssä saavutetun edistyksen.

(12)

Huolimatta työllisyyden historiallisen vahvasta kasvusta vakinaisen väestön työllisyysaste on EU:n keskiarvoa alhaisempi erityisesti ikäjakauman kummassakin ääripäässä. Viime vuosina luoduista työpaikoista ovat hyötyneet pääasiassa ulkomailla asuvat henkilöt. Vaikka työttömyys on taantuman vuoksi lisääntynyt vuodesta 2008, se on luonteeltaan yhä enemmän rakenteellista. Tästä on osoituksena se, että kriisiä edeltävien kasvuvuosien aikana työllisyyden piti lisääntyä noin 4 prosenttia vuodessa, jotta työttömyys väheni edes marginaalisesti. Nuorisotyöttömyyden aste on suhteellisen korkea, 16,1 prosenttia vuonna 2010, kun koko aktiiviväestön työttömyysaste oli 6 prosenttia. Työttömyysaste on vahvasti kytköksissä koulutustasoon. Nuoret luxemburgilaiset kilpailevat avoimista työpaikoista muualla asuvien kanssa, ja näiden ammattitaidon taso on usein sama tai korkeampi.

(13)

Hallitus esitti Euro Plus -sopimuksen yhteydessä useita sitoumuksia, jotka koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta Julkisen talouden osalta hallitus hyväksyi eläkeuudistuksen pääpiirteet ja sitoutuu saattamaan uudistuksen päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Rahoitusjärjestelmän vakauttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä keskitytään rahoitusalan kestokyvyn lisäämiseen eurooppalaisen ja kansainvälisen tason sääntelyllä ja valvonnalla. Lisäksi Luxemburgin talouden rakennetta pyritään monipuolistamaan. Työllisyystoimenpiteillä lisätään aktiivisen työllisyyspolitiikan tehoa (Administration de l'Emploin uudistus) ja kannustetaan julkisen sektorin työntekijöitä elinikäiseen oppimiseen korottamalla valtion rahoitusosuuksia. Kilpailukykyyn liittyviin toimenpiteisiin kuuluu mm. palkkojen indeksoinnin siirtäminen keväästä 2011 (automaattisen indeksoinnin järjestelmä) lokakuuhun 2011 sekä sitoutuminen neuvotteluihin työmarkkinaosapuolten kanssa vastaavasta lykkäämisestä vuonna 2012. Lisäksi hallitus on sitoutunut parantamaan liiketoimintaympäristöä yksinkertaistamalla hallintoa ja parantamalla infrastruktuureja. Sitoumukset noudattavat vakausohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyä uudistusohjelmaa ja niillä puututaan eläkkeisiin, kilpailukykyyn, (erityisesti nuorten ja iäkkäiden) työllisyyteen sekä rahoitusalaan liittyviin haasteisiin. Eräät ehdotetuista uudistuksista eivät ole kuitenkaan tarpeeksi yksityiskohtaisia. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(14)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus sopimuksen nojalla tehdyt Luxemburgia koskevat sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että alijäämää pitäisi olla suotuisten makrotaloudellisten näkymien vuoksi mahdollista supistaa vuonna 2011 suunniteltua enemmän ja että vahvempien julkisen talouden sopeuttamistoimilla Luxemburg voisi saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteet vuonna 2012. Lisätoimia tarvitaan eläkejärjestelmän uudistamiseksi ja aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi ja nuorten työllistymisen helpottamiseksi.

(15)

Neuvosto on tutkinut Luxemburgin tarkistetun vakausohjelman vuodeksi 2011 ja sen lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Luxemburgin kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

käyttää hyväkseen parantuvia suhdanneolosuhteita vahvistaakseen julkisen talouden vakauttamistoimia ja käyttää odottamattomat lisätulot, jotta julkisen talouden alijäämää voitaisiin supistaa edelleen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet saavuttaa vuonna 2012;

2.

ehdottaa ja panee täytäntöön laajan eläkeuudistuksen, jolla varmistetaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys, ja toteuttaa tässä ensin toimenpiteitä, joilla lisätään iäkkäiden työntekijöiden osallistumisastetta erityisesti vähentämällä varhaiseläkkeelle siirtymisiä; voisi harkita tosiasiallisen eläkeiän nostamiseksi toimenpiteitä, kuten lainsäädäntöön perustuvan eläkeiän ja elinajanodotteen sitominen toisiinsa;

3.

toteuttaa toimenpiteitä palkkaneuvottelujärjestelmän ja palkkojen indeksointijärjestelmän uudistamiseksi työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytänteitä noudattaen sen varmistamiseksi, että palkkakehitys vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

4.

toteuttaa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimia lisäämällä koulutustoimenpiteitä, jotka kohdennetaan aiempaa paremmin sovittamaan nuorten ammattitaitoa yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/8

