15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 4.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Greenpeace Nederland, B. Meijer, E. Zwaag, F. Pals v. College van Gedeputeerde Staten van Groningen, kolmas, jota asia koskee: RWE Power AG

(Asia C-165/09)

2009/C 193/02

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Stichting Natuur en Milieu, Stichting Greenpeace Nederland, B. Meijer, E. Zwaag ja F. Pals

Vastapuoli: College van Gedeputeerde Staten van Groningen

Kolmas, jota asia koskee: RWE Power AG

Ennakkoratkaisukysymykset

Sisältyykö velvoitteeseen direktiivin mukaisesta tulkinnasta se, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä 96/61/EY (1) (nykyisin ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi 2008/1/EY) (2) säädettyjä velvoitteita, jotka on pantu täytäntöön ympäristöhallintolailla (Wet Milieubeheer), voidaan tulkita ja niitä on tulkittava siten, että päätettäessä ympäristölupahakemuksesta tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista rajoista annetussa direktiivissä 2001/81/EY (3) (jäljempänä päästökattodirektiivi) säädetty rikkidioksidin kansallinen päästöraja on otettava täysimääräisesti huomioon, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivin 96/61/EY (nykyisin direktiivi 2008/1/EY) 9 artiklan 4 kohdassa säädetyistä velvoitteista?

2.a.	Päteekö jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka vakavasti vaarantavat direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttamisen, myös päästökattodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisenä aikana?

2.b.

Kuuluuko asianomaiselle jäsenvaltiolle tarkasteltavan 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisen ajanjakson aikana positiivisia velvollisuuksia mainitun pidättäytymisvelvollisuuden lisäksi tai sen asemesta, mikäli päästökattodirektiivin mukainen rikkidioksidin kansallinen päästöraja uhkaa ylittyä tai ylittyy kyseisen ajanjakson päätyttyä?

2.c.

Onko vastattaessa 2.a. ja 2.b. kysymyksiin merkityksellistä, että sellaista laitosta koskevan ympäristölupahakemuksen mukaan, joka osaltaan vaikuttaa päästökattodirektiivin mukaisen rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan, kyseinen laitos otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2011?

3.a.

Onko jäsenvaltion toisessa kysymyksessä esitettyjen velvollisuuksien perusteella evättävä anottu ympäristölupa taikka liitettävä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, jos ei ole olemassa takeita siitä, ettei laitos, jota varten ympäristölupaa on haettu, osaltaan vaikuta päästökattodirektiivin mukaisen rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan?

3.b.

Vai seuraako päästökattodirektiivistä, että jäsenvaltiolla on myös silloin, kun rikkidioksidin kansallinen päästöraja ylittyy tai uhkaa ylittyä, harkintavaltaa, jotta se voi saavuttaa direktiivillä tavoitellun tuloksen siten, että se ei epää lupaa tai liitä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, vaan se niiden asemesta toteuttaa muita toimenpiteitä, kuten muualla toteutettavia kompensaatiotoimenpiteitä?

4.	Voiko yksityinen oikeussubjekti, siltä osin kuin jäsenvaltiolle kuuluu toisessa ja kolmannessa kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia velvoitteita, vedota kansallisessa tuomioistuimessa näiden velvoitteiden noudattamiseen?

5.a.	Voiko yksityinen oikeussubjekti suoraan vedota päästökattodirektiivin 4 artiklaan?

5.b.	Jos edelliseen kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, kysytään, onko siihen mahdollista vedota 27.11.2002 vai vasta 31.12.2010 jälkeen? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, että ympäristölupahakemuksen perusteella laitos otetaan aikaisintaan käyttöön vuonna 2011?

Tarkemmin ottaen kysytään, voiko silloin, jos ympäristöluvan myöntäminen ja/tai muut toimenpiteet osaltaan vaikuttavat päästökattodirektiivissä säädetyn rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan, yksityisellä oikeussubjektilla olla päästökattodirektiivin 4 artiklan perusteella:

yleinen oikeus siihen, että jäsenvaltio hyväksyy sarjan toimenpiteitä, joiden avulla rikkidioksidin vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyä kansallista päästörajaa, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa sarjan toimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

konkreettisesti oikeus siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä yksittäisen laitoksen suhteen, esimerkiksi epäisi luvan taikka liittäisi lupaan tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, joiden avulla rikkidioksidin vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyä kansallista päästörajaa, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

6.c.	Onko 6.a. ja 6.b. kysymyksiin vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan?

(1) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26).

(2) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (Kodifioitu toisinto) 15.1.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8).

(3) Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23.10.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, s. 22).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 11.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne v. Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland, kolmannet, joita asia koskee: Electrabel Nederland NV ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam

(Asia C-166/09)

2009/C 193/03

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne

Vastapuoli: Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland

Kolmennet, joita asia koskee: Electrabel Nederland NV ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam

Ennakkoratkaisukysymykset

Sisältyykö velvoitteeseen direktiivin mukaisesta tulkinnasta se, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä 2008/1/EY (1) säädettyjä velvoitteita, jotka on pantu täytäntöön ympäristöhallintolailla (Wet Milieubeheer), voidaan tulkita ja niitä on tulkittava siten, että päätettäessä ympäristölupahakemuksesta tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista rajoista annetussa direktiivissä 2001/81/EY (2) (jäljempänä päästökattodirektiivi) säädetyt rikkidioksidin ja typen oksidien kansalliset päästörajat on otettava täysimääräisesti huomioon, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivin 2008/1/EY 9 artiklan 4 kohdassa säädetyistä velvoitteista?

2.a.	Päteekö jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vakavasti vaarantamaan direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttamisen, myös päästökattodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisenä aikana?

2.b.

Kuuluuko asianomaiselle jäsenvaltiolle tarkasteltavan 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisen ajanjakson aikana positiivisia velvollisuuksia mainitun pidättäytymisvelvollisuuden lisäksi tai sen asemesta, mikäli päästökattodirektiivin mukaiset rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansalliset päästörajat uhkaavat ylittyä tai ne ylittyvät kyseisen ajanjakson päätyttyä?

2.c.

Onko vastattaessa 2.a. ja 2.b. kysymyksiin merkityksellistä, että sellaista laitosta koskevan ympäristölupahakemuksen mukaan, joka osaltaan vaikuttaa päästökattodirektiivin mukaisten rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan, kyseinen laitos otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2011?

3.a.

Onko jäsenvaltion toisessa kysymyksessä esitettyjen velvollisuuksien perusteella evättävä anottu ympäristölupa taikka liitettävä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, jos ei ole olemassa takeita siitä, ettei laitos, jota varten ympäristölupaa on haettu, osaltaan vaikuta päästökattodirektiivin mukaisten rikkidioksidin ja/tai typen oksidien päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan?

3.b.

Vai seuraako päästökattodirektiivistä, että jäsenvaltiolla on myös silloin, kun rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansalliset päästörajat ylittyvät tai uhkaavat ylittyä, harkintavaltaa, jotta se voi saavuttaa direktiivillä tavoitellun tuloksen siten, että se ei epää lupaa tai liitä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, vaan se niiden asemesta toteuttaa muita toimenpiteitä, kuten muualla toteutettavia kompensaatiotoimenpiteitä?

4.	Voiko yksityinen oikeussubjekti, siltä osin kuin jäsenvaltiolle kuuluu toisessa ja kolmannessa kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia velvoitteita, vedota kansallisessa tuomioistuimessa näiden velvoitteiden noudattamiseen?

5.a.	Voiko yksityinen oikeussubjekti suoraan vedota päästökattodirektiivin 4 artiklaan?

5.b.	Jos edelliseen kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, kysytään, onko siihen mahdollista vedota 27.11.2002 jälkeen vai vasta 31.12.2010 jälkeen? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, että ympäristölupahakemuksen mukaan laitos otetaan aikaisintaan käyttöön vuonna 2011?

Tarkemmin ottaen kysytään, voiko silloin, jos ympäristöluvan myöntäminen ja/tai muut toimenpiteet osaltaan vaikuttavat päästökattodirektiivissä säädettyjen rikkidioksidin ja typen oksidien kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan, yksityisellä oikeussubjektilla olla päästökattodirektiivin 4 artiklan perusteella:

yleinen oikeus siihen, että jäsenvaltio hyväksyy sarjan toimenpiteitä, joiden avulla rikkidioksidin ja typen oksidien vuotuisia kansallisia päästöjä rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyjä kansallisia päästörajoja, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa sarjan toimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

konkreettisesti oikeus siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä yksittäisen laitoksen suhteen, esimerkiksi epäisi luvan taikka liittäisi lupaan tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, joiden avulla rikkidioksidin ja typen oksidien vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyjä kansallisia päästörajoja, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

6.c.	Onko 6.a. ja 6.b. kysymyksiin vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan?

(1) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (Kodifioitu toisinto) 15.1.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8).

(2) Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23.10.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, s. 22).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 11.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne v. Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland, kolmannet, joita asia koskee: E.On Benelux ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam

(Asia C-167/09)

2009/C 193/04

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne

Vastapuoli: Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland

Kolmannet, joita asia koskee: E.On Benelux ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam

Ennakkoratkaisukysymykset

Sisältyykö velvoitteeseen direktiivin mukaisesta tulkinnasta se, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä 96/61/EY (1) (nykyisin ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi 2008/1/EY (2)) säädettyjä velvoitteita, jotka on pantu täytäntöön ympäristöhallintolailla (Wet Milieubeheer), voidaan tulkita ja niitä on tulkittava siten, että päätettäessä ympäristölupahakemuksesta tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista rajoista annetussa direktiivissä 2001/81/EY (3) (jäljempänä päästökattodirektiivi) säädetyt rikkidioksidin typen oksidien kansalliset päästörajat on otettava täysimääräisesti huomioon, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivin 96/61/EY (nykyisin direktiivi 2008/1/EY) 9 artiklan 4 kohdassa säädetyistä velvoitteista?

2.a.	Päteekö jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka vakavasti vaarantavat direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttamisen, myös päästökattodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisenä aikana?

2.b.

Kuuluuko asianomaiselle jäsenvaltiolle tarkasteltavan 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisen ajanjakson aikana positiivisia velvollisuuksia mainitun pidättäytymisvelvollisuuden lisäksi tai sen asemesta, mikäli päästökattodirektiivin mukaiset rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansalliset päästörajat uhkaavat ylittyä tai ne ylittyvät kyseisen ajanjakson päätyttyä?

2.c.

Onko vastattaessa 2.a. ja 2.b. kysymyksiin merkityksellistä, että sellaista laitosta koskevan ympäristölupahakemuksen mukaan, joka osaltaan vaikuttaa päästökattodirektiivin mukaisten rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan, kyseinen laitos otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2011?

3.a.

Onko jäsenvaltion toisessa kysymyksessä esitettyjen velvollisuuksien perusteella evättävä anottu ympäristölupa taikka liitettävä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, jos ei ole olemassa takeita siitä, ettei laitos, jota varten ympäristölupaa on haettu, vaikuta päästökattodirektiivin mukaisten rikkidioksidin ja/tai typen oksidien päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan?

3.b.

4.	Voiko yksityinen oikeussubjekti, siltä osin kuin jäsenvaltiolle kuuluu toisessa ja kolmannessa kysymyksessä tarkoitettujen kaltaisia velvoitteita, vedota kansallisessa tuomioistuimessa näiden velvoitteiden noudattamiseen?

5.a.	Voiko yksityinen oikeussubjekti suoraan vedota päästökattodirektiivin 4 artiklaan?

5.b.	Jos edelliseen kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, kysytään, onko siihen mahdollista vedota 27.11.2002 jälkeen vai vasta 31.12.2010 jälkeen? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, että ympäristölupahakemuksen mukaan laitos otetaan aikaisintaan käyttöön vuonna 2011?

Tarkemmin ottaen kysytään, voiko silloin, jos ympäristöluvan myöntäminen ja/tai muut toimenpiteet osaltaan vaikuttavat päästökattodirektiivissä säädettyjen rikkidioksidin ja/tai typen oksidien kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan, yksityisellä oikeussubjektilla olla päästökattodirektiivin 4 artiklan perusteella:

konkreettisesti oikeus siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä yksittäisen laitoksen suhteen, esimerkiksi epäisi luvan taikka liittäisi lupaan tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, joiden avulla rikkidioksidin ja typen oksidien vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyjä kansallisia päästörajoja, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

6.c.	Onko edellä esitettyihin 6.a. ja 6.b. kysymyksiin vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa kansallisten päästörajojen ylittymiseen tai niiden ylittymisen uhkaan?

(1) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26).

(2) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (Kodifioitu toisinto) 15.1.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8).

(3) Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23.10.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, s. 22).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice in Northern Ireland, Queen’s Bench Division (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 19.5.2009 — Seaport (NI) Limited v. Department of the Environment for Northern Ireland

(Asia C-182/09)

2009/C 193/05

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice in Northern Ireland, Queen’s Bench Division

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Seaport (NI) Limited

Vastaaja: Department of the Environment for Northern Ireland

Ennakkoratkaisukysymykset

Mikä on sen toimivallan laajuus, joka jäsenvaltioilla on tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY (1) 13 artiklan 3 kohdan nojalla päättää siitä, että sellaisen suunnitelman ympäristöarvioinnin tekeminen ei ole mahdollista, jonka ensimmäinen virallinen valmisteluasiakirja valmistui ennen 21.7.2004, ja mitkä ovat ne seikat, jotka kansalliset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti ottaa huomioon tällaisen päätöksen tehdessään?

Voiko jäsenvaltion kansallinen viranomainen sen jälkeen, kun se teki vuonna 2004 päätöksen siitä, että suunnitelman oli mahdollista olla direktiivissä 2001/42 asetettujen vaatimusten mukainen (ja kun se on pysynyt tässä kannassa tämän jälkeen ja kansallisessa tuomioistuimessa) harkita tätä päätöstä uudelleen ja päättää marraskuussa 2007, että kyseisen suunnitelman ei ole mahdollista olla direktiivissä 2001/42 asetettujen vaatimusten mukainen?

3)	Tarkoittaako edellä 2 kysymyksessä kuvattu päätösmenettely sitä, että on tehty taannehtiva päätös siitä, että ympäristöarvioinnin tekeminen ei ole mahdollista, ja jos näin on, onko tällainen taannehtiva päätöksenteko direktiivin 2001/42 13 artiklan 3 kohdan mukaista ja jos on, millä edellytyksillä?

Olivatko seikat, jotka kansallinen viranomainen otti tässä asiassa huomioon, kun se teki 6.11.2007 päätöksen siitä, että Draft North Area Plan -suunnitelmaluonnoksen ympäristöarvioinnin tekeminen ei ole mahdollista, seikkoja, jotka sillä oli direktiivin 2001/42 13 artiklan 3 kohdan mukaan oikeus ottaa huomioon tällaista päätöstä tehdessään?

(1) EYVL L 197, s. 30.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 28.5.2009 — Dyrektor Izby Skarbowej w Białymstoku v. Profaktor Kulesza, Frankowski, Trzaska spółka jawna w Białymstoku

(Asia C-188/09)

2009/C 193/06

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Dyrektor Izby Skarbowej w Białymstoku

Vastaaja: Profaktor Kulesza, Frankowski, Trzaska spółka jawna w Białymstoku

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 11.4.1967 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 67/227/ETY (1) 2 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, luettuna yhdessä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (2) 2 artiklan, 10 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 17 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa, nojalla mahdollista evätä tilapäisesti tavaroista ja palveluista perittävästä verosta 11.3.2004 annetun Puolan lain (Ustawa o Podatku od Tomarów i Usług) (Dz. U. nro 54, s. 535, sellaisena kuin se on muutettuna) 111 §:n 2 momentin, luettuna yhdessä 1 momentin kanssa, mukaisesti verovelvollisilta, jotka harjoittavat myyntiä sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa, ja myyntiä taloudellista toimintaa maatiloilla harjoittaville henkilöille ja jotka eivät noudata velvollisuutta pitää kirjaa liikevaihdosta ja maksettavaksi kuuluvan veron määrästä käyttämällä tähän tarkoitukseen kassakonetta, oikeus vähentää maksettavaksi kuuluvan veron määrästä 30 prosenttia tavaroiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä lasketun veron määrästä?

Voidaanko verovelvollisen vähennysoikeuden, sellaisena kuin siitä säädetään tavaroista ja palveluista perittävästä verosta 11.3.2004 annetun lain (Dz. U. nro 54, s. 535, sellaisena kuin se on muutettuna) 111 §:n 2 momentissa, luettuna yhdessä 1 momentin kanssa, laajuuden tilapäinen rajoittaminen sellaisten verovelvollisten osalta, jotka eivät noudata velvollisuutta pitää kirjaa liikevaihdosta ja maksettavaksi kuuluvan veron määrästä käyttämällä tähän tarkoitukseen kassakonetta, katsoa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi ”erityistoimenpiteiksi” niiden luonne ja tavoite huomioon ottaen, ja edellyttääkö tähän liittyvänä niiden käyttöönotto 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 27 artiklan 2–4 kohdan mukaisen menettelyn noudattamista?

