(1)

Teräsala on unionin kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta keskeinen. Teräksellä on myös olennainen merkitys monille muille teollisuudenaloille, kuten unionin puhtaan teknologian, liikenteen, rakentamisen ja energiainfrastruktuurin aloille. Kilpailukykyisen ja teknologisesti kehittyneen terästeollisuuden säilyttäminen on siksi elintärkeää unionin taloudellisen turvallisuuden kannalta. Sen vuoksi unioni pitää teräsalaa strategisesti tärkeänä ja on sitoutunut varmistamaan sen elinkelpoisuuden, häiriönsietokyvyn ja pitkän aikavälin kestävyyden.

(2)

Unionilla on pitkät perinteet terästuotannossa kaupungeissa ja alueilla, missä osaaminen on siirtynyt terästyöntekijöiden sukupolvelta toiselle, ja näillä työntekijöillä onkin ollut keskeinen rooli unionin valmistusteollisuuden perustan luomisessa ja he ovat olennaisen tärkeitä teräsalan kilpailukyvyn ja merkittävän yhteiskunnallisen arvon säilyttämisessä.

(3)

Terästeollisuus eri maissa ja alueilla, myös unionissa, kärsii kielteisistä vaikutuksista, jotka johtuvat maailmanlaajuisen rakenteellisen ylikapasiteetin lisääntymisestä. Tämä maailmanlaajuinen haaste vaikuttaa kielteisesti unionin markkinoihin ja muiden maiden markkinoihin joko suoraan sellaisista maista, joilla on ylikapasiteettia, tulevan tuonnin seurauksena tai välillisesti syrjäyttämisvaikutuksen seurauksena tai molemmilla tavoin. Tehokas ratkaisu maailmanlaajuiseen ylikapasiteettiin edellyttää tehostettuja yhteisiä toimia unionilta ja samanmielisiltä kumppanimailta, jotka eivät aiheuta maailmanlaajuista ylikapasiteettia. Unioni tehostaa sen vuoksi toimiaan kansainvälisen työn johtamisessa, myös terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän globaalin foorumin (GFSEC) puitteissa, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin perimmäisiin syihin puuttumiseksi ja sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla vahvistetaan maailmanlaajuisten teräsmarkkinoiden avoimuutta ja joissa otetaan huomioon nykyaikaiset tuotanto- ja toimitustekniikat muun muassa soveltamalla nk. sulatuksen ja valamisen periaatetta sekä seuraamalla tuontia ja vientiä. Unioni on edelleen sitoutunut pitämään markkinat oikeudenmukaisina ja avoimina ja vahvistamaan edelleen suhteitaan nykyisiin ja tuleviin vapaakauppakumppaneihin. Tässä hengessä ja pitääkseen taloutensa erillään maailmanlaajuisesta ylikapasiteetista ja parantaakseen markkinoille pääsyä keskuudessaan unionin ja samanmielisten maiden olisi kiireellisesti tehtävä yhteistyötä ottaen huomioon yhteiset strategiset edut ja molemminpuoliset hyödyt ja varmistaen samalla varmat, ennakoitavat ja monipuoliset toimitusketjut.

(4)

Komission vuonna 2019 tekemä perusteellinen analyysi osoitti, että unionin terästeollisuuteen kohdistui jo kyseiseen aikaan vakavan vahingon uhka ja että tilanne todennäköisesti kehittyisi tosiasialliseksi vakavaksi vahingoksi lähitulevaisuudessa ilman suojatoimenpiteitä. Komissio päätteli, että on unionin edun mukaista hyväksyä asianmukaiset toimenpiteet, jotta vältetään terästuotteiden tuonnin lisääntyminen edelleen.

(5)

Komissio antoi 31 päivänä tammikuuta 2019 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 (2) lopullisen suojatoimenpiteen käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa, jotta voitiin puuttua kaupan uudelleensuuntaamisen riskiin ja vakavan vahingon uhkaan, joka kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta olisi todennäköisesti seurannut. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 voimassaolon on määrä päättyä 30 päivänä kesäkuuta 2026.

