13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puolan tasavalta) on esittänyt 9.11.2009 — Bogusław Juliusz Dankowski v. Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi

(Asia C-438/09)

2010/C 37/02

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bogusław Juliusz Dankowski

Vastapuoli: Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko yhteisön arvonlisäverojärjestelmän periaatteet ja erityisesti kuudennen arvonlisäverodirektiivin (direktiivin 77/388/ETY) (1) 17 artiklan 6 kohta esteenä sellaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää laskuun sisältyvää arvonlisäveroa, jos laskun toimittanutta henkilöä ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin?

Onko ensimmäiseen kysymykseen vastaamisen kannalta merkitystä sillä, että

a)	arvonlisäveroa sisältävästä laskusta ilmenevät liiketoimet kuuluvat kiistatta arvonlisäveron piiriin ja ne on tosiasiallisesti suoritettu;

b)	laskuun sisältyvät kaikki yhteisön lainsäädännössä edellytetyt tiedot;

c)	rajoitusta, joka koskee verovelvollisen oikeutta vähentää laskuun sisältyvä arvonlisävero, jos laskun toimittanutta henkilöä ei ole rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, on sovellettu kansallisessa oikeusjärjestyksessä jo ennen Puolan tasavallan liittymistä yhteisöön?

3.	Vaikuttaako ensimmäiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen lisäkriteerien täyttyminen (esim. sen osoittaminen, että verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä)?

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145 s. 1)

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (Puolan tasavalta) on esittänyt 11.11.2009 — Zakład Ubezpieczeń Społecznych v. Stanisława Tomaszewska

(Asia C-440/09)

2010/C 37/03

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Najwyższy

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Zakład Ubezpieczeń Społecznych

Vastapuoli: Stanisława Tomaszewska

Ennakkoratkaisukysymys

Onko sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 45 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, s. 1) 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, tulkittava siten, että kun jäsenvaltion toimivaltainen eläkelaitos toteaa, ettei työntekijä täytä tämän valtion säännöksissä eläkeoikeuden myöntämiselle asetettua edellytystä tässä valtiossa täyttyneestä riittävän pitkästä vakuutuskaudesta, sen on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa täyttynyt vakuutuskausi sillä tavoin, että se laskee vakuutuskauden, josta oikeuden saaminen riippuu, kansallisen oikeuden säännöstä soveltamalla uudelleen ja käsittelee tällöin toisessa valtiossa täyttynyttä kautta kotimaassa täyttyneenä kautena, vai sillä tavoin, että se lisää toisessa jäsenvaltiossa täyttyneen kauden soveltuvan säännöksen mukaan aikaisemmin laskettuun kotimaiseen kauteen?

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 23.11.2009 — Claude Chartry v. Belgian valtio

(Asia C-457/09)

2010/C 37/05

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Liège

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Claude Chartry

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymykset

”Ovatko [EU] 6 artikla ja [EY] 234 artikla esteenä sille, että [perustuslakituomioistuimesta annetun] lain 26 §:n muuttamisesta 12.7.2009 annetun lain kaltaisessa kansallisessa laissa asetetaan kansalliselle tuomioistuimelle, joka toteaa, että tehokas oikeussuoja, joka taataan yhteisön oikeuteen sisällytetyssä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 6 artiklassa, evätään verovelvolliselta toisella kansallisella lailla [eli] — – 9.7.2004 annetun lain 49 §:llä, velvoite saattaa asia ensin perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi ilman, että ensin mainittu tuomioistuin voi varmistaa suoraan yhteisön oikeuden välittömän [oikeusvaikutuksen] sen ratkaistavana olevassa oikeudenkäynnissä, ja ilman, että mainittu tuomioistuin voisi myöskään valvoa ihmisoikeussopimuksen noudattamista enää sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin on todennut kansallisen lain olevan yhdenmukainen [Belgian] perustuslain II osastossa taattujen perusoikeuksien kanssa?”

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/4

Valitus, jonka The Wellcome Foundation Ltd on tehnyt 23.11.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-493/07, The Wellcome Foundation Ltd v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 23.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-461/09 P)

2010/C 37/06

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: The Wellcome Foundation Ltd (edustaja: asianajaja R. Gilbey)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Serono Genetics Institute S.A.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—	toteaa, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituslautakunnan päätöksen vahvistaessaan rikkonut yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohtaa

—	hylkää riidanalaisen tuomion, jolla vahvistettiin valituslautakunnan päätös, jossa kieltäydyttiin hylkäämästä kaikkia SMHV:n ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksiä oikeudenkäyntikuluista, ja velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että asian tosiseikoista, jotka ilmenevät tavaramerkkirekistereistä ja jotka on esitetty SMHV:lle, käy ilmi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ilman oikeudellista perustetta, että kohdeyleisön tarkkaavaisuuden aste oli korkea.

Valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kieltäytyi ottamasta huomioon valittajan esittämää näyttöä, jolla ainoastaan täsmennettiin SHMV:lle esitettyjä perusteluja ja näyttöä ja joka olisi pitänyt tutkia.

Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käytti tavaroiden välistä samankaltaisuuden astetta kuvaillessaan epätarkkaa ja epäjohdonmukaista terminologiaa eikä näin ollen esittänyt tässä asiassa antamassaan tuomiossa täsmällisiä, oikeita ja johdonmukaisia perusteluja.

Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut sille esitettyjen tosiseikkojen perusteella virheellisiä, epätarkkoja ja puutteellisia oikeudellisia kriteerejä katsoessaan, että valituslautakunta oli katsonut perustellusti, että tavaroiden välinen samankaltaisuuden aste oli heikko.

Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vertaillut merkkejä sille esitettyjen tosiseikkojen perusteella virheellisesti, kun se on katsonut, että merkkien välinen samankaltaisuuden aste oli heikko.

Lopuksi valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin perusti päätöksensä sekaannusvaarasta virheellisiin, epätarkkoihin tai puutteellisiin oikeudellisiin kriteereihin, koska se sovelsi virheellisiä, vääriä tai puutteellisia oikeudellisia perusteita kohdeyleisön määrittelyyn, tavaroiden samankaltaisuuden asteen ja merkkien välisen samankaltaisuuden asteen arvioimiseen.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94, EYVL 11, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/4

Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-465/09 P)

2010/C 37/07

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava, Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa, Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Valituksenalaisen tuomion perusteluja rasittaa oikeudellinen virhe, joka koskee kanteen kohteen menettämistä asiassa T-32/01.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan, että riidanalaisen verotoimenpiteen tutkimista koskevan menettelyn päättäminen ennen asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) voimaantuloa edellytti komission tästä tekemää (ja jäsenvaltiolle osoittamaa) nimenomaista päätöstä.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todistustaakkaa ja todisteiden arviointia koskevia prosessuaalisia säännöksiä erityisesti 28.11.2000 tehdyn päätöksen muodostaman asiakirjanäytön osalta (päätöksen uskottavuus ja todistusvoima). Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen loukatessaan todisteiden arviointia ja todistustaakkaa koskevia prosessuaalisia sääntöjä niiden asioissa esitettyjen objektiivisten, merkityksellisten, yhtäpitävien ja ratkaisevien indisioiden osalta, jotka osoittavat, että komissio oli ennen 28.11.2000 tehtyä päätöstä tutkinut alustavasti riidanalaisen verotoimenpiteen ja päättänyt tutkinnan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden ja puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu..

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/5

Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-466/09 P)

2010/C 37/08

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya, Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa, Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Valituksenalaisen tuomion perusteluja rasittaa oikeudellinen virhe, joka koskee kanteen kohteen menettämistä asiassa T-32/01.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen loukatessaan todisteiden arviointia ja todistustaakkaa koskevia prosessuaalisia sääntöjä niiden asioissa esitettyjen objektiivisten, merkityksellisten, yhtäpitävien ja ratkaisevien indisioiden osalta, jotka osoittavat, että komissio oli ennen 28.11.2000 tehtyä päätöstä tutkinut alustavasti riidanalaisen verotoimenpiteen ja päättänyt tutkinnan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/6

Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-467/09 P)

2010/C 37/09

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya, Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava, Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Valituksenalaisen tuomion perusteluja rasittaa oikeudellinen virhe, joka koskee kanteen kohteen menettämistä asiassa T-32/01.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/7

(Asia C-468/09 P)

2010/C 37/10

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä ja riidanalaisen päätöksen 3 artikla on kumottava.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan, että riidanalaisen verotoimenpiteen alustavan tutkinnan päättäminen ennen asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) voimaantuloa edellytti komission tästä tekemää (ja jäsenvaltiolle osoittamaa) nimenomaista päätöstä.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen vahvistaessaan vuonna 1993 säädetyn riidanalaisen verotoimenpiteen toimintatueksi soveltamalla investointituen määritelmää alueellisia valtiontukia koskevien, vuoden 1998 suuntaviivojen mukaisesti. Oikeusvarmuuden periaatetta ja erityisesti taannehtivuuskiellon periaatetta on loukattu.

6.	Valituksenalaisessa tuomiossa on tehty oikeudellinen virhe sellaisen verosääntelyn alustavassa tutkinnassa valtiontukiasioissa merkityksellisinä pidettävien tietojen käsitteen osalta, ja virhe on johtanut siihen, että alustavan menettelyn kestoa ei ole katsottu kohtuuttoman pitkäksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että käsiteltävässä asiassa 79:ää kuukautta ei ole pidettävä kohtuuttoman pitkänä aikana riidanalaisen verotoimenpiteen alustavalle tutkinnalle ja tämän johdosta, ettei asiassa ole rikottu asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohtaa oikeusvarmuuden periaatteen osalta.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan kyseessä olevassa konkreettisessa tapauksessa, etteivät siinä vallitse sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, jotka oikeuttavat perusteltuun luottamukseen riidanalaisen verotoimenpiteen sääntöjenmukaisuuteen ja jotka estävät tukien määräämisen takaisin perittäviksi asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päätökselle on annettu väärä merkitys.

10.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan kyseessä olevassa konkreettisessa tapauksessa, ettei kyseessä ole yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen, joka estää tukien määräämisen takaisin perittäviksi asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

11.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/8

Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava– Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-469/09 P)

2010/C 37/11

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä ja riidanalaisen päätöksen 3 artikla on kumottava.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan, että riidanalaisen verotoimenpiteen alustavan tutkinnan päättäminen ennen asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) voimaantuloa edellytti komission tästä tekemää (ja jäsenvaltiolle osoittamaa) nimenomaista päätöstä.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

6.	Valituksenalaisessa tuomiossa on tehty oikeudellinen virhe sellaisen verosääntelyn alustavassa tutkinnassa valtiontukiasioissa merkityksellisinä pidettävien tietojen käsitteen osalta, ja virhe on johtanut siihen, että alustavan menettelyn kestoa ei ole katsottu kohtuuttoman pitkäksi.

10.

11.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/10

(Asia C-470/09 P)

2010/C 37/12

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus on hyväksyttävä ja riidanalaisen päätöksen 3 artikla on kumottava.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka on velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan, että riidanalaisen verotoimenpiteen alustavan tutkinnan päättäminen ennen asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) voimaantuloa edellytti komission tästä tekemää (ja jäsenvaltiolle osoittamaa) nimenomaista päätöstä.

Komission 28.11.2000 tekemälle päätökselle on annettu väärä merkitys katsomalla, että sillä päätettiin riidanalaisen verotoimenpiteen alustavaa tutkimista koskeva menettely, joka oli aloitettu huhtikuussa 1994 rekisteröidyn kantelun perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsomalla, ettei riidanalaisen verotoimenpiteen uutta tutkintaa vuonna 2000 ollut suoritettava olemassa oleviin tukiin sovellettavassa menettelyssä.

6.	Valituksenalaisessa tuomiossa on tehty oikeudellinen virhe sellaisen verosääntelyn alustavassa tutkinnassa valtiontukiasioissa merkityksellisinä pidettävien tietojen käsitteen osalta, ja virhe on johtanut siihen, että alustavan menettelyn kestoa ei ole katsottu kohtuuttoman pitkäksi.

10.

11.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/11

Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-471/09 P)

2010/C 37/13

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava, Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Vizcaya, Cámara Oficial de Comercio y Industria de Álava, Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Guipúzcoa, Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen katsoessaan kyseessä olevassa konkreettisessa tapauksessa, etteivät siinä vallitse sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, jotka oikeuttavat perusteltuun luottamukseen riidanalaisen verotoimenpiteen sääntöjenmukaisuuteen ja jotka estävät tukien määräämisen takaisin perittäviksi asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti luottamuksensuojan periaatteen nojalla. Istunnossa käydyn keskustelun sisällölle on annettu väärä merkitys ja kontradiktorisen menettelyn periaatetta on loukattu. Perusteluja koskevaa oikeuskäytäntöä ei ole noudatettu. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen jättämällä noudattamatta todisteiden arviointia koskevia prosessuaalisia sääntöjä asiassa esitettyjen asiakirjojen sisällöstä huolimatta.

Riidanalaisen verotoimenpiteen ja päätöksen 93/337 (2) kohteena olevan toimenpiteen välinen muodollista eroa eikä sitä, että komissio olisi voinut perustella valikoivuuden perusteita muilla tekijöillä kuin sillä, joka on nimenomaisesti mainittu päätöksessä 93/337, eikä päätöksessä 93/337 tehtyä soveltumattomuutta koskevaa toteamusta ole pidettävä oikeudellisesti riittävinä syinä sille, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole ottanut huomioon sellaisen poikkeuksellisen olosuhteen olemassaoloa, joka yksin tai yhdessä muiden tapauksessa kyseeseen tulevien olosuhteiden kanssa estää komissiota määräämästä riidanalaisessa päätöksessä tarkoitetut tuet takaisin perittäviksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsomalla, etteivät yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02 riitautetut toimenpiteet olleet verotusteknisesti ja etuuksien ulottuvuuden vuoksi samat kuin riidanalainen verotoimenpide, antanut väärän merkityksen riidan osapuolten asiassa käymälle keskustelulle, sivuuttanut kontradiktorisen menettelyn periaatteen ja rikkonut ilmeisellä tavalla perusteluja koskevaa oikeuskäytäntöä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komission asenne vuoden 1993 verovapautuksiin ja/tai verohyvityksiin — sellaisena kuin se käy ilmi asiakirja-aineistosta — ei ole sellainen poikkeuksellinen tekijä, joka olisi voinut oikeuttaa minkäänlaiseen perusteltuun luottamukseen riidanalaiseen verotoimenpiteen sääntöjenmukaisuuteen ja jolla olisi voitu estää tukien takaisinperiminen asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan nojalla luottamuksensuojan periaatteen loukkaamisen vuoksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on syyllistynyt oikeudelliseen virheeseen sivuuttamalla asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan suhteellisuusperiaatteen osalta, joka estää aluetukien ylärajan alle jäävien investointitukien määräämisen takaisin perittäviksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut yleistä suhteellisuusperiaatetta jättämällä toteamatta, että komissio oli loukannut tätä periaatetta vaatimalla perittäväksi takaisin kaikki määrät, jotka vastasivat investoinneille myönnettyä 45 prosentin suuruista hyvitystä, sen sijaan, että takaisin perittäviksi olisi vaadittu ainoastaan määriä, jotka ylittivät aluetuen ylärajan Baskimaassa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin, kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/12

Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-472/09 P)

2010/C 37/14

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya, Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Vizcaya, Cámara Oficial de Comercio y Industria de Álava, Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Guipúzcoa, Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/14

Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta

(Asia C-472/09 P)

2010/C 37/15

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Muut osapuolet: Comunidad Autónoma del País Vasco — Baskimaan hallitus, Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya, Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava, Confederación Empresarial Vasca (Confebask), Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Vizcaya, Cámara Oficial de Comercio y Industria de Álava, Cámara Oficial de Comercio, Industria y Navegación de Guipúzcoa, Euroopan yhteisöjen komissio ja Comunidad Autónoma de la Rioja

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/15

(Asia C-474/09 P)

2010/C 37/16

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisen verotoimenpiteen ja päätöksen 93/337 (2) kohteena olevan toimenpiteen välistä muodollista eroa eikä sitä, että komissio olisi voinut perustella valikoivuuden perusteita muilla tekijöillä kuin sillä, joka on nimenomaisesti mainittu päätöksessä 93/337, eikä päätöksessä 93/337 tehtyä soveltumattomuutta koskevaa toteamusta ole pidettävä oikeudellisesti riittävinä syinä sille, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole ottanut huomioon sellaisen poikkeuksellisen olosuhteen olemassaoloa, joka yksin tai yhdessä muiden tapauksessa kyseeseen tulevien olosuhteiden kanssa estää komissiota määräämästä riidanalaisessa päätöksessä tarkoitetut tuet takaisin perittäviksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komission asenne vuoden 1993 verovapautuksiin ja lain nro 22/1993 mukaiseen verohyvitykseen ei ole sellainen poikkeuksellinen tekijä, joka olisi voinut oikeuttaa minkäänlaiseen perusteltuun luottamukseen riidanalaiseen verotoimenpiteen sääntöjenmukaisuuteen ja jolla olisi voitu estää tukien takaisinperiminen asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan nojalla luottamuksensuojan periaatteen loukkaamisen vuoksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/16

(Asia C-475/09 P)

2010/C 37/17

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/17

(Asia C-476/09 P)

2010/C 37/18

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa (edustajat: abogado I. Sáenz-Cortabarría Fernández ja abogado M. Morales Isasi)

Vaatimukset

—	Valitus on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi.

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetty vaatimus ja näin riidanalaisen päätöksen 3 artiklaan toissijaisesti kohdistettu kumoamisvaatimus on hyväksyttävä.

—	Asia on toissijaisesti palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on näin velvoitettava ottamaan vastaan todisteet, joiden vastaanottaminen oli evätty.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet ja valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja väliintulijana ollut Comunidad Autónoma de la Rioja korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään noudattamatta todisteiden vastaanottamista koskevia prosessuaalisia sääntöjä ja päättäessään olla vastaanottamatta tiettyjen komission asiakirjojen avulla esitettävää todistelua, jota valittaja oli vaatinut ja jota on ensimmäisen oikeusasteen käyttämien niiden toteamusten, joilla valittajan vaatimus hylättiin, perusteella pidettävä olennaisen tärkeänä valittajan etujen puolustuksen kannalta. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden sekä puolustautumisoikeuksien periaatteita on loukattu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut valittajan perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska se ei ole ottanut vastaan valittajan kannalta olennaisen tärkeätä todistetta loukaten näin valittajan puolustautumisoikeutta siksi, että valittajan vaatimus hylättiin perusteella, jonka mukaan se ei ollut osoittanut seikkoja, jotka se oli nimenomaisesti tällä vastaanottamatta jätetyllä todisteella pyrkinyt osoittamaan, eli kieltäytymällä katsomasta näytöksi komission lopullista nimenomaista kantaa vuoden 1993 verosäännöksistä (joihin sisältyi verohyvitys), joita on pidettävä asiallisesti samoina kuin nyt riidanalainen verotoimenpide, vuonna 1994 tehtyyn kanteluun, ainakin siltä osin kuin komission kantaa olisi asiassa voitu pitää poikkeuksellisena olosuhteena, joka oli herättänyt perustellun luottamuksen riidanalaisten verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuuteen, mikä oli johtanut riidanalaisen verotoimenpiteen toteuttamiseen.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus, EYVL L 83, s. 1.

(2) Baskimaassa investointeihin suunnatusta verotukijärjestelmästä 10.5.1993 tehty komission päätös, EYVL L 134, s. 25

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 25.11.2009 — Charles Defossez v. Christian Wiart, Sotimon SARL:n selvitysmies, Office national de l'emploi ja CGEA de Lille

(Asia C-477/09)

2010/C 37/19

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Charles Defossez

Vastapuoli: Sotimon SARL:n selvitysmies Christian Wiart, Fonds de fermeture d’entreprises de l’Office national de l’emploi, Centre de gestion et d’étude de l’AGS (CGEA) de Lille

Ennakkoratkaisukysymys

Onko työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.10.1980 annetun direktiivin 80/987/ETY (1), sellaisena kuin se on 23.9.2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/74/EY (2) muutettuna, 8 a artiklaa —, jonka 1 kohdassa säädetään, että jos yritys, joka harjoittaa toimintaa vähintään kahden jäsenvaltion alueella, on maksukyvytön, työntekijöiden maksamatta olevien saatavien maksamisen osalta on toimivaltainen sen jäsenvaltion palkkaturvajärjestelmä, jonka alueella työntekijät tavallisesti työskentelevät tai työskentelivät, ja jonka 2 kohdassa säädetään, että työntekijöiden oikeuksien laajuus määräytyy sen lainsäädännön mukaan, jonka piiriin toimivaltainen palkkaturvajärjestelmä kuuluu, tulkittava siten, että siinä osoitetaan toimivaltainen laitos sivuuttamalla kaikki muut laitokset, vai onko sitä direktiivin tavoite, eli liikkumisvapauttaan käyttävien työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen, ja direktiivin 9 artikla huomioon ottaen, jonka mukaan direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa tai antaa lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat työntekijöille edullisempia, tulkittava siten, ettei sillä viedä työntekijältä oikeutta vedota tämän laitoksen palkkaturvan sijasta edullisempaan palkkaturvaan laitoksesta, jossa hänen työnantajansa on vakuuttanut itsensä ja jolle työnantaja maksaa vakuutusmaksuja kansallisen oikeuden mukaisesti?

(1) EYVL L 283, s. 23

(2) EYVL L 270, s. 10

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia provincial de Tarragona (Espanja) on esittänyt 30.11.2009 — Rikosoikeudenkäynti Magatte Gueyea vastaan

(Asia C-483/09)

2010/C 37/20

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia provincial de Tarragona

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Magatte Gueye

Muut osapuolet: Ministerio Fiscal ja Eva Caldes

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko puitepäätöksen (1) johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa tarkoitettua uhrin oikeutta tulla ymmärretyksi tulkittava siten, että kyseessä on rikollisen menettelyn syytetoimista ja siitä johtuvien seuraamusten määräämisestä vastaaville valtion viranomaisille asetettu positiivinen velvollisuus sallia se, että uhri tuo ilmi näkemyksensä, ajatuksensa ja mielipiteensä niistä välittömistä vaikutuksista, joita hänen elämälleen voi aiheutua rikoksen tekijälle, jonka kanssa uhri jatkaa perhesuhdetta tai johon uhrilla on vahvat tunnesiteet, määrätyistä seuraamuksista?

Onko puitepäätöksen 2001/220/YOS 2 artiklaa tulkittava siten, että valtioille asetettu velvollisuus tunnustaa uhrin oikeudet ja lailliset intressit velvoittaa ottamaan huomioon uhrin mielipiteen silloin, kun oikeudenkäynnissä määrättävät seuraamukset voivat vaarantaa olennaisesti ja välittömästi hänen oikeutensa kehittää vapaasti itseään ja viettää yksityis- ja perhe-elämää?

Onko puitepäätöksen 2001/220/YOS 2 artiklaa tulkittava siten, että valtion viranomaiset eivät voi jättää ottamatta huomioon uhrin vapaata tahdonilmaisua, jolla vastustetaan lähestymiskiellon määräämistä tai pysyttämistä, silloin kun tekijä on uhrin perheenjäsen eikä asiassa ole havaittu objektiivista vaaraa rikoksen uusimisesta, kun uhrin henkilökohtaiset, sosiaaliset, kulttuuriset kyvyt ja tunne-elämä ovat tasolla, joka sulkee pois mahdollisuuden alisteisesta suhteesta teon tekijään, vai onko tällaiseen toimenpiteeseen päinvastoin turvauduttava kaikissa tilanteissa kyseessä olevien rikosten erityispiirteiden vuoksi?

Onko puitepäätöksen 2001/220/YOS 8 artiklaa, jossa määrätään, että jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä suojelun taso uhrille, tulkittava siten, että se sallii sen, että lähestymiskielto tai yhteydenottokielto on aina määrättävä liitännäisenä seuraamuksena kaikissa tapauksissa, joissa uhri on perheessä tehtyjen rikosten uhri, näiden rikosten erityispiirteiden vuoksi, vai edellyttääkö 8 artikla päinvastoin sitä, että suoritetaan tapauskohtainen punninta, jolla voidaan kussakin tapauksessa selvittää, mitä on keskenään kilpailevien intressien kannalta arvioiden pidettävä riittävän tasoisena suojana?

Onko puitepäätöksen 2001/220/YOS 10 artiklaa tulkittava siten, että siinä sallitaan se, että perheessä tehtyjä rikoksia koskevissa rikosoikeudenkäynneissä kielletään yleisesti sovittelu näiden rikosten erityispiirteiden vuoksi, vai onko sovittelu sen perusteella päinvastoin sallittava myös tämän tyyppisissä oikeudenkäynneissä punnitsemalla kussakin tapauksessa erikseen kilpailevia intressejä?

(1) Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15.3.2001 tehty neuvoston puitepäätös (EYVL L 82, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação do Porto (Portugali) on esittänyt 30.11.2009 — Manuel Carvalho Ferreira Santos v. Companhia Europeia de Seguros, S.A.

(Asia C-484/09)

2010/C 37/21

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação do Porto

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Manuel Carvalho Ferreira Santos

Vastapuoli: Companhia Europeia de Seguros, S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko mahdollisuus vaarantamisvastuun jakamiseen (siviililain 506 §:n 1 ja 2 momentti), joka vaikuttaa välittömästi vahingon kärsineelle tämän kärsimiin ruumiinvammoihin perustuvista aineellisista ja aineettomista vahingoista suoritettavan vahingonkorvauksen määrään (siitä syystä, että tämä vaarantamisvastuun jako merkitsee vahingonkorvauksen määrän alentamista samassa suhteessa), sellaisen ajoneuvojen kolarin tapauksessa, jota ei voida tuottamusvastuun perusteella lukea kummankaan kuljettajan syyksi ja josta on seurannut toiselle kuljettajalle (korvausta vaativalle vahingon kärsineelle) ruumiinvammoja ja aineellisia vahinkoja, yhteisön oikeuden ja erityisesti ensimmäisen direktiivin (72/166/ETY) (1) 3 artiklan 1 kohdan, toisen direktiivin (84/5/ETY) (2) 2 artiklan 1 kohdan ja kolmannen direktiivin (90/232/ETY) (3) 1 artiklan, siten kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on näitä säännöksiä tulkinnut, vastaista?

(1) Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 24.4.1972 annettu neuvoston direktiivi 72/166/ETY (EYVL L 103, s. 1)

(2) Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 30.12.1983 annettu toinen neuvoston direktiivi 84/5/ETY (EYVL 1984 L 8, s. 17)

(3) Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14.5.1990 annettu kolmas neuvoston direktiivi 90/232/ETY (EYVL L 129, s. 33)

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 1.12.2009 — Viamex Agrar Handels GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Asia C-485/09)

2010/C 37/22

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Viamex Agrar Handels GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Ennakkoratkaisukysymykset

Sovelletaanko eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY (1) muuttamisesta 19.11.1991 annetun direktiivin 91/628/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin 91/628/ETY (2) muuttamisesta 29.6.1995 annetulla neuvoston direktiivillä, liitteessä olevassa VII luvussa olevan 48 jakson 5 kohtaa rautatiekuljetuksiin?

Onko tuomioistuin tapauksissa, joissa direktiivin 91/628/ETY rikkominen ei ole johtanut eläinten kuolemaan, yleisesti velvollinen tutkimaan, onko jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen soveltanut vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kuljetuksen aikana 18.3.1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 615/98 (3) 5 artiklan 3 kohtaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti?

(1) EYVL L 340, s. 17

(2) EYVL L 148, s. 52

(3) EYVL L 82, s. 19

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van beroep te Gent (Belgia) on esittänyt 30.11.2009 — Vandoorne NV v. Belgian valtio

(Asia C-489/09)

2010/C 37/23

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van Beroep te Gent

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Vandoorne NV

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymykset

”Onko Belgian lainsäädäntö ja erityisesti arvonlisäverolain 58 §:n 1 momentti, luettuna yhdessä kyseisen lain 77 §:n 1 momentin 7 kohdan kanssa, yhteensopiva neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY (1) 27 artiklan — jossa jäsenvaltioiden sallitaan toteuttavan yksinkertaistamistoimenpiteitä — kanssa ja/tai kyseisen direktiivin 11 artiklan C kohdan 1 alakohdan — jossa sallitaan arvonlisäveron palauttaminen siinä tapauksessa, että saatava jää kokonaan tai osittain maksamatta — kanssa tilanteessa, jossa kansallisessa lainsäädännössä 1) otetaan tupakkavalmisteiden osalta käyttöön arvonlisäveron kantamista koskeva yksinkertaistamistoimenpide säätämällä veron kantamisesta kertaluonteisena lähteellä ja 2) evätään sellaisilta verovelvollisilta väliportailta, jotka ovat maksaneet kyseisistä tupakkavalmisteista arvonlisäveroa, oikeus saada arvonlisäveron palautus tilanteessa, jossa kauppahinnasta muodostuva saatava on kokonaan tai osittain menetetty?”

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/21

Kanne 30.11.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-490/09)

2010/C 37/24

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: G. Rozet ja E. Traversa)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta

Vaatimukset

—

On todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut EY 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt voimassa sosiaalivakuutuslain (Code des assurances sociales) 24 §:n, jossa estetään toisessa jäsenvaltiossa suoritetuista lääketieteellisistä laboratoriotutkimuksista aiheutuneiden kulujen korvaaminen, koska nämä tutkimukset korvataan ainoastaan suorakorvausjärjestelmän kautta, ja Union des caisses de maladie des salariés'n sääntöjen 12 §:n, jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa suoritetuista lääketieteellisistä laboratoriotutkimuksista aiheutuneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä on Luxemburgin kansallisissa sopimuksissa olevien, tutkimusten toteuttamista koskevien edellytysten täysimääräinen noudattaminen

—	Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan komissio katsoo kanteessaan, että vastaaja on loukannut EY 49 artiklan mukaista palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta, koska se on pitänyt voimassa oikeussäännökset, joissa estetään muissa jäsenvaltioissa suoritetuista lääketieteellisistä laboratoriotutkimuksista ja -kokeista aiheutuneiden kulujen korvaaminen tai joissa asetetaan tällaisten kulujen korvaamisen edellytykseksi Luxemburgin kansallisissa sopimuksissa olevien, tutkimusten toteuttamista koskevien edellytysten täysimääräinen noudattaminen.

Kantaja esittää esimerkkinä, että kansalliset viranomaiset vastaavat tutkimuksista ja kokeista aiheutuneista kuluista ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tutkimukset ja kokeet on suorittanut erillinen tutkimuslaboratorio, joka noudattaa täysimääräisesti Luxemburgin lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä. Tietyissä jäsenvaltioissa tällaisia tutkimuksia eivät kuitenkaan suorita laboratoriot vaan lääkärit itse.

Komission mukaan kyseessä olevat rajoitukset eivät voi olla perusteltuja yleistä etua koskevista pakottavista syistä, eivätkä ne myöskään ole välttämättömiä tai oikeassa suhteessa kansanterveyden suojelun päämäärän saavuttamiseksi.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/21

Kanne 1.12.2009 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-493/09)

2010/C 37/25

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja M. Afonso)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—	On todettava, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut SEUT 63 artiklan ja ETA-sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se on kantanut ulkomailla asuvien eläkerahastojen saamista osingoista enemmän veroa kuin Portugalin alueella asuvien eläkerahastojen saamista osingoista.

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Veroetuuksiin sovellettavan säännöstön (Estatuto dos Benefícios Fiscais — EBF) ja oikeushenkilöiden tuloverolain (Código do Imposto sobre o Rendimento das Pessoas Colectivas — CIRC) säännösten nojalla Portugalin lainsäädännön mukaisesti perustetuille ja toimiville eläkerahastoille maksettavat osingot vapautetaan kokonaan oikeushenkilöiden tuloverosta (IRC), kun taas ulkomailla asuville eläkerahastoille maksettavista osingoista kannetaan IRC, jonka verokanta on 20:sta 10:een prosenttia riippuen Portugalin ja asuinvaltion välillä mahdollisesti solmitun kahdenvälisen sopimuksen olemassaolosta ja lausekkeista. Tämä IRC kannetaan lopullisena lähdeverona.

Portugalin verolainsäädännössä säädetty ulkomailla asuvia eläkerahastoja syrjivä kohtelu tekee näiden rahastojen sijoituksista portugalilaisiin yrityksiin vähemmän kannattavia ja houkuttelevia. Kyseisen verojärjestelmä on tämän vuoksi SEUT 63 artiklassa ja ETA-sopimuksen 40 artiklassa kielletty rajoitus.

Ulkomailla asuvien eläkerahastojen syrjivää kohtelua, joka vaikuttaa haitallisesti Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyyn ja eläkerahastojen sijoitusten tuottoon, ei voida oikeuttaa yhdelläkään Portugalin tasavallan esittämistä syistä.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) on esittänyt 2.12.2009 — Nokia Corporation v. Her Majesty’s Commissioners of Revenue and Customs

(Asia C-495/09)

2010/C 37/26

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Nokia Corporation

Vastaaja: Her Majesty's Commissioners of Revenue and Customs

Ennakkoratkaisukysymykset

”Voivatko sellaiset muut kuin yhteisötavarat, jotka on varustettu yhteisön tavaramerkillä, jotka ovat tullivalvonnassa jäsenvaltiossa ja joita kauttakuljetetaan kolmannesta valtiosta toiseen tällaiseen valtioon, olla asetuksen 1383/2003/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ”väärennettyjä tavaroita”, jos ei ole näyttöä siitä, että nämä tavarat saatetaan markkinoille Euroopan yhteisössä joko tullimenettelyn mukaisesti tai laittoman kierrättämisen myötä?”

(1) Tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä 22.7.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1383/2003, EUVL L 196, s. 7.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/22

Kanne 2.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-500/09)

2010/C 37/27

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Lozano Palacios ja D. Triantafullou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—	On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 97/67/EY (1) (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisia velvoitteitaan eikä varsinkaan 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on jatkanut ministeriön 12.10.2005 tekemän päätöksen A1/44351/3608 soveltamista.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Helleenien tasavalta estää postipalvelujen vapauttamisen, jota tavoitellaan direktiivillä 97/67, jossa säädetään tähän liittyen avoimesta ja ilman syrjintää tapahtuvasta yleis- ja erityisvaltuutuksien myöntämisestä.

Kreikan lainsäädännössä edellytetään postinkuljetusajoneuvojen lupia myönnettäessä luvan saaneilta kuljettajilta, että ne itse ovat postinkuljetusyrityksiä, jotka on kirjattu asianomaiseen rekisteriin yleisvaltuutuksen haltijana. Tämä velvoittaa siihen, että postinkuljetusverkko järjestetään uudelleen täydellisesti, ja tekee mahdottomaksi sen, että päämiehenä olevat yritykset käyttävät franchising-yrityksiä, paitsi jos päämiehenä olevat yritykset mahdollisesti muuttuvat kuorma-autojen vuokrausyritykseksi, mikä aiheuttaa kuluja.

Lisäksi Kreikan lainsäädännössä sallitaan painavien lastien kuljetus ainoastaan tietyille hyötyajoneuvoille, jotka on varattu tietylle säännellylle ammatille, mikä estää muita yrityksiä tarjoamasta tätä samaa palvelua.

Helleenien tasavalta ei ole esittänyt riittäviä perusteluja näille rajoituksille.

(1) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upper Tribunal (Administrative Appeals Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 4.12.2009 — Lucy Stewart v. Secretary of State for Work and Pensions

(Asia C-503/09)

2010/C 37/28

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upper Tribunal

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lucy Stewart

Vastapuoli: Secretary of State for Work and Pensions

Ennakkoratkaisukysymykset

1.	Onko nuoruuden lyhytaikaisen työkyvyttömyyskorvauksen tyyppinen etuus asetuksessa N:o 1408/71 (1) tarkoitettu sairausetuus vai työkyvyttömyysetuus?

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on, että tällaista etuutta on pidettävä sairausetuutena:

Onko hakijan äidin kaltainen henkilö, joka on eläkkeelle siirryttyään lopullisesti lakannut toimimasta palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, kuitenkin 19 artiklassa tarkoitettu ”palkattu työntekijä”, koska hän on toiminut aiemmin palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, vai onko häneen sovellettava 27–34 artiklan (eläkeläiset) säännöksiä?

b)	Onko hakijan isän kaltainen henkilö, joka ei ole toiminut palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vuoden 2001 jälkeen, kuitenkin 19 artiklassa tarkoitettu ”palkattu työntekijä”, koska hän on toiminut aiemmin palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana?

Onko hakijaa pidettävä 28 artiklassa tarkoitettuna ”eläkeläisenä” hänelle asetuksen N:o 1408/71 95 b artiklan mukaisesti myönnetyn etuuden perusteella siitä huolimatta, että: (i) kyseessä oleva hakija ei ole koskaan ollut asetuksen N:o 1408/71 1 artiklan a kohdassa tarkoitettu palkattu työntekijä; (ii) hakija ei ole saavuttanut valtion eläkeikää ja (iii) hakija kuuluu asetuksen N:o 1408/71 henkilölliseen soveltamisalaan ainoastaan perheenjäsenenä?

Jos kyse on eläkeläisestä, joka kuuluu asetuksen N:o 1408/71 28 artiklan soveltamisalaan, voiko hänen perheenjäsenensä, joka on koko ajan asunut tällaisen eläkeläisen kanssa samassa jäsenvaltiossa, hakea 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun sitä luetaan yhdessä 29 artiklan kanssa, rahallista sairausetuutta 28 artiklan 2 kohdassa määritellyltä toimivaltaiselta laitokselta, jos tällainen etuus (mikäli se voidaan myöntää) maksetaan perheenjäsenelle (eikä eläkeläiselle)?

Mikäli (edellä a–d kohtaan annettujen vastausten perusteella) näin on, onko se, että sovelletaan kansallisessa sosiaaliturvalainsäädännössä säädettyä edellytystä, jonka mukaan ainoastaan henkilöt, jotka ovat tietyn ajanjakson kuluessa aiemmin oleskelleet toimivaltaisessa jäsenvaltiossa edellytyksenä olevan ajanjakson ajan, saavuttavat alun perin oikeuden sairausetuuksiin, sopusoinnussa asetuksen N:o 1408/71 19 ja/tai 28 artiklan säännösten kanssa?

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on, että tällaista etuutta on pidettävä työkyvyttömyysetuutena, merkitseekö asetuksen N:o 1408/71 10 artiklan sanamuoto, jossa viitataan etuuksiin, ”joihin on saavutettu oikeus yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan”, sitä, että jäsenvaltioilla on asetuksen N:o 1408/71 nojalla oikeus asettaa asuminen jäsenvaltiossa tai sen osoittaminen, että oleskelu on jatkunut jäsenvaltiossa vaaditun pituisten ajanjaksojen ajan, edellytykseksi sille, että saavutetaan alun perin oikeus tällaiseen työkyvyttömyysetuuteen, siten, että hakija ei voi ensin vaatia tällaista etuutta toisesta jäsenvaltiosta?

(1) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/24

Kanne 9.12.2009 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-510/09)

2010/C 37/29

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Patakia ja G. Zavvos)

Vastaaja: Ranskan tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut 22.6.1998 annetun direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä ja tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvistä määräyksistä 20.7.1998 annetulla direktiivillä 98/48/EY (1), 8 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole ilmoittanut kyseisellä direktiivillä käyttöönotetun menettelyn yhteydessä 13.3.2006 tehdystä ministeriön päätöksestä (arrêté ministériel), joka koskee välittömästi ennen käyttöä valmistettavien sellaisten aineiden seosten käyttöä, joihin viitataan Ranskan maaseutuoikeutta sääntelevän lakikoonnelman (code rural) L.253-1 §:ssä, kyseisen päätöksen valmisteluvaiheessa

—	Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan komissio moittii kanteellaan vastaajaa siitä, että se ei ole ilmoittanut komissiolle kyseessä olevaa maataloudessa hyödynnettävien välittömästi ennen käyttöä valmistettavien kasvinsuojeluaineseosten käytöstä tehtyä ministeriön päätöstä ennen sen tekemistä, koska kyseisessä päätöksessä on kiistattomasti kyse teknisestä määräyksestä direktiivissä 98/34 tarkoitetulla tavalla. Ranskan tasavallan olisi sen vuoksi täytynyt ilmoittaa päätöksestä sen valmisteluvaiheessa komissiolle, koska päätös ei kuulu kyseisen direktiivin 10 artiklassa säädetyn poikkeuksen piiriin.

Komission mukaan vastaaja on myöntänyt tämän rikkomisen, koska Ranskan viranomaiset ovat otettuaan vastaan perustellun lausunnon ilmoittaneet komissiolle päätösehdotuksesta, jossa kanteen kohteena oleva ministeriön päätös kumotaan ja sen sisältöä muutetaan. Ranskan viranomaiset eivät ole kanteen nostamisen ajankohtaan mennessä kuitenkaan panneet täytäntöön tätä päätösehdotusta tai ainakaan ilmoittaneet siitä komissiolle.

(1) Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY muuttamisesta 20.7.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/48/EY (EYVL L 217, s. 18).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/24

Valitus, jonka Dongguan Nanzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd on tehnyt 4.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-296/06, Dongguan Manzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 23.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-511/09 P)

2010/C 37/30

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Dongguan Nanzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd (edustaja: A. Bentley, QC)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, IML Industria Meccanica Lombarda Srl

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että tuomioistuin

—	kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-296/06, Dongguan Manzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 23.9.2009 antaman tuomion sikäli kuin sillä hylätään ensimmäisessä oikeusasteessa valittajan ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa;

—	kumoaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1136/2006 (1) sikäli kuin siinä asetetaan valittajan tuottamille mappimekanismeille polkumyyntitulli, joka ylittää sen määrän, joka olisi tullut maksettavaksi, ellei vientihintaan olisi tehty riidanalaista oikaisua; ja

—	velvoittaa neuvoston korvaamaan tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien menettelystä ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa ei anneta asianmukaista oikeusvaikutusta polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 384/96 (2) 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa, sellaisen kuin se on muutettuna, määritellylle normaaliarvon käsitteelle. Tämän seurauksena valituksenalaisessa tuomiossa tehdään se virheellinen päätelmä, että kyseisen säännöksen mukaisesti määritetty analoginen normaaliarvo välttämättä vastaa ajankohtaa, jolloin asianomaiset tavarat siirtyvät eteenpäin tuotantolinjalta Kiinassa, vaikka samassa valituksenalaisessa tuomiossa todetaan, että sekä kotimarkkinoilla myynnin että tuontiin tapahtuvan myynnin osalta myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista vastaavat Kiinassa sijaitsevan yrityksen lisäksi markkinatalousmaassa, Hong Kongissa, sijaitsevat etuyhteydessä olevat yritykset. Tämä virheellinen päätelmä johtaa siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa sovelletaan virheellisesti neuvoston asetuksen (ETY) N:o 384/96 2 artiklan 10 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna, koska kyseisessä tuomiossa pysytetään neuvoston vientihintaan tekemä oikaisu, jolla vähennetään Hong Kongissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien yritysten myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto.

(1) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 24.7.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1136/2006 (EUVL L 205, s. 1).

(2) EYVL L 56, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/25

Kanne 10.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-512/09)

2010/C 37/31

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Iro Dimitriou ja A. Margelis)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY (1) 26 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja toissijaisesti koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä päättyi 26.9.2008.

(1) EUVL L 266, s. 1

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/25

Kanne 11.12.2009 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta

(Asia C-513/09)

2010/C 37/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Peere ja A. Marghelis)

Vastaaja: Belgian kuningaskunta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle;

—	Belgian kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2006/66/EY täytäntöönpanon määräaika päättyi 26.9.2008. Tämän kanteen nostamispäivänä vastaaja ei ollut vielä toteuttanut kaikkia direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä tai ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/26

Kanne 11.12.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-518/09)

2010/C 37/33

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: I.V. Rogalski ja P. Guerra e Andrade)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin toteaa, että

—

Portugalin tasavalta ei ole noudattanut SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se

—	ei ole tehnyt kiinteistönvälitystoimistojen ja -välittäjien suorittamia kiinteistöjen kauppoja koskevassa lainsäädännössään eroa sijoittautumisen ja palvelujen tilapäisen tarjoamisen välillä

—	vaatii muista jäsenvaltioista peräisin olevilta kiinteistönvälitystoimistoilta ja -välittäjiltä palvelujen tilapäistä tarjoamista varten täydellistä rekisteröitymistä InCI, I.P.:hen (Instituto da Construção e do Imobiliário, rakennus- ja kiinteistöalan laitos)

—	edellyttää, että muista jäsenvaltioista peräisin olevat kiinteistönvälitystoimistot ja -välittäjät ottavat toiminnasta aiheutuvan vastuunsa takaamiseksi Portugalin lainsäädännön mukaisen vakuutuksen

—	edellyttää, että muista jäsenvaltioista peräisin olevilla kiinteistönvälitystoimistoilla on Portugalin lainsäädännön mukainen oma pääoma

—	saattaa muista jäsenvaltioista peräisin olevat kiinteistönvälitystoimistot ja -välittäjät IcCI, I.P.:n täydellisen kurinpidollisen valvonnan alaisuuteen

—

sekä toteaa, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se edellyttää, että kolmansien lukuun harjoitettavaa kiinteistöhallintoa lukuun ottamatta kiinteistönvälitystoimistot saavat harjoittaa ainoastaan tätä toimintaa ja että kiinteistönvälittäjät saavat toimia vain tässä ominaisuudessa

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kiinteistönvälitystoimistoja ja -välittäjiä koskevasta Portugalin järjestelmästä aiheutuu lukuisia rajoituksia palvelujen tarjoamisen vapaudelle.

Jos muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden kiinteistönvälitystoimistojen ja -välittäjien toiminta koskee Portugalissa sijaitsevia kiinteistöjä, tällaiseen toimintaan sovelletaan Portugalin lainsäädäntöä.

Portugalin lainsäädännössä asetetaan kiinteistönvälitystoimistojen toiminnalle seitsemän edellytystä. Kiinteistönvälittäjän toiminnalle siinä säädetään neljästä edellytyksestä.

Toimiluvan subjektiivista soveltamisalaa koskevat edellytykset ovat rajoittavia.

Ammatillista pätevyyttä koskevat edellytykset ovat myös rajoittavia.

Kiinteistönvälitystoimistoja ja -välittäjiä koskevassa Portugalin lainsäädännössä on muutettu perinteistä välitystoiminnan luonnetta. Toiminta ei enää ole välittäjän toimintaa vaan agentuuria.

Se, että ammatillisen vastuuvakuutuksen on oltava Portugalin lainsäädännön mukainen, merkitsee perusteetonta rajoitusta.

Edellytys Portugalin kansallisen kirjanpitojärjestelmän mukaisesta omasta pääomasta merkitsee palvelujen tarjoamisen vapauden syrjivää rajoitusta.

Se, että toimistot ja välittäjät joutuvat palvelujen tarjoamisen osalta Portugalin hallinnon kurinpidolliseen valvontaan ottamatta huomioon jo sijoittautumisjäsenvaltiossa suoritettua valvontaa, on SEUT 56 artiklassa tarkoitettu rajoitus.

Portugalin lainsäädännön säännökset, joissa säädetään, että kiinteistönvälittäjien täytyy toimia yksinomaan kiinteistönvälittäjinä ja kiinteistönvälitystoimistojen täytyy harjoittaa lähes yksinomaan kiinteistönvälitystä, merkitsevät sijoittautumisvapauden rajoittamista ja palvelujen tilapäisen tarjoamisen vapauden rajoittamista.

Toimilupaedellytyksissä ei tehdä eroa eikä myöskään mahdollisteta eron tekemistä sijoittautumistilanteiden ja palvelujen tilapäistä tarjoamista koskevien tilanteiden välillä.

Portugalin lainsäädännön mukaiset edellytykset rakennusalalla toimimiselle ovat sijoittautumista koskevia edellytyksiä. Portugalin lainsäädännössä ei tehdä eroa sijoittautumisen ja palvelujen tilapäisen tarjoamisen välillä.

Portugalin lainsäädännöstä johtuvia palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden rajoituksia ei voida perustella yleistä järjestystä koskevilla syillä.

Perustavanlaatuisia palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevat tietyt rajoitukset voidaan tosin oikeuttaa kuluttajien suojelua koskevista syistä, mutta kyseessä olevat rajoitukset eivät kuitenkaan ole oikeasuhteisia.

Vaatimus siitä, että palvelujen tarjoamiseksi on sijoittauduttava Portugaliin ja toimilupaa koskeva vaatimus, jonka avulla on tarkoitus tutkia, onko sijoittautumista koskevat edellytykset täytetty, eivät ole oikeasuhteisia toimenpiteitä palvelujen tarjoamisen vapauteen nähden.

Erityisesti ei ole kohtuullista vaatia, että vakuutussopimus hyväksytään vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Se, että Portugalin lainsäädännössä vaaditaan toiminnan aloittamiseksi omaa pääomaa, ei johdu maksukykyisyyttä koskevista syistä.

Se, että palvelujen tarjoaja alistetaan täydelliseen kurinpidolliseen valvontaan, joka pätee Portugaliin sijoittautuneisiin kiinteistönvälittäjiin ja -välitystoimistoihin, on suhteeton toimenpide.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/27

Valitus, jonka Arkema France SA on tehnyt 15.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-168/05, Arkema v. komissio, 30.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-520/09 P)

2010/C 37/34

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Arkema France SA (edustaja: asianajaja M. Debroux)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-168/05 30.9.2009 antama tuomio on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi neljä valitusperustetta.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut sääntöjä, jotka koskevat tytäryhtiön kilpailunvastaisen toiminnan lukemista emoyhtiön syyksi. Valittajan mukaan tältä osin valituksenalaisen tuomion ilmaisut ovat keskenään ristiriidassa, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa tässä tuomiossa, että olettama emoyhtiön ratkaisevasta vaikutusvallasta tytäryhtiöönsä nähden on kumottavissa oleva olettama, joka voidaan kumota, jos emoyhtiö ja/tai tytäryhtiö esittävät todisteita, jotka osoittavat tytäryhtiön toiminnan itsenäisyyden, ja toisaalta samanaikaisesti vahvistaa, että emoyhtiön tehtävä on varmistaa tytäryhtiöiden johdon yhtenäisyys konsernissa erityisesti budjettivalvonnan kautta. Tästä seuraa oikeudellisesti olettama emoyhtiön ratkaisevasta vaikutusvallasta tytäryhtiöihinsä nähden, joka ei ole kumottavissa, ja tämän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toteamuksen valossa tytäryhtiön on mahdotonta todistaa toimivansa itsenäisesti markkinoilla.

Toisessa valitusperusteessaan Arkema väittää, että syrjintäkiellon periaatetta on loukattu johtuen siitä, että olettama emoyhtiön ratkaisevasta vaikutusvallasta tytäryhtiöihinsä nähden ei ole kumottavissa, koska tämän vuoksi kartelliin osallistuneita kohdellaan eri tavalla riippuen siitä, kuuluvatko ne konserniin vai eivät.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa periaatetta siltä osin kuin vastauksena valittajan kanneperusteeseen, joka koskee olennaisten menettelymääräyksien rikkomista perustelujen puutteellisuuden johdosta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tutkinut vain Arkeman emoyhtiön Elf Aquitainen väitteet eikä se ole tutkinut Arkeman esittämiä väitteitä. Vaikka onkin selvää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole velvollinen esittämään tyhjentävää selvitystä kaikista riidan asianosaisten esittämistä päätelmistä, valittajan on ainakin saatava tietoonsa valituksenalaisen tuomion perusteluista tarkasti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päättely, joka koskee valittajaa.

Lopuksi Arkema väittää neljännessä ja viimeisessä valitusperusteessaan, että suhteellisuusperiaatetta on loukattu siltä osin kuin komissio on ottanut sen liikevaihdon huomioon kaksinkertaisesti määrittäessään sakon asteikkoa ja että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt virheen väittäessään, että komissiolla ei ollut muuta mahdollisuutta, jos se ei halunnut poiketa suuntaviivojen laskentatavasta. Näin tehdessään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on itse asiassa antanut komission suuntaviivoille ehdottoman sitovan vaikutuksen, jota niillä ei ole. Valittajan mukaan nämä suuntaviivat on rinnastettava pikemminkin noudatettavaa käytäntöä koskeviin viitteellisiin menettelysääntöihin kuin oikeussääntöihin, joita viranomaiset ovat velvollisia noudattamaan kaikissa olosuhteissa.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/28

Valitus, jonka Elf Aquitaine SA on tehnyt 15.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-174/05, Elf Aquitaine v. komissio, 30.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-521/09 P)

2010/C 37/35

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Elf Aquitaine SA (edustajat: asianajajat E. Morgan de Rivery ja S. Thibault-Liger)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Ensisijaisesti

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-174/05, Elf Aquitaine SA vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 30.9.2009 antama tuomio on kumottava kokonaisuudessaan SEUT 256 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön (pöytäkirja N:o 3) 56 artiklan nojalla

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetyt vaatimukset on hyväksyttävä

—	näin ollen [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 19.1.2005 tehdyn komission päätöksen K (2004) 4876 (lopullinen) (Asia COMP/E-1/37.773 — AMCA) 1 artiklan d alakohta, 2 artiklan c alakohta, 3 artikla ja 4 artiklan 9 kohta on kumottava

—

toissijaisesti Arkema SA:lle ja Elf Aquitainelle yhteisvastuullisesti edellä mainitun komission päätöksen 2 artiklan c alakohdassa määrätty 45 miljoonan euron suuruinen sakko on kumottava tai sen määrää on alennettava SEUT 261 artiklan nojalla täyden harkintavallan puitteissa sen vuoksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-174/05 antaman tuomion perusteluissa on objektiivisia virheitä, kuten tämän valituksen kuudessa valitusperusteessa esitetään

—	joka tapauksessa Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien Elf Aquitainelle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kuusi valitusperustetta.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se ei ole tehnyt kaikkia asianmukaisia päätelmiä SEUT 101 [EY 81] artiklassa määrättyjen seuraamusten rankaisevasta luonteesta. Valittaja arvostelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta erityisesti siitä, että se on jättänyt valittajan syyttömyysolettaman ja seuraamusten henkilökohtaisuutta koskevan periaatteen soveltamisalan ulkopuolelle lukiessaan valittajan syyksi tytäryhtiön tekemän rikkomisen, vaikka valittajan esiin tuomat seikat päinvastoin osoittavat, ettei valittaja ole henkilökohtaisesti syyllistynyt rikkomiseen ja ettei valittaja ole edes tiennyt riidanalaisesta rikkomisesta rikkomisajankohtana.

Toisessa valitusperusteessaan Elf Aquitaine väittää, että puolustautumisoikeuksia on loukattu johtuen siitä, että kohtuusperiaatetta ja prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatetta on tulkittu virheellisesti. Valituksenalaisessa tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on itse asiassa katsonut, että käsiteltävänä olevassa asiassa on noudatettu prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatetta, koska valittajalle on annettu asianmukainen tilaisuus esittää kantansa hallinnollisen menettelyn aikana ja koska valittaja on saanut ensimmäisen kerran tiedon valittajaa vastaan esitetyistä väitteistä väitetiedoksiannossa. Valittajan mukaan tällainen tulkinta on virheellinen, koska siinä kiistetään tarve valittajan puolustautumisoikeuksien kunnioittamisesta jo alustavasta tutkintavaiheesta alkaen ja tarve siitä, että komissio suorittaa tällaisen tutkinnan puolueettomasti kaikkien rikkomisesta epäiltyjen osapuolten osalta.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt useita perusteluvelvollisuutta koskevia oikeudellisia virheitä. Nämä virheet koskevat sekä komissiolta vaadittujen perustelujen sisältöä ja intensiteettiä että valituksenalaisen tuomion sisältöä, joka sisältää useita ristiriitaisia lausumia.

Neljännessä valitusperusteessaan Elf Aquitaine väittää, että SEUT 263 [EY 230] artiklaa on rikottu siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ylittänyt laillisuusvalvonnan rajat korvaamalla omalla arvioinnillaan, joka koskee mahdollisuutta lukea tytäryhtiön tekemä rikkominen emoyhtiön syyksi, komission päätöksen sisältävän puutteellisen ja summaarisen arvioinnin.

Viidennessä valitusperusteessaan, joka sisältää neljä osaa, valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jättänyt noudattamatta kilpailunvastaista toimintaa koskevia sääntöjä. Sen sijaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hyväksyi olettaman emoyhtiön vastuusta tytäryhtiönsä toiminnasta, sen olisi itse asiassa pitänyt tutkia, oliko komissio näyttänyt toteen sen, että valittaja on konkreettisesti osallistunut tytäryhtiön hallinnointiin.

Lopuksi valittaja toteaa toissijaisesti kuudennessa ja viimeisessä valitusperusteessaan, että jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemät virheet ja loukkaukset eivät johda komission päätöksen kumoamiseen, niiden täytyy ainakin johtaa siihen, että unionin tuomioistuin kumoaa valittajalle yhteisvastuullisesti määrätyn sakon tai alentaa sen määrää.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/29

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal administratif de Paris (Ranska) on esittänyt 12.11.2009 — Ville de Lyon v. Caisse des dépôts et consignations

(Asia C-524/09)

2010/C 37/36

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif de Paris

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ville de Lyon

Vastaaja: Caisse des dépôts et consignations

Ennakkoratkaisukysymykset

1.	Kuuluuko 21.12.2004 annetun asetuksen (EY) N:o 2216/2004 (1) liitteessä XVI olevassa 12 kohdassa mainittujen tietojen antaminen tai siitä kieltäytyminen vain keskusvalvojan toimivaltaan vai kuuluuko se myös kansallisen rekisterin valvojan toimivaltaan?

Jos kansallisen rekisterin valvoja on toimivaltainen, onko näiden tietojen katsottava olevan 28.1.2003 annetun direktiivin 2003/4/EY (2) 4 artiklassa tarkoitettuja ”ympäristöön joutuneita päästöjä koskevia tietoja”, joiden osalta ei voida vedota ”kaupallisten tai teollisten tietojen luottamuksellisuuteen”, vai sovelletaanko näiden tietojen antamiseen erityisiä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä?

3.	Jos erityisiä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan, voidaanko nämä tiedot antaa vasta viiden vuoden määräajan päätyttyä vai koskeeko tämä määräaika vain päästöoikeuksien jakamiseen sovellettavaa viisivuotiskautta 13.10.2003 annetun direktiivin 2003/87/EY (3) mukaisesti?

Jos tätä viiden vuoden määräaikaa sovelletaan, mahdollistetaanko 21.12.2004 annetun asetuksen N:o 2216/2004 10 artiklassa tätä määräaikaa koskeva poikkeus ja voidaanko poikkeus sen perusteella evätä alueelliselta julkisyhteisöltä, joka haluaa saada nämä tiedot kaukolämmön julkisen palvelun hoitamista koskevan sopimuksen neuvotteluita varten?

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 2216/2004 (EUVL L 386, s. 1).

(2) Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY (EUVL L 41, s. 26).

(3) Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY (EYVL L 275, s. 32).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/30

Kanne 18.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-534/09)

2010/C 37/37

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Patakia ja A. Alcover San Pedro)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (1) 5 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat 6 ja 8 artiklan mukaisesti annettujen lupien avulla tai ehtoja asianmukaisesti uudelleen tarkistamalla ja tarpeellisesti ajanmukaistamalla, että olemassa olevat laitokset toimivat 3, 7, 9, 10 ja 13 artiklan sekä 14 artiklan a ja b alakohdan sekä 15 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti viimeistään 30.10.2007, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteisön erityissäännösten soveltamista.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa, kun sitä luetaan yhdessä 2 artiklan 4 kohdan kanssa, säädetystä ilmenee, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset valvovat 6 ja 8 artiklan mukaisesti annettujen lupien avulla tai ehtoja asianmukaisesti uudelleen tarkistamalla ja tarpeellisesti ajanmukaistamalla, että olemassa olevat laitokset toimivat kyseisen direktiivin vaatimusten mukaisesti viimeistään 30.10.2007.

Kreikan viranomaisten komission perusteltuun lausuntoon antaman vastauksen mukaan noin 47 %:lla olemassa olevista laitoksista, jotka toimivat Kreikassa (148 laitoksella 317 laitoksesta), ei ole edellä mainitun direktiivin mukaista lupaa. Niinpä Helleenien tasavalta myöntää, että se edelleen sallia suuren määrän laitoksia, jotka kuuluvat kyseisen direktiivin soveltamisalaan, toimia ilman, että se olisi antanut niille asianmukaisia lupia.

Kantaja huomauttaa, että Helleenien tasavalta ei ole esittänyt mitään perustelua tai lisäselvitystä siitä, että kyseisten laitosten määrä on kasvanut, eikä se myöskään ole ilmoittanut mistään kehityksestä, jota olisi tapahtunut edellä mainitun, perusteltuun huomautukseen vastauksena annetun kirjeen päivämäärän jälkeen.

(1) EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Solvay v. komissio

(Asia T-57/01) (1)

(Kilpailu - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Kalsinoidun soodan yhteisön markkinat (lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia) - Päätös, jossa todetaan EY 82 artiklan rikkominen - Hankintasopimukset äärimmäisen pitkälle ajanjaksolle - Uskollisuusalennus - Sakkojen tai seuraamusten määräämistä koskevan komission toimivallan vanhentuminen - Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto - Olennaiset menettelymääräykset - Merkitykselliset maantieteelliset markkinat - Määräävän markkina-aseman olemassaolo - Yrityksen toiminnan luonnehtiminen määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Sakko - Rikkomisen vakavuus ja kesto - Raskauttavat olosuhteet - Rikkomisen uusiminen - Lieventävät olosuhteet)

2010/C 37/38

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Solvay SA (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Simont, P.-A. Foriers, G. Block, F. Louis ja A. Vallery)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet P. Oliver ja J. Currall, avustajanaan asianajaja N. Coutrelis)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 82 artiklan mukaisesta menettelystä 13.12.2000 tehdyn komission päätöksen 2003/6/EY (Asia COMP/33.133 — C: Kalsinoitu sooda — Solvay) (EYVL L 10, s. 10) kumoaminen ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon kumoaminen tai alentaminen

Tuomiolauselma

1.	[EY] 82 artiklan mukaisesta menettelystä 13.12.2000 tehdyn komission päätöksen 2003/6/EY (Asia COMP/33.133 — C: Kalsinoitu sooda — Solvay) 2 artiklassa Solvay SA:lle määrätty sakko vahvistetaan 19 miljoonaksi euroksi.

2.	Kanne hylätään muilta osin.

3.	Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan 95 prosenttia Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

4.	Komissio vastaa viidestä prosentista omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 161, 2.6.2001.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Solvay v. komissio

(Asia T-58/01) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Kalsinoidun soodan yhteisön markkinat - Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Sopimus, jolla taataan yritykselle vähimmäismyyntimäärä jäsenvaltiossa ja vähimmäismyyntimäärästä puuttuvien määrien ostaminen tämän vähimmäismäärän saavuttamiseksi - Sakkojen tai seuraamusten määräämistä koskevan komission toimivallan vanhentuminen - Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto - Olennaiset menettelymääräykset - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Sakko - Rikkomisen vakavuus ja kesto - Raskauttavat ja lieventävät olosuhteet)

2010/C 37/39

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Solvay SA (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Simont, P.-A. Foriers, G. Block, F. Louis ja A. Vallery)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver ja J. Currall, avustajanaan asianajaja N. Coutrelis)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä 13.12.2000 tehdyn komission päätöksen 2003/5/EY (Asia COMP/33.133 — B: Kalsinoitu sooda — Solvay, CFK) (EYVL L 10, s. 1) kumoaminen ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon kumoaminen tai alentaminen

Tuomiolauselma

1.	[EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä 13.12.2000 tehdyn komission päätöksen 2003/5/EY (Asia COMP/33.133 — B: Kalsinoitu sooda — Solvay, CFK) 1 artikla kumotaan siltä osin kuin siinä katsotaan, että Solvay SA on rikkonut EY 81 artiklaa vuonna 1990.

2.	Solvaylle määrätty sakko vahvistetaan 2,25 miljoonaksi euroksi.

3.	Kanne hylätään muilta osin.

4.	Kantaja vastaa kolmesta neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kolme neljäsosaa Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

5.	Komissio vastaa yhdestä neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan yksi neljäsosaa kantajan oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 161, 2.6.2001.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.12.2009 — Arizmendi ym. v. neuvosto ja komissio

(Yhdistetyt asiat T-440/03, T-121/04, T-171/04, T-208/04, T-365/04 ja T-484/04) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Tulliliitto - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely - Perusteltu lausunto - Tulkkaustehtäviä hoitavien ja hallinnollisia ja kaupallisia tehtäviä hoitavien laivanselvittäjien ammattikunnan monopolin lakkauttaminen Ranskan lainsäädännössä - Riittävän ilmeinen rikkominen - Syy-yhteys)

2010/C 37/40

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Jean Arizmendi (Bayonne, Ranska) ja 60 muuta kantajaa, joiden nimet on lueteltu tuomion liitteessä (edustajat: asiassa T-440/03 asianajajat J.-F. Péricaud, P. Péricaud ja M. Tournois ja asioissa T-121/04, T-171/04, T-208/04, T-365/04 ja T-484/04 asianajajat J.-F. Péricaud ja M. Tournois)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: aluksi J.-P. Jacqué ja M. Giorgi Fort, sittemmin F. Florindo Gijón ja M. Balta) ja Euroopan komissio (asiamiehet: X. Lewis ja asiassa T-121/04 X. Lewis ja B. Stromsky)

Väliintulija, joka tukee kantajien vaatimuksia asiassa T-440/03: Chambre nationale des courtiers maritimes de France (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja J.-F. Péricaud)

Oikeudenkäynnin kohde

EY 235 artiklan ja EY 288 artiklan toiseen kohdan perusteella nostettu vahingonkorvauskanne, jossa yhteisöä vaaditaan korvaamaan vahinko, joka on aiheutunut ranskalaisen tulkkaustehtäviä hoitavien ja hallinnollisia ja kaupallisia tehtäviä hoitavien laivanselvittäjien ammattikunnan monopolin lakkauttamisesta.

Tuomiolauselma

1.	Kanteet hylätään.

2.	Jean Arizmendi ja 60 muuta kantajaa, joiden nimet on lueteltu liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 59, 6.3.2004.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — EDF v. komissio

(Asia T-156/04) (1)

(Valtiontuet - Ranskan viranomaisten EDF:lle myöntämä tuki - Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään perimään se takaisin - Tuensaajan menettelylliset oikeudet - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste)

2010/C 37/41

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Électricité de France (EDF) (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja M. Debroux)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Buendía Sierra ja C. Giolito)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia: Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues ja A.-L. Vendrolini)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Iberdrola, SA (Bilbao, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Ruiz Calzado ja É. Barbier de La Serre)

Oikeudenkäynnin kohde

Valtiotuista, jotka Ranska on myöntänyt EDF:lle sekä sähkö- ja kaasutoimialalle, 16.12.2003 tehdyn komission päätöksen (C 68/2002, N 504/2003 ja C 25/2003) 3 ja 4 artiklan kumoaminen

Tuomiolauselma

1.	Valtiotuista, jotka Ranska on myöntänyt EDF:lle sekä sähkö- ja kaasutoimialalle, 16.12.2003 tehdyn komission päätöksen (C 68/2002, N 504/2003 ja C 25/2003) 3 ja 4 artikla kumotaan.

2.	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Électricité de Francen (EDF) oikeudenkäyntikulut.

3.	Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

4.	Iberdrola, SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 179, 10.7.2004.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2009 — Cofac v. komissio

(Asia T-158/07) (1)

(ESR - Rahoitustuen määrän pienentäminen - Koulutushankkeet - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tulla kuulluksi)

2010/C 37/42

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Cofac — Cooperativa de Formação e Animação Cultural, CRL (Lissabon, Portugali) (edustajat: asianajajat L. Gomes, J. Ortigão ja C. Peixoto)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Guerra e Andrade ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus komission 3.6.2005 tekemästä päätöksestä D (2005) 13066, jolla pienennettiin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) kantajalle 29.4.1988 tehdyllä päätöksellä C (88) 0831 (asia nro 880707 P1) koulutushankkeita varten myönnetyn rahoitustuen määrää

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Cofac — Cooperativa de Formação e Animação Cultural, CRL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 155, 7.7.2007.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2009 — Cofac v. komissio

(Asia T-159/07) (1)

(ESR - Rahoitustuen määrän pienentäminen - Koulutushankkeet - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tulla kuulluksi)

2010/C 37/43

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Cofac — Cooperativa de Formação e Animação Cultural, CRL (Lissabon, Portugali) (edustajat: asianajajat L. Gomes, J. Ortigão ja C. Peixoto)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Guerra e Andrade ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus komission 9.11.2004 tekemästä päätöksestä D (2004) 24253, jolla pienennettiin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) kantajalle 30.4.1987 tehdyllä päätöksellä C (87) 0860 (asia nro 870927 P1) koulutushankkeita varten myönnetyn rahoitustuen määrää

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Cofac — Cooperativa de Formação e Animação Cultural, CRL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 155, 7.7.2007.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2009 — Giannopoulos v. neuvosto

(Asia T-436/07 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Palvelukseenotto - Palkkaluokan määrittäminen - Palkkaluokan määrittämisen tarkistamista koskeva hakemus - Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 kohta)

2010/C 37/44

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Nikos Giannopoulos (Wezembeek-Oppem, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja C. Bernard-Glanz)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja I. Šulce)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-111/06, Giannopoulos vastaan neuvosto, 20.9.2007 antamasta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) tehty valitus, jossa vaaditaan kyseisen tuomion kumoamista

Tuomiolauselma

1.	Valitus hylätään.

2.	Nikos Giannopoulos ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan tässä oikeusasteessa.

(1) EUVL C 22, 26.1.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Notartel v. SMHV — SAT.1 (R.U.N.)

(Asia T-490/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin R.U.N. rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ja aikaisempi kansallinen sanamerkki ran - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 40/94 73 artikla (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 75 artikla) - Rekisteröinnin osittainen epääminen)

2010/C 37/45

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Notartel SpA — Società informatica del Notariato (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat M. Bosshard ja M. Balestriero)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Sempio)

Vastapuoli valituslautakunnassa: SAT.1 SatellitenFernsehen GmbH (Berliini, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 22.10.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 1267/2006-4), joka koskee SAT.1 SatellitenFernsehen GmbH:n ja Notartel Spa — Società informatica del Notariaton välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Notartel SpA — Società informatica del Notariato velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 64, 8.3.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — Trubion Pharmaceuticals v. SMHV — Merck (TRUBION)

(Asia T-412/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin TRUBION rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki TriBion Harmonis - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2010/C 37/46

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Trubion Pharmaceuticals, Inc. (Seattle, Washington, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja C. Hertz-Eichenrode)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Merck KGaA (Darmstadt, Saksa) (edustajat: aluksi asianajajat M. Best ja R. Freitag, sittemmin asianajajat M. Best ja U. Pfleghar)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 3.7.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1605/2007-2), joka koskee Trubion Pharmaceuticals, Incin ja Merck KGaA:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Trubion Pharmaceuticals, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 301, 22.11.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — Media-Saturn v. SMHV (BEST BUY)

(Asia T-476/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin BEST BUY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2010/C 37/47

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Media-Saturn-Holding GmbH (Ingolstadt, Saksa) (edustajat: aluksi asianajaja K. Lewinsky, sittemmin asianajajat C.-R. Haarmann ja E. Warnke)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 28.8.2008 asiassa R 591/2008-4 tekemästä päätöksestä, joka koskee hakemusta kuviomerkin BEST BUY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Media-Saturn-Holding GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 327, 20.12.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/36

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 16.12.2009 — Giordano Enterprises v. SMHV — Dias Magalhães & Filhos (GIORDANO)

(Asia T-483/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin GIORDANO rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki GIORDANO - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Rekisteröinnin osittainen epääminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2010/C 37/48

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Giordano Enterprises Ltd (F.T. Labuan, Malesia) (edustaja: asianajaja M. Nentwig)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: José Dias Magalhães & Filhos Lda (Arrifana Vfr, Portugali) (edustaja: asianajaja J. M. João)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 28.7.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1864/2007-2), joka koskee José Dias Magalhães & Filhos Lda:n ja Giordano Enterprises Ltd:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1.	Kanne hylätään.

2.	Giordano Enterprises Ltd. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 19, 24.1.2009.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/36

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2009 — Inet Hellas v. komissio

(Asia T-107/06) (1)

(Kumoamiskanne - Aluetunnuksen ”.eu” perustaminen - Verkkotunnuksen ”.co” rekisteröinti ylemmän tason tunnuksen alle - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen)

2010/C 37/49

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Inet Hellas Ilektroniki Ipiresia Pliroforion EPE (Inet Hellas) (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Chatzopoulos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Zavvos ja E. Montaguti)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne sellaisen päätöksen kumoamiseksi, jonka väitetään sisältyneen komission 31.1.2006 päivättyyn kirjeeseen ja joka koskee sitä, että taho, jonka tehtävänä on aluetunnuksen ”.eu” organisointi, hallinto ja hallinnointi, hylkäsi kantajan vaatimuksen, joka koski verkkotunnuksen ”.co” rekisteröintiä ylemmän tason tunnuksen alle.

Määräysosa

1.	Kanne jätetään tutkimatta.

2.	Inet Hellas Ilektroniki Ipiresia Pliroforion EPE (Inet Hellas) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 190, 12.8.2006.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/37

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.12.2009 — Deltalinqs ja SVZ v. komissio

(Asia T-481/07) (1)

(Valtiontuki - Tuki, jonka Belgian viranomaiset ovat myöntäneet intermodaalisille vesikuljetuksille - Vastustamatta jättämistä koskeva komission päätös - Rotterdamin satama-alueelle sijoittautuneiden yritysten intressejä edustavien yhdistysten nostama kumoamiskanne - Kilpailuasemaan kohdistuvan huomattavan vaikutuksen puuttuminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2010/C 37/50

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Deltalinqs (Rotterdam, Alankomaat) ja SVZ, Havenondernemersvereniging Rotterdam (Rotterdam) (edustaja: asianajaja M. Meulenbelt)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Conte ja S. Noë)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Vlaams Gewest (Bryssel, Belgia) ja Waterwegen en Zeekanaal NV (Willebroek, Belgia) (edustaja: asianajaja Y. van Gerven)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota komission päätös C (2007) 1939 lopullinen, jonka komissio teki 10.5.2007 EY 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn alustavan tutkintamenettelyn päätyttyä ja jossa se jättää vastustamatta Vlaams Gewestin (Flanderin hallintoalue, Belgia) suunnittelemaa järjestelmää intermodaalisten vesikuljetusten tukemiseksi (Valtiontuki N 682/2006 — Belgia)

Määräysosa

1.	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2.	Deltalinqs ja SVZ, Havenondernemersvereniging Rotterdam, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

3.	Vlaams Gewest ja Waterwegen en Zeekanaal NV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 64, 8.3.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/37

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 16.12.2009 — Cattin v. komissio

(Asia T-194/08) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - EKR - Luettelo viejistä, jotka voivat saada maksun saatavista, joita niillä on Keski-Afrikan tasavallalta - Luetteloon merkitsemättä jättäminen - Vanhentuminen - Tutkimatta jättäminen)

2010/C 37/51

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: R. Cattin & Cie (Bimbo, Keski-Afrikan tasavalta) ja Yves Cattin (Cadiz, Espanja) (edustaja: asianajaja B. Wägenbaur)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: A. Bordes)

Oikeudenkäynnin kohde

Vahingonkorvauskanne, jolla vaaditaan korvausta vahingosta, jota on väitetysti aiheutunut komission päätöksestä olla merkitsemättä kantajia luetteloon viejistä, jotka voivat saada Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoista maksun saatavista, joita niillä on Keski-Afrikan tasavallan valtiolliselta järjestöltä

Määräysosa

1.	Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2.	R. Cattin & Cie ja Yves Cattin vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 197, 2.8.2008.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/38

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 17.12.2009 — Nijs v. tilintarkastustuomioistuin

(Asia T-567/08 P) (1)

(Valitus - Henkilöstö - Virkamiehet - Päätös jättää kantaja ylentämättä vuoden 2005 ylennyskierroksella - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

2010/C 37/52

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bart Nijs (Bereldange, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Rollinger)

Vastaaja: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin (asiamiehet: T. Kennedy, J.-M. Stenier ja G. Corstens)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 9.10.2008 asiassa F-49/06 Nijs vastaan tilintarkastustuomioistuin (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), antamaa tuomiota koskeva valitus, jolla vaaditaan tämän tuomion kumoamista.

Määräysosa

1.	Valitus hylätään.

2.	Bart Nijs velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä tilintarkastustuomioistuimelle tässä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 55, 7.3.2009.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/38

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 17.12.2009 — Vereniging Milieudefensie ja Stichting Stop Luchtverontreiniging Utrecht v. komissio

(Asia T-396/09 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Ilmanlaadun suojeluun ja parantamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet - Jäsenvaltiolle myönnetty poikkeus - Komission kieltäytyminen uudelleentarkastelusta - Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimia koskeva hakemus - Tutkimatta jättäminen)

2010/C 37/53

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Vereniging Milieudefensie (Amsterdam, Alankomaat) ja Stichting Stop Luchtverontreiniging Utrecht (Utrecht, Alankomaat) (edustaja: asianajaja A. van den Biesen)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver, W. Roels ja A. Alcover San Pedro)

Oikeudenkäynnin kohde

Hakemus 28.7.2009 tehdyn päätöksen K (2009) 6121, jolla oli jätetty tutkimatta kantajien pyyntö siitä, että komissio tutkisi uudelleen 7.4.2009 tekemänsä päätöksen K (2009) 2560, jolla Alankomaiden kuningaskunnalle oli myönnetty väliaikainen poikkeus ilman pilaantumisen torjuntaan liittyvistä velvoitteistaan, täytäntöönpanon lykkäämisestä sekä hakemus välitoimista, joilla Alankomaiden kuningaskunta saataisiin nopeammin noudattamaan kyseisiä velvoitteita.

Määräysosa

1.	Välitoimihakemus hylätään.

2.	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/39

Kanne 9.11.2009 — Escola Superior Agrària de Coimbra v. komissio

(Asia T-446/09)

2010/C 37/54

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Escola Superior Agrària de Coimbra (Bencanta, Portugali) (edustaja: asianajaja J. Pais do Amaral)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Komission 9.9.2009 tekemä päätös D(2009)224268 on kumottava

—	Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Perustelujen puutteellisuus 12.8.2009 päivätyn kirjeen 8 kohdassa mainitun määrän takaisinmaksuvelvoitteen osalta.

Hallinnollisten puitesäännösten 21.2 ja 22 kohdan rikkominen muiden määrien osalta, koska kunkin osanottajan hankkeeseen käyttämän ajan kirjaamiseksi oli olemassa järjestelmä, jossa mainittiin henkilön nimi ja nimenomainen maininta tämän henkilön hankkeeseen tosiasiallisesti käyttämästä ajasta.

Tosiseikkoja koskeva virhe, koska hallinto voi toimia ainoastaan, jos se on varma tosiseikkojen oikeellisuudesta. Pelkkä hallinnon epäilys siitä, oliko ajankäyttölomakkeisiin (timesheets) merkitty aika tosiasiallisesti käytetty vai ei, ei ole riittävä, koska todistustaakka on komissiolla.

Komission virheellinen olettama, koska ei ole olemassa kirjallista velvoitetta käyttää tietyntyyppistä menetelmää työsuoritukseen käytetyn ajan kirjaamiseksi tarkemmin kuin mainittuihin ajankäyttölomakkeisiin. Näin ollen sopimusta täytäntöönpantaessa ja kun ei ole enää mahdollista muuttaa menettelyä, jolla hankkeeseen käytetty aika kirjataan aiempaan ja lailliseen ajankäyttölomakkeiden järjestelmään, komissio ei voi oikeutetusti vaatia enemmän kuin mitä se alun perin vaati tai mistä oli sovittu. Ei myöskään ole asianmukaista esittää niin tiukkaa vaatimusta, että hankeeseen käytetty aika kirjataan valokuvantarkasti.

Riidanalaisella päätöksellä loukataan vilpittömän mielen periaatetta, luottamuksensuojan periaatetta, avoimuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta, kohtuullisuusperiaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta, koska hankkeeseen käytetyn ajan kirjaamista koskevat säännöt ovat uusia, mitä tukee se, että nämä säännöt esitetään nimenomaisesti ja selvästi kyseessä olevan ohjelman myöhemmissä versioissa.

Tosiseikkojen arviointivirhe siltä osin kuin komission määräämän takaisinmaksun laajuus ja sisältö eivät ole oikeassa suhteessa väitettyjen säännöstenvastaisuuksien sisältöön ja luonteeseen, kun otetaan huomioon se, että niitä tuloksia, joista osoituksena on kymmenes sija 200 projektin joukossa, ei ollut mahdollista saavuttaa käyttämättä hankkeeseen huomattavasti enemmän aikaa kuin se tuntimäärä, josta todellisuudessa maksettiin (kun takaisinmaksettava määrä on vähennetty).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/39

Valitus, jonka Rinse van Arum on tehnyt 9.11.2009 virkamiestuomioistuimen asiassa F-139/07, van Arum v. parlamentti, 10.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia T-454/09 P)

2010/C 37/55

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Rinse van Arum (Winksele, Belgia) (edustaja: asianajaja W. van den Muĳsenbergh)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

—	valituskirjelmä ja siinä esitetyt perusteet ja väitteet on tutkittava

—	virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) 10.9.2009 asiassa F-139/07 antama tuomio on kumottava

—	asia on otettava välittömästi ratkaistavaksi ja päätös valittajaa koskevan arviointikertomuksen vahvistamisesta on kumottava

—	parlamentti on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituskirjelmänsä tueksi seuraaviin perusteisiin:

—	henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisten täytäntöönpanomääräysten 1 ja 9 artiklan, Euroopan yhteisön muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 15 artiklan 2 kohdan ja 87 artiklan 1 kohdan sekä henkilöarviointia koskevan oppaan määräysten virheellinen soveltaminen

—	yleisten täytäntöönpanomääräysten 19 artiklan virheellinen soveltaminen ja perusteluvelvollisuuden laiminlyönti

—	kontradiktorisen periaatteen, asianosaisten yhdenvertaisuuden ja puolustautumisoikeuksien loukkaaminen

—	arvioinnin ja etusijapisteiden keskinäistä vastaavuutta koskeva oikeudellinen virhe, puolustautumisoikeuksien loukkaaminen sekä hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen

—

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 90 artiklan virheellinen soveltaminen käyttämällä menettelyn asiakirja-aineistoon kuulumattomia asiakirjoja sekä kontradiktorisen periaatteen loukkaaminen, myös kääntämällä todistustaakka valittajan vahingoksi ja laiminlyömällä perusteluvelvollisuus

—	huolenpitovelvollisuuden laiminlyönti, koska lopullisen arvioinnin tekijä on menetellyt huolimattomasti ja virheellisten seikkojen perusteella, sekä todistustaakkaa koskevien oikeusperiaatteiden loukkaaminen

—	henkilöstösääntöjen 90 artiklaa koskevien oikeussääntöjen, oikeuskäytännön ja oikeusperiaatteiden virheellinen soveltaminen sekä huolenpitovelvollisuuden, huolellisuuden, hyvän hallinnon periaatteen ja todistelua koskevien oikeusperiaatteiden noudattamatta jättäminen

—	virkamiestuomioistuimen käsittämättömistä toteamuksista johtuva oikeudenloukkaus ja tosiseikkojen virheellinen oikeudellinen luonnehdinta sekä perusteluvelvollisuuden ja hyvän hallinnon vaatimusten laiminlyönti

—	tosiseikaston virheellinen vahvistaminen.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/40

Kanne 27.11.2009 — McLoughney v. SMHV — Kern (Powerball)

(Asia T-484/09)

2010/C 37/56

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Rory McLoughney (Thurles, Irlanti) (edustaja: solicitor J. M. Stratford-Lysandrides)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Ernst Kern (Zahling, Saksa)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 30.9.2009 asiassa R 1547/2006-4 tekemä päätös on kumottava

—	väite yhteisön tavaramerkkiä koskevaa hakemusta nro 3 164 779 vastaan on hyväksyttävä

—	toissijaisesti väite on palautettava vastaajalle sen tarkastelemiseksi uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki Powerball luokkiin 10, 25 ja 28 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Rekisteröimätön tavaramerkki POWERBALL, jota käytetään elinkeinotoiminnassa Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 3 kohdan ja 73 artiklan (joista on tässä järjestyksessä tullut neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohta ja 75 artikla) sekä komission asetuksen N:o 2868/95 (1) 50 säännön 2 kohdan ja 52 säännön 1 kohdan rikkominen, koska valituslautakunta ei tarkastellut väitettä neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 3 kohdan valossa ja koska sen olisi pitänyt katsoa, että kantajalla oli oikeus esittää väite asianomaista yhteisön tavaramerkkiä vastaan; neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 4 kohdan ja 73 artiklan (joista on tässä järjestyksessä tullut neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta ja 75 artikla) sekä komission asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 2 kohdan ja 52 säännön 1 kohdan rikkominen, koska valituslautakunta ei tarkastellut väitettä neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 4 kohdan valossa ja koska sen olisi pitänyt katsoa, että kantaja oli aikaisempien oikeuksien haltija ja että se oli käyttänyt väitteessä mainittua tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL, L 303, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/41

Kanne 3.12.2009 — Ranska v. komissio

(Asia T-485/09)

2010/C 37/57

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. Belliard, G. de Bergues, B. Cabouat ja R. Loosli-Surrans)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Ranskan toteuttamista väliaikaisista suojatoimenpiteistä, jotka koskevat sellaiselta tilalta, jolla on varmistunut klassinen scrapie-tapaus, peräisin olevien maidon ja maitotuotteiden tuontia Ranskan alueelle 24.9.2009 tehty komission päätös 2009/726/EY on kumottava.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteellaan Ranskan tasavalta vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla Ranskan toteuttamista väliaikaisista suojatoimenpiteistä, jotka koskevat sellaiselta tilalta, jolla on varmistunut klassinen scrapie-tapaus, peräisin olevien maidon ja maitotuotteiden tuontia Ranskan alueelle 24.9.2009 tehdyn komission päätöksen 2009/726/EY (1).

Riidanalaisessa päätöksessä määrätään Ranska keskeyttämään niiden väliaikaisten suojatoimenpiteiden soveltaminen, jotka se oli toteuttanut sen vuoksi, että oli julkaistu uusia tieteellisiä lausuntoja, joissa todettiin riski, että ihmiset altistuvat klassiselle scrapielle tartunnan saaneista lammas- ja vuohilaumoista peräisin olevan maidon ja maitotuotteiden käytön vuoksi, kieltääkseen sellaisen maidon ja maitotuotteiden, jotka ovat peräisin sellaiselta tilalta, jolla on varmistunut klassinen scrapie-tapaus, tuomisen Ranskaan ihmisravinnoksi.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa siihen, että riidanalainen päätös on kumottava sen vuoksi, että ennalta varautumisen periaatetta on loukattu sekä riskin arvioinnin että sen hallinnan osalta.

Kantaja väittää, että komissio ei ole ottanut huomioon ennalta varautumisen periaatetta riskin arviointivaiheessa, koska se ei ole ottanut huomioon tieteellistä epävarmuutta, joka on edelleen olemassa sen riskin osalta, että muut TSE:t kuin BSE tarttuvat ihmiseen.

Kantajan mukaan komissio ei ole myöskään ottanut ennalta varautumisen periaatetta huomioon riskin hallintavaiheessa, koska se ei ole toteuttanut mitään toimenpiteitä rajatakseen riskiä siitä, että ihmiset altistuvat klassisen scrapiesin aiheuttajille.

(1) EUVL L 258, s. 27.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/41

Kanne 7.12.2009 — ReValue Immobilienberatung v. SMHV (ReValue)

(Asia T-487/09)

2010/C 37/58

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ReValue Immobilienberatung GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: Rechtsanwalt S. Fischoeder ja Rechtsanwalt M. Schork)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 7.10.2009 valitusasiassa R 531/2009-4 tekemä päätös on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki ReValue luokkiin 35, 36, 42 ja 45 kuuluvia palveluja varten (hakemus nro 6 784 292)

Tutkijan päätös: hakemuksen osittainen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 7 artiklan 1 kohdan b ja c kohdan rikkominen, koska haettu merkki ei ole kuvaileva haettujen palvelujen osalta eikä se ole erottamiskyvytön. Lisäksi on kyse asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan rikkomisesta, koska riitautettua päätöstä ei ole olennaisilta osin perusteltu tai koska perustelut eivät ole asianmukaisia.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/42

Kanne 4.12.2009 — Jager & Polacek v. SMHV — RT Mediasolutions (REDTUBE)

(Asia T-488/09)

2010/C 37/59

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Jager & Polacek GmbH (Wien, Itävalta) (edustajat: asianajajat A. Renck, V. von Bomhard ja T. Dolde)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: RT Mediasolutions s.r.o. (Brno, Tšekin tasavalta)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 29.9.2009 tekemä päätös nro R 442/2009-4 on kumottava.

—	Vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: RT Mediasolutions s.r.o.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki REDTUBE luokkaan 9, 38 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten (hakemus nro 6 096 309)

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: rekisteröimätön tavaramerkki Redtube

Väiteosaston ratkaisu: Väitettä ei katsottu tehdyn.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin.

Kanneperusteet:

—	Asetuksen (EY) N:o 216/96 (1) 8 artiklan 2 kohtaa sekä asetuksen (EY) N:o 207/2009 (2) 63 artiklan 2 kohtaa on rikottu sillä perusteella, että kantajalle ei ole annettu mahdollisuutta antaa vastaustaan.

—	Asetuksen N:o 207/2009 80 artiklan 1 ja 2 kohtaa on rikottu sillä perusteella, että ratkaisua väitteen tutkittavaksi ottamisesta ei ole kumottu lainmukaisesti.

—

Asetuksen N:o 207/2009 83 artiklaa on rikottu ja erityisesti luottamuksensuojan periaatetta on loukattu, kun otetaan huomioon myös kyseisen asetuksen 41 artiklan 3 kohta, asetuksen (EY) N:o 2868/95 (3) 17 säännön 1 kohta ja asetuksen (EY) N:o 2869/95 (4) 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta, sillä perusteella, että kantajan olisi pitänyt perustellusti voida luottaa siihen, että väitemaksun myöhästynyt suorittaminen korjaantui sillä, että lisämaksu maksettiin määräajassa.

(1) Sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakuntien menettelysäännöistä 5.2.1996 annettu komission asetus (EY) N:o 216/96 (EYVL L 28, s. 11).

(2) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

(3) Asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL L 303, s. 1).

(4) Maksuista sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit) 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2869/95 (EYVL L 303, s. 33).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/43

Kanne 8.12.2009 — Leali v. komissio

(Asia T-489/09)

2010/C 37/60

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Leali SpA (Odolo, Italia) (edustaja: asianajaja G. Belotti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	: komission 30.9.2009 asiassa COMP. 37 956 — teräsbetonipalkit, uusi päätös — K(2009) 7492 lopullinen tekemä päätös on kumottava

—	: määrättyä sakkoa on lievennettävä

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin asiassa T-472/09, SP vastaan komissio, esitetyt.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/43

Kanne 8.12.2009 — Acciaierie e Ferriere Leali Luigi v. komissio

(Asia T-490/09)

2010/C 37/61

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Acciaierie e Ferriere Leali Luigi SpA (Brescia, Italia) (edustaja: asianajaja G. Belotti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	asiassa COMP.37.956 — Teräsbetoniraudoitteet — 30.9.2009 tehty komission päätös K(2009) 7492 lopullinen on kumottava

—	päätöksen 2 artikla on kumottava siltä osin kuin kantaja velvoitettiin suorittamaan 6 093 000 euroa yhteisvastuullisesti Leali SpA:n kanssa

—	määrättyä sakkoa on alennettava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaisia kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-420/09, SP vastaan komissio.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/44

Kanne 3.12.2009 — Espanja v. komissio

(Asia T-491/09)

2010/C 37/62

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: M. Muñoz Pérez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 24.9.2009 tehty komission päätös 2009/721/EY on kumottava siltä osin kuin se on tämän kanteen kohteena

—	vastaajana oleva toimielin on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavat kanneperusteet:

Oliiviöljyn tuotantotukien rahoituksellisen oikaisun osalta asetuksen N:o 1258/1999 (1) 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 (2) 31 artiklan 1 kohdan rikkominen; näitä säännöksiä sovelletaan riidanalaisessa päätöksessä tilanteessa, jossa niitä ei pidä soveltaa, koska ne sääntöjenvastaisuudet, jotka komissio väittää tapahtuneen, ovat riittämättömiä toteutetun rahoituksellisen oikaisun perustelemiseksi.

Uuhi- ja vuohipalkkioita koskevien tukien rahoituksellisen oikaisun osalta komission väittämien sääntöjenvastaisuuksien puuttuminen, mikä merkitsee sitä, että riidanalainen päätös on ristiriidassa asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohdan kanssa, koska niitä on sovellettu tilanteessa, jossa niitä ei pidä soveltaa. Tältä osin kantaja väittää erityisesti, että paikalla tehtävät tarkastukset suoritettiin asetuksen N:o 2419/2001 (3) 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti pitoaikana, ja että komission esiin tuomat tilarekisterejä ja tarkastajien puuttuvia huomautuksia ajan tasalle saattamatta jätetyistä rekistereistä koskevat ongelmat eivät vaikuta tilan tukikelpoisten eläinten lukumäärän määrittämiseen koko pitoajalta.

(1) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999 (EYVL L 160, s. 103).

(2) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1).

(3) Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2419/2001 (EYVL L 327, s. 11).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/44

Kanne 7.12.2009 — MEDA Pharma v. SMHV — Nycomed (ALLERNIL)

(Asia T-492/09)

2010/C 37/63

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: MEDA Pharma GmbH & Co. KG (Bad Homburg, Saksa) (edustajat: asianajajat G. Würtenberger ja R. Kunze)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Nycomed GmbH (Konstanz, Saksa)

Vaatimukset

—

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 29.9.2009 asiassa R 1386/2007-4 tekemä päätös, joka koskee saksalaisen tavaramerkin nro 1 042 583”ALLERGODIL” perusteella tehtyä väitettä kansainvälisen tavaramerkkirekisteröinnin nro 845 934”ALLERNIL” eurooppalaista osaa vastaan, on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tavaramerkkisuojan hakija: Nycomed GmbH

Haettu unionin tavaramerkki: Sanamerkki ”ALLERNIL” luokkaan 5 kuuluvia tavaroita varten (Euroopan yhteisön nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 845 934)

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Luokkaan 5 kuuluvia tavaroita varten rekisteröity saksalainen tavaramerkki nro 1 042 583”ALLERGODIL”

Mitättömyysosaston ratkaisu: Väite hylättiin

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska sekaannusvaaraa koskevia tavaramerkkioikeudellisia periaatteita ei ole sovellettu oikein, ja asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan rikkominen, koska riidanalaisen päätöksen perustelut ovat riittämättömät.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1)

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/45

Kanne 7.12.2009 — LG Electronics v. SMHV (KOMPRESSOR PLUS)

(Asia T-497/09)

2010/C 37/64

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: LG Electronics, Inc. (Soul, Korean tasavalta) (edustaja: asianajaja J. Blanchard)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	tämä kanne on otettava tutkittavaksi

—

SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 23.9.2009 tekemä päätös on kumottava osittain sikäli kuin siinä hylättiin osittain LG ELECTRONICS -yhtiön valitus 5.2.2009 tehdystä päätöksestä hylätä yhteisön tavaramerkin rekisteröintiä koskeva hakemus nro 7 282 924 siltä osin kuin koskee ”sähkökäyttöisiä pölynimureita”

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki KOMPRESSOR PLUS luokkaan 7 kuuluvia tavaroita varten (hakemus nro 7 282 924)

Tutkijan päätös: Rekisteröintihakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen osittainen hylkääminen

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (EY) No 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/45

Kanne 14.12.2009 — Evonik Industries v. SMHV (purppuranväristä, oikeasta reunastaan pyöristettyä suorakulmiota esittävä kuvio)

(Asia T-499/09)

2010/C 37/65

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Evonik Industries AG (Essen, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Albrecht)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

—	vastaajan (neljäs valituslautakunta) 2.10.2009 tekemä päätös (valituksen asianumero R 491/2009-4) on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: purppuranvärisen (Pantone 513 C) suorakulmiota muistuttavan kuvion muodostama kuviomerkki luokkiin 1–45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten (hakemus nro 7235179)

Tutkijan päätös: hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: asetuksen N:o 207/2009 (1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen, koska hakemuksessa tarkoitetulla merkillä on vaadittava erottamiskyky.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/46

Kanne 7.12.2009 — Italia v. komissio

(Asia T-500/09)

2010/C 37/66

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamies: avvocato dello stato L. Ventrella)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

on kumottava Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 24.9.2009 tehty päätös K (2009) 7044, joka annettiin tiedoksi 25.9.2009, siltä osin kuin siinä tehtiin seuraavat oikaisut Italian vahingoksi varainhoitovuosien 2005 ja 2006 osalta:

—	yhteensä 3 539 679,81 euron suuruiset kiinteämääräiset rahoitusoikaisut (5 %), jotka perustuivat väitettyihin puutteisiin hedelmien ja vihannesten — sitrushedelmien jalostus — alalla tehdyissä tarkastuksissa

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Italian tasavalta vetoaa kanteensa tueksi siihen, että olennaisia menettelymääräyksiä (EY 253 artikla) on rikottu, koska päätös on perusteltu puutteellisesti, ja siihen, että suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

Tältä osin väitetään, että komission tekemät sitrushedelmien jalostukseen liittyviä tukia koskevat oikaisut eivät perustu asiamukaisiin tarkastuksiin, jotka liittyvät tuottajajärjestöille ja jalostajille toimitetun tuotteen sekä jalostukseen tarkoitetun tuotteen ja lopputuotteen vastaavuuteen. Italian hallituksen mukaan menettelyssä ilmeni, että tarkastukset — erityisesti hallinnolliset/kirjanpidolliset ja fyysiset tarkastukset, joita tehtiin sekä tuottajajärjestön (Organizzazione di Produttori) että jalostajien luona — olivat riittäviä; lisäksi tarkastukset tehtiin ennalta ilmoittamatta (ilman tarkastuksen päivämäärää koskevaa ennakkoilmoitusta kysymyksessä oleville laitoksille), ja niitä tehtiin joka tapauksessa enemmän kuin lainsäädännössä edellytettiin. Erityisesti se komission päätöksen olennainen kohta olisi tullut perustella, joka koski sitä, että on olemassa rahastolle aiheutuvaa taloudellista vahinkoa koskeva ”merkittävä riski”, joka oikeuttaa joka tapauksessa suhteettomalta vaikuttavan 5 % kiinteämääräisen oikaisun.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/46

Kanne 8.12.2009 — PhysioNova v. SMHV — Flex Equipos de Descanso (FLEX)

(Asia T-501/09)

2010/C 37/67

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: PhysioNova GmbH (Erlangen, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Klink)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Flex Equipos de Descanso, SA (Madrid, Espanja)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2009 asiassa R 1/2009-1 tekemä riidanalainen päätös on kumottava

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2009 asiassa R 1/2009-1 tekemää riidanalaista päätöstä on muutettava siten, että mitättömyysosaston 27.10.2008 tekemä päätös asiassa 2237 C kumotaan

—	sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien valitusmenettelystä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: yhteisön tavaramerkki ”FLEX” nro 2 275 220 luokkiin 6, 10, 17 ja 20 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Yhteisön tavaramerkin haltija: Flex Equipos de Descanso, SA

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: kantaja

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjän tavaramerkkioikeus: saksalainen tavaramerkki nro 39 903 314”PhysioFlex” ja saksalainen tavaramerkki nro 39 644 431”Rotoflex”

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus hylätään

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylätään

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kysymyksessä olevien tavaramerkkien välillä on olemassa sekaannusvaara

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/47

Kanne 16.12.2009 — Völkl v. SMHV — Marker Völkl (VÖLKL)

(Asia T-504/09)

2010/C 37/68

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Völkl GmbH & Co. KG (Erding, Saksa) (edustaja: Rechtsanwalt C. Raβmann)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Marker Völkl International GmbH (Baar, Sveitsi)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston ensimmäisen valituslautakunnan (tavaramerkit ja mallit) 30.9.2009 asiassa R 1387/2008-1 tekemä päätös on kumottava

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) väiteosaston 31.7.2008 asiassa nro B 1 003 153 tekemä päätös on kumottava siltä osin kuin väite on hyväksytty

—	väite on hylättävä

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: sanamerkki VÖLKL luokkiin 3, 9, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten (hakemus nro 4 403 705)

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Marker Völkl International GmbH

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: sanamerkki VÖLKL (kansainvälinen tavaramerkki nro 571 440) luokkiin 18, 25 ja 28 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: väitteen osittainen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: väiteosaston päätöksen kumoaminen kyseessä olevien merkkien sekaannusvaaran toteamisen osalta ja palauttaminen väiteosastolle uuden päätöksen tekemiseksi; valituksen hylkääminen näytön osalta, joka koskee oikeuksien voimassa pitämistä käytön perusteella

Kanneperusteet:

—	Määräämisperiaatteen loukkaaminen (asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 74 artiklan 1 kohdan toinen lause), koska valituslautakunta palautti asian väiteosaston päätettäväksi sellaisten tavaroiden osalta, jota väite ei lainkaan koske

—	reformatio in peius -kiellon loukkaaminen, koska valituslautakunta ei olisi saanut palauttaa asiaa väiteosastolle sellaisten tavaroiden osalta, joita varten väiteosasto oli jo hyväksynyt rekisteröinnin

—	kuulluksi tulemisen oikeuden loukkaaminen (asetuksen N:o 40/94 38 artiklan 3 kohta ja 73 artiklan 2 kohta)

—	asetuksen N:o 40/94 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 43 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 2868/95 (2) 22 säännön 2 kohdan rikkominen, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että väitteen perustana olevaa merkkiä on käytetty siten, että oikeudet on pidettävä voimassa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1).

(2) Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL L 303, s. 1).

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/50

Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 15.12.2009 — Apostolov v. komissio

(Asia F-8/09) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kanne, joka on jätettävä tutkimatta - Myöhässä nostettu kanne)

2010/C 37/78

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Svetoslav Apostolov (Saarwelligen, Saksa) (edustaja: asianajaja D. Schneider-Addae-Mensah)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

EPSO:n sellaisen päätöksen kumoaminen, jolla kantaja jätetään sisällyttämättä valintamenettelyyn EPSO/CAST27/4/07 liittyvään varallaololuetteloon

Määräysosa

1.	Kanne jätetään tutkimatta.

2.	Svetoslav Apostolov velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 244, 10.10.2009, s. 16.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/50

Kanne 17.12.2009 — Bennett ym. v. SMHV

(Asia F-102/09)

2010/C 37/79

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Kelly-Marie Bennett (Mutxamel, Espanja) ynnä muut (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Yhtäältä niiden päätösten kumoaminen, joilla kantajien sopimukset irtisanottiin sellaisen irtisanomislausekkeen nojalla, joka liittyy teollisoikeuksien erikoisalan avoimen kilpailun läpäisemiseen. Toisaalta kantajille aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaaminen.

Vaatimukset

—	Kantajien sopimusten irtisanomisesta 12.3.2009 tehdyt päätökset on kumottava

—	Kantajien 12.6.2009 tekemien valitusten hylkäämisestä 9.10.2009 tehty päätös, joka annettiin tiedoksi samana päivänä, on kumottava siltä osin kuin se on tarpeellista

—

Tämän seurauksena vastaaja on velvoitettava (i) maksamaan kantajille vahingonkorvauksena palkka siltä ajanjaksolta, joka alkoi heidän sopimustensa irtisanomisesta ja päättyy, kun heidät palautetaan tehtäviinsä päätösten kumoamisen seurauksena ja (ii) palauttamaan ennalleen kantajien urat, jotka keskeytyivät sääntöjenvastaisesti kantajien sopimusten irtisanomista koskevilla päätöksillä; jos kantajien palauttaminen tehtäviinsä aiheuttaa huomattavia käytännön hankaluuksia tai on kohtuuton toimenpide kolmansien tilanteen kannalta, vastaaja on velvoitettava maksamaan kohtuullinen rahallinen korvaus kantajien sopimusten lainvastaisesta irtisanomisesta. Tällaisessa korvauksessa on muun muassa otettava huomioon paitsi aikaisempi tulojen menetys myös kantajien kohtuullinen mahdollisuus pysyä SMHV:n palveluksessa eläkeikään asti toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaisesti ja mahdollisuus urakehitykseen

—	Toissijaisesti kantajien sopimusten irtisanomista koskevat päätökset on kumottava siltä osin kuin irtisanomisajan kestoa ei vahvistettu jokaisen kantajan SMHV:ssa suorittamien kokonaisten palvelusvuosien mukaan

—	Vastaaja on velvoitettava maksamaan aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä vahingonkorvausta, jonka kohtuulliseksi määräksi arvioidaan 85 000 euroa jokaista kantajaa varten

—	Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/51

Kanne 22.12.2009 — Allen ym. v. Euroopan komissio

(Asia F-103/09)

2010/C 37/80

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: John Allen (Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta) ym. (edustajat: barristerit P. Lasok, I. Hutton ja B. Lask)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vahingonkorvausvaatimus ja vaatimus sen päätöksen kumoamiseksi, jolla kieltäydytään maksamasta vahingonkorvausta kunkin kantajan sen vuoksi kärsimästä vahingosta, että heitä ei otettu palvelukseen yhteisöjen väliaikaiseksi toimihenkilöksi ajanjaksolla, jolloin he työskentelivät yhteisyritys JET:issä.

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa komission 25.9.2009 tekemän päätöksen;

—	toteaa, että kantajilla oli oikeus tulla kohdelluksi ja heitä olisi pitänyt kohdella ”muuna henkilöstönä” ja/tai otettu palvelukseen sellaisena JET:in alkuperäisten perustamissääntöjen mukaisesti;

—	toteaa, että komissio syrji kantajia heidän työskennellessään JET-hankkeessa ilman objektiivista perustetta palkan, eläkeoikeuksien ja niihin liittyvien etuuksien sekä työsuhteen jatkuvuuden osalta;

—	velvoittaa komission maksamaan korvausta edellä mainituista yhteisön oikeuden rikkomisista aiheutuneesta tulojen, eläkkeiden ja niihin liittyvien etuuksien ja etuoikeuksien menetyksestä asianmukaisine korkoineen;

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—	tuomioistuimen perussäännön ja/tai virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti toteuttaa sellaiset muut toimenpiteet tai määrää sellaisista lisäkorvauksista, jotka unionin tuomioistuin mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi, oikeudenmukaisiksi tai kohtuullisiksi.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/51

Kanne 21.12.2009 — Diego Canga Fano v. neuvosto

(Asia F-104/09)

2010/C 37/81

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Diego Canga Fano (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodriguez ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Kumoamiskanne vastaajan päätöksestä, jolla kantajaa ei otettu palkkaluokkaan AD 13 ylennettyjen virkamiesten luetteloon vuoden 2009 ylennyskierroksella.

Vaatimukset

—	Nimittävän viranomaisen päätös, jolla kantajaa ei otettu palkkaluokkaan AD 13 ylennettyjen virkamiesten luetteloon vuoden 2009 ylennyskierroksella, on kumottava;

—	nimittävän viranomaisen päätös, jolla hylättiin kantajan valitus, on kumottava tarvittaessa;

—

nimittävä viranomainen on velvoitettava suorittamaan kantajalle kohtuuden mukaan (ex aequo et bono) määritelty 150 000 euron suuruinen summa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, laillisine viivästyskorkoineen siitä päivästä lukien, jolloin se tulee maksettavaksi, sekä kohtuuden mukaan (ex aequo et bono) määritelty 50 000 euron suuruinen summa korvauksena ammatillisesta vahingosta, laillisine viivästyskorkoineen siitä päivästä lukien, jolloin se tulee maksettavaksi;

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

13.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 37/52

Kanne 23.12.2009 — Scheefer v. parlamentti

(Asia F-105/09)

2010/C 37/82

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Scheefer (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja R. Adam)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vastaajan sellaisten päätösten kumoaminen, joilla on kieltäydytty luokittelemasta kantajan palvelusta väliaikaisena toimihenkilönä koskeva sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 1 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Lisäksi vahingonkorvausvaatimus kantajan kärsimän vahingon osalta.

Vaatimukset

—	Parlamentin 12.2.2009 tekemä päätös on kumottava

—	parlamentin 12.10.2009 tekemä päätös on kumottava

—	alkuperäisen sopimuksen oikeudellinen luokittelu sekä sopimuksen päättymisajankohta, joksi on vahvistettu 31.3.2009, on kumottava

—	näin ollen kantajan palvelussuhde on luokiteltava toistaiseksi voimassa olevaksi palvelussuhteeksi

—	kantajalle on korvattava hänelle parlamentin toiminnasta aiheutunut vahinko

—	toissijaisesti ja mikäli kaikesta huolimatta virkamiestuomioistuin katsoo, että palvelussuhde on päättynyt, vaikka se katsottaisiinkin toistaiseksi voimassa olevaksi, on maksettava vahingonkorvausta sopimussuhteen laittoman purkamisen johdosta

—	vaihtoehtoisesti ja mikäli kaikesta huolimatta virkamiestuomioistuin katsoo, että palvelussuhdetta ei voida luokitella uudelleen, kantajalle on korvattava hänelle Euroopan parlamentin sääntöjenvastaisesta toiminnasta aiheutunut vahinko

—	kantajalle on varattava mahdollisuus turvautua kaikkiin muihin oikeuksiin, oikeussuojakeinoihin, kanneperusteisiin ja kanteisiin ja erityisesti mahdollisuus vaatia parlamentin tuomitsemista vahingonkorvaukseen aiheutuneesta vahingosta

—	parlamentti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2010.037.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 37

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	53. vuosikerta 13. helmikuu 2010

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN JA LAITOSTEN TIEDOTTEET
	Unionin tuomioistuin
2010/C 037/01	Tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallinen lehtiEUVL C 24, 30.1.2010	1

	V Lausunnot
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2010/C 037/02	Asia C-438/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puolan tasavalta) on esittänyt 9.11.2009 — Bogusław Juliusz Dankowski v. Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi	2

2010/C 037/03	Asia C-440/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (Puolan tasavalta) on esittänyt 11.11.2009 — Zakład Ubezpieczeń Społecznych v. Stanisława Tomaszewska	2

2010/C 037/04	Asia C-450/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Niedersächsisches Finanzgericht (Saksa) on esittänyt 19.11.2009 — Ulrich Schröder v. Finanzamt Hameln	3

2010/C 037/05	Asia C-457/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 23.11.2009 — Claude Chartry v. Belgian valtio	3

2010/C 037/06	Asia C-461/09 P: Valitus, jonka The Wellcome Foundation Ltd on tehnyt 23.11.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-493/07, The Wellcome Foundation Ltd v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 23.9.2009 antamasta tuomiosta	4

2010/C 037/07	Asia C-465/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	4

2010/C 037/08	Asia C-466/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	5

2010/C 037/09	Asia C-467/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	6

2010/C 037/10	Asia C-468/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	7

2010/C 037/11	Asia C-469/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava– Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	8

2010/C 037/12	Asia C-470/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-30/01–T-32/01 ja T-86/02–T-88/02, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	10

2010/C 037/13	Asia C-471/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	11

2010/C 037/14	Asia C-472/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	12

2010/C 037/15	Asia C-472/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	14

2010/C 037/16	Asia C-474/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Vizcaya — Diputación foral de Vizcaya on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	15

2010/C 037/17	Asia C-475/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Álava — Diputación foral de Álava on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	16

2010/C 037/18	Asia C-476/09 P: Valitus, jonka Territorio Histórico de Guipúzcoa — Diputación foral de Guipúzcoa on tehnyt 26.11.2009 yhdistetyissä asioissa T-227/01–T-229/01 ja T-266/01, T-265/01 ja T-270/01, Territorio Histórico de Álava — Diputación Foral de Álava ja Comunidad Autónoma del País Vasco — Gobierno Vasco ym. v. komissio, 9.9.2009 annetusta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) tuomiosta	17

2010/C 037/19	Asia C-477/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 25.11.2009 — Charles Defossez v. Christian Wiart, Sotimon SARL:n selvitysmies, Office national de l'emploi ja CGEA de Lille	18

2010/C 037/20	Asia C-483/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia provincial de Tarragona (Espanja) on esittänyt 30.11.2009 — Rikosoikeudenkäynti Magatte Gueyea vastaan	19

2010/C 037/21	Asia C-484/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação do Porto (Portugali) on esittänyt 30.11.2009 — Manuel Carvalho Ferreira Santos v. Companhia Europeia de Seguros, S.A.	20

2010/C 037/22	Asia C-485/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 1.12.2009 — Viamex Agrar Handels GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas	20

2010/C 037/23	Asia C-489/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van beroep te Gent (Belgia) on esittänyt 30.11.2009 — Vandoorne NV v. Belgian valtio	21

2010/C 037/24	Asia C-490/09: Kanne 30.11.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta	21

2010/C 037/25	Asia C-493/09: Kanne 1.12.2009 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta	21

2010/C 037/26	Asia C-495/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) on esittänyt 2.12.2009 — Nokia Corporation v. Her Majesty’s Commissioners of Revenue and Customs	22

2010/C 037/27	Asia C-500/09: Kanne 2.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta	22

2010/C 037/28	Asia C-503/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upper Tribunal (Administrative Appeals Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 4.12.2009 — Lucy Stewart v. Secretary of State for Work and Pensions	23

2010/C 037/29	Asia C-510/09: Kanne 9.12.2009 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta	24

2010/C 037/30	Asia C-511/09 P: Valitus, jonka Dongguan Nanzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd on tehnyt 4.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-296/06, Dongguan Manzha Leco Stationery Mfg. Co., Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 23.9.2009 antamasta tuomiosta	24

2010/C 037/31	Asia C-512/09: Kanne 10.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta	25

2010/C 037/32	Asia C-513/09: Kanne 11.12.2009 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta	25

2010/C 037/33	Asia C-518/09: Kanne 11.12.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Portugalin tasavalta	26

2010/C 037/34	Asia C-520/09 P: Valitus, jonka Arkema France SA on tehnyt 15.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-168/05, Arkema v. komissio, 30.9.2009 antamasta tuomiosta	27

2010/C 037/35	Asia C-521/09 P: Valitus, jonka Elf Aquitaine SA on tehnyt 15.12.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-174/05, Elf Aquitaine v. komissio, 30.9.2009 antamasta tuomiosta	28

2010/C 037/36	Asia C-524/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal administratif de Paris (Ranska) on esittänyt 12.11.2009 — Ville de Lyon v. Caisse des dépôts et consignations	29

2010/C 037/37	Asia C-534/09: Kanne 18.12.2009 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta	30

	Unionin yleinen tuomioistuin
2010/C 037/38	Asia T-57/01: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Solvay v. komissio (Kilpailu — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Kalsinoidun soodan yhteisön markkinat (lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia) — Päätös, jossa todetaan EY 82 artiklan rikkominen — Hankintasopimukset äärimmäisen pitkälle ajanjaksolle — Uskollisuusalennus — Sakkojen tai seuraamusten määräämistä koskevan komission toimivallan vanhentuminen — Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto — Olennaiset menettelymääräykset — Merkitykselliset maantieteelliset markkinat — Määräävän markkina-aseman olemassaolo — Yrityksen toiminnan luonnehtiminen määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Sakko — Rikkomisen vakavuus ja kesto — Raskauttavat olosuhteet — Rikkomisen uusiminen — Lieventävät olosuhteet)	31

2010/C 037/39	Asia T-58/01: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Solvay v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kalsinoidun soodan yhteisön markkinat — Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen — Sopimus, jolla taataan yritykselle vähimmäismyyntimäärä jäsenvaltiossa ja vähimmäismyyntimäärästä puuttuvien määrien ostaminen tämän vähimmäismäärän saavuttamiseksi — Sakkojen tai seuraamusten määräämistä koskevan komission toimivallan vanhentuminen — Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto — Olennaiset menettelymääräykset — Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Sakko — Rikkomisen vakavuus ja kesto — Raskauttavat ja lieventävät olosuhteet)	31

2010/C 037/40	Yhdistetyt asiat T-440/03, T-121/04, T-171/04, T-208/04, T-365/04 ja T-484/04: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.12.2009 — Arizmendi ym. v. neuvosto ja komissio (Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — Tulliliitto — Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely — Perusteltu lausunto — Tulkkaustehtäviä hoitavien ja hallinnollisia ja kaupallisia tehtäviä hoitavien laivanselvittäjien ammattikunnan monopolin lakkauttaminen Ranskan lainsäädännössä — Riittävän ilmeinen rikkominen — Syy-yhteys)	32

2010/C 037/41	Asia T-156/04: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — EDF v. komissio (Valtiontuet — Ranskan viranomaisten EDF:lle myöntämä tuki — Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään perimään se takaisin — Tuensaajan menettelylliset oikeudet — Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan — Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste)	32

2010/C 037/42	Asia T-158/07: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2009 — Cofac v. komissio (ESR — Rahoitustuen määrän pienentäminen — Koulutushankkeet — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi)	33

2010/C 037/43	Asia T-159/07: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.12.2009 — Cofac v. komissio (ESR — Rahoitustuen määrän pienentäminen — Koulutushankkeet — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tulla kuulluksi)	33

2010/C 037/44	Asia T-436/07 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2009 — Giannopoulos v. neuvosto (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Palvelukseenotto — Palkkaluokan määrittäminen — Palkkaluokan määrittämisen tarkistamista koskeva hakemus — Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 kohta)	34

2010/C 037/45	Asia T-490/07: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2009 — Notartel v. SMHV — SAT.1 (R.U.N.) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin R.U.N. rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ja aikaisempi kansallinen sanamerkki ran — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 40/94 73 artikla (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 75 artikla) — Rekisteröinnin osittainen epääminen)	34

2010/C 037/46	Asia T-412/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — Trubion Pharmaceuticals v. SMHV — Merck (TRUBION) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin TRUBION rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki TriBion Harmonis — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	35

2010/C 037/47	Asia T-476/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2009 — Media-Saturn v. SMHV (BEST BUY) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin BEST BUY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)	35

2010/C 037/48	Asia T-483/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 16.12.2009 — Giordano Enterprises v. SMHV — Dias Magalhães & Filhos (GIORDANO) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin GIORDANO rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen sanamerkki GIORDANO — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Rekisteröinnin osittainen epääminen — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	36

2010/C 037/49	Asia T-107/06: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2009 — Inet Hellas v. komissio (Kumoamiskanne — Aluetunnuksen .eu perustaminen — Verkkotunnuksen .co rekisteröinti ylemmän tason tunnuksen alle — Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena — Tutkimatta jättäminen)	36

2010/C 037/50	Asia T-481/07: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.12.2009 — Deltalinqs ja SVZ v. komissio (Valtiontuki — Tuki, jonka Belgian viranomaiset ovat myöntäneet intermodaalisille vesikuljetuksille — Vastustamatta jättämistä koskeva komission päätös — Rotterdamin satama-alueelle sijoittautuneiden yritysten intressejä edustavien yhdistysten nostama kumoamiskanne — Kilpailuasemaan kohdistuvan huomattavan vaikutuksen puuttuminen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)	37

2010/C 037/51	Asia T-194/08: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 16.12.2009 — Cattin v. komissio (Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — EKR — Luettelo viejistä, jotka voivat saada maksun saatavista, joita niillä on Keski-Afrikan tasavallalta — Luetteloon merkitsemättä jättäminen — Vanhentuminen — Tutkimatta jättäminen)	37

2010/C 037/52	Asia T-567/08 P: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 17.12.2009 — Nijs v. tilintarkastustuomioistuin (Valitus — Henkilöstö — Virkamiehet — Päätös jättää kantaja ylentämättä vuoden 2005 ylennyskierroksella — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)	38

2010/C 037/53	Asia T-396/09 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 17.12.2009 — Vereniging Milieudefensie ja Stichting Stop Luchtverontreiniging Utrecht v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Ilmanlaadun suojeluun ja parantamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet — Jäsenvaltiolle myönnetty poikkeus — Komission kieltäytyminen uudelleentarkastelusta — Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimia koskeva hakemus — Tutkimatta jättäminen)	38

2010/C 037/54	Asia T-446/09: Kanne 9.11.2009 — Escola Superior Agrària de Coimbra v. komissio	39

2010/C 037/55	Asia T-454/09 P: Valitus, jonka Rinse van Arum on tehnyt 9.11.2009 virkamiestuomioistuimen asiassa F-139/07, van Arum v. parlamentti, 10.9.2009 antamasta tuomiosta	39

2010/C 037/56	Asia T-484/09: Kanne 27.11.2009 — McLoughney v. SMHV — Kern (Powerball)	40

2010/C 037/57	Asia T-485/09: Kanne 3.12.2009 — Ranska v. komissio	41

2010/C 037/58	Asia T-487/09: Kanne 7.12.2009 — ReValue Immobilienberatung v. SMHV (ReValue)	41

2010/C 037/59	Asia T-488/09: Kanne 4.12.2009 — Jager & Polacek v. SMHV — RT Mediasolutions (REDTUBE)	42

2010/C 037/60	Asia T-489/09: Kanne 8.12.2009 — Leali v. komissio	43

2010/C 037/61	Asia T-490/09: Kanne 8.12.2009 — Acciaierie e Ferriere Leali Luigi v. komissio	43

2010/C 037/62	Asia T-491/09: Kanne 3.12.2009 — Espanja v. komissio	44

2010/C 037/63	Asia T-492/09: Kanne 7.12.2009 — MEDA Pharma v. SMHV — Nycomed (ALLERNIL)	44

2010/C 037/64	Asia T-497/09: Kanne 7.12.2009 — LG Electronics v. SMHV (KOMPRESSOR PLUS)	45

2010/C 037/65	Asia T-499/09: Kanne 14.12.2009 — Evonik Industries v. SMHV (purppuranväristä, oikeasta reunastaan pyöristettyä suorakulmiota esittävä kuvio)	45

2010/C 037/66	Asia T-500/09: Kanne 7.12.2009 — Italia v. komissio	46

2010/C 037/67	Asia T-501/09: Kanne 8.12.2009 — PhysioNova v. SMHV — Flex Equipos de Descanso (FLEX)	46

2010/C 037/68	Asia T-504/09: Kanne 16.12.2009 — Völkl v. SMHV — Marker Völkl (VÖLKL)	47

2010/C 037/69	Asia T-422/03: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.12.2009 — Enviro Tech Europe ja Enviro Tech International v. komissio	48

2010/C 037/70	Asia T-76/04: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2009 — Bactria v. komissio	48

2010/C 037/71	Asia T-401/04: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2009 — Bactria v. komissio	48

2010/C 037/72	Asia T-199/06: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.12.2009 — Akzo Nobel ym. v. komissio	48

2010/C 037/73	Asia T-143/07: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.12.2009 — UMG Recordings v. SMHV — Osman (MOTOWN)	48

2010/C 037/74	Asia T-333/08: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2009 — Bull ym. v. komissio	49

2010/C 037/75	Asia T-555/08: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.12.2009 — IPublish Ganske Interactive Publishing v. SMHV (Navigointilaitetta esittävä merkki)	49

2010/C 037/76	Asia T-174/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.12.2009 — Complejo Agrícola v. komissio	49

2010/C 037/77	Asia T-208/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 14.12.2009 — Mars v. SMHV — Marc (MARC Marlon Abela Restaurant Corporation)	49

	Virkamiestuomioistuin
2010/C 037/78	Asia F-8/09: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 15.12.2009 — Apostolov v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Kanne, joka on jätettävä tutkimatta — Myöhässä nostettu kanne)	50

2010/C 037/79	Asia F-102/09: Kanne 17.12.2009 — Bennett ym. v. SMHV	50

2010/C 037/80	Asia F-103/09: Kanne 22.12.2009 — Allen ym. v. Euroopan komissio	51

2010/C 037/81	Asia F-104/09: Kanne 21.12.2009 — Diego Canga Fano v. neuvosto	51

2010/C 037/82	Asia F-105/09: Kanne 23.12.2009 — Scheefer v. parlamentti	52

2010/C 037/83	Asia F-106/09: Kanne 30.12.2009 — Pascual García v. komissio	52