15.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/2

Komission tiedonanto — Rahoituslaitosten (1) pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/C 10/03)

1. JOHDANTO

(1)

Komission 13 päivänä lokakuuta 2008 antamassa tiedonannossa Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin (2), jäljempänä ’pankkitiedonanto’, todetaan, että pääomasijoitusjärjestelyt ovat keskeisiä toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauden ja asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi.

(2)

Pääomapohjan vahvistamista käsiteltiin samassa hengessä 7 päivänä lokakuuta 2008 pidetyssä ECOFIN-neuvoston kokouksessa ja 12 päivänä lokakuuta 2008 pidetyssä euroryhmän kokouksessa. Niiden päätelmissä todetaan seuraavaa: ”Hallitukset sitoutuvat tarvittaessa tarjoamaan pääomaa asianmukaisen määrän, samalla kuitenkin suosien kaikin mahdollisin tavoin yksityisen pääoman hankkimista. Rahoituslaitokset olisi velvoitettava hyväksymään lisärajoituksia, erityisesti sellaisia, joilla suljetaan pois tällaisten järjestelyjen mahdollinen väärinkäyttö muiden kuin tuensaajien kustannuksella”. Lisäksi todetaan, että ”kilpailijoiden oikeutettuja etuja on suojeltava erityisesti valtiontukea koskevin säännöin”.

(3)

Komissio on tähän mennessä hyväksynyt kolmen jäsenvaltion pääomasijoitusjärjestelyt sekä yksittäisiä pääomasijoitustoimenpiteitä pankkitiedonannossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti (3). Komissio on antanut hyväksyntänsä pääomapohjan vahvistamiselle kantaosakkeiden ja etuoikeutettujen osakkeiden muodossa edellyttäen muun muassa, että pääomasijoituksesta saatava vastike määräytyy markkinaehtoisesti, pankkien toimintalinjoihin liittyviä asianmukaisia suojatoimia otetaan käyttöön ja pääomasijoitusjärjestelyjä tarkastellaan uudelleen säännöllisesti. Koska nyt suunnitellut pääomasijoitusjärjestelyt poikkeavat toisistaan luonteeltaan, soveltamisalaltaan ja ehdoiltaan huomattavasti, sekä jäsenvaltiot että mahdolliset tuensaajapankit ovat pyytäneet tarkempaa ohjeistusta siitä, olisivatko tietyt pääomittamisen muodot valtiontukisääntöjen mukaan hyväksyttäviä. Jotkin jäsenvaltiot esimerkiksi suunnittelevat pankkien pääomapohjan vahvistamista ei niinkään niiden pelastamiseksi vaan ennemminkin reaalitalouden luotonsaannin varmistamiseksi. ECOFIN-neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2008 pidetyssä kokouksessa todettiin, että tarvitaan luotonannon jatkuvuuden turvaavia pääomasijoituksia koskevaa lisäohjeistusta ja pyydettiin komissiota antamaan tällaista kiireellisesti. Tässä tiedonannossa annetaan ohjeistusta uusia pääomasijoitusjärjestelyjä varten ja annetaan mahdollisuus mukauttaa voimassa olevia pääomasijoitusjärjestelyjä.

Yhteiset tavoitteet: Rahoitusjärjestelmän vakauden palauttaminen, reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen ja järjestelmään kohdistuvan maksukyvyttömyysriskin käsittely

(4)

Rahoitusmarkkinoiden nykytilanteessa pankkien pääomapohjan vahvistaminen voi palvella useita tavoitteita. Ensinnäkin pääomasijoitukset vaikuttavat rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseen ja auttavat palauttamaan luottamuksen, jota tarvitaan pankkien välisen luotonannon elvyttämiseksi. Lisäpääoma toimii myös taantumassa puskurina tappioita vastaan ja rajoittaa pankkien riskiä menettää maksukykynsä. Nykyolosuhteissa, erityisesti Lehman Brothersin kaatumisen seurauksena, perustaltaan terveet pankit voivat tarvita pääomasijoituksia, sillä yleinen käsitys on, että vakavaraisuutta on parannettava ottaen huomioon aikaisempi riskien aliarviointi ja rahoituksen kallistuminen.

(5)

Toiseksi pääomasijoitukset voivat auttaa varmistamaan reaalitalouden luotonsaannin. Perustaltaan terveet pankit voivat päättää rajoittaa luotonantoa välttääkseen riskiä ja parantaakseen vakavaraisuuttaan. Valtion pääomasijoitukset voivat ehkäistä luottolamaa ja rajoittaa rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien siirtymistä muille aloille.

(6)

Kolmanneksi valtion pääomasijoitukset saattavat myös olla sopiva ratkaisu sellaisten rahoituslaitosten ongelmiin, jotka ovat menettäneet maksukykynsä oman liiketoimintamallinsa tai sijoitusstrategiansa vuoksi. Julkisista varoista tuleva pääomasijoitus, joka tarjoaa yksittäiselle pankille kriisitukea, saattaa myös auttaa välttämään sen mahdollisesta maksukyvyttömyydestä järjestelmälle aiheutuvia lyhytaikaisia vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä pääomapohjan vahvistaminen voisi palvella kyseisen pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen tai sen likvidaation valmistelua.

Mahdolliset kilpailuongelmat

(7)	Kun nämä yhteiset tavoitteet pidetään mielessä, pääomasijoitusjärjestelyjen ja -toimenpiteiden arvioinnissa on otettava huomioon mahdollinen kilpailun vääristyminen kolmella tasolla.

(8)

Jos jäsenvaltio vahvistaa omien pankkiensa pääomapohjaa, se ei saisi antaa kyseisille pankeille kohtuutonta kilpailuetua muiden jäsenvaltioiden pankkeihin nähden. Jos pankki saa ilman asianmukaista riskiperusteista syytä rahoitusta huomattavasti halvemmalla kuin kilpailijat muissa jäsenvaltioissa, tällä voi olla huomattava vaikutus pankin kilpailuasemaan laajemmilla Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Liiallinen tukeminen yhdessä jäsenvaltiossa voisi myös saada aikaan jäsenvaltioiden välisen tukikilpailun ja aiheuttaa ongelmia sellaisten jäsenvaltioiden talouksissa, jotka eivät ole ottaneet käyttöön pääomasijoitusjärjestelyjä. Julkisista pääomasijoituksista saatavien vastikkeiden ja pääomasijoitusten muiden ehtojen suhteen on noudatettava yhdenmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa, jotta toimintaedellytykset säilyvät tasapuolisina. Yksipuoliset ja koordinoimattomat toimet voivat myös vaikeuttaa pyrkimyksiä rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamiseksi (Reilun kilpailun varmistaminen jäsenvaltioiden välillä).

(9)

Toisena seikkana on huomattava, että jäsenvaltion kaikille pankeille avoimet pääomasijoitusjärjestelyt, joissa ei asianmukaisella tavalla eroteta tuensaajapankkeja toisistaan niiden riskiprofiilin perusteella, saattavat antaa ongelmapankeille tai heikommin suoriutuville pankeille aiheetonta etua perustaltaan terveisiin ja paremmin suoriutuviin pankkeihin nähden. Tämä vääristää kilpailua markkinoilla, vääristää kannustimia, pahentaa moraalikatoa ja heikentää eurooppalaisten pankkien yleistä kilpailukykyä (Reilun kilpailun varmistaminen pankkien välillä).

