NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2026/2221,

annettu 28 päivänä syyskuuta 2026,

yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden yksilöimisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/2643 nojalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan puolustusteollisuusohjelman ja puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamista koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta 16 päivänä joulukuuta 2025 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/2643 (1) (EDIP-asetus) ja erityisesti sen 35 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio käynnisti 16 päivänä helmikuuta 2026 kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kuulla jäsenvaltioita mahdollisten asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklassa tarkoitettujen yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden yksilöimisestä. Jäsenvaltiot toimittivat määräaikaan eli 29 päivään toukokuuta 2026 mennessä yhdeksän ehdotusta mahdollisiksi yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi.

(2)

Asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla komissio pyysi unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jäljempänä ’korkea edustaja’, ja Euroopan puolustusvirastoa tarjoamaan asiantuntemustaan, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kyseisen asetuksen 35 artiklan 2 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettujen painopisteiden ja tavoitteiden kanssa jäsenvaltioiden hanke-ehdotuksista toimittamien tietojen täydentämiseksi.

(3)	Asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklan 5 kohdan c alakohdan nojalla komissio tarkisti, että kaikille jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sekä tapauksen mukaan Ukrainalle on tiedotettu uudesta hankkeesta ja että niille on annettu mahdollisuus osallistua siihen.

(4)

Komissio tarkisti, ottaen huomioon korkean edustajan ja Euroopan puolustusviraston toimittamat tiedot, että kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella esitetyt ehdotukset mahdollisiksi yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi ovat asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklan 2 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisia, ja ehdotti viiden yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen yksilöintiä.

(5)

Yksilöidyt yhteistä etua koskevat eurooppalaiset puolustushankkeet vahvistavat Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä kaikkialla unionissa ja edistävät samalla jäsenvaltioiden unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kannalta kriittisten puolustusvoimavarojen kehittämistä sekä täyttävät asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklan 2 kohdassa vahvistetut perusteet.

(6)

Neuvosto käsitteli ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja hyväksyi ehdotettujen viiden yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen yksilöimisen sillä oletuksella, että komission aikomuksena on arvioida säännöllisesti, voitaisiinko muitakin hankkeita yksilöidä yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi, ja käynnistää toinen kiinnostuksenilmaisupyyntö ennen huhtikuun 2027 loppua ja harkita sen perusteella uusia ehdotuksia yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden yksilöimiseksi.

(7)

Asetuksessa (EU) 2025/2643 säädetään, että komissio voi tarvittaessa osallistua tämän päätöksen liitteessä lueteltuihin yhteistä etua koskeviin eurooppalaisiin puolustushankkeisiin ja että osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää, että korkea edustaja ja Euroopan puolustusvirasto osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen tarkkailijoina,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yksilöidään liitteessä luetellut hankkeet asetuksen (EU) 2025/2643 35 artiklassa tarkoitetuiksi yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä syyskuuta 2026.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. KALLAS

(1) EUVL L, 2025/2643, 29.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2643/oj.

LIITE

Yksilöidään seuraavat hankkeet yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi:

Eurooppalainen drooni- ja droonintorjuntaratkaisu (Drone and Counter-Drone European Resolve, DECODER)
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen tavoitteet ja ominaispiirteet	DECODER-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa eurooppalaisten miehittämättömien järjestelmien ja miehittämättömien järjestelmien torjuntajärjestelmien voimavarojen koordinoitu kehittäminen, skaalaus ja käyttöönotto kriittisten voimavaravajeiden korjaamiseksi kaikissa osallistuvissa maissa. Sen avulla pyritään tarjoamaan eurooppalaisille asevoimille nykyaikaisia, mukautuvia, skaalautuvia ja yhteentoimivia drooni- ja droonintorjuntajärjestelmiä, jotka toimivat kaikilla aloilla. DECODER-hankkeella pyritään säilyttämään Euroopan teknologinen suvereniteetti ja teollisuuden häiriönsietokyky ja vahvistamaan niitä. DECODER-hankkeella tuetaan erityisesti tarvittavien miehittämättömien järjestelmien ja miehittämättömien järjestelmien torjuntajärjestelmien voimavarojen yhteishankintoja, laajennetaan asiaankuuluvaa teollista tuotantokapasiteettia, kehitetään uusia järjestelmiä ja parannetaan olemassa olevia järjestelmiä sekä perustetaan drooniteknologiakeskusten eurooppalainen verkosto helpottamaan testausta ja nopeuttamaan innovointia ja joukkojen nopeaa nykyaikaistamista.
Luettelo maista, jotka osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymispäivästä:	Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Norja, Ukraina.
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen arvioidun kokonaisrahoituksen suuruus	3 500 000 000 –5 000 000 000 euroa vuoteen 2033 mennessä
Yhdennetty meri- ja merenpohjan puolustus (Integrated Maritime and Seabed Defence, IMSD)
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen tavoitteet ja ominaispiirteet	IMSD-hankkeen tavoitteena on luoda yhteenliitetty ja yhteentoimiva eurooppalainen meriin ja merenpohjaan perustuva puolustusrakenne, jolla voidaan vahvistaa osallistuvien maiden kykyä ehkäistä, havaita ja torjua uhkia ja reagoida niihin meriulottuvuuden kaikilla osa-alueilla. Se perustuu kolmen toisiaan vahvistavan keskeisen pilarin yhdistämiseen: merellinen tilannetietoisuus, meritaistelut ja merivalvontaoperaatiot sekä vedenalainen ja merenpohjan sodankäynti. Tarkemmin sanottuna IMSD-hankkeella parannetaan yhteistä merellistä tilannetietoisuutta yhteentoimivan ja yhdennetyn tietojenvaihtorakenteen avulla ja tuetaan laivastoalustojen, vedenalaisten järjestelmien, miehittämättömien järjestelmien, tiedustelun, valvonnan ja taktisen tiedustelun välineiden ja vedenalaisen sodankäynnin voimavarojen koordinoitua teollista kehittämistä ja skaalausta sekä yhteishankintoja. IMSD-hanke kattaa myös yhteistyön siviiliviranomaisten kanssa, ja sillä toteutetaan merellistä tilannetietoisuutta koskevaa eurooppalaisen valtamerisopimuksen lippulaivatoimea, miehittämättömät voimavarat mukaan lukien. Viime kädessä IMSD-hankkeella vahvistetaan kriittisen meri- ja merenpohjainfrastruktuurin, kuten satamien, merellä sijaitsevien laitosten, vedenalaisten kaapeleiden ja putkistojen, suojelua.
Luettelo maista, jotka osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymispäivästä:	Belgia, Bulgaria, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Suomi, Ruotsi, Norja, Ukraina.
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen arvioidun kokonaisrahoituksen suuruus	43 000 000 000 –72 000 000 000 euroa vuoteen 2045 mennessä
SPACE
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen tavoitteet ja ominaispiirteet	SPACE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Euroopan avaruusvoimavaroja, jotka liittyvät avaruusperusteiseen varhaisvaroitusjärjestelmään (SBEW), satelliittiviestintään (SATCOM), tiedusteluun, valvontaan ja taktiseen tiedusteluun (ISR), mukaan lukien signaalitiedustelu (SIGINT), avaruusulottuvuutta koskevaan tilannetietoisuuteen (SDA), paikannukseen, navigointiin ja ajanmääritykseen (PNT), navigointisodankäyntiin (NAVWAR) ja reagointikykyisiin avaruusjärjestelmiin (RSS), noudattaen usean yhtäaikaisen operaation lähestymistapaa. Jotta edellä kuvatut tavoitteet voidaan yhdistää, SPACE-hankkeeseen sisältyy usean yhtäaikaisen operaation toimintatavan kehittämisen tutkimista. SPACE-hankkeessa keskitytään erityisesti puolustustarvikkeiden sekä tarvittavan infrastruktuurin yhteishankintoihin tukemaan yhteisiä sotilaallisia suunnitteluvälineitä SATCOM-järjestelmän yhteiskäyttöä, PNT-palveluja, ISR-voimavaroja sekä NAVWAR-toimintaan liittyviä havaitsemis- ja estämisvalmiuksia varten. Siinä kaavaillaan myös avaruusperusteisten voimavarojen kehittämistä edelleen, sillä ne ovat keskeisiä riippumattoman päätöksenteon kannalta.
Luettelo maista, jotka osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymispäivästä:	Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Romania, Suomi, Ruotsi, Norja, Ukraina.
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen arvioidun kokonaisrahoituksen suuruus	Enintään 24 000 000 000 euroa vuoteen 2034 mennessä
EU:n yhteinen ilma- ja ohjuspuolustus sekä varhaisvaroitusjärjestelmä (EU Federated Integrated Air and Missile Defence including Early Warning, EU-FIAMD)
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen tavoitteet ja ominaispiirteet	EU-FIAMD-hankkeen tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille kollektiivista ja tehokasta yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusta, mukaan lukien varhaisvaroitustiedot sekä johtoon ja valvontaan liittyvät näkökohdat. Sen tavoitteena on antaa maille mahdollisuus käyttää yhteisen ilma- ja ohjuspuolustuksen kannalta merkityksellisiä, vaadittavaa laatua olevia voimavaroja oikea-aikaisesti ja vaaditussa määrin sekä varmistaa, että erilaisia kansallisia ratkaisuja, kuten antureita, torjuntalaitteita ja johto- ja valvontaympäristöjä, voidaan tehokkaasti yhdistää ja käyttää yhdessä. EU-FIAMD-hankkeessa keskitytään erityisesti yhteisen kokonaisrakenteen luomiseen yritys- ja voimavaratasolla, olemassa olevien järjestelmien teolliseen laajentamiseen ja puolustustarvikkeiden yhteishankintoihin. EU-FIAMD-hankkeessa keskitytään myös kehittämään yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusta tukevia kriittisiä teknologioita sekä käyttämään infrastruktuuria ja sertifiointiympäristöjä, jotka mahdollistavat testauksen, validoinnin ja koulutuksen tulevaa toiminnan yhteenliittämistä varten. Tällaisen rakenteen avulla pystytään myös toimimaan kaikilta osin Naton puitteissa määriteltyjen prioriteettien, voimavaratarpeiden ja yhteentoimivuusvaatimusten mukaisesti.
Luettelo maista, jotka osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymispäivästä:	Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Suomi, Ruotsi, Norja, Ukraina.
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen arvioidun kokonaisrahoituksen suuruus	55 000 000 000 –80 000 000 000 euroa vuoteen 2040 mennessä
Itäisen sivustan valvonta (Eastern Flank Watch, EFW)
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen tavoitteet ja ominaispiirteet	EFW-hankkeen tavoitteena on toteuttaa kattavia monialaisia toimia osallistuvien maiden itärajan turvallisuuden parantamiseksi, koko niiden alueen suojelun varmistamiseksi ja siten niiden puolustusvalmiuden vahvistamiseksi. Aluksi toteutettavat EFW-toimet kohdistuvat kuuteen voimavarapilariin: maataistelu, droonipuolustus, C4ISTAR, suluttaminen, sotilaallinen liikkuvuus sekä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät. EFW-hankkeeseen sisältyy kyseisiä voimavaroja tukevien tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin yhteishankintoja sekä tarvittavan tuotantokapasiteetin ja -laitosten laajentamista. Lisäksi odotettavissa on asiaankuuluvia operatiivisia alustoja koskevaa testausta, validointia ja koulutusta EFW-hankkeen tueksi. EFW-hankkeeseen sisältyy välittömiä lyhyen aikavälin toimia ja keskipitkän aikavälin kehittämistä.
Luettelo maista, jotka osallistuvat yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymispäivästä:	Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Norja, Ukraina.
Yhteistä etua koskevan eurooppalaisen puolustushankkeen arvioidun kokonaisrahoituksen suuruus	8 500 000 000 –10 000 000 000 euroa vuoteen 2032 mennessä Enintään 100 000 000 000 euroa vuoteen 2036 mennessä