(6)

Unionin johtajat hyväksyivät marraskuussa 2024 uutta Euroopan kilpailukykyohjelmaa koskevan Budapestin julistuksen, jossa korostettiin kiireellistä tarvetta ja johtajien määrätietoisuutta tehdä unionista aiempaa kilpailukykyisempi. Lisäksi unionin johtajat ilmoittivat olevansa sitoutuneita varmistamaan teollisuuden uudistamisen ja hiilestä irtautumisen sekä säilyttämään unionin aseman teollisena ja teknologisena edelläkävijänä, joka edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista. Unionin johtajat tunnustivat myös tarpeen nostaa puolustusvalmiutta ja -kykyjä erityisesti vahvistamalla puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. Tätä varten unionin johtajat sitoutuivat kehittämään unionia varten teollisuuspolitiikan, jolla varmistetaan tulevaisuuden keskeisten teknologioiden kasvu ja kiinnitetään erityistä huomiota siirtymävaiheessa oleviin perinteisiin teollisuudenaloihin.

(7)

Unionille keskeinen prioriteetti on teräsalan teollisuuden kilpailukyky, joka edistää kestävää kasvua, pitkän aikavälin vaurautta ja häiriönsietokykyä. Hiilestä irtautuminen voi olla voimakas kasvua ja häiriönsietokykyä edistävä tekijä, kun se yhdistetään teollisuus-, kilpailu-, talous- ja kauppapolitiikkaan. Maailmanlaajuinen ylikapasiteetti vaikuttaa unionin terästeollisuuteen ja sen siirtymiseen hiilineutraaliin tuotantoon. Sen vuoksi unionin teräsalan hiilestä irtautumisen olisi oltava yksi niistä tekijöistä, jotka komissio voi ottaa huomioon muuttaessaan tämän asetuksen nojalla avattavia tariffikiintiöiden määriä, ja sen olisi kuuluttava niihin tekijöihin, jotka otetaan huomioon tämän asetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

(8)

Energiavaltaiset tuotannonalat ovat painopistealoja, jotka tarvitsevat kiireellistä tukea voidakseen irtautua hiilestä ja sähköistyä sekä selviytyä korkeista energiakustannuksista, epäreilusta globaalista kilpailusta ja monimutkaisesta sääntelystä, jotka kaikki heikentävät alan kilpailukykyä. On olennaisen tärkeää mahdollistaa se, että nämä teollisuudenalat säilyvät maailmanlaajuisesti kilpailukykyisinä ja kasvattavat tuotantoaan ja kapasiteetin käyttöastettaan unionissa.

(9)

Lisäksi teräs on unionin puolustusvoimavarojen kannalta strategisesti tärkeä metalli, kuten 19 päivänä maaliskuuta 2025 annetussa komission tiedonannossa ”Teräs- ja metallialan toimintasuunnitelma” todetaan. Erityisesti tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen epävakaus lisääntyy ja turvallisuuspaineet kasvavat, metallien, kuten teräksen, vakaat ja kestävät toimitusketjut ja niiden vahva ja kilpailukykyinen kotimainen tuotanto ovat olennaisen tärkeitä puolustusalan sekä ilmailu- ja avaruusalan ja talouden häiriönsietokyvyn saavuttamisen kannalta ja jotta vältetään ei-toivottu riippuvuus kolmansien maiden toimittajista.

(10)

Maailmanlaajuisen ylikapasiteetin odotetaan kasvavan vuonna 2024 toteutuneesta 602 miljoonasta tonnista, joka on viisinkertainen määrä unionin kysyntään verrattuna, 721 miljoonaan tonniin viimeistään vuonna 2027. Unioni on jo ottanut käyttöön useita kaupan suojatoimenpiteitä metallialalla, myös raudan ja teräksen osalta. Kyseisten kaupan suojatoimenpiteiden vaikutukset kumoutuvat kuitenkin muilla alueilla toteutettavilla jatkuvilla suurilla kapasiteetin lisäyksillä, jotka ovat täysin irrallaan kotimaisen ja maailmanlaajuisen kysynnän kehityksestä. Unionin terästeollisuuteen kohdistuu yhä voimakkaampia kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat maailmanlaajuisesta ylikapasiteetista ja maailmanlaajuisista vääristymistä, mukaan lukien tiettyjen kolmansien maiden muut kuin markkinaehtoiset politiikkatoimet ja käytännöt, joilla tuetaan keinotekoisesti niiden kotimaista teollisuutta tai kierretään unionin kaupan suojatoimenpiteitä ja pakotteita. Tämän seurauksena unioni on ainoa suuri teräksenvalmistusalue, jonka kapasiteetti pienenee tällä hetkellä. Teräsalan osalta toteutettavilla toimenpiteillä olisikin oltava pitkän aikavälin näkökulma, koska maailmanlaajuinen ylikapasiteetti on rakenteellinen ongelma, joka ei todennäköisesti ratkea lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(11)

Lisäksi kolmansien maiden kauppaa rajoittavien toimenpiteiden viimeaikainen kehitys lisää entisestään unionin markkinoihin kohdistuvaa tuontipainetta sekä määrien että hintojen osalta. Tämän paineen odotetaan vain lisääntyvän entisestään, ja se aiheuttaa riskin unionin tuotannon vähenemisestä entisestään.

