ISSN 1725-2490 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
51. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT |
|
|
Komissio |
|
2008/C 016/01 |
EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 ) |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
|
Komissio |
|
2008/C 016/02 |
||
|
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
2008/C 016/03 |
||
|
V Ilmoitukset |
|
|
HALLINNOLLISET MENETTELYT |
|
|
Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) |
|
2008/C 016/04 |
Ilmoitus avoimista kilpailuista EPSO/AD/116–117/08 ja EPSO/AST/45/08 |
|
|
MUUT ILMOITUKSET |
|
|
Komissio |
|
2008/C 016/05 |
||
2008/C 016/06 |
||
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
Komissio
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/1 |
EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen
Tapaukset, joita komissio ei vastusta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2008/C 16/01)
Päätöksen tekopäivä |
10.10.2007 |
||||
Tuen numero |
N 239/07 |
||||
Jäsenvaltio |
Romania |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajan nimi) |
Compania Naţională a Huilei S.A. |
||||
Oikeusperusta |
Proiectul Strategiei industriei miniere pentru perioada 2007-2020 |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Tuki nykyiseen tuotantoon |
||||
Tuen muoto |
Avustus |
||||
Talousarvio |
1 289 562 000 RON |
||||
Tuen intensiteetti |
— |
||||
Kesto |
2007–2010 |
||||
Toimiala |
Hiiliteollisuus |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/
Päätöksen tekopäivä |
14.11.2007 |
|||
Tuen numero |
N 330/07 |
|||
Jäsenvaltio |
Saksa |
|||
Alue |
— |
|||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Förderprogramm Sicherheitsforschung — Forschung für die zivile Sicherheit |
|||
Oikeusperusta |
Förderprogramm Sicherheitsforschung — Kabinettsbeschluss vom 24. Januar 2007 |
|||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
|||
Tarkoitus |
Tutkimus- ja kehitystyö |
|||
Tuen muoto |
Avustus |
|||
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 123 milj. EUR |
|||
Tuen intensiteetti |
100 % |
|||
Kesto |
31.12.2010 saakka |
|||
Toimiala |
Kaikki toimialat |
|||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
|||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/
Päätöksen tekopäivä |
30.11.2007 |
|||
Tuen numero |
N 359/07 |
|||
Jäsenvaltio |
Suomi |
|||
Alue |
— |
|||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Energiatukiohjelman N 75/02 muuttaminen ja jatkaminen. Förlängning och ändring av stödordning N 75/02 för energisektorn |
|||
Oikeusperusta |
Valtionavustuslaki (688/2001), Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (luonnos). Statsunderstödslag (688/2001), Statsrådets förordning om allmänna villkor för energistatsunderstöd (utkast) |
|||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
|||
Tarkoitus |
Ympäristönsuojelu |
|||
Tuen muoto |
Avustus |
|||
Talousarvio |
2008: 26 milj. EUR, 2009: 27 milj. EUR, 2010: 30 milj. EUR, 2011: 32 milj. EUR |
|||
Tuen intensiteetti |
50 % |
|||
Kesto |
1.1.2008-31.12.2012 |
|||
Toimiala |
Tehdasteollisuus, Sähkön, kaasun ja veden toimitus |
|||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
|||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/
Päätöksen tekopäivä |
5.12.2007 |
Tuen numero |
N 409/07 |
Jäsenvaltio |
Unkari |
Alue |
— |
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Kutatási és Technológiai Innovációs Alapból nyújtott állami támogatások |
Oikeusperusta |
A Kutatási és Innovációs Alapról szóló 2003. évi XC. törvény A Kutatási és Technológiai Innovációs Alap kezeléséről és felhasználásáról szóló 133/2004. (IV. 29.) kormányrendelet A Kutatási és Technológiai Innovációs Alapból nyújtott állami támogatások szabályairól szóló 146/2007. (VI. 26.) kormányrendelet |
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
Tarkoitus |
Tutkimus- ja kehitystyö |
Tuen muoto |
Avustus |
Talousarvio |
Suunnitellut vuosikustannukset: 50 000,00 milj. HUF; suunnitellun tuen kokonaismäärä: 350 000,00 milj. HUF |
Tuen intensiteetti |
— |
Kesto |
2007–31.12.2013 |
Toimiala |
— |
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
— |
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/
Päätöksen tekopäivä |
28.11.2007 |
Tuen numero |
N 541/07 |
Jäsenvaltio |
Saksa |
Alue |
— |
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Ergänzung zur Methode zur Berechnung des Beihilfelements von Bürgschaften (hier Betriebsmittelkredite) |
Oikeusperusta |
— |
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
Tarkoitus |
— |
Tuen muoto |
Takaus |
Talousarvio |
— |
Tuen intensiteetti |
— |
Kesto |
28.11.2007-31.12.2013 |
Toimiala |
Kaikki toimialat |
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
— |
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
Komissio
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/5 |
Euron kurssi (1)
22. tammikuuta 2008
(2008/C 16/02)
1 euro=
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,4494 |
JPY |
Japanin jeniä |
154,13 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4508 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,74265 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
9,4995 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,599 |
ISK |
Islannin kruunua |
96,98 |
NOK |
Norjan kruunua |
8,044 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
26,2 |
EEK |
Viron kruunua |
15,6466 |
HUF |
Unkarin forinttia |
259,72 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,6982 |
PLN |
Puolan zlotya |
3,6523 |
RON |
Romanian leuta |
3,7813 |
SKK |
Slovakian korunaa |
33,948 |
TRY |
Turkin liiraa |
1,7754 |
AUD |
Australian dollaria |
1,6876 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,4953 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
11,3186 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,9336 |
SGD |
Singaporin dollaria |
2,0943 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 382,8 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
10,4966 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
10,4925 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,3123 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
13 740,31 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,775 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
59,947 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
35,918 |
THB |
Thaimaan bahtia |
44,775 |
BRL |
Brasilian real |
2,6579 |
MXN |
Meksikon peso |
15,9188 |
Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/6 |
Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta
(2008/C 16/03)
Tuen numero: XA 200/07
Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta
Alue: Vitanjen kunta
Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Podpore programom razvoja podeželja v občini Vitanje 2007-2013
Oikeusperusta: Pravilnik o dodeljevanju državnih pomoči v občini Vitanje (III. Poglavje)
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:
|
2007 — 15 375 EUR |
|
2008 — 15 700 EUR |
|
2009 — 16 100 EUR |
|
2010 — 16 500 EUR |
|
2011 — 16 900 EUR |
|
2012 — 17 300 EUR |
|
2013 — 17 800 EUR |
Tuen enimmäisintensiteetti:
1. Maatilainvestoinnit:
— |
enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
Tuki myönnetään investointeihin, jotka liittyvät maatilarakennusten entisöintiin, maataloustuotannossa käytettävien laitteiden hankintaan, pysyviin viljelmiin sekä viljelysmaan ja laidunten parantamiseen.
2. Perinteisten rakennusten säilyttäminen:
— |
tuki voi kattaa enintään 60 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, joiden tavoitteena on tuotannolliseen toimintaan liittyvän tai siihen liittymättömän kulttuuriperinnön säilyttäminen maatiloilla. Tuotanto-omaisuuteen liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämistä maatiloilla koskevat investoinnit eivät saa lisätä maatilan tuotantokapasiteettia. |
3. Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen:
— |
kunnallinen rahoitustuki täydentää kansallisesta talousarviosta myönnettävää vakuutusmaksujen rahoitustukea siten, että tukiosuus on enintään 50 prosenttia peltokasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista. |
4. Tekninen apu:
— |
100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat koulutuksesta ja pätevöittämisestä, neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, näyttelyistä, messuista, julkaisuista, tuoteluetteloista, verkkosivuista sekä tieteellisen tiedon jakamisesta. Tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia |
Täytäntöönpanopäivä: Elokuu 2007 (tai ohjesääntöjen voimaantulopäivä)
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti
Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille
Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Valtiontuen myöntämistä Vitanjen kunnassa koskevan ohjesääntöluonnoksen II lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:
4 artikla: Maatilainvestoinnit,
5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,
12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen,
15 artikla: Tekninen apu maatalousalalla
Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous — Kasvinviljely ja eläintuotanto
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Občina Vitanje |
Grajski trg 1 |
SLO-3205 Vitanje |
Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200770&dhid=91166
Muita tietoja: Peltokasvi- ja hedelmäviljelmien vakuutusmaksujen korvaamista koskeva toimenpide käsittää seuraavat luonnontuhoiksi luokiteltavat epäsuotuisat sääolot: keväthalla, raekuurot, salamaniskut, salamaniskujen aiheuttamat tulipalot, myrskyt ja tulvat.
Kunnan antamat ohjesäännöt ovat asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 kunnallisille tukitoimenpiteille asetettujen edellytysten ja yhteisten säännösten mukaisia (tuen myöntämismenettely, tuen kasautuminen, tuen avoimuus ja seuranta)
Vastuuhenkilön allekirjoitus
Slavko VETRIH
Pormestari
Tuen numero: XA 202/07
Jäsenvaltio: Saksan liittotasavalta
Alue: Freistaat Bayern
Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Evaluation der Wirksamkeit von Maßnahmen zur Salmonellenbekämpfung bei kleinen und mittleren Betrieben mit über 1 000 Legehennen (Juli bis Dezember 2007)
Oikeusperusta: Vollzugshinweise zur Durchführung der Evaluation der Wirksamkeit von Maßnahmen zur Salmonellenbekämpfung bei kleinen und mittleren Betrieben mit über 1 000 Legehennen
Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Enintään 100 000 EUR, joista 60 prosenttia rahoitetaan valtion varoista ja 40 prosenttia veroluonteisella maksulla
Tuen enimmäisintensiteetti: 100 prosenttia laboratoriotestien kustannuksista,
enintään 100 prosenttia rokotuskustannuksista, kuitenkin enintään 0,10 EUR rokotettua munivaa kanaa kohden.
Täytäntöönpanon ajankohta: Heinä–elokuu 2007
Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: Joulukuuhun 2007 mennessä toteutettujen toimien (laboratoriotestit ja rokotukset) kustannukset korvataan
Tuen tarkoitus: Salmonellan havaitseminen yli 1 000 munivaa kanaa käsittävissä pk-yrityksissä Baijerissa ja salmonellantorjuntatoimien tehokkuuden arvioiminen kyseisissä yrityksissä.
Eläinten kasvattajille maksuttomien laboratoriotestien tekeminen salmonellan havaitsemiseksi kyseisissä yrityksissä ja rokotuskustannusten osarahoittaminen, kun eläinten kasvattaja eläinlääkärin neuvosta päättää toteuttaa rokotukset (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)
Kyseessä oleva ala/olevat alat: Maatalous — tuetut palvelut
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
a) |
|
b) |
|
Mahdolliset kyselyt on osoitettava seuraaville yhteyshenkilöille:
Bayerisches Staatsministerium für Umwelt, Gesundheit und Verbraucherschutz |
Beatrix Tischler |
Tel 089/9214-2113 |
beatrix.tischler@stmugv.bayern.de |
Sabine Böttcher |
Tel 089/9214-3511 |
sabine.boettcher@stmugv.bayern.de |
Internet-osoite: http://portal.versorgungskammer.de/pls/portal/docs/PAGE/BTSK/KAMPF/SALMONELLENPROJEKT/VOLLZUGSHINWEISE %20EU-FASSUNG.PDF
Muita tietoja: —
Tuen numero: XA 203/07
Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta
Alue: Šmarje pri Jelšahin kunta
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Dodeljevanje državnih pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva ter podeželja v občini Šmarje pri Jelšah 2007-2013
Oikeusperusta: Pravilnik o dodeljevanju pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva ter podeželja v občini Šmarje pri Jelšah za programsko obdobje 2007-2013
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:
|
Vuosi 2007: 109 000 EUR |
|
Vuosi 2008: 115 000 EUR |
|
Vuosi 2009: 125 000 EUR |
|
Vuosi 2010: 125 000 EUR |
|
Vuosi 2011: 125 000 EUR |
|
Vuosi 2012: 125 000 EUR |
|
Vuosi 2013: 125 000 EUR |
Tuen enimmäisintensiteetti:
1. Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon:
— |
enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla, |
— |
enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla, |
— |
jos kyseessä ovat nuorten viljelijöiden viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta tekemät investoinnit, tuen määrää voidaan lisätä 10 prosenttia (investoinnit on mainittava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa, ja mainitun asetuksen 22 artiklan edellytykset on täytettävä). |
Tuki myönnetään investointeihin, jotka liittyvät maatilarakennusten entisöintiin, maataloustuotannossa käytettävien laitteiden hankintaan, pysyviin viljelmiin sekä viljelysmaan ja laidunten parantamiseen.
2. Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen:
— |
enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista muuta kuin tuotannollista toimintaa koskevien investointien osalta, |
— |
maatilan tuotantovälineisiin liittyvien investointien osalta enintään 60 prosenttia ja epäsuotuisilla alueilla enintään 75 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista, edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia, |
— |
lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia rakennuksiin kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi. |
3. Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi:
— |
enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, edellyttäen että siirtäminen merkitsee vain olemassa olevien rakennusten purkamista, siirtoa toiseen paikkaan ja uudelleen pystyttämistä, |
— |
jos siirrosta koituu viljelijälle hyötyä uudenaikaisempien tuotantotilojen muodossa, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 50 prosenttia kyseisten tuotantotilojen siirrosta aiheutuvasta arvonnoususta. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla vastaavasti 45 prosenttia, |
— |
jos siirtäminen lisää tuotantokapasiteettia, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 50 prosenttia tähän lisäykseen liittyvistä kustannuksista. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, tuensaajan osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia. |
4. Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen:
— |
kunnallinen rahoitustuki täydentää kansallisesta talousarviosta myönnettävää vakuutusmaksujen rahoitustukea siten, että tukiosuus on enintään 50 prosenttia kasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista. |
5. Tuki maa-alueiden uudelleen jakamiseen:
— |
100 prosenttia oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista tosiasiallisista kustannuksista. |
6. Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen:
— |
enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista; tuki myönentään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia. |
7. Tekninen apu maatalousalalla:
— |
tuen osuus on enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista |
Täytäntöönpanoajankohta: Elokuu 2007 (tai ohjesääntöjen voimaantulopäivä)
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti
Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille
Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Valtiontuesta maatalouden ja maaseudun säilyttämiseen ja kehittämiseen Šmarje pri Jelšahin kunnassa ohjelmakaudella 2007–2013 koskevan ohjesääntöluonnoksen II lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:
4 artikla: Maatilainvestoinnit,
5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,
6 artikla: Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi,
12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen,
13 artikla: Tuki maa-alueiden uudelleen jakamiseen,
14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen,
15 artikla: Teknisen tuen antaminen
Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous — kasvinviljely ja kotieläintuotanto
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Občina Šmarje pri jelšah |
Aškerčev trg 12 |
SLO-3240 Šmarje pri Jelšah |
Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200770&dhid=91163
Muita tietoja: Peltokasvi- ja hedelmäviljelmien vakuutusmaksujen korvaamista koskeva toimenpide käsittää seuraavat luonnononnettomuuksiksi luokiteltavat epäsuotuisat sääolot: keväthalla, raekuurot, salamaniskut, salamaniskujen aiheuttamat tulipalot, myrskyt ja tulvat.
Kunnan antamat ohjesäännöt ovat asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 kunnallisille tukitoimenpiteille asetettujen edellytysten ja yhteisten säännösten mukaisia (tuen myöntämismenettely, tuen kasautuminen, tuen avoimuus ja seuranta)
Vastuuhenkilön allekirjoitus
Zinka BERK
Talousosaston päällikkö
Tuen numero: XA 209/07
Jäsenvaltio: Saksan liittotasavalta
Alue: Rheinland-Pfalz
Tukijärjestelmän nimike: Entwicklungsprogramm „Agrarwirtschaft, Umweltmaßnahmen, Landentwicklung“ (PAUL) nach Verordnung (EG) Nr. 1698/2005
— Code 112— „Förderung der Niederlassung von Junglandwirtinnen und Junglandwirten (FNJ)“
— Code 121.1— „Grundsätze für die einzelbetriebliche Förderung landwirtschaftlicher Unternehmen“ (Agrarinvestitionsförderungsprogramm — AFP)
— Code 121.2— „Förderung von Spezialmaschinen für Weinbausteillagen und moderne Umwelttechniken“
Oikeusperusta: Entwicklungsprogramm „Agrarwirtschaft, Umweltmaßnahmen, Landentwicklung“ (PAUL) nach Verordnung (EG) Nr. 1698/2005 in Verbindung mit den zur Umsetzung erlassenen Landesrichtlinien
Arvioidut vuosikustannukset:
— |
— |
Koodi 112 |
— |
Nuorten viljelijöiden aloitustuki (FNJ) Noin 0,7 miljoonaa EUR vuodessa julkisista varoista kaikille tukikelpoisille toimille; määrärahat käytetään ensisijaisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan mukaisten tukikelpoisten hankkeiden kansalliseen osarahoitukseen. Tästä määrästä noin 0,3 miljoonaa EUR on varattu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaisesti kansallisista varoista tuettaviin hankkeisiin. |
— |
— |
Koodi 121.1 |
— |
Maatalousyritysten investointitukiohjelma (AFP) Noin 8,7 miljoonaa EUR vuodessa julkisista varoista kaikille tukikelpoisille toimille; määrärahat käytetään yli 50-prosenttisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan mukaisten tukikelpoisten hankkeiden kansalliseen osarahoitukseen. Tästä määrästä noin 3,6 miljoonaa EUR on varattu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaisesti kansallisista varoista tuettaviin hankkeisiin. Toimenpiteen kansallinen rahoitus tapahtuu ensisijaisesti yhteiselle ohjelmalle ”Verbesserung der Agrarstruktur und des Küstenschutzes” (GAK) (Maatalouden rakenteiden ja rannikonsuojelun kehittäminen) varatuista määrärahoista. Kyseinen koko Saksaa koskeva ohjelma on jo rekisteröity (tukinumerolla XA 08/07) asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti. Rheinland-Pfalzin osavaltio asettaa käyttöön lisämäärärahoja (2007: 0,1 milj. EUR; 2008: 0,4 milj. EUR; 2009: 0,1 milj. EUR) ensisijaisesti eläintensuojelutoimenpiteitä varten (esim. siirtyminen munivien kanojen häkkikasvatuksesta lattia- ja ulkokasvatukseen). |
— |
— |
Koodi 121.2 |
— |
Tuki rinteillä sijaitsevien viinitarhojen edellyttämän erityiskaluston hankintaan ja nykyaikaisten ympäristönsuojelumenetelmien käyttöönottamiseen Noin 0,55 miljoonaa EUR vuodessa julkisista varoista kaikille tukikelpoisille toimille; määrärahat käytetään ensisijaisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan mu-kaisten tukikelpoisten hankkeiden kansalliseen osarahoitukseen. Tästä määrästä noin 0,1 miljoonaa EUR on varattu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaisesti kansallisista varoista tuettaviin hankkeisiin |
Tuen enimmäisintensiteetti:
— |
— |
Koodi 112 |
— |
Nuorten viljelijöiden aloitustuki (FNJ) Tilanpidon aloittamisesta maksettava kiinteämääräinen 10 000 EUR palkkio. |
||||||
— |
— |
Koodi 121.1 |
— |
Maatalousyritysten investointitukiohjelma (AFP) Viitemäärään perustuva tuki (enintään 90 % tukikelpoisista kustannuksista), jonka osuus on enintään:
|
||||||
— |
— |
Koodi 121.2 |
— |
Tuki rinteillä sijaitsevien viinitarhojen edellyttämän erityiskaluston hankintaan ja nykyaikaisten ympäristönsuojelumenetelmien käyttöönottamiseen Enintään 20 % viitemäärästä (enintään 90 % tukikelpoisista kustannuksista) ja enintään 25 000 EUR yritystä kohden. |
Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 4 artiklan mukaisesti maatilainvestointeihin myönnettävä tuki saa olla enintään 400 000 EUR millä tahansa kolmen verovuoden jaksolla
Täytäntöönpanoajankohta:
Tukijärjestelmän kesto: 31. joulukuuta 2013 asti
Tuen tarkoitus:
— |
— |
Koodi 112 |
— |
Nuorten viljelijöiden aloitustuki (FNJ) Tuen tarkoituksena on vahvistaa nuorten maanviljelijöiden ja viininviljelijöiden valmiuksia aloittaa tilanpito ja vauhdittaa heidän haltuunsa siirtyneen tilan rakenteiden kehittämistä kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpide perustuu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 7 artiklaan (Nuorten viljelijöiden aloitustuki). |
||||
— |
— |
Koodi 121.1 |
— |
Maatalousyritysten investointitukiohjelma (AFP) Ohjelman avulla pyritään edistämään kilpailukykyistä, kestävää, ympäristöä säästävää ja monipuolista maataloutta, jossa otetaan huomioon myös eläinten hyvinvointi. Investointitukea voidaan myöntää maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville maatalousyrityksille. Toiminnassa on lisäksi otettava huomioon kuluttajien etu, maaseudun kehittäminen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Ohjelman tavoitteena on erityisesti:
Toimenpide perustuu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 4 artiklaan (Maatilainvestoinnit). |
||||
— |
— |
Koodi 121.2 |
— |
Tuki rinteillä sijaitsevien viinitarhojen edellyttämän erityiskaluston hankintaan ja nykyaikaisten ympäristönsuojelumenetelmien käyttöönottamiseen Tuotantokustannusten alentamiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi tuetaan erityisesti ympäristöä säästävien viljelymenetelmien nopeutettua käyttöönottamista. Tukea myönnetään investointeihin, jotka on suunnattu tätä tarkoitusta varten hyväksytyn erityiskaluston hankintaan. Erityiskalustoa käytetään rinteillä sijaitsevissa viinitarhoissa, ympäristöä säästävien kasvinsuojeluaineiden levittämiseen hedelmä- ja viiniviljelmillä, lietteenlevitysvaunujen lisälaitteina, maataloustraktoreiden ja moottorikäyttöisten työkoneiden paikannusjärjestelmien (GPS) laitteina sekä edistämään muiden innovatiivisten viljelymenetelmien käyttöönottoa. Toimenpide perustuu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 4 artiklaan (Maatilainvestoinnit) |
Ala(t), jo(i)ta tuki koskee: Kaikki maataloustuotannon alat
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Dienstleistungszentrum Ländlicher Raum Mosel |
Einzelbetriebliche Förderung und Marktförderung |
Görresstraße 10 |
D-54470 Bernkastel-Kues |
Internet-osoite: Luonnos hallinnolliseksi määräykseksi on saatavissa Internet-osoitteesta
http://www.mwvlw.rlp.de/internet/nav/c11/c1130850-d5f2-2c01-33e2-dce3742f2293&class=net.icteam.cms.utils.search.AttributeManager;uBasAttrDef=aaaaaaaa-aaaa-aaaa-eeee-000000000008.htm
(ks. Medien-Download → Einzelbetriebliches Förderungsprogramm).
Osavaltion lopulliset ohjeet (hallinnollinen määräys, tukihakemuslomakkeet jne.) ovat saatavissa Internet-osoitteessa: www.dlr.rlp.de (ks. Fachportale → Förderung).
Muita tietoja: Hallinnollisen määräyksen osa 3 — Förderung von Investitionen zur Diversifizierung (FID) (Tuki monipuolistamiseen liittyviin investointeihin) — ei sisälly tähän ilmoitukseen. Kyseiset toimenpiteet pannaan täytäntöön asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaisesti
Tuen numero: XA 210/07
Jäsenvaltio: Ranska
Alue: Alue- ja paikallisyhteisöt (alueet, departementit), jotka haluavat täydentää valtiontukea tai myöntää itse vastaavanlaista tukea.
Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Aides de démarrage aux groupements de producteurs reconnus dans le secteur de l'horticulture ornementale et de la pépinière
Oikeusperusta: articles L 621-1 et s. du Code rural
Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Talousarviomäärärahojen saatavuuden mukaan arvioitu vuositalousarvio on 500 000 EUR VINIFLHORin osalta ja määrittelemätön alue- ja paikallisyhteisöjen osalta
Tuen enimmäisintensiteetti: Enintään 100 % tukikelpoisiksi hyväksyttyjen tuottajaryhmittymien tosiasiallisista perustamis- ja hallinnollisista toimintakustannuksista. Tuki saa kuitenkin olla enintään 5–1 % (aleneva prosenttiosuus viiden vuoden jaksolla) viiden vuoden aikana kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Julkisen tuen kokonaismäärä edunsaajaryhmittymää kohden saa olla enintään 400 000 EUR
Täytäntöönpanoajankohta: Heti kun Euroopan komissio on rekisteröinyt poikkeusta koskevan lomakkeen
Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: Kuusi vuotta
Tuen tarkoitus: Tuki kuuluu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 9 artiklan soveltamisalaan. Koristekasvi- ja taimitarha-alalla toimii Ranskassa noin 6 000 yritystä, joiden viljelypinta-ala on yhteensä 22 000 hehtaaria. Alan järjestäytymis- ja tarjonnan keskittämisaste on erittäin alhainen. Tilanteessa, jolle on ominaista markkinoiden yhä voimakkaampi keskittyminen kaupan portaassa ja kasvavat määrälliset, laadulliset ja valikoiman monipuolistamiseen liittyvät vaatimukset, Ranskan viranomaiset katsovat aiheelliseksi tukea koristekasvialan järjestäytymistä alan tarvitseman rakenneuudistuksen edistämiseksi. Näin voidaan ylläpitää tuotantoa, joka synnyttää työpaikkoja ja vastaa aluesuunnittelua koskevia suuntaviivoja edistämällä maaseuturakenteen säilymistä
Ala(t), jo(i)ta tuki koskee: Koristekasvi- ja taimitarha-ala
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Office National Interprofessionnel des Fruits, des Légumes, des Vins et de l'Horticulture (VINIFLHOR) |
TSA 40004 |
F-93555 Montreuil sous Bois Cedex |
Internet-osoite: www.viniflhor.fr
otsikko: espace fruits et légumes
alaotsikko: réglementation française, josta valitse: aides d'Etat.
Muita tietoja: Jos alue- ja paikallisyhteisöt haluavat täydentää VINIFLHORin myöntämää rahoitusta, niiden on toimittava kyseisen viranomaisen vahvistamien edellytysten mukaisesti ja varmistettava, että tuen enimmäismääriä noudatetaan
Tuen numero: XA 211/07
Jäsenvaltio: Irlanti
Alue: Koko jäsenvaltio
Tukijärjestelmän nimike tai yksittäisen tuen saaneen yrityksen nimi: Equine Technical Support and Equine Breeding Schemes 2007-2013
Oikeusperusta: National Development Plan 2007-2013
Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 1,57 miljoonaa EUR vuodessa kaudella 2007–2013
Tuen enimmäisintensiteetti: Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 ja 16 artiklassa säädetty tuen enimmäisintensiteetti
Täytäntöönpanopäivä:
Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 saakka
Tuen tarkoitus: Muiden kuin täysiveristen hevosten tuotannon laadun parantaminen perustamalla siitosorien geenirekistereitä, todentamalla kantakirjoihin merkittyjen eläinten puhdasrotuisuus DNA-testien ja satunnaisten verinäytteiden avulla sekä kantakirjojen rekisteröintijärjestelmien päivittäminen.
Irlantilaisperäisten muiden kuin täysiveristen hevosrotujen laajemman kilpa- ja vapaa-ajan käytön edistäminen yleisluontoisten tiedotustoimien avulla sekä ottamalla osaa kilpailuihin, messuille ja näyttelyihin.
Muiden kuin täysiveristen hevosten tuotannon laadun tukeminen järjestämällä koulutusta ja investoimalla koulutustiloihin ja varusteisiin sekä tiedotus- ja opetusmateriaalin tarjoaminen työpajamuodossa sekä Internetissä, tiedotusvälineissä ja painetussa muodossa.
Muita kuin täysiverisiä hevosrotuja koskevien, jalostushevosten perimän laadun parantamiseksi tarkoitettujen tutkimusten sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukeminen.
Tuki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 ja 16 artiklan mukaisesti (Teknisen tuen antaminen maatalousalalla sekä tuki kotieläintuotannon alalle)
Alat, joita tuki koskee: A00122 — Lampaiden, vuohien, hevosten, aasien ja muulien kasvatus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Department of Agriculture, Fisheries and Food |
Agriculture House |
Kildare Street |
Dublin 2 |
Ireland |
Internet-osoite: http://www.agriculture.gov.ie/equine_ndp/technical_breeding/terms_conditions
Tuen numero: XA 217/07
Jäsenvaltio: Itävalta
Alue: Niederösterreich
Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Richtlinie für die Gewährung eines Zuschusses des Landes Niederösterreich zu den Prämienkosten für die Rinderversicherung
Oikeusperusta: NÖ Landwirtschaftsgesetz
Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Niederösterreichin osavaltion alustava määrärahatarve on 300 000 EUR vuodessa
Tuen enimmäisintensiteetti: Tukena myönnetään enintään 25 % suoritetuista vakuutusmaksuista
Täytäntöönpanoajankohta: Kesäkuu 2007
Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: Kesäkuusta 2007 vuoteen 2013
Tuen tarkoitus: Erityisesti luonnon- ja alppilaiduntamiseen perustuvaa karjataloutta harjoittavat yritykset ovat muutamien vuosien ajan joutuneet yhä useammin tekemisiin äärimmäisten sääolojen kanssa. Tällaiset sääoikut voivat nautojen kannalta olla suuri vaaratekijä. Voimakkaiden rajuilmojen aikana eläimet saattavat joutua paniikkiin ja sen seurauksena loukkaantua tai suistua rotkoon. Näiden uhkien lisäksi ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös meidän leveysasteillamme hyönteisten ja loisten leviämisestä johtuvien tappavien eläintautien esiintymistä.
Tukijärjestelmän tarkoituksena on kannustaa karjankasvattajia ottamaan vakuutus, joka kattaa sairauksiin ja onnettomuuksissa kuolleista naudoista aiheutuneet menetykset. Tavoitteena on vähentää taloudellisia tappioita karjataloudessa ja sitä kautta osaltaan varmistaa karjatalouden säilyminen Niederösterreichin alueella
Ala(t), jo(i)ta tuki koskee: Nautakarjan kasvatusta Niederösterreichin alueella harjoittavat maatalousyritykset
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:
Amt der Niederösterreichischen Landesregierung |
Abteilung Landwirtschaftsförderung |
Landhausplatz 1 |
A-3109 St. Pölten |
Internet-osoite: http://www.noe.gv.at
Muita tietoja: Vakuutusmaksujen maksamiseen liittyvä tukijärjestelmä perustuu annetun asetuksen (EY) N:o 1857/2006 12 artiklaan.
Tuki ei vaikuta sisämarkkinoiden toimintaan vakuutuspalvelujen alalla. Tuen myöntävä viranomainen varmistaa osaltaan, ettei tukea ole rajoitettu ainoastaan yhden vakuutuslaitoksen tarjoamiin vakuutuksiin ja ettei tuen edellytyksenä myöskään ole vakuutussopimuksen tekeminen Itävaltaan sijoittautuneen vakuutuslaitoksen kanssa
V Ilmoitukset
HALLINNOLLISET MENETTELYT
Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/13 |
ILMOITUS AVOIMISTA KILPAILUISTA EPSO/AD/116–117/08 JA EPSO/AST/45/08
(2008/C 16/04)
Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto (EPSO) järjestää seuraavat avoimet kilpailut:
— |
EPSO/AD/116/08 ja EPSO/AD/117/08 — hallintovirkamiehet (AD8) ja johtavat hallintovirkamiehet (AD11) petostentorjunnan alalle, |
— |
EPSO/AST/45/08 — hallintoavustajat (AST4) petostentorjunnan alalle. |
Kilpailuilmoitukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden 23. tammikuuta 2008 ilmestyvässä numerossa C 16 A ainoastaan englannin, ranskan ja saksan kielillä.
Lisätietoja EPSOn verkkosivuilla: http://europa.eu/epso
MUUT ILMOITUKSET
Komissio
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/14 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
(2008/C 16/05)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTEENVETO
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”ČESKÉ PIVO”
EY-nro: CZ/PGI/005/00375/14.10.2004
SAN ( ) SMM ( X )
Tässä yhteenvedossa esitetään eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
Nimi: |
Úřad průmyslového vlastnictví |
||
Osoite: |
|
||
Puhelin: |
(420) 220 383 111 |
||
Faksi: |
(420) 224 324 718 |
||
Sähköposti: |
posta@upv.cz |
2. Ryhmittymä:
Nimi: |
Sdružení České pivo |
||
Osoite: |
|
||
Puhelin: |
(420) 224 914 566 |
||
Faksi: |
(420) 224 914 542 |
||
Sähköposti: |
— |
||
Kokoonpano: |
Tuottaja/jalostaja ( X ) muu ( X ) |
3. Tuotelaji:
Ryhmä 2.1: Oluet
4. Eritelmä:
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)
4.1 Nimi: ”České pivo”
4.2 Kuvaus: ”České pivo” -oluen erikoislaatu johtuu eri tekijöistä, joista tärkeimpiin kuuluvat raaka-aineet, panimoiden vuosien varrella kehittynyt tietotaito sekä erityiset panimoprosessit. ”České pivon” valmistukselle on ominaista keittomäskäyksen (dekoktio) käyttö, vierteen keittäminen ja kaksivaiheinen käyminen. Valmistusmenetelmä (tarkoin valitut raaka-aineet, mallastusprosessi ja valmistus perinteisillä tuotantoalueilla Tšekissä) antaa tulokseksi erityisen ja ainutlaatuisen tuotteen, jolla on erinomainen maine.
”České pivon” tekniset parametrit kuvataan jäljempänä. Olut on tunnistettavissa siitä, että sen maussa ovat hallitsevasti läsnä mallas ja humala, minkä lisäksi siinä sallitaan vain heikko pastöroinnin, hiivan tai esterien maku eikä mitään vierasta hajua tai makua. ”České pivon” heikompi kokonaisaromi johtuu siitä, että käymisen haitallisia sivutuotteita syntyy suhteellisen vähän. Maun voimakkuus vaihtelee keskivahvasta vahvaan, ja hiilidioksidin vapautuminen on hidasta. Samoin täytetäisyys vaihtelee keskivahvasta vahvaan, johtuen etupäässä käymättömästä jäännösuutteesta, joka liittyy näennäisen ja todellisen käymisasteen väliseen eroon. Alhaisempi käymisaste merkitsee myös pienempää alkoholipitoisuutta. Hyvin tärkeä ”České pivon” ominaisuus on sen katkeruus. Oluen katkeruus vaihtelee keskitasolta voimakkaaseen, ja siihen liittyy keskivahvasta kevyeen vaihteleva terävyys, joka viipyy suussa pitempään. Katkeruus säilyy pitempään suussa ja vaikuttaa siten pitempään makusilmuihin. Suurempi katkeruus myös edistää ruoansulatusta. ”České pivolle” tyypillisiä ominaisuuksia ovat myös korkeampi polyfenolipitoisuus ja pH-arvo.
Vaalealla oluella (vaalea lagerolut, vaalea hanaolut ja kevytolut) on heikosta keskivahvaan vaihteleva vaaleiden maltaiden ja humalan aromi. Sen kullankeltainen väri vaihtelee keskivoimakkaasta voimakkaaseen. Olut on poreilevaa ja lasiin laskemisen jälkeen muodostaa kompaktin valkoisen vaahtokruunun. Tummalla oluella (tumma lagerolut ja tumma hanaolut) on selvästi erottuva tummien ja värillisten maltaiden aromi. Maun voimakkuus on keskivahva, ja siihen liittyy tyypillinen vahva täyteläisyys, joka johtuu näennäisen ja todellisen käymisasteen merkittävästä erosta sekä oluenpanoon käytettyjen raaka-aineiden sisältämistä käymiskelvottomista aineksista. Oluen vahva täyteläisyys vaikuttaa katkeruuden luonteeseen. Sivumakuina ja -tuoksuina sallitaan karamellimainen ja makeahko.
Laatuparametrit
Vaalea lagerolut
Kantavierre: 11,00–12,99 (painoprosenttia)
Alkoholipitoisuus: 3,8–6,0 (tilavuusprosenttia)
Väri: 8,0–16,0 (EBC-yksiköinä)
Katkeroainepitoisuus: 20–45 (EBC-yksiköinä)
pH: 4,1–4,8
Näennäisen ja todellisen käymisasteen ero: 1,0–9,0 (prosentteina)
Polyfenolipitoisuus: 130–230 (mg/l)
Tumma lagerolut
Kantavierre: 11,00–12,99 (painoprosenttia)
Alkoholipitoisuus: 3,6–5,7 (tilavuusprosenttia)
Väri: 50–120 (EBC-yksiköinä)
Katkeroainepitoisuus: 20–45 (EBC-yksiköinä)
pH: 4,1–4,8
Näennäisen ja todellisen käymisasteen ero: 2,0–9,0 (prosentteina)
Vaalea hanaolut
Kantavierre: 8,00–10,99 (painoprosenttia)
Alkoholipitoisuus: 2,8–5,0 (tilavuusprosenttia)
Väri: 7,0–16,0 (EBC-yksiköinä)
Katkeroainepitoisuus: 16–28 (EBC-yksiköinä)
pH: 4,1–4,8
Näennäisen ja todellisen käymisasteen ero: 1,0–11,0 (prosentteina)
Tumma hanaolut
Kantavierre: 8,00–10,99 (painoprosenttia)
Alkoholipitoisuus: 2,6–4,8 (tilavuusprosenttia)
Väri: 50–120 (EBC-yksiköinä)
Katkeroainepitoisuus: 16–28 (EBC-yksiköinä)
pH: 4,1–4,8
Näennäisen ja todellisen käymisasteen ero: 2,0–11,0 (prosentteina)
Kevytolut
Kantavierre enintään: 7,99 (painoprosenttia)
Alkoholipitoisuus: 2,6–3,6 (tilavuusprosenttia)
Väri: 6,0–14,0 (EBC-yksiköinä)
Katkeroainepitoisuus: 14–26 (EBC-yksiköinä)
pH: 4,1–4,8
Näennäisen ja todellisen käymisasteen ero: 1,0–11,0 (prosentteina)
4.3 Maantieteellinen alue: ”České pivo” -oluen tuotantoalue rajataan seuraavasti:
lounaassa: Chebská pánev, Böömin metsä, Šumava, Blanský les ja Novohradské horyn alue,
etelässä: Třeboňská pánev, Českomoravská vrchovinan eteläpuoli sekä Dyje- ja Morava-joet Hodonínin takana,
kaakossa: Valkeiden Karpaattien alueen länsi- ja pohjoispuoli,
idässä: Beskidien alueen länsi-, pohjois- ja kaakkoispuoli,
lännessä: Ohře-joki, Mostecká pánev ja Elbe-joki Děčíniin saakka,
luoteessa: Ploučnice- ja Kamenice-joet ja Lužické hory,
pohjoisessa: Liberecká pánev, Krkonošen etelärinteet, Broumovské hory ja Orlické horyn etelärinteet,
koillisessa: Kralický Sněžníkyn alarinteet, Rychlebské hory ja Zlatohorská vrchovina, Opavice-joki Opava-joen yhtymäkohtaan, Opava-joki Oder-joen yhtymäkohtaan, Oder-joki Olše-joen yhtymäkohtaan, Olše-joki Lomná-joen yhtymäkohtaan ja Lomná-joki Beskidien alueeseen.
Maantieteellinen merkintä ”České pivo” käsittää Tšekin maannimen, koska ”České pivo” -olutta valmistetaan lähes koko nykyisen Tšekin tasavallan alueella. Täysin kypsytetyn pohjahiivaoluen valmistuksessa on rajatulla alueella vuosisatojen ajan ollut täysin vallitsevana menetelmä, johon sisältyy keittomäskäys, vierteen keittäminen, humalan keittäminen vierteen mukana ja kaksivaiheinen käyminen (ks. kohta 4.5). ”České pivolle” on muihin oluisiin verrattuna ominaista käymättömän jäännösuutteen suurempi osuus, polyfenolien suurempi määrä, korkeampi pH-arvo sekä erottuvampi väri, katkeruus ja maun voimakkuus.
”České pivon” maine juontaa juurensa sen valmistusmenetelmän erityistekijöihin, jotka ovat syynä tuotteen ominaislaatuun. Tuotteen maine ja ”České pivo” -nimitys ovat levinneet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, ja tuote kytketään yksiselitteisesti sen tuotantoalueeseen eli Tšekkiin.
Käsitteen tärkeydestä ja ”České pivon” laadun maineesta todistaa myös se, että nimitys on sisällytetty suojattujen alkuperänimitysten luetteloon Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Portugalin tasavallan hallituksen välillä vuonna 1985 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee alkuperämerkintöjen, alkuperänimitysten sekä muiden maantieteellisten ja vastaavien merkintöjen suojaa. Rajattu alue muodosti tuohon aikaan vain yhden osan valtion alueesta. Vasta Tšekin ja Slovakian liittotasavallan hajoamisen jälkeen se on muodostanut suurimman osan itsenäisen valtion alueesta. Kuluttajat kautta maailman yhdistävät ”České pivon” paitsi sen valmistuspaikkaan eli Tšekin tasavaltaan myös sen erityisominaisuuksiin ja laatuun.
Maantieteelliselle merkinnälle ”České pivo” hakee rekisteröintiä yhdistys, jonka edustamat panimot valmistavat tätä olutta käytännössä Tšekin koko alueella. ”České pivo” -tuotteen lopullisten ominaisuuksien kannalta on kiistaton merkitys tšekkiläisten mallastajien ja oluenpanijoiden arvokkaalla kokemuksella, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle rajatulla alueella.
Tšekki kuuluu pinta-alaltaan Euroopan pieniin valtioihin. Valtion pieni pinta-ala ja sen profiili takaavat, että valmistusedellytyksiä (käytetty teknologia ja raaka-aineet sekä valmistajien tietotaito) voidaan entiseen tapaan edelleen ylläpitää koko rajatulla alueella.
Rajatun tuotantoalueen yhtenäisyys on ilmeinen ja kiistaton. Tästä ovat osoituksena edellä mainitut seikat, erityisesti tyypillinen ja perinteinen valmistusmenetelmä, joka poikkeaa ympäröivillä alueilla käytetyistä, oluen jäljittelemätön maku ja erityisomaisuudet (ks. kohta 4.2) sekä tuotteen maine, joka on levinnyt laajalle rajatun alueen ulkopuolelle.
Humala
Tšekin suurin humalanviljelyseutu on Žatecko, jossa humalaa viljellään 355 kunnassa seuraavilla maarekisterialueilla: Louny, Chomutov, Kladno, Rakovník, Rokycany ja Plzeň-sever. Seuraavina tulevat Úštěcko (220 viljelykuntaa alueilla Litoměřice, Česká Lípa ja Mělník) ja Tršicko (65 viljelykuntaa alueilla Olomouc, Přerov ja Prostějov).
Tšekin humalanviljelyalueet muodostavat sijaintinsa puolesta siirtymäkohdan leudon meri-ilmaston ja mannerilmaston välillä. Lisäksi Žateckon alue sijaitsee Malmivuorten (Erzgebirge) ja Böömin metsän muodostamalla nk. sadekatvealueella, mikä tarjoaa erityisolosuhteet humalanviljelylle.
Tšekin humalanviljelyalueilla esiintyy erilaisia maannostyyppejä (mustamulta, rendzina ja ruskomaa) ja erilaisia maalajityyppejä (hiekka-, hiesu- ja savimaa). Nämä maat ovat muodostuneet erilaisille petrografis-geologisille pohjamaakerroksille.
Žateckon humalanviljelyalueella suurin osa humalistoista sijaitsee maaperällä, joka juontuu permikauden geologisista muodostelmista. Nämä maaperät, joita kutsutaan permikautisiksi punakerrostumiksi, sisältävät suuren määrän rautayhdisteitä (6–7 % rautaoksidia), mangaania ja muita metalliyhdisteitä.
Úštěckon humalanviljelyalueen itäosa sijaitsee tertiääri- ja liitukautisen muodostelman kohdalla ja keskialue, nk. Polepská blata, kvartäärikauden kerrostumien päällä. Úštěckon alueen läntisessä osassa on runsaasti vulkaanista basalttikiveä.
Tršickon humalanviljelyalueen maaperä on enimmäkseen peräisin kvartäärikaudelta, osittain myös tertiäärikaudelta.
Parhaana maaperänä hyvälaatuiselle humalalle pidetään Žateckon alueen permikautisia punakerrostumia. Ne ovat enimmäkseen hiesusavimaita, joilla on syvämuokkauksessa hyvä veden- ja ilmanottokyky ja merkittävät sorptio-ominaisuudet maaperässä olevien ravinteiden suhteen. Humalanviljelyyn soveltuvat parhaiten maat, joiden happamuus vaihtelee heikosti happamasta neutraaliin. Maaperän soveltuvuus ei määräydy ainoastaan sen luonnollisten ominaisuuksien mukaan. Siihen vaikuttavat myös maanparannuksen ja -muokkauksen laajuus, käytettyjen orgaanisten ja teollisten lannoitteiden määrä sekä muut pitkäaikaiset toimenpiteet, jotka luovat suotuisia edellytyksiä humalan kasvulle ja kehitykselle.
4.4 Alkuperätodisteet: Kukin valmistaja pitää kirjaa kaikista raaka-aineiden toimittajista. Raaka-aineiden alkuperästä ovat osoituksena toimitustodistukset. Lisäksi Tšekin alueella viljellyn humalan jäljitettävyyttä edellytetään laissa N:o 97/1996. Myös lopputuotteiden ostajista pidetään kirjaa. Jokaisessa tuotepakkauksessa annetaan pakolliset tiedot valmistajasta ja tuotteesta. Tämä takaa tuotteiden tarkan jäljitettävyyden. Itse valmistusprosessia valvotaan huolellisesti ja tarkasti, ja kutakin yksittäistä valmistuserää koskevat tiedot kirjataan, jotta kaikkien raaka-aineiden alkuperä voidaan myöhemmin jäljittää ”České pivon” jokaisen valmistuserän osalta. Eritelmään liittyvästä valvonnasta huolehtii valtion maatalous- ja elintarvikeviraston (Státní zemědělská a potravinářská inspekce) paikallinen aluevirasto.
4.5 Tuotantomenetelmä: Oluenvalmistuksen raaka-aineet:
Mallas — ”Pilsnermaltaana” tunnettu vaalea mallas, joka on valmistettu kaksirivisestä kevätohrasta. Käytetyt ohralajikkeet on jalostettu viljelylajikkeista, jotka valtion maatalous- ja elintarvikeviraston Brnon aluevirasto on hyväksynyt ja joita Prahassa toimiva olut- ja mallasalan tutkimuslaitos on suositellut ”České pivon” valmistukseen (ks. vierrettä koskevat tiedot alla olevassa taulukossa).
Oluenvalmistukseen käytetyn ohran nykyisten maailmanlaajuisten ja eurooppalaisten laatuvaatimusten mukaan etusijalla ovat lajikkeet, joilla on korkea entsyymiaktiivisuus, korkea uutepitoisuus ja korkea lopullinen käymisaste. ”České pivolle” on kuitenkin ominaista alhaisempi proteolyyttinen ja sytolyyttinen muuntuminen ja alhaisempi käymisaste, mikä johtaa jäännösuutteen olemassaoloon. ”České pivon” valmistukseen soveltuville lajikkeille on tältä pohjalta määritetty seuraavat perusparametrit:
Valmistukseen käytetään tšekkiläistä humalaa tai siitä jalostettuja humalatuotteita, jotka on saatu varsinkin seuraavien alueiden valikoiduilla vyöhykkeillä viljellyistä lajikkeista: 1) Žatecko; 2) Úštěcko; ja 3) Tršicko. Humala kasvaa hiesu- tai hiesusavimailla. Žateckon alueelle ovat tyypillisiä permikautiset punamaat. Suotuisin vuosikeskilämpötila humalanviljelylle on 8–10 °C.
Käytetty humala on erikoislaatuinen ja poikkeaa muualla maailmassa viljellystä humalasta erityisesti alfa- ja betahappojen keskinäisen suhteen vuoksi. Tämä suhde on yleisesti viljellyissä lajikkeissa yleensä 2,5:1, mutta kyseisellä alueella viljellyissä lajikkeissa keskimäärin 1:1,5. Muista humalalajikkeista poikkeava ominaisuus on myös beta-farneseenin pitoisuus, joka on 14–20 % eteeristen öljyjen kokonaismäärästä. Kyseisellä alueella viljeltävillä humalalajikkeilla ja yleensä kaikilla ”České pivon” valmistukseen käytettävillä lajikkeilla on oltava valvontaelinten hyväksyntä ja olut- ja mallasalan tutkimuslaitoksen suositus.
Vesi — ”České pivon” valmistukseen käytetään paikallisista lähteistä saatavaa vettä. Oluenpanoon käytetyn veden kovuus on pehmeästä puolikovaan.
Oluthiiva — Pohjakäymiseen käytettävät hiivakannat (Saccharomyces cerevisiae subs. uvarum), jotka soveltuvat ”České pivon” valmistukseen ja joiden tuloksena on eritelmän mukainen ero näennäisen ja todellisen käymisasteen välillä. Useimmiten käytetään kantoja 2, 95 ja 96, jotka sisältyvät olut- ja mallasalan tutkimuslaitoksen ylläpitämään hiivapankkiin rekisterinumerolla RIBM 655 ja jotka ovat kaikkien ”České pivon” valmistajien saatavilla.
Valmistus
Valmistus alkaa sekoittamalla mallasrouhe veteen ja suorittamalla mäskäys, jossa käymiskelvoton tärkkelys muutetaan käymiskelpoisiksi sokereiksi. Mäskäyksenä on yksi-, kaksi- tai kolmivaiheinen keittomäskäys (dekoktio). Infuusiomäskäystä ei käytetä. Vähintään 80 % käytetystä mallasrouheesta on valmistettu hyväksytyistä lajikkeista, millä varmistetaan ”České pivon” makuprofiili.
Mallasrouheen koostumus ja prosessoitu määrä merkitään valmistuskirjanpitoon. Maltaan alkuperästä ovat osoituksena toimitustodistukset. Myös mäskäyksen lämpötila ja kesto merkitään valmistuskirjanpitoon. Kun mäskäys on suoritettu ja maltaan liukenemattomat osat on erotettu vierteestä siivilöimällä, seuraa vierteen keittäminen, jonka aikana siihen lisätään humala. Tämä vaihe kestää 60–120 minuuttia, ja siinä on saavutettava vähintään 6 %:n haihtumisaste. Humala lisätään enintään kolmessa vaiheessa. Tšekkiläisen humalan tai siitä jalostettujen tuotteiden osuuden on oltava 30 % vaaleissa lageroluissa ja vähintään 15 % muissa oluttyypeissä. Humalan ja myös muiden raaka-aineiden koostumus merkitään valmistuskirjanpitoon. Raaka-aineiden alkuperästä ovat osoituksena toimitustodistukset. Keittämisen jälkeen vierre jäähdytetään käymislämpötilaan 6–10 °C:een ja ilmastetaan. Tämän jälkeen lisätään pohjakäymiseen käytettävä oluthiiva (Saccharomyces cerevisiae subs. uvarum).
Käyminen tapahtuu 14 ° C:n enimmäislämpötilassa. Tämä teknologinen prosessi erotetaan yleensä jälkikäymisestä, eli kyse on kaksivaiheisesta käymisestä. Lämpötilakehitys käymisen aikana kirjataan valmistuskirjanpitoon. Jälkikäymislämpötila on 0 °C:n tienoilla. Kun olut on jälkikäymisen myötä kypsynyt tankeissa, se suodatetaan ja pakataan pulloihin, tölkkeihin, ravintola-astioihin tai kuljetustankkeihin. Olut voidaan valmistaan myös suodattamattomana. Lopputuotteen on oltava kohdassa 4.2 mainittujen laatuparametrien mukainen.
Koko oluenvalmistusteknologia on jatkuvan valvonnan alainen.
Valvontamenetelmä
Vierre
Uute vierteestä, joka erotetaan mäskistä ensimmäisenä — näyte 10 minuuttia siivilöinnin aloittamisen jälkeen.
Uutteen määritys — pyknometrisesti, sakkarometrilla tai erityislaitteella (A. Paar tai muu uutteen määritykseen sopiva väline).
Vierteen sameus 25 °C:ssa — nefelometrisesti 25 °C:ssa, mittaus 30 minuutin temperoinnin jälkeen.
Uutteen määritys vierteestä, joka erotetaan ravasta viimeisenä — määritys 25 °C:ssa samalla menetelmällä kuin ensimmäisestä vierteestä.
Humaloitu vierre
Uute humaloidusta vierteestä — näyte 15 minuuttia keittämisen päättymisestä.
Uutteen määritys — pyknometrisesti, sakkarometrilla tai erityislaitteella (A. Paar tai muu uutteen määritykseen sopiva väline).
Rapapitoisuus — silmämääräinen arvio hämmennetystä humaloidusta vierteestä 5 minuuttia keittämisen päättymisestä Imhoff-kolvissa tai muussa pienessä astiassa, jossa rapapitoisuus voidaan arvioida.
Humaloidun vierteen sameus — vierteen suodatus (anal. suodatinpaperi, pienin huokoskoko) ja suodoksen nefelometrinen määritys 90°:n kulmassa. Määritys tehdään sekä 20 °C:ssa (lämmitys 20 minuuttia) että 5 °C:ssa (lämmitys 20 minuuttia).
Humaloidun vierteen katkeruuden määritys — iso-alfa-happojen sisältö (IBU).
Humaloidun vierteen todellinen käymisaste — määritys suositellulla menetelmällä.
Nuorolut
Hiivasolujen määrän mikroskooppinen määritys nesteestä.
Hiivojen elinkelpoisuuden määritys (värjäys metyleenisinisellä).
Iso-alfa-happojen määritys (IBU) suositelluilla menetelmillä.
Valmis olut
Perusanalyysi — näennäinen ja todellinen uutepitoisuus, alkoholipitoisuus, kantavierteen määritys, iso-alfa-happojen määritys (IBU), oluen sameus 90°:n kulmassa, todellinen käymisaste ja oluen väri.
Valvonnasta huolehtivat panimoiden laboratoriot tai jokin erikoislaboratorio (esim. olut- ja mallasalan tutkimuslaitos) olut- ja mallasalan analyysinormien tai Analytica-EBC:n mukaisesti.
4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Arkeologisten löydösten perusteella on ilmeistä, että rajatulla maantieteellisellä alueella (jäljempänä ’kyseinen alue’) valmistivat olutta siellä jo ennen slaaveja eläneet asukkaat samoin kuin myös itse slaavit. Ensimmäiset maininnat oluenvalmistuksesta kyseisellä alueella liittyvät Brevnovin luostariin, jossa benediktiinimunkit valmistivat olutta ja viiniä 993 jKr.
Vanhin maininta humalanviljelystä kyseisellä alueella on perustamiskirja, jolla ruhtinas Břetislav I määräsi Žatecissa, Stará Boleslavissa ja Mladá Boleslavissa viljeltävästä humalasta kymmenykset Stará Boleslavissa toimivalle Pyhän Václavin kapitulille. Ensimmäinen suoraan oluenvalmistukseen liittyvä historiallinen dokumentti on Böömin ensimmäisen kuninkaan Vratislav II:n vuonna 1088 antama Vyšehradin kapitulin perustamiskirja. Tässä asiakirjassa, josta on säilynyt jäljennöksiä, mainitaan Vyšehradin kapitulin kaniikeille humalanviljelyksestä määrättävistä kymmenyksistä ja muista lahjoituksista, kuten kiinteästä omaisuudesta ja maksuista. Humalanviljelyyn, maltaisiin, olueen, oluenpano-oikeuksiin ja oluen vientiin liittyy myös useita muita dokumentteja vuosilta 1090–1100. Vuodesta 1330 eteenpäin mallastukseen ja oluenpanoon viitataan usein hovin, aatelin ja kaupunkien asiakirjoissa.
Oluenvalmistus periytyi sukupolvelta toiselle. Aluksi oluenpano oli etuoikeus, joka kuului yksityishenkilöille, esimerkiksi aatelisille ja niille kaupunkien porvareille, joilla oli oluenpano-oikeus. Myöhemmin 1300-luvulla perustettiin mallastajien ja oluenpanijoiden kiltoja. Sekä pohja- että pintahiivaa käyttävä oluenvalmistus kasvoi nopeasti ja johti teollisten panimoiden perustamiseen, jotka ovat ylläpitäneet ”České pivo” -oluen valmistusperinnettä näihin päiviin saakka. Tärkeä merkkipaalu oli Plzeňin kaupunginpanimon perustaminen vuonna 1842.
Pohjahiivaan perustuvaa oluenvalmistusta parannettiin edelleen, ja tämäntyyppisen oluen ominaislaatu oli kokonaan erilainen kuin muissa tuohon mennessä valmistuissa oluissa. Tämä kullankeltainen, poreileva juoma, jolla oli miellyttävä humalanmaku ja hieno vaahtokruunu, löysi tiensä kaikkialle maailmaan. Tämä merkitsi uuden kehityskauden alkua maailman panimoteollisuudessa, joka kasvoi ennennäkemättömän nopeasti paitsi Tšekinmaalla myös Itävalta-Unkarissa, Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Seuraavien vuosikymmenten aikana perustettiin useita panimoita, jotka oli täysin varustettu uudenaikaisimmalla teknologialla. Laitteiden ja teknologian vaiheittainen kehitys on johtanut nykyiseen moderniin ja laajamittaiseen tuotantoon. Perusperiaate on kuitenkin pysynyt samana. Olut, jonka valmistukseen käytettiin ja käytetään yhä etupäässä paikallisia raaka-aineita (jotka ovat peräisin kyseiseltä alueelta, jonka maaperä- ja ilmasto-olosuhteet ovat erityiset), on saanut osakseen arvostusta ja merkittävän aseman myös ulkomailla. Suosiosta todistavat lukuisat maininnat ”České pivon” viennistä sekä menneiltä että nykyisiltä ajoilta.
”České pivo” valmistetaan edellä kuvatulla menetelmällä, joka perustuu tšekkiläisten oluenpanijoiden tietotaitoon kyseisellä alueella. Valmistuksessa käytetään etupäässä paikallisia laatuvaatimukset täyttäviä raaka-aineita ja paikallisia vesilähteitä. Kaikki tämä antaa ”České pivolle” sen erityiskoostumukseen liittyvän ominaislaadun.
Prahan olut- ja mallasalan tutkimuslaitoksen tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että ”České pivo” poikkeaa merkittävästi ulkomaisista oluista. Valikoiduista kotimaisista ja ulkomaisista oluista tehtiin tutkimuksissa perusteellinen analyyttinen ja aistinvarainen arviointi.
Tutkimuksia varten kehitettiin yksityiskohtainen analyysi- ja tilastomalli, jonka avulla oli mahdollista kuvata eri oluiden yhtäläisyydet ja niiden väliset erot. Tulokset käsiteltiin moniulotteisilla tilastollisilla menetelmillä (dispersio-, faktori- ja ryhmittelyanalyysi jne.). Tuloksena oli, että ”České pivo” voidaan erottaa muista samaan luokkaan kuuluvista ulkomaisista oluista.
”České pivo” useimmiten sisältää (käymätöntä) jäännösuutetta, mikä kuuluu sen tyypillisiin ominaisuuksiin. Muita tyypillisiä ominaisuuksia ovat ulkomaisiin oluisiin verrattuna voimakkaampi väri, suurempi katkeruus sekä korkeampi pH-arvo ja polyfenolipitoisuus. Voimakkaampi väri ja suurempi polyfenolipitoisuus ovat tulosta keittomäskäyksestä, joka on Tšekissä yleisimmin käytetty mäskäysmenetelmä. Kaikki nämä parametrit määräytyvät raaka-aineiden laadun ja koostumuksen sekä teknisten ja teknologisten olosuhteiden perusteella. Teknologisesta näkökulmasta merkitystä on ennen muuta mallasrouheen koostumuksella ja humalan määrällä sekä hiivakannan valinnalla ja käytetyllä käymismenetelmällä yhdessä oluenvalmistusperinteen ja inhimillisten tekijöiden kanssa. Sensorisesta näkökulmasta ”České pivolle” antavat leimansa suurempi täyteläisyys ja katkeruus, katkeruuden viipyminen pitempään jälkimaussa sekä vähäisempi vieraan hajun tai maun esiintyminen.
Oluen valmistuksen ainutlaatuisuus on tulosta vuosisatoja jatkuneesta panimoperinteestä ja tämän tietotaidon välittymisestä sukupolvelta toiselle sen erityisessä muodossa aina näihin päiviin saakka. Humalanviljelylle suotuisat olosuhteet ja työntekijöiden korkea ammattitaito, joka on hankittu eriasteisena koulutuksena tšekkiläisissä oppilaitoksissa, ovat takeena ”České pivon” erinomaiselle maineelle. ”České pivo” -nimitys sisältyy jo suojattujen alkuperänimitysten luetteloon Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Portugalin tasavallan hallituksen välillä tehdyssä sopimuksessa, joka koskee alkuperämerkintöjen, alkuperänimitysten sekä muiden maantieteellisten ja vastaavien merkintöjen suojaa. Sopimus julkaistiin 18. toukokuuta 1987 annetussa ulkoasiainministeriön asetuksessa N:o 63/1987.
Tšekin matkailun edistämiskeskus teki vuonna 2003 kyselytutkimuksen siitä, miten Tšekki mielletään matkailijoiden keskuudessa ja mikä saa matkailijan valitsemaan maan turistikohteekseen. Kohderyhmänä olivat Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Italiasta, Alankomaista, Yhdysvalloista, Japanista, Pohjoismaista, Venäjältä, Etelä-Koreasta ja arabimaista tulevat turistit. Vastaajia oli yhteensä 1 800 (150 kustakin maasta tai maaryhmästä), joista 66 % oli miehiä. Tutkimus osoitti, että Tšekki yhdistetään ennen muuta Prahaan (47 %) ja erinomaiseen olueeseen (45 %). Kysymys kuului: ”Sanasta Tšekki tulee mieleeni ensimmäiseksi …”.
”České pivon” suosiosta kertoo myös sen jatkuvasti kasvava vienti.
4.7 Valvontaelin:
Nimi: |
Státní zemědělská a potravinářská inspekce |
||
Osoite: |
|
||
Puhelin: |
(420) 543 540 205 |
||
Faksi: |
(420) 543 540 210 |
||
Sähköposti: |
sekret.ur@spzi.gov.cz |
4.8 Merkinnät: ”České pivo” -merkintä muodostaa osan tuotenimestä tuotteen pääetiketissä.
”České pivon” eritelmä ei millään tavalla estä viittaamasta valmistukseen Tšekissä, jos on kyse oluista, joita ei luokitella ”České pivo” -oluiksi kansallisten ja yhteisön vaatimusten mukaisesti. Viittaukset eivät kuitenkaan saa muodostaa osaa näiden oluiden tuotenimestä tuotteen pääetiketissä.
Viittausten ”SMM:ään”, ”suojattuun maantieteelliseen merkintään” ja vastaavaan yhteisön tunnukseen on liityttävä selkeästi ”České pivo” -nimitykseen eivätkä ne saa synnyttää vaikutelmaa, että muita etiketissä olevia nimityksiä on rekisteröity.
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.
23.1.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 16/23 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
(2008/C 16/06)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTEENVETO
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”CEBREIRO”
EY nro: ES/PDO/005/0443/15.12.2004
SAN ( X ) SMM ( )
Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
Nimi: |
Subdirección General de Calidad y Promoción Agroalimentaria. Dirección General de Industrias Agroalimentarias y Alimentación. Secretaría General de Agricultura y Alimentación del Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación. España |
Osoite: |
Paseo Infanta Isabel, 1, E-28071 Madrid |
Puhelin: |
(34) 91 347 53 94 |
Faksi: |
(34) 91 347 54 10 |
Sähköposti: |
sgcaproagro@mapya.es |
2. Ryhmittymä:
Nimi: |
Quesería Castelo de Brañas SL |
Osoite: |
Acceso al Mercado Ganadero s/n. Pedrafita do Cebreiro (Lugo) |
Puhelin: |
(34) 982 367 163 |
Faksi: |
(34) 982 367 163 |
Sähköposti: |
— |
Nimi: |
Da Ma del Carmen Arrojo Valcárcel (Quesería XAN BUSTO) |
Osoite: |
Nullán. As Nogais (Lugo) |
Puhelin: |
(34) 982 161 020 |
Faksi: |
(34) 982 161 020 |
Sähköposti: |
— |
Kokoonpano: |
Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( ) |
3. Tuotelaji:
Luokka 1.3: Juustot
4. Eritelmä:
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)
4.1 Nimi: ”Cebreiro”
4.2 Kuvaus: Pastöroidusta lehmänmaidosta valmistettu juusto, jonka tuotantoprosessiin kuuluvat juoksettuminen, juoksettuman leikkaus, heran lasku, sekoitus ja suolaus, muotitus, puristus, kypsyminen ja mahdollisesti kypsyttäminen, ja joka saa prosessin ansiosta seuraavat ominaisuudet:
Fyysiset ominaisuudet
— |
Muoto: sienen tai kokin päähineen muotoinen, koostuu kahdesta osasta: lieriömäinen kanta, jonka halkaisija vaihtelee ja jonka korkeus on enintään 12 cm sekä ”hattu”, jonka halkaisija on 1–2 cm suurempi kuin kannan halkaisija ja jonka korkeus on enintään 3 cm. |
— |
Paino: 0,3–2 kg. |
Aistinvaraiset ominaisuudet:
— |
Tuoreella juustolla ei ole erottuvaa kuorta, massa on valkoinen ja rakeinen, pehmeä, kosketukseltaan savimainen, kermainen ja sulaa kitalaessa. Maku ja tuoksu muistuttavat lähtöaineena olevaa maitoa, hieman hapan. |
— |
Kypsytetyn juuston kuori on heikosti erottuva ja joskus hyvinkin voimakkaan keltainen massa on toisinaan kova ja enemmän kiinteä kuin voimainen. Maku on hiukan metallinen, kirpeä ja maitomainen, tyypillinen tuoksu. |
Analyyttiset ominaisuudet:
— |
Kosteus: vaihtelee kypsyysasteen mukaan, mutta on alle 50 %. |
— |
Rasvaa: vähintään 45 % ja enintään 60 %, kuivauutteesta määritettynä. |
— |
Proteiineja: pitoisuus yli 30 %. |
4.3 Maantieteellinen alue: Alue, jolla maito ja siitä valmistettava juusto, jolle suojattua alkuperänimitystä ”Cebreiro” haetaan, tuotetaan, sijaitsee Lugon maakunnassa seuraavissa kunnissa: Baleira, Baralla, Becerreá, Castroverde, Cervantes, Folgoso do Courel, A Fonsagrada, Láncara, Navia de Suarna, As Nogais, Pedrafita do Cebreiro, Samos ja Triacastela.
4.4 Alkuperätodisteet: Juuston, jolle suojattua alkuperänimitystä ”Cebreiro” haetaan, valmistukseen saa käyttää vain asianomaiseen rekisteriin merkittyjen maatilojen tuottamaa maitoa.
Suojattua alkuperänimitystä ”Cebreiro” voivat samaten käyttää vain juustot, jotka on valmistettu ja mahdollisesti kypsytetty valvontaelimen rekistereihin merkityissä juustoloissa ja kypsytyslaitoksissa.
Eritelmissä ja laatukäsikirjassa annettujen määräysten noudattamisen tarkistamista varten valvontaelimellä on rekisterit karjatiloista, juustoloista ja kypsytyslaitoksista. Kaikki niin luonnolliset kuin juridiset henkilöt, jotka omistavat näihin rekistereihin kirjatun omaisuuden, laitokset ja niiden tuotteet, kuuluvat tämän valvonnan piiriin. Sen tarkoituksena on todentaa, että suojattua alkuperänimitystä ”Cebreiro” käyttävät tuotteet täyttävät eritelmissä esitetyt vaatimukset.
Valvonta toteutetaan tarkastamalla karjatilat ja laitokset sekä asiakirjat ja analysoimalla raaka-aine ja juustot.
Jos havaitaan, että raaka-aine tai siitä valmistetut juustot eivät täytä eritelmien vaatimuksia, niitä ei saa saattaa markkinoille varustettuna suojatulla alkuperämerkinnällä ”Cebreiro”.
Tällä nimityksellä suojatuissa juustoissa on vastaetiketti, jota valvontaelin valvoo ja jonka se myöntää laatukäsikirjassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti.
4.5 Valmistusmenetelmä: Valmistukseen käytetään luonnon kokomaitoa, joka on lypsetty seuraaviin rotuihin kuuluvista lehmistä: vaalea galicialainen, ruskea alppirotu (pardo alpina), friisiläinen tai näiden risteytykset. Maito ei saa sisältää ternimaitoa eikä säilytysaineita, ja sen on yleisesti ottaen täytettävä voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset. Maitoa ei saa millään tavoin standardoida, ja se on säilytettävä siten, ettei bakteereja kehity, eikä lämpötila saa olla yli 4 °C. Ennen valmistusprosessin aloittamista maito pastöroidaan pitämällä sitä 62 °C:ssa 30 minuuttia, jos pastörointi tehdään astiassa, tai 72 °C:ssa 20 sekuntia, jos se tehdään pastörointilaitteessa.
Juuston valmistuksessa on seuraavat vaiheet:
Juoksettuminen: Tämä käynnistetään eläinperäisellä juoksuttimella tai muilla laatukäsikirjassa hyväksytyillä juoksetusentsyymeillä lämpötilassa 26–30 °C. Juoksutinta käytetään sellainen määrä, että juoksettuminen kestää vähintään 60 minuuttia.
Juoksettuman leikkaus: Leikataan niin, että saadaan paloja, joiden halkaisija on 10–20 mm.
Heran lasku: Kun ensimmäinen heran lasku on tehty samassa astiassa, juoksettunut maito pannaan kangassäkkeihin, joita riiputetaan, jotta hera erottuu lisää. Niitä riiputetaan 5–10 tuntia.
Sekoitus ja suolaus: Kun hera on erottunut, vaivataan juoksettunutta maitoa, kunnes se on massaltaan tasaista ja kosketukseltaan savimaista. Samalla se suolataan natriumkloridilla.
Muotitus ja puristus: Juustomassa pannaan muotteihin, joissa sitä puristetaan vaihtelevan pitkän aikaa riippuen puristuksen määrästä ja palojen koosta. Juustot otetaan pois muoteista ja pannaan kypsymään vähintään tunnin ajaksi kylmähuoneisiin, joiden lämpötila on 2–6 °C. Sen jälkeen tuoreina markkinoille saatettavat juustot voidaan luovuttaa markkinoille.
Kypsytys (valinnainen): Kypsytysprosessi tehdään tiloissa, joiden suhteellinen kosteus on 70–80 % ja lämpötila 10–15 °C. Kypsytysaika on vähintään 45 päivää. Kypsytettyjen juustojen etikettiin pannaan tieto tästä ominaisuudesta.
Jotta tuotteen laatu ja jäljitettävyys voidaan varmistaa, alkuperänimityksellä suojatut juustot on yleisesti ottaen saatettava markkinoille kokonaisina ja valvontaelimen hyväksymissä pakkauksissa.
Valvontaelin voi kuitenkin sallia juuston saattamisen markkinoille paloina ja jopa paloittelun myyntipisteessä, kunhan tätä varten on olemassa asianmukainen valvontajärjestelmä, jolla taataan tuotteen alkuperä ja laatu sekä se, että tuote on hyvin säilytetty ja esitellään kuluttajalle asianmukaisesti niin, ettei ole mitään mahdollisuutta sekoittaa tuotetta johonkin muuhun.
4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:
Historiallinen yhteys
Näiden juustojen alkuperä yhdistetään ensimmäisiin munkkeihin, jotka asettuivat Cebreiroon (paikka, jossa Santiagoon suuntautuvan pyhiinvaellusreitin osa, ns. Ranskan tie, tulee Galiciaan) hoitaakseen sairaalaa, joka perustettiin 900-luvun lopulla huolehtimaan pyhiinvaeltajien tarpeista. Vuosisatojen ajan pyhiinvaeltajat maistelivat juustoa Cebreiron vuorilla ja kertoivat siitä kaikkialla Espanjassa ja Euroopassa.
Kansallisarkistossa ja Simancasin yleisarkistossa säilyneiden asiakirjojen perusteella näyttää, että Cebreirossa valmistettua juustoa toimitettiin vuosittain Portugalin hoviin Carlos III:n hallituskaudella. Paikkakunnan asukkaat (lähinnä naiset) valmistivat juustoa kotonaan marraskuusta lähtien. Lähetyksissä oli aina kaksi tusinaa juustoja. Juustot lähetettiin vuoden viimeisten kahden viikon aikoihin, koska silloin juustot kylmän ansiosta säilyvät paremmin, ja juustot lahjoitettiin Portugalin kuningattarelle tammikuun ensimmäisellä puoliskolla.
Useissa 1800- ja 1900-luvun asiakirjoissa mainitaan myös, kuinka kuuluisa Cebreiron juusto oli tähän aikaan.
Kirjassa ”Geografía General del Reino de Galicia” (1936) on uudempaa tietoa Cebreiron juustojen ominaisuuksista ja valmistustavasta.
1960-luvulla Carlos Compairé Fernández, joka tutki espanjalaisia ja erityisesti galicialaisia juustoja, julkaisi useita teoksia, joissa mm. esitettiin näistä juustoista kemiallisia ja bakteriologisia analyysejä. Ne olivat ensimmäiset tieteelliset tutkimukset mainituista juustoista.
Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriön vuonna 1996 julkaisemassa teoksessa ”Inventario Español de Productos Tradicionales” on juustoja koskevassa luvussa paljon tietoja Cebreiron juustosta, sen ominaisuuksista, valmistustavasta, historiasta ja taloudellisesta merkityksestä.
Luonnollinen yhteys
Alueella, jolla suojattua alkuperänimitystä ”Cebreiro” valmistetaan, vallitsee valtamerellinen vuoristoilmasto. Sille on luonteenomaista meri-ilmaston voimakas muuttuminen mannerilmastoksi. Tämä rajoittaa voimakkaasti maataloutta. Suuri osa yli 1 000 metrin korkeudessa sijaitsevista alueista kärsii Galiciaan maakunnan sisällä ”hyvin kylmästä” ilmastosta, ja hallavapaa kausi on alle viisi kuukautta.
Epäsuotuisan ilmaston johdosta karjanhoito on alueen taloudelle hyvin tärkeää, koska säät, maaperä ja maastonmuoto eivät haittaa karjanhoitoa niin paljon kuin maanviljelyä. On myös hyviä luonnonlaitumia ja -niittyjä, myös vuorilla, ja karja on tottunut ankaraan ilmastoon.
Yhteys alueen maantieteellisten ominaisuuksien ja tuotteen erityisominaisuuksien välillä
Cebreiro-juustoa valmistetaan alueella, jossa on jopa niin paljon vuorten välillä sijaitsevia laaksoja, joissa on runsaasti laitumia, että se on maisemalle tyypillistä.
Nämä maantieteelliset seikat vaikuttavat Cebreiro-juuston muista poikkeaviin ominaisuuksiin useiden tekijöiden kautta:
— |
Ensinnäkin, kuten jo mainittiin, alueella on paljon ensiluokkaisia laidunmaita. |
— |
Lisäksi maidontuotanto keskittyy pienille perhetiloille, joilla karjaa hoidetaan perinteisesti. Karjassa on vielä merkittävä osa paikallisia rotuja, ja sitä ruokitaan pääasiassa tilalle tuotetulla rehulla. Sääolojen antaessa myöten karja on laitumella. |
— |
Tilan ulkopuolella valmistettuja rehutiivisteitä käytetään vain pienissä määrin täydentämään karjan energiatarpeita. Tämä perinteinen malli, jossa tilan ulkopuolelta tehdyt hankinnat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, helpottaa näiden pienten perhetilojen taloutta. |
— |
Näiden ominaisuuksien ansiosta näillä tiloilla tuotettu maito on ominaisuuksiltaan erinomaista juustojen valmistukseen. On osoitettu tieteellisesti, että näillä luonnonmukaisemmilla tuotanto- ja ruokintajärjestelmillä saadaan ravintoarvoltaan parempaa maitoa, koska siinä on enemmän konjugoitua linolihappoa ja omega-3-rasvahappoja. Kun karja laiduntaa enemmän, näiden ravintoarvoltaan arvokkaiden rasvojen pitoisuus nousee, mikä vaikuttaa juustojen laatuun. |
— |
Lisäksi alueen tuottajat vaalivat pitkää perinnettä tämäntyyppisten juustojen valmistuksessa. Juustot ovat ominaisuuksiltaan aivan erikoisia; jo erikoinen muoto, ”kokin hattu”, aiheuttaa sen, että juusto tunnistetaan. Tuotteet ovatkin saaneet ansaitsemaansa mainetta kuluttajien keskuudessa. |
4.7 Valvontaelin:
Nimi: |
Dirección General de Producción, Industrias y Calidad Agroalimentaria |
Osoite: |
San Caetano, Santiago de Compostela |
Puhelin: |
(34) 981 54 47 77 |
Faksi: |
(34) 981 54 00 18 |
Sähköposti: |
dxpica.mrural@xunta.es |
4.8 Merkinnät: Juustot, jotka käyttävät suojattua alkuperänimitystä Cebreiro, on sertifioitava sen osoittamiseksi, että ne ovat laatueritelmän ja siihen liittyvän asetuksen mukaisia. Juustoissa on oltava alfanumeerinen sinetti, etiketti tai vastaetiketti, jonka valvontaelin on hyväksynyt ja antanut. Niillä on myös oltava suojatun alkuperänimityksen virallinen logo.
Sekä kauppaetiketissä että vastaetiketissä on oltava teksti ”Denominación de Origen Protegida Cebreiro”. Kypsytetyn Cebreiro-juuston etiketissä on lisäksi mainittava selvästi termi ”curado”.
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.