(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettävä tuki, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvaatimuksesta.

(2)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa useissa päätöksissä ja sillä on riittävä kokemus yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi pk-yrityksille tukialueilla ja niiden ulkopuolella investointituen ja riskipääomaohjelmien muodossa sekä tutkimuksen ja kehityksen alalla myönnetyn tuen osalta erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (3), komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön 25 päivänä helmikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 364/2004 (4) sekä valtiontukea ja riskipääomaa koskevan komission tiedonannon (5) ja valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (6) täytäntöönpanon tuloksena.

(3)

Komissiolla on myös erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 (7), Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen 12 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 (8), tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle annettujen yhteisön puitteiden (9), tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden (10), valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (11) ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (12) täytäntöönpanon tuloksena riittävästi kokemusta perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustuen, työllisyystuen, ympäristönsuojelutuen, tutkimus- ja kehitystuen sekä pk-yrityksille ja suurille yrityksille myönnettävän aluetuen aloilla.

(4)

Edellä mainittujen asetusten soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että joitakin niissä säädettyjä edellytyksiä on aiheellista mukauttaa. Yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä ja komission harjoittaman tukien valvonnan tehostamiseksi kyseiset asetukset olisi korvattava yhdellä asetuksella.

(5)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus kaikille siinä säädetyt merkitykselliset edellytykset täyttäville tuille ja kaikille tukiohjelmille, joista myönnettävät tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt merkitykselliset edellytykset. Tuen valvonnan tehostamiseksi tukiohjelmasta myönnettyyn yksittäiseen tukeen ja tukiohjelman ulkopuolella myönnettyyn yksittäiseen tapauskohtaiseen tukeen, ei kuitenkaan tukiohjelmiin, olisi sisällytettävä erillinen viittaus tähän asetukseen ja komission kyseisille toimenpiteille antamaan tunnistenumeroon. Voidakseen valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa komission olisi lisäksi saatava jäsenvaltioilta kaikki tarvittavat tiedot tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Sitä, että jäsenvaltio jättää toimittamatta kohtuullisessa määräajassa tiedot kyseisistä tukitoimenpiteistä, voidaan tämän vuoksi pitää osoituksena siitä, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos jäsenvaltio jättää toimittamatta tukitoimenpiteen valvonnan mahdollistavat tiedot, komissio voi sen vuoksi päättää, että asetuksen tai asian kannalta merkityksellisen osan asetuksesta soveltaminen kyseiseen jäsenvaltioon olisi keskeytettävä. Jäsenvaltion toimitettua oikeat ja kattavat tiedot komission olisi annettava sille jälleen lupa soveltaa asetusta kokonaisuudessaan.

(6)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi kuuluttava edelleen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvaatimuksen piiriin. Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa tuesta, jonka tavoitteet vastaavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita. Komissio arvioi kyseiset tuet erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten perusteella ja komission antamien erityisten suuntaviivojen tai puitteiden mukaisin perustein aina, kun kyse on tällaisen erityisvälineen soveltamisalaan kuuluvasta tukitoimenpiteestä.

(7)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientitukeen eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Sitä ei pitäisi soveltaa varsinkaan tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Tuki messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei yleensä ole vientitukea.

(8)

Tätä asetusta olisi sovellettava käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Kalastuksen ja vesiviljelyn alalla tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus vain tutkimuksen ja kehityksen aloilla myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle.

(9)

Maatalousalalla tällä asetuksella olisi maataloustuotteiden alkutuotantoon sovellettavien erityissääntöjen vuoksi myönnettävä poikkeus vain tutkimuksen ja kehityksen aloilla myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle, ympäristönsuojelutuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle.

(10)

Maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen välisten yhtäläisyyksien vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen, jos ne täyttävät tietyt edellytykset.

(11)

Tässä asetuksessa tarkoitetuksi jalostukseksi tai markkinoille saattamiseksi ei pitäisi katsoa maatilatoimintaa, joka on tarpeen tuotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten, eikä ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että silloin kun yhteisö on päättänyt tiettyä maatalouden alaa koskevan yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönotosta, jäsenvaltioiden on pidätyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa tämän järjestelyn tai joilla siitä poikettaisiin. Tätä asetusta ei sen vuoksi pitäisi soveltaa tukeen, jonka määrä vahvistetaan ostettujen tai markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella, eikä tukeen, johon liittyy velvoite jakaa tuki alkutuottajien kanssa.

(12)

Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (13) mukaisesti tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kivihiilialalla toimiville yrityksille myönnettyyn tukeen lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystukea sekä ympäristönsuojelutukea.

(13)

Jos aluetukiohjelmalla pyritään alueellisten tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ohjelma suunnataan tietyille toimialoille, sen tavoite ja todennäköiset vaikutukset saattavat olla ennemminkin alakohtaisia kuin horisontaalisia. Tietyille toimialoille suunnattuja aluetukiohjelmia ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää ilmoitusvaatimuksesta myönnettävän vapautuksen soveltamisalaan. Matkailualalla on kuitenkin tärkeä merkitys kansantalouksille ja yleisesti ottaen erityisen myönteinen vaikutus alueelliseen kehitykseen. Matkailutoimintaa koskevat alueelliset tukiohjelmat olisi sen vuoksi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta.

(14)

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (14) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetty tuki olisi arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti niiden kiertämisen välttämiseksi. Pk-yritysten, joiden yhtiöittämisestä on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta ja joiden toiminnan ennustetaan niiden liiketoimintasuunnitelmassa olevan tappiollista kyseisinä kolmena ensimmäisenä vuotena, ei katsota olevan kyseisenä aikana tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä.

(15)

Komissio varmistaa, että hyväksytty tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisella tavalla. Tämän vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Kaikkien tällaiselle tuensaajalle maksettujen yksittäisten tapauskohtaisten tukien ja kaikkien tukiohjelmien, joissa ei erikseen määrätä mainitunlaisten tuensaajien jättämisestä ohjelman ulkopuolelle, olisi edelleen kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjen ilmoittamista koskevien vaatimusten piiriin. Kyseinen määräys ei vaikuta sellaisten tukiohjelmien edunsaajien perusteltuun luottamukseen, joihin ei kohdistu maksamatonta perintämääräystä.

(16)

Yhteisön valtiontukisääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kannalta merkityksellisten käsitteiden määritelmät olisi yhdenmukaistettava.

(17)

Läpinäkyvyyteen, tasapuoliseen kohteluun ja tehokkaaseen valvontaan liittyvistä syistä tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvää on tuki, jolle on mahdollistaa määrittää ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman riskinarviointia. Tällainen tarkka laskelma voidaan tehdä esimerkiksi avustuksille, korkotuille ja rajatuille verovapautuksille.

