30.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/2

EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä kesäkuuta 2011,

luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevista säännöistä

2011/C 190/02

EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 23 artiklan 12 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission (1) välisiä suhteita koskevan uuden puitesopimuksen, jäljempänä ’puitesopimus’, joka allekirjoitettiin 20 päivänä lokakuuta 2010, nojalla on tarpeen tarkistaa luottamuksellisten asiakirjojen hallinnollisesta käsittelystä 13 päivänä marraskuuta 2006 tehtyä puhemiehistön päätöstä.

(2)

Lissabonin sopimuksessa Euroopan parlamentille annetaan uusia tehtäviä, ja Euroopan parlamentin toimintojen kehittämiseksi luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla on vahvistettava turvallisuutta koskevat perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset sekä asianmukaiset menettelyt luottamuksellisten tietojen, turvaluokitellut tiedot mukaan lukien, käsittelemiseksi Euroopan parlamentissa.

(3)

Tässä päätöksessä vahvistetuissa säännöissä pyritään varmistamaan yhtäläiset suojavaatimukset ja yhteensopivuus muiden perussopimusten nojalla tai perusteella perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten taikka jäsenvaltioiden hyväksymien sääntöjen kanssa Euroopan unionin päätöksentekomenettelyn kitkattoman toiminnan varmistamiseksi.

(4)

Tämän päätöksen säännösten soveltaminen ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan eikä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) säännösten soveltamista.

(5)

Tämän päätöksen säännösten soveltaminen ei rajoita SEUT 16 artiklan eikä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) säännösten soveltamista.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

Tällä päätöksellä ohjataan luottamuksellisen tiedon tuottamista, vastaanottamista, edelleen toimittamista ja säilyttämistä Euroopan parlamentissa siten, että tiedon luottamuksellisuus suojataan asianmukaisesti. Sillä pannaan erityisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liite 2.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)	’tiedolla’ kaikkea suullista ja kirjallista tietoa sen muodosta ja antajasta riippumatta;

b)	’luottamuksellisella tiedolla’ EU:n turvaluokiteltua tietoa ja muuta luottamuksellista tietoa, jota ei ole turvaluokiteltu;

’EU:n turvaluokitellulla tiedolla’ mitä tahansa tietoa ja aineistoa, jonka turvaluokitus on TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET, SECRET UE/EU SECRET, CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai RESTREINT UE/EU RESTRICTED ja jonka luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion etuja riippumatta siitä, onko tällainen tieto peräisin perussopimusten nojalla tai perusteella perustetuilta toimielimiltä, elimiltä, virastoilta ja laitoksilta, vai onko se saatu jäsenvaltiolta, kolmannelta valtiolta tai kansainväliseltä järjestöltä; tältä osin

—	TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -luokitusta sovelletaan tietoon ja aineistoon, jonka luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa poikkeuksellisen vakavasti unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja,

—	SECRET UE/EU SECRET -luokitusta sovelletaan tietoon ja aineistoon, jonka luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa vakavasti Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja,

—	CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL -luokitusta sovelletaan tietoon ja aineistoon, jonka luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja,

—	RESTREINT UE/EU RESTRICTED -luokitusta sovelletaan tietoon ja aineistoon, jonka luvaton ilmitulo saattaisi olla epäedullista Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion etujen kannalta;

’muulla luottamuksellisella tiedolla’ mitä tahansa muuta luottamuksellista tietoa, jota ei ole turvaluokiteltu, myös tietosuojan tai salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, jonka Euroopan parlamentti on tuottanut tai jonka muut perussopimusten nojalla tai perusteella perustetut toimielimet, elimet, virastot ja laitokset taikka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan parlamentille;

e)	’asiakirjalla’ mitä tahansa tallennettua tietoa riippumatta sen fyysisestä muodosta tai ominaisuuksista;

f)	’aineistolla’ mitä tahansa asiakirjaa tai konetta tai laitetta, joka on valmistettu tai jota ollaan valmistamassa;

g)	’tiedonsaantitarpeella’ henkilön tarvetta saada tutustua luottamukselliseen tietoon virallisen toimen tai tehtävän hoitamiseksi;

’valtuutuksella’ Euroopan parlamentin jäsenten tapauksessa puhemiehen päätöstä ja Euroopan parlamentin virkamiesten ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevien parlamentin muiden työntekijöiden tapauksessa pääsihteerin päätöstä (luotettavuusselvityspäätös) myöntää yksittäiselle henkilölle oikeus tutustua EU:n turvaluokiteltuun tietoon tiettyyn tasoon saakka kansallisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön nojalla tekemän luotettavuusselvityksen antaman myönteisen tuloksen perusteella ja liitteessä I olevan 2 osan säännösten mukaisesti;

i)	’turvaluokituksen alentamisella’ salassapitotason alentamisesta johtuvaa turvaluokituksen muuttamista;

j)	’turvaluokituksen poistamisella’ minkä tahansa turvaluokituksen poistamista;

k)	’luovuttajalla’ asianmukaisesti valtuutettua EU:n turvaluokitellun tiedon tai minkä tahansa muun luottamuksellisen tiedon antajaa;

l)	’turvallisuusilmoituksilla’ liitteessä II (4) vahvistettuja teknisiä täytäntöönpanotoimia.

3 artikla

Perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset

1. Kun Euroopan parlamentissa käsitellään luottamuksellisia tietoja, noudatetaan liitteessä I olevassa 1 osassa vahvistettuja perusperiaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

2. Euroopan parlamentti perustaa perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisesti tietoturvan hallintajärjestelmän, jonka tarkoituksena on helpottaa parlamentin ja sen hallinnon työskentelyä ja varmistaa yhtäaikaisesti parlamentin mahdollisesti käsittelemien luottamuksellisten tietojen suoja täysin tiedon luovuttajan asettamien ja turvallisuusilmoituksissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Luottamuksellisen tiedon käsittely Euroopan parlamentin automaattisten tietojärjestelmien avulla toteutetaan tiedonturvaamisperiaatetta noudattaen ja vahvistetaan turvallisuusilmoituksissa.

3. Euroopan parlamentin jäsen saa ilman luotettavuusselvitystä tutustua enintään turvaluokan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tietoihin. Kun tietojen turvaluokka on CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL, hänen on annettava juhlallinen vakuutus siitä, että hän ei ilmaise tietojen sisältöä kenellekään kolmannelle. Vain jäsenellä, jolle on tehty tasoltaan asianmukainen luotettavuusselvitys, on oikeus tutustua tietoihin, joiden turvaluokka on korkeampi kuin CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL.

4. Euroopan parlamentin virkamies tai poliittisen ryhmän palveluksessa oleva muu parlamentin työntekijä saa tutustua luottamuksellisiin tietoihin, jos hänen ”tiedonsaantitarpeensa” on vahvistettu, sekä turvaluokiteltuihin tietoihin, joiden turvaluokka on korkeampi kuin RESTREINT UE/EU RESTRICTED, jos hänelle on tehty tasoltaan asianmukainen luotettavuusselvitys.

4 artikla

Luottamuksellisten tietojen tuottaminen ja hallinnollinen käsittely Euroopan parlamentissa

1. Euroopan parlamentin puhemies, asiasta vastaavien parlamentin valiokuntien puheenjohtajat ja pääsihteeri tai kuka tahansa pääsihteerin asianmukaisesti kirjallisesti valtuuttama henkilö voi luovuttaa luottamuksellista tietoa ja/tai turvaluokitella tietoa turvallisuusilmoituksissa vahvistetulla tavalla.

2. Turvaluokiteltua tietoa tuottaessaan luovuttajan on sovellettava asianmukaista turvaluokitustasoa kansainvälisten standardien ja tämän puhemiehistön päätöksen liitteessä I vahvistettujen määritelmien mukaisesti. Luovuttaja määrittää yleensä myös tiedon vastaanottajat, joilla on valtuutus tutustua turvaluokitusta vastaavaan tietoon. Tämä tieto annetaan luottamuksellisten tietojen yksikölle, kun asiakirja luovutetaan kyseiselle yksikölle.

3. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa luottamuksellista tietoa käsitellään turvallisuusilmoituksissa määriteltyjen käsittelyohjeiden mukaisesti.

5 artikla

Luottamuksellisten tietojen vastaanottaminen Euroopan parlamenttiin

1. Euroopan parlamentin vastaanottama luottamuksellinen tieto annetaan tiedoksi seuraavasti:

—	tietoja koskevan pyynnön esittäneen parlamentin elimen sihteeristölle tai pyynnön esittäneelle parlamentin elimessä toimivalle jäsenelle, kun on kyse muusta EU:n turvaluokitellusta tiedosta, jonka turvaluokka on RESTREINT UE/EU RESTRICTED, ja muusta luottamuksellisesta tiedosta,

—	tai EU:n turvaluokitellun tiedon rekisterille, joka vastaa luottamuksellisten tietojen yksikön hallinnosta, kun on kyse EU:n turvaluokitellusta tiedosta, jonka turvaluokka on CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi.

2. Luottamuksellisen tiedon kirjaamisen, säilyttämisen ja jäljitettävyyden varmistaa joko tiedon vastaanottaneen elimen sihteeristö tai tiedon vastaanottanut parlamentin elimessä toimiva jäsen taikka vastaanottamisesta vastaava luottamuksellisten tietojen yksikkö.

3. Jos komissio antaa luottamuksellista tietoa puitesopimuksen perusteella, puitesopimuksen liitteessä 2 olevassa 3.2 kohdassa tarkoitetut sovitut järjestelyt (joista on sovittu yhteisesti ja jotka koskevat tiedon vastaanottajia, tutustumismenettelyä eli turvallista kokoushuonetta ja kokousta suljetuin ovin tai muuta sellaista), joilla tietojen luottamuksellisuus säilytetään, luovutetaan yhdessä luottamuksellisen tiedon kanssa parlamentin elimen sihteeristöön tai parlamentin elimessä toimivalle jäsenelle taikka luottamuksellisten tietojen yksikköön, kun tiedon turvaluokka on CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi.

4. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä voidaan soveltaa soveltuvin osin myös muiden perussopimusten nojalla tai perusteella perustettujen toimielinten, elinten, virastojen tai laitosten taikka jäsenvaltioiden toimittamiin luottamuksellisiin tietoihin.

5. EU:n turvaluokitellut tiedot, joiden turvaluokka on TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET, välitetään Euroopan parlamentille noudattaen lisäjärjestelyjä, joista on sovittava tietoja koskevan pyynnön esittäneen parlamentin elimen tai parlamentin elimessä toimivan jäsenen sekä tiedon antavan unionin toimielimen, elimen tai laitoksen taikka jäsenvaltion kesken. Puheenjohtajakokous perustaa valvonnasta vastaavan komitean. Sen tehtävänä on varmistaa turvaluokituksen tasoa vastaava tiedon suojaaminen.

6 artikla

EU:n turvaluokiteltujen tietojen välittäminen kolmansille osapuolille Euroopan parlamentista

Euroopan parlamentti voi luovuttajan suostumuksella toimittaa EU:n turvaluokiteltuja tietoja muille perussopimusten nojalla tai perusteella perustetuille toimielimille, elimille, virastoille tai laitoksille taikka jäsenvaltioille edellyttäen, että ne varmistavat, että EU:n turvaluokiteltujen tietojen käsittelyssä niiden yksiköissä ja tiloissa noudatetaan tässä päätöksessä vahvistettuja vastaavia sääntöjä.

7 artikla

Luottamuksellisten tietojen säilyttäminen ja turva-alueella (turvallisessa lukusalissa) tapahtuva luottamuksellisiin tietoihin tutustuminen

1. Turvallisen lukusalin on tarjottava turvallinen säilytyspaikka, eikä siellä saa olla kopiokonetta, puhelinta, telekopiolaitetta, skanneria tai muita asiakirjojen jäljentämiseen tai välittämiseen soveltuvia teknisiä välineitä.

2. Turvalliseen lukusaliin pääsyä koskevat seuraavat ehdot:

Turvalliseen lukusaliin pääsevät ainoastaan seuraavat henkilöt:

—	asianmukaisesti mainitut Euroopan parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentin virkamiehet ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevat muut parlamentin työntekijät 4 artiklan 2 kohdassa tai 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti;

—	luottamuksellisten tietojen yksikön hallinnosta vastaavat Euroopan parlamentin virkamiehet

—	tarvittaessa turvallisuudesta ja paloturvallisuudesta vastaavat Euroopan parlamentin virkamiehet.

Turvallisen alueen siivous voi tapahtua vain luottamuksellisten tietojen yksikössä työskentelevän virkamiehen läsnä ollessa ja tarkassa valvonnassa.

Jokaisen, joka haluaa tutustua luottamukselliseen tietoon, on toimitettava etukäteen nimensä luottamuksellisten tietojen yksikölle. Luottamuksellisten tietojen yksikön on tarkastettava luottamukselliseen tietoon tutustumista koskevan pyynnön esittäjän henkilöllisyys ja varmennettava tarvittaessa, onko kyseiselle henkilölle tehty tasoltaan asianmukainen luotettavuusselvitys ja onko hänellä valtuutus tutustua tietoon 4 artiklan 2 kohdassa tai 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti.

Luottamuksellisten tietojen yksikkö voi evätä pääsyn lukusaliin henkilöltä, jolle ei ole annettu valtuutusta pääsyyn edellä olevien a ja b alakohdan mukaisesti. Valitukset luottamuksellisten tietojen yksikön päätöksistä osoitetaan Euroopan parlamentin jäsenten tapauksessa puhemiehelle ja muissa tapauksissa pääsihteerille.

3. Turvallisessa lukusalissa tapahtuvaa luottamuksellisiin asiakirjoihin tutustumista koskevat seuraavat ehdot:

Henkilöiden, joilla on valtuutus tutustua tietoon ja jotka ovat esittäneet 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön, on ilmoittauduttava luottamuksellisten tietojen yksikössä.

