ISSN 1725-2490

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 270

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

51. vuosikerta
25. lokakuuta 2008


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

LAUSUNNOT

 

Euroopan tietosuojavaltuutettu

2008/C 270/01

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto komission päätöksestä, tehty 12 päivänä joulukuuta 2007, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) täytäntöönpanosta henkilötietojen suojelun osalta (2008/49/EY)

1

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

 

Komissio

2008/C 270/02

Komission tiedonanto — Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin

8

2008/C 270/03

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5154 — CASC JV) ( 1 )

15

2008/C 270/04

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5169 — Galp Energia España/Agip España) ( 1 )

15

2008/C 270/05

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5201 — Total Produce/Haluco/JV) ( 1 )

16

2008/C 270/06

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5321 — LAHC/Barclays Life) ( 1 )

16

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

 

Komissio

2008/C 270/07

Euron kurssi

17

 

JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET

2008/C 270/08

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )

18

2008/C 270/09

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )

20

2008/C 270/10

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )

22

2008/C 270/11

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )

24

 

V   Ilmoitukset

 

YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Komissio

2008/C 270/12

Ilmoitus Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan etanoliamiinin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

26

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Komissio

2008/C 270/13

Valtiontuki — Romania — Valtiontuki C 39/08 (ex N 148/08) — Koulutustuki Ford Craiovalle Romaniassa — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )

29

 

2008/C 270/14

Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

LAUSUNNOT

Euroopan tietosuojavaltuutettu

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/1


Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto komission päätöksestä, tehty 12 päivänä joulukuuta 2007, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) täytäntöönpanosta henkilötietojen suojelun osalta (2008/49/EY)

(2008/C 270/01)

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 286 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 8 artiklan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY, sekä

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja erityisesti sen 41 artiklan,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

1.   JOHDANTO

Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä

1.

Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI) on tietotekniikan väline, jonka avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja keskenään pannessaan täytäntöön sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä. IMI rahoitetaan HVTYK-ohjelmasta (yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille) (1).

2.

IMI on suunniteltu yleiseksi järjestelmäksi, jolla tuetaan monia sisämarkkinalainsäädännön aloja, ja sen käyttöä on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa tukemaan useitakin lainsäädäntöaloja. Alussa IMI:ä käytetään direktiivin 2005/36/EY (direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta) (2) keskinäistä avunantoa koskevien säännösten tukemiseen. Joulukuusta 2009 alkaen IMI:ä käytetään myös direktiivin 2006/123/EY (palveludirektiivi) hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten tukemiseen (3).

29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausunto ja Euroopan tietosuojavaltuutetun osallistuminen

3.

Keväällä 2007 Euroopan komissio pyysi 29 artiklan mukaiselta tietosuojatyöryhmältä lausuntoa IMI:n tietosuojavaikutuksista. 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä antoi lausuntonsa IMI:in liittyvistä tietosuojan näkökohdista 20. syyskuuta 2007 (4). Työryhmän lausunnossa kannatetaan komission aikomusta tehdä päätös, jolla säännellään IMI:n tietosuojanäkökohtia, ja antaa täsmällisempi oikeusperusta tietojenvaihdolle IMI:n puitteissa.

4.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio pyysi 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausuntoa ennen IMI-päätöksen luonnostelua. Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui aktiivisesti IMI:ä käsittelevän alatyöryhmän työskentelyyn ja kannattaa 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausunnossa esitettyjä päätelmiä. Lisäksi hän on tyytyväinen siihen, että komissio kuuli epävirallisesti Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen IMI-päätöksen tekemistä. Tämä tarjosi mahdollisuuden tehdä ehdotuksia jo ennen päätöksen tekemistä, mikä oli erityisen tarpeellista siksi, että menettely koski komission omaa päätöstä eikä sellaista komission ehdotusta, jota seuraisi neuvoston ja Euroopan parlamentin lainsäädäntömenettely.

Komission päätös 2008/49/EY

5.

Komissio teki 12. joulukuuta 2007 päätöksensä 2008/49/EY sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) täytäntöönpanosta henkilötietojen suojelun osalta (IMI-päätös). Päätöksessä otettiin huomioon joitakin Euroopan tietosuojavaltuutetun ja 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän suosituksia. Lisäksi siinä täsmennettiin oikeusperusta.

Euroopan tietosuojavaltuutetun yleinen näkemys IMI:stä

6.

Euroopan tietosuojavaltuutetun yleinen näkemys IMI:stä on myönteinen. Tietosuojavaltuutettu tukee tietojenvaihtoon tarkoitetun sähköisen järjestelmän perustamiseen ja sen tietosuojanäkökohtien sääntelyyn liittyviä komission tavoitteita. Tällaisen rationalisoidun järjestelmän avulla voidaan sekä tehostaa yhteistyötä että myös varmistaa sovellettavan tietosuojalainsäädännön noudattaminen, koska se tarjoaa selkeät puitteet sille, mitä tietoja voidaan vaihtaa, kenen kanssa ja millä ehdoilla.

7.

Keskitetyn sähköisen järjestelmän perustaminen aiheuttaa kuitenkin myös tiettyjä vaaroja. Vaarana on erityisesti se, että tietoja voidaan jakaa enemmän ja laajemmin kuin tehokasta yhteistyötä varten olisi ehdottoman välttämätöntä ja että tiedot, myös mahdolliset vanhentuneet ja virheelliset tiedot, voivat jäädä sähköiseen järjestelmään pitemmäksi aikaa kuin olisi tarpeen. Lisäksi 27 jäsenvaltiossa käytettävissä olevan tietokannan turvallisuus on myös arkaluontoinen kysymys, koska järjestelmä on vain niin turvallinen kuin sen verkoston heikoin lenkki on.

8.

Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että tietosuojaan liittyviä huolenaiheita käsitellään oikeudellisesti sitovassa yhteisön säädöksessä mahdollisimman tyhjentävästi ja yksiselitteisesti.

IMI:n soveltamisalan selkeä rajaaminen

9.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio määrittelee ja rajaa selkeästi IMI:n soveltamisalan ja luettelee liitteessä asiaankuuluvat yhteisön säädökset, joiden perusteella tietoja voidaan vaihtaa. Nykyisellään näihin kuuluvat vain direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä palveludirektiivi; IMI:n soveltamisalaa on kuitenkin tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa. Kun annetaan uutta lainsäädäntöä, jossa säädetään tietojenvaihdosta IMI:ä käyttäen, liite on samanaikaisesti ajantasaistettava. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen tähän menettelytapaan, koska se i) rajaa selkeästi IMI:n soveltamisalan; ja ii) varmistaa avoimuuden, samalla kuitenkin; iii) mahdollistaen joustavuuden, mikäli IMI:ä tulevaisuudessa käytetään muuhunkin tietojenvaihtoon. Lisäksi näin varmistetaan, että tietojenvaihtoa ei voida harjoittaa IMI:n avulla ilman i) asiaankuuluvaa oikeusperustaa tietyssä sisämarkkinalainsäädännössä, joka sallii tietojenvaihdon tai antaa siihen valtuudet; ja ii) viittausta kyseiseen oikeusperustaan IMI-päätöksen liitteessä.

IMI-päätöstä koskevat tärkeimmät huolenaiheet

10.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan ole tyytyväinen i) IMI-päätöksen oikeusperustan valintaan, mistä johtuu, että IMI-päätös perustuu nykyisellään epävarmoihin oikeudellisiin perusteisiin (ks. tämän lausunnon 2 osa); eikä ii) siihen, että useat tarvittavat säännökset, joilla IMI:n tietosuojanäkökohtia säännellään yksityiskohtaisesti, eivät sisälly asiakirjaan (ks. lausunnon 3 osa).

11.

Komission omaksuma ratkaisu merkitsee valitettavasti käytännössä sitä, että vastoin Euroopan tietosuojavaltuutetun ja 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän odotuksia IMI-päätöksellä ei nykyisellään säännellä kattavasti kaikkia tärkeimpiä IMI:n tietosuojanäkökohtia — mukaan luettuna erityisesti tapaa, jolla yhteiset rekisterinpitäjät jakavat vastuun rekisteröidyille ilmoittamisesta ja tiedonsaantioikeuden antamisesta rekisteröidyille — tai erityisiä käytännön suhteellisuuskysymyksiä. Euroopan tietosuojavaltuutettu pahoittelee myös sitä, että komissiota ei erityisesti vaadita julkaisemaan verkkosivuillaan ennalta määriteltyjä kysymyksiä ja tietokenttiä, mikä lisäisi avoimuutta ja oikeusvarmuutta.

2.   IMI-PÄÄTÖKSEN OIKEUSPERUSTA

HVTYK-päätös

12.

IMI-päätöksen oikeusperusta, joka mainitaan itse päätöksessä, on yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnoille, yrityksille ja kansalaisille (”HVTYK-päätös”) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY (5) ja erityisesti sen 4 artikla.

13.

Itse HVTYK-päätös on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (”EY:n perustamissopimus”) XV osaston (Euroopan laajuiset verkot) mukainen väline. EY:n perustamissopimuksen 154 artiklan mukaan yhteisö myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurien aloilla. Kyseisellä toiminnalla pyritään edistämään kansallisten verkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä pääsyä tällaisiin verkkoihin. 155 artiklassa luetellaan ne toimenpiteet, jotka yhteisö voi vahvistaa tässä yhteydessä. Näitä ovat i) suuntaviivat; ii) kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi, erityisesti teknisen standardoinnin alalla; sekä iii) hankkeiden tukeminen. HVTYK-päätös perustuu 156 artiklan 1 kohtaan, joka käsittelee vahvistusmenettelyä.

14.

HVTYK-päätöksen 4 artiklassa todetaan muun muassa, että yhteisö panee täytäntöön yhteistä etua palvelevia hankkeita. Nämä hankkeet on sisällytettävä säännöllisesti tarkistettavaan työohjelmaan, ja täytäntöönpanossa on noudatettava HVTYK-päätöksen 6 ja 7 artiklan periaatteita. Kyseisissä periaatteissa kannustetaan pääasiassa laajaa osallistumista, ehdotetaan kestävää ja puolueetonta menettelyä ja määrätään teknisestä standardoinnista. Lisäksi niissä pyritään varmistamaan taloudellinen luotettavuus ja hankkeiden toteuttamiskelpoisuus.

Palveludirektiivi ja ammattipätevyyden tunnustamista koskeva direktiivi

15.

Kuten edellä todettiin, alkuvaiheessa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää käytetään henkilötietojen vaihtoon seuraavan kahden direktiivin yhteydessä:

palveludirektiivi, ja

ammattipätevyyden tunnustamista koskeva direktiivi.

16.

Palveludirektiivin 34 artiklan 1 kohdassa säädetään erityisestä oikeusperustasta sähköisen järjestelmän perustamiseksi jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten direktiivissä tarkoitettuna rinnakkaistoimenpiteenä. 34 artiklan 1 ohdan mukaan ”Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sähköisen järjestelmän jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten ottaen huomioon olemassa olevat tietojärjestelmät”.

17.

Ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa direktiivissä ei edellytetä erityistä sähköistä järjestelmää tietojenvaihtoa varten, mutta useissa säännöksissä vaaditaan selkeästi, että tietoja vaihdetaan. Tietojenvaihtoa koskeviin keskeisiin säännöksiin kuuluu direktiivin 56 artiklan mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja huolehdittava keskinäisestä avunannosta direktiivin soveltamisen helpottamiseksi. 56 artiklan toisen kohdan mukaan tiettyjä arkaluonteisia tietoja käsitellään tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Lisäksi 8 artiklan mukaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta kaikkia sellaisia tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa sekä sitä, että ammatillisia kurinpito- tai rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole sovellettu. Lopuksi 50 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos on aihetta epäilyksiin, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta annettujen todistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen ja koulutuksen aitoudesta.

Tietosuojaa koskevien säännösten asianmukaisen oikeusperustan tarpeellisuus

18.

Henkilötietojen suoja katsotaan perusoikeudeksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan liittyvässä oikeuskäytännössä.

19.

IMI-päätöksen 1 artiklassa eritellään IMI-toimijoiden ja IMI-käyttäjien toiminnot, oikeudet ja velvollisuudet tietosuojavaatimusten osalta. Euroopan tietosuojavaltuutettu toteaa johdanto-osan 7 kappaleen perusteella, että IMI-päätöksellä on tarkoitus täsmentää direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 määrittelemää yhteisön yleisiä tietosuojapuitteita. Siinä käsitellään erityisesti rekisterinpitäjien määritelmää ja heidän velvollisuuksiaan, tietojen säilyttämisaikoja ja rekisteröityjen oikeuksia. IMI-päätöksessä käsitellään siten perusoikeuksien rajoituksia/täsmennyksiä ja siinä pyritään tarkentamaan kansalaisten subjektiivisia oikeuksia.

20.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisen oikeuskäytännön pohjalta ei pitäisi olla epäilyksiä perusoikeuksia rajoittavien säännösten oikeudellisesta luonteesta. Kyseisistä säännöksistä on säädettävä oikeudellisella välineellä EY:n perustamissopimuksen perusteella, johon voidaan vedota tuomioistuimessa. Jos näin ei ole, tämä johtaisi oikeudelliseen epävarmuuteen rekisteröidyn kannalta, koska hän ei voi luottaa siihen, että hän voi vedota sääntöihin tuomioistuimessa.

21.

Kysymys oikeudellisesta epävarmuudesta on sitäkin huomattavampi, kun EY:n perustamissopimuksen järjestelmän mukaisesti kansallisilla tuomareilla on ensisijaisesti harkintavalta päättää, missä määrin ne ottavat huomioon IMI-päätöksen. Tämä saattaa johtaa erilaisiin tuloksiin eri jäsenvaltioissa ja jopa yhden jäsenvaltion sisällä. Tällaista oikeudellista epävarmuutta ei voida hyväksyä.

22.

Oikeussuojakeinon (ja sitä koskevan varmuuden) puuttuminen olisi joka tapauksessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan, jossa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sekä kyseiseen artiklaan liittyvän oikeuskäytännön vastaista. Kyseisessä tilanteessa yhteisö ei täyttäisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan. Kyseissä artiklassa edellytetään, että unioni pitää arvossa perusoikeuksia sellaisena, kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Valitun oikeusperustan puutteet

23.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on syvästi huolissaan siitä, että valitsemalla HVTYK-päätöksen 4 artikla päätöksen oikeusperustaksi komission päätöksen laatijat eivät mahdollisesti ole vastanneet edellä kuvattuun oikeudellista varmuuden vaatimukseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu mainitsee seuraavat seikat, jotka voivat herättää epäilyksiä IMI-päätöksen oikeusperustan valinnan asianmukaisuudesta:

EY:n perustamissopimuksen XV osaston, Euroopan laajuisten verkkojen, säädöskehys. Tämän kehyksen mukaisesti Euroopan yhteisö voi myötävaikuttaa näiden verkkojen perustamiseen, jotta Euroopan kansalaiset voivat hyötyä paremmasta, turvallisemmasta ja halvemmasta liikenteestä, televiestinnästä ja energiasta (6). On epävarmaa, onko kyseistä kehystä tarkoitus soveltaa myös viranomaisten välisiin verkkoihin, joita tarvitaan säädösten täytäntöönpanoa varten, kuten IMI:n tapauksessa.

EY:n perustamissopimuksen XV osastossa tarkoitetut toimenpiteet (155 artikla). Kuten edellä todettiin, näitä ovat i) suuntaviivat; ii) kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi, erityisesti teknisen standardoinnin alalla; sekä iii) hankkeiden tukeminen. Vaikka artikla ei ole aivan selkeä — ’kaikki toimet’ voi tarkoittaa mitä tahansa — kyseinen luettelo mahdollisista toimenpiteistä antaa ymmärtää, että XV osaston tavoitteet saavutetaan ensisijaisesti muilla kuin lainsäädännöllisillä toimenpiteillä. Euroopan tietosuojavaltuutettu korostaa, että tässä yhteydessä ilmaisu ”kaikki toimet” viittaa erityisesti tekniseen standardointiin.

HVTYK-päätöksen 4 artiklassa pyritään panemaan täytäntöön säännöllisesti tarkistettavassa työohjelmassa eritellyt yhteistä etua palvelevat hankkeet. Kyseisen työohjelman pohjalta perustettiin ja rahoitettiin IMI-järjestelmä. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että 4 artiklaa voidaan käyttää oikeusperustana tietosuojaa koskeville säännöille, jotka sitovat IMI-toimijoita ja joissa määrätään kansalaisten subjektiivisista oikeuksista.

HVTYK-päätöksen 6 ja 7 artiklassa — jotka mainitaan 4 artiklassa — esitetään yhteistä etua palvelevien hankkeiden täytäntöönpanoa koskevat periaatteet. Nämä periaatteet koskevat osallistumista, menettelyä ja teknistä standardisointia sekä taloudellista luotettavuutta ja hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta. Ne eivät koske millään tavoin tietosuojaperiaatteita eivätkä muita vastaavia julkisoikeudellisia periaatteita.

HVTYK-päätöksen mukainen menettely: Päätöksen johdanto-osan 30 kappaleen mukaan täytäntöönpanoon tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti (7). Tämä edellyttää komiteamenettelyn mukaisen komitean osallisuutta, jäsenvaltioiden edustajien ollessa mukana. IMI-päätöksen johdanto-osan kappaleissa ei viitata mihinkään tällaisen komitean osallistumiseen. Saatujen tietojen mukaan tällaista komiteaa ei ole perustettu.

Vielä yksi erityinen kohta on se, että IMI-päätös osoitetaan jäsenvaltioille. Näin ollen vaikka IMI-päätöksessä viitataan asetukseen (EY) N:o 45/2001 ja mainitaan komissio 6 artiklassa IMI-toimijana, IMI-päätös ei voi liittyä komission itsensä suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

Mahdolliset ratkaisut valitun oikeusperustan puutteiden korjaamiseksi

24.

IMI-päätös tarvitsee vankan oikeusperustan edellä mainituista syistä. Voidaan vakavasti epäillä, täyttääkö IMI-päätöksen oikeusperusta oikeusvarmuuden vaatimuksen. Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että komissio tarkastelisi uudelleen tätä oikeusperustaa ja yrittäisi löytää ratkaisuja valitun oikeusperustan puutteiden korjaamiseksi mahdollisesti sillä seurauksella, että IMI-päätös korvataan oikeusvarmuusvaatimuksen täyttävällä oikeudellisella välineellä.

25.

Tässä yhteydessä tarkoituksenmukaisin ratkaisu voisi olla mahdollisuus, että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät erillisen IMI-järjestelmää koskevan oikeudellisen välineen, joka muistuttaa Schengenin tietojärjestelmää, viisumitietojärjestelmää ja muita suuria tietotekniikkapohjaisia tietokantoja.

26.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ehdottaa tämän vaihtoehdon analysointia. Kyseisessä erillisessä välineessä voitaisiin sitten käsitellä IMI-toimijoiden ja IMI:n käyttäjien tehtäviä, oikeuksia ja velvoitteita tietosuojavaatimusten osalta (IMI-päätöksessä määritelty kohde) sekä myös IMI-järjestelmän perustamiseen ja toimintaan liittyvien muiden vaatimusten osalta.

27.

Toisena vaihtoehtona voisi olla oikeusperustan valitseminen eri sisämarkkinavälineistä. Siltä osin kuin IMI-päätöstä sovelletaan henkilötietojen vaihtoon palveludirektiivin yhteydessä, olisi analysoitava edelleen, voisiko kyseinen direktiivi itse — ja erityisesti sen 34 artikla — tarjota tarvittavan oikeusperustan. Siltä osin kuin IMI-päätöstä sovelletaan henkilötietojen vaihtoon ammattipätevyysdirektiivin yhteydessä, vastaavanlainen lähestymistapa voisi soveltua siihenkin: täsmällinen ja selkeä oikeusperusta voidaan luoda myös muuttamalla direktiiviä itseään.

28.

Mitä tulee muuhun sisämarkkinalainsäädäntöön, joka voi tulevaisuudessa edellyttää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken, erityinen oikeusperusta voidaan joka kerta hyväksyä kyseisessä erityisessä uudessa säädöksessä.

3.   HUOMIOITA IMI-PÄÄTÖKSEN SISÄLLÖSTÄ

29.

Tässä lausunnon jaksossa Euroopan tietosuojavaltuutettu käsittelee IMI-päätökseen sisältyviä IMI:n tietosuojanäkökohtia koskevia säännöksiä. Euroopan tietosuojavaltuutetun ehdotukset voitaisiin sisällyttää uuteen, IMI-päätöksen korvaavaan säädökseen, kuten edellä on ehdotettu. Muussa tapauksessa ehdotukset voitaisiin sisällyttää itse IMI-päätökseen sen jälkeen, kun sitä on muutettu.

30.

Lisäksi IMI-toimijat voivat jo nyt soveltaa käytännössä eräitä näistä ehdotuksista ilman, että päätöstä muutetaan. Euroopan tietosuojavaltuutettu odottaa komission ottavan huomioon tässä lausunnossa esitetyt suositukset ainakin operatiivisella tasolla siltä osin, kuin ne liittyvät komission toimintaan IMI-toimijana ja siten Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnan alaisena.

2 artikla — Ennalta määritellyt tietokentät: avoimuus ja suhteellisuus

31.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio on julkaissut IMI-sivustolla ensimmäisen sarjan ennalta määriteltyjä kysymyksiä ja muita tietokenttiä. Ne liittyvät ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin nojalla tapahtuvaan tietojenvaihtoon.

32.

Jotta komissio velvoitettaisiin selvästi noudattamaan tätä hyvää käytäntöä ja siten varmistettaisiin avoimuus ja lisättäisiin sitä entisestään, Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että IMI-säädöksessä asetetaan komissiolle velvollisuus julkaista ennalta määritellyt kysymykset ja muut tietokentät IMI-sivustolla.

33.

Suhteellisuuden osalta IMI-säädöksessä olisi täsmennettävä, että ennalta määriteltyjen kysymysten ja muiden tietokenttien on oltava riittäviä ja olennaisia eikä liiallisia. Euroopan tietosuojavaltuutetulla on lisäksi kaksi erityistä suhteellisuutta koskevaa suositusta:

Selkeä maininta siitä, että IMI-järjestelmää ei ole tarkoitettu käytettäväksi rutiininomaisesti maahan muuttavien ammattihenkilöiden ja palveluntarjoajien taustan tarkistukseen vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että se sallitaan sovellettavassa lainsäädännössä ja jos on olemassa varteenotettava epäilys i) maahan muuttavan palveluntarjoajan isäntäjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamien tietojen aitoudesta; tai ii) hänen kelpoisuudestaan sijoittautua isäntäjäsenvaltioon tai harjoittaa siellä ammattiaan.

Arkaluonteisten, mutta ei aina merkityksellisten tietojen tarpeettoman toimittamisen minimoimiseksi olisi säädettävä siitä, että aina kun ei ole ehdottoman välttämätöntä toimittaa rikosrekisteritietoja sellaisinaan, IMI-käyttöliittymän ennalta määriteltyihin kysymyksiin ja vastauksiin ei pitäisi sisältyä rikosrekisteriä koskevaa pyyntöä, vaan ne olisi muotoiltava sillä tavalla, että arkaluonteisten tietojen vaihto jää mahdollisimman vähäiseksi. Esimerkiksi vastaanottavan maan toimivaltaiselle viranomaiselle voi riittää sellainen tieto, että maahanmuuttava lakimies on laillisesti rekisteröitynyt ja hyvässä maineessa kotimaansa lakimieskunnassa, eikä hänen tarvitse tietää, onko tällä mahdollisesti liikennerikkomus rikosrekisterissään, ellei tällainen rikosrekisterimerkintä estä tätä toimimasta lakimiehenä kotimaassaan.

3 artiklan 2 kohta — Yhteinen rekisterinpito ja vastuunjako

34.

IMI-päätöksen 3 artiklan mukainen vastuunjako on epäselvä ja moniselitteinen. Tietosuojavaltuutettu myöntää, että IMI-päätöksessä ei välttämättä ole mahdollista määritellä erikseen jokaista yksittäistä käsittelytointa ja eritellä tarkasti niitä koskevaa vastuunjakoa komission ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen osalta. IMI-päätöksessä olisi kuitenkin pitänyt antaa jonkin verran ohjausta edes tärkeimpien rekisterinpitäjän tietosuojavelvoitteiden osalta.

35.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa erityisesti, että IMI-säädöksessä täsmennetään seuraavaa:

kukin toimivaltainen viranomainen ja IMI-koordinaattori on rekisterinpitäjä suhteessa omiin järjestelmän käyttäjänä toteuttamiinsa tietojenkäsittelytoimiin,

komissio ei ole järjestelmän käyttäjä vaan operaattori, joka on vastuussa ennen kaikkea teknisestä toiminnasta ja ylläpidosta ja joka varmistaa järjestelmän kokonaisturvallisuuden, ja että

IMI-toimijat jakavat vastuun rekisteröidyille ilmoittamisesta ja tietojen saantia, vastustamista ja oikaisua koskevan oikeuden antamisesta siten kuin (uusissa) jäljempänä käsitellyissä kohdissa on esitetty.

Rekisteröidyille ilmoittaminen

36.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että IMI-säädökseen olisi sisällytettävä uusi kohta, jossa käsiteltäisiin rekisteröidyille ilmoittamista koskevaa vastuunjakoa yhteisen rekisterin pitäjien kesken monitasoisen lähestymistavan mukaan. Tekstissä olisi otettava huomioon erityisesti seuraavat asiat:

Ensiksi komission olisi IMIä koskevilla www-sivuillaan esitettävä laaja tietosuojaa koskeva ilmoitus, joka kattaa kaikki asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 ja 11 artiklan nojalla vaadittavat asiat, selvällä ja yksinkertaisella tavalla. Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että ilmoituksessa olisi annettava tietoja paitsi niistä rajoitetuista käsittelytoimista, joita komissio toteuttaa niiden tietojen osalta, joihin sillä on pääsy (IMI-käyttäjien henkilötiedot), myös yleisesti tietokannan tarkoituksesta eli eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta.

Toiseksi kunkin toimivaltaisen viranomaisen olisi lisäksi esitettävä tietosuojaa koskeva ilmoitus Internet-sivuillaan. Tietosuojaa koskevaan ilmoitukseen olisi sisällyttävä viittaus ja linkki komission tietosuojaa koskevaan ilmoitukseen ja lisätietoja, jotka koskevat nimenomaan kyseistä viranomaista tai jäsenvaltiota. Näissä ilmoituksissa on esitettävä esimerkiksi erityiset maakohtaiset käyttöä tai tietoja koskevien oikeuksien rajoitukset. Ilmoituksen esittämistä voi koordinoida yksi yhteystoimisto kunkin maan toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa.

Kolmanneksi viimeistään silloin, kun henkilötietoja ladataan ja ellei mahdollisia rajoituksia sovelleta, olisi annettava ilmoitus myös suoraan rekisteröidyille muulla tavalla kuin Internet-sivuilla olevan tietosuojaa koskevan ilmoituksen avulla. Suositeltuna lähestymistapana voisi olla, että kaikkeen kirjeenvaihtoon, jota toimivaltaiset viranomaiset harjoittavat rekisteröityjen kanssa (tavallisesti maahan muuttava palveluntarjoaja tai ammattihenkilö), sisällytetään lyhyt viittaus IMIin ja linkki asiaankuuluviin tietosuojaa koskeviin ilmoituksiin Internetissä.

Tietojen saantia, vastustamista ja oikaisua koskevat oikeudet

37.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa myös uuden kohdan lisäämistä, jotta täsmennettäisiin:

kenelle rekisteröityjen olisi osoitettava tietojen saantia, vastustamista tai oikaisua koskevat pyyntönsä,

mikä toimivaltainen viranomainen on toimivaltainen tekemään tällaisia pyyntöjä koskevat ratkaisut, ja

millaista menettelyä noudatetaan siinä tapauksessa, että rekisteröity esittää pyyntönsä IMI-toimijalle, joka ei ole toimivaltainen tekemään tällaisia pyyntöjä koskevia ratkaisuja.

38.

Lisäksi olisi täsmennettävä, että komissio voi antaa pääsyn vain sellaisiin tietoihin, joihin sillä itsellään on laillinen pääsy. Siksi komissio ei ole velvoitettu antamaan pääsyä toimivaltaisten viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon. Jos rekisteröity kuitenkin esittää komissiolle tällaisen pyynnön, komissio ohjaa viipymättä rekisteröidyn sellaisten viranomaisten puoleen, joilla on pääsy tietoihin, ja antaa rekisteröidylle tarvittavat neuvot.

4 artikla — Tietojenvaihdon kohteena olevan rekisteröidyn henkilötietojen säilyttäminen

39.

IMI-päätöksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan tietoja on säilytettävä vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun tietojenvaihto on virallisesti päättynyt.

40.

Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että toimivaltaisilla viranomaisilla pitää olla tiettyä joustavuutta tietojen säilyttämisessä, koska alkuperäisen kysymyksen ja vastauksen lisäksi toimivaltaisten viranomaisten kesken voidaan tehdä samaa tapausta koskevia lisäkysymyksiä. Kun 29-artiklan työryhmä laati lausuntoa, komissio selittikin, että hallintomenettelyt, jotka saattavat edellyttää tietojen vaihtoa, saatetaan yleensä päätökseen parin kuukauden kuluessa ja kuuden kuukauden säilyttämisajan tarkoituksena oli varmistaa joustavuus odottamattomien viivästysten varalle.

41.

Euroopan tietosuojavaltuutettu epäilee kuitenkin komission selitysten perusteella, onko olemassa laillista syytä tietojen säilyttämiselle IMI-järjestelmässä vielä kuusi kuukautta tietojenvaihdon virallisen päättämisen jälkeen. Tästä syystä tietosuojavaltuutettu suosittaa, että tietojen automaattiselle poistamiselle asetettu kuuden kuukauden määräaika alkaa siitä päivästä, jona pyynnön esittänyt viranomainen ottaa ensimmäistä kertaa yhteyttä vastaavia tehtäviä hoitavaan viranomaiseen tietyn tietojenvaihdon osalta. Parempi tapa lähestyä asiaa olisikin asettaa automaattinen tietojen poistamista koskeva määräpäivä sen perusteella, minkä tyyppinen tietojenvaihto on kyseessä (määräaika lasketaan aina tietojenvaihdon alkamisesta). Kun esimerkiksi kuuden kuukauden säilytysaika saattaa olla sopiva ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin mukaiseen tietojenvaihtoon, se ei ehkä sovellu muuhun tietojenvaihtoon tulevan sisämarkkinalainsäädännön yhteydessä.

42.

Tietosuojavaltuutettu toteaa lisäksi, että jos hänen suosituksiaan ei oteta huomioon, olisi vähintään selvennettävä, mitä tarkoitetaan tietojenvaihdon ”virallisella päättämisellä”. Ennen kaikkea on varmistettava, että tietokantaan ei voi jäädä mitään tietoja pidempään kuin on tarpeen pelkästään siitä syystä, että toimivaltainen viranomainen ei ole päättänyt asian käsittelyä.

43.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu suosittaa, että poistamista ja säilyttämistä koskeva järkeily olisi käännettävä 4 artiklan toisessa kohdassa.Komission olisi joka tapauksessa noudatettava poistamispyyntöjä 10 työpäivän kuluessa riippumatta siitä, haluaako toinen viranomainen säilyttää tiedot IMI-järjestelmässä. Olisi kuitenkin oltava automaattinen järjestely toiselle viranomaiselle ilmoittamiseen, jotta kyseinen viranomainen ei kadota tietoja ja voi halutessaan ladata tai tulostaa tiedot ja tallentaa ne omiin tarkoituksiinsa IMI-järjestelmän ulkopuolelle ottaen huomioon omat tietosuojasääntönsä. Ilmoittamista koskeva kymmenen päivän määräaika vaikuttaa kohtuulliselta sekä vähimmäis- että enimmäismääräaikana. Komission olisi vain pystyttävä poistamaan tiedot ennen tämän kymmenen päivän määräajan päättymistä, jos molemmat viranomaiset vahvistavat haluavansa, että kyseiset tiedot poistetaan.

Turvatoimet

44.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa lisäksi sen täsmentämistä, että turvatoimet on toteutettava jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti riippumatta siitä, vastaako niistä komissio vai vastaavatko niistä toimivaltaiset viranomaiset.

Yhteinen valvonta

45.

Koska IMI-järjestelmän puitteissa tapahtuvaan tietojenvaihtoon sovelletaan useita kansallisia tietosuojalakeja ja kyseistä tietojenvaihtoa valvovat monet kansalliset tietosuojaviranomaiset (asetuksen (EY) N:o 45/2001 soveltamisen ja tietojenkäsittelyn tiettyjä näkökohtia koskevien tietosuojavaltuutetun valvontavaltuuksien lisäksi), tietosuojavaltuutettu suosittaa, että IMI-järjestelmää koskevassa oikeudellisessa välineessä on oltava selkeät säännökset, jotka helpottavat mukana olevien eri tietosuojaviranomaisten suorittamaa IMI:n yhteistä valvontaa. Tämä yhteinen valvonta voitaisiin toteuttaa samalla tavalla, kuin toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevissa säädöksissä (8).

4.   PÄÄTELMÄT

46.

Tietosuojavaltuutettu tukee tietojenvaihtoon tarkoitetun sähköisen järjestelmän perustamiseen ja sen tietosuojanäkökohtien sääntelyyn liittyviä komission tavoitteita.

47.

IMI-päätös tarvitsee vankan oikeusperustan edellä mainituista syistä. Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että komissio tarkastelisi uudelleen oikeusperustan valintaa ja yrittäisi löytää ratkaisuja valitun oikeusperustan puutteiden korjaamiseksi mahdollisesti sillä seurauksella, että IMI-päätös korvataan oikeusvarmuusvaatimuksen täyttävällä oikeudellisella välineellä.

48.

Tietosuojavaltuutettu ehdottaa parhaimpana ratkaisuna, että tutkittaisiin mahdollisuutta hyväksyä erillinen IMI-järjestelmää koskeva neuvoston ja Euroopan parlamentin säädös, joka muistuttaa Schengenin tietojärjestelmää, viisumitietojärjestelmää ja muita suuria tietokantoja koskevia säädöksiä.

49.

Vaihtoehtona voitaisiin tutkia, voisivatko palveludirektiivin 34 artikla ja vastaavat muun sisämarkkinalainsäädännön osalta hyväksyttävät säännökset tarjota tarvittavan oikeusperustan.

50.

Lisäksi lausunto sisältää monia ehdotuksia IMI:n tietosuojanäkökohtia koskeviksi säännöksiksi, jotka on sisällytettävä uuteen oikeudelliseen välineeseen, joka korvaa edellä ehdotetun IMI-päätöksen, tai jotka tällaisen uuden välineen puuttuessa on sisällytettävä itse IMI-päätökseen sen jälkeen, kun sitä on muutettu.

51.

IMI-toimijat voivat jo nyt soveltaa käytännössä eräitä näistä ehdotuksista ilman, että päätöstä muutetaan. Euroopan tietosuojavaltuutettu odottaa komission ottavan mahdollisuuksien mukaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt suositukset ainakin operatiivisella tasolla siltä osin, kuin ne liittyvät komission toimintaan IMI-toimijana.

52.

Kyseiset suositukset liittyvät avoimuuteen, suhteellisuuteen, yhteisvastuuseen ja toimivaltajakoon, rekisteröidylle ilmoittamiseen, tiedonsaantioikeuteen, vastustukseen ja oikaisuun, tietojen säilyttämiseen, turvatoimiin ja yhteiseen valvontaan.

Tehty Brysselissä 22. helmikuuta 2008.

Peter HUSTINX

Euroopan tietosuojavaltuutettu


(1)  Ks. tämän lausunnon kohta 12.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(4)  29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausunto 7/2007 sisämarkkinoiden tiedotusjärjestelmään (IMI) liittyvistä tietosuojan näkökohdista, WP 140.

(5)  EUVL L 144, 30.4.2004, oikaisu EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25.

(6)  Ks. komission valkoinen kirja kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä, KOM(93) 700 lopullinen.

(7)  EUVL L 184, 29.12.2006, s. 23.

(8)  Katso 44–46 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1987/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4) ja 60–62 artikla neuvoston päätöksestä 2007/533/YOS, tehty 12. kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

Komissio

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/8


Komission tiedonanto — Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin

(2008/C 270/02)

1.   JOHDANTO

1.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi on kärjistynyt selvästi, ja se on vaikuttanut voimakkaasti EU:n pankkialaan. Ongelmat liittyvät erityisesti Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoihin ja kiinteistövakuudellisiin omaisuuseriin sekä yksittäisten pankkien kohtuuttoman riskipitoisista strategioista johtuviin tappioihin. Tämän lisäksi luottamus on pankkialalla yleisesti rapautunut viime viikkojen aikana. Vallitseva epävarmuus yksittäisten rahoituslaitosten luottotappioriskeistä on lamauttanut pankkien väliset luottomarkkinat, minkä vuoksi rahoituslaitosten on ylipäätään vaikeampi saada likviditeettiä.

2.

Rahoitusmarkkinakriisi on paljastanut heikkouksia joidenkin rahoituslaitosten liiketoimintamalleissa tai -käytännöissä ja pahentanut niitä. Nykytilanne uhkaa tällaisia ongelmia omaavien rahoituslaitosten olemassaoloa. Jos tällaisten rahoituslaitosten pitkän aikavälin elinkelpoisuus halutaan palauttaa likvidaation välttämiseksi, tarvitaan niiden toimintojen kauaskantoista rakenneuudistusta. Vallitsevissa olosuhteissa kriisi vaikuttaa yhtä lailla perustaltaan terveisiin rahoituslaitoksiin, joiden vaikeudet johtuvat yksinomaan likviditeetin saatavuutta voimakkaasti rajoittavista yleisistä markkinaolosuhteista. Tällaisten rahoituslaitosten pitkän aikavälin elinkelpoisuus ei edellytä kovin merkittävää rakenneuudistusta. Toimenpiteet, joita jäsenvaltiot toteuttavat tukeakseen (tiettyjä) kansallisilla rahoitusmarkkinoillaan toimivia rahoituslaitoksia, voivat joka tapauksessa kuitenkin suosia näitä rahoituslaitoksia muiden kyseisessä jäsenvaltiossa tai muissa jäsenvaltioissa toimivien rahoituslaitosten vahingoksi.

3.

ECOFIN-neuvosto hyväksyi 7 päivänä lokakuuta 2008 päätelmät, joissa se sitoutui toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet pankkijärjestelmän terveen pohjan ja vakauden vahvistamiseksi, jotta luottamus ja asianmukainen toiminta voidaan rahoitusalalla palauttaa. Haavoittuvien, järjestelmän kannalta merkittävien rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen mainittiin yhtenä keinona suojella asianmukaisesti tallettajien etuja ja järjestelmän vakautta. Lisäksi oltiin yhtä mieltä siitä, että julkisen vallan tukitoimista on päätettävä kansallisella tasolla, mutta koordinoiduissa puitteissa EU:n yhteisten periaatteiden (1) pohjalta. Samassa yhteydessä komissio lupasi antaa pian ohjeita yleisistä puitteista, joiden pohjalta pääomapohjan vahvistamisen ja takausjärjestelyjen, sekä tapausten, joissa näitä järjestelmiä sovelletaan, yhteensopivuutta valtiontukijärjestelmän kanssa voidaan arvioida nopeasti.

4.

Kun otetaan huomioon nyt myös perustaltaan terveitä pankkeja uhkaavan kriisin laajuus, Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymisaste ja rahoituslaitosten keskinäinen riippuvuus sekä järjestelmän kannalta merkittävän rahoituslaitoksen mahdollisen kaatumisen kohtalokkaat seuraukset, jotka pahentaisivat kriisiä entisestään, komissio ymmärtää, että jäsenvaltioista voi olla välttämätöntä toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Rahoitusalan ongelmien luonteen vuoksi toimenpiteet saatetaan ulottaa yksittäisten rahoituslaitosten vakauttamista pidemmälle ja niihin saattaa sisältyä yleisesti sovellettavia järjestelyjä.

5.

Tällä hetkellä vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet on otettava asianmukaisesti huomioon soveltaessa valtiontukisääntöjä toimenpiteisiin, joilla rahoitusmarkkinoiden kriisiin puututaan. Komission on kuitenkin varmistettava, että tällaiset toimenpiteet eivät vääristä tarpeettomasti kilpailua markkinoilla toimivien rahoituslaitosten välillä eivätkä aiheuta kielteisiä heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa. Tässä tiedonannossa pyritään antamaan ohjeita perusteista, joilla arvioidaan, ovatko yleisesti sovellettavat järjestelyt, näiden järjestelyjen soveltaminen yksittäiseen tapaukseen ja järjestelmän kannalta merkittävät tilapäiset tuet perustamissopimuksen mukaisia. Soveltaessaan näitä perusteita jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin komissio toimii niin nopeasti kuin oikeusvarmuuden ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamisen varmistamiseksi on tarpeen.

2.   YLEISET PERIAATTEET

6.

Valtiontukea vaikeuksissa oleville yksittäisille yrityksille arvioidaan yleensä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c kohdan perusteella valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (2), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukaisesti. Suuntaviivoissa on kerrottu, miten komissio tulkitsee perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa tämän tyyppisen tuen yhteydessä. Suuntaviivoja sovelletaan yleisesti, mutta niissä on joitakin erityisesti rahoitusalaa koskevia perusteita.

7.

Komissio voi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyä lisäksi valtiontuen ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”.

8.

Komissio vahvistaa oikeuskäytännön ja päätöskäytäntönsä (3) mukaisesti, että perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohta edellyttää, että jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä tulkitaan suppeasti.

9.

Komissio ottaa huomioon tämänhetkisen rahoitusmarkkinakriisin vakavuuden ja sen mahdolliset vaikutukset jäsenvaltioiden koko talouteen ja katsoo, että näissä olosuhteissa 87 artiklan 3 kohdan b alakohtaa voidaan käyttää oikeusperustana tämän järjestelmäkriisin ratkaisemiseksi toteutettaville tukitoimenpiteille. Tämä koskee erityisesti tukea, jota myönnetään useille tai kaikille rahoituslaitoksille tarkoitetun jäsenvaltiossa yleisesti sovellettavan järjestelyn puitteissa. Jos rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavat jäsenvaltion viranomaiset ilmoittavat komissiolle, että sitä uhkaa tällainen vakava häiriö, asialla on komission arvioinnissa erityistä merkitystä.

10.

Jäsenvaltioiden tapauskohtaiset tukitoimet eivät ole poissuljettuja 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteet täyttävissä olosuhteissa. Vaikka tukea olisi arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa koskevissa suuntaviivoissa esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti, tämänhetkisissä olosuhteissa saattaa olla sekä tukijärjestelyjen että tapauskohtaisten tukitoimien kohdalla mahdollista hyväksyä poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten rakenteelliset hätätukitoimet, velkojien kaltaisten kolmansien oikeuksien suojaaminen ja pelastustoimenpiteet, jotka saattavat kestää yli kuusi kuukautta.

11.

On kuitenkin korostettava, että edellä esitetyt näkökohdat eivät merkitse, että 87 artiklan 3 kohdan b alakohtaa voitaisiin soveltaa periaatteellisesti muilla yksittäisillä aloilla kriisitilanteissa, ellei ole verrattavissa olevaa vaaraa, että niillä on välitön vaikutus jäsenvaltion koko talouteen. Rahoitusalalla tähän määräykseen turvautuminen on mahdollista vain aidosti poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa koko rahoitusmarkkinoiden toiminta on vaarassa.

12.

Jos jäsenvaltion taloudessa on edellä esitetyn kaltainen vakava häiriö, 87 artiklan 3 kohdan b kohtaan ei voida turvautua loputtomasti vaan ainoastaan niin kauan kuin sen soveltaminen on kriisitilanteen vuoksi perusteltua.

13.

Tämä merkitsee, että kaikkia tältä pohjalta perustettuja yleisesti sovellettavia järjestelyjä, esimerkiksi takaus- tai pääomasijoitusjärjestelyjä, on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti ja ne on lopetettava heti kuin kyseisen jäsenvaltion taloudellinen tilanne sen sallii. Komissio myöntää, että rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisten ongelmien kestoa on tällä hetkellä mahdotonta ennustaa ja että luottamuksen palauttamiseksi voi olla välttämätöntä viestittää, että toimenpidettä jatketaan niin kauan kuin kriisi jatkuu. Komissio kuitenkin katsoo, että yleisesti sovellettavien järjestelyjen soveltuminen yhteismarkkinoille edellyttää, että jäsenvaltio tarkastelee ne uudelleen vähintään kuuden kuukauden välein ja lähettää kertomuksen komissiolle tarkastelun tuloksista.

14.

Lisäksi komissio katsoo, että maksukyvyttömiä rahoituslaitoksia, jotka ilman näitä poikkeuksellisia olosuhteita olisivat muuten perustaltaan terveitä, olisi kohdeltava eri tavalla kuin rahoituslaitoksia, joilla on sisäsyntyisiä ongelmia. Ensin mainitussa tapauksessa elinkelpoisuusongelmat ovat ulkoa aiheutuvia ja ne liittyvät ennemminkin rahoitusmarkkinoiden tämänhetkiseen kärjistyneeseen tilanteeseen kuin tehottomuuteen tai kohtuuttomaan riskinottoon. Sen vuoksi tällaisten rahoituslaitosten elinkelpoisuutta tukevista järjestelyistä seuraava kilpailun vääristyminen on yleensä vähäisempää ja edellyttää suppeampaa rakenneuudistusta. Sen sijaan muut rahoituslaitokset, joita esimerkiksi tehottomuudesta, huonosta varainhallinnasta tai riskipitoisista strategioista johtuvat tappiot todennäköisesti erityisesti koskevat, sopivat tavanomaisen pelastamistuen piiriin, jolloin tarvitaan pitkälle menevää rakenneuudistusta ja korvaavia toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi (4). Ilman asianmukaisia suojatoimia takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyt voivat kuitenkin kaikissa tapauksissa vääristää kilpailua huomattavasti, sillä niissä voidaan kohtuuttomasti suosia tuensaajia kilpailijoiden vahingoksi tai ne voivat pahentaa muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien rahoituslaitosten maksuvalmiusongelmia.

15.

Myönnettävä tuki on perustamissopimuksen valtiontukisääntöjen taustalla olevien yleisten periaatteiden mukaan rajoitettava tuen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ehdottoman välttämättömään ja kilpailun vääristyminen on vältettävä tai rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi kaikkien yleisten tukitoimenpiteiden on tämänhetkiset olosuhteet huomioon ottaen oltava:

oikein kohdennettuja, jotta niillä voidaan todella päästä tavoitteeseen ja poistaa taloudessa oleva vakava häiriö,

oikeassa suhteessa haasteeseen nähden niin, ettei niissä mennä pidemmälle kuin tämä edellyttää, ja

sillä tavoin suunniteltuja, että kielteiset heijastusvaikutukset kilpailijoihin, muihin aloihin ja muihin jäsenvaltioihin ovat mahdollisimman vähäisiä.

16.

Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan säilyttäminen edellyttää, että noudatetaan näitä perusteita, jotka ovat valtiontukisääntöjen ja perustamissopimukseen kirjattujen perusvapauksien, kuten syrjimättömyysperiaatteen, mukaisia. Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon seuraavat perusteet, kun se päättää, soveltuvatko jäljempänä luetellut valtiontukitoimenpiteet yhteismarkkinoille.

3.   RAHOITUSLAITOSTEN VELKOJEN TAKAUKSET

17.

Edellä esitetyt periaatteet johtavat seuraaviin näkökohtiin, jotka koskevat takausjärjestelyjä, joilla suojataan ilmoituksen, lainsäädännön tai sopimuksen kautta syntyneitä velkoja. Nämä näkökohdat ovat yleisluonteisia ja niitä on muokattava kunkin yksittäisen tapauksen erityisolosuhteisiin.

Oikeus saada tukea takausjärjestelystä

18.

Jos jotkin markkinatoimijat suljetaan takausten ulkopuolelle, kilpailu saattaa huomattavasti vääristyä. Kelpoisuusperusteiden, joiden mukaan rahoituslaitoksille voidaan myöntää tällainen takaus, on oltava objektiivisia ja niissä on otettava huomioon rahoituslaitosten asema kyseisessä pankkijärjestelmässä ja koko taloudessa. Niiden on oltava myös syrjimättömiä, jotta voidaan välttää tarpeettomat kilpailua vääristävät vaikutukset naapurimarkkinoihin ja sisämarkkinoihin yleensä. Kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltävää periaatetta soveltaen takausjärjestelyn olisi koskettava kaikkia kyseisessä jäsenvaltiossa perustettuja ja siellä merkittävää toimintaa harjoittavia rahoituslaitoksia, tytäryhtiöt mukaan lukien.

Takauksen aineellinen soveltamisala — Taattavat velkatyypit

19.

Jotta talletuspaon mahdollisuutta ja tarpeettomia kielteisiä heijastusvaikutuksia terveisiin pankkeihin voidaan rajoittaa näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla välttämätöntä saada tallettajat vakuuttumaan, että he eivät joudu kärsimään tappioita. Sen vuoksi vähittäistalletuksia (ja vähittäisasiakkaiden luottoja) suojaavat yleistakaukset voivat periaatteessa järjestelmäkriisissä perustellusti kuulua valtiovallalle.

20.

Muita kuin vähittäistalletuksia koskevien takausten yhteydessä velkatyyppien valinta on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava ongelmien lähteelle ja rajoitettava siihen, mitä voidaan pitää välttämättömänä tämänhetkisen finanssikriisin ilmenemismuotojen torjumiseksi. Muuten takaukset voivat viivästyttää välttämätöntä sopeutumisprosessia ja aiheuttaa moraalikatoa (5).

21.

Tätä periaatetta soveltaen rahoituslaitosten välisen luottamuksen rapautumisesta johtuvan pankkien välisen luotonannon tyrehtymisen vuoksi myös tietyntyyppisten tukkutalletusten ja jopa lyhyen ja keskipitkän aikavälin velkainstrumenttien takaaminen voi olla perusteltua, jos ne eivät ole jo riittävän suojattuja sijoittajajärjestelyjen ja muiden keinojen (6) kautta.

22.

Jos takaus ulotetaan tämän suhteellisen laajan soveltamisalan lisäksi vielä muuntyyppisiin velkoihin, on tutkittava tarkemmin, onko se perusteltua.

23.

Takausten piiriin ei periaatteessa pitäisi kuulua toissijaisia velkoja (Tier 2 -pääoma) eikä niiden pitäisi kattaa valikoimatta kaikkia velkoja, koska tällä tavoin suojattaisiin pelkästään osakkeenomistajien ja muiden riskipääomasijoittajien etuja. Jos tällaisia velkoja taataan ja näin mahdollistetaan pääoman ja sitä kautta antolainaustoiminnan lisääminen, erityiset rajoitukset saattavat olla välttämättömiä.

Takausjärjestelyn soveltamisaika

24.

Muitakin kuin vähittäistalletuksia koskevien takausjärjestelyjen soveltamisaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeen ja soveltamisala mahdollisemman suppeaksi. Koska rahoitusmarkkinoiden toiminnan perustavaa laatua olevien puutteiden kestoa ei tällä hetkellä voida ennustaa, komissio katsoo edellä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti, että yleisesti sovellettavien järjestelyjen soveltuminen yhteismarkkinoille edellyttää jäsenvaltion tarkastelevan vähintään kuuden kuukauden välein uudelleen sitä, onko järjestelyn soveltamisen jatkaminen perusteltua ja onko siihen mahdollista tehdä rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehittymisen perusteella muutoksia. Tämän tarkastelun tulokset on toimitettava komissiolle. Jos säännöllisestä tarkastelusta huolehditaan, järjestely voidaan hyväksyä kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi ja periaatteessa enintään kahdeksi vuodeksi. Jos komissio antaa hyväksyntänsä, sitä voidaan edelleen jatkaa, jos rahoitusmarkkinoiden kriisi sitä edellyttää. Jos järjestelyssä on mahdollista, että takaukset kattavat velan takausten myöntämisajan päättymisen jälkeen olevaan erääntymispäivään asti, tarvitaan ylimääräisiä suojatoimenpiteitä, jotta kilpailu ei vääristyisi kohtuuttomasti. Suojatoimenpiteitä voivat olla lyhyempi takausten myöntämisaika kuin tässä tiedonannossa on periaatteellisesti sallittu, ehkäisevät hinnoitteluehdot ja asianmukainen taatun velan määrällinen rajoittaminen.

Tuen rajaaminen välttämättömään — Yksityissektorin osallistuminen

25.

Kun jäsenvaltiot soveltavat yleistä valtiontukien periaatetta, jonka mukaan tuen määrä ja intensiteetti on rajattava välttämättömään, niiden on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen, että tuensaajat ja/tai toimiala osallistuvat merkittävällä määrällä omia varojaan takauksen kustannuksiin ja tarvittaessa valtion tukitoimista aiheutuviin kustannuksiin, jos takaukseen vedotaan.

26.

Tuensaajien osuuden laskeminen ja sen koostumus riippuvat kulloisistakin olosuhteista. Komission näkemyksen mukaan vaatimus tuen rajaamisesta välttämättömään täyttyisi yhdistelemällä asianmukaisesti joitakin seuraavista ehdoista tai toteuttamalla ne kaikki (7):

Takausjärjestelyn on perustuttava tuensaajan asemassa olevien yksittäisten rahoituslaitosten ja/tai koko rahoitusalan maksamaan asianmukaiseen korvaukseen (8). Koska tämän luonteisille ja laajuisille takauksille on vertailukohteiden puuttuessa vaikea määrittää markkinaperusteista arvoa ja koska tuensaajilla voisi olla nykytilanteessa vaikeuksia selviytyä maksuista, joita voitaisiin veloittaa, järjestelyn toteuttamisesta perittävien palkkioiden olisi vastattava mahdollisimman tarkoin markkinahinnoittelua. Toimenpiteen oikeasuhteisuus edellyttää erityisesti asianmukaisia hinnoittelumekanismeja, joissa otetaan huomioon riskitasojen vaihtelut ja tuensaajien erilaiset luottoprofiilit ja -tarpeet.

Jos takaukseen vedotaan, yksityissektorin osallistumiseen voisi lisäksi kuulua, että se ottaa vastuulleen vähintään merkittävän osan tuensaajayrityksen (jos se jatkaa toimintaansa) tai alan velkakannasta. Jäsenvaltion tukitoimet rajoittuisivat yksityissektorin osuuden ylittävään määrään.

Komissio on tietoinen siitä, että tuensaajat eivät ehkä pysty heti maksamaan asianmukaista korvausta kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi edellä mainittuja ehtoja voitaisiin täydentää tai ne voitaisiin osittain korvata siten, että jäsenvaltiot harkitsevat takaisinperintä- tai palautuslauseketta (clawback/better fortunes clause), jossa edellytetään, että tuensaajat joko maksavat lisäkorvauksen itse takauksen myöntämisestä (jos takaukseen ei vedota) tai maksavat takaisin ainakin osan jäsenvaltioiden takauksen mukaisesti maksamista määristä (jos takaukseen vedotaan) heti kun ne siihen pystyvät.

Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen

27.

Millä tahansa takausjärjestelyllä voi olla negatiivisia vaikutuksia asianomaisen jäsenvaltion tai muiden jäsenvaltioiden pankkeihin, jotka eivät ole tuensaajia. Tämän vuoksi järjestelyyn on sisällytettävä asianmukaiset mekanismit, joilla minimoidaan kilpailun vääristymät ja valtiontakausten tuottaman tuensaajien etuoikeutetun aseman mahdollinen väärinkäyttö. Näihin suojatoimenpiteisiin, jotka ovat tärkeitä myös moraalikadon välttämiseksi, pitäisi kuulua asianmukaisesti yhdisteltynä joitakin seuraavista rajoitteista tai ne kaikki (9):

toimintaa koskevat rajoitteet, joilla estetään tuensaajan asemassa olevien rahoituslaitosten takausjärjestelyyn perustuva aggressiivinen toiminnan laajentaminen markkinoilla, jolloin takausjärjestelyn ulkopuolelle jääneiden kilpailijoiden asema heikkenisi. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi:

liiketoiminnallisilla rajoituksilla, kuten kieltämällä tuensaajapankilta valtiontakaukseen vetoava mainonta, sekä rajoittamalla hinnoittelua tai liiketoiminnan laajentamista esimerkiksi asettamalla markkinaosuudelle yläraja (10),

rajoittamalla tuensaajalaitosten taseen loppusummaa suhteessa asianmukaiseen viitearvoon (esimerkiksi bruttokansantuote tai rahamarkkinoiden kasvuvauhti (11)),

kieltämällä takauksen tarkoituksen vastainen toiminta, kuten tuensaajan asemassa olevien rahoituslaitosten omien osakkeiden takaisinostot tai uusien osakeoptioiden antaminen johdolle,

asianmukaiset säännökset, joihin sisältyvien seuraamusten perusteella jäsenvaltiot voivat valvoa toimintaa koskevien rajoitteiden noudattamista. Seuraamuksiin kuuluu muun muassa takaussuojan poistaminen rahoituslaitoksilta, jotka eivät noudata sen ehtoja.

Seuranta ja sopeutustoimenpiteet

28.

Komissio katsoo, että kilpailun vääristymien minimoimiseksi yleisesti sovellettavaa takausjärjestelyä on pidettävä tilapäisenä hätätoimenpiteenä, jolla hoidetaan nykyisen finanssikriisin akuutteja oireita. Näillä toimenpiteillä ei lopullisesti pystytä ratkaisemaan tämän kriisin perimmäisiä syitä, jotka ovat seurausta rahoitusmarkkinoiden toiminnan rakenteellisista puutteista tai yksittäisten rahoituslaitosten ongelmista tai molemmista.

29.

Tämän vuoksi takausjärjestelyä on pian täydennettävä koko alaa koskevilla sopeutustoimenpiteillä ja/tai erityisesti takaukseen turvautumaan joutuneiden yksittäisten tuensaajien rakenneuudistuksilla tai likvidaatiolla.

Järjestelyn soveltaminen yksittäistapauksiin

30.

Jos yksittäinen rahoituslaitos joutuu turvautumaan takausjärjestelyyn, tätä maksukyvyttömän rahoituslaitoksen toiminnan jatkamiseksi toteutettavaa hätäpelastustoimenpidettä, joka vääristää kilpailua entisestään järjestelyn käyttöönoton yleisvaikutusten lisäksi, on täydennettävä mahdollisimman pian rahoitusmarkkinoiden tilanteen salliessa asianmukaisilla toimilla, jotka johtavat tuensaajayrityksen rakenneuudistukseen tai likvidaatioon. Tällöin takausjärjestelystä tukea saaneiden yritysten on ilmoitettava rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelmasta, ja komissio arvioi erikseen, onko se valtiontukisääntöjen mukainen (12).

31.

Rakenneuudistussuunnitelmaa arvioidessaan komissio edellyttää, että suunnitelmalla pyritään:

palauttamaan rahoituslaitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus,

varmistamaan, että tuki rajataan välttämättömään ja että rakenneuudistuksen kustannuksiin osallistutaan merkittävällä yksityissektorin rahoitusosuudella,

estämään kilpailun kohtuuton vääristyminen ja takausjärjestelyn soveltamisesta johtuvien perusteettomien etujen syntyminen.

32.

Komissio voi arviota tehdessään hyödyntää tietoja, jotka on kerätty vuosien varrella sovellettaessa valtiontukisääntöjä rahoituslaitoksiin. Tämänhetkisen finanssikriisin erityispiirteet on kuitenkin otettava huomioon, koska se on jo saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että sitä voidaan pitää vakavana häiriönä jäsenvaltioiden taloudessa.

33.

Komissio pitää myös toisistaan erillään tukitoimenpiteet, jotka ovat tarpeen likviditeetin tarjoamiseksi perustaltaan muuten terveille rahoituslaitoksille, ja tuen niille tuensaajille, joilla on lisäksi rakenteellisia vakavaraisuusongelmia, jotka johtuvat esimerkiksi niiden liiketoimintamallista tai sijoitusstrategioista. Vakavaraisuusongelmista kärsiville tuensaajille myönnettävä tuki aiheuttaa todennäköisesti suurimmat ongelmat.

4.   RAHOITUSLAITOSTEN PÄÄOMAPOHJAN VAHVISTAMINEN

34.

Toinen tämänhetkisen finanssikriisin vuoksi järjestelmän tasolla toteutettava toimenpide voisi olla pääomasijoitusjärjestelyn perustaminen tukemaan perustaltaan vakaita rahoituslaitoksia, joilla on ongelmia rahoitusmarkkinoiden poikkeusolojen vuoksi. Tavoitteena olisi vahvistaa rahoituslaitosten pääomapohjaa julkisilla varoilla joko suoraan tai helpottamalla yksityisiä pääomasijoituksia muilla tavoin, jotta estetään negatiiviset heijastusvaikutukset järjestelmätasolla.

35.

Periaatteessa edellä mainittuja yleistä takausjärjestelyä koskevia näkökohtia sovelletaan soveltuvin osin myös pääomasijoitusjärjestelyihin. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

objektiiviset ja syrjimättömät tukikelpoisuusperusteet,

järjestelyn tilapäisyys,

tuen rajaaminen määrältään välttämättömään,

suojatoimet mahdollisia väärinkäytöksiä ja kilpailun kohtuutonta vääristymistä vastaan ottaen huomioon, että pääomasijoitusten peruuttamattomuus edellyttää järjestelyyn sisällytettäviä määräyksiä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat valvoa näiden suojatoimien noudattamista ja toteuttaa tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa toimia, joilla vältetään kilpailun kohtuuton vääristyminen (13), ja

pääomapohjan vahvistamisen edellytetään olevan hätätoimenpide, jolla autetaan rahoituslaitos kriisin yli. Sen jälkeen tuensaajan on toteutettava rakenneuudistussuunnitelma, jonka komissio tutkii erikseen erottaen toisistaan perustaltaan terveet rahoituslaitokset, joiden toimintaa vaikeuttavat ainoastaan tämänhetkiset likviditeetin saatavuuteen liittyvät ongelmat, ja rahoituslaitokset, joilla on lisäksi rakenteellisia vakavaraisuusongelmia, jotka johtuvat esimerkiksi niiden liiketoimintamallista tai sijoitusstrategioista. Lisäksi komission on otettava huomioon rahoituslaitosten erityyppisten vaikeuksien vaikutus rakenneuudistuksen tarpeeseen.

36.

Seuraavat näkökohdat liittyvät pääomasijoitustoimenpiteen erityisluonteeseen:

37.

Tukikelpoisuuden pitäisi perustua objektiivisiin perusteisiin, kuten riittävän pääomapohjan varmistamiseen suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin, jotka eivät kuitenkaan johda perusteettomaan syrjivään kohteluun. Olisi myönteistä, jos rahoitusalan valvontaviranomaiset arvioisivat tuen tarpeen.

38.

Pääomasijoitukset on rajattava määrältään välttämättömään eikä tuensaaja saisi käyttää niitä aggressiivisiin liiketoimintastrategioihin, liiketoiminnan laajentamiseen eikä muihin tarkoituksiin, jotka voivat kohtuuttomasti vääristää kilpailua. Arvioinnissa suhtaudutaan myönteisesti tiukempien vähimmäisvakavaraisuusvaatimusten noudattamiseen ja/tai rahoituslaitoksen taseen loppusumman rajoittamiseen. Nykyisessä kriisitilanteessa tuensaajien omien resurssien osuuden olisi oltava mahdollisimman suuri, yksityissektorin rahoitusosuudet mukaan lukien (14).

39.

Pääomasijoitukset on tehtävä rahoituslaitoksiin siten, että tuki on määrältään mahdollisimman vähäinen. Valittavan rahoitusvälineen (esimerkiksi osakkeet, optiot, toissijainen pääoma) mukaan jäsenvaltioiden olisi periaatteessa saatava oikeuksia, joiden arvo vastaa tehtyä pääomasijoitusta. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuhinta on määritettävä markkinaehtoisesti. Jotta voidaan varmistaa, että julkisesta tuesta maksetaan asianmukainen vastike, esimerkiksi etuoikeutettuihin osakkeisiin, joilla on riittävät oikeudet voitonjakoon, suhtaudutaan myönteisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää takaisinperintäjärjestelyjä tai palautuslausekkeita.

40.

Samat näkökohdat pätevät myös muihin toimenpiteisiin ja järjestelyihin, joilla ongelma pyritään ratkaisemaan rahoituslaitosten taseen vastaavaa-puolella ja joilla vahvistettaisiin rahoituslaitosten pääomavaatimuksia. Erityisesti jos jäsenvaltio ostaa tai vaihtaa omaisuuseriä, niiden arvoa määritettäessä riskit on otettava huomioon ja myyjiä on kohdeltava tasapuolisesti.

41.

Tukijärjestelyn hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden on toimitettava kuuden kuukauden välein kertomus komissiolle järjestelyn soveltamisesta sekä erikseen kutakin tuensaajayritystä koskeva suunnitelma kuuden kuukauden kuluttua valtion tukitoimien toteuttamisesta (15).

42.

Komissio tekee arvioinnin samaan tapaan kuin takausjärjestelyjen kohdalla, mutta pääomasijoitustoimenpiteiden peruuttamattoman luonteen vuoksi komissio haluaa niitä tutkiessaan varmistaa suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti, että järjestelyn piiriin kuuluvien pääomasijoitusten tuottama hyöty on yhdenmukainen järjestelyn ulkopuolisten pääomasijoitustoimenpiteiden tuottaman hyödyn kanssa. Lisäksi on otettava huomioon rahoitusmarkkinoiden järjestelmäkriisin erityispiirteet.

5.   RAHOITUSLAITOSTEN TOIMINNAN HALLITTU LOPETTAMINEN

43.

Käynnissä olevan finanssikriisin vuoksi jäsenvaltio saattaa haluta lopettaa hallitusti joidenkin lainkäyttöalueellaan toimivien rahoituslaitosten toiminnan. Tällainen hallittu likvidaatio, joka mahdollisesti yhdistettäisiin julkisten varojen sijoittamiseen, voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa joko ainoana toimenpiteenä tai pelastamistuen myöntämisen jälkeen toisena vaiheena, kun asianomaisen rahoituslaitoksen rakenneuudistusta ei selvästikään pystytä toteuttamaan onnistuneesti. Toiminnan hallittu lopettaminen voi myös olla osa yleisesti sovellettavaa takausjärjestelyä esimerkiksi jäsenvaltion käynnistäessä rahoituslaitoksen likvidaatiomenettelyn, kun rahoituslaitokselle myönnettyä takausta vastaava suoritus vaaditaan maksettavaksi.

44.

Myös näiden järjestelyjen ja niiden mukaisten yksittäisten likvidaatiotoimenpiteiden arviointi toteutetaan soveltuvin osin samalla tavoin kuin edellä esitetty takausjärjestelyjen arviointi.

45.

Seuraavat näkökohdat liittyvät likvidaatiotoimenpiteen erityisluonteeseen:

46.

Likvidaatiotoimissa on määrätietoisesti pyrittävä minimoimaan moraalikato erityisesti estämällä osakkeenomistajia ja mahdollisesti myös tietyntyyppisiä velkojia hyötymästä yritykselle myönnetystä tuesta toiminnan hallitun lopettamisen yhteydessä.

47.

Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämiseksi likvidaatiovaihe ei saisi kestää kauempaa kuin asianmukainen toiminnan lopettaminen edellyttää. Jos tuensaajan asemassa oleva rahoituslaitos jatkaa toimintaansa likvidaation aikana, se ei saisi käynnistää uusia liiketoimia vaan ainoastaan jatkaa vanhojen loppuun saattamista. Pankkitoimilupa olisi peruutettava viipymättä.

48.

Kun varmistetaan tuen rajaaminen tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään määrään, on otettava huomioon, että rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen tässä rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä saattaa edellyttää korvausta tukitoimenpitein joillekin toimintaansa lopettavan pankin velkojille. Tässä tapauksessa velkatyyppien valintaperusteita määritettäessä olisi noudatettava samoja sääntöjä kuin valittaessa takausjärjestelyn piiriin kuuluvia velkoja.

49.

Yritystä myytäessä on noudatettava tiettyjä ehtoja, jotta voidaan varmistaa, että tukea ei myönnetä rahoituslaitoksen tai sen osien ostajille eikä myytäville yksiköille. Komissio ottaa seuraavat perusteet huomioon määrittäessään, sisältyykö toimenpiteisiin mahdollisesti tukea:

myyntiprosessin olisi oltava avoin ja syrjimätön,

myynnin olisi tapahduttava markkinaehdoin,

valittavan järjestelyn mukaan rahoituslaitoksen tai valtion olisi pyrittävä myymään varat ja velat mahdollisimman korkeaan hintaan,

jos myytävälle taloudelliselle toiminnolle on tarpeen myöntää tukea, kukin tapaus tutkitaan erikseen suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti.

50.

Jos edellä mainittuja perusteita sovellettaessa havaitaan ostajille tai myydyille yksiköille myönnetyn tukea, kyseisen tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille on arvioitava erikseen.

6.   MUUNTYYPPISEN LIKVIDITEETTIAVUN MYÖNTÄMINEN

51.

Kun jäsenvaltiot ratkovat yksittäisten rahoituslaitosten akuutteja likviditeettiongelmia, ne kenties haluavat täydentää takaus- tai pääomasijoitusjärjestelyjä muulla julkisista varoista myönnetyllä likviditeettituella (keskuspankin varat mukaan lukien). Komissio on jo todennut, että jos jäsenvaltio tai keskuspankki reagoi pankkikriisiin yksittäisiä pankkeja suosivien valikoivien toimenpiteiden sijaan kaikille markkinatoimijoille avoimilla yleisesti sovellettavilla toimenpiteillä (esim. kaikille markkinoilla toimiville yrityksille yhtäläisin ehdoin myönnettävät lainat), ne eivät useimmiten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan eikä niistä tarvitse ilmoittaa komissiolle. Komission näkemyksen mukaan valtiontukisääntöjen soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi keskuspankkien rahapoliittiset toimet, kuten avomarkkinaoperaatiot ja maksuvalmiusjärjestelmät. Erityisissä olosuhteissa yksittäiselle rahoituslaitokselle suunnattu tuki ei ehkä ole valtiontukea. Komissio katsoo (16), että keskuspankin varoista rahoituslaitokselle myönnetty tuki ei välttämättä ole valtiontukea, jos muun muassa seuraavat edellytykset täyttyvät:

rahoituslaitos on vakavarainen likviditeettitukea myönnettäessä eikä tuki ole osa suurempaa pakettia,

järjestelylle on asetettu täysi vakuus, jonka arvoa alennetaan sen laadun ja markkina-arvon perusteella,

keskuspankki perii tuensaajalta sakkokorkoa,

toimenpide toteutetaan keskuspankin aloitteesta eikä sille ole annettu valtion vastatakausta.

52.

Komission mielestä nykyisissä poikkeusoloissa julkisista varoista (keskuspankin varat mukaan lukien) myönnettävä likviditeettituki, joka todetaan valtiontueksi, voi soveltua yhteismarkkinoille suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti. Likviditeettijärjestely voidaan hyväksyä periaatteessa kuutta kuukautta pidemmäksi ja enintään kahden vuoden ajaksi edellyttäen, että järjestelyn toimintaa tarkastellaan uudelleen kuuden kuukauden välein (17). Likviditeettijärjestelyn voimassaoloaikaa voidaan edelleen jatkaa komission luvalla, jos finanssikriisi sitä edellyttää.

7.   VALTIONTUKIEN NOPEA TUTKINTA

53.

Kun komissio soveltaa valtiontukisääntöjä tässä tiedonannossa käsiteltyihin toimenpiteisiin ottaen samalla huomioon finanssimarkkinoilla vallitsevan tilanteen, sen olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että toimenpiteillä saavutetaan asetetut tavoitteet ja että ne vääristävät jäsenvaltioiden sisäistä ja niiden välistä kilpailua mahdollisimman vähän. Jotta yhteistyö olisi helpompaa ja sekä jäsenvaltioilla että kolmansilla olisi tarvittava oikeusvarmuus siitä, että toteutettavat toimenpiteet ovat perustamissopimuksen määräysten mukaisia (mikä on merkittävä osatekijä pyrittäessä palauttamaan luottamus markkinoille), jäsenvaltioiden on ehdottomasti ilmoitettava aikeistaan komissiolle ja toimitettava mahdollisimman kattavat toimenpidesuunnitelmat viipymättä ja viimeistään ennen toimenpiteen toteuttamista. Komissio on toteuttanut tarvittavat toimet varmistaakseen nopean päätöksenteon sen jälkeen, kun ilmoitus on vastaanotettu täydellisenä. Tarvittaessa päätös voidaan tehdä vuorokauden kuluessa ja myös viikonlopun aikana.


(1)  Ecofin-neuvoston päätelmissä luetellaan seuraavat periaatteet:

interventioiden olisi oltava oikea-aikaisia, ja tuen pitäisi periaatteessa olla tilapäistä,

jäsenvaltiot valvovat tarkasti veronmaksajien etuja,

nykyisten osakkeenomistajien olisi kannettava vastuu intervention seurauksista,

jäsenvaltion hallituksen olisi voitava tehdä muutoksia johtoon,

johdolle ei pitäisi koitua aiheetonta etua — hallitukset voivat muun muassa puuttua palkkioihin,

kilpailijoiden oikeutettuja etuja on suojeltava erityisesti valtiontukea koskevin säännöin,

kielteisiä heijastusvaikutuksia olisi vältettävä.

(2)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(3)  Vrt. periaatteellisesti yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ja Volkswagen AG v. komissio (Kok. 1999, s. II-3663, 167 kohta). Vahvistettu komission päätöksessä 98/490/EY asiassa C 47/96, Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 28), 10.1 kohta, komission päätöksessä 2005/345/EY asiassa C 28/02, Bankgesellschaft Berlin (EUVL L 116, 4.5.2005, s. 1), 153 kohta ja sitä seuraavat, ja komission päätöksessä 2008/263/EY asiassa C 50/06 BAWAG (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7), 166 kohta. Ks. komission päätös asiassa NN 70/07, Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1), komission päätös asiassa NN 25/08, pelastamistuki WestLB:lle (EUVL C 189, 26.7.2008, s. 3), komission päätös asiassa C 9/08, 4. kesäkuuta 2008, Sachsen LB, ei vielä julkaistu.

(4)  Käynnissä oleva rahoitusmarkkinoiden myllerrys saattaa vaikuttaa toteutettavan rakenneuudistuksen täsmälliseen laatuun ja ajoitukseen.

(5)  Takaussumman rajoittaminen vaikka tuensaajan taseen loppusumman perusteella voi myös osaltaan turvata järjestelyn oikeasuhteisuutta.

(6)  Esim. vakuudelliset joukkolainat sekä valtion joukkolainojen tai vakuudellisten joukkolainojen käyttäminen luottojen ja talletusten vakuutena.

(7)  Luettelo ei ole kaikenkattava, vaan siinä annetaan esimerkkejä välineistä, joilla tuki pyritään rajaamaan välttämättömään.

(8)  Korvaus maksettaisiin esimerkiksi yksityisten pankkien yhdistyksen kautta.

(9)  Luettelo ei ole kaikenkattava, vaan siinä annetaan esimerkkejä välineistä, joilla pyritään välttämään kilpailun kohtuuton vääristyminen.

(10)  Tässä yhteydessä voitaisiin myös harkita voittovarojen kohdistamista pääomarakenteen vahvistamiseen.

(11)  Samalla on varmistettava luottojen saatavuus erityisesti talouden laskusuhdanteen aikana.

(12)  Komission noudattaman periaatteen mukaan tuensaajan asemassa olevan rahoituslaitoksen, joka on saanut tukea takausjärjestelmästä, on kuuden kuukauden kuluessa tuen maksamisesta ilmoitettava joko rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelmasta. Jäsenvaltioiden ja komission oman työn helpottamiseksi komissio on valmistautunut tutkimaan useita samankaltaisia rakenneuudistus- tai likvidaatiotapauksia yhtä aikaa. Komissio voi todeta, että suunnitelmaa ei tarvitse toimittaa, jos kyseessä on pelkkä likvidaatio, tai rahoituslaitos on kooltaan pieni.

(13)  Suuntaviivoihin sisältyviä periaatteita on noudatettava.

(14)  Vaatimusta, jonka mukaan tietty rahoitusosuus on maksettava etukäteen, voidaan joutua täydentämään säännöksillä, joiden mukaan myöhemmässä vaiheessa on mahdollista vaatia täydentäviä rahoitusosuuksia.

(15)  Jäsenvaltioiden ja komission oman työn helpottamiseksi komissio on valmistautunut tutkimaan useita samankaltaisia rakenneuudistustapauksia yhtä aikaa. Komissio voi myös todeta, että suunnitelmaa ei tarvitse toimittaa, jos kyseessä on pelkkä rahoituslaitoksen likvidaatio tai jäljellä oleva taloudellinen toiminta on vähäistä.

(16)  Ks. esimerkiksi asia Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1).

(17)  Tarkasteluun sovelletaan 24 kohdassa esitettyjä periaatteita.


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/15


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5154 — CASC JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/03)

Komissio päätti 14. elokuuta 2008 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5154. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/15


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5169 — Galp Energia España/Agip España)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/04)

Komissio päätti 9. syyskuuta 2008 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5169. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/16


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5201 — Total Produce/Haluco/JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/05)

Komissio päätti 11. elokuuta 2008 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5201. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/16


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5321 — LAHC/Barclays Life)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/06)

Komissio päätti 15. lokakuuta 2008 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5321. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

Komissio

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/17


Euron kurssi (1)

24. lokakuuta 2008

(2008/C 270/07)

1 euro=

 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,2596

JPY

Japanin jeniä

117,4

DKK

Tanskan kruunua

7,4565

GBP

Englannin puntaa

0,8061

SEK

Ruotsin kruunua

9,9815

CHF

Sveitsin frangia

1,4566

ISK

Islannin kruunua

305

NOK

Norjan kruunua

8,8

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

24,995

EEK

Viron kruunua

15,6466

HUF

Unkarin forinttia

277

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,7097

PLN

Puolan zlotya

3,8675

RON

Romanian leuta

3,675

SKK

Slovakian korunaa

30,505

TRY

Turkin liiraa

2,1434

AUD

Australian dollaria

2,0506

CAD

Kanadan dollaria

1,5994

HKD

Hongkongin dollaria

9,7632

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

2,2829

SGD

Singaporin dollaria

1,9011

KRW

Etelä-Korean wonia

1 833,98

ZAR

Etelä-Afrikan randia

14,01

CNY

Kiinan juan renminbiä

8,6198

HRK

Kroatian kunaa

7,2377

IDR

Indonesian rupiaa

12 864,29

MYR

Malesian ringgitiä

4,5106

PHP

Filippiinien pesoa

61,49

RUB

Venäjän ruplaa

34,3035

THB

Thaimaan bahtia

43,702

BRL

Brasilian real

2,9916

MXN

Meksikon peso

17,4455


(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/18


Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/08)

Tuen numero

XS 198/08

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Unternehmerkapital — KfW Kapital für Arbeit und Investitionen (KMU-Fenster der Fremdkapitaltranche)

Oikeusperusta

KfW-Gesetz, Merkblatt zum KfW-Unternehmerkapital- KfW Kapital für Arbeit und Investitionen (Anlage 1)

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 162 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

1.7.2008

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

Rajoittamaton

Tarkoitus

Pk-yritykset

Toimiala

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

KfW-Bankengruppe

Palmengartenstraße 5-9

D-60325 Frankfurt


Tuen numero

XS 227/08

Jäsenvaltio

Espanja

Alue

La Rioja

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Bases Reguladoras de la concesión de subvenciones destinadas a la bonificación de intereses de préstamos y contratos de arrendamiento financiero para financiar inversiones empresariales realizadas por pequeñas y medianas empresas

Oikeusperusta

Orden 13/2008, de 3 de junio de 2008 de la Consejería de Industria, Innovación y Empleo, por la que se aprueban las bases reguladoras de la concesión de subvenciones por la Agencia de Desarrollo Económico de La Rioja destinadas a la bonificación de intereses de préstamos y contratos de arrendamiento financiero para financiar inversiones empresariales realizadas por pequeñas y medianas empresas, en régimen de concurrencia competitiva. (B.O.R. no 75/2008, de 7 de junio)

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 0,8 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

7.6.2008

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2013

Tarkoitus

Pk-yritykset

Toimiala

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Agencia de Desarrollo Económico de La Rioja

C/Muro de la Mata 13-14

E-26071 Logroño (La Rioja)

Dirección Internet publicación régimen de ayuda:

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=449883


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/20


Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/09)

Tuen numero

XS 111/08

Jäsenvaltio

Itävalta

Alue

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

proVISION_Vorsorge für Natur und Gesellschaft: zweite Ausschreibung

Oikeusperusta

Forschungsprogramm proVISION_Vorsorge für Natur und Gesellschaft: zweite Ausschreibung

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 2,7 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

5.2008

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

30.6.2008

Tarkoitus

Pk-yritykset

Toimiala

Muut palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Bundesministerium für Wissenschaft und Forschung

Minoritenplatz 5

A-1014 Wien


Tuen numero

XS 184/08

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Lazio

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Aiuti alle piccole e medie imprese per la ricerca industriale e lo sviluppo precompetitivo nell'ambito del Distretto Tecnologico delle Bioscienze

Oikeusperusta

Delibera CIPE 27.5.2005, n. 35

Deliberazione Giunta Regionale 21.3.2008, n. 193 «Approvazione dello schema del II Accordo integrativo dell'Accordo di Programma Quadro Ricerca, Innovazione tecnologica, Reti Telematiche — Stralcio APQ6 Costituzione di un Distretto Tecnologico delle Bioscienze …»

Determinazione del Direttore del Dipartimento Economico e Occupazionale, n. 1101 del 20 maggio 2008, pubblicata sul BURL del 28.5.2008

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 10 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

25.5.2008

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2008

Tarkoitus

Pk-yritykset

Toimiala

Biotekninen tutkimus ja kehittäminen

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Regione Lazio — Direzione Regionale Sviluppo economico, Ricerca, Innovazione e Turismo

Via Rosa Raimondi Garibaldi, 7

I-00145 Roma


Tuen numero

XS 200/08

Jäsenvaltio

Itävalta

Alue

Vorarlberg

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Interreg IV Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein

 

Aktionsfeld 1.1: Regionale Wettbewerbsfähigkeit und Innovation

 

Aktionsfeld 1.2: Förderung von Innovation und Wissenstransfer

 

Aktionsfeld 3: Förderung des Humankapitals und der Grenzüberschreitenden Mobilität

 

Aktionsfeld 2.1: Förderung der Standortattraktiviät

Oikeusperusta

Interreg IV Programm Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 2 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

1.7.2008

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2008

Tarkoitus

Pk-yritykset

Toimiala

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Land Vorarlberg im Auftrag der Programmpartner

Landhaus/Römerstr. 15

A-6900 Bregenz


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/22


Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/10)

Tuen numero

XE 25/08

Jäsenvaltio

Latvia

Alue

Tukiohjelman nimike

Atbalstītās nodarbinātības pasākumi mērķgrupu bezdarbniekiem

Oikeusperusta

Latvijas Republikas Ministru kabineta 2008. gada 8. aprīļa noteikumi Nr. 258 “Noteikumi par darbības programmas “Cilvēkresursi un nodarbinātība” papildinājuma apakšaktivitāti “Atbalstītās nodarbinātības pasākumi mērķgrupu bezdarbniekiem””

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 0,54 milj. LVL

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–5 kohdan sekä 5 ja 6 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

1.8.2008

Tukiohjelman kesto

30.12.2013

Tarkoitus

Työllisyys

Toimiala

Kaikki yhteisön alat (1), joilla voidaan myöntää työllisyystukea

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Nodarbinātības valsts aģentūra

K. Valdemāra iela 38k-1

LV-1010 Rīga


Tuen numero

XE 34/08

Jäsenvaltio

Itävalta

Alue

Vorarlberg

Tukiohjelman nimike

Interreg IV Programm Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein; Interreg IV Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein

 

Aktionsfeld 1.1: Regionale Wettbewerbsfähigkeit und Innovation

 

Aktionsfeld 1.2: Förderung von Innovation und Wissenstransfer

 

Aktionsfeld 1.3: Förderung des Humankapitals und der Grenzüberschreitenden Mobilität

 

Aktionsfeld 2.1: Förderung der Standortattraktiviät

Oikeusperusta

Interreg IV Programm Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 2 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–5 kohdan sekä 5 ja 6 artiklan mukainen

Täytäntöönpanopäivä

1.7.2008

Tukiohjelman kesto

31.12.2008

Tarkoitus

4 artikla: Työpaikkojen luominen; 5 artikla: Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen

Toimiala

Kaikki yhteisön alat (2), joilla voidaan myöntää työllisyystukea

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Land Vorarlberg im Auftrag der Programmpartner

Landhaus/Römerstraße 15

A-6900 Bregenz


(1)  Lukuun ottamatta laivanrakennusalaa ja muita aloja, joilla myönnettyyn valtiontukeen sovelletaan asetuksiin ja direktiiveihin sisältyviä alakohtaisia erityissääntöjä.

(2)  Lukuun ottamatta laivanrakennusalaa ja muita aloja, joilla myönnettyyn valtiontukeen sovelletaan asetuksiin ja direktiiveihin sisältyviä alakohtaisia erityissääntöjä.


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/24


Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/11)

Tuen numero

XR 78/08

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Sardegna

Tukiohjelman nimike tai tapauskohtaista lisätukea saavan yrityksen nimi

Contratto di investimento per le PMI operanti nei settori dell'industria, dell'artigianato e dei servizi

Oikeusperusta

Legge regionale n. 7/2005 «Disposizioni per la formazione del bilancio annuale e pluriennale della Regione», articolo 11 e s.m.i.;

Direttive di attuazione approvate con Deliberazione della Giunta Regionale n. 20/16 del 1.4.2008«Strumenti di incentivazione ai sensi dell'articolo 11 della L. R. n. 7/2005» e s.m.i., articoli 6-9

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Suunnitellut vuosikustannukset

17,5 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

25 %

Yhdenmukaista asetuksen 4 artiklan kanssa

Tuen intensiteetti

1.4.2008

Täytäntöönpanopäivä

31.12.2013

Toimiala

Kaikki alueelliseen investointitukeen oikeutetut alat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Regione Autonoma della Sardegna

Assessorato alla Programmazione, Bilancio, Credito e Assetto del territorio

Centro Regionale di Programmazione

Viale Mameli 88

I-09100 Cagliari

Internet-osoite, jossa tukiohjelma on julkaistu

http://www.regione.sardegna.it

http://www.regione.sardegna.it/j/v/66?v=9&c=27&c1=&n=10&s=1&mese=200804&p=10

Muita tietoja


Tuen numero

XR 100/08

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Campania

Tukiohjelman nimike tai tapauskohtaista lisätukea saavan yrityksen nimi

Contratto di programma regionale

Oikeusperusta

Legge regionale 12/07, regolamento n. 4/2007, Disciplinare articoli 11 e 12, Delibera Giunta Regionale n. 514 del 21 marzo 2008, Decreto dirigenziale n. 217 del 17 aprile 2008

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Suunnitellut vuosikustannukset

49,3 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

30 %

Yhdenmukaista asetuksen 4 artiklan kanssa

Tuen intensiteetti

19.6.2008

Täytäntöönpanopäivä

31.12.2013

Toimiala

Rajattu tiettyihin aloihin

NACE: D, G, H, I 63.3, K74

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Regione Campania

AGC 12 Sviluppo Economico

1)

Settore Programmazione delle Politiche per lo Sviluppo Economico

2)

Settore Aiuti alle imprese e sviluppo insediamenti produttivi

3)

Settore Regolazione dei Mercati

AGC 13 Turismo e Beni Culturali

4)

Settore Strutture Ricettive ed Infrastrutture Turistiche

Centro Direzionale Isola A/6

I-80143 Napoli

Internet-osoite, jossa tukiohjelma on julkaistu

http://www.economiacampania.net/index001.php?part=articolo&ida=345

Muita tietoja


V Ilmoitukset

YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

Komissio

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/26


Ilmoitus Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan etanoliamiinin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

(2008/C 270/12)

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön julkaistuaan ilmoituksen (2) Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan etanoliamiinin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

1.   Tarkastelua koskeva pyyntö

Pyynnön esittivät 25. heinäkuuta 2008 yhteisön tuottajat BASF SE/AG, INEOS Oxide Ltd, Sasol Germany GmbH ja Akzo Nobel Functional Chemicals, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia etanoliamiinin kokonaistuotannosta yhteisössä.

2.   Tuote

Tarkastelun kohteena oleva tuote on Amerikan yhdysvalloista peräisin oleva etanoliamiini, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2922 11 00, ex 2922 12 00 ja 2922 13 10. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston asetuksella (EY) N:o 1583/2006 (3) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli.

4.   Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Polkumyynnin jatkumista koskeva väite perustuu kotimaan hintojen perusteella määritetyn normaaliarvon ja tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvassa viennissä käytettyjen hintojen vertailuun.

Tällä perusteella laskettu polkumyyntimarginaali on huomattava.

Pyynnön esittäjä väittää lisäksi, että vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennäköistä. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät todennäköisesti kasvavat nykyisestä, koska asianomaisessa maassa on äskettäin investoitu tuotantokapasiteettiin.

Lisäksi väitetään, että kyseisen tuotteen tuonti todennäköisesti kasvaa, koska tuotteeseen kohdistuu toimenpiteitä EU:n ulkopuolisilla perinteisillä markkinoilla (Aasiassa ja Etelä-Amerikassa). Kaikki tämä voi johtaa siihen, että vientiä ohjataan uudelleen muista kolmansista maista yhteisöön.

Lisäksi pyynnön esittäjä väittää, että tilanteen parantuminen vahingon suhteen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisesta maasta polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.   Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.1   Menettely polkumyynnin ja vahingon todennäköisyyden määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

a)   Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle sekä yhteisön tuottajien järjestöille, Amerikan yhdysvalloissa toimiville viejille/tuottajille, viejien/tuottajien järjestöille, tuojille, tiedossa oleville tuojien järjestöille ja asianomaisen viejämaan viranomaisille.

b)   Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan c alakohdassa asetetussa määräajassa.

5.2   Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, määritetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyyntitoimenpiteet yhteisön edun nimissä pidettävä voimassa. Tästä syystä komissio voi lähettää kyselylomakkeet tiedossa oleville yhteisön tuottajille, tuojille ja niitä edustaville järjestöille, käyttäjien edustajille sekä kuluttajia edustaville järjestöille. Tämän vuoksi nämä osapuolet, myös ne, jotka eivät ole komission tiedossa, voivat 6 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan c alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. On huomattava, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietoja toimitettaessa niiden tueksi esitetään tosiasioihin perustuva näyttö.

6.   Määräajat

a)   Kyselylomakkeen tai eri pyyntöjen esittämisessä käytettävien lomakkeiden pyytäminen

Kaikkien asianomaisten osapuolten, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa, olisi pyydettävä kyselylomake tai muut pyyntöjen esittämisessä käytettävät lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

b)   Osapuolten ilmoittautuminen, kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava täytetyt kyselylomakkeet tai muut tiedot 40 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää asianomaisen osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

c)   Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat samassa 40 päivänä määräajassa myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi.

7.   Kirjalliset huomautukset, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited (4), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: N 105 4/92

B-1049 Brussels

Faksi (32-2) 295 65 05

8.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

9.   Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10.   Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden tason muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai voimassaolon säilyttämiseen perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Jos jokin menettelyn osapuolista pitää perusteltuna tarkastella toimenpiteitä niiden muuttamiseksi (tason nostamiseksi tai laskemiseksi), kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (ks. osoitetiedot edellä).

11.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti.

12.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etuihin kyseisessä menettelyssä; tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisten ja/tai suullisten näkökantojen käsittely. Yhteystiedot sekä lisätietoja on saatavilla kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla (http://ec.europa.eu/trade).


(1)  EUVL C 71, 18.3.2008, s. 13.

(2)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(3)  EUVL L 294, 25.10.2006, s. 2.

(4)  Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(5)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

Komissio

25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/29


VALTIONTUKI — ROMANIA

Valtiontuki C 39/08 (ex N 148/08) — Koulutustuki Ford Craiovalle Romaniassa

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 270/13)

Komissio on ilmoittanut 10. syyskuuta 2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Romanialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittuun tukeen liittyvää koulutustukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa koulutustuesta, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

Euroopan komissio

Directorate-General for Competition

State Aid Greffe

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Romanialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

MENETTELY

Fordin Craiovassa, Romaniassa sijaitsevalle tuotantolaitokselle myönnettäväksi suunnitellusta tuesta ilmoitettiin komissiolle 1. huhtikuuta 2008.

KUVAUS

Tuensaaja olisi romanialainen ajoneuvojen valmistaja Ford Craiova, joka hankki SC Automobile Craiova SA:n ja SC Daewoo Automobile SA Romanian tuotantotilat ja liiketoiminnan.

Romanian viranomaiset ehdottavat 57 miljoonan EUR suuruisen koulutustuen myöntämistä koulutushankkeeseen, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat yhteensä 141 miljoonaa EUR. Koulutussuunnitelman on tarkoitus olla voimassa vuodesta 2008 vuoteen 2012, ja koulutukseen osallistuvat sekä nykyiset että tulevat työntekijät, yhteensä noin 9 000 henkilöä. Suunnitelmaan sisältyy seuraavat neljä aihepiiriä: i) terveys- ja turvallisuuskoulutus; ii) perustaidot (erityisesti luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito, tietotekniset taidot, englannin kielen taito, viestintä- ja hallintotaidot jne.); iii) liiketalouden perustaidot (tämän aihekokonaisuuden tavoite on saattaa hallinto- ja työryhmien johtotehtävissä toimivat työntekijät eurooppalaiselle ja maailmanlaajuiselle liiketoiminnan tasolle, ja siihen kuuluu hallinto-, neuvottelu- ja laaduntarkkailukursseja); ja iv) teolliset taidot (tähän kokonaisuuteen kuuluvat Craiovan tuotantolaitoksella olennaiset teolliset ja tekniset taidot).

Koulutusohjelmaan kuuluu pääasiassa yleiskoulutusta sekä jonkin verran erityiskoulutusta.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan Craiovan työntekijöillä on tällä hetkellä vain rajoitetusti taitotietoa ajoneuvojen ja moottoreiden tuottamisesta, eli heidän taitonsa eivät riitä Fordin valmistamien, uusinta teknologiaa edustavien laitteiden käyttämiseen. Tämän vuoksi Romania väittää, että työntekijät (sekä nykyiset työntekijät että myös uudet työntekijät, ottaen huomioon ammattitaitoisen työvoiman puutteen alueella) tarvitsevat laaja-alaista koulutusta.

Romania on myös sitä mieltä, että tuki on välttämätöntä, koska ilman valtion sitoutumista koulutustuen myöntämiseen Ford ei olisi ostanut autotehdasta vaan olisi investoinut jonnekin muualle.

ARVIOINTI

Tässä vaiheessa komissio epäilee vahvasti, soveltuuko suunniteltu tukitoimi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan yhteismarkkinoille.

Komissiolla on syytä uskoa, että tuensaajan pitäisi järjestää koulutusta myös ilman tukea. Craiovassa, Romaniassa sijaitsevaan autotehtaaseen tekemiensä investointien jälkeen Fordin on koulutettava nykyiset työntekijät voidakseen aloittaa tuotannon. Näyttää myös jokseenkin vaikealta löytää paikallisilta markkinoilta jo valmiiksi riittävän koulutuksen saaneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä ajoneuvojen valmistukseen.

PÄÄTELMÄ

Edellä mainittujen epäilyjen perusteella komissio on päättänyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.

KIRJEEN TEKSTI

”Comisia dorește să informeze România că, în urma examinării informațiilor furnizate de autoritățile dumneavoastră privind măsura menționată anterior, a decis să inițieze procedura prevăzută la articolul 88 alineatul (2) din Tratatul CE.

1.   PROCEDURA

1.

Printr-o notificare trimisă la data de 1 aprilie 2008, România a notificat ajutorul în cauză.

2.

Printr-o scrisoare din 18 aprilie 2008, Comisia a solicitat informații complementare, care îi erau necesare pentru evaluarea ajutorului notificat. România a furnizat aceste informații printr-o scrisoare înregistrată de Comisie la data de 25 iunie 2008. La 18 iulie 2008, Comisia s-a întâlnit cu autoritățile române și cu reprezentanții beneficiarului. S-a convenit, de asemenea, că termenul de 2 luni în care Comisia are obligația să finalizeze evaluarea notificării și să adopte o decizie, conform dispozițiilor articolului 4 alineatul (5) din Regulamentul (CE) nr. 659/1999, va începe la 18 iulie 2008.

2.   DESCRIEREA PROIECTULUI

2.1.   Beneficiarul

3.

Beneficiarul ajutorului va fi societatea română producătoare de automobile Ford Craiova, care a preluat la 12 septembrie 2007 instalațiile de producție și activitatea economică gestionate anterior de SC Automobile Craiova SA (denumită în continuare ACSA) și SC Daewoo Automobile SA România (denumită în continuare DWAR), în urma privatizării acestora de către agenția română de privatizare AVAS.

4.

Prin decizia din 27 februarie 2008, Comisia a constatat că privatizarea ACSA și DWAR a condus la acordarea de ajutoare incompatibile ca urmare a condițiilor atașate vânzării (1). Comisia a dispus recuperarea a 27 milioane EUR.

5.

Uzina de automobile Ford Craiova are în prezent 3 900 de angajați. Până la sfârșitul anului 2012, societatea intenționează să angajeze peste 7 000 de oameni și posibil, pe termen lung, chiar 9 000. Instalațiile sale sunt potrivite atât pentru producerea de automobile, cât și pentru fabricarea de motoare și cutii de viteză. Cu toate acestea, producția de automobile a încetat în ianuarie 2008. Producția de motoare și cutii de viteze va continua în 2008 și va fi furnizată General Motors în baza unui contract de furnizare încheiat în trecut de DWAR, urmând să se diminueze progresiv până la încetarea completă a activității în cursul anului 2009.

6.

Prin decizia din 30 aprilie 2008, Comisia a aprobat un ajutor regional pentru investiții în valoare de 143 milioane EUR pentru un proiect de investiții de 675 milioane EUR la uzina Craiova (2). Ajutorul regional a atins intensitățile maxime permise. Conform acestui proiect regional pentru investiții, producția de automobile va începe în 2009, iar cea de motoare în 2011. Data prevăzută pentru finalizarea proiectului și atingerea capacității maxime de producție este 2012.

7.

Uzina de automobile este situată într-o regiune care poate beneficia de ajutor în temeiul articolului 87 alineatul (3) litera (a) din Tratatul CE.

2.2.   Proiectul de formare

8.

Se intenționează ca proiectul de formare să fie realizat în perioada 2008-2012 și să îi vizeze atât pe angajații actuali, cât și pe cei viitori, în total 9 000 de oameni, conform estimărilor.

9.

Costurile eligibile pentru proiectul de formare în favoarea Ford Craiova reprezintă 141 milioane EUR, dintre care 139,7 milioane urmează să fie cheltuite pentru formare generală, iar 1,7 milioane pentru formare specifică. România aplică o intensitate a ajutorului de 50 % pentru măsurile de formare generală, respectiv un ajutor de 69,9 milioane EUR, și 25 % pentru măsurile de formare specifică, respectiv un ajutor de 0,4 milioane EUR.

10.

Cu toate că ajutorul pentru formare ar putea atinge o valoare de 70 milioane EUR pentru costurile eligibile totale ale proiectului, România intenționează să acorde și, prin urmare, să notifice un ajutor de 57 milioane EUR. Ajutorul va fi acordat progresiv, pe măsură ce se derulează cursurile, până la atingerea plafonului de 57 milioane EUR.

11.

Proiectul poate fi împărțit în următoarele patru «tematici»:

(a)   Formare privind sănătatea și securitatea

12.

Această temă de formare cuprinde în total 79 de cursuri, menite să instruiască personalul privind comportamentele sigure la locul de muncă, și acoperă 15 domenii: cerințe legale, precum drepturi și obligații adresate tuturor angajaților; instrucțiuni în caz de urgență, de incendiu și privind evacuarea; prevenirea incendiilor și utilizarea stingătoarelor; asigurarea curățeniei — păstrarea unui spațiu de lucru curat; mediu — standarde în domeniul mediului, de ex. ISO 14001; manipularea materialelor/ergonomie; echipament individual de protecție; utilizarea în condiții de siguranță a echipamentelor; utilizarea în condiții de siguranță a uneltelor manuale și electrice; utilizarea scărilor/lucrul la înălțime; spații închise; protecția pielii; securitatea la birou; lucrul cu materiale periculoase și semnalizarea de securitate.

13.

Formarea va cuprinde, pentru toate cele 15 domenii, o introducere privind principiile de bază, respectiv reglementările și responsabilitățile legale ale angajaților și angajatorilor, operarea în condiții de siguranță, principii de mentenanță și reparare, sisteme de gestionare a securității, întocmirea de rapoarte, identificarea riscurilor, controlul și prevenirea accidentelor, însă și elemente de comportament, precum sensibilizarea cu privire la pericolele, riscurile și accidentele care pot surveni într-un mediu de lucru industrial, rolurile și responsabilitățile în cadrul gestionării aspectelor de securitate la locul de muncă și impactul comportamentului individual și de grup asupra gestionării securității la locul de muncă, dezvoltarea unei atitudini receptive față de aspectele de securitate și felul în care acest lucru poate îmbunătăți nivelul de garantare a securității.

14.

România susține că orice formare consacrată acestei tematici depășește ceea ce angajatorul are obligația să asigure în temeiul legii. De asemenea, România consideră că, deși normele și practicile de securitate de la uzina Craiova sunt considerabil inferioare celor din alte unități industriale din Europa, angajații existenți au un nivel suficient de cunoștințe în domeniul securității; cu toate acestea, formarea are în vedere ca aceștia să «se dezvețe» de comportamentele și practicile trecute. În opinia României, formarea de noi angajați la Craiova va presupune investirea unor eforturi semnificativ mai importante decât formarea de angajați în Europa de vest.

15.

Majoritatea cursurilor (respectiv 65) reprezintă, în opinia României, formare generală. Numai trei cursuri («lucrul cu produse biodestructive», «principii privind siguranța pietonilor» și «folosirea și amplasarea sistemelor suplimentare de reținere») sunt specifice (3). În ceea ce privește restul cursurilor, România susține că, din moment ce sunt fie obligatorii prin lege (de ex. «Evaluatorii de risc»), fie specifice întreprinderii Ford (de ex. «Formare privind intrarea în siguranță în stația de lucru — Stadiul 2 ECPL pentru mentenanță», «Sistemul mecanic antifurt (MATS) și gestionarea datelor privind materialele periculoase»), acestea vor fi asigurate în orice eventualitate, chiar și în absența ajutorului. Prin urmare, nu se solicită ajutor pentru aceste cursuri.

16.

Formarea în cadrul acestei tematici acoperă, în opinia României, costuri eligibile în valoare de 16,26 milioane EUR, pentru care se solicită un ajutor de formare de 7,79 milioane EUR.

(b)   Competențe fundamentale

17.

Această formare cuprinde în total 58 de cursuri, care urmăresc atingerea unui nivel de cunoștințe comparabil cu cel înregistrat în alte state membre. Aceste cursuri de formare vor pune la dispoziția angajaților diferite competențe cu valoare generală la locul de muncă: capacitatea de a comunica în limba engleză, capacitatea de a utiliza o gamă largă de instrumente electronice, competențe lingvistice și numerice, comunicare, lucrul în echipă, capacitatea de a conduce, precum și capacitatea de a lucra într-un mediu axat pe atingerea obiectivelor și obținerea de rezultate.

18.

Toate cele 58 de cursuri reprezintă formare generală. Numai jumătate din durata de desfășurare a trei cursuri («Formare privind fișele de sarcini (Task cards)», «Noțiuni introductive privind tablourile de bord (Score cards)» și «Strategii, obiective și indicatori cheie ai performanței») este considerată ca fiind formare care ar fi acordată și în absența ajutorului. Prin urmare, nu se solicită niciun ajutor pentru această secțiune.

19.

Costurile eligibile totale pentru cursurile din cadrul acestei tematici sunt în valoare de 84,3 milioane EUR, dintre care 42,1 milioane sunt solicitate ca ajutor pentru formare. Dintre aceste costuri eligibile, 44,5 milioane EUR urmează să fie cheltuite pentru transmiterea de competențe lingvistice și numerice unui număr de aproximativ 5 000 de angajați […] (4). A doua sumă ca valoare din cadrul acestei tematici, reprezentând 14,2 milioane EUR, urmează să fie cheltuită pentru predarea limbii engleză unui număr de 3 000 de angajați […].

(c)   Baze în afaceri

20.

România explică faptul că nivelul de înțelegere a practicilor economice europene și internaționale la uzina Craiova este limitat. Multor angajați le lipsește cunoașterea și înțelegerea practicilor economice. Vor fi, prin urmare, necesare cursuri avansate de formare pentru a transmite acestor angajați un nivel de cunoștințe comparabil cu cel al omologilor lor vest-europeni. Cu toate acestea, România subliniază faptul că angajații dețin competențele de bază necesare pentru a asigura funcționarea societății.

21.

75 de cursuri din cadrul acestei tematici sunt menite să asigure alinierea forței de muncă respective la practicile economice europene și globale. Formarea îi va viza pe membrii personalului aflați în poziții de conducere sau pe șefii de echipă și va acoperi competențe precum înțelegerea mediului de control intern și de reglementare din cadrul UE și la nivel global, înțelegerea conexiunilor dintre funcțiile de exploatare, suport și cele centralizate în cadrul unei organizații globale, managementul de proiect, negociere etc.

22.

Formarea are un caracter general în cazul a 52 de cursuri și este specifică în cazul a patru dintre ele. 17 cursuri sunt clasificate ca neeligibile din cauza faptului că sunt considerate necesare pentru exploatarea uzinei și ar fi acordate chiar și în absența ajutorului.

23.

Costurile eligibile totale pentru cursurile din cadrul acestei tematici sunt în valoare de 7,5 milioane EUR, dintre care 3,7 milioane sunt solicitate ca ajutor pentru formare.

(d)   Competențe industriale

24.

Această tematică va viza competențele industriale și tehnice relevante pentru linia de producție a uzinei Craiova. România explică faptul că, având în vedere nivelul investițiilor în această unitate de producție, inclusiv achiziționarea de noi echipamente, instalații și sisteme mai avansate din punct de vedere tehnologic, va exista o nevoie presantă de a dezvolta competențele industriale și tehnice ale angajaților. În plus, nivelul existent de informații privind cursurile de formare profesională disponibile, care acoperă competențele industriale în domenii precum mecanică, electronică, sudură, electricitate și hidraulică, ar putea indica faptul că nivelul competențelor în aceste domenii este cu mult în urma celui din alte state membre. Exploatarea, întreținerea și repararea acestor echipamente presupun deținerea unui set comun de competențe de bază, prealabile asigurării unei formări specifice privind noile echipamente. Cu toate acestea, competențele deținute în prezent permit funcționarea imediată a uzinei Craiova. Prin urmare, în opinia României, măsurile prevăzute depășesc ca domeniu de aplicare formarea necesară pentru exploatarea uzinei.

25.

Formarea din cadrul acestei tematici cuprinde 58 de cursuri, dintre care 55 sunt considerate a fi formare generală (de ex. Competențe electrice și electronice de bază, Hidraulică, Metrologie, Motoare electrice, Tehnologia și asamblarea motoarelor, Mașini electrice, Puncte de control programabile etc.). Un curs — MODAPTS (Studierea timpilor in operațiunile de mișcare — Motion Determine Operator Time Study) — constituie formare specifică. Două cursuri, respectiv Asamblarea motoarelor și formarea cu privire la simularea procesului de fabricație, sunt considerate a fi neeligibile din cauza faptului că acestea ar fi asigurate de Ford chiar în absența ajutorului.

26.

Măsurile de formare din cadrul acestei tematici au drept scop perfecționarea forței de lucru existente cu privire la principiile tehnice fundamentale de mecanică, de fabricare a instrumentelor de lucru, finisare a metalelor, vopsire prin pulverizare, electricitate, electronică, hidraulică, sudură, la pregătirea de bază ca vânzător, conducerea automobilului, întreținerea preventivă totală, competențe medicale, de ex. formarea privind acordarea primului ajutor, perfecționarea doctorilor și a asistentelor medicale care lucrează în cadrul uzinei, competențe privind securitatea și igiena alimentară și menajeră.

27.

Costurile eligibile totale pentru cursurile din cadrul acestei tematici sunt în valoare de 33,4 milioane EUR, dintre care 16,6 milioane sunt solicitate ca ajutor pentru formare.

28.

În concluzie, următoarele tabele prezintă costurile eligibile totale pentru fiecare tematică individuală de formare și cuantumul maxim al ajutorului pentru formare solicitat:

Tabelul 1

Formare generală

Tematici

Costuri eligibile

Compensații salariale

Costuri eligibile totale

Ajutoare pentru formare

(intensitatea ajutorului 50 %)

Securitate

[…]

[…]

14 908 254 EUR

7 454 127 EUR

Competențe fundamentale

[…]

[…]

84 304 782 EUR

42 152 391 EUR

Baze în afaceri

[…]

[…]

7 361 239 EUR

3 680 619 EUR

Competențe industriale

[…]

[…]

33 233 111EUR

16 611 556 EUR

Total general

103 501 229 EUR

36 296 157 EUR

139 797 386 EUR

69 898 693 EUR


Formare specifică

Tematici

Costuri eligibile

Compensații salariale

Costuri eligibile totale

Ajutoare pentru formare

(intensitatea ajutorului 25 %)

Securitate

[…]

[…]

1 357 081 EUR

339 270 EUR

Competențe fundamentale

[…]

[…]

0 EUR

0 EUR

Baze în afaceri

[…]

[…]

147 115 EUR

36 779 EUR

Competențe industriale

[…]

[…]

232 594 EUR

58 148 EUR

Total formare specifică

1 432 486 EUR

304 304 EUR

1 736 790 EUR

434 197 EUR

Total

104 933 715 EUR

36 600 462 EUR

141 534 176 EUR

70 332 891 EUR

Efect stimulativ

29.

România explică faptul că un factor hotărâtor care a stat la baza deciziei Ford de a achiziționa și a investi în uzina de automobile Craiova l-a constituit angajamentul ferm al guvernului de a acorda Ford ajutor regional pentru investiții și formare. Într-adevăr, Guvernul României a publicat la 7 septembrie 2007 o scrisoare conținând un angajament ferm de a acorda ajutoare pentru formare în valoare de 57 milioane EUR. În absența acestui angajament, Ford ar fi luat în considerare posibilitatea de a realiza proiectul de investiții în altă locație, chiar în afara Uniunii Europene. Conform Ford, în comparație cu investiția de la Craiova, o locație într-o zonă neconstruită ar fi oferit anumite avantaje din punctul de vedere al personalului: posibilitatea de a selecta angajați calificați și absența obligației de a angaja personal pentru o perioadă neproductivă lungă (5).

30.

În absența ajutorului, România susține că Ford ar asigura numai cursurile de formare specifice Ford, în valoare de 29,7 milioane EUR, formare necesară pentru ca uzina să poată să înceapă să funcționeze și pe care Ford ar trebui să o acorde oricum. Prin urmare, această formare nu poate beneficia de ajutor.

3.   EVALUAREA AJUTORULUI

Existența ajutorului

31.

Comisia consideră că măsura constituie ajutor de stat în sensul articolului 87 alineatul (1) din Tratatul CE: acesta ia forma unei subvenții acordate din resurse de stat. Măsura este selectivă prin aceea că se limitează la Ford Craiova. Subvenția selectivă ar putea denatura concurența, oferind Ford un avantaj asupra societăților concurente care nu beneficiază de ajutor, ca urmare a faptului că scutește Ford de costuri care altfel ar fi fost în sarcina sa. În cele din urmă, piețele pentru producția de automobile și motoare sunt caracterizate de schimburi comerciale extinse între statele membre, iar Ford este unul dintre actorii importanți pe această piață.

Temeiul juridic al evaluării

32.

România a notificat ajutorul în baza Regulamentului (CE) nr. 68/2001 al Comisiei din 12 ianuarie 2001 privind aplicarea articolelor 87 și 88 din Tratatul CE la ajutoarele pentru formare (6), astfel cum a fost modificat prin Regulamentul (CE) nr. 363/2004 al Comisiei din 25 februarie 2004 (7) și prin Regulamentul (CE) nr. 1976/2006 al Comisiei din 20 decembrie 2006 (8).

33.

Conform articolului 5 din Regulamentul (CE) nr. 68/2001, atunci când valoarea ajutorului acordat unei întreprinderi pentru un singur proiect de formare depășește 1 milion EUR, ajutorul nu este exceptat de la obligația notificării prevăzută la articolul 88 alineatul (3) din Tratatul CE. Comisia observă că, în acest caz, ajutorul propus este de 57 milioane EUR, că această sumă trebuie plătită unei singure întreprinderi și că proiectul de formare constituie un singur proiect. Prin urmare, Comisia consideră că obligația notificării, prevăzută în Regulamentul (CE) nr. 68/2001, s-a aplicat ajutorului propus și că aceasta a fost respectată de România.

34.

Cu toate acestea, Regulamentul (CE) nr. 68/2001 a încetat să se aplice la 30 iunie 2008, respectiv după notificarea ajutorului, iar dispozițiile comunitare relevante privind ajutorul pentru formare pot fi găsite în prezent în Regulamentul (CE) nr. 800/2008 (9) («Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare»), care a intrat de curând în vigoare. Prin urmare, Comisia își va întemeia evaluarea compatibilității ajutorului cu piața comună pe dispozițiile Regulamentului general de exceptare pe categorii de ajutoare. În această privință, Comisia observă inițial că Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare prevede că anumite forme de ajutor de stat sunt compatibile cu piața comună în sensul articolul 87 alineatul (3) din tratat și sunt exceptate de la obligația notificării în baza articolului 88 alineatul (3) din tratat. Cu toate acestea, această exceptare este însoțită de unele condiții. În primul rând, Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare nu se aplică ajutorului ad hoc acordat întreprinderilor mari (10), cum este cazul ajutorului notificat de România. În al doilea rând și în orice condiții, conform articolului 6 din regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare, atunci când cuantumul ajutorului acordat unei întreprinderi pentru un singur proiect de formare depășește 2 milioane EUR, ajutorul nu este exceptat de la obligația notificării prevăzută la articolul 88 alineatul (3) din Tratatul CE. Prin urmare, Comisia constată că ajutorul face în continuare obiectul obligației de notificare și în conformitate cu dispozițiile Regulamentului general de exceptare pe categorii de ajutoare și că România a respectat această obligație.

35.

Atunci când evaluează un ajutor individual pentru formare care nu îndeplinește condițiile pentru acordarea exceptării prevăzută în Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare, Comisia trebuie să realizeze o evaluare individuală în baza articolului 87 alineatul (3) litera (c) din Tratatul CE înainte de a autoriza punerea în aplicare a ajutorului. În ceea ce privește ajutoarele pentru formare, această evaluare se va face ținând cont în special de condițiile relevante stabilite în Regulamentul general de exceptare pe categorii (a se vedea considerentul 7 din regulamentul respectiv). Acest lucru este, de asemenea, consecvent cu practica Comisiei cu privire la cazurile de ajutor pentru formare în temeiul Regulamentului (CE) nr. 68/2001, care rămâne relevant în această privință (11). Acest lucru presupune în special o verificare a conformității cu criteriile specifice de exceptare referitoare la ajutoarele pentru formare prevăzute în secțiunea 8 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare, în plus față de examinarea măsurii în care ajutorul îndeplinește condiția generală de a avea un efect stimulativ, astfel cum se prevede la articolul 8 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare (12).

Compatibilitatea cu piața comună

36.

Comisia a evaluat prima facie conformitatea proiectului notificat cu criteriile formale de exceptare prevăzute în secțiunea 8 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare.

37.

În primul rând, intensitatea ajutorului pare să fie limitată la plafoanele indicate la articolul 39 alineatul (2) din regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare: 25 % pentru formare specifică și 60 % pentru formare generală. Cu toate că ar fi putut în principiu să mărească plafoanele cu 10 puncte de bază, având în vedere faptul că proiectul este situat într-o zonă asistată în temeiul articolului 87 alineatul (3) litera (a) din Tratatul CE, România nu a făcut acest lucru.

38.

În al doilea rând, costurile eligibile ale măsurii notificate indicate în tabelul 1 sunt conforme la prima vedere cu dispozițiile articolului 39 alineatul (4) din regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare. În special, costurile de personal legate de angajarea stagiarilor (respectiv compensațiile salariale) care sunt acoperite de ajutor sunt limitate la suma echivalentă cu totalul celorlalte costuri eligibile.

Necesitatea ajutorului

39.

Comisia observă că o măsură de ajutor pentru formare poate fi considerată compatibilă cu piața comună în temeiul articolului 87 alineatul (3) litera (c) din Tratatul CE numai atunci când aceasta nu este imediat necesară pentru desfășurarea activităților beneficiarului (13). Atunci când ajutorul nu determină derularea unor activități suplimentare față de cele care ar fi realizate ținând cont exclusiv de forțele pieței, ajutorul nu poate fi considerat ca având efecte pozitive în măsură să compenseze denaturarea comerțului și, prin urmare, nu poate fi autorizat. Astfel, nu se poate considera că ajutorul pentru formare «facilitează» dezvoltarea economică, în sensul articolului 87 alineatul (3) litera (c) din Tratatul CE, și corectează imperfecțiunea pieței care determină societățile în general să investească insuficient în formarea lucrătorilor lor, astfel cum se precizează la considerentul 62 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare, în cazul în care societatea ar fi realizat oricum activitățile care beneficiază de ajutor, chiar și în absența acestuia (14). În cazul unui ajutor ad hoc în favoarea unor întreprinderi mari, ajutor care nu cade sub incidența regulamentului general de exceptare pe categorii de ajutoare, Comisia va evalua efectul stimulativ în contextul notificării ajutorului pe baza instrumentelor comunitare aplicabile (considerentul 32 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare).

40.

În cazul de față, Comisia are motive să considere că beneficiarul ar trebui să asigure angajaților săi, cel puțin într-o anumită măsură, formarea care face obiectul evaluării, chiar și în absența ajutorului. Cu toate acestea, acest lucru nu exclude posibilitatea ca anumite măsuri de formare să depășească ceea ce este necesar pentru începerea activității și, în această măsură, pot fi eligibile pentru acordarea de ajutor pentru formare.

41.

Autoritățile române susțin că necesitatea ajutorului decurge din mai multe aspecte. În primul rând, Guvernul României s-a angajat, înainte ca Ford să cumpere uzina de automobile, să acorde ajutor pentru formare și ajutor regional Ford. Dacă nu ar fi existat acest angajament, Ford nu ar fi cumpărat societatea și, astfel, nu ar fi asigurat niciun curs de formare. În schimb, ar fi construit o nouă uzină de automobile într-o zonă neconstruită și ar fi angajat personal deja pregătit și calificat.

42.

În al doilea rând, autoritățile române afirmă că ajutorul pentru formare este necesar pentru a compensa nivelul mai scăzut de competențe al forței de muncă locale în comparație cu media din UE. România subliniază că forța de muncă de la Craiova are în prezent capacitatea de a produce automobile și motoare la nivelul mediu al economiei românești de dinainte de aderare, astfel încât pentru a schimba această situație, Ford trebuie să prevadă măsuri de formare aprofundată generală și specifică pentru educarea angajaților. Astfel, ajutorul va fi în beneficiul angajaților slab calificați și va genera efecte externe pozitive pentru întreaga regiune, care se confruntă cu un nivel ridicat al șomajului.

43.

În ultimul rând, autoritățile române argumentează că formarea prevăzută a fi acordată nu este necesară pentru funcționarea uzinei. Prin urmare, în absența ajutorului, Ford nu ar organiza în aceeași măsură cursurile de formare care fac obiectul evaluării, ci ar asigura doar o formare minimă specifică Ford, necesară pentru ca uzină să poată începe să funcționeze. Costurile pentru aceste cursuri de formare specifice Ford se ridică la 29,7 milioane EUR, reprezentând aproximativ 20 % în comparație cu costurile eligibile notificate.

44.

Comisia are îndoieli în acest stadiu cu privire la argumentele prezentate de România, din mai multe motive.

45.

În primul rând, necesitatea și efectul stimulativ al ajutorului pentru formare în cazul de față trebuie evaluate în contextul cumpărării recente de către Ford a uzinei Craiova, precum și al planurilor sale de a transforma uzina într-o unitate de producție modernă, la cel mai înalt nivel tehnologic. Ford înființează o unitate de producție cu totul nouă, care va avea în comun cu uzina inițială doar locația. Proiectul de investiții vizează extinderea, modernizarea și modificarea fundamentală a uzinei existente, inclusiv crearea de noi capacități, în vederea asigurării producției de noi automobile și noi motoare de înaltă tehnologie.

46.

Comisia observă faptul că (re)localizarea întreprinderilor reprezintă o practică obișnuită în Uniunea Europeană, prin care întreprinderile încearcă să reducă nivelul costurilor, să își mărească rentabilitatea și să rămână competitive pe piață. Întreprinderile care iau în considerare o posibilă relocalizare a producției lor compară deseori mai multe locații potențiale din diferite state membre. Decizia privind locația este influențată în cele din urmă nu numai de previziunile privind costurile de exploatare (inclusiv costurile de formare a angajaților ale căror competențe sunt sub nivelul mediu european) și alte avantaje sau dezavantaje economice (respectiv existența unor instalații de producție, existența de forță de muncă etc.), ci și, într-o anumită măsură, de o posibilă asistență din partea guvernului (ajutor regional). Comisia constată că beneficiarul a primit cuantumul maxim permis pentru ajutorul regional pentru investiții, respectiv 143 milioane EUR, pentru proiectul său de investiții la Craiova.

47.

Cu toate acestea, formarea în vederea desfășurării activităților într-o nouă locație — spre deosebire de ajutorul regional pentru investiții (15) — nu poate fi justificată prin considerații privind situarea regională, din moment ce obiectivul ajutorului pentru formare nu este să atragă investiții într-o anumită regiune, ci să corecteze nivelul insuficient al investițiilor în formare la nivelul Comunității (16). Ajutorul pentru formare urmărește să mărească numărul lucrătorilor calificați în Uniunea Europeană, ceea ce în cele din urmă va îmbunătăți competitivitatea economiei comunitare și va avea un efect pozitiv asupra strategiei de ocupare a forței de muncă și asupra societății în ansamblul său.

48.

În al doilea rând, Comisia nu este convinsă în acest stadiu de afirmațiile României conform cărora necesitatea ajutorului pentru formare decurge din necesitatea de a compensa nivelul mai scăzut de competențe în regiunile asistate prin intermediul ajutorului pentru formare. Aceste niveluri mai scăzute de competențe țin, în principiu, de handicapul regional care trebuie depășit prin ajutorul regional pentru investiții. Obiectivul ajutorului regional este nu numai de a mări numărul locurilor de muncă create în mod direct sau indirect, ci și de a avea un impact pozitiv asupra calității locurilor de muncă create și a nivelului de competențe cerut.

49.

În cazul de față, Comisia are motive să creadă că Ford a luat decizia de a investi în Craiova fiind pe deplin conștientă de situația tehnică a uzinei și de nivelul slab de calificare al forței de muncă. Pentru a depăși aceste handicapuri, Comisia a aprobat cuantumul maxim permis pentru ajutorul regional pentru investiții conform Orientărilor privind ajutorul regional. O asistență suplimentară din partea guvernului sub forma ajutorului pentru formare pentru a compensa aceste handicapuri regionale ar constitui de fapt o completare a ajutorului prin care s-ar evita aplicarea plafoanelor prevăzute pentru ajutorul regional.

50.

Într-adevăr, se pare că societatea are la dispoziție două opțiuni: fie să recruteze personal deja calificat în limita termenilor contractului de cumpărare a acțiunilor, fie să apeleze la forța de muncă existentă, care, în ciuda unui nivel mai scăzut de competențe decât în alte locații din Europa, are totuși experiență în ceea ce privește producția de automobile. Întrucât contractul de cumpărare a acțiunilor cere companiei Ford să mențină forța de muncă originară pentru o perioadă de patru ani, Ford poate avea stimulente solide de a folosi forța de muncă existentă, care ar cere companiei Ford să ofere cel puțin o parte din formarea planificată. De asemenea, în cadrul proiectului regional de investiții pentru care a primit ajutor regional pentru investiții, Ford s-a angajat să crească substanțial numărul personalului angajat direct până la peste 7 000 de oameni, eventual până la 9 000 pe termen lung. În acest stadiu, România nu a prezentat informații conform cărora Ford ar putea recruta de pe piața locală mai multe mii de angajați deja calificați pentru a-și respecta angajamentele. În plus, având în vedere nivelul general tehnic și de competențe mai scăzut al forței de muncă din România, Comisia se întreabă dacă Ford nu va trebui să prevadă oricum anumite măsuri de formare chiar și pentru angajații nou recrutați.

51.

În al treilea rând, conform informațiilor furnizate de România, Ford are intenția să creeze la Craiova o unitate de producție la cel mai înalt nivel tehnologic. În acest scop, societatea are în vedere construirea de noi linii de producție, inclusiv a unui sistem de producție modern și flexibil, specific Ford, o modernizare substanțială a unei părți funcționale a uzinei și dezvoltarea capacităților existente, în vederea integrării pe deplin a unității de producție Craiova în cadrul operațiilor sale de producție din Europa. Având în vedere nivelul scăzut de cunoștințe și competențe al forței de muncă de la Craiova, astfel cum rezultă din argumentele prezentate de România, este foarte puțin probabil ca Ford să poată să nu asigure cursurile de formare prevăzute fără a periclita investițiile tehnologice și funcționarea fără probleme a uzinei de automobile. În plus, Comisia are îndoieli cu privire la capacitatea Ford de a găsi angajați deja calificați pe piața locală și de a evita în acest fel să asigure cursurile de formare prevăzute. În orice caz, Comisia nu a primit informații mai precise în această privință.

52.

În al patrulea rând, Comisia se întreabă dacă o parte din formare nu este obligatorie conform legislației naționale și europene privind siguranța și securitatea la locul de muncă sau conform standardelor interne de calitate ale Ford. România susține faptul că uzina de automobile Craiova funcționează în conformitate cu normele legale în vigoare și că, prin urmare, formarea ar depăși ceea ce este cerut prin lege sau ceea ce Ford Craiova ar trebui oricum să întreprindă pentru a respecta standardele interne ale grupului. Cu toate acestea, România afirmă de asemenea că forța de muncă locală are un nivel de competențe și informare mai scăzut decât cel din alte unități de producție din Europa de Vest sau din alte uzine Ford. Comisia ar dori să aibă acces la mai multe informații detaliate cu privire la această situație pentru a putea fi în măsură să verifice dacă formarea depășește într-adevăr ceea ce Ford Craiova ar trebui să asigure oricum în virtutea obligațiilor legale sau pentru a-și putea desfășura operațiunile și dacă ajutorul notificat are un efect stimulativ.

53.

În cele din urmă, România a notificat un ajutor în valoare de 57 milioane EUR pentru un proiect de formare pentru care teoretic ar fi putut fi acordat un ajutor de 70 milioane EUR, susținând că ajutorul aprobat va fi acordat progresiv, pe măsură ce se derulează cursurile respective, până la atingerea plafonului de 57 milioane EUR. În plus, România a afirmat că, în cazul în care Comisia ar considera că anumite cursuri nu pot beneficia de ajutor pentru formare, reducerea cuantumului ajutorului s-ar face mai degrabă din suma totală «teoretică» de 70 milioane EUR decât din cea plafonată. Cu toate acestea, România nu a indicat nici ordinea în care ar trebui să fie asigurate cursurile, nici criteriile pe baza cărora beneficiarul va stabili prioritatea acestora. De asemenea, România nu a prezentat argumente dacă beneficiarul va asigura numai formarea pentru care va fi aprobat ajutorul sau dacă acesta va lua în considerare posibilitatea de a asigura de asemenea, în lipsa ajutorului de stat, cursurile care ar fi considerate de Comisie ca putând beneficia de ajutor pentru formare, dar pentru care nu se va asigura finanțare în cadrul subvenției de 57 milioane EUR, ceea ce va însemna că o parte din cursurile de formare, pentru care se afirmă că ar exista un efect stimulativ al ajutorului, ar fi de asemenea asigurate în absența ajutorului. În aceste condiții, Comisia are motive să se îndoiască de efectul stimulativ al ajutorului notificat.

54.

În consecință, Comisia se întreabă dacă o parte considerabilă din cursurile de formare sau chiar toate vor trebui să fie asigurate de Ford oricum, chiar și în absența ajutorului, pentru ca Ford să poată să înceapă exploatarea uzinei și dacă handicapul reprezentat de nivelul în general mai scăzut de competențe al forței de muncă nu trebuie considerat ca fiind deja compensat prin ajutorul regional pentru investiții.

Principiul Deggendorf

55.

De asemenea, Comisia ia notă de faptul că, prin decizia mai sus menționată din 27 februarie 2008 în cazul de Ajutor de Stat C 46/07, a declarat ajutorul acordat în cadrul procesului de privatizare a companiei Automobile Craiova ilegal și incompatibil și a solicitat recuperarea acestui ajutor. Comisia consideră că așa-numita jurisprudență Deggendorf  (17) se aplică în cazul de fața. Conform principiilor relevate în această jurisprudență, un nou ajutor de stat nu poate fi plătit până când ajutorul incompatibil acordat anterior nu este recuperat în întregime.

56.

La acest stadiu, informațiile transmise de România nu au permis Comisiei să concluzioneze că obligația de recuperare prevăzută în decizia din 27 februarie 2008 a fost respectată. De asemenea, România nici nu a și-a asumat obligația de a nu plăti ajutorul pentru formare până când această recuperare nu are loc. În aceste circumstanțe, Comisia consideră că ajutorul notificat poate fi incompatibil cu așa-numitul principiu Deggendorf.

4.   DECIZIE

În lumina considerațiilor anterioare, Comisia a hotărât să inițieze procedura prevăzută la articolul 88 alineatul (2) din Tratatul CE și cere României să furnizeze, în termen de o lună de la primirea prezentei scrisori, toate documentele, informațiile și datele necesare pentru evaluarea compatibilității ajutorului, în special:

informații detaliate privind măsurile de formare care sunt necesare pentru ca societatea să poată să înceapă să funcționeze conform standardelor Ford și care, prin urmare, ar trebui să fie asigurate de beneficiar oricum, chiar și în absența ajutorului,

informații privind ordinea în care se vor desfășura cursurile de formare,

informații privind costurile legate de atragerea angajaților deja calificați,

informații privind piața forței de muncă pentru producția de automobile la nivel național și european, în special privind disponibilitatea lucrătorilor calificați,

informații privind normele interne de siguranță și securitate la nivel național, european și în cadrul Ford.

Se solicită României să transmită, fără întârziere, o copie a prezentei scrisori potențialului beneficiar al ajutorului.

Comisia dorește să reamintească României că articolul 88 alineatul (3) din Tratatul CE are efect de suspendare și vă atrage atenția asupra articolului 14 din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului, care prevede că orice ajutor ilegal poate fi recuperat de la beneficiar.

Comisia avertizează România că va informa părțile interesate prin publicarea prezentei scrisori, precum și a unui rezumat relevant al ei în Jurnalul Oficial al Uniunii Europene. Comisia va informa, de asemenea, Autoritatea AELS de Supraveghere trimițându-i o copie a acestei scrisori. Toate părțile interesate vor fi invitate să-și prezinte observațiile în termen de o lună de la data acestei publicări.”


(1)  Decizia Comisiei din 27 februarie 2008 prind Ajutorul de Stat C 46/07, Privatizarea societății Automobile Craiova, România, nepublicată încă.

(2)  Decizia Comisiei din 30 aprilie 2008 prind Ajutorul de Stat N 767/07, Ajutor regional pentru investiții în favoarea Ford Craiova, nepublicată încă.

(3)  Termenii «formare generală» și «formare specifică» sunt folosiți conform definiției de la articolul 38 din Regulamentul (CE) nr. 800/2008 al Comisiei din 6 august 2008 de declarare a anumitor categorii de ajutoare compatibile cu piața comună în aplicarea articolelor 87 și 88 din tratat (Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare) (JO L 214, 9.8.2008, p. 3).

(4)  Informații confidențiale.

(5)  În cadrul privatizării ACSA și DWAR, agenția română de privatizare AVAS a impus cumpărătorului obligația de a păstra forța de muncă de 3 900 de salariați pentru o perioada de patru ani după achiziționare. Această obligație a fost inclusă în contractul ulterior de cumpărare a acțiunilor, anexa 1 la notificare.

(6)  JO L 10, 13.1.2001, p. 20.

(7)  JO L 63, 28.2.2004, p. 20.

(8)  JO L 368, 23.12.2006, p. 85.

(9)  A se vedea nota de subsol 3.

(10)  A se vedea articolele 1 alineatul (5) și 2 alineatul (3) din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare.

(11)  A se vedea Decizia Comisiei din 4 iulie 2006 privind Ajutorul de Stat C 40/05, Ford Genk (JO L 366, 21.12.2006, p. 32); Decizia Comisiei din 4 aprilie 2007 privind Ajutorul de Stat C 14/06, General Motors Belgium (JO L 243, 18.9.2007, p. 71); Decizia Comisiei din 12 septembrie 2007 privind Ajutorul de Stat C 35/07, Volvo Cars Gent (JO C 265, 7.11.2007, p. 21).

(12)  Cerința privind existența unui efect stimulativ este explicată la considerentul 28 din regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare:«Pentru a se asigura că ajutorul este necesar și are un efect stimulativ cu privire la dezvoltarea de noi activități sau proiecte, prezentul regulament nu ar trebui să se aplice ajutorului destinat unor activități pe care beneficiarul ar putea să le desfășoare deja și în condițiile pieței …».

(13)  A se vedea Decizia Comisiei din 2 iulie 2008 privind Ajutorul de Stat C 18/07, DHL Leipzig-Halle, nepublicată încă; Deciziile Comisiei General Motors Belgium și Ford Genk.

(14)  În contextul ajutoarelor pentru formare, considerentul 62 din Regulamentul general de exceptare pe categorii de ajutoare precizează că «Formarea are, de obicei, efecte externe pozitive pentru societate în ansamblul său, ca urmare a faptului că mărește rezerva de lucrători calificați din rândul cărora pot face recrutări alte societăți, îmbunătățește competitivitatea economiei comunitare și joacă un rol important în cadrul strategiei comunitare de ocupare a forței de muncă … Având în vedere faptul că întreprinderile din cadrul Comunității investesc în general insuficient în formarea lucrătorilor lor, în special atunci când formarea respectivă are un caracter general și nu prezintă avantaje imediate și concrete pentru întreprinderea în cauză, ajutorul de stat poate contribui la remedierea acestei disfuncționalități a pieței. Prin urmare, aceste ajutoare ar trebui exceptate, în anumite condiții, de la obligația notificării prealabile.».

(15)  A se vedea considerentele 2 și 3 din Orientările privind ajutorul regional pentru perioada 2007-2013:

«2.

Pentru că are în vedere depășirea handicapurilor regiunilor defavorizate, ajutoarele de stat regionale promovează coeziunea economică, socială și teritorială a statelor membre și a Uniunii Europene în ansamblul său. Această caracteristică geografică deosebește ajutoarele regionale de alte forme de ajutoare orizontale, cum ar fi ajutoarele pentru cercetare, dezvoltare și inovare, ocuparea forței de muncă, formare sau protecție a mediului, care urmăresc alte obiective de interes comun în conformitate cu articolul 87 alineatul (3) din tratat, chiar dacă uneori nivelurile acestora sunt mai mari în zonele defavorizate datorită dificultăților specifice cu care se confruntă.

3.

Ajutoarele de stat regionale pentru investiții sunt destinate susținerii dezvoltării celor mai defavorizate regiuni prin sprijinirea investițiilor și a creării de noi locuri de muncă. Acestea favorizează extinderea și diversificarea activităților economice ale întreprinderilor situate în regiunile cele mai puțin favorizate, în special prin încurajarea întreprinderilor să înființeze noi sedii secundare în aceste regiuni.».

(16)  A se vedea decizia Comisiei DHL Leipzig-Halle.

(17)  Tribunalul de prima instanță, 13 septembrie 1995, TWD/Comisie, T-244/93 și T-486/93, REC., I-2265; Curtea de justiție, 15 mai 1997, TWD/Comisie, C-355/95, Rec. I-2549.


25.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/s3


HUOMAUTUS LUKIJALLE

Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.

Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.