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Itävalta toimitti vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee vuosia 2011–2014, 27 päivänä huhtikuuta 2011 ja vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 2 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Itävallan talous oli kriisin alkaessa terveellä pohjalla, sillä se ei ollut kriisiä edeltäneenä aikana kärsinyt merkittävistä epätasapainotekijöistä tai vääristymistä. Siitä huolimatta talous- ja rahoituskriisi sysäsi talouden syvimpään taantumaan vuosikymmeniin. Reaalinen BKT supistui vuonna 2009 kaiken kaikkiaan lähes 4 prosenttia. Kriisin seurauksena työllisyysaste laski vuonna 2009 noin 1 prosentilla, mikä merkitsi työttömyysprosentin nousua siten, että se oli 4,8 (vuotta aiemmin se oli ollut 3,8 prosenttia). Kriisi myös pysäytti vaihtotaseen ylijäämän sitä edeltäneen jatkuvan kasvun. Talous- ja rahoituskriisillä oli vaikutuksensa myös julkiseen talouteen. Elvytyspakettien hyväksymisen ja automaattisten vakauttajien täysimääräisen toiminnan seurauksena julkisen talouden alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 4,6 prosenttia vuonna 2010. Julkisen velan määrä kasvoi ensin 69,6:een prosenttiin vuonna 2009 ja 72,3 prosenttiin vuonna 2010 suhteessa BKT:hen. Koska useimmat elvytystoimenpiteistä olivat luonteeltaan pysyviä, oli taloudellisten edellytysten parannuttua heti tarpeen vakauttaa julkista taloutta. Vuotta 2011 koskevassa talousarviossa on hyväksytty vakauttamispaketti, jonka vaikutus on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Vuoden 2009 kolmannesta neljänneksestä lähtien talous on elpynyt kriisistä tasaista tahtia ulkomaisen kysynnän vilkastumisen ja erityisesti Saksan taloudellisen toiminnan vahvistumisen myötä. Reaalinen BKT kasvoi kaiken kaikkiaan 2 prosenttia vuonna 2010.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava ja vakausohjelmakauden lopun osalta liian suotuisa. Vakausohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämää vähitellen 4,6 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2010 2,4 prosenttiin vuonna 2014, pääasiassa menojen hillitsemisen avulla. Näihin tavoitteisiin kohdistuu riskejä, jotka johtuvat siitä, että vakautusuraa kansallisen tason alapuolella tukevia toimenpiteitä ei ole määritelty, sekä siitä, että joistakin liittovaltiotasolla hyväksytyistä toimenpiteistä saatavat säästöt eivät toteudu. Esimerkiksi verovilpin vastaisen kampanjan ennakoitu tuotto näyttää hyvin epävarmalta. Toisaalta myönteinen riskitekijä on monivuotinen menokehys, joka otettiin käyttöön liittovaltion hallituksen osalta vuonna 2009 ja joka näyttää edistäneen talousarviomenettelyn ennustettavuutta keskipitkällä aikavälillä, vaikkakin vain liittovaltion tasolla. Vakausohjelmassa edellytetään BKT:hen suhteutetun julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen kasvavan 72,3 prosentista vuonna 2010 75,5 prosenttiin vuonna 2013 ja laskevan sitten 75,1 prosenttiin vuonna 2014. Tähän ennusteeseen liittyy kuitenkin joitakin riskejä, jotka liittyvät valtionhallinnon ulkopuolisiksi luokiteltujen valtionyhtiöiden kasvavaan velkaan ja pankkisektorille kohdennetuista tukitoimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvaan lisärasitteeseen. Velkasuhde voi kuitenkin samanaikaisesti muuttua pienemmäksi, sillä on todennäköistä, että kriisin aikana julkista tukea saaneet pankit maksavat tuen takaisin vakausohjelmassa oletettua aikataulua nopeammin.

(9)

Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan laskevan 3 prosentin viitearvoa alhaisemmaksi vuonna 2013 neuvoston asettaman määräajan mukaisesti. Vakausohjelmassa vuosiksi 2011–2013 suunnitellut 0,2 prosentin suuruiset keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet, ovat kuitenkin selvästi alle neuvoston Itävallalta edellyttämä 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen taouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvat riskit näyttävät olevan keskitasoa.

(10)

Vaikka Itävalta on saanut aikaan kansallisen vakaussopimuksen, julkista taloutta koskevien suhteiden uudistamisen jatkaminen valtionhallinnon eri tasojen välillä toisi mukanaan merkittäviä säästöjä, tukisi julkisen talouden vakauttamista ja vapauttaisi resursseja kasvua edistäviin investointeihin esimerkiksi tutkimuksen ja kehityksen sekä koulutuksen aloilla. On yleisesti tunnustettua, että suhteet ovat nykyisellään monimutkaiset: sen lisäksi, että useimmista yksittäisistä veroista saatavat tulot jaetaan eri aluetasojen kesken sovitussa suhteessa, myös päätöksenteko on monilla aloilla jaettu eri hallintotasojen kesken. Tulojen hankinta ja käyttö ei monien toimintojen osalta kuulu yhden ja saman hallintotason vastuulle. Huomattavia esimerkkejä tällaisista julkisen talouden suhteista johtuvasta tehottomuudesta on nähtävissä terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla.

(11)

Itävallan keskimääräinen verokiila kuuluu EU:n korkeimpiin. Muihin EU-maihin verrattuna työntekijöiden sosiaaliturvamaksut ovat hyvin korkeat. Työhön kohdistuva verorasitus keveni, kun vuonna 2008 alennettiin matalapalkkaisten työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuja ja vuonna 2009 toteutettiin tuloverouudistus, mutta tämä ei pystynyt estämään verokiilan hienoista levenemistä sekä matala- että keskituloisten työntekijöiden kohdalla verrattuna viime vuosikymmenen alkuvuosiin. Verokiilalla on kielteinen vaikutus työllisyyteen, erityisesti matalapalkkaisten ja matalan koulutustason työntekijöiden osalta.

(12)

Iäkkäiden työntekijöiden työllisyysaste on Itävallassa edelleen selvästi EU:n keskiarvoa alhaisempi, vaikka se viime vuosikymmenellä nousikin selvästi. Varhaiseläkejärjestelmät ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat edelleen laajassa käytössä. Vuonna 2010 kaikista uusista eläkkeistä yhteensä 72 prosenttia myönnettiin ennen lakisääteisen eläkeiän saavuttamista. Toinen iäkkäiden työntekijöiden matalaan työllisyysasteeseen vaikuttava tekijä on naisten edelleen melko alhainen lakisääteinen eläkeikä (60 v.). Itävallan väestökehitys huomioon ottaen todellisen eläkeiän nostaminen ja edellytyksien parantaminen iäkkäiden työntekijöiden jatkamiselle pidempään työmarkkinoilla on tärkeää sekä julkisen talouden kestävyydestä huolehtimiseksi että työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, sillä työvoiman on ennustettu alkavan supistua vuodesta 2020 alkaen.