Poikkeustilanteita lukuun ottamatta (esimerkiksi kun lyhyen ajan kuluessa on esitetty paljon tutustumispyyntöjä) ainoastaan yhdellä henkilöllä kerrallaan on valtuutus tutustua luottamukselliseen tietoon turvallisessa lukusalissa luottamuksellisten tietojen yksikön virkamiehen läsnä ollessa.

Virkamies ilmoittaa henkilölle, jolla on näin valtuutus tutustua luottamukselliseen tietoon, tämän velvollisuudet ja antaa tämän allekirjoitettavaksi juhlallisen vakuutuksen siitä, että hän ei ilmaise tietojen sisältöä kenellekään kolmannelle.

b)	Tietoihin tutustumisen aikana yhteydenpito ulkomaailmaan (mukaan lukien puhelimen tai muun tekniikan käyttö), muistiinpanojen tekeminen tarkasteltavasta luottamuksellisesta tiedosta ja sen valokopioiminen tai valokuvaaminen on kielletty.

c)	Ennen kuin a kohdassa tarkoitettu luottamuksellisten tietojen yksikön vastaava virkamies antaa henkilölle luvan poistua turvallisesta lukusalista, hän varmistaa, että tarkastellut luottamukselliset tiedot ovat yhä paikallaan, vahingoittumattomat ja täydelliset.

4. Jos edellä annettuja sääntöjä rikotaan, luottamuksellisten tietojen yksikön vastaava virkamies ilmoittaa asiasta pääsihteerille, joka antaa asian puhemiehen käsiteltäväksi, jos sääntöjen rikkoja on Euroopan parlamentin jäsen.

8 artikla

Muuten tapahtuvaa luottamuksellisiin tietoihin tutustumista koskevat vähimmäisvaatimukset

1. Kun luottamuksellista tietoa käsitellään hallinnollisesti suljetuin ovin pidettävässä kokouksessa, kokouksesta vastaavan parlamentin elimen sihteeristö tai kokouksesta vastaava parlamentin elimessä toimiva jäsen varmistaa, että

—	kokoushuoneeseen on pääsy vain henkilöillä, jotka on nimetty osallistumaan kokoukseen ja joille on tehty riittäväntasoinen luotettavuusselvitys;

—	kaikki asiakirjat numeroidaan ja jaetaan kokouksen alussa ja kerätään takaisin sen päättyessä ja että niistä ei tehdä muistiinpanoja eikä oteta valokopioita tai valokuvia;

—	kokouksen pöytäkirjaan ei tehdä mainintoja luottamuksellisessa menettelyssä käsitellyistä tiedoista käydyn keskustelun sisällöstä;

—

luottamuksellisiin tietoihin, jotka annetaan suullisesti vastaanottajille Euroopan parlamentissa, sovelletaan vastaavaa suojatasoa kuin kirjallisina annettaviin luottamuksellisiin tietoihin. Tähän voi kuulua tiedon saajilta pyydettävä juhlallinen vakuutus siitä, että he eivät ilmaise tietojen sisältöä kenellekään kolmannelle.

2. Kun parlamentin elimen sihteeristö tai parlamentin elimessä toimiva henkilö käsittelee hallinnollisesti luottamuksellista tietoa muualla kuin suljetuin ovin pidettävässä kokouksessa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

—	Asiakirjojen paperitulosteet toimitetaan henkilökohtaisesti sihteeristön päällikölle, joka kirjaa ne ja antaa vastaanottotodistuksen.

—	Kyseisiä asiakirjoja säilytetään lukitussa paikassa sihteeristön vastuulla, kun niitä ei käytetä.

—	Rajoittamatta 1 kohdassa säädettyä luottamuksellisen tiedon hallinnollista käsittelyä suljetuin ovin pidettävässä kokouksessa asiakirjoja ei pidä missään tapauksessa jäljentää, tallentaa toisessa muodossa tai välittää kenellekään.

—	Kyseisiin asiakirjoihin saavat tutustua ainoastaan tiedon vastaanottajat ja niihin tutustuminen tapahtuu 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa tai 4 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti sihteeristön valvonnassa.

—	Sihteeristö pitää kirjaa henkilöistä, jotka ovat tutustuneet asiakirjoihin, ja kirjaa ylös tutustumispäivän ja -ajan. Tämä tieto välitetään luottamuksellisten tietojen yksikölle 12 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen laatimisen yhteydessä.

9 artikla

Luottamuksellisten tietojen arkistointi

1. Euroopan parlamentin tiloihin järjestetään turvallinen arkistojen säilytyspaikka.

Luottamuksellisten tietojen yksikölle taikka parlamentin elimen tai parlamentin elimessä toimivan jäsenen sihteeristölle luovutetut pitkäaikaisesti säilytettävät luottamukselliset tiedot siirretään luottamuksellisten tietojen yksikössä sijaitsevaan turvalliseen arkistoon kuusi kuukautta sen jälkeen, kun niitä on viimeksi tarkasteltu, ja viimeistään vuosi luovuttamisen jälkeen.

2. Luottamuksellisten tietojen yksikkö vastaa turvallisen arkiston hallinnoinnista tavanomaisten arkistointikriteerien mukaisesti.

3. Turvallisessa arkistossa säilytettäviin luottamuksellisiin tietoihin tutustuminen on mahdollista seuraavia ehtoja noudattaen:

—	Luottamukselliseen tietoon saavat tutustua ainoastaan henkilöt, joiden nimi tai asema mainitaan tiedon luovuttamisen yhteydessä täytetyssä saateasiakirjassa.

—	Luottamukselliseen tietoon tutustumista koskeva pyyntö on esitettävä luottamuksellisten tietojen yksikölle, joka siirtää asiakirjan turvallisesta arkistosta turvalliseen lukusaliin.

—	Luottamukselliseen tietoon tutustumiseen sovelletaan 7 artiklan mukaisia luottamuksellisiin tietoihin tutustumista koskevia menettelyjä ja ehtoja.

10 artikla

EU:n turvaluokiteltujen tietojen turvaluokituksen alentaminen ja poistaminen

1. EU:n turvaluokitellun tiedon turvaluokituksen alentaminen tai poistaminen on mahdollista vain tiedon luovuttajan luvalla, ja asiasta on tarvittaessa ensin keskusteltava muiden asianosaisten kanssa. Turvaluokituksen alentaminen tai poistaminen vahvistetaan kirjallisesti. Tiedon luovuttajan on ilmoitettava tiedon vastaanottajille muutoksesta, ja näiden on puolestaan ilmoitettava muutoksesta kaikille myöhemmille vastaanottajille, joille he ovat lähettäneet asiakirjan tai sen kopion. Luovuttajat ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan turvaluokitellussa asiakirjassa päivämäärän, ajanjakson tai tapahtuman, jonka jälkeen asiakirjan sisällön turvaluokitus voidaan alentaa tai poistaa. Muussa tapauksessa he tarkistavat asiakirjan vähintään joka viides vuosi varmistaakseen, onko alkuperäinen turvaluokitus tarpeen.

2. Turvallisissa arkistoissa säilytettävien asiakirjojen turvaluokitus poistetaan viimeistään 30 vuoden kuluttua Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön historiallisten arkistojen avaamisesta yleisölle 1 päivänä helmikuuta 1983 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 354/83 (5) säännösten mukaisesti. Turvaluokituksen poistaa luottamuksellisen tiedon luovuttaja tai asiasta tuolloin vastaava yksikkö liitteessä I olevan 1 osan 10 kohdan mukaisesti.

11 artikla

Tiedon luottamuksellisuuden suojan rikkominen

1. Yleensä luottamuksellisuuden suojan ja erityisesti tämän päätöksen rikkominen johtaa Euroopan parlamentin jäsenten tapauksessa Euroopan parlamentin työjärjestyksen seuraamuksia koskevien määräysten soveltamiseen.

2. Parlamentin henkilöstön syyllistyessä rikkomiseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa, joista on säädetty asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (6), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, vahvistettuja menettelyjä ja seuraamuksia.

3. Puhemies ja pääsihteeri teettävät tarvittavat tutkimukset.

12 artikla

Tämän päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen muuttaminen sekä vuosittainen raportointi tämän päätöksen soveltamisesta

1. Pääsihteeri ehdottaa tarvittavia muutoksia tähän päätökseen ja sen täytäntöönpanoa koskeviin liitteisiin ja välittää ehdotukset puhemiehistölle päätöksentekoa varten.

2. Pääsihteeri antaa puhemiehistölle vuosikertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta.

13 artikla

Siirtymä- ja loppusäännökset

1. Luottamuksellisten tietojen yksikön hallussa tai arkistossa ennen tämän päätöksen hyväksymistä olevat luottamukselliset tiedot luokitellaan suoraan turvaluokkaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED, ellei tiedon luovuttaja päätä joko jättää turvaluokituksen tekemättä taikka varustaa tiedon korkeammalla turvaluokitustasolla tai jollain merkinnällä vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

2. Jos luovuttaja päättää luokitella tällaisen luottamuksellisen tiedon korkeampaan turvaluokkaan, luovuttaja tai luovuttajan valtuuttama taho luokittelee asiakirjat alimpaan mahdolliseen turvaluokkaan yhdessä luottamuksellisten tietojen yksikön kanssa ja tämän päätöksen liitteessä I vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

3. Kumotaan puhemiehistön 13 päivänä marraskuuta 2006 tekemä päätös luottamuksellisten asiakirjojen hallinnollisesta käsittelystä.

4. Kumotaan 24 päivänä lokakuuta 2005 tehty puhemiehistön päätös, jolla pääsihteerille annettiin valtuudet perustaa turvaluokituksen poistamisesta vastaava komitea ja antaa turvaluokituksen poistamiseen liittyviä päätöksiä.

14 artikla

Voimaantulo

1. Tämä päätös tulevat voimaan päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Niitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen, jona päätös hyväksytään.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(2) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(3) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(4) Liite vahvistetaan myöhemmin.

(5) EYVL L 43, 15.2.1983, s. 1.

(6) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

LIITE I

1 OSA

TURVALLISUUTTA KOSKEVAT PERUSPERIAATTEET JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET LUOTTAMUKSELLISTEN TIETOJEN SUOJAAMISEKSI

1. Johdanto

Näillä säännöksillä vahvistetaan turvallisuutta koskevat perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset, joita on noudatettava kaikissa Euroopan parlamentin toimipaikoissa ja joita kaikkien EU:n turvaluokitellun tiedon ja muun luottamuksellisen tiedon vastaanottajien on noudatettava, jotta voidaan taata turvallisuus ja olla varmoja siitä, että kaikki asianomaiset henkilöt noudattavat yhtäläisiä suojavaatimuksia. Näitä säännöksillä täydentävät säännöt parlamentin valiokuntien, muiden parlamentin elinten ja näissä elimissä toimivien jäsenten suorittamasta luottamuksellisten tietojen käsittelystä.

2. Yleiset periaatteet

Euroopan parlamentin turvallisuuspolitiikka on olennainen osa parlamentin yleistä sisäistä hallintopolitiikkaa ja pohjautuu näin ollen parlamentin yleisen politiikan periaatteisiin. Näihin periaatteisiin kuuluvat laillisuus, avoimuus, vastuullisuus ja toissijaisuus (suhteellisuus).

Laillisuusperiaatteeseen sisältyy tarve pitäytyä tiukasti oikeudellisessa kehyksessä turvallisuustoimia toteutettaessa ja tarvetta noudattaa sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia. Se merkitsee myös, että turvallisuusalalla vastuun on perustuttava asianmukaisiin oikeudellisiin säännöksiin. Henkilöstösääntöjen säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan ja erityisesti sovelletaan henkilöstösääntöjen 17 artiklaa, joka koskee pidättäytyä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, sekä niiden VI osastoa, joka koskee kurinpitomenettelyä, on sovellettava täysimääräisesti. Laillisuus merkitsee myös, että Euroopan parlamentin vastuulle tulevaa tietoturvallisuuden loukkausta on käsiteltävä johdonmukaisesti kurinpitotoimenpiteitä koskevan parlamentin politiikan kanssa.

Avoimuusperiaatteeseen sisältyy tarve siihen, että kaikkien turvallisuussääntöjen ja -säännösten on oltava selkeitä, eri yksiköiden ja alojen on oltava tasapainossa (fyysinen turvallisuus verrattuna tietojen suojaaminen jne.) ja turvallisuustietoisuutta koskevien toimintalinjojen on oltava johdonmukaisia ja jäsennettyjä. Se merkitsee myös sitä, että turvallisuustoimien toteuttamisesta tarvitaan selkeitä kirjallisia ohjeita.

Vastuullisuuden periaate merkitsee, että turvallisuusalan vastuualueet määritellään selkeästi. Lisäksi siihen sisältyy tarve valvoa säännöllisesti, onko vastuu kannettu asianmukaisella tavalla.

Toissijaisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että turvallisuudesta huolehditaan alimmalla mahdollisella tasolla sekä mahdollisimman lähellä Euroopan parlamentin pääosastoja ja parlamentin yksiköitä. Suhteellisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että turvallisuustoimet rajoitetaan tiukasti ainoastaan niihin osa-alueisiin, joilla ne ovat ehdottoman välttämättömiä. Lisäksi se merkitsee, että turvallisuustoimien on oltava oikeassa suhteessa suojattaviin etuihin ja niihin kohdistuviin todellisiin tai mahdollisiin uhkiin siten, että näitä etuja on mahdollista puolustaa vähiten häiritsevällä tavalla.

3. Tietoturvallisuuden perusteet

Taattu turvallisuus perustuu seuraaviin seikkoihin:

a)	Euroopan parlamentissa on tietoturvaviranomainen (INFOSEC), jonka vastuulla on työskennellä turvallisuusviranomaisten kanssa tietojen ja neuvojen antamiseksi turvallisuutta uhkaavista teknisistä seikoista ja keinoista suojautua niitä vastaan.

b)	Euroopan parlamentin asiasta vastaavat yksiköt ja muiden unionin toimielinten turvallisuusyksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä.

4. Tietoturvan periaatteet

4.1 Tavoitteet

Tietoturvan päätavoitteet ovat seuraavat:

a)	EU:n turvaluokitellun tiedon ja muun luottamuksellisen tiedon suojaaminen vakoilulta, vaarantamiselta ja luvattomalta ilmitulolta;

b)	tieto- ja tietoliikennejärjestelmissä ja -verkoissa käsiteltävien EU:n turvaluokitellun tiedon suojaaminen tietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja käytettävyyteen liittyviltä uhilta;

c)	Euroopan parlamentin toimitilojen, joissa EU:n turvaluokiteltua tietoa säilytetään, suojaaminen sabotoinnilta ja tahalliselta vahingoittamiselta;

d)	suojaamisen epäonnistuessa vahinkojen arviointi, niiden seurausten rajoittaminen, luotettavuusselvityksen tekeminen ja tarpeellisten korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen.

4.2 Turvaluokitus

4.2.1 Luottamuksellisuuden säilyttäminen edellyttää huolellisuutta ja kokemusta valittaessa suojattavaksi tarkoitettua tietoa ja aineistoa ja arvioitaessa sitä, minkä tasoista suojaa ne edellyttävät. On olennaisen tärkeää, että suojauksen taso vastaa suojattavan yksittäisen tiedon tai aineiston arkaluonteisuutta turvallisuuden kannalta. Kitkattoman tiedonkulun varmistamiseksi sekä yli- että aliluokitusta on vältettävä.

4.2.2 Tässä kohdassa esitetyt periaatteet voidaan toteuttaa turvaluokitusjärjestelmällä; suunniteltaessa ja järjestettäessä toimia vakoilun, sabotoinnin, terrorismin ja muiden uhkien torjumiseksi on noudatettava samanlaista turvaluokitusjärjestelmää, jotta tärkeimpiä tiloja, joissa turvaluokiteltuja tietoja säilytetään, ja näiden tilojen herkimpiä alueita suojeltaisiin tehokkaimmin.

4.2.3 Tiedon luovuttaja vastaa yksin tiedon turvaluokituksesta.

4.2.4 Turvaluokituksen taso perustetaan yksinomaan tietojen sisältöön.

4.2.5 Jos tietoja ryhmitellään yhteen, kokonaisuuteen on sovellettava vähintään yhtä korkeaa turvaluokitusta kuin näihin tietoihin sovellettava korkein yksittäinen turvaluokitus. Tietokokonaisuudelle voidaan kuitenkin antaa korkeampi turvaluokitus kuin sen yksittäisille osille.

4.2.6 Turvaluokitus annetaan vain tarvittaessa ja tarvittavan pitkäksi aikaa.

4.3 Turvallisuustoimien tavoitteet

Turvallisuustoimet toteutetaan siten, että:

a)	ne koskevat kaikkia, joilla on pääsy EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin, EU:n turvaluokiteltuja tietoja sisältäviin tietovälineisiin ja muihin luottamuksellisiin tietoihin sekä kaikkiin toimitiloihin, joissa tällaisia tietoja on, ja tärkeisiin säilytystiloihin;

b)	ne suunnitellaan niin, että niiden avulla voidaan paljastaa ja vapauttaa tehtävistään tai siirtää muihin tehtäviin henkilöt, joiden aseman vuoksi turvaluokiteltujen tietojen ja niiden tärkeiden säilytystilojen turvallisuus voisi vaarantua;

c)	niillä estetään luvaton pääsy turvaluokiteltuun tietoon ja tietojen säilytystiloihin;

d)	niillä varmistetaan se, että turvaluokiteltua tietoa levitetään ainoastaan tiedonsaantitarpeen periaatteen pohjalta; tämä on olennaista kaikkien turvallisuusnäkökohtien kannalta;

niillä varmistetaan kaikkien luottamuksellisten tietojen eheys (estetään tietojen turmeleminen, luvaton muuttaminen ja luvaton poistaminen) ja käytettävyys (oikeutta tutustua tietoihin ei evätä tietoa tarvitsevilta ja tutustumiseen valtuutuksen saaneilta) riippumatta siitä, ovatko tiedot turvaluokiteltuja vai eivät; tämä koskee erityisesti sähkömagneettisesti säilytettäviä, käsiteltäviä tai lähetettäviä tietoja.

5. Yhteiset vähimmäisvaatimukset

Euroopan parlamentti varmistaa, että kaikki EU:n turvaluokitellun tiedon vastaanottajat, sekä toimielimessä toimivat että sen valtuuttamat, eli kaikki sen yksiköt ja toimeksisaajat noudattavat turvallisuutta koskevia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, jotta voidaan luottaa siihen, että tätä tietoa käsitellään kaikkialla yhtä huolellisesti. Vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat arviointiperusteet Euroopan parlamentin virkamiesten ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevien muiden parlamentin työntekijöiden luotettavuuden selvittämiseksi ja menettelyt luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi.

Euroopan parlamentti antaa ulkopuolisille elimille oikeuden tutustua tällaiseen tietoon ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne varmistavat, että tätä tietoa käsiteltäessä noudatetaan vähintään näitä yhteisiä vähimmäisvaatimuksia täysin vastaavia säännöksiä.

Tällaisia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia sovelletaan myös, kun parlamentti antaa teollisuuden yksiköille tai muille yksiköille hankinta- tai avustussopimuksen nojalla toimeksiantoja, joihin sisältyy ja/tai liittyy yrityksiä tai muita yhteisöjä koskevia luottamuksellisia tietoja.

6. Euroopan parlamentin virkamiesten ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevien muiden parlamentin työntekijöiden turvallisuus

6.1 Parlamentin virkamiehille ja poliittisten ryhmien palveluksessa oleville muille parlamentin työntekijöille annettavat turvallisuusohjeet

Parlamentin virkamiehille ja poliittisten ryhmien palveluksessa oleville muille parlamentin työntekijöille, jotka on otettu palvelukseen sellaiseen asemaan, jossa he voivat päästä tutustumaan EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin, on annettava heti tehtäviensä aluksi ja säännöllisin väliajoin tarkat ohjeet turvallisuustoimien tarpeellisuudesta ja niiden täytäntöönpanomenettelyistä. Tällaisen henkilöstön on annettava kirjallinen vakuutus siitä, että he ovat lukeneet nämä turvallisuussäännökset ja ymmärtävät ne täysin.

6.2 Johdon velvollisuudet

Johdon velvollisuus on tietää, ketkä kyseisen johdon alaisuudessa olevasta henkilöstöstä työskentelevät turvaluokitellun tiedon parissa tai voivat päästä turvattuihin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiin, ja johdon on pidettävä kirjaa ja raportoitava kaikista tapahtumista tai ilmeisistä puutteista, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen.

6.3 Parlamentin virkamiesten ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevien parlamentin työntekijöiden luotettavuus

On otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että parlamentin virkamiestä tai poliittisen ryhmän palveluksessa olevaa muuta parlamentin työntekijää koskevien kielteisten seikkojen tullessa ilmi ryhdytään toimiin sen määrittämiseksi, onko hän tekemisissä turvaluokitellun tiedon kanssa tai onko hänellä pääsy turvattuihin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiin, ja että Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle yksikölle ilmoitetaan asiasta. Jos henkilön todetaan olevan turvallisuusriski, häntä on estettävä suorittamasta tehtäviä, joissa hän voi vaarantaa turvallisuuden, tai hänet on siirrettävä suorittamaan muita tehtäviä.

7. Fyysinen turvallisuus

Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan fyysisten ja teknisten suojatoimenpiteiden toteuttamista niin, että estetään luvaton pääsy EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin.

7.1 Suojan tarve

EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamiseksi sovellettavien fyysisten turvallisuustoimien taso on suhteutettava säilytettävän tiedon ja aineiston turvaluokkaan ja määrään sekä niihin mahdollisesti kohdistuviin uhkiin. Kaikkien EU:n turvaluokiteltuja tietoja hallussaan pitävien on noudatettava yhdenmukaisia käytäntöjä tällaisten tietojen turvaluokituksen määrittelyssä sekä yhtäläisiä suojavaatimuksia suojaa edellyttävän tiedon ja aineiston säilyttämisen, lähettämisen ja hävittämisen suhteen.

7.2 Tarkastukset

Ennen kuin henkilö, jolla on hallussaan EU:n turvaluokiteltuja tietoja, poistuu tiloista, joissa näitä tietoja on, hänen on varmistettava, että tiedot ovat turvallisessa säilytyspaikassa ja että kaikki turvalaitteet ovat toimintavalmiina (lukot, hälyttimet jne.). Lisäksi tehdään erillisiä tarkastuksia työajan jälkeen.

7.3 Rakennusten turvallisuus

Rakennukset, joissa on EU:n turvaluokiteltuja tietoja tai turvattuja tieto- ja tietoliikennejärjestelmiä, on suojattava luvattoman pääsyn estämiseksi.

Tapa, jolla EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan, esimerkiksi varustamalla säilytystilojen ikkunat kalterein, lukitsemalla ovet, vartioimalla sisäänkäyntiä, asentamalla automaattisia kulun- tai pääsynvalvontajärjestelmiä sekä hälytys- tai murronpaljastusjärjestelmiä, tekemällä turvatarkastuksia ja -kierroksia taikka käyttämällä vartiokoiria, riippuu

a)	suojattavan tiedon ja aineiston turvaluokasta, määrästä ja sijainnista rakennuksessa;

b)	ominaisuuksista, joita kyseisen tiedon ja aineiston turvalliselta säilytyspaikalta edellytetään; ja

c)	rakennuksen fyysisistä ominaisuuksista ja sijainnista.

Myös tieto- ja tietoliikennejärjestelmien suojaustapa määräytyy sen mukaan, kuinka tärkeinä resursseja pidetään ja kuinka pahaa vahinkoa turvallisuuden vaarantumisesta koituisi, sen rakennuksen fyysisistä ominaisuuksista ja sijainnista, joissa järjestelmä on, sekä järjestelmän sijainnista rakennuksessa.

7.4 Varautumissuunnitelma

Turvaluokiteltujen tietojen suojauksesta hätätilanteen aikana on laadittava ennakkoon yksityiskohtainen suunnitelma.

8. Turvallisuusosoittimet, merkinnät, merkintätapa ja turvaluokituksen hallinnointi

8.1 Turvallisuusosoittimet

Sallittuja ovat vain tämän päätöksen 2 artiklan c kohdassa tarkoitetut turvaluokitukset.

Turvaluokituksen kelpoisuuden rajaamiseksi (turvaluokitellun tiedon osalta tämä merkitsee turvaluokituksen automaattista alentamista tai poistamista) voidaan käyttää sovittua turvallisuusosoitinta. Turvallisuusosoitin on joko ”UNTIL … (aika/päivämäärä)” tai ”UNTIL … (tapahtuma)”.

Muita turvallisuusosoittimia, kuten CRYPTO, tai muuta EU:ssa hyväksyttyä turvallisuusosoitinta käytetään, jos turvaluokituksen mukaisen käsittelyn lisäksi tarvitaan rajoitettua jakelua ja erityiskäsittelyä.

Turvallisuusosoittimia voidaan käyttää ainoastaan yhdessä jonkin turvaluokituksen kanssa.

8.2 Merkinnät

Asiakirjaan voidaan tehdä merkintä, jolla osoitetaan tietyn asiakirjan kattama ala tai tiedonsaantitarpeeseen perustuva erityisjakelu; samoin muuhun kuin turvaluokiteltuun tietoon voidaan tehdä merkintä julkaisukiellon päättymisestä.

Merkintä ei ole turvaluokitus, eikä sitä voida käyttää sellaisen sijasta.

8.3 Turvaluokituksen merkintätapa

Turvaluokitus merkitään seuraavia merkintätapoja käyttäen:

a)	RESTREINT UE/EU RESTRICTED -turvaluokkaan luokiteltuihin asiakirjoihin mekaanisesti tai sähköisesti;

b)	CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL -turvaluokkaan luokiteltuihin asiakirjoihin mekaanisesti tai käsin taikka painamalla tai tulostamalla asiakirja leimoin varustetulle kirjatulle paperille;

c)	SECRET UE/EU SECRET- ja TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -turvaluokkaan luokiteltuihin asiakirjoihin mekaanisesti tai käsin.

Turvallisuusosoittimet merkitään turvaluokituksen alapuolelle samoilla menetelmillä kuin itse turvaluokitukset.

8.4 Turvaluokituksen hallinnointi

8.4.1 Yleistä

Tiedot turvaluokitellaan vain, jos se on tarpeen. Turvaluokitus on ilmoitettava selvästi ja oikein, ja se on säilytettävä vain niin kauan, kuin tiedot on suojattava.

Tiedon luovuttaja vastaa yksin tiedon turvaluokittelusta ja mahdollisesta myöhemmästä turvaluokituksen alentamisesta tai poistamisesta.

Euroopan parlamentin virkamiehet turvaluokittelevat tiedot ja alentavat tai poistavat turvaluokituksen pääsihteerin ohjeiden mukaan tai hänen valtuuttaminaan.

Turvaluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä koskevat menettelyt laaditaan niin, että voidaan varmistaa asiakirjojen suoja niiden sisältämien tietojen edellyttämällä tavalla.

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on valtuutus luovuttaa TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -turvaluokituksen asiakirjoja, on pidettävä mahdollisimman pienenä ja heidän nimensä on kirjattava luottamuksellisten tietojen yksikön laatimaan luetteloon.

8.4.2 Turvaluokituksen soveltaminen

Asiakirjan turvaluokitus on määriteltävä sen sisällön arkaluonteisuuden mukaan 2 artiklan c alakohdassa olevan määritelmän mukaisesti. On tärkeää, että turvaluokitusta käytetään oikein ja rajoitetusti. Tämä koskee erityisesti TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -turvaluokkaa.

Liitteitä sisältävän kirjeen tai ilmoituksen turvaluokan on oltava yhtä korkea kuin sen liitteille myönnetty korkein turvaluokka. Asiakirjan luovuttajan olisi ilmoitettava selvästi, mihin turvaluokkaan asiakirja on luokiteltava, jos se erotetaan liitteistään.

Turvaluokiteltavaksi tarkoitetun asiakirjan luovuttajan on pidettävä mielessä edellä mainitut säännöt ja vältettävä yli- ja aliluokittelua.

Tietyn asiakirjan yksittäiset sivut, kohdat, jaksot, liitteet, lisäykset, saatteet ja oheistukset saattavat edellyttää eri turvaluokkaa, joten ne on turvaluokiteltava sen mukaisesti. Koko asiakirja on turvaluokiteltava korkeimman turvaluokan saaneen osansa mukaan.

9. Tarkastukset

Euroopan parlamentin turvallisuudesta vastaava osasto tekee määräaikaistarkastuksia, jotka koskevat EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tehtäviä turvallisuusjärjestelyjä, ja luottamuksellisten tietojen yksikkö voi avustaa sitä tässä tehtävässä.

Euroopan parlamentin turvallisuudesta vastaava osasto ja EU:n turvaluokiteltua tietoa hallussaan pitävät muiden perussopimusten nojalla tai perusteella perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten turvallisuusyksiköt voivat myös sopia EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tehtävien turvallisuusjärjestelyjen vertaisarvioinnista.

10. Turvaluokituksen poistamismenettely

10.1 Luottamuksellisten tietojen yksikkö tarkastelee EU:n turvaluokiteltuja tietoja ja ehdottaa luovuttajalle asiakirjan turvaluokituksen poistamista viimeistään 25 vuoden kuluttua asiakirjan tuottamispäivästä. Asiakirjat, joiden turvaluokitusta ei poisteta ensimmäisessä tarkastelussa, tutkitaan uudestaan säännöllisin väliajoin vähintään joka viides vuosi.

10.2 Turvallisessa arkistossa olevien ja asianmukaisesti turvaluokiteltujen asiakirjojen lisäksi turvaluokitus voidaan poistaa myös muilta luottamuksellisilta tiedoilta, jotka ovat joko turvallisessa arkistossa tai Euroopan parlamentin arkisto- ja asiakirjakeskuksessa (CARDOC).

10.3 Luottamuksellisten tietojen yksikkö ilmoittaa luovuttajan puolesta asiakirjan vastaanottajille turvaluokituksen muutoksesta, ja näiden on puolestaan ilmoitettava muutoksesta kaikille myöhemmille vastaanottajille, joille he ovat lähettäneet asiakirjan tai sen kopion.

10.4 Turvaluokituksen poistaminen ei vaikuta asiakirjassa mahdollisesti oleviin merkintöihin.

10.5 Jokaisen sivun ylä- ja alareunaan merkitty alkuperäinen turvaluokitus vedetään yli. Asiakirjan ensimmäiselle sivulle (kansilehdelle) lyödään leima ja lisätään luottamuksellisten tietojen yksikön viite.

10.6 Asiakirjan, jonka turvaluokitus on poistettu, teksti liitetään sähköiseen tietueeseen tai vastaavaan järjestelmään, jonne se on kirjattu.

10.7 Kun asiakirja kuuluu yksityisyyden suojaa ja yksilön koskemattomuutta tai luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kaupallisia etuja koskevien poikkeusten piiriin tai on arkaluonteinen, sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 354/83 2 artiklan säännöksiä, kuten tämän puhemiehistön päätöksen 10 artiklassa todetaan.

10.8 Edellä olevien 10.1–10.7. kohdan lisäksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	Jos kyse on kolmannen osapuolen asiakirjasta, luottamuksellisten tietojen yksikkö kuulee kyseistä kolmatta osapuolta ennen turvaluokituksen poistamista. Kolmannella osapuolella on kahdeksan viikkoa aikaa esittää huomautuksia.

Kun sovelletaan yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaan liittyvää poikkeusta, turvaluokituksen poistamista koskevassa menettelyssä otetaan huomioon erityisesti asianomaisen henkilön suostumus, se, että asianomaista henkilöä ei voida tietojen perusteella tunnistaa ja/tai se, että asianomainen henkilö ei ole enää elossa.

Kun sovelletaan tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaan liittyvää poikkeusta, asia voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle julkaisemalla se Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja asettaa mainitulle henkilölle huomautusten esittämistä varten neljän viikon määräaika julkaisemisesta lukien.

2 OSA

LUOTETTAVUUSSELVITYSMENETTELY

11. Euroopan parlamentin jäsenten luotettavuusselvitysmenettely

11.1 Euroopan parlamentin tehtävien hoitamisen ja toimivallan käyttämisen vuoksi sen jäsenelle voidaan myöntää oikeus tutustua EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin, joiden turvaluokka on korkeintaan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL ilman luotettavuusselvitystä. Halutessaan tutustua CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL -turvaluokkaan luokiteltuihin tietoihin jäsenen on allekirjoitettava juhlallinen kirjallinen vakuutus siitä, että hän ei ilmaise asiakirjojen sisältöä kenellekään kolmannelle.

11.2 Saadakseen TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET- ja SECRET UE/EU SECRET -turvaluokan tietoja Euroopan parlamentin jäsenellä on oltava 11.3 ja 11.4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annettu valtuutus.

11.3 Valtuutus annetaan ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenelle, josta jäsenvaltion toimivaltainen kansallinen viranomainen on tehnyt luotettavuusselvityksen 11.9–11.14 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Puhemies vastaa valtuutusten antamisesta jäsenille.

11.4 Puhemies antaa valtuutuksen 11.8–11.13 kohdan mukaisesti suoritetun luotettavuusselvityksen perusteella saatuaan jäsenvaltion kansallisen toimivaltaisen viranomaisen lausunnon.

11.5 Euroopan parlamentin turvallisuudesta vastaava osasto pitää yllä ajantasaista luetteloa jäsenistä, joille on annettu valtuutus, myös 11.15 kohdassa tarkoitettu väliaikainen valtuutus.

11.6 Valtuutus on voimassa viisi vuotta, mutta enintään niin kauan kuin henkilö on valtuutuksen antamisen perusteena olevissa tehtävissä. Valtuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa 11.4 alakohdan mukaista menettelyä noudattaen.

11.7 Puhemies peruuttaa valtuutuksen, jos katsoo sen olevan perusteltua. Päätös valtuutuksen peruuttamisesta ilmoitetaan asianomaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle, joka voi pyytää, että puhemies kuulee häntä ennen peruuttamisen voimaantuloa, sekä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle.

11.8 Luotettavuusselvitys tehdään puhemiehen pyynnöstä yhteistyössä kyseisen jäsenen kanssa. Luotettavuusselvityksen tekevä toimivaltainen kansallinen viranomainen on sen jäsenvaltion viranomainen, jonka kansalainen asianomainen tarvitseva jäsen on.

11.9 Luotettavuusselvitystä varten asianomaisen Euroopan parlamentin jäsenen on täytettävä henkilötietoilmoitus.

11.10 Puhemies yksilöi toimivaltaisille kansallisille viranomaisille osoitetussa pyynnössään niiden turvaluokiteltujen tietojen turvaluokan, jotka kyseinen Euroopan parlamentin jäsen saisi tietoonsa, jotta toimivaltainen kansallinen viranomainen voi tehdä selvityksen.

11.11 Kansallisen viranomaisen suorittaman luotettavuusselvitysmenettelyn kaikkien vaiheiden ja sen tulosten on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien alaa koskevan lainsäädännön mukaiset, muutoksenhakukeinoja koskeva lainsäädäntö mukaan lukien.

11.12 Puhemies voi antaa valtuutuksen asianomaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle, jos jäsenvaltion toimivaltainen kansallinen viranomainen antaa myönteisen lausunnon.

11.13 Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen antaa kielteisen lausunnon, asianomaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle ilmoitetaan tästä, ja hän voi pyytää, että puhemies kuulee häntä. Puhemies voi pyytää toimivaltaista kansallista viranomaista antamaan tarkempia tietoja, jos katsoo sen olevan tarpeen. Jos kielteinen lausunto vahvistetaan, valtuutusta ei voida antaa.

11.14 Euroopan parlamentin jäsenelle, joka on saanut valtuutuksen 11.3 kohdan mukaisesti, annetaan valtuutuksen antamisen yhteydessä ja tämän jälkeen määräajoin tarvittavat ohjeet turvaluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja siitä, miten tämä varmistetaan. Jäsen allekirjoittaa vakuutuksen siitä, että on saanut ohjeet.

11.15 Puhemies voi poikkeustilanteessa ennen 11.11 kohdassa tarkoitetun luotettavuusselvityksen saamista, ilmoitettuaan asiasta kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja edellyttäen, että tämä ei ole kuukauden kuluessa esittänyt huomautuksia, antaa jäsenelle väliaikaisen valtuutuksen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Annettu väliaikainen valtuutus ei anna oikeutta tutustua TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -turvaluokkaan luokiteltuihin tietoihin.

12. Euroopan parlamentin virkamiesten ja poliittisten ryhmien palveluksessa olevien parlamentin muiden työntekijöiden luotettavuusselvitysmenettely

12.1 Turvaluokiteltuja tietoja saavat vain Euroopan parlamentin virkamiehet ja poliittisten ryhmien palveluksessa työskentelevät muut parlamentin työntekijät, joiden on tehtäviensä ja yksikön tarpeiden vuoksi saatava tutustua niihin tai käyttää niitä.

12.2 Saadakseen TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET-, SECRET UE/EU SECRET- ja CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL -turvaluokkaan luokiteltuja tietoja 12.1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava 12.3 ja 12.4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annettu valtuutus.

12.3 Valtuutus annetaan ainoastaan sellaisille 12.1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, joista jäsenvaltioiden toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tehneet luotettavuusselvityksen 12.9–12.14 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Pääsihteeri vastaa valtuutuksen antamisesta parlamentin virkamiehille ja poliittisten ryhmien palveluksessa oleville parlamentin työntekijöille.

12.4 Pääsihteeri antaa valtuutuksen 12.8–12.13 alakohdan mukaisesti suoritetun luotettavuusselvityksen perusteella saatuaan jäsenvaltion kansallisen toimivaltaisen viranomaisen lausunnon.

12.5 Euroopan parlamentin turvallisuudesta vastaava osasto pitää yllä ajantasaista Euroopan parlamentin asianomaisten osastojen toimittamaa luetteloa kaikista luotettavuusselvitystä edellyttävistä tehtävistä ja kaikista henkilöistä, joille on annettu valtuutus, myös 12.15 kohdassa tarkoitettu väliaikainen valtuutus.

12.6 Valtuutus on voimassa viisi vuotta, mutta enintään niin kauan kuin henkilö on valtuutuksen saamisen perusteena olevissa tehtävissä. Valtuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa 12.4 alakohdan mukaista menettelyä noudattaen.

12.7 Pääsihteeri voi peruuttaa valtuutuksen, jos katsoo sen olevan perusteltua. Päätös valtuutuksen peruuttamisesta ilmoitetaan asianomaiselle Euroopan parlamentin virkamiehelle tai poliittisen ryhmän palveluksessa olevalle muulle parlamentin työntekijälle, joka voi pyytää, että pääsihteeri kuulee häntä ennen peruutuksen voimaantuloa, sekä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle.

12.8 Luotettavuusselvitys tehdään pääsihteerin pyynnöstä yhteistyössä kyseisen henkilön kanssa. Luotettavuusselvityksen tekevä toimivaltainen kansallinen viranomainen on sen jäsenvaltion viranomainen, jonka kansalainen asianomainen henkilö on. Kansallisten lakien ja asetusten salliessa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat tehdä tutkinnan muista kuin omista kansalaisistaan, joilla on oltava pääsy CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman turvaluokan tietoihin.

12.9 Luotettavuusselvitystä varten asianomaisen Euroopan parlamentin virkamiehen tai poliittisen ryhmän palveluksessa olevan muun parlamentin työntekijän on täytettävä henkilötietoilmoitus.

12.10 Pääsihteeri yksilöi toimivaltaisille kansallisille viranomaisille esittämässä pyynnössään niiden turvaluokiteltujen tietojen laadun ja turvaluokan, jotka kyseinen henkilö saisi tietoonsa, jotta toimivaltainen kansallinen viranomainen voi tehdä selvityksen ja antaa lausunnon kyseiselle henkilölle annettavan valtuutuksen asianmukaisesta tasosta.

12.11 Kansallisen viranomaisen suorittaman luotettavuusselvitysmenettelyn kaikkien vaiheiden ja sen tulosten on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien alaa koskevan lainsäädännön mukaiset, muutoksenhakukeinoja koskeva lainsäädäntö mukaan lukien.

12.12 Pääsihteeri voi antaa valtuutuksen asianomaiselle henkilölle, jos jäsenvaltion toimivaltainen kansallinen viranomainen antaa myönteisen lausunnon.

12.13 Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen antaa kielteisen lausunnon, asianomaiselle Euroopan parlamentin virkamiehelle tai poliittisen ryhmän palveluksessa olevalle muulle parlamentin työntekijälle ilmoitetaan tästä, ja hän voi pyytää, että pääsihteeri kuulee häntä. Pääsihteeri voi pyytää toimivaltaista kansallista viranomaista antamaan tarkempia tietoja, jos katsoo sen olevan tarpeen. Jos kielteinen lausunto vahvistetaan, valtuutusta ei voida antaa.

12.14 Euroopan parlamentin virkamiehille ja poliittisten ryhmien palveluksessa oleville muille parlamentin työntekijöille, jotka ovat saaneet valtuutuksen 12.4 ja 12.5 alakohdan mukaisesti, annetaan valtuutuksen antamisen yhteydessä ja tämän jälkeen määräajoin tarvittavat ohjeet turvaluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja siitä, miten tämä varmistetaan. Kyseinen parlamentin virkamies tai poliittisen ryhmän palveluksessa oleva parlamentin työntekijä allekirjoittaa vakuutuksen siitä, että hän on saanut ohjeet ja sitoutuu noudattamaan niitä.