(18)

Takausohjelmiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun menetelmistä on ilmoitettu komissiolle, ja alueellisen tuen tapauksessa myös silloin, kun komissio on hyväksynyt menetelmät perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen 24. lokakuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 (15) antamisen jälkeen. Komissio käsittelee kyseiset ilmoitukset EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (16) perusteella. Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävän tuen avustusekvivalentin laskentaan liittyvien vaikeuksien vuoksi kyseisen tukimuodon pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan vain, jos takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä alittaa tämän asetuksen mukaisen erillistä ilmoitusta koskevan kynnysarvon ja tässä asetuksessa säädetyt tuen enimmäisintensiteetit.

(19)

Koska riski kilpailun vääristymisestä on suurten tukimäärien tapauksessa suurempi, komission olisi arvioitava ne myös jatkossa tapauskohtaisesti. Kullekin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle tukimuodolle olisi sen vuoksi määritettävä kynnysarvot, joissa otetaan huomioon kyseisen tuen muoto ja sen todennäköiset kilpailuvaikutukset. Kynnysarvot ylittävät tuet kuuluvat jatkossakin perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoittamista koskevan vaatimuksen piiriin.

(20)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään enimmäismäärään, kynnysarvot olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Tuki-intensiteettien laskemiseksi useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa sekä muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskennassa olisi käytettävä korkona myöntämisen aikaan voimassa ollutta viitekorkoa. Koska tukikelpoisten kustannusten todentaminen on riskipääoman muodossa myönnettävän tuen tapauksessa vaikeaa, kyseisen tukimuodon kynnysarvo olisi ilmaistava tuen enimmäismäärinä.

(21)

Tuki-intensiteettinä tai tuen määränä ilmaistavat kynnysarvot olisi komission kokemuksen perusteella vahvistettava tasolle, jolla otetaan tasapuolisesti huomioon tarve minimoida kilpailunvääristymät tuettavalla alalla ja poistaa niillä havaitut markkinahäiriöt tai koheesio-ongelmat. Alueellisen tuen osalta kynnysarvon vahvistamisessa olisi otettava huomioon aluetukikarttojen mukaan hyväksyttävät tuki-intensiteetit.

(22)

Jotta voitaisiin määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä erilliseen ilmoitukseen sovellettavia yksittäisiä kynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn julkisen tuen enimmäismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko julkinen tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön myöntämistä varoista.

(23)

Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tarkasteltaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen kasautumista tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman valtiontuen kanssa olisi otettava huomioon asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman tuen hyväksymisestä tehty komission päätös ja valtiontukisäännöt, joihin kyseinen päätös perustuu. Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävän tuen kasautumiseen muiden tukimuotojen kanssa olisi sovellettava erityissäännöksiä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös sellaisten tukitoimenpiteiden kasautumisesta, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat todennettavissa, sellaisten tukitoimenpiteiden kanssa, joiden tukikelpoiset kustannukset eivät ole todennettavissa.

(24)

Sen varmistamiseksi, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään tiettyjä toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin myönnettävään tukeen, jotka tuensaaja toteuttaisi jo tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Pk-yrityksille myönnettävillä tuilla, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi katsottava olevan tällainen kannustava vaikutus, kun kyseinen pk-yritys on jättänyt tukihakemuksen jäsenvaltiolle ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvän toiminnan aloittamista. [Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen saajat ovat suuria yrityksiä, jäsenvaltion olisi tarkistettava pk-yrityksiin sovellettavien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan toteutettavuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Tuensaajan olisi laadittava tämä analyysi ennakkoon määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden perusteella. Jäsenvaltion olisi tarkistettava analyysi ja säilytettävä siihen liittyvät asiakirjat. Koska suurille yrityksille myönnetyn tapauskohtaisen tuen kannustavan vaikutuksen määrittämistä pidetään vaikeana, kyseinen tukimuoto olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio tutkii, onko tuella kannustava vaikutus, kyseistä tukea koskevan ilmoituksen antamisen yhteydessä voimassa olevissa suuntaviivoissa, puitteissa tai muissa yhteisön välineissä vahvistettujen perusteiden mukaan.]

(25)

Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista laatia vakiolomake, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan komissiolle yhteenvedon tiedoista aina, kun tukiohjelma tai yksittäinen tapauskohtainen tuki pannaan täytäntöön tämän asetuksen nojalla. Yhteenvetolomaketta käytetään toimenpiteen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja Internetissä. Yhteenveto tiedoista olisi lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa ennen toimenpiteen toteutusta käyttäen vakiintunutta tietotekniikkasovellusta. Komissio antaa tunnistenumeron kaikille toimenpiteille, jotka annetaan sille tiedoksi. Tunnistenumeron antaminen tukitoimenpiteelle ei tarkoita sitä, että komissio on tutkinut, täyttääkö tuki tämän asetuksen mukaiset edellytykset. Tunnistenumero ei sen vuoksi luo jäsenvaltiolle eikä tuensaajalle perusteltua luottamusta siihen, että tukitoimenpide on tämän asetuksen mukainen.

(26)

Samoista syistä komission olisi vahvistettava erityisvaatimukset jäsenvaltioiden komissiolle antamien vuotuisten kertomusten muodolle ja sisällölle. Lisäksi on aiheellista laatia säännöt asiakirjoista, jotka jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista.

(27)

On tarpeen vahvistaa lisäedellytykset, jotka kaikkien tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukiohjelmien tai yksittäisten tukien olisi täytettävä. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti tällaisen tuen olisi oltava oikeassa suhteessa poistettaviin markkinahäiriöihin tai haittoihin ollakseen yhteisön edun mukaista. Tämän asetuksen soveltamisala on sen vuoksi aiheellista rajata pk-yrityksille myönnetyn investointituen, ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävän tuen ja alueellisen tuen osalta tiettyjen aineellisten ja aineettomien investointien yhteydessä myönnettyyn tukeen. Koska yhteisössä on ylikapasiteettia ja kilpailun vääristymiseen liittyviä erityisongelmia maanteiden rahtiliikenteen ja lentoliikenteen aloilla, yritysten, joiden päätoimialan kyseiset liikennesektorit muodostava, tukikelpoisiin investointikustannuksiin ei pitäisi sisällyttää kuljetusvälineitä eikä kuljetuslaitteita. Ympäristönsuojelutuen osalta aineellisen omaisuuden määritelmään sovelletaan erityissäännöksiä.

(28)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea koskevien periaatteiden mukaisesti tuki olisi katsottava myönnetyksi sillä hetkellä, kun tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

(29)

Jotta investoinnin pääomaa ei asetettaisi etusijalle suhteessa työvoimaan, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta mitata pk-yrityksille myönnettävä investointituki ja alueellinen tuki joko investointikustannusten perusteella tai investointihankkeessa välittömästi luoduista työpaikoista aiheutuneiden kustannusten perusteella.