(13)

Naisten työllisyysaste on Itävallassa melko korkea, mikä liittyy osa-aikatyötä tekevien osuuteen, joka korkeimpia. Naisten työpaikat ovat keskittyneet ennen kaikkea matalapalkka-aloille. Nämä mallit ovat johtaneet EU:n toiseksi suurimpaan, 25,4 prosentin palkkaeroon sukupuolten välillä. Se on myös eräs tekijä, joka vaikuttaa naisten melko korkeaan köyhyysriskiin. Eräs syy siihen, että naiset tekevät osa-aikatyötä, on lasten ja vanhusten hoitovelvollisuuksien epätasainen jakautuminen naisten ja miesten kesken sekä lastenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen puute.

(14)

Koulutusjärjestelmälle on luonteenomaista, että oppilaiden on päätettävä varhaisessa vaiheessa, 10-vuotiaina, tulevasta koulutusväylästään, jolloin väylien välillä siirtyminen on rajoitettua ja puolipäiväinen koulunkäynti yleistä. Tästä saattaa olla seurauksena, etteivät muita heikommassa asemassa olevat, varsinkaan maahanmuuttajataustaiset nuoret, saavuta parhaita mahdollisia koulutustuloksia. Varhaisessa vaiheessa tehtävät valinnat määrittävät suurelta osin tulevan koulutusväylän, minkä vuoksi korkea-asteen koulutukseen on vaikeampaa päästä enää myöhemmässä vaiheessa. Kaikille 10–14-vuotiaille yhteinen koulumuoto parantaisi koulutusjärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien tasapuolisuutta ja auttaisi pienentämään koulunkäynnin keskeyttämisprosenttia.

(15)

Kilpailu palvelualoilla, erityisesti verkkopalvelujen alalla kuten televiestinnän, liikenteen, yleishyödyllisten palvelujen sekä vähittäiskaupan ja asiantuntijapalvelujen alalla, ei ole riittävän kehittynyttä. Tuottavuuden kasvu on ollut vaisua, eikä markkinarakenne ole edistänyt ostovoimaa eikä kulutuskysyntää. Kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja palvelujen kohtuuhintaisuutta parannettaisiin edistämällä kilpailua markkinoille pääsyn helpottamisen avulla, vähentämällä elinkeinojen ja ammattien sääntelyä sekä varmistamalla kilpailuun perustuva hinnoittelu. Palveludirektiivin täytäntöönpanossa on Itävallassa pitkällisiä viivästymiä. Viivästymiin puuttuminen saattaisi edistää kasvun käynnistymistä. Erityisesti direktiivin tärkeimmät periaatteet täytäntöön panevan liittovaltiotason lain, ns. horisontaalisen säädöksen, käsittely on edelleen kesken.

(16)

Itävalta on tehnyt Euro Plus -sopimuksen nojalla useita sitoumuksia. Sitoumukset koskevat kolmea mainitun sopimuksen neljästä osa-alueesta. Julkisen talouden osalta toimenpiteet kohdistuvat tarpeeseen korottaa todellista eläkeikää sekä julkisten menojen pitämiseen tehokkaammin hallinnassa hallinnon eri tasoilla. Työllisyyden osalta tärkeimpänä tavoitteena on nuorisotyöttömyyden torjunta sekä kilpailukyvyn osalta lisäinvestointien tekeminen tutkimukseen ja tekniikan alan koulutukseen samoin kuin kokopäiväkoulujen mallien kehittämiseen. Sopimuksen nojalla esitetyt aloitteet ovat kansallisen uudistusohjelman sekä julkisen talouden kehystä koskevan lain ja vakausohjelman mukaisia. Vaikka näillä toimenpiteillä pyritään ratkaisemaan eräitä maan tärkeimmistä sosioekonomisista haasteista, sitoumukset olisivat kuitenkin hyvin voineet koskea myös muita haasteita, joita on esimerkiksi finanssipolitiikan, koulutuksen, kilpailun ja innovoinnin aloilla. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut Itävallan vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Itävallan kestävän finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Se katsoo, että julkisen talouden vakauttamistoimia olisi talouden suotuisa tilanne huomioiden tehostettava, erityisesti vuonna 2012, ja että valtionhallinnon eri tasojen välisten julkista taloutta koskevien suhteiden uudistamista olisi jatkettava. Työmarkkinoiden dynaamisuuden kannalta olisi hyödyllistä kaventaa verokiilaa, parantaa koulutustuloksia ja torjua työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan, samalla kun kilpailun lisääminen ja innovoinnin edistäminen parantaisivat kilpailukykyä.

(18)

Neuvosto on tutkinut Itävallan tarkistetun vuoden 2011 vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on otettu erityisesti huomioon sen jäljempänä 1 ja 2 kohdassa esitetyissä suosituksissa,

1.

nopeuttaa liiallisen alijäämän korjaamista, minkä on suunniteltu tapahtuvan ensisijaisesti menopuolella, ja saattaa siten julkisen talouden korkean velkasuhteen alenevaan suuntaukseen, hyödyntäen käynnissä olevaa talouden elpymistä varmistaakseen keskimääräisen julkisen talouden ponnistelujen olevan kaudella 2011–2013 keskimäärin 0,75 prosenttia suhteessa BTK:hen liiallista ylijäämää koskevan menettelyn puitteissa annetun neuvoston suosituksen mukaisesti; hyväksyy ja panee täytäntöön tätä varten tarpeelliset toimenpiteet, myös kansallista tasoa alemmalla tasolla; määrittelee tarpeellisia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa riittävä edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti sen jälkeen kun liiallinen vaje on korjattu;

2.

toteuttaa toimenpiteitä vahvistaakseen kansallista julkisen talouden kehystä järjestelemällä edelleen valtionhallinnon eri tasojen välisiä lainsäädäntöön, hallintoon sekä tulojen hankintaan ja käyttöön liittyviä tehtäviä, erityisesti terveydenhuollon alalla;

3.

toteuttaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen mahdollisuutta käyttää nykyistä pitkän vakuutuskauden hankkineita henkilöitä koskevaa varhaiseläkejärjestelmää ja toteuttaa toimenpiteitä lyhentääkseen siirtymäkautta ennen miesten ja naisten lakisääteisen eläkeiän yhdenmukaistamista, jotta varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys ja asianmukaisuus, sekä soveltaa tiukasti työkyvyttömyyseläkkeen saannin edellytyksiä;

4.

toteuttaa työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, mukaan lukien seuraavat: alentaa ilman talousarviovaikutuksia veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvää työntekoon kohdistuvaa rasitusta erityisesti matala- ja keskipalkkaisten osalta; toteuttaa naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, myös parantamalla hoitopalvelujen ja kokopäiväisten koulupaikkojen saatavuutta, jotta parannetaan naisten mahdollisuuksia tehdä kokoaikaista työtä, ja pienentämällä sukupuolten välistä suurta palkkaeroa; toteuttaa toimenpiteitä koulutustulosten parantamiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemiseksi;

5.

toteuttaa lisätoimenpiteitä kilpailun edistämiseksi varsinkin palvelualoilla väljentämällä markkinoille pääsyn esteitä, poistamalla joidenkin elinkeinojen ja ammattien perusteettomia rajoituksia sekä laajentamalla kilpailuviranomaisen toimivaltaa sekä jouduttaa palveludirektiivin kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevan, vielä säätämättä olevan horisontaalisen säädöksen hyväksymistä.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/12

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen. Strategia keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Kypros toimitti vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 6 päivänä toukokuuta 2011 ja tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee kautta 2011-2014, 7 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Kyproksen talous on jonkin verran tervehtynyt vuoden 2009 jälkeen, jolloin maan talous supistui ensimmäisen kerran 35 vuoteen, kun BKT väheni 1,7 prosenttia. Työmarkkinat kärsivät taantumasta ja työttömyys oli 6,5 prosenttia vuonna 2010. Myös julkinen talous heikkeni. Julkisen talouden ylijäämä vaihtui 6 prosentin alijäämäksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Tämä johtui automaattisista vakauttajista, harkinnanvaraisista finanssipoliittisista elvytystoimista talouden laskun torjumiseksi sekä melko laajoista vaikutuksista, jotka ovat aiheutuneet kasvurakenteen muuttumisesta vähemmän veroja tuovaksi. Vuonna 2010 taloudellinen toiminta parani hieman eli 1 prosentilla, mikä johtui pääasiassa varastojen kasvusta sen jälkeen, kun varastoja purettiin laajasti vuonna 2009, ja yksityisen kulutuksen hienoisesta kasvusta. Parantuvista taloudellisista näkymistä odotetaan olevan hyötyä työmarkkinoille, ja työllisyyden odotetaan hieman paranevan, kun taas työttömyys todennäköisesti laskee vuoden 2010 lopun huippulukemista.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkista taloutta koskevien ennusteiden taustalla oleva makrotalouden skenaario on realistinen vuoteen 2012 saakka, mutta sen jälkeen liian suotuisa, jos sitä arvioidaan komission yksiköiden kevään 2011 talousennusteiden perusteella. Vakausohjelman tavoitteena on vähentää julkisen talouden alijäämä 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti, ja jatkaa vakauttamista siitä eteenpäin. Ohjelman mukaan velkasuhteen huippu saavutetaan vuonna 2012, minkä jälkeen se laskee. Vuosina 2011 ja 2012 rakenteellinen rahoitusasema paranee vuosittain keskimäärin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti. Rakenteellinen parannus vuosien 2013 ja 2014 osalta on kuitenkin vakaus- ja kasvusopimuksessa vaadittua pienempi. Keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan tasapainoiseen rakenteelliseen rahoitusasemaan ei päästä ohjelmakauden aikana. Vaikka sopeutuksen suunnitellaan perustuvan menojen hillitsemiseen, useimmat toimenpiteet vuonna 2011 koskevat tulopuolta. Ohjelmassa esitettyyn vakauttamisuraan kohdistuu heikkenemisriskejä, jotka liittyvät jatkettuun tasapainottamiseen kohti vähemmän veroja tuovaa kasvurakennetta, käytäntöön hyväksyä lisätalousarvioita vuoden aikana, työmarkkinaosapuolten kanssa vielä sopimatta olevien toimenpiteiden oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon ja muihin vielä määrittelemättömiin seikkoihin (esim. juoksevien menojen hillitseminen). Nämä riskit huomioon ottaen voi olla tarpeen hyväksyä lisätoimenpiteitä, jos makrotalouden tai julkisen talouden kehitys osoittautuu odotettua huonommaksi.

(9)

Vaikka vaihtotaseen alijäämä laski noin 8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010, se on vielä suuri ja todennäköisesti rajoittaa talouskasvua keskipitkällä aikavälillä. Julkisen sektorin suuret menot on tarpeen rahoittaa ulkomaisella velalla tai suuremmilla kotimaisilla yksityisillä säästöillä. Viimeksi mainittu merkitsisi alhaisempaa tuotannon kasvua, koska se syrjäyttäisi yksityistä kulutusta tai investointeja. Keskipitkällä aikavälillä alijäämä supistuisi edelleen, vaikkakin melko hitaasti. Liiallisen alijäämän menettelyn yhteydessä neuvosto suositteli 13 päivänä heinäkuuta 2010 Kyproksen viranomaisille myös keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen sitovan luonteen vahvistamista. Tähän mennessä ei ole ilmoitettu edistyksestä. Vakausohjelman mukaisesti keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys on suunniteltu pantavaksi täysimääräisesti täytäntöön verovuodesta 2014 eikä vuodesta 2012 lähtien, kuten vielä hiljattain oletettiin. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät vasta keskipitkällä aikavälillä. Uuden kehyksen oikein ajoitettu täytäntöönpano olisi tärkeää julkisen talouden kestävän vakauttamisen onnistumisen kannalta.

