—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2003) 562) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0460/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan ja 158 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A5-0380/2003);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sana muodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

—

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2003) 470) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0392/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, 97 artiklan 7 kohdan ja 158 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A5-0379/2003);

1.

hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä FAOn pääjohtajalle.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2003) 18) (1),

—

ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan 2 kohdan ja 32 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0019/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-0363/2003);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

—

ottaa huomioon Helleenien tasavallan aloitteen (8830/2003) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0253/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A5-0366/2003);

1.

hyväksyy Helleenien tasavallan aloitteen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Helleenien tasavallan aloitteeseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Helleenien tasavallan hallitukselle.

—

ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (13203/2003) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0471/2003),

—

ottaa huomioon komission alkuperäisen ehdotuksen (KOM(2003) 426) (2),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A5-0377/2003);

1.

hyväksyy neuvoston ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

korostaa, että kun sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 10 artiklaa, joka koskee toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä lojaalia yhteistoimintaa, Euroopan parlamenttia olisi pitänyt kuulla myös lainsäädäntöehdotuksesta, johon tässä päätösehdotuksessa viitataan, koska se, että tämä perusteksti annetaan parlamentille vain tiedoksi, heikentää sen roolia kyseisessä päätöksentekoprosessia;

4.

pyytää siksi tulla kuulluksi komission alkuperäisestä ehdotuksesta;

5.

vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

6.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

7.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2003) 351) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0287/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0382/2003),

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 220) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 156 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0199/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A5-0374/2003);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 406) (1),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 156 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0310/2003),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A5-0375/2003);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

katsoo, että komission ehdotuksen rahoitusselvitys on yhteensopiva rahoitusnäkymien otsakkeen 3 enimmäismäärän kanssa eikä sillä rajoiteta muita toimintalinjoja,

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 154 artiklan mukaisesti ja tukeakseen perustamissopimuksen 14 ja 158 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista yhteisö osallistuu Euroopan laajuisten verkkojen rakentamiseen ja kehittämiseen, jotta unionin kansalaiset, talouden toimijat ja alue- ja paikallisyhteisöt saisivat täyden hyödyn vailla sisärajoja olevan alueen syntymisestä.

(2)

Kun tuetaan yritysten ja kansalaisten liikkumista Euroopan valtioiden rajojen yli, edistetään samalla suoraan esteiden poistamista tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääoman vapaalta liikkuvuudelta sekä jäsenvaltioiden kansalaisten vapaalta asettautumiselta toisten jäsenvaltioiden alueelle.

(3)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artiklan mukaisesti yhteisö ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan.

(4)

Päätöksillä N:o 1719/1999/EY (5) ja 1720/1999/EY (6) Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joukon toimia, laaja-alaisia toimenpiteitä ja suuntaviivoja, joihin sisältyy myös yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen hallintojen väliseen telemaattiseen tietojenvaihtoon käytettävien Euroopan laajuisten verkkojen osalta. Koska näiden päätösten voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004, on tarpeen säätää kyseisillä päätöksillä perustetun IDA-ohjelman jatko-ohjelman puitteista.

(5)

IDABC-ohjelmassa, joka on IDA-ohjelman jatko-ohjelma, hyödynnetään aiempien ohjelmien hyviä tuloksia, joiden avulla on lisätty julkishallinnon rajatylittävän yhteistyön tehokkuutta.

(6)

IDABC-ohjelmaa suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi asianmukaisesti otettava huomioon IDA-ohjelman saavutukset ja olisi tarjottava mahdollisuus viedä päätökseen toimet, jotka on jo käynnistetty.

(7)

Osana IDABC-ohjelmaa loppuun saatetut toimet muodostavat todennäköisesti perustan tuleville toimille ohjelman voimassaolon päätyttyä. Tämä yhdistettynä teknologisen muutoksen nopeaan tahtiin merkitsee, että ohjelmaa on voitava mukauttaa tulevan kehityksen mukaan.

(8)

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi päätelmät, joilla pyritään muovaamaan Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, jolla on mahdollisuudet kestävään talouskasvuun, entistä suurempaan määrän parempilaatuisia työpaikkoja ja entistä suurempaan sosiaaliseen koheesioon.