(30)

Veronalennusten muodossa myönnettävällä ympäristönsuojelutuella, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnetyllä tuella, alueellisella tuella tai riskipääoman muodossa myönnetyllä tuella, joka myönnetään tuensaajalle tapauskohtaisesti, voi olla huomattava vaikutus kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla, koska se suosii tuensaajaa suhteessa muihin yrityksiin, jotka eivät ole saaneet tukea. Koska tapauskohtainen tuki myönnetään vain yhdelle yritykselle, sillä on todennäköisesti vain vähäinen myönteinen rakenteellinen vaikutus ympäristöön, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllisyyteen, alueelliseen koheesioon tai riskipääomamarkkinoiden häiriöihin. Tästä syystä tukiohjelmille, joista myönnetään ympäristönsuojelutukea veronalennusten muodossa, alueellista tukea tai tukea riskipääoman muodossa, olisi myönnettävä poikkeus tämän asetuksen nojalla, kun taas yksittäisistä tapauskohtaisesti myönnettävistä tuista olisi ilmoitettava komissiolle. Tällä asetuksella olisi kuitenkin myönnettävä poikkeus tapauskohtaiselle alueelliselle tuelle, kun tällaista tapauskohtaista tukea käytetään täydennyksenä alueellisen tukiohjelman perusteella myönnetylle tuelle ja tapauskohtaisen tuen osuus kyseiseen investointiin myönnettävän tuen kokonaismäärästä on enintään 50 prosenttia.

(31)

Pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea koskevat säännökset eroavat asetuksen (EY) N:o 70/2001 säännöksistä siinä, että ne eivät mahdollista tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista tukea koskevassa jaksossa säädetyt tuen enimmäisintensiteetit voidaan kuitenkin myöntää myös pk-yrityksille, kunhan alueellisen tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Myöskään ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävää tukea koskevat säännökset eivät mahdollista tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista tukea koskevassa jaksossa säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä voidaan kuitenkin soveltaa myös hankkeisiin, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kunhan alueellisen tuen myöntämisedellytykset täyttyvät.

(32)

Kansallisella aluetuella pyritään poistamaan epäedullisessa asemassa olevien alueiden haittoja ja edistämään siten jäsenvaltioiden ja koko yhteisön taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Alueellisen tuen tarkoituksena on auttaa kehittämään kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevia alueita tukemalla investointeja ja työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Sillä edistetään epäsuotuisilla alueilla sijaitsevien yritysten toimintojen laajentamista, järkeistämistä, uudenaikaistamista ja monipuolistamista erityisesti kannustamalla yrityksiä sijoittamaan uusia tuotantolaitoksia näille alueille.

(33)

Jotta suuria investointihankkeita ei olisi mahdollista jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusvaatimusta koskevien kynnysarvojen kiertämiseksi, suuren investointihankkeen olisi katsottava muodostavan yhden investointihankkeen, jos sama yritys tai samat yritykset toteuttavat investoinnin kolmen vuoden jakson aikana ja jos se muodostuu käyttöomaisuudesta, jota ei voida jakaa osiin taloudellisesti kannattavasti. Sen arvioimiseksi, onko investoinnin taloudellinen jakaminen mahdotonta, jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tekniset, toiminnalliset ja strategiset yhteydet sekä välitön maantieteellinen läheisyys. Taloudellisen jakamattomuuden arvioinnin ei pitäisi riippua omistajuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun tarkoituksena on määrittää, muodostaako suuri investointihanke yhden investointihankkeen, arvioinnin olisi oltava sama riippumatta siitä, toteuttaako hankkeen yksi yritys, useampi kuin yksi investointikustannukset jakava yritys vai useampi yritys, jotka vastaavat erillisistä investoinneista aiheutuvista kustannuksista saman investointihankkeen puitteissa (esimerkiksi yhteisyrityksen tapauksessa).

(34)

Toisin kuin alueellista tukea, jota voidaan myöntää vain tukialueilla, pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea voidaan myöntää sekä tukialueilla että niiden ulkopuolella. Jäsenvaltiot voivat tämän vuoksi myöntää tukialueilla investointitukea, kunhan ne noudattavat joko kaikkia alueellista tukea koskevaan jaksoon tai kaikkia pk-yrityksille myönnettävää investointitukea koskevaan jaksoon sovellettavia edellytyksiä.

(35)

Kestävä kehitys on kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden ohella yksi kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian peruspilareista. Kestävä kehitys perustuu muun muassa ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja ympäristön laadun parantamiseen. Ympäristön kestävyyden vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaikuttavat samalla myönteisesti myös energian toimitusvarmuuden parantamiseen, Euroopan talouden kilpailukyvyn turvaamiseen ja kohtuuhintaisen energian saantiin. Ympäristönsuojelun alalla esintyy usein kielteisten ulkoisvaikutusten muodossa ilmeneviä markkinahäiriöitä. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa yrityksillä ei välttämättä ole kannustinta vähentää aiheuttamaansa saastumista, koska saastumisen vähentäminen saattaa kasvattaa niiden kustannuksia. Kun yrityksillä ei ole velvollisuutta kantaa saastumisesta aiheutuvia kustannuksia, koko yhteiskunta joutuu kattamaan nämä kustannukset. Ympäristönsuojelukustannusten kohdentaminen voidaan varmistaa ympäristösääntelyllä tai veroilla. Ympäristönormien täyden yhdenmukaistamisen puuttuminen yhteisön tasolla luo epäsuhtaiset toimintaedellytykset. Ympäristönsuojelun tasoa voidaan lisäksi entisestään parantaa aloitteilla, jotka ylittävät pakolliset yhteisön normit, mikä voi heikentää kyseisten yritysten kilpailuasemaa.

(36)

Koska valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen soveltamisesta on riittävästi kokemusta, yhteisön normien ylittämiseen tai yhteisön normien puuttumisen vuoksi (esimerkiksi nykyisiin ajoneuvoihin tehtävien jälkiasennusten tapauksessa) ympäristönsuojelun alalla myönnettävä investointituki, pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin myönnettävä tuki, energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki, suuritehoiseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki, uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki ja veronalennusten muodossa myönnettävä ympäristönsuojelutuki olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta. Erityisesti tuki, joka myönnetään hyväksyttyjen yhteisön normien mukaisen uuden kuljetuskaluston hankintaan, voidaan sallia ennen normien voimaantuloa, jos uusia normeja, jotka ovat tulleet pakollisiksi, ei sovelleta taannehtivasti jo aiemmin ostettuihin ajoneuvoihin.