(10)

Pankkisektori selvisi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja euroalueen julkisen talouden velkakriisistä ilman julkisia tukitoimia. Pankkisektori on kuitenkin suuri verrattuna talouteen, sillä sen varat ovat yli kuusinkertaiset suhteessa BKT:hen, jos ei oteta huomioon ulkomaisten pankkien tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä, ja yhdeksänkertaiset, jos ne otetaan huomioon. Lisäksi se on suhteellisen keskittynyt, sillä markkinoita hallitsee kolme kotimaista ryhmää, joiden osuus pankkialan konsolidoitujen varojen kokonaismäärästä on noin 55 prosenttia, jos ei oteta huomioon osuustoiminnallisia pankkeja. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jatkuvat riskit edellyttävät konservatiivisen taseenhallinnan jatkamista ja vakavaraisuuden valvontaa. Valvojia on kaksi: kaupallisia pankkeja valvoo Kyproksen keskuspankki ja osuustoiminnallisia luottolaitoksia osuuskuntien valvonnasta ja kehityksestä vastaava viranomainen (Authority for the Supervision and Development of Cooperative Societies, ASDCS). Hallitus edistää näiden kahden valvontaviranomaisten soveltamia yhdenmukaistamiskäytäntöjä. Kunnes tähän päästään on osuustoiminnallisten luottolaitosten valvonnan avoimuutta tarpeen tehostaa askeleena kohti yhtenäistettyä valvontaa.

(11)

Ennustetut pitkän aikavälin vaikutukset, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen, ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät. Tämä johtuu lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvat riskit näyttävät suurilta. Eläkejärjestelmää uudistettiin huhtikuussa 2009. Uudistus kohdistuu lähinnä tulopuoleen ja se hidastaisi ainoastaan vähän eläkekulujen nousua. Edistyminen terveydenhuoltoalan uudistuksessa, jolla pyritään estämään ennustettua menojen kasvua perustamalla kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä ja muuttamalla julkiset sairaalat itsenäisiksi yksiköiksi, on ollut erittäin vähäistä.

(12)

Kahdesti vuodessa tapahtuva elinkustannuskorvauksen automaattinen mukautus on kytketty suoraan kuluttajahintaindeksin keskimääräiseen prosenttimääräiseen nousuun viimeisten kuuden kuukauden aikana verrattuna aiempaan kuuden kuukauden ajanjaksoon. Työmarkkinaosapuolet tukevat vahvasti tämä mukautusta eikä siitä ole keskusteltu työmarkkinaneuvotteluissa. Tuottavuuden erot eri aloilla eivät kuitenkaan näy, jos palkkojen mukautusta sovelletaan yhdenmukaisesti. Elinkustannuskorvauksen mukautuksen heikkoutena on ensinnä se, että palkat on kytketty ainoastaan tuotteen hintoihin eikä tuottavuuden kasvuun. Toiseksi tästä järjestelmästä hyötyvät eniten suurituloiset. Kolmanneksi elinkustannuskorvauksen mukautuksella on myös merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, sillä palkkojen lisäksi se on olennainen osa myös eläkkeitä, etuja ja muita korvauksia koskevaa järjestelmää.

(13)

Työmarkkinoille osallistuminen on Kyproksella korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta sen työmarkkinoilla esiintyy paljon sukupuolten välistä epätasapainoa. Sukupuolten työllisyyserot, lastenhoitopalvelujen hinta ja saatavuus, joustavien työllistymismuotojen vähäisyys ja suurina pysyvät sukupuolten väliset palkkaerot ovat Kyproksen kansallisen uudistusohjelmassa todettu merkittäviksi esteiksi työllisyydelle ja kasvulle. Kansallisessa uudistusohjelmassa on esitetty tähän liittyviä toimenpiteitä. Keski- ja yliopistoasteen koulutuksen taso on Kyproksella korkea, mutta ammattikoulutusta ei ilmeisesti pidetä houkuttelevana vaihtoehtona. Nuorten korkea työttömyysaste yhdistettynä työttöminä olevien korkeasti koulutettujen henkilöiden suureen määrään on osoitus huomattavasta taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta Kyproksen taloudessa. Myös elinikäiseen oppimiseen osallistuminen on erityisesti tiettyjen ryhmien (vähän koulutetut, iäkkäät ja työttömät) osalta vähäistä maassa, jossa on yleisesti hyvä koulutustaso. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi kansallisessa uudistusohjelmassa esitetään joukkoa toimenpiteitä, muun muassa uusien keskiasteen jälkeisten ammattioppilaitosten perustamista sekä uuden oppisopimusjärjestelmän käyttöönottoa vuosista 2012–2013 lähtien. Kaiken kaikkiaan Kyproksen strategista tavoitetta siirtyä matalan tuottavuuden työpaikoista korkean tuottavuuden työpaikkoihin edistäisi suuresti koulutusjärjestelmän uudelleen suuntaaminen taitojen monipuolistamiseen työmarkkinoiden kysyntää vastaavasti.

(14)

Kypros antoi heinäkuussa 2010 yleisluonteisen lain palveludirektiivin ottamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jossain määrin on myös annettu sektorikohtaista lainsäädäntöä, ja se on äskettäin toimitettu Euroopan komissiolle kansallista täytäntöönpanoa koskevalla tiedoksiannolla kesäkuun 2011 alussa. On kuitenkin olemassa epäilyjä siitä, kuinka täydellisesti ja perusteellisesti kyseinen direktiivi on otettu osaksi lainsäädäntöä, sillä alakohtaisessa lainsäädännössä, johon ei ole tehty muutoksia, on edelleen monia esteitä sijoittautumiselle ja palvelujen vapaalle tarjoamiselle. Esteet ovat joko yleisiä, kuten paikallisviranomaisten vaatimat luvat minkä tahansa yrityksen perustamiselle tai lupien rajallinen voimassaoloaika alasta ja siihen liittyvistä riskeistä riippumatta, tai tiettyjä erityisaloja koskevia, kuten matkailupalveluihin sovellettavat kiinteät tariffit, autonvuokraustoiminnan taloudellinen tarveharkinta, muista jäsenvaltioista peräisin olevien rakennusyritysten syrjivä kohtelu sekä arkkitehdeille ja insinööreille annettu kielto harjoittaa ammattiaan oikeushenkilöinä.

