(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen tasoitustullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Egyptin arabitasavallasta, jäljempänä ’Egypti’, peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Ensimmäisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/301 (3) tasoitustullit koskemaan Marokon kuningaskunnasta, jäljempänä ’Marokko’, lähetettyjen Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko.

(3)

Komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/806 (4) polkumyynti- ja tasoitustullit koskemaan Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita, jotka on tuotu tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’UNCLOS-sopimus’, mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä.

(4)

Toisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1478 (5) tasoitustullit koskemaan Turkista lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Turkki, lukuun ottamatta tiettyjen turkkilaisten yritysten viemiä tuotteita.

(5)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2158 (6) lisättiin osittaisen välivaiheen tutkimuksen jälkeen yksi turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1478 poikkeusluetteloon.

(6)

Tällä hetkellä sovellettavat tasoitustullit vaihtelevat 17,0 prosentista 30,7 prosenttiin Kiinasta tulevan tuonnin osalta ja ne ovat 10,9 prosenttia Egyptistä tulevan tuonnin osalta.

(7)

Sen jälkeen, kun ilmoitus Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Egyptin arabitasavallasta, jäljempänä ’Egypti’, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontia koskevien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (7) oli julkaistu, komissio vastaanotti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön, jäljempänä ’tarkastelupyyntö’.

(8)

Tarkastelupyynnön esitti 12 päivänä maaliskuuta 2025 Tech-Fab Europe e.V., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, lasikuitukankaita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(9)

Tarkastelupyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(10)

Ennen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille ja Egyptin viranomaisille vastaanottaneensa asianmukaisen, asiakirjanäyttöön perustuvan tarkastelupyynnön ja kutsui molemmat viranomaiset neuvotteluihin tilanteen selkiyttämiseksi tarkastelupyynnön sisällön osalta ja molempia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

(11)

Neuvottelut Kiinan viranomaisten kanssa käytiin 10 päivänä kesäkuuta 2025, jolloin ne ilmaisivat komissiolle näkemyksensä tutkimuksen vireillepanosta. Neuvottelut Egyptin viranomaisten kanssa käytiin 11 päivänä kesäkuuta 2025, ja ne ilmaisivat komissiolle näkemyksensä tutkimuksen vireillepanosta myös kirjallisesti. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tutkimus pantiin vireille 13 päivänä kesäkuuta 2025.

(12)

Kun komissio oli perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 13 päivänä kesäkuuta 2025 perusasetuksen 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8) asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta näytöstä. Komissio pani tämän tutkimuksen vireille muistion perusteella.

(13)

Tuen jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Kiinan ja Egyptin tiedossa oleville tuottajille, tiedossa oleville tuojille, vähittäismyyjille ja käyttäjille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(15)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(17)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena unionin suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli noin 35 prosenttia ja osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaismyynnistä unionin markkinoilla 33 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta muttei saanut mitään huomautuksia. Näin ollen alustava otos vahvistettiin, ja sen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen.

(19)

Jotta komissio pystyi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksestään tiedot, joita pyydetään vireillepanoilmoituksen 5.3.1 kohdassa. Lisäksi komissio pyysi Kiinan ja Egyptin edustustoja Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä. Yksikään asianomaisissa maissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja.

(20)

Saadakseen tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio julkaisi verkossa kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja unionin tuottajille sekä lähetti kyselylomakkeet Egyptin ja Kiinan viranomaisille.

(21)

Kyselylomakkeisiin ei saatu vastauksia yhdeltäkään vientiä harjoittavalta tuottajalta. Kiinan viranomaiset eivät myöskään vastanneet kyselylomakkeeseen. Egyptin viranomaiset toimittivat vastauksen kyselylomakkeeseen.

(22)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko tuetun tuonnin jatkuminen tai toistuminen ja vahingon toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Egyptin viranomaisten toimitiloihin Kairossa ja Ain Soknassa tehtiin tarkastuskäynti.

(23)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin lisäksi seuraavien yritysten toimitiloihin:

(24)

Komissio ilmoitti 17 päivänä kesäkuuta 2026 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa tasoitustullin, jäljempänä ’päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää näitä päätelmiä koskevat huomautuksensa.

(25)

Egyptin viranomaiset esittivät huomautuksia päätelmistä. Komissio on tarkastellut näitä huomautuksia ja käsittelee niitä jäljempänä asiaa koskevissa jaksoissa. Yksikään osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

(26)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudotut kankaat, eivät kuitenkaan kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet eivätkä seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 61 00 , ex 7019 62 10 , ex 7019 62 90 , ex 7019 63 00 , ex 7019 64 00 , ex 7019 65 00 , ex 7019 66 00 , ex 7019 69 10 , ex 7019 69 90 ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 61 00 83, 7019 61 00 84, 7019 62 10 81, 7019 62 10 83, 7019 62 10 84, 7019 62 90 81, 7019 62 90 83, 7019 62 90 84, 7019 63 00 81, 7019 63 00 83, 7019 63 00 84, 7019 64 00 81, 7019 64 00 83, 7019 64 00 84, 7019 65 00 81, 7019 65 00 83, 7019 65 00 84, 7019 66 00 81, 7019 66 00 83, 7019 66 00 84, 7019 69 10 81, 7019 69 10 83, 7019 69 10 84, 7019 69 90 81, 7019 69 90 83, 7019 69 90 84, 7019 90 00 81, 7019 90 00 83 ja 7019 90 00 84) ja jotka ovat peräisin Kiinasta ja Egyptistä, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(27)

Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

(28)

Kiinassa ja/tai Egyptissä tuotetulla ja unioniin viedyllä tarkastelun kohteena olevalla tuotteella ja unionissa unionin tuottajien tuottamalla ja myymällä tuotteella katsottiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(29)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, komissio tutki johtaisiko tullien voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen.

(30)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille 13 päivänä kesäkuuta 2025 kyselylomakkeen. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös välittämään kyselylomake pankeille ja muille rahoituslaitoksille, joiden Kiinan viranomaiset tietävät myöntäneen lainoja asianomaiselle tuotannonalalle tai tuottajille, jakelijoille ja muille toimittajille, jotka toimittavat tuotantopanoksia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon. Tähän sisältyi erityinen kyselylomake China Export Import Bankille, jäljempänä ’EXIM’, ja Chinese Export & Credit Insurance Corporationille, jäljempänä ’Sinosure’. Komissio ei saanut vastausta Kiinan viranomaisilta eikä miltään laitokselta, jolle Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan kyselylomake.

(31)

Kuten edellä johdanto-osan 19 ja 21 kappaleessa mainittiin, yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei tehnyt tutkimuksen yhteydessä yhteistyötä eikä yksikään niistä vastannut kyselylomakkeeseen.

(32)

Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 17 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyllä verbaalinootilla, että se aikoi soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa ja perustaa päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin vientiä harjoittavista tuottajista ja Kiinan viranomaisiin liittyvistä tiedoista. Kiinan viranomaisille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia tästä asiasta. Huomautuksia ei esitetty. Tästä syystä komissio katsoi, että oli tarpeen käyttää käytettävissä olevia tietoja, jotta voitiin tutkia tukikäytäntöjen jatkumista Kiinassa lasikuitukankaiden tuotannonalalla.

(33)

Näin ollen komissio käytti analyysissaan kaikkia sen käytettävissä olevia tietoja, erityisesti tarkastelupyyntöä sekä alkuperäisen tutkimuksen ja edellä johdanto-osan 2–5 kappaleessa lueteltujen kaikkien myöhempien tutkimusten päätelmiä.

(34)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Kiinan viranomaiset pitävät lasikuitukankaiden tuotannonalaa keskeisenä/strategisena tuotannonalana, jonka kehittämisen aktiivinen edistäminen on toimintapoliittinen tavoite. Vahvistaakseen, oliko asia edelleen näin, komissio arvioi ennen tuen ja tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien analysointia pyynnön esittäjän toimittamia valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio totesi, että Kiinan viranomaiset ovat jatkaneet lasikuitukankaiden tuotannonalan edistämistä voimakkaasti ja tarjonneet runsaasti perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja tukia lasikuitukankaiden tuottajille tarkastelujaksolla. Jäljempänä esitettävistä syistä kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on lasikuitukankaiden tuotannonalan edistämistä koskevien Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

(35)

Kuten Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä käsittelevässä raportissa (9), jäljempänä ’Kiinaa koskeva raportti’, todettiin, Kiinan taloudellisen toiminnan kehystä koskevassa kokonaiskuvassa valtiolla on edelleen ratkaiseva vaikutus raaka-aineiden kohdentamiseen ja niiden hintoihin (10). Valtio vaikuttaa erittäin merkittävällä tavalla tuotannontekijöiden, kuten maan, energian, pääoman ja aineellisten tuotantopanosten, kohdentamiseen (11). Nämä päätelmät koskevat myös Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonalaa.

(36)

Pyynnön esittäjä esitti näyttöä, jonka mukaan useat kansalliset ja alueelliset, yleiset ja alakohtaiset suunnitelmat kannustavat valtion viranomaisia kaikilla tasoilla ja valtion omistamia rahoituslaitoksia edistämään Kiinan lasikuituteollisuutta yleensä ja erityisesti lasikuitukankaiden tuotannonalaa.

(37)

Viimeisimmät uusien materiaalien sektoria ja lasikuitusektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Alalla toimivat yritykset hyötyvät useista tukimekanismeista, kuten rahoitustukitoimista, etuuskohteluun perustuvista veropolitiikoista ja tutkimus- ja kehitystuesta.

(38)

Kiinan kansallista taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’yleinen 14. viisivuotissuunnitelma’, Kiinan viranomaiset asettavat uusien materiaalien sektorin, johon lasikuitukankaiden tuotannonala kuuluu, Kiinan talouden keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi (12). Kiinalaisten lasikuitukankaiden tuottajien saamia etuja ovat muun muassa verojen ja maksujen alennukset, pienemmät tuotanto- ja toimintakustannukset, laajennetut keskipitkän ja pitkän aikavälin lainat sekä luottolimiitit (13). Kiinan viranomaiset pyrkivät tällä tavoin luomaan uuden teollisuusjärjestelmän pilarin ja hyödyntävät kattavasti teollisuuden investointirahastoja sekä lisäävät maksuvakuuksia ja riskien korvaamista (14).

(39)

Uusien materiaalien tuotannonala on myös kannustettava tuotannonala Made in China 2025 -etenemissuunnitelman mukaisesti, ja kiinalaisilla tuottajilla on siten mahdollisuus hyödyntää strategisia tukimekanismeja, kuten rahoitustukitoimia, finanssipoliittista ja verotukea sekä valtioneuvoston valvontaa ja tukea (15).

(40)

Vuoden 2022 luettelo tuotannonaloista, joilla kannustetaan ulkomaisiin investointeihin, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023 ja korvasi vuoden 2020 luettelon. Luettelolla pannaan täytäntöön Kiinan kommunistisen puolueen ja valtioneuvoston politiikkasuunnitelmat ja pyritään kolmeen päätavoitteeseen: i) lisätään ulkomaisia investointeja valmistusteollisuuteen Kiinan teollisuus- ja toimitusketjujen kehittämiseksi, ii) edistetään valmistusteollisuuden ja palvelualojen integroitua kehittämistä ja iii) kannustetaan ulkomaisiin investointeihin Keski-, Länsi- ja Koillis-Kiinassa. Yksi siihen sisältyvistä kannustettavista tuotannonaloista on lasikuidun tuotannonala (16). Näin ollen kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat voivat saada etuja, jotka on tarkoitettu luetteloon kuuluville kannustettaville tuotannonaloille.

(41)

Lasikuituteollisuus mainitaan myös teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2019 versiossa ja keskeisiä uusia materiaaleja koskevassa vuoden 2021 ohjeistavassa luettelossa yhtenä kannustettavista sektoreista, joka on valintakelpoinen ensimmäistä käyttöä tai demonstrointia koskeviin ohjelmiin.

(42)

Myös tiede- ja teknologiaministeriön, ulkomaankauppaministeriön ja yleisen tullihallinnon julkaisemassa Kiinan huipputeknologian alan vientituotteiden luettelossa on kahdeksaan luokkaan ryhmiteltynä 1 900 huipputeknologiatuotetta, joihin Kiinan viranomaiset soveltavat etuuskohtelun mukaista vientipolitiikkaa. Yksi prioriteettiluokista on ”Uudet materiaalit”, ja tämä luokka sisältää lasikuitukankaiden tuotannonalan (17).

(43)

Lisäksi tieteen ja teknologian edistystä koskevan Kiinan lain (18) mukaan korkean teknologian kehitysvyöhykkeille sijoittautuneisiin huipputeknologian yrityksiin voidaan soveltaa niitä hyödyttäviä etuuskäytäntöjä, joita ovat muun muassa 15 prosentin yritystuloverokanta (normaalin verokannan ollessa 25 %), ja jos vientituotteiden tuotannon arvo on vähintään 70 prosenttia kyseisen vuoden tuotannon kokonaisarvosta, yritystuloverokanta alennetaan 10 prosenttiin. Vastaperustetut huipputeknologian yritykset on vapautettu yritystuloveron maksamisesta kahden ensimmäisen vuoden ajan tuotannon aloittamisesta, ja lisäksi ne on vapautettu rakennusverosta. Uusilta teknologian kehitys-, tuotanto- ja käyttölaitoksilta ei peritä veroa tutkimus- ja kehityskäytössä olevista maa-alueista, huipputeknologian yritysten huipputeknologian tuotanto- ja kehityslaitteisiin sovelletaan nopeutettua poistoa, eikä korkean teknologian yritysten tuottamiin vientituotteisiin sovelleta vientitulleja lukuun ottamatta valtion rajoittamia tuotteita ja tiettyjä tuotteita koskevia tulleja. Useat lasikuitukankaiden tuottajat, kuten CRD, Hengshi, PGTEX ja Jiangsu Jiuding, on sertifioitu ”kansallisiksi huipputeknologiayrityksiksi”, joten ne voivat saada tähän sertifiointiin liittyviä tukia ja niihin voidaan soveltaa huipputeknologiayritysten etuuskohtelua.

(44)

Kiinan lasikuitualaa tukee myös Kiinan lasikuituteollisuuden toimialajärjestö China Fiberglass Industry Associationin julkaisema erityinen lasikuituteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Suunnitelma ohjaa koko alan kehitystä ja luo pohjan lasikuituteollisuudessa toimiviin yrityksiin kohdistuvalle valtion ohjaukselle. Lasikuitukankaat ovat suunnitelman mukaan edelleen keskeisiä tuotteita, ja niitä voidaan tukea eri aloilla, kuten rakentamisessa ja infrastruktuurissa, autoteollisuudessa ja liikenteessä sekä maa- ja kotieläintaloudessa (19).

(45)

Kiinan viranomaiset tukevat ja ohjaavat Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonalaa myös rakennusmateriaaliteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman kautta. Suunnitelman tavoitteena on Kiinan teollisuuden rakenteen optimoiminen muun muassa laajentamalla kehittyviä teollisuudenaloja, kuten lasipohjaiset materiaalit ja korkean suorituskyvyn kuidut (mukaan lukien lasikuitukankaat, lasikuidusta valmistetut seulakankaat, lasikuituvahvikkeet ja lasikuitulangat). Suunnitelmassa esitetään runsasta valtion rahoitusta, verotus-, finanssi-, hinta-, energia- ja ympäristönsuojelupolitiikkaa sekä pääomatukea, jolla kannustetaan osallistumaan rakennusmateriaaliyritysten sulautumiin, yrityshankintoihin ja rakennemuutoksiin eri keinoin, muun muassa etuuskohteluun perustuvilla lainoilla.

(46)

Lasikuituteollisuutta on ohjannut myös Kiinan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön, jäljempänä ’MIIT’, julkaisema älykkään tuotannon kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Suunnitelmassa asetetaan useita tavoitteita älykkäälle valmistusteollisuudelle ja esitetään runsasta taloudellista tukea, kannustinpolitiikkaa ja kehitysrahastoja tuetuille tuotannonaloille, kuten lasikuituteollisuudelle.

(47)

Samanlaisia esimerkkejä Kiinan viranomaisten harjoittamasta alan valvonnasta ja ohjauksesta löytyy maakuntatasolta. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, ja niissä täsmennetään keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava.

(48)

Esimerkiksi Zhejiangissa on pantu täytäntöön erityisiä lasikuituteollisuuden kehittämissuunnitelmia. Zhejiangin uusien materiaalien tuotannonalan kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa keskitytään korkean suorituskyvyn kuitu- ja komposiittimateriaaleihin Tongxiangin talouskehitysalueella, jossa Hengshi ja CRD sijaitsevat, ”jotta voidaan luoda korkean suorituskyvyn lasikuitu- ja komposiittimateriaalien teollisuusketju [...] ja jatkojalostustuotteiden teollisuusketju arvoketjun parantamiseksi” (20).

(49)

Vastaavasti Shandongin rakennusmateriaaliteollisuuden kehittämistä koskevaan 14. viisivuotissuunnitelmaan sisältyy myös tukea lasikuitu- ja komposiittimateriaaliteollisuuden suunnitelmille. Suunnitelman tavoitteena on ”edistää aktiivisesti johtavia yrityksiä ja runkoyrityksiä, jotka ovat markkinoinnin kannalta houkuttelevia ja joilla on vahva brändivaikutus, hyvät integrointivalmiudet ja edistävä vaikutus tuotannonalan ketjuihin ja klustereihin, sekä tukea monialaisia, alueiden rajat ylittäviä ja moniomisteisia yritysfuusioita ja uudelleenjärjestelyjä” ja ”kehittää suorituskykyisiä lasikuituja ja tuotteita [sekä] kannustaa kehittämään erittäin hienojakoisia, lujia, suurimoduulisia, alkalinkestäviä, permittiivisyydeltään pieniä, vähän laajenevia, paljon piidioksidia sisältäviä, hajoavia, katkaisupinnaltaan erityisen muotoisia ja muita korkean suorituskyvyn lasikuituja ja lasikuitutuotteita. Alalla keskitytään muun muassa sähköisten tietojen, avaruusalan, uuden energian, laajamittaisten kasvatustilojen, maatalouden kasvihuoneiden ja muiden alojen tarpeisiin ja sen perusteella tutkia, kehittää ja edistää lasikuituvahvisteisia termoplastisia ja lämpökovettuvia komposiittituotteita ja lasikuitukomposiittiverkkoja infrastruktuurihankkeita varten.” (21). Sen vuoksi voitiin kohtuudella päätellä, että Taishan Fiberglassiin, Taian Jingwei Fiberglassiin, Weihai Guangwei Compositesiin ja Feicheng Sanying Fiberglassiin, jotka kaikki sijaitsevat Shandongin maakunnassa, sovelletaan edelleen etuuskohtelua tämän suunnitelman puitteissa.

(50)

Myös valmistusteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa Chongqingin 14. viisivuotissuunnitelmassa esitetään laajaa tukea uusille materiaaleille ja korkean suorituskyvyn kuitujen tuotannolle (22). Strategisten ja uusien tuotannonalojen kehittämistä koskevassa Chongqingin 14. viisivuotissuunnitelmaan sisältyy suunnitelmia ”laajentaa korkean suorituskyvyn kuitu- ja komposiittimateriaalien teollisuusketjuja” sekä ”vauhdittaa hankkeiden rakentamista, kuten […] korkean suorituskyvyn lasikuitutuotantolinjaa, jonka vuotuinen tuotos on 150 000 tonnia, ja erittäin hienojakoisten lasikuitu- ja komposiittimateriaalien tuotantopohjaa, jotta voidaan lisätä korkean suorituskyvyn lasikuitu- ja komposiittimateriaalien tuotantokapasiteettia”. (23). Nämä toimenpiteet hyödyttävät Chongqingissa sijaitsevan CPIC:n lasikuitukankaiden tuotantoa.

(51)

Lasikuituteollisuutta aiotaan tukea myös muissa maakunnissa, kuten Guangxissa (”korkean suorituskyvyn lasikuitukomposiittimateriaalit”) (24), Hubeissa (”lasikuitutuotteet”) (25) ja Hebeissä (”lasituotteet” ja ”komposiittimateriaalit”) (26).

(52)

Lasikuitukankaiden tuottajat voivat luottaa myös kuntatason paikallisviranomaisten tukeen. Esimerkiksi Tai’anin kaupungin Daiyuen alueen paikallisen suunnitelman mukaan etusijalle asetettuja teollisuusyrityksiä, kuten Taishan Fiberglassia, tuetaan varmistamalla pääoman, maan, ympäristönsuojelun, osaamisen ja muiden tekijöiden saatavuus yritysten laajentumisen ja kehityksen tukemiseksi. (27)

(53)

Nämä lait, suunnitelmat ja suuntaviivat paitsi ohjaavat sitä, miten valtion omistamat pankit tarjoavat taloudellista tukea kiinalaisille lasikuitukankaiden tuottajille, myös korostavat Kiinan viranomaisten strategista näkemystä lasikuitukankaiden tuotannonalasta. Pyynnön esittäjä on toimittanut eräiden kiinalaisten lasikuitukankaiden tuottajien tilinpäätösraportteja, joissa tämä nimenomaisesti vahvistetaan.

(54)

Näin ollen Kiinan viranomaiset rakentavat eri tukiohjelmiensa kautta maakunnallisia ja kansallisia huippuyrityksiä, joiden odotetaan kilpailevan kansainvälisesti. Sen lisäksi, että Kiinan viranomaiset panevat täytäntöön kansallisia, alueellisia ja paikallisia suunnitelmiaan valtion virastojen kautta, ne panevat politiikkaansa täytäntöön myös valtion omistamien yritysten kautta (28).

(55)

Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen, näytön riittävyyttä koskevan muistion ja vireillepanoilmoituksen perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:

(56)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Kiinan viranomaiset tukivat lasikuitukankaiden tuottajia tarjoamalla etuuskohteluun perustuvia lainajärjestelyjä, (30) joiden tukimäärät vaihtelivat 2,53 prosentista 7,39 prosenttiin otokseen valittujen yritysryhmien osalta.

(57)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että tämän tuen myönsivät etuuskohteluun perustuvien lainojen muodossa valtion omistamat pankit, jotka toimivat julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa – yhdessä sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan kanssa – tarkoitetulla tavalla (31).

(58)

Lisäksi komissio totesi, että vaikka valtion omistamia rahoituslaitoksia ei pidettäisikään julkisina eliminä, niiden osalta katsottaisiin, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat tai määräävät ne huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämä päätelmä tehtiin myös yksityisten rahoituslaitosten osalta (32).

(59)

Lopuksi komissio totesi, että kiinalaisille yrityksille myönnetyt kotimaiset luottoluokitukset eivät olleet luotettavia, koska niissä aliarvioidaan perustana olevien varojen luottoriskit. Luokituksia vääristivät myös poliittiset tavoitteet, joilla kannustetaan keskeisiä strategisia aloja, kuten lasikuitukankaiden tuotannonalaa (33).