(9)

Brysselissä maaliskuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kiinnitti huomiota Euroopan yhteyksien merkitykseen sisämarkkinoiden vahvistamisessa ja korosti, että sähköinen viestintä on vahva kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen lähde Euroopan unionissa ja että olisi toteutettava toimia tämän vahvuuden lujittamiseksi ja Lissabonin tavoitteiden tukemiseksi. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten ja yhteisön toimielinten on saatava käyttönsä, vaihdettava ja käsiteltävä yhä suurempia määriä tietoa sähköisin keinoin (”telemaattiset verkot”).

(10)

Poistamalla viranomaisten välisen sekä viranomaisten ja toisaalta yritysten ja kansalaisten välisen sähköisen viestinnän esteitä kaikilla tasoilla tuetaan Euroopan yritysten toimintaympäristöä, kevennetään hallinnollista taakkaa ja vähennetään byrokratiaa. Tämä voi myös rohkaista Euroopan unionin kansalaisia ja yrityksiä nauttimaan tietoyhteiskunnan eduista ja asioimaan julkishallinnon kanssa interaktiivisesti sähköisiä välineitä käyttämällä.

(11)

Julkishallinnon sähköisten palveluiden tehostunut tarjonta antaa yrityksille ja kansalaisille mahdollisuuden asioida interaktiivisesti viranomaisten kanssa ilman erityistä tietotekniikan, kuten osallisuutta edistävien sähköisten palveluiden, tai tietyn viranomaisen sisäisen organisaation tuntemusta.

(12)

Euroopan laajuisten telemaattisten verkkojen rakentaminen tiedonvaihtoa varten ei siis ole päämäärä sinänsä, vaan väline, jolla voidaan saavuttaa yleiseurooppalaisella tasolla yhteentoimivat julkishallinnon interaktiiviset tietopalvelut; tämä toiminta rakentuu tuloksille, joita on saatu Euroopan julkishallinnon yhteistyöstä, ja toimintaa laajennetaan näin kansalaisten ja yritysten suuntaan.

(13)

Yleiseurooppalaiset julkishallinnon sähköiset palvelut antavat viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille paremmat mahdollisuudet asioida interaktiivisesti viranomaisten kanssa kansallisten rajojen yli. Tällaisten palveluiden tarjoaminen edellyttää, että viranomaisten välillä on käytettävissä tehokkaita ja yhteentoimivia tieto- ja viestintäjärjestelmiä sekä yhteentoimivia hallinnon tuki- ja palvelutoimintojen prosesseja, jotta julkisen sektorin tietoja voidaan vaihtaa turvallisesti ja jotta niitä voidaan ymmärtää ja prosessoida kaikkialla Euroopassa.

(14)

On tärkeää, että toteutettavissa kansallisissa toimissa otetaan riittävästi huomioon Euroopan unionin toiminnan painopisteet.

(15)

On olennaisen tärkeää maksimoida tietojen vaihtoa ja palvelun integrointia koskevien standardien tai yleisesti saatavilla olevien taikka avointen määrittelyiden käyttö, jotta varmistetaan saumaton yhteentoimivuus ja näin lisätään yleiseurooppalaisista julkishallinnon sähköisistä palveluista ja niiden perustana olevista Euroopan laajuisista telemaattisista verkoista saatavia etuja.

(16)

On sekä yhteisön että jäsenvaltioiden velvollisuus rakentaa yleiseurooppalaiset julkishallinnon sähköiset palvelut ja niiden perustana olevat telemaattiset verkot, joita yhteisö käyttää tai joista se hyötyy.

(17)

On olennaisen tärkeää varmistaa tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden ja yhteisön sekä tarvittaessa yhteisön toimielinten ja sidosryhmien välillä.

(18)

Yhteisön laajuisilla toimilla olisi edistettävä julkishallinnon sähköisten palveluiden myönteistä kehitystä yleiseurooppalaisella tasolla ja tuettava tähän liittyviä sitoumuksia, joita edellytetään kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla, ottaen samalla asianmukaisesti huomioon yhteisön kielellinen monimuotoisuus.

(19)

Olisi varmistettava ohjelman myönteinen vuorovaikutus alan kansallisten, alueellisten ja paikallisten aloitteiden kanssa ja taattava julkishallinnon sähköisten palveluiden tarjonta jäsenvaltioiden sisällä.