(15)

Ympäristöön liittyvät rajoitukset ja kysymykset, jotka koskevat resurssien ja energian käyttöä, voivat yleisesti luoda vakavia esteitä kasvulle. Tämä johtuu Kyproksen maantieteellisestä sijainnista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien pitempien kuivien kausien vaikutuksista. Arvio uusiutuvan energian tukiohjelmien kustannustehokkuudesta on vastikään saatu päätökseen ja julkaistu, ja sen perusteella on tukijärjestelmiä tarkasteltu uudelleen. Energiasektorin toimintaa voidaan merkittävästi parantaa maakaasun käyttönotolla ja helpottamalla uusiutuvaan energiaan tehtäviä infrastruktuuri-investointeja.

(16)

Kypros on tehnyt Euro Plus -sopimuksen nojalla useita sitoumuksia. Julkisen talouden osalta maa sitoutuu tuossa sopimuksessa vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä laatimalla puitelain rahoituskriiseistä selviytymistä varten ja perustamalla täysin riippumattoman rahoitusalan vakausrahaston. Lisäksi julkisen eläkejärjestelmän rakenneuudistuksesta käydään vuoropuhelua, joka on määrä saada päätökseen vuoden 2011 lopulla. Työllisyystoimenpiteissä keskitytään laittoman ja pimeän työn torjuntaan, taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden korjaamiseen sekä yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Kilpailutoimenpiteisiin kuuluvat julkisen sektorin palkkojen hillitseminen (palkkojen indeksointimekanismin uudelleensuunnittelu), pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, kansallisen digitaalistrategian valmistuminen vuoteen 2011 mennessä sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Nämä sitoumukset koskevat mainitun sopimuksen neljää osa-aluetta. Ne merkitsevät jatkoa vakausohjelmissa ja kansallisissa uudistusohjelmissa esitetylle laajemmalle uudistusohjelmalle ja niissä vahvistetaan jo ilmoitetut suunnitelmat, joiden tarkoituksena on saada aikaan uudistuksia Kyproksen rakenteellisten heikkouksien poistamiseksi, täsmentämättä kuitenkaan tässä vaiheessa, missä aikataulussa puututaan sellaisiin kysymyksiin kuin julkisen sektorin palkat ja eläkejärjestelmä. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Kyproksen kestävän finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän huomioiden komissio katsoo, että tarvitaan lisää ponnisteluja vuoden 2011 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi ja että uusia vakauttamistoimia olisi esitettävä vuotta 2012 ja sen jälkeisiä vuosia varten. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi tarvitaan eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä lisätoimia. Pankkivalvontaan kuuluvaa vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä olisi myös tehostettava, palkkojen indeksointijärjestelmää olisi mukautettava ja ammattikoulutusta, ammattitaidon kehittämistä, liiketoimintaympäristöä ja energiatehokkuutta olisi parannettava.

(18)

Neuvosto on tutkinut Kyproksen tarkistetun vuoden 2011 vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on otettu erityisesti huomioon sen jäljempänä 1 ja 2 kohdassa esitetyissä suosituksissa. Neuvosto on tutkinut Kyproksen kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

hyväksyy tarvittavat pysyvät toimenpiteet talousarviota koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2011 sekä liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2012 mennessä neuvoston liiallista alijäämää koskevan menettelyn puitteissa antaman lausunnon mukaisesti; toteuttaa toimenpiteitä menojen pitämiseksi tiukasti kurissa ja hyödyntää julkisen talouden odotettua parempia kehityssuuntauksia alijäämän ja velan vähentämiseksi nopeammin; varmistaa, että keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen edistyy vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja saattaa velkasuhteen laskevaan suuntaan; nopeuttaa vuoden 2012 talousarvion valmistelusta alkaen sellaisen täytäntöönpanokelpoisen monivuotisten menokaton vähittäistä käyttöön ottoa, joka perustuu sitovaan lainsäädäntöön ja joihin liittyy oikaisumekanismeja. Ohjelma- ja tulosbudjetointi olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian;

2.

tehostaa edelleen pankkien ja osuustoiminnallisten luottolaitosten valvonnan vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä riskien varhaisen toteamisen varmistamiseksi;

3.

parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla uudistustoimenpiteitä eläke- ja terveydenhuoltomenojen valvomiseksi, jotta ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu saataisiin pysäytettyä; lisää eläkkeeseen oikeuttavia maksuvuosia, yhdistää eläkeiän elinajanodotteeseen ja ottaa samalla huomioon vanhusten suuren köyhyysriskin; toteuttaa edelleen toimenpiteitä kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

4.

toteuttaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen toimenpiteitä palkkaneuvottelu- ja palkkojen indeksointijärjestelmän uudistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että palkkojen nousu vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

5.

toteuttaa ammattikoulutusjärjestelmää koskevien suunniteltujen uudistusten puitteissa toimenpiteitä, joilla koulutuksen tulokset saadaan vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita, muun ohessa perustamalla keskiasteen jälkeisiä ammattioppilaitoksia; toteuttaa toimenpiteitä ammattikoulutusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi lisäämällä kannustimia ammattikoulutukseen ja parantamalla ammatilliseen koulutukseen pääsyä erityisesti vähän koulutettujen työntekijoiden, naisten ja vanhempien työntekijöiden osalta;

6.

poistaa alakohtaisessa lainsäädännössä jäljellä olevat sijoittautumisen ja palvelujen vapaan tarjoamisen esteet lokakuuhun 2011 mennessä, jotta palvelualalla voidaan tarjota enemmän mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen;

7.

ottaa käyttöön toimenpiteitä energiavalikoiman monipuolistamiseksi ja uudistuvin energialähteiden laajentamiseksi; laatii vuoteen 2012 mennessä vesihuoltosuunnitelman ja hintojen määrittelysuunnitelman, joissa otetaan huomioon kustannustehokkuus ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat vesivarojen kestävämmän hallinnoinnin varmistamiseksi.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/16

1.