Kattaako jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion oikeus mahdollisuuden määrätä verovelvollisille, jotka eivät noudata velvollisuutta pitää kirjaa liikevaihdosta ja maksettavaksi kuuluvan veron määrästä kassakonetta käyttämällä, seuraamuksen, jossa verovelvolliselta evätään tilapäisesti oikeus vähentää maksettavaksi kuuluvan veron määrästä 30 prosenttia tavaroiden ja palvelujen hankinnan yhteydessä lasketun veron määrästä, sellaisena kuin siitä säädetään tavaroista ja palveluista perittävästä verosta 11.3.2004 annetun lain (Dz. U. nro 54, s. 535, sellaisena kuin se on muutettuna) 111 §:n 2 momentissa, luettuna yhdessä 1 momentin kanssa?

(1) EYVL 1967, 41, s. 1301.

(2) EYVL L 145, s. 1.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/7

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 29.5.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-249/06, Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant ”Niko Tube” ZAT ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VAT, v. Euroopan unionin neuvosto, 10.3.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-191/09 P)

2009/C 193/07

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J.-P. Hix ja Rechtsanwalt G. Berrisch)

Muut osapuolet: Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant ”Niko Tube” ZAT ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VAT, Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

on kumottava Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 10.3.2009 antama tuomio siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin 1) kumosi riidanalaisen asetuksen 1 artiklan siltä osin kuin polkumyyntitulli, joka on vahvistettu kantajien valmistamien tuotteiden Euroopan yhteisöön suuntautuvalle viennille, ylittää sen polkumyyntitullin, jota olisi sovellettava, jos vientihintaa ei olisi oikaistu palkkion perusteella, kun myynnit suoritettiin etuyhteydessä olevan kauppayhtiön, Sepco SA:n, välityksellä (riidanalaisen tuomion tuomiolauselman 1 kohta) ja 2) velvoitti neuvoston vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan neljänneksen kantajille aiheutuneista kuluista (riidanalaisen tuomion tuomiolauselman 3 kohta)

—	ratkaisee asian lopullisesti hylkäämällä kanteen kokonaisuudessaan

—	velvoittaa ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleet korvaamaan muutoksenhakumenettelystä ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäynnistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvosto väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—

Teki oikeudellisen virheen, kun se sovelsi yhden ainoan taloudellisen yksikön käsitettä koskevaa oikeuskäytäntöä analogisesti polkumyyntiä koskevan perusasetuksen (1) 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan soveltamiseen, koska se ei ottanut huomioon, että normaaliarvon laskemista, vientihinnan laskemista ja kysymystä siitä, soveltuvatko oikaisut, koskevat erilliset säännöt. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin laiminlöi tältä osin myös perusteluvelvollisuuden.

—

Teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi toimielimiltä edellytettävää todistustaakkaa, kun se teki perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla oikaisun siten, että se ei soveltanut polkumyyntiasioissa tavallisesti sovellettavaa todistustaakkaa, minkä vuoksi se teki oikeudellisen virheen, kun se ei soveltanut tuomioistuinvalvonnan asianmukaista tasoa toimielinten suorittamaan taloudelliseen arviointiin.

—

Teki oikeudellisen virheen, kun se arvioi oikeudelliselta kannalta virheellisesti toimielinten päätöstä siitä, että 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu tehdään, koska se arvioi päätöstä sen olettaman perusteella, että yhden ainoan taloudellisen yksikön käsite soveltuu normaaliarvon ja vientihinnan vertailuun.

—	Teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että toimielimet tekivät ilmeisen arviointivirheen, kun se sovelsivat perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan ensimmäistä alakohtaa.

—	Teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi liian suppeasti tietojen ilmaisemisedellytyksiä.

—	Teki oikeudellisen virheen, koska se ei arvioinut oikeudellisesti asianmukaisesti puolustautumisoikeuksien loukkausta, jonka se oli (asianmukaisesti) todennut.

—	Teki oikeudellisen virheen arvioidessaan väitetyn menettelyllisen sääntöjenvastaisuuden vaikutuksia, koska se nojautui oikeudellisesti virheellisiin toteamuksiin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisen oikaisun lainmukaisuudesta.

(1) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, s. 1).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/8

Valitus, jonka Kaul GmbH on tehnyt 1.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-402/07, Kaul GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) — Bayer AG, 25.3.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-193/09 P)

2009/C 193/08

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Kaul GmbH (edustajat: Rechtsanwalt R. Kunze ja Solicitor, Rechtsanwalt G. Würtenberger)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Bayer AG

Vaatimukset

—

on kumottava Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-402/07, Kaul GmbH vastaan SMHV — Bayer, 25.3.2009 antama tuomio (jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kanteen sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 1.8.2007 tekemästä päätöksestä, jolla pysytettiin väiteosaston päätös, jolla hylättiin yhteisön tavaramerkkihakemusta 000 195 370”ARCOL” koskeva väite

—	kirjallisen menettelyn jälkeen yhteisöjen tuomioistuimessa on pidettävä suullinen käsittely

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisussa rikotaan asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) asian kannalta merkityksellisiä säännöksiä, minkä lisäksi siinä rikotaan olennaisia menettelymääräyksiä. Näin ollen valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 25.3.2009 antamasta tuomiosta on perusteltu sen vuoksi, että

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 40/94/EY 74 artiklan 2 kohtaa, joten se rikkoi kyseistä säännöstä antaessaan valituksenalaisen tuomion

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi valituksenalaisessa tuomiossa virheellisesti ja yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 61 artiklan 2 kohdan ja 73 kohdan vastaisesti, että sillä, että oikeutta tulla kuulluksi loukattiin, ei ollut merkitystä asian lopputuloksen kannalta ja

—	ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pysytti virheellisesti valituslautakunnan arvion, joka koski yhteisön tavaramerkkiasetuksen 40/94/EY 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja sekaannusvaaraa koskevia arviointiperusteita.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, s. 1).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/8

Valitus, jonka Alcoa Trasformazioni Srl on tehnyt 1.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-332/06, Alcoa Trasformazioni Srl v. Euroopan yhteisöjen komissio, 25.3.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-194/09 P)

2009/C 193/09

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Alcoa Trasformazioni Srl (edustajat: asianajajat M. Siragusa, T. Müller-Ibold, T. Graf ja F. Salerno)

Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—	kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston asiassa T-332/06, Alcoa Trasformazioni Srl v. Euroopan yhteisöjen komissio, 25.3.2009 antaman tuomion

—	kumoaa komission päätöksen 2006/C 214/03, joka on annettu tiedoksi Italian tasavallalle 19.7.2006, siltä osin kuin tämä päätös koskee Alcoa Trasformazionille kuuluviin alumiinitehtaisiin sovellettavia sähkötariffeja

Toissijainen vaatimus

—	palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen uudelleen tutkittavaksi yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti

Ja joka tapauksessa

—	velvoittaa komission yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan mukaisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut sekä maksamaan valittajalle takaisin tämän komissiolle korvaamat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ottaen huomioon komission näkemyksen, jonka mukaan Italian energiavaltaisille teollisuudenaloille myönnetyt sähkötariffit eivät olleet valtiontukea, herää kysymys, mitä tutkintakriteeriä komission tulisi soveltaa ja miten sen tulisi perustella päätöksensä tällaisissa olosuhteissa ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista. Alcoan mukaan tilanteessa, jossa komissio on aiemmin katsonut, ettei tietty toimenpide ole valtiontukea, komissio ei voi aloittaa tällaista menettelyä, ellei se ole ensin suorittanut perusteellista tutkimusta sen perustelemiseksi, miksi aiempi näkemys ei enää ole voimassa. Lisäksi komission on päättäessään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta perusteltava tällainen päätös riittävän selkeästi. Alcoan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio saattoi aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn tutkimatta sitä, oliko vuonna 1996 tehdyn päätöksen alkuperäinen arviointi tullut pätemättömäksi. Komission aiemmasta näkemyksestä, jonka mukaan toimenpide ei ollut valtiontukea, herää myös kysymys, mitä menettelyä tulisi soveltaa siinä tapauksessa, että komissio päättäisi tutkia asian uudelleen ja aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn kyseisestä toimenpiteestä. Sekä sovellettavista menettelysäännöistä että oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan perusperiaatteista seuraa, että tällaisissa olosuhteissa tulee soveltaa voimassa olevan tuen tutkimiseen sovellettavaa menettelyä. Valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio toimi oikein soveltaessaan uusien tukien osalta määrättyä menettelyä Alcoan tariffeihin.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Patents Court) (England and Wales) on esittänyt 29.5.2009 — Synthon BV v. Merz Pharma Gmbh & Co KG

(Asia C-195/09)

2009/C 193/10

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (Chancery Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Synthon BV

Vastaaja: Merz Pharma Gmbh & Co KG

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko lupa, joka myönnetään neuvoston direktiivin 65/65/ETY (1) mukaisen kansallisen lain nojalla, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1768/92 (2) 13 ja 19 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen yhteisössä myönnetty myyntilupa, vai onko lisäksi osoitettava, että myöntäessään kyseistä lupaa kansallinen viranomainen suoritti kyseisessä direktiivissä säädetyn hallinnollisen menettelyn edellyttämän tietojen arvioinnin?

2)	Kattaako neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1768/92 13 ja 19 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen yhteisössä myönnetty myyntilupa luvat, joita oli kansallisessa lainsäädännössä sallittu käytettävän neuvoston direktiivin 65/65/ETY mukaisen lupajärjestelmän rinnalla?

3)	Kuuluuko tuote, jolle on myönnetty yhteisössä ensimmäinen myyntilupa soveltamatta siihen neuvoston direktiivissä 65/65/ETY säädettyä hallintomenettelyä, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1768/92 soveltamisalaan sellaisena kuin se on määritelty 2 artiklassa?

4)	Jos ei kuulu, onko tällaiselle tuotteelle myönnetty lisäsuojatodistus pätemätön?

(1) Lääkevalmisteita koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 26.1.1965 annettu neuvoston direktiivi 65/65/ETY (EYVL 22, 9.2.1965, s. 369).

(2) Lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta 18.6.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1768/92 (EYVL L 182, s. 1).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Eurooppa-koulujen valituslautakunta on esittänyt 29.5.2009 — Paul Miles ym. ja Robert Watson Mac Donald v. Eurooppa-koulujen pääsihteeri

(Asia C-196/09)

2009/C 193/11

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Eurooppa-koulujen valituslautakunta

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Paul Miles ym. ja Robert Watson Mac Donald

Vastaaja: Euroopa-koulujen pääsihteeri

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko EY 234 artiklaa tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu Eurooppa-koulujen valituslautakunnan kaltainen lainkäyttöelin, joka on perustettu Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen (1) 27 artiklassa, ja onko sen näin ollen siitä syystä, että se ratkaisee asian viimeisenä oikeusasteena, saatettava asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko EY:n perustamissopimuksen 12 ja 39 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä Eurooppa-kouluissa sovellettavan kaltaiselle palkkiojärjestelmälle, koska tämä järjestelmä — siitä huolimatta, että siinä viitataan nimenomaisesti yhteisöjen virkemiesten palkkiojärjestelmään — ei mahdollista rahanarvon alenemisen, mukaan luettuna taannehtiva aleneminen, täysimääräistä huomioon ottamista, mistä aiheutuu ostovoiman aleneminen opettajille, jotka kyseessä olevat jäsenvaltiot ovat lähettäneet näihin tehtäviin?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko sellaisella tilanteiden välisellä erolla, joka on todettavissa yhtäältä Eurooppa-kouluihin lähetettyjen opettajien osalta, joiden palkkauksesta vastaavat sekä kansalliset viranomaiset että se Eurooppa-koulu, jossa he opettavat, ja toisaalta Euroopan yhteisön virkamiesten osalta, joiden palkkauksesta yhteisö vastaa täysin, perustella edellä mainituissa artikloissa esitettyihin periaatteisiin nähden ja siitä huolimatta, että [Eurooppa-kouluihin lähetettyyn henkilöstöön sovellettavissa säännöissä] viitataan nimenomaisesti yhteisöjen virkamiesten henkilöstösääntöihin, sitä, että vaihtokurssit, joita sovelletaan vastaavantasoisen ostovoiman varmistamiseksi, eivät ole samoja?

(1) EYVL 1994, L 212, s. 3.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/10

Valitus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 27.5.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-249/06, Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant ”Niko Tube” ZAT, Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VATv. Euroopan unionin neuvosto, 10.3.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-200/09 P)

2009/C 193/13

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: H. van Vliet ja C. Clyne)

Muut osapuolet: Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant ”Niko Tube” ZAT, Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VAT, ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—	tuomiolauselman 1 kohta on kumottava

—	kanne on hylättävä kokonaisuudessaan

—	kantajat on velvoitettava korvamaan komissiolle tästä muutoksenhausta aiheutuvat kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

ENSIMMÄINEN VALITUSPERUSTE — yhden ainoan taloudellisen yksikön käsitteen soveltaminen vientihinnan määrittämisessä

Komissio katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt kaksi oikeudellista virhettä, kun se on todennut seuraavaa: ”Normaaliarvon laskemista koskevan mutta analogisesti vientihinnan laskemiseen sovellettavan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että juridisesti eri yhtiöiden muodostaman ryhmän sisällä jaetaan tuotanto- ja myyntitoiminta, ei muuta sitä tosiseikkaa, että kyseessä on yksi ainoa taloudellinen yksikkö, joka organisoi tällä tavoin sellaisten toimintojen kokonaisuuden, joita harjoitetaan toisissa tapauksissa myös juridiselta näkökannalta yhden ainoan yksikön avulla.”

Komission mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki ensinnäkin virheen siinä, ettei se millään tavalla perustellut sitä, miksi yhden ainoan taloudellisen yksikön käsitettä pitäisi analogisesti soveltaa myös vientihinnan laskemiseen silloin, kun kyse on polkumyyntiin liittyvistä laskutoimituksista.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toiseksi tehnyt virheen siinä, ettei se noudattanut yhden ainoan taloudellisen yksikön käsitettä koskevaa yhteisöjen tuomioistuimen vakiintunutta aikaisempaa oikeuskäytäntöä, eli muun muassa asioissa Sharp Corporation, Minolta Camera, Ricoh ja Canon-II annettuja tuomioita, joissa oli omaksuttu vastakkainen kanta.

TOINEN VALITUSPERUSTE — Näyttötaakka ja oikeudellisen arvioinnin taso

Tämä valitusperuste koskee näyttötaakkaa ja oikeudellisen arvioinnin tasoa. Komissio katsoo tältä osin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tuomionsa 180–190 kohdassa tehnyt erinäisiä virheitä, koska se ei ole noudattanut oikeudellisen arvioinnin asianmukaista tasoa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on viitatessaan asiassa Kundan ja Tata annettuun tuomioon jättänyt ottamatta huomioon sen, että mainitussa asiassa annetun tuomion jälkeen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaa muutettiin nimenomaisesti siinä tarkoituksessa, että se kattaisi nyt kyseessä olevan kaltaiset tilanteet. Tämä merkitsee selvästi sitä, että toimielimille jää asiassa harkintavaltaa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sovelsi virheellistä oikeudellista arviointimenetelmää, joka perustui siihen, että toimielimiltä edellytetään suurta näyttötaakkaa, tilanteessa, jossa toimielimillä on tavanomainen laaja harkintavalta. Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole näyttänyt — kuten sen olisi pitänyt — että toimielimet olisivat tehneet tosiseikkoja koskevan ilmeisen arviointivirheen.

KOLMAS VALITUSPERUSTE — Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan ensimmäinen alakohta.

Kolmannella valitusperusteella riitautetaan valituksenalaisen tuomion 193–197 kohta. Mikäli ensimmäinen ja toinen valitusperuste hyväksytään, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oma päättely johtaa siihen, että sen toteamus siitä, että toimielimet rikkoivat 2 artiklan 10 kohdan ensimmäistä alakohtaa, on oikeudellisesti virheellinen.