(20)

Sevillassa kesäkuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tukensa eEurope 2005 -toimintasuunnitelmalle, erityisesti sähköistä hallintoa koskevalle osalle, jossa korostuu IDA-ohjelman merkitys tuettaessa yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden rakentamista rajatylittävien toimien tueksi, jolloin täydennetään sähköistä hallintoa koskevia kansallisen, alueellisen ja paikallistason aloitteita ja tarjotaan niille puitteet.

(21)

Jotta yhteisön rahoitusta käytettäisiin tehokkaasti, on tarpeen jakaa yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden ja niiden perustana olevien telemaattisten verkostojen kustannukset tasapuolisesti jäsenvaltioiden ja yhteisön kesken.

(22)

Yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden ja niiden perustana olevien telemaattisten verkostojen perustamisessa ja toiminnassa voidaan parhaiten saavuttaa tuottavuus, reagointivalmius ja joustavuus, kun omaksutaan markkinasuuntautunut toimintatapa, jolloin toimittajat valitaan kilpaillussa, usean laitetoimittajan ympäristössä ja samalla tarvittaessa varmistetaan toimenpiteiden kestävyys sekä toiminnan että rahoituksen kannalta.

(23)

Yleiseurooppalaisia julkishallinnon sähköisiä palveluita olisi kehitettävä yhteistä etua palvelevien erityishankkeiden kautta, ja näiden palveluiden yhteentoimivan tarjoamisen edellyttämät laaja-alaiset toimenpiteet olisi toteutettava perustamalla tai tehostamalla yleiseurooppalaisia telemaattisia verkkoja tukevia infrastruktuuripalveluita.

(24)

IDABC-ohjelma olisikin avattava Euroopan talousalueen maiden ja ehdokasmaiden osallistumiselle ja yhteistyötä muiden kolmansien maiden kanssa olisi rohkaistava. Kansainväliset toimijat voivat omalla kustannuksellaan osallistua yhteistä etua palvelevien hankkeiden ja laaja-alaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

(25)

Euroopan unionin rahoituksen terveen hallinnon turvaamiseksi ja tarpeettoman laitteistojen lisäämisen, tutkimusten toistamisen ja eriävien lähestymistapojen välttämiseksi olisi oltava mahdollista käyttää IDA-ohjelmassa tai IDABC-ohjelmassa kehitettyjä infrastruktuuripalveluita perustamissopimuksen V ja VI osaston mukaisissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön puitteissa.

(26)

Koska jäsenvaltiot eivät toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi voi riittävässä määrin toteuttaa tavoitteena olevia yleiseurooppalaisia julkishallinnon sähköisiä palveluita vaan ne voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, yhteisö voi perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyä toimenpiteitä. Samassa artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä päätös ei ylitä sitä, mikä on tarpeen mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

a)

mahdollistaa tehokas ja turvallinen tiedonvaihto kansallisten, alueellisten ja paikallistason viranomaisten välillä sekä tällaisten viranomaisten ja yhteisön toimielinten tai tarvittaessa muiden yksiköiden välillä, jotta jäsenvaltiot ja yhteisö voivat oman toimivaltansa mukaisesti panna täytäntöön perustamissopimuksen 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisön toimintalinjoja ja toimia

b)

ulottaa edellä a alakohdassa määritetyn tiedonvaihdon edut yrityksiin ja kansalaisiin

c)

helpottaa yhteisön toimielinten välistä viestintää ja tukea yhteisön päätöksentekoprosessia sekä kehittää tähän liittyviä strategisia puitteita yleiseurooppalaisella tasolla

d)

edistää kansalaisten ja yritysten osallistumista Euroopan unionin rakentamiseen

e)

saavuttaa yhteentoimivuus sekä eri hallinnonaloilla että niiden välillä ja tarvittaessa myös yrityksiin ja kansalaisiin nähden

f)

saada a, b ja c alakohan mukaiset verkot lähentymään toisiaan kohti yhteistä telemaattista käyttöliittymää

g)

tuottaa merkittäviä etuja jäsenvaltioiden viranomaisille ja yhteisölle nykyistä sujuvampina toimintoina, nopeampina toteutuksina, turvallisuutena, tehokkuutena, avoimuutena, palvelukulttuurina ja reagointihalukkuutena

h)

edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja kannustaa viranomaisia kehittämään innovatiivisia telematiikkaratkaisuja.

a)