Etäisyys laitoksesta lähimmän toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Tšekin, alueeseen on noin 38 km. Itävallan raja on 55 kilometrin ja Unkarin raja 62 kilometrin päässä.

2.

Nestemäiset ja kaasumaiset päästöt eivät tavanomaisen käytöstäpoiston yhteydessä todennäköisesti altista muiden jäsenvaltioiden väestöä terveysriskeille.

3.

Matala- ja keskiaktiivinen kiinteä radioaktiivinen jäte varastoidaan väliaikaisesti laitosalueella ennen kuin se siirretään Mochovcessa sijaitsevaan hyväksyttyyn kansalliseen jätteiden loppusijoituslaitokseen. Korkea-aktiivinen kiinteä radioaktiivinen jäte varastoidaan laitosalueella, kunnes käytettävissä on syväsijoitusvarasto.

4.

Muu kuin radioaktiivinen kiinteä jäte ja materiaalit, joiden radioaktiivisuus ei ylitä vapauttamisrajoja, vapautetaan valvonnasta, minkä jälkeen ne voidaan loppusijoittaa tavanomaisena jätteenä, käyttää uudelleen tai kierrättää. Tällöin tulisi noudattaa turvallisuutta koskevissa perusnormeissa (direktiivi 96/29/Euratom) vahvistettuja vaatimuksia.

5.

Jos ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisen ja laajuisen onnettomuuden seurauksena, säteilyannokset, joille muiden jäsenvaltioiden väestö todennäköisesti altistuisi, eivät todennäköisesti vaikuttaisi terveyteen.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/18

1.1

Komissio vastaanotti 19 päivänä toukokuuta 2011 Euroopan keskuspankilta (EKP) lausuntopyynnön koskien Euroopan keskuspankin asetusluonnosta rahalaitossektorin taseesta annetun asetuksen (EY) N:o 25/2009 (uudelleen laadittu toisinto) (EKP/2008/32) muuttamisesta (jäljempänä ’asetusluonnos’).

1.2

Komissio suhtautuu pyyntöön myönteisesti ja toteaa EKP:n täyttävän velvollisuutensa, jonka mukaan sen on kuultava komissiota asetusluonnoksista aina silloin, kun luonnoksilla on yhteys komission tarvitsemiin tilastoihin; velvollisuus on vahvistettu Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 5 artiklan 2 kohdassa. Kuulemisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa EKP:n ja komission tietojen saannin tarpeita vastaavien tilastotietojen tuottamiselle välttämättömän keruun johdonmukaisuus, ja komissio muistuttaa, että EKP:n ja komission välisestä hyvästä yhteistyöstä on eurooppalaisten tilastojen laatimisen tehostamisen myötä kiistatonta hyötyä kyseisille toimielimille sekä tilastojen käyttäjille ja tilastokyselyihin vastaajille.

2.1

Komissio suhtautuu myönteisesti etenkin asetusluonnoksessa olevaan viittaukseen sähköisistä rahan liikkeeseenlaskijalaitoksista annettuun direktiiviin 2009/110/EY.

2.2

EKP:n jaottelu sisältää 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa neljä rahalaitossektorin alasektoria, jotka ovat ”a) keskuspankit”, ”b) luottolaitokset”, ”c) muut rahalaitokset” ja ”d) rahamarkkinarahastot”. Komission mielestä neljään alasektoriin tehty jaottelu on liian tarkka, sillä makrotaloudellisia analyyseja varten käytetään yleensä jaottelua ainoastaan kahteen pääasialliseen rahalaitosten alasektoriin, jotka ovat keskuspankit ja muut rahalaitokset; kyseinen jaottelu mainitaan Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (EKT 95), ja se sisältyy myös ehdotukseen Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EKT 2010). Edellä mainitusta johtuen asetusluonnoksen ilmaus ”muut rahalaitokset” aiheuttaa epäselvyyttä. Mikäli EKP pitää erityisistä syistä neljään alasektoriin jaottelua välttämättömänä, alasektori ”c) muut rahalaitokset” tulisi nimetä asetusluonnoksessa uudelleen.

2.3

Komissio ehdottaa 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan osalta seuraavanlaista uutta sanamuotoa: ”1) tai muuta kotimaassa olevaa rahoituslaitosta, joka liiketoimintanaan i) ottaa vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita institutionaalisilta yksiköiltä, ei siis pelkästään rahalaitoksilta; ja ii) myöntää luottoja ja/tai tekee arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä); …”. Uutta sanamuotoa ehdotetaan sen korostamiseksi, että talletukset tulevat pääosin muualta kuin muilta rahalaitoksilta; talletukset voivat kuitenkin tulla myös rahalaitoksilta.

2.4

Komissio toteaa 1a artiklan 4 kohdan osalta, että e, f, g ja h alakohdat ovat puhtaasti määritelmiä, kun taas a, b, c ja d alakohdat ovat selityksiä kyseisten määritelmien tulkitsemiseksi ja käyttämiseksi. Komissio suosittelee pitämään kyseiset kaksi kategoriaa erillisinä ja sijoittamaan määritelmät ennen selityksiä.

2.5

Lisäksi olisi suotavaa, että 2 artiklassa ”Siirtymäsäännös” selvennettäisiin, koskeeko se myös rahalaitosten uutta määritelmää.

2.6

Koska komissiota on kuultava asetusluonnoksesta, tätä koskeva viite tulisi sisällyttää asetusluonnokseen.

3.1

Yleisesti ottaen komissio tukee asetusluonnosta siltä osin kuin se edistää Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) välistä tehokasta yhteistyötä tietojen antajien määritelmän osalta sekä tasokkaiden ja yhdenmukaisten tilastojen tuottamista Euroopan tasolla. Komissio kuitenkin katsoo, että asetusluonnosta voisi edellä mainittujen seikkojen osalta tarkentaa.