(37)

Ympäristönsuojelua varten tehtävät ylimääräiset investointi- tai tuotantokustannukset on tärkeää laskea oikein, jotta voitaisiin määrittää, onko tuki perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaista. Laskentaperusteena olisi käytettävä viitearvoa sellaisesta vertailukelpoisesta investoinnista, joka ei tuota kyseisiä myönteisiä ympäristövaikutuksia ja jossa on kyse yhtä suuresta todellisena tuotantona mitatusta tuotannosta. Koska erityisesti ylimääräisestä investoinnista saatavan hyödyn vähentämisessä voi ilmetä vaikeuksia, olisi säädettävä ylimääräisten investointikustannusten yksinkertaistetusta laskentamenetelmästä. Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävää ympäristönsuojelutukea lukuun ottamatta kyseiset kustannukset olisi sen vuoksi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon toiminnan tuottoa, kustannussäästöjä tai ylimääräistä oheistuotantoa ja ottamatta huomioon investoinnin pitoaikana aiheutuneita toimintakustannuksia. Ympäristöinvestointeihin myönnettäville eri tukimuodoille säädetyt enimmäisintensiteetit on määritetty kyseisen menetelmän mukaan.

(38)

Yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen osalta ylimääräiset kustannukset olisi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon muita tukitoimenpiteitä, jotka on myönnetty samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen, lukuun ottamatta muita ympäristöinvestointeihin myönnettyjä tukia.

(39)

Kilpailunvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pk-yrityksen määritelmän olisi perustuttava pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361//EY (17) olevaan määritelmään.

(40)

Pk-yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinahäiriöt voivat kuitenkin jarruttaa niiden kehitystä ja aiheuttaa pk-yrityksille tyypillisiä haittoja. Pk-yritysten on usein vaikea saada pääomaa, riskipääomaa tai lainoja, mikä johtuu tiettyjen rahoitusmarkkinoiden pyrkimyksestä välttää riskejä ja siitä, että ne saattavat kyetä tarjoamaan vakuuksia vain rajoitetusti. Niiden resurssien rajallisuus voi myös heikentää niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja potentiaalisista markkinoista. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen helpottamiseksi tällä asetuksella olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus tietyille tukimuodoille, kun niitä myönnetään pk-yrityksille. Tämän vuoksi on perusteltua vapauttaa kyseinen tuki ennakkoilmoitusvaatimuksesta ja katsoa tätä asetusta sovellettaessa, että kun tuensaaja täyttää tämän asetuksen liitteessä olevan pk-yrityksen määritelmän edellytykset, markkinahäiriöistä aiheutuvien pk-yrityksille tyypillisten haittojen voidaan olettaa rajoittavan kyseisen pk-yrityksen kehitystä, kun tukimäärä ei ylitä kyseiseen tukeen sovellettavaa ilmoittamista koskevaa kynnysarvoa.

(41)

Pienten yritysten ja keskisuurten yritysten välisten erojen vuoksi niille olisi määritettävä eri perustuki-intensiteetit ja lisät. Pk-yrityksiin yleisesti kohdistuvat markkinahäiriöt, muun muassa rahoituksen hankintaan liittyvät vaikeudet, jarruttavat vielä enemmän pienten yritysten kuin keskisuurten yritysten kehitystä.

(42)

Valtiontukea ja riskipääomaa koskevan tiedonannon (18) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella yhteisössä näyttää olevan joitakin erityisiä riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöitä, jotka rasittavat tietyntyyppisiä investointeja tietyissä vaiheissa yritysten kehitystä. Nämä markkinahäiriöt aiheutuvat siitä, että riskipääoman tarjonta ja kysyntä eivät täysin vastaa toisiaan. Riskipääoman tarjonta markkinoilla on tämän vuoksi liian vähäistä eivätkä yritykset saa rahoitusta, vaikka niillä olisi houkutteleva liiketoimintamalli ja hyvät kasvunäkymät. Riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöiden tärkein syy on epätäydellinen tai epäsymmetrinen tiedotus, joka vaikuttaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin saada pääomaa, minkä vuoksi julkinen tuki voi olla perusteltua. Sijoitusrahastojen muodossa toteutettava riskipääomaohjelmat, joissa riittävän suuri osa rahastojen varoista katsotaan yksityiseksi sijoituspääomaksi, olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ilmoitusvaatimuksesta. Tällä asetuksella ei ole vaikutusta Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin asemaan sellaisena kuin se määritellään riskipääomaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa.

(43)

Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki voi edistää talouskasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä. Asetuksen (EY) N:o 364/2004, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (19) ja yhteisön puitteiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (20) soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että sekä pk-yritysten että suurten yritysten saatavilla olevien tutkimus- ja kehitysvoimavarojen puutteiden vuoksi markkinahäiriöt voivat estää markkinoita pääsemästä optimaaliseen tuotokseen ja aiheuttaa tehottomuutta. Tällainen tehottomuus liittyy yleensä myönteisiin ulkoisvaikutuksiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, julkishyödykkeisiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, epätäydelliseen ja epäsymmetriseen tiedotukseen sekä koordinointiin ja verkostoitumiseen liittyviin ongelmiin.

(44)

Pk-yrityksille myönnettävä tutkimus- ja kehitystuki on erityisen tärkeää, sillä yksi pk-yrityksille tyypillisistä rakenteellisista haitoista on se, että ne saattavat kohdata vaikeuksia pyrkiessään hyötymään uudesta teknologisesta kehityksestä, teknologian siirrosta tai korkeasti koulutetusta henkilöstöstä. Tutkimus- ja kehityshankkeeseen myönnettävä tuki, teknisiin toteuttavuustutkimuksiin myönnettävä tuki ja pk-yrityksille aiheutuvien teollisuusoikeuksien kustannuksiin myönnettävä tuki olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta.

(45)

Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän hanketuen osalta tukea saavan tutkimushankkeen osan on kuuluttava kokonaisuudessaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen tai kokeellisen kehittämisen alaan. Kun hanke koostuu eri tehtävistä, kukin tehtävä on luokiteltava osaksi perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai on katsottava, ettei se kuulu mihinkään kyseisistä tutkimusluokista. Tällaisen luokittelun ei välttämättä tarvitse noudattaa kronologista järjestystä siten, että siirryttäisiin vaiheittain perustutkimuksesta markkinoita lähempänä olevaan toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen loppuvaiheessa suoritettava tehtävä voidaan luokitella osaksi teollista tutkimusta. Tämän mukaisesti ei ole myöskään poissuljettua, että hankkeen alkuvaiheessa harjoitettava toiminta on osa kokeellista kehittämistoimintaa.

(46)

Erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtion tukea koskevien yhteisön puitteiden muuttamisesta annetun komission tiedonannon (21) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella tietylle maatalousalalla tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle olisi myönnettävä poikkeus, jos tuki täyttää tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden maatalousalaa koskevien erityismääräysten edellytyksiä vastaavat edellytykset. Jos kyseiset erityisedellytykset eivät täyty, tuelle voidaan myöntää poikkeus, jos se täyttää edellytykset, joista säädetään tässä asetuksessa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvissä yleissäännöksissä.

(47)

Koulutuksen tukeminen, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen sekä alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen kuuluvat yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan keskeisiin tavoitteisiin.