NELJÄS VALITUSPERUSTE — Puolustautumisoikeudet

Tämä valitusperuste kohdistuu valituksenalaisen tuomion 200–211 kohtaan. Komissio katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sovelsi kyseisissä kohdissa liian tiukkaa ja siten perusteetonta arviointimenetelmää niiltä osin kuin kyse oli kantajan puolustautumisoikeuksista. Kantajat olivat tienneet oikaisun määrästä ja niistä toimista, joita se koski, jo jonkin aikaa (ensimmäisestä lopullisesta ilmoitusasiakirjasta lähtien). Lisäksi toisella lopullisella ilmoitusasiakirjalla esitettiin täsmennyksiä vastauksena sellaiseen kommenttiin, joita kantajat olivat esittäneet saatuaan ensiksi mainitun ilmoitusasiakirjan. Komissio täsmensi, että aikaisempi maininta, joka koski 2 artiklan 9 kohtaa oikaisun oikeudellisena perustana, oli virheellinen. Näin ollen kantajille ilmoitettiin täysimääräisesti ne täsmälliset syyt, joiden perusteella komissio aikoi soveltaa oikaisua, eli se, että komission mukaan Sepcon toiminta suhteessa kantajiin oli samanlaista kuin palkkioperusteisen edustajan toiminta.

Komissio katsoo, että toimittaessaan kyseiset tiedot se on antanut kantajille riittävästi tietoa, jotta nämä voivat harjoittaa puolustautumisoikeuksiaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on näin ollen tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on tuomionsa 201 kohdassa viitannut siihen, että tätä seikkaa koskevan lopullisen päätelmän sisältävän kohdan olisi pitänyt olla kattavampi. Toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esittää, kantajat olivat tietoisia siitä syystä, jonka perusteella komissio aikoi sisällyttää kyseisen oikaisun neuvostolle tekemäänsä ehdotukseen, eli siitä, että Sepcon suhteeseen kantajiin sovellettiin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan toista virkettä. Komissio katsoo lisäksi, että sen kantaa tukevat yhteisöjen tuomioistuimen aikaisemmat ratkaisut (esim. EFMA-tapaus).

Komissio katsoo lopuksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tuomionsa 209 kohdassa, kun se on ”sekoittanut” keskenään aineellisen kysymyksen siitä, oliko oikaisua lainmukaista soveltaa, sen kysymyksen kanssa, oliko kantajien puolustautumisoikeuksia kunnioitettu. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut seuraavaa: ”Edellä — – on osoitettu, että [toimielimet toimivat lainvastaisesti soveltaessaan oikaisua]. Näin ollen on pääteltävä”, että koska toimielimet eivät esittäneet lopullisia perusteluja jo toisissa lopullisissa päätelmissään, ne loukkasivat kantajien puolustautumisoikeuksia. Toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esittää, kyseisten kahden seikan välillä ei kuitenkaan ole syy-yhteyttä. Pelkästään se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että oikaisua sovellettiin sen mielestä lainvastaisesti, ei merkitse sitä, että kantajien puolustautumisoikeuksia olisi loukattu. Kysymys koskee sitä, antoivatko toimielimet hallinnollisen menettelyn kuluessa kantajille riittävät tiedot sen mahdollistamiseksi, että nämä saattoivat tuoda esille näkemyksensä. Se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pitää oikaisua lainvastaisena, ei merkitse ”näin ollen” sitä, että kantajien puolustautumisoikeuksia olisi loukattu hallinnollisessa menettelyssä.

KYSYMYS SIITÄ, VOIKO YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN RATKAISTA KYSEISET KANNEPERUSTEET ITSE (vai pitäisikö sen palauttaa asia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi)

Komissio toteaa, että jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että edellä esitetyt valitusperusteet on hyväksyttävä, ja kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 kohdan, sillä on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se voi ratkaista asiaankuuluvat kanneperusteet itse (ja hylätä ne). Tämä on kuitenkin yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistava asia, eikä komissio esitä tältä osin enempää.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 8.6.2009 — Flachglas Torgau GmbH v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-204/09)

2009/C 193/14

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Flachglas Torgau GmbH

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (1) 2 artiklan 2 kohdan (toisen alakohdan ensimmäistä virkettä) tulkittava siten, että lainsäädäntövallan käyttäjinä toimivat vain sellaiset elimet ja laitokset, joille jäsenvaltion oikeuden mukaan kuuluu lopullisen (sitovan) ratkaisun tekeminen lainsäädäntömenettelyssä, vai toimivatko lainsäädäntövallan käyttäjinä myös sellaiset elimet ja laitokset, joille on jäsenvaltion oikeuden mukaan annettu lainsäädäntömenettelyssä toimivaltaa ja oikeus osallistua siihen erityisesti antamalla käsiteltäväksi lakiehdotus tai antamalla lausuntoja lakiehdotuksista?

Voivatko jäsenvaltiot säätää, ettei viranomaisten määritelmä koske elimiä ja laitoksia silloin, kun ne toimivat tuomio- tai lainsäädäntövallan käyttäjinä, ainoastaan siinä tapauksessa, ettei niiden perustuslaissa, sellaisena kuin se on direktiivin antamispäivänä, myöskään säädetty ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY 6 artiklassa tarkoitetusta muutoksenhakumenettelystä?

c)	Jäävätkö elimet ja laitokset, silloin kun ne toimivat lainsäädäntövallan käyttäjinä, viranomaisten käsitteen ulkopuolelle vain siihen asti, kunnes lainsäädäntömenettely on päättynyt?

Onko virkatoiminnan salassapidosta säädetty ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuin tavoin laissa, kun direktiivin 2003/4/EY täytäntöönpanemiseksi annetussa kansallisen oikeuden säädöksessä säädetään yleisesti, että ympäristötietoa koskeva pyyntö on evättävä, jos tiedon ilmaiseminen haittaisi tietojen antamiseen velvollisten viranomaisten toiminnan luottamuksellisuutta, vai edellyttääkö tämä erityistä lain säännöstä, jossa viranomaisten toiminta säädetään luottamukselliseksi?

(1) EUVL L 41, s. 26.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 10.6.2009 — Lahti Energia Oy

(Asia C-209/09)

2009/C 193/16

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Lahti Energia Oy

Muut asianosaiset: Lahden seudun ympäristölautakunta, Hämeen ympäristökeskus, Salpausselän luonnonystävät ry

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko kaasutinlaitoksessa synnytetyn kaasun polttamista voimalaitoksen kattilassa lisäpolttoaineena pidettävä direktiivin 2000/76/EY (1) 3 artiklassa tarkoitettuna toimintana, jos poltettavaksi johdettua kaasua ei kaasuttamisen jälkeen puhdisteta?

2)	Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on lähtökohtaisesti kielteinen, onko asiaa arvioitaessa vaikutusta poltettavan jätteen laadulla tai poltettavaksi johdettavan kaasun hiukkaspitoisuudella tai siinä olevien muiden epäpuhtauksien pitoisuuksilla?

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 4.12.2000, jätteenpoltosta

EYVL L 332, s. 91

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/13

Kanne 11.6.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-211/09)

2009/C 193/17

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: M. Karanasou-Apostolopoulou ja L. Balta)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut näistä säännöksistä komissiolle.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2006/24/EY täytäntöönpanolle asetettu määräaika päättyi 15.9.2007.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/13

Valitus, jonka Anheuser-Busch, Inc. on tehnyt 12.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-191/07, Anheuser-Busch, Inc. v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Budějovický Budvar, národni podnik 25.3.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-214/09 P)

2009/C 193/18

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Anheuser-Busch (edustajat: Rechtsanwältin V. von Bomhard ja Rechtsanwalt B. Goebel)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Budějovický Budvar, národni podnik

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—	kumoaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-191/07 25.3.2009 antaman tuomion ja

—	velvoittaa ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana olleen osapuolen maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Anheuser-Busch vetoaa kolmeen valitusperusteeseen eli ensinnäkin asetuksen N:o 207/2009 (1) 41 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen ja yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (2) täytäntöönpanosta 13.12.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2868/95 (3) 16 säännön 1 ja 3 kohdan sekä 20 säännön 2 kohdan virheelliseen soveltamiseen, toiseksi asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohdan virheelliseen soveltamiseen sekä kolmanneksi asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohdan virheelliseen soveltamiseen.

Ensiksi mainitut kaksi valitusperustetta koskevat menettelyllisiä kysymyksiä. Anheuser-Busch katsoo, että mainitut kysymykset ovat tässä asiassa merkityksellisiä. Sikäli kuin asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan a alakohtaan perustuva väite koski oluita, valituslautakunta saattoi ratkaista asian ainoastaan ottamalla huomioon aikaisemman rekisteröinnin IR 238 203. Tämä merkitsi samalla sitä, että aiemmin väitemenettelyn kuluessa esitettyjä argumentteja, jotka liittyivät kysymykseen siitä, oliko sana ”Budweiser” hallitseva osatekijä Budvarin kuviomerkissä, ei otettu huomioon.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki virheen, kun se katsoi, ettei Budvarilla ollut oikeudellista velvoitetta toimittaa todisteita siitä, että sen rekisteröinti IR 238 203 oli keskeytyksettä voimassa (eli todisteita rekisteröinnin uudistamisesta). Tämä velvoite seuraa asetuksen N:o 207/2009 41 artiklan 2 kohdan kolmannesta virkkeestä ja yhteisön tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanosta vuonna 1995 annetun asetuksen 16 säännön 1 ja 3 kohdasta ja 20 säännön 2 kohdasta sekä SMHV:n Budvarille 18.1.2002 esittämästä uudesta kehotuksesta toimittaa ”kaikki muut väitettä tukevat tosiseikat, todisteet ja argumentit”. Mainitut todisteet tuli kyseisen kehotuksen mukaan toimittaa 26.2.2002 mennessä. Ne esitettiin kuitenkin vasta 21.1.2004.

Tästä seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki virheen ja sovelsi siten virheellisesti asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohtaa, kun se virheellisesti katsoi, että kyseistä säännöstä ei sovellettu mainitun rekisteröinnin uudistamista koskevan todistuksen toimittamiseen, koska siitä, mikä tältä osin oli ”ajoissa”, ei ollut määrätty. Itse asiassa tästä oli kuitenkin määrätty ja valituslautakunnan tuli siten ainakin käyttää 76 artiklan 2 kohdan mukaista harkintavaltaansa siltä osin, aikoiko se ottaa mainitut todisteet huomioon. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tulkitsi valituslautakunnan päätöksessä katsotun, että mainittu rekisteröinnin uudistamista koskeva todistus oli toimitettu ajoissa. Tästä seuraa, että 76 artiklan 2 kohtaa sovellettiin virheellisesti sikäli kuin valituslautakunta ei käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa ja sikäli kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvisti valituslautakunnan päätöksen tältä osin.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä seikkaa, että Budvarin tavaramerkin käyttöä koskevat todisteet eivät olleet riittäviä, ja se viittasi lisäksi sellaisiin muihin tavaramerkkeihin, joille valituksenalainen tuomio ja se valituslautakunnan päätös, jota kyseinen tuomio koskee, eivät perustuneet ja sovelsi siten virheellisesti asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

(2) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1).

(3) Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annetun komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL L 303, s. 1).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Markkinaoikeus (Suomi) on esittänyt 15.6.2009 — Mehiläinen Oy, Suomen Terveystalo Oyj v. Oulun kaupunki

(Asia C-215/09)

2009/C 193/19

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Markkinaoikeus

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Mehiläinen Oy, Suomen Terveystalo Oyj

Vastaaja: Oulun kaupunki

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko järjestelyssä, jossa kunnallinen hankintaviranomainen tekee siitä erillisen yksityisen yhtiömuotoisen yrityksen kanssa perustamissopimuksen, jolla perustetaan omistuksellisesti ja määräysvallan käytön kannalta tasaosuuksin uusi osakeyhtiömuotoinen yritys ja jolta kunnallinen hankintaviranomainen sitoutuu yhtiötä perustettaessa ostamaan omalle henkilökunnalleen työterveys- ja työhyvinvointipalveluja, kokonaisuutena arvostellen kysymys järjestelystä, joka tulee kilpailuttaa sen perusteella, että sopimuskokonaisuudessa on kysymys julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY (1) tarkoitetusta palveluhankintoja koskevasta sopimuksesta, vai onko järjestelyssä katsottava olevan kysymys sellaisesta yhteisyrityksen perustamisesta ja kunnallisen liikelaitoksen liiketoiminnan siirrosta, johon ei tule sovellettavaksi edellä mainittu direktiivi ja siihen perustuva kilpailuttamisvelvollisuus?

Onko asiassa annettava lisäksi merkitystä sille, että

a)	Oulun kaupunki kunnallisena hankintaviranomaisena on sitoutunut hankkimaan edellä tarkoitetut palvelut vastiketta vastaan neljän vuoden siirtymäkauden ajan, minkä jälkeen kunnallinen hankintaviranomainen aikoo päätöksensä mukaan kilpailuttaa tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut uudestaan?

b)	ennen tätä kyseistä järjestelyä suurin osa Oulun kaupungin organisaatioon kuuluneen kunnallisen liikelaitoksen liikevaihdosta on muodostunut muusta kuin kaupungin omille työntekijöille tuotetuista työterveyshuoltopalveluista?

c)	uuden yrityksen perustaminen on järjestetty siten, että tarkoituksena on luovuttaa apporttina kunnallisen liikelaitoksen liiketoiminta, joka koostuu sekä kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon sekä yksityisten asiakkaiden työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta?

(1) EUVL L 134, s. 114

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/15

Kanne 16.6.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Maltan tasavalta

(Asia C-220/09)

2009/C 193/20

Oikeudenkäyntikieli: malta

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Aquilina, W. Wils)

Vastaaja: Maltan tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Maltan tasavalta on jättänyt noudattamatta kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole saattanut kyseisen direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan kolmannessa virkkeessä mainittua liitettä asianmukaisesti osaksi kansallista oikeutta;

—	Maltan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan yhteisöjen komissio väittää, että Maltan tasavalta ei ole saattanut neuvoston direktiivin 93/13/ETY (jäljempänä direktiivi) 3 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan kolmannessa virkkeessä mainittua liitettä asianmukaisesti osaksi kansallista oikeutta, ja että se on näin ollen jättänyt noudattamatta sille tämän direktiivin mukaan kuuluvia velvoitteitaan.

Komissio toteaa, että vaikka direktiivin täytäntöönpano ei välttämättä edellytä kunkin jäsenvaltion toteuttamia lainsäädäntötoimia, kansallisessa oikeudessa on taattava, että kansalliset viranomaiset todella soveltavat direktiiviä täysimääräisesti, että kansalliseen oikeuteen perustuva oikeudellinen tilanne on riittävän täsmällinen ja selkeä, ja että yksityiset oikeussubjektit voivat olla täysin tietoisia oikeuksistaan ja voivat tarvittaessa vedota niihin kansallisissa tuomioistuimissa.

Komissio väittää erityisesti direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa mainitun liitteen osalta, että tämän liitteen saattaminen osaksi Maltan oikeutta on sekä tarpeen että tärkeää. Se toteaa, että siltä osin kuin direktiivin liitteeseen sisältyvä luettelo on ohjeellinen ja esimerkinomainen, se muodostaa tietolähteen sekä täytäntöönpanotoimista vastaaville kansallisille viranomaisille että niille yksityisille, joita kyseiset toimenpiteet koskevat. Voidakseen saavuttaa direktiivillä tavoitellun tuloksen, jäsenvaltioiden on näin ollen valittava täytäntöönpanolle sellainen muoto ja keinot, jotka takaavat riittävällä tavalla, että yleisö voi saada siitä tiedon.

Komissio toteaa, että Maltan tasavalta ei ole toteuttanut toimenpiteitä, jotka takaisivat riittävällä tavalla, että yleisölle tiedotettaisiin direktiivin liitteeseen sisältyvästä koko luettelosta, erityisesti 1 kohdan a, f, g ja h alakohdasta sekä 1 kohdan q alakohdasta kokonaisuudessaan. Maltan tasavalta ei ole myöskään todennut, että direktiivin liite olisi toistettu kokonaisuudessaan direktiivin täytäntöönpanosta annetun lain esitöissä, jotka Maltan lainsäädäntökäytännön mukaan muodostavat tärkeän tulkintaa koskevan apukeinon. Maltan tasavalta ei ole myöskään esittänyt, että tämä tieto toimitettaisiin yleisölle jollakin muulla tavalla.

Komissio toteaa direktiivin 5 artiklan kolmannen virkkeen saattamisesta osaksi Maltan oikeutta, että tämä on sekä tarpeen että tärkeää siltä osin kuin kyseiseen virkkeeseen sisältyvä säännös on sitova oikeussääntö, jolla luodaan kuluttajille laajempia oikeuksia ja laajempi suoja ja josta on apua direktiivillä tavoitellun tuloksen määrittelemisessä.

(1) EYVL L 95, s. 29

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/16

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Espanja v. komissio

(Asia T-259/05) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jäävät menot - Kuitupellava - Hamppu - Banaanit - OLAFin kertomus - Tilintarkastustuomioistuimen kertomus - Asetuksen (EY) N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kahdenvälinen kokous - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Väärinkäytös - Taloudellisen vahingon syntyminen EMOTR:lle)

2009/C 193/21

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: valtionasiamies M. Muñoz Pérez)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: T. van Rijn, L. Parpala ja F. Jimeno Fernández)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 29.4.2005 tehty komission päätös 2005/354/EY kumotaan siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle Espanjan kuningaskunnalle hampun tuotantoon myönnetyistä tuista markkinointivuosina 1996/1997–1999/2000 aiheutuneet menot.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 217, 3.9.2005.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/16

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.6.2009 — Danjaq, LLC v. SMHV — Mission Productions (Dr. No)

(Asia T-435/05) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Dr. No rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Rekisteröimättömien sanamerkkien ja merkkien Dr. No ja Dr. NO haltijan esittämä väite - Aikaisempia tavaramerkkejä koskevan edellytyksen puuttuminen - Elinkeinotoiminnassa käytetyn erottamiskykyisen merkin puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, 2 kohdan c alakohta ja 4 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, 2 kohdan c alakohta ja 4 kohta) - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 40/94 73 artikla (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla))

2009/C 193/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Danjaq, LLC (Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: G. Hobbs, QC, barrister G. Hollingworth, solicitor S. Skrein ja solicitor L. Berg)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Folliard Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Mission Productions Gesellschaft für Film-, Fernseh- und Veranstaltungsproduktion mbH (München, Saksa) (edustaja: asianajaja K. Lewinsky)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 21.9.2005 tekemästä päätöksestä (asia R 1118/2004 1), joka koskee Danjaq, LLC:n ja Mission Productions Gesellschaft für Film, Fernseh und Veranstaltungsproduktion mbH:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Danjaq, LLC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 60, 11.3.2006.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/17

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — ISD Polska ym. v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-273/06 ja T-297/06) (1)

(Valtiontuet - Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä - Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi - Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta - Kumoamiskanne - Asiavaltuus - Kanteen nostamisen määräaika - Tutkittavaksi ottaminen - Perusteltu luottamus - Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohta - Yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien palauttamiseen sovellettava korkokanta - Velvollisuus toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa - Korkoa korolle -menetelmä - Asetuksen (EY) N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta)

2009/C 193/23

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat asiassa T-273/06: ISD Polska sp. z o.o. (Varsova, Puola) ja Industrial Union of Donbass Corp. (Donetsk, Ukraina) (edustajat: aluksi asianajajat C. Rapin ja E. Van den Haute, sittemmin asianajajat Rapin, Van den Haute ja C. Pétermann)

Kantaja asiassa T-297/06: ISD Polska sp. z o.o. (aiemmin Majątek Hutniczy sp. z o.o.) (Varsova) (edustajat: aluksi asianajajat C. Rapin ja E. Van den Haute, sittemmin asianajajat Rapin, Van den Haute ja C. Pétermann)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: C. Giolito ja A. Stobiecka-Kuik)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimukset, joiden mukaan Huta Częstochowa S. A. -nimiselle yritykselle myönnetystä valtiontuesta C 20/04 (ex NN 25/04) 5.7.2005 tehty komission päätös 2006/937/EY (EUVL 2006, L 366, s. 1) on kumottava siltä osin kuin siinä todetaan tietyt tuet yhteismarkkinoille soveltumattomiksi ja määrätään Puolan tasavalta perimään ne takaisin

Tuomiolauselma

1)	Kanteet hylätään.

2)	ISD Polska sp. z o.o. ja Industrial Union of Donbass Corp. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 294, 2.12.2006.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/17

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Regionalny Fundusz Gospodarczy v. komissio

(Asia T-288/06) (1)

(Valtiontuet - Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä - Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi - Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta - Yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien palauttamiseen sovellettava korkokanta - Velvollisuus toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa - Asetuksen (EY) N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta)

2009/C 193/24

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Regionalny Fundusz Gospodarczy S.A. (aiemmin Huta Częstochowa S.A.) (Częstochowa, Puola) (edustajat: asianajajat C. Sadkowski ja D. Sałajewski)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: C. Giolito ja A. Stobiecka-Kuik)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus, jonka mukaan Huta Częstochowa S.A. -nimiselle yritykselle myönnetystä valtiontuesta C 20/04 (ex NN 25/04) 5.7.2005 tehty komission päätös 2006/937/EY (EUVL 2006, L 366, s. 1) on kumottava siltä osin kuin siinä todetaan tietyt tuet yhteismarkkinoille soveltumattomiksi ja määrätään Puolan tasavalta perimään ne takaisin

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Regionalny Fundusz Gospodarczy S.A. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 294, 2.12.2006.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/18

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Operator ARP v. komissio

(Asia T-291/06) (1)

2009/C 193/25

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Operator ARP sp. z o.o. (Varsova, Puola) (edustajat: aluksi asianajaja J. Szymanowska, sittemmin asianajajat Szymanowska ja P. Rosiak, ja lopuksi asianajaja Rosiak)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: C. Giolito ja A. Stobiecka-Kuik)

Oikeudenkäynnin kohde

Tuomiolauselma

1)	Huta Częstochowa S.A. -nimiselle yritykselle myönnetystä valtiontuesta C 20/04 (ex NN 25/04) 5.7.2005 tehdyn komission päätöksen 2006/937/EY 3 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta kumotaan siltä osin kuin se koskee Operator ARP sp z o.o:ta.

2)	Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 310, 16.12.2006.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/18

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — ThyssenKrupp Stainless v. komissio

(Asia T-24/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Ruostumattomasta teräksestä valmistettavat levytuotteet - Päätös, jolla HT 65 artiklan rikkominen todetaan EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella - Seostelisä - Komission toimivalta - Kilpailusääntöjen rikkomisesta vastuuseen joutuminen - Oikeusvoima - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Vanhentuminen - Ne bis in idem -periaate - Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä)

2009/C 193/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ThyssenKrupp Stainless AG (Duisburg, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Klusmann ja S. Thomas)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre, R. Sauer ja O. Weber)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne komission 20.12.2006 asiassa K(2006) 6765 lopullinen tekemästä päätöksestä, joka liittyy EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamismenettelyyn (asia COMP/39.234 — Seostelisä, uusi päätös), joka koskee eurooppalaisten ruostumattoman teräksen valmistajien kilpailua rajoittavaa yhteistyötä, jossa sovittiin tuotteen lopullisen hinnan osuuden, jota kutsuttiin seostelisäksi, määrittämisestä; toissijaisesti kantajalle asetetun sakon alentaminen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	ThyssenKrupp Stainless AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 82, 14.4.2007.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/19

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — KG Holding ym. v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-81/07, T-82/07 ja T-83/07) (1)

(Valtiontuet - Alankomaiden viranomaisten KG Holding NV:lle myöntämä rakenneuudistustuki - Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja se määrätään takaisin perittäväksi - Kumoamiskanne - Osittainen tutkimatta jättäminen - Tuen periminen takaisin konkurssiin asetetuilta edunsaajayrityksiltä - Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetut yhteisön suuntaviivat)

2009/C 193/27

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja asiassa T-81/07: Jan Rudolf Maas, KG Holding NV:n konkurssipesän hoitaja (Rotterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat G. van der Wal ja T. Boesman)

Kantajat asiassa T-82/07: Jan Rudolf Maas ja Cornelis van den Bergh, Kliq BV:n konkurssipesän pesänhoitajat (Rotterdam) (edustajat: asianajajat G. van der Wal ja T. Boesman)

Kantaja asiassa T-83/07: Jean Leon Marcel Groenewegen, Kliq Reïntegratien konkurssipesän pesänhoitaja (Utrecht, Alankomaat) (edustajat: asianajajat G. van der Wal ja T. Boesman)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamies: H. van Vliet)

Oikeudenkäynnin kohde

Toimenpiteestä, jonka Alankomaat toteuttaa KG Holding NV:n hyväksi, 19.7.2009 tehdyn komission päätöksen 2006/939/EY (EUVL L 366, s. 40) kumoamista koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)	Toimenpiteestä, jonka Alankomaat aikoo toteuttaa KG Holding NV:n hyväksi, 19.7.2006 tehdyn komission päätöksen 2006/939/EY 2 artikla kumotaan.

2)	Kanteet hylätään muilta osin.

3)	Jan Rudolf Maas vastaa KG Holding NV:n konkurssipesän pesänhoitajana omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T-81/07.

4)	Jan Rudolf Maas ja Cornelis van den Bergh vastaavat Kliq BV:n konkurssipesän pesänhoitajina omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T-82/07.

5)	Jean Leon Marcel Groenewegen vastaa Kliq Reïntegratien konkurssipesän pesänhoitajana omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T-83/07, ja hänet velvoitetaan tämän lisäksi korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut asiassa T-83/07.

6)	Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan asioissa T-81/07 ja T-82/07.

(1) EUVL C 117, 29.5.2007.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/19

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 2.7.2009 — Euro-Information v. SMHV (Korttia pitelevän käden ja kolmen kolmion kuva)

(Asia T-414/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin, joka kuvaa korttia pitelevää kättä ja kolmea kolmiota, rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2009/C 193/28

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Européenne de traitement de l’information (Euro-Information) (Strasbourg, Ranska) (edustajat: asianajajat P. Greffe, M. Chaminade ja L. Paudrat)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: O. Montalto ja R. Bianchi)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 6.9.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 290/2007-1), jolla on hylätty hakemus merkin, joka kuvaa korttia pitelevää kättä ja kolmea kolmiota, rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Européenne de traitement de l’information (Euro-Information) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 22, 26.1.2008.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/20

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Okalux v. SMHV — Messe Düsseldorf (OKATECH)

(Asia T-419/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Menettämismenettely - Yhteisön sanamerkki OKATECH - Osittainen kumoaminen - Kanteen nostamisen määräaika - Asetuksen (EY) N:o 40/94 57 ja 77 bis artikla (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 58 ja 80 artikla) - Luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteet - Oikeus tulla kuulluksi)

2009/C 193/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Okalux GmbH (Marktheidenfeld, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Beckensträter)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: S. Schäffner)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Messe Düsseldorf GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: aluksi asianajaja I. Friedhoff, sittemmin asianajaja S. von Petersdorff-Campen)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 3.9.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 766/2007-2), joka liittyy Messe Düsseldorf GmbH:n ja Okalux GmbH:n väliseen menettämismenettelyyn

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Okalux GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 8, 12.1.2008.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/20

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.6.2009 — CPEM v. komissio

(Asia T-444/07) (1)

(ESR - Rahoitustuen peruuttaminen - OLAFin kertomus)

2009/C 193/30

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Centre de promotion de l’emploi par la micro-entreprise (CPEM) (Marseille, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Bonnefoi)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: L. Flynn ja A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission 4.10.2007 tekemän sellaisen päätöksen K(2007) 4645 kumoaminen, joka on tehty OLAFin kertomuksen johdosta ja jolla evätään Euroopan sosiaalirahaston tuki, joka on myönnetty 17.8.1999 tehdyllä komission päätöksellä K(1999) 2645 pilottihankkeen, jonka kantaja on toteuttanut Marseilles’ssa, kokonaistuella tapahtuvaa rahoittamista varten

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Centre de promotion de l’emploi par la micro-entreprise (CPEM) vastaa oikeudenkäyntikuluista välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

(1) EUVL C 37, 9.2.2008.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/20

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Perfetti Van Melle v. SMHV — Cloetta Fazer (CENTER SHOCK)

(Asia T-16/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Sanamerkki-tyyppinen yhteisön tavaramerkki CENTER SHOCK - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit CENTER - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta))

2009/C 193/31

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Perfetti Van Melle SpA (Lainate, Italia) (edustajat: asianajajat P. Perani ja P. Pozzi)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: J. Novais Gonçalves)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Cloetta Fazer AB (Ljungsbro, Ruotsi) (edustajat: aluksi asianajajat J. Runsten ja S. Sparring, sittemmin asianajaja M. Treis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 7.11.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 149/2006-4), joka koskee Cloetta Fazer AB:n ja Perfetti Van Melle SpA:n välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Perfetti Van Melle SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 64, 8.3.2008.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/21

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 2.7.2009 — Fitoussi v. SMHV — Loriot (IBIZA REPUBLIC)

(Asia T-311/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuvamerkin IBIZA REPUBLIC rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ympyrän ympäröimää viisisakaraista tähteä esittävä kansallinen kuviomerkki - Ehdoton hylkäysperuste - Sekaantumisvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2009/C 193/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Paul Fitoussi (Vincennes, Ranska) (edustajat: asianajajat K. Manhaeve, T. van Innis ja G. Glas)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: R. Bianchi)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Bernadette Nicole J. Loriot (Ibiza, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) toisen valituslautakunnan 7.5.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1135/2007-2), joka liittyy Paul Fitoussin ja Bernadette Nicole J. Loriotin väliseen väitemenettelyyn

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään

2)	Paul Fitoussi velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

(1) EUVL C 272, 25.10.2008.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/21

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 10.6.2009 — Puola v. komissio

(Asia T-258/04) (1)

(Kumoamiskanne - Uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi toteutettavat siirtymätoimenpiteet - Sokerialalla sovellettavista siirtymätoimenpiteistä annettu asetus (EY) N:o 60/2004 - Kanteen nostamisen määräaika - Alkamisajankohta - Myöhästyminen - Tutkimatta jättäminen)

2009/C 193/33

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: aluksi J. Pietras ja E. Ośniecka-Tamecka, sittemmin T. Nowakowski ja lopuksi M. Dowgielewicz)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: aluksi L. Visaggio ja A. Stobiecka-Kuik, sittemmin T. van Rijn, L. Visaggio ja A. Stobiecka-Kuik)

Väliintulija kantajan puolella: Kyproksen tasavalta (asiamies: P. Kliridis)

Oikeudenkäynnin kohde

Sokerialalla sovellettavista siirtymätoimenpiteistä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian unioniin liittymisen vuoksi 14.1.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 60/2004 (EUVL L 9, s. 8) 5 artiklan, 6 artiklan 1–3 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan kumoaminen

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Puolan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Kyproksen tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 251, 9.10.2004.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/22

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 2.6.2009 — AVLUX v. parlamentti

(Asia T-524/08) (1)

(Kumoamiskanne - Julkiset palveluhankinnat - Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennus- ja uudistushanketta koskeva tarjouskilpailu - Tarjouksentekijän tarjouksen hylkääminen - Hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2009/C 193/34

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AIB-Vinçotte Luxembourg (AVLUX ASBL) (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja R. Adam)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Ecker ja D. Petersheim)

Oikeudenkäynnin kohde

Parlamentin 2.10.2008 tekemän sellaisen päätöksen kumoaminen, jolla hylättiin kantajan tarjous tarjouskilpailussa, joka koski Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennus- ja uudistushanketta (EUVL 2008, S 193-254240)

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen tästä kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan parlamentti velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 44, 21.2.2009.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/22

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 30.6.2009 — Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen v. komissio

(Asia T-550/08 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Komission päätös, jolla määrätään sakko maksettavaksi - Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimien (maksetun sakon takaisin maksaminen ja pankkitakuun raukeaminen) määräämistä koskevan pyyntö - Fumus boni juriksen ja kiireellisyyden puuttuminen)

2009/C 193/35

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen KG (Hampuri, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Dallmann ja U. Krauthause)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: A. Antoniadis ja R. Sauer)

Oikeudenkäynnin kohde

Pyyntö, joka koskee EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 1.10.2008 asiassa COMP/39.181 — kynttilävaha tehdyn komission päätöksen K (2008) 5476 lopullinen täytäntöönpanon lykkäämistä siltä osin kuin siinä määrätään kantajalle sakko, pyyntö vapauttaa kantaja velvollisuudesta asettaa pankkivakuus edellytyksenä maksuvelvollisuuden poistamiselle, sekä muut väliaikaisia toimenpiteitä koskevat pyynnöt

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/22

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 8.6.2009 — Z v. komissio

(Asia T-173/09 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Kolmannen osapuolen, jota asia koskee, oikeus tutustua komission päätökseen, jolla määrätään sakko ja jota ei ole vielä julkaistu - Välitoimihakemus - Lausunnon antamisen raukeaminen - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

2009/C 193/36

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Z (X, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Grau ja N. Jäger)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: R. Sauer, V. Bottka ja A. Bouquet)

Oikeudenkäynnin kohde

Oikeus tutustua EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamista koskevasta menettelystä (asia COMP/G/39.406 — merellä käytettävät letkut) 28.1.2009 tehtyyn komission päätökseen ja kantajaa nimeltä koskevien mainintojen poistaminen kyseisen päätöksen tekstistä

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään siltä osin kuin se ei ole jo tullut tarkoituksettomaksi.

2)	Tämä määräys kumoaa ja korvaa 6.5.2009 annetun määräyksen.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/23

Kanne 14.5.2009 — Helleenien tasavalta v. komissio

(Asia T-184/09)

2009/C 193/37

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: B. Kontolaimos, E. Leftheriotou ja B. Karra)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

kanne on otettava tutkittavaksi ja oikeudenkäynnin kohteena oleva päätös on kumottava, tai toissijaisesti päätöstä on muutettava niin, että alkuperäistä rahoituskorjausprosenttia lasketaan viiteen prosenttiin, tai toissijaisesti lasketaan kymmenen prosentin korjaus koskemaan vain määrää, joka koskee EBZ:n (Kreikan sokeriteollisuus) tuomaa sokeria, ja

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Helleenien tasavalta vetoaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 19.3.2009 tehdyn komission päätöksen 2009/253/EY [tiedoksiannettu numerolla K(2009) 1945] (EUVL L 75, s. 15), jolla puuttuvien tarkastusten takia oikaistaan vientitukijärjestelmää sekä sokerin yhteistä markkinajärjestelmää, kumoamista koskevan kanteensa tueksi seuraaviin perusteisiin.

Ensimmäisellä kanneperusteellaan kantaja vetoaa tilien tarkastamista koskevan menettelyn pätemättömyyteen, koska asiassa on rikottu asetuksen (EY) N:o 1663/95 (1) 8 artiklan 1 kohdan mukaista olennaista menettelysäännöstä muiden kuin liitteessä I mainittujen tuotteiden sokeritukien oikaisua koskevien kahdenvälisten neuvotteluiden puuttumisen vuoksi.

Toisella kanneperusteellaan kantaja huomauttaa tosiseikkojen virheellisestä arvioinnista, perustelujen riittämättömyydestä ja komissiolle annetun harkintavallan ylittämisestä siltä osin kuin on kyse rahastoon kohdistuneen riskin arvioinnista.

Kolmannella kanneperusteellaan kantaja vetoaa suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

(1) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7.7.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 1663/95 (EYVL L 158, s. 6).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/23

Kanne 2.6.2009 — Tanska v. komissio

(Asia T-212/09)

2009/C 193/38

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Kantaja: Tanskan kuningaskunta (asiamies: J. Bering Liisberg avustajinaan asianajaja P. Biering ja asianajaja J. Pinborg)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

Ensisijaisesti Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 19.3.2009 tehty komission päätös on kumottava siltä osin kuin kyse on Tanskan ilmoittamien menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle.

—

Toissijaisesti Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 19.3.2009 tehty komission päätös on kumottava siltä osin kuin kyse on Tanskan ilmoittamien menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle ja siltä osin kuin yhteisörahoituksen ulkopuolelle jättäminen perustuu

—	kesantoaloja koskevaa valvontaa koskevien sääntöjen väitettyyn rikkomiseen ja valvonnan puutteellisuuteen vuonna 2002, 2003 ja/tai 2004 ja/tai

—	kaukokartoitusta koskevien sääntöjen väitettyyn rikkomiseen tai valvonnan puutteellisuuteen vuonna 2003 ja/tai 2004.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 19.3.2009 tehty komission päätös 2009/253/EY on kumottava siltä osin kuin kyse on Tanskan ilmoittamien menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle. (1)

Kantaja vetoaa siihen, että komission päätös perustuu monilta osin oikeudellisen perustan virheelliseen ymmärtämiseen ja soveltamiseen erityisesti kesantoalueiden noudattamisen ja kaukokartoitukseen liittyvien vaatimusten osalta.

Lisäksi vedotaan siihen, että päätös on olennaisen puutteellisesti perusteltu ja että päätös on monilta osin ristiriidassa oikeutettujen odotusten suojaamisen ja oikeusvarmuuden periaatteiden kanssa.

Lopuksi vedotaan siihen, että oikaisu on tehty tavalla, joka on ristiriidassa komission omien suuntaviivojen kanssa, joka ei perustu riittäviin tosiseikkoihin ja joka on suhteettoman ankara, kun otetaan huomioon se, ettei Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastolle ole aiheutunut asiassa todellista taloudellista riskiä.

(1) EUVL L 75, s. 15; tiedoksi annettu numerolla K (2009) 1945.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/24

Kanne 9.6.2009 — British Telecommunications v. komissio

(Asia T-226/09)

2009/C 193/39

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: British Telecommunications plc (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor G. Robert ja solicitor M.M. Newhouse)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Riidanalainen päätös on kumottava.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on kumottava 11.2.2009 tehty komission päätös K(2009) 685 lopullinen, jossa todetaan, että brittiviranomaisten kantajalle valtion takuuna BT Pension Fundille myöntämä tuki ei ole yhteismarkkinoille soveltuva (valtiontuki nro C 55/2007 (ex NN 63/2007, CP 106/2006)).

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seitsemään oikeudelliseen perusteeseen.

Ensinnäkin kantaja väittää, että kun komissio totesi, että kantajalla oli valikoiva taloudellinen etu, komissio teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, koska se sovelsi EY 87 artiklan 1 kohtaa ja valtiontuen käsitettä virheellisesti. Kantaja väittää, että komissio ei ottanut huomioon koko sitä taloudellista ja tosiasiallista tilannetta, jossa kantaja toimii.

Toiseksi kantaja väittää, että kun komissio totesi, että kantajalla on valikoiva taloudellinen etu sen vuoksi, että BT Pension Schemeä (BTPS) hallinnoivat tahot eivät maksa osallistumismaksua Pension Protection Fundiin (PPF) niistä BTPS:n jäsenten eläkkeistä, jotka valtion takuu kattaa, komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se ei verrannut keskenään samanlaisia asioita. Kantajan mukaan komissio ei ottanut huomioon eroja PPF:n kattamien yksityisen sektorin järjestelmien ja niiden virkasuhdetyyppisten järjestelmien välillä, jotka ovat siirtyneet kantajalle yksityistämisen aikaan.

Kolmanneksi kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen ja loukkasi luottamuksensuojan periaatetta, kun se luokitteli uudelleen toimenpiteen, joka ei ollut tukea sen myöntämishetkellä, ”perimmäiseksi syyksi”, jonka vuoksi se pitäisi katsoa tueksi 20 vuotta myöhemmin, koska tällä välin oli tehty lainsäädäntötoimi.

Neljänneksi kantaja väittää, että kun komissio vaati, että BTPS:ä hallinnoivat tahot maksavat osallistumismaksua PPF:iin, se loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

Viidenneksi kantaja väittää, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja jätti tutkimatta sen, vääristääkö komission väittämä valikoiva taloudellinen etu kilpailua ja vaikuttaako se jäsenvaltioiden väliseen kauppaan EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Kuudenneksi kantaja väittää, että komissio teki ilmeisen tosiseikkoja koskevan ja oikeudellisen virheen, kun se totesi, että valtion varoja oli siirretty.

Seitsemänneksi kantaja väittää, että kun komissio ei perustellut riidanalaista päätöstä, se rikkoi EY 253 artiklaa.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/24

Kanne 10.6.2009 — Feng Shen Technology v. SMHV — Majtczak (FS)

(Asia T-227/09)

2009/C 193/40

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Feng Shen Technology Co. Ltd (Gueishan, Taiwan) (edustajat: asianajajat W. Festl-Wietek ja P. Rath)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Jarosław Majtczak (Łódź, Puola)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan (tavaramerkit ja mallit) 1.4.2009 asiassa R 529/2008-4 tekemä päätös on kumottava

—	yhteisön tavaramerkki N:o 4 431 391 on julistettava mitättömäksi

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: Tavaramerkki ”FS” luokkaan 26 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkki N:o 4 431 391

Yhteisön tavaramerkin haltija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Kantaja

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjän tavaramerkkioikeus: Useita aikaisempia kuviomerkin ”FS” sisältäviä tavaramerkkirekisteröintejä Taiwanissa, Kiinassa ja Ghanassa vetoketjujen ja niihin liittyvien tavaroiden yhteydessä

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus hylättiin

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 40/94 51 artiklan 1 kohdan b alakohdan (josta on tullut neuvoston asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta) rikkominen, koska valituslautakunta ei arvioinut asianmukaisesti osapuolten esittämiä todisteita ja asiakirjoja eikä arvioinut asianmukaisesti niitä seikkoja, joiden perusteella se katsoi, että kyseinen tavaramerkkihakemus oli tehty vilpillisessä mielessä.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/25

Kanne 10.6.2009 — BT Pension Scheme Trustees v. komissio

(Asia T-230/09)

2009/C 193/41

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BT Pension Scheme Trustees Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat J. Derenne ja A. Müller-Rappard)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	päätös on kumottava

—	toissijaisesti on kumottava päätöksen 1 artikla siltä osin kuin siinä viitataan valtiontuen sääntöjenvastaiseen myöntämiseen, päätöksen 2 artikla, 3 artiklan 1 luetelmakohta sekä 4 artikla siltä osin kuin siinä viitataan tuen takaisinperimiseen

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen on nostanut British Telecommunications Pension Schemen (”BTPS”) eli British Telecommunicationsin (”BT”) rahoittaman eläkejärjestelmän edunvalvoja, joka vastaa järjestelmän hallinnoinnista ja erityisesti eläkemaksuerien keräämisestä ja sijoittamisesta sekä eläke-etuuksien maksamisesta eläkkeelle siirtyneille BT:n työntekijöille sekä heidän jälkeensä jääneille BTPS:ää koskevan luovutuskirjan ja yleisen lainsäädännön mukaisesti.

Kanteellaan kantaja vaatii komission 11.2.2009 tekemän päätöksen K(2009) 685 lopullinen (valtiontuki N:o C 55/2007 (ex NN 63/2007, CP 106/2006)) kumoamista siltä osin kuin siinä katsotaan, että kyseessä oleva toimenpide — BTPS:n ”vapauttaminen” eläketurvarahastolle maksettavista maksuista, ”jotka koskevat valtiontakauksen kattamia edunsaajan eläkesitoumuksia” — on EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki, ja siltä osin kuin siinä todetaan, että tuki tulisi periä edunsaajalta takaisin korkoineen, ja että korkoa tulisi maksaa siitä päivästä alkaen, jona tukitoimenpide toteutettiin, aina siihen saakka, kunnes tuki on peritty takaisin.

Kantaja väittää ensimmäisessä kanneperusteessaan, että päätöksellä on rikottu EY 87 artiklan 1 kohtaa neljällä tavalla:

Ensinnäkään valikoivuutta koskevaa edellytystä ei ole kantajan mukaan noudatettu, koska päätöksessä ei ole selvästi määritetty oikeaa vertailujärjestelmää ja sen tavoitetta, ja komissio on näin ollen katsonut virheellisesti, että BTPS:lle on myönnetty niin sanottu ”vapautus”.

Toiseksi taloudellista etua koskevaa edellytystä ei ole noudatettu, koska komissio ei ole voinut katsoa, että BT saa EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua sillä perusteella, että edunvalvoja maksaa alennettuja maksuja eläketurvarahastolle, ilman, että komissio vertaa BT:n kokonaistilannetta tämän sellaisten kilpailijoiden kokonaistilanteeseen, jotka eivät kärsi samanlaisesta eläkekustannuksia koskevasta rakenteellisesta heikkoudesta kuin BT.

Kolmanneksi edellytystä, joka koskee kilpailun vääristymistä ja vaikutusta kauppaan, on rikottu, koska kuten toisessa osassa on todettu, etua ei ole saatu ja näin ollen mitään kilpailun vääristymistä ja/tai vaikutusta kauppaan ei voi esiintyä.

Neljänneksi valtion varojen siirtoa koskevaa edellytystä ei ole noudatettu, koska päätöksessä ei ole voitu katsoa valtiontakaukseen liittyvää valtion varojen siirtoa sellaiseksi valtion varojen siirroksi, jonka perusteella sitä, että BTPS:llä ei ollut mahdollisuutta liittyä eläketurvarahastoon, olisi pidettävä valtiontukena.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että päätöksellä rikotaan EY 253 artiklaa, koska päätöksessä ei perustella seuraavia seikkoja:

—	yleisen vertailujärjestelmän arviointia koskevat perustelut valikoivan edun olemassaoloa koskevan arvioinnin yhteydessä ovat ristiriitaisia

—	erityisesti valikoivuutta koskevan edellytyksen arvioinnin osalta ei ole suoritettu merkityksellisen oikeuskäytännön edellyttämää yksityiskohtaista kolmivaiheista arviointia

—	komissio ei ole riittävästi perustellut sitä, miksi se katsoo, että BT:lle sen yksityistämisen seurauksena aiheutuneilla lisäsitoumuksilla ei ole merkitystä vertailtaessa BT:n yleistä markkina-asemaa sen kilpailijoihin

—	komissio ei ole selittänyt, miten valtiontakaukseen liittyvä varojen siirto voidaan katsoa sellaiseksi valtion varojen olennaiseksi siirroksi, jolla on myönnetty useita vapautuksia (vuoden 2004 eläkelain säännösten mukaisesti), jotka johtuvat valtiontakausten olemassaolosta.

Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että päätöksellä on rikottu EY 88 artiklan 3 kohdan mukaisen sääntöjenvastaisen tuen käsitettä, tarkasteltuna yhdessä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 1 artiklan f kohdan ja 14 artiklan kanssa, koska tukea ei pidä periä takaisin BT:ltä eikä BTPS:ltä ja sen edunvalvojalta, sillä väitettyä tukea ei turvatalletussopimuksen vuoksi ole myönnetty.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999 L 83, s. 1)

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/26

Kanne 8.6.2009 — Evropaïki Dynamiki v. komissio

(Asia T-236/09)

2009/C 193/42

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

on kumottava komission päätös, jolla hylättiin tarjous, jonka kantaja oli jättänyt avoimessa tarjouskilpailussa RTD-R4-2007-001 ”kehittämisasiantuntemus paikan päällä (intra-muros)” koskevan osan 1 osalta ja ”muualla kuin paikan päällä toteutettavia kehittämishankkeita (extra-muros)” koskevan osan 2 osalta (EUVL 2007/S 238-288854), ja josta ilmoitettiin kantajalle kahdella eri 27.3.2009 päivätyllä kirjeellä, sekä kaikki tätä seuranneet komission päätökset, myös se, jolla päätettiin tehdä sopimus tarjouskilpailun voittaneen toimittajan kanssa

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kantajalle kysymyksessä olevasta hankintamenettelystä aiheutuneena vahinkona 69 445 200 euroa (33 271 920 euroa osan 1 ja 36 173 280 euroa osan 2 osalta)

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kantajan asianajokulut ja tämän kanteen nostamiseen liittyvät kulut myös siinä tapauksessa, että tämä kanne hylätään.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja vaatii niiden päätösten kumoamista, joilla vastaaja hylkäsi tarjoukset, jotka kantaja jätti vastauksena avoimeen tarjouskilpailuun, joka koski tietojärjestelmien kehittämistä, opiskelua ja tukea varten tarjottavia ulkoisia palveluja (RTD-R4-2007-001-ISS-FP7) sekä ”kehittämisasiantuntemusta paikan päällä (intra-muros)” koskevan osan 1 osalta ja ”muualla kuin paikan päällä toteutettavia kehittämishankkeita (extra-muros)” koskevan osan 2 osalta, ja joilla se teki sopimuksen tarjouskilpailun voittaneen kanssa. Kantaja vaatii myös korvausta vahingosta, jonka se väittää kärsineensä hankintamenettelyn johdosta.

Kantaja esittää väitteidensä tueksi seuraavat oikeudelliset perusteet.

Kantaja väittää ensiksi, että vastaaja syyllistyi useisiin ja ilmeisiin arviointivirheisiin ja että se kieltäytyi esittämästä mitään perusteluja tai selityksiä kantajalle, mikä on vastoin varainhoitoasetusta (1) ja sen täytäntöönpanosääntöjä sekä vastoin direktiiviä 2004/18 (2) ja EY 253 artiklaa.

Kantaja väittää toiseksi, että vastaaja rikkoi varainhoitoasetusta, kun se velvoitti tarjoajat jatkamaan tarjouksiaan niiden tahdon vastaisesti. Kantaja väittää lisäksi, että vaikka oletettaisiin, että vastaajalla oli oikeus tehdä näin — mitä sillä siis ei ollut — oli kuitenkin hyvän hallinnon periaatteen, avoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista, että se päätti saattaa sopimuksen tekomenettelyn loppuun vielä jatkamista varten varatun ajan päätyttyä, koska kantajan näkemyksen mukaan mitään sopimusta ei voida tehdä, kun yksi tai useampi tarjous ei enää ole voimassa.

Kantaja väittää kolmanneksi, että tarjouskilpailussa vahvistetussa menettelyssä oli häiriöitä tietovuotojen vuoksi, joihin liittyi yritys estää kantajaa käyttämästä oikeuksiaan.

Kantaja esittää kummankin osan osalta yksilöityjä väitteitä.

Kantaja väittää osan 1 osalta, että vastaaja loukkasi yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän hallinnon periaatteita, kun se ei noudattanut varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa ja 94 artiklassa vahvistettuja poissulkemisen perusteita erään voittaneen yhteenliittymän jäsenen, joka rikkoi sopimusvelvoitteitaan vastaajaan nähden, osalta. Kantaja toteaa lisäksi, että voittaneen tarjouksen tekijän sallittiin lainvastaisesti käyttää sellaisten yhtiöiden resursseja, jotka eivät ole sijoittautuneet WTO/GPA -maihin, ja tämä käytäntö on lainvastainen.

Kantaja väittää osan 2 osalta, että vastaajan ei tulisi sallia sellaisten tarjoajien, jotka käyttävät alihankkijoita maissa, jotka eivät kuulu WTO/GPA -maihin, osallistua tarjoamismenettelyihin. Jos se kuitenkin tekee näin, kantaja toteaa, että sen tulisi menetellä oikeudenmukaisesti, avoimesti ja harjoittamatta syrjintää siten, että se selventää ne valintaperusteet, joita se käyttää sulkeakseen tietyt yhtiöt pois ja hyväksyäkseen toiset. Kantaja katsoo näin ollen, että vastaajan lähestymistapa oli erityisen syrjivä, kun se ei esittänyt valintaperusteita, joita se käytti tarjoajia hyväksyessään. Se toteaa lisäksi, että vastaaja ei noudattanut varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa ja 94 artiklassa eikä täytäntöönpanosääntöjen 133 a ja 134 artiklassa eikä direktiivin 2004/18 45 artiklassa vahvistettuja poissulkemisperusteita, joiden tarkoituksena on jättää julkisten hankintojen ulkopuolelle yhtiöt, jotka on joko tuomittu lainvastaisesta toiminnasta, kuten petoksesta, lahjonnasta tai ammattia harjoittaessa tehdystä vakavasta virheestä, tai ne ovat olleet osallisina tällaisessa lainvastaisessa toiminnassa. Kantaja katsoo, että käsiteltävänä olevassa asiassa voittaneen tarjouksen tekijä on myöntänyt osallistuneensa edellä mainittuihin toimintoihin ja se on tuomittu saksalaisissa tuomioistuimissa.

Kantaja väittää lopuksi myös, että vastaaja teki useita ilmeisiä arviointivirheitä kummankin osan osalta ja siltä osin kuin kysymys on tarjoajien ehdotuksesta palvelun yleisen johdon osalta, palvelujen tilaamisen ja toimittamisen osalta sekä tarjoajien teknisistä ehdotuksista osa-alueilla.

(1) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL 2002, L 248, s. 1)

(2) Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (EUVL 2004, L 134, s. 114).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/27

Kanne 17.6.2009 — Région Wallonne v. komissio

(Asia T-237/09)

2009/C 193/43

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Région Wallonne (edustajat: asianajajat J.-M. De Backer, A. Lepièce ja I.-S. Brouhns)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

Komission 27.3.2009 tekemä Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskeva päätös on kumottava siltä osin kuin päätöksessä evätään päästöoikeuksien myöntäminen tuotantolaitokselle nro 116 vuosina 2008–2012, ja vuosieriin perustuva päästöoikeuksien jako kansallisen jakosuunnitelman liitteen V mukaisesti on sallittava, ja

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien vuosia 2008–2012 koskevasta kansallisesta jakosuunnitelmasta, josta Belgia on tehnyt ilmoituksen, 27.3.2009 tehty sellainen komission päätös on kumottava, jolla komissio on evännyt kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun korjauksen, jolla tuotantolaitokselle nro 116 on myönnetty päästöoikeuksia.

Kantaja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta:

—	komission asetuksen (EY) N:o 2216/2004 (1) 44 artikla 2 kohtaa on rikottu siltä osin kuin komissio on vedonnut perusteisiin, jotka eivät sisälly sovellettavaan säännökseen,

—

kanteen kohteena olevan päätöksen perusteluvelvollisuus on laiminlyöty, koska perusteluista ei selviä, miltä osin Belgian ”kansallinen päästöoikeuksien jakosuunnitelma” -nimisen taulukon korjaus, joka koskee tuotantolaitosta nro 116, ei perustu kansalliseen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakosuunnitelmaan, josta Belgia on tehnyt ilmoituksen ja jonka komissio on aiemmin hyväksynyt,

—	oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on loukattu siltä osin kuin kanteen kohteena oleva päätös on komission hyväksymän Belgian kansallisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakosuunnitelman vastainen, ja

—	lojaliteettiperiaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu, koska komissio on tehnyt päätöksen, joka on kuusi kuukautta aikaisemmin tehdyn päätöksen vastainen.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 2216/2004 (EUVL L 386, s. 1).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/28

Kanne 23.6.2009 — Sniace v. komissio

(Asia T-238/09)

2009/C 193/44

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Sniace, SA (Madrid, Espanja) (edustaja: abogado F.J. Moncholí Fernández)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Tämä kumoamiskanne on otettava käsiteltäväksi EY 230 artiklan perusteella ja se on todettava perustelluksi.

—

Sen 10.3.2009 tehdyn päätöksen 1 artiklan toinen kohta, jossa todetaan, että seuraavat Espanjan Sniacelle antamat valtiontuet ovat yhteismarkkinoille soveltumattomia: i) Sniacen ja Tesorería General de la Seguridad Socialin välinen 8.3.1996 tehty sopimus, joka koskee velkojen uudelleenjärjestelyä; ii) Sniacen ja FOGASA:n välisen 5.11.1993 tehdyn sopimuksen täytäntöönpano ja iii) Sniacen ja FOGASA:n välinen 31.10.1995 tehty sopimus, on kumottava ja jätettävä vaikutuksetta.

—

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on kumottava ja jätettävä vaikutuksetta 10.3.2009 tehdyn päätöksen 2 artikla ja 3 artiklan toinen kohta, joissa Espanja velvoitetaan

i)	perimään tuensaajalta suoritetut tuet takaisin korkoineen välittömästi ja tehokkaasti ja

ii)	ilmoittamaan komissiolle kahden kuukauden määräajassa kokonaismäärä ja päätöksen noudattamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet sekä esittämään asiakirjanäyttö, josta ilmenee, että tuensaaja on velvoitettu maksamaan tuet takaisin.

—	Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki kulut, joita kantajalle on aiheutunut tästä oikeudenkäynnistä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Toimi, josta tämä kanne on nostettu, on 10.3.2009 tehty komission päätös K(2009) 1479 lopullinen, joka koskee toimenpidettä nro C5/2000 (ex NN 118/1997), jonka Espanja on toteuttanut kantajan (SNIACE) hyväksi, ja jolla muutetaan 28.10.1998 tehtyä päätöstä 1999/395/EY. Mainitussa päätöksessä katsottiin, että Fondo de Garantía Salarialin (FOGASA) ja Tesorería General de la Seguridad Socialin (TGSS) SNIACE:lle antamat tuet olivat lainvastaisia ja yhteismarkkinoille soveltumattomia, koska viimeksi mainitun ja FOGASA:n väliset velkojen takaisinmaksua koskevat sopimukset ja SNIACE:n ja TGSS:n välinen uudelleenjärjestelysopimus eivät täyttäneet markkinaehtoja sovellettavan koron tyypin osalta. (1)

Riidanalaisessa päätöksessä on todettu, että toisessa vaatimuskohdassa mainitut tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille.

Vaatimustensa tueksi kantaja väittää ensinnäkin, että analysoidessaan sopimusasiakirjoja ja katsoessaan, ettei FOGASA eikä TGSS kumpikaan menetellyt samalla tavoin kuin yksityinen velkoja olisi menetellyt, komissio tulkitsi sovellettavia normeja virheellisesti. Kantaja väittää tältä osin, että vastaajan kanta perustuu siihen, että verrataan yksityisen velkojan BANESTOn asemaa FOGASAn asemaan ja näin tehdään yleistys, joka merkitsee sitä, että BANESTOn toiminnan perusteella tehdään perusteettomia johtopäätöksiä muun yksityisen velkojan toiminnasta.

Joka tapauksessa kantaja väittää, että julkisen velkojan ominaisuudessaan se menetteli käytännössä samalla tavoin kuin BANESTO.

SNIACE vetoaa myös perusteluvelvollisuuden rikkomiseen. Se tuo esiin erityisesti sen, että komissio ei mitenkään perustele ”kilpailun vääristymisen riskiä”, joka on avainasemassa valtiontueksi luokittelun kannalta.

(1) Ks. asia C-342/96, Espanja v. komissio, tuomio 29.4.1999 (Kok., s. I-2459), asia C-525/04 P, Espanja v. komissio, tuomio 22.11.2007 (Kok., s. I-9947) ja asia T-36/99, Lenzing AG v. komissio, tuomio 21.10.2004 (Kok., s. II-3597).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/28

Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 16.6.2009 virkamiestuomioistuimen asiassa F-146/07, Marcuccio v. komissio, 31.3.2009 antamasta määräyksestä

(Asia T-239/09 P)

2009/C 193/45

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen määräyksen kokonaisuudessaan;

—	toteaa, että virkamiestuomioistuimessa nostettu kanne, joka on ratkaistu riidanalaisella määräyksellä, täyttää kaikilta osin tutkittavaksi ottamisen edellytykset;

Ensisijainen vaatimus

—	hyväksyy kanteen kaikilta osin sellaisena kuin se on nostettu virkamiestuomioistuimessa sekä velvoittaa vastaajan korvaamaan kanteen ja valituksen käsittelystä kaikissa oikeusasteissa valittajalle aiheutuneet ja aiheutuvat kulut;

Toissijainen vaatimus

—	palauttaa nyt valituksen kohteena olevan asian virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se ratkaisee pääasiakysymyksen uudelleen eri kokoonpanossa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajan valitus kohdistuu virkamiestuomioistuimen asiassa F-146/07, Marcuccio v. komissio, 31.3.2009 antamaan määräykseen. Tällä määräyksellä jätettiin osittain tutkimatta ja osittain hylättiin perusteettomana valittajan valitus, joka koskee vastapuolen tekemän sellaisen päätöksen kumoamista, jolla jätettiin ryhtymättä valittajan vaatimiin toimenpiteisiin suorittaa tutkimuksia lähetyksestä sen varalta, että se saattoi olla pernaruton saastuttama, kun valittaja saattoi joutua pernaruton uhriksi kyseisenä ajanjaksona, jolloin hän työskenteli komission Angolassa sijaitsevassa edustustossa; lisäksi valittaja vaatii hänelle kyseisen päätöksen johdosta syntyneen vahingon korvaamista.

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi oikeudellisiin virheisiin, jotka ilmenevät useista virkamiestuomioistuimen tutkittavaksi ottamatta jättämistä sekä päätelmien perusteettomuutta koskevista väitteistä, sekä tosiseikkojen vääristelyyn.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/29

Kanne 22.6.2009 — Accenture Global Services v. SMHV — Silver Creek Properties (acsensa)

(Asia T-244/09)

2009/C 193/46

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Accenture Global Services GmbH (Shaffhausen, Sveitsi) (edustaja: asianajaja R. Niebel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Silver Creek Properties SA (Panama, Panama)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 20.3.2009 asiassa R 802/2008-2 tekemä päätös on kumottava

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) tavaramerkkiosaston 25.3.2008 väitemenettelyssä N:o B 1019274 tekemä päätös on kumottava

—	Vastapuoli valituslautakunnassa on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki ”acsensa” luokkiin 9, 35, 36, 38, 33, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Saksassa luokkiin 9, 16, 35, 36, 37, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten rekisteröity sanamerkki ”ACCENTURE”; Saksassa luokkiin 9, 16, 35, 36, 37, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten rekisteröity kuviomerkki ”accenture”; luokkiin 9, 16, 35, 36, 37, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”ACCENTURE”; luokkiin 9, 16, 35, 36, 37, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki ”accenture”.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska valituslautakunta on virheellisesti katsonut, että kyseessä olevien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa; neuvoston asetuksen 207/2009 75 ja 76 artiklan rikkominen, koska valituslautakunta on virheellisesti jättänyt huomiotta kantajan esittämät tosiseikkoja koskevat toteamukset.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/29

Kanne 24.6.2009 — Shell Hellas v. komissio

(Asia T-245/09)

2009/C 193/47

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Shell Hellas Oil and Chemical SA (Shell Hellas AE) (Attika, Kreikka) (edustaja: asianajaja P. Hubert)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	komission 16.4.2009 antama implisiittinen kielteinen vastaus, jossa vastustetaan komission hallussa oleviin asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta (viite GESTDEM 6159/2008), on kumottava ja kumoamispäätöksestä on tehtävä kaikki tarvittavat päätelmät kantajan oikeudesta tutustua asiakirjoihin

—

toissijaisesti, jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo komission pääsihteeristön 15.4.2009 päivätyn kirjeen, jossa todetaan, että sen hakemukseen tutustua komission asiakirjoihin (viite GESTEDEM 6159/2008) ei voida vastata myöntävästi, päätökseksi, se on kumottava kokonaan tai osittain ja kumoamispäätöksestä on tehtävä kaikki tarvittavat päätelmät kantajan oikeudesta tutustua asiakirjoihin

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kyseessä olevalla kanteella, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa komission implisiittisen päätöksen, jolla se kieltäytyi myöntämästä kantajalle oikeutta tutustua kaikkeen komission ja Kreikan kilpailuviranomaisen väliseen asetuksen N:o 1/2003 11 artiklan 4 kohdan nojalla käymään kirjeenvaihtoon, joka liittyy polttoainemarkkinoita koskevaan tutkimukseen. Kantaja vaatii toissijaisesti, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa komission pääsihteeristön kirjeen, jossa todetaan, ettei komissio voi vastata myöntävästi kantajan hakemukseen saada tutustua asiakirjoihin, jos se katsoo kirjeen nimenomaiseksi kieltäytymispäätökseksi.

Kantaja esittää kanteensa tueksi kolme kanneperustetta.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan, joka liittyy EY 253 artiklan rikkomiseen, kantaja väittää, että koska kieltäytyminen on implisiittinen, vastaaja ei ole päätöksen luonteen vuoksi toimittanut perusteluja, joiden avulla kantaja olisi saanut tietää kieltäytymisen syyt.

Toisessa kanneperusteessaan, joka on esitetty toissijaisesti siltä varalta, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoisi, että komission pääsihteeristön kirje on valituskelpoinen päätös tai että pääsihteeristön uudessa 18.6.2009 päivätyssä kirjeessä toimitetaan implisiittisen päätöksen todelliset perustelut, kantaja väittää, etteivät toimitetut perustelut vastaa EY 253 artiklan mukaisia perusteluja koskevia vaatimuksia ja että ne ovat asetuksen N:o 1049/2001 (1) sanamuodon ja tarkoituksen vastaisia.

Kolmannessa kanneperusteessaan, joka liittyy EY 255 artiklan ja asetuksen N:o 1049/2001 rikkomiseen, kantaja väittää, että asiakirjat, joihin tutustumista haettiin, eivät kuulu asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyjen avoimuusperiaatetta koskevien poikkeuksien soveltamisalaan. Tältä osin kantaja väittää, että

—	komissio ei ole tehnyt asiakirjakohtaista arviointia vaan se on arvioinut yleiselllä tavalla asetuksessa säädettyjä poikkeuksia asiakirjojen luokittelun huomioon ottaen

—	komissio ei voinut kysyä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla suoraan Kreikan kilpailuviranomaisen kantaa asiakirjojen tiedoksi antamisesta, koska yksin jäsenvaltio on toimivaltainen kieltämään asiakirjojen tiedoksiantamisen tällä perusteella,

—	komissio on virheellisesti vedonnut taloudellisten etujen suojaa koskevaan poikkeukseen (asetuksen N:o 2049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta) kieltääkseen asiakirjojen tiedoksiantamisen kokonaisuudessaan siltä osin, kuin se voisi poistaa asiakirjoista luottamukselliset tiedot

—	komissio ei voinut vedota tutkintatoimien suojaa koskevaan poikkeukseen (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta), koska Kreikan kilpailuviranomainen oli jo tehnyt lopullisen päätöksensä kyseessä olevassa asiassa

—	komissio ei myöskään voinut vedota päätöksentekomenettelyn suojaa koskevaan poikkeukseen, koska asiakirjat, joihin tutustumista on haettu, eivät kuulu päätöksentekomenettelyn soveltamisalaan tai koska loukkausta ei voida osoittaa.

Lopuksi kantaja esittää, että joka tapauksessa on olemassa yleisen edun kannalta pakottava syy saada tutustua kyseessä oleviin asiakirjoihin, nimittäin yhteisön oikeuden yhtenäisen soveltamisen mahdollistaminen tehokkaasti.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/30

Kanne 29.6.2009 — Insula v. komissio

(Asia T-246/09)

2009/C 193/48

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Conseil scientifique international pour le dévéloppement des îles (Insula) (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajaja P. Marsal ja asianajaja J.-D. Simonet)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on otettava kanne tutkittavaksi ja todettava se perustelluksi.

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on todettava, että komission vaatimus, joka koskee 189 241,64 euron palauttamista, on perusteeton ja näin ollen velvoitettava komissio antamaan 189 241,64 euron hyvityslasku.

—	Komissio on velvoitettava maksamaan vahingonkorvausta 212 597 euroa.

—	Toissijaisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on todettava, että kantajalla on oikeus 230 025 euron hyvitykseen.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevalla kanteellaan, joka perustuu välityslausekkeeseen, kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan, että 25.9.2008, 26.3.2009 ja 26.5.2009 päivätyt veloitusilmoitukset, joilla komissio vaatii kantajalle maksettujen ennakkojen palauttamista OLAF:in tarkastuskertomuksen perusteella, eivät ole tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelman tietoyhteiskunnan alalla (1998–2002) puitteissa tehtyjen sopimusten IST-2001-35077 DIAS.NET ja IST-1999-20896 MEDIS lausekkeiden mukaisia. Toissijaisesti kantaja esittää vahingonkorvausvaatimuksen.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään perusteeseen.

Ensimmäisellä perusteellaan kantaja kiistää sen, että komission vaatima saatava olisi vaadittavissa oleva, ja katsoo, että kaikki kustannukset, jotka kantaja on ilmoittanut komissiolle, on katsottava tukikelpoisiksi.

Toisella perusteellaan kantaja vetoaa siihen, että komissio on sopimusta toimeenpannessaan rikkonut lojaalin yhteistyön ja vilpittömän mielen velvoitetta, koska se ei ole asianmukaisesti pannut täytäntöön omia sopimukseen perustuvia velvoitteitaan, muun muassa kun se ei ole pitkään aikaan vastannut kantajan esittämään täydentävää toimenpidettä koskevaan ehdotukseen ja kun se on laittomasti purkanut MEDIS-sopimuksen sillä perusteella, etteivät tulokset olleet riittäviä, vaikka tulosten riittämättömyyttä ei ole koskaan aiemmin nostettu esiin ja vaikka se on kantajan mukaan voitu lukea vain komission viaksi.

Kolmannella perusteellaan kantaja vetoaa siihen, että komission siitä, että on väitetty, ettei tiettyjä sellaisia kirjanpitovelvollisuuksia ole noudatettu, joista ei seuraisi oikeutta lähes kaikkien myönnettyjen ennakoiden palautukseen, vaikka ne olisi vahvistettu, määräämä rahamääräinen seuraamus on Belgian hallinto- ja siviilioikeudellisten periaatteiden mukaan suhteettoman ankara. Kantaja vetoaa näin ollen oikeuteen saada korvausta suoritetuista palveluista.

Neljännellä perusteellaan kantaja vetoaa siihen, ettei komissio ole noudattanut hyvän hallinnon periaatetta eikä kunnioittanut puolustautumisoikeuksia tarkastusprosessin hallinnoinnissa.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/31

Kanne 23.6.2009 — Cesea Group v. SMHV — Mangini & C. (mangiami)

(Asia T-250/09)

2009/C 193/49

Kannekirjelmän kieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Cesea Group Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat D. De Simone, D. Demarinis ja J. Wrede)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Mangini & C. Srl (Sestri Levante, Italia)

Vaatimukset

—

Cesea Group Srl vaatii SMHV:n toisen valituslautakunnan 20.4.2009 asiassa R 982/2008-2 tekemän sellaisen päätöksen kumoamista, joka on annettu tiedoksi 24.4.2009 ja jolla päätettiin Mangini & C. Srl:n vaatimasta mitättömyysmenettelystä N:o 2063 C, tai toissijaisesti kyseisen päätöksen muuttamista ja rajaamista siten kuin kanteen perusteluista ilmenee.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: kuviomerkki, joka sisältää termin ”mangiami” (hakemus nro 3 113 933) luokkiin 29, 30 ja 32 kuuluvia tavaroita varten

Yhteisön tavaramerkin haltija: kantaja

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Mangini & C. Srl

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjän tavaramerkkioikeus: sanamerkin ”MANGINI” italialainen rekisteröinti nro 819 926 luokkiin 30 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten; italialainen kuviomerkki nro 668 388, joka sisältää termin ”Mangini”, luokkiin 30 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten; italialainen kuviomerkki nro 648 507, joka sisältää termin ”Mangini”, luokkaan 30 kuuluvia tavaroita varten; sanamerkin ”MANGINI” kansainvälinen rekisteröinti nro 738 072 luokkiin 30 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten; Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklassa tarkoitetulla tavalla Italiassa yleisesti tunnettu sanamerkki ”MANGINI””leivonnaisten, kahvin, jäätelöiden ja ylipäätään makeisten sekä baari-, kahvio- ja catering-palveluiden tuotantoa varten”; Italian elinkeinotoiminnassa käytettävä kauppanimitys ”MANGINI””leivonnaisten, kahvin, jäätelöiden ja ylipäätään makeisten sekä baari-, kahvio- ja catering-palveluiden tuotantoa varten”.

Mitättömyysosaston ratkaisu: mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: oikeudenkäynnin kohteena olevan päätöksen kumoaminen ja mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen osittainen hyväksyminen

Kanneperusteet:

—

Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2868/95 (1) 40 säännön 6 kohtaa on rikottu, koska valituslautakunta perusti päätöksensä asiakirjoihin, joita ei ollut esitetty mitättömyysosastossa, vaikka kyse on asiakirjoista, jotka eivät ole saatavilla ja joita ei ollut esitetty mitättömyysosastossa asetetun määräajan kuluessa.

—

Mitättömäksi julistaminen on tapahtunut lainvastaisesti luokkaan 29 kuuluvien tavaroiden osalta, koska Mangini & C. Srl:n kansainvälinen tavaramerkki ei kata kyseiseen luokkaan kuuluvia tuotteita, sekä luokkaan 30 kuuluvien tuotteiden osalta, koska kyseiset tuotteet eivät ole samankaltaisia makeisten kanssa.

(1) EYVL L 303, 15.12.1995, s. 1.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/32

Kanne 26.6.2009 — Société des Pétroles Shell v. komissio

(Asia T-251/09)

2009/C 193/50

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Société des Pétroles Shell SAS (Colombes, Ranska) (edustaja: asianajaja P. Hubert)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	komission 9.5.2009 antama kielteinen implisiittinen vastaus komission asiakirjojen tutkimista koskevaan pyyntöön (viite GESTEDEM 372/2009) on kumottava kokonaan tai osittain ja tästä on tehtävä kaikki johtopäätökset, jotka koskevat kantajan oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin

—

toissijaisesti, mikäli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pitää vastausta päätöksenä, sen on kumottava kokonaan tai osittain 7.5.2009 päivätty komission pääsihteeristön kirje, jossa komission asiakirjoihin tutustumista koskevaan pyyntöön (viite GESTEDEM 372/2009) vastaaminen on katsottu mahdottomaksi, ja tästä on tehtävä kaikki johtopäätökset, jotka koskevat kantajan oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan komission sellaisen implisiittisen päätöksen kumoamista, jolla on kieltäydytty antamasta kantajalle oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka liittyvät lentopetrolin toimitusmarkkinoita Réunionilla koskevaan tutkimukseen ja jotka komissiolla on ollut hallussaan tai joita komissio ja Ranskan kilpailuviranomaiset ovat vaihtaneet erityisesti asetuksen N:o 1/2003 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Toissijaisesti, mikäli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pitää päätöstä nimenomaisena kieltävänä päätöksenä, sen on kumottava komission pääsihteeristön kirje, jossa kantajan esittämään komission asiakirjoihin tutustumista koskevaan pyyntöön vastaaminen on katsottu mahdottomaksi.

Kantaja esittää kanteensa tueksi samanlaiset tai samankaltaiset perusteet kuin asiassa T-245/09, Shell Helas v. komissio esitetyt kanneperusteet.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/32

Kanne 30.6.2009 — Caixa Geral de Depósitos v. SMHV — Caixa d’Estalvis i Pensions de Barcelona (la Caixa)

(Asia T-255/09)

2009/C 193/51

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Caixa Geral de Depósitos (Lissabon, Portugali) (edustajat: asianajajat F. de la Rosa ja M. Lobato García-Miján)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Caixa d’Estalvis i Pensions de Barcelona (Barcelona, Espanja)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston toisen valituslautakunnan 24.3.2009 tekemä päätös on kumottava yhteisön tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla,

—	toissijaisesti sisämarkkinoiden harmonisointiviraston toisen valituslautakunnan 24.3.2009 tekemä päätös on kumottava yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, ja

—	SMHV ja tarvittaessa väliintulija on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Caixa d'Estalvis i Pensions de Barcelona

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanaosan ”la Caixa” sisältämä kuviomerkki (rekisteröintihakemus nro 4 685 145) luokkiin 9, 16, 36, 38 ja 45 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Caixa Geral de Depósitos S.A.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Useita Portugalissa rekisteröityjä sanamerkkejä, jotka sisältävät etuliitteen ”caixa” (nrot 357.11, 261 198, 268 466, 302 708, 303 290, 325 155, 325 156, 325 224, 330 542 ja 342 311) luokkiin 9, 16 ja 36 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten sekä Portugalissa rekisteröity kuviomerkki (nro 357 310), joka sisältää sanan ”caixa”, luokkiin 9, 16 ja 36 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen osittainen hyväksyminen.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hyväksyminen ja valituksenalaisen päätöksen kumoaminen.

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen ja toissijaisesti saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/34

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.5.2009 — Campos Valls v. neuvosto

(Asia F-39/07) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Palvelukseen ottaminen - Nimitys - Osastopäällikön virka - Kantajan hakemuksen hylkääminen - Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vaaditut edellytykset - Ilmeinen arviointivirhe)

2009/C 193/55

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Manuel Campos Valls (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal)

Vastaaja: neuvosto (asiamiehet: M. Arpio Santacruz ja I. Šulce)

Oikeudenkäynnin kohde

Nimittävän viranomaisen sellaisten päätösten kumoaminen, joilla yhtäältä hylättiin kantajan hakemus henkilöstötiedotteessa CP 46/06 tarkoitettuun pääosastoon A kuuluvalla linjalla 3 — Käännökset ja asiakirjatuotanto — olevan käännöspalvelun Espanjan kielen osastopäällikön virkaan ja toisaalta nimitettiin kyseiseen virkaan toinen hakija

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 129, 9.6.2007, s. 28.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/34

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.5.2009 — Sergio ym. v. komissio

(Asia F-137/07) (1)

(Henkilöstö - Oikeudet ja velvollisuudet - Järjestäytymisvapaus - Komission ja ammattijärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen välistä sopimusta koskeva pöytäkirja - Työtehtävistä vapauttamista koskevat yksittäispäätökset/pöytäkirjaan perustuvat palveluksesta vapauttamista koskevat päätökset - Virkamiehelle vastainen toimi - Asiavaltuus - Virkamies, joka toimii omissa nimissään eikä ammattijärjestön puolesta - Tutkimatta jättäminen - Tiedoksianto valituksen hylkäämisestä kantajien asianajajalle - Kanteen määräajan alkamisajankohta)

2009/C 193/56

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Giovanni Sergio (Bryssel, Belgia) ynnä muut (edustaja: asianajaja M. Lucas)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä ”Ammattijärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen ja henkilöstön ja hallinnon pääosaston välisestä sopimuksesta laaditun pöytäkirjan” kumoaminen, nimittävän viranomaisen niiden päätösten kumoaminen, jotka vahvistettiin 19.12.2006 päivätyssä pöytäkirjassa, ja 14.11.2006 tehdyn päätöksen kumoaminen, ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus, jossa vaaditaan yhden euron symbolista korvausta

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Sergio, Blanchard, Marquez-Garcia, Scheuer ja Wurzler velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 79, 29.3.2008, s. 37.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/35

Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 11.6.2009 — Ketselidis v. komissio

(Asia F-72/08) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kanne - Edeltävä hallinnollinen valitus - Vastauksen odottaminen - Anteeksiannettava erehdys - Puuttuminen - Implisiittinen hylkäyspäätös - Liian myöhään tehty valitus - Tutkimatta jättäminen - Yhteisön tuomioistuimen tuomio - Uusi olennainen tosiseikka - Puuttuminen)

2009/C 193/58

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Michalis Ketselidis (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja S. A. Pappas)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: D. Martin ja K. Herrmann)

Oikeudenkäynnin kohde

Sellaisen implisiittisen päätöksen kumoaminen, jolla hylättiin kantajan vaatimus huomioon otettavien palveluvuosien laskemisen tarkistamisesta siirrettäessä Kreikassa hankitut eläkeoikeudet yhteisön järjestelmään

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Ketselidis velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 272, 25.10.2008, s. 51.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/36

Kanne 25.6.2009 — Strack v. komissio

(Asia F-61/09)

2009/C 193/60

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Guido Strack (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Kumoamiskanne vastaajan päätöksestä, jolla kantajan oikeutta tutustua asiakirjoihin koskeva hakemus hylättiin.

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että

—

vastaajan implisiittiset ja nimenomaiset päätökset, erityisesti oikeudesta tutustua asiakirjoihin 12.9.2008, 3.10.2008 ja 14.11.2008 tehdyt päätökset, Jansenin 19.9.2008 tekemä päätös ja sikäli kuin se on tarpeen, 25.3.2009 annettu tieto kantajan valituksen R/554/08 hylkäämisestä on kumottava siltä osin kuin nissä kieltäydyttiin antamasta kantajalle oikeus tutustua kaikilta osin kaikkiin vastaajalla hänestä oleviin tietoihin ja asiakirjoihin sekä säännönmukaisesti pidettyihin, yhtenäisiin, täydellisiin ja kantajalle kielen ja muodon osalta vaikeuksitta ymmärrettävissä ja saatavilla oleviin eli henkilöstösääntöjen 26 ja 26 a artiklan vaatimuksia vastaaviin ja sikäli kuin se on tarpeen, ennalta korjattuihin henkilökansioon ja potilastietoihin ja muihin asiakirjoihin tai rajoitettiin tätä oikeutta ja näin ollen hylättiin kantajan muun muassa 10.7.2008, 19.9.2008 ja 28.11.2008 tekemät hakemukset ainakin osittain

—	vastaaja on velvoitettava sen tässä kanteessa kuvatun säännönvastaisen käytöksen vuoksi maksamaan kantajalle kohtuullinen vahingonkorvaus sen määräisenä, jonka virkamiestuomioistuin katsoo oikeudenmukaiseksi, kuitenkin vähintään 2 500 euroa

—

vastaaja on velvoitettava maksamaan kantajalle kuukausittain vahingonkorvausta tämän kanteen tiedoksiantopäivästä alkaen siihen saakka, kunnes kaikki kyseessä olevat tiedot ja asiakirjat ja hänen säännönmukaisesti pidetyt henkilökansionsa ja potilastietonsa on tosiasiallisesti ja täydellisesti annettu hänen tutustuttavakseen, sen määräisenä, jonka virkamiestuomioistuin katsoo oikeudenmukaiseksi, kuitenkin vähintään 200 euroa

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan kantajalle muista tarpeellisista asiakirjoihin tutustumisista aiheutuvat tarpeelliset kulut ja kustannukset analogisesti virkamatkoja koskevien säännösten mukaan ja toissijaisesti samalla perusteella kaikki kulut, jotka ovat jo aiheutuneet kantajalle sen matkoista Luxemburgiin 12.9.2008 ja 14.11.2008

—	Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

15.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/36

Kanne 26.6.2009 — Guido Strack v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia F-62/09)

2009/C 193/61

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Guido Strack (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Vastaajan päätös, jolla se hylkäsi kantajan 27.11.2008 tekemän valituksen kohteen puuttumisen takia ja jolla se hylkäsi kantajan esittämän vahingonkorvausvaatimuksen, on kumottava

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että

—	Euroopan yhteisöjen komission kantajan 8.5.2008 esittämästä vaatimuksesta 8.11.2008 tekemä implisiittinen hylkäyspäätös ja siltä osin kuin sitä tai neljättä kanneperustetta varten on tarpeen, myös 27.3.2009 saatu valituksesta tehty päätös kumotaan

—

vastaaja velvoitetaan suorittamaan kohtuullinen, vähintään 15 000 euron suuruinen vahingonkorvaus siitä tämän kanteen vireille saattamiseen mennessä aiheutuneesta viivästymisestä ja vahingosta, joka johtuu komission tähänastisesta lainvastaisesta menettelystä arviointi- ja ylennysmenettelyiden osalta ja myös asioissa T-85/04 ja T-394/04 annettujen tuomioiden täytäntöön panematta jättämisestä

—

lisäksi vastaaja velvoitetaan suorittamaan samankaltaisista edelleen aiheutetuista vahingoista kohtuullinen, suuruudeltaan vähintään 10 euroa/päivä määrättävä vahingonkorvaus tämän kanteen vireilletuloa seuraavasta päivästä siihen asti kunnes asioissa T-85/04 ja T-394/04 annetut tuomiot on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön sillä, että niissä kysymyksessä olevat kantajaa koskevat arviointi- ja ylennysmenettelyt saatetaan lainmukaisesti päätökseen; tämä vahingonkorvaus rinnastetaan täydellisen surrogaattivahingonkorvauksen maksamiseen siinä tapauksessa, että tämän kanteen viides kanneperuste hyväksytään

—

vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle vähintään 5 000 euroa vahingonkorvausta kantajan 27.3.2009 saamaan komission kirjeeseen sisältyvien sellaisten pelkän valituksen hylkäämisen ylimenevien paikkansapitämättömien väitteiden johdosta, joilla loukataan kantajan kunniaa ja ammatillista arvovaltaa

—	vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle kohtuullinen, vähintään 25 000 euron suuruinen surrogaattivahingonkorvaus sillä perusteella, että vastaaja on yksin vastuussa kantajaa koskevan lainmukaisen arviointi- ja ylennysmenettelyn toteuttamismahdollisuuden raukeamisesta

—	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.193.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 193

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 15. elokuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Tuomioistuin
2009/C 193/01	Tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallinen lehtiEUVL C 180, 1.8.2009	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Tuomioistuin
2009/C 193/02	Asia C-165/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 4.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Greenpeace Nederland, B. Meijer, E. Zwaag, F. Pals v. College van Gedeputeerde Staten van Groningen, kolmas, jota asia koskee: RWE Power AG	2

2009/C 193/03	Asia C-166/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 11.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne v. Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland, kolmannet, joita asia koskee: Electrabel Nederland NV ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam	3

2009/C 193/04	Asia C-167/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 11.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Zuid-Hollandse Milieufederatie, Stichting Greenpeace Nederland ja Vereniging van Verontruste Burgers van Voorne v. Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland, kolmannet, joita asia koskee: E.On Benelux ja Burgemeester en Wethouders Rotterdam	4

2009/C 193/05	Asia C-182/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice in Northern Ireland, Queen’s Bench Division (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 19.5.2009 — Seaport (NI) Limited v. Department of the Environment for Northern Ireland	5

2009/C 193/06	Asia C-188/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 28.5.2009 — Dyrektor Izby Skarbowej w Białymstoku v. Profaktor Kulesza, Frankowski, Trzaska spółka jawna w Białymstoku	6

2009/C 193/07	Asia C-191/09 P: Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 29.5.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-249/06, Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VAT, v. Euroopan unionin neuvosto, 10.3.2009 antamasta tuomiosta	7

2009/C 193/08	Asia C-193/09 P: Valitus, jonka Kaul GmbH on tehnyt 1.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-402/07, Kaul GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) — Bayer AG, 25.3.2009 antamasta tuomiosta	8

2009/C 193/09	Asia C-194/09 P: Valitus, jonka Alcoa Trasformazioni Srl on tehnyt 1.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-332/06, Alcoa Trasformazioni Srl v. Euroopan yhteisöjen komissio, 25.3.2009 antamasta tuomiosta	8

2009/C 193/10	Asia C-195/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Patents Court) (England and Wales) on esittänyt 29.5.2009 — Synthon BV v. Merz Pharma Gmbh & Co KG	9

2009/C 193/11	Asia C-196/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Eurooppa-koulujen valituslautakunta on esittänyt 29.5.2009 — Paul Miles ym. ja Robert Watson Mac Donald v. Eurooppa-koulujen pääsihteeri	9

2009/C 193/12	Asia C-73/06: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākās tiesas Senāts (Latvia) on esittänyt 4.6.2009 — Schenker SIA v. Valsts ieņēmumu dienests	10

2009/C 193/13	Asia C-200/09 P: Valitus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 27.5.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-249/06, Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), aiemmin Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT, Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT), aiemmin Nizhnedneprovsky Tube-Rolling Plant VATv. Euroopan unionin neuvosto, 10.3.2009 antamasta tuomiosta	10

2009/C 193/14	Asia C-204/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 8.6.2009 — Flachglas Torgau GmbH v. Saksan liittotasavalta	11

2009/C 193/15	Asia C-208/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 10.6.2009 — Ilonka Sayn-Wittgenstein	12

2009/C 193/16	Asia C-209/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 10.6.2009 — Lahti Energia Oy	12

2009/C 193/17	Asia C-211/09: Kanne 11.6.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Helleenien tasavalta	13

2009/C 193/18	Asia C-214/09 P: Valitus, jonka Anheuser-Busch, Inc. on tehnyt 12.6.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-191/07, Anheuser-Busch, Inc. v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Budějovický Budvar, národni podnik 25.3.2009 antamasta tuomiosta	13

2009/C 193/19	Asia C-215/09: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Markkinaoikeus (Suomi) on esittänyt 15.6.2009 — Mehiläinen Oy, Suomen Terveystalo Oyj v. Oulun kaupunki	14

2009/C 193/20	Asia C-220/09: Kanne 16.6.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Maltan tasavalta	15

	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
2009/C 193/21	Asia T-259/05: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Espanja v. komissio (EMOTR — Tukiosasto — Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jäävät menot — Kuitupellava — Hamppu — Banaanit — OLAFin kertomus — Tilintarkastustuomioistuimen kertomus — Asetuksen (EY) N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kahdenvälinen kokous — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Väärinkäytös — Taloudellisen vahingon syntyminen EMOTR:lle)	16

2009/C 193/22	Asia T-435/05: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.6.2009 — Danjaq, LLC v. SMHV — Mission Productions (Dr. No) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Dr. No rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Rekisteröimättömien sanamerkkien ja merkkien Dr. No ja Dr. NO haltijan esittämä väite — Aikaisempia tavaramerkkejä koskevan edellytyksen puuttuminen — Elinkeinotoiminnassa käytetyn erottamiskykyisen merkin puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, 2 kohdan c alakohta ja 4 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, 2 kohdan c alakohta ja 4 kohta) — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 40/94 73 artikla (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla))	16

2009/C 193/23	Yhdistetyt asiat T-273/06 ja T-297/06: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — ISD Polska ym. v. komissio (Valtiontuet — Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä — Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi — Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta — Kumoamiskanne — Asiavaltuus — Kanteen nostamisen määräaika — Tutkittavaksi ottaminen — Perusteltu luottamus — Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohta — Yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien palauttamiseen sovellettava korkokanta — Velvollisuus toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa — Korkoa korolle -menetelmä — Asetuksen (EY) N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta)	17

2009/C 193/24	Asia T-288/06: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Regionalny Fundusz Gospodarczy v. komissio (Valtiontuet — Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä — Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi — Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta — Yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien palauttamiseen sovellettava korkokanta — Velvollisuus toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa — Asetuksen (EY) N:o 794/2004 9 artiklan 4 kohta ja 11 artiklan 2 kohta)	17

2009/C 193/25	Asia T-291/06: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Operator ARP v. komissio (Valtiontuet — Puolan tasavallan teräksentuottajalle myöntämiä rakenneuudistustukia koskeva järjestelmä — Päätös, jolla tukien todetaan osaksi olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia ja määrätään ne takaisinperittäviksi — Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta — Kumoamiskanne — Oikeussuojan tarve — Tutkittavaksi ottaminen — Tuensaajan käsite — Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohta)	18

2009/C 193/26	Asia T-24/07: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — ThyssenKrupp Stainless v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Ruostumattomasta teräksestä valmistettavat levytuotteet — Päätös, jolla HT 65 artiklan rikkominen todetaan EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella — Seostelisä — Komission toimivalta — Kilpailusääntöjen rikkomisesta vastuuseen joutuminen — Oikeusvoima — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Vanhentuminen — Ne bis in idem -periaate — Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä)	18

2009/C 193/27	Yhdistetyt asiat T-81/07, T-82/07 ja T-83/07: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — KG Holding ym. v. komissio (Valtiontuet — Alankomaiden viranomaisten KG Holding NV:lle myöntämä rakenneuudistustuki — Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja se määrätään takaisin perittäväksi — Kumoamiskanne — Osittainen tutkimatta jättäminen — Tuen periminen takaisin konkurssiin asetetuilta edunsaajayrityksiltä — Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetut yhteisön suuntaviivat)	19

2009/C 193/28	Asia T-414/07: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 2.7.2009 — Euro-Information v. SMHV (Korttia pitelevän käden ja kolmen kolmion kuva) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin, joka kuvaa korttia pitelevää kättä ja kolmea kolmiota, rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))	19

2009/C 193/29	Asia T-419/07: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Okalux v. SMHV — Messe Düsseldorf (OKATECH) (Yhteisön tavaramerkki — Menettämismenettely — Yhteisön sanamerkki OKATECH — Osittainen kumoaminen — Kanteen nostamisen määräaika — Asetuksen (EY) N:o 40/94 57 ja 77 bis artikla (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 58 ja 80 artikla) — Luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteet — Oikeus tulla kuulluksi)	20

2009/C 193/30	Asia T-444/07: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.6.2009 — CPEM v. komissio (ESR — Rahoitustuen peruuttaminen — OLAFin kertomus)	20

2009/C 193/31	Asia T-16/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 1.7.2009 — Perfetti Van Melle v. SMHV — Cloetta Fazer (CENTER SHOCK) (Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Sanamerkki-tyyppinen yhteisön tavaramerkki CENTER SHOCK — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit CENTER — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta))	20

2009/C 193/32	Asia T-311/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 2.7.2009 — Fitoussi v. SMHV — Loriot (IBIZA REPUBLIC) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuvamerkin IBIZA REPUBLIC rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ympyrän ympäröimää viisisakaraista tähteä esittävä kansallinen kuviomerkki — Ehdoton hylkäysperuste — Sekaantumisvaaran puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	21

2009/C 193/33	Asia T-258/04: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 10.6.2009 — Puola v. komissio (Kumoamiskanne — Uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi toteutettavat siirtymätoimenpiteet — Sokerialalla sovellettavista siirtymätoimenpiteistä annettu asetus (EY) N:o 60/2004 — Kanteen nostamisen määräaika — Alkamisajankohta — Myöhästyminen — Tutkimatta jättäminen)	21

2009/C 193/34	Asia T-524/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 2.6.2009 — AVLUX v. parlamentti (Kumoamiskanne — Julkiset palveluhankinnat — Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennus- ja uudistushanketta koskeva tarjouskilpailu — Tarjouksentekijän tarjouksen hylkääminen — Hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	22

2009/C 193/35	Asia T-550/08 R: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 30.6.2009 — Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Komission päätös, jolla määrätään sakko maksettavaksi — Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimien (maksetun sakon takaisin maksaminen ja pankkitakuun raukeaminen) määräämistä koskevan pyyntö — Fumus boni juriksen ja kiireellisyyden puuttuminen)	22

2009/C 193/36	Asia T-173/09 R: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 8.6.2009 — Z v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Kolmannen osapuolen, jota asia koskee, oikeus tutustua komission päätökseen, jolla määrätään sakko ja jota ei ole vielä julkaistu — Välitoimihakemus — Lausunnon antamisen raukeaminen — Kiireellisyysedellytys ei täyty)	22

2009/C 193/37	Asia T-184/09: Kanne 14.5.2009 — Helleenien tasavalta v. komissio	23

2009/C 193/38	Asia T-212/09: Kanne 2.6.2009 — Tanska v. komissio	23

2009/C 193/39	Asia T-226/09: Kanne 9.6.2009 — British Telecommunications v. komissio	24

2009/C 193/40	Asia T-227/09: Kanne 10.6.2009 — Feng Shen Technology v. SMHV — Majtczak (FS)	24

2009/C 193/41	Asia T-230/09: Kanne 10.6.2009 — BT Pension Scheme Trustees v. komissio	25

2009/C 193/42	Asia T-236/09: Kanne 8.6.2009 — Evropaïki Dynamiki v. komissio	26

2009/C 193/43	Asia T-237/09: Kanne 17.6.2009 — Région Wallonne v. komissio	27

2009/C 193/44	Asia T-238/09: Kanne 23.6.2009 — Sniace v. komissio	28

2009/C 193/45	Asia T-239/09 P: Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 16.6.2009 virkamiestuomioistuimen asiassa F-146/07, Marcuccio v. komissio, 31.3.2009 antamasta määräyksestä	28

2009/C 193/46	Asia T-244/09: Kanne 22.6.2009 — Accenture Global Services v. SMHV — Silver Creek Properties (acsensa)	29

2009/C 193/47	Asia T-245/09: Kanne 24.6.2009 — Shell Hellas v. komissio	29

2009/C 193/48	Asia T-246/09: Kanne 29.6.2009 — Insula v. komissio	30

2009/C 193/49	Asia T-250/09: Kanne 23.6.2009 — Cesea Group v. SMHV — Mangini & C. (mangiami)	31

2009/C 193/50	Asia T-251/09: Kanne 26.6.2009 — Société des Pétroles Shell v. komissio	32

2009/C 193/51	Asia T-255/09: Kanne 30.6.2009 — Caixa Geral de Depósitos v. SMHV — Caixa d’Estalvis i Pensions de Barcelona (la Caixa)	32

2009/C 193/52	Asia T-218/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 26.6.2009 — Lemans v. SMHV — Turner (ICON)	33

2009/C 193/53	Asia T-389/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 26.6.2009 — Lemans v. SMHV — Turner (ICON)	33

2009/C 193/54	Asia T-435/08: Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 25.6.2009 — Tokita Management Service v. SMHV — Eminent Food (Tomatoberry)	33

	Virkamiestuomioistuin
2009/C 193/55	Asia F-39/07: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.5.2009 — Campos Valls v. neuvosto (Henkilöstö — Virkamiehet — Palvelukseen ottaminen — Nimitys — Osastopäällikön virka — Kantajan hakemuksen hylkääminen — Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vaaditut edellytykset — Ilmeinen arviointivirhe)	34

2009/C 193/56	Asia F-137/07: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.5.2009 — Sergio ym. v. komissio (Henkilöstö — Oikeudet ja velvollisuudet — Järjestäytymisvapaus — Komission ja ammattijärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen välistä sopimusta koskeva pöytäkirja — Työtehtävistä vapauttamista koskevat yksittäispäätökset/pöytäkirjaan perustuvat palveluksesta vapauttamista koskevat päätökset — Virkamiehelle vastainen toimi — Asiavaltuus — Virkamies, joka toimii omissa nimissään eikä ammattijärjestön puolesta — Tutkimatta jättäminen — Tiedoksianto valituksen hylkäämisestä kantajien asianajajalle — Kanteen määräajan alkamisajankohta)	34

2009/C 193/57	Asia F-43/08: Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 18.6.2009 — Spee v. Europol (Virkamies — Europolin henkilökunta — Avoin toimi — Valintamenettely)	35

2009/C 193/58	Asia F-72/08: Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 11.6.2009 — Ketselidis v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Kanne — Edeltävä hallinnollinen valitus — Vastauksen odottaminen — Anteeksiannettava erehdys — Puuttuminen — Implisiittinen hylkäyspäätös — Liian myöhään tehty valitus — Tutkimatta jättäminen — Yhteisön tuomioistuimen tuomio — Uusi olennainen tosiseikka — Puuttuminen)	35

2009/C 193/59	Asia F-81/08: Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 11.6.2009 — Ketselidou v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Kanne — Yhteisön tuomioistuimen tuomio — Uusi olennainen seikka — Puuttuminen)	35

2009/C 193/60	Asia F-61/09: Kanne 25.6.2009 — Strack v. komissio	36

2009/C 193/61	Asia F-62/09: Kanne 26.6.2009 — Guido Strack v. Euroopan yhteisöjen komissio	36

2009/C 193/62	Yhdistetyt asiat F-14/05 ja F-20/05: Virkamiestuomioistuimen määräys 18.6.2009 — Albert-Bousquet ym. ja Johansson ym. v. komissio	37

2009/C 193/63	Asia F-21/05: Virkamiestuomioistuimen määräys 18.6.2009 — De Geest v. neuvosto	37

2009/C 193/64	Asia F-38/05: Virkamiestuomioistuimen määräys 18.6.2009 — Delplancke ja Governatori v. komissio	37

2009/C 193/65	Asia F-49/05: Virkamiestuomioistuimen määräys 18.6.2009 — Bethuyne ym. v. komissio	37

2009/C 193/66	Asia F-80/05: Virkamiestuomioistuimen määräys 18.6.2009 — De Geest v. neuvosto	37