(10)

Kolmanneksi todettakoon, että pääomapohjan vahvistaminen julkisin varoin ja erityisesti siitä saatava vastike, ei saa vaikuttaa niin, että julkisen rahoituksen ulkopuolelle jääneiden pankkien, jotka hankkivat lisäpääomaa markkinoilta, kilpailukyky heikkenee huomattavasti. Julkisin varoin toteutettava järjestely, joka syrjäyttää markkinalähtöisen rahoituksen, estää markkinoiden toiminnan normalisoitumisen (Markkinoiden toiminnan normalisoitumisen varmistaminen).

(11)

Kaikilla esitetyillä pääomasijoitusjärjestelyillä on kumulatiivisia kilpailuvaikutuksia näillä kaikilla kolmella tasolla. On kuitenkin luotava tilanne, jossa nämä kilpailuongelmat ja tavoitteet — rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttaminen, reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen ja maksukyvyttömyysriskin pienentäminen — ovat tasapainossa. Pankkien on voitava saada pääomaa riittävän edullisin ehdoin, jotta niiden pääomapohjan vahvistaminen tehoaa tarvittavalla tavalla. Toisaalta pääomasijoitustoimenpiteisiin liittyvillä ehdoilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja pidemmällä aikavälillä palaaminen tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin. Siksi valtion tukitoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja tilapäisiä, ja ne olisi suunniteltava niin, että ne kannustavat pankkeja irtautumaan valtion tuesta heti kun markkinatilanne sen sallii, jotta Euroopan pankkiala olisi kriisin jälkeen kilpailukykyinen ja tehokas. Pääomasijoitusten markkinalähtöinen hinnoittelu olisi paras keino suojautua pääomasijoitusjärjestelyjen perusteettomilta eroilta ja tällaisen pääoman epäasianmukaiselta käytöltä. Jäsenvaltioiden olisi aina varmistettava, että pankkien pääomapohjan vahvistaminen perustuu todelliseen tarpeeseen.

(12)	Koska rahoitusmarkkinoiden vakautta ja kilpailua koskevien tavoitteiden välille on löydettävä tasapaino, korostuu tarve tehdä ero perustaltaan terveiden, hyvin suoriutuvien pankkien ja heikommin suoriutuvien ongelmapankkien välille.

(13)

Arvioidessaan pääomasijoitustoimenpiteitä, olivatpa ne laajempia järjestelyjä tai tukea yksittäisille pankeille, komissio kiinnittääkin erityistä huomiota tuensaajien riskiprofiiliin (4). Pankkien, joilla on korkeampi riskiprofiili, olisi periaatteessa maksettava pääomasta enemmän. Kun jäsenvaltiot suunnittelevat useille pankeille avoimia pääomasijoitusjärjestelyjä, niiden olisi mietittävä tarkasti kelpoisuusehtoja ja erilaisen riskiprofiilin omaavien pankkien kohtelua ja kohdeltava niitä eri tavoin (ks. liite 1). On kiinnitettävä huomiota niiden pankkien tilanteeseen, joilla on tämänhetkisistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvia vaikeuksia mutta joita olisi pidetty perustaltaan terveinä ennen kriisiä.

(14)

Esimerkiksi kriisiä edeltävät luottoriskinvaihtosopimusten hinnat ja luottoluokitukset olisivat hyvä perusta eri pankkien vastiketasojen eriyttämiseksi sellaisten indikaattoreiden kuin lainsäädäntöön perustuvien vakavaraisuusvaatimusten noudattamisen ja kansallisten valvontaviranomaisten varmentaman tulevan vakavaraisuuden lisäksi. Nykyiset luottoriskinvaihtosopimusten hinnat voivat myös kertoa pankkikohtaisista riskeistä, jotka heikentävät joidenkin pankkien kilpailukykyä yleisen kriisin päätyttyä. Kriisiä edeltävissä ja tämänhetkisissä hinnoissa pitäisi kuitenkin joka tapauksessa näkyä mahdollisten ”myrkyllisten” omaisuuserien aiheuttama rasitus ja/tai pankin liiketoimintamallin heikkous, joka voi johtua esimerkiksi siitä, että se on liian riippuvainen lyhytaikaisesta rahoituksesta, tai siitä että velkaantumisaste on epätavallisen suuri.

(15)

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla lyhyellä aikavälillä välttämätöntä hyväksyä ongelmapankeilta pienemmät vastikkeet olettaen ja edellyttäen, että niiden hyväksi toteutetut julkiset tukitoimet näkyvät pidemmällä aikavälillä niiden elinkelpoisuuden palauttamiseksi tarvittavassa rakenneuudistuksessa, jotta niiden saaman tuen kilpailuvaikutus voidaan ottaa huomioon korvaavissa toimenpiteissä. Rahoituksellisesti terveille pankeille voidaan antaa mahdollisuus saada pääomasijoituksia suhteellisen halvalla, jolloin julkisen tuen ehdot ovat pidemmällä aikavälillä huomattavasti edullisemmat. Edellytyksenä on, että ne hyväksyvät sellaiset irtautumista tai sijoitusvälineiden muuntamista koskevat ehdot, että valtion osallistuminen pysyy luonteeltaan tilapäisenä, tavoitteena säilyy rahoitusjärjestelmän vakauden palauttaminen ja talouden luotonsaannin varmistaminen ja estetään varojen väärinkäyttö laajempiin strategisiin tarkoituksiin.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suositukset

(16)

Euroopan keskuspankki esitti neuvostonsa 20 päivänä marraskuuta 2008 antamissa suosituksissa menetelmän, jolla arvioidaan perustaltaan terveille pankeille suunnattujen valtion pääomasijoitustoimenpiteiden hinnoittelua euroalueella. Kyseisten suositusten perustana olevat näkökohdat ovat täysin tässä esitettävien periaatteiden mukaisia. EKP panee sille annettujen tehtävien mukaisesti erityistä painoa pääomasijoitustoimenpiteiden vaikuttavuudelle. Niiden on vahvistettava rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistettävä reaalitalouden häiriötöntä luotonsaantia. Samalla se korostaa tarvetta markkinalähtöiseen hinnoitteluun, jossa otetaan huomioon yksittäisten tuensaajapankkien riskit ja tarve säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset kilpailevien pankkien välillä.

(17)

Komissio pitää EKP:n suosituksia tervetulleina. Niissä ehdotetaan tuottohaarukkaan perustuvaa hinnoittelujärjestelyä niille pääomasijoituksille, jotka suunnataan pankeille, jotka erilaisista riskiprofiileista huolimatta ovat perustaltaan terveitä. Tässä asiakirjassa on tarkoitus laajentaa ohjeistusta vastikeprosenttien lisäksi myös muihin ehtoihin sekä edellytyksiin, joilla pankit, jotka eivät ole perustaltaan terveitä, voivat saada julkista pääomaa.