”telemaattinen verkko” on kattava tieto- ja viestintäjärjestelmä, johon sisältyvät fyysinen infrastruktuuri ja yhteydet sekä näihin liittyvät palvelut ja sovelluskerrokset ja joka näin ollen mahdollistaa sähköisen tiedonvaihdon viranomaisten sisällä tai välillä ja viranomaisten sekä yritysten ja kansalaisten välillä

b)

”yleiseurooppalaiset julkishallinnon sähköiset palvelut” ovat julkisen sektorin tietopalveluita ja interaktiivisia palveluita, joita tarjotaan viranomaisille, yrityksille ja niiden järjestöille sekä kansalaisille ja kansalaisjärjestöille yhteentoimivien Euroopan laajuisten telemaattisten verkkojen kautta

c)

”yhteistä etua palveleva hanke” on liitteen I kuvauksia vastaava hanke, joka toteutetaan tai jota jatketaan tämän päätöksen mukaisesti ja joka koskee yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden perustamista tai tehostamista

d)

”infrastruktuuripalvelut” ovat hankkeiden yleisten tarpeiden täyttämiseksi tarjottavia palveluita, teknologiaratkaisut ja ohjelmistosovellukset mukaan luettuna, niihin kuuluvat myös Euroopan yhteentoimivuuspuitteiden palvelut sekä turvallisuus-, välitysohjelmisto- ja verkkopalvelut. Infrastruktuuripalvelut tukevat yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden tarjoamista.

e)

”laaja-alainen toimenpide” on liitteen II kuvauksia vastaava toimi, joka toteutetaan tai jota jatketaan tämän päätöksen mukaisesti ja joka koskee infrastruktuuripalveluiden tai strategisten ja tukitoimien käynnistämistä tai tehostamista

f)

”yhteentoimivuus” on tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja niiden tukemien yritysprosessien kyky jakaa ja vaihtaa tietoa ja osaamista.

a)

tuetaan eEurope-aloitteen ja siihen liittyvien toimintasuunnitelmien yrityksiä ja kansalaisia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamista, erityisesti sähköisen hallinnon osalta

b)

edistetään suoraan esteiden poistamista tai vähentämistä tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääoman vapaalta liikkuvuudelta

c)

edistetään suoraan talous- ja rahaliiton hyvää toimintaa

d)

tuetaan Euroopan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen syntymistä

e)

rohkaistaan yhteisön toimielinten välistä sekä yhteisön toimielinten ja kansallisten, alueellisten ja paikallisviranomaisten, myös kansallisten tai alueellisten parlamenttien, välistä yhteistyötä

f)

tuetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusetujen suojelua tai petosten torjuntaa

g)

edistetään yhteisön säännöstön soveltamista Euroopan unionin laajentumisen jälkeen

h)

edistetään kilpailukykyä yhteisössä, erityisesti korostaen pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, sekä yrittäjyyttä ja innovaatioita tai

i)

tuetaan unionin kansalaisuutta ja osallistumista Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin, erityisesti sidosryhmien kuulemismenettelyiden avulla.

a)

kuvaus organisaation suunnitellusta kehityksestä ja tarvittaessa työskentelymenettelyiden uudelleensuunnittelusta

b)

tavoitteet, toiminnot, osallistujat ja tekninen lähestymistapa

c)

toimenpiteet monikielisen viestinnän helpottamiseksi

d)

yhteisön ja jäsenvaltioiden osuus

e)

odotettujen kustannusten jaottelu, kuvaus odotetuista eduista ja arviointiperusteet näiden etujen mittaamista varten täytäntöönpanovaiheen jälkeen, yksityiskohtainen erittely sijoitetun pääoman tuotosta sekä saavutettavat välitavoitteet

f)

kaavio, jossa määritellään yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden ja infrastruktuuripalveluiden toiminta- ja ylläpitokustannusten tasapuolinen jako yhteisön ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa muiden tahojen välillä täytäntöönpanovaiheen päätyttyä.

a)

tavoitteiden, toiminta-alan, perusteiden, mahdollisten edunsaajien, toimintojen ja teknisen lähestymistavan kuvaus

b)

aiempien menojen jaottelu ja saavutetut välitavoitteet sekä odotetut kustannukset ja edut ja saavutettavat välitavoitteet

c)

käyttävien infrastruktuuripalveluiden erittely.