(60)

Tutkimuksessa ei esitetty näyttöä, joka olisi osoittanut nämä päätelmät virheellisiksi. Kuten pyynnön esittäjä huomautti, Kiinan rahoituslaitokset toimivat toisaalta yleisessä oikeudellisessa ympäristössä, jossa niiden on sovitettava rahoituspäätöksensä Kiinan viranomaisten teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaiseksi.

(61)

Kiinan valtion omistamat pankit ovat tarjonneet kiinalaisille lasikuitukankaiden tuottajille etuuskohteluun perustuvia lainajärjestelyjä, jotka perustuvat luottokelpoisuuden tai muiden markkinapohjaisten tekijöiden sijasta keskushallinnon tai maakuntien hallitusten antamiin poliittisiin ohjeisiin, erityisesti edellä 3.2 jaksossa mainittuihin viisivuotissuunnitelmiin (34), ja joiden tavoitteena on parantaa kiinalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa niiden maailmanlaajuisiin kilpailijoihin (35).

(62)

Kaikkiin Kiinassa toimiviin rahoituslaitoksiin sovellettavan pankkilain 34 §:n mukaan ”liikepankkien on toteutettava antolainaustoimintaansa kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen tarpeiden pohjalta ja valtion teollisuuspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti”.

(63)

Lisäksi lainoja koskevien yleisten sääntöjen 15 §:n mukaan ”asianomaiset ministeriöt voivat valtion politiikan mukaisesti tukea lainojen korkoja edistääkseen tiettyjen tuotannonalojen kasvua ja talouden kehitystä tietyillä alueilla”.

(64)

Teollisuuden rakennemuutoksien edistämistä koskevien tilapäisten määräysten (valtioneuvoston päätös nro 40, 2005), jäljempänä ’päätös nro 40’, luvussa III viitataan teollisuuden rakennemuutoksia koskevaan ohjeistavaan luetteloon, joka koostuu kolmesta luokasta: kannustettavien hankkeiden luokka, rajoitettavien hankkeiden luokka ja poistettavien hankkeiden luokka.

(65)

Päätöksen nro 40 XVII §:n mukaan ”jos investointihanke kuuluu kannustettavien hankkeiden luokkaan, sitä tarkastellaan, se hyväksytään ja se kirjataan investointeja koskevien kansallisten säädösten mukaisesti; kaikkien rahoituslaitosten on tarjottava luottotukea luotonantoperiaatteiden mukaisesti; omaan käyttöön tarkoitetut tuodut laitteet – lukuun ottamatta hyödykkeitä, jotka sisältyvät valtiovarainministeriön antamaan kotimaisten investointihankkeiden veronalaisten tuotujen hyödykkeiden luokkaan (muutettu vuonna 2000) – voidaan investoinnin kokonaismäärään asti vapauttaa tuontitullista ja tuontiin liittyvästä arvonlisäverosta, ellei ole uusia säännöksiä, jotka koskevat veronalaisten investointihankkeiden luokkaa. Muuta kannustettavia teollisuushankkeita koskevaa suosituimmuuspolitiikkaa toteutetaan asiaa koskevien kansallisten säädösten mukaisesti.”

(66)

Tätä oikeudellista ympäristöä havainnollistaa EXIM, erityisesti sen julkista politiikkaa koskeva toimivalta, joka vahvistetaan valtionneuvoston laatimassa Export-Import Bank of China -pankin perustamista koskevassa ilmoituksessa ja EXIMin yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestyksen mukaan valtioneuvosto nimittää suoraan EXIM-pankin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan (36). Valtioneuvosto nimittää hallintoneuvoston, joka on vastuussa valtioneuvostolle (37).

(67)

Lisäksi pyynnön esittäjä huomautti, että EXIM toteaa vuoden 2023 vuosikertomuksessaan, että ”Kiinan ulkomaankaupan vakaan kasvun varmistaminen” on säilynyt pankin ensisijaisena tavoitteena ja että hallintoneuvosto on toteuttanut kansallista politiikkaa kaikilta osin koko vuoden ajan (38). EXIM-pankin myöntämiin lainoihin kuuluvat muun muassa ulkomaille suuntautumista ja uusi silkkitie -aloitetta tukevat lainat, etuuskohteluun oikeutettujen viejien ostajaluotto ja ulkomaankaupan takuut (39).

(68)

Komissio havaitsi aikaisemmin myös, että Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomissiolla (CBIRC) on laaja-alaiset hyväksymisvaltuudet kaikkien Kiinaan sijoittautuneiden (myös yksityisomistuksessa ja ulkomaisessa omistuksessa olevien) rahoituslaitosten hallinnon kaikilla osa-alueilla (40). Näitä ovat esimerkiksi valtuudet hyväksyä rahoituslaitosten kaikkien johtajien nimitykset (sekä päätoimipaikassa että sivuliikkeissä), sivuliikkeiden perustaminen, uusien liiketoiminta-alueiden käynnistäminen tai uusien tuotteiden myyminen.

(69)

Komissio päätteli näin ollen, että valtion omistamat pankit panevat lasikuituteollisuuden osalta täytäntöön edellä esitettyjen lainsäädäntöpuitteiden mukaisia erityisiä julkisen politiikan tavoitteita harjoittaessaan viranomaistehtäviä ja toimivat näin julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa – yhdessä sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan kanssa – tarkoitetulla tavalla. Vaikka valtion omistamia pankkeja ei pidettäisi julkisina eliminä, komissio katsoi, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät nämä pankit sekä yksityisomistuksessa olevat pankit huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(70)

Pyynnön esittäjä on toimittanut runsaasti näyttöä siitä, että valtion omistamat pankit ovat jatkaneet etuuskohteluun perustuvan rahoituksen myöntämistä lasikuitukankaiden tuotannonalalle alkuperäisen tutkimuksen jälkeen.

(71)

Kesäkuun 2021 loppuun mennessä Bank of Chinan vihreiden lainojen saldo oli yli biljoona renminbiä, ja saldon kasvu on jatkunut sen jälkeen. Pankki on myös auttanut asiakkaita laskemaan liikkeeseen 50,9 miljardin renminbin arvosta vihreitä joukkolainoja kotimarkkinoilla, ja se aikoo tarjota vähintään biljoona renminbiä vihreän teollisuuden tukemiseen yleisen 14. viisivuotissuunnitelmakauden aikana.

(72)

Agricultural Bank of China -pankin pääjohtaja Zhang Qingsong ilmoitti syyskuussa 2021, että pankki ”aikoo lisätä rahoitustukea puhtaalle energialle, vihreälle liikenteelle, vihreälle rakentamiselle ja perinteisten teollisuudenalojen energiaa säästävälle muutokselle”. Pankin vihreän luoton saldo oli kesäkuun 2021 lopussa 1,76 biljoonaa renminbiä, mikä on 16,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pääjohtajansa mukaan Agricultural Bank of China kehittää aktiivisesti myös innovatiivisia hiilirahoitustuotteita, kuten hiilijoukkolainoja, rahoitusta, jonka vakuutena on hiiliomaisuutta, ja hiiliomaisuusvakuudellisia arvopapereita.

(73)

EXIM-pankki tarjoaa vientituloksesta riippuvaisia lainoja etuuskohtelun mukaisilla koroilla kiinalaisille yrityksille, jotka tuottavat uuden ja huipputeknologian alan tuotteita, kuten lasikuitukankaita. Pyynnön esittäjä toimitti todisteita EXIMin myöntämistä ulkomaankaupan lainoista, joiden kokonaismäärä oli 2 187 miljardia renminbiä vuonna 2021, 2 644 miljardia vuonna 2022 ja 3 016 miljardia vuonna 2023 (41). Näiden lainojen tarkoituksena on auttaa saavuttamaan 13. ja 14. viisivuotissuunnitelmissa asetetut tavoitteet, erityisesti uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpano, johon osallistuu aktiivisesti eräitä suurimmista kiinalaisista lasikuitukankaiden tuottajista, kuten CPIC, Jiangsu Changhai ja Jushi China (42). Vuonna 2023 EXIMin myöntämien hankelainojen määrä oli 47 miljardia dollaria. Vuoden 2023 loppuun mennessä jälleenlainattujen lainojen jäljellä oleva saldo oli 8,9 biljoonaa dollaria (43).

(74)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että EXIM avusti viejiä vientiostajien luottojen kautta. Vientiostajien luottoja tarjotaan ulkomaisille yrityksille, jotta ne voivat rahoittaa kiinalaisten tuotteiden, palvelujen ja teknologian tuontia (44).

(75)

Pyynnön esittäjä on toimittanut myös suurten lasikuitukankaiden tuottajien tilinpäätökset, joista käy ilmi esimerkiksi, että China National Building Materials Group, jäljempänä ’CNBM’, sai markkinakorkoa alhaisempia valtion lainoja, joita se piti valtionavustuksina, ja Jushi Chinalla oli suuri määrä lainaa, jonka korko oli vain 1,20 prosenttia (45).

(76)

Lisäksi Tai’anin kaupungin Daiyuen alueen paikallisen suunnitelman mukaan Taishan Fiberglassin kaltaisia yrityksiä tuetaan varmistamalla muun muassa pääoman saatavuus. Näin ollen Daiyuen alue perusti ”isäntäpankkijärjestelmän” etusijalle asetetuille teollisuusyrityksille, kuten Taishan Fiberglassille. Tässä järjestelmässä paikalliset pankit, mukaan lukien Industrial Bank of China ja Agricultural Bank of China, myönsivät vuonna 2022 luottoina 8,2 miljardia renminbiä ja lainoina 3,2 miljardia renminbiä.

(77)

Myös komissio on viimeaikaisissa tutkimuksissa todennut, että Kiinan valtion omistamat pankit tarjoavat etuuskohteluun perustuvia lainajärjestelyjä markkinahintaa alhaisemmilla hinnoilla kiinalaisten viejien riskiprofiili huomioon ottaen. Vientiä harjoittaville tuottajille myönnetään valmiusluottolimiittejä, joilla ne pystyvät korvaamaan eräpäivänä lainasta takaisin maksetun pääoman uudesta lainasta saatavalla uudella pääomalla (46).

(78)

Pyynnön esittäjä totesi, että Kiinan valtion omistamat pankit myönsivät etuuskohteluun perustuvia lainoja myös kiinalaisille lasikuitukankaiden tuottajille, joilla oli alhainen luottoluokitus, hyödyntämällä varainhoitotuotteita pääomavaatimusten kiertämiseksi. Varainhoitotuotteet ovat vakuuttamattomia sijoitustuotteita, jotka tarjoavat kiinteän tuoton selvästi säänneltyjä korkoja korkeammalla tasolla. Kiinassa varainhoitotuotteita käytetään usein investointien rahoittamiseen aloilla, joilla pankkiluottoja on rajoitettu, tai yrityksissä, joiden luottoluokitus on alhainen.

(79)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että Jiangsu Changhai sai varainhoitotuotteita vuonna 2022 yhteensä 761 miljoonan renminbin ja vuonna 2023 yhteensä 751 miljoonan renminbin arvosta, mikä oli yli 25 prosenttia sen 3,0 miljardin renminbin liikevaihdosta vuonna 2022 ja yli 28 prosenttia sen 2,6 miljardin renminbin liikevaihdosta vuonna 2023. CPIC sai vuonna 2023 varainhoitotuotteita yhteensä 288 miljoonan renminbin arvosta, mikä oli noin 4 prosenttia sen 7,1 miljardin liikevaihdosta, ja vuoden 2024 alkupuoliskolla yhteensä 138 miljoonan renminbin arvosta, mikä oli noin 4 prosenttia sen 3,5 miljardin renminbin liikevaihdosta (47).

(80)

Kiinan viranomaiset väittivät ennen vireillepanoa järjestetyissä kuulemisissa, että lasikuitukankaiden tuotannonala ei ole erityisesti kannustettava tuotannonala ja että kiinalaiset pankit eivät rajoita lainojaan tai erityisiä korkojaan lasikuituteollisuuteen tai -yrityksiin. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan tehneet tutkimuksen yhteydessä enempää yhteistyötä eivätkä toimittaneet lisänäyttöä väitteen tueksi. Asiakirjoissa on sitä vastoin runsaasti näyttöä siitä, että tilanne on edellä kuvatun mukaisesti päinvastainen.

(81)

Ottaen näin ollen huomioon kaikki tässä jaksossa kuvatut asiakirjat ja huomiot ja se, että kuvattujen käytäntöjen ja politiikkojen voimassaolon päättymisestä ei ollut näyttöä, komissio toisti alkuperäisessä tutkimuksessa esittämänsä päätelmät, joiden mukaan Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen keskeinen tuotannonala, jonka kehitystä strategisena poliittisena tavoitteena Kiinan viranomaiset edelleen seuraavat ja ohjaavat aktiivisesti.

(82)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Edellä johdanto-osan 56–81 kappaleessa kuvattujen saatavilla olevien tietojen perusteella komissio ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että lasikuitukankaiden tuottajien etuuskohteluun perustuva luotonanto Kiinassa olisi päättynyt.

(83)

Etuuskohteluun perustuvan luotonannon kautta saatua tukea ei ollut tarpeen esittää määrällisesti, ja näin ollen komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset antoivat edelleen etuuskohteluun perustuvia lainoja suotuisilla koroilla lasikuitukankaiden tuotannonalaa koskevissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti. Lasikuitukankaiden tuotannonalan yrityksiin kohdistui edelleen suoria varojen siirtoja etuuskohteluun perustuvien lainojen muodossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(84)

Useissa oikeudellisissa asiakirjoissa, jotka on erityisesti kohdennettu lasikuitukankaiden tuotannonalan yrityksiin, ohjeistetaan rahoituslaitoksia (ks. johdanto-osan 34–54 kappale). Asiakirja-aineistossa olevasta näytöstä käy ilmi, että rahoituslaitokset myöntävät etuuskohteluun perustuvia lainoja vain muutamille tuotannonaloille, jotka noudattavat Kiinan viranomaisten asiaan liittyvää politiikkaa.

(85)

Sen vuoksi komissio päätteli, että etuuskohteluun perustuvien lainajärjestelyjen muodossa annettavat tuet eivät ole yleisesti saatavilla, vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään toimittaneet näyttöä siitä, että etuuskohteluun perustuva luotonanto riippuisi objektiivisista arviointiperusteista tai edellytyksistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(86)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala sai edelleen etua tuista etuuskohteluun perustuvien lainojen muodossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille koituva etu ja tuen erityisyys, tukijärjestelmää olisi edelleen pidettävä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(87)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että kiinalaiset vientiä harjoittavat lasikuitukankaiden tuottajat hyötyivät etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla myönnetyistä vientiluottovakuutuksista, joiden osalta tukiaste vaihteli 0,23 prosentista 0,43 prosenttiin. Komissio totesi, että tuki toteutettiin tarjoamalla vientiluottovakuutuksia suotuisammin ehdoin kuin markkinaolosuhteissa olisi ollut saatavilla ja antamalla käteisalennuksia osasta vakuutusmaksuja. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoittaa, että tämän järjestelmän soveltaminen jatkui.

(88)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, kuten edellä johdanto-osan 30–33 kappaleessa mainitaan, komissio arvioi järjestelmän soveltamisen jatkumista perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissään olevien tietojen sekä erityisesti tarkastelupyynnön ja alkuperäisen tutkimuksen päätelmien perusteella.

(89)

Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa, että Sinosure on perusasetuksen 2 artiklan b kohdassa tarkoitettu julkinen elin. Etenkin päätelmä, jonka mukaan Sinosurelle on annettu valtuudet suorittaa viranomaistehtäviä, perustuu käytettävissä oleviin tietoihin, jotka liittyvät valtion omistajuuteen, virallisiin aihetodisteisiin valtion määräysvallasta sekä näyttöön, joka osoittaa Kiinan viranomaisten harjoittavan edelleen merkittävää määräysvaltaa Sinosuren toiminnassa.

(90)

Kuten myös muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (48) on vahvistettu, Sinosure on kokonaan valtion omistuksessa ja valtiolla on täysi taloudellinen määräysvalta siinä. Sinosure on 100-prosenttisesti valtion omistuksessa. Yhtiöjärjestyksessä todetaan, että yrityksen liiketoiminnasta vastaava yksikkö on valtiovarainministeriö, ja siinä myös edellytetään, että Sinosure toimittaa tilinpäätös- ja kirjanpitoraportit ja talousarvioraportin valtiovarainministeriölle tarkastelua ja hyväksyntää varten.

(91)

Valtion määräysvallan osalta voidaan todeta, että koska Sinosure on täysin valtio-omisteinen, sillä ei ole hallitusta. Hallintoneuvoston kaikki jäsenet ovat valtioneuvoston nimittämiä ja hoitavat tehtävänsä valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostoja koskevien väliaikaisten säännösten mukaisesti. Myös Sinosuren ylin johto on valtioneuvoston nimittämä. Sinosuren verkkosivulta (49) käy ilmi, että Sinosuren puheenjohtaja on puoluekomitean sihteeri ja suurin osa ylimmästä johdosta on niin ikään puoluekomitean jäseniä.

(92)

Sinosuren roolissa valtion politiikkaa tukevana elimenä ei ole tapahtunut muutoksia. Tämä käy ilmi kauppaministeriön ja Sinosuren vuonna 2022 esittämästä yhteisestä kehotuksesta ”auttaa yrityksiä tehostamaan vientiä perinteisiin vientikohteisiin ja hyödyntämään monipuolisia markkinoita keskittyen erityisesti luottovakuutuspalvelujen tarjoamiseen Silkkitien varrella sijaitseviin maihin, kehittyville markkinoille ja vapaakauppavyöhykkeen kumppaneihin suuntautuvaan vientiin.” (50).

(93)

Sinosure on edelleen viranomaistehtäviä suorittava julkinen elin erityisesti kannustettavien tuotannonalojen osalta. Se tarjoaa vientiluottovakuutusturvan suotuisammin ehdoin kuin vastaanottaja tavallisesti voisi saada markkinoilta, tai vakuutusturvaa, jota ei muutoin olisi lainkaan saatavilla markkinoilla. Koska Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala kuuluu huipputeknologian alaan ja uusien materiaalien tuotannonalaan ja on sen vuoksi kannustettava ja vientiin suuntautunut tuotannonala, komissio päätteli, että Sinosure tukee sitä edelleen.

(94)

Sinosuren tarjoamien tukien oikeusperusta on seuraava:

(95)

Näin ollen Sinosure tarjoaa muiden palvelujen ohessa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluottovakuutuksia, sijoitusvakuutuksia ja takaussitoumuksia edullisin ehdoin kannustettaville tuotannonaloille, kuten lasikuituteollisuudelle.

(96)

Pyynnön esittäjä toimitti lasikuitukankaiden tuottajien tilinpäätöstietojen muodossa näyttöä siitä, että ainakin jotkin hyötyivät edelleen järjestelmästä. Esimerkiksi Jushi China sai vientiluottovakuutuksia vähintään 2,4 miljoonalla renminbillä vuoden 2022 alkupuoliskolla ja 2,1 miljoonalla renminbillä vuoden 2023 alkupuoliskolla, mikä on 0,01 prosenttia sen vuoden 2022 alkupuoliskon ja 0,03 prosenttia sen vuoden 2023 alkupuoliskon liikevaihdosta (51).

(97)

Vientiluottovakuutusjärjestelmän nojalla tarjotut tuet ovat erityisiä, koska niitä ei voi saada ilman vientitoimintaa, joten ne ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(98)

Koska kiinalaiset tuottajat, Kiinan viranomaiset ja Sinosure eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea.

(99)

Komissio päätteli saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientiluottovakuutuksia tarjottiin edelleen lasikuitukankaiden tuotannonalalle etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(100)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla myönnettyjen vientiluottovakuutusten muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä saatava etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(101)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Kiinan valtion omistamat rahoituslaitokset tarjosivat luottolimiittejä etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla rahoituksen tarjoamisen yhteydessä lasikuitukankaiden vientiä harjoittaville tuottajille. Nämä muodostuivat puitesopimuksista, joiden nojalla pankki antaa otokseen valituille yrityksille mahdollisuuden käyttää erilaisia velkainstrumentteja (esim. käyttöpääomalainat, pankkivekselit, remburssit, muut ulkomaankaupan rahoituksen muodot) tiettyyn enimmäismäärään asti (52).

(102)

Luottolimiitin tarkoituksena on vahvistaa lainanoton enimmäismäärä, jonka yritys voi käyttää koska tahansa rahoittaakseen toimintaansa, minkä ansiosta käyttöpääomarahoitus on joustavaa ja saadaan käyttöön välittömästi tarvittaessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että vientiä harjoittavilla tuottajilla oli eri pankkien kanssa luottolimiittisopimuksia, jotka kattoivat erilaisia lyhytaikaisia rahoitusvälineitä toimintamenojen rahoittamiseksi. Komissio katsoi näin ollen, että periaatteessa otokseen valittujen yritysten kaiken lyhytaikaisen rahoituksen pitäisi kuulua jonkinlaisen luottolimiittivälineen piiriin, myös pankkivekseleiden, joka myönnetään säännöllisesti toiminnan rahoittamiseen.

(103)

Pyynnön esittäjä toimitti useiden lasikuitukankaiden tuottajien vuosikertomuksista näyttöä, jonka perusteella ne edelleen hyötyivät näistä järjestelmistä. Sinoma on käyttänyt vähintään 1,9 miljoonaa 6,3 miljoonan renminbin luottolimiitistään, mikä on 0,01 prosenttia sen vuoden 2023 liikevaihdosta. Useat muut lasikuitukankaiden tuottajat, kuten CPIC ja PGTex China, saivat pankkien luottolimiittejä useilta pankeilta (53).

(104)

Pyynnön esittäjä totesi, että Kiinan lasikuituala on edellä kuvatun mukaisesti edelleen erittäin kannustettava tuotannonala, ja huomautti, että komissio on useaan otteeseen todennut, että kiinalaiset kannustettavat tuotannonalat hyötyvät näistä tukijärjestelmistä. (54) Ei ole näyttöä siitä, että näin ei olisi enää tapahtunut lasikuitukankaiden tuotannonalalla.

(105)

Luottolimiitit liittyvät olennaisesti muun tyyppiseen etuuskohteluun perustuvaan luotonantoon, kuten lainoihin, ja niihin pätee sama edellä johdanto-osan 84 ja 85 kappaleessa kuvattu etuuskohteluun perustuvien lainajärjestelmien erityisyyttä koskeva analyysi.

(106)

Sen vuoksi komissio päätteli, että etuuskohtelun mukaisten luottolimiittien avaamisen ja tarjoamisen muodossa annettavat tuet eivät ole yleisesti saatavilla, vaan ne ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(107)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea.