(12)

Tämän seurauksena unionin terästeollisuus on ahdingossa, sillä se on menettänyt tuotantokapasiteettiaan ennennäkemättömällä tavalla eli yli 30 miljoonaa tonnia vuodesta 2018, sen kapasiteetin käyttöaste oli ennätyksellisen alhainen eli 67 prosenttia vuonna 2024, alalla on menetetty vuodesta 2018 lähtien noin 30 000 työpaikkaa ja vielä useiden tuhansien työpaikkojen menetyksistä ja jatkuvista taloudellisista tappioista on ilmoitettu.

(13)

Sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä, jonka ytimessä on Maailman kauppajärjestö (WTO), on edelleen ratkaisevan tärkeä maailmankaupan vakauden, ennustettavuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Tämä asetus olisikin suunniteltava ja pantava täytäntöön noudattaen kaikilta osin WTO:sta johtuvia unionin velvoitteita erityisesti tariffikiintiöiden jakamisen osalta.

(14)

Kun otetaan huomioon unionin terästeollisuuden nopeasti heikkenevä tilanne, sen strategisen merkityksen kasvu ja tähänastinen epätyydyttävä edistyminen yhteisen ratkaisun löytämisessä maailmanlaajuiseen ylikapasiteettiin, erityisesti GFSEC:n puitteissa, on tarpeen hyväksyä uusi toimenpide, jolla korvataan täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159. Samalla unioni on edelleen sitoutunut GFSEC:n ministeritason kokouksessa 10 päivänä lokakuuta 2025 saavutetun yhteisymmärryksen mukaisesti luomaan kattavan kehyksen yhteiselle toiminnalle, jotta maailmanlaajuisen ylikapasiteetin alkusyihin voidaan puuttua.

(15)

Tällä asetuksella olisi luotava johdonmukainen ja kattava kehys, jonka avulla puututaan maailmanlaajuisen ylikapasiteetin aiheuttamiin kauppaan liittyviin kielteisiin vaikutuksiin unionin teräsmarkkinoihin. Kun otetaan huomioon vakavat häiriöt teräsalalla ja unionin terästeollisuuden nopeasti heikkenevä tilanne, on tarpeen kattaa kaikki kolmannet maat, myös ne, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppasopimuksen, ja ne, joihin sovelletaan yksipuolisia tullietuuksia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 (3) mukaista unionin yleistä tullietuusjärjestelmää. Tässä asetuksessa vahvistetussa kehyksessä olisi säädettävä yhtäältä tariffikiintiöiden avaamisesta ja kiintiön ulkopuolisen tullin asettamisesta ja toisaalta mahdollisuudesta soveltaa tarvittaessa kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä sellaisista kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppasopimuksen. Jos kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa, niistä kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppasopimuksen, olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä tariffikiintiöitä ja kiintiön ulkopuolista tullia.

(16)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/159 kiintiön ulkopuoliseksi tulliksi on vahvistettu 25 prosenttia, ottaen huomioon teräsalan tullien taso muilla keskeisillä markkinoilla, mutta on aiheellista nostaa kiintiön ulkopuolinen tulli 50 prosenttiin, jotta minimoidaan kaupan uudelleensuuntaamisen riski. Tämä tulli täydentäisi muita tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuoteluokkiin sovellettavia tulleja.

(17)

Kun otetaan huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (4) mukainen tiivis ja ainutlaatuinen yhdentyminen, Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta unioniin tuleva tuonti olisi jätettävä tariffikiintiöiden ja kiintiön ulkopuolisen tullin soveltamisalan ulkopuolelle.

(18)

Tariffikiintiöiden kokonaismäärä on laskettu ottamalla vertailuarvoksi tuonnin markkinaosuus unionin markkinoilla vuonna 2013, jolloin se oli noin 13 prosenttia, ja soveltamalla sitä unionin teräsmarkkinoiden kokonaiskulutukseen vuonna 2024, joka on viimeisin vuosi, jolta on saatavilla täydelliset tiedot. Laskelmassa ei oteta huomioon tuontia, joka on peräisin Valko-Venäjältä ja Venäjän federaatiosta, joihin sovelletaan tällä hetkellä tuontikieltoja. Laskelman tuloksena saadaan vuotuisten tariffikiintiöiden kokonaismääräksi 18 345 922 tonnia.

(19)

Tariffikiintiöt olisi jaettava tuoteluokittain sen mukaan, mikä kunkin tuoteluokan osuus tuonnista oli vuosina 2022–2024. Tämä tariffikiintiöosuuden jakamista koskeva viiteajanjakso on asianmukainen, koska se kuvastaa tarkasti viimeaikaisia kauppavirtoja.

(20)

Tariffikiintiöitä olisi hallinnoitava neljännesvuosittain komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 (5) säädetyn hallinnointijärjestelmän mukaisesti. Tällaisella hallinnoinnilla varmistetaan vaikuttavuus, koska sillä vältetään suhteettoman suuret tuontimäärät erittäin lyhyellä ajanjaksolla estämättä kuitenkaan perusteettomasti kauppavirtoja. Tämän asetuksen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana ne tariffikiintiöt, joita ei käytetä tietyllä vuosineljänneksellä, olisi siirrettävä seuraavalle vuosineljännekselle samalla tariffikiintiön vuotuisella soveltamiskaudella, jotta voidaan lisätä joustovaraa talouden toimijoille ja edistää toimitusketjujen jatkuvuuden varmistamista ja voimassa olevien toimitussopimusten täytäntöönpanoa. Tämän asetuksen ensimmäisen soveltamisvuoden jälkeen voi olla tarpeen mukauttaa käyttämättömien tariffikiintiöiden siirtämistä koskevia sääntöjä ottaen huomioon markkinoiden reaktiot tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin sekä tarpeen puuttua mahdollisiin markkinahäiriöihin. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 avulla saadut kokemukset esimerkiksi teräsalan tariffikiintiöiden hallinnoinnista ovat osoittaneet, että käyttämättömien tariffikiintiöiden siirtäminen voi tietyissä olosuhteissa lisätä tuontipainetta tietyillä vuosineljänneksillä tai tietyissä tuoteluokissa, erityisesti jos markkinakysyntä heikkenee tai kulutus vähenee tuonnin pysyessä korkeana. Siirtojen tekemättä jättäminen sitä vastoin voi tietyissä muissa olosuhteissa vaikeuttaa jatkuvuuden varmistamista toimitusketjuissa ja voimassa olevien toimitussopimusten täytäntöönpanoa.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa määrittää, onko käyttämättömien tariffikiintiöiden siirtäminen syytä sallia, kun otetaan huomioon yhtäältä lisääntynyt tuontipaine ja toisaalta tariffikiintiöiden keskimääräinen käyttöaste ja tarjonnan riittämätön saatavuus terästuotantoketjun loppupään käyttäjille. Erityisesti silloin, kun tietyn tuoteluokan tariffikiintiöiden keskimääräinen käyttöaste on yli 80 prosenttia tariffikiintiöiden vuotuisen soveltamiskauden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, siirto olisi sallittava, koska riski tullittoman tuonnin erittäin suuresta määrästä tietyllä vuosineljänneksellä pienenisi merkittävästi.

(22)

Sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella puututaan tehokkaasti maailmanlaajuisen ylikapasiteetin vaikutuksiin, ja kun otetaan huomioon terästuotteiden erityispiirteet ja nykyaikaiset tuotanto- ja toimitustekniikat, on tärkeää määrittää nk. sulatus- ja valamismaa, jolla tarkoitetaan alkuperäistä paikkaa, jossa tuotetaan sulaa raakaterästä tai -rautaa teräksen tai raudan valmistukseen käytettävässä masuunissa ja valetaan ne myöhemmin ensimmäiseen kiinteään olomuotoon. Kyseinen ensimmäinen kiinteä olomuoto voi olla joko puolivalmis tuote, mukaan lukien laatat, aihiot tai valanteet, tai valmis terästehtaan tuote. Tuojia olisi vaadittava esittämään näyttöä sulatus- ja valamismaasta ja toimittamaan tätä varten esimerkiksi valssaamotodistus. Tällainen vaatimus lisäisi avoimuutta teräksen tuontiin liittyvässä toimitusketjussa ja antaisi komissiolle mahdollisuuden saada luotettavia tietoja unioniin tuodun teräksen alkuperästä.

(23)

Komissiolle olisi myös siirrettävä täytäntöönpanovaltaa säätää, minkä tyyppistä näyttöä tuojien on toimitettava sulatus- ja valamismaan osoittamiseksi. Ennen kuin komissio käyttää täytäntöönpanovaltaansa sulatus- ja valamismaata koskevan näytön osalta, sen on tärkeää toteuttaa sidosryhmien kuulemisia, mukaan lukien teräksen tuottajat, käyttäjät ja jäsenvaltiot, varmistaakseen, että vaadittavan tyyppinen näyttö riittää osoittamaan sulatus- ja valamismaan, sekä arvioida huolellisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) erityistilannetta ja vältettävä suhteetonta hallinnollista rasitusta.

(24)

Komissiolle olisi siirrettävä myös täytäntöönpanovaltaa säätää tällä asetuksella avattavien tariffikiintiöiden maakohtaisesta jakamisesta. Jakamisesta päättäessään komission olisi otettava huomioon tuontimarkkinaosuus, joka vallitsi unionin teräsmarkkinoilla ennen maailmanlaajuisen ylikapasiteetin vaikutusta. Vuosi 2013 on tarkoituksenmukaisin perusta laskelmaa varten, koska kyseiseen vuoteen ei vaikuttanut yleinen maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, joka kasvoi merkittävästi vuonna 2015 mutta jonka vaikutukset näkyivät jo tuolloin, sillä tuonnin määrä kasvoi vuonna 2014. Samalla tariffikiintiöiden jakamisessa on tärkeää ottaa huomioon aiemmat tariffikiintiöt ja erityisesti komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2023/1331 (6) ja (EU) 2023/2840 (7) vahvistetut tariffikiintiöt, jotka koskevat Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien ja Pohjois-Irlantiin suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan muista osista tuotujen terästuotteiden kauppavirtoja. Lisäksi komission olisi otettava huomioon nykyiset ja tulevat vapaakauppasopimukset ja erityisesti ne, joista käytävät neuvottelut ovat edenneet pitkälle. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös muita tekijöitä, kuten unionin teräsmarkkinoihin vaikuttavien kolmansien maiden toimenpiteiden kauppaa vääristävät vaikutukset, se, että kolmannen maan todetaan rikkovan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia tai monenvälisiä ympäristösopimuksia, se, että unioni tekee tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT) XXVIII artiklan nojalla kansainvälisiä sopimuksia, sellaisten kansainvälisten sopimusten tai ei-sitovien kansainvälisten yhteisymmärryspöytäkirjojen tekeminen, joissa käsitellään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden maailmanlaajuisen ylikapasiteetin tasoa, ja tarve varmistaa toimituslähteiden monipuolistaminen. Vastaavasti olisi otettava huomioon poikkeuksellisessa ja välittömässä turvallisuustilanteessa olevien unionin ehdokasmaiden edut, erityisesti jos niillä on aiemmin ollut etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuoteluokkien osalta, kuten Ukrainalla, heikentämättä kuitenkaan tämän asetuksen vaikuttavuutta. Lisäksi komission olisi otettava huomioon osana kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä mahdollisesti avatut tariffikiintiöt sen varmistamiseksi, että unionin avaamien tariffikiintiöiden kokonaismäärä ei ylitä asiaankuuluvassa liitteessä säädettyä määrää. Silloin kun rajoittavilla toimenpiteillä kielletään tuonti kolmansista maista yhden tai useamman tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuoteluokan osalta, komission ei myöskään olisi jaettava kyseisille kolmansille maille tariffikiintiöitä kyseisiä tuoteluokkia varten, jotta varmistetaan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus ja yhtenäisyys. Komission olisi niin ikään 1 päivästä lokakuuta 2027 alkaen otettava huomioon tuojilta kerätyt tiedot sulatus- ja valamismaasta.

(25)

Komissiolle olisi myös siirrettävä täytäntöönpanovalta soveltaa tarvittaessa kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä, jotka koskevat sellaisista kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuontia, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppasopimuksen. Näiden kahdenvälisten suojatoimenpiteiden olisi oltava sovellettavan vapaakauppasopimuksen mukaisia. Määrittäessään, mitä kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä sovelletaan, komission on tärkeää ottaa huomioon tarve perustaa tämän asetuksen mukainen johdonmukainen ja kattava kehys ja puuttua maailmanlaajuisen ylikapasiteetin aiheuttamiin kauppaan liittyviin kielteisiin vaikutuksiin unionin teräsmarkkinoilla. Lisäksi on tärkeää, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/287 (8) säädettyjä edellytyksiä ja menettelyjä ei sovelleta tämän asetuksen nojalla sovellettaviin kahdenvälisiin suojatoimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että komissio voi soveltaa kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä nopeasti.

(26)

Tällä asetuksella siirrettyä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) mukaisesti. Asianomaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(27)

Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tarpeeseen varmistaa tariffikiintiöiden oikea-aikainen maakohtainen jakaminen tai kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen.

(28)

Jotta voidaan varmistaa, että unioniin suuntautuvalle tuonnille avattavien kiintiöiden taso mukautetaan muuttuviin olosuhteisiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tässä asetuksessa vahvistettujen tariffikiintiöiden määriä. Samalla kyseisiin määriin tehtävien muutosten olisi oltava johdonmukaisia tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa tässä asetuksessa säädettyjen tariffikiintiöiden määrien yhteenlasketut vähimmäis- ja enimmäisarvot ottaen samalla huomioon, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Steel Outlook 2025 -katsauksen mukaan teräksen kulutuksen unionissa ennustetaan pysyvän vakaana vuoteen 2030 saakka. Yhteenlaskettu enimmäisarvo olisi laskettava soveltamalla 13 prosentin markkinaosuutta vuonna 2018 kirjattuun kulutuksen tasoon, joka oli korkein vuosittainen taso vuosina 2013–2024. Yhteenlaskettu vähimmäisarvo olisi määritettävä ottaen huomioon tarve varmistaa vastaava joustovara markkinoiden laskusuhdanteen varalta. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta muuttaa tässä asetuksessa säädettyjen tariffikiintiöiden määriä ainoastaan siltä osin kuin niiden kokonaismäärä on 14 400 000 tonnin ja 22 200 000 tonnin välillä. Siirrettyä säädösvaltaansa käyttäessään komission olisi otettava soveltuvin osin huomioon kysynnän kehitys, muutokset tuontimarkkinaosuuksissa, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin merkittävä kehitys, edistyminen unionin teräsalan hiilestä irtautumisessa ottaen huomioon unionin ilmastotavoitteet, teräksen tuontiin vaikuttavien kolmansien maiden toimenpiteiden kehitys ja laajuus, mahdolliset tarjonnan saatavuuteen tietyissä tuoteluokissa liittyvät ongelmat, joiden taustalla ovat riittämätön kapasiteetti ja tähän liittyvät merkittävät hinnankorotukset, unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteet sekä kohtuuttomat syrjäyttämisvaikutukset tietyissä tariffikiintiöissä. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvosten asetuksen (EU) 2020/2170 (10) liitteessä olevan tuoteluettelon muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(29)

Kun komissio jakaa tariffikiintiöitä, soveltaa kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä tai muuttaa tariffikiintiöiden määriä, sen olisi otettava huomioon unionin etu. Unionin edun määrittämisen olisi perustuttava kaikkiin käytettävissä oleviin tietoihin, ja siinä olisi arvioitava asiaan liittyvät eri edut kokonaisuutena. Näihin etuihin kuuluvat unionin talouden toimijoiden, mukaan lukien tuotantoketjun alku- ja loppupään teollisuudenalat, edut ja unionin loppukuluttajien edut.

(30)

Koska tällä asetuksella vahvistetaan uusia vaatimuksia unionin talouden toimijoille, komission olisi tarjottava unionin talouden toimijoille verkossa toimiva yhteyspiste, josta ne voivat pyytää tietoa tämän asetuksen täytäntöönpanosta, myös tariffien hallinnointijärjestelmästä, tariffikiintiöiden jakamisesta sekä sulatuksen ja valamisen periaatteen soveltamisesta.

(31)

Komission olisi arvioitava määräajoin tämän asetuksen tuotekohtaista soveltamisalaa. Komission olisi erityisesti arvioitava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026, onko tarpeen muuttaa tuotekohtaista soveltamisalaa siten, että se kattaa tietyt tuotteet. Komission olisi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027 arvioitava, onko tarpeen muuttaa tuotekohtaista soveltamisalaa, ja erityisesti pyrittävä määrittämään, olisiko sen katettava myös tuotteet, jotka on valmistettu merkittävästä määrästä teräksestä tai jotka sisältävät merkittävän määrän terästä, mukaan lukien ensisijaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomat tuotantoketjun loppupään rauta- ja terästuotteet. Lisäksi komission olisi jatkossa arvioitava tuotekohtaista soveltamisalaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2029 ja sen jälkeen uudelleen joka toinen vuosi, paitsi jos merkittävät markkinahäiriöt tai äkilliset muutokset maailmankaupan rakenteissa edellyttävät aiempaa arviointia. Komission olisi myös toteutettava sidosryhmien oikea-aikaisia kuulemisia ennen jokaista tuotekohtaisen soveltamisalan arviointia. Erityisesti kun otetaan huomioon ensimmäisen arvioinnin nopea aikataulu, kuuleminen olisi aloitettava viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2026. Jos arvioinnit osoittavat, että tuotekohtaista soveltamisalaa on tarpeen muuttaa, komission olisi harkittava asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen antamista Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamiseksi.

(32)

Komission olisi arvioitava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028 tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen perusteella, onko tarpeen nimetä sulatus- ja valamismaa ja käyttää sitä perusteena tässä asetuksessa säädettyjen tariffikiintiöiden hyödyntämiselle, erityisesti sen estämiseksi, että tietyissä maailmanlaajuista ylikapasiteettia lisäävissä kolmansissa maissa tuotettua terästä pääsisi aiheettomasti unionin markkinoille sen jälkeen, kun sitä on jalostettu edelleen muissa maissa. Kyseisen arvioinnin perusteella komission olisi tarvittaessa harkittava asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen esittämistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(33)

Komission olisi annettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028 ja sen jälkeen joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kyseinen kertomus olisi julkaistava, ja siinä voisi erityisesti olla tiedot tariffikiintiöiden käytöstä ja kehityksestä sekä avattujen tariffikiintiöiden soveltamisalaan kuulumattoman tuonnin tuoteluokista ja määristä.

(34)

Komission olisi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2029 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi arvioitava tämän asetuksen vaikuttavuutta ottaen huomioon tämän asetuksen antamisen perusteena olleiden keskeisten parametrien kehityksen, mukaan lukien maailmanlaajuisen ylikapasiteetin kehitys ja suuntaukset sekä sen kauppaan liittyvät vaikutukset unionin teräsmarkkinoihin ja unionin etuun, ja arvioitava unionin terästeollisuuden tilanteen kehitystä, mukaan lukien hintatasot ja kapasiteetin käyttöaste, vaikutus tuotantoketjun alku- ja loppupään teollisuudenaloihin sekä loppukuluttajiin unionissa ja unionin teräsalan hiilestä irtautumisen eteneminen ottaen huomioon unionin ilmastotavoitteet. Lisäksi on tärkeää, että komissio ottaa huomioon kolmansien maiden teräksen kauppaan soveltamien rajoittavien toimenpiteiden tilanteen sekä ne seuraukset ja vaikutukset, joita niillä saattaisi olla tai todennäköisesti on, kun otetaan huomioon riski kaupan uudelleensuuntaamisesta unionin markkinoille, sekä analysoi tilannetta, joka koskee muiden kuin markkinaehtoisten politiikkatoimien ja käytäntöjen esiintymistä kolmansissa maissa, ja niiden vaikutusta unionin teräsmarkkinoihin.

(35)

Asetusta (EU) 2020/2170 on tarpeen muuttaa sen varmistamiseksi, että kyseisen asetuksen liitteessä lueteltuja Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevia ja Pohjois-Irlannissa vapaaseen liikkeeseen luovutettuja terästuotteita koskevia voimassa olevia järjestelyjä sovelletaan edelleen. Komissiolle olisi siirrettävä valta muuttaa delegoiduilla säädöksillä kyseisessä liitteessä olevaa tuoteluetteloa.

(36)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista maailmanlaajuisen ylikapasiteetin unionin teräsmarkkinoilla aiheuttamien kauppaan liittyvien kielteisten vaikutusten torjumisesta koskevan perustavoitteen toteuttamiseksi avata tariffikiintiöitä ja asettaa kiintiön ulkopuolisia tulleja sekä säätää mahdollisuudesta soveltaa kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä terästuotteiden tuonnissa unioniin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiotun tavoitteen saavuttamiseksi.

(37)