—

ottaa huomion komission tiedonannon ”Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle” (KOM(2003) 226),

—

ottaa huomioon seuraavat päätöslauselmaesitykset:

—

ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmät ja Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2000 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston ylimääräisestä kokouksesta (23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa) (1) ja 20. maaliskuuta 2002 antamansa päätöslauselman Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksista (2),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman (3), jossa käsiteltiin komission vihreää kirjaa ”Yrittäjyys Euroopassa”, komission kertomusta ”Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja — täytäntöönpanokertomus”, komission tiedonantoa ”Pienyritykset etusijalle laajentuvassa Euroopassa” ja komission tiedonantoa ”Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen”,

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman (4) komission tiedonannosta ”Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa”,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lisää tutkimusta Euroopan hyväksi — Tavoitteena 3 prosenttia BKT:sta” (KOM(2002) 499), komission tiedonannon ”Uutta voimaa eurooppalaiselle tutkimusalueelle — Uudet panostukset, suuntaviivat ja näköalat” (KOM(2002) 565) ja komission tiedonannon ”Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa” (KOM(2003) 58),

—

ottaa huomioon riippumattoman asiantuntijaryhmän komissiolle osoittaman kertomuksen ”Raising EU R &D intensity: Improving the effectiveness of the mix of public support mechanisms for private sector research and development” (5),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 27. kesäkuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 1513/2002/EY eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002—2006) (6),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5-0389/2003),

A.

on vakuuttunut siitä, että Euroopan kilpailukyvyn ja aseman kannalta on ratkaisevan tärkeää lisätä tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoja huomattavasti,

B.

on vakuuttunut, että Euroopan tutkimuspolitiikan on tuettava perustutkimusta tehokkaammin,

C.

panee merkille Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokouksen päätöksen kasvattaa tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoja 3 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä,

D.

katsoo, että EU:n tutkimus- ja kehittämismenojen on noustava vuosittain 8 prosenttia, jotta tämä tavoite saavutettaisiin, ja että samanaikaisesti on saatavilla olevia varoja käytettävä tehokkaammin,

E.

panee merkille Sapirin kertomuksen ”Kasvavan Euroopan agenda” (7),

F.

katsoo, että etenkin tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattuja yksityisiä investointeja on lisättävä, jos unionista halutaan tehdä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue, kuten Lissabonin Eurooppa-neuvosto päätti,

G.

on tietoinen, että naisten osallistuminen yliopistojen ja yritysten tieteelliseen tutkimukseen ei ole toteutunut riittävästi;

1.

kannattaa komission tiedonannossaan antamia suosituksia;

2.

katsoo, että tiede ja tekniikka ovat kuuluneet Euroopan identiteettiin ainakin renessanssista saakka;

3.

vaatii jäsenvaltioita nostamaan tutkimusmenonsa 3 prosenttiin niiden bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä;

4.

arvostelee sitä, ettei neuvosto ole ryhtynyt julkilausumiensa jälkeen mihinkään toimiin ja että jäsenvaltiot eivät toteuta juurikaan toimia tutkimus- ja kehittämismäärärahojensa lisäämiseksi, vaan jotkut jopa vähentävät niitä;

5.

vaatii neuvostoa suhtautumaan komission ehdotuksiin vakavasti, jotta Eurooppa saataisiin jälleen johtavaan asemaan maailmassa kaikilla merkittävällä tieteen ja tekniikan aloilla, ja vaatii tämän vuoksi kilpailuun suuntautuvan tutkimuksen integroimista eurooppalaiseen tutkimuskenttään tähänastista paremmin;

6.

katsoo, että tietoon perustuvan yhteiskunnan toteutumista ei voida mitata pelkästään tutkimusmenojen suuruudella, vaan huomioon on otettava myös tieteellinen yleissivistys;

7.

vaatii siksi jäsenvaltioita ja yksityissijoittajia lisäämään tutkimukseen ja kehittämiseen käyttämiään varoja ja katsoo, että julkisten varojen kasvun on oltava 6 prosenttia ja yksityisten varojen kasvun 9 prosenttia, jotta keskiarvoksi saadaan 8 prosenttia, mitä vuodelle 2010 asetetun tavoitteen, yhteensä 3 prosentin osuuden BKT:stä, saavuttaminen edellyttää;

8.

vaatii, että myös Euroopan tutkimuksen puiteohjelman rahoitusta on nostettava vastaavasti, ja vaatii siksi tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoituksen lisäämistä 30 miljardiin euroon koko ohjelman aikana, jotta huomioon voitaisiin ottaa myös unionin laajentuminen käsittämään 25 jäsenvaltiota ja enemmän;

9.

vaatii lisäksi, että kansalliset T & K-ohjelmat sovitetaan yhteen entistä paremmin ja että yhteistyössä EU:n ohjelmien kanssa luodaan visionäärisiä ”teknologiayhteisöjä” (esim. ITER), jotta voidaan käsitellä Euroopan laajuisesti rajallista määrää suuria ja kunnianhimoisia aiheita; katsoo, että teknologiayhteisöt, kuten myös EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukainen toiminta on toteutettava siten, että mahdollisimman laajoilla intressipiireillä on mahdollisuus osallistua niihin organisaatiomuodosta riippumatta;

10.

vaatii, että tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa seurataan osaamisverkostojen ja integroitujen hankkeiden avulla selkeämmin eurooppalaisen tutkimusalueen ideaa ja että tarkistetaan erityisesti hankkeiden suuruutta hankekumppanien määrän ja rahoituksen suhteen;

11.

korostaa, että on tärkeää tehostaa jäsenvaltioiden ja unioniin liittyvien valtioiden välistä yhteistyötä tutkimuspolitiikan ja tutkimusinvestointien alalla; huomauttaa, että yksittäisten jäsenvaltioiden välillä on jo nyt menestyksekästä yhteistyötä lentoliikenteen ja avaruustekniikan aloilla;

12.

katsoo, että tarvitaan vielä huomattavia ponnistuksia, jotta tulevaisuudessa on riittävästi tiedemiehiä, insinöörejä ja asiantuntijoita, ja vaatii siksi jäsenvaltioita kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tieteellis-tekniseen koulutukseen ja vaatii EU:ta lisäämään huomattavasti tiedemiesten, insinöörien ja ammattitaitoisen henkilöstön liikkuvuutta koskevaa panostaan, jotta Euroopan laajuinen tutkimusalue saadaan ennen pitkää todella aikaan;

13.

toteaa, että siihen kuuluvat myös tutkijoiden kilpailukykyinen ja koulutusta vastaava palkkaus, sosiaaliturva, urasuunnittelu ja perheen etu, johon liittyvät niin rahoitus perheen mukaan tuloon, byrokratian keveys (viisumit, luvat), puolison työskentelymahdollisuudet kuin lasten päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet;

14.

korostaa henkilöresurssien jatkuvan tukemisen merkitystä; kehottaa luomaan oikeudellisen kehyksen, jolla taataan, että tutkimushenkilöstöä voidaan palkata joustavasti ja käytännönläheisesti ja että tutkimushenkilöstö voi liikkua vapaasti EU:n alueella;

15.

huomauttaa, että pätevien tutkijoiden poismuutto jatkuu ja sen lisäksi väestörakenteen kehityssuuntaukset ja luonnontieteiden opiskelijoiden määrän väheneminen saa aikaan sen, että tutkijoita on yhä vaikeampaa löytää; katsoo, että tutkijoiden muuttamista ja ammatinharjoittamista olisi helpotettava;

16.

katsoo, että tulevaisuudessa tiettyjä väestöryhmiä on kannustettava tutkimustyöhön; korostaa, että tämä koskee etenkin naisia, sillä kaikista ponnisteluista huolimatta naisten osuus tutkimustyössä ei ole juurikaan kasvanut viimeksi kuluneina vuosina;

17.

vaatii, että EU ottaa maailmanlaajuisen kilpailun huomioon myös niin, että se on avoin kaikkialta maailmasta tuleville tiedemiehille, insinööreille ja asiantuntijoille, mukaan lukien muutamaksi vuodeksi ulkomaille muuttaneet kansalaiset;

18.

tukee pk-yritysten alueellisten verkkojen perustamista ja vaatii jäsenvaltioita sekä komissiota asettamaan tällaisten aloitteiden tukemisen etusijalle;

19.

pitää myönteisenä sitä, että monet Euroopan alueet ovat jo tunnustaneet tieteen ja tekniikan merkityksen, ja kannustaa tiedealueiden väliseen EU:n tukemaan kilpailuun;

20.

tunnustaa, että monet suuryritykset toteuttavat huomattavia ponnistuksia harjoittaakseen tutkimusta ja kehittämistä omin varoin, mutta pahoittelee sitä, että tämä ei päde vielä kaikkiin suuryrityksiin;

21.

vaatii suuryrityksiä investoimaan nykyistä enemmän tulevaisuuteen ja osoittamaan tämän käytännössä tehostetun omien T & K-osastojen perustamisen kautta;

22.

pitää Euroopan erityisenä vahvuutena etenkin Yhdysvaltoihin nähden pk-yritysten hyvin suurta panosta talouden ja työllisyyden edistämisessä;

23.

pitää sitä vastoin Euroopan heikkoutena pk-yrityksen riittämätöntä osallistumista tutkimukseen ja katsoo, että juuri tätä aluetta on parannettava, koska pk-yritykset ovat usein erityisen innovatiivisia;

24.

on vakuuttunut siitä, että yksityisten yritysten entistä suurempi panostus tutkimukseen ja kehittämiseen ei ole riippuvainen pelkästään käytettäviin osoitetuista varoista, vaan myös ja ensisijaisesti entistä tiiviimmästä yritysten ja etenkin pk-yritysten sekä julkisten ja yksityisten tutkimuslaitosten välisestä yhteistyöstä;

25.

huomauttaa, että soveltava tutkimus tarjoaa Euroopan talouksille merkittävää käyttövoimaa ja että on tuettava tutkimuksen ja yritysten välistä kohdennettua yhteistyötä; korostaa, että etenkin pk-yritysten kanssa tehtävälle yhteistyölle on annettava ensisijainen asema;

26.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimivia malleja tutkimusinstituuttien ja yritysten väliselle oikeudelliselle yhteistyölle;

27.

vaatii, että yksityisten yritysten kaupalliset intressit otetaan nykyistä paremmin huomioon käsiteltäessä tekijänoikeuksia julkisissa laitoksissa ja julkis-yksityisissä kumppanuuksissa;

28.

korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojalla on keskeinen rooli, sillä tekijäoikeuksien menestyksekäs taloudellinen hyödyntäminen varmistaa pääomasta saatavan tuoton ja edistää tutkimustoiminnan kehitystä;

29.

huomauttaa erityisesti, että henkisen pääoman tekijänoikeudet on tarjottava käyttöön pikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin ja että yhteisön patentin käyttöönotto ja tietokoneella toteutettavien keksintöjen patentointia koskevat uudet määräykset ovat tärkeitä askeleita;

30.

katsoo, että julkisen tuen painopisteen tulee olla entistä enemmän pk-yrityksissä, ja vaatii siksi uusia epäbyrokraattisia tukivälineitä;

31.

muistuttaa, että pk-yrityksillä ei yleensä ole suuria henkilöstöresursseja ja että ne kohtaavat lisäksi entistä enemmän yksityiseen rahoitukseen liittyviä vaikeuksia, minkä vuoksi ne ovat riippuvaisia tutkimusvarojen nopeasta ja ei-byrokraattisesta saannista;

32.

huomauttaa, että monilla pk-yrityksillä, jotka toimivat aloilla, joilla tutkimus on keskeisessä asemassa, on huomattavia vaikeuksia saada kokoon pääomaa, ja että Basel II -sopimuksen perusteella on todennäköistä, että tämä tilanne ei tule helpottumaan;

33.

kehottaa edistämään pk-yrityksiä hyödyttävää markkinasuuntautunutta tutkimusta yksityisen rahoituksen tuella, mutta julkisen intervention muodot, ovat ne sitten verohelpotuksia tai suoria tukia, eivät saa vaikuttaa siihen, mitä tukilajeja hyväksytään tuen piiriin tai mikä on sallitun tuen intensiteetti; katsoo, että jäsenvaltioilla on oltava vapaus harkita omaa politiikkaansa niin, että yhteisön toimivallassa olevat kilpailupolitiikan säännöt ovat instrumenttien suhteen neutraaleja;

34.

ehdottaa, että suoran tuen ohella jäsenvaltiot tukisivat yksityistä tutkimusta myös verotuksellisesti niin, että painopiste olisi tässäkin pk-yrityksissä;

35.

korostaa, että vaikka julkiset rahoitusvälineet edustavat huomattavaa osaa tutkimukselle myönnettävästä taloudellisesta tuesta, verojärjestelyt ja tutkimusta kannustavat olosuhteet ovat tehokkaimmat tutkimuksen kannustimet;

36.

katsoo, ettei suuri osa lainsäädännöstä suinkaan helpota tutkimustyötä vaan päinvastoin vaikeuttaa sitä; pyytää selvitystä, jolla tunnistetaan alueet, joilta voitaisiin poistaa innovointia ja tutkimusta estävä byrokratia ja byrokraattiset esteet, ja pyytää ehdotuksia tällaisten esteiden poistamiseksi;

37.

katsoo, että tehtyjen tutkimusten arvoa ja tuloksia on arvioitava; epäilee, että kaikilla tutkimustoimilla ei saavuteta toivottuja myönteisiä vaikutuksia Euroopan kansantalouteen; suosittaa tämän vuoksi euroopanlaajuisen järjestelmän laatimista, jonka avulla kehitetään ja arvioidaan tutkimustehokkuuden ja -menestyksen mittapuita;

38.

muistuttaa Euroopan tutkimussäätiötä koskevasta ehdotuksesta (8), jonka Euroopan parlamentti esitti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön purkamisen jälkeen ja joka perustuu pyrkimykseen saada tutkimukseen yksityisiä varoja, kuten Yhdysvalloissa, missä tiedemesenaatit ovat huomattavasti tärkeämpi ilmiö kuin Euroopassa;

39.

vaatii, että perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopassa suoritettavan tieteellisesti huipputasoisen perustutkimuksen asemaa maailmanlaajuisesti tarjoamalla sille pitkän tähtäimen rahoitusta; on varmistettava, että Euroopan tutkimusneuvostolle myönnetään riittävät varat, lisänä jo olemassa olevalle tutkimusrahoitukselle; katsoo, että tämän elimen olisi

40.

kannattaa entistä tiiviimpää yhteistyötä pankkien ja etenkin Euroopan investointipankin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa markkinasuuntautuneen kehityksen rahoittamiseksi;

41.

vaatii jäsenvaltioita ja komissiota hyödyntämään rakennerahastoja entistä suuremmassa määrin tutkimukseen ja kehittämiseen;

42.

pitää tutkimuksen globalisoitumisen huomioon ottaen välttämättömänä kansainvälisen tieteellisteknisen yhteistyön vahvistamista etenkin yritysten ja erityisesti pk-yritysten tasolla;

43.

katsoo, että nyt ei ole kyse pelkästään uusien ehdotusten tekemisestä, vaan jo tehdyt ehdotukset on toteutettava pikaisesti;

44.

vaatii, että myös jäsenvaltiot ja komissio varmistavat pk-yritysten ja yliopistojen osallistumisen alueellisiin hankkeisiin rohkaisemalla tutkimusta ja innovaatioita sekä myöntämällä asiaankuuluvia lisävaroja;

45.

vaatii, että T &K-ohjelmien innovaatiovaikutuksia lisätään edistämällä ja tukemalla innovointisuuntautuneiden toimien sisällyttämistä tutkimushankkeisiin; katsoo kuitenkin, että yhteisötason T &K-puitelainsäädäntöä on huomattavasti selkeytettävä;

46.

pitää tärkeänä, että komissio lisää ja tarkentaa tietoa niistä tutkimuksen julkisen tuen muodoista, jotka eivät vääristä kilpailua;

47.

kiittää komissiota pyrkimyksistä tarkistaa ja selventää yhteisön T & K-valtiontukijärjestelmää ja suunnata valtiontukia horisontaalisiin tavoitteisiin;

48.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

—

ottaa huomioon komission raportin (KOM(2002) 695),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Sähköinen viestintä: tie osaamistalouteen” (KOM(2003) 65),

—

ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (1),

—

ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (2),

—

ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (3),

—

ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (4),

—

ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät, SN 100/1/00,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5-0376/2003),

A.

ottaa huomioon, että maat, jotka eivät pysty panemaan täytäntöön uutta sääntelyjärjestelmää, menettävät ainutlaatuisen mahdollisuuden olla päättämässä kehittyvien markkinoiden normeista,

B.

katsoo, että televiestinnän sääntelyjärjestelmän täytäntöönpano edistää huomattavasti Euroopan kilpailukykyä,

C.

katsoo, että jatkuva pyrkiminen kohti erittäin kilpailukykyisiä, avoimia markkinoita tuo mukanaan kuluttajille koituvaa ja taloudellista hyötyä lisäämällä investointeja, innovaatioita ja laadukkaita palveluita, joita tarjotaan kohtuullisempaan hintaan,