(48)

Koulutuksen ulkoisvaikutukset ovat yleensä koko yhteiskunnan kannalta myönteisiä, sillä se lisää käytettävissä olevaa ammattitaitoista työvoimaa, johon muutkin yritykset voivat turvautua, parantaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä ja sillä on merkittävä asema yhteisön työllisyysstrategiassa. Koulutus, mukaan lukien verkko-oppiminen, on olennaista myös osaamisen luomisen, hankkimisen ja levittämisen kannalta, mikä on yleisen edun kannalta ensisijaisen tärkeää. Koska yhteisössä sijaitsevat yritykset investoivat yleensä liian vähän työntekijöidensä koulutukseen, erityisesti kun on kyse yleiskoulutuksesta, joka ei tuo välitöntä ja konkreettista hyötyä kyseiselle yritykselle, valtiontuki voi helpottaa tämän markkinahäiriön poistamista. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Pk-yrityksiin kohdistuvien erityishaittojen ja koulutusinvestoinneista niille aiheutuvien suhteellisesti tarkasteltuna korkeampien kustannusten vuoksi tällä asetuksella ilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteettejä olisi korotettava, kun on kyse pk-yrityksille myönnettävästä tuesta.

(49)

Yleis- ja erityiskoulutus voidaan erottaa toisistaan. Hyväksyttävien tuki-intensiteettien olisi vaihdeltava tarjottavan koulutuksen muodon ja yrityksen koon mukaan. Yleiskoulutuksessa annetaan sellaista pätevyyttä, jota voidaan hyödyntää muualla, ja se parantaa koulutettujen työntekijöiden työllistettävyyttä olennaisesti. Tähän tarkoitukseen myönnettävän tuen kilpailua vääristävät vaikutukset ovat vähäisempiä, mikä tarkoittaa sitä, että korkeammat tuki-intensiteetit voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Erityiskoulutus, joka hyödyttää pääasiassa yritystä itseään, aiheuttaa suuremman kilpailun vääristymisen riskin, joten ennakkoilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteetin olisi oltava huomattavasti alhaisempi. Koulutus katsotaan luonteeltaan yleiseksi myös silloin, kun se liittyy ympäristönasioiden hallintaan, ympäristöinnovaatioihin tai yritysten sosiaaliseen vastuuseen ja parantaa siten tuensaajan valmiutta edistää ympäristöalan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

(50)

Tietyillä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden ryhmillä on edelleen erityisen suuria vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Tästä syystä viranomaisten on perusteltua toteuttaa toimenpiteitä yritysten kannustamiseksi lisäämään erityisesti näihin epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden osuutta työvoimastaan. Työllisyyskustannukset muodostavat osan jokaisen yrityksen tavanomaisista toimintakustannuksista. Onkin erityisen tärkeää, että epäedullisessa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävällä työllisyystuella olisi myönteinen vaikutus kyseisten työntekijäryhmien työllisyysasteeseen ja että se ei pelkästään tarjoaisi yrityksille tilaisuutta alentaa kustannuksia, jotka niiden olisi muussa tapauksessa katettava. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava ennakkoilmoitusvaatimuksesta silloin, kun se todennäköisesti auttaa näitä työntekijäryhmiä palaamaan työmarkkinoille tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden tapauksessa palaamaan pysyvästi työmarkkinoille.

(51)

On aiheellista laatia siirtymäsäännöksiä tuelle, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden vastaisesti ei ole ilmoitettu. Kun perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen annettu komission asetus (EY) N:o 1628/2006 kumotaan, sellaisten voimassa olevien alueellisten investointiohjelmien, joille on myönnetty poikkeus, toteutusta voidaan jatkaa kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin asetuksen 9 artiklan 2 kohdan viimeisen luetelmakohdan mukaisesti.

(52)

Kun otetaan huomioon komission kokemus tällä alalla ja erityisesti se, että valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarkistettava tihein väliajoin, tämän asetuksen voimassaoloaikaa on syytä rajoittaa. Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy eikä sitä pidennetä, tällä asetuksella poikkeuksen saaneisiin tukiohjelmiin olisi sovellettava poikkeusta vielä kuuden kuukauden ajan, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi sopeutumisaikaa.

(53)

Seuraavat asetukset olisi kumottava: asetus (EY) N:o 70/2001, asetus (EY) N:o 68/2001, asetus (EY) N:o 2204/2002 ja asetus (EY) N:o 1628/2006,

a)

alueellinen investointi- ja työllisyystuki;

b)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki;

c)

ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki;

d)

konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki;

e)

riskipääoman muodossa myönnettävä tuki;

f)

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki;

g)

koulutustuki;

h)

epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki.

a)

vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen eli tukeen, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

b)

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

a)

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (22) soveltamisalaan kuuluvilla kalastus- ja vesiviljelyaloilla toimiville yrityksille myönnettävä tuki, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

b)

perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävä tuki, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, ympäristönsuojelutukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

c)

perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla toimiville yrityksille myönnettävä tuki seuraavissa tapauksissa:

d)

kivihiilialalla toimiville yrityksille myönnettävä tuki, lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystukea sekä ympäristönsuojelutukea;

e)

teräsalalla toimiville yrityksille myönnettävä tuki, lukuun ottamatta ympäristönsuojelutukea, koulutustukea sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

f)

laivanrakennusalalla toimiville yrityksille myönnettävä alueellinen tuki;

g)

synteettikuitujen (23) alalla toimiville yrityksille myönnettävä alueellinen tuki.

a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois mahdollisuutta yksittäisen tuen maksamiseen yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

b)

tapauskohtainen yksittäinen tuki yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

c)

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille.

1)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)

’tukiohjelmalla’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää vaatimatta yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

3)

’tapauskohtaisella yksittäisellä tuella’ yksittäistä tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

4)

’tuki-intensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista;

5)

’läpinäkyvällä tuella’ tukea, jolle on mahdollista laskea ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman, että sille olisi tarpeen laatia riskinarviointi;

6)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

7)

’suurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka eivät täytä liitteessä I olevia perusteita;

8)

’tukialueilla’ aluetukeen oikeutettuja alueita, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007-2013;

9)

’aineellisella omaisuudella’ maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia, koneita ja laitteita; liikenteen alalla, lukuun ottamatta maanteiden rahtiliikennettä ja lentoliikennettä, kuljetusvälineet ja kuljetuslaitteet katsotaan tukikelpoiseksi omaisuudeksi paitsi kun on kyse alueellisesta tuesta;

10)

’aineettomalla omaisuudella’ omaisuutta, joka perustuu tekniikan siirtoon tai patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon tai patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan;

11)

’suurella investointihankkeella’ käyttöomaisuuteen tehtyä investointia, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa EUR laskettuina tuen myöntämispäivän hintojen ja valuuttakurssien mukaan;

12)

’työntekijöiden määrällä’ vuosityöyksiköiden (VTY) määrää eli vuoden aikana kokopäivätyössä olleen henkilöstön määrää, kun osa-aikatyön sekä kausityön määrä lasketaan vuosityöyksiköiden murto-osina;

13)

’investointihankkeella suoraan luoduilla työpaikoilla’ työpaikkoja, jotka liittyvät investoinnin kohteena olevaan toimintaan; näihin kuuluvat työpaikat, jotka on luotu investoinnin aiheuttaman kapasiteetin käyttöasteen nousun vuoksi;

14)

’palkkakustannuksilla’ tuensaajan kyseessä olevan työpaikan osalta tosiasiallisesti suorittamien maksujen kokonaismäärää, joka koostuu:

15)

’pk-yrityksille myönnettävällä investointi- ja työllisyystuella’ tukea, joka täyttää 12 artiklassa säädetyt edellytykset;

16)

’investointituella’ seuraavissa artikloissa tarkoitettuja tukimuotoja: alueellista investointi- ja työllisyystukea koskeva 11 artikla, pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea koskeva 12 artikla ja ympäristönsuojeluun myönnettävää investointitukea koskevat 14-18 artikla;

17)

’epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ henkilöä, joka kuuluu johonkin seuraavien henkilöiden muodostamista ryhmistä:

18)

’alentuneesti työkykyisellä työntekijällä’ henkilöä:

19)

’suojatyöllä’ työpaikkaa toimipaikassa, jonka työntekijöistä vähintään 50 prosenttia on alentuneesti työkykyisiä henkilöitä;

20)

’tuetulla työllistymisellä’ alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työskentelyä toimipaikassa, jossa tarjotaan henkilökohtaista apua tai tukea mutta joka ei ole suojatyöympäristö;

21)

’maataloustuotteella’:

22)

’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistelemiseksi ensimyyntiä varten;

23)

’maataloustuotteen markkinoille saattamisella’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille ensituottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan markkinoille saattamiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

24)

’matkailutoiminnalla’ seuraavaa NACE Rev. 1.1:n luokituksen mukaista liiketoimintaa:

25)

’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksista.

26)

’riskipääomalla’ oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista rahoitusta yrityksille niiden kasvun varhaisvaiheissa (siemenvaihe, käynnistysvaihe ja laajentamisvaihe);

27)

’teräsalalla’ alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (2007-2013) (25) liitteen I kattamia aloja.

a)

lainoista koostuva tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella ja siinä otetaan huomioon, että lainalla on tavanomainen vakuus ja/tai siihen liittyy poikkeuksellinen riski;

b)

takausohjelmista koostuva tuki, kun bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävät menetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun niistä on ilmoitettu komissiolle tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 1628/2006 mukaisesti ja hyväksytyt menetelmät koskevat nimenomaisesti kyseistä takaustyyppiä ja kyseistä perustana olevien tointen tyyppiä;

c)

verotoimenpiteistä koostuva tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

a)

pääomapanoksista koostuva tuki;

b)

riskipääomatoimenpiteistä koostuva tuki, lukuun ottamatta 23 artiklan mukaiset edellytykset täyttävää tukea.

a)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki: 7,5 miljoonaa EUR kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

b)

ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki: 5 miljoonaa EUR kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

c)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki: 2 miljoonaa EUR kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

d)

tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki:

Hankkeen katsotaan koostuvan ensisijaisesti perustutkimuksesta, jos yli 50 prosentin osuus tukikelpoisista hankekustannuksista aiheutuu perustutkimukseksi katsottavasta toiminnasta, tai ensisijaisesti teollisesta tutkimuksesta, jos yli 50 prosentin osuus tukikelpoisista hankekustannuksista aiheutuu teolliseksi tutkimukseksi katsottavasta toiminnasta. Tapauksissa, joissa hankkeen ensisijaista luonnetta ei voida määrittää, sovelletaan alhaisempaa kynnysarvoa.

e)

pk-yrityksille myönnettävä tuki teollisoikeuksien kustannuksiin: 5 miljonaa EUR kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

f)

koulutustuki: 2 miljonaa EUR kutakin koulutushanketta kohden;

g)

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen: 5 miljonaa EUR vuodessa kutakin yritystä kohden;

h)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistymiseen palkkakustannusten korvaamisen muodossa: 10 miljonaa EUR vuodessa kutakin yritystä kohden;

i)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistymiseen lisäkulujen korvaamisen muodossa: 10 miljoonaa EUR vuodessa kutakin yritystä kohden.

a)

hankkeen/toiminnan suurempi koko tuen seurauksena;

b)

hankkeen/toiminnan laajempi soveltamisala tuen seurauksena;

c)

tuensaajan hankkeen/toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän lisääntyminen tuen seurauksena.]

a)

investoinnista sellaisiin aineelliseen ja/tai aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy uuden toimipaikan perustamiseen, olemassa olevan toimipaikan laajentamiseen, toimipaikan tuotannon monipuolistamiseen uusiin lisätuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen; tai

b)

toimipaikkaan välittömästi liittyvän käyttöomaisuuden hankinnasta, jos toimipaikka on suljettu tai olisi suljettu, jollei sitä olisi ostettu, ja käyttöomaisuuden ostajana on riippumaton sijoittaja;

a)

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

b)

se on katsottava poistokelpoiseksi omaisuudeksi;

c)

se on ostettava kolmansilta markkinaehdoin ilman että ostaja kykenisi käyttämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (28) 3 artiklassa tarkoitettua määräysvaltaa suhteessa myyjään tai päinvastoin;

d)

se on sisällytettävä yrityksen omaisuuteen ja pysyttävä tukea saavan toimipaikan hallussa vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan.

a)

työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuun saattamisesta; ja

b)

investointihankkeen tuloksena kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä viimeisen 12 kuukauden keskiarvoon verrattuna; ja

c)

luodut työpaikat on säilytettävä suurten yritysten tapauksessa vähintään viiden vuoden ajan ja pk-yritysten tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajan.

a)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007-2013 määritetään, jos tuensaaja on pieni tai keskisuuri yritys;

b)

25 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 20 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007-2013 määritetään, jos tuensaajayrityksessä on vähemmän kuin 750 työntekijää ja/tai sen liikevaihto on pienempi kuin 200 miljoonaa EUR laskettuna liitteen I mukaisesti.

a)

20 prosenttia, kun on kyse pienistä yrityksistä;

b)

10 prosenttia, kun on kyse keskisuurista yrityksistä.

a)

investoinnin tukikelpoiset aineelliset ja aineettomat kustannukset; tai

b)

investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta.

a)

75 prosenttia tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla;

b)

65 prosenttia tukikelpoisista investoinneista neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 (29) tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoisilla alueilla;

d)

40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista kaikilla muilla alueilla.

a)

’ympäristönsuojelulla’ kaikkia toimenpiteitä, joilla pyritään korjaamaan tai ennaltaehkäisemään fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille tuensaajan omasta toiminnasta aiheutuvia haittoja, pienentää tällaisten haittojen riskiä tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö;

b)

”energiansäästötoimenpiteillä” toimia, joiden avulla yritykset voivat vähentää tuotantoprosessiensa energiankulutusta, lukuun ottamatta vähemmän energiaa kuluttavien koneiden tai kuljetusvälineiden kehittämistä ja tuotantoa sekä toimia, joiden tarkoituksena on parantaa työturvallisuutta tai -hygieniaa;

c)

”yhteisön normilla” yhteisön pakollista normia, jolla vahvistetaan saavutettava ympäristönsuojelun taso; neuvoston direktiivissä 96/61/EY (30) säädettyjä velvollisuuksia ei katsota tässä asetuksessa tarkoitetuksi yhteisön normiksi;

d)

”uusiutuvilla energialähteillä” uusiutuvia, muita kuin fossiilisia energialähteitä (tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergia, teholtaan alle 10 megawatin vesivoimalat sekä biomassan suora poltto, kaatopaikkakaasut, jäteveden käsittelylaitosten kaasut ja biokaasut);

e)

”energiantuotannolla uusiutuvista energialähteistä” energian tuottamista prosesseissa, joissa käytetään vain uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta sähköstä, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa, esimerkiksi yhteispoltolla, mukaan lukien varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävä uusiutuva sähkö ja lukuun ottamatta varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;

f)

”yhteistuotannolla” lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian samanaikaista tuottamista samassa prosessissa;

g)

”tehokkaalla yhteistuotannolla” yhteistuotantoa, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (31) liitteiden II ja III perusteet ja kyseisen direktiivin 4 artiklassa määritellyt yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot;

h)

”ympäristöverolla” veroa, jonka erityisellä määräytymisperusteella on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön ja jonka tarkoituksena on tiettyjen tavaroiden tai palvelujen verottaminen siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan ja/tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;

i)

”aineellisella omaisuudella” tämän asetuksen 3 jaksossa ja poiketen siitä, mitä 2 artiklan 9 kohdassa säädetään, myös maantiekuljetusvälineitä ja -laitteita, jotka katsotaan tukikelpoiseksi aineelliseksi omaisuudeksi.

a)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi vähentää toiminnastaan aiheutuvaa pilaantumista ylittämällä sovellettavat yhteisön normit riippumatta siitä, että voimassa on kansallisia normeja, jotka ovat tiukempia kuin pakolliset yhteisön normit;

b)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi vähentää nykyisestä toiminnastaan aiheutuvaa pilaantumista yhteisön normien puuttuessa.

a)

’omalla pääomalla’ sijoittajien merkitsemiä osakkeita, jotka antavat omistusosuuden yrityksestä;

b)

’oman pääoman luonteisella rahoituksella’ rahoitusvälineitä, joiden tuotto haltijalle perustuu pääasiassa kohdeyrityksen voittoihin tai tappioihin ja jotka ovat maksulaiminlyönnin yhteydessä vakuudettomia;

c)

’yksityisellä sijoituspääomalla’ yksityisen — ei julkisen — oman pääoman ehtoisen tai oman pääoman luonteisen rahoituksen sijoittamista yrityksiin, joita ei ole noteerattu pörssissä, mukaan lukien pääomasijoittaminen;

d)

’siemenvaiheen rahoituksella’ tarkoitetaan käynnistysvaihetta edeltävää, alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta;

e)

’käynnistysvaiheen rahoituksella’ rahoitusta tuotekehitykseen ja alkumarkkinointiin yrityksille, jotka eivät ole vielä myyneet tuotteitaan tai palvelujaan kaupallisesti eivätkä vielä tuota voittoa;

f)

’laajentamiseen tarvittavalla pääomalla’ rahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kasvuun ja laajentamiseen riippumatta siitä, onko yritys kannattava tai voittoa tuottava, ja jolla on tarkoitus rahoittaa tuotantokapasiteetin lisäämistä, markkinoiden tai tuotteiden kehittämistä tai lisätä käyttöpääomaa;

g)

’irtautumisstrategialla’ strategiaa, jolla pääomasijoitusrahasto luopuu osuuksistaan mahdollisimman suureen tuottoon tähtäävän suunnitelman mukaisesti; strategiana voi olla esimerkiksi yrityskauppa, alaskirjaus, etuoikeutettujen osakkeiden/lainojen takaisinlunastus, myynti toiselle pääomasijoittajalle, myynti rahoituslaitokselle ja myynti julkisesti, mukaan lukien listautumisanti;

h)

’kohdeyrityksellä’ yritystä, johon sijoittaja tai sijoitusrahasto suunnittelee sijoittavansa.

a)

kutakin investointia varten laaditaan liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa arvioidaan ennakkoon hankkeen elinkelpoisuutta; ja

b)

kutakin investointia varten on laadittu selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

a)

sijoitusrahaston ammattimainen hoitaja tai rahastoyhtiö ja rahaston osuudenomistajat ovat tehneet sopimuksen, jossa määrätään, että rahastonhoitajan saama palkkio riippuu tuloksesta, ja jossa määritetään rahaston tavoitteet ja sijoitusten suunniteltu ajoitus; ja

b)

yksityiset pääomasijoittajat ovat edustettuna investointirahaston rakenteessa esimerkiksi sijoituskomitean tai neuvoa-antavan komitean välityksellä; ja

c)

rahaston hoidossa sovelletaan parhaita käytänteitä ja rahasto on viranomaisvalvonnan kohteena.

a)

’tutkimusorganisaatiolla’ sellaista korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kaltaista yksikköä sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia koulutuksen, julkaisujen tai teknologiansiirron kautta; kaikki voitto on investoitava edelleen kyseiseen toimintaan, tulosten levittämiseen tai opetukseen; tällaisessa yksikössä vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaan tai jäsenen muodossa käyttävillä yrityksillä ei ole etuoikeusasemaa yksikön tutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin nähden;

b)

”perustutkimuksella” kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen;

c)

”teollisella tutkimuksella” suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; teollinen tutkimus kattaa sen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen prototyyppejä lukuun ottamatta;

d)

”kokeellisella kehittämisellä” olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille; tämä voi kattaa myös esimerkiksi muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Jos esittely- tai pilottihankkeita käytetään myöhemmin kaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista.

Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus on myös tukikelpoista edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäviksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin.

