(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 19 päivänä joulukuuta 2025 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan natriumbentsoaatin tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 10 päivänä marraskuuta 2025 jättänyt Lanxess Chemical B.V., jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’Lanxess’. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti natriumbentsoaattia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2026/366 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen muun muassa valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(7)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi unionin tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(8)

Kahdesta tiedossa olevasta unionin tuottajasta vain toinen eli Lanxess ilmoittautui. Sen vuoksi päätettiin, että otanta ei ollut tarpeen, ja tämän tuottajan, jonka osuus unionin kokonaistuotannosta on yli 60 prosenttia, katsottiin muodostavan pääosan koko unionin tuotannosta perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja siten unionin tuotannonalan.

(9)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(10)

Vain yksi etuyhteydetön tuoja eli Falken Trade Sp. z o.o toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Sen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(11)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(12)

Kolme asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. (4) Otoksen valinnasta ei esitetty huomautuksia.

(13)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(14)

Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessaan riittävää alustavaa näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinan kansantasavallassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimuksessa arvioitiin kyseisiä raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä, jotta voitiin määrittää, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinan kansantasavaltaan. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentäviä kyselylomakkeita.

(15)

Komissio lähetti myös unionin tuottajille ja tuojille kyselylomakkeet sekä asetti otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien saataville niille tarkoitetut kyselylomakkeet. Muut kyselylomakkeet, kuten unionin käyttäjille suunnatut lomakkeet, asetettiin saataville verkossa (5) vireillepanopäivänä.

(16)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(17)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2024 ja 30 päivän syyskuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(18)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on tällä hetkellä CN-koodiin ex 2916 31 00 (Taric-koodi 2916 31 00 91) luokiteltava natriumbentsoaatti, jonka CUS-numero (Customs and Statistics) on tavallisesti 0023120-9 ja CAS-numero (Chemical Abstracts Service) 532-32-1, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(19)

Rakeina tai jauheena olevalla natriumbentsoaatilla on monenlaisia käyttökohteita pääasiassa sen mikrobeja torjuvien ominaisuuksien ja hyvän vesiliukoisuuden vuoksi. Käyttökohteita ovat muun muassa henkilökohtaisen hygienian tuotteet, elintarvikkeet, juomat, lääkkeet, kodinhoitotuotteet ja eläinten ravintovalmisteet.

(20)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(21)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(22)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(23)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(24)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja natriumbentsoaatin tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot.

(25)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(26)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(27)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(28)

Komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota, joissa se ilmoitti asianomaisille osapuolille niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen: ensimmäisen tuotannontekijöitä käsittelevän muistion, joka on päivätty 10 päivänä helmikuuta 2026, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja toisen tuotannontekijöitä käsittelevän muistion, joka on päivätty 1 päivänä huhtikuuta 2026, jäljempänä ’toinen muistio’.

(29)

Kyseisissä muistioissa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella kaksi mahdollista edustavaa maata (Argentiina ja Turkki).

(30)

Vaikka komissio ei löytänyt natriumbentsoaatin tuottajia koskevia taloudellisia tietoja, se yksilöi ensimmäisessä muistiossa yksitoista turkkilaista tuottajaa, jotka toimivat NACE-koodiin 2014 luokiteltujen orgaanisten kemikaalien valmistuksen alalla ja joiden tilinpäätöstiedot ovat helposti saatavilla. Komissio ei löytänyt helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja Argentiinassa toimivista tuottajista. Näin ollen komissio katsoi, että Turkki on asianmukainen edustava maa, ja kehotti kaikkia osapuolia esittämään huomautuksensa ehdotuksesta ja esittämään vaihtoehtoisia maita, jotka täyttävät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset peruskriteerit.

(31)

Koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet vaihtoehtoisia edustavia maita, komissio ehdotti toisessa muistiossa myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittojen määrittämistä yhdentoista Turkissa toimivan ja muita NACE-koodiin 2014 luokiteltuja orgaanisia peruskemikaaleja valmistavan tuottajan (6) perusteella.

(32)

Muistioissa käsiteltiin myös asianomaisten osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Osapuolten esittämiä huomautuksia käsitellään myös seuraavassa jaksossa.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos – – päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(35)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(37)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen.

(38)

Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(40)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (7), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla (kuten kemiansektorilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Kiinaa koskeva maaraportti liitettiin vireillepanovaiheessa tutkimuksen asiakirja-aineistoon. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi maaraporttia.

(41)

Valituksen tekijä vetosi maaraportissa esitettyyn näyttöön siitä, että Kiinan natriumbentsoaatin tuotannonalalla esiintyy vääristymiä. Nämä vääristymät johtuvat Kiinan kansantasavallan hallinnosta, joka perustuu Kiinan kommunistisen puolueen, jäljempänä ’kommunistinen puolue’, johdolla kehitettyyn sosiaalisen markkinatalouden käsitteeseen ja kattaa kaikki valtion olennaiset osa-alueet. Valituksen mukaan kommunistisen puolueen määräysvalta on erityisen voimakas taloudessa, minkä vuoksi valtion omistamat yritykset ovat erittäin tärkeässä roolissa Kiinan taloudessa ja kommunistisella puolueella on vahva vaikutusvalta maan yksityiseen sektoriin. Valituksen tekijä mukaan tärkeimmät kanavat, joiden kautta Kiinan viranomaiset puuttuvat maan talouden toimintaan, ovat valtion harjoittama hallinnollinen ja talouden valvonta sekä sääntely. (8)

(42)

Valituksen tekijä viittasi myös komission useissa äskettäisissä Kiinan kemiansektoria koskevissa tutkimuksissa esittämiin päätelmiin, joissa vahvistettiin merkittävien vääristymien esiintyminen (9).

(43)

Valituksessa myös muistutettiin seuraavassa luetelluista seikoista, jotka aiheuttavat merkittäviä vääristymiä.

(44)

Ensinnäkin natriumbentsoaattisektori on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat valtion viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden toimintalinjoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat.

(45)

Valituksen tekijän mukaan Kiinan viranomaiset ovat varmistaneet, että niillä on vahva vaikutusvalta sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä erityisesti kannustettavilla tuotannonaloilla, kuten kemiansektorilla, johon natriumbentsoaatti sisältyy. Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue käyttävät määräysvaltaa valtion omistamissa yrityksissä, sillä ne nimittävät yritysten johtohenkilöt ja ohjaavat heitä kommunistisen puolueen organisaatio-osaston kautta sekä mahdollistavat valtion omistamille yrityksille tärkeiden tuotantopanosten saannin etuuskohtelua soveltaen. (10)

(46)

Kiinan viranomaiset ovat myös perustaneet sekä kansallisella että paikallisella tasolla valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissioita (SASAC), joiden tarkoitus on edustaa valtion etuja osakkeenomistajana valtion omistamissa yrityksissä. Lisäksi Kiinan viranomaiset ovat hyväksyneet valtion omaisuuseriä yrityksissä koskevan lain, jossa määrätään valtion määräysvallasta ja omistajuudesta strategisilla tuotannonaloilla. Valituksessa todetaan myös, että niin kutsuttu sosiaalinen pisteytysjärjestelmä vahvistaa kommunistisen puolueen vaikutusvaltaa Kiinassa toimiviin yrityksiin nähden ja muodostaa uhan siitä, että ulkomaisia yrityksiä painostetaan noudattamaan asiaan liittyvää Kiinan teollisuuspolitiikkaa. Valituksen tekijä väittää lisäksi, että 14. viisivuotissuunnitelmalla Kiinan viranomaiset pyrkivät ylläpitämään sosialistisia toimintapolitiikkoja ja vahvistamaan talouskasvua. Valtion omistamien yritysten osalta viisivuotissuunnitelman tavoitteena on luoda vahvempi yhteys Kiinan viranomaisten ja valtion omistamien yritysten välille. (11)

(47)

Valituksen mukaan erityisesti tolueenijohdannaisten (12) tuotannonalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus on edelleen huomattava. Valtion omistamilla yrityksillä on ollut keskeinen rooli helpotettaessa Kiinan viranomaisten puuttumista Kiinan kemiansektorin toimintaan. Näillä valtion omistamilla yrityksillä on määräävä asema tuotantoketjun alkupään raaka-aineiden toimitusketjussa ja etuoikeutettu pääsy valtion myöntämiin resursseihin, kuten rahoitukseen, tukiin, maankäyttöoikeuksiin ja muihin valtion tuen muotoihin. Lisäksi se, että ne noudattavat tiiviisti valtion politiikkaa ja että niillä on merkittävää vaikutusvaltaa valtion päätöksentekoprosesseihin, vahvistaa entisestään niiden strategista asemaa tuotannonalalla. (13)

(48)

Valituksessa mainitaan vähintään kolme maailman suurimmista tolueenin tuottajista, jotka ovat kaikki kiinalaisia valtion omistamia yrityksiä. Kiinan viranomaiset kohdentavat säännöllisesti rahoitusvaroja näille yrityksille, mikä vääristää tolueenin ja natriumbentsoaatin markkinoita. (14)

(49)

Myös yksityisomistuksessa olevat yritykset ovat Kiinan viranomaisten tiiviissä valvonnassa. Valituksen tekijä mainitsee esimerkkinä yksityisomistuksessa olevat natriumbentsoaattia tuottavat yritykset, joille myönnettiin edullisia yhteisöverokantoja, valtionavustuksia tai tukia. Kiinan viranomaisten osallistumiseen natriumbentsoaatin markkinoille sisältyy myös kommunistipuolueen jäsenten osallistuminen hallintorakenteisiin. (15)

(50)

Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijä päättelee, että Kiinan natriumbentsoaatin markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai poliittisessa valvonnassa, jotka saavat niiltä taloudellista tukea taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat.

(51)

Toiseksi valtion läsnäolo sekä valtion omistamissa yrityksissä että yksityisissä natriumbentsoaattia tuottavissa yrityksissä mahdollistaa myös viranomaisten puuttumisen hintoihin ja/tai kustannuksiin.

(52)

Valituksen tekijän mukaan Kiinan viranomaiset pitävät yllä vaikutusvaltaansa valtion omistamissa yrityksissä nimittämällä ja erottamalla niiden keskeistä johtohenkilöstöä, mikä on valtioneuvoston valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission (SASAC) päätehtävä. Viranomaisten vaikutusvalta ilmenee myös siinä, että ne ohjaavat voimallisesti natriumbentsoaatin tuotannossa käytettävien kriittisten raaka-aineiden, etenkin tolueenin ja natriumhydroksidin, tuotantoa. (16)

(53)

Yksi tärkeimmistä Kiinan viranomaisten käyttämistä strategioista määräysvallan säilyttämiseksi valtion omistamissa yrityksissä on nimittää henkilöstöhallintoon henkilöitä, jotka usein ovat Kiinan kommunistisen puolueen jäseniä. Kiinan valtion omistamia yrityksiä koskevassa laissa säädetään selvästi, että SASACilla ja paikallisilla SASACeilla on valtuudet nimittää valtion omistamien yritysten johto. Lisäksi SASACeista annetussa asetuksessa vahvistetaan, että niiden yhtenä tehtävänä on ”nimittää tai erottaa [valtion omistamien yritysten] vastuuhenkilöt”. Valituksen tekijä väittää maaraportissa esitettyjen komission havaintojen perusteella, että tämä on ”osoitus valtion merkittävästä vaikutusvallasta, kun otetaan huomioon valtion omistamien yritysten mittasuhteet ja valtion omistuksessa olevan talouden määräävä asema Kiinassa”. Tätä merkittävää vaikutusvaltaa vahvistaa entisestään se, että kommunistinen puolue osallistuu suoraan valtion omistamien yritysten johtajien nimittämiseen ja sillä on oikeus vahvistaa asiaankuuluvat menettelyt ja suositella tiettyjä ehdokkaita tehtäviin. (17)

(54)

Lisäksi kiinalaiset valtion omistamat yritykset hyötyvät etuuskohteluun perustuvasta pääsystä monenlaisiin tuotantopanoksiin, kuten maa-alaan ja energiaan, sekä myös rahoitusjärjestelmiin. Valtion voimakas puuttuminen yritysten toimintaan johtaa näin ollen resurssien vääristyneeseen jakoon, mikä puolestaan johtaa vääristyneisiin kustannuksiin ja valmistettujen tuotteiden vääristyneisiin hintoihin. Lisäksi Kiinan viranomaiset vaikuttavat natriumbentsoaatin kaltaisten kemiallisten tuotteiden kustannuksiin ja hintoihin, sillä viranomaiset ovat läsnä näiden tuotteiden tuotantoketjun alkupäässä eli tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden ja tuotantopanosten sektoreilla ja puuttuvat niiden toimintaan. Esimerkiksi tolueenin voimakas tuotanto Kiinassa johtuu pääasiassa kyseisen sektorin nopeista investoinneista ja laajentumisesta sekä rahoituksen ja raaka-aineiden saatavuudesta. Tolueenin tuotannon ylikapasiteetti on johtanut lisääntyneisiin investointeihin jatkojalostusteollisuudessa, erityisesti natriumbentsoaatin osalta. Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan myös energian hintojen ja kustannusten kautta. Vaikka Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet joitakin toimia kilpailun luomiseksi markkinoilla ja mahdollistaakseen hintojen muodostumisen markkinavoimien ehdoilla, energian hintoja säännellään edelleen voimakkaasti. Tämä seikka antaa Kiinan viranomaisille kiistatta mahdollisuuden alentaa merkittävästi energiakustannuksia kemikaalien, erityisesti tolueenin ja natriumbentsoaatin, tuottajien hyväksi. (18)

(55)

Kolmanneksi Kiinan viranomaiset puuttuvat erityisesti energia-alan ja sähkömarkkinojen toimintaan tukemalla hiiltä höyryntuotannon pääasiallisena energialähteenä. Lisäksi sähkömarkkinat ovat merkittävässä määrin Kiinan viranomaisten alaisuudessa toimivien yritysten ylläpitämät.

(56)

Valituksen mukaan Kiinan viranomaiset varmistavat suorien tukien, etuuskohteluun perustuvan rahoituksen ja hintasääntelyn avulla, että hiili pysyy keinotekoisesti halpana, mikä hyödyttää sitä ensisijaisena energialähteenä käyttäviä tuotannonaloja. Vaikka hiiltä käytetään pääasiassa sähköntuotantoon, se on olennaisen tärkeää myös teollisuushöyryn tuotannossa ja kriittinen tuotantopanos kemikaalien valmistuksen ja muiden energiaintensiivisten prosessien kannalta. Kiinan viranomaisten vaikutusvalta ulottuu pidemmälle hintojen sääntelyn kautta. Esimerkiksi kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio (NDRC) on vahvistanut hiilen keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppahintojen ”kohtuulliseksi vaihteluväliksi” 570–770 juan renminbiä tonnilta. Lisäksi suuret valtion omistamat kaivosyhtiöt, kuten China Shenhua Energy Co. ja China Coal Energy Co., myyvät usein hiiltä hintaan, jolle on asetettu yläraja, mikä takaa jatkojalostusteollisuudelle vakaat mutta keinotekoisen alhaiset kustannukset. (19)

(57)

Lisäksi valituksessa väitetään, että höyryntuotannon lisäksi Kiinan tuettu kivihiilisektori antaa epäoikeudenmukaisen edun kotimaisille tuotannonaloille myös vaikuttamalla sähkön toimituksiin ja hinnoitteluun. Vuonna 2022 hiilivoimaloiden osuus Kiinan sähköntuotannosta oli 60 prosenttia. Kiinan viranomaisten rooli sähkömarkkinoilla ulottuu polttoainetukien lisäksi suoraan omistukseen ja hintojen sääntelyyn, mikä luo järjestelmän, jossa sähkökustannuksia alennetaan keinotekoisesti. Valtion omistamilla yrityksillä on sähköalalla määräävä asema. Valtion laaja määräysvalta sähkön hinnoittelussa ja jakelussa aiheuttaa huomattavia markkinavääristymiä. Kiinan mallilla taataan keinotekoisen alhaiset sähkökustannukset teollisille käyttäjille. Tämä toimintaan puuttuminen hyödyttää energiaintensiivisiä aloja, erityisesti kemianteollisuutta, jonka tuotantokustannuksista sähkö muodostaa merkittävän osan. (20)

(58)

Neljänneksi Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin.

(59)

Kiinan talouskehitystä ohjaa pitkälle viety suunnittelujärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä ja jotka niiden on pyrittävä saavuttamaan. Suunnitelmissa, jotka kattavat käytännössä kaikki talouden sektorit, asetetaan erityisiä pakollisia tavoitteita, joita viranomaiset valvovat kullakin hallinnon tasolla. Suunnittelujärjestelmä ohjaa resurssien kohdentamista valtion strategisiksi tai poliittisesti merkittäviksi nimeämille sektoreille sen sijaan, että ne jaettaisiin markkinavoimien perusteella. (21)

(60)

Kiinan viranomaiset ovat erilaisissa poliittisissa asiakirjoissaan johdonmukaisesti ja voimakkaasti painottaneet kemianteollisuutta ja selkeästi muokanneet toimenpiteitään suosiakseen kotimaisia kemikaalien tuottajia. Esimerkiksi keskustason 14. viisivuotissuunnitelmassa esitetään Kiinan viranomaisten strategiset visiot perinteisten teollisuudenalojen muuttamiseksi ja uudistamiseksi sekä strategisten kehittyvien teollisuudenalojen, kuten kemianteollisuuden sekä rakennusmateriaalien, uusien materiaalien ja kemiallisten kuitujen tuotannonalojen, kehittämislinjat. Lisäksi teollisuuden rakennesopeutusta koskeva ohjeistavan luettelon vuoden 2024 versiossa kemian- ja petrokemianteollisuus mainitaan kannustettavana tuotannonalana. Tämän aseman ansiosta kyseinen tuotannonala voi yleisesti saada useita erilaisia tukia sekä taloudellista tukea julkisen rahoituksen, verotuksen, luotonannon, tuontiin ja vientiin liittyvien toimenpiteiden sekä maa-alueiden muodossa. Valituksen tekijä katsoo, että Kiinan viranomaiset valvovat ja sääntelevät aktiivisesti koko natriumbentsoaattia koskevan kemianteollisuuden arvoketjun tuotantoa ja myyntiä kansallisella ja maakunnallisella tasolla. (22)

(61)

Viidenneksi natriumbentsoaattisektoriin, kuten muihinkin Kiinan talouden aloihin, kohdistuu vääristymiä, jotka johtuvat Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta. Valituksen tekijän mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei saavuta omia päätavoitteitaan, kuten saatavien ja velkojen oikeudenmukaista selvittämistä sekä velkojien ja velallisten oikeuksien suojaamista. Kiinan konkurssilainsäädännön täytäntöönpano on järjestelmällisesti puutteellista, ja se kohdistuu pääasiassa pieniin yrityksiin. Valituksen tekijä perustelee väitteensä konkurssilainsäädännön puutteellisesta täytäntöönpanosta komission maaraportilla ja väittää, että puutteellinen täytäntöönpano johtuu erityisesti menettelyjen aloittamisperusteiden ja niiden tulosten epäselvyydestä sekä valtion viranomaisten vahvasta vaikutusvallasta konkurssimenettelyissä. Konkurssilainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano vaikuttaa myös Kiinan rahoitus- ja lainamarkkinoihin, sillä se luo epäsuoran valtiontakauksen näille yrityksille, mikä puolestaan vääristää luottojen kustannuksia ja rahoituksen saantia. (23) Lisäksi varallisuuslainsäädännön osalta voidaan todeta, että omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat Kiinassa erityisen ilmeisiä maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien osalta. Maan jakaminen riippuu yksinomaan valtiosta, joka saattaa pyrkiä poliittisiin tavoitteisiin sen sijaan, että se noudattaisi vapaiden markkinoiden periaatteita. Vaikka voimassa on useita lakeja, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, valituksen tekijä väittää, että näitä säännöksiä laiminlyödään usein. (24) Valituksen tekijä päättelee, että Kiinan talouden muiden alojen tavoin natriumbentsoaatin tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuussääntöjä, minkä vuoksi niihin kohdistuu myös vääristymiä, jotka johtuvat näiden lakien syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta.

(62)

Kuudenneksi myös natriumbentsoaattisektorin palkkakustannukset ovat vääristyneitä. Kiinassa palkat eivät valituksen tekijän mukaan määräydy normaalien markkinavoimien mukaan tai aidosti vapaiden työehtosopimusneuvottelujen pohjalta, ja siksi niihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Kiinassa ei voi kehittyä aidosti markkinaperusteista palkkajärjestelmää, koska työntekijöiden ja työnantajien vapaan järjestäytymisoikeuden tiellä on rakenteellisia esteitä. Käytännössä Kiinassa on vain yksi ammattiliitto, jolla on oikeudellinen asema: All-China Federation of Trade Unions, jäljempänä ’ACFTU’. ACFTU ei kuitenkaan ole riippumaton valtiosta. Lisäksi on näyttöä siitä, että ACFTUn johtotehtäviä hoitavat usein valtion omistamissa yrityksissä toimivat korkea-arvoiset puoluevirkailijat tai yksityisten yritysten johtajat. (25)

(63)

Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä (hukou), jossa vain virallisesti kunkin hallinnollisen alueen asukkaiksi rekisteröidyillä henkilöillä on oikeus kaikkiin sosiaaliturva- ja muihin sosiaalietuuksiin. Tämän seurauksena monet matalan osaamistason työntekijät jäävät välttämättömien julkisten palvelujen ulkopuolelle ja joutuvat epävarmaan työsuhteeseen, koska he joutuvat usein hyväksymään alhaisemmat palkat ja huonommat työolot kuin vastaavat paikallisiksi asukkaiksi rekisteröidyt työntekijät. Valituksen mukaan tämä erilainen kohtelu aiheuttaa väistämättä palkkakustannusten vääristymistä Kiinan työmarkkinoilla. (26)

(64)

Kiinan työlainsäädäntöä sovelletaan muiden Kiinan talouden alojen tavoin myös natriumbentsoaatin tuotannonalaan, ja siten nämä palkkakustannusten vääristymät kohdistuvat myös siihen. Työntekijätuet, joita Kiinan valtio tarjoaa erityisesti natriumbentsoaatin tuottajille, ovat palkkakustannusten vääristymiä entisestään kärjistävä tekijä. (27)

(65)

Edellä kuvattujen tekijöiden vuoksi valituksen tekijä katsoi, että natriumbentsoaatin sektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

(66)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö sisältää myös julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin perustuvaan maaraporttiin sisältyvän näytön.

(67)

Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta asianomaisella sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa voidaan vahvistaa.

(68)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu niin kutsuttuun sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. (28)

(69)

Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu”. (29) Valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissio (SASAC) on vahvistanut, että keskeisten yritysten kokonaisvarallisuus kasvoi 14. viisivuotiskauden aikana 44,6 prosenttia 13. viisivuotiskauteen verrattuna, mikä ”edistää tehokkaasti teollisen ketjun alku- ja loppupään yritysten integroitua kehitystä ja antaa vankan pohjan maan tärkeimpien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien tavoitteiden ja tehtävien menestyksekkäälle toteuttamiselle”. (30)

(70)

Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä.

(71)

Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa. (31)

(72)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan.

(73)

Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä.

(74)

Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema”. (32) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä.

(75)

Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(76)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita. (33) Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(77)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla.

(78)

Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita.

(79)

Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen).

(80)

Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja. (34)

(81)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot. (35)

(82)

Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan. (36)

(83)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta. (37)

(84)

Myös investoinneissa Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta. (38)

(85)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista. (39)

(86)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta.

(87)

Tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla toimii pääasiassa yksityisiä yrityksiä, kuten Tianjin Dongda Chemical Group (40) ja Wuhan Youji (41). Vaikka tolueenin – joka on yksi natriumbentsoaatin tuotannossa käytettävistä tuotantopanoksista – tuotantoketjun alkupäässä jotkin tuottajat, kuten Hengli Petrochemicals (42), ovat yksityisiä yrityksiä, valtion omistusaste on yhä merkittävä, sillä useat tuottajista ovat valtion määräysvallassa, kuten Sinopec (43) ja Sinochem (44), jotka molemmat ovat SASACin määräysvallassa olevia valtion omistamia yrityksiä (45).

(88)

Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on lisäksi tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa myös yksityisissä yrityksissä (46), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen. Lisäksi koko tarkasteltavana olevan tuotteen sektoriin sovelletaan useita valtion politiikkoja, kuten raaka-aineita koskevaa 14. viisivuotissuunnitelmaa (47), jossa petrokemian ja kemian sektoreita käsitellään suoraan toteamalla, että ”muun muassa petrokemian sektorilla, kemianteollisuudessa, terästeollisuudessa, muiden kuin rautametallien sektorilla sekä rakennusmateriaalisektorilla aiotaan edistää joukkoa kilpailukykyisiä teollisuuden tuotantoketjun edelläkävijäyrityksiä, jotka toimivat ekosysteemin johtajina [...]. Kemianteollisuuden ja rakennusmateriaalisektorin johtavien yritysten ohjaavaa roolia hyödynnetään yritysten uudistamisen ja rakenneuudistusten edistämiseksi”.

(89)

Lisäksi petrokemian- ja kemianteollisuuden vakaan kasvun työsuunnitelma (48) on muotoiltu siten, että sillä ”edistetään petrokemianteollisuuden vakaata toimintaa ja rakenteellista optimointia ja parantamista” sekä ”laajennetaan tehokkaita investointeja ja edistetään muutosta ja uudistamista”.

(90)

Vastaavasti maakuntatasolla Shandongin maakunnan kemianteollisuuden kehittämistä koskevalla 14. viisivuotissuunnitelmalla (49) pyritään ”edistämään kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä maakunnassa” ja ”edistämään kattavasti teollisen perustan parantamista ja teollisen ketjun nykyaikaistamista, [...] nopeuttamaan vanhanaikaisen ja tehottoman tuotantokapasiteetin käytöstä poistamista, [...] ohjaamaan yritysten sulautumista ja uudelleenjärjestelyjä, optimoimaan resurssien kohdentaminen ja teollisen ketjun rakenne sekä parantamaan tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta”.

(91)

Myös Hubein maakunnan talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (50) määrätään, että valtion viranomaiset ”optimoivat erikoisöljyjen ja tuotantoketjun loppupään etyleeniteollisuuden kehityksen, parantavat perinteisiä tuotannonaloja, kuten fosfori-, suola- ja hiilipohjaista kemianteollisuutta, kehittävät tarmokkaasti korkealaatuisia hienokemikaaleja ja uusia kemiallisia materiaaleja, optimoivat Yangtze-joen varrella sijaitsevan kemianteollisuuden rakenteen ja keskittyvät rakentamaan useita vihreitä ja älykkäitä erikoistuneita kemianteollisuuspuistoja Wuhaniin, Yichangiin, Jingmeniin, Xiangyangiin, Jingzhouhin, Xiaoganiin, Huanggangiin, Qianjiangiin ja Xiantaoon luodakseen biljoonan yuanin kokoluokkaa olevan nykyaikaisen kemianteollisuusklusterin”.

(92)

Lisäksi Tianjinin talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (51) edellytetään, että ”petrokemianteollisuus keskittyy kehittämään korkealaatuisia kemikaaleja ja hienokemikaaleja, laajentamaan teollisuusketjua, lisäämään tuotteiden lisäarvoa ja luomaan Nangangiin uusien kemiallisten materiaalien maailmanluokan keskuksen ja petrokemianteollisuuden klusterin”.

(93)

Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla. (52)

(94)

Esimerkiksi China Petrochemical and Chemical Industry Federation (CPCIF), on tarkasteltavana olevan tuotteen toimialajärjestö. CPCIF:n perussäännön 3 artiklan mukaan järjestö ”noudattaa kommunistisen puolueen yleistä linjaa [ja] järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat virastot sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot”. (53)

(95)

Lisäksi CPCIF:n perussäännön 36 artiklassa määrätään, että järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja pääsihteerin on ”noudatettava Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, tuettava sosialismia kiinalaisine erityispiirteineen [ja] toteutettava määrätietoisesti puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkaa”. (54)

(96)

CPCIF on myös perustanut kevyitä hiilivetyjä ja aromaattisia aineita käsittelevän erityiskomitean, joka käsittelee tolueenin kaltaisia aromaattisia hiilivetyjä ja natriumbentsoaatin kaltaisia aromaattisia happoja. (55)

(97)

Hengli Petrochemicals (56), Sinopec (57) ja Sinochem (58) ovat CPCIF:n jäseniä.

(98)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta.

(99)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(100)

Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (59)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle.

(101)

Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä (60) muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (61).

(102)

Jo vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot pyrkivät yhä vahvemmin saamaan lopullisen sananvallan niiden yritysten liiketoimintapäätöksistä, joissa puolueorganisaatiot olivat läsnä. (62) Edellä mainittuja sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(103)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”) (63), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä.

(104)

Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä. (64)

(105)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että myös natriumbentsoaattisektorilla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa.

(106)

Esimerkkinä voidaan mainita, että Wuhan Youjin toimitusjohtaja on myös puoluekomitean sihteeri ja kommunistisen puolueen Wuhanin kunnan komitea palkitsi hänet erinomaisena kommunistiseen puolueeseen liittyvistä asioista vastaavana työntekijänä. (65)

(107)

Sinopec-ryhmän vuoden 2022 vuosikertomuksessa puolestaan todetaan, että ”yhtiö parantaa jatkuvasti puolueen vahvistamiseen tähtäävien toimien laatua, vahvistaa henkeä työntekijöiden keskuudessa, tehostaa kurin noudattamisen tarkastuksiin ja valvontaan liittyvää työtä, auttaa yhtiön hallitusta panemaan tehokkaasti täytäntöön erilaisia päätöksiä ja järjestelyjä sekä edistää yrityksen laadukasta kehittämistä” (66). Lisäksi Sinopec-ryhmän hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä ja useat hallituksen jäsenet puoluekomitean varasihteereinä. (67) Sinopec-ryhmä aikoo omien sanojensa mukaan ”keskittyä yhtiön uuteen missioon ja uusiin tehtäviin tulevalla matkallaan, ylläpitää puolueen uudistushenkeä, vahvistaa puolueen johtoroolia ja puolueen kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja yhdennetysti sekä edistää järjestelmällisesti puolueen kokonaisvaltaista ja tiukkaa hallintoa yrityksessä, mikä on vahva tae sille, että Kiinan nykyajan petrokemianteollisuudessa alkaa uusi aikakausi” (68).

(108)

Lisäksi Sinochemin hallituksen puheenjohtaja on puoluekomitean sihteeri ja toimitusjohtaja sen varasihteeri. (69)

(109)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään. (70) Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä natriumbentsoaatin sektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(110)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön.

(111)

Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella. (71)

(112)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa.

(113)

Talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (72) asetetaan tavoitteeksi ”uudistaa perinteisiä teollisuudenaloja, edistää raaka-aineteollisuuden, kuten petrokemian alan, terästeollisuuden, ei-rautametalliteollisuuden ja rakennusmateriaalialan, optimointia ja rakenteellista mukauttamista, laajentaa laadukkaiden tuotteiden, kuten kevyen teollisuuden ja tekstiilien, tarjontaa, vauhdittaa keskeisten teollisuudenalojen, kuten kemian- ja paperiteollisuuden, yritysten muutosta ja uudistamista sekä parantaa vihreän valmistusteollisuuden järjestelmää” (73).

(114)

Raaka-aineteollisuutta koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (74) mukaan Kiina ”aikoo luoda joukon teollisuusklustereita petrokemian alalla”. Lisäksi tavoitteena on ”kehittää muun muassa petrokemian ja kemiansektorilla, terästeollisuudessa, ei-rautametalliteollisuudessa ja rakennusmateriaalialalla [...] joukko edelläkävijäyrityksiä, jotka voivat keskeisen kilpailukykynsä ansiosta johtaa teollisen tuotantoketjun ekosysteemiä” (75).

(115)

Lisäksi petrokemian ja kemianteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä koskevassa ohjaavassa lausunnossa (76) edellytetään, että ”alakohtaisia politiikkoja vahvistetaan ja teollisuudenalan laajuutta säännellään tieteellisesti: […] parannetaan korkealaatuisten polymeerien, erikoiskemikaalien ja muiden tuotteiden toimituskapasiteettia; […] parannetaan sektoria tukevia politiikkoja vahvistamalla vero-, talous-, alue-, investointi-, tuonti-, vienti-, energia-, ekologia-, ympäristö-, hinta- ja muiden politiikkojen yhteensovittamista teollisuuspolitiikkojen kanssa” ja että ”kansallista teollisuuden ja rahoitusalan yhteistyömekanismia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti […]”.

(116)

Hubein kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (77) edellytetään lisäksi, että ”toteutetaan erikoisöljytuotteiden parantaminen ja muuntaminen, edistetään tuotteiden parantamista ja premiumtason tuotemerkkien kehittämistä, laajennetaan korkealaatuisten tuotteiden kokonaisvalikoimaa, lisätään edelleen erikoistuotteiden tuotantopohjan laajuutta ja tehokkuutta miljoonan tonnin lisäkapasiteetilla ja nopeutetaan kemiallisten tuotteiden tuotantopohjan rakentamista miljoonan tonnin lisäkapasiteetilla; integroidaan ja optimoidaan aromaattisia aineita koskevat resurssit, luodaan aktiivisesti yhteyksiä muun muassa muovi- ja kumiteollisuuteen ja luodaan petrokemian jalostustuotteiden teollisuusketju, johon kuuluvat C2-, C3-, C4-, C5-, C8- ja C9-aromaatit ja tolueeni, mikä edistää siirtymistä ja kehitystä kohti integroituja jalostus-, kemian- ja erikoistuotteita.” Erityisesti Qianjiangin öljyn jalostusta ja syväjalostusta koskevan hankkeen osalta suunnitelmalla pyritään ”kehittämään aktiivisesti aromaattisia kemikaaleja [...] sekä parantamaan ja laajentamaan petrokemian teollisuusketjua” (78).

(117)

Wuhan Youji (79) sijaitsee Hubeissa.

(118)

Lisäksi petrokemianteollisuuden osalta Tianjinin tuotantoteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (80) tavoitteena on ”keskittyä jalostukseen sekä vihreään ja älykkääseen kehitykseen, optimoida ja parantaa perinteisiä kemikaaleja, parantaa jalostus- ja kemianalan yritysten yhdentämisen tasoa, kehittää voimakkaasti olefiinien sekä korkealaatuisten hieno- ja erikoiskemikaalien syväjalostusta, laajentaa teollisuusketjua ja edistää teollisuuden rakenteen optimointia, muuttamista ja parantamista” ja varmistaa, että ”vuoteen 2025 mennessä toimialan koko on 260 miljardia yuania ja sen keskimääräinen vuotuinen kasvu on 7,5 prosenttia”.

(119)

Tianjin Dongda Chemical Group (81) sijaitsee Tianjinissa.

(120)

Lisäksi Tianjin Dongda Chemical Group on Tianjinin kunnan ”pikkujättiyritys” (82). Kiinan viranomaiset määrittelevät ”pikkujättiyritykset” ”Kiinan pienten ja keskisuurten yritysten uudeksi eliitiksi, johon kuuluvat yritykset harjoittavat valmistusteollisuutta, erikoistuvat pieniin erikoismarkkinoihin ja hyödyntävät huipputeknologiaa”. Kiinan viranomaiset aikovat ”lisätä ’pikkujäteille’ tarkoitettua tukea kaudella 2024–2026 keskittyen tärkeimpiin teollisuusketjuihin, strategisiin uusiin tuotannonaloihin ja muihin aloihin. Näillä varoilla kannustetaan yrityksiä vastaamaan teknologisiin haasteisiin, luomaan uusia tuotteita ja kehittämään valmiuksia tukea teollisuusketjuja sekä tuetaan paikallisviranomaisia ’pikkujättien’ kehittämisessä.” (83) Lisäksi Shandongin kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (84) paikallisviranomaisia kehotetaan ”edistämään olemassa olevien yritysten teknologista muutosta sekä parantamaan energian ja resurssien käytön tehokkuutta ja yritysten keskeistä kilpailukykyä”. Lisäksi kehotetaan ”perustamaan mekanismi, jonka avulla yritykset voivat vetäytyä yrityspuistoista, jatkamaan määrätietoisesti vanhentuneen tuotantokapasiteetin poistamista, valvomaan rajoitettua tuotantokapasiteettia tiukasti ja panemaan resurssitekijöiden, kuten maan, sähkön ja veden, jakamisessa täytäntöön eriytettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, jotta yritykset pakotetaan muuttumaan ja kehittymään”. Lisäksi suunnitelmassa pyritään seuraavaan: ”Lisätään taloudellista tukea. Vahvistetaan finanssipoliittisia kannustimia, koordinoidaan ja hyödynnetään erityisrahastoja, tuetaan kemianteollisuuden yrityksiä teknologisen muutoksen vauhdittamiseksi, tuetaan muun muassa älykästä muutosta, teollisuuden siirtymistä, toiminnan siirtymistä teknologiapuistoihin ja vanhentuneiden laitteiden poistamista sekä pannaan täytäntöön merkittävien teknisten laitteiden tuontia koskevat verovapautukset, arvonlisäveron palautukset ja tutkimusta ja kehitystä koskevat toimenpiteet, kuten ylimääräiset kustannusvähennykset sekä ensimmäisen teknisen laitteiston vakuutuksen korvaaminen. Ohjataan aktiivisesti eri rahoituslaitoksia investoimaan kemianteollisuuteen ja ohjataan myös sosiaalista pääomaa tälle teollisuudenalalle, hyödynnetään poliittisessa ohjauksessa olevan rahoitustoiminnan, kehitysrahoituksen ja kaupallisen rahoitustoiminnan etuja sekä lisätään taloudellista tukea kemianteknologian keskeisille aloille”.

(121)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä sekä tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia ja jatkojalostustuotteita.

(122)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

3.2.2.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(123)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän toteuttamaan riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano.

(124)

Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen. (85)

(125)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa. (86) Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen. (87) Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon. (88)

(126)

Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös natriumbentsoaattisektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(127)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla.

(128)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. (89)

(129)

Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä. (90) Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin.

(130)

Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla. (91) Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(131)

Siitä, että natriumbentsoaattisektorilla ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun tuotannonala saa pääomaa tai hankkii tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

3.2.2.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(132)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(133)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (92), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (93), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa.

(134)

Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa. (94) Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(135)

Myös viimeaikainen kehitys havainnollistaa, kuinka laajalle valtion vaikutusvalta Kiinan rahoituslaitoksiin ulottuu: Kiinan viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2025 laskeneensa liikkeeseen 500 miljardin juan renminbin arvosta valtionobligaatioita, joiden kautta annetaan merkittävää taloudellista tukea suurille pankeille, joita ovat esimerkiksi Bank of China, China Construction Bank, Bank of Communications ja Postal Savings Bank of China. Tällä toimenpiteellä pyrittiin vakauttamaan näiden laitosten tilannetta kannattavuuden heikentyessä ja nettokorkomarginaalien laskettua ennätyksellisen alhaisiksi, ja se on esimerkki valtion ennakoivista toimista talouden vakauden ylläpitämiseksi. (95)

(136)

Kiinan viranomaiset ovat myös tehneet selväksi, että kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa. (96) Lisäksi kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on nykyään otettava huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja”. (97)

(137)

Lisäksi taloudellisten resurssien jakamisen osalta käytössä on useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään edelleen yksityisiä investointeja. (98) Tältä osin Kiinan viranomaiset pyrkivät ”kasvattamaan keskushallinnon talousarvioresursseja kriteerit täyttävien yksityisten investointihankkeiden tukemiseksi sekä toimimaan aktiivisesti ohjaavassa ja johtavassa roolissa”. Lisäksi Kiinan viranomaiset aikovat ”hyödyntää tehokkaasti uusia toimintapoliittisia rahoitusvälineitä [sekä] tukea useita kriteerit täyttäviä yksityisiä investointihankkeita tärkeillä tuotannonaloilla ja keskeisillä alueilla”. (99)

(138)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. (100) Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi. (101) Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat.

(139)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(140)

Kolmanneksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli vuoden 2018 lopussa edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta. (102) Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista”. (103) Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(141)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin.

(142)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(143)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(144)

Komissio totesi, että päivitetyssä maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja päivitetyn maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä ja päivitetyn maaraportin II osiossa.

(145)

Komissio muistuttaa myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. Nämä vääristymät kuvataan yksityiskohtaisesti edellä, erityisesti 68–148 kappaleessa. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan natriumbentsoaatin tuottajiin siinä missä muihinkin kiinalaisiin talouden toimijoihin. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen.

(146)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. päivitetyn maaraportin I ja II osio).

(147)

Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(148)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(149)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisiin kriteereihin:

(150)

Kuten 28 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistioissa kuvataan edellä lueteltujen kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(151)

Ensimmäisessä tuotannontekijöitä käsittelevässä muistiossa komissio yksilöi Argentiinan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut kaikki nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(152)

Raaka-aineiden tuontitilastojen mukaan natriumbentsoaatin tuotantoon tarvittavia tuotannontekijöitä tuotiin Argentiinaan ja Turkkiin, jotka molemmat täyttävät perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt vaatimukset. On todennäköistä, että näissä kahdessa maassa tuotetaan myös natriumbentsoaattia.

(153)

Komissio arvioi, esiintyykö näissä maissa vienti- ja/tai tuontirajoituksista johtuvia markkinavääristymiä, jotka vaikuttaisivat tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen tai raaka-aineisiin eli siihen kuluerään, joka muodostaa suurimman osan valmistuskustannuksista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(154)

Argentiinan osalta komissio päätteli alustavasti ensimmäisessä muistiossa, että Kiinasta tulevan tuonnin suuri määrä todennäköisesti vaikuttaa luetelluista raaka-aineista bentsoehapon – joka on tolueenin ja tarkasteltavana olevan tuotteen välituote – muualta maailmasta tulevan tuonnin hintoihin. Koska tolueenin, kaustisen soodan, kobolttisuolan ja typen tuonti oli vähäistä, näiden tuotantopanosten tuontia pidettiin riittämättömänä, jotta se voisi muodostaa luotettavan vertailuarvon normaaliarvon määrittämistä varten. Lisäksi komissio totesi, että Argentiina otti lokakuussa 2022 käyttöön polkumyyntitullit Kiinasta (2,4 %) ja Alankomaista (32,3 %) peräisin olevan natriumbentsoaatin tuonnissa. Tällaisten toimenpiteiden käyttöönotto on saattanut vaikuttaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden tuontihintaan.

(155)

Turkin osalta komissio päätteli alustavasti ensimmäisessä muistiossa, että Kiinasta tulevan tuonnin suuri määrä todennäköisesti vaikutti luetelluista raaka-aineista bentsoehapon muualta maailmasta tulevan tuonnin hintoihin. Koska kobolttisuolan tuonti oli vähäistä, tätä tuotantopanosta pidettiin riittämättömänä, jotta se voisi muodostaa luotettavan vertailuarvon normaaliarvon määrittämistä varten. Näin ollen komissio päätteli, että Kiinasta tulevan bentsoehapon tuonnin suuri määrä todennäköisesti vääristää bentsoehapon tuontihintaa.

(156)

Komissio analysoi ensimmäisessä muistiossa, voiko Venäjältä tuleva merkittävä tuonti vääristää myös tolueenin, kaustisen soodan, aktiivihiilen ja typen hintoja molemmissa mahdollisissa edustavissa maissa. Komissio analysoi raaka-aineiden tuontimääriä molemmissa mahdollisissa edustavissa maissa. Venäjältä ei todettu tuodun tolueenia, ja typen ja aktiivihiilen tuonti Venäjältä oli vähäistä.

(157)

Ensimmäisessä muistiossa yksilöityjen kahden maan taloudellisen kehityksen tasosta ei saatu huomautuksia. Otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja Wuhan Youji Industries Co., Ltd. ilmaisi kuitenkin pitävänsä Turkkia sopivimpana valintana, koska tolueenia ja kaustista soodaa – kahta tärkeintä tuotannontekijää – tuotiin määrällisesti paljon enemmän Turkkiin kuin Argentiinaan.

(158)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää Turkkia tässä tapauksessa asianmukaisena edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(159)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että tärkeimpien tuotannontekijöiden osalta Kiinasta edustavaan maahan tapahtuvaa tuontia koskevat tiedot jätetään pois, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät vahvistetaan lopullisten päätelmien yhteydessä, ja että myös tuotannontekijöiden tuonti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (105) liitteessä 1 luetelluista maista suljetaan pois.

(160)

Toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa yksikään osapuoli ei vastustanut Turkin valitsemista edustavaksi maaksi. Useilla osapuolilla oli kuitenkin väitteitä ja ehdotuksia, jotka koskivat kyseisessä muistiossa lueteltuja tuotannontekijöitä koskevia tuontitietoja.

(161)

Wuhan Youji totesi, että Turkista peräisin olevan bentsoehapon tuontihinta ei ollut edustava ja että suuret määrät Kiinasta peräisin olevaa tuontia todennäköisesti vääristävät sitä.

(162)

Komissio ilmoitti toisessa muistiossa etsineensä toista vertailuhintaa, joka edustaisi bentsoehapon vääristymätöntä arvoa. Tämä perustui ensimmäisen muistion päätelmiin, joiden mukaan Kiinasta tuotavan bentsoehapon suuri määrä todennäköisesti vääristää bentsoehapon tuontihintaa. Komissio päätteli kuitenkin paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen (joka tehtiin toisen muistion saataville asettamisen jälkeen), että kumpikaan otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei hankkinut bentsoehappoa ulkopuolelta, koska molemmat olivat tuotantoketjun alkupäässä integroituneita ja ostivat bentsoehapon sijaan tolueenia. Näin ollen bentsoehapon tuontihintoja ei ole käytetty normaaliarvon laskennassa, eikä bentsoehappoa ole lueteltu jäljempänä taulukossa 1.

(163)

Wuhan Youji korosti, että toisessa muistiossa esitetyssä typen tuontihinnassa (joka on johdettu Global Trade Atlasin tuontitilastoista) ei käytetty samaa mittayksikköä kuin minkä Wuhan Youji oli ilmoittanut kyselylomakevastauksessaan. Wuhan Youji oli ilmoittanut typen kulutuksensa normaalikuutiometreinä, kun taas toisessa muistiossa ilmoitetussa hintatasossa mittayksikkönä käytettiin kuutiometriä. Komissio vahvisti, että kyseessä olivat eri mittayksiköt, minkä vuoksi Wuhan Youjin vertailuarvon määrittäminen edellytti muunnoksen tekemistä.

(164)

Tianjin Dongda väitti, että tolueenin tuontiin Turkkiin tarvitaan tuontilupa, mikä vääristää markkinoita.

(165)

Komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että Turkkiin tulevan tuonnin hinnat olisivat vääristyneet. Se vertasi GTA-tietokannan avulla tolueenin muualle maailmaan suuntautuvan tuonnin hintoja Turkin tuontihintoihin ja totesi, että hinnat olivat yhdenmukaiset.

(166)

Tianjin Dongda katsoi myös, että Turkin tilastolaitoksen julkaisemissa maakaasun tuontihinnoissa Turkkiin oli huomattavasti enemmän vaihtelua kuin Eurostatin ilmoittamissa hinnoissa, ja suositteli jälkimmäisen käyttämistä lähteenä maakaasun osalta.

(167)

Komissio katsoi, että Turkin tilastolaitos on asianmukainen maakaasun hintojen lähde Turkissa ja luotettava lähde normaaliarvon määrittämistä varten. Tianjin Dongda ei toimittanut mitään konkreettista näyttöä, joka kyseenalaistaisi näiden tietojen luotettavuuden.

(168)

Valituksen tekijä väitti, että toisessa muistiossa esitetty raakabentseenin (tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistettaessa syntyvä sivutuote) HS-koodi oli virheellinen ja että sen olisi oltava HS-koodi 2707 10 eikä HS-koodi 2902 20 .

(169)

Komissio totesi paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen, että toisessa muistiossa mainittu HS-koodi oli virheellinen, ja hyväksyi väitteen. Koska HS-koodiin 2707 10 kuuluvaa raakabentseeniä ei kuitenkaan GTA:n tietojen mukaan tuotu Turkkiin, komissio käytti vertailuhinnan lähteenä tuontihintoja muualta maailmasta tai muualle maailmaan Kiinaa lukuun ottamatta.

(170)

Komissio ei pystynyt ensimmäisessä muistiossa yksilöimään yhtäkään Argentiinassa tai Turkissa toimivaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla. Komissio pyrki siksi löytämään yrityksiä, jotka tuottavat tolueenista johdettua bentsoehappoa, jota käytetään natriumbentsoaatin pääraaka-aineena. Komissio ei kuitenkaan pystynyt yksilöimään kumpaankaan maahan sijoittautunutta bentsoehapon tuottajaa, jonka taloudellisia tietoja olisi helposti saatavilla. Komissio tarkasteli näin ollen NACE-koodiin 2014 luokiteltujen orgaanisten kemikaalien valmistuksen alalla toimivia yrityksiä. (106) Argentiinasta yksilöitiin kaksi yritystä, mutta niistä ei ollut saatavilla taloudellisia tietoja. Turkista yksilöitiin 35 orgaanisten kemikaalien valmistuksen alalla toimivaa yritystä, joista 11 oli kohtuullisen kannattavia tutkimusajanjakson osittain päällekkäinaikana.

(171)

Komissio totesi toisessa muistiossa, ettei se löytänyt helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja yhdestäkään natriumbentsoaatin tuottajasta kummastakaan maasta. Se kuitenkin löysi 38:n sellaisen turkkilaisen yrityksen taloudellisia tietoja, jotka tuottivat natriumbentsoaatin kanssa samaan valmistusluokkaan (NACE-koodi C2014, ”Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus”) kuuluvia tuotteita.

(172)

Komissio analysoi 38 turkkilaisen yrityksen helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot ja havaitsi, että niistä 26:n tiedot olivat puutteelliset ja yksi oli tappiollisessa tilanteessa. Komissio otti sen vuoksi huomioon vain 11 yritystä, joiden voittomarginaali oli positiivinen. Näitä 11 tuottajaa koskevat taloudelliset tiedot lueteltiin toisen muistion liitteessä III. (107) Komissio ilmoitti asianomaiselle osapuolelle toisessa muistiossa, että yksikään näistä 11 tuottajasta ei harjoita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa.

(173)

Turkissa olevilta 11 kannattavalta tuottajalta kerättyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton taso vahvistetaan 208 kappaleessa.

(174)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja 11:n toisen muistion liitteessä III luetellun yrityksen soveltuvuudesta edustavan maan tuottajiksi sekä muista muistion osista.

(175)

Vastauksena toiseen muistioon Wuhan Youji ja Tianjin Dongda vastustivat tiettyjen luetteloon sisältyvien 11 tuottajan sisällyttämistä valintaan, koska niiden tietojen mukaan näiden yritysten liiketoiminta ei liittynyt tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen.

(176)

Koska tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajia koskevia taloudellisia tietoja ei kuitenkaan ollut helposti saatavilla, komissiolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin käyttää helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja liiketoiminnasta, joka tutkimuksen kohteena olevan tuotteen lisäksi sisälsi NACE-koodin C2014 soveltamisalaan kuuluvaa liiketoimintaa.

(177)

Kuten edellä selitetään, komissio harkitsi aluksi kahta mahdollista edustavaa maata eli Argentiinaa ja Turkkia. Kuten 154 kappaleessa selitetään, Argentiinaa ei pidetty asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, koska taloudellisia tietoja ei ollut helposti saatavilla ja raaka-aineiden tuonti oli vähäistä. Tästä seuraa, että ainoa asianmukainen edustava maa oli Turkki.

(178)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(179)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(180)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten raaka-aineet, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(181)

Yksikään osapuoli ei ilmoittanut komissiolle vastustavansa ensimmäisessä muistiossa esitettyä tuotannontekijöiden luetteloa.

(182)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokannan (tuontihinnat) Turkkia koskevia tietoja määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset.

(183)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannontekijät

(184)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti tämän määrän käyttämällä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia todennettuja tietoja tutkimusajanjaksolta, joihin se lisäsi vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet ja näiden kirjaamat tutkimus- ja kehittämiskustannukset.

(185)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset.

(186)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (112) liitteessä 1.

(187)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 3.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(188)

Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(189)

Useiden tuotannontekijöiden osalta otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla. Koska näiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut merkittävää vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin käytetystä lähteestä riippumatta, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten 197 kappaleessa esitetään.

(190)

Komissio ilmaisi otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta näiden raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavien tuottajien raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(191)

Työvoima on tuotannontekijä, jonka osuus kokonaistuotantokustannuksista on 4–7 prosenttia. Komissio käytti Turkin tilastolaitoksen (113) julkaisemia tilastoja Turkissa maksettujen palkkojen määrittämiseksi. Se käytti yksityiskohtaisia tietoja palkoista asianomaisella tuotannonalalla vuonna 2022 NACE Rev. 2 -luokituksen koodin 2014, ”Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus”, mukaiselta toimialalta. (114)

(192)

Keskimääräistä kuukausittaista arvoa on oikaistu asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen (115) julkaisemaa kotimarkkinoiden tuottajahintaindeksiä siten, että arvo vastasi tutkimusajanjaksoa (1. lokakuuta 2024 ja 30. syyskuuta 2025 välistä aikaa). Tutkimusajanjakson tuntihinta indeksoinnin jälkeen oli 89,64 CNY/tunti.

(193)

Komissio aikoo käyttää Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (EMRA) (116) säännöllisissä lehdistötiedotteissaan julkaisemia sähkön hintatilastoja. Komissio aikoo käyttää kunkin kulutusluokan teollisen sähkön keskiarvohintoja koskevia tietoja (kWh) tutkimusajanjakson ajalta. Komissio vahvisti tutkimusajanjakson sähkökustannuksiksi 0,66 CNY/kWh.

(194)

Komissio käytti maakaasun keskimääräisiä hintoja (m3), jotka oikaistiin Turkin tilastolaitoksen (117) julkaiseman tuottajahintaindeksin mukaisesti siten, että arvo vastasi tutkimusajanjaksoa. Hintaa oikaistiin 18 prosentin arvonlisäveron huomioon ottamiseksi, sillä ilmoitettu hinta sisälsi arvonlisäveron. Komissio vahvisti maakaasun hinnaksi tutkimusajanjaksolla 4,63 CNY/m3.

(195)

Komissio vahvisti höyryn vertailuarvon maakaasulle lasketun vertailuarvon perusteella ottaen huomioon, että höyryn yksikkönä oli käytetty gigajoulea (GJ). Yksi GJ muunnetaan kaasun määräksi kuutiometreinä käyttäen yleisesti hyväksyttyä pitoisuutta MMbtu-yksikköinä (miljoonaa brittiläistä lämpöyksikköä) 1 GJ:a kohden (118) ja yleisesti hyväksyttyä maakaasun määrää 1 MMbtu:ssa. (119) Vientiä harjoittavan tuottajan höyrynkulutus ilmaistaan tonneina, joten komissio muunsi 1 GJ:n suuruisen höyrynkulutuksen tonneiksi. (120) Komissio havaitsi myös kirjoitusvirheen kaavassa, jolla GJ:t muunnetaan tonneiksi. Virhe oli johtanut virheelliseen höyryn vertailuhintaan tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa, minkä vuoksi komissio korjasi virheen toimittamalla tuotannontekijöitä koskevan muistion liitteen V tarkistetun version. Komissio vahvisti maakaasun vertailuarvon perusteella höyryn vertailuarvoksi 501,61 CNY/tonnia, kuten edellä taulukossa 1 esitetään.

(196)

Komissio määritti vertailuarvon Turkin tasavallan presidentin kanslian investointiviraston julkaisemien keskimääräisten vesikustannusten perusteella. Kustannukset sisältävät jäteveden poistosta aiheutuvat kustannukset.

(197)

Joitakin tuotannontekijöitä pidettiin kulutushyödykkeinä, koska niiden osuus tuotantokustannuksista oli vähäinen. Tällaisia tuotannontekijöitä ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit.

(198)

Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden kokonaistuotantokustannuksista ja sovelsi tätä osuutta vertailuarvojen perusteella uudelleen laskettuihin tuotantokustannuksiin.

(199)

Komissio määritti raakabentseenin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannosta saatavaksi sivutuotteeksi, joka voidaan myydä ilman jatkojalostusta. Komissio käytti vertailukohtana GTA-tietokannan raakabentseeniä (HS-koodi 2707 10 ) koskevia tuontitietoja. Komissio määritti bentseenille vääristymättömän tuontihinnan 8,75 CNY/kg.

(200)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(201)

Komissio käytti 173 kappaleessa tarkoitettujen 11 turkkilaisen tuottajan vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrän määrittämiseen Orbis-tietokannasta poimittuja taloudellisia tietoja vuodelta 2024. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 25,56 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 11,22 prosenttia.

(202)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(203)

Kyselylomakevastauksessa esitetyt vientiä harjoittavien tuottajien tutkimus- ja kehityskustannukset lisättiin valmistuksen yleiskustannuksiin, koska 11:n turkkilaisen tuottajan julkaistuista tilinpäätöksistä ei käy selvästi ilmi, että kyseiset kustannukset oli sisällytetty niiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin.

(204)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(205)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi nämä määrät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(206)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio otti huomioon tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset, voiton sekä poistot (ks. 201 kappale). Ne määritettiin yritysten tilinpäätösten perusteella, kuten 31 kappaleessa selitetään.

(207)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannon yleiskustannukset ja poistot vääristymättömiin valmistuskustannuksiin vääristymättömien tuotantokustannusten saamiseksi.

(208)

Edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi 172 kappaleessa tarkoitettujen 11 turkkilaisen tuottajan hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 25,56 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 11,22 prosenttia.

(209)

Tämän perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(210)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin suoraan unionissa sijaitseville riippumattomille asiakkaille. Yksi vientiä harjoittavista tuottajista harjoitti vientiä myös Kiinassa sijaitsevien etuyhteydettömien kauppiaiden kautta.

(211)

Jos myynti tapahtui suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(212)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet.

(213)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, vientihintoja oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(214)

Kuten 3.2 jaksossa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(215)

Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä oikaisuja, eikä kumpikaan otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista myöskään vaatinut tällaisia oikaisuja.

(216)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(217)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(218)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(219)

Otoksen ulkopuolisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen marginaali määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella.

(220)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan väliaikainen polkumyyntimarginaali on 63,8 prosenttia.

(221)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste laskettiin yhteistyössä toimineiden, otokseen valittujen ja sen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrän perusteella ilmaistuna osuutena Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Eurostatin tuontitilastojen (18 kappaleessa luetellut CN-koodit) perusteella.

(222)

Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa matala, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 65 prosenttia.

(223)

Tämän perusteella ja jotta yhteistyöstä kieltäytymisestä ei palkittaisi, komissio katsoi aiheelliseksi vahvistaa polkumyyntimarginaalin yhteistyöstä kieltäytyneelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ottaen huomioon niiden 14:n yksittäisen liiketoimen painotetun keskiarvon, joissa polkumyyntimarginaali oli korkein ja jotka yhdessä edustavat 6,9:ää prosenttia vientimääristä.

(224)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(225)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana kaksi tuottajaa unionissa. Vain yksi tuottaja, Lanxess Chemical BV, ilmoittautui ja toimi täysin yhteistyössä. Kyseisen tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta tutkimusajanjakson aikana oli yli 60 prosenttia. Tällä perusteella pääteltiin, että Lanxessin osuus natriumbentsoaatin kokonaistuotannosta unionissa oli huomattava. Sen vuoksi katsottiin, että Lanxess muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(226)

Koska vahingon arviointiin liittyvät tiedot saatiin vain yhdeltä unionin tuottajalta, vahinkoanalyysin luvut esitetään luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä. Indeksit perustuvat kuitenkin todellisiin tietoihin eivätkä vaihteluväleihin.

(227)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 23 000–25 000 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten unionin tuottajan, Lanxessin, kirjanpitotietojen tarkastukseen perustuneen todellisen luvun perusteella.

(228)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) Lanxessin tarkistettu myynti, ii) toisen unionin tuottajan arvioitu myynti ja iii) tuonti asianomaisesta maasta ja kaikista muista kolmansista maista.

(229)

Niiden unionin tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet, unionin kulutusta koskevat arviot tehtiin markkinaraporteista saatujen tietojen perusteella ja ekstrapoloimalla yhteistyössä toimineen tuottajan tiedoista saadut suhdeluvut. Koska unionin tuotannonalalla ei yksilöity muita natriumbentsoaatin tuottajia, molempien tietojoukkojen katsottiin olevan edustavia arvioitaessa kulutusta unionin tuotannonalan tasolla.

(230)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(231)

Unionin kulutus kehittyi voimakkaasti vuodesta 2022 vuoteen 2024 ja laski sitten tutkimusajanjaksolla. Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 46 prosenttia.

(232)

Koska natriumbentsoaatti luokiteltiin Taric-koostekoodiin 2916 31 00 90 tämän tutkimuksen vireillepanoon asti, tuonnin määrää ei ollut mahdollista määrittää Eurostatin tuontitilastojen perusteella. Tuontimäärä perustui sen sijaan sellaisten erikoistuneiden markkinatiedustelupalvelujen tarjoajien tietoihin, joihin valituksen tekijällä oli tilaus.

(233)

Kiinasta tulevaa tuontia koskevien tietojen lähdettä ei voitu paljastaa tietojen toimittajan pyynnöstä. Komissio vertasi valituksen tekijän toimittamia tietoja muihin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin (Eurostat ja Surveillance) sekä yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otanta- ja kyselylomakevastauksiin ja totesi ne luotettaviksi.

(234)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(235)

Taulukko 3 osoittaa, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi vuosina 2022–2024, mikä näkyi vastaavana markkinaosuuden kasvuna unionin tuotannonalan vahingoksi. Vaikka tuontimäärät kasvoivat eniten vuosina 2023 ja 2024, tuonti ylitti tutkimusajanjaksolla edelleen vuoden 2022 tason huomattavasti (158 prosentilla), mikä osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksen kasvun (53–56 prosentin markkinaosuus) verrattuna perusvuoteen 2022 (30–33 prosenttia).

(236)

Komissio määritti tuontihinnat 233 kappaleessa mainittujen markkinatietojen perusteella. Tuonnin hintojen alittavuus määritettiin otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja yhteistyössä toimineelta unionin tuottajalta saatujen tarkistettujen kyselylomakevastausten perusteella.

(237)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(238)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat edelleen koko tarkastelujakson ajan ja olivat 71 prosenttia vuoden 2022 keskimääräisistä tuontihinnoista.

(239)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(240)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina yhteistyössä toimineen unionin tuottajan teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 43–46 prosenttia. Hinnan alittavuutta havaittiin 100 prosentissa otokseen valittujen yritysten tuontimääristä.

(241)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(242)

Kuten 226 ja 227 kappaleessa selitetään, vahinkoindikaattoreita koskeva analyysi perustui Lanxessin tietoihin.

(243)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makro- ja mikrotaloudelliset indikaattorit valitukseen sisältyvien tietojen ja Lanxessin kyselylomakevastauksen perusteella.

(244)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(245)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(246)

Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(247)

Vaikutus tuotantotasoon oli suurin vuonna 2023 (laskua 11 prosenttia edellisestä vuodesta), jolloin tuontihinnat laskivat vuositasolla eniten (22 prosenttia – ks. taulukko 4). Tuotantotasot vaihtelivat edelleen vuoden 2022 tasojen molemmin puolin (ja laskivat tutkimusajanjakson loppuun mennessä 6 prosenttia vuoden 2022 tasosta). Tämä johtui kysynnän vielä vähäisestä joustosta, joka puolestaan selittyy natriumbentsoaatin hinnan pienellä painoarvolla sitä sisältävien lopputuotteiden kokonaishinnasta. Käyttäjien preferenssi hankkia unionin tuotannonalan tuottamaa natriumbentsoaattia näyttää kuitenkin olevan käännekohdassa tuontihintojen jatkuvan laskun vuoksi, sillä tuonti tarjoaa halvempia tuotevaihtoehtoja (yhteensä 29 prosentin lasku tarkastelujaksolla).

(248)

Kapasiteetin käyttöaste oli alhaisin vuonna 2023 edellä kuvatun alhaisen tuotantotason vuoksi. Se ei vaihdellut tutkimusajanjakson aikana merkittävästi vuoteen 2022 verrattuna, koska tuotantokapasiteetti väheni 8 prosenttia.

(249)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(250)

Vuonna 2023 myyntimäärä laski 7 prosenttia vuoden 2022 tasosta, koska unionin tuotannonala joutui vastaamaan kasvavista tuotantokustannuksista ilman, että se pystyi siirtämään tämän nousun asiakkaiden hintoihin. Painetta kasvatti samanaikainen tuontihintojen lasku. Myyntimäärät kuitenkin laskivat jyrkimmin tutkimusajanjakson aikana, jolloin myös myyntihinnat saavuttivat tarkastelujakson alhaisimman tason. Lisäksi tuontimäärien jatkuva kasvu johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden heikkenemiseen 37 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna.

(251)

Unionin markkinoiden kulutus kasvoi koko tarkastelujakson ajan (+46 prosenttia – ks. taulukko 2). Unionin tuotannonalan tuotanto (taulukot 5 ja 6) väheni 6 prosenttia ja myynti 9 prosenttia, kun taas tuontimäärät kasvoivat merkittävästi. Tämä markkinadynamiikka johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden jyrkkään heikkenemiseen 45–50 prosentista vuonna 2022 tutkimusajanjakson 28–31 prosenttiin. Tämä kehitys osoittaa, että natriumbentsoaatin uusi, kasvava kysyntä tyydytetään houkuttelevampien hintojen vuoksi tuonnin kautta paikallisen tuotannon sijaan.

(252)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(253)

Unionin tuotannonalan epäsuotuisasta tilanteesta huolimatta työntekijöiden määrä kasvoi koko tarkastelujakson ajan, koska unionin tuotannonala päätti säilyttää ammattitaitoisen työvoimansa sisällyttämällä työsuhteisten työntekijöiden kustannukset hintoihinsa.

(254)

Tämä seikka, jota tuotannon vaihtelut vahvistivat, heikensi työvoiman tuottavuutta, joka tarkastelujaksolla laski 17 prosenttia.

(255)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(256)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(257)

Unionin tuottajan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(258)

Hinnat laskivat 5 prosenttia vuonna 2023 ja vaihtelivat sen jälkeen jokseenkin tällä tasolla. Tutkimusajanjaksolla ne laskivat 6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Lasku tapahtui kasvaneista kustannuksista huolimatta, koska unionin tuottaja pyrki vastaamaan tuontihintojen merkittävään laskun ja tuontimäärien huomattavaan nousuun säilyttääkseen markkinaosuutensa.

(259)

Yksikkötuotantokustannukset nousivat huomattavasti vuonna 2023 ja pysyivät vuonna 2022 kirjatun tason yläpuolella tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat kyseisellä ajanjaksolla 9 prosenttia. Kustannusten nousu ja laskevat tuontihinnat, joiden vuoksi kasvaneita kustannuksia ei voitu korvata veloittamalla korkeampia hintoja, johtivat unionin tuottajan voittomarginaalien heikkenemiseen (ks. taulukko 11).

(260)

Unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(261)

Keskimääräiset henkilöstökustannukset vaihtelivat hieman vuoden 2022 tasojen molemmin puolin ja laskivat 2 prosenttia kyseisellä ajanjaksolla. Tämä heijastaa yrityksen pyrkimyksiä pitää kustannukset kurissa markkinapaineiden kasvaessa.

(262)

Unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(263)

Varastot kasvoivat merkittävästi tutkimusajanjakson aikana, mikä johtui pääasiassa markkinarealiteettien (korkeammin hinnoitellun unionin tuotannonalan tuotteen kysynnän väheneminen) ja tuotannon tason (käyttäjät eivät ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa unionin tuotannonalan tuotteista) välisestä erosta. Tämä näkyi myös varastojen kasvuna prosenttiosuutena tuotannosta samalla kaudella. Tämä indikaattori viittaa siihen, että kysyntäjouston vähäisyys (joka johtuu natriumbentsoaatin hinnan pienestä painoarvosta niiden lopputuotteiden kustannuksissa, joihin sitä käytetään) ei enää pätenyt.

(264)

Unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(265)

Komissio määritti unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta noudettuna-tasolla.

(266)

Kannattavuus oli hyvällä tasolla vuonna 2022, mutta kehittyi kohti merkittäviä tappioita vuonna 2023, jolloin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontihinnat unionin markkinoilla laskivat eniten. Vuoden 2024 lievästi positiivinen kannattavuustaso oli väliaikaista, sillä unionin tuottaja teki jälleen tappiota tutkimusajanjaksolla tuontihintojen jatkuvan laskun seurauksena. Tämä johtui erityisesti siitä, että unionin tuottajan tuotantomäärä oli silloin suurin koko tarkastelujaksolla (ks. 246–248 kappale), joten tuotannolliset yleiskulut tuotettua yksikköä kohti olivat pienemmät kuin vuonna 2023. Tämä johtui myös suorien kustannusten laskusta tuotettua yksikköä kohti.

(267)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus, ja se heikkeni tutkimusajanjaksolla varastojen kasvun vuoksi.

(268)

Investointien taso oli läheisesti kytköksissä kirjattuun kannattavuuteen ja heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla, koska unionin tuottaja keskittyi yrityksen rahoituskyvyn heikkenemisen vuoksi kiireellisiin tarpeisiin eikä tavanomaisen liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.

(269)

Investointien tuottoprosentti on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se myötäili tiiviisti kannattavuuslukuja ja oli terveellä tasolla vuonna 2022, mutta kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 2023 ja pysyi negatiivisena sitä seuranneella ajanjaksolla.

(270)

Unionin tuottajan kyky hankkia pääomaa heikkeni vakavasti, koska sen kassavirta ja kannattavuus saavuttivat tutkimusajanjaksolla kestämättömän tason sen jälkeen, kun markkinakysynnän realiteetit eivät tukeneet tuotantotasoa.

(271)

Kaikki vahinkoindikaattorit, lukuun ottamatta työllisyyttä (ks. 253 kappale) osoittivat unionin tuotannonalan tilanteen heikentyneen.

(272)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä kasvoi huomattavasti, 158 prosenttia, ja tuontihinnat laskivat samaan aikaan tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Tämä kehitys oli suurin syy unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen. Markkinaosuuksien kehitys tukee edellä esitettyjä päätelmiä. Kiinan markkinaosuus kasvoi 77 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen osuus EU:n markkinoista oli yli 50 prosenttia, kun taas EU:n markkinaosuus pieneni 37 prosenttia.

(273)

Vaikka tuotantotasot eivät vaihdelleet merkittävästi tarkastelujakson alkuun verrattuna, loppuvarastot prosentteina tuotannosta osoittivat, että natriumbentsoaatin markkinakysyntä on yhä herkempi hintatasoille. Näin ollen unionin tuotannonalan kalliimpien tuotteiden kysyntä väheni, kun taas halvemman Kiinasta tulevan tuonnin kysyntä kasvoi. Kulutus kasvoi samalla merkittävästi tarkastelujaksolla, mistä unionin tuotannonala ei vuotta 2024 lukuun ottamatta hyötynyt.

(274)

Se, että tuotantotasot eivät vaihdelleet merkittävästi tarkastelujaksolla, heijastaa unionin tuotannonalan pyrkimystä ylläpitää kohtuullista kapasiteetin käyttöastetta ja yritystä pitää kiinteät kustannukset hallinnassa. Alentuneiden hintojen etuasema markkinoilla ja kustannusten nousu johtivat tappiolliseen tilanteeseen, joka vaikutti puolestaan kassavirtoihin ja unionin tuotannonalan kykyyn rahoittaa investointeja.

(275)

Kiinasta tulevan tuonnin määrän kasvu laskevilla hinnoilla vaikutti eniten kannattavuuteen, kassavirtaan ja investointeihin. Tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyy suuri riski, kun otetaan huomioon, että unionin tuotannonalan oli pakko toimia optimaalista alhaisemmalla kapasiteetilla.

(276)

Tutkimus osoitti, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Komissio totesi myös, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat ja merkittävästi alensi hintoja ja/tai esti hintojen nousua. Komissio päätteli alustavasti, että EU:n tuotannonalalle aiheutui vahinkoa määrien, markkinaosuuden ja hintojen osalta.

(277)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(278)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuonti kolmansista maista, vientisaavutukset ja tuotantokustannusten nousu.

(279)

Unionin tuotannonala menetti tarkastelujaksolla merkittävästi markkinaosuuttaan unionin markkinoilla. Kulutuksen kasvu hyödytti pääasiassa Kiinasta tulevaa tuontia (jonka taso oli 2,6 kertaa suurempi tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2022), mikä pakotti unionin tuotannonalan toimimaan kapasiteetin käyttöasteen ihanteellista tasoa alhaisemmalla tasolla.

(280)

Samanaikaisesti Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat yli 44 prosentilla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alensivat unionin tuottajan hintoja ja estivät hintojen nostamisen sekä vaikuttivat kielteisesti sen taloudellisiin indikaattoreihin siitä huolimatta, että unionin tuottaja pyrki alentamaan valmistuskustannuksiaan. Tämä johti kestämättömiin negatiivisiin marginaaleihin viimeisten kolmen analysoidun vuoden ajalta.

(281)

Kilpailukyvyn ja tietyn tuotantotason säilyttämiseksi unionin tuotannonala joutui alentamaan myyntihintojaan tuotantokustannusten nousuun nähden kestämättömälle tasolle.

(282)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin merkittävä kasvu hinnoilla, joilla oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalan hintoihin, aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(283)

Tutkimusajanjakson aikana muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä arvioitiin Taric-koostekooditasolla (2916 31 00 90) erittäin vähäiseksi. Neljästä suurimmasta kolmannen maan viejästä (Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Intia ja Israel) kunkin osuus oli alle 2 prosenttia. Näin ollen tätä tuontia ei analysoitu tarkemmin, koska se ei ollut merkityksellinen eikä se vaikuttanut analyysiin tai syy-yhteyttä koskeviin päätelmiin.

(284)

Unionin tuottajan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Unionin tuottajan vientitoiminta

(285)

Viennin määrä laski tarkastelujakson aikana 6 prosenttia. Kiinalaisten viejien voimakas kilpailu unionin tuotannonalan vientimarkkinoilla johti vientihinnan laskusuuntaukseen. Vientimäärä oli 52 prosenttia unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla. Vientimyynnin kirjatut hinnat alenivat, sillä tavoitteena oli tyydyttää monikansallisten asiakkaiden maailmanlaajuinen kysyntä eikä menettää sitä.

(286)

Koska myynti kolmansien maiden markkinoilla oli määrältään suurta, unionin tuottajan vientisaavutusten heikkeneminen saattoi vaikuttaa vahinkoon mutta ei heikentänyt selkeää ja huomattavaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä. Se osoitti pikemminkin, että unionin tuotannonala kohtasi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta polkumyyntipaineita kotimarkkinoiden lisäksi myös muilla markkinoilla.

(287)

Tuotantokustannukset nousivat tarkastelujaksolla 9 prosenttia, koska jotkin suorat kustannukset, kuten energia- ja työvoimakustannukset yksikköä kohti, kasvoivat, ja kohdennetut kiinteät kustannukset kasvoivat tuotantomäärien pienentymisen vuoksi.

(288)

Komissio katsoo, että kustannusten nousulla on rajallinen vaikutus syy-yhteyteen. Elleivät Kiinasta tulevan tuonnin suuret määrät ja alhaiset hinnat olisi aiheuttaneet painetta, unionin tuottaja olisi voinut siirtää kustannusten nousun asiakkailleen nostamalla hintoja riittävästi tasolle, jolla vahinkoa ei olisi aiheutunut.

(289)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä on todellinen ja vahva syy-yhteys. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävän kasvun vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt asettamaan hintoja ja tuotantomääriä kestävälle tasolle, mikä heikensi sen taloudellista tilannetta huomattavasti.

(290)

Tämän kielteisen kehityksen ajoitus ja laajuus osoittavat selvän syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välille.

(291)

Komissio tutki myös vaihtoehtoisia tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Niitä olivat muista kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientisaavutukset ja tuotantokustannusten nousu. Yhdenkään näistä tekijöistä ei kuitenkaan todettu heikentävän todellista ja vahvaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(292)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet selkeää ja huomattavaa syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko koostuu erityisesti markkinaosuudesta pienenemisestä ja kannattavuuden, tuottavuuden, investointien tuoton, kassavirtojen sekä kapasiteetin käyttöasteen heikkenemisestä.

(293)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(294)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(295)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta tulevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen kokonaan, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(296)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Perusvoitoksi määritettiin [11–13] prosenttia, mikä vastaa unionin tuotannonalan keskimääräistä kannattavuutta vuonna 2022 eli vuotta ennen tuonnin voimakasta kasvua unionin markkinoilla.

(297)

Unionin tuottaja toimitti näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ollut korkeampi. Komissio tarkasti nämä tiedot ja päätteli, että toimitetut sisäiset asiakirjat ja tiedonannot osoittivat, että yritys ei ollut tehnyt tiettyjä investointeja unionin markkinoiden tilanteen vuoksi. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovointikustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, tutkimus- ja tuotekehityskustannusten erotuksen. Ero ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta oli [3,7–4,5] prosenttia.

(298)

Tämä prosenttiosuus lisättiin 296 kappaleessa mainittuun perusvoittoon, mikä johti [14,7–16,8] prosentin tavoitevoittoon unionin tuottajan samankaltaisen tuotteen osalta.

(299)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Unionin tuottaja toimitti näyttöä ympäristövaatimusten noudattamisesta aiheutuneista kustannuksista. Saatavilla olevan näytön perusteella, jota yrityksen raportointivälineet ja ennusteet tukivat, komissio vahvisti lisäkustannuksiksi [4,6–5,3] euroa/tonni, joka otettiin huomioon vahinkoa aiheuttamattomassa hinnassa unionin tuottajan tuottaman tuotteen osalta.

(300)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaksi hinnaksi [2 710–3 130] euroa/tonni lisäämällä 298 kappaleessa mainitun tavoitevoittomarginaalin unionin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin ja lisäämällä lopuksi 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(301)

Seuraavaksi komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuottajan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(302)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 3.5 jakso).

(303)

Valituksen tekijä väitti, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti sen vuoksi ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali korkeampi kuin niiden vahinkomarginaali.

(304)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(305)

Koska vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat kuitenkin korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komission mielestä ei tässä vaiheessa ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

(306)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(307)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, voiko se päätellä kiistattomasti, että vahingollisen polkumyynnin toteamisesta huolimatta toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi tässä tapauksessa unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(308)

Kahdesta tiedossa olleesta unionin tuottajasta tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi tuottaja, joka teki myös valituksen (ja jonka tuotanto kattoi 64 prosenttia unionin kokonaistuotannosta).

(309)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuottajalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisesta maasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi. Tällä tuonnilla oli merkittävä hinnankorotuksia estävä vaikutus, ja se pakotti unionin tuotannonalan myymään alle tuotantokustannusten. Tämän seurauksena unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää tappiota. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittavat unionin tuotannonalan hinnat edelleen selvästi, ja kyseisen tuonnin määrän kasvu on johtanut unionin tuotannonalan markkinaosuuden merkittävään vähenemiseen.

(310)

Toimenpiteiden käyttöönotto todennäköisesti estäisi Kiinasta erittäin alhaisin hinnoin tulevan tuonnin lisääntymisen entisestään, jolloin unionin tuotannonalalla olisi mahdollisuus alkaa toipua. Ilman toimenpiteitä kiinalaiset tuottajat jatkavat tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntiä unionin markkinoilla, eikä kestä kauan ennen kuin unionin tuotannonalan on lopetettava natriumbentsoaattiin liittyvä toimintansa.

(311)

Koska unionin tuotannonalan kapasiteetti riittää koko unionin kulutuksen kattamiseen, polkumyynnin vastaisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on odotettavissa, että Kiinasta unioniin tuleva tuonti vähenee ja unionin tuotannonalan myyntimäärät ja hinnat unionin markkinoilla nousevat. Näin unionin tuotannonala voisi palauttaa tarkastelujakson alun aikaisen markkinaosuutensa ja parantaa kannattavuuttaan sekä muita taloudellisia indikaattoreitaan.

(312)

Sen vuoksi päätellään, että Kiinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(313)

Vain yksi tuoja, joka vastusti toimenpiteitä (Falken Trade Sp. z o.o.), ilmoittautui ja toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen. Sen tuontimäärä edusti kahta prosenttia Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista. Tutkimuksen kohteena oleva tuote kattoi vain yhden prosentin sen kokonaismyynnistä. Puuttuvien tietojen täydentämismenettelyn jälkeen etuyhteydetön tuoja toimitti uuden vastauksen, jossa oli merkittäviä puutteita eikä sen mukana toimitettu asiakirjanäyttöä. Näin ollen se jätettiin lopulta huomiotta.

(314)

Neljä muuta tuojaa (joiden joukossa oli suurin natriumbentsoaattia unioniin tuova toimija eli FF Chemicals) ilmoitti olevansa kiinnostunut tapauksesta, mutta ei täyttänyt kyselylomakevastausta.

(315)

Yksikään käyttäjää ei vastannut kyselyyn. Koska tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osuus lopputuotteiden kustannuksista on vähäinen, toimenpiteiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi käyttäjiin.

(316)

Koska käyttäjät ja suurin osa tuojista eivät toimineet yhteistyössä ja toimittaneet tietoja, komissio ei voi arvioida tarkasti toimenpiteiden vaikutusta tähän markkinatoimijoiden luokkaan. Koska natriumbentsoaatin osuus niiden jatkojalostustuotteiden tuotantokustannuksista, joissa sitä käytetään, on hyvin pieni, komissio katsoo, että toimenpiteet eivät vaikuta suhteettomasti tuojiin ja käyttäjiin.

(317)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(318)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(319)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumbentsoaatin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinko- ja polkumyyntimarginaaleja (ks. 6 jakso edellä). Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(320)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(321)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(322)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(323)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(324)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(325)

Kuten 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(326)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella kirjaaminen olisi lopetettava/keskeytettävä.

(327)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty / ei voida tehdä päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta.

(328)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien paikkansapitävyydestä.

(329)

Molemmat vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat huomautuksia ennakkoilmoituksen jälkeen. Wuhan Youji toimitti huomautuksia, jotka eivät liittyneet laskelmien tarkkuuteen vaan komission käyttämään menetelmään, joten ne eivät kuuluneet ennakkoilmoituksen soveltamisalaan ja niitä käsitellään myöhemmin. Tianjin Dongda esitti huomautuksia laskuvirheistä CIF-arvoa ja normaaliarvoa (valmistuksen yleiskustannukset) koskevissa laskelmissa, ja komissio otti nämä huomautukset huomioon. Polkumyyntitullia oikaistiin vastaavasti.

(330)

Tuotantoketjussa välittömästi natriumbentsoaattia edeltävän tuotteen eli bentsoehapon, joka kuuluu muiden tuotteiden ohella CN-koodiin 2916 31 00 , tuonnin tehokkaan valvonnan varmistamiseksi komissio katsoo aiheelliseksi ottaa käyttöön erityisen Taric-koodin valvontaa varten. Tämän toimenpiteen avulla komissio voi kerätä tarkkoja ja yksityiskohtaisia tilastoja kauppavirroista, arvioida markkinoiden suuntauksia ja havaita kaupan suojatoimenpiteiden mahdollisen kiertämisen. Tämän Taric-koodin käyttöönotto on tarkoitettu ainoastaan valvontaa varten, eikä sillä aseteta tuonnille tässä vaiheessa mitään lisätulleja tai -rajoituksia.

(331)

Taric-koodi olisi jäsenneltävä siten, että bentsoehappo erotetaan muista samaan CN-nimikkeeseen kuuluvista tuotteista ja varmistetaan täsmällinen tiedonkeruu. Komission olisi tarkasteltava säännöllisesti tällä koodilla kerättyjä tietoja sen määrittämiseksi, ovatko jatkotoimet, kuten polkumyyntitutkimuksen tai tukien vastaisen tutkimuksen vireillepano, perusteltua.

(332)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(333)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,