(108)

Komissio pystyi päättelemään saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientiluottovakuutuksia tarjottiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(109)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista etuuskohteluun perustuvien luottolimiittien avaamisen ja tarjoamisen muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä saatava etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(110)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat hyötyivät erilaisista tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) sekä teknologian uudistamiseen ja innovointiin liittyvistä avustuksista, ympäristönsuojeluavustuksista ja kunnallisten ja/tai alueellisten viranomaisten myöntämistä tilapäisistä avustuksista. (55)

(111)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa saivat erilaisia T&K-toimiin ja teknologian uudistamiseen ja innovointiin liittyviä avustuksia, jollaisia ovat tieteen ja teknologian tukisuunnitelmien mukainen T&K-toimien edistäminen, keskeisten teollisuudenalojen mukauttaminen, elvyttäminen ja teknologinen kehittäminen. Pyynnön esittäjä väitti, että tällaisten avustusten kautta myönnetty tuki jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(112)

Näiden avustusten oikeusperustana ovat muun muassa seuraavat:

(113)

Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että paikallisella/maakunnallisella tasolla on erityisrahastoja teollisuuden elvyttämiseen, tekniseen muutokseen ja teollisuuden kehittämiseen, ja tällä tasolla on tehty useita ilmoituksia erityisrahastojen varojen jakamisesta tekniseen uudistamiseen.

(114)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että useat kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen erilaisia avustuksia teknologisia saavutuksia varten. Esimerkiksi Jiangsu Changhai sai vuonna 2022 ja vuoden 2023 alkupuoliskolla useita älykkään valmistuksen avustuksia, yhteensä 12 miljoonan renminbin arvosta vuonna 2022 ja 5,7 miljoonan renminbin arvosta vuoden 2023 alkupuoliskolla, mikä vastaa 0,40 prosenttia sen vuoden 2022 tuloista ja 0,44 prosenttia sen vuoden 2023 alkupuoliskon tuloista. Jushi China sai tukea yhteensä 197 miljoonan renminbin arvosta vuonna 2022 ja 55 miljoonan renminbin arvosta vuonna 2023, mikä on 0,98 prosenttia sen vuoden 2022 tuloista ja 0,37 prosenttia sen vuoden 2023 tuloista (56).

(115)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä siitä, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala ei enää saisi etua tällaisista avustuksista. Kun otetaan huomioon, että lasikuitukankaiden tuotannonala on kannustettava tuotannonala ja sen kehittäminen on yksi Kiinan viranomaisten ensisijaisista tavoitteista, komissio piti edellä esitetyn näytön perusteella epätodennäköisenä, että lasikuitukankaiden tuottajat eivät olisi enää saaneet edellä mainittuja avustuksia.

(116)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa saivat erilaisia ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen liittyviä avustuksia, jollaisia ovat esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvät kannustimet, synergiaan tähtäävän resurssien käytön edistäminen, energiansäästöön liittyvien uudistushankkeiden kannustinrahastot, energianhallinnan esittelykeskusten edistäminen, ilman saastumistilanteen parantamishankkeisiin liittyvät avustukset ja kiertotaloushankkeita koskevat kannustimet. Pyynnön esittäjä väitti, että tällaisten avustusten kautta myönnetty tuki jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(117)

Pyynnön esittäjä totesi, että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sovelletaan laajaa oikeudellista kehystä, jonka nojalla tämäntyyppisiä avustuksia myönnetään. Esimerkinomainen luettelo oikeusperustoista sisältää seuraavat:

(118)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että useat kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen erilaisia avustuksia tässä luokassa. Jiangsu Changhai sai valtionavustuksia useisiin vihreisiin valmistus- ja jätehankkeisiin yhteensä 0,6 miljoonan renminbin arvosta vuonna 2022 ja 0,2 miljoonan renminbin arvosta vuoden 2023 alkupuoliskolla, mikä on 0,02 prosenttia sen vuoden 2022 tuloista ja 0,02 prosenttia sen vuoden 2023 alkupuoliskon tuloista. Jushi China sai ympäristötukea yhteensä 1,7 miljoonan renminbin arvosta vuonna 2022 ja 1,6 miljoonan RMB:n arvosta vuonna 2023, mikä on 0,01 prosenttia sen vuoden 2022 tuloista ja 0,01 prosenttia sen vuoden 2023 tuloista (57).

(119)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä siitä, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala ei enää saisi etua tällaisista avustuksista. Kun otetaan huomioon, että lasikuitukankaiden tuotannonala on kannustettava tuotannonala ja sen kehittäminen on yksi Kiinan viranomaisten ensisijaisista tavoitteista, komissio totesi edellä esitetyn näytön perusteella, että lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen edellä mainittuja avustuksia.

(120)

Alkuperäisessä tutkimuksessa näitä tukia pidettiin erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska ainoastaan keskeisillä teknologia-aloilla toimivat yritykset tai keskeisiä tuotteita tuottavat yritykset, jotka mainitaan säännöllisesti julkaistavissa suuntaviivoissa ja luetteloissa, ovat tukikelpoisia. Erityisesti MIIT:n asiakirjassa vuodelta 2015 rakennusmateriaalien tuotannonala mainitaan erikseen tuotannonalana, johon liittyy erityisiä energiansäästöön liittyviä kannustimia.

(121)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että ympäristönsuojeluavustukset ovat erityisiä.

(122)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen avustusten määrä olisi voitu laskea.

(123)

Komissio pystyi kuitenkin päättelemään, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ympäristönsuojeluavustuksia myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(124)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista yllä kuvattujen avustusten muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(125)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa saivat merkittäviä kertaluonteisia tai toistuvia avustuksia eri viranomaistasoilta, mistä niille koitui etua tutkimusajanjaksolla.

(126)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että tällaisten avustusten kautta myönnetty tuki jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hengshi Chinan ja Taishan Fiberglassin emoyhtiö CNBM-ryhmän vuosikertomuksessa mainitaan nimenomaisesti, että suurin osa sen saamista valtiontuista on peräisin paikallishallinnon virastoilta (58).

(127)

Oikeusperustan osalta alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että yrityksille antoivat tällaisia avustuksia keskus-, provinssi-, kaupunki-, maakunta- tai aluetason viranomaiset, ja vaikuttaa siltä, että kaikki avustukset oli suunnattu erityisesti otokseen valituille yrityksille tai ne olivat erityisiä sijainnin tai tuotannonalan tyypin perusteella. Kaikki otokseen valitut yritykset eivät ilmoittaneet tarkkaa lainsäädäntöä, jonka perusteella nämä etuudet myönnettiin. Komissiolle annettiin kuitenkin joissakin tapauksissa kopio jonkin viranomaisen antamasta asiakirjasta, joka oli avustuksen liitteenä.

(128)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä siitä, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala ei enää saisi etua tällaisista avustuksista tai että lainsäädäntöympäristö olisi muuttunut. Kun otetaan huomioon, että lasikuitukankaiden tuotannonala on kannustettava tuotannonala ja sen kehittäminen on yksi Kiinan viranomaisten ensisijaisista tavoitteista, kuten monissa alueellisissa suunnitelmissa on mainittu, komissio totesi edellä esitetyn näytön perusteella, että lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen edellä mainittuja avustuksia.

(129)

Alkuperäisessä tutkimuksessa näitä avustuksia pidettiin erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien asiakirjojen mukaan niitä myönnetään vain tietyille yrityksille tai tiettyihin hankkeisiin tietyillä alueilla ja/tai lasikuitukankaiden tuotannonalalla. Jotkin niistä ovat lisäksi vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Avustukset eivät täyttäneet perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei-erityisyyttä koskevia vaatimuksia, koska yritysten avustuskelpoisuusedellytykset ja varsinaiset kriteerit, joiden perustella yritykset valitaan, eivät olleet avoimia, objektiivisia eikä niitä sovellettu automaattisesti.

(130)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että nämä tilapäiset avustukset ovat erityisiä.

(131)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen avustusten määrä olisi voitu laskea.

(132)

Komissio päätteli kuitenkin saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ympäristönsuojeluavustuksia myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(133)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista yllä kuvattujen avustusten muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(134)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että useat lasikuitukankaiden tuottajat hyötyivät monista veroja koskevista vapautus- ja helpotusohjelmista. Niihin kuuluivat muun muassa uuden ja huipputeknologian alan yritysten yritystuloveroedut, (59) tutkimus- ja kehitysmenojen (T&K) yritystuloverovähennykset, (60) osinkojen vapautus vaatimukset täyttävien kotimaisten yritysten välillä (61) ja maankäyttöä koskevat verovapautukset (62). Pyynnön esittäjä väitti, että lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa saivat edelleen etua näistä neljästä ohjelmasta, ja toimitti siitä näyttöä.

(135)

Kiinan kansantasavallan yritystuloverolain (63) mukaan uuden ja huipputeknologian alan yritysten, joille valtion on annettava keskeistä tukea, yritystuloverokanta on 15 prosenttia normaalin 25 prosentin sijaan. Asetuksessa (EU) 2020/776 vahvistettiin, että kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat katsotaan uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi.

(136)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 28 § ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosääntöjen (64) 93 § sekä seuraavat:

(137)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, yritykset, joihin verovähennyksiä voidaan soveltaa, ovat osa tiettyjä valtion tukemia uuden ja huipputeknologian aloja ja valtion tukemien huipputeknologian alojen nykyisiä prioriteettialoja, jotka on lueteltu huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa. Näissä suuntaviivoissa mainitaan selvästi prioriteettialan lasiin liittyvä valmistusteknologia ja keskeiset raaka-aineet, mukaan luettuna lasikuitukankaat.

(138)

Jotta yritykset olisivat tukikelpoisia, niiden on täytettävä seuraavat kriteerit:

(139)

Toimenpiteestä etua saavien yritysten on täytettävä veroilmoitus ja sen liitteet. Edun täsmällinen määrä sisältyy veroilmoitukseen.

(140)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että useita lasikuitukangasyrityksiä pidettiin edelleen huipputeknologian alan yrityksinä. Näihin kuuluivat esimerkiksi Jiangsu Changhai Group ja sen tytäryhtiö Changzhou Tianma, Jushi China ja sen tytäryhtiö Jushi Jiugiang, PGTex China ja sen tytäryhtiö Hongfa Vertical and Horizontal, CPIC:n tytäryhtiö Hongfa New Materials ja Zhuhai Zhubo Glass, Jiangsu Juding, Sinoma ja sen tytäryhtiöt Lianyungang Zhongfu Lianzhong Composite Materials Group Co., Ltd., Zhongfu Lianzhong (Jiuquan) Composite Materials Co., Ltd., Zhongfu Lianzhong (Anyang) Composite Materials Co., Ltd., Zhongfu Lianzhong (Yuxi) Composite Materials Co., Ltd., Taishan Fiberglass Co., Ltd., Taishan Fiberglass Zoucheng Co., Ltd., Taishan Fiberglass Zibo Co., Ltd., Sinoma Science & Technology (Suzhou) Co., Ltd., Sinoma Science & Technology (Chengdu) Co., Ltd., Sinoma Science & Technology (Jiujiang) Co., Ltd., Nanjing Fiberglass Research and Design Institute Co., Ltd. ja Jiangsu Hengzhou Special Glass Fiber Materials Co., Ltd.

(141)

Pyynnön esittäjä toimitti todisteita siitä, että useat lasikuitukankaiden tuottajat hyötyivät selvästi edelleen tästä järjestelmästä. Vuonna 2022 Hengshi Chinan ja Taishan Fiberglassin emoyhtiö CNBM:n tuloverokulut laskivat 68,4 prosenttia, mikä johtui uuden ja huipputeknologian alan yrityksinä pidettävien konserniyritysten, joiden tuloverokanta on siksi alhaisempi, määrän kasvusta (65). Jushi China selittää vuosikertomuksessaan, että ”[j]os kansallisen veropolitiikan muutokset tulevaisuudessa johtavat siihen, että yritystä ei voida tunnustaa huipputeknologian alan yritykseksi tai se ei voi saada uusia valtion tukia, sillä on suuri vaikutus yrityksen toiminnan tulokseen” (66).

(142)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä siitä, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala ei enää saisi etua tällaisista yritystuloveroeduista tai että oikeusperustan taustalla oleva lainsäädäntöympäristö olisi muuttunut.

(143)

Alkuperäisessä tutkimuksessa näitä yritystuloveroetuja pidettiin erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, jotka toimivat tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kuten jotkin keskeiset teknologia-alat lasikuitukankaiden tuotannonalalla.

(144)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että nämä yritystuloveroedut ovat erityisiä.

(145)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen yritystuloveroetujen määrä olisi voitu laskea.

(146)

Komissio päätteli kuitenkin saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla uuden ja huipputeknologian alan yrityksille tarkoitettuja yritystuloveroetuja myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(147)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista edellä kuvatun tyyppisten yritystuloveroetujen muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(148)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että uuden teknologian, uusien tuotteiden ja uusien taitojen kehittämisestä aiheutuneisiin T&K-menoihin, jotka eivät ole aineettomia hyödykkeitä ja jotka sisältyvät kuluvan kauden voittoihin ja tappioihin, sovelletaan ylimääräistä 50 prosentin alennusta sen jälkeen kun ne vähennetty kokonaisuudessaan tosiasiallisen tilanteen mukaisesti. Jos edellä mainitut T&K-menot ovat aineettomia hyödykkeitä, niihin sovelletaan kuoletusta, joka on 150 prosenttia aineettomien hyödykkeiden kustannuksista.

(149)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 30 artiklan 1 kohta sekä Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanoasetuksen 95 artikla, Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöt ja seuraavat ilmoitukset:

(150)

Kuten edellä todettiin, lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen erittäin kannustettava tuotannonala, ja komission useissa tutkimuksissa on todettu, että kiinalaiset kannustettavat tuotannonalat hyötyvät näistä tukijärjestelmistä (67). Lisäksi pyynnön esittäjä huomauttaa, että laajamittaista yrittäjyyttä ja innovointia koskevan etuuskohtelupolitiikan mukaan T&K-menojen verovähennykset kuuluvat niiden 83 tuen joukkoon, jotka ovat tärkeiden teollisuudenalojen käytettävissä (68).

(151)

Pyynnön esittäjä toimitti myös näyttöä siitä, että lasikuitukankaiden tuottajat investoivat edelleen tutkimusvalmiuksiinsa ja T&K-tiimeihinsä organisaatioissaan (69). Konkreettisena esimerkkinä Jiangsu Changhai lisäsi T&K-menojaan lähes 26 prosentilla vuosina 2021–2022, minkä vuoksi se voi saada 150 prosenttia veronalennuksia näistä T&K-menoista vuonna 2023. Tämä tarkoittaa, että Jiangsu Changhai olisi voinut vähentää verotettavaa tuloaan 197 miljoonalla renminbillä T&K-menoihin perustuen, mikä on 7,52 prosenttia sen 2,6 miljardin renminbin tuloista vuonna 2023.

(152)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään näyttöä siitä, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala ei enää saisi etua tällaisista yritystuloveroeduista tai että oikeusperustan taustalla oleva lainsäädäntöympäristö olisi muuttunut.

(153)

Alkuperäisessä tutkimuksessa näitä yritystuloverovähennyksiä pidettiin erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan toimenpiteen soveltaminen vain yrityksiin, joille aiheutuu T&K-menoja tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kuten lasikuitukankaiden tuotannonalalla.

(154)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että nämä yritystuloverovähennykset ovat erityisiä.

(155)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen yritystuloverovähennysten määrä olisi voitu laskea.

(156)

Komissio pystyi kuitenkin päättelemään saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yritystuloverovähennyksiä myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(157)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista yllä kuvatun tyyppisen yritystuloverovähennyksen muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(158)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että yritystuloverolaki tarjoaa veroetuuksia yrityksille, jotka toimivat aloilla tai hankkeissa, joiden kehittämistä valtio erityisesti tukee tai kannustaa, ja ne vapautetaan verosta valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä tehdyistä pääomasijoituksista saatavan tulon, kuten osinkojen ja bonusten, osalta.

(159)

Ohjelman oikeusperusta on yritystuloverolain 26 §:n 2 momentti ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöt. Komissiolle ei esitetty mitään näyttöä siitä, että tukijärjestelmää ei olisi sovellettu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai että sitä koskevat säännökset olisivat muuttuneet. Saatavilla olevan näytön ja tosiasioiden perusteella komissio päätteli, että oikeusperusta pysyy muuttumattomana.

(160)

Pyynnön esittäjä toimitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä näyttöä siitä, että monet lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa ovat useista kiinalaisista yrityksistä ja oikeushenkilöistä koostuvia suuria yritysryhmiä ja että niillä sen vuoksi olisi oikeus jatkaa tämän tukijärjestelmän käyttöä. Yuntianhua Group ja sen tytäryhtiö CPIC, CNBM-ryhmä ja sen tytäryhtiöt Zhenshi Holding, Sinoma, Jushi China ja Taishan Fiberglass, sekä Jiangsu Changhai ja sen tytäryhtiöt on perustettu Kiinan oikeuden mukaan ja/tai niiden tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on Kiinassa. Ne kuuluvat suuriin yritysryhmiin, jotka koostuvat useista yrityksistä ja oikeushenkilöistä Kiinassa.

(161)

Alkuperäisessä tutkimuksessa tätä verovapautusta pidettiin erityisenä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan vapautuksen soveltaminen vain valintakelpoisiin kotimaisiin yrityksiin, joilla on valtion tuki ja joiden kehittämistä valtio kannustaa.

(162)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että verovapautus on erityinen.

(163)

Tuensaajille järjestelmästä koituva etu olisi sama kuin verosäästö. Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun yritystuloverovähennyksen määrä olisi voitu laskea.

(164)

Komissio pystyi kuitenkin päättelemään saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yritystuloverovähennyksiä myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(165)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista edellä kuvatun tuloverovapautuksen muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(166)

Kiinan lain mukaan yleensä maata kaupungeissa, maakuntien kunnissa, hallinnollisissa kunnissa ja teollisuus- tai kaivosalueilla käyttävät organisaatiot tai yksityishenkilöt maksavat kaupunkialueiden maankäyttöveroa. Maankäyttöveron kantavat paikalliset veroviranomaiset siellä, missä maata käytetään. Tietyt maaluokat on kuitenkin vapautettu maankäyttöverosta; tällaisia ovat esimerkiksi merestä vallattu maa, viranomaislaitosten, kansalaisjärjestöjen ja puolustusvoimien yksiköiden omaan käyttöön tarkoitettu maa, valtiovarainministeriön talousarviosta rahoitettujen laitosten käyttöön tarkoitettu maa, uskonnollisten temppeleiden ja julkisten puistojen käyttöön tarkoitettu maa sekä julkiset historialliset maisemapaikat, kadut, tiet, aukiot, nurmikot ja muut kaupunkien julkiset alueet.

(167)

Ohjelman oikeusperusta:

(168)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että CNBM sai etua paikallisen maankäyttöviraston myöntämistä maankäyttöveron palautuksista, vaikka se ei kuulunut niihin luokkiin, jotka edellä mainitun lainsäädännön mukaan vapautetaan verosta (70).

(169)

Valituksen tekijä huomautti, ettei kyse ole itse asiassa yksittäisestä tapauksesta. Useissa muissa tutkimuksissa komissio havaitsi myös, että kiinalaiset yritykset ovat hyötyneet tästä järjestelmästä, vaikka ne eivät kuuluneet mihinkään niistä luokista, jotka on vapautettu verosta (71). Viimeaikaisissa tutkimuksissa komissio on todennut, että yritykset hyötyvät maankäyttöveron alentamisesta 50–60 prosentilla tai jopa 100 prosentilla (Kiinan viranomaisten covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden puitteissa) (72).

(170)

Pyynnön esittäjä väitti näin ollen, että tällaisia käytäntöjä ei todennäköisesti ollut lopetettu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Päinvastoin, kuten edellä selitettiin, maankäyttöveron alennuksia laajennettiin covid-19-pandemian yhteydessä.

(171)

Koska käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ollut näyttöä siitä, että CNBM-ryhmä ei enää saanut paikallisen maankäyttöviraston myöntämiä maankäyttöveron palautuksia, komissio päätteli, että ainakin CNBM on edelleen saanut näitä etuja.

(172)

Alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että maankäyttöverosta vapautettujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien käyttämä maa ei kuulunut mihinkään niistä luokista, jotka lainsäädännössä on vapautettu maankäyttöverosta. Sen vuoksi ei voida päätellä, että nämä vientiä harjoittavat tuottajat olisivat täyttäneet maankäyttöveroa koskevissa säädöksissä vahvistetut kriteerit. Näin ollen toimenpide, jolla nämä vientiä harjoittavat tuottajat vapautetaan maankäyttöverosta, on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(173)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että verovapautus on erityinen.

(174)

Tuensaajille järjestelmästä koituva etu olisi sama kuin maksetun maankäyttöveron palautus. Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen yritystuloverovähennysten määrä olisi voitu laskea.

(175)

Komissio pystyi kuitenkin päättelemään saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yritystuloverovähennyksiä myönnettiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle kyseiseen tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(176)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista edellä kuvatun veronpalautuksen muodossa. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, niistä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(177)

Pyynnön esittäjä väitti, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etua riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan toimitettavien tavaroiden ja palvelujen muodossa.

(178)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että koska tutkimuksen kohteena olevat yritysryhmät olivat vertikaalisesti integroituneita, komissio sisällytti tärkeimmät raaka-ainetoimittajat tutkimukseen. Näin ollen näiden etuyhteydessä olevien tavarantoimittajien saamat tuet on sisällytetty kutakin tukijärjestelmää koskeviin laskelmiin. Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei kuitenkaan löytynyt riittävää näyttöä, joka olisi tukenut väitettä, jonka mukaan etuyhteydettömät toimittajat olisivat toimittaneet tavaroita lasikuitukankaiden tuottajille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(179)

Sen vuoksi komissio ei katsonut tarpeelliseksi tutkia tätä järjestelmää.

(180)

Kiinassa maan omistaa joko valtio tai yhteisö (kollektiivi), joka muodostuu kylistä tai kunnista, ennen kuin maan omistus- tai käyttöoikeus patentoidaan tai myönnetään yritykselle tai yksittäiselle omistajalle. Kaupunkialueilla kaikki tontit omistaa valtio ja maaseudulla kylät tai kunnat.

(181)

Kiinan perustuslain ja maaoikeuden mukaan yritykset ja yksityishenkilöt voivat kuitenkin ostaa maankäyttöoikeuksia. Teollisuusmaan osalta vuokra-aika on yleensä 50 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa toisella 50 vuodella. Lisäksi seuraavissa asiakirjoissa annetaan asiaankuuluvia sääntöjä maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta:

(182)

Valtion omistaman rakennusmaan käyttöoikeuksien myöntämistä tarjousten, huutokauppojen ja hintanoteerausten kautta koskevien säännösten 10 §:n mukaan paikalliset viranomaiset päättävät maan hinnoista vain joka kolmas vuosi päivitettävän kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti.

(183)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, maankäyttöoikeuksista Kiinassa maksetut hinnat eivät edusta tarjonnan ja kysynnän mukaan vapaasti määräytyviä markkinahintoja, koska katsottiin, että huutokauppajärjestelmä on epäselvä ja läpinäkymätön ja toimii huonosti käytännössä ja että viranomaiset päättivät hinnoista mielivaltaisesti. Sen sijaan, kuten todettiin, viranomaiset asettavat hinnat kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän mukaisesti. Järjestelmän arviointikriteerien mukaan viranomaisten on teollisuusmaan hintoja asettaessaan muun muassa otettava huomioon teollisuuspolitiikan näkökohdat.

(184)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että useimmat otokseen valitut viejät saivat maankäyttöoikeuksia niin, että oikeudet jaettiin suoraan neuvotelluilla hinnoilla eikä tarjouskilpailun perusteella. Jos tarjouskilpailu tosiasiallisesti järjestettiin, siihen osallistui vain yksi tarjoaja, ja lopullinen hinta oli sama kuin lähtöhinta. Ei voitu osoittaa, että alkuperäinen hinta olisi asetettu riippumattomasti ja että se vastaisi maankäyttöoikeuksien markkina-arvoa. Lisäksi jotkin yritykset saivat maankäyttöoikeuksien hankkimisen jälkeen korvauksia paikallisviranomaisilta, ja jotkin yritykset (esim. CNBM-ryhmä) puolestaan saivat lykätä maksuja vuosien ajan maankäytön alkamisen jälkeen.

(185)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla maankäyttöoikeuksien tarjoamista Kiinassa koskeva oikeudellinen kehys pysyi muuttumattomana. Lisäksi komissio on viimeaikaisissa tukien vastaisissa tutkimuksissa todennut, että kannustettavat tuotannonalat, joihin lasikuitukankaiden tuotannonala kuuluu, saavat edelleen maankäyttöoikeuksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (73).

(186)

Koska esiin ei ole tullut päinvastaista näyttöä, komissio päätteli, että kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen tukia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan myönnettyjen maankäyttöoikeuksien muodossa, mistä koituu etua vastaanottaville yrityksille.

(187)

Kuten edellä 183 kappaleessa mainitaan, paikallisviranomaisten asettamassa maankäyttöoikeuksien hinnassa on otettava huomioon hallituksen teollisuuspolitiikan näkökohdat. Mainitussa teollisuuspolitiikassa lasikuitukankaiden tuotannonala luokitellaan kannustettavaksi tuotannonalaksi, kuten edellä kuvataan. Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä nro 40 edellytetään, että viranomaisten on varmistettava, että kannustettaville teollisuudenaloille annetaan maankäyttöoikeuksia. Päätöksen nro 40 18 §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia.

(188)

Tästä seuraa, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä vain tiettyjen tuotannonalojen, tässä tapauksessa lasikuitukankaiden alan, yrityksille annetaan mahdollisuus hankkia teollisuusmaata edullisesti ja viranomaisten käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(189)

Tuensaajille järjestelmästä koituva etu vastaa maankäyttöoikeuksien markkinahinnan, joka tuensaajien olisi pitänyt maksaa, ja tuensaajien tosiasiallisesti maksaman hinnan välistä erotusta. Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun taloudellisen tuen määrä olisi voitu laskea.

(190)

Komissio päätteli kuitenkin saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla maata tarjottiin vientiä harjoittaville tuottajille riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan lasikuitukankaiden tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(191)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut maata riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmia olisi edelleen pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina.

(192)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että tietyt keskeiset suuret teolliset sähkön käyttäjät saavat ostaa sähköä suoraan sähköntuottajilta sen sijaan, että ne ostaisivat sähköä verkosta, joko allekirjoittamalla suoran ostosopimuksen tai osallistumalla markkinasuuntautuneeseen sähkökauppajärjestelmään. Tätä sovellettiin joihinkin alkuperäisen tutkimuksen otokseen valituista lasikuitukankaan tuottajista. Useimmissa tutkimuksen kohteena olleissa yrityksissä tällaisten sopimusten/kauppajärjestelmien perusteella saadut hinnat olivat alemmat kuin maakunnan tasolla suurille teollisuusasiakkaille sovitut hinnat.

(193)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että kaikilla suurilla teollisuusasiakkailla ei ollut mahdollisuutta tehdä suoria sopimuksia tai osallistua markkinasuuntautuneeseen sähkökauppajärjestelmään. Valtakunnallisella tasolla sähkökauppajärjestelmän uudistamisen syventämistä koskevissa Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston lausunnoissa täsmennettiin, että yritykset, jotka eivät noudata kansallista teollisuuspolitiikkaa ja joiden tuotteet ja prosessit kuuluvat poistettaviin, eivät saa osallistua suoriin liiketoimiin (74).

(194)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että lainsäädännön mukaan suoria liiketoimia sähkömarkkinoilla sovelletaan valikoivasti tiettyihin tuotannonaloihin, kuten rakennusmateriaalien ja huipputeknologian alaan. Valikoivan soveltamisen tuloksena valtio soveltaa edullisempia sähkön hintoja näitä tuotannonaloja edustaviin yrityksiin (75).

(195)

Asiaankuuluva oikeudellinen kehys tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pysyy ennallaan, ja siihen kuuluvat seuraavat:

(196)

Ennen vireillepanoa järjestetyissä kuulemisissa Kiinan viranomaiset totesivat, että Kiinan sähkökauppajärjestelmässä on tehty perusteellisia markkinasuuntautuneita uudistuksia ja että kyseisiä ohjelmia ei ole yksilöity tuiksi komission hiljattain tekemissä tutkimuksissa. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan tehneet enempää yhteistyötä tutkimuksessa eivätkä toimittaneet lisänäyttöä väitteen tueksi tai osoittaneet, mitä nämä lainsäädäntömuutokset olisivat.

(197)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli, että tukijärjestelmää sovelletaan edelleen samalla tavalla eli valituille lasikuitukankaiden tuottajille annetaan mahdollisuus allekirjoittaa suoria ostosopimuksia tai osallistua markkinasuuntautuneeseen sähkökauppajärjestelmään, jolloin ne saavat sähköä alennettuun hintaan.

(198)

Alkuperäisessä tutkimuksessa katsottiin, että tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, joiden toiminta on tiettyjen valtion määrittelemien teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaista ja joiden tuotteita tai prosesseja ei ole suljettu pois soveltamisalasta.

(199)

Päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli samoista syistä, että tuki on erityistä.

(200)

Tuensaajan saama etu on sähkönhinnan säästö, koska sähkö tarjottiin alle tavanomaisten verkkohintojen, jotka muut sellaiset suuret teolliset käyttäjät maksavat, joilla ei ole mahdollisuutta suoriin ostoihin.

(201)

Koska kiinalaiset tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän puitteissa saadun taloudellisen tuen määrä olisi voitu laskea.

(202)

Komissio päätteli kuitenkin saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sähköä tarjottiin lasikuitukankaiden tuotannonalalle riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan lasikuitukankaiden tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(203)

Edellä esitetyn perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonala on edelleen saanut etua tuista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tarjotun sähkön muodossa edellä kuvatulla tavalla. Kun otetaan huomioon taloudellisten tukien olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tukiohjelmaa pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana.

(204)

Tarkastelupyyntöön, näytön riittävyyttä koskevaan muistioon, vireillepanoilmoitukseen ja komission kyselylomakkeeseen saatuun Egyptin viranomaisten vastaukseen sisältyvien tietojen perusteella tutkittiin seuraavia väitettyjä Egyptin viranomaisten myöntämiä tukia:

(205)

Väitetty tuki Egyptissä liittyy kahteen yritykseen: Jushi Egypt Fiberglass Industry S.A.E, jäljempänä ’Jushi Egypt’, ja Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics S.A.E, jäljempänä ’Hengshi Egypt’. Molempien yritysten emoyhtiöiden päätoimipaikka on Kiinassa, ja yritykset ovat osa CNBM-ryhmää, jonka lopullinen määräysvalta on Kiinan valtioneuvoston alaisella valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintovirastolla, jäljempänä ’SASAC’. (76) Egyptin viranomaiset vahvistivat, että kyseiset kaksi tuottajaa ovat edelleen Egyptin ainoat lasikuitukankaiden tuottajat.

(206)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että Egyptin viranomaiset tarjosivat Jushi Egyptille ja/tai Hengshi Egyptille suoraan tukia sellaisten valtion menettämien tai perimättä jääneiden tulojen muodossa, jotka muuten olisi maksettava, ja tarjoamalla maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (edellä d, e, f ja g alakohta). (77) Kuitenkin todettiin, että suorista varainsiirroista vastasivat Kiinan viranomaiset sellaisten pankkien välityksellä, jotka ovat valtion omistuksessa tai muuten valtion johtamia. (78) Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että Egyptin viranomaiset olivat tunnustaneet ja hyväksyneet nämä tuet ja että niiden katsottiin näin ollen johtuvan Egyptin viranomaisista niiden omina tukina. Egyptin viranomaisia pidettiin siis myöntävänä viranomaisena tukien vastaisen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti näiden tukien osalta. (79) Tarkastelupyynnössä väitettiin, että edellä mainittuja tukia jatkettiin samalla tavalla.

(207)

Kuten edellä 3.1 jaksossa kuvataan, Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, eikä EXIMille ja Sinosurelle tarkoitettuihin erityisiin kyselylomakkeisiin saatu vastausta.

(208)

Kuten edellä 19 ja 21 kappaleessa todetaan, Jushi Egypt ja Hengshi Egypt eivät myöskään toimineet tutkimuksessa yhteistyössä eivätkä toimittaneet kyselylomakevastauksia. Näin ollen komissio ilmoitti asiasta Egyptin viranomaisille 18 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyllä verbaalinootilla ja korosti aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa ja perustaa päätelmänsä käytettävissä oleviin vientiä harjoittavien tuottajien tietoihin sekä kehotti Egyptin viranomaisia esittämään huomautuksia. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(209)

Egyptin viranomaiset tekivät toisaalta yhteistyötä tutkimuksessa ja toimittivat kyselylomakevastauksen. Egyptin viranomaisille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen kuului myös TEDA Egypt Investment Co:ta, jäljempänä ’TEDA Egypt’, koskeva erityinen kyselylomake. Alun perin Egyptin viranomaiset eivät toimittaneet TEDA Egyptiä koskevaa erityistä kyselylomakevastausta. Egyptin viranomaiset toimittavat sen vasta tarkastuskäynnin jälkeen. Komissio päätti näin ollen soveltaa käytettävissä olevia tietoja.

(210)

Tarkastuskäynti tehtiin seuraaviin Egyptin hallinnon viranomaisten tiloihin:

(211)

Komissio katsoi kuitenkin, että tarkastuksen jälkeenkään se ei ollut saanut kattavia selvityksiä tiettyihin tutkimuksen aikana esitettyihin kysymyksiin ja että Egyptin viranomaiset eivät toimittaneet tiettyjä pyydettyjä asiakirjoja. Lisäksi alun perin oli suunniteltu tarkastuskäyntiä TEDA Egyptin tiloihin, mutta lopulta TEDA Egypt kieltäytyi tapaamasta komission työryhmää.

(212)

Näin ollen komissio ilmoitti asiasta Egyptin viranomaisille 18 päivänä maaliskuuta 2026 verbaalinootissaan ja korosti aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa sellaisiin kysymyksiin, joita ei ollut täysin selvitetty.

(213)

Egyptin viranomaiset vastustivat perusasetuksen 28 artiklan soveltamista ja väittivät, että tämän olisi oltava poikkeuksellinen toimenpide, joka edellyttää sen osoittamista, että asianomainen osapuoli on tarkoituksellisesti kieltäytynyt antamasta tarvittavia tietoja tai merkittävällä tavalla vaikeuttanut tutkimusta. Egyptin viranomaiset korostivat, että ne toimivat tiiviissä yhteistyössä koko tutkimuksen ajan ja että vaikeudet toimittaa kaikkia pyydettyjä tietoja johtuivat tietojen toimittamiseen liittyvästä tosiasiallisesta tai oikeudellisesta kyvyttömyydestä pikemminkin kuin yrityksestä salata tietoja.

(214)

Lisäksi Egyptin viranomaiset korostivat, että perusasetuksen 28 artiklaan tukeutumista ei voida käyttää rankaisevana välineenä, jolla pyritään rankaisemaan asianomaista osapuolta. Käytettävissä oleviin tietoihin turvautumisen ainoana tarkoituksena on tämän säännöksen nojalla pikemminkin se, että komissio voi jatkaa tutkimustaan tiettyjen tietojen puuttumisesta huolimatta.

(215)

Lopuksi Egyptin viranomaiset korostivat, että komissio ei esittänyt riittäviä perusteluja tosiasiallisten tietojen hylkäämiselle kokonaisuudessaan, kuten perusasetuksen 28 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

(216)

Komissio selvensi tältä osin, että kuten 18 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyssä verbaalinootissa ja muussa viestinnässä Egyptin viranomaisten kanssa todettiin, komissio otti huomioon Egyptin viranomaisten ponnistelut ja huolellisuuden komission kanssa tehdyssä yhteistyössä sekä sen, että Egyptin viranomaiset toimittivat suurimman osan pyydetyistä selvityksistä ja asiakirjoista. Kuten verbaalinootissa selitettiin, komissio ei aikonut täysin hylätä kaikkia toimitettuja tietoja. Sen sijaan verbaalinootilla Egyptin viranomaisille ilmoitettiin, että komissio aikoi turvautua käytettävissä oleviin tietoihin vain niiden harvojen kysymysten osalta, joita ei ollut täysin selvitetty, jotta komissio voisi jatkaa tutkimustaan tiettyjen tietojen puuttumisesta huolimatta.

(217)

Tässä yhteydessä komissio korosti, että verbaalinootissa ei esitetty syytöstä tietojen salaamisyrityksestä. Joka tapauksessa on merkityksetöntä, onko tiettyjä tietoja ja/tai asiakirjoja pidetty tarkoituksellisesti salassa tai onko ne jätetty toimittamatta teknisistä, tosiseikkoihin liittyvistä tai oikeudellisista syistä. Verbaalinootin ohella toimitetussa puuttuvien tietojen luettelossa todettiin arvottamatta se tosiseikka, että joitakin pyydettyjä asiakirjoja ei saatu ja että komissio piti selvityksiä puutteellisina, minkä vuoksi käytettävissä olevien tietojen käyttäminen oli perusteltua osittain kyseisten seikkojen osalta. Tekijät, joiden yhteydessä komissio tukeutui käytettävissä oleviin tietoihin, esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevan analyysin asianomaisissa osissa.

(218)

Jushi Egypt ja Hengshi Egypt sijaitsevat Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueella, jäljempänä ’SETC-alue’. Alueen pinta-ala on 7,34 km2, joka jakautuu 1,34 km2:n aloitusalueeseen ja 6 km2:n laajennusalueeseen.

(219)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Kiina ja Egypti perustivat yhdessä tämän erityisen talousalueen. SETC-alueen perustamisen oikeudellinen ja tosiasiallinen tausta kuvataan alkuperäisen tutkimuksen johdanto-osan 647–669 kappaleessa.

(220)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, yhteistyö SETC-alueen perustamiseksi alkoi 1990-luvulla, kun Egyptin viranomaiset pyrkivät hyödyntämään Kiinan kokemusta erityisten talousvyöhykkeiden kehittämisestä vastaavan alueen perustamiseksi Egyptiin. Vuonna 1997 Kiinan ja Egyptin pääministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa maat sopivat tekevänsä yhteistyötä Suezinlahden pohjoisosassa vapaakauppa-alueen kehittämiseksi. Kiinan valtion omistama yritys Tianjin Teda Investment Holding Co., Ltd., jäljempänä ’Tianjin TEDA’, ja useat Egyptin valtion omistamat yritykset perustivat Egypti–Kiina-yhteisyrityksen, jäljempänä ’ECJV’, alueen alkuvaiheen kehittämisen hoitamiseksi. Egyptin omistusosuus ECJV:stä on 90 prosenttia. ECJV:lle siirrettiin maata vuonna 1998, mutta kehitys pysähtyi useiksi vuosiksi. Vuonna 2002 laajempi alue, jolla SETC-alue sijaitsee, luokiteltiin erityistalousalueeksi, minkä myötä erityistalousalueita koskevan lain nro 83/2002, jäljempänä ’laki nro 83/2002’, säännöksiä alettiin soveltaa SETC-alueeseen.

(221)

Uusi kannustin kehittämiselle saatiin vuonna 2006, kun Kiina kannusti Go Global -politiikallaan yrityksiään investoimaan ulkomaille, minkä seurauksena kauppaministeriö ehdotti ulkomaisten kauppa- ja yhteistyöalueiden perustamista, ja SETC-alue julistettiin yhdeksi 18:sta virallisesti hyväksytystä alueesta. Kauppaministeriö järjesti vuonna 2007 tarjouskilpailun näiden alueiden kehittäjien valitsemiseksi, ja Tianjin TEDA voitti tarjouksen SETC-alueesta.

(222)

Tianjin TEDA perusti vuonna 2008 Kiina–Afrikka-kehitysrahaston kanssa yhteisyrityksen, jonka tarkoituksena oli perustaa China-Africa TEDA Investment Co., Ltd., jäljempänä ’China-Africa TEDA’, keskeiseksi kiinalaiseksi yritykseksi alueen kehittämisessä. China-Africa TEDA ja ECJV perustivat tämän jälkeen uuden yrityksen, TEDA Egyptin, hoitamaan SETC-alueen kehittämistä. Kuten edellä 218 kappaleessa todetaan, alueen aloitusalue oli 1,34 km2, mitä laajennettiin 6 km2:lla vuonna 2013.

(223)

Kehitys jatkui nopeana, ja koko aloitusalueen infrastruktuuri oli saatu valmiiksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen jälkeen SETC-aluetta kehitettiin edelleen kummankin maan tärkeimpien strategioiden eli Kiinan vuoden 2013 uusi silkkitie -aloitteen ja Egyptin vuoden 2014 Suezin kanavan kehittämissuunnitelman mukaan. Tämän suunnitelman yhteydessä SETC-alue sisällytettiin virallisesti osaksi laajempaa Suezin kanavan talousaluetta, jäljempänä ’SC-alue’, vuonna 2015. Koko noin 461 km2:n pinta-ala luokiteltiin tuolloin lain 83/2002 ja sen muutosten mukaisesti erityistalousalueeksi.

(224)

Xi Jinpingin valtiovierailulla Egyptiin tammikuussa 2016 Kiinan kansantasavallan kauppaministeriö ja Egyptin arabitasavallan Suezin kanavan talousalueen yleisviranomainen allekirjoittivat Suezin talous- ja kauppayhteistyöaluetta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’yhteistyösopimus’. Sopimuksen tarkoituksena oli kodifioida vakiintunut käytäntö ja virallistaa Kiinan ja Egyptin välinen yhteistyö Uusi silkkitie -aloitteen puitteissa, myös ulkomailla toimiville yrityksille tarjottavan Kiinan viranomaisten tuen osalta.

(225)

Lisäksi vuonna 2016 allekirjoitettiin Egyptin ja Kiinan viranomaisten välinen yhteistyösopimus kirjallisiksi puitteiksi SETC-alueella tehtävää yhteistyötä varten, jotta yhteistyö voitiin virallistaa uusi silkkitie -aloitteen puitteissa. Sopimuksessa tunnustettiin nimenomaisesti, että SETC-alue on Kiinan ulkomainen talous- ja kauppayhteistyöalue, jolla on oikeus Kiinan viranomaisten tarjoamaan asiaankuuluvaan poliittiseen tukeen ja toiminnan helpottamiseen. Lisäksi perustettiin kolmitasoinen kuulemismekanismi, johon osallistuu eri valtionhallinnon yksiköitä molemmista valtioista yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi.

(226)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Egyptin viranomaiset hyväksyivät Kiinan viranomaisten myöntämän etuuskohtelun mukaisen taloudellisen tuen SETC-alueella toimiville tuottajille sellaisten sovittujen sitoumusten mukaisesti, jotka koskevat taloudellisen toiminnan kehittämistä ja tukemista kyseisellä alueella. Komissio päätteli näin ollen, että Kiinan viranomaisten etuuskohteluun perustuvan rahoituksen muodossa Jushi Egyptille ja Hengshi Egyptille antaman taloudellisen tuen voidaan katsoa johtuvan Egyptin viranomaisista, koska kyseessä ovat alkuperä- tai viejämaan viranomaiset perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla (80).

(227)

Egyptin viranomaisten ja Kiinan viranomaisten kanssa ennen vireillepanoa järjestetyissä kuulemisissa molemmat viranomaiset väittivät, että tällaisten maidenvälisten tukien tutkiminen rikkoi tukia ja tasoitustulleja koskevaa WTO:n sopimusta ja ettei ollut näyttöä siitä, että Egypti olisi ”tunnustanut ja hyväksynyt” Kiinan myöntämiä tukia. Egyptin viranomaiset toistivat näitä väitteitä koko tutkimuksen ajan ja väittivät, että tukia ja tasoitustulleja koskevassa WTO:n sopimuksessa tai perusasetuksessa ei ole oikeusperustaa sille, että Kiinan Jushi Egyptille ja Hengshi Egyptille myöntämä taloudellinen tuki johtuisi Egyptin viranomaisista.

(228)

Tutkimuksen aikana julkaistiin paneelin raportti menettelyssä European Union – Countervailing and Anti-Dumping Duties on Stainless Steel Cold-Rolled Flat Products from Indonesia (DS616). Paneeli totesi, että tukia ja tasoitustulleja koskevaa WTO:n sopimusta rikkoo se, jos katsotaan, että yhden valtion (Kiinan valtion yksiköt) myöntämä taloudellinen tuki johtuu toisesta valtiosta (Indonesia). Egyptin viranomaiset väittivät, että paneelin päätelmät vahvistivat sen väitteet, jotka koskivat tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen nojalla kuvatun johtumisen sääntöjenvastaisuutta, ja että komission olisi sen vuoksi lopetettava tämä tutkimus.

(229)

Komissio on kuitenkin valittanut edellä tarkoitetuista paneelin päätelmistä, eikä lopullista päätöstä ole vielä tehty WTO:ssa. Näin ollen paneelin päätelmät asiassa DS616 eivät ole tässä vaiheessa merkityksellinen ennakkotapaus. Lisäksi unionin tuomioistuin totesi yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P (81) alkuperäistä asetusta sekä komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/870 (82) koskevan muutoksenhaun jälkeen, että maan A viranomaisten maassa B sijaitseville vientiä harjoittaville yksiköille myöntämän taloudellisen tuen voidaan itse asiassa katsoa johtuvan maasta B tietyin edellytyksin.

(230)

Unionin tuomioistuin katsoi, että perusasetuksen 2 ja 6 artiklan nojalla tällainen tuki voi olla muodoltaan tietyn kolmannen maan (maa A) viranomaisten johonkin muuhun kolmanteen maahan (maa B) sijoittautuneeseen yritykseen tai yrityksiin tekemä ulkomainen sijoitus, kunhan jälkimmäisen maan viranomaisten toiminnan perusteella voidaan katsoa, että ne ovat myöntäneet kyseisen taloudellisen tuen tälle yritykselle tai näille yrityksille myöntämällä sen niille muodollisesti tai antamalla niille käytännössä mahdollisuuden hyötyä siitä (83). Näin voi olla erityisesti silloin, kun on tarpeen, että maa B antaa lainsäädäntöä, tekee päätöksen, myöntää luvan tai toteuttaa muita toimenpiteitä, jotta kyseiset yritykset voivat saada maan B alueella maalta A taloudellista tukea, riippumatta siitä, onko tämä tarve lakiin perustuva vai johtuuko se siitä, että maa A on käytännössä asettanut tämän taloudellisen tuen saamisen edellytykseksi tällaisen lainsäädännön, päätöksen, luvan tai muun toimenpiteen.

(231)

Kuten alkuperäisessä asetuksessa todettiin, Kiinan viranomaiset ja Egyptin viranomaiset tekivät tiivistä yhteistyötä perustaakseen SETC-alueen, jolla on oikeudellisia ja taloudellisia erityispiirteitä, minkä ansiosta Kiinan viranomaiset pystyivät laajentamaan teollisuuttaan ulospäin uusi silkkitie -aloitteen ja ulkomaille suuntautumista koskevan politiikan mukaisesti ja hoitamaan näihin aloitteisiin liittyneet järjestelyt. Egyptin viranomaisten pyrkimykset perustaa SETC-alue ja siihen liittyvä laaja koordinointi Kiinan viranomaisten kanssa ovat selvästi toimia, joiden perusteella voidaan päätellä, että Egyptin viranomaiset myönsivät kyseisiä taloudellisia tukia Jushi Egyptille ja Hengshi Egyptille antamalla niille käytännössä mahdollisuuden hyötyä tuesta kuvatun yhteistyön puitteissa.

(232)

Vaikka komissio tukeutui osittain käytettävissä oleviin tietoihin tehdessään päätelmiään SETC-alueen perustamisen oikeudellisesta ja tosiasiallisesta kehyksestä (84), mitään sellaista uutta näyttöä ei toimitettu tai ei ollut muutoin saatavilla, joka mitätöisi asiasta tehdyt päätelmät. Komissio katsoi siis edelleen, että Kiinan viranomaisten Jushi Egyptille ja Hengshi Egyptille myöntämän taloudellisen tuen voidaan katsoa johtuvan Egyptin viranomaisista käytettävissä olevan näytön perusteella.

(233)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Egyptin viranomaiset toistivat väitteensä, joiden mukaan Kiinan Jushi Egyptille ja Henghsi Egyptille myöntämän taloudellisen tuen lukeminen Egyptin viranomaisten syyksi on vastoin tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen ja perusasetuksen määräyksiä, kuten asiassa DS616 vahvistettiin.

(234)

Komissio korosti selittäneensä jo johdanto-osan 227–230 kappaleessa, että paneelin päätelmät asiassa DS616 eivät muodosta merkityksellistä ennakkotapausta, koska komissio on valittanut näistä päätelmistä. Kuten samoissa johdanto-osan kappaleissa kuvataan, unionin tuomioistuin vahvisti samalla, että tällainen lukeminen on mahdollista perusasetuksen nojalla.

(235)

Koska uusia vastakkaisia väitteitä ei esitetty, komissio hylkäsi Egyptin viranomaisten väitteet.

(236)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egypt sai tukia etuuskohteluun perustuvina lainajärjestelyinä kiinalaisilta poliittisin perustein toimivilta pankeilta, jotka toimivat julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa ja 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Kiinan kehityspankki, jäljempänä ’CDB’, ja EXIM antoivat näitä lainoja Jushi Egyptille suoraan (85) ja yrityksen sisäisinä lainoina emoyhtiön, Jushi Chinan, kautta (86). Jälkimmäisessä tapauksessa siis sen sijaan, että Jushi Egypt olisi saanut lainat suoraan kiinalaisilta pankeilta, Jushi China sai etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta näiltä laitoksilta ja siirsi sitten lainoista saamansa edun valmistustoimintaansa Egyptissä (Jushi Egyptille).

(237)

Koska Kiinan viranomaiset, yksikään Kiinan valtion omistamista pankeista, joita koskevia erityisiä kyselylomakkeita komissio lähetti Kiinan viranomaisille, tai yksikään kiinalainen tai egyptiläinen vientiä harjoittava tuottaja eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä, komissio tukeutui käytettävissä oleviin tietoihin määrittääkseen, hyötyvätkö egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat edelleen etuuskohteluun perustuvista lainoista.

(238)

Kuten edellä 56–69 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, että valtion omistamat pankit, erityisesti EXIM, panevat lasikuituteollisuuden osalta täytäntöön erityisiä julkisen politiikan tavoitteita harjoittaessaan viranomaistehtäviä ja toimivat näin julkisina eliminä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa – yhdessä sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan kanssa – tarkoitetulla tavalla. Vaikka pankkeja ei pidettäisi julkisina eliminä, komissio totesi, että Kiinan viranomaisten katsottaisiin myös valtuuttaneen ja määränneen kyseiset pankit ja yksityisessä omistuksessa olevat pankit huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(239)

EXIMin ja CDB:n Jushi Egyptille myöntämiin lainoihin sovelletaan myös muita oikeussääntöjä, kuten jo alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin (87).

(240)

China-Africa TEDA ja EXIM allekirjoittivat 6 päivänä marraskuuta 2009 strategista yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa esitettiin kokonaismäärältään 6 miljardin renminbin suuruinen pakettisuunnitelma strategisen yhteistyön toteuttamiseksi ulkomaisilla kauppa- ja talousyhteistyöalueilla.

(241)

Kuusi afrikkalaista talous- ja kauppayhteistyöaluetta, joista yksi oli SETC-alue, allekirjoitti 7 päivänä marraskuuta 2009 yhteisiä kokouksia koskevan sopimuksen, jossa osapuolina olivat Kiinan ulkomaiset (afrikkalaiset) talous- ja kauppayhteistyöalueet sekä Kiina–Afrikka-kehitysrahasto, jäljempänä ’CADF’, joka on CDB:n tytäryhtiö.

(242)

Lisäksi kauppaministeriö julkaisi vuonna 2013 ilmoituksen näkökohdista, jotka liittyvät China Development Bank -pankin antamaan tukeen ulkomaisten talous- ja kauppayhteistyöalueiden perustamiseksi ja kehittämiseksi. Kyseisen ilmoituksen mukaan kauppaministeriö ja CDB tarjoavat poliittista tukea investointeihin ja rahoitukseen yrityksille sekä yrityksille, jotka aloittavat toiminnan tukikelpoisilla yhteistyöalueilla. CDB selventää yhteistyöalueiden prioriteettirahoitukseen liittyviä perusedellytyksiä kauppa- ja valtiovarainministeriön vaatimusten mukaisesti ja tukee valikoivasti tekeillä olevia hankkeita sekä yhteistyöhankkeita, joihin kauppaministeriö on kiinnittänyt huomiota yhteistyöalueen viranomaisten kanssa.

(243)

Lisäksi vuonna 2016 allekirjoitetun Kiinan ja Egyptin välisen yhteistyösopimuksen 4 §:n mukaan ”Kiinan hallitus pitää yhteistyöaluetta Kiinan ulkomaisena talous- ja kauppayhteistyöalueena. Yhteistyöalue on oikeutettu poliittiseen tukeen ja toiminnan helpottamiseen, jota Kiinan viranomaiset tarjoavat ulkomaisille talous- ja kauppayhteistyöalueille.” Sopimuksen 5 §:n mukaan Kiinan hallitus tukee yhteistyöaluetta myös ”kannustamalla rahoituslaitoksia tarjoamaan rahoitusmahdollisuuksia yhteistyöalueella sijaitseviin investointihankkeisiin, kunhan lainanantoedellytykset ja lainankäyttövaatimukset täyttyvät.”

(244)

Lisäksi edellä mainitun sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueen hallintokomitean perustamista koskevan yhteistyösopimuksen 2(IV) §:ssä täsmennetään vielä, että hallintokomitea pyrkii kaikin mahdollisin keinoin toteuttamaan kaikki Kiinan ja Egyptin lakien ja asetusten mukaiset kannustinpolitiikat jouhevasti, ja 2(V) §:ssä lisätään, että se koordinoi ja avustaa rahoituslaitoksia, muun muassa pankkialan laitoksia, vakuutuslaitoksia ja eri rahastoja, jotka tarjoavat luottotukea yhteistyöalueelle ja kotimaisille yrityksille, ja auttaa yhteistyöalueen ja kotimaisia yrityksiä tutustumaan useampiin rahoituskanaviin.

(245)

Edellä esitetyn perusteella ja päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli, että Kiinan valtion omistamat rahoituslaitokset, EXIM ja CDB mukaan luettuina, panivat täytäntöön edellä esitetyn oikeudellisen kehyksen hoitaessaan viranomaistehtäviä lasikuitukankaiden sektorin ja erityisesti SETC-alueelle sijoittautuneiden kiinalaisten yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden osalta. Näin ollen ne olivat julkisia elimiä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa sekä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti. Vaikka pankkeja ei pidettäisi julkisina eliminä, komissio totesi, että Kiinan viranomaisten katsottiin valtuuttaneen ja määränneen ne huolehtimaan tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(246)

Yksittäiset lainasopimukset ja yksityiskohdat Jushi-yritysten välisistä lainoista eivät ole julkisesti saatavilla olevia tietoja, eikä niitä ole asetettu komission saataville. Sen vuoksi näiden lainojen tarkkaa luonnetta, määrää, suuruutta ja etuuskohteluun perustuvia ehtoja ei voitu määrittää tarkasti. Ei kuitenkaan ollut näyttöä siitä, että järjestelmästä tarjottu tuki olisi lopetettu. Itse asiassa käytettävissä olevat tiedot osoittivat, että järjestelmästä myönnetty tuki jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(247)

Komissio totesi nimittäin alkuperäisessä tutkimuksessa, että CDB ja EXIM myönsivät Jushi Egyptille kaksi lainaa, joiden yhteismäärä oli 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ensimmäisellä lainalla (vuonna 2012 myönnetyllä) rahoitettiin tuotantolaitoksen käynnistäminen ja toisella (vuonna 2016 myönnetyllä) toteutettiin uuteen tuotantolinjaan liittyvä laajennushanke (88). Näiden lainojen todettiin itsessään olevan riittämättömiä kattamaan valmistustoiminnan kehittämiseen liittyvät kokonaisrahoitustarpeet. Näin ollen Jushi China myönsi vuosina 2014–2018 Jushi Egyptille useita yritysten välisiä lainoja, joiden yhteenlaskettu määrä oli 260 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (89).

(248)

Tässä tutkimuksessa kerätyt todisteet osoittivat, että Jushi Egypt osallistui tarkastelujaksolla toiseen tuotantokapasiteetin laajentamishankkeeseen. Jushi Chinan tilinpäätöstiedot osoittivat, että Jushi Egypt oli yksi sen ulkomaisista yksiköistä, jolla oli käynnissä tuotantolinjan rakennushanke. Tutkimuksessa todettiin myös, että Jushi Egypt osti alkuperäisen tutkimuksen jälkeen vähintään yhden uuden tontin laitostensa laajentamista varten (90), mikä edellytti suuria varoja.

(249)

Egyptin viranomaiset vahvistivat, että yksikään egyptiläinen pankki ei myöntänyt lainoja Jushi Egyptille tai Hengshi Egyptille kyseisenä ajanjaksona, mistä voidaan päätellä, että Jushi Egyptin on täytynyt edelleen turvautua CDB- ja EXIM-pankkien myöntämiin lainoihin, emoyhtiönsä sisäisiin lainoihin tai molempiin rahoittaakseen tällaisia suuria menoja.

(250)

Samanaikaisesti, kuten edellä 70–81 kappaleessa todetaan, kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat ovat saaneet edelleen suuria määriä etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta valtion omistamilta pankeilta, mukaan lukien Jushi Chinalle myönnetyt lainat.

(251)

Komissio on myös havainnut johdonmukaisesti useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa, että kannustettavat tuotannonalat, kuten lasikuitukankaiden tuotannonala, saavat tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea valtion omistamien pankkien myöntämän etuuskohteluun perustuvan rahoituksen muodossa (91).

(252)

Komissio päätteli siis käytettävissä olevien tietojen perusteella, että Jushi Egypt sai edelleen etuuskohteluun perustuvia lainoja CDB- ja EXIM-pankeilta, emoyhtiöltään tai molemmilta.

(253)

Koska Kiinan viranomaiset, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja näiden tytäryrityksinä toimivat egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea.

(254)

Komissio pystyi kuitenkin päättelemään saatavilla olevan näytön perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla etuuskohteluun perustuvia lainoja tarjottiin Jushi Egyptille lasikuitukankaiden tuotannonalaan viittaavissa erityisissä suunnitelmissa ja ohjeissa esitetyn politiikan mukaisesti.

(255)

Kuten edellä 4.1 ja 4.2 jaksossa on kuvattu, komissio päätteli, että Egyptin viranomaiset olivat etuuskohteluun perustuvan rahoituksen myöntävä viranomainen. Egyptin viranomaiset sallivat Jushi Egyptin käytännössä hyötyä tällaisesta etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta kuvaillun Kiinan viranomaisten kanssa tehdyn yhteistyön puitteissa, ja ne tunnustivat ja hyväksyivät Kiinan viranomaisten päätöksen nimetä SETC-alue ulkomaiseksi investointialueeksi yhteistyösopimuksen 4 §:n nojalla ja vahvistivat sen täysimittaisen täytäntöönpanon siten, että Kiinan viranomaiset muun muassa myöntävät etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta.

(256)

Tässä yhteydessä nämä tuet rajoittuivat SETC-alueelle perustettuihin yrityksiin. Komissio päätteli näin ollen, että kyseiset tuet olivat perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja alueellisia tukia, jotka kuuluvat myöntävän viranomaisen toimivaltaan perusasetuksen 4 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti.

(257)

Edellä esitetyn perusteella ja päinvastaisen näytön puuttuessa komissio päätteli, että Jushi Egypt sai edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea etuuskohteluun perustuvan rahoituksen muodossa Kiinan valtion omistamilta pankeilta joko suorina lainoina tai yrityksen sisäisinä lainoina emoyhtiöltään Jushi Chinalta.

(258)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egypt sai tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea myös avustuksina, jotka valtion määräysvallassa oleva yksikkö CNBM kanavoi sille maksamalla pääomanlisäyksiä ja siirtämällä varoja muuntyyppisten pääomatilien kautta. Näitä varoja tarvittiin edellä kuvattujen suorien ja yritysten sisäisten lainojen lisäksi Jushi Egyptin investointien rahoitustarpeiden kattamiseksi (92).

(259)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egyptin pääoma kasvoi vuoden 2012 ja alkuperäisen tutkimuksen ajanjakson välisenä aikana 162 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Pyynnön esittäjän tässä tutkimuksessa toimittama Jushi Chinan tilinpäätös osoitti, että Jushi Egyptin peruspääoma pysyi vakaana alkuperäisen tutkimusajanjakson ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Käytettävissä oleva näyttö osoitti näin ollen, että Jushi Egyptiin ei tehty uusia pääomanlisäyksiä kyseisenä ajanjaksona.

(260)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio kuitenkin laski tuen määrän alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla seuraavassa esitetyllä tavalla. Komissio käytti avustuksen määrän kuolettamiseen tarkoitettujen Jushi Egyptin varojen keskimääräistä elinikää sillä olettamuksella, että pääomanlisäyksillä saatua rahoitusta käytettiin investointihankkeiden rahoitusvajeen täyttämiseen. Kuoletusaikana käytettiin kahtatoista vuotta. Sen vuoksi alkuperäisessä tutkimuksessa laskettu hyöty jatkui pääomanlisäysten osalta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuki oli edelleen erityistä alkuperäisen asetuksen 4.2.3.3 jaksossa kuvatulla tavalla.

(261)

Koska Jushi Egypt ei toiminut yhteistyössä, komissiolla ei ollut tietoja lasikuitukankaiden myynnin liikevaihdosta, jonka mukaan edun määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olisi voitu laskea. Kuten edellä on selitetty, komissio pystyi päättelemään samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Jushi Egypt sai edelleen pääomasijoitusten tukemisesta koitunutta etua.

(262)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Jushi Egypt sai edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea maksettujen pääomanlisäysten ja muuntyyppisten pääomatilien kautta tapahtuvien varojen siirtojen muodossa.

(263)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio katsoi, että Jushi Egypt sai tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea myös Sinosuren myöntämän vientiluoton muodossa Jushi Chinan allekirjoittaman sopimuksen puitteissa, joka kattoi myös Jushi Egyptin harjoittaman viennin. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Sinosuren omistaa Kiinan valtio, joka käyttää merkityksellistä määräysvaltaa, ja näin ollen se on julkinen elin tai joka tapauksessa Kiinan viranomaisten valtuuttama tai määräämä. Lisäksi todettiin, että kiinalaisten lasikuitukankaiden tuottajien Sinosurelle maksamat vientiluottovakuutusmaksut perustuivat etuuskohteluun. Samat päätelmät tehtiin myös tässä tutkimuksessa (ks. edellä 3.4.2 jakso).

(264)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että Egyptistä tapahtuvasta viennistä vaadittu vakuutusmaksu ei eronnut Kiinasta tapahtuvasta viennistä vaaditusta vakuutusmaksusta. Tämä osoitti, että Sinosure ei ottanut huomioon maariskiä määrittäessään vientiluottovakuutuksen hintaa ja että Jushi Chinan vientiä koskevat päätelmät koskevat myös Jushi Egyptiä. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että tuki on erityistä, koska se on vientituloksesta riippuvaista perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(265)

Vaikka tämä ohjelma oli tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava, komissio päätti alkuperäisessä tutkimuksessa olla tutkimatta sitä enempää, koska ohjelmasta olisi koitunut vain vähän etua.

(266)

Kun otetaan huomioon tämä ja se tosiasia, että kyselylomakevastausten puuttumisen takia komissio ei pystynyt laskemaan tukimarginaalia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se päätti, että järjestelmää ei ollut tarpeen tutkia tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavuutta koskevia päätelmiä.

(267)

Päätelmien ilmoittamista koskevissa huomautuksissa Egyptin viranomaiset toistivat jo johdanto-osan kappaleessa 233 kuvattujen huomautustensa mukaisesti väitteensä, jonka mukaan Egyptin julkisten elinten tai Egyptin viranomaisten valtuuttamien tai määräämien yksityisten yhteisöjen ei ollut osoitettu antaneen taloudellista tukea egyptiläisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(268)

Koska mitään uusia väitteitä tai näyttöä ei esitetty edellä 4.2 ja 4.3 jaksossa tehtyjen päätelmien kumoamiseksi, komissio hylkäsi nämä väitteet.

(269)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egypt ja Hengshi Egypt hyötyivät arvonlisäveroa ja tuontitulleja koskevasta vapautuksesta, jota sovellettiin SC-alueella sijaitsevien yritysten tuotantoprosessissa käytettävien laitteiden tuontiin (93).

(270)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että lain nro 83/2002, sellaisena kuin se on muutettuna lailla nro 27/2015, jolla muutetaan joitakin erityistalousalueista annetun lain nro 83/2002 säännöksiä, jäljempänä ’laki nro 27/2015’, 22 §:n mukaan SC-alue on Egyptissä osa erillistä tullialuetta. Lain nro 83/2002 42 §:n mukaan tuodut koneet, laitteet ja työkalut vapautetaan tuontiveroista ja -tulleista edellyttäen, että niitä käytetään tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen SC-alueella lisensoitua toimintaa varten.

(271)

Alv-kohtelun osalta alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että SC-alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset maksavat tuonnista kannettavan alv:n etukäteen, ja se nettoutetaan niiden kotimarkkinamyynnistä kannettavan alv:n kanssa tai tapauksen mukaan palautetaan, kun lopputuotteet viedään. SC-alueella sijaitsevien yritysten alv pidätetään, eikä sitä näin ollen veloiteta aluksi. Veroviranomaisilla on oikeus periä alv vasta jälkikäteen.

(272)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että muualla Egyptissä (SC-alueen ulkopuolella) sijaitsevien yritysten, jotka ostavat koneita, joihin sovelletaan sovellettavaa alv-kantaa, olisi käytettävä maksamansa alv:n määrät hyvityksenä tulevia maksuja varten. Jos hyvityssaldo säilytetään yli 6 peräkkäistä verokautta (kuukautta), mikä on tilanne yrityksillä, joiden vientitoiminta on voimakasta ja jotka eivät voi kuitata tuotantopanoksiin sisältyvää arvonlisäveroa hyvityksenä tulevia maksuja varten, rekisteröidyn henkilön on haettava maksamatta olevan määrän palautusta. Egyptin veroviranomaiset tarkastavat saldon oikeellisuuden ja suorittavat palautuksen 45 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

(273)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio katsoi, että tuontiverojen ja -tullien määrä, josta SC-alueella sijaitsevat yritykset on vapautettu, oli tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava taloudellinen tuki, kun otetaan huomioon, että tuotteiden, myös tarkasteltavana olevan tuotteen, valmistuksessa käytettäviä laitteita käytetään suurella todennäköisyydellä koko niiden taloudellisen käyttöiän ajan Egyptin alueella ilman, että niitä jälleenviedään tai myydään kotimarkkinoilla. Näin ollen tällaisten laitteiden tuonnin osalta ei ole mitään muuta syytä myöntää vapautusta veroista tai tulleista kuin se, että SC-alueella sijaitsevat yritykset saavat siitä etua. Tästä aiheutuu näin ollen menetettyä tuloa sellaisten tuontiverojen ja -tullien määrän osalta, joita ei kanneta tällaisten laitteiden tuonnin yhteydessä (94). Sen varmistamiseksi, että tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava määrä kattoi vain tutkimusajanjakson, saatu etu jaksotettiin laitteiden käyttöiän perusteella.

(274)

SC-alueella tuotantoa varten tuotujen koneiden alv-kohtelun osalta komissio katsoi alkuperäisessä tutkimuksessa, että pidätetty alv muodosti etua ainoastaan siltä osin kuin pidättämisellä oli myönteinen vaikutus SC-alueella sijaitsevan yrityksen kassavirtaan verrattuna muualla Egyptissä sijaitseviin yrityksiin, joiden oli maksettava alv etukäteen (95). Näin ollen pidätetystä alv:sta saatavan maksuvalmiusedun katsottiin vastaavan alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaista Egyptin keskimääräistä talletuskorkoa sovellettuna ostetuista tavaroista pidätettyihin alv-määriin vuodesta 2017 lähtien.

(275)

Sen vuoksi komissio tutki, oliko tämä oikeudellinen kehys edelleen voimassa ja hyötyivätkö Jushi Egypt ja Hengshi Egypt edelleen järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(276)

Tämän järjestelmän kannalta keskeinen oikeudellinen kehys on pysynyt muuttumattomana, vaikka tullimenettelyjä koskevaa kehystä on nykyaikaistettu. Uusi tullilaki nro 207 annettiin vuonna 2020, jäljempänä ’laki nro 207/2020’, ja sillä korvattiin aiempi laki nro 66/1963. Uudella lailla nro 207/2020, jota sovelletaan koko maassa, yhtenäistettiin tullimenettelyt (mukaan lukien erityistalousalueita koskevat menettelyt) ja koottiin yhteen eri lakeihin hajautetut verovapautukset. Egyptin viranomaiset korostivat kuitenkin, että lailla nro 207/2020 ei muutettu SC-alueella sovellettavaa erityistä tullijärjestelmää.

(277)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Egyptin olennaisesti merkityksellinen lainsäädäntö pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samana kuin alkuperäisessä tutkimuksessa:

(278)

Edellä johdanto-osan 270–273 kappaleessa kuvatut SC-alueelle tuotujen koneiden tuontiveroista ja -tulleista vapauttamista koskevat säännöt sekä niiden erityinen alv-kohtelu muuhun Egyptiin verrattuna pysyivät näin ollen samoina kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(279)

Tämän järjestelmän mukaisen tukimäärän laskemiseksi alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla komissio jaksotti saadun edun Jushi Egyptin ja Hengshi Egyptin tuomien laitteiden käyttöiän perusteella. Lähes kaikista niistä laitteista, joihin nämä laskelmat perustuivat alkuperäisessä tutkimuksessa, tehtiin edelleen poistoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen on laskennallisesti väistämätöntä, että nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa saivat edelleen tämän järjestelmän mukaista etua kyseisten laitteiden osalta myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(280)

Egyptin viranomaiset toimittivat komissiolle luettelot laitteista, jotka Jushi Egypt ja Hengshi Egypt olivat tuoneet SC-alueelle kyseisenä ajanjaksona ja joista ilmeni, että molemmat yritykset olivat tuoneet tiettyjä uusia koneita. Koska oikeudellinen kehys ei ole muuttunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna, komissio päätteli, että molemmat yritykset saivat etua tästä järjestelmästä kyseisten laitteiden osalta samalla tavalla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(281)

Egyptin viranomaiset väittivät, että tätä järjestelmää ei voida pitää tukena, koska tuotantohyödykkeisiin sovellettavat vapautukset tuontitulleista ja alv-kohtelu eivät ole Egyptin lainsäädännön mukaisia erityisiä investointikannustimia.

(282)

Kuten sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että edellä tässä jaksossa todettiin, lain nro 83/2002 42 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että tuodut koneet, laitteet ja työkalut vapautetaan tuontitulleista edellyttäen, että niitä käytetään tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen SC-alueella lisensoitua toimintaa varten. Tätä vapautusta ei sovelleta laitteiden tuontiin muualle Egyptiin.

(283)

Erityisen alv-kohtelun osalta komissio katsoi, kuten edellä johdanto-osan 274 ja 280 kappaleessa sekä alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että se, että SC-alueelle tuotujen laitteiden alv voitiin pidättää, vaikutti myönteisesti SC-alueella sijaitsevan yrityksen kassavirtaan verrattuna muualla Egyptissä sijaitseviin yrityksiin, joiden on maksettava alv etukäteen. Sen vuoksi komissio ei löytänyt syytä muuttaa päätelmiään.

(284)

Näin ollen komissio päätteli, että tämä tuki on edelleen erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska sitä ei sovelleta yleisesti Egyptissä, vaan se koskee ainoastaan SC-alueen kaltaisilla erityistalousalueilla sijaitsevia yrityksiä.

(285)

Koska Jushi Egypt ja Hengshi Egypt eivät toimineet yhteistyössä, koituneen edun tarkkaa määrää ei ollut mahdollista laskea. Kuten edellä johdanto-osan 279 ja 280 kappaleessa selitetään, komissio pystyi kuitenkin päättelemään, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat hyötyivät edelleen edellä kuvatuista alv:stä ja tuontitulleista vapauttamista koskevista etuoikeuksista.

(286)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja päinvastaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että egyptiläiset lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen etua tästä järjestelmästä. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tätä tukiohjelmaa pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana.

(287)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että erityistalousalueella, kuten SC-alueella, jolla Jushi Egypt ja Hengshi Egypt sijaitsevat, toimivat yritykset saivat etua tuotujen raaka-aineiden vapautuksista alv:sta ja tuontitulleista. (96)

(288)

Lain nro 83/2002 42 §:n mukaan ulkomailta tuodut raaka-aineet, tarvikkeet, varaosat ja muut materiaalit tai komponentit vapautetaan veroista ja tulleista edellyttäen, että niitä käytetään tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen SC-alueella lisensoitua toimintaa varten. Toisaalta kaikista tuotteista, jotka vapautetaan kotimarkkinoille SC-alueen ulkopuolella, on maksettava kaikki verot ja tullit. Koska SC-alue on kuitenkin osa erillistä tullialuetta, kuten edellä johdanto-osan 270 kappaleessa todetaan, kaikista SC-alueen ulkopuolelle Egyptin kotimarkkinoille vapautettavista tuotteista on maksettava kaikki verot ja tullit.

(289)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että lain nro 83/2002 säännösten mukaisesti molemmat vientiä harjoittavat tuottajat oli vapautettu tuontitulleista sellaisten tuotujen tuotantopanosten osalta, joita käytetään tarkasteltavana olevan vietävän tuotteen tuotannossa. Tällainen järjestely vastaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa kuvattua tullinpalautusjärjestelmää. Liitteessä I olevan i kohdan mukaisesti tällaisten korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyt voivat olla vientitukea, sikäli kuin niiden mukaisesti tuontimaksuista voidaan maksaa suurempia palautuksia kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu.

(290)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio päätteli, että tullinpalautusjärjestelmään kohdistuvaa valvontaa, jolla voidaan varmistaa, ettei tuontitulleja palauteta liikaa, ei ollut sovellettu käytännössä alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (97). Komissio katsoi sen vuoksi, että tämä tullinpalautusjärjestelmä mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton.

(291)

Tuotujen raaka-aineiden alv-kohtelun todettiin olevan sama kuin edellä 4.4.1 jaksossa kuvattu tuotujen laitteiden alv-kohtelu. SC-alueella pidätetään tuontitavaroiden alv sen sijaan, että se maksettaisiin etukäteen. Veroviranomaisilla on oikeus periä alv vasta jälkikäteen.

(292)

Tässä tutkimuksessa komissio pyrki näin ollen tutkimaan, oliko tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytössä luotettava tarkastusjärjestelmä, jolla voitiin varmistaa, ettei tuontitulleja palautettu liikaa, oliko tuotujen raaka-aineiden alv-vapautuksia koskeva oikeudellinen kehys edelleen voimassa ja saivatko Jushi Egypt ja Hengshi Egypt edelleen etua tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(293)

Kuten edellä johdanto-osan 276 ja 277 kappaleessa selitetään, tämän järjestelmän kannalta merkityksellinen oikeudellinen kehys pysyi muuttumattomana samalla tavoin kuin SC-alueelle tuotujen laitteiden osalta, mutta tullimenettelyjä koskevaa kehystä on nykyaikaistettu. Uudella tulleista annetulla lailla 207/2020 ja siihen liittyvillä alemman asteisilla säädöksillä otettiin käyttöön tullimenettelyjen toimintaa koskevia uudistuksia. Tämän järjestelmän tarkastelun kannalta merkityksellinen lainsäädäntö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli näin ollen seuraava:

(294)

Näin ollen edellä johdanto-osan 291 kappaleessa kuvatut säännöt, jotka koskevat SC-alueelle tuotujen raaka-aineiden vapauttamista tuontiveroista ja -tulleista sekä niiden erityistä alv-kohtelua muuhun Egyptiin verrattuna ja joista säädetään laissa 83/2002 ja muussa erityisesti SC-alueen kaltaisia erityistalousalueita koskevassa olennaisessa lainsäädännössä, pysyivät muuttumattomina alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(295)

Tuotantopanoksia koskevien tuontiverojen ja tullien osalta SC-alue katsotaan erilliseksi tullialueeksi, kuten edellä on selitetty ja kuten Egyptin viranomaiset ovat vahvistaneet, eikä raaka-aineiden tuonnista SC-alueelle makseta tulleja, vaan niiden kantamista lykätään. Sen sijaan vain siinä tapauksessa, että lopputuotteet tuodaan myöhemmin Egyptiin, Egyptissä olevat asiakkaat maksavat raaka-aineita koskevat tuontitullit tuotujen tuotteiden arvon perusteella.

(296)

Egyptin viranomaiset selittivät kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa ja sen jälkeen komission kanssa käymissään keskusteluissa, että uudella tulleista annetulla lailla nro 207/2020 yhdenmukaistettiin tullimenettelyt, mukaan lukien erityistalousalueita koskevat menettelyt. Suurin muutos oli menettelyjen nykyaikaistaminen, erityisesti lastin ennakkoilmoitusta (ACI) koskevan järjestelmän käyttöönotto ja sen pakollinen toteuttaminen Nafeza-nimisen tietoteknisen alustan ja rajapinnan kautta, jolla digitalisoidaan veronkanto- ja veronmääräämisprosessi.

(297)

Egyptin viranomaiset selittivät, että SC-alueen yleisviranomaisella on pääsy tämän järjestelmän tiettyihin moduuleihin, jotka liittyvät SC-alueella toimivien yritysten lupien hyväksymiseen ja varastojen seurantaan ja joilla varmistetaan SC-alueen hyväksyntöjen ja tulliviranomaisen tulliselvitysten yhteensovittaminen. Egyptin viranomaiset selittivät, että Nafeza-järjestelmä laskee automaattisesti tuotujen tuotantopanosten tullit ja alv:n, mutta totesivat, että SC-alueella toimivat yritykset on vapautettu näiden maksujen suorittamisesta.

(298)

Egyptin viranomaiset selittivät lisäksi, että SC-alueen yleisviranomainen ja tulliviranomainen valvovat SC-alueelta lähtevien lopputuotteiden määräpaikkaa ”määräpaikkatodistusten” avulla. SC-alueella toimivien tuottajien on toimitettava tällaiset todistukset sekä lopputuotteiden myynnistä Egyptin kotimarkkinoille että niiden viennistä. Tulliviranomainen laskee tietyn tuottajan osalta kirjatun kotimarkkinamyynnin osuuden kaikesta myynnistä ja määrittää tuoduista tuotantopanoksista aiheutuvan verorasituksen tällä perusteella. Egyptin viranomaiset selittivät, että tulliviranomaiset säilyttävät yrityskohtaisia asiakirja-aineistoja näitä laskelmia varten.

(299)

Lisäksi, koska SC-alue on Egyptissä erillinen tullialue, asetuksella nro 34/2020 perustettiin erityinen SC-alueen tullikomitea valvomaan SC-alueelle tuotavia tuotantopanoksia ja sieltä vietäviä tuotteita. Egyptin viranomaiset totesivat, että uuden tietotekniikkainfrastruktuurin ansiosta SC-alueen yleisviranomainen voi seurata SC-alueella toimivien yritysten varastoja reaaliaikaisesti. Tuottajien toimittamien lopputuotteiden tuotantokoostumusten perusteella määritetään tuotantopanosten tuonnista maksettavien tuontitullien määrä, kun jatkojalostettu tuote myydään Egyptin markkinoille.

(300)

Lisäksi Egyptin viranomaiset totesivat, että tulliselvityksen tai viennin jälkeen tehdään jälkitarkastuksia sen varmistamiseksi, että tulliselvityksen tai viennin yhteydessä ilmoitetut tiedot vastaavat yritysten tileihin ja kirjanpitoon tosiasiallisesti tehtyjä kirjauksia. Tällaisia tarkastuksia ei kuitenkaan tehty Jushi Egyptissä tai Hengshi Egyptissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(301)

Tullinpalautusten valvontajärjestelmää koskeva oikeudellinen ja menettelyllinen kehys näytti näin ollen olevan olemassa. Komissio ei kuitenkaan pystynyt tarkistamaan, toimiiko se käytännössä.

(302)

Ensinnäkin Egyptin viranomaiset toimittivat Jushi Egyptin ja Hengshi Egyptin vientiin ja tuontiin suuntautuvaa liiketoimintaa koskevat yhteenvedot tilikausilta 2023–2024 ja 2024–2025. Nämä tiedot rajoittuivat kuitenkin kaudella tuotujen tuotantopanosten sekä vietävien tuotteiden kokonaispainoon ja -arvoon. Asiakirjoista kävi lisäksi ilmi, että lopputuotetta oli myyty Egyptin kotimarkkinoille. Näissä asiakirjoissa ei kuitenkaan esitetty laskelmia tuontitullien määrästä, joka olisi maksettava näiden tuotteiden tuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista, kuten edellä johdanto-osan 298 kappaleessa kuvataan.

(303)

Egyptin viranomaisia pyydettiin puutteista ilmoittavassa kirjeessä toimittamaan edellä johdanto-osan 298 kappaleessa mainitut Jushi Egyptiä ja Hengshi Egyptiä koskevat yrityskohtaiset asiakirjat, joista käy ilmi, miten kotimarkkinoilla myytyjen tavaroiden tuotannossa käytetyistä tuoduista raaka-aineista maksettavien arvonlisäveron ja tuontitullien määrät on laskettu. Egyptin viranomaiset toimittivat komissiolle kuitenkin vasta tarkastuskäynnin jälkeen asiakirja-aineiston, jossa lueteltiin kaikki tuotuja materiaaleja koskevat liiketapahtumat sekä tullien ja alv:n määrä, joka kyseisestä tuonnista olisi tavallisesti pitänyt maksaa, jos materiaalit olisi tuotu muualle kuin SC-alueelle. Vaikka tämän asiakirjan yksityiskohtia ja aitoutta ei voitu enää todentaa, koska se toimitettiin vasta tarkastuskäynnin jälkeen, se näytti kuitenkin vahvistavan, että käytössä oli edellä johdanto-osan 297 kappaleessa kuvattu järjestelmä, jossa lasketaan tullit ja alv, jotka SC-alueelle tuoduista tuotantopanoksista olisi tavallisesti maksettava.

(304)

Komissio ei kuitenkaan saanut asiakirjoja, joista olisi käynyt ilmi, miten niiden tuotujen tuotantopanosten arvonlisäveron ja tuontitullien määrät oli laskettu, joita käytettiin Jushi Egyptin tai Hengshi Egyptin kotimarkkinoille myytyjen tavaroiden tuotannossa. Lisäksi ei esitetty näyttöä siitä, että tällaiset laskelmat perustuisivat materiaaliluetteloihin, tuotekoostumuksiin tai muihin menetelmiin, joiden perusteella määrät voitaisiin laskea asianmukaisesti.

(305)

Toiseksi komission ryhmä ei voinut tarkastuskäynnin aikana tutustua edellä kuvattuun Nafeza-järjestelmän toimintaan ja käyttöliittymään. Sen vuoksi komissio ei voinut todentaa, miten järjestelmä todella toimi eikä sitä, voitiinko sen avulla valvoa tai valvottiinko sen avulla käytännössä tuontitullien palautuksia.

(306)

Kolmanneksi mitään asiakirjanäyttöä ei saatu siitä, että Egyptin viranomaiset olisivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tehneet tarkastuksia paikan päällä Jushi Egyptin tai Hengshi Egyptin tuotantopanosten varastoissa.

(307)

Sen vuoksi komissio ei pystynyt vahvistamaan, että tuontimaksujen liiallisen palautuksen valvomiseksi ja estämiseksi on olemassa luotettava tarkastusjärjestelmä tai että sitä sovelletaan tosiasiallisesti. Tästä ilmoitettiin Egyptin viranomaisille verbaalinootilla (98), jossa korostettiin, että komissio aikoo soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa ja perustaa tätä seikkaa koskevat päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin.

(308)

Egyptin viranomaiset väittivät perusasetuksen 28 artiklan soveltamista vastustavissa huomautuksissaan (ks. johdanto-osan 213 kappale), että johdanto-osan 298 kappaleessa tarkoitetut asiakirjat, jotka sisältävät yrityskohtaiset arvonlisäveroa ja tulleja koskevat laskelmat, ovat yritysten sisäisiä asiakirjoja eivätkä ne ole SC-alueen yleisviranomaisen hallussa. Komissio totesi kuitenkin, että tämä ei ole aiempien selitysten mukaista. Egyptin viranomaiset totesivat kyselylomakevastauksessaan, että tulliviranomaiset säilyttävät näitä asiakirjoja. Näin ollen ne olisi voitu toimittaa tutkimuksen aikana.

(309)

Egyptin viranomaiset väittivät lisäksi, että komission ryhmä sai tarkastuskäynnin aikana tavata tulliviranomaisen henkilöstöä yleisviranomaisen tiloissa sekä tutustua Nafeza-järjestelmän käyttöliittymään. Komissio ei kiistänyt sitä, että sen ryhmälle annettiin mahdollisuus tavata henkilöstöä ja keskustella järjestelmän toiminnasta ja havainnoida sitä. Tulliviranomaisen henkilöstö kuitenkin selitti, että kyseiseltä työasemalta ei ollut mahdollista käyttää niitä Nafeza-järjestelmän toimintoja, joista käy ilmi, miten Egyptin viranomaiset laskevat arvonlisäveron ja tuontitullit sekä valvovat niiden kantamista. Sen vuoksi komissio ei pystynyt todentamaan järjestelmän toimintaa reaaliaikaisesti tarkastuskäynnin aikana.

(310)

Näin ollen, kuten edellä kuvataan, vaikka tullinpalautusjärjestelmän valvontaa koskeva lainsäädäntökehys näyttää olevan olemassa, ei ole esitetty näyttöä siitä, että sitä olisi todella sovellettu käytännössä. Sen vuoksi komissio päätteli, että tullivapautusjärjestelmällä ei ole kaikkia perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun sallitun tullinpalautusjärjestelmän ominaisuuksia eikä se myöskään ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan eikä liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukainen. Ei osoitettu, että käytössä olisi tehokas järjestelmä tai menettely sen varmistamiseksi, mitä tuotantopanoksia käytetään kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden valmistuksessa ja missä määrin. Lisäksi Egyptin viranomaiset eivät näytä tutkivan tai tarkastavan todellisia tuotantopanoksia.

(311)

Vaikka tällainen järjestelmä olisi käytössä, tuotujen raaka-aineiden alv-kohtelun osalta komissio katsoi, samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, että mahdollisuus pidättää SC-alueelle tuotujen raaka-aineiden alv vaikutti myönteisesti SC-alueella sijaitsevien yritysten kassavirtaan. Muualla Egyptissä sijaitsevat yritykset, joiden on maksettava alv etukäteen, eivät hyödy vastaavasta myönteisestä vaikutuksesta kassavirtaansa. Komissio ei löytänyt syytä muuttaa päätelmiään tältä osin.

(312)

Kuten edellä johdanto-osan kappaleissa todetaan, Egyptin viranomaisten toimittamista liiketapahtumaluetteloista kävi ilmi, että Jushi Egypt ja Hengshi Egypt toivat tarkasteltavana olevana ajanjaksona raaka-aineita SC-alueelle ja että ne myivät jonkin verran tuotteita Egyptin kotimarkkinoille. Koska alv-vapautusta koskeva oikeudellinen kehys ei ole muuttunut alkuperäisestä tutkimuksesta eikä osoitettu, että olisi olemassa luotettava tarkastusjärjestelmä raaka-aineiden tuontiin sovellettavien tullien liiallisen palautuksen valvomiseksi ja estämiseksi, komissio päätteli, että molemmat yritykset saivat tästä järjestelmästä etua samalla tavoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(313)

Kuten myös alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, liialliset palautukset ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla erityisiä, koska niitä ei sovelleta yleisesti Egyptissä, vaan ainoastaan SC-alueella sijaitseviin yrityksiin. Samoin alv-vapautuksesta saatava maksuvalmiusetu on erityinen, koska lainsäädännössä alv-vapautus rajataan koskemaan ainoastaan SC-alueella sijaitsevia yrityksiä.

(314)

Näin ollen komissio päätteli, että tämä tuki on edelleen erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska sitä ei sovelleta yleisesti Egyptissä, vaan se koskee ainoastaan SC-alueen kaltaisilla erityistalousalueilla sijaitsevia yrityksiä.

(315)

Koska Jushi Egypt ja Hengshi Egypt eivät toimineet yhteistyössä, koituneen edun tarkkaa määrää ei ollut mahdollista laskea. Kuten edellä johdanto-osan 312 kappaleessa selitetään, komissio pystyi kuitenkin päättelemään, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat hyötyivät edelleen edellä kuvatuista alv:stä ja tuontitulleista vapauttamista koskevista etuoikeuksista.

(316)

Egyptin viranomaiset väittivät lisäksi, että kuten WTO:n valituselin vahvisti asiassa EU – PET (Pakistan) (DS486), tullinpalautusjärjestelmien yhteydessä tuen rahoitusosuus rajoittuu tuotantopanoksista kannettavien tuontimaksujen liialliseen palautukseen eikä kata tuontimaksujen palautuksen koko määrää.

(317)

Komissio ei kuitenkaan pitänyt tätä väitettä merkityksellisenä, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä komissio siksi voinut laskea tukimarginaalien tasoa. Vaikka tukimarginaalien taso voitaisiinkin laskea, komissio ei joka tapauksessa voi muuttaa tätä tasoa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa siitä tasosta, joka vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa. Komissio tutkii ainoastaan, ovatko samat järjestelmät edelleen käytössä eli onko tukien jatkuminen tai toistuminen todennäköistä. Jos nämä päätelmät ovat myönteisiä, alkuperäisessä tutkimuksessa laskettuja tulleja sovelletaan ilman muutoksia. Komissio sovelsi lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteitä ainoastaan tuontimaksujen liialliseen palautukseen eli niihin maksuihin, jotka olisi pitänyt kantaa tuotantopanoksista, jotka jalostettiin Egyptin kotimarkkinoilla myöhemmin myydyiksi lasikuitukankaiksi. (99) Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen merkityksettömänä.

(318)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Egyptissä toimivat lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen etua tästä järjestelmästä. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tätä tukiohjelmaa pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana.

(319)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egypt ja Hengshi Egypt hyötyivät yritysten tuloveroeduista, jotka perustuivat Egyptin viranomaisten käyttöönottamiin erityiseen kirjanpitostandardiin ja valuuttakurssivaihtelujen käsittelyä koskevaan erityiseen verosääntöön (100). Kuten alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 860 kappaleessa selitettiin, tämä lainsäädäntö otettiin käyttöön, jotta voitaisiin puuttua äkillisiin kurssivaihteluihin, jotka johtuivat siitä, että Egyptin punnan kelluva valuuttakurssi otettiin käyttöön vuonna 2016. Näiden sääntöjen vuoksi yrityksille annettiin mahdollisuus vähentää Egyptin punnan devalvoinnista johtuvat valuuttakurssierot laajemmin verotettavasta tulostaan.

(320)

Tätä lainsäädäntöä sovellettiin yleisesti kaikkiin Egyptissä toimiviin yrityksiin, ja sen tarkoituksena oli kompensoida Egyptin valuutan devalvoinnin kielteisiä vaikutuksia. Siitä kuitenkin koitui tosiasiallisesti merkittävää etua yrityksille, kuten Jushi Egypt ja Hengshi Egypt, jotka ovat vientiin suuntautuneita ja jotka harjoittavat liiketoimintaansa lähes kokonaan ulkomaanvaluutoissa, kuten dollareissa tai eurossa. Näille yrityksille ei aiheutunut tosiasiallisia menetyksiä Egyptin punnan devalvoinnin seurauksena, vaan ne saivat etua Egyptin viranomaisten verotarkoituksia varten laatimasta erityisestä kirjanpitostandardista. Toisaalta egyptiläisille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaansa Egyptin punnissa, on aiheutunut todellisia tappioita, joilla oli vaikutusta niiden liiketoimintaan ja joihin Egyptin viranomaisten antamalla erityisellä verosäännöllä puututtiin.

(321)

Sen vuoksi komissio tutki, sovellettiinko asiaankuuluvaa lainsäädäntöä edelleen ja saivatko Jushi Egypt ja Hengshi Egypt edelleen etua tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(322)

Egyptin viranomaiset vahvistivat, että yhtiöverotusta koskevat säännöt ovat samat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Ne vahvistivat myös, että erityistä käsittelyä kirjanpidossa on jatkettu vuosina 2022, 2023 ja 2024 annetuilla asetuksilla, joilla palautettiin kirjanpitostandardi tai laajennettiin sitä. Sen vuoksi tarkastelujaksolla sovellettiin seuraavaa oikeusperustaa:

(323)

Vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta yhteisöveroa koskevat säännöt eivät näin ollen ole olennaisesti muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen aikaisista. Itse kirjanpitostandardin osalta Egyptin viranomaiset selittivät, että tarkastelujaksolla tapahtunut valuutan devalvaatio johti epätavallisiin kurssivaihteluihin. Tästä syystä Egyptin viranomaiset palauttivat liitteen ”Valuuttakurssien muutosten vaikutukset” Egyptin tilinpäätösstandardiin nro 13.

(324)

Komissio päätteli näin ollen, että sääntöjä, jotka sallivat yrityksille mahdollisuuden vähentää Egyptin punnan devalvoinnista johtuvat valuuttakurssierot verotettavasta tulostaan, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, sovellettiin vastaavasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(325)

Tämän jälkeen komissio pyrki selvittämään, jatkoivatko Jushi Egypt ja Hengshi Egypt liiketoimintansa harjoittamista lähes kokonaan ulkomaanvaluutoissa. Koska kaksi tuottajaa ei toiminut yhteistyössä, komissio turvautui käytettävissä oleviin tietoihin.

(326)

Kuten edellä 4.3.1 jaksossa todetaan, Jushi Egypt sai edelleen etuuskohteluun perustuvia lainoja Kiinan valtion omistamilta pankeilta ja/tai sen emoyhtiöltä. Molemmat tuottajat tuovat edelleen laitteitaan ja raaka-aineitaan, kuten edellä johdanto-osan 280 ja 312 kappaleessa todetaan. Lisäksi näiden kahden tuottajan tilivuosia 2023–2024 ja 2024–2025 koskevat liiketoimien tiivistelmät, jotka Egyptin viranomaiset toimittivat, osoittivat, että valtaosa niiden tuotannosta on tarkoitettu vientiin. Tämän perusteella ja vastakkaisen näytön puuttuessa komissio päätteli, että Jushi Egypt ja Hengshi Egypt jatkavat liiketoimintaansa lähes kokonaan ulkomaan valuutoissa.

(327)

Egyptin viranomaiset väittivät, että järjestelmää ei voida pitää tukena, koska se koskee kaikkiin Egyptissä toimiviin yrityksiin sovellettavaa yleistä kirjanpitosääntöä, joka otettiin käyttöön sääntelytoimena hyperinflaatiopaineiden vuoksi.

(328)

Komissio ei kiistänyt sitä, että sääntöä sovelletaan yleisesti kaikkiin Egyptissä toimiviin yrityksiin. Se pitäytyi kuitenkin alkuperäisen tutkimuksen mukaisessa kannassaan, että yritykset, jotka ovat vientiin suuntautuneita ja jotka harjoittavat liiketoimintaansa lähes kokonaan ulkomaanvaluutoissa, kuten dollareissa tai eurossa, saivat kohtuuttomasti etua tästä lainsäädännöstä.

(329)

Vientiin suuntautuneille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaansa lähes kokonaan ulkomaanvaluutoissa, ei siis aiheutuisi merkittäviä todellisia tappioita Egyptin punnan devalvoinnista, koska niiden dollareina suorittamista ostoista/veloista aiheutuneet valuuttakurssitappiot voitaisiin kompensoida niiden dollareina tapahtuneesta myynnistä saaduilla valuuttakurssivoitoilla. Näin ollen tällä lainsäädännöllä itse asiassa luotiin veroetu, josta tämän tyyppisille yrityksille voi olla erityisesti hyötyä.

(330)

Tukea käyttää pääasiassa rajoitettu yritysryhmä, joka toimii lähes yksinomaan ulkomaan valuutoissa. Komissio päätteli näin ollen, että tuki oli edelleen tosiasiallisesti erityistä vientiä harjoittavien tuottajien Jushi Egyptin ja Hengshi Egyptin osalta perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(331)

Tuensaajille järjestelmästä koituva etu on siitä saatava veroetu, kuten edellä johdanto-osan 329 kappaleessa selitetään.

(332)

Koska Jushi Egypt ja Hengshi Egypt eivät toimineet yhteistyössä, koituneen edun tarkkaa määrää ei ollut mahdollista laskea. Käytettävissä olevien todisteiden perusteella komissio pystyi kuitenkin päättelemään, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa hyötyi edelleen kuvatuista tuloveroeduista.

(333)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Egyptissä toimivat lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen etua tästä järjestelmästä. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tätä tukiohjelmaa pidetään edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana.

(334)

Ensinnäkin Egyptin viranomaiset toistivat päätelmien ilmoittamista koskevissa huomautuksissaan väitteen, jonka mukaan Suezin kanavan talousalueella sovellettava alv-järjestelmä on osa Egyptin yleistä verojärjestelmää eikä se ole valtion tuloja, jotka muutoin olisi maksettava ja joista luovutaan. Egyptin viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet lisäväitteitä tai -näyttöä, jotka olisivat kumonneet komission edellä 4.4.1 ja 4.4.2 jaksossa tekemät päätelmät SC-alueelle tuotujen materiaalien ja koneiden alv-kohtelusta. Sen vuoksi väite hylättiin.

(335)

Edellä esitetyn väitteen tavoin Egyptin viranomaiset toistivat myös väitteensä, jonka mukaan tullijärjestelmä toimii kattavan seuranta- ja tarkastusmekanismin puitteissa ja että komissio ei pystynyt osoittamaan, että tulleja olisi palautettu liikaa, mutta ne eivät esittäneet lisäperusteluja tai -näyttöä edellä 4.4.1 ja 4.4.2 jaksossa esitettyjen komission päätelmien kiistämiseksi.

(336)

Komissio on jo selittänyt, miksi SC-alueelle tuotujen koneiden vapauttaminen tuontitulleista ja -veroista aiheuttaa tulonmenetyksiä (101) ja miksi se ei katsonut, että olisi olemassa luotettava tarkastusjärjestelmä tuotujen materiaalien tuontimaksujen liiallisten palautusten valvomiseksi ja estämiseksi tai että sitä sovellettaisiin tosiasiallisesti (102). Näin ollen komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina.

(337)

Egyptin viranomaiset väittivät vielä, että edellä 4.4.3 jaksossa kuvattu valuuttakurssitappioiden verokohtelu otettiin käyttöön yleisenä vastauksena poikkeuksellisiin makrotaloudellisiin olosuhteisiin, joten siitä ei koidu erityistä etua eikä se ole tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea. Egyptin viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet lisäväitteitä tai uutta näyttöä kyseisen väitteen tueksi. Sen vuoksi myös tämä väite hylättiin.

(338)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Jushi Egypt ja Hengshi Egypt saivat maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Erityisesti Jushi Egypt osti maata ECJV-yhteisyritykseltä ja sen seuraajalta TEDA Egyptiltä, kun taas Hengshi Egypt vuokrasi rakennuksia TEDA Egyptiltä hinnoilla, joita julkiset elimet tai valtion valtuuttamat tai määräämät yksityiset elimet asettivat läpinäkymättömästi.

(339)

Tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että SC-alueen maankäyttöä koskevat säännöt eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Lain 83/2002 vahvistamisen myötä valtion maan omistusoikeus SC-alueella kuuluu yleisviranomaiselle. Lain 27/2015 hyväksymisen jälkeen yleisviranomaiselta ei ole ollut enää mahdollista ostaa maan omistusoikeutta. Yleisviranomainen tarjoaa ainoastaan maan käyttöoikeuksia egyptiläiselle rakennuttajalle, MDC:lle (Main Development Company). Sen jälkeen MDC asettaa maan käyttöoikeudet tarjouskilpailuun alihankkijoina toimiville rakennuttajille, kuten TEDA Egyptille. Nämä alihankkijoina toimivat rakennuttajat vuokraavat maan sitten alueella sijaitseville yrityksille.

(340)

Yhteisöt, jotka omistivat maata alueella ennen näitä lainsäädännön muutoksia, säilyttivät maan omistajuuden ja voivat siirtää sen toiselle. Jushi Egypt saattoi näin ollen ostaa tontin TEDA Egyptiltä vuonna 2011, kun se aloitti tuotantolaitoksensa perustamisen. TEDA Egypt osti tämän tontin edeltäjältään ECJV-yhteisyritykseltä, joka osti sen vuonna 1998 Suezin hallintoalueelta alhaisella hinnalla, joka oli alle 1 USD/m2, ja ilman tarjouskilpailumenettelyä. Vuonna 1998 tehdyn alkuperäisen oston jälkeen TEDA Egypt investoi perusinfrastruktuuriin tehdäkseen rakentamattomasta autiomaasta elinkelpoisen teollisuushankkeita varten.

(341)

Komissio myös totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että ECJV ja TEDA Egypt olivat perusasetuksen 3 artiklassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä (103). Vaikka ne eivät olisi olleet julkisia elimiä, olisi ainakin katsottu, että Kiinan viranomaiset ja Egyptin viranomaiset olisivat valtuuttaneet tai määränneet ne huolehtimaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuista tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvista tehtävistä. Näin ollen niiden toiminnan katsottaisiin joka tapauksessa johtuvan Egyptin viranomaisista (104).

(342)

Lisäksi Jushi Egypt osti toisen tontin toiselta egyptiläiseltä rakennuttajalta Wadi Deglalta vuonna 2016. Komissio katsoi, että valtio oli valtuuttanut tai määrännyt tätä rakennuttajaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla harjoittamaan valtion politiikkaa ja tarjoamaan maata etuuskohtelun mukaisella hinnalla Jushi Egyptille (105).

(343)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin Hengshi Egyptistä, että se vuokrasi TEDA Egyptiltä maata hinnoilla, jotka ovat alle puolet kilpailijoiden veloittamista keskimääräisistä hinnoista (106).

(344)

Sen vuoksi komissio päätteli, että molemmat yritykset saivat alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla Egyptin viranomaisilta etua, joka annettiin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tarjottuna maana. Etua olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena. Koska ohjelma oli suunnattu vain tietyille yrityksille tietyllä maantieteellisellä alueella, se todettiin 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi erityiseksi tueksi (107).

(345)

Oikeudellinen kehys pysyi samana kuin alkuperäisessä tutkimuksessa seuraavasti:

(346)

Kuten edellä johdanto-osan 339 kappaleessa selitetään, SC-alueen maankäyttöä koskevat säännöt eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, minkä Egyptin viranomaiset vahvistivat. SC-alueen yleisviranomainen ei voi myydä omistamaansa SC-alueella sijaitsevaa maata, vaan myöntää sen käyttöoikeuksia tai käyttöoikeussopimuksia rakennuttajille, jotka sitten markkinoivat ja rakentavat maata ja myöntävät tuotantoyhtiöille maankäyttöoikeuksia asianmukaiseksi katsomallaan hinnalla.

(347)

TEDA Egyptillä on käyttöoikeus maahan, jota se rakentaa, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa jo todettiin. Asiantuntijakomitea arvioi maa-alueen määräajoin, ja tämän arvioinnin perusteella yleinen viranomainen määrittää käyttöoikeussopimuksien hinnan.

(348)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Jushi Egyptille myönnetyn tuen määrä laskettiin vertaamalla vertailuhintaan hintoja, joita Jushi Egypt maksoi maan neliömetriä kohti vuosina 2011 ja 2016. Vertailuhinta laskettiin TEDA Egyptin ja SC-alueen välillä allekirjoitetun 6 km2 laajennusaluetta koskevan käyttöoikeussopimuksen ja sellaisen kiinteistöarvioinnin perusteella, jonka asiantuntijakomitea teki vuonna 2016 ja jolla se vahvisti SC-alueella sijaitsevan maan maankäyttöoikeuksien hinnoittelun. Tämän hinnoittelun perusteella määritettiin käyttöoikeuksien keskimääräinen vuotuinen arvo SC-alueella sijaitsevan maan osalta. Sen jälkeen käyttöoikeuksien keskimääräinen vuotuinen hinta kerrottiin kyseisten käyttöoikeuksien kestolla eli 50 vuodella, ja tuloon lisättiin asianmukaiset infrastruktuuritöiden kustannukset ja rakennuttajan voitto vertailuhinnan laskemiseksi (108).

(349)

Ottaen huomioon, että vertailuhinta laskettiin 50 vuoden käyttöoikeuden perusteella, Jushi Egyptille maa-alueen ostosta koituva etu jatkuu kyseisen ajanjakson ajan. Näin ollen Jushi Egypt sai edelleen etua tästä järjestelmästä myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(350)

Tutkimuksessa lisäksi osoitettiin, että Jushi Egypt osti vähintään yhden lisätontin alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Pyynnön esittäjän toimittamat todisteet osoittivat, että Jushi Egypt osti vuonna 2023 TEDA Egyptiltä noin 60 000 neliömetrin tontin.

(351)

Hengshi Egyptin osalta Egyptin viranomaiset vahvistivat SC-alueen yleisviranomaisen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, että sikäli kuin ne tiesivät, Hengshi Egyptin asema pysyi samana kuin alkuperäisessä tutkimuksessa maankäytön ja rakennusten vuokrauksen osalta.

(352)

Komissio pyysi Egyptin viranomaisilta sopimuksia, jotka liittyivät Hengshi Egyptin maa-alueen vuokraamiseen tai käyttöoikeuteen ja Jushi Egyptin uusiin maa-alueiden ostoihin, mutta ne eivät toimittaneet yhtään sopimusta. Tilannetta ei myöskään voitu tutkia tarkemmin, koska kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ja TEDA Egypt eivät toimineet yhteistyössä.

(353)

Komissio ilmoitti asiasta Egyptin viranomaisille 18 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyllä verbaalinootilla ja totesi, että se voi turvautua perusasetuksen 28 artiklan soveltamiseen ja tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella (109).

(354)

Verbaalinootin jälkeen Egyptin viranomaiset toimittivat kaksi vuonna 2020 tehtyä maa-alueen ostosopimusta (110), joiden perusteella Huamei Egypt for New Composite Materials S.A.E. -yritys, jäljempänä ’Huamei Egypt’, näyttää ostaneen tontin Hengshi Egyptiltä ja tontin TEDA Egyptiltä.

(355)

Komissio totesi, että tutkimuksen aikana ei ollut toimitettu tietoja Huamei Egyptistä ja sen suhteesta Jushi Egyptiin ja Hengshi Egyptiin eikä tietoja, jotka osoittaisivat, että Hengshi Egypt osti maata alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Komissio ei joka tapauksessa pitänyt näitä liiketoimia merkityksellisinä sen määrittämiseksi, vuokraako Hengshi Egypt edelleen maata TEDA Egyptiltä ja millä ehdoilla, tai laajemmin ottaen saavatko nämä edelleen maata valtiolta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(356)

Sen vuoksi komissio katsoi, ettei se ollut saanut pyydettyjä asiakirjoja ja tarvittavia tietoja, jotka liittyvät Jushi Egyptin uuteen maanhankintaan. Edellä johdanto-osan 348–349 kappaleessa esitetyt seikat kuitenkin osoittavat selvästi, että Jushi Egypt sai edelleen etua maan tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Sen perusteella komissio katsoi, että lopullisten päätelmien tekeminen siitä, tehtiinkö myös osto riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, ei ollut tarpeellista tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kannalta.

(357)

Komissio katsoi myös, ettei se ollut saanut tarvittavia tietoja Hengshi Egyptin maankäytöstä. Hengshi Egypt jatkaa kuitenkin toimintaansa SC-alueella, ja sen sisaryritys Jushi Egypt sai edelleen etua TEDA Egyptiltä ostetun maan tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Hengshi Egyptin asema maankäytön ja rakennusten vuokraamisen osalta pysyi samana kuin alkuperäisessä tutkimuksessa myös Egyptin viranomaisten aiempien lausuntojen mukaan. Erityisesti tällä perusteella ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että Hengshi Egypt saa edelleen etua maa-alueen tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(358)

Koska Jushi Egypt ja Hengshi Egypt eivät toimineet yhteistyössä, koituneen edun tarkkaa määrää ei ollut mahdollista laskea. Komissio päätteli kuitenkin johdanto-osan 347–357 kappaleessa esitettyjen todisteiden perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa sai edelleen etua maa-alueen tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(359)

Tukea pidettiin perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla erityisenä, koska maa-alueiden tarjoaminen SC-alueella toimiville yrityksille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan on rajoitettu tiettyihin yrityksiin tietyllä maantieteellisellä alueella.

(360)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja vastakkaisten väitteiden puuttuessa komissio päätteli, että Egyptissä toimivat lasikuitukankaiden tuottajat saivat edelleen etua tästä järjestelmästä. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, siitä koituva etu ja tuen erityisyys, tämä tukiohjelma on edelleen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava.

(361)

Päätelmien ilmoittamista koskevissa huomautuksissaan Egyptin viranomaiset toistivat kantansa, jonka mukaan komissio ei ole pystynyt vahvistamaan, että Suezin kanavan talousalueen maan myynti- tai vuokrasopimuksista maksettiin riittämättömänä pidettävää vastiketta, ja väittivät myös, että komission alkuperäisessä tutkimuksessa käyttämät vertailuhinnat eivät vastanneet vallitsevia markkinaolosuhteita.

(362)

Egyptin viranomaiset eivät esittäneet uusia väitteitä tai näyttöä, jotka olisivat kumonneet tässä jaksossa esitetyt komission päätelmät tai osoittaneet, että vertailuhinta ei kuvastanut vallitsevia markkinaolosuhteita. Samalla komissio on kuvaillut yksityiskohtaisesti, miksi se piti laskettua vertailuhintaa asianmukaisena kyseisellä alueella sijaitsevan rakennetun maa-alueen osalta (111).

(363)

Näin ollen komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina.

(364)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen kokonaismäärän arvoon perustuvana tukiprosenttina, joka vaihteli 17,0 prosentista 30,7 prosenttiin otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden yritysten osalta. Lisäksi se vahvisti otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen tukiprosenttina, joka oli 24,8 prosenttia tai 30,7 prosenttia riippuen siitä, toimivatko ne yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa ja rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa vai pelkästään polkumyyntitutkimuksessa muttei alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa. Komissio vahvisti myös koko maata koskevan 30,7 prosentin tullin kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(365)

Egyptissä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen kokonaismäärän arvoon perustuvana tukiprosenttina, joka oli 10,9 prosenttia.

(366)

Ottaen huomioon havaintonsa edellä 3 ja 4 jaksoissa tarkastelluista eri tukijärjestelmistä ja -ohjelmista komissio päätteli, että lasikuitukankaiden tuottajat Kiinassa ja niiden tytäryhtiöt Egyptissä saivat edelleen vähimmäistason ylittäviä määriä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(367)

Sen vuoksi komissio tutki myös, onko todennäköistä, että asianomaisista maista tuleva tuettu tuonti jatkuisi, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja Egyptissä sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(368)

Koska Egyptin viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa ja Egyptissä eivät toimineet yhteistyössä, tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat havainnot tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä olivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitetut tiedot.

(369)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että lasikuitukankaiden kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1 400 000 tonnia, jossa oli noin 800 000 tonnia ylikapasiteettia. Kotimaisen kysynnän ja kokonaisviennin vähentämisen jälkeen kiinalaisten tuottajien unionin markkinoita varten käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin arvioitiin olevan noin 700 000 tonnia, mikä vastaa viisinkertaisesti unionin kokonaiskulutusta.

(370)

Egyptin kapasiteettia koskevat todisteet osoittavat, että Egyptin ainoat lasikuitukankaiden tuottajat (Hengshi Egypt ja Jushi Egypt) perustettiin unionin markkinoille toimittamista varten. Hengshi Egypt ja Jushi Egypt kuuluvat samaan Kiinassa perustettuun yritysryhmään, ja molemmat sijaitsevat Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueella. Niiden lopullinen määräysvalta on Kiinan valtion virastolla, ja ne perustettiin Kiinan ulospäin suuntautuvaa laajentumista edistävän strategian mukaisesti.

(371)

Jushi Egypt perustettiin ensisijaisesti viemään lasikuituvahvikkeita EU:hun, kun taas Hengshi Egyptiä perustettaessa oli tarkoitus täydentää sen tuotevalikoimaa myöhemmin lasikuitukankailla. Pyynnön esittäjän arvion mukaan Hengshin lasikuitukankaiden kapasiteetti vuonna 2017 oli 30 000 tonnia eli 22 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta.

(372)

Lisäksi pyynnön esittäjä on osoittanut, että unioni on ollut vuodesta 2022 alkaen yksi Egyptin lasikuitukankaiden pääkohteista, kun taas Egyptin omat lasikuitukankaiden markkinat ovat erittäin pienet: kysyntä on enintään 1 500 tonnia vuodessa.

(373)

Näin ollen komissio päätteli, että kiinalaisilla ja egyptiläisillä tuottajilla on riittävästi kapasiteettia, jonka ne olisivat valmiita ottamaan käyttöön lisätäkseen jyrkästi vientiään unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaan raueta.

(374)

Kiinalaiset ja egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat vientiä unioniin huolimatta voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustulleista, jotka peritään Kiinan tapauksessa tavanomaisten tuontitullien lisäksi. (Tuontitullit ovat 5–7 prosenttia eri tullikoodeille, joihin tarkasteltavana oleva tuote kuuluu.) Molemmista maista tulevan tuonnin absoluuttinen määrä on jopa kasvanut tarkastelujaksolla: Kiinasta tulevan tuonnin volyymi kasvoi 102 prosenttia ja Egyptistä tulevan 115 prosenttia.

(375)

GTA:n vientitiedot osoittivat, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat ennen lähetyskustannuksia ja tulleja olivat noin 15 prosenttia korkeammat kuin kymmenen suurimman vientimarkkina-alueen painotetut keskimääräiset vientihinnat. On selvää, että unionin markkinat ovat edelleen erittäin houkuttelevat, kun otetaan huomioon unionin markkinoiden merkitys kiinalaisille ja egyptiläisille vientiä harjoittaville tuottajille. Tätä osoittaa myös se, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyvät voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta myymään unioniin tällaisilla hinnoilla.

(376)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta osoittavat myös kiertämis- ja absorptiokäytännöt, joita on pyritty estämään edellä 1.1 jaksossa esitetyillä toimenpiteisiin tehdyillä muutoksilla.

(377)

Tuetun viennin todettiin jatkuvan sekä Egyptin että Kiinan osalta, kuten edellä on kuvattu. Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja Egyptin kapasiteetin koon sekä unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja aiempien kiertämiskäytäntöjen perusteella komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, tuettu tuonti unionin markkinoille todennäköisesti jatkuisi määrältään huomattavana.

(378)

Päätelmien ilmoittamista koskevissa huomautuksissaan Egyptin viranomaiset väittivät, että tukiohjelmien väitettyä jatkamista Egyptissä koskevien komission päätelmien tueksi ei esitetty riittävää tosiasioihin perustuvaa tai oikeudellista näyttöä, koska komissio tukeutui useissa tapauksissa alkuperäisen tutkimuksen päätelmiin vahvistamatta asiaa tukevan näytön perusteella, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea koskevat oikeudelliset vaatimukset täyttyisivät edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(379)

Komissio ei ollut samaa mieltä väitteestä. Kuten kunkin väitetyn tuen analyysissä edellä 4 jaksossa on kuvattu, komissio käytti kaikkea käytettävissään olevaa näyttöä, myös Egyptin viranomaisten esittämää näyttöä. Koska egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan toimineet yhteistyössä ja koska tietyt edellä olevissa asiaa koskevissa jaksoissa kuvatut toimitetut tiedot olivat puutteellisia, komission oli perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tehtävä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näihin sisältyivät tarvittaessa alkuperäisen tutkimuksen päätelmät.

(380)

Samaan aikaan alkuperäisen tutkimuksen päätelmiin tukeutuminen oli kuitenkin joissakin tapauksissa välttämätöntä asianmukaisen analyysin tekemiseksi. Tämä pätee erityisesti alkuperäisessä tutkimuksessa laskettuihin tukiin, sillä on laskennallisesti väistämätöntä, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etua niistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (112).

(381)

Tästä syystä komissio hylkäsi väitteen perusteettomana.

(382)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tarkastelujaksolla 18 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(383)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 100 653 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella, joita olivat muun muassa seuraavat:

Kuten edellä johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Niiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli [30–40 prosenttia].

(384)

Komissio määritti unionin kulutuksen makrotaloudellisen kyselylomakkeen ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(385)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(386)

Unionin kulutus kasvoi 11 prosenttia vuosina 2021–2022, mikä johtui elpymisestä ja varastojen palauttamisesta ennalleen jatkojalostusteollisuudessa pandemian jälkeen.

(387)

Unionin kulutuksen kehittymiseen vaikutti vuodesta 2022 alkaen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti kaksi toisilleen vastakkaista suuntausta. Toisaalta tuuliturbiinien ja lapojen valmistajien keskuudessa kysyntä laski, koska näihin tuottajiin kohdistui kasvavaa kilpailupainetta Kiinasta unioniin tulevan tuonnin vuoksi. Toisaalta kysyntä muilla loppukäyttömarkkinoilla, erityisesti putkistojen sujutuksen alalla, kasvoi. Lopputulos näistä vastakkaisista kehityskuluista oli, että vuoden 2021 jälkeen unionin kulutus vakiintui ja sen vaihtelu oli pientä.

(388)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärän ja unionin kokonaiskulutuksen perusteella.

(389)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(390)

Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 102 prosenttia ja Egyptistä tulevan 115 prosenttia.

(391)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla vain 13 prosenttia. Tämän vuoksi asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi: Kiinan osuus nousi viidestä kahdeksaan ja Egyptin yhdestä kahteen prosenttiin.

(392)

Komissio määritti asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(393)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(394)

Asianomaisista maista unionin markkinoille tulleen tuonnin hinnan painotettu keskiarvo nousi 23 prosenttia vuosina 2021–2022, pysyi vakaana vuonna 2023 ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin vuoden 2021 tasolle.

(395)

Tosiasiallista hinnan alittavuutta ei voitu laskea (tuotelajikohtaisten vertailujen perusteella), koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä liiketoimia koskevia tietoja näin ollen saatu. Keskimääräiset tuontihinnat eivät tietojen tilastollisen luonteen vuoksi kerro tuotevalikoiman eroja, jotka ovat tarkastelun kohteena olevalla tuotteella luonnostaan merkittäviä. Tämä käy ilmi unionin tuottajilta saadusta näytöstä. Tuottajien myyntihinnat vaihtelevat huomattavasti tuotelajeittain. Näin ollen vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytyminen aiheutti erittäin selkeän puutteen, jonka vuoksi komissio ei kyennyt laskemaan hinnan alittavuutta.

(396)

Koska tuontitilastoja ei voitu käyttää sen toteamiseen, että hinnan alittavuutta ei esiintynyt tutkimusajanjakson aikana, oli otettava huomioon muita tekijöitä. Komissio saattoi erityisesti päätellä käytettävissään olevien tietojen perusteella, että asianomaisista maista peräisin olevalla tuonnilla on merkittäviä hintavaikutuksia.

(397)

Tarkastelujaksolla asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän kasvu oli nopeampaa kuin unionin kulutuksen maltillinen kasvu. Asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvu heikensi osaltaan unionin tuotannonalan myyntimäärää ja markkinaosuutta ja pahensi pitkään jatkunutta tilannetta, jossa unionin tuotannonala ei ole pystynyt nostamaan hintojaan kustannustensa kattamiseksi. Tällaisessa skenaariossa käytettävissä olevat tosiseikat osoittavat siten hinnan alittavuutta ja hinnankorotusten estymistä.

(398)

Lasikuitukankaiden tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Egyptistä oli peräisin pääasiassa Intiasta, Turkista ja Thaimaasta.

(399)

Muista kolmansista maista unioniin tulevien lasikuitukankaiden tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(400)

Komissio tarkasteli kolmansista maista tulevan tuonnin määrien, CIF-hintojen ja tullin jälkeisten hintojen, jäljempänä ’DDP-hinnat’, kehitystä. Maksettu tulli saatiin lisäämällä sovellettava tavanomainen tulli ja polkumyyntitulli CIF-hintaan.

(401)

Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla ja saavutti 11 prosentin markkinaosuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Intiasta tulevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-hinnat olivat 16 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alemmat ja 24 prosenttia tuotantokustannuksia alemmat.

(402)

Turkista tuleva tuontimäärä kuusinkertaistui vuosina 2021–2022 ja saavutti 15 prosentin markkinaosuuden vuonna 2022. Johdanto-osan 4 kappaleessa mainitun toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen (113) jälkeen komissio laajensi syyskuussa 2022 polkumyynnin vastaiset toimenpiteet koskemaan Turkista lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Turkki, lukuun ottamatta tiettyjen turkkilaisten yritysten viemiä tuotteita. Tuonti Turkista alkoi vähentyä vuonna 2023, mutta sen markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen kuusi prosenttia. Turkista tulevan tuonnin keskimääräiset CIF- ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-hinnat olivat 14 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alemmat ja 22 prosenttia tuotantokustannuksia alemmat.

(403)

Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä lähti erittäin matalalta 229 tonnin tasolta vuonna 2021 ja saavutti kolmen prosentin markkinaosuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Thaimaasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset CIF- ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-hinnat olivat 42 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alemmat ja 48 prosenttia tuotantokustannuksia alemmat.

(404)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä väheni tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus pieneni 10 prosentista 4 prosenttiin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen CIF-hinta oli vuodesta 2022 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon ulottuvalla jaksolla huomattavasti korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta ja keskimääräiset tuotantokustannukset.

(405)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(406)

Kuten edellä johdanto-osan 17 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi käytettiin otantamenetelmää.

(407)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(408)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän makrotaloutta koskevaan kyselylomakkeeseen antamaan vastaukseen sisältyvien tarkastettujen tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(409)

Kun otetaan huomioon, että vahinkoanalyysissa käytetyt mikroindikaattorit olivat peräisin vain kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, näiden tietojen perusteella laaditut jäljempänä olevat luvut esitetään vaihteluväleinä unionin tuottajien luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

(410)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukitasojen merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(411)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(412)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(413)

Unionin tuottajien tuotantomäärä vaihteli mutta laski tarkastelujaksolla kaikkiaan 11 prosenttia. Tämä johtui kysynnän vähenemisestä tuulivoimaloiden lapojen valmistajien keskuudessa, sillä ne ovat itsekin alttiita Kiinasta tulevalle kilpailulle. Kysynnän vähenemistä kompensoi osittain kysyntä muilla johdanto-osan 387 kappaleessa mainituilla aloilla. Näiden muiden alojen kysyntään vastataan kuitenkin lyhyemmillä tuotantosarjoilla, jolloin koneet on konfiguroitava useammin uudelleen ja koneiden seisokkiaika pitenee. Tämä heikentää kapasiteetin käyttöastetta.

(414)

Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujaksolla maailmanlaajuisesti vain 2 prosenttia, ja tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 9 prosenttia. Kapasiteetin alhainen käyttöaste johtui siitä, että tuotannonala ei pystynyt myymään riittäviä määriä kannattavilla hinnoilla. Tämä pahensi unionin tuotannonalan tilanteen epävarmuutta.

(415)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(416)

Myyntimäärä unionin markkinoilla pysyi vuonna 2022 vakaana verrattuna vuoteen 2021 ja kasvoi sitten 10 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myynti kuitenkin väheni 8 551 tonnia eli 9 prosenttiyksikköä vuositasolla. Tarkastelujaksolla myynti laski 2 prosenttia, kun unionin kulutus kasvoi samaan aikaan 13 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujaksolla 76 prosentista 66 prosenttiin. Unionin tuotannonala ei hyötynyt kasvavista unionin markkinoista vaan jopa menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan.

(417)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala ei pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan kysynnän kasvaessa, toisin kuin asianomaiset maat, joiden markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla.

(418)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(419)

Työllisyys pysyi suhteellisen vakaalla tasolla tarkastelujakson aikana.

(420)

Työllisyys pysyi jokseenkin vakaana ja tuotantomäärät laskivat, jolloin tuottavuus heikkeni tarkastelujaksolla 13 prosenttia. Kuten johdanto-osan 413 kappaleessa selitetään, kysyntä siirtyi vähitellen pienempinä sarjoina valmistettuihin tuotteisiin, jolloin koneet oli konfiguroitava uudelleen aiempaa useammin. Tämä lisäsi puolestaan seisokkiaikaa ja vaikutti myös kielteisesti tuottavuuteen.

(421)

Sekä Kiinan että Egyptin tukimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat.

(422)

Tuontimäärät asianomaisista maista kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi.

(423)

Tasoitustoimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit heikkenivät tarkastelujaksolla, ja unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla epävarmassa tilanteessa.

(424)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(425)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta alitti keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset koko tarkastelujaksolla. Korkein yksikkömyyntihinta saavutettiin vuonna 2023, koska hinta määritettiin vuonna 2022 tehdyissä sopimuksissa, jotka perustuivat korkeisiin energiakustannuksiin.

(426)

Unionin tuotannonalan myyntihinta nousi tarkastelujaksolla 9 prosenttia. Tämä kompensoi vain osittain samalla ajanjaksolla tapahtunutta tuotantokustannusten 20 prosentin nousua, joten unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni.

(427)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(428)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana 6 prosenttia.

(429)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(430)

Varastotasot laskivat vuonna 2022 covid-19-pandemiaan liittyvän tasapainotuksen vuoksi. Sen jälkeen varastot kasvoivat jälleen [20–25 prosenttiin] tuotannosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Varastojen kasvu osoittaa, että unionin tuotannonala tuotti tuotteita, joita se ei pystynyt myymään kannattaviin hintoihin tai riittäviä määriä. Tämä kertoo suoraan tuotannonalan kilpailuaseman heikkenemistä.

(431)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(432)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kuten taulukosta 8 käy ilmi, yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat yksikkömyyntihintaa nopeammin, minkä vuoksi kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja merkittävästi.

(433)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Tämä vahinkoindikaattori heikkeni tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin covid-19-pandemian jälkeinen varastojen tasapainottaminen vaikutti positiivisesti kassavirtaan. Indikaattori päättyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selvästi negatiiviseksi. Kassavirtojen väheneminen heikensi myös pääoman saantia.

(434)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Niiden todettiin liittyvän pääasiassa korvaamiseen, rationalisointiin sekä ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön noudattamiseen.

(435)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Tuotto kehittyi myönteisesti vuonna 2021, heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle –25 prosenttiin.

(436)

Kassavirran ja investointien tuoton laskusta huolimatta unionin tuotannonala pystyi rahoittamaan tarvittavat investoinnit, kuten johdanto-osan 434 kappaleessa kuvataan.

(437)

Suurin osa vahinkoindikaattoreista kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti.

(438)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujaksolla, ja myynti unionin markkinoilla väheni 2 prosenttia, vaikka unionin kulutus kasvoi 13 prosenttia. Markkinaosuus supistui tämän vuoksi 66 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oltuaan 76 prosenttia vuonna 2021. Kiina, Egypti ja muut kolmannet maat hyötyivät tästä markkinaosuuden menetyksestä tarkastelujaksolla.

(439)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetystä unionin markkinoilla pahensi se, että vientimyynti laski tarkastelujaksolla 49 prosenttia, kuten taulukosta 12 nähdään.

(440)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti supistui 2 prosenttia tarkastelujaksolla, ja kapasiteetin käyttöaste laski 45 prosentista 41 prosenttiin tuotannon vähenemisen vuoksi.

(441)

Työllisyys pysyi vakaalla tasolla tarkastelujakson ajan. Tuottavuus kehittyi samansuuntaisesti tuotannon kanssa ja laski tarkastelujaksolla 13 prosenttia.

(442)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

(443)

Alhaiset hinnat aiheuttivat paineita markkinoille, ja unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat nousivat vain 9 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan tuotantokustannusten nousua.

(444)

Unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [–7 – –10 prosenttia].

(445)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(446)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta tullut tuettu tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(447)

Kuten 6.3.2 jaksossa selitetään, Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla polkumyyntitoimenpiteistä ja tukien vastaisista toimenpiteistä huolimatta, ja kyseisten maiden markkinaosuus kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 prosenttiin oltuaan 6 prosenttia vuonna 2021.

(448)

Egyptistä ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden jatkuva kasvu tarkastelujaksolla lisäsi unionin tuotannonalan hinta- ja volyymipaineita. Tästä aiheutuva myyntimäärien lasku ja hinnankorotusten estyminen johtuvat suoraan unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneesta vahingosta.

(449)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla taulukosta 5 ilmenevällä tavalla.

(450)

Johdanto-osan 401–403 kappaleesta ilmenee, että Intiasta, Turkista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat olivat huomattavasti alemmat kuin Kiinasta ja Egyptistä vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen tuonnin keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat. Komissio päätteli, että myös Intiasta, Turkista ja Thaimaasta peräisin oleva tuonti aiheutti hintapainetta ja vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Komissio otti päätelmässään huomioon näistä maista tulevan tuonnin suuren markkinaosuuden ja alhaiset keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat. Komissio päätteli, että tuonti kolmansista maista ei kuitenkaan muuttanut tilannetta tai heikentänyt syy-yhteyttä. Perusteluna oli, että tuonti Kiinasta ja Egyptistä lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla ja kasvoi merkittävästi erityisesti vuoden 2023 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä hinnoilla, jotka aiheuttivat merkittävää hintapainetta.

(451)

Unionin tuotannonalan viennin kokonaismäärä ja otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset vientimyyntihinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(452)

Kolmansien maiden markkinoilla unionin tuottajiin kohdistui kovaa kilpailua tuulivoimatuotteiden alalla, ja ne joutuivat suuntautumaan enenevässä määrin kapeammille markkinoille, kuten putkistojen sujutukseen liittyvien tuotteiden ja vapaa-ajan tuotteiden markkinoille (veneiden rungot, matkailuajoneuvot). Niillä on korkeammat hinnat mutta myös korkeammat tuotantokustannukset.

(453)

Vientimenestys heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti, ja vientimäärä laski 49 prosenttia.

(454)

Koska unionin tuotannonalan myynti suuntautui pitkälti unionin markkinoille eikä niinkään vientiin, komissio päätteli, että unionin tuotannonalan viennin kehitys ei heikentänyt syy-yhteyttä.

(455)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta ja Egyptistä tuleva tuettu vienti sai aikaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon. Samanaikaisesti myös kolmansista maista tuleva tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon. Komissio päätteli kuitenkin, etteivät nämä tekijät yksin eivätkä yhdessä heikentäneet syy-yhteyttä Kiinasta ja Egyptistä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon välillä.

(456)

Komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(457)

Komissio päätteli, että Kiinasta ja Egyptistä tuleva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että kolmansista maista tuleva tuonti vaikutti merkittävään vahinkoon jossain määrin. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta ja Egyptistä tulevan polkumyyntituonnin aiheuttaman vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos kyseisten maiden vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(458)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli asianomaisten maiden tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja asianomaisista maista tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos tasoitustoimenpiteitä ei olisi, sekä niiden vaikutuksia unionin tuotannonalaan.

(459)

Kuten johdanto-osan 369 kappaleessa todettiin, lasikuitukankaiden kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1 400 000 tonnia. Kotimaisen kysynnän ja kokonaisviennin vähentämisen jälkeen kiinalaisten tuottajien unionin markkinoita varten käytettävissä oleva vapaa kapasiteetti on noin 700 000 tonnia eli viisi kertaa unionin kokonaiskulutus.

(460)

Kuten edellä johdanto-osan 370–372 kappaleessa selitetään, Egyptin lasikuitukankaiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia eli noin 22 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta, kun taas Egyptin lasikuitukankaiden kotimarkkinat näyttävät olevan erittäin pienet.

(461)

Näin ollen voidaan päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja Egyptissä huomattavasti kapasiteettia, joka voidaan suunnata unionin markkinoille vielä suurempina määrinä tuetuin hinnoin, jos tasoitustoimenpiteiden annetaan raueta.

(462)

Kuten edellä 5.2 jaksossa selitetään, unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi siitä, että unioni pysyi yhtenä kiinalaisten ja egyptiläisten vientiä harjoittavien tuottajien tärkeimmistä vientimarkkinoista, vaikka tavanomaisen (Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta 5–7 prosentin suuruisen) tuontitullin lisäksi perittävät voimassa olevat polkumyyntitullit ovat melko korkeita. Maiden vientimäärät jopa kasvoivat tarkastelujaksolla, Kiinan 102 prosenttia ja Egyptin 115 prosenttia. Lisäksi Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat muihin markkinoihin verrattuna korkeat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(463)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi lisäksi tarkastelujaksolla harjoitetuista kiertämis- ja absorptiokäytännöistä, joita pyrittiin estämään edellä 1.1 jaksossa tarkoitetuilla asetuksilla:

(464)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta unioniin tulevan tuonnin CIF-hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 1 744 euroa tonnilta eli alemmat kuin taulukossa 8 esitetty unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta [2 100–2 400 euroa tonnilta] ja myös alemmat kuin unionin tuotantokustannukset [2 300–2 600 euroa tonnilta].

(465)

Jos tasoitustoimenpiteitä ei olisi toteutettu ja käytössä olisi vain polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, Kiinasta tuleva tuonti olisi tullut unioniin vieläkin alemmilla hinnoilla. Oletettavasti hinnan alittavuus olisi tällöin todellisuudessa vieläkin suurempi, kuten johdanto-osan 397 kappaleessa selitetään.

(466)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Egyptistä unioniin tulevan tuonnin CIF-hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 1 431 euroa tonnilta eli alemmat kuin taulukossa 8 esitetty unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta [2 100–2 400 euroa tonnilta] ja myös alemmat kuin unionin tuotantokustannukset [2 300–2 600 euroa tonnilta].

(467)

Jos tasoitustoimenpiteitä ei olisi toteutettu ja käytössä olisi vain polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, Egyptistä tuleva tuonti olisi tullut unioniin vieläkin alemmilla hinnoilla.

(468)

On siis todennäköistä, että ilman tasoitustulleja Kiinasta ja Egyptistä tulevalla tuonnilla olisi vielä suurempi kielteinen vaikutus unionin hintoihin.

(469)

Tämä päätelmä osoittaa selvästi, että tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen olisi joka tapauksessa todennäköistä, ja lisäksi tuontimäärät kasvaisivat luultavasti huomattavasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(470)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevasta tuetusta tuonnista. Lisäksi komissio totesi edellisestä havainnosta erillisenä huomiona, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, on olemassa selvä riski kyseisen tuonnin aiheuttaman merkittävän vahingon toistumisesta. Jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatkettaisi, molemmista alkuperämaista peräisin oleva tuettu tuonti toteutuisi mitä todennäköisimmin huomattavasti suurempina määrinä ja vahingollisin hinnoin. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on perusteltua sekä asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumisen että siitä riippumatta kyseisen vahingon toistumisriskin vuoksi.

(471)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja toimittajien edut.

(472)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan muutenkin epävarma tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen laskiessa, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen ja uhkaisi mahdollisesti alan jatkuvuutta.

(473)

Tämän vuoksi tukien vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(474)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään tuoja ei kuitenkaan tehnyt yhteistyötä tämän tutkimuksen yhteydessä.

(475)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yksi tuoja toimi yhteistyössä, ja sen havaittiin tuovan vähäisiä määriä lasikuitukankaita.

(476)

Sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että tässä tutkimuksessa todettiin, että useimmat suurten määrien käyttäjistä tarvitsevat tietynlaisia lasikuitukankaita. Lasikuitukankaat eivät siis ole sellainen hyödyke, jota riippumattomat tuojat toisivat säännöllisesti suuria määriä.

(477)

Näin ollen komissio päätteli, ettei tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta maahantuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin vain hyvin vähän tai ei ollenkaan.

(478)

Komissio otti yhteyden kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä, mikä vahvistaa, että voimassa olevat toimenpiteet eivät vaikuttaneet käyttäjiin kovin kielteisesti.

(479)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti (246 427 tonnia) on suurempi kuin unionin kulutus (136 112 tonnia). Unionin koko tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 41 prosenttia. Erityisesti kahdella otokseen valitulla yrityksellä, jotka ovat tuulivoimateollisuuden sertifioituja lasikuitukankaiden toimittajia, on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, ja ne pystyisivät myös vastaamaan lisäkysyntään. Lisäksi unionin tuotannonala käsittää yli kymmenen konsernia ja yritystä, mikä tekee unionin tuotannonalasta kilpailukykyisen.