(18)

Komissio myöntää, että tämänhetkiset poikkeukselliset markkinakorot eivät ole järkevä vertailukohta pääomasta saatavan vastikkeen sopivan tason määrittämiseksi. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että jäsenvaltioiden pääomasijoitustoimenpiteissä olisi otettava huomioon riskien aliarviointi kriisiä edeltäneenä aikana. Jos näin ei tehdä, valtion vastiketaso voi antaa tuensaajille aiheetonta kilpailuetua ja syrjäyttää yksityiset pääomasijoitukset.

2. ERILAISIA PÄÄOMASIJOITUSMUOTOJA SÄÄNTELEVÄT PERIAATTEET

(19)

Kilpailun vääristymistä voidaan parhaiten rajoittaa pysyttelemällä hinnoittelussa lähellä markkinahintoja (5). Pääomapohjan vahvistaminen olisi näin ollen suunniteltava niin, että siinä otetaan huomioon kunkin pankin markkinatilanne, mukaan lukien sen tämänhetkinen riskiprofiili ja vakavaraisuus, sekä säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset siten, että tarjottava tuki ei ole tämänhetkisiin markkinavaihtoehtoihin verrattuna liian suuri. Lisäksi hinnoitteluehtojen olisi kannustettava pankkeja luopumaan valtion sijoituksesta heti kun kriisi on ohi.

(20)

Näitä periaatteita noudattaen pääomasijoitustoimenpiteistä arvioidaan seuraavia seikkoja: pääomasijoituksen tavoite, tuensaajapankin vakaus, vastike, irtautumiskannustimet, joilla pyritään erityisesti siihen, että valtion pääoma korvataan yksityisillä sijoituksilla (6) ja että valtion sijoitukset pankkien pääomaan ovat luonteeltaan tilapäistä, suojatoimet tuen väärinkäyttöä ja kilpailun vääristymistä vastaan, pääomasijoitusjärjestelyn vaikutusten ja tuensaajien tilanteen tarkastelu säännöllisen raportoinnin tai tarvittaessa rakenneuudistussuunnitelmien avulla.

2.1 Pääomasijoitukset tämänhetkisillä markkinakoroilla

(21)

Jos valtion pääomasijoitukset toteutetaan samoin ehdoin kuin yksityisten sijoittajien huomattava osallistuminen (vähintään 30 prosenttia), komissio hyväksyy sopimuksessa määrätyn vastikkeen (7). Tällainen operaatio aiheuttaa hyvin vähän kilpailuongelmia, elleivät sopimusehdot muuta merkittävästi yksityisten sijoittajien kannustimia. Siksi kilpailua turvaaviin ennakkotoimiin tai irtautumiskannustimiin ei periaatteessa näytä olevan tarvetta.

2.2 Perustaltaan terveiden pankkien pääomapohjan tilapäinen vahvistaminen rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden luotonsaannin edistämiseksi

(22)	Arvioidessaan perustaltaan terveiden pankkien kohtelua komissio panee huomattavasti painoa sille, että tällaiset pankit pidetään erillään muista pankeista. Tätä on käsitelty 12–15 kohdassa.

(23)

Vastikkeessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	Kunkin tuensaajan tämänhetkinen riskiprofiili (4).

b)	Valitun välineen erityispiirteet, sen etuoikeusasema mukaan lukien; riski ja kaikki maksuehdot (8).

c)	Irtautumiskannustimet (step-up- ja lunastuslausekkeet).

d)	Asianmukainen riskitön viitekorko.

(24)

Valtion pääomasijoituksista saatava vastike ei voi olla yhtä suuri kuin tämänhetkinen markkinataso (noin 15 prosenttia) (9), koska niissä ei välttämättä ole kysymys tavanomaisista markkinaehdoista (10). Tämän vuoksi komissio on valmis hyväksymään sen, että perustaltaan terveisiin pankkeihin tehdään pääomasijoituksia tämänhetkisiä markkinahintoja halvemmalla, jotta pankkien olisi helpompi hyödyntää tällaisia instrumentteja ja sitä kautta voitaisiin edistää rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamista ja varmistaa reaalitalouden luotonsaanti.

(25)

Kokonaistuotto, jonka valtio voi odottaa pääomasijoituksesta saavansa, ei saisi kuitenkaan poiketa liikaa tämänhetkisistä markkinahinnoista, koska i) kriisiä edeltänyttä riskin alihinnoittelua olisi vältettävä; ii) tuotossa pitäisi näkyä epävarmuus siitä, milloin ja millä tasolla hintatasapaino jälleen saavutetaan; iii) pääomasijoitusjärjestelystä irtautumiselle olisi oltava kannustimet ja iv) kilpailun vääristymisen riski olisi minimoitava sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden pankkien välillä, jotka hankkivat pääomaa markkinoilta ilman valtiontukea. On tärkeää, että vastiketaso ei poikkea liikaa tämänhetkisistä markkinahinnoista, jotta voidaan välttää yksityisen sektorin pääomasijoitusten syrjäyttäminen ja helpottaa paluuta tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin.

Pääomasijoitusten lähtöhinta

(26)

Komissio katsoo, että 20 päivänä marraskuuta 2008 annetuissa eurojärjestelmän suosituksissa esitetään soveltuva menetelmä pääomasijoitusten hinnan määrittämiseksi. Eurojärjestelmän näkemyksen mukaan tällä menetelmällä lasketut vastikkeet ovat asianmukainen perusta (lähtötaso) perustaltaan terveisiin pankkeihin tehdyiltä pääomasijoituksilta edellytetylle nimelliselle tuotolle. Hintaa voidaan mukauttaa ylöspäin, koska on tarpeen kannustaa luopumaan valtion pääomasta (11). Komissio katsoo, että tällaiset mukautukset palvelevat myös tavoitetta estää kilpailun vääristyminen.

(27)

Eurojärjestelmän suosituksissa katsotaan, että valtion perustaltaan terveille pankeille suuntaamilta pääomasijoitusvälineiltä — etuoikeutetut osakkeet ja muut sekamuotoiset pääomainstrumentit — vaadittavan tuoton määrittämisessä voitaisiin käyttää hintahaarukkaa, joka määritellään seuraavasti: i) etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevilta veloilta vaadittava tuotto muodostaa alarajan; ja ii) kantaosakkeilta vaadittava tuotto muodostaa ylärajan. Menetelmässä hintahaarukan laskenta perustuu erilaisiin tekijöihin, joissa olisi otettava huomioon myös yksittäisten pankkien (tai samankaltaisista pankeista muodostuvien ryhmien) ja jäsenvaltioiden erityispiirteet. Tätä menetelmää sovellettaessa voidaan merkityksellisten parametrien (valtion joukkovelkakirjojen tuotot, luottoriskinvaihtosopimusten hinnat, osakeriskipreemiot) keskiarvoja (aritmeettinen keskiarvo tai mediaani) käyttämällä määrittää haarukka, jossa etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevaa velkaa muistuttavien etuoikeutettujen osakkeiden keskimääräinen vaadittu tuottoaste on 7 prosenttia ja euroalueen pankkien kantaosakkeiden keskimääräinen vaadittu tuotto on 9,3 prosenttia. Tämä keskimääräinen hintahaarukka on luonteeltaan suuntaa antava.

(28)

Komissio hyväksyy perustaltaan terveiden pankkien osalta edellä esitettyyn menetelmään perustuvan vähimmäisvastikkeen (12). Tuotto eriytetään yksittäisen pankin tasolla erilaisten parametrien perusteella:

a)	valittu pääomatyyppi (13): mitä parempi etuoikeusasema, sitä vähäisempi vaadittu tuotto hintahaarukassa;

b)	asianmukainen riskitön viitekorko;

c)	kaikkien tukikelpoisten rahoituslaitosten (sekä vakavaraisten pankkien että ongelmapankkien) oma riskiprofiili kansallisella tasolla.

(29)	Jäsenvaltiot voivat valita hinnoittelukaavan, joka sisältää lisäksi step-up- tai takaisinmaksulausekkeita. Tällaiset ehdot olisi valittava asianmukaisesti niin, että ne kannustavat siihen, että valtion pääomatuki pankeille päättyy mahdollisimman pian, mutta pääoman hinta ei nouse kohtuuttomasti.

(30)	Komissio hyväksyy myös vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä edellyttäen, että ne johtavat korkeampaan tuottoon kuin edellä esitetyllä menetelmällä.

Kannustimet valtion pääomasta luopumiseen

(31)

Pääomasijoitustoimenpiteet on suunniteltava niin, että ne kannustavat luopumaan valtion pääomasijoituksesta, kun markkinatilanne sen sallii (14). Yksinkertaisin keino, jolla pankkeja voidaan kannustaa etsimään vaihtoehtoista pääomaa, on että jäsenvaltiot vaativat valtion pääomasijoitukselle riittävän korkean tuoton. Siksi komissio pitää hyödyllisenä, että määritettyä lähtöhintaa korotetaan yleisesti lisällä (15), mikä kannustaa irtautumiseen. Hinnoittelurakenne, jossa hinta nousee ajan myötä, ja step up-lausekkeet vahvistavat irtautumiseen kannustavaa mekanismia.

(32)

Jos jäsenvaltio ei halua korottaa nimellisvastiketta, se voi harkita kokonaisvastikkeen korottamista osto-optioilla tai muilla takaisinmaksulausekkeilla taikka mekanismeilla, jotka kannustavat hankkimaan yksityistä pääomaa esimerkiksi velvoittamalla maksamaan osinkojen jakamisen yhteydessä valtiolle korvaus, joka nousee ajan myötä.

(33)

Jäsenvaltiot voivat myös harkita osinkojen jaon rajoittamista varmistaakseen valtion tukitoimien tilapäisen luonteen. Osingonjaon rajoittaminen edistäisi myös tavoitetta turvata reaalitalouden luotonsaanti ja vahvistaa tuensaajapankkien pääomapohjaa. Samaan aikaan olisi tärkeää sallia osinkojen jakaminen, jos se kannustaa sijoittamaan uutta yksityistä pääomaa perustaltaan terveisiin pankkeihin (16).

(34)

Komissio arvioi esitettyjä irtautumismekanismeja tapauskohtaisesti. Yleisesti ottaen mitä suurempi pääomasijoitus on kooltaan ja mitä enemmän riskejä tuensaajapankin toimintaan liittyy, sitä välttämättömämpää on luoda selkeä irtautumismekanismi. Vastiketason ja -tyypin sekä osingonjaon rajoitusten, jos sellaisia on tarpeen toteuttaa, on kokonaisuutena tarjottava tuensaajapankeille riittävät kannustimet irtautumiseen. Komissio katsoo, että osingonjakoa ei tarvitse rajoittaa, jos hinnoittelutaso vastaa pankkien riskiprofiilia ja step-up-lausekkeet tai vastaavat tekijät tarjoavat riittävästi kannustimia irtautumiseen ja pääomasijoitus on suhteellisen pieni.

Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen ehkäiseminen

(35)

Pankkitiedonannon 35 kohdassa korostetaan, että pääomasijoitusjärjestelyjen yhteydessä tarvitaan suojatoimia mahdollisia väärinkäytöksiä ja kilpailun vääristymistä vastaan. Pankkitiedonannon 38 kohdassa edellytetään, että pääomasijoitukset rajataan määrältään välttämättömään ja että tuensaaja ei käytä niitä aggressiivisiin liiketoimintastrategioihin, jotka olisivat ristiriidassa taustalla olevien pääomapohjan vahvistamistavoitteiden kanssa (17).

(36)	Yleisperiaate on, että mitä suurempi vastike on, sitä vähemmän on tarvetta suojatoimille, koska hinta rajoittaa kilpailun vääristymistä. Pankkien, jotka ovat valtion pääomasijoitusjärjestelyjen kohteena, olisi myös vältettävä käyttämästä tätä seikkaa mainosmielessä edistääkseen liiketoimintaansa.

(37)

Suojatoimia voidaan tarvita, jotta aggressiivinen liiketoiminnan laajentaminen valtion tuella voidaan estää. Periaatteessa fuusiot ja yritysostot voivat edistää merkittävästi pankkialan vakauttamista, kun pyritään vakauttamaan rahoitusmarkkinat ja varmistamaan reaalitalouden keskeytyksetön luotonsaanti. Jotta julkista tukea saavat pankit eivät saisi etua niihin kilpailijoihin nähden, jotka eivät saa tukea, fuusiot ja yritysostot olisi yleensä toteutettava kilpailuttamiseen perustuvalla tarjousmenettelyllä.

(38)

Pankkien toimintalinjoja koskevien suojatoimien laajuus perustuu oikeasuhteisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät ja erityisesti tuensaajapankin riskiprofiili. Niiden pankkien kohdalla, joiden riskiprofiili on hyvin matala, voidaan tarvita vain hyvin vähäisiä toimintaan liittyviä suojatoimia, mutta suojatoimien tarve kasvaa, kun riskiprofiili on korkeampi. Oikeasuhteisuuden arviointiin vaikuttaa myös valtion pääomasijoituksen suhteellinen koko ja saavutettu pääomataso.

(39)

Jos jäsenvaltiot pyrkivät pääomasijoituksillaan reaalitalouden rahoittamiseen, niiden on varmistettava, että tuki todella vaikuttaa siihen. Tätä varten niiden olisi kansallisten säännösten mukaisesti liitettävä pääomasijoituksiin vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia kansallisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että sijoitettu pääoma käytetään reaalitalouden luotonsaannin ylläpitämiseen.

Tarkastelu

(40)

Kuten pankkitiedonannossa mainitaan (18), pääomasijoitusjärjestelyjä olisi lisäksi tarkasteltava uudelleen säännöllisesti. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa toimenpiteiden käyttöönotosta kertomus niiden täytäntöönpanosta. Kertomuksessa esitetään täydelliset tiedot seuraavista:

a)	pankit, joihin on tehty pääomasijoituksia, ottaen huomioon 12–15 kohdassa ja liitteessä 1 esitetyt seikat, sekä arviointi pankin liiketoimintamallista pankin riskiprofiilin ja elinkelpoisuuden arvioimiseksi;

b)	kyseisten pankkien vastaanottamat sijoitussummat ja ehdot, joilla pääomapohjan vahvistaminen on toteutettu;

c)	saadun pääoman käyttö, muun muassa siltä osin kuin on kyseessä i) keskeytymätön luotonanto reaalitaloudelle; ii) ulkoinen kasvu; ja iii) tuensaajapankkien osinkopolitiikka;

d)	jäsenvaltioiden tekemien, irtautumiskannustimia sekä muita ehtoja ja suojatoimia koskevien sitoumusten noudattaminen; ja

e)	eteneminen kohti irtautumista valtion pääomasta (19).

(41)

Komissio arvioi tarkastelun yhteydessä muun muassa tarvetta jatkaa pankkien toimintalinjoihin liittyviä suojatoimia. Riippuen siitä, miten markkinaolosuhteet kehittyvät, se voi myös pyytää toimenpiteisiin liittyvien suojatoimien tarkistamista, jotta voidaan varmistaa, että tuki rajataan määrältään ja kestoltaan tämänhetkisen kriisin voittamisen kannalta välttämättömään.

(42)	Komissio muistuttaa, että jos alun perin perustaltaan terveenä pidetty pankki joutuu vaikeuksiin sen jälkeen, kun sen pääomapohjaa on vahvistettu, komissiolle on ilmoitettava pankin rakenneuudistussuunnitelmasta.

2.3 Pääomasijoitukset muiden pankkien pelastamiseksi

(43)	Pankkien pääomapohjan vahvistamiseen olisi sovellettava tiukempia vaatimuksia, jos pankit eivät ole perustaltaan terveitä.

(44)

Kuten edellä esitettiin, vastikkeessa olisi periaatteessa otettava huomioon tuensaajan riskiprofiili ja sen olisi oltava suurempi kuin perustaltaan terveillä pankeilla (20). Valvontaviranomaisilla on tästä huolimatta mahdollisuus rakenneuudistustapauksissa toteuttaa tarvittaessa kiireellisiä toimia. Jos hintaa ei voida asettaa tasolle, joka vastaa pankin riskiprofiilia, hinnan on kuitenkin oltava lähellä hintaa, jonka vastaava pankki vaatisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Huolimatta siitä, että pyrkimyksenä on rahoitusjärjestelmän vakauden varmistaminen, valtion pääoman sijoittaminen näihin pankkeihin voidaan hyväksyä ainoastaan sillä ehdolla, että toteutetaan pankin likvidaatio tai perusteellinen ja laajakantoinen rakenneuudistus, johon kuuluvat tarvittaessa myös muutokset johdossa ja omistajaohjauksessa. Siksi näiden pankkien osalta on esitettävä pääomapohjan vahvistamisen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa joko kattava rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelma. Kuten pankkitiedonannossa mainittiin, tällainen suunnitelma arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustuesta annetuissa suuntaviivoissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja siihen on sisällytettävä korvaavia toimenpiteitä.

(45)

Niin kauan kuin valtion pääomaa ei ole maksettu takaisin pelastamis- ja rakenneuudistusvaiheessa olevien ongelmapankkien toimintalinjoja koskeviin suojatoimiin olisi periaatteessa kuuluttava seuraavat: osingonjaon rajoittaminen (mukaan lukien osingonjakokielto ainakin rakenneuudistusvaiheen aikana), johdon palkitsemisjärjestelmien tai lisäetujen jakamisen rajoittaminen, rahoitusjärjestelmän vakauttamistavoitetta vastaava velvollisuus palauttaa ja säilyttää korkeampi vakavaraisuusaste sekä aikataulu valtion pääoman takaisinmaksulle.

2.4 Loppuhuomautukset

(46)

Komissio ottaa huomioon mahdollisuuden, että pääomasijoitusoperaatiot ovat jossakin jäsenvaltiossa avoimia kaikille pankeille tai suurelle osalle pankeista tekemättä juurikaan eroa niiden välille, ja pyrkimyksenä on saada ajan myötä asianmukainen kokonaistuotto. Jotkin jäsenvaltiot voivat esimerkiksi hallinnollisista syistä päätyä käyttämään yksinkertaisempia menetelmiä. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus perustaa hinnoittelunsa edellä esitettyyn menetelmään, mutta komissio hyväksyy myös hinnoittelumenetelmät, jotka johtavat sellaiseen odotettavissa olevaan vuotuiseen kokonaistuottoon kaikkien järjestelyyn osallistuvien pankkien osalta, että se vastaa kokonaisuudessaan erityyppisten pankkien riskejä ja kannustaa irtautumiseen. Tier 1 -pääomainstrumenttien osalta taso pitäisi yleensä asettaa 27 kohdassa tarkoitetun ylärajan yläpuolelle (21). Tähän voi liittyä alempi lähtöhinta ja asianmukainen step-up sekä muita eriyttämistekijöitä ja suojatoimia (ks. edellä) (22).

(1) Yksinkertaisuuden vuoksi tässä asiakirjassa ”rahoituslaitoksia” kutsutaan ”pankeiksi”.

(2) EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8.

(3) Ks. komission päätös, tehty 13 päivänä lokakuuta 2008, asiassa N 507/08 rahoitustukitoimenpiteistä Yhdistyneen kuningaskunnan pankkialalla (EUVL C 290, 13.11.2008, s. 4); komission päätös, tehty 27 päivänä lokakuuta 2008, asiassa N 512/08 Saksan rahoituslaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä (EUVL C 293, 15.11.2008, s. 2); komission päätös, tehty 19 päivänä marraskuuta 2008, asiassa N 560/08 Kreikan luottolaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä; komission päätös, tehty 12 päivänä marraskuuta 2008, Alankomaita koskevassa asiassa N 528/08 tuesta ING Groep N.V.:lle; ja komission päätös, tehty 25 päivänä marraskuuta 2008, asiassa NN 68/08 Latvian valtion tuesta JSC Parex Bankalle.

(4) Lisätietoja liitteessä 1.

(5) Ks. pankkitiedonannon 39 kohta.

(6) Tässä asiakirjassa irtautumiskannustimilla tai kannustimilla luopua valtion tuesta viitataan siihen, että valtion pääoma pyritään korvaamaan yksityisellä pääomalla siinä määrin kuin on tarpeellista ja asianmukaista, jotta voidaan palata tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin.

(7) Ks. esim. komission päätös, tehty 27 päivänä lokakuuta 2008, asiassa N 512/08 Saksan rahoituslaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä, 54 kohta.

(8) Esim. monet parametrit lisäävät tai vähentävät etuoikeutettujen osakkeiden (niiden täsmällisestä määrittelystä riippuen) arvoa, kuten: vaihdettavuus kantaosakkeisiin tai muihin instrumentteihin, kumuloituvat tai ei-kumuloituvat osingot, kiinteä tai vaihtuva osinkotuotto, selvitystilassa parempi asema kantaosakkeisiin nähden, mahdollinen osallistuminen kantaosakkeille maksetun osinkotuoton lisäksi tulevan voiton jakamiseen, myyntioptiot, lunastuslausekkeet, äänioikeus. Komissio käyttää vertailukohtana pääomainstrumenttien yleistä luokittelua (esim. ensisijainen/toissijainen pääoma, Tier 1/Tier 2).

(9) Esim. JP Morgan, Europe Credit Research, 27. lokakuuta 2008; Merrill Lynchin tiedot vähintään ”investment grade” -luokituksen omaavien rahoituslaitosten euromääräisistä ensisijaisista velkainstrumenteista (Tier 1), jotka on laskettu julkisesti liikkeeseen euromääräisten joukkolainojen markkinoilla tai euron käyttöönottaneiden jäsenvaltioiden kotimarkkinoilla. Tiedot on tuottanut ECOWIN (ml: et10yld).

(10) Tämänhetkinen vastiketaso voi kertoa myös siitä, että pankkien siirtyessä pois entisestä liiketoimintamallista, jossa nykynäkökulmasta oli kyse pääomavajeesta, ensisijaisen pääoman kysyntä on suhteellisen suurta, kun taas tarjonta on suhteellisen vähäistä ja markkinat hyvin epävakaat.

(11) Ks. 20 päivänä marraskuuta 2008 annetut EKP:n neuvoston suositukset pääomasijoitusjärjestelyjen hinnoittelusta, 5–7 kohta.

(12) Eurojärjestelmään kuulumattomien jäsenvaltioiden tilanne on otettava huomioon.

(13) Esim. kantaosakkeet, toissijainen Tier 1 -pääoma tai Tier 2 -pääoma.

(14) Ottaen huomioon minkä tyyppinen pääomasijoitusväline on ja miten valvontaviranomaiset ovat sen luokitelleet.

(15) Tämä on erityisen tärkeää siksi, että riskien alihinnoittelu kriisiä edeltäneenä aikana saattaa vaikuttaa edellä esitettyyn menetelmään.

(16) Näistä lähtökohdista osingonjakoa voitaisiin rajoittaa esimerkiksi ajallisesti tai se voitaisiin rajoittaa tiettyyn prosenttiosuuteen kertyneistä voitoista taikka se voitaisiin sitoa uuden pääoman tarjoamiseen (esim. maksamalla osinkoa uusien osakkeiden muodossa). Jos valtion pääomasijoitus maksetaan takaisin vähitellen, voitaisiin myös ajatella, että mahdollisia osinkorajoituksia lievennetään asteittain sitä mukaa kuin takaisinmaksu etenee.

(17) Koska tavoitteena on reaalitalouden luotonsaannin varmistaminen, perustaltaan terveille pankeille suunnatuissa pääomasijoitusjärjestelyissä ei välttämättä tarvitse rajoittaa taseen kasvua. Tämä koskee periaatteessa myös takausjärjestelyjä, ellei synny vakavaa uhkaa, että jäsenvaltioiden väliset pääomavirrat suuntautuvat uudelleen.

(18) Ks. pankkitiedonannon 34–42 kohta. Komission hyväksymän pääomasijoitusjärjestelyn mukaisesti toteutetuista yksittäisistä pääomasijoitustoimenpiteistä ei tarvitse pankkitiedonannon mukaan ilmoittaa, vaan komissio arvioi ne uudelleenarvioinnin ja elinkelpoisuussuunnitelman esittämisen yhteydessä.

(19) Ottaen huomioon pääomasijoitusvälineen ominaisuudet.

(20) Ongelmapankeille laajennettu hintahaarukka, mikä tarkoittaa korkeampia vastikkeita, ks. 28 kohta.

(21) Komissio on toistaiseksi hyväksynyt pääomasijoitustoimenpiteet, joissa Tier 1 -instrumenttien odotettavissa oleva vuotuinen kokonaistuotto kaikkien järjestelyyn osallistuvien pankkien osalta on vähintään 10 prosenttia. Niissä jäsenvaltioissa, joissa riskittömät viitekorot poikkeavat huomattavasti euroalueen keskiarvosta, tätä tasoa voi olla tarpeen mukauttaa vastaavasti. Mukautuksia tarvitaan myös riskittömien korkojen kehityksen perusteella.

(22) Esimerkkinä alhaisen lähtöhinnan ja tällaisten eriyttämistekijöiden yhdistelmästä ks. komission päätös, tehty 12 päivänä marraskuuta 2008, asiassa N 528/08 (Alankomaat) tuesta ING Groep N.V.:lle, jossa Tier 1 -pääomaksi luokitellun sui generis -pääomainstrumentin vastikkeena on kiinteä korko (8,5 %) ja suhteettoman suuret ja kasvavat koronmaksut sekä mahdollinen arvonnousu, mikä johtaa yli 10 prosentin odotettavissa olevaan vuosituottoon.

LIITE

Oman pääoman ehtoisten sijoitusten hinnoittelu

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset (kantaosakkeet) ovat tunnetuin ensisijaisen Tier 1 -pääoman muoto. Kantaosakkeiden vastikkeena on epävarma tuleva osinkojen maksu ja osakkeiden hinnan nousu (luovutusvoitto/tappio), jotka molemmat riippuvat tulevaan rahavirtaan ja yrityksen tulokseen liittyvistä odotuksista. Tulevien rahavirtojen ennustaminen on nykytilanteessa vielä vaikeampaa kuin tavanomaisissa olosuhteissa. Siksi merkittävin tekijä on kantaosakkeiden noteerattu markkinahinta. Kun on kyse listaamattomista pankeista, joiden osakkeilla ei ole noteerattua hintaa, jäsenvaltioiden olisi noudatettava soveltuvaa markkinalähtöistä lähestymistapaa, kuten arvostamista täyteen arvoon.

Jos kantaosakkeiden liikkeeseenlaskua tuetaan (merkintäsitoumus), jäsenvaltio lunastaa merkintätakuun antajana osakkeet, joita nykyiset tai uudet sijoittajat eivät ole merkinneet, hintaan, joka on mahdollisimman alhainen suhteessa osakkeen hintaan juuri ennen kuin yleisestä liikkeeseenlaskusta ilmoitettiin. Liikkeeseenlaskijan olisi myös maksettava asianmukainen merkintäpalkkio (1). Komissio ottaa huomioon aiemmin saadun valtiontuen mahdollisen vaikutuksen tuensaajan osakkeiden hintaan.

Pankin riskiprofiilin arvioinnissa käytettävät indikaattorit

Kun komissio arvioi pankin riskiprofiilia voidakseen tutkia pääomasijoitustoimenpiteen valtiontukisääntöjen perusteella, se ottaa huomioon pankin tilanteen erityisesti seuraavien indikaattoreiden suhteen:

Vakavaraisuus: Komissio pitää kansallisen valvontaviranomaisen tekemää arviointia pankin maksukyvystä ja sen tulevasta vakavaraisuudesta myönteisenä tekijänä; tällaisessa tarkastelussa arvioidaan pankin altistumista erilaisille riskeille (kuten luottoriski, maksuvalmiusriski, markkinariski, korkoriski ja valuuttariski), omaisuuserien laatua (kansallisilla markkinoilla ja verrattuna käytettävissä oleviin kansainvälisiin standardeihin), sen liiketoimintamallin kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja muita olennaisia tekijöitä.

b)	Pääomasijoituksen koko: Komissio pitää myönteisenä pääomasijoitusten koon rajoittamista, esimerkiksi enintään 2 prosenttiin pankin riskipainotetuista omaisuuseristä.

c)	Tämänhetkiset luottoriskinvaihtosopimusten hinnat: Komissio pitää keskiarvoa vastaavaa tai sitä alempaa hintaa indikaattorina matalasta riskiprofiilista.

d)	Pankin tämänhetkinen luokitus ja sen luokitusnäkymät: Komissio pitää luokitusta A tai sitä parempaa luokitusta sekä vakaita tai myönteisiä luokitusnäkymiä indikaattorina matalasta riskiprofiilista.

Kun näitä indikaattoreita arvioidaan, on kiinnitettävä huomiota niiden pankkien tilanteeseen, joilla on tämänhetkisistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvia vaikeuksia mutta joita olisi pidetty perustaltaan terveinä ennen kriisiä, mikä näkyy esimerkiksi luottoriskinvaihtosopimusten hintojen ja osakehintojen kaltaisten markkinaindikaattoreiden kehityksessä.

Taulukko 1

Pääomalajit

(1) Ks. esim. komission päätös, tehty 13 päivänä lokakuuta 2008, asiassa N 507/08 rahoitustukitoimenpiteistä Yhdistyneen kuningaskunnan pankkialalla, 11 kohta; komission päätös, tehty 27 päivänä lokakuuta 2008, asiassa N 512/08 Saksan rahoituslaitoksille suunnatuista tukitoimenpiteistä, 12 kohta.

15.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/11

Komission antamat lakiehdotukset

(2009/C 10/04)

Asiakirja	Osa	Päivämäärä	Otsikko
KOM(2008) 302		13.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus tiettyjä Ukrainasta tuotavia terästuotteita koskevien rajoitusten hallinnoinnista 30 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 752/2007 kumoamisesta
KOM(2008) 305		23.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan määräyksiä, annetun asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 muuttamisesta
KOM(2008) 306	1	20.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä
KOM(2008) 306	2	20.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus, yhteisen maatalouspolitiikan muuttamisesta asetuksia (EY) N:o 320/2006, (EY) N:o 1234/2007, (EY) N:o 3/2008 ja (EY) N:o (…)/2008 muuttamalla
KOM(2008) 306	3	20.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta
KOM(2008) 306	4	20.5.2008	Ehdotus: neuvoston päätös, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) tehdyn päätöksen 2006/144/EY muuttamisesta
KOM(2008) 308		21.5.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1638/2006 muuttamisesta
KOM(2008) 309		21.5.2008	Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro—Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta assosiaatiosopimuksen liitteessä IV mainittujen tuotteiden tullien poistoa koskevan aikataulun vahvistamiseen
KOM(2008) 311		23.5.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta
KOM(2008) 314		23.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 muuttamisesta
KOM(2008) 316		23.5.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista
KOM(2008) 318		26.5.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä
KOM(2008) 320		27.5.2008	Ehdotus: neuvoston päätös jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan yhteisön edun vuoksi, kalastusalan työtä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimus (yleissopimus 188)
KOM(2008) 324		4.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla
KOM(2008) 332		27.5.2008	Ehdotus: neuvoston päätös, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2008/…/YOS 11 artiklan mukaisesti
KOM(2008) 336		28.5.2008	Ehdotus: neuvoston asetus maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta siipikarjanlihan kaupan pitämistä koskevien vaatimusten osalta
KOM(2008) 341		6.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan jauhetun aktiivihiilen tuonnissa
KOM(2008) 342		4.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus Komorien liittoon kuuluvan Anjouanin saaren lainvastaisesti toimivia viranomaisia koskevien tiettyjen rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 243/2008 kumoamisesta
KOM(2008) 343		10.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös kolmansissa maissa tuotetun metsänviljelyaineiston vastaavuudesta
KOM(2008) 344		9.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 345		10.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (sivutuoteasetus)
KOM(2008) 346		10.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös, maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen määrästä 1 päivästä tammikuuta 200731 päivän joulukuuta 2013 ulottuvalla kaudella, sen jakautumisesta eri vuosille ja lähentymistavoitealueille keskitettävästä vähimmäismäärästä tehdyn päätöksen 2006/493/EY muuttamisesta
KOM(2008) 347	1	20.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta
KOM(2008) 347	2	20.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä
KOM(2008) 350		11.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus tiettyjen Kongon demokraattista tasavaltaa koskevien rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 889/2005 muuttamisesta
KOM(2008) 351		13.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi …/…/EY, annettu (…), pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden kuljettajan istuimesta (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 352		12.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös tavaroiden rajatarkastusten yhdenmukaistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen liitteen 8 hyväksymisestä yhteisön puolesta
KOM(2008) 353		11.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen
KOM(2008) 357		13.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskevista yleisistä säännöksistä
KOM(2008) 358		16.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 362		17.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta Euroopan unionin vuoden 2007 laajentumisen vuoksi 22 päivänä heinäkuuta 1972 Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa esitettävästä yhteisön kannasta
KOM(2008) 363		16.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Ukrainasta peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa 19 päivänä huhtikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 442/2007 muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen
KOM(2008) 365		17.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o …/… takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 367		17.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetukseksi perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta lentoliikenteen alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 369		17.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o …/… lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta
KOM(2008) 376		8.7.2008	Ehdotus: neuvoston direktiivi luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa tuonnissa jäsenvaltiosta sovellettavista verovapauksista (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 377		20.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten osalta
KOM(2008) 380		23.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY muuttamisesta
KOM(2008) 382		20.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien tuontiin sovellettavien asetuksella (EY) N:o 1174/2005 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalan tarkentamisesta
KOM(2008) 385		19.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus Norjasta peräisin olevan viljellyn lohen tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 85/2006 käyttöön otetun polkumyyntitullin kumoamisesta
KOM(2008) 386		24.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetukseksi (EY) N:o …/… annettu (…) muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (Kodifioitu toisinto)
KOM(2008) 390		25.6.2008	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta sekä neuvoston direktiivin 2006/23/ETY kumoamisesta
KOM(2008) 404		30.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä
KOM(2008) 405		27.6.2008	Ehdotus: neuvoston päätös, pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen ottamiseksi huomioon
KOM(2008) 410		30.6.2008	Ehdotus: neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa annettuun asetukseen (EY) N:o 130/2006 liittyvän uutta viejää koskevan tarkastelun päättämisestä

Nämä tekstit ovat saatavissa EUR-Lexistä: http://eur-lex.europa.eu

15.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/17

Muut KOM-asiakirjat kuin komission antamat lakiehdotukset

(2009/C 10/07)

Asiakirja	Osa	Päivämäärä	Otsikko
KOM(2008) 301		14.5.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle koheesiopolitiikan strategioita ja ohjelmia ohjelmakaudella 2007–2013 koskevien neuvottelujen tuloksista
KOM(2008) 307		20.5.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle pellava- ja hamppualasta
KOM(2008) 312		22.5.2008	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevaan kansainväliseen haasteeseen vastaaminen
KOM(2008) 313		27.5.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle internetiä kehittämässä — Toimintasuunnitelma Internetin IP-yhteyskäytännön version 6 (IPv6) käyttöönottamiseksi Euroopassa
KOM(2008) 317		23.5.2008	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Paremmat uranäkymät ja suurempi liikkuvuus: eurooppalainen kumppanuus tutkijoita varten
KOM(2008) 319		20.5.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle — Barcelonan prosessi: Välimeren unioni
KOM(2008) 321		20.5.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Nousevien elintarvikehintojen haasteeseen vastaaminen — Suunta EU:n toimille
KOM(2008) 322		26.5.2008	Komission tiedonanto neuvostolle huomautuksin varustetusta esityslistasta Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2008 järjestettävässä energiayhteisön ministerineuvostossa
KOM(2008) 323		27.5.2008	Komission tiedonanto — Euroopan avoimuusaloite — Puitteet komission ja edunvalvojien välisille suhteille (rekisteri ja menettelysäännöt)
KOM(2008) 327		29.5.2008	Komission kertomus — Komission vuosikertomus takuurahaston tilanteesta ja hoidosta varainhoitovuonna 2007 {SEC(2008)1938}
KOM(2008) 328		30.5.2008	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle loppukertomus työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista (EIM-ohjelmasta 2002–2006)
KOM(2008) 329		30.5.2008	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle — Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle
KOM(2008) 330		8.5.2008	Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle — Tupakkatuotteiden mainonnasta annetun direktiivin (2003/33/EY) täytäntöönpanosta
KOM(2008) 331		30.5.2008	Komission tiedonanto vuoden 2009 kalastusmahdollisuudet Euroopan komission poliittinen julkilausuma
KOM(2008) 333		28.5.2008	Komission suositus neuvostolle komission valtuuttamiseksi käymään neuvotteluja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi toteutettavia satamavaltion toimenpiteitä koskevan kansainvälisen oikeudellisesti sitovan välineen laatimisesta
KOM(2008) 334		3.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — eTEN-ohjelman loppuarviointi
KOM(2008) 337		5.6.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi toteutetun yhteisön toimintaohjelman loppuarvioinnista
KOM(2008) 338		4.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle — Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2007
KOM(2008) 340		9.6.2008	Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille toukokuun 19 päivänä 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/98 mukainen kertomus lyhyen aikavälin tilastoista
KOM(2008) 354		13.6.2008	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Euroopan kehitysrahastoja koskevista rahoitustiedoista
KOM(2008) 355		13.6.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle jätetilastoja koskevan asetuksen (EY) N:o 2150/2002 mukaisesti laadituista tilastoista ja niiden laadusta
KOM(2008) 356		13.6.2008	Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksesta tehdystä ulkopuolisesta arvioinnista
KOM(2008) 359		17.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet
KOM(2008) 360		17.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma — EU:n yhdennetty lähestymistapa suojeluun
KOM(2008) 364		17.6.2008	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Arvio alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien toiminnasta
KOM(2008) 366		17.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle — Nanomateriaaleja koskeva sääntely
KOM(2008) 371		18.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle — Viides taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus — Kasvavat alueet, kasvava Eurooppa
KOM(2008) 378		24.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan komission vuosikertomus Euroopan parlamentille Eurooppa-koulujärjestelmän toiminnasta vuonna 2007
KOM(2008) 379		23.6.2008	Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Vuoden 2008 kertomus Euroopan yhteisön kehitys- ja ulkomaanavun politiikoista ja niiden toteuttamisesta vuonna 2007
KOM(2008) 381		18.6.2008	Alustava lisätalousarvioesitys N:o 5 vuoden 2008 yleiseen talousarvioon — Yleinen tulotaulukko
KOM(2008) 383		25.6.2008	Vihreä kirja — EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden välisten suhteiden tulevaisuus
KOM(2008) 384		13.6.2008	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Vastatoimet öljyn hinnannousulle
KOM(2008) 387		24.6.2008	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Julkinen talous EMUssa — 2008 — Julkisen talouden laadun rooli EU:n ohjausjärjestelmässä
KOM(2008) 389		25.6.2008	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II: kohti kestävämpää ja suorituskykyisempää ilmailua
KOM(2008) 392		26.6.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöistä (diabeteksesta) kärsiville tarkoitetuista elintarvikkeista
KOM(2008) 393		27.6.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 89/398/ETY 9 artiklan täytäntöönpanosta
KOM(2008) 395		26.6.2008	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Meripolitiikkaan sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa koskevat suuntaviivat: kohti parasta toimintatapaa meriasioiden yhdennetyssä hallinnoinnissa ja sidosryhmien kuulemisessa
KOM(2008) 398		26.6.2008	Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Loppuarviointi yhteisön Nuoriso-toimintaohjelmasta (2000–2006) ja nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi toteutetusta yhteisön toimintaohjelmasta (2004–2006)
KOM(2008) 403		24.6.2008	Komission tiedonanto ilmoituksista, jotka koskevat ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun direktiivin 2008/50/EY 22 artiklan mukaista määräaikojen pidentämistä ja tiettyjen raja-arvojen soveltamisvelvoitteita koskevaa poikkeusta

Nämä tekstit ovat saatavissa EUR-Lexistä: http://eur-lex.europa.eu

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 10

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 15. tammikuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 010/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4920 — Haniel/Schmidt-Ruthenbeck/Metro) ( 1 )	1

2009/C 010/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5295 — Teva/Barr) ( 1 )	1

2009/C 010/03	Komission tiedonanto — Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi ( 1 )	2

	III Valmistelevat säädökset
	KOMISSIO
2009/C 010/04	Komission antamat lakiehdotukset	11

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 010/05	Euron kurssi	15

2009/C 010/06	Viimeisin julkaisu muista KOM-asiakirjoista kuin komission antamista lakiehdotuksista ja komission antamista lakiehdotuksista EUVL C 208, 15.8.2008	16

2009/C 010/07	Muut KOM-asiakirjat kuin komission antamat lakiehdotukset	17

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 010/08	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	20

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 010/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5418 — Blackfriars/Vink Holding) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	21

2009/C 010/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5423 — Costa/MSC/MPCT) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	22


2009/C 010/11	Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)	s3

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3173
JPY	Japanin jeniä	117,66
DKK	Tanskan kruunua	7,4508
GBP	Englannin puntaa	0,90830
SEK	Ruotsin kruunua	10,9475
CHF	Sveitsin frangia	1,4761
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,4310
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,917
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	277,45
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7050
PLN	Puolan zlotya	4,1440
RON	Romanian leuta	4,2880
TRY	Turkin liiraa	2,1085
AUD	Australian dollaria	1,9769
CAD	Kanadan dollaria	1,6144
HKD	Hongkongin dollaria	10,2177
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,4262
SGD	Singaporin dollaria	1,9664
KRW	Etelä-Korean wonia	1 777,43
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,2389
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,0040
HRK	Kroatian kunaa	7,3347
IDR	Indonesian rupiaa	14 657,60
MYR	Malesian ringgitiä	4,7061
PHP	Filippiinien pesoa	62,080
RUB	Venäjän ruplaa	41,8400
THB	Thaimaan bahtia	45,987
BRL	Brasilian real	3,0598
MXN	Meksikon peso	18,2710
INR	Intian rupia	64,0270