Kokeellinen kehittäminen ei kata tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia.

a)

perustutkimus;

b)

teollinen tutkimus;

c)

kokeellinen kehittäminen.

a)

100 prosenttia, kun on kyse perustutkimuksesta;

b)

50 prosenttia, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta;

c)

25 prosenttia, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä.

a)

kun kyse on pk-yrityksille myönnettävästä tuesta, keskisuurten yritysten tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä ja pienten yritysten 20 prosenttiyksikköä; ja

b)

tukea voidaan lisäksi korottaa 15 prosenttiyksikköä, kuitenkin enintään 80 prosentin tuki-intensiteettiin saakka, jos:

Alihankintaa ei katsota b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetuksi todelliseksi yhteistyöksi.

a)

henkilöstökustannukset (tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimushankkeen parissa);

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan luovutuksen aiheuttamat kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten;

e)

tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset;

f)

muut käyttökustannukset, mukaan luettuina suoraan tutkimustoiminnasta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

a)

pk-yritysten osalta 75 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 50 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin;

b)

suurten yritysten osalta 65 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 40 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin.

a)

kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat ennen oikeuden myöntämistä ensimmäisellä lainkäyttöalueella, mukaan lukien hakemuksen laatimiseen, jättämiseen ja käsittelyyn liittyvät kustannukset sekä kustannukset hakemuksen uusimisesta ennen oikeuden myöntämistä;

b)

käännös- ja muut kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden myöntämisestä tai vahvistamisesta muilla lainkäyttöalueilla;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden pätevyyden puolustamisesta hakemuksen virallisen käsittelyn ja mahdollisten väitemenettelyjen aikana, myös silloin kun kyseiset kustannukset syntyvät oikeuden myöntämisen jälkeen.

a)

se on kyseisen sektorin tai alasektorin yleisen edun mukaista;

b)

tutkimuksen aloittamisesta ja tavoitteista tiedotetaan ennen tutkimuksen aloittamista Internetissä; tietoihin on sisällytettävä tulosten arvioitu valmistumisaika ja julkaisutiedot Internetissä sekä maininta siitä, että tutkimuksen tulokset ovat saatavilla veloituksetta;

c)

tutkimuksen tulokset asetetaan saataville Internetiin vähintään viiden vuoden ajaksi; nämä tiedot on julkaistava viimeistään siinä vaiheessa kun vastaavia tietoja annetaan eri järjestöjen jäsenille;

d)

tuki on myönnettävä suoraan tutkimuslaitokselle tai -elimelle eikä siihen saa liittyä välitöntä tutkimustoiminnan ulkopuolista tukea maataloustuotteita tuottavalle, jalostavalle tai markkinoivalle yritykselle eikä hintatukea kyseisten tuotteiden tuottajille.

1)

’erityiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille;

2)

’yleiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta ei voida hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille.

Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi:

a)

25 prosenttia, kun on kyse erityiskoulutuksesta; ja

b)

60 prosenttia, kun on kyse yleiskoulutuksesta.

a)

10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille;

b)

10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille.

a)

kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset;

b)

kouluttajien ja koulutettavien matkakulut, mukaan lukien majoitus;

c)

muut juoksevat kulut, kuten hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut,

d)

poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa;

e)

koulutushankkeeseen liittyvät opastus- ja neuvontapalvelukustannukset;

f)

koulutettavien henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) muiden a-e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärään saakka. Viimeksi mainittujen kustannusten osalta voidaan ottaa huomioon ainoastaan ne tunnit, joiden aikana koulutettavat ovat tosiasiallisesti osallistuvat koulutukseen, sen jälkeen kun niistä on vähennetty tuotantotunnit.

a)

toimitilojen mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön työllistämisestä yksinomaan alentuneesti työkykyisen työntekijöiden avustamiseen;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat laitteiden mukauttamisesta tai hankkimisesta taikka ohjelmistojen hankkimisesta ja validoinnista alentuneesti työkykyisten työntekijöiden käyttöön, mukaan lukien mukautetun teknologian ja apuvälineteknologian laitteista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka tuensaajalle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä;

d)

jos tuensaajayritys tarjoaa suojatyötä, tuki voi lisäksi kattaa kyseisten toimitilojen rakentamisesta, asennustöistä tai laajentamisesta aiheutuvat kustannukset ja kaikki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset;

e)

jos tuensaaja tarjoaa tuettua työtä, alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä suoraan aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset.

a)

julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (business angels), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1 250 000 EUR;

b)

korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;

c)

institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;

d)

paikalliset itsehallintoelimet joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa EUR ja joissa on alle 5000 asukasta.

a)

yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

b)

yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

c)

yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

d)

toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.

a)

työntekijät;

b)

kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;

c)

yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;

d)

yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.

1.

Tuensaaja (tukea saavan yrityksen/saavien yritysten nimi ja maininta siitä, onko kyseessä pk-yritys):

2.

Tukiohjelman viitenumero (komission käyttämä viitenumero voimassa olevasta ohjelmasta/ohjelmista, jonka/joiden nojalla tukea myönnetään):

3.

Tuen myöntävä viranomainen tai viranomaiset (nimi ja yhteystiedot):

4.

Jäsenvaltio, jonka alueella tukea saava hanke tai toimenpide toteutetaan:

5.

Hankkeen tai toimenpiteen tyyppi:

3.

Lyhyt kuvaus hankkeesta tai toimenpiteestä:

4.

Mahdollisten tukikelpoisten kustannusten määrä euroina:

5.

Diskontattu tukimäärä (brutto) euroina:

6.

Tuki-intensiteetti (prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna):

7.

Ehdotetun tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset:

8.

Hankkeen tai toimenpiteen suunniteltu aloitus- ja lopetusaika:

9.

Tuen myöntämispäivä:

1.

Tuensaaja (tuensaajayrityksen nimi tai -yritysten nimet):

2.

Tukiohjelman viitenumero (komission käyttämä viitenumero voimassa olevasta ohjelmasta, jonka nojalla tukea myönnetään):

3.

Tuen myöntävä viranomainen tai viranomaiset (nimi ja yhteystiedot):

4.

Jäsenvaltio, jossa investointi toteutetaan:

5.

Alue (NUTS 3 -taso), jolla investointi toteutetaan:

6.

Kunta (aikaisemmin NUTS 5 -taso, nykyisin LAU 2), jossa investointi toteutetaan:

7.

Hanketyyppi (uuden toimipaikan perustaminen, olemassa olevan toimipaikan laajentaminen, toimipaikan tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen):

8.

Investointihankkeen perusteella valmistettavat tuotteet tai tarjottavat palvelut (käyttäen PRODCOM/NACE -luokitusta tai palvelualan hankkeiden osalta CPA-luokitusta):

9.

Investointihankkeen lyhyt kuvaus:

10.

Investointihankkeen diskontatut tukikelpoiset kustannukset (euroina):

11.

Diskontattu tukimäärä (brutto) euroina:

12.

Tuki-intensiteetti (prosenttia bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna):

13.

Ehdotetun tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset:

14.

Hankkeen suunniteltu aloitus- ja lopetusajankohta:

15.

Tuen maksupäivä: