ISSN 1725-2490

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 248

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

50. vuosikerta
23. lokakuuta 2007


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

LAUSUNNOT

 

Euroopan keskuspankki

2007/C 248/01

Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 5 päivänä lokakuuta 2007, ehdotuksesta asetukseksi yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 toimeenpanon alkutoimenpiteistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1749/96 muuttamisesta (CON/2007/30)

1


 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

 

Komissio

2007/C 248/02

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )

3

2007/C 248/03

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4671 — UTC/Initial ESG) ( 1 )

4

2007/C 248/04

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4682 — INEOS/Lanxess' Engineering Thermoplastic Resins Business) ( 1 )

4

2007/C 248/05

Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön

5


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

 

Komissio

2007/C 248/06

Euron kurssi

7

2007/C 248/07

Eurokolikoiden uudet kansalliset puolet

8

2007/C 248/08

Eurokolikoiden uudet kansalliset puolet

10


 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

2007/C 248/09

Ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/99/07

12

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Komissio

2007/C 248/10

Kehotus huomautusten esittämiseen luonnoksesta komission asetukseksi, joka koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

13

2007/C 248/11

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4801 — OEP/Schoeller/SAS) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

23

2007/C 248/12

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4890 — Arcelor/SFG) ( 1 )

24

2007/C 248/13

Valtiontuki — Romania — Valtiontuki C 46/07 (ex NN 59/07) — Automobile Craiovan (entinen Daewoo) yksityistäminen — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )

25


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

LAUSUNNOT

Euroopan keskuspankki

23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/1


EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 5 päivänä lokakuuta 2007,

ehdotuksesta asetukseksi yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 toimeenpanon alkutoimenpiteistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1749/96 muuttamisesta

(CON/2007/30)

(2007/C 248/01)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 5 päivänä syyskuuta 2007 Euroopan komissiolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta komission asetukseksi yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 toimeenpanon alkutoimenpiteistä 9 päivänä syyskuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 1749/96 muuttamisesta (jäljempänä ’ehdotettu asetus’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklan 4 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1.   Yleisiä huomautuksia

1.1

EKP pitää ehdotettua asetusta myönteisenä, sillä siinä selvennetään ja vahvistetaan niitä periaatteita, joihin yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) sekä sen otantaa, korvauksia ja laadullisia mukautuksia koskevat menettelyt perustuvat, ja siten varmistetaan indeksin vertailukelpoisuus ja tarkkuus. Ehdotettu asetus selventää YKHI:n käsitteellistä perustaa, sillä siinä otetaan käyttöön käyttötarkoituksen mukainen kulutussegmentti indeksissä kiinteästi seurattavina elementteinä. Ehdotetussa asetuksessa säädetään myös otantaa, tuotteiden korvaamista ja laadullisia mukautuksia koskevista järjestelyistä sekä yhteisestä terminologiasta, joten se voi edistää yhdenmukaistamista näillä alueilla.

1.2

Laadullisten mukautusten menetelmiä koskevien tuotekohtaisten vaatimusten kehittäminen enteilee tärkeitä parannuksia. EKP kannattaa ehdotetussa asetuksessa omaksuttua lähestymistapaa, jonka mukaan laadullisia mukautuksia koskevat vaatimukset määritellään tapauskohtaisesti ja vaihtoehtoiset menetelmät luokitellaan niiden soveltuvuuden mukaan. Tällaiset vaatimukset voivat kuitenkin edelleen johtaa siihen, että yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä koskevissa käytännöissä esiintyy kansallisia eroja, joten perimmäisenä tavoitteena tulisi pitää laadullisia mukautuksia koskevien menettelyjen täydellistä yhtenäistämistä. Yhteisten ja tehokkaiden vaatimusten käyttöönottaminen on olennaisen tärkeää, minkä vuoksi EKP myös suosittelee painokkaasti, että ehdotetun asetuksen täytäntöönpanon lisäksi jäsenvaltiot raportoivat asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä säännöllisesti ja Euroopan komissio seuraa tarkasti asetuksen noudattamista. Tämän seurannan tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan laadullisissa mukautuksissa A-menetelmiä tehokkaalla tavalla, sillä se on paras keino parantaa YKHI:en tarkkuutta ja vertailukelpoisuutta jäsenvaltioiden kesken. Siinä tapauksessa, että nämä toimet osoittautuvat riittämättömiksi vaaditun vertailukelpoisuusasteen saavuttamiseksi, EKP pitäisi myönteisenä sellaisten ehdotetun asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimien käyttöönottoa, joiden avulla laadullisia mukautuksia koskevat tuotekohtaiset vaatimukset tulevat oikeudellisesti velvoittaviksi.

1.3

EKP pitää myönteisenä myös ehdotettuun asetukseen sisällytettyjä erityisiä määräyksiä, jotka koskevat laadullisia mukautuksia ja muita menettelyjä otannan päivittämisessä. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että YKHI:en otantaa koskevat nykyiset kansalliset käytännöt poikkeavat toisistaan, YKHI:en täydellisen vertailukelpoisuuden saavuttaminen voi olla vaikeaa edustavuuden ja laadullisten mukautusten osalta. EKP rohkaisee sen vuoksi Euroopan komissiota jatkamaan työtään YKHI:en otannan vertailukelpoiseen päivitykseen liittyvien vaatimusten laatimiseksi.

Annettu Frankfurt am Mainissa 5 päivänä lokakuuta 2007.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

Komissio

23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/3


EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/02)

Päätöksen tekopäivä

25.9.2007

Tuen numero

N 197/07

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Methode zur Berechnung des Beihilfelements von Bürgschaften

Oikeusperusta

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Aluekehitys

Tuen muoto

Takaus

Talousarvio

Tuen intensiteetti

Kesto

25.9.2007-31.12.2013

Toimiala

Kaikki toimialat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Muita tietoja

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/4


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4671 — UTC/Initial ESG)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/03)

Komissio päätti 25. kesäkuuta 2007 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4671. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/4


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4682 — INEOS/Lanxess' Engineering Thermoplastic Resins Business)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/04)

Komissio päätti 8. elokuuta 2007 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4682. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/5


Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön

(2007/C 248/05)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1), 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti muutetaan selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:

Lisätään sivulle 296 teksti seuraavasti:

”7318 11 00

Kansiruuvit

Kansiruuvit ovat erityisiä puuruuveja, joiden kanta on uraton, kuusi- tai nelikulmainen ja laippa voi olla kiinteä.

Kansiruuveja on kahdenlaisia:

ruuvit, joita käytetään rautatie- tai raitiotiekiskojen kiinnittämiseen puisiin ratapölkkyihin; kyseiset ruuvit ovat periaatteessa suuria puuruuveja (ks. esimerkki A),

ruuvit, joita käytetään kattoparrujen ja muiden vastaavien raskaiden puuosien kokoamiseen ja joiden halkaisija on niiden käyttötarkoituksen vuoksi yli 5 mm (ks. esimerkki B).

Image Image

Lisätään sivulle 337 teksti seuraavasti:

”8525 80 30

Digitaalikamerat

Tämän alanimikkeen digitaalikamerat pystyvät aina tallentamaan yksittäisiä kuvia sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

Useimmat tämän nimikkeen kamerat muistuttavat ulkonäöltään perinteisiä valokuvauskameroita, eikä niissä ole taitettavaa etsintä.

Kameroissa voi olla myös videokuvausmahdollisuus lyhyiden videojaksojen tallentamiseksi. Kamerat luokitellaan tähän alanimikkeeseen, elleivät ne pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.

Alanimikkeiden 8525 80 91 ja 8525 80 99 videokameranauhureihin verrattuna monissa digitaalikameroissa (kun niitä käytetään videokameroina) ei ole käytössä optista zoomausta videokuvan tallennuksen aikana. Tallennuskapasiteetista riippumatta jotkut kamerat lopettavat automaattisesti videotallennuksen tietyn ajan kuluttua.

8525 80 91 ja 8525 80 99

Videokameranauhurit

Näiden alanimikkeiden videokameranauhurit pystyvät aina tallentamaan videokuvaa sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

Näiden alanimikkeiden digitaaliset videokameranauhurit ovat yleensä ulkonäöltään erilaisia kuin alanimikkeen 8525 80 30 digitaalikamerat. Niissä on usein taitettava etsin ja ne esitetään tullille usein kauko-ohjaimen kanssa. Niissä on aina optinen zoomaustoiminto, jota voidaan käyttää videotallennuksen aikana.

Näissä digitaalisissa videokameranauhureissa voi olla yksittäisten kuvien tallennustoiminto.

Digitaalikamera ei kuulu tähän alanimikkeeseen, ellei se pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.”


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 733/2007 (EUVL L 169, 29.6.2007, s. 1).

(2)  EUVL C 50, 28.2.2006, s. 1.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

Komissio

23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/7


Euron kurssi (1)

22. lokakuuta 2007

(2007/C 248/06)

1 euro =

 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,4166

JPY

Japanin jeniä

161,40

DKK

Tanskan kruunua

7,4549

GBP

Englannin puntaa

0,69750

SEK

Ruotsin kruunua

9,2145

CHF

Sveitsin frangia

1,6650

ISK

Islannin kruunua

87,60

NOK

Norjan kruunua

7,7335

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CYP

Kyproksen puntaa

0,5842

CZK

Tšekin korunaa

27,215

EEK

Viron kruunua

15,6466

HUF

Unkarin forinttia

253,55

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,7014

MTL

Maltan liiraa

0,4293

PLN

Puolan zlotya

3,6888

RON

Romanian leuta

3,3980

SKK

Slovakian korunaa

33,693

TRY

Turkin liiraa

1,7628

AUD

Australian dollaria

1,6120

CAD

Kanadan dollaria

1,3866

HKD

Hongkongin dollaria

10,9798

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,9136

SGD

Singaporin dollaria

2,0778

KRW

Etelä-Korean wonia

1 299,09

ZAR

Etelä-Afrikan randia

9,7485

CNY

Kiinan juan renminbiä

10,6367

HRK

Kroatian kunaa

7,3476

IDR

Indonesian rupiaa

12 940,64

MYR

Malesian ringgitiä

4,7803

PHP

Filippiinien pesoa

62,472

RUB

Venäjän ruplaa

35,3360

THB

Thaimaan bahtia

44,608


(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/8


Eurokolikoiden uudet kansalliset puolet

(2007/C 248/07)

Euroopan unionin neuvosto päätti 10. heinäkuuta 2007, että Kyproksen tasavalta täyttää tarvittavat edellytykset voidakseen ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2008 (1).

Kyproksen tasavalta laskee näin 1 päivästä tammikuuta 2008 liikkeeseen eurokolikoita saatuaan EKP:n hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle (ks. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohta).

Eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikki eurokolikoiden uudet ulkoasut (2) tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle.

Kyproksen tasavalta laskee liikkeeseen 10, 20 ja 50 sentin kolikot sekä yhden ja kahden euron kolikot, joissa on eurokolikoiden uudet yhteiset puolet (3). Arvoltaan pienimmissä kolikoissa (1 sentti sekä 2 ja 5 senttiä) on alkuperäinen yhteinen puoli, koska tämän arvoisten kolikoiden yhteistä puolta ei ole muutettu.

Image

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Kyproksen tasavalta

Liikkeeseenlaskun ajankohta: tammikuu 2008

Kuvaus ulkoasuista:

1 EURO CENT — 2 EURO CENT — 5 EURO CENT

Kolikon keskellä on kaksi muflonilammasta. Muflonilampaat ovat maan tyypillisin luonnonvarainen laji. Eläinten kuvan oikealla yläpuolella ovat puoliympyrässä vuosiluku sekä saaren nimi kreikaksi ja turkiksi: ”ΚΥΠΡΟΣ 2008 KIBRIS”. Kuvan ja kaiverruksen ympärillä ovat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

10 EURO CENT — 20 EURO CENT — 50 EURO CENT

Kolikon keskellä on Kyrenia-laiva (300-luku eKr.), joka edustaa Kyproksen suhdetta mereen ja saaren merkitystä kaupassa ja merenkulussa. Laivan kuvan oikealla yläpuolella ovat puoliympyrässä vuosiluku sekä saaren nimi kreikaksi ja turkiksi: ”ΚΥΠΡΟΣ 2008 KIBRIS”. Kuvan ja kaiverruksen ympärillä ovat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

1 EURO — 2 EURO

Kolikon keskellä on ristinmuotoinen kuparikautinen (3000 eKr.) jumalankuva, joka on peräisin Pomosin kylästä. Se on tyypillinen esimerkki kyproslaisesta esihistoriallisesta taiteesta. Kuvan vasemmalla ja oikealla yläpuolella on katkeavassa puoliympyrässä saaren nimi kreikaksi ja turkiksi: ”ΚΥΠΡΟΣ KIBRIS”. Oikealla alapuolella on vuosiluku 2008. Kolikon ulkokehässä ovat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Kahden euron kolikon tekstireunus: ”2 ΕΥΡΩ 2 EURO”, joka toistuu kahdesti.


(1)  Neuvoston päätös 2007/503/EY, tehty 10 päivänä heinäkuuta 2007, perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Kyproksessa 1 päivänä tammikuuta 2008 (EUVL L 186, 18.7.2007, s. 29).

(2)  Katso EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, ja EUVL C 254, 20.10.2006, s. 6. Kyseisillä sivuilla esitellään muiden eurokolikoiden kansalliset puolet.

(3)  EUVL C 225, 19.9.2006, s. 7.


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/10


Eurokolikoiden uudet kansalliset puolet

(2007/C 248/08)

Euroopan unionin neuvosto päätti 10. heinäkuuta 2007, että Maltan tasavalta täyttää tarvittavat edellytykset voidakseen ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2008 (1).

Maltan tasavalta laskee näin 1 päivästä tammikuuta 2008 liikkeeseen eurokolikoita saatuaan EKP:n hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle (ks. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohta).

Eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikki eurokolikoiden uudet ulkoasut (2) tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle.

Maltan tasavalta laskee liikkeeseen 10, 20 ja 50 sentin kolikot sekä yhden ja kahden euron kolikot, joissa on eurokolikoiden uudet yhteiset puolet (3). Arvoltaan pienimmissä kolikoissa (1 sentti sekä 2 ja 5 senttiä) on alkuperäinen yhteinen puoli, koska tämän arvoisten kolikoiden yhteistä puolta ei ole muutettu.

Image

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Maltan tasavalta

Liikkeeseenlaskun ajankohta: tammikuu 2008

Kuvaus ulkoasuista:

1 EURO CENT — 2 EURO CENT — 5 EURO CENT

Kolikon keskellä on kuva Imnajdran esihistoriallisen temppelin alttarista. Kuvan taustalla on vaakasuoria koristeita. Alttarin kuvan alle on kaiverrettu maan nimi ”MALTA” sekä vuosiluku ”2008”. Oikealla puolella koristeiden alapuolella ovat kaivertajan nimikirjaimet ”NGB”. Kuvaa ja kaiverrusta reunustavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

10 EURO CENT — 20 EURO CENT — 50 EURO CENT

Kolikon keskellä on Maltan tunnus. Lisäksi kolikossa on katkeavan puoliympyrän muodossa maan nimi ”MALTA” tunnuksen vasemmalla ja vuosiluku ”2008” tunnuksen oikealla puolella. Kuvaa ja kaiverrusta reunustavat samankeskisten ympyröiden rengas, jossa on Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

1 EURO — 2 EURO

Kolikon sisäympyrässä on kahdeksankärkinen maltanristi, jonka taustalla on pystysuoria raitoja. Ristin kuuden ylimmän kärjen välissä on kirjaimet ”MALTA” ja kahden alimman kärjen välissä vuosiluku ”2008”. Kolikon ulkoympyrässä on Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Kahden euron kolikon tekstireunus: kuusi kertaa 2 ★★, vuorotellen oikein päin ja ylösalaisin; Image tarkoittaa kahdeksankärkistä maltanristiä.


(1)  Neuvoston päätös 2007/503/EY, tehty 10 päivänä heinäkuuta 2007, perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Maltassa 1 päivänä tammikuuta 2008 (EUVL L 186, 18.7.2007, s. 32).

(2)  Katso EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, ja EUVL C 254, 20.10.2006, s. 6. Kyseisillä sivuilla esitellään muiden eurokolikoiden kansalliset puolet.

(3)  EUVL C 225, 19.9.2006, s. 7.


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/12


ILMOITUS AVOIMESTA KILPAILUSTA EPSO/AD/99/07

(2007/C 248/09)

Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto (EPSO) järjestää seuraavan avoimen kilpailun:

EPSO/AD/99/07 — Hallintovirkamiehet (AD5), jotka toimivat rakennusalalla:

 

Ala 1: Kiinteistöjen hankinta ja hoito

 

Ala 2: Maa- ja vesirakentaminen, rakennustekniikan erityisalat tai arkkitehtuuri

 

Ala 3: Rakennusten ympäristötekniikka

Kilpailuilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C 248 A, 23. lokakuuta 2007 ainoastaan englannin, ranskan ja saksan kielillä.

Lisätietoja EPSOn verkkosivuilla: http://europa.eu/epso


KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

Komissio

23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/13


Kehotus huomautusten esittämiseen luonnoksesta komission asetukseksi, joka koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

(2007/C 248/10)

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän asetusluonnoksen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Fisheries and Maritime Affairs

DG FISH-D3 (Legal issues)

Rue Joseph II, 99

B-1049 Brussels

Fax (32-2) 295 19 42

E-mail: fish-aidesdetat@ec.europa.eu

Luonnokseen voi tutustua myös verkkosivulla:

http://ec.europa.eu/fisheries/legislation/state_aid_en.htm

LUONNOS KOMISSION ASETUKSEKSI N:o …/…,

annettu […],

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen (2),

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että tiettyjen edellytysten vallitessa pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty tuki soveltuu yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(2)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 70/2001 (3) ei sovelleta kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 104/2000 (4) soveltamisalaan kuuluvien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen eikä kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan.

(3)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin useissa päätöksissä sekä vahvistanut toimintalinjansa, viimeksi kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevissa suuntaviivoissa (5) (jäljempänä ’kalastusalan suuntaviivat’). Komission kyseisten artiklojen soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin saaman huomattavan kokemuksen perusteella komission on tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi, heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa, tarkoituksenmukaista käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua valtuutta myös kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jos perustamissopimuksen 89 artiklaa on ilmoitettu sovellettavan kyseisiin tuotteisiin.

(4)

Komissio arvioi kalastusalan valtiontuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden niin kilpailupolitiikan kuin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden perusteella.

(5)

Tämän asetuksen olisi katettava kalastusalalla myönnettävät tukimuodot, jotka komissio on rutiininomaisesti hyväksynyt jo vuosia. Komission ei tarvitse arvioida tällaisen tuen yhteismarkkinoille soveltuvuutta tapauskohtaisesti edellyttäen, että se on Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 (6) säädettyjen edellytysten ja eräiden muiden edellytysten mukainen. Vaikka asetus (EY) N:o 1198/2006 on ollut voimassa vasta 4 päivästä syyskuuta 2006, komissio on jo saanut voimassa olevien kalastusalan suuntaviivojen perusteella riittävästi kokemusta tämäntyyppisiä toimenpiteitä koskevien samankaltaisten edellytysten soveltamisesta voidakseen vahvistaa, että mainitun asetuksen edellytykset ovat riittävän tarkkoja eikä tapauskohtainen arviointi ole tarpeen.

(6)

Tällä asetuksella ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta. Komission olisi arvioitava tällaiset ilmoitukset tämän asetuksen ja kalastusalan suuntaviivojen perusteella.

(7)

Tuen, jota jäsenvaltio aikoo myöntää kalastusalalla mutta joka ei kuulu tämän asetuksen tai muiden, asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla annettujen asetusten alaan, olisi kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Sellainen tuki arvioidaan tämän asetuksen ja kalastusalan suuntaviivojen perusteella.

(8)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus tuelle, joka täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, ja kaikille tukiohjelmille, joiden osana myönnettävät tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt asiaa koskevat vaatimukset. Tukiohjelmiin sisältymättömiin tukijärjestelyihin ja yksittäisiin tukiin olisi sisällyttävä viittaus tähän asetukseen.

(9)

Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus yhteisön rahoittamien tukitoimenpiteiden kanssa, tämän asetuksen kattamien tukien enimmäismäärien olisi oltava yhdenmukaiset samankaltaisille tuille asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettujen enimmäismäärien kanssa.

(10)

On tärkeää, ettei tukea myönnetä tilanteessa, jossa ei noudateta yhteisön oikeutta ja erityisesti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Jäsenvaltio voi sen vuoksi myöntää tukea kalastusalalla ainoastaan, jos rahoitettavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset. Jäsenvaltioiden olisi ennen tuen myöntämistä varmistettava, että valtiontuen saajat noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.

(11)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään enimmäismäärään, kynnysarvot olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Tuki-intensiteettien laskemiseksi useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa sekä muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskennassa korkona olisi käytettävä myöntämisen aikaan voimassa ollutta viitekorkoa. Koska tukikelpoisten kustannusten todentaminen on riskipääoman muodossa myönnettävän tuen tapauksessa vaikeaa, kyseisen tukimuodon kynnysarvo olisi ilmaistava tuen enimmäismäärinä.

(12)

Koska on löydettävä sopiva tasapaino tuetulla alalla tapahtuvan kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tällä asetuksella ei saisi myöntää poikkeusta yksittäisille tuille, jotka ylittävät vahvistetun enimmäismäärän riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki osana tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukiohjelmaa.

(13)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientiin liittyvään toimintaan eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Sitä ei pitäisi soveltaa varsinkaan tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Tuki messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei yleensä ole vientitukea.

(14)

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (7) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetty tuki olisi arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti niiden kiertämisen välttämiseksi.

(15)

Komissio varmistaa, ettei hyväksytty tuki muuta kaupankäynnin edellytyksiä yleisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

(16)

Kilpailun vääristymistä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi tässä asetuksessa sovellettavan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän olisi oltava sama kuin asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä I säädetty määritelmä.

(17)

Avoimuuteen, tasapuoliseen kohteluun ja tehokkaaseen seurantaan liittyvistä syistä tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvää on tuki, jonka tarkka bruttoavustusekvivalentti on mahdollista laskea etukäteen tarvitsematta tehdä riskinarviointia.

(18)

Ottaen huomioon perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohta tuen ainoana vaikutuksena ei yleensä saa olla sellaisten toimintakustannusten jatkuva tai määräaikainen vähentäminen, joista tuensaaja tavallisesti joutuu vastaamaan, ja tuen on oltava suhteutettu haittoihin, jotka on korjattava yhteisön edun mukaisiksi katsottujen sosiaalis-taloudellisten etujen turvaamiseksi. Valtiontukitoimenpiteet, joiden ainoana tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista tilannetta mutta jotka eivät edistä lainkaan alan kehittymistä, ja etenkin tuet, jotka myönnetään yksinomaan hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella, katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille. Lisäksi tällainen tuki todennäköisesti vaikuttaa myös yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän asetuksen soveltamisala investointitukiin sekä tiettyjä sosioekonomisia toimenpiteitä koskeviin tukiin.

(19)

Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja edistää tietyn toiminnan kehittämistä, tätä asetusta ei tulisi soveltaa tukeen, jota myönnetään sellaiseen toimintaan, jota tuensaaja harjoittaisi jo pelkästään markkinaolosuhteissa.

(20)

Jotta voitaisiin määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä ilmoittamiseen sovellettavia yksittäisiä kynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn julkisen tuen enimmäismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko julkinen tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön myöntämistä varoista.

(21)

Tämän asetuksen olisi katettava seuraavat tuet: tuki kalastustoiminnan pysyvään ja väliaikaiseen lopettamiseen, tuki sosioekonomisten toimenpiteiden rahoittamiseen, tuki vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin, tuki vesiensuojelutoimenpiteisiin, tuki kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskeviin toimenpiteisiin, tuki sisävesikalastukseen, tuki kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen, tuki yleistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joiden toteuttamiseen toimijat itse aktiivisesti osallistuvat tai joita tuottajien puolesta toimivat järjestöt tai muut jäsenvaltioiden hyväksymät järjestöt toteuttavat, tuki vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka edistävät samalla vesiympäristön parantamista, tuki yleisiin tai yksityisiin kalasatamiin, purkupaikkoihin ja kalastussuojiin tehtäviin investointeihin, tuki yhteistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joilla pyritään toteuttamaan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden laadun parantamiseen, arvon lisäämiseen, uusien markkinoiden etsimiseen ja menekin edistämiseen tähtäävää politiikkaa, tuki kokeiluhankkeisiin, tuki kalastusalusten muuttamiseen tai muuhun käyttöön siirtämiseen ja tuki tekniseen apuun.

(22)

Oikeusvarmuuden vuoksi katsotaan, että yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettuja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta ovat, siinä määrin kuin ne ovat valtiontukea, koko kalastusalaan sovellettavat verovapautukset, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (8) 15 artiklan tai energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (9) 14 tai 15 artiklan nojalla. Verovapautukset, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava kyseisten säännösten mukaisesti, eivät ole valtiontukea.

(23)

Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista laatia vakiolomake, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan komissiolle yhteenvedon tiedoista aina, kun tukiohjelma tai yksittäinen tuki otetaan käyttöön tämän asetuksen nojalla. Komissio antaa tunnistenumeron kaikille tukitoimenpiteille, jotka annetaan sille tiedoksi. Tunnistenumeron antaminen tukitoimenpiteelle ei tarkoita sitä, että komissio on tutkinut, täyttääkö tuki tämän asetuksen mukaiset edellytykset. Tunnistenumero ei sen vuoksi luo jäsenvaltiolle eikä tuensaajalle perusteltua luottamusta siihen, että tukitoimenpide on tämän asetuksen mukainen.

(24)

Samoista syistä komission olisi vahvistettava erityisvaatimukset jäsenvaltioiden komissiolle antamien vuotuisten kertomusten muodolle ja sisällölle. Lisäksi on aiheellista laatia säännöt asiakirjoista, jotka jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista.

(25)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1198/2006 voimassaolon päättymispäivä ja se seikka, että tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisedellytykset on yhdenmukaistettu Euroopan kalatalousrahaston soveltamista koskevien edellytysten kanssa, on aiheellista rajoittaa tämän asetuksen voimassaoloaika asetuksen (EY) N:o 1198/2006 voimassaolon päättymispäivään. Jos tämän asetuksen voimassaoloaika päättyy ilman että sitä pidennetään, tämän asetuksen nojalla poikkeuksen jo saaneiden tukiohjelmien vapautusta olisi jatkettava kuudella kuukaudella.

(26)

On aiheellista laatia siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat ilmoituksia, joiden käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, ja tukea, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota ei ole ilmoitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden mukaisesti, sekä tukea, joka täyttää EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 8. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1595/2004 (10) edellytykset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään läpinäkyvään tukeen.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta:

a)

tukeen, jonka määrä vahvistetaan markkinoille saatettavien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella;

b)

vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen eli tukeen, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin jäsenvaltioiden vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

c)

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella;

d)

vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen;

e)

tukiohjelmiin, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois mahdollisuutta yksittäisen tuen maksamiseen tuensaajalle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ja samalle tuensaajalle myönnettävään yksittäiseen tukeen;

f)

tapauskohtaiseen yksittäiseen tukeen yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta yksittäisiin hankkeisiin myönnettävään tukeen silloin, kun tukikelpoiset menot ovat yli kaksi miljoonaa EUR tai kun tuen määrä on yli yksi miljoona EUR vuodessa yksittäistä tuensaajaa kohti.

4.   Tällä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jolla on kannustava vaikutus. Tällaisia ovat toimet tai hankkeet, joita tuensaaja ei olisi toteuttanut sellaisenaan ilman kyseistä tukea.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

b)

’tukiohjelmalla’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

c)

’tuki-intensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista;

d)

’kalastustuotteilla’ sekä merestä ja sisävesistä pyydettyjä tuotteita että vesiviljelytuotteita, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklassa;

e)

’jalostamisella ja kaupan pitämisellä’ kaikkia purkamisen tai pyydystämisen ja lopputuotevaiheen väliin sijoittuvia käsittely-, tuotanto- ja jakelutoimenpiteitä;

f)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ (pk-yritykset) asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä I määriteltyjä yrityksiä;

g)

’läpinäkyvällä tuella’ tukea, jolle on mahdollista laskea ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman, että sille olisi tarpeen laatia riskinarviointi.

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1.   Ohjelman ulkopuolinen yksittäinen tuki, joka täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että 24 artiklan 1 kohdassa säädetty tiivistelmä on toimitettu ja että siinä nimenomaan viitataan tähän asetukseen mainitsemalla asetuksen nimi ja antamalla viite sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tukiohjelmat, jotka täyttävät kaikki tämän asetuksen edellytykset, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettuja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki, jota voidaan myöntää tällaisen järjestelmän mukaisesti, täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset;

b)

ohjelmassa nimenomaan viitataan tähän asetukseen mainitsemalla asetuksen nimi ja antamalla viite sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

c)

tämän asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa säädetty tiivistelmä on toimitettu.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tukiohjelmissa myönnetty tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että myönnetty tuki täyttää suoraan kaikki tämän asetuksen edellytykset.

4.   Ennen kuin jäsenvaltiot myöntävät tukia tämän asetuksen nojalla, niiden on tarkistettava, että rahoitettavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Jäsenvaltioiden on tukikauden aikana tarkistettava, että tuensaajat noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Jos tukikauden aikana havaitaan, ettei tuensaaja noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, tuki on maksettava takaisin suhteessa rikkomisen vakavuuteen.

4 artikla

Tuen läpinäkyvyys

1.   Tätä asetusta sovelletaan vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyviksi katsotaan erityisesti seuraavat tukimuodot:

a)

lainoista koostuva tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan markkinakoron perusteella ja siinä otetaan huomioon, että lainalla on tavanomainen vakuus ja/tai siihen liittyy poikkeuksellinen riski;

b)

takausohjelmista koostuva tuki, kun bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävät menetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun niistä on ilmoitettu komissiolle ja hyväksytyt menetelmät koskevat nimenomaisesti kyseistä takaustyyppiä ja kyseistä perustana olevien toimien tyyppiä tätä asetusta sovellettaessa;

c)

verotoimenpiteistä koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

2.   Seuraavia tukimuotoja ei katsota läpinäkyviksi:

a)

pääomapanoksista koostuva tuki;

b)

riskipääomatoimenpiteistä koostuva tuki.

3.   Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävä tuki katsotaan läpinäkyväksi vain siinä tapauksessa, että takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä ei ylitä tämän asetuksen nojalla sovellettavaa kynnysarvoa. Jos kynnysarvo ilmaistaan tuki-intensiteettinä, takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä, joka ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista, ei saa ylittää sovellettavaa tuki-intensiteettiä.

5 artikla

Tuen kasautuminen

1.   Määritettäessä, noudatetaanko 1 artiklassa säädettyjä erillistä ilmoitusta koskevia kynnysarvoja ja 2 luvussa säädettyjä tuki-intensiteetin enimmäismääriä, on otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn julkisen tuen kokonaismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista vai yhteisön myöntämistä varoista.

2.   Tuki, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, voi kasautua minkä tahansa muun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tuen kanssa, kunhan kyseiset tukitoimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia.

Kun eri tukitoimenpiteiden, joille myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, yksilöitävissä olevat tukikelpoiset kustannukset ovat kokonaan tai osittain päällekkäisiä, yhteiseen osuuteen sovelletaan tämän asetuksen mukaista korkeinta tuki-intensiteettiä tai tuen määrää.

3.   Tuki, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, ei saa kasautua minkään muun perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen, muiden julkisten tukitoimenpiteiden, mukaan luettuna komission asetuksessa (EY) N:o 1860/2004 (11) säädetyt edellytykset täyttävä tuki, eikä muun samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen myönnetyn yhteisön rahoituksen kanssa, jos kasautuminen aiheuttaisi kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan korkeimman tuki-intensiteetin tai tuen määrän ylittymisen.

II LUKU

TUKILUOKAT

6 artikla

Tuki kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen

Kalastusalusten kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 23 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

7 artikla

Tuki kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen

Kalastajien ja kalastusalusten omistajien kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 24 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

8 artikla

Tuki laivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonomiseen korvaamiseen

Sosioekonomisten toimenpiteiden rahoittamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 26 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

9 artikla

Tuki vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin

Vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 29 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

10 artikla

Tuki vesiensuojelutoimenpiteisiin

Ympäristön suojelua ja parantamista sekä luonnon säilymistä edistävien vesiviljelyn tuotantomenetelmien käytön korvaamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 30 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

11 artikla

Tuki kansanterveyttä koskeviin toimenpiteisiin

Simpukanviljelijöille viljeltyjen simpukoiden korjuun väliaikaisen keskeyttämisen korvaamiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 31 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

12 artikla

Tuki eläinten terveyttä koskeviin toimenpiteisiin

Eläinten terveyttä koskeviin toimenpiteisiin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 28 ja 32 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

13 artikla

Tuki sisävesikalastukseen

Sisävesikalastukseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 33 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

14 artikla

Tuki jalostukseen ja kaupan pitämiseen

Kalastustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 34 ja 35 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

15 artikla

Tuki kollektiivisiin toimiin

Yleistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joiden toteuttamiseen toimijat itse aktiivisesti osallistuvat tai joita tuottajien puolesta toimivat järjestöt tai muut jäsenvaltioiden hyväksymät järjestöt toteuttavat, myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 37 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

16 artikla

Tuki vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin

Vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin edistäen samalla vesiympäristön parantamista myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 38 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

17 artikla

Tuki kalasatamiin, purkupaikkoihin ja kalastussuojiin tehtäviin investointeihin

Yleisiin tai yksityisiin kalasatamiin, purkupaikkoihin ja kalastussuojiin tehtäviin investointeihin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 39 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

18 artikla

Tuki uusien markkinoiden etsimiseen ja menekinedistämiskampanjoihin

Yhteistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joilla pyritään toteuttamaan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden laadun parantamiseen, arvon lisäämiseen, uusien markkinoiden etsimiseen ja menekin edistämiseen tähtäävää politiikkaa, myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 40 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

19 artikla

Tuki kokeiluhankkeisiin

Kokeiluhankkeisiin myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 41 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

20 artikla

Tuki kalastusalusten muuttamiseen tai muuhun käyttöön siirtämiseen

Kalastusalusten muuttamiseen siten, että ne siirretään jäsenvaltion lipun alla purjehtivina ja yhteisössä rekisteröityinä aluksina kalastusalan koulutus- tai tutkimuskäyttöön taikka muuhun kuin kalastustoimintaan, myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 36 ja 42 artiklan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

21 artikla

Tuki tekniseen apuun

Tekniseen apuun myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että:

a)

tuki täyttää asetuksen (EY) N:o 1198/2006 46 artiklan 2 ja 3 kohdan edellytykset; ja

b)

tuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EY) N:o 1198/2006 liitteessä II vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa.

22 artikla

Direktiivien 77/388/ETY ja 2003/96/EY mukaiset verovapautukset

Koko kalastusalaan sovellettavat verovapautukset, joita jäsenvaltiot toteuttavat direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan tai direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan tai 15 artiklan mukaisesti, ovat, siinä määrin kuin ne ovat valtiontukea, yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettuja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

III LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Tuen myöntämistä edeltävät vaiheet

Jotta tuelle voitaisiin myöntää poikkeus tämän asetuksen nojalla, tukea voidaan myöntää ainoastaan tukiohjelman tämän asetuksen mukaisesti tapahtuneen laatimisen ja julkaisemisen jälkeen toteutettuihin toimiin tai vastaanotettuihin palveluihin.

Jos tukiohjelman luo automaattisen oikeuden saada tukea ilman, että se vaatisi mitään hallinnollisia lisätoimia, itse tuki voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun tukiohjelma on laadittu ja julkaistu tämän asetuksen mukaisesti.

24 artikla

Läpinäkyvyys ja valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vähintään 10 työpäivää ennen tukiohjelman voimaantuloa tai tukiohjelman ulkopuolisen yksittäisen tuen myöntämistä sähköisessä muodossa yhteenveto kyseistä tukea koskevista tiedoista käyttäen liitteessä I olevaa lomaketta sen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komission verkkosivuilla. Komissio lähettää 10 työpäivän kuluessa kyseisen yhteenvedon vastaanottamisesta jäsenvaltiolle vastaanottoilmoituksen, johon on merkitty kyseisen tukitoimenpiteen tunnistenumero.

2.   Kun tukiohjelma tulee voimaan tai yksittäinen tuki myönnetään tämän asetuksen perusteella, jäsenvaltioiden on julkaistava Internetissä kyseisen tukitoimenpiteen koko teksti ja komission toimenpiteelle 1 kohdan nojalla antama tunnistenumero sekä ilmoitettava kyseisen tuen myöntämisperusteet ja -edellytykset ja tuen myöntävän viranomaisen nimi. Verkkosivun osoite on ilmoitettava komissiolle yhdessä 1 kohdan nojalla tukea koskevista tiedoista edellytetyn yhteenvedon kanssa. Se on sisällytettävä myös 4 kohdan mukaisesti toimitettavaan vuosikertomukseen.

3.   Jäsenvaltioiden on viitattava jokaisessa lopulliselle tuensaajalle osoitetussa tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä komission 1 kohdan nojalla antamaan tunnistenumeroon.

4.   Jäsenvaltioiden on komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (12) III luvun mukaisesti laadittava sähköisessä muodossa oleva kertomus tämän asetuksen soveltamisesta kultakin kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan.

5.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset asiakirjat kustakin yksittäisestä tuesta tai tukiohjelmasta, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla. Asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät, mukaan luettuina tiedot kaikkien niiden yritysten asemasta, joiden oikeus tukeen tai lisään riippuu siitä, katsotaanko niiden olevan asemaltaan pk-yrityksiä, tiedot tuen kannustavasta vaikutuksesta sekä tiedot, joiden perusteella voidaan selvittää tukikelpoisten kustannusten tarkka määrä tätä asetusta sovellettaessa.

6.   Yksittäistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan lukien päivästä, jona tuki myönnettiin. Tukiohjelmaa koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan lukien päivästä, jona kyseisestä ohjelmasta myönnettiin viimeisen kerran tukea.

7.   Komissio valvoo säännöllisesti tukitoimenpiteitä, jotka on annettu sille tiedoksi 1 kohdan nojalla.

8.   Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava kirjallisen pyynnön perusteella komissiolle 20 päivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistettavan pitemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot, jotka komissio katsoo tarvitsevansa valvoakseen tämän asetuksen soveltamista.

Jos kyseisiä tietoja ei toimiteta määräajassa tai yhteisesti sovitussa ajassa, komissio lähettää jäsenvaltiolle muistutuksen, jossa ilmoitetaan uusi määräaika tietojen toimittamiselle. Jos kyseinen jäsenvaltio ei muistutuksesta huolimatta toimita pyydettyjä tietoja, komissio voi annettuaan kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä asiasta tehdä päätöksen, jossa todetaan, että kaikki ohjelman perusteella tulevaisuudessa toteutettavat yksittäiset tukitoimenpiteet on ilmoitettava komissiolle.

25 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Ilmoitukset, joiden käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, on arvioitava tämän asetuksen nojalla. Jos tämän asetuksen edellytykset eivät täyty, komissio tarkastelee käsiteltävinä olevia ilmoituksia kalastusalan suuntaviivojen mukaisesti.

Tuki, joka on ilmoitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai myönnetty ennen kyseistä päivämäärää ilman komission lupaa ja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden vastaisesti, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu, jos se täyttää tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyt edellytykset, lukuun ottamatta kyseisen artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa edellytettyä viittausta tähän asetukseen. Komissio tarkastelee tukia, jotka eivät täytä kyseisiä edellytyksiä, asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen ja tiedonantojen mukaisesti.

2.   Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetty tuki, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä mutta joka täyttää asetuksessa (EY) N:o 1595/2004 säädetyt edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

3.   Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneisiin tukiohjelmiin sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden siirtymäkauden ajan 26 artiklan toisessa kohdassa säädetystä päivämäärästä laskettuna.

26 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […]

Komission puolesta

[…]

Komission jäsen

LIITE I

Malli, jonka mukainen tiivistelmä on toimitettava aina otettaessa käyttöön tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tukiohjelma ja myönnettäessä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta, tukiohjelmaan sisältymätöntä yksittäistä tukea

1.

Jäsenvaltio:

2.

Tuen myöntävä alue/viranomainen:

3.

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi:

4.

Oikeusperusta (tukiohjelman tai yksittäisen tuen täsmällinen kansallinen lakiviittaus):

5.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

6.

Tuen enimmäisintensiteetti:

7.

Täytäntöönpanopäivä:

8.

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto (enintään 31. joulukuuta 2013 saakka); ilmoitetaan:

ohjelmassa: päivämäärä, johon asti tukea voidaan myöntää:

jos kyseessä on yksittäinen tuki: viimeisen tukierän arvioitu maksupäivä:

9.

Tuen tarkoitus:

10.

Ilmoitetaan käytetty artikla (4–20 artiklasta):

11.

Kyseessä oleva toiminta:

12.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

13.

Internet-osoite, josta löytyy tukiohjelman koko teksti tai perusteet ja edellytykset, joilla yksittäinen tuki voidaan myöntää tukiohjelman ulkopuolella:

14.

Perustelut: ilmoitetaan, miksi valtiontukijärjestelmä on otettu käyttöön Euroopan kalatalousrahaston tuen sijaan:

LIITE II

Komissiolle toimitettavan määräaikaiskertomuksen malli

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla annetuissa ryhmäpoikkeusasetuksissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa täyttämiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tukitoimenpiteistä sähköisessä muodossa komission jäsenvaltioille toimittaman mallin mukaisesti.

1.

Jäsenvaltio:

2.

Nimike:

3.

Tuen numero:

4.

Päättymisvuosi:

5.

Tuen tarkoitus:

6.

Tuensaajien määrä:

7.

Tukiluokka (esim. suora avustus, halpakorkoinen laina):

8.

Vuosittaiset kokonaismenot:

9.

Huomautuksia:


(1)  EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2)  EUVL C 248, 23.10.2007, s. 13.

(3)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3).

(4)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1759/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 3).

(5)  EUVL C 229, 14.9.2004, s. 5.

(6)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(7)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(8)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/18/EY (EUVL L 51, 22.2.2006, s. 12).

(9)  EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 159, 2.6.2004, s. 31).

(10)  EUVL L 291, 14.9.2004, s. 3.

(11)  EUVL L 325, 28.10.2004, s. 4.

(12)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.




23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/23


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4801 — OEP/Schoeller/SAS)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/11)

1.

Komissio vastaanotti 10. lokakuuta 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla JPMorgan Chase -konserniin kuuluva yhdysvaltalainen yritys One Equity Partners II, L.P. (OEP) ja saksalainen yritys Schoeller Holding GmbH (Schoeller) hankkivat asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan alankomaalaisessa yrityksessä Schoeller Arca Systems Holding BV (SAS) ostamalla ja siirtämällä osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

OEP: pääomasijoitusrahasto,

Schoeller: pakkaus-, logistiikka- ja prosessitekniset järjestelmät,

SAS: kuljetuspakkaustuotteiden valmistus, jakelu ja markkinointi.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4801 — OEP/Schoeller/SAS seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/24


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4890 — Arcelor/SFG)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/12)

1.

Komissio vastaanotti 16. lokakuuta 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla luxemburgilaisen yhtymän ArcelorMittal group (ArcelorMittal) määräysvallassa oleva luxemburgilainen yritys Arcelor Luxembourg S.A. (Arcelor Luxembourg) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan saksalaisessa yrityksessä Saar Ferngas AG (SFG) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Arcelor Luxembourg: teräksen tuotanto ja siihen liittyvien palvelujen tarjonta,

ArcelorMittal: teräksen tuotanto ja siihen liittyvien palvelujen tarjonta,

SFG: maakaasun osto, kuljetus, varastointi ja toimitus paikallisille tukkumyyjille, teollisuusasiakkaille ja voimalaitoksille sekä näihin liittyvien palvelujen tarjonta.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4890 — Arcelor/SFG seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


23.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/25


VALTIONTUKI — ROMANIA

Valtiontuki C 46/07 (ex NN 59/07) — Automobile Craiovan (entinen Daewoo) yksityistäminen

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 248/13)

Komissio on ilmoittanut 10. lokakuuta 2007 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Romanialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua valtiontukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa tukitoimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General Competition

State aid Greffe

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Romanialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

MENETTELY

Komissio pyysi 17. tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Romanian viranomaisilta tietoja useista yksityistämisen kohteena olevista yrityksistä, mukaan luettuna Automobile Craiova. Tätä pyyntöä seuranneen kirjeenvaihdon jälkeen komissio kehotti 5. heinäkuuta 2007 ja 30. heinäkuuta 2007 päivätyillä kirjeillä Romanian viranomaisia poistamaan Automobile Craiovan yksityistämissopimukseen liitetyt erityisehdot. Samalla komissio totesi, että sääntöjenvastaisen tuen maksun keskeyttämättä jättäminen voi johtaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklan 1 kohdan mukaiseen komission päätökseen (tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös).

KUVAUS

Automobile Craiova, joka oli aiemmin Daewoon tytäryhtiö, on suuri valtion omistama yritys, joka valmistaa autoja ja varaosia. Automobile Craiovan yksityistäminen oli epäonnistunut aikaisemmin pääasiassa sen epäselvän velkatilanteen vuoksi. Uusi myyntiyritys johti myyntisopimuksen tekemiseen Ford Motors Companyn kanssa syyskuussa 2007. Näyttää siltä, että hallitus antoi erityislain toimenpiteistä, jotka koskivat Automobile Craiovan velkatilannetta. Komissio olettaa, että kyseisillä toimenpiteillä luovuttiin ostettuun yritykseen kohdistuvista velkasaatavista.

AVAS liitti yksityistämissopimukseen erityisehtoja, joiden mukaan yrityksen on jatkettava autojen valmistusta ja saavutettava neljänteen tuotantovuoteen mennessä vähimmäistuotantotaso. Todennäköisesti sopimukseen liitettiin muitakin ehtoja, kuten velvollisuus lisätä työntekijämäärää merkittävästi (3 500 työntekijästä noin 7 000 työntekijään), toteuttaa vähimmäismäärä investointeja (noin 675 miljoonaa EUR) ja ostaa tietty vähimmäismäärä osia ja palveluja Romanian markkinoilta (oletettavasti 1 miljardin EUR arvosta).

ARVIOINTI

Automobile Craiovan yksityistäminen tarjouskilpailulla, johon liitettiin ehtoja, on todennäköisesti johtanut alhaisempaan myyntihintaan kuin ilman ehtoja toteutettu tarjouskilpailu. Tämän vuoksi siihen sisältyy valtiontukea. Tästä tuesta hyötyy yksityistetty yritys ja mahdollisesti sen ostaja. Aikaisemmin tappiota tuottaneen toiminnan jatkamista ja vähimmäistuotantotason saavuttamista koskevat ehdot varmistavat, että uusi omistaja säilyttää tietyn toimintatason. Sen vuoksi ne antavat edun yksityistetylle yritykselle. Yhdessä muiden ehtojen kanssa nämä toimenpiteet poistavat viime kädessä myös osan ostettuun yritykseen kohdistuvasta kilpailupaineesta.

Jos ostajalle tarjottiin velkojen poistoa, jota ei ollut tarjottu muille kiinnostuneille, on lisäksi mahdollista, että potentiaaliset tarjouksentekijät jättivät tekemättä sitovan tarjouksen, joka olisi voinut olla Fordin tarjousta korkeampi. Automobile Craiovan epäselvä velkatilanne oli oletettavasti syynä siihen, että muut kiinnostuneet eivät tehneet lopullista tarjousta.

Molemmissa tapauksissa nämä edut on maksettu tuloilla, jotka valtio menetti kaupassa.

Komissio katsoo, että yksityistämissopimukseen liitettyihin ehtoihin ja velkoihin liittyviin toimenpiteisiin sisältyvä ilmoittamatta jätetty tuki on todennäköisesti valtiontukea. Tuki on rahoitettu valtion varoista, se hyödyttää tuensaajia, on valikoivaa ja on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan kauppaan.

Yksityistämissopimusta ja siihen liittyviä ehtoja ja erityislakia ei ole ilmoitettu komissiolle. Näyttää siltä, että tuki on pantu täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Sen vuoksi toimenpide näyttää olevan sääntöjenvastaista tukea.

Komissio on päättänyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn arvioidakseen tuen soveltuvuuden yhteismarkkinoille ja tehdäkseen tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen, jolla Romania velvoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti keskeyttämään sääntöjenvastaisen tuen maksaminen, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

KIRJEEN TEKSTI

”Comisia dorește să informeze România că, în urma examinării atât a informațiilor furnizate de autoritățile țării dumneavoastră cu privire la cazul menționat anterior, cât și a informațiilor disponibile din alte surse, a decis să inițieze procedura prevăzută la articolul 88 alineatul (2) din Tratatul CE și să impună României, în temeiul articolului 11 alineatul (1) din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului, suspendarea acordării oricărui ajutor ilegal până la adoptarea de către Comisie a unei decizii privind compatibilitatea ajutorului cu piața comună.

I.   PROCEDURĂ

1.

La 17 ianuarie 2007, Comisia a solicitat informații generale cu privire la mai multe întreprinderi, inclusiv S.C. Automobile Craiova S.A. (denumită în continuare «Automobile Craiova»), fostă Daewoo Craiova, în contextul procesului național de privatizare. România a transmis informațiile prin scrisoarea din 15 februarie 2007. Comisia a solicitat informații suplimentare, la 8 martie 2007 și la 22 mai 2007, pe care România le-a transmis prin scrisorile din 21 martie 2007, 25 mai 2007 și 31 mai 2007. La 3 mai 2007 a avut loc o întâlnire cu autoritățile române.

2.

Prin scrisoarea din 5 iulie 2007, Comisia a solicitat autorităților române să elimine condițiile specifice incluse în contractul de privatizare a Automobile Craiova, indicând în același timp faptul că nesuspendarea acordării oricărui ajutor ilegal ar putea conduce la adoptarea de către Comisie a unei decizii în baza articolului 88 alineatul (2) din Tratatul CE și a articolului 11 alineatul (1) din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului de stabilire a normelor de aplicare a articolului 93 din Tratatul CE (ordin de suspendare).

3.

Prin scrisoarea din 18 iulie 2007, autoritățile române au informat Comisia cu privire la faptul că privatizarea Automobile Craiova va fi notificată Comisiei. Prin scrisoarea din 20 august 2007, Comisia a amintit României că privatizarea Automobile Craiova va trebui să fie notificată înainte de aplicarea oricărui act care impune obligații autorităților publice.

4.

În septembrie 2007, Comisia a aflat din presă că România a semnat, se pare, un contract de vânzare-cumpărare cu Ford și că Guvernul României a adoptat o «lege specială» privind anularea datoriilor întreprinderii Automobile Craiova.

II.   DESCRIERE

2.1.   Întreprinderea în cauză

5.

Automobile Craiova este o societate aflată în proporție de 100 % în proprietatea statului, situată în Craiova, zonă eligibilă pentru acordarea de ajutoare regionale în conformitate cu articolul 87 alineatul (3) litera (a) din Tratatul CE. Automobile Craiova a fost o filială a grupului Daewoo, Daewoo Craiova. Daewoo a intrat în faliment în anul 2000. Daewoo Craiova avea datorii mari față de statul român și de alți creditori, cum ar fi alte filiale Daewoo. În timp ce majoritatea filialelor Daewoo au fost achiziționate de General Motors în anul 2002, pentru Daewoo Craiova nu s-a putut găsi niciun cumpărător din cauza posibilelor obligații de plată a unor datorii mari. Prin urmare, Autoritatea pentru Valorificarea Activelor Statului (denumită în continuare «AVAS») a cumpărat întreprinderea în anul 2006 pentru a o revinde unui alt investitor.

6.

Valoarea datoriilor întreprinderii Automobile Craiova către bugetul de stat nu este cunoscută. Valoarea datoriilor către alte foste filiale Daewoo este estimată de către presă la o sumă de aproximativ 220 milioane EUR.

7.

Conform informațiilor aflate la dispoziția Comisiei, Automobile Craiova nu produce în prezent niciun fel de vehicule, ci activează numai în comerțul cu piese de schimb.

2.2.   Privatizarea

8.

Documentația de licitație pentru Automobile Craiova a cuprins o serie de condiții care au determinat formularea unor îndoieli de către Comisie. AVAS a atașat contractului de privatizare condiții specifice privind un nivel minim de investiții și producție (minim 200 000 de autovehicule în al patrulea an). În cazul în care condițiile nu sunt îndeplinite, AVAS își rezervă dreptul de a anula contractul de privatizare și/sau de a pretinde plata unor penalități și despăgubiri. Ford Motors Company (denumită în continuare «Ford»), General Motors Corporation și Russian Machines au depus oferte neangajante de cumpărare a acțiunilor deținute de stat la Automobile Craiova. Cu toate acestea, Ford a fost singura întreprindere care a depus și o ofertă angajantă, câștigând astfel licitația. Negocierile tehnice și financiare cu Ford au demarat în iulie 2007.

9.

Conform informațiilor din presă, România și Ford au semnat un contract de vânzare-cumpărare la 12 septembrie 2007, prin care Ford achiziționează pachetul majoritar de acțiuni la Automobile Craiova la prețul de 57 milioane EUR. Din informațiile prezentate de România, Comisia înțelege că Ford va avea o participație de aproximativ 72 %, care corespunde acțiunilor deținute de AVAS.

10.

Conform unor informații suplimentare din presă, Ford va produce 48 000 de unități în primul an de producție, 245 000 de unități în 2011 și 300 000 de unități în 2013. În plus, Ford s-a angajat să realizeze investiții directe în valoare de 675 milioane EUR pentru modernizarea lucrărilor și să mărească numărul personalului de la 3 500 la 7 000. De asemenea, Ford și-a asumat obligația de a cumpăra componente și servicii în valoare de 1 miliard EUR de pe piața românească.

11.

În plus, presa a relatat că Guvernul României a adoptat o lege specială pentru privatizarea Automobile Craiova. Se pare că legea prevede o anulare a datoriilor producătorului de autovehicule și o garanție privind plata datoriilor către celelalte foste filiale Daewoo. Această anulare a datoriilor nu fusese oferită tuturor ofertanților potențiali în cadrul procedurii de licitație.

III.   EVALUARE

3.1.   Existența ajutorului de stat în sensul articolului 87 alineatul (1) din Tratatul CE

12.

Articolul 87 alineatul (1) din tratat prevede că, în cazul în care nu există o dispoziție contrară în tratat, orice ajutor acordat de către un stat membru sau din resurse de stat care denaturează sau amenință să denatureze concurența favorizând anumite întreprinderi sau producerea anumitor bunuri este incompatibil cu piața comună, în măsura în care este afectat comerțul între statele membre.

13.

Bazându-se pe informațiile de care dispune, Comisia consideră în prezent că acele condiții atașate contractului de vânzare, precum și măsurile referitoare la datorii au ca rezultat acordarea unui ajutor de stat în sensul articolului 87 alineatul (1) din Tratatul CE care nu a fost notificat de autoritățile române și, astfel, ar constitui un ajutor ilegal.

3.1.1.   Acordarea unui avantaj

14.

O întreprindere beneficiază de un avantaj în cazul în care obține din partea statului un lucru pe care nu l-ar fi putut obține în condiții normale de piață. În acest scop, trebuie să se evalueze mai întâi dacă statul a acționat în rolul său de proprietar al unei societăți comerciale într-o economie de piață sau în rolul de stat care a vândut o societate în condiții care nu corespund unor condiții normale de piață.

15.

În această privință, Comisia are îndoieli serioase atât cu privire la condițiile atașate contractului de privatizare, cât și cu privire la măsurile referitoare la datorii. În conformitate cu principiul vânzătorului în economia de piață și cu principiile Comisiei privind privatizarea (1), se poate considera că statul acționează ca proprietar al societății comerciale în economia de piață numai în cazul în care vinde societatea comercială sau, respectiv, acțiuni ale acesteia la cel mai mare preț posibil, printr-o licitație deschisă, transparentă și nediscriminatorie, ofertantului care oferă cel mai mult.

16.

Prețul cel mai mare poate fi obținut în mod obișnuit în cazul în care nu există condiții atașate care ar putea să reducă prețul de vânzare și care nu ar fi acceptabile pentru un operator economic în cadrul unei economii de piață. În cazul de față, Comisia nu cunoaște cu exactitate care dintre angajamentele asumate de Ford prezentate în presă fac parte din contractul de vânzare-cumpărare. Dat fiind faptul că licitația a inclus deja un nivel minim de producție, Comisia presupune că vânzarea a fost condiționată cel puțin de realizarea acestei producții minime și, eventual, de îndeplinirea altor cerințe. Întrucât un vânzător în economia de piață nu i-ar cere în mod normal cumpărătorului să realizeze o producție minimă, iar o astfel de cerință poate avea un impact negativ asupra prețului de vânzare, Comisia consideră că, foarte probabil, privatizarea Automobile Craiova nu îndeplinește criteriul vânzătorului în economia de piață.

17.

În plus, este posibil ca în vânzare să fi fost incluse și alte angajamente, cum ar fi creșterea numărului de angajați (de la 3 500 la aproximativ 7 000), o investiție minimă pentru modernizarea fabricii (675 milioane EUR) și o achiziție minimă de componente și servicii de pe piața românească (în valoare de 1 miliard EUR). Este posibil ca și aceste angajamente să fi influențat prețul de achiziție.

18.

De asemenea, Comisia are mari îndoieli că presupusa anulare a datoriilor societății comerciale și presupusa garanție cu privire la datoriile către alte foste filiale Daewoo ar îndeplini criteriul vânzătorului/creditorului în economia de piață. În economia de piață, vânzătorul ar calcula cu atenție consecințele diferitelor posibilități (inclusiv al lichidării) și ar alege soluția care ar aduce venitul cel mai mare (sau pierderea cea mai mică). Comisia se îndoiește că România a analizat în prealabil dacă anularea datoriilor publice și garantarea unei părți a datoriilor către creditori privați reprezintă sau nu soluția cea mai avantajoasă. În plus, probabil că nu este îndeplinit nici criteriul creditorului în economia de piață, deoarece cel puțin o parte dintre ceilalți creditori (privați) nu și-au anulat datoriile, însă beneficiază de o garanție de stat.

19.

Astfel, Comisia ajunge la concluzia provizorie că, atunci când a privatizat Automobile Craiova, statul român a acționat în rolul său de stat, și nu de jucător obișnuit pe piață (2).

20.

Este posibil ca termenii contractului de privatizare să fi acordat un avantaj atât pentru Automobile Craiova, cât și pentru Ford.

21.

Un avantaj pentru Automobile Craiova poate proveni din condiția unei producții minime și din orice altă condiție adăugată, eventual, la vânzare, precum o obligație de creștere a numărului de angajați, o obligație de a cumpăra componente și servicii în valoare de 1 miliard EUR de pe piața românească, obligații privind investițiile sau obligații privind exportul. Automobile Craiova nu mai producea niciun fel de autovehicule. Măsurile de privatizare pot garanta reluarea fostelor activități care produceau pierderi, menținerea unei activități de piață minime și reducerea presiunii concurențiale. Aceste avantaje ar fi finanțate de către stat printr-un preț de vânzare mai mic, adică prin renunțarea la venituri. Întreaga operațiune pare să reprezinte o restructurare a societății sprijinită de stat.

22.

Anularea datoriilor publice ale Automobile Craiova și garantarea plății unei părți a datoriilor către creditori privați oferă un avantaj pentru Automobile Craiova. Această măsură scutește imediat societatea de o parte din datorii și reduce presiunea de plată a unei alte părți a datoriilor.

23.

În plus, nu se poate exclude faptul că și cumpărătorul, în calitate de nou proprietar al întreprinderii vândute, va beneficia de avantajele acordate de stat. Prin urmare, Comisia nu poate exclude acordarea de ajutor de stat pentru cumpărător, respectiv Ford. Se pare că cerința privind anularea datoriilor a fost introdusă după lansarea licitației. Dintre cele trei părți interesate inițial, Ford a fost singura care a depus o ofertă angajantă. Comisia presupune în prezent că și alte părți interesate ar fi putut depune oferte angajante, în cazul în care ar fi avut cunoștință de posibilitatea de a beneficia de o anulare a datoriilor. Relatările din presă indică în mod clar acest lucru. Prin urmare, în această fază, nu se poate exclude faptul că s-ar fi putut depune o ofertă financiară mai mare decât cea formulată de Ford. În acest caz, prețul plătit de Ford nu ar reprezenta prețul de piață.

3.1.2.   Alte condiții prevăzute în articolul 87 alineatul (1) din Tratatul CE

24.

În al doilea rând, măsura este selectivă, întrucât favorizează numai Automobile Craiova și noul cumpărător, respectiv Ford.

25.

În al treilea rând, agenția română de privatizare, AVAS, a fost cea care a atașat condițiile la contractul de privatizare. Reluarea și menținerea unui nivel ridicat de activitate economică și finanțarea unui preț de vânzare mai scăzut sunt suportate prin renunțarea la venituri de către stat. Prin urmare, ajutorul provine din resurse de stat și este imputabil statului.

26.

În al patrulea rând, Automobile Craiova este producător de autovehicule și de piese de schimb, toate aceste produse fiind comercializate pe scară largă în Uniunea Europeană. În plus, după cum relatează presa, cea mai mare parte a producției este destinată exportului. Astfel, măsura amenință să denatureze concurența și afectează comerțul dintre statele membre.

27.

În această fază, Comisia concluzionează, prin urmare, că respectivele condiții atașate privatizării Automobile Craiova par să constituie un ajutor, iar compatibilitatea măsurilor trebuie evaluată în mod corespunzător.

3.2.   Ajutor de stat ilegal

28.

Întrucât contractul de vânzare a fost deja semnat, incluzând condițiile atașate, Comisia consideră că ajutorul a fost deja acordat. Dat fiind că măsurile sunt cuprinse într-o lege specială, Comisia presupune că legea trebuie să fie adoptată de către Parlamentul României înainte de a deveni obligatorie. Cu toate acestea, pe baza informațiilor disponibile, Comisia trebuie să presupună că statul român nu se mai poate retrage din contractul de privatizare din proprie inițiativă. Prin urmare, Comisia consideră măsurile incluse în privatizare și în legea specială ca fiind cvasi-acordate și este de părere că orice notificare transmisă după adoptarea legii speciale de către Guvernul României nu mai poate fi considerată notificare ex ante.

29.

Întrucât autoritățile române nu au notificat contractul de privatizare și nu au suspendat încheierea acestui contract, se pare că măsura de ajutor a fost pusă în aplicare, încălcându-se articolul 88 alineatul (3) din Tratatul CE. În consecință, măsura pare să constituie un ajutor ilegal.

3.3.   Derogări în temeiul articolului 87 alineatele (2) și (3) din Tratatul CE

30.

După ce s-a stabilit că este vorba despre un ajutor de stat în sensul articolului 87 alineatul (1) din Tratatul CE, este necesar să se analizeze dacă măsura ar putea fi compatibilă cu piața comună.

31.

Exceptările prevăzute la articolul 87 alineatul (2) din Tratatul CE nu se aplică în cazul de față. În ceea ce privește exceptările în baza articolului 87 alineatul (3) din Tratatul CE, poate fi aplicată numai exceptarea prevăzută la articolul 87 alineatul (3) litera (c) din Tratatul CE, care permite acordarea ajutorului de stat pentru a se promova dezvoltarea anumitor activități economice, atunci când acest ajutor nu aduce atingere condițiilor comerciale într-o măsură contrară interesului comun. În ceea ce privește ajutorul acordat pentru Automobile Craiova în calitate de beneficiar, se pare că măsura ar putea viza refacerea viabilității pe termen lung a unei întreprinderi aflate în dificultate. În ceea ce privește potențialul ajutor pentru Ford, în această fază Comisia nu vede niciun motiv care să justifice compatibilitatea ajutorului cu piața comună.

32.

Prin urmare, ajutorul pentru Automobile Craiova ar putea fi considerat compatibil în temeiul articolului 87 alineatul (3) litera (c) din Tratatul CE numai în cazul în care sunt respectate condițiile prevăzute în Liniile directoare Orientările privind ajutorul de stat pentru salvarea și restructurarea întreprinderilor aflate în dificultate (3) (denumite în continuare «Liniile directoare»).

33.

În primul rând, în conformitate cu Liniile directoare, o întreprindere se află în dificultate atunci când este incapabilă să obțină fondurile de care are nevoie din resurse proprii sau de la acționari sau prin împrumuturi și când este aproape sigur că fără intervenția autorităților publice își va înceta activitatea. Automobile Craiova a acumulat în ultimii ani datorii mari, pe care în mod evident nu le putea plăti. Valoarea exactă a acestora nu este cunoscută în prezent Comisiei. În orice caz, se pare că Automobile Craiova îndeplinește condițiile pentru a fi considerată întreprindere aflată în dificultate.

34.

Cu toate acestea, autoritățile române nu au prevăzut un plan de restructurare care să vizeze refacerea viabilității pe termen lung a activității economice.

35.

În plus, în conformitate cu Liniile directoare, ajutorul trebuie să se limiteze la minimul necesar, iar beneficiarul trebuie să aducă o contribuție semnificativă la restructurare din resurse proprii sau din finanțări comerciale externe. Liniile directoare indică în mod clar că o parte semnificativă din finanțarea restructurării trebuie să provină din resurse proprii, inclusiv din vânzarea de active care nu sunt esențiale pentru supraviețuirea întreprinderii și din finanțări externe în condițiile pieței. În această fază, Comisia nu deține nicio dovadă că ajutorul ar fi limitat la minimul necesar. În plus, Comisia nu are nicio informație cu privire la vreo contribuție proprie a beneficiarului.

36.

În al treilea rând, ajutorul nu trebuie să denatureze concurența în mod necorespunzător. Acest lucru implică de obicei o limitare a prezenței de care poate beneficia societatea pe piețele sale la sfârșitul perioadei de restructurare. Limitarea sau reducerea obligatorie a prezenței societății pe piața relevantă reprezintă un factor compensator în favoarea concurenților săi. Această limitare sau reducere trebuie să fie proporțională cu efectul de denaturare pe care îl are ajutorul și cu importanța relativă a întreprinderii pe piața sau piețele sale. Autoritățile române nu au propus nicio măsură compensatorie; dimpotrivă, impunându-i cumpărătorului obligația de a crește în mod semnificativ producția în următorii patru ani, statul asigură îmbunătățirea poziției pe piață a Automobile Craiova.

37.

În al patrulea rând, Comisia are în această fază îndoieli cu privire la faptul că Automobile Craiova nu a beneficiat de ajutor pentru salvare și/sau restructurare în decursul ultimilor zece ani. În acest caz, un alt ajutor pentru restructurare ar încălca principiul «pentru prima și ultima dată».

38.

În concluzie, întrucât măsura de ajutor nu pare să se încadreze în niciuna dintre exceptările prevăzute de tratat, Comisia are îndoieli serioase cu privire la compatibilitatea acesteia cu piața comună.

IV.   ORDIN DE SUSPENDARE

39.

În ciuda faptului că s-au transmis mai multe scrisori prin care s-a cerut imperativ autorităților române să elimine toate condițiile și să notifice ex ante contractul de privatizare, autoritățile române au continuat procedura de licitație și au semnat contractul de vânzare cu Ford. Prin scrisorile din 5 iulie 2007 și 30 iulie 2007, Comisia a insistat ca autoritățile române să transmită această notificare ex ante, în caz contrar Comisia urmând să emită un ordin de suspendare în conformitate cu articolul 11 alineatul (1) din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului (4). Până în prezent nu a fost transmisă nicio notificare.

40.

În cazul în care Comisia ajunge la concluzia că ajutorul ilegal acordat de autoritățile române nu este compatibil cu piața comună, aceasta urmează să hotărască emiterea unui ordin de recuperare, printr-o decizie negativă definitivă. Acest lucru înseamnă că autoritățile române ar fi obligate să recupereze ajutorul incompatibil, eventual să anuleze contractul de vânzare și să organizeze o a doua licitație, fără elemente de ajutor de stat. Deoarece se pare că a fost deja încheiat contractul de vânzare și că legea specială a fost deja adoptată de guvern, orice alte măsuri în cadrul procedurii de vânzare ar putea conduce la o situație aproape ireversibilă sau ar putea provoca alte pagube statului român, noului proprietar sau unor terți. Prin urmare, Comisia consideră că este imperios necesar să se suspende imediat orice acțiune viitoare care ar agrava situația actuală și care ar putea genera alte efecte obligatorii din punct de vedere legal (de exemplu, adoptarea legii speciale de către Parlament, înregistrarea proprietății, începerea activității comerciale, încheierea de contracte de muncă etc.).

41.

Prin urmare, Comisia a decis că este necesară emiterea unui ordin de suspendare în conformitate cu articolul 11 alineatul (1) din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului.

V.   DECIZIE

42.

Comisia are îndoieli serioase cu privire la faptul că privatizarea s-a realizat în absența unui ajutor de stat și că măsurile de ajutor de stat ar fi compatibile cu piața comună. În plus, întrucât ajutorul nu a fost notificat Comisiei, acesta constituie ajutor ilegal.

Având în vedere considerațiile menționate anterior, Comisia, acționând în conformitate cu procedura prevăzută la articolul 88 alineatul (2) din Tratatul CE, solicită României să își prezinte observațiile și să furnizeze toate informațiile care ar putea contribui la evaluarea ajutorului, în termen de o lună de la data primirii prezentei scrisori. Comisia solicită autorităților țării dumneavoastră să transmită de îndată o copie a prezentei scrisori către eventualii beneficiari ai ajutorului.

Comisia dorește să amintească României că articolul 88 alineatul (3) din Tratatul CE are efect suspensiv și să atragă atenția asupra articolului 14 din Regulamentul (CE) nr. 659/1999 al Consiliului, care prevede că orice ajutor ilegal poate fi recuperat de la beneficiar.

În conformitate cu articolul 11 alineatul (1) din regulamentul Consiliului menționat anterior, Comisia cere imperativ României să suspende acordarea oricărui ajutor ilegal până la adoptarea de către Comisie a unei decizii privind compatibilitatea ajutorului cu piața comună (ordin de suspendare). Comisia solicită României să înceteze imediat orice acțiune de punere în aplicare în continuare a contractului de privatizare, inclusiv orice acțiune legată de legea specială.

Comisia comunică României că va informa părțile interesate prin publicarea prezentei scrisori și a unui rezumat relevant al acesteia în Jurnalul Oficial al Uniunii Europene. De asemenea, Comisia va informa Autoritatea de Supraveghere a AELS prin transmiterea unei copii a prezentei scrisori. Toate părțile interesate vor fi invitate să își prezinte observațiile în termen de o lună de la data publicării.”


(1)  Cel de-al XXIII-lea Raport privind politica în domeniul concurenței, 1993, p. 255.

(2)  A se vedea, de exemplu, cauza C-344/99 Germania/Comisie (Gröditzer Stahlwerke), hotărârea Curții din 28 ianuarie 2003; cauzele conexe C-278/92, C-279/92 și C-280/92 Spania/Comisie (Hytasa), hotărârea Curții din 14 septembrie 1994.

(3)  JO C 244, 1.10.2004, p. 2.

(4)  JO L 83, 27.3.1999, p. 1.