3.2

Lisäksi komissio haluaa korostaa, että on tärkeää soveltaa tämän alan yksiköiden luokitteluun hyvää käytännön menettelytapaa, täysin tilastollisia periaatteita noudattaen, varsinkin kun on kyse finanssikriisin yhteydessä perustetuista elimistä.

3.3

Komissio antaa jatkossakin mielellään lausuntoja EKP:n asetusluonnoksista.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/20

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/23

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6247. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/23

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6277. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/24

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/25

1.

Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission arvioon maksukyvyttömyydestä.

2.

Neuvoa-antava komitea on Euroopan komission kanssa samaa mieltä sakkojen lopullisesta määrästä.

3.

Neuvoa-antava komitea suosittelee lausuntonsa julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta pyytää, että komissio ottaa lausunnon julkaisemisen ajankohtaa ja laajuutta päättäessään huomioon sen, että asia on erittäin luottamuksellinen.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/26

(1)

Komissio määräsi EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan (nyttemmin SEUT-sopimuksen 101 artiklan) mukaiseen menettelyyn liittyvässä asiassa COMP/39.168 – PO/Kova lyhyttavara: kiinnittimet19 päivänä syyskuuta 2007 tekemällään päätöksellä (2), jäljempänä ’kiinnitinpäätös’, yhteensä 40 538 000 euron suuruisen sakon yrityksille William Prym GmbH & Co. KG, Prym Inovan GmbH & Co. KG (3) ja Éclair Prym Group SA (4), jäljempänä ’yritys’, koska niiden menettelytavat rikkovat unionin kilpailulainsäädäntöä.

(2)

Kiinnitinpäätös annettiin yritykselle tiedoksi 27 päivänä syyskuuta 2007. Yritys jätti 7 päivänä joulukuuta 2007 Euroopan unionin yleiselle tuomioistuimelle, jäljempänä ’yleinen tuomioistuin’, hakemuksen sille kiinnitinpäätöksellä määrätyn sakon kumoamiseksi tai vaihtoehtoisesti sen alentamiseksi. Joulukuussa 2008 yritys teki välitoimia koskevan hakemuksen (asia T-454/07 R), jolla se pyysi, että sakonmaksu keskeytettäisiin osittain ja että osa pankkitakuusta vapautettaisiin. Yritys on sittemmin perunut hakemuksen, ja välitoimien määräämismenettely poistettiin yleisen tuomioistuimen rekisteristä tuomioistuimen presidentin 17 päivänä maaliskuuta 2009 antamalla määräyksellä.

(3)

Yrityksen pyynnöstä komissio arvioi kiinnitinpäätöksessä määrätyn sakon vaikutuksia yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja sen väitettyyn maksukyvyttömyyteen asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen (5) 35 kohdan valossa.

(4)

Arvioinnin perusteella komission määräämää sakkoa on alennettava 25 miljoonalla eurolla ja kyseiselle määrälle 27 päivästä joulukuuta 2007 lähtien kertyneen koron määrällä (4 544 260,27 euroa (6)), jotta sakosta aiheutuva yrityksen konkurssiuhka saataisiin kohtuullisella todennäköisyydellä torjuttua.

(5)

Tämä päätös ei vaikuta kiinnitinpäätöksen muihin osiin.

(6)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 22 päivänä maaliskuuta 2011.

(7)

Tämä päätös on osoitettu yrityksille William Prym GmbH & Co. KG, William Prym Holding GmbH and EP Group SA.

(8)

Muutetaan 19 päivänä syyskuuta 2007 tehdyn päätöksen K(2007) 4257 lopullinen 2 artikla seuraavasti:

(9)

Alennetaan sakolle (25 miljoonaa euroa) 27 päivästä joulukuuta 2007 lähtien kertynyt korko (4 544 260,27 euroa (7)) 19 päivänä syyskuuta 2007 tehdyn päätöksen K(2007) 4257 lopullinen 3 artiklan toisesta kohdasta poiketen nollaan euroon.

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/28

Dir. Gral. Prod. Agraria

Conselleria Agricultura, Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya, 2

46010 Valencia

ESPAÑA

Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä: 0,02 EUR (miljoonaa)

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,02 EUR (miljoonaa)

Conselleria de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya, 2

46010 Valencia

ESPAÑA

—

§ 71 Tierseuchengesetz der Bundesrepublik Deutschland

—

§§ 6, 7 und 18 Sächsisches Ausführungsgesetz zum Tierseuchengesetz (SächsAGTierSG)

—

Leistungsatzung der Sächsischen Tierseuchenkasse

Sächsische Tierseuchenkasse

Anstalt des öffentlichen Rechts

Löwenstraße 7

01099 Dresden

DEUTSCHLAND

http://www.recht.sachsen.de/Details.do?sid=3743011664533

http://www.tsk-sachsen.de/joomdocs/LeisSatzung.pdf

http://www.gesetze-im-internet.de/bundesrecht/viehseuchg/gesamt.pdf

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/30

1.

Koper–Capodistria

2.

Piran–Pirano

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/31

1.

Komissio vastaanotti 11 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brittiläinen yritys 3i Group plc hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan alankomaalaisessa yrityksessä Action Holding B.V. ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6306 – 3i Group/Action Holding seuraavaan osoitteeseen:

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/32

1.

Komissio vastaanotti 11 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalainen yritys Schneider Electric SA (Schneider Electric) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Telvent GIT SA (Telvent) julkisella tarjouksella.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6298 – Schneider Electric/Telvent seuraavaan osoitteeseen:

16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/33

1.

Komissio vastaanotti 6 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brittiläisen Carlyle Groupin hankintavälineeksi muodostama ja sen valvonnassa oleva brittiläinen yritys Stag Bidco Limited hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan brittiläisessä yrityksessä RAC Limited ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6322 – Carlyle/RAC seuraavaan osoitteeseen: