21.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 266/1

Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (”konsortiot”) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 479/92 4 artiklan mukainen tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 266/01)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 479/92 (1) 4 artiklan mukaisesti komissio kehottaa asianomaisia osapuolia lähettämään huomautuksensa liitteenä olevasta luonnoksesta komission asetukseksi EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta sopimusten ryhmiin meriliikenteen alalla. Huomautukset (viite HT.1065) on lähetettävä kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta osoitteeseen

European Commission

Directorate-General for Competition

Reference HT.1065

Unit COMP/F1, Office J70 2/55

B-1049 Brussels

Faksi (32-2) 295 01 28

Sähköposti: COMP-GREFFE-ANTITRUST@ec.europa.eu

”ALUSTAVA LUONNOS

KOMISSION ASETUS (EY) N:o (…),

annettu (…)

perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (’konsortiot’)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 479/92 (2) ja erityisesti sen 1 artiklan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen (3),

on kuullut kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 479/92 nojalla komissiolla on toimivalta soveltaa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohtaa asetuksella tiettyihin varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot), jotka koskevat linjaliikennepalvelujen yhteistä harjoittamista ja voivat niiden osapuolina olevien varustamoiden välille aikaansaamansa yhteistyön vuoksi rajoittaa kilpailua yhteismarkkinoilla ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jolloin niitä saattaa koskea perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan kielto.

(2)

Komissio on käyttänyt tätä toimivaltaa ja antanut 19 päivänä huhtikuuta 2000 komission asetuksen (EY) N:o 823/2000 perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) (4), jonka voimassaolo päättyy 25 päivänä huhtikuuta 2010. Komission tähän mennessä saaman kokemuksen perusteella voidaan päätellä, että perustelut linjaliikennettä harjoittavien konsortioiden ryhmäpoikkeukselle ovat edelleen päteviä, sillä sen on todettu toimivan hyvin sekä kuljetusyrittäjien että kuljetusten käyttäjien hyödyksi. Ryhmäpoikkeukseen on kuitenkin tehtävä joitakin mukautuksia, joilla poistetaan viittaukset kumottuun asetukseen (EY) N:o 4056/86, johon sisältyvä linjakonferenssien ryhmäpoikkeus mahdollisti linjaliikennettä harjoittavien varustamojen välisen hinnoista ja kapasiteetista sopimisen. Lisäksi muutoksilla pyritään lähentämään entisestään toisiinsa asetusta (EY) N:o 823/2000 ja muita voimassa olevia horisontaalista yhteistyötä koskevia ryhmäpoikkeusasetuksia samalla kun otetaan huomioon nykyiset linjaliikenteen alan markkinoilla vallitsevat käytänteet.

(3)

Markkinoilla käytössä olevat konsortiosopimukset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tässä asetuksessa tarkoitetun konsortiosopimuksen olisi koostuttava yhdestä sopimuksesta tai usean erillisen, mutta toisiinsa liittyvän sopimuksen sarjasta, joiden mukaisesti osapuolet hoitavat yhteistä palvelua. Järjestelyjen oikeudellista muotoa pidetään vähemmän tärkeänä kuin perustana olevaa taloudellista todellisuutta eli sitä, että osapuolet tarjoavat yhteistä palvelua.

(4)

Sen sijaan tämän asetuksen ei olisi koskettava rajoittavia sopimuksia, jotka on tehty toisaalta konsortioiden tai yhden tai useamman niiden jäsenen ja toisaalta muiden varustamoiden välillä. Sitä ei myöskään olisi sovellettava samaa liikennettä harjoittavien konsortioiden tai näiden konsortioiden jäsenten välisiin rajoittaviin sopimuksiin.

(5)	Ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu olisi rajoitettava niihin sopimuksiin, joiden voidaan riittävällä varmuudella olettaa täyttävän 81 artiklan 3 kohdan edellytykset.

(6)

Konsortiot, sellaisina kuin ne on määritelty tässä asetuksessa, parantavat yleensä osaltaan käytettävissä olevien linjaliikennepalvelujen kannattavuutta ja laatua rationalisoimalla jäsenyhtiöiden toimintoja ja tarjoamalla mittakaavaetuja alusten ja satamapalvelujen käytössä. Ne edistävät osaltaan myös teknistä ja taloudellista kehitystä helpottamalla ja tukemalla erityisesti konttien käytön lisäämistä sekä alusten kapasiteetin tehokkaampaa hyödyntämistä. Yksi konsortioiden perusominaisuuksista yhteisen palvelun järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi on kyky mukauttaa kapasiteettia kysynnän ja tarjonnan vaihtelun perusteella. Sen sijaan perusteeton tuotannon rajoittaminen sekä kuljetusmaksujen tai markkinoiden sopiminen ja asiakkaiden jakaminen eivät todennäköisesti tuo mukanaan tehokkuutta. Sen vuoksi tällaista toimintaa sisältävät konsortiosopimukset olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvan edun ulkopuolelle riippumatta osapuolten markkinavoimasta.

(7)

Kohtuullinen osuus kasvaneen tehokkuuden tuomasta hyödystä olisi siirrettävä kuljetusten käyttäjille. Konsortioiden tarjoamien meriliikenteen palvelujen käyttäjät voivat saada osan tuottavuuden paranemisesta koituvasta hyödystä, jonka konsortiot mahdollisesti saavat aikaan. Nämä edut voivat näkyä muun muassa liikennöinnin ja satamakäyntien tiheyden lisääntymisenä tai aikataulujen parannuksina, samoin kuin palvelujen parempana laatuna ja yksilöllisyytenä, joka on seurausta nykyaikaisempien alusten ja satamalaitteiden sekä muun kaluston käytöstä.

(8)

Käyttäjät voivat hyötyä konsortioista tehokkaasti ainoastaan, jos konsortioiden hoitaman liikenteen alalla on riittävästi kilpailua. Tämän 81 artiklan 3 kohdan edellytyksen olisi katsottava täyttyvän silloin, kun konsortion markkinaosuus ei ylitä tiettyä kynnysarvoa ja sen voidaan sen vuoksi olettaa kohtaavan tehokasta todellista tai mahdollista kilpailua sellaisten varustamoiden taholta, jotka eivät ole konsortion jäseniä. Jotta markkinaosuuksia voitaisiin arvioida, on otettava huomioon sekä niiden satamien välinen suora liikenne, joihin konsortio liikennöi, että muiden linjaliikennepalvelujen aiheuttama kilpailu konsortion satamat mahdollisesti korvaavista satamista ja tarvittaessa muut liikennemuodot.

(9)

Tällä asetuksella ei olisi myönnettävä poikkeusta sellaisia kilpailunrajoituksia sisältäville sopimuksille, jotka eivät ole välttämättömiä poikkeuksen myöntämisen perusteena olevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi 4 artiklassa luetellut toiminnot olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(10)

Lisäksi poikkeus olisi myönnettävä ainoastaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Konsortiosopimusten olisi erityisesti sisällettävä määräys, joka sallii jokaiselle sopimuksen osapuolena olevalle varustamolle konsortiosta vetäytymisen kohtuullisen irtisanomisajan jälkeen. Olisi kuitenkin syytä säätää voimakkaasti integroituneita ja/tai korkean investointiasteen konsortioita koskevasta pitemmästä irtisanomisajasta, jotta otettaisiin huomioon niiden perustamiseksi tehdyt suuret investoinnit ja yhden jäsenen lähtemisestä aiheutuvat laajemmat uudelleenjärjestelyt. On perusteltua, että konsortiot pyrkivät suojaamaan olemassa olevaan palveluun tarkoitetut uudet investoinnit. Sen vuoksi konsortiosopimuksen osapuolilla olisi oltava mahdollisuus sopia konsortiosta vetäytymisen kieltävästä lausekkeesta myös silloin, kun voimassa olevan konsortiosopimuksen osapuolet ovat sopineet tekevänsä merkittäviä uusia investointeja ja kyseisten uusien investointien kustannukset oikeuttavat uuteen konsortiosta vetäytymisen kieltävään lausekkeeseen.

(11)

Ehtona olisi oltava myös, että konsortiot ja niiden jäsenet eivät käytä tietyllä reitillä kuljetusmaksuja tai -ehtoja, jotka ovat erilaiset ainoastaan kuljetettujen tavaroiden lähtö- tai määrämaan mukaan ja aiheuttavat siten joillekin satamille, rahdinantajille, kuljetusyrittäjille tai kuljetukseen liittyvien palvelujen tarjoajille haitallista kaupan vääristymistä yhteisössä, jollei tällaisia hintoja tai ehtoja voida perustella taloudellisin näkökohdin kustannuserojen perusteella.

(12)

Poikkeukseen olisi liitettävä myös tiettyjä velvoitteita. Tältä osin kuljetuksen käyttäjien olisi aina voitava tutustua konsortion jäsenten yhteisesti tarjoamien merikuljetuspalvelujen ehtoihin. Olisi säädettävä konsortion ja kuljetuksen käyttäjien välisistä todellisista ja tehokkaista neuvotteluista, jotka koskevat sopimusten soveltamisalaan kuuluvia toimintoja. Tässä asetuksessa täsmennetään myös, mitä on ymmärrettävä todellisilla ja tehokkailla neuvotteluilla, sekä näissä neuvotteluissa noudatettavat tärkeimmät menettelytavat.

(13)

Tällaiset neuvottelut ovat omiaan varmistamaan merikuljetuspalvelujen tehokkaamman toiminnan, jossa otetaan huomioon käyttäjien tarpeet. Tämän vuoksi olisi myönnettävä poikkeus tietyille rajoittaville käytännöille, jotka voivat olla seurausta näistä neuvotteluista. Tällaiset neuvottelut olisi kuitenkin rajoitettava koskemaan konsortion tai sen jäsenten tarjoamien, tämän asetuksen mukaisen poikkeuksen saaneiden säännöllisten merikuljetuspalvelujen ehtoja ja laatua.

(14)

Markkinaosuutta koskevan kynnysarvon, tiettyjen menettelytapojen jättämisen poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle sekä muiden poikkeukseen liitettyjen edellytysten ja velvoitteiden pitäisi yleisesti ottaen varmistaa, että sopimukset, joihin ryhmäpoikkeusta sovelletaan, eivät anna asianomaisille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua kyseisen liikenteen olennaiselta osalta.

(15)	Erityistapauksissa, joissa tämän asetuksen piiriin kuuluvilla sopimuksilla on kuitenkin vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa 81 artiklan 3 kohdan kanssa, komissio voi peruuttaa ryhmäpoikkeuksen.

(16)	Tämä asetus ei estä perustamissopimuksen 82 artiklan soveltamista.

(17)	Koska asetuksen (EY) N:o 823/2000 voimassaolo päättyy, on aiheellista antaa uusi asetus, jolla ryhmäpoikkeus uusitaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

Tämä asetus koskee konsortioita ainoastaan, jos ne tarjoavat kansainvälisiä linjaliikenteen kuljetuspalveluita, joiden lähtö- tai määräpaikkana on yksi tai useampi yhteisön satama.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’konsortiolla’ sopimusta tai useita toisiinsa liittyviä sopimuksia vähintään kahden sellaisen aluksia käyttävän kuljetusyrittäjän välillä, jotka tarjoavat säännöllisiä kansainvälisiä linjaliikennepalveluja yksinomaan rahdin kuljetukseen pääasiallisesti kontteja käyttäen yhdessä tai useammassa liikenteessä, kun sopimusten tavoitteena on luoda yhteistyötä merikuljetuspalvelun harjoittamiseksi yhdessä parantamalla palveluja, joita kukin konsortion jäsen konsortion puuttuessa tarjoaisi yksinään, ja rationalisoida niiden toimintaa teknisten, toiminnallisten ja/tai kaupallisten järjestelyjen keinoin,

2.	’linjaliikenteellä’ tavaroiden kuljetusta, joka tapahtuu säännöllisellä tavalla tietyllä reitillä tai reiteillä satamien välillä etukäteen ilmoitetuin aikatauluin ja päivämäärin ja joka on myös tilapäisluontoisesti jokaisen kuljetuksen käyttäjän käytettävissä maksua vastaan,

’palvelujärjestelyllä’ yhden tai useamman kuljetuksen käyttäjän ja konsortion yksittäisen jäsenen tai konsortion välistä sopimusjärjestelyä, jonka mukaan käyttäjä sitoutuu kuljetuttamaan tietyn määrän tavaroita tietyn ajanjakson kuluessa, mistä vastineeksi konsortion jäsen tai konsortio antaa käyttäjälle yksittäisen sitoumuksen määrätyn laatuisen, erityisesti käyttäjän tarpeisiin sovitetun palvelun suorittamisesta,

4.	’kuljetusten käyttäjällä’ yritystä (esimerkiksi rahdinantaja, vastaanottaja, huolitsija ja niin edelleen) tai sen edustusorganisaatiota, joka on tehnyt tai ilmaissut aikomuksensa tehdä konsortion (tai sen jäsenen kanssa) sopimuksen tavaroiden kuljettamisesta,

5.	’palvelun aloittamisella’ päivää, jona ensimmäinen alus harjoittaa asianomaista liikennettä, tai jos on tehty merkittävä uusi investointi, päivää, jona ensimmäinen alus harjoittaa liikennettä kyseisestä merkittävästä uudesta investoinnista suoraan johtuvien edellytysten mukaan,

’merkittävällä uudella investoinnilla’ investointia, joka johtaa sellaisten uusien alusten rakentamiseen, ostamiseen tai pitkäaikaiseen vuokraamiseen, jotka on erityisesti suunniteltu kyseisen palvelun tarjoamiseen ja ovat siinä tarpeellisia ja jotka muodostavat vähintään puolet konsortion jäsenten kokonaisinvestoinnista suhteessa konsortion tarjoamaan merikuljetuspalveluun.

II LUKU

POIKKEUKSET

3 artikla

Sopimukset, joille myönnetään poikkeus

1. Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan nojalla ja jollei tässä asetuksessa säädetyistä edellytyksistä ja velvoitteista muuta johdu, perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tämän artiklan 2 kohdassa lueteltuihin toimintoihin, jos ne sisältyvät konsortiosopimuksiin sellaisina kuin ne on määritelty tämän asetuksen 1 ja 2 artiklassa.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään koskee ainoastaan seuraavia toimintoja:

linjaliikenteen kuljetuspalvelujen yhteinen harjoittaminen, johon sisältyy jokin seuraavista toiminnoista:

i)	kuljetusaikataulujen ja käyntisatamien yhteensovittaminen ja/tai vahvistaminen yhdessä;

ii)	laivatilan vaihto, myynti tai ristikkäisvuokraus;

iii)	alusten ja/tai satamalaitteiston yhteiskäyttö (’pooling’);

iv)	yhden tai useamman toimiston yhteiskäyttö;

v)	konttien, kuljetusalustojen ja muun laitteiston asettaminen käyttöön ja/tai näiden laitteistojen vuokra-, leasing- tai ostosopimukset;

vi)	tietoliikennepohjaisen tiedonsiirtojärjestelmän ja/tai yhteisen dokumentaatiojärjestelmän käyttö;

b)	kapasiteetin mukauttaminen kysynnän ja tarjonnan vaihtelun perusteella;

c)	satamaterminaalien ja niihin kuuluvien palvelujen (esimerkiksi proomu- ja ahtauspalvelut) yhteinen hoitaminen tai käyttö;

d)	mikä tahansa muu a–c alakohdassa mainittuihin toimintoihin liittyvä toiminto, joka on välttämätön niiden toteuttamiselle.

3. Edellä olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuiksi liitännäistoiminnoiksi katsotaan erityisesti seuraavat lausekkeet:

a)	konsortion jäsenten velvoittaminen käyttämään asianomaisessa liikenteessä tai liikenteissä konsortiolle osoitettuja aluksia ja pidättymään laivatilan vuokrauksesta kolmansien osapuolten omistamilta aluksilta;

b)	konsortion jäsenten velvoittaminen siihen, että ne eivät osoita tai vuokraa laivatilaa asianomaisessa liikenteessä tai liikenteissä toimiville muille aluksia käyttäville kuljetusyrittäjille ilman muiden konsortion jäsenten ennalta antamaa suostumusta.

4 artikla

Sopimukset, joita poikkeus ei koske

Edellä 3 artiklassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta sopimuksiin, joiden tavoitteena on välittömästi tai välillisesti, yksinään tai yhdistettyinä osapuolten määräysvallassa oleviin muihin tekijöihin:

a)	vahvistaa hintoja myytäessä linjaliikennepalveluja kolmansille;

b)	rajoittaa kapasiteettia tai myyntiä, lukuun ottamatta tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kapasiteetin mukautuksia;

c)	jakaa markkinoita tai asiakkaita.

III LUKU

POIKKEUKSEN EDELLYTYKSET

5 artikla

Markkinaosuuteen liittyvät edellytykset:

1. Saadakseen 3 artiklassa säädetyn poikkeuksen konsortiolla on oltava kaikilla markkinoilla, joilla se toimii, alle 30 prosentin markkinaosuus laskettuna kuljetettujen tavaroiden määränä (rahtitonneina tai TEU:na).

2. Sen toteamiseksi, saavutetaanko tämä kynnysarvo:

a)	on laskettava yhteen samoilla merkityksellisillä markkinoilla sekä yksinään että konsortion yhteydessä palveluja tarjoavien kuljetusyrittäjien markkinaosuudet;

b)	on laskettava yhteen samoilla merkityksellisillä markkinoilla toimivien ja yhteisten jäsenten kautta toisiinsa liittyvien konsortioiden markkinaosuudet.

3. Edellä 3 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan edelleen, kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua markkinaosuutta ei kahden peräkkäisen kalenterivuoden kuluessa ylitetä enemmän kuin kymmenesosalla.

4. Jos jompikumpi 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista kynnyksistä ylitetään, 3 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan edelleen kuuden kuukauden ajan sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana ylitys on tapahtunut. Tämä jakso pidennetään kahdeksitoista kuukaudeksi ylityksen johtuessa siitä, että muu kuin konsortiossa jäsenenä oleva kuljetusyrittäjä lopettaa toiminnan markkinoilla.

6 artikla

Muut edellytykset

Edellä 3 artiklassa säädetyn poikkeuksen saamiseksi kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:

a)	Konsortion on annettava kaikille jäsenilleen mahdollisuus tarjota erillissopimuksella omat yksilöllistetyt palvelujärjestelynsä.

Konsortiosopimuksessa on annettava jäsenyrityksille oikeus vetäytyä konsortiosta ilman taloudellista tai muuta seuraamusta, kuten erityisesti velvoitetta lopettaa kuljetustoimintonsa asianomaisessa liikenteessä tai liikenteissä ja siihen mahdollisesti liittyvää ehtoa, jonka mukaan kyseisen toiminnon saa aloittaa uudelleen tietyn ajanjakson kuluttua. Tähän oikeuteen kuuluu enintään kuuden kuukauden pituinen irtisanomisaika. Konsortiosopimuksessa voidaan kuitenkin määrätä, että irtisanomisilmoitus voidaan antaa vasta konsortiosopimuksen tai yhteiseen merikuljetuspalveluun tehtävää merkittävää uutta investointia koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä alkavan enintään 18 kuukauden ajanjakson jälkeen. Jos sopimuksen voimaantulopäivä on aikaisempi kuin palvelun aloittamispäivä, kyseinen ajanjakso on enintään 24 kuukautta konsortiosopimuksen voimaantulopäivästä tai yhteiseen merikuljetuspalveluun tehtävää merkittävää uutta investointia koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä. Myös voimakkaasti integroituneen konsortion, jolla on hyvin korkea investointiaste konsortion jäsenten erityisesti konsortion perustamisen vuoksi ostamien tai vuokraamien alusten vuoksi, tapauksessa irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta, mutta sopimuksessa voidaan määrätä, että irtisanomisilmoitus voidaan antaa vasta konsortiosopimuksen tai yhteiseen merikuljetuspalveluun tehtävää merkittävää uutta investointia koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä alkavan enintään 30 kuukauden ajanjakson jälkeen. Jos sopimuksen voimaantulopäivä on aikaisempi kuin palvelun aloittamispäivä, kyseinen ajanjakso on enintään 36 kuukautta konsortiosopimuksen voimaantulopäivästä tai yhteiseen merikuljetuspalveluun tehtävää merkittävää uutta investointia koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä.

Konsortio tai konsortion jäsenyhtiöt eivät tuota haittaa yhteismarkkinoilla tietyille satamille, käyttäjille tai kuljetusyrittäjille soveltamalla samojen tavaroiden kuljetukseen sopimukseen kuuluvalla vyöhykkeellä hintoja ja ehtoja, jotka eroavat alkuperä- tai määrämaan tai lastaus- tai purkusataman mukaan, jollei näitä hintojen tai ehtojen eroja voida perustella taloudellisin näkökohdin kuljetushintojen erojen perusteella.

IV LUKU

VELVOITTEET

7 artikla

Velvoite neuvotella kuljetusten käyttäjien kanssa:

1. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt velvoitteet liittyvät 3 artiklassa säädettyihin poikkeuksiin.

2. Kuljetusten käyttäjien tai niiden edustusorganisaatioiden ja konsortion on käytävä keskenään todellisia ja tehokkaita neuvotteluja ratkaisujen löytämiseksi kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin, lukuun ottamatta vähäpätöisiä ja luonteeltaan pelkästään toiminnallisia kysymyksiä; nämä tärkeät kysymykset koskevat konsortion tai sen jäsenten tarjoamien säännöllisten merikuljetuspalvelujen ehtoja ja laatua.

3. Näitä neuvotteluja käydään aina kun mikä tahansa edellä mainituista osapuolista niitä pyytää.

4. Neuvottelut on käytävä ennen neuvottelujen aiheena olevan toimenpiteen toteuttamista, paitsi ylivoimaisen esteen sattuessa. Jos konsortion jäsenten on ylivoimaisen esteen vuoksi pakko soveltaa päätöstä ennen kuin neuvotteluja on käyty, pyydetyt neuvottelut on käytävä kymmenen työpäivän kuluessa pyynnön esittämisen päivämäärästä. Ennen neuvottelujen käymistä ei anneta julkista ilmoitusta toimenpiteestä, paitsi silloin, kun ilmenee tällainen ylivoimainen este, johon on viitattava toimenpidettä koskevassa ilmoituksessa.

5. Neuvottelumenettely käsittää seuraavat vaiheet:

a)	konsortio antaa ennen neuvotteluja yksityiskohtaiset kirjalliset tiedot neuvottelujen aiheesta kuljetusten käyttäjille tai niiden edustusorganisaatioille;

näkemysten vaihto tapahtuu osapuolten välillä joko kirjallisesti tai järjestämällä kokouksia taikka näillä kahdella tavalla; näihin kokouksiin osallistuvilla konsortion jäsenten ja kuljetusten käyttäjien tai niiden edustusorganisaatioiden edustajilla on valtuus muodostaa yhteinen näkökanta; osapuolet tekevät parhaansa tämän saavuttamiseksi;

c)	jos yhteiseen näkökantaan ei molempien osapuolten yrityksistä huolimatta päästä, erimielisyys on todettava ja ilmoitettava julkisesti. Kumpi tahansa osapuoli voi saattaa tämän erimielisyyden komission tietoon;

d)	neuvottelujen päättämiselle voidaan määrätä kohtuullinen määräaika, mikäli mahdollista molempien osapuolten yhteisestä sopimuksesta. Paitsi poikkeustapauksissa tai osapuolten sopimuksesta tällainen määräaika ei voi olla lyhyempi kuin yksi kuukausi.

6. Konsortion tai sen jäsenten tarjoamien merikuljetuspalvelujen ehdot, mukaan lukien näiden palvelujen laatuun liittyvät ehdot, ja kaikki näitä koskevat muutokset saatetaan pyynnöstä käyttäjien käyttöön kohtuulliseen hintaan, ja niihin voidaan tutustua milloin tahansa kuluitta konsortion jäsenten toimistoissa tai konsortion omissa taikka sen asiamiesten toimistoissa.

8 artikla

Poikkeukseen liittyvät muut velvoitteet

Jokaisen konsortion, joka haluaa hyötyä tämän asetuksen soveltamisesta, on osoitettava komission tai jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten pyynnöstä, että se täyttää 5–7 artiklassa säädetyt edellytykset ja velvoitteet. Tätä varten pyynnön esittävä viranomainen määrittää tapauskohtaisesti määräajan, jonka on oltava vähintään kolme kuukautta.

V LUKU

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

9 artikla

Salassapitovelvollisuus

1. Edellä olevan 8 artiklan soveltamisen seurauksena saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan tässä asetuksessa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

2. Komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset sekä niiden virkamiehet ja muu henkilöstö eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tätä asetusta soveltaessaan ja joita niiden laadun takia koskee salassapitovelvollisuus.

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan säännökset eivät estä yleisten tietojen tai tutkimusten julkaisemista, jos ne eivät sisällä yksittäisiä yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä koskevia tietoja.

10 artikla

Peruuttaminen yksittäistapauksissa

1. Asetuksen (EY) N:o 1/2003 (5) 29 artiklan mukaisesti komissio voi peruuttaa tämän asetuksen soveltamisesta saatavan edun, jos se toteaa, että tietyssä tapauksessa sopimuksella, yritysten yhteenliittymän päätöksellä tai yhdenmukaistetulla menettelytavalla, johon sovelletaan tämän asetuksen 3 artiklaa, on kuitenkin tiettyjä vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan kanssa, ja erityisesti kun:

a)	konsortion jäsenet eivät kohtaa merkityksellisillä markkinoilla, joilla konsortio toimii, tehokasta todellista tai mahdollista kilpailua sellaisten varustamoiden taholta, jotka eivät ole konsortion jäseniä;

b)	kuluttajat eivät saa kohtuullista osuutta konsortion avulla saavutettavasta hyödystä, erityisesti, jos konsortio toistuvasti jättää noudattamatta tämän asetuksen 7 artiklassa säädettyjä neuvotteluvelvoitteita.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetulla sopimuksella, yritysten yhteenliittymän päätöksellä tai yhdenmukaistetulla menettelytavalla on yksittäisessä tapauksessa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan kanssa ristiriidassa olevia vaikutuksia jäsenvaltion alueella tai sellaisella osalla siitä, joka täyttää kaikki erillisten maantieteellisten markkinoiden tunnuspiirteet, kyseisen jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi peruuttaa tämän asetuksen soveltamisesta johtuvan edun tällä alueella.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä huhtikuuta 2010.

Sitä sovelletaan 25 päivään huhtikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.”

(1) EYVL L 55, 29.2.1992, s. 3.

(2) EYVL L 55, 29.2.1992, s. 3.

(3) (…)

(4) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 24.

(5) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

21.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 266/9

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

(2008/C 266/04)

Tuen numero: XA 219/08

Jäsenvaltio: Tanska

Alue: Koko maa

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Kartoflens muligheder

Oikeusperusta: Lov om administration af Det Europæiske Fællesskabs forordninger om markedsordninger for landbrugsvarer m.v. (Bemyndigelsesloven), cf. lovbekendtgørelse nr. 297 af 28. april 2004.

Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 2 kohdan e alakohdan ii alakohdan

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä: 500 000 DKK

Tuen enimmäisintensiteetti: 44 %

Täytäntöönpanoajankohta: 30. kesäkuuta 2008 tai heti kun komissio on rekisteröinyt tukijärjestelmän asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2008 asti

Tuen tarkoitus: Tutkia tanskalaisten perunankäyttöä ja suhtautumista perunaan ja muihin aterioilla käytettäviin lisäkkeisiin sekä laatia perunalle oma markkinointistrategia; tuki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 2 kohdan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

Kustannukset käsittävät markkinatutkimuksen, markkinointisuunnitelman, painetun kertomuksen ja matkakustannukset

Alat, joita tuki koskee: Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Kartoffelafgiftsfonden

Grindstedvej 55

DK-7184 Vandel

Internet-osoite: www.kartoffelafgiftsfonden.dk/Regnskab_budget/Budget08_1.pdf

Muita tietoja: —

Tuen numero: XA 225/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Castile-La Mancha

Tukijärjestelmän nimike: Ayudas para el asesoramiento en sanidad vegetal

Oikeusperusta: Orden de 15-04-2008, de la Consejería de Agricultura, por la que se establecen las bases reguladoras de las ayudas para el asesoramiento en sanidad vegetal y se convocan para la campaña 2008

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä: 1 300 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 75 % neuvonnasta aiheutuvista kustannuksista

Täytäntöönpanopäivä: Päivä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Internet-sivustolla

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuetaan kasvien terveyteen liittyvää teknistä avustamista ja erityisesti kasvien terveyttä koskevien suunnitelmien laatimista ja tarkistamista sekä alaa koskevissa teknisissä konsultaatioissa esitettäviä ratkaisuja tehostamalla kasvinsuojelumenetelmiä yhdistetyn käsittelyn ja integroitujen torjuntatekniikoiden avulla. Näin suojellaan kasveja ja noudatetaan elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikehygieniaa koskevia sääntöjä sekä lisätään tuotteiden terveellisyyttä. Asetuksen 1857/2006 15 artiklan mukaisesti tuki myönnetään pienille ja keskisuurille maatalousyrityksille luontoissuorituksina tuottajaryhmien näille yrityksille tarjoamien neuvontapalvelujen muodossa. Neuvontapalvelujen tarjoamisesta aiheutuvina kustannuksina tuottajaryhmille korvataan osittain henkilöstöstä, koulutuksesta sekä kentältä kerättävien näytteiden, kirjallisuuden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia

Ala tai alat, joita tuki koskee: Alueen tärkeimpiä viljelykasveja tuottavat viljelijät alkutuotantosektorilla

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consejería de Agricultura

C/ Pintor Matías Moreno, no 4

E-45004 Toledo

Internet-osoite: Toistaiseksi:

http://www.jccm.es/agricul/agricultura_ganaderia/sanidad_vegetal/ayudas/CLM_Ayudas%20ASV-Para_UE.pdf

Julkaisemisen jälkeen:

http://www.jccm.es/cgi-bin/docm.php3

Toledo, 26. toukokuuta 2008.

La Secretaria General Técnica

Rosa Natividad ZAMBUDIO

Tuen numero: XA 226/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Valencia

Yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Asociación de Ganaderos de Caprino de Raza Murciano-Granadina de la Comunidad Valenciana

Oikeusperusta: Resolución de la Consellera de Agricultura, Pesca y Alimentación, que concede la subvención basada en una línea nominativa descrita en la ley 15/2007 de presupuestos de la Generalitat

Arvioidut vuosikustannukset: 12 000 EUR vuoden 2008 aikana

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: Päivä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Internet-sivustolla

Yksittäisen tuen kesto: 2008

Tuen tarkoitus: Murciano-granadina-vuohirodun edistämistä ja suojelua koskeva ohjelma ylläpitämällä kantakirjaa (16 artikla), kouluttamalla kasvattajia ja jakamalla rotua koskevaa tietoa (15 artikla). Kustannuksiin sisältyvät suunnitellut palvelut, maidontarkastuksessa ja analyyseissä käytettävät tarvikkeet, kolmansilta osapuolilta tilattavat palvelut (ohjelmistosovelluksen hallinta, sukukirjojen täydentäminen, näytteiden analysointi ja vuohenkasvattajien tekninen avustaminen) sekä vuohenkasvattajien koulutussuunnitelmasta aiheutuvat kustannukset

Alat, joita tuki koskee: Murciano-granadina-vuohien kasvattajat Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävä viranomainen:

Conselleria de Agricultura, Pesca y Alimentación

Amadeo de Saboya, no 2

E-46010 Valencia

Muita tietoja: Liitteenä on tuen myöntämistä koskeva päätös

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/AMURVAL.pdf

Valencia, 2. kesäkuuta 2008.

La directora general de Producción Agraria

Laura Peñarroya FABREGAT

Tuen numero: XA 233/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Provincia Autonoma di Trento

Tukijärjestelmän nimike: Iniziative per la valorizzazione dell'Agricoltura

Oikeusperusta:

1.	L.P. 4 del 28 marzo 2003«Sostegno dell'economia agricola, disciplina dell'agricoltura biologica e della contrassegnazione di prodotti geneticamente non modificati» articoli 47 e 49

2.	Deliberazione della Giunta provinciale di Trento n. 1010 del 18 aprile 2008, modificata con deliberazione n. 1390 del 30 maggio 2008

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: Vuosittaiset määrärahat ovat 1 500 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanoajankohta: Tukijärjestelmä pannaan täytäntöön sen jälkeen, kun poikkeushakemuksen tunnistusnumero on julkaistu maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Internet-sivustossa

Tukijärjestelmän kesto: Tukea voidaan myöntää enintään 31.12.2013 asti

Tuen tarkoitus:

a)	alueen maatalouden kehittäminen ja tehokkuuden ja ammatillisen osaamisen parantaminen sekä luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon edistäminen;

b)	tukijärjestelmän osalta sovelletaan ryhmäpoikkeusasetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 ja 15 artiklaa

Alat, joita tuki koskee: Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Provincia Autonoma di Trento

Dipartimento Agricoltura e Alimentazione

Servizio Vigilanza e promozione delle attività agricole

Via G.B. Trener, 3

I-38100 Trento

Internet-osoite: http://www.delibere.provincia.tn.it/scripts/gethtmlDeli.asp?Item=9&Type=FulView

http://www.delibere.provincia.tn.it/scripts/gethtmlDeli.asp?Item=76&Type=FulView

http://www.delibere.provincia.tn.it/scripts/viewAllegatoDeli.asp?Item=76

Tuen numero: XA 235/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Regione Autonoma Valle d'Aosta

Tukijärjestelmän nimike: Incentivi per servizi di assistenza tecnica finalizzata all'utilizzo delle risorse alimentari locali, quali prati e pascoli, e all'impiego di tecniche e di mezzi di produzione rispettosi dell'ambiente e attenti al benessere animale, purché essa non rientri nella normale gestione aziendale

Oikeusperusta: Legge Regionale 4 settembre 2001, n. 21 «Disposizioni in materia di allevamento zootecnico e relativi prodotti» e successive modificazioni e integrazioni (in particolare, l'articolo 2 comma 1 lettera c) e comma 1bis, l'articolo 3 e l'articolo 6 comma 1 lettera a) e deliberazione della Giunta regionale del 13 giugno 2008, n. 1814 «Precisazioni in merito alla concessione degli incentivi previsti per il settore della zootecnia dalle Leggi Regionali 4 settembre 2001, n. 21 e 22 aprile 2002, n. 3, e successive modificazioni e integrazioni»

Tukijärjestelman arvioidut vuosikustannukset: 6 800 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 % tukikelpoisista kustannuksista

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukijärjestelmän kesto: Tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää 31.12.2013 asti ja 6 kuukautta sen jälkeen

Tuen tarkoitus: Tekniseen apuun liittyviä palveluja kannustamalla on tarkoitus varmistaa, että yritykset saavat teknistä apua paikallisten rehun lähteiden, kuten niittyjen ja laidunmaiden, hyödyntämiseen sekä ympäristöystävällisten ja eläinten hyvinvointia edistävien tekniikoiden ja tuotantovälineiden käyttöön niiltä osin kuin se ei kuulu tavanomaiseen yritystoiminnan harjoittamiseen.

Tuki myönnetään luontoissuorituksina tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia. Tällaisia palveluja tarjoavat kasvattajajärjestöt, erilaiset tahot tai toimivaltaiset alueelliset viranomaiset suoraan.

Kaikilla täytäntöönpanoalueen tukikelpoisilla toimijoilla on mahdollisuus saada tukea puolueettomasti määriteltyjen edellytysten perusteella. Tuottajajärjestöjen mahdollisesti tarjoamien palvelujen yhteydessä järjestön jäsenyys ei ole edellytyksenä palvelujen saamiselle, ja muiden kuin jäsenten osallistuminen järjestön hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettu palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tukikelpoisia ovat seuraavista toiminnoista aiheutuvat kustannukset:

Viittaus yhteisön lainsäädäntöön asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a, b, c ja f alakohta sekä 3 ja 4 kohta.

Muistutettakoon, että nimenomainen viittaus kyseiseen artiklaan ja näin ollen myös kaikkiin siinä säädettyihin ja edellä mainittuihin edellytyksiin on lain N:o 21/2001 2 artiklan 1 a kohdassa

Ala tai alat, jo(i)ta tuki koskee: lajit, joista säädetään alueellisen kotieläin- ja kotieläintilarekisterin perustamisesta 26 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa alueellisessa laissa N:o 17 (nautaeläimet, lampaat, vuohet, siat ja hevoset) ja muut kotieläintuotannon kannalta merkittävät lajit

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma Valle d'Aosta

Assessorato Agricoltura e Risorse naturali

Dipartimento Agricoltura

Direzione investimenti aziendali e sviluppo zootecnico

Loc. Grande Charrière, 66

I-11020 Saint-Christophe (Aosta)

Internet-osoite: http://www.regione.vda.it/gestione/sezioni_web/allegato.asp?pk_allegato=1348

Saint-Christophe

Il Coordinatore del Dipartimento Agricoltura

Emanuele DUPONT

21.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 266/16

VALTIONTUET — ESPANJA

Valtiontuki C 22/08 (ex N 222/07 ja N 242/07) — Tuet El Pozo Alimentación SA:lle

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2008/C 266/08)

Komissio on ilmoittanut 20. toukokuuta 2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Espanjalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Agriculture

Directorate H. — Agricultural legislation

Unit H.2 — Competition

Rue de la Loi 130 5/94A

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 296 76 72

Huomautukset toimitetaan Espanjalle. Huomautuksia esittävä asianomainen voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Espanja ilmoitti komissiolle 16. ja 17. huhtikuuta 2007 päivätyillä kirjeillään aikomuksestaan myöntää tukea El Pozo Alimentación SA:lle, joka on elintarvikealalla toimiva suuryritys. Tuki N 222/07 koskee laajennus- ja kunnostusinvestointeja Alhama de Murciassa (Murcia) sijaitsevissa lihan käsittelylaitoksissa, ja tuki N 242/07 koskee samalle sijaintipaikalle rakennettavaa rakennusta, jossa on tarkoitus tuottaa kypsytettyjä, viipaloituja ja käärittyjä lihavalmisteita. Komissio on päättänyt käsitellä näitä kahta ilmoitusta yhdessä ja pitää niitä yhtenä tukena. Koska kyseessä olevat investoinnit koskevat itse asiassa yhden ja saman yrityksen harjoittamaa maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä ja myös edellytykset ovat käytännössä samat, toimenpiteitä on tarkasteltava yhdessä, jotta niiden todellinen taloudellinen vaikutus kyseiseen yritykseen kävisi ilmi.

Komissio on päättänyt aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen tutkintamenettelyn edellä mainittujen toimenpiteiden osalta, koska niiden avulla ehkä myönnetään kyseiselle yritykselle valtiontukia, joiden epäillään olevan perustamissopimuksen 87 artiklan vastaisia.

Toimenpidettä on tarkasteltava ilmoitushetkellä voimassa olevien alakohtaisten kilpailusääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä kyseessä ovat maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007–2013 (1). Suuntaviivojen 43 kohdan mukaan komissio sallii investointituen myöntämisen vain maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittaville yrityksille, joissa on vähintään 750 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 200 miljoonaa euroa edellyttäen, että tuki täyttää kaikki kaudeksi 2007–2013 vahvistetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa (2) asetetut edellytykset aluetukeen oikeutetuilla alueilla. Espanjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan asianomaisessa yrityksessä on yli 1 000 työntekijää, joten näitä edellytyksiä sovelletaan.

Kaudeksi 2007–2013 vahvistettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 38 kohdassa täsmennetään, että on tärkeää varmistaa, että aluetuki todella kannustaa tekemään investointeja, joita ei muuten tehtäisi tukialueilla. Tältä osin suuntaviivoissa määrätään tietyistä ehdottomista edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta komissio voi hyväksyä yksittäisen tuen. Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että investoinnit on jo aloitettu. Ne eivät ole kuitenkaan toimittaneet jäljennöstä tuensaajan esittämästä tukihakemuksesta. Viranomaiset eivät ole myöskään toimittaneet jäljennöstä järjestelmän hallinnosta vastaavan viranomaisen tuensaajalle lähettämästä kirjallisesta ilmoituksesta, jossa olisi todettava joko yksittäisen tuen tai tapauskohtaisen tuen edellytysten täyttyminen. Komissio ei näin ollen pysty toteamaan, onko kaikkia kannustavaan vaikutukseen liittyviä edellytyksiä noudatettu, joten sen on tässä vaiheessa kyseenalaistettava ilmoitetun hankkeen tukikelpoisuus.

Kaudeksi 2007–2013 vahvistettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 51 kohdassa määrätään lisäksi, ettei alustavista selvityksistä ja neuvontapalveluista aiheutuvia investointiin liittyviä kustannuksia voida ottaa huomioon, kun kyseessä ovat suuryritykset. Viranomaiset ovat kuitenkin vahvistaneet ilmoituslomakkeessa, että tuki kattaa tällaiset kustannukset. Koska kyseessä on suuryritys, komission on tässä vaiheessa kyseenalaistettava näiden kustannusten tukikelpoisuus.

KIRJEEN TEKSTI

”Tras haber examinado la información facilitada por las autoridades de su país en relación con las dos medidas arriba indicadas, la Comisión comunica a España por la presente su decisión de abrir el procedimiento dispuesto en el artículo 88, apartado 2, del Tratado CE.

I. PROCEDIMIENTO

(1)

Por cartas de 16 y 17 de abril de 2007, registradas el día 18 del mismo mes, la Representación Permanente de España ante la Unión Europea notificó a la Comisión, de conformidad con el artículo 88, apartado 3, del Tratado, los proyectos de medidas arriba mencionados. La Comisión recibió información complementaria por cartas de 21 de junio, 13 de agosto y 24 de octubre de 2007 y de 18 de enero y 17 de marzo de 2008, esta última registrada el día 28 de ese mes.

(2)

El beneficiario de las dos ayudas es la empresa “El Pozo Alimentación, SA”. La ayuda N 222/07 contempla la realización de inversiones para la ampliación y mejora de las instalaciones en las que se efectúa un tratamiento completo de la carne. La otra ayuda, N 242/07, se destina a la construcción, en el mismo emplazamiento que esas instalaciones, de un edificio para la fabricación y envase de productos cárnicos cocidos, en lonchas.

(3)

La Comisión ha decidido tratar las dos ayudas conjuntamente y considerarlas como una sola. En efecto, dado que se trata de inversiones para la transformación y comercialización de productos agrícolas en una misma empresa y en condiciones prácticamente idénticas, ambas ayudas deben sumarse para conocer su impacto económico real en la empresa.

(4)

La notificación hace referencia a una medida que ya se comunicó en su día y fue autorizada por la Comisión, pero que no llegó a ejecutar España (N 750/02) (3). La ayuda ahora notificada, sin embargo, debe ser considerada como una nueva ayuda ya que las modificaciones ahora introducidas transforman esa medida en una nueva ayuda. Así, por ejemplo, el presupuesto que se contemplaba en la ayuda N 750/02 se aumenta ahora alrededor de un 100 %.

II. DESCRIPCIÓN

(5)	Se trata de la notificación de una ayuda individual directa para la sociedad “El Pozo Alimentación, SA” (en lo sucesivo denominada “El Pozo”), que es una gran empresa del sector agroalimentario, con más de 1 000 trabajadores, situada en Alhama de Murcia (Murcia).

(6)

Los productos a los que pretenden destinarse las inversiones son los de carne de porcino y sus derivados (charcutería) y los de carne de pavo. El proyecto subvencionado, cuyas obras tendrán una duración de dos años, contempla la ampliación de las instalaciones dedicadas a la fabricación de productos despiezados, elaborados y presentados en pequeñas bandejas para su venta directa al consumidor en supermercados, grandes superficies, galerías comerciales e hipermercados.

(7)

Las inversiones, que consisten en la creación de nuevos edificios y la adquisición de equipos, tienen como objetivos concretos los siguientes:

—	[…] (4) (los corchetes en el texto indican secreto profesional),

—

[…],

—	mejorar las condiciones medioambientales […],

—	construir un edificio destinado a la fabricación y envase de productos cárnicos […],

—	[…] la calidad y la trazabilidad de los productos.

(8)

Las instalaciones, que compondrán un centro de tratamiento completo de carnes, tendrán una capacidad de sacrificio y producción equivalente a […] cerdos por hora. El cuadro que figura a continuación, facilitado por las autoridades españolas, muestra los productos/servicios objeto de las inversiones y el impacto de éstas en términos de producción.

Productos/Servicios	Cantidad (toneladas)
Productos/Servicios	Antes de la inversión	Después de la inversión
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]
[…]	[…]	[…]

(9)	Según las autoridades españolas, con el nuevo edificio destinado a la fabricación y envase de productos cárnicos […], la producción de los cuatro tipos de productos que presenta la empresa […] pasará de […] toneladas antes de la inversión a […] después de ella.

(10)	Según dichas autoridades, la ayuda excluye la compra de equipos de segunda mano y de activos inmateriales.

(11)	Se cubre, en cambio, el 50 % del coste de los estudios preparatorios que se realicen y de los servicios de asesoría que se consulten en relación con las inversiones.

(12)

También se incluye en los gastos subvencionables el coste de adquisición de activos —distintos de los terrenos y edificios— que sean objeto de arrendamiento financiero. Este último establece la obligación de comprar los activos —que no sean terrenos ni edificios— antes de la expiración del contrato. De esta forma, los bienes deberán ser propiedad del beneficiario en el momento de realizar las inversiones. Así mismo, las inversiones deben mantenerse durante un periodo mínimo de 5 años;

(13)

La ayuda consistirá en un solo pago que se hará efectivo al final del proyecto, una vez que la empresa pruebe de la debida forma la ejecución de las inversiones y el cumplimiento de todas las demás condiciones legalmente exigibles. Las inversiones deberán mantenerse durante un plazo mínimo de cinco años.

(14)	Según las autoridades españolas, se prevé la creación de 1 065 nuevos empleos como resultado de este proyecto. La empresa, además, mantendrá los 1 855 puestos de trabajo que existen hoy en Alhama de Murcia.

(15)

Dichas autoridades han explicado que, para evitar que haya acumulación de ayudas o que se sobrepase la intensidad de ayuda autorizada, el beneficiario debe presentar una declaración con todas las ayudas solicitadas y, en su caso, obtenidas para este mismo proyecto. La medida, según han explicado, no puede acumularse con otras ayudas de minimis.

(16)

Las autoridades españolas presentan como base jurídica de la ayuda las disposiciones siguientes:

—	Ley no 50/85, de 27 de diciembre, de incentivos regionales para la corrección de desequilibrios económicos interterritoriales,

—	Real Decreto no 1535/87, de 11 de diciembre, por el que se aprueba el Reglamento de desarrollo de la Ley no 50/85 de incentivos regionales para la corrección de desequilibrios económicos interterritoriales,

—	Real Decreto no 488/88, de 6 de mayo, de delimitación de la Zona de Promoción Económica de Murcia (modificado por Real Decreto no 1331/2001 y por Real Decreto no 178/2007).

(17)	El presupuesto de la ayuda, que corre a cargo del Ministerio de Economía, se eleva a 15 129 528 EUR, es decir, el 7,24 % de la inversión total necesaria, que asciende a 208 934 268 EUR.

(18)

Según la carta de las autoridades españolas fechada el 24 de octubre de 2007, el Ministerio de Economía no había pagado hasta ese momento ninguna ayuda en espera de que la Comisión adoptara una decisión. Sin embargo, la carta de 18 de enero de 2008 de dichas autoridades indicó que, en respuesta a la solicitud de ayuda de la empresa, se habían iniciado ya las inversiones previstas en el proyecto.

(19)

Las autoridades españolas consideran que la ayuda entra en el ámbito de aplicación de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013 y que se concede en virtud de un régimen de ayudas regionales ya autorizado por la Comisión (ayuda estatal N 38/87). En su opinión, por tanto, son aplicables aquí las normas de ese régimen.

III. VALORACIÓN

(20)

Los artículos 87 y 88 del Tratado se aplican a todos los productos agrícolas que figuran en su anexo I y que están sujetos a una organización común de mercados (todos los productos agrícolas, salvo las patatas distintas de las de fécula, la carne de equino, la miel, el café, el alcohol de origen agrícola, el vinagre derivado de alcohol y el corcho) de conformidad con el reglamento que regula cada una de esas organizaciones. Por disposición del artículo 21 del Reglamento (CEE) no 2759/75 del Consejo, por el que se establece la organización común de mercados en el sector de la carne de porcino (5), y del artículo 19 del Reglamento (CEE) no 2777/75 del Consejo, por el que se establece la organización común de mercados en el sector de la carne de aves de corral (5), ambos artículos del Tratado son aplicables en uno y otro sector (6).

1. Artículo 87, apartado 1, del Tratado

(21)

Según lo dispuesto en el artículo 87, apartado 1, del Tratado, son “incompatibles con el mercado común, en la medida en que afecten a los intercambios comerciales entre Estados miembros, las ayudas otorgadas por los Estados o mediante fondos estatales, bajo cualquier forma, que falseen o amenacen falsear la competencia, favoreciendo a determinadas empresas o producciones”.

(22)

De acuerdo con la jurisprudencia existente, son contrarias a las normas de competencia y están sujetas a la aplicación del artículo 87 (7) las ayudas estatales en las que concurran las circunstancias siguientes: que la ventaja sea concedida por un Estado o con recursos estatales; que la medida afecte a la competencia y al comercio entre los Estados miembros; que la medida ofrezca a sus destinatarios alguna ventaja que aligere la carga normal de su presupuesto; y que la medida presente un carácter específico o selectivo, favoreciendo a determinadas empresas o producciones y falseando así o amenazando falsear la competencia.

(23)

Es necesario, pues, en primer lugar, que la ventaja sea concedida directa o indirectamente por medio de recursos estatales y que sea imputable a un Estado (8). La ayuda aquí examinada consiste en una transferencia directa de recursos públicos destinada a la empresa privada “El Pozo Alimentación, SA”. La Comisión considera por tanto que en este caso se cumple el criterio relativo a los “recursos estatales”.

(24)

La ayuda debe también afectar a la competencia y a los intercambios entre los Estados miembros. Según la jurisprudencia constante en esta materia, los intercambios comerciales se consideran afectados si la empresa beneficiaria ejerce una actividad económica que es objeto de comercio entre los Estados miembros, lo que es el caso de la empresa El Pozo, que opera, en efecto, en dos sectores muy expuestos a la competencia, es decir, el de la carne de porcino y el de la carne de aves de corral y sus derivados. Además, el comercio de productos agrícolas entre la Unión Europea y España es muy importante (9). Debe señalarse, en este sentido, la existencia en el sector agrario de una intensa competencia entre los productores de los Estados miembros cuyos productos son objeto de intercambios intracomunitarios, así como la plena participación de los productores españoles en esa competencia. Se deduce así que la medida examinada puede afectar a esos intercambios por favorecer a un operador de un Estado miembro en detrimento de los de los otros Estados miembros. Así pues, dado que la medida tiene un efecto directo e inmediato en los costes de producción de los productos agrícolas que fabrica El Pozo en España, la Comisión considera que la medida afecta a la competencia y al comercio entre los Estados miembros.

(25)

En cuanto al hecho de que la medida ofrezca a sus beneficiarios una ventaja, debe señalarse que, según una jurisprudencia constante, la noción de ayuda es más general que la de subvención, dado que comprende no sólo las prestaciones positivas, como lo son las propias subvenciones, sino también ciertas intervenciones estatales que, pudiendo adoptar diversas formas, aligeran la carga normal del presupuesto de una empresa y que, por este motivo, pese a no constituir subvenciones en sentido estricto, son de la misma naturaleza y producen los mismos efectos que ellas (10). De ello se desprende que toda medida por la que las autoridades públicas de un Estado conceden a una empresa una ayuda que conlleva una transferencia de recursos estatales coloca al beneficiario en una situación financiera más favorable que la de las otras empresas y constituye así una ayuda estatal según los términos del Tratado CE. De concedérsele la ayuda, El Pozo se encontraría efectivamente en una situación financiera más favorable que la de sus competidores, motivo por el cual la Comisión considera que en este caso se cumple también el criterio referente a la “ventaja”.

(26)

La medida debe, por último, otorgar una ventaja selectiva en beneficio exclusivo de algunas empresas o sectores de actividad. El artículo 87 se refiere, en efecto, a las ayudas que falsean o amenazan falsear la competencia “favoreciendo a determinadas empresas o producciones” (11). Dado que la medida examinada viene a beneficiar únicamente a El Pozo, la Comisión estima que también aquí se cumple el criterio relativo a la “selectividad”.

(27)

A la vista de los argumentos arriba expuestos, la Comisión considera que la medida proyectada en favor de El Pozo implica una ventaja que sólo se concede a esa empresa —y de la que no pueden beneficiarse otros operadores— y que por ello falsea o amenaza falsear la competencia, favoreciendo a determinadas empresas o producciones y pudiendo afectar así al comercio entre los Estados miembros. La Comisión llega por tanto en esta fase a la conclusión de que la medida examinada entra en el ámbito de aplicación del artículo 87, apartado 1, del Tratado.

2. Examen de la compatibilidad de la ayuda

(28)	El Tratado establece en su artículo 87 una serie de excepciones al principio general de incompatibilidad con él de las ayudas estatales.

(29)

Parece, en esta fase, que la ayuda examinada no reviste un carácter social ni se destina a reparar los perjuicios causados por desastres naturales o por otros acontecimientos de carácter excepcional y no puede, por tanto, acogerse a las excepciones dispuestas en las letras a) y b) del apartado 2 del artículo 87. La ayuda no pretende tampoco fomentar la realización de un proyecto importante de interés común europeo ni poner remedio a una perturbación grave de la economía de un Estado miembro y no puede por tal motivo ampararse en la excepción que dispone la letra b) del apartado 3 del mismo artículo 87. Por último, dado que la ayuda tampoco se destina a promover la cultura y la conservación del patrimonio, no es posible aplicarle la excepción que recoge la letra d) del apartado 3 de dicho artículo.

(30)	El artículo 87, apartado 3, letra a) prevé, no obstante, que pueden considerarse compatibles con el mercado común las ayudas destinadas a favorecer el desarrollo económico de una región en la que el nivel de vida sea anormalmente bajo o en la que exista una grave situación de subempleo.

(31)

Así mismo, según el artículo 87, apartado 3, letra c), pueden considerarse “compatibles con el mercado común las ayudas destinadas a facilitar el desarrollo de determinadas actividades o de determinadas regiones económicas, siempre que no alteren las condiciones de los intercambios en forma contraria al interés común”. Para poder acogerse a esta excepción, las ayudas deben contribuir al desarrollo del sector beneficiario.

2.1. Aplicabilidad de las Directrices agrarias 2007-2013

(32)

La medida notificada en 2007 es una ayuda a la inversión destinada a una empresa de transformación de productos agrícolas incluidos en el anexo I del Tratado. Son aplicables, por tanto, las normas de competencia sectoriales que estaban vigentes en el momento de la notificación. Se trata en este caso de las Directrices comunitarias sobre ayudas estatales al sector agrario y forestal 2007-2013 (12).

(33)

Dado que la empresa beneficiaria no entra en la categoría de PYME ni ejerce sus actividades en el ámbito de la producción primaria de productos agrícolas, no resulta aplicable a este caso el Reglamento (CE) no 1857/2006 sobre la aplicación de los artículos 87 y 88 del Tratado a las ayudas estatales para las pequeñas y medianas empresas dedicadas a la producción de productos agrícolas y por el que se modifica el Reglamento (CE) no 70/2001 (13).

2.2. Condiciones generales de las Directrices agrarias 2007-2013

(34)

El punto 43 de las Directrices agrarias dispone que la Comisión autorice las ayudas a la inversión destinadas a empresas que se dediquen a la transformación y comercialización de productos agrícolas y que tengan 750 empleados o más y un volumen de negocios igual o superior a 200 millones EUR, siempre que tales ayudas cumplan todas las condiciones establecidas en las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013 (14) y se concedan en regiones que puedan optar a ayudas regionales. Según la información transmitida por las autoridades españolas, la empresa El Pozo tiene más de 1 000 trabajadores y le son por tanto aplicables las condiciones de esas Directrices. Su examen se recoge en el punto 2.2.1 de la presente carta.

(35)

El punto 44, además, prevé que la Comisión declare compatibles con el Tratado las ayudas destinadas a la adquisición de material de ocasión, siempre que dichas ayudas se concedan a pequeñas y medianas empresas. En el caso que nos ocupa, la Comisión observa que la compra de material de segunda mano está excluida de los gastos subvencionables.

(36)

El punto 46, por su parte, establece que la notificación de las ayudas a la inversión destinadas a la transformación y comercialización de productos agrícolas debe ir acompañada de la documentación necesaria para demostrar que esas ayudas se destinan a objetivos claramente definidos en función de necesidades estructurales y territoriales y de desventajas estructurales. Las autoridades españolas se han remitido a este respecto a la Decisión adoptada por la Comisión en el marco de la ayuda estatal N 626/06 en relación con el mapa español de ayudas regionales 2007-2013, mapa este en el que se recoge la región de Murcia (15).

(37)

El punto 47, por último, dispone que, cuando una organización común de mercado en la que se apliquen regímenes de ayuda directa financiados por el Fondo Europeo Agrícola de Garantía (FEAGA) imponga restricciones a la producción o limitaciones a la ayuda comunitaria a nivel de agricultores, explotaciones o empresas de transformación, no se financie con ayudas estatales ninguna inversión que pueda aumentar la producción por encima de esas restricciones o limitaciones. La Comisión observa que en los sectores considerados no existen tales restricciones o limitaciones.

(38)

Por otro lado, no parece que ninguna otra regla fijada por las Directrices agrarias permita que se base en ella la compatibilidad de las ayudas aquí examinadas con el mercado común. Los puntos 15 y 16 de las Directrices agrarias prevén que las ayudas, para ser compatibles con el mercado común deben tener un factor de incentivación. Una ayuda concedida de forma retroactiva a una actividad ya realizada por el beneficiario no puede considerarse que contenga el necesario factor de incentivación. La ayuda solo puede concederse para actividades realizadas después de que una solicitud de ayuda haya sido convenientemente presentada a la autoridad competente de que se trate y la solicitud haya sido aceptada por la autoridad competente en cuestión de forma que obligue a dicha autoridad a conceder la ayuda.

2.2.1. Condiciones particulares de las Directrices de finalidad regional 2007-2013

(39)

Por tratarse de una empresa que ejerce sus actividades en el sector de la transformación de productos agrícolas y que cuenta con más de 750 empleados, la Comisión debe comprobar que la ayuda respeta todas las condiciones establecidas en las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013. Las condiciones aplicables a las ayudas a la inversión de finalidad regional se recogen en los puntos 33 a 75 de esas Directrices.

(40)	La ayuda parece respetar el punto 10 de las Directrices de finalidad regional: en efecto, la ayuda parece concederse en el marco de un régimen multisectorial coherente que tiene como finalidad el desarrollo regional.

2.2.1.1. Forma de la ayuda

(41)

En lo que respecta a la forma de la ayuda, según los puntos 33 y 34 de las Directrices, son ayudas regionales a la inversión aquéllas que se conceden para un proyecto de inversión inicial, es decir, una inversión en activos materiales e inmateriales consistentes en la creación de un nuevo establecimiento, la ampliación de un establecimiento existente, la diversificación de la producción de un establecimiento para dar salida a nuevos productos o la transformación radical del proceso de producción global de un establecimiento ya existente. Quedan por tanto excluidas de esta definición las inversiones de sustitución que no cumplan ninguna de esas condiciones. De acuerdo con el punto 36, la ayuda debe calcularse en función del coste de las inversiones materiales e inmateriales derivado del proyecto de inversión inicial, o bien en función de los costes salariales (estimados) correspondientes a los empleos directos creados por el proyecto de inversión. El punto 37 prevé la posibilidad de que la ayuda adopte diversas formas, entre ellas, la de una subvención.

(42)

La Comisión comprueba que la ayuda examinada respeta esas condiciones por ser una subvención que se concede para un proyecto de inversión inicial (en este caso, la ampliación de un establecimiento existente y la transformación radical del proceso de producción global de un establecimiento que ya existe en la empresa El Pozo) y por calcularse en función del coste de las inversiones materiales derivado del proyecto de inversión inicial.

(43)

Los puntos 39 y 40 disponen que, cuando la ayuda se calcula en función del coste de las inversiones materiales e inmateriales, para garantizar que la inversión, además de ser viable y sólida, respete los límites de ayuda aplicables, es necesario que el beneficiario haga una contribución financiera de al menos el 25 % de los costes subvencionables, bien con sus propios recursos o bien con los obtenidos por financiación externa con exclusión de toda ayuda pública. Asimismo, para garantizar que la inversión prevista haga una contribución efectiva y sostenida al desarrollo regional, es preciso que la ayuda quede supeditada, por sus propias condiciones o por su método de pago, al mantenimiento de la inversión en la región durante un plazo mínimo de cinco años desde su finalización.

(44)

La Comisión considera que tales condiciones se cumplen en este caso, ya que, de acuerdo con la información ofrecida por las autoridades españolas, el beneficiario hace una contribución financiera superior al 25 % de los costes subvencionables. Dichas autoridades, además, se han comprometido a que la inversión se mantenga durante el plazo mínimo de cinco años.

(45)

El punto 41 dispone que el nivel de las ayudas se defina por su intensidad en relación con los costes de referencia. Según ese mismo punto, todas las intensidades de ayuda deben calcularse en equivalente de subvención bruto (ESB). La intensidad de ayuda en equivalente de subvención bruto es el valor actualizado de la ayuda, expresado como porcentaje del valor actualizado de los costes de inversión subvencionables. Cuando las ayudas se notifican a la Comisión individualmente, el equivalente de subvención bruto debe calcularse en la fecha de la notificación.

(46)	En el caso de esta ayuda individual, su intensidad en ESB, que es del 7,24 % de la inversión total, se calculó en la fecha de la notificación.

2.2.1.2. Efecto incentivador

(47)

Por lo que se refiere al efecto incentivador, las autoridades españolas han explicado que la ayuda se concede en el marco de un régimen de ayudas regionales autorizado por la Comisión [ayuda estatal N 38/87 — “Régimen general de ayudas regionales” (16)] y que son aplicables por tanto las normas de ese régimen.

(48)

La Comisión señala a este respecto que, según el punto 45 de las Directrices agrarias, en el caso de las empresas del sector de la transformación y comercialización de productos agrícolas, es necesario que las ayudas a la inversión cuyo importe real supere los 12 millones EUR, o cuyos gastos subvencionables sobrepasen los 25 millones, se notifiquen específicamente a la Comisión de conformidad con el artículo 88, apartado 3, del Tratado.

(49)	En el caso que nos ocupa, el importe real de la ayuda supera los 15 millones EUR, y es por ello por lo que las autoridades españolas han notificado la medida como ayuda individual.

(50)

El punto 194 de las Directrices agrarias prevé que la Comisión aplique estas directrices a las nuevas ayudas estatales con efectos desde el 1 de enero de 2007. La ayuda individual que aquí se examina fue notificada en abril de 2007 y, por tratarse de una ayuda nueva, debe examinarse en el marco de las disposiciones que estaban en vigor en el momento de la notificación.

(51)

Las autoridades españolas sostienen, por el contrario, que las disposiciones aplicables son las del régimen N 38/87, incluidas las “Normas transitorias sobre el efecto incentivador, establecidas por carta de la Comisión Europea de 12 de junio de 2006 relativa a las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013”, elaboradas por los servicios de la Comisión (17).

(52)

Sobre esta cuestión, la Comisión desea recordar que, ya antes de la entrada en vigor de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional 2007-2013, las ayudas a la inversión para empresas del sector de la transformación y comercialización de productos agrícolas habían estado en todo momento sujetas a las normas sectoriales agrarias y, más concretamente, a las anteriores “Directrices comunitarias sobre ayudas estatales al sector agrario” (18). De hecho, las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional adoptadas en 1998 (19) no se aplicaron nunca a las empresas de ese sector. Dichas empresas, en cambio, sí están sujetas desde 2007 a las nuevas Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional, aunque sólo en la medida que disponen las nuevas Directrices agrarias.

(53)

No puede considerarse, por tanto, que sean aplicables al caso examinado unas normas transitorias referentes a unas directrices que no eran aplicables en ese momento al sector agrario. En este sentido, el único objeto de la carta de los servicios de la Comisión era el paso de las antiguas a las nuevas Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional, y por ello dicha carta no puede extrapolarse al sector agrario, en el que, por lo demás, no está previsto ningún dispositivo transitorio en relación con el efecto incentivador.

(54)	Además, las normas contenidas en la carta de la Comisión eran aplicables únicamente a los regímenes en los que las decisiones de concesión de la ayuda se hubiesen adoptado no después del 30 de junio de 2007, circunstancia esta que no se da en el caso examinado.

(55)

Por otra parte, la carta que envió la Comisión a las autoridades españolas en el marco de la ayuda N 38/87 subrayaba en su último apartado la necesidad de que el Gobierno español tuviera en cuenta que la aplicación de ese régimen se mantendría sujeta a la normativa y a las limitaciones del Derecho comunitario aplicables a determinados sectores industriales y agrarios.

(56)

Por último, por lo que se refiere a la ayuda N 750/02 en favor del mismo beneficiario, ayuda que fue notificada y autorizada por la Comisión y que ahora se ha modificado, la Comisión ha procedido a su examen en el marco de las Directrices comunitarias adoptadas en 2000 para las ayudas estatales al sector agrario.

(57)

La Comisión considera por tanto que, en lo que atañe al efecto incentivador, la única disposición de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013 que es aplicable en este caso es su punto 38, y ello como resultado de la remisión que hace el punto 43 de las Directrices agrarias 2007-2013.

(58)

Según el punto 38 arriba mencionado, es importante garantizar que las ayudas regionales tengan un verdadero efecto incentivador en la realización de inversiones que de otro modo no se destinarían a las regiones asistidas. Dicho punto establece a este respecto dos condiciones sine qua non para que una ayuda individual pueda ser autorizada por la Comisión:

A.	que el beneficiario haya presentado una solicitud de ayuda; y

en el caso de las ayudas concedidas en el marco de un régimen, que la autoridad competente que lo administre haya confirmado por escrito al beneficiario que, a reserva de una verificación más completa, el proyecto cumple en principio las condiciones de subvencionabilidad establecidas por el régimen antes de iniciarse las obras, precisando que esa confirmación queda sujeta a la autorización de la Comisión (todos los regímenes de ayuda deben mencionar expresamente ambas condiciones, A y B); o

en el caso de las ayudas ad hoc, es necesario que la autoridad competente haya remitido una carta de intenciones en la que indique su propósito de conceder la ayuda antes del inicio de las obras, siempre que la Comisión proceda efectivamente a su autorización.

En caso de que las obras (la construcción o el primer compromiso firme de encargar los equipos) den comienzo antes de que se cumplan esas dos condiciones, la totalidad del proyecto pierde el derecho a la ayuda.

(59)

Como ya antes se ha indicado, las autoridades españolas comunicaron por carta de 24 de octubre de 2007 que el Ministerio de Economía no había pagado hasta ese momento ninguna ayuda en espera de que la Comisión adoptara una decisión. Sin embargo, por otra carta de 18 de enero de 2008, indicaron que, tras haberse recibido una solicitud de ayuda del beneficiario, habían comenzado ya las inversiones previstas en el proyecto.

(60)

La naturaleza de la ayuda notificada es importante en este caso, dado que las condiciones referentes al efecto incentivador varían según se trate de una ayuda individual enmarcada en un régimen o bien de una ayuda ad hoc. Según las autoridades españolas, la ayuda en este caso se enmarca en un régimen de ayudas regionales autorizado por la Comisión (ayuda estatal N 38/87). La Comisión, sin embargo, no tiene la certidumbre de que ese régimen se haya ido ajustando —con la adopción de las medidas oportunas— a las sucesivas modificaciones a las que se ha sometido la normativa de las ayudas estatales del sector agrario desde la autorización de aquel régimen en 1987.

(61)

En efecto, las autoridades españolas no han apoyado sus argumentos con justificantes que permitan a la Comisión comprobar que la medida es ciertamente una ayuda individual enmarcada en un régimen antiguo, pero adaptado sucesivamente con la introducción en él de las modificaciones oportunas. En ausencia de esos justificantes, la Comisión ha de considerar que la medida constituye una ayuda ad hoc.

(62)

La Comisión observa, además, que las inversiones han dado comienzo ya. Sin embargo, las autoridades españolas no le han enviado copia de la solicitud de ayuda presentada por el beneficiario, ni tampoco de la comunicación escrita que la autoridad administradora del régimen debería haber remitido al beneficiario (cumpliendo así las condiciones previstas para las ayudas individuales o las establecidas para las ad hoc). Esa documentación es indispensable para que la Comisión pueda verificar la compatibilidad del proyecto de ayuda con el punto 38 de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013.

(63)	La Comisión no puede por tanto comprobar el cumplimiento de todas las condiciones referentes al efecto incentivador al que se refiere el citado punto 38 y debe, por tal motivo, cuestionar en esta fase el derecho a recibir ayuda del proyecto notificado.

2.2.1.3. Límites máximos de las ayudas en el caso de las grandes empresas

(64)

Según el punto 44 de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional, en el caso de las regiones cubiertas por el artículo 87, apartado 3, letra a), del Tratado, la Comisión considera que la intensidad de las ayudas regionales no debe superar el 30 % de ESB cuando se trate de regiones con un PIB por habitante inferior al 75 % de la UE de los 25, o de regiones ultraperiféricas cuyo PIB por habitante sea superior a ese porcentaje o de regiones de efecto estadístico, en este último caso hasta el 1 de enero de 2011.

(65)

De acuerdo con la decisión adoptada por la Comisión en el marco de la ayuda estatal N 626/06 relativa al mapa español de ayudas regionales 2007-2013, la región de Murcia entra en la categoría de región de efecto estadístico y tiene, por tanto, autorizada hasta el 1 de enero de 2011 una intensidad de ayuda igual al 30 % de ESB. Esta condición se cumple aquí ya que la intensidad de la ayuda en ESB se sitúa en el 7,24 % de la inversión total necesaria.

2.2.1.4. Gastos subvencionables

(66)

El punto 50 de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional dispone que los gastos en terrenos, edificios e instalaciones/maquinaria podrán recibir ayudas a la inversión inicial. Sin embargo, de acuerdo con el punto 51, en el caso de las grandes empresas es preciso excluir de las ayudas el coste de los estudios preparatorios y de los servicios de consultoría relacionados con la inversión.

(67)

Las autoridades españolas han explicado que los costes subvencionables son los correspondientes a los edificios y a los equipos y maquinaria, y que en la ayuda no se incluyen activos inmateriales. Sin embargo, en el formulario de notificación, dichas autoridades afirman que la medida incluye hasta un 50 % el coste de los estudios preparatorios y de los servicios de consultoría referentes a la inversión que tengan lugar efectivamente.

(68)	La Comisión considera, pues, en esta fase que la inclusión del coste de esos estudios y servicios no respeta las condiciones establecidas para las ayudas.

(69)

El punto 53 establece que los gastos de adquisición de activos en alquiler que no sean terrenos ni edificios sólo pueden tomarse en consideración si el contrato adopta la forma de un arrendamiento financiero y estipula la obligación de comprar el bien a la expiración de aquél. En el caso de los terrenos y edificios en alquiler, y si se trata de una gran empresa, el contrato debe prolongarse un plazo mínimo de cinco años a partir de la fecha prevista para la finalización del proyecto de inversión.

(70)

Las autoridades españolas han explicado que los gastos subvencionables incluyen los costes de adquisición de activos —distintos de terrenos y edificios— que son objeto de arrendamiento financiero. Además, según han informado, el arrendamiento financiero estipula la obligación de comprar los activos —que no sean terrenos ni edificios— antes de la fecha de expiración del contrato. De esta forma, los bienes tendrán que ser propiedad del beneficiario en el momento en que hayan de justificarse las inversiones. Dichas autoridades han indicado también que las inversiones deberán mantenerse durante un período mínimo de cinco años.

(71)

La Comisión no dispone de la información necesaria para comprobar si se cumplen todas las condiciones a las que sujeta los gastos subvencionables el punto 51 de las Directrices sobre las ayudas de Estado de finalidad regional para el período 2007-2013. Debe, por ello, poner en duda la posibilidad de incluir esos costes en la ayuda.

2.2.1.5. Acumulación de ayudas

(72)

Los límites máximos de intensidad de ayuda que se contemplan en el punto 2.2.1.3 se aplican a la totalidad de la ayuda, incluso en caso de intervención simultánea de varios regímenes de finalidad regional o en caso de combinación con una ayuda ad hoc, y ello independientemente de que las ayudas procedan de fuentes locales, regionales, nacionales o comunitarias.

(73)

Según el punto 74 de las Directrices, si un Estado miembro establece que las ayudas estatales de un régimen pueden acumularse con las de otros regímenes, dicho Estado debe precisar, en cada uno de esos regímenes, el método por el que vaya a garantizar el cumplimiento de las condiciones antes mencionadas. Además, el punto 75 excluye la posibilidad de que las ayudas regionales a la inversión se acumulen con ayudas de minimis destinadas a los mismos gastos subvencionables con el fin de eludir las intensidades máximas de ayuda que disponen las Directrices de finalidad regional.

(74)

Las autoridades españolas han explicado que, para excluir la posibilidad de que se acumulen ayudas o de que se sobrepase la intensidad de ayuda autorizada, el beneficiario debe presentar una declaración con todas las ayudas que se hayan solicitado y, en su caso, concedido para el proyecto. Han indicado también que la ayuda no puede acumularse con otras ayudas de minimis. La Comisión considera así que esta condición se cumple.

IV. CONCLUSIÓN

(75)	Por los motivos arriba expuestos y en lo que atañe especialmente al cumplimiento del efecto incentivador y a la subvencionabilidad de ciertos gastos, la Comisión no puede en esta fase comprobar la compatibilidad de la medida en el marco del artículo 87 del Tratado.

(76)	Así pues, tras haber examinado la información facilitada por las autoridades españolas, la Comisión ha decidido abrir frente a la ayuda notificada el procedimiento que dispone el artículo 88, apartado 2, del Tratado CE.

(77)

Habida cuenta de las consideraciones que preceden, la Comisión, actuando en el marco del artículo 88, apartado 2, del Tratado CE, invita a España a que, en el plazo de un mes a partir de la fecha de recepción de la presente, le envíe sus observaciones así como cualquier otra información que sea de utilidad para la evaluación de la medida considerada. Invita, asimismo, a las autoridades de su país a que transmitan sin demora una copia de esta carta al beneficiario potencial de la ayuda.

(78)	La Comisión recuerda a España el efecto suspensivo del artículo 88, apartado 3, del Tratado CE y se remite al artículo 14 del Reglamento (CE) no 659/1999 del Consejo, que dispone que, en los casos de ayudas ilegales, pueda exigirse al beneficiario su devolución (“recuperación”).

(79)	La Comisión comunica también a España que informará de esta medida a los interesados publicando la presente carta en el Diario Oficial de la Unión Europea.”

(1) EUVL C 319, 27.12.2006.

(2) EUVL C 54, 4.3.2006.

(3) Carta C(2003) 59 de 15 de enero de 2003.

(4) Secreto commercial.

(5) DO L 282 de 1.11.1975.

(6) Las disposiciones de los reglamentos citados están derogadas por el artículo 201, apartado 1, letra c), del Reglamento (CE) no 1234/2007 del Consejo, de 22 de octubre de 2007, por el que se crea una organización común de mercados agrarios y se establecen disposiciones especificas para determinados productos agrícolas (reglamento único para las OCM) con efecto a partir del 1 de julio de 2008. El artículo 180 de ese reglamento prevé la aplicación de los artículos 87 y 88 CE a estos productos.

(7) Sentencia del Tribunal de 24 de julio de 2003, asunto C-280/00, Altmark, Rec. I-07747.

(8) Asunto C-303/88, Italia contra Comisión, Rec. I-1433, apartado 11; asunto C-482/99, Francia contra Comisión, Rec. I-4397, apartado 24; asunto C-126/91, GEMO, apartado 24.

(9) Cabe señalar a modo de ejemplo que en 2005 el importe de las exportaciones de productos agrícolas de España con destino a otros países de la Unión Europea alcanzó 16 553 millones de euros y que el importe de las importaciones se situó en 12 002 millones (Fuente: Eurostat).

(10) Sentencia del Tribunal de 15 de junio de 2006, asunto C-939/04 y C-41/05, Air Liquide Industries Belgium.

(11) Sentencia del Tribunal de Primera Instancia de 13 de septiembre de 2006, asunto T-210/02, British Aggregates.

(12) DO C 319 de 27.12.2006.

(13) DO L 358 de 16.12.2006.

(14) DO C 54 de 4.3.2006.

(15) Carta a las autoridades españolas C(2006) 6684 final de 20 de diciembre de 2006.

(16) Carta a las autoridades españolas SG(87) D/6759 de 1 de junio de 1987.

(17) Carta de la DG COMP D/54908.

(18) DO C 28 de 1.2.2000.

(19) DO C 74 de 10.3.1998.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 266

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 21. lokakuuta 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2008/C 266/01	Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 479/92 4 artiklan mukainen tiedonanto ( 1 )	1

2008/C 266/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5300 — Gores Group LLC/Siemens Enterprise Communications) ( 1 )	7

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2008/C 266/03	Euron kurssi	8

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2008/C 266/04	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	9

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan lääkevirasto
2008/C 266/05	Kiinnostuksenilmaisupyyntö sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi määräaikaisiin työsuhteisiin (EMEA, Lontoo)	12

2008/C 266/06	Euroopan lääkevirasto hakee henkilökuntaa (Lontoo)	14

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 266/07	Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä	15

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 266/08	Valtiontuet — Espanja — Valtiontuki C 22/08 (ex N 222/07 ja N 242/07) — Tuet El Pozo Alimentación SA:lle — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti	16

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3424
JPY	Japanin jeniä	136,45
DKK	Tanskan kruunua	7,4538
GBP	Englannin puntaa	0,77165
SEK	Ruotsin kruunua	9,919
CHF	Sveitsin frangia	1,5299
ISK	Islannin kruunua	305
NOK	Norjan kruunua	8,787
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,986
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	268,27
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7091
PLN	Puolan zlotya	3,5766
RON	Romanian leuta	3,6545
SKK	Slovakian korunaa	30,465
TRY	Turkin liiraa	2,0331
AUD	Australian dollaria	1,936
CAD	Kanadan dollaria	1,59
HKD	Hongkongin dollaria	10,4133
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,179
SGD	Singaporin dollaria	1,9853
KRW	Etelä-Korean wonia	1 768,61
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,5213
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,1685
HRK	Kroatian kunaa	7,1792
IDR	Indonesian rupiaa	13 215,93
MYR	Malesian ringgitiä	4,7279
PHP	Filippiinien pesoa	64,3
RUB	Venäjän ruplaa	35,2765
THB	Thaimaan bahtia	46,017
BRL	Brasilian real	2,8329
MXN	Meksikon peso	17,1693


2008/C 266/09	Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)	s3