12.15 Pääsihteeri voi poikkeustilanteessa ennen 12.11 alakohdassa tarkoitetun luotettavuusselvityksen saamista, ilmoitettuaan asiasta kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja edellyttäen, että tämä ei ole kuukauden kuluessa esittänyt huomautuksia, antaa Euroopan parlamentin virkamiehelle tai poliittisen ryhmän palveluksessa olevalle muulle parlamentin työntekijälle väliaikaisen valtuutuksen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Annettu väliaikainen valtuutus ei anna oikeutta tutustua TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -turvaluokkaan luokiteltuihin tietoihin.

30.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/18

TIIVISTELMÄ EFTA:n VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSESTÄ

N:o 322/10/KOL,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2010,

ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä Posten Norge AS:ää vastaan

(Asia N:o 34250 Posten Norge/Privpak)

(Englannin- ja norjankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

2011/C 190/05

EFTA:n valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, antoi 14 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä. Valvontaviranomainen julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 30 artiklan määräysten mukaisesti ja ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla asiassa todistusvoimaisilla kielillä valvontaviranomaisen verkkosivuilla osoitteessa:

http://www.eftasurv.int/competition/competition-cases/

YHTEENVETO RIKKOMISESTA

1. Johdanto

(1)

Päätös on osoitettu Posten Norge AS:lle. Posten Norge vastaa Norjan kansallisista postipalveluista. Vuonna 2006 koko Posten Norge -konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli 23 668 miljardia Norjan kruunua. Vuonna 2006 Norjan ulkopuolella syntyneen liikevaihdon osuus oli noin 17,5 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Posten Norgen ainoa omistaja on Norjan valtio.

(2)

Valituksen tekijänä oli Schenker Privpak AB, jäljempänä ’Privpak’, Ruotsissa vuonna 1992 perustettu yhtiö. Privpak toimittaa paketteja etämyyntiyrityksiltä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa asuville kuluttajille. Schenker Privpak AB on osa DB Schenker -konsernia. DB Schenker yhdistää kaikki Deutsche Bahn AG:n kuljetus- ja logistiikkatoiminnot. Deutsche Bahn AG on kokonaan Saksan valtion omistuksessa. Norjassa Privpak on toiminut Schenker Privpak AS -yhtiönä, joka on Norjan oikeuden mukaan perustettu osakeyhtiö.

2. Menettely

(3)

Valvontaviranomainen vastaanotti 24 päivänä kesäkuuta 2002 Privpakin tekemän valituksen. Privpak toimitti lisätietoja 9 päivänä joulukuuta 2002, 14 päivänä tammikuuta 2003, 15 päivänä elokuuta 2003 ja 5 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyillä kirjeillä. Posten Norge vastasi tietopyyntöihin 16 päivänä ja 23 päivänä kesäkuuta 2003. Posten Norgen tiloissa Oslossa suoritettiin tutkinta 21 päivästä24 päivään kesäkuuta 2004. Esitettyään useita tietopyyntöjä Privpakille, Posten Norgelle ja kolmansille osapuolille valvontaviranomainen antoi Posten Norgea koskevan väitetiedoksiannon 17 päivänä joulukuuta 2008. Posten Norge vastasi väitetiedoksiantoon 3 päivänä huhtikuuta 2009. Suullinen käsittely pidettiin 16 päivänä kesäkuuta 2009.

3. Posten Norgen menettelytapa

(4)

Posten Norge totesi vuonna 1999, ettei sen silloinen jakeluverkko vastannut riittävästi markkinoiden kysyntää saatavuuden ja palvelujen suhteen. Lisäksi verkosta saatavat tulot olivat pienentyneet merkittävästi edeltävinä vuosina, ja verkon toiminnasta aiheutui liikaa kustannuksia. Näin ollen Posten Norge päätti organisoida jakeluverkkonsa uudelleen ja vähentää postitoimistojen määrän 300–450:een sekä perustaa vähintään 1 100 asiamiespostia (”Post i Butikk”). Näin Posten Norge lisäisi posti- ja rahoituspalvelujen saatavuutta lisäämällä jakelupisteiden kokonaismäärää vähintään 200:lla ja parantaisi kannattavuuttaan vähentämällä toimintakustannuksiaan.

(5)

”Post i Butikk” on Posten Norgen kehittämä ja omistama konsepti, jossa erilaisia posti- ja rahoituspalveluja tarjotaan vähittäismyymälöissä, kuten marketeissa, elintarvikemyymälöissä, kioskeissa ja huoltamoilla. Jokaisen ”Post i Butikk” -asiamiespostin on tarjottava vähintään ne perusposti- ja -pankkipalvelut, jotka Posten Norge vaatii toimiluvan edellytyksenä. Asiamiespostit voivat tarjota myös muita tuotteita tai palveluja oman asiakaskuntansa mukaan. Posten Norge kantaa päävastuun asiamiespostien päivittäisestä valvonnasta, ja sillä on oikeus valvoa kaikkea konseptin mukaista toimintaa. Asiamiesposti toimii vähittäismyymälän yhteydessä, ja sen aukioloajat ovat samat kuin vähittäismyymälällä. ”Post i Butikk” -asiamiesposteilla on yhdenmukainen ulkoasu ja ne on suojattu tavaramerkillä Posten Norgen yleisen strategian mukaisesti.

(6)

Kun ”Post i Butikk” -konsepti kehitettiin vuosina 1999–2000, Posten Norgen aikomuksena oli solmia johtavien elintarvikemyymälä-, kioski- ja huoltamoketjujen tai -ryhmien kanssa strategisia kumppanuuksia postipalveluiden tarjoamisesta myymälöissä. Vuoden 2000 alussa Posten Norge neuvotteli asiaa koskevia aiesopimuksia johtavien vähittäismyyntiryhmien ja -ketjujen kanssa. Tämän jälkeen se teki seuraavat ”Post i Butikk” -konseptia koskevat sopimukset:

—	NorgesGruppen/Shell-ryhmän kanssa syyskuussa 2000 tehty liikesopimus, jolla NorgesGruppen/Shell-ryhmästä tehtiin Posten Norgen ensisijainen kumppani. Vastineena Posten Norgelle myönnettiin yksinoikeus kaikkiin ryhmän myymälöihin (ryhmää koskeva yksinoikeus);

—	COOP-ryhmän kanssa tammikuussa 2001 tehty puitesopimus, jolla COOP-ryhmälle myönnettiin toiseksi tärkeimmän kumppanin asema; ja

—	ICA-ryhmän kanssa tammikuussa 2001 tehty pöytäkirja.

(7)	Kahdessa viimeksi mainitussa sopimuksessa Posten Norgelle annettiin yksinoikeus niihin myymälöihin, joihin asiamiespostit perustettiin. Myös asiamiespostin sijoituspaikkana toimivien yksittäisten myymälöiden kanssa tehdyt vakiomuotoiset toimintasopimukset neuvoteltiin kunkin ryhmän kanssa.

(8)

Vuoden 2004 alusta lähtien Posten Norge kävi omasta aloitteestaan rinnakkaisia neuvotteluja NorgesGruppenin, COOP:n ja ICA:n kanssa tarkoituksenaan tehdä uudet asiamiesposteja koskevat puitesopimukset. Näiden sopimusten oli tarkoitus korvata voimassa olleet sopimukset 1 päivästä tammikuuta 2006. Posten Norgen sisällä ehdotettiin, että kaikille ryhmille ilmoitettaisiin Posten Norgen haluavan (i) tehdä uudet asiamiesposteja koskevat puitesopimukset ja (ii) muuttaa etusijaa koskevia sopimusehtoja, kertomatta kuitenkaan vähittäismyyntiketjuille ennen neuvotteluiden päättymistä, aiotaanko ensisijaisia kumppanuuksia myöntää, ja jos aiotaan, kenelle. Posten Norge noudatti ehdotettua strategiaa ja piti kysymyksen ensisijaisen kumppanin asemasta avoinna neuvotteluiden ajan.

(9)	Vuoden 2006 aikana kaikki yksinoikeuksia ja ensisijaisen kumppanin asemaa koskevat lausekkeet poistettiin Posten Norgen sopimuksista.

4. ETA-sopimuksen 54 artikla

4.1 Merkitykselliset markkinat

(10)	Tarkastelun kohteena olevalla ajanjaksolla Posten Norge tarjosi yritysten ja kuluttajien välisten pakettien noutopaketti- ja kotitoimituspalveluja. Se tarjosi myös yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimitusta ulkomaille.

(11)

Posten Norgen jakeluverkko yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalveluissa muodostui sen omista postitoimistoista ja asiamiesposteista. Syrjäisillä maaseutualueilla tätä verkkoa voitiin täydentää tarvittaessa postinjakajilla. Posten Norge oli ainoa yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen tarjoaja, jolla oli koko Norjan kattava jakeluverkko.

4.1.1 Merkitykselliset tuotemarkkinat

(12)

Asia koskee yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelua. Noutopakettipalvelu on ollut suosituin yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimitusmuoto Norjassa, ja kuluttajat ovat tottuneet siihen. Posten Norge on ollut yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen johtava tarjoaja, ja kotitoimitukset ovat olleet vain murto-osa kaikista yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituksista. Näyttö ei viitannut siihen, että etämyyntiyritykset olisivat pitäneet kotitoimituspalveluja korvaavina Posten Norgen tarjoamalle yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelulle. Yritysten ja kuluttajien välisten pakettien kotitoimitus edellyttää kuljetusinfrastruktuuria, jolla paketit pystytään toimittamaan vastaanottajan kotiovelle. Kotitoimitus- ja noutopakettipalvelut voitaisiin katsoa toisensa korvaaviksi tai keskenään vaihdettaviksi vain, jos huomattava osa noutopaketeista olisi ollut mahdollista muuttaa kotiin toimitettaviksi lyhyellä aikavälillä. Saatavilla olleen näytön perusteella tämä ei ollut realistista kyseisellä ajanjaksolla. Yritysten ja kuluttajien välisten pakettien kotitoimituspalvelua ei näin ollen luettu mukaan merkityksellisiin tuotemarkkinoihin.

(13)

Yritysten välisten pakettien toimituspalveluja käyttävät yritysasiakkaat, jotka tarvitsevat ovelta ovelle -toimitusta virka-aikaan. Tällaisille yritysasiakkaille toimituksen nopeudella on merkitystä, ja ne ovat valmiita maksamaan merkittävästi korkeamman hinnan tällaisista palveluista. Koska näiden kahden palvelun hinnat eroavat toisistaan todennäköisesti näiden palvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten välisen eron vuoksi, etämyyntiyritysten ei ollut kannattavaa vaihtaa yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelua yritysten välisten pakettien toimituspalveluun. Viimeksi mainittu palvelu ei siis aiheuttanut kilpailupainetta yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalveluille. Lisäksi etämyyntiyritysten ei ollut käytännössä mahdollista vaihtaa yritysten välisten pakettien toimituspalveluihin, koska näiden palvelujen tarjoajat edellyttävät tavallisesti, että paketin vastaanottaja on yritys eikä yksityinen henkilö.

(14)

Valvontaviranomaisen tiedossa ei ollut yhtään palveluntarjoajaa, joka olisi tarjonnut merkittävissä määrin yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimitusta työpaikalle tarkastelun kohteena olleella ajanjaksolla. Erot ominaispiirteissä, hinnassa ja käyttötarkoituksessa merkitsivät sitä, ettei yritysten välisten pakettien toimituspalvelu ollut etämyyntiyritysten kannalta korvaava palvelu yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelulle.

(15)

Valvontaviranomainen totesi, että tarkastelun kohteena olevalla ajanjaksolla yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen markkinat eivät olleet samat kuin yritysten ja kuluttajien välisten pakettien kotiin tai työpaikalle toimituksen, yritysten välisten pakettien toimituspalvelujen ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen markkinat.

4.1.2 Merkitykselliset maantieteelliset markkinat

(16)	Yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen markkinoiden maantieteellinen ala rajoittui Norjaan.

4.2 Määräävä markkina-asema

(17)

Posten Norge on ollut yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen johtava tarjoaja Norjassa palvelun käyttöönotosta vuonna 1997 lähtien, ja se on kohdannut hyvin vähän kilpailua. Privpak oli Posten Norgen ainoa haastaja, kunnes Tollpost tuli markkinoille. Yksikään etämyyntiyritys ei maininnut mitään muuta kilpailijaa, joka olisi tarjonnut yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelua ennen syksyä 2006. Tollpost päätti markkinoille tulosta syksyllä 2005, mutta se aloitti toiminnan vasta syksyllä 2006 hyvin pienimuotoisesti.

(18)

Posten Norgen markkinaosuus pysyi yli 98 prosentissa tai lähellä sitä koko ajanjakson ajan. Merkityksellisillä markkinoilla oli merkittäviä markkinoille tulon ja laajentumisen esteitä kyseessä olevalla ajanjaksolla. Uuden markkinoille tulon mahdollisuus kyseisellä ajanjaksolla ei rajoittanut Posten Norgen markkinakäyttäytymistä mitenkään merkittävästi. Koska vaihtoehtoisia palveluntarjoajia, joiden markkinaosuus olisi ollut merkittävä ja vakaa, ei ollut, edes uhka siitä, että suurimmat asiakkaat veisivät kaikki tai hyvin suuren osan tarpeistaan pois Posten Norgelta, ei ollut uskottava. Posten Norge pysyi siis väistämättömänä kauppakumppanina koko kyseisen ajanjakson ajan.

(19)	Valvontaviranomainen totesi, että Posten Norge oli kyseisellä ajanjaksolla määräävässä markkina-asemassa ETA-sopimuksen 54 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat, joilla Posten Norge oli määräävässä asemassa, muodostivat ”merkittävän osan” ETA-alueesta.

4.3 Väärinkäyttö

4.3.1 Arviointi Posten Norgen menettelytavasta

(20)	ETA-sopimuksen 54 artiklassa määrätään, että ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö ETA-sopimuksen soveltamisalueella tai sen merkittävällä osalla, jos se voi vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.

(21)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan väärinkäytön käsite on

”objektiivinen käsite, joka tarkoittaa määräävässä asemassa olevan yrityksen käyttäytymistä, joka on omiaan vaikuttamaan sellaisten markkinoiden rakenteeseen, joilla juuri kyseessä olevan yrityksen olemassaolon vuoksi kilpailuaste on heikentynyt, ja joka estää markkinoilla vielä olemassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja tämän kilpailun kehittymisen sen vuoksi, että tämä yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään”

(1).

(22)

Edellisessä kohdassa mainitun oikeuskäytännön vaikutukset eivät liity välttämättä valituksen kohteena olleen väärinkäytön konkreettisiin tai tosiasiallisiin vaikutuksiin. ETA-sopimuksen 54 artiklan rikkomisen toteamiseksi riittää, että osoitetaan, että yrityksen määräävän aseman väärinkäytöllä pyritään rajoittamaan kilpailua tai toisin sanoen että tällainen menettelytapa vaikuttaa tai on omiaan vaikuttamaan tällä tavoin. Menettelytavan voidaan katsoa rajoittavan kilpailua myös epäsuorasti, mikäli osoitetaan oikeudellisesti riittävällä tavalla, että se on tosiasiassa omiaan rajoittamaan kilpailua.

(23)	Päätöksessä todetaan, että Posten Norge käytti määräävää asemaansa väärin käyttämällä ryhmää ja myymälöitä koskevia yksinoikeusehtoja vähittäismyyntiryhmien kanssa tekemissään sopimuksissa sekä strategiallaan, jota se noudatti uusia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa vuodesta 2004 lähtien.

(24)

Ryhmää koskeva yksinoikeus esti Posten Norgen kilpailijoilta pääsyn koko NorgesGruppen/Shell-ryhmään, johon kuuluivat Norjan suurin päivittäistavaroiden vähittäismyyntiryhmä, Norjan suurin kioskiketju ja Norjan johtava huoltamoketju. Ryhmää ja myymälöitä koskeva yksinoikeus sitoi Posten Norgeen suuren määrän Norjan johtavista elintarvikemyymälä-, kioski- ja huoltamoketjujen myymälöistä.

(25)

Tehtyään sopimukset Posten Norgen kanssa vuonna 2001 ja samoin vuonna 2002, jolloin perustettiin lukuisia uusia asiamiesposteja, sekä COOP että ICA halusivat saada mahdollisimman monta asiamiespostia. Koska Posten Norge vaati myymälöitä koskevaa yksinoikeutta, asiamiesposteja ei voitu perustaa mihinkään COOP:n tai ICA:n myymälään, jossa toimi jo kilpaileva yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen tarjoaja. Toisin sanoen jokainen Posten Norgen kilpailijan käyttämä myymälä jäi ”Post i Butikk” -konseptin ulkopuolelle. Jos COOP ja ICA olisivat suostuneet tukemaan kilpailevaa toimituspalvelukonseptia, jolloin niiden vähittäismyyntiverkostoihin olisi muodostunut useita satoja ”kilpailevia” myymälöitä, niiden todennäköisyys saada uusia asiamiesposteja myymälöihinsä olisi vähentynyt merkittävästi.

(26)

Uusien neuvottelujen aikana Posten Norge piti kysymyksen ensisijaisen kumppanin asemasta avoinna ja antoi näin COOP:lle ja ICA:lle sellaisen vaikutelman, että niille voitaisiin myöntää tällainen asema tai ne voisivat ainakin parantaa asemaansa vuodesta 2006 lähtien. Tästä aiheutui selviä pidäkkeitä sekä COOP:lle että ICA:lle, joiden halu tarjota tiloja yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen muille tarjoajille todennäköisesti väheni. Tilanne oli tämä ainakin niin kauan, kuin neuvottelut jatkuivat eikä sopimussuhdetta COOP:n eikä ICA:n kanssa ollut vielä ratkaistu lopullisesti.

(27)

Saatavilla olleen näytön perusteella valvontaviranomainen totesi, että neljäs johtavista vähittäismyyntiryhmistä, Reitangruppen, ja muut johtavat huoltamoketjut eivät olleet valmiita tarjoamaan yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimituspalvelujen tarjoajien konsepteja ketjuissaan. Niillä ei mielestään ollut riittävästi tilaa myymälöissään pakettien toimituspalvelua varten, eikä pakettien toimituspalvelukonsepti tarjoaisi riittävästi liiketoimintamahdollisuuksia, tai ne suhtautuivat kielteisesti hankkeisiin, jotka voisivat lisätä kustannuksia ja/tai viedä huomion ketjun päästrategialta. Suuri osa muista johtavista elintarvikemyymälä-, kioski- ja huoltamoketjuista ei näin ollen ollut Posten Norgen kilpailijoiden käytettävissä merkityksellisellä ajanjaksolla.

(28)

Tämän perusteella valvontaviranomainen totesi, että Posten Norgen menettelytapa vaikeutti huomattavasti uusien tulijoiden mahdollisuutta käyttää Norjan tavoitelluimpia jakelukanavia. Näin ollen Posten Norgen menettelytavasta aiheutui strategisia esteitä, jotka haittasivat pääsyä yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalveluista muodostuville merkityksellisille markkinoille. Näin Posten Norgen menettelytavasta johtuvat rajoitukset, jotka estivät pääsyn johtaviin elintarvikemyymälä-, kioski- ja huoltamoketjuihin, olivat omiaan vähentämään Posten Norgen kilpailijoiden kykyä ja/tai kannustimia kilpailla yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen markkinoilla.

(29)

Lisäksi valvontaviranomainen katsoi, että Posten Norgen menettelytavasta oli todennäköisesti seurannut tosiasiallisia kilpailunvastaisia vaikutuksia kuluttajien vahingoksi. Saatavilla olleen näytön perusteella pidettiin todennäköisenä, että ilman Posten Norgen menettelytapaa sen kilpailijat olisivat voineet päästä johtaviin elintarvikemyymälä- ja kioskiketjuihin. Tämä olisi helpottanut niiden tuloa merkityksellisille markkinoille ja laajentumista, lisännyt Posten Norgeen kohdistuvaa kilpailupainetta ja rajoittanut näin Posten Norgen markkinavoimaa, mikä olisi hyödyttänyt etämyyntiyrityksiä ja viime kädessä kuluttajia.

4.3.2 Objektiiviset perusteet

(30)

Markkinoilta sulkeminen voi jäädä ETA-sopimuksen 54 artiklassa määrätyn kiellon soveltamisalan ulkopuolelle, jos määräävässä asemassa oleva yritys pystyy osoittamaan, että sen menettelytapa on objektiivisesti tarkasteltuna välttämätön tai siitä aiheutuu tehokkuusetuja, jotka poistavat kilpailuun kohdistuvat kielteiset vaikutukset (2). Määräävässä asemassa olevan yrityksen on näytettävä toteen tällainen objektiivinen välttämättömyys tai tehokkuusedut (3).

(31)

Posten Norgen mukaan ryhmää koskeva yksinoikeus oli välttämätön tehokkuusetujen saavuttamiseksi, jotta asiamiespostiverkosto saatiin perustettua nopeasti; sen varmistamiseksi, etteivät kilpailijat veisi asiamiesposteille tarvittavia myymälöitä; sen riskin poistamiseksi, ettei NorgesGruppen/Shell-ryhmä edesauttaisi riittävästi ”Post i Butikk” -konseptin markkinoille tuloa, ja riittävän tilan varmistamiseksi sen toiminnoille myymälöissä. Valvontaviranomainen totesi yksityiskohtaisen tarkastelun päätteeksi, ettei Posten Norge ollut osoittanut, että ryhmää koskeva yksinoikeus oli pakettien toimituspalvelun osalta välttämätön mistään edellä mainitusta syystä. Lisäksi vaikka myönnettäisiin, että ryhmää koskevasta yksinoikeudesta aiheutui tältä osin joitakin tehokkuusetuja, sen soveltamisala oli joka tapauksessa liian laaja ja kesto liian pitkä, ja näin ollen se oli suhteeton.

(32)

Posten Norge totesi lisäksi maksaneensa NorgesGruppen/Shell-ryhmälle vuosittain huomattavia summia niistä kustannuksista, joita ryhmälle aiheutui osallistumisesta ”Post i Butikk” -konseptiin. Se esitti, että ilman ryhmää koskevaa yksinoikeutta se ei olisi voinut varmistaa, että kyseiset summat käytettiin sen hyödyksi, ja että ryhmää koskeva yksinoikeus oli välttämätön estämään kilpailijoita hyödyntämästä kyseistä investointia vapaamatkustajina. Valvontaviranomainen totesi kuitenkin, ettei ollut osoitettu, että riski siitä, että Posten Norgen NorgesGruppen/Shell-ryhmälle suorittamat maksut hyödyttäisivät kilpailevia yritysten ja kuluttajien välisten pakettien toimittajia, olisi merkittävä tai että ali-investoinnin riski olisi olemassa.

(33)

Posten Norgen mukaan myymälöitä koskeva yksinoikeus oli välttämätön sen markkinointitoimien sekä koulutusta koskevien investointien suojaamiseksi; sen immateriaalioikeuksien suojaamiseksi; ”Post i Butikk” -konseptin identiteetin ja maineen turvaamiseksi; sen varmistamiseksi, että jokainen ”Post i Butikk” -asiamiesposti keskittyi Posten Norgen konseptiin ja tarpeisiin, ja palvelutiskeihin ja fyysisiin laitteisiin tehtyjen investointien suojaamiseksi. Tarkasteltuaan yksityiskohtaisesti Posten Norgen tältä osin esittämiä väitteitä ja tietoja valvontaviranomainen totesi, ettei ollut osoitettu, että Posten Norgen markkinointitoimiin tai koulutusta koskeviin investointeihin liittyisi merkittävä vapaamatkustamisen riski pakettientoimituksen alan kilpailun kannalta. Myymälöitä koskevaa yksinoikeutta ei voitu myöskään pitää välttämättömänä Posten Norgen immateriaalioikeuksien tai sen ”Post i Butikk” -verkoston yhteisen identiteetin ja maineen suojaamiseksi siltä osin, kuin sitä sovellettiin kilpaileviin pakettientoimittajiin. Valvontaviranomainen totesi myös, että tarvetta edellyttää myymälöitä koskevaa yksinoikeutta sen varmistamiseksi, että ”Post i Butikk” – asiamiespostit keskittyisivät Posten Norgen konseptiin, oli pidettävä vähäisenä. Myymälöitä koskevan yksinoikeuden ei voitu missään tapauksessa katsoa olevan välttämätön koko Posten Norgen myymälöiden kanssa tekemien sopimusten keston ajan.

(34)

Uusissa neuvotteluissa soveltamansa strategian osalta Posten Norge väitti, että rinnakkaiset neuvottelut usean kumppanin kanssa lisäsivät kilpailua, koska se oli tehokkain tapa neuvotella uusia sopimuksia. Posten Norge piti kiinni myös siitä, ettei se noudattanut markkinoilta sulkemiseen tähtäävää strategiaa. Valvontaviranomainen totesi kuitenkin, ettei Posten Norge ollut osoittanut, että sen uusissa neuvotteluissa soveltamasta strategiasta olisi aiheutunut tehokkuusetuja, että tämä strategia oli välttämätön ja oikeasuhteinen tällaisten tehokkuusetujen saavuttamiseksi ja että väitetyt tehokkuusedut poistaisivat uusissa neuvotteluissa sovelletusta strategiasta aiheutuvat kilpailunvastaiset vaikutukset.

(35)	Näin ollen valvontaviranomainen totesi, ettei Posten Norge ollut osoittanut, että sen menettelytapa oli objektiivisesti perusteltu.

4.3.3 Päätelmä väärinkäytöstä

(36)

Valvontaviranomainen totesi, että Posten Norgen menettelytapa – ryhmää ja myymälöitä koskevien yksinoikeusehtojen käyttö NorgesGruppen/Shell-ryhmän kanssa tehdyissä sopimuksissa, myymälöitä koskevan yksinoikeusehdon käyttö COOP:n ja ICA:n kanssa tehdyissä sopimuksissa ja NorgesGruppenin, COOP:n ja ICA:n kanssa vuodesta 2004 lähtien käydyissä uusia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa noudatettu strategia – katsotaan ETA-sopimuksen 54 artiklassa tarkoitetuksi väärinkäytöksi.

4.4 Vaikutus kauppaan

(37)	Posten Norgen väärinkäyttö on omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen kauppaan huomattavasti, kuten ETA-sopimuksen 54 artiklassa edellytetään.

4.5. Kesto

(38)	Väärinkäyttö katsottiin yhdeksi ja jatkuvaksi rikkomiseksi, jota kesti vähintään niin kauan, kuin ryhmää koskeva yksinoikeus sitoi NorgesGruppenia ja se oli Posten Norgen ensisijainen kumppani eli 20 päivästä syyskuuta 200031 päivään maaliskuuta 2006.

5. Sakko

5.1 Perusmäärä

(39)

Yleensä sakon perusmääräksi vahvistetaan enintään 30 prosenttia niiden tuotteiden myyntiarvosta, joihin rikkominen ETA-alueeseen kuuluvalla merkityksellisellä maantieteellisellä alueella liittyy suoraan tai välillisesti. Valvontaviranomainen ottaa tavallisesti perustaksi yrityksen myynnin viimeisenä täytenä liiketoimintavuonna, jona yritys osallistui rikkomiseen. Posten Norgen liikevaihto vuonna 2005 yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalveluista oli 674 160 000 NOK. Tämä on 84 170 000 EUR (4).

(40)	Sakon perusmäärä perustuu osuuteen myynnin arvosta sen mukaan, miten vakavasta rikkomisesta on kyse, ja luku kerrotaan vuosilla, joiden ajan rikkominen kesti.

(41)

Sen ratkaisemiseksi, onko osuus myynnin arvosta asetettava kussakin tapauksessa asteikon ala- vai yläpäähän, valvontaviranomainen suorittaa tapauskohtaisen analyysin ja ottaa huomioon kaikki asiassa oleelliset olosuhteet. Valvontaviranomainen ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten rikkomisen luonteen, asianomaisen yrityksen markkinaosuuden ja rikkomisen maantieteellisen laajuuden.

(42)

Kyseessä olevan rikkomisen luonne liittyi yksinoikeusmenettelyyn, joka vaikutti merkityksellisten markkinoiden rakenteeseen. Posten Norgen markkinaosuus oli merkityksellisillä markkinoilla hyvin suuri koko rikkomisen keston ajan. Väärinkäyttö kattoi koko Norjan alueen ja vaaransi vastoin ETA-sopimuksen tavoitteita sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan aiheuttamalla esteitä, jotka haittasivat tosiasiallista tuloa pakettientoimituksen merkityksellisille markkinoille Norjassa, ja esti näin ylikansallisten markkinoiden syntymisen.

(43)	Esillä olevan asian olosuhteiden perusteella sakon alustavaksi määräksi asetettiin 2 525 100 EUR. Tämä määrä kerrottiin 5,5:llä rikkomisen keston (viisi ja puoli vuotta) huomioon ottamiseksi. Sakon perusmääräksi vahvistettiin siis 13 890 000 euroa.

5.2 Raskauttavat ja lieventävät olosuhteet

(44)	Raskauttavia tai lieventäviä olosuhteita ei ollut.

5.3 Muut olosuhteet

(45)	Valvontaviranomainen myönsi, että esillä olevaa asiaa koskevien hallinnollisten menettelyjen kesto oli ollut huomattava, ja katsoi, että asian erityisissä olosuhteissa sakon perusmäärää oli perusteltua vähentää 1 miljoonalla eurolla.

5.4 Sakon määrä

(46)	Sakon lopulliseksi määräksi vahvistettiin näin ollen 12 890 000 EUR.

6. Päätös

(47)

Posten Norge AS syyllistyi yhteen ja jatkuvaan ETA-sopimuksen 54 artiklan rikkomiseen 20 päivästä syyskuuta 200031 päivään maaliskuuta 2006 yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen markkinoilla Norjassa, koska se noudatti ”Post i Butikk” -verkoston perustamisessa ja ylläpidossa yksinoikeusstrategiaa, johon liittyi etuuskohtelu. Rikkominen muodostui seuraavista seikoista:

—	Posten Norgea hyödyttäviä, ryhmää ja myymälöitä koskevia yksinoikeusehtoja sisältävien sopimusten tekeminen ja ylläpito NorgesGruppen/Shell-ryhmän ja tähän ryhmään kuuluvien yksittäisten myymälöiden kanssa;

—	Posten Norgea hyödyttävän, myymälöitä koskevan yksinoikeusehdon sisältävien sopimusten tekeminen ja ylläpito COOP-ryhmän ja COOP-ryhmään kuuluvien yksittäisten myymälöiden kanssa;

—	Posten Norgea hyödyttävän, myymälöitä koskevan yksinoikeusehdon sisältävien sopimusten tekeminen ja ylläpito ICA-ryhmän ja ICA-ryhmään kuuluvien yksittäisten myymälöiden kanssa; ja

—	sellaisen strategian soveltaminen uusissa neuvotteluissa, joka oli omiaan rajoittamaan COOP:n ja ICA:n halukkuutta neuvotella ja tehdä sopimuksia Posten Norgen kilpailijoiden kanssa yritysten ja kuluttajien välisten noutopakettien toimituspalvelujen tarjoamisesta.

(48)	Posten Norge AS:lle määrättiin edellä mainitusta rikkomisesta 12 890 000 EUR sakko.

(49)	Posten Norge AS määrättiin lopettamaan rikkominen, ellei se ollut vielä näin tehnyt, ja pidättymään menettelytavoista, joilla voisi olla sama tai vastaava tavoite tai vaikutus niin kauan kun se on määräävässä asemassa merkityksellisillä markkinoilla.

(1) Asia 85/76, Hoffmann-La Roche v. komissio, tuomio 13.2.1979, Kok., s. 461, Kok. Ep. IV, s. 341, 91 kohta; asia 322/81, Michelin v. komissio (Michelin I), tuomio 9.11.1983, Kok., s. 3461, Kok. Ep. VII, s. 339, 70 kohta; asia C-62/86, AKZO v. komissio, tuomio 3.7.1991, Kok., s. I-3359, Kok. Ep. XI, s. I-261, 69 kohta; asia T-228/97, Irish Sugar v. komissio, tuomio 7.10.1999, Kok., s. II-2969, 111 kohta; asia T-219/99, British Airways v. komissio, tuomio 17.12.2003, Kok., s. II-5917, 241 kohta, ja asia T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, tuomio 10.4.2008, Kok., s. II-477, 233 kohta.

(2) Asia 27/76, United Brands v. komissio, tuomio 14.2.1987, Kok., s. 207, Kok. Ep. IV, s. 9, 184 kohta; asia T-83/91, Tetra Pak v. komissio (Tetra Pak II), tuomio 16.7.1992, Kok., s. II-0755, Kok. Ep. XVI, s. II-1, 136 kohta, ja asia C-95/04 P, British Airways v. komissio, tuomio 15.3.2007, Kok., s. I-2331, 69 ja 86 kohta.

(3) Ks. valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 2 artikla.

(4) Vuonna 2005 muuntokurssin keskiarvo oli Euroopan keskuspankin julkaisemien euron viitekurssien mukaisesti 8,0092.

30.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/26

Ehdotuspyyntö IX-2012/01 – Avustukset Euroopan tason poliittisille puolueille

2011/C 190/06

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaan Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 224 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäädäntömenettelyä noudattaen annettavilla asetuksilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt.

Tätä taustaa vasten parlamentti julkaisee ehdotuspyynnön avustuksista Euroopan tason poliittisille puolueille.

1. PERUSSÄÄDÖKSET

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003, annettu 4. marraskuuta 2003, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä (jäljempänä ’asetus (EY) N:o 2004/2003’) (1).

Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tehty 29. maaliskuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamissääntöjen vahvistamisesta (jäljempänä ’puhemiehistön päätös’) (2).

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25. kesäkuuta 2002, yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) (3).

Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23. joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (jäljempänä ’varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt’) (4).

2. TAVOITE

Puhemiehistön päätöksen 2 artiklan mukaan ”Euroopan parlamentti julkaisee joka vuoden ensimmäisellä puoliskolla ehdotuspyynnön puolueiden ja säätiöiden rahoitukseen tarkoitettujen avustusten myöntämiseksi. Ehdotuspyynnössä ilmoitetaan avustuskelpoisuusperusteet, yhteisön rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja myöntämismenettelyn suunniteltu aikataulu.”

Tämä ehdotuspyyntö koskee avustushakemuksia, jotka liittyvät varainhoitovuoteen 2012 ja kattavat toimintajakson 1. tammikuuta 2012–31. joulukuuta 2012. Avustuksen tarkoituksena on edunsaajan vuotuisen toimintaohjelman tukeminen.

3. KÄSITELTÄVÄKSI OTTAMINEN

Käsiteltäväksi otetaan ainoastaan hakemukset, jotka on laadittu kirjallisesti edellä mainitun puhemiehistön päätöksen liitteessä 1 olevalle avustushakemuslomakkeelle ja jotka on toimitettu Euroopan parlamentin puhemiehelle määräaikaan mennessä.

4. PERUSTEET JA HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT ASIAKIRJAT

4.1. Kelpoisuusperusteet

Voidakseen saada avustusta Euroopan tason poliittisen puolueen on täytettävä asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt ehdot:

a)	se on oikeushenkilö siinä jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka sijaitsee;

se on edustettuna Euroopan parlamentissa tai kansallisissa parlamenteissa tai alueparlamenteissa tai alueneuvostoissa vähintään yhdessä neljäsosassa jäsenvaltioista, tai se on saanut edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa vähintään kolme prosenttia kussakin valtiossa annetuista äänistä vähintään yhdessä neljäsosassa jäsenvaltioista;

c)	se kunnioittaa puolueohjelmassaan ja toiminnassaan Euroopan unionin perusperiaatteita eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatetta;

d)	se on osallistunut Euroopan parlamentin vaaleihin tai ilmaissut aikomuksensa tehdä näin.

4.2. Poissulkemisperusteet

Hakijan on lisäksi todistettava, ettei mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa ja 94 artiklassa esitetyistä tilanteista koske sitä.

4.3. Valintaperusteet

Hakijoiden on osoitettava, että niillä on tarvittavat oikeudelliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa rahoitushakemuksen kohteena oleva toimintaohjelma sekä tarvittavat tekniset ja hallinnolliset valmiudet saattaa avustettava toimintaohjelma asianmukaisesti päätökseen.

4.4. Sopimuksentekoperusteet

Varainhoitovuonna 2012 käytettävissä olevat määrärahat jaetaan asetuksen (EY) N:o 2004/2003 10 artiklan mukaisesti niiden Euroopan tason poliittisten puolueiden kesken, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen rahoitusta koskevaan hakemukseensa kelpoisuus-, poissulkemis- ja valintaperusteiden osalta, seuraavasti:

a)	15 prosenttia määrärahoista jaetaan tasaosuuksina;

b)	85 prosenttia määrärahoista jaetaan edustajien määrän mukaisessa suhteessa niiden puolueiden kesken, joilla on edustajia Euroopan parlamentissa.

4.5. Toimitettavat asiakirjat

Edellä mainittujen perusteiden arviointia varten hakijoiden on ehdottomasti toimitettava seuraavat asiakirjat:

a)	alkuperäinen saatekirje, jossa esitetään haettavan avustuksen määrä

b)	puhemiehistön päätöksen liitteessä 1 oleva hakemuslomake asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna (mukaan lukien kunnian ja omantunnon kautta annettu kirjallinen vakuutus)

c)	puolueen säännöt

d)	virallinen rekisteröintitodistus

e)	tuore näyttö puolueen olemassaolosta

f)	luettelo johtohenkilöistä / johtokunnan jäsenistä (suku- ja etunimi sekä tehtävänimike tai toimenkuva hakijaorganisaatiossa)

g)	asiakirjat, joista käy ilmi, että hakija täyttää asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut ehdot (5)

h)	asiakirjat, joista käy ilmi, että hakija täyttää asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetut ehdot

i)	puolueohjelma

j)	ulkopuolisen tilintarkastuselimen varmentama tilinpäätös vuodelta 2010 (6)

k)	kelpoisuuskauden (1 päivästä tammikuuta 2012–31 päivään joulukuuta 2012) alustava toimintatalousarvio, josta käyvät ilmi menot, joihin voidaan myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta.

Kohtien c, d, f, h, ja i osalta hakija voi toimittaa kunnian ja omantunnon kautta annetun vakuutuksen siitä, että edellisessä vaiheessa annetut tiedot ovat edelleen voimassa.

5. RAHOITUS EU:N TALOUSARVIOSTA

EU:n talousarvion 402 momentissa (”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille”) varainhoitovuoden 2012 määrärahat ovat yhteensä arviolta 18 900 000 EUR edellyttäen, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy ne.

Euroopan parlamentin myöntämän rahoitustuen kokonaismäärä saa olla enintään 75 prosenttia Euroopan tason poliittisen puolueen toimintatalousarviossa olevista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä koskeva näyttövelvollisuus kuuluu asianomaiselle puolueelle.

Rahoitus maksetaan toiminta-avustuksena, sellaisena kuin siitä on säädetty varainhoitoasetuksessa ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä. Avustuksen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen käyttöön liittyvät velvollisuudet määritetään avustuspäätöksissä, joiden malli on puhemiehistön päätöksen liitteessä 2 a.

6. MENETTELY JA HAKEMUSTEN MÄÄRÄAIKA

6.1. Hakemusten määräaika ja toimittaminen

Hakemukset on jätettävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011. Tämän päivämäärän jälkeen jätettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

Hakemukset on:

a)	laadittava avustushakemuslomakkeelle (puhemiehistön päätöksen liite 1);

b)	varustettava ehdottomasti hakijan tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön allekirjoituksella;

lähetettävä kahdessa sisäkkäisessä kirjekuoressa. Molemmat kirjekuoret on suljettava. Sisempään kirjekuoreen on kirjoitettava ehdotuspyynnössä mainitun vastaanottavan yksikön tietojen lisäksi seuraava maininta:

”CALL FOR PROPOSALS — 2012 GRANTS TO POLITICAL PARTIES AT EUROPEAN LEVEL

NOT TO BE OPENED BY THE MAIL SERVICE OR BY ANY OTHER UNAUTHORISED PERSON”

Jos käytetään itseliimautuvia kirjekuoria, ne on suljettava teipillä, johon tulee lähettäjän nimikirjoitus. Lähettäjän allekirjoituksena pidetään sekä tämän nimikirjoitusta että hakijana olevan tahon leimaa.

Ulompaan kirjekuoreen on kirjoitettava lähettäjän osoite sekä seuraava vastaanottajan osoite:

European Parliament

Mail Service

KAD 00D008

2929 Luxembourg

LUXEMBOURG

Sisempään kirjekuoreen on kirjoitettava seuraava osoite:

President of the European Parliament

via Mr Vanhaeren, Director-General of Finance

SCH 05B031

2929 Luxembourg

LUXEMBOURG

d)	toimitettava viimeistään ehdotuspyynnössä vahvistettuna määräpäivänä joko kirjattuna postilähetyksenä, jolloin toimituspäiväksi katsotaan postileiman päiväys, tai lähettipalvelua käyttäen, jolloin toimituspäiväksi katsotaan toimeksiantokuitin päiväys.

6.2. Suuntaa-antava menettely ja aikataulu

Euroopan tason poliittisten puolueiden avustusten myöntämiseen sovelletaan seuraavaa menettelyä ja aikataulua:

a)	hakemuksen toimittaminen Euroopan parlamenttiin (viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011);

b)	käsittely ja valinta Euroopan parlamentin yksiköissä. Vain hyväksyttävät hakemukset käsitellään ehdotuspyynnössä mainittujen kelpoisuus-, poissulkemis- ja valintaperusteiden mukaan;

c)	Euroopan parlamentin puhemiehistön lopullinen päätös (periaatteessa 1 päivänä tammikuuta 2012 mennessä puhemiehistön päätöksen 4 artiklan mukaisesti) ja tulosten ilmoittaminen hakijoille;

d)	ennakkorahoituksen (80 prosenttia) maksaminen (15 päivän kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta).

6.3. Lisätietoja

Seuraavat tekstit ovat saatavilla Euroopan parlamentin internetsivuilla: http://www.europarl.europa.eu/tenders/invitations.htm

a)	asetus (EY) N:o 2004/2003

b)	puhemiehistön päätös

c)	avustushakemuslomake (puhemiehistön päätöksen liite 1).

Tätä ehdotuspyyntöä koskevat kysymykset avustusten myöntämisestä on lähetettävä sähköpostilla, jossa on mainittava julkaisuviite, seuraavaan sähköpostiosoitteeseen: fin.part.fond.pol@europarl.europa.eu

6.4. Henkilötietojen käsittely

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (7) mukaisesti yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi mahdollisten edunsaajien henkilötietoja voidaan siirtää sisäisen tarkastuksen yksiköille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimelle tai Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).

(1) EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1.

(2) EUVL C 155, 12.6.2004, s. 1.

(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(4) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(5) Mukaan luettuna luettelot 3 artiklan b kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista edustajista.

(6) Paitsi jos Euroopan tason poliittinen puolue on perustettu kuluvan vuoden aikana.

(7) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

30.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/31

Ehdotuspyyntö IX-2012/02 – Avustukset Euroopan tason poliittisille säätiöille

2011/C 190/07

Asetusta tarkistettaessa tunnustettiin Euroopan tason poliittisten säätiöiden rooli: poliittisiin puolueisiin yhteydessä olevina organisaatioina ne ”voivat toimintansa kautta tukea Euroopan tason poliittisten puolueiden tavoitteita esimerkiksi osallistumalla keskusteluun Euroopan julkisesta politiikasta ja integraatiosta; ne voivat myös antaa vauhtia uusille ideoille, analyyseille ja poliittisille vaihtoehdoille”. Asetuksessa säädetään erityisesti Euroopan parlamentin vuosittaisesta toiminta-avustuksesta poliittisille säätiöille, jotka esittävät sitä koskevan hakemuksen ja täyttävät asetuksessa vahvistetut edellytykset.

Tätä taustaa vasten parlamentti julkaisee ehdotuspyynnön avustuksista Euroopan tason poliittisille säätiöille.

1. PERUSSÄÄDÖKSET

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25. kesäkuuta 2002, yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) (3).

2. TAVOITE

3. KÄSITELTÄVÄKSI OTTAMINEN

4. PERUSTEET JA HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT ASIAKIRJAT

4.1 Kelpoisuusperusteet

Voidakseen saada avustusta Euroopan tason poliittisen säätiön on täytettävä asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot:

a)	se on yhteydessä johonkin Euroopan tason poliittiseen puolueeseen, joka on tunnustettu tämän asetuksen mukaisesti ja joka vahvistaa asian;

b)	sillä on oikeushenkilöllisyys jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka sijaitsee. Säätiön oikeushenkilöllisyys on erillinen siihen yhteydessä olevan Euroopan tason poliittisen puolueen oikeushenkilöllisyydestä;

c)	se kunnioittaa puolueohjelmassaan ja toiminnassaan Euroopan unionin perusperiaatteita eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatetta;

d)	se ei edistä voitontavoittelua;

e)	sen hallintoelimen koostumus on maantieteellisesti tasapainoinen.

Lisäksi sen on täytettävä asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 3 kohdassa säädetyt ehdot: Tämän asetuksen mukaisesti kunkin Euroopan tason poliittisen puolueen ja säätiön tehtävänä on määritellä suhdettaan koskevat erityissäännöt kansallisen lainsäädännön mukaisesti; tähän sisältyy toisaalta Euroopan tason poliittisen säätiön ja toisaalta Euroopan tason poliittisen puolueen, johon säätiö on yhteydessä, päivittäisen hallinnon ja hallintorakenteiden pitäminen riittävän erillään.

4.2 Poissulkemisperusteet

Hakijan on lisäksi todistettava, ettei mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa ja 94 artiklassa esitetyistä tilanteista koske sitä.

4.3 Valintaperusteet

4.4 Sopimuksentekoperusteet

Varainhoitovuonna 2012 käytettävissä olevat määrärahat jaetaan asetuksen (EY) N:o 2004/2003 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti niiden Euroopan tason poliittisten säätiöiden kesken, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen rahoitusta koskevaan hakemukseensa kelpoisuus-, poissulkemis- ja valintaperusteiden osalta, seuraavasti:

a)	15 prosenttia määrärahoista jaetaan tasaosuuksina;

b)	85 prosenttia määrärahoista jaetaan edustajien määrän mukaisessa suhteessa niiden kesken, jotka ovat yhteydessä sellaisiin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin, joilla on edustajia Euroopan parlamentissa.

4.5 Toimitettavat asiakirjat

Edellä mainittujen perusteiden arviointia varten hakijoiden on ehdottomasti toimitettava seuraavat asiakirjat:

a)	alkuperäinen saatekirje, jossa esitetään haettavan avustuksen määrä

b)	Euroopan parlamentin puhemiehistön 29. maaliskuuta 2004 tekemän päätöksen liitteessä 1 oleva hakemuslomake asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna (mukaan lukien kunnian ja omantunnon kautta annettu kirjallinen vakuutus)

c)	hakijaorganisaation säännöt

d)	virallinen rekisteröintitodistus

e)	tuore näyttö hakijaorganisaation olemassaolosta

f)	luettelo johtohenkilöistä/johtokunnan jäsenistä (suku- ja etunimi, kansalaisuus sekä tehtävänimike tai toimenkuva hakijaorganisaatiossa)

g)	hakijaorganisaation ohjelma

h)	ulkopuolisen tilintarkastuselimen varmentama tilinpäätös vuodelta 2010 (5)

i)	kelpoisuuskauden (1 päivästä tammikuuta 2012–31 päivänä joulukuuta 2012) alustava toimintatalousarvio, josta käyvät ilmi menot, joihin voidaan myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta

j)	asiakirjat, joista käy ilmi, että hakija täyttää asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetut ehdot

Kohtien c, d, f, ja g osalta hakija voi toimittaa kunnian ja omantunnon kautta annetun vakuutuksen siitä, että edellisessä vaiheessa annetut tiedot ovat edelleen voimassa.

5. RAHOITUS EU:N TALOUSARVIOSTA

EU:n talousarvion momentissa 403 (”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille säätiöille”) varainhoitovuoden 2012 määrärahat ovat yhteensä arviolta 12 150 000 EUR edellyttäen, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy ne.

Euroopan parlamentin myöntämän rahoitustuen kokonaismäärä saa olla enintään 85 prosenttia Euroopan tason poliittisen säätiön toimintatalousarviossa olevista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä koskeva näyttövelvollisuus kuuluu asianomaiselle säätiölle.

6. MENETTELY JA HAKEMUSTEN MÄÄRÄAIKA

6.1 Hakemusten määräaika ja toimittaminen

Hakemukset on jätettävä viimeistään 30. syyskuuta 2011. Tämän päivämäärän jälkeen jätettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

Hakemukset on:

a)	laadittava avustushakemuslomakkeelle (puhemiehistön päätöksen liite 1);

b)	varustettava ehdottomasti hakijan tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön allekirjoituksella;

”CALL FOR PROPOSALS — 2012 GRANTS TO POLITICAL FOUNDATIONS AT EUROPEAN LEVEL

NOT TO BE OPENED BY THE MAIL SERVICE OR BY ANY OTHER UNAUTHORISED PERSON”

Ulompaan kirjekuoreen on kirjoitettava lähettäjän osoite sekä seuraava vastaanottajan osoite:

European Parliament

Mail Service

KAD 00D008

2929 Luxembourg

LUXEMBOURG

Sisempään kirjekuoreen on kirjoitettava seuraava osoite:

President of the European Parliament

via Mr Vanhaeren, Director-General of Finance

SCH 05B031

2929 Luxembourg

LUXEMBOURG

d)	toimitettava viimeistään ehdotuspyynnössä vahvistettuna määräpäivänä joko kirjattuna postilähetyksenä, jolloin toimituspäiväksi katsotaan postileiman päiväys, tai lähettipalvelua käyttäen, jolloin toimituspäiväksi katsotaan toimeksiantokuitin päiväys.

6.2 Suuntaa-antava menettely ja aikataulu

Euroopan tason poliittisten säätiöiden avustusten myöntämiseen sovelletaan seuraavaa menettelyä ja aikataulua:

a)	hakemuksen toimittaminen Euroopan parlamenttiin (viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011);

b)	käsittely ja valinta Euroopan parlamentin yksiköissä. Vain hyväksyttävät hakemukset käsitellään ehdotuspyynnössä mainittujen kelpoisuus-, poissulkemis- ja valintaperusteiden mukaan;

c)	Euroopan parlamentin puhemiehistön lopullinen päätös (periaatteessa 1 päivänä tammikuuta 2012 mennessä puhemiehistön päätöksen 4 artiklan mukaisesti) ja tulosten ilmoittaminen hakijoille;

d)	ennakkorahoituksen (80 prosenttia) maksaminen (15 päivän kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta).

6.3 Lisätietoja

Seuraavat tekstit ovat saatavilla Euroopan parlamentin internetsivuilla: http://www.europarl.europa.eu/tenders/invitations.htm

a)	asetus (EY) N:o 2004/2003

b)	puhemiehistön päätös

c)	avustushakemuslomake (puhemiehistön päätöksen liite 1).

6.4 Henkilötietojen käsittely

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) mukaisesti yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi mahdollisten edunsaajien henkilötietoja voidaan siirtää sisäisen tarkastuksen yksiköille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimelle tai Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).

(1) EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1.

(2) EUVL C 155, 12.6.2004, s. 1.

(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(4) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(5) Paitsi jos hakijaorganisaatio on perustettu kuluvan vuoden aikana.

(6) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2011.190.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 190

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 30. kesäkuu 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2011/C 190/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6126 – Thermo Fisher/Dionex Corporation) ( 1 )	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan parlamentti
2011/C 190/02	Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2011, luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevista säännöistä	2

	Euroopan komissio
2011/C 190/03	Euron kurssi	16

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2011/C 190/04	Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo – EUVL:ssä C 316, 28.12.2007, s. 1; EUVL:ssä C 134, 31.5.2008, s. 16; EUVL:ssä C 177, 12.7.2008, s. 9; EUVL:ssä C 200, 6.8.2008, s. 10; EUVL:ssä C 331, 31.12.2008, s. 13; EUVL:ssä C 3, 8.1.2009, s. 10; EUVL:ssä C 37, 14.2.2009, s. 10; EUVL:ssä C 64, 19.3.2009, s. 20; EUVL:ssä C 99, 30.4.2009, s. 7; EUVL:ssä C 229, 23.9.2009, s. 28; EUVL:ssä C 263, 5.11.2009, s. 22; EUVL:ssä C 298, 8.12.2009, s. 17; EUVL:ssä C 74, 24.3.2010, s. 13; EUVL:ssä C 326, 3.12.2010, s. 17; EUVL:ssä C 355, 29.12.2010, s. 34; EUVL:ssä C 22, 22.1.2011, s. 22; EUVL:ssä C 37, 5.2.2011, s. 12; EUVL:ssä C 149, 20.5.2011, s. 8 julkaistun luettelon päivitys	17

	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2011/C 190/05	Tiivistelmä EFTA:n valvontaviranomaisen päätöksestä N:o 322/10/KOL, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2010, ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä Posten Norge AS:ää vastaan (Asia N:o 34250 Posten Norge/Privpak)	18

	Oikaisuja
2011/C 190/11	Oikaistaan SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta (EUVL C 187, 28.6.2011)	39

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4425
JPY	Japanin jeniä	116,93
DKK	Tanskan kruunua	7,4592
GBP	Englannin puntaa	0,89980
SEK	Ruotsin kruunua	9,2047
CHF	Sveitsin frangia	1,2036
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,8055
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,342
HUF	Unkarin forinttia	267,05
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7093
PLN	Puolan zlotya	3,9987
RON	Romanian leuta	4,2105
TRY	Turkin liiraa	2,3604
AUD	Australian dollaria	1,3585
CAD	Kanadan dollaria	1,4037
HKD	Hongkongin dollaria	11,2265
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7559
SGD	Singaporin dollaria	1,7799
KRW	Etelä-Korean wonia	1 553,32
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,8846
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,3235
HRK	Kroatian kunaa	7,3833
IDR	Indonesian rupiaa	12 412,97
MYR	Malesian ringgitiä	4,3727
PHP	Filippiinien pesoa	62,770
RUB	Venäjän ruplaa	40,3780
THB	Thaimaan bahtia	44,429
BRL	Brasilian realia	2,2687
MXN	Meksikon pesoa	16,9954
INR	Intian rupiaa	64,7210

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan parlamentti
2011/C 190/06	Ehdotuspyyntö IX-2012/01 – Avustukset Euroopan tason poliittisille puolueille	26

2011/C 190/07	Ehdotuspyyntö IX-2012/02 – Avustukset Euroopan tason poliittisille säätiöille	31

	Euroopan komissio
2011/C 190/08	Ehdotuspyyntö – ESPON 2013 -ohjelma	36

	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 190/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6259 – Covéa/Bipiemme Vita) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	37

2011/C 190/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6231 – KKR/Capsugel) ( 1 )	38