4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/1

(1)

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, jäljempänä ’yleissopimus’, muodostaa Euroopan unionissa yhteisen perustan epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden oikeuksien suojaamiselle rikosoikeudellisissa menettelyissä, joihin tässä päätöslauselmassa katsotaan sisältyvän oikeudenkäyntiä edeltävä vaihe ja oikeudenkäyntivaihe.

(2)

Tämän lisäksi yleissopimus, sellaisena kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sitä tulkitsee, tarjoaa jäsenvaltioille merkittävän perustan luottaa toistensa rikosoikeusjärjestelmiin ja vahvistaa tätä luottamusta. Samalla Euroopan unionilla on mahdollisuus lisätä toimia yleissopimuksen normien täyden täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi sekä tarvittaessa sovellettavien normien yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja olemassa olevien normien tiukentamiseksi.

(3)

Euroopan unioni on onnistuneesti luonut alueen, jolla on liikkumis- ja oleskeluvapaus ja jota kansalaiset hyödyntävät matkustamalla, opiskelemalla ja työskentelemällä yhä useammin muissa maissa kuin asuinmaassaan. Sisärajojen poistaminen sekä liikkumis- ja oleskeluvapauteen liittyvien oikeuksien käytön lisääntyminen ovat kuitenkin väistämättä johtaneet siihen, että yhä suurempi määrä ihmisiä on osallisena rikosoikeudellisessa menettelyssä jäsenvaltiossa, joka on muu kuin heidän asuinjäsenvaltionsa. Näissä tilanteissa epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaaliset oikeudet ovat erityisen tärkeitä, jotta turvataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(4)

Euroopan unionin tasolla on toteutettu useita toimenpiteitä kansalaisten turvallisuuden korkean tason takaamiseksi, mutta on myös käsiteltävä erityisongelmia, joita saattaa syntyä henkilön ollessa epäiltynä tai syytettynä rikosoikeudellisessa menettelyssä.

(5)

Tämän vuoksi tarvitaan prosessuaalisia oikeuksia koskevia erityistoimia rikosoikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Kyseiset toimet, jotka voivat olla lainsäädäntöä ja muita toimenpiteitä, lisäävät kansalaisten luottamusta siihen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot suojaavat heidän oikeuksiaan ja takaavat ne.

(6)

Tampereen Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään vuonna 1999, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanon puitteissa olisi myös aloitettava niiden prosessioikeudellisten seikkojen käsittely, joiden osalta yhteiset vähimmäisvaatimukset katsotaan tarpeellisiksi, jotta helpotettaisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista jäsenvaltioiden keskeisiä oikeusperiaatteita noudattaen (päätelmien 37 kohta).

(7)

Lisäksi vuoden 2004 Haagin ohjelmassa todetaan, että oikeudellisen yhteistyön perustana olevan vastavuoroisen tunnustamisen laajempi toteutuminen edellyttää, että laaditaan rikosoikeudellisissa menettelyissä noudatettavia prosessuaalisia oikeuksia koskevat yhdenmukaiset vaatimukset jäsenvaltioissa tällä hetkellä noudatettavien turvatakeiden tasosta tehtävien tutkimusten pohjalta ja jäsenvaltioiden oikeusperinteitä asianmukaisesti kunnioittaen (III 3.3.1 kohta).

(8)

Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset luottavat toisten jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmiin. Keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi Euroopan unionissa on tärkeää, että yleissopimuksen lisäksi on olemassa prosessuaalisten oikeuksien suojaa koskevat Euroopan unionin normit, jotka pannaan täytäntöön ja joita sovelletaan jäsenvaltioissa asianmukaisesti.

(9)

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että asiantuntijat laajalti kannattavat prosessuaalisia oikeuksia koskevia Euroopan unionin toimia, jotka toteutetaan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden avulla, ja että jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välistä keskinäistä luottamusta olisi parannettava (1). Euroopan parlamentti myötäilee näitä näkemyksiä (2). Euroopan komissio toteaa tiedonannossaan Tukholman toimintaohjelmaa varten (3), että puolustautumisoikeuksien vahvistaminen on elintärkeää, jotta säilytetään jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus ja kansalaisten luottamus Euroopan unioniin.

(10)

Prosessuaalisista oikeuksista Euroopan unionin puitteissa viime vuosina käydyt keskustelut eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Syytteeseenpanoa helpottavien toimenpiteiden osalta on oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla kuitenkin edistytty huomattavasti. Nyt on aika ryhtyä toimiin näiden toimenpiteiden ja yksilön prosessuaalisten oikeuksien suojan välisen tasapainon parantamiseksi. Olisi toteutettava toimia menettelyllisten takeiden ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia kansalaiset päättävät matkustaa, opiskella, työskennellä tai asua.

(11)

Näiden kysymysten tärkeys ja monimutkaisuus huomioon ottaen vaikuttaa asianmukaiselta käsitellä niitä vaiheittain varmistaen samalla yleinen johdonmukaisuus. Käsiteltäessä tulevia toimia ala kerrallaan huomio voidaan keskittää kuhunkin yksittäiseen toimenpiteeseen, jolloin ongelmat voidaan kartoittaa ja ratkaista tavalla, joka antaa kullekin toimenpiteelle lisäarvoa.

(12)

Kun otetaan huomioon se, että tämän päätöslauselman liitteessä esitetty toimenpiteiden luettelo ei ole tyhjentävä, neuvoston olisi myös harkittava mahdollisuutta käsitellä kysymystä muiden kuin luettelossa esitettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojasta.

(13)

Kaikkien uusien EU:n tämän alan säädösten olisi oltava johdonmukaisia yleissopimuksessa, sellaisena kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sitä tulkitsee, esitettyjen vähimmäisnormien kanssa,

1.

Euroopan unionin tasolla olisi toteutettava toimia epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Toimet voivat käsittää lainsäädäntöä samoin kuin muita toimenpiteitä.

2.

Neuvosto hyväksyy tulevien toimien pohjaksi tämän päätöslauselman liitteessä olevan ”Etenemissuunnitelman epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä”, jäljempänä ’etenemissuunnitelma’. Etenemissuunnitelmaan sisältyviä oikeuksia, joita voitaisiin täydentää muillakin oikeuksilla, pidetään prosessuaalisina perusoikeuksina, ja näihin oikeuksiin liittyvät toimet olisi tässä vaiheessa asetettava etusijalle.

3.

Komissiota pyydetään antamaan etenemissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä koskevia ehdotuksia ja harkitsemaan F kohdassa mainitun vihreän kirjan esittämistä.

4.

Neuvosto tarkastelee kaikkia etenemissuunnitelman yhteydessä esitettyjä ehdotuksia ja lupaa käsitellä niitä ensisijaisina.

5.

Neuvosto toimii sovellettavia sääntöjä noudattaen täydessä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ja tekee asianmukaista yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/4

1.

Etäisyys STEDin jätevesien- ja jätteidenkäsittelylaitoksesta toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Italian ja Espanjan, rajalle on Italian osalta 110 km ja Espanjan osalta 230 km.

2.

Suunniteltuun muutokseen liittyy kaasumaisen tritiumin sallittujen päästörajojen nosto.

3.

Suunniteltu muutos ei tavanomaisissa toimintaolosuhteissa altista muiden jäsenvaltioiden väestöä terveysriskeille.

4.

Kiinteä radioaktiivinen jäte varastoidaan väliaikaisesti laitosalueella ennen kuin se siirretään Ranskan hallituksen hyväksymään jätteiden loppusijoituslaitokseen.

5.

Jos ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisen ja laajuisen onnettomuuden seurauksena, säteilyannokset, joille toisen jäsenvaltion väestö altistuisi, eivät todennäköisesti vaikuttaisi terveyteen.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/5

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5641. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/5

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5687. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/6

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5624. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/6

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5662. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/7

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/8

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu liiketoimi muodostaa EY:n sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitetulla toimenpiteellä voidaan katsoa olevan sulautuma-asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

3.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kyseiset markkinat ovat:

4.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoituksen tekijän alun perin ehdottama liiketoimi estäisi olennaisesti tehokkaan kilpailun yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla matkustajalentoliikenteessä seuraavilla reiteillä:

5.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoituksen tekijän antamien sitoumusten avulla palautettaisiin tehokas kilpailu ja saatettaisiin keskittymä yhteismarkkinoille soveltuvaksi seuraavilla reiteillä:

6.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoitettu liiketoimi ei olennaisesti estäisi tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla matkustajalentoliikenteen markkinoilla muilla lyhyillä, keskipitkillä tai pitkillä reiteillä.

7.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon, jonka mukaan ilmoitettu liiketoimi ei olennaisesti estäisi tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla lentorahtiliikenteen markkinoilla.

8.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä soveltuu sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan, edellyttäen, että tämän päätösluonnoksen liitteessä vahvistettuja sitoumuksia noudatetaan.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/9

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/11

(1)

Komissio vastaanotti 26. marraskuuta 2008 ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla saksalainen yritys Deutsche Lufthansa AG hankkii yksinomaisen määräysvallan belgialaisessa yrityksessä SN Airholding SA/NV ostamalla osakkeita.

(2)

Deutsche Lufthansa AG, jäljempänä ’LH’ tai ’ilmoituksen tehnyt osapuoli’, on täyden palvelun reittilentoliikenteen harjoittaja, jonka päälentokenttiä ovat Frankfurtin kansainvälinen lentokenttä ja Münchenin lentokenttä, ja jonka kotilentokenttä on Düsseldorfin lentokenttä. LH:n kaksi keskeistä toimintoa ovat matkustaja- ja rahtilentoliikenne. LH käyttää määräysvaltaa Swiss International Air Lines Ltd.-lentoyhtiössä, jäljempänä ’LX’, jonka kotilentokenttä on Zürichin lentokenttä, Air Dolomiti- ja Eurowings-lentoyhtiöissä sekä Germanwings-halpalentoyhtiössä. Sekä LH että LX ovat Star Alliance -liittoutuman jäseniä. Komissio hyväksyi 14. toukokuuta 2009 LH:n suunnitelman hankkia omistukseensa bmi. (2)

(3)

SN Airholding SA/NV, jäljempänä ’SNAH’, on SN Brussels Airlines -yhtiön, jäljempänä ’SN’, holdingyhtiö. SN on belgialainen reittilentoliikenteen harjoittaja, jonka päälentokenttä on Zaventemin lentokenttä Brysselissä. SN:n ydinliiketoiminta-ala on matkustajalentoliikenne. SN ei ole minkään liittoutuman jäsen. LH:sta ja SN:stä käytetään jäljempänä yhteisnimitystä ”osapuolet”.

(4)

LH aikoo hankkia aluksi 45 prosenttia SNAH:n osakkeista. Lisäksi sillä on loppuihin osakkeisiin osto-optiot, jotka voidaan käyttää aikaisintaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Vaikka tarkasteltavana oleva yrityskauppa toteutetaan kahdessa vaiheessa, LH saa yksinomaisen määräysvallan SNAH:ssa jo ensimmäisen vaiheen päätyttyä eli sen jälkeen, kun se on hankkinut omistukseensa 45 prosenttia SNAH:n osakepääomasta.

(5)

Ilmoitetulla keskittymällä on EY:n sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

(6)

Osapuolten matkustajalentoliikennetoiminnoissa on päällekkäisyyttä erityisesti tietyillä Brysselistä liikennöitävillä lyhyillä lentoreiteillä.

(7)

Markkinatutkimuksessa vahvistettiin käytäntö, jota komissio on noudattanut aiempien asioiden käsittelyssä. Kyseisen käytännön mukaan säännöllisten matkustajalentoliikennepalveluiden merkitykselliset markkinat määritetään nk. lähtöpaikka-määräpaikka-kaupunkiparien perusteella ja kaikki vaihtoehtoiset lentokentät sisällytetään vastaaviin lähtöpaikkoihin ja määräpaikkoihin.

(8)

Matkustajat jaetaan yleensä asiakkaisiin, joille aika on merkittävä tekijä, ja asiakkaisiin, joille ajalla ei ole suurta merkitystä. Komission ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä päätelmiä siitä, muodostavatko kyseiset asiakasryhmät kahdet eri tuotemarkkinat, sillä kilpailutilanne yrityskaupan vaikutuspiiriin kuuluvilla reiteillä on sama riippumatta siitä, tehdäänkö kyseinen ero vai ei.

(9)

Markkinatutkimuksessa vahvistettiin käytäntö, jota komissio on noudattanut aiempien asioiden käsittelyssä. Kyseisen käytännön mukaan välilaskulliset lennot eivät yleensä aiheuta kilpailupainetta suorille lennoille, kun kyse on alle kolme tuntia kestävistä lennoista.

(10)

Komissio tutki lisäksi kysymystä siitä, ovatko Brussels National -lentokenttä (BRU) ja Antwerpenin lentokenttä (ANR) vaihtoehtoja toisilleen. On vahvoja viitteitä siitä, että ANR-lentokentältä liikennöitävät lennot eivät ole korvattavissa BRU-kentältä liikennöitävillä lennoilla. Vaikka BRU-lentokentältä/-lentokentälle liikennöitävien ja ANR-lentokentältä/-lentokentälle liikennöitävien lentojen katsottaisiin kuuluvan samoille markkinoille, ne olisivat joka tapauksessa vain toistensa etäisiä kilpailijoita. Sellaisen kilpailijan markkinoilletulo, joka tarjoaa lentoja ANR-lentokentältä reiteillä, joilla havaittiin kilpailuongelmia tutkinnan aikana, ei sen vuoksi tasoittaisi sulautuman kilpailunvastaisia vaikutuksia kyseisillä reiteillä.

(11)

LH:n liittoutumakumppaneita ei pitäisi ottaa huomioon yrityskaupan vaikutuspiiriin kuuluvien markkinoiden määrityksessä, sillä odotettavissa ei ole sulautumakohtaisia heijastusvaikutuksia, jotka kohdistuisivat SN:n ja LH:n kumppanien välisiin suhteisiin. Yrityskaupan vaikutuspiiriin kuuluvia markkinoita koskevassa kilpailuanalyysissa komissio arvioi LH:n ja sen liittoutumakumppanien välistä suhdetta ja selvittää reittikohtaisesti, millä tavalla kyseinen suhde vaikuttaa siihen, onko niillä kannustinta kilpailla keskenään sulautuman jälkeen.

(12)

Komissio totesi, että sulautuma loisi monopolitilanteen Brysselin ja Frankfurtin välisellä reitillä niiden matkustajien osalta, joille aika on merkittävä tekijä. Sulautuma poistaisi myös kireän kilpailun LH:n ja SN:n väliltä niiden matkustajien osalta, joille aika ei ole merkittävä tekijä. Vaikka sulautumisen tuloksena luotava yksikkö joutuisi kilpailemaan rautatieliikennepalveluiden kanssa, rautatieliikenteen aiheuttama kilpailupaine ei riittäisi kompensoimaan kyseisen kilpailun poistamista. Sulautuma poistaisi kaikkien matkustajien osalta markkinoilta LH:n tärkeimmän kilpailijan. Sulautuman odotetaankin estävän olennaisesti tehokasta kilpailua riippumatta siitä, mitä vaihtoehtoista markkinoiden määritelmää käytetään.

(13)

Reiteillä Bryssel–München ja Bryssel–Hampuri sulautuma loisi monopolitilanteen sekä niiden matkustajien osalta, joille aika on merkittävä tekijä, että niiden matkustajien osalta, joille aika ei ole merkittävä tekijä (ja sen vuoksi myös kaikki matkustajat kattavien markkinoiden osalta).

(14)

Brysselin ja Berliinin välisen reitin osalta easyJet on ilmoittanut nostavansa päivittäisten vuorojen määrän yhdestä kahteen IATA-talvikaudesta 2009–2010 lähtien. Tämä mahdollistaa edestakaiset lennot saman päivän aikana. Komissio totesi, että easyJet kohdistaisi sulautuman tuloksena luotavaan yksikköön riittävästi kilpailupainetta, myös niiden matkustajien osalta, joille aika on merkittävä tekijä.

(15)

Kaikilla kolmella Belgian ja Sveitsin välisellä reitillä (Bryssel–Basel, Bryssel–Geneve ja Bryssel–Zürich) osapuolista toinen on kuljettava lentoyhtiö ja toinen markkinoiva lentoyhtiö. Tämä järjestely perustuu osapuolten tekemään yhteistunnuksen käyttöä koskevaan sopimukseen. Komissio tutki aluksi, olisiko yhteistunnuksen käyttöä koskeva sopimus jätettävä ottamatta huomioon asianmukaisen vaihtoehtoisen tilanteen määrityksessä.

(16)

Bryssel–Basel-reitin osalta komissio totesi asianmukaisesta vaihtoehtoisesta tilanteesta riippumatta, ettei tehokkaalle kilpailulle ole olennaisia esteitä, sillä kyseisellä reitillä ei ole riittävästi kysyntää, jotta kaksi riippumattomasti liikennöivää lentoyhtiötä voisi tarjota sillä suoria lentoja.

(17)

Bryssel–Geneve-reitistä, jolla SN on kuljettava lentoyhtiö, komissio totesi, että LX:ää ei katsota sillä potentiaaliseksi kilpailijaksi. Kyseiseen reittiin ei sen vuoksi liity kilpailuongelmia.

(18)

Bryssel–Zürich-reitistä, jolla LX on kuljettava lentoyhtiö, komissio totesi vaihtoehtoista tilannetta koskevassa analyysissaan, että yhteistunnuksen käyttöä koskeva sopimus todennäköisesti irtisanottaisiin, jos sulautuma jäisi toteutumatta, sillä SN liittyisi siinä tapauksessa Oneworld-liittoutumaan (ja BA saattaisi mahdollisesti ostaa SN:n). Yhteistunnuksen käytön päättymisen vuoksi SN aloittaisi todennäköisesti liikennöinnin reitillä Bryssel–Zürich. Tämän vuoksi sulautuma estäisi SN:n markkinoilletulon, joka olisi muutoin erittäin todennäköistä, ja estäisi siksi olennaisesti tehokasta kilpailua reitillä Bryssel–Zürich riippumatta siitä, onko kyse matkustajista, joille aika on merkittävä tekijä, vai matkustajista, joille aika ei ole merkittävä tekijä.

(19)

Reiteillä Bryssel–Frankfurt, Bryssel–München, Bryssel–Hampuri ja Bryssel–Zürich markkinoille pääsylle on olennaisia esteitä (esim. nousu- ja laskeutumisaikoihin liittyvät rajoitukset sekä lähtö- että määräpaikassa erityisesti ruuhka-aikoina, pää-/kotilentokenttään liittyvät edut, sulautuman tuloksena luotavan yksikön markkina-asema Belgiassa, Saksassa ja Sveitsissä jne.). Nämä esteet ovat erityisen korkeita päälentokenttien välisillä reiteillä, kuten reiteillä Bryssel–Frankfurt, Bryssel–München ja Bryssel–Zürich. Korkeat markkinoille pääsyn esteet aiheuttavat sen, ettei yksikään lentoyhtiö todennäköisesti aloita kyseisillä markkinoilla tällä hetkellä vallitsevien olosuhteiden vuoksi liikennöintiä näillä reiteillä sulautuman kilpailunvastaisten vaikutusten tasoittamiseksi.

(20)

Tarkasteltavana oleva yrityskauppa vaikuttaa moniin muihin lyhyisiin, pitkiin ja keskipitkiin reitteihin. Ehdotettu keskittymä ei kuitenkaan estä olennaisesti tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla yhdenkään reitin osalta.

(21)

Komissio totesi, että yrityskauppa toteutettuna LH:n alkuperäisen ehdotuksen mukaisessa muodossa estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua reiteillä Bryssel–Frankfurt, Bryssel–München, Bryssel–Hampuri ja Bryssel–Zürich sekä niiden matkustajien osalta, joille aika on merkittävä tekijä, että niiden matkustajien osalta, joille aika ei ole merkittävä tekijä, ja siten myös kaikki matkustajat kattavien markkinoiden osalta. Yrityskauppa ei aiheuttaisi kilpailuongelmia muilla sen vaikutuspiiriin kuuluvilla reiteillä.

(22)

Komissio totesi, että yrityskauppa ei todennäköisesti estä olennaisesti tehokasta kilpailua millään rahtilentoliikenteen markkinoilla.

(23)

Komissio totesi sille toimitettujen tietojen perusteella, että tehokkuusedut eivät ole todennettavissa eivätkä suurimmalta osaltaan myöskään sulautumakohtaisia. Lisäksi komissio totesi, että on epätodennäköistä, että tehokkuusedut hyödyttäisivät kuluttajia kaupan vaikutuspiiriin kuuluvilla reiteillä siinä laajuudessa, että ne voisivat tasoittaa sulautumasta aiheutuvia kilpailuhaittoja. Horisontaalisia sulautumia koskevien suuntaviivojen 84 kohdassa todetaan, että ”on erittäin epätodennäköistä, että sulautuma, joka johtaa monopolia lähellä olevaan markkina-asemaan tai vastaavantasoiseen markkinavoimaan, voidaan julistaa yhteismarkkinoille soveltuvaksi sillä perusteella, että tehokkuusedut riittäisivät toimimaan vastapainona mahdollisille kilpailunvastaisille vaikutuksille”.

(24)

LH tarjosi sitoumuksia, joiden mukaan se asettaisi maksutta saataville nousu- ja laskeutumisaikoja, jotka ajoittuisivat enintään 20 minuutin päähän pyydetystä ajankohdasta. Uudet tulokkaat saisivat näin tilaisuuden liikennöidä kullakin neljällä reitillä, joilla komissio on havainnut kilpailuongelmia. Reiteillä Bryssel–Hampuri ja Bryssel–München tulokkaat voisivat liikennöidä enintään kolme vuoroa päivässä ja reiteillä Bryssel–Frankfurt ja Bryssel–Zürich kaksi vuoroa päivässä. Sitoumusten mukaan nousu- ja laskeutumisaikojen jakamisessa noudatettaisiin järjestelyä, joka mahdollistaisi pyydettyjen aikojen jakamisen hyvissä ajoin, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kautta. Lisäksi uusi tulokas saa yleensä osapuolten aiemmat oikeudet kyseisiin nousu- ja laskeutumisaikoihin, ts. tulokkaalla olisi oikeus käyttää osapuolilta siirrettyjä nousu- ja laskeutumisaikoja Euroopan sisäisillä lennoilla muilla reiteillä kuin niillä, joilla on havaittu kilpailuongelmia. Tulokas saa kyseiset oikeudet liikennöityään Bryssel–Hampuri-reitillä kaksi kokonaista perättäistä IATA-kautta, Bryssel–München- ja Bryssel–Zürich-reiteillä neljä kokonaista perättäistä IATA-kautta ja Bryssel–Frankfurt-reitillä kahdeksan kokonaista perättäistä IATA-kautta.

(25)

Lisäksi sitoumuksissa tarjotaan Bryssel–Hampuri-reitillä liikennöinnin aloittavalle lentoyhtiölle mahdollisuus erityisen tuottojen ositusta ja yhteistunnuksen käyttöä koskevan sopimuksen tekemiseen. Uusi tulokas saisi tätä kautta mahdollisuuden tunnuksiensa käyttöön lennoilla, joita osapuolet liikennöivät Brysselistä, tarjotakseen yhteyslentoja Hampuriin/Hampurista. Sitoumukset sisältävät lisäksi lisäkorjaustoimenpiteitä, kuten interline-järjestelmää ja intermodaalikuljetuksia koskevat sopimukset, tuottojen ositusta koskevat erityissopimukset ja kanta-asiakasohjelmiin pääsyä koskevat sopimukset.

(26)

Sitoumukset muodostavat kattavan paketin, jossa otetaan huomioon aiempi kokemus ilmailualan sulautuma-asioissa tarjotuista korjaustoimenpiteistä. Sitoumuksissa otetaan huomioon myös se seikka, että nousu- ja laskeutumisaikojen ruuhkautuminen on tärkeä markkinoille pääsyn este reiteillä, jotka aiheuttavat ongelmia tässä tapauksessa. Sitoumukset on sen vuoksi suunniteltu siten, että niillä voidaan poistaa tämä markkinoille pääsyn este ja edistää uusien tulokkaiden siirtymistä reiteille, joilla havaittiin kilpailuongelmia.

(27)

Sitoumuksista laadittiin markkinatesti osapuolten asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa. Monet vastaajat pitivät niitä riittävinä sulautumasta aiheutuvien kilpailuongelmien poistamiseksi. Useat lentoyhtiöt ovat osoittaneet kiinnostusta liikennöintiin reiteillä, joilla on havaittu kilpailuongelmia. Komissio totesi sen vuoksi, että sitoumukset johtavat erittäin todennäköisesti siihen, että yksi tai useampi lentoyhtiö aloittaa liikennöinnin niillä neljällä reitillä, joilla on havaittu kilpailuongelmia. Tämä mahdollistaa kyseisillä markkinoilla havaittujen kilpailuongelmien ratkaisemisen.

(28)

Yrityskauppa toteutettuna LH:n alkuperäisen ehdotuksen mukaisessa muodossa estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla sulautuma-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. LH on kuitenkin ehdottanut sitoumuksia, jotka todennäköisesti mahdollistavat tehokkaan kilpailun palauttamisen.

(29)

Yrityskauppa ei estä olennaisesti tehokasta kilpailua edellyttäen, että LH:n ehdottamat sitoumukset pannaan täytäntöön.

(30)

Yrityskeskittymä soveltuu tämän vuoksi yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ja ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla edellyttäen, että LH:n ehdottamia sitoumuksia noudatetaan.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/14

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmäärästä.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakon perusmäärän korottamisesta raskauttavien seikkojen vuoksi.

3.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä perusmäärän korottamisesta riittävän suuren estävän vaikutuksen varmistamiseksi.

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lieventämisestä sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon perusteella.

5.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen lopullisista määristä.

6.

Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/15

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/17

(1)

Päätös osoitettiin seuraaville yrityksille: ENI S.p.A., Esso Deutschland GmbH, Esso Société Anonyme Française, ExxonMobil Petroleum & Chemical, B.V.B.A., Exxon Mobil Corporation, H&R ChemPharm GmbH, H&R Wax Company Vertrieb GmbH, Hansen & Rosenthal KG, Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen KG, MOL Nyrt., Repsol YPF Lubricantes y Especialidades S.A., Repsol Petróleo S.A., Repsol YPF S.A., Sasol Wax GmbH, Sasol Wax International AG, Sasol Holding in Germany GmbH, Sasol Limited, Shell Deutschland Oil GmbH, Shell Deutschland Schmierstoff GmbH, Deutsche Shell GmbH, Shell International Petroleum Company Limited, The Shell Petroleum Company Limited, Shell Petroleum N.V., The Shell Transport and Trading Company Limited, RWE-Dea AG, RWE AG, Total France S.A. ja Total S.A.

(2)

Edellä mainitut 28 oikeushenkilöä (jotka kuuluvat 10 yritykseen ja joista eräät ovat vastuussa emoyhtiöinä) osallistuivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan yhteen ja jatkuvaan rikkomiseen, joka muodostui ETA:n parafiinivaha-alaan vaikuttavasta hinnoista sopimisesta ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen vaihtamisesta. Dean (myöhemmin Shell), ExxonMobilin, MOL:n, Repsolin, Sasolin ja Totalin osalta kyseinen yksi ja jatkuva rikkominen koostui myös asiakkaiden ja/tai markkinoiden jakamisesta Euroopan talousalueella. Rikkominen alkoi 3 päivänä syyskuuta 1992 ja päättyi 28 päivänä huhtikuuta 2005. Rikkomisen kesto vaihtelee oikeushenkilöstä ja yrityksestä riippuen. Dean (myöhemmin Shell), ExxonMobilin, Sasolin ja Totalin osalta mainittu yksi ja jatkuva rikkominen koski myös loppukäyttäjille Saksan markkinoilla myytävää raakaparafiinia 30 päivän lokakuuta 1997 ja 12 päivän toukokuuta 2004 välisenä aikana. Rikkomisen kesto vaihteli oikeushenkilöstä ja yrityksestä riippuen.

(3)

Päätös koskee parafiinivahoja ja eräiden yritysten osalta myös raakaparafiinia. Parafiinivahat koostuvat puhtaista ja puolipuhtaista parafiinivahoista (riippuen niiden öljypitoisuudesta) sekä vedyllä kovetetuista vahoista, vahasekoituksista, erikoisvahoista ja kovista parafiinivahoista. Niitä käytetään erilaisten tuotteiden, kuten kynttilöiden, kemikaalien, renkaiden ja ajoneuvoteollisuuden tuotteiden valmistuksessa sekä kumi-, pakkaus-, liima- ja purukumiteollisuudessa. Euroopassa 60–70 prosenttia parafiinivahasta käytetään kynttilöiden valmistukseen. Raakaparafiinia käytetään raaka-aineena parafiinivahojen valmistuksessa. Se on jalostamoiden sivutuote, jota saadaan valmistettaessa perusöljyjä raakaöljystä. Sitä myydään myös loppukäyttäjille, esimerkiksi lastulevyjen valmistajille.

(4)

Väitetiedoksiannossa parafiinivahojen ja raakaparafiinin markkina-arvon arvioitiin olevan noin 485 000 000 euroa Euroopan talousalueella vuonna 2004. Yritykset, joille tämä päätös on osoitettu, toimittivat 75 prosenttia ETA-markkinoiden kysynnästä.

(5)

Komissio aloitti tutkinnan saatuaan sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 2002 annetun tiedonannon, jäljempänä ’vuoden 2002 tiedonanto’, perusteella. Hakemuksen teki Shell Deutschland Schmierstoff GmbH […]. Komissio myönsi vuoden 2002 tiedonannon 15 kohdan mukaisesti Shellille […] ehdollisen vapautuksen sakoista.

(6)

Komissio teki 28 päivänä ja 29 päivänä huhtikuuta 2005 tarkastuksia Sasolin (Saksa), H&R/Tudapetrolin (Saksa), Esso/ExxonMobilin (Alankomaat ja Saksa), Totalin (Ranska), Repsolin (Espanja), ENI:n (Italia) ja MOL:n (Unkari) toimitiloissa.

(7)

Tarkastusten jälkeen komissio sai sakoista vapauttamista tai vaihtoehtoisesti sakkojen lieventämistä koskevat, vuoden 2002 tiedonantoon perustuvat hakemukset Sasolilta, Repsolilta ja ExxonMobililta. Sasol toimitti sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen […]. Repsol haki sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä […]. ExxonMobil haki sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä […].

(8)

Toukokuun 25 päivänä 2007 komissio aloitti menettelyn ja antoi väitetiedoksiannon EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomisesta seuraavien yritysten osalta: ENI S.p.A.; Esso Deutschland GmbH, Esso Nederland B.V., Esso Société Anonyme Française, ExxonMobil Petroleum & Chemical, B.V.B.A. ja Exxon Mobil Corporation; Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen KG; H&R ChemPharm GmbH, H&R Wasag AG, H&R Beteiligung GmbH, H&R Wax Company Vertrieb GmbH ja Hansen & Rosenthal KG; MOL Nyrt.; Repsol YPF Lubricantes y Especialidades S.A. (Rylesa), Repsol Petróleo S.A. ja Repsol YPF S.A.; Sasol Wax GmbH, Sasol Wax International AG, Sasol Holding in Germany GmbH ja Sasol Limited; Shell Deutschland Oil GmbH, Shell Deutschland Schmierstoff GmbH, Deutsche Shell GmbH, Shell International Petroleum Company Limited (SIPC), The Shell Petroleum Company Limited (SPCO), Shell Petroleum N.V., The Shell Transport and Trading Company Limited ja Royal Dutch Shell plc; RWE-Dea AG ja RWE AG; sekä Total France S.A. ja Total S.A. Kaikki osapuolet, joille väitetiedoksianto osoitettiin, antoivat kirjalliset lausunnot vastauksena komission esittämiin väitteisiin. Suullinen kuuleminen järjestettiin 10 päivänä ja 11 päivänä joulukuuta 2007. Kaikki yritykset, joille väitetiedoksianto oli osoitettu, ottivat osaa kuulemiseen, lukuun ottamatta Repsol Petróleo S.A:ta ja Repsol YPF S.A:ta.

(9)

Esso Nederland B.V. esitti vastauksessaan väitetiedoksiantoon seikkoja, joiden vuoksi komissio päätti lopettaa yritystä vastaan aloitetun menettelyn. Komissio päätti lopettaa menettelyn myös H&R Wasag AG:tä, H&R Beteiligung GmbH:ta ja Royal Dutch Shell plc:tä vastaan.

(10)

Komission hallussa olevat todisteet osoittavat pitävästi, että päätöksen kohteena olevat yritykset osallistuivat 2 kohdassa kuvattuun rikkomiseen.

(11)

Kartellin yhteisenä suunnitelmana, kilpailunvastaisena tarkoituksena ja taloudellisena tavoitteena oli vähentää ja torjua hintakilpailua sekä vakauttaa hinnat tai nostaa niitä sopimalla vähimmäishinnoista ja hinnankorotuksista. Eräiden yritysten osalta tavoitteena oli varmistaa asiakassuhteet ja tietyt markkinat. Lyhyesti voidaan todeta, että näiden pyrkimysten tavoitteena oli vähentää merkittävästi kilpailupainetta tai jopa poistaa se. Lopullisena tavoitteena olivat suuremmat voitot ja voittojen vakauttaminen tai lisääminen.

(12)

Päätöksessä kuvataan yksityiskohtaisesti todisteita, joiden mukaan kartelliin osallistuneiden yritysten edustajat tapasivat ja/tai pitivät yhteyttä toisiinsa useamman kerran vuodessa ajanjaksona, jona rikkomisen muodostavat toimet toteutettiin.

(13)

Sakon perusmäärä laskettiin osuutena kunkin yrityksen saamasta parafiinin ja/tai raakaparafiinin keskimääräisestä myyntiarvosta kyseessä olevalla maantieteellisellä alueella rikkomisen kolmena viimeisenä vuonna (”vaihteleva summa”) kerrottuna rikkomisen kestolla vuosina. Tähän summaan lisättiin horisontaalisia hintasopimuksia koskevan estävän vaikutuksen varmistamiseksi lisämaksu (”osallistumismaksu”), joka myöskin laskettiin osuutena myyntiarvosta.

(14)

Osuuksien määrittelemiseksi otettiin huomioon rikkomisen luonne ja maantieteellinen laajuus.

(15)

Vaihteleva summa kerrottiin rikkomisen kestolla (kesto vaihteli oikeushenkilöstä ja yrityksestä riippuen).

(16)

Syyllistyessään tähän rikkomiseen Shell ja ENI olivat jo olleet komission aikaisempien kartellipäätösten kohteina. Yritykset siis toistivat samankaltaisen rikkomisen joko samalla teollisuudenalalla tai toisella toimialalla kuin aikaisempien niille määrättyjen seuraamusten yhteydessä. Tämä osoitti, että ensimmäiset seuraamukset eivät saaneet yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Rikkomisen uusimisen takia oli perusteltua korottaa Shellille ja ENI:lle määrättävän sakon perusmäärää.

(17)

Komissio ei löytänyt lieventäviä seikkoja tässä asiassa.

(18)

Aikaisemmissa päätöksissä noudatetun linjan mukaisesti komissio katsoi, että ExxonMobilille, Shellille, Totalille, ENI:lle, Repsolille ja RWE:lle määrättyihin sakkoihin oli asianmukaista soveltaa korotuskerrointa, jotta sakon määrällä varmistettaisiin riittävän varoittavan vaikutuksen toteutuminen. Vuonna 2007 eli tätä päätöstä edeltävänä tilikautena ExxonMobilin ja Shellin liikevaihto oli yli 250 miljardia euroa, Totalin liikevaihto yli 150 miljardia euroa, ENI:n liikevaihto yli 85 miljardia euroa ja Repsolin ja RWE:n liikevaihto yli 40 miljardia euroa.

(19)

Lopulliset, ennen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon soveltamista lasketut yksittäiset sakkomäärät olivat alle 10 prosenttia kyseisten yritysten maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

(20)

Shell, Sasol, Repsol ja ExxonMobil tekivät tutkimuksen eri vaiheissa yhteistyötä komission kanssa saadakseen vuonna 2002 annetun tiedonannon mukaisen suopean kohtelun.

(21)

Shell oli ensimmäinen yritys, joka ilmoitti komissiolle kynttilävahan ETA-markkinoiden kartellista. Shellin […] esittämän asiakirjanäytön ja selonteon pohjalta komissio pystyi vahvistamaan useiden kartellikokousten ja muun yhteydenpidon järjestämisen, sisällön ja osanottajat ja tekemään tarkastuksia 28 päivänä ja 29 päivänä huhtikuuta 2005. Shell lopetti rikkomiseen osallistumisen ennen hakemuksen tekemistä. Tämän takia Shell oli oikeutettu vapautukseen sakoista.

(22)

Sasol oli toinen yritys, joka otti yhteyttä komissioon. Tiedot, jotka Sasol toimitti […] jälkeen, vahvistivat seikkoja, joita komissio ei olisi muuten voinut selvittää. Sasolin toimittamien tietojen määrän, laadun ja arvon sekä toimituksen ajankohdan ansiosta komissio pystyi saamaan selvemmän kuvan rikkomisesta ja tulkitsemaan saamiaan asiakirjoja. Sasolin yhteistyö palkittiin alentamalla sakkoa 50 prosenttia.

(23)

Repsol, joka tarjoutui toimimaan yhteistyössä komission kanssa […], vahvisti Shellin ja Sasolin antamat tiedot ja toimitti lisätodisteita kartellista sekä todisteita myös itseään vastaan. Edellä sanotun perusteella Repsolin yhteistyö palkittiin alentamalla sakkoa 25 prosenttia.

(24)

ExxonMobil otti yhteyttä komissioon […] ja tarjosi vahvistavia todisteita, tosin vain rajoitetussa määrin. Muuten ExxonMobilin selvitykset olivat epämääräisiä ja ne sisälsivät enimmäkseen hyödyttömiä tietoja. ExxonMobilin yhteistyö palkittiin alentamalla sakkoja seitsemän prosenttia.

(25)

Päätös on osoitettu seuraaville yrityksille, ja niiden rikkomiseen osallistumisen kesto oli seuraava:

(26)

Parafiinivahojen osalta:

(27)

Raakaparafiinin osalta:

(28)

Edellä esitetyn perusteella määrättiin seuraavat sakot:

(29)

Edellä 26 ja 27 kohdassa luetellut yritykset määrättiin lopettamaan 2 kohdassa tarkoitettu rikkominen välittömästi, mikäli näin ei ollut vielä tapahtunut. Yritysten on pidätyttävä vastedes harjoittamasta 2 kohdassa kuvatun kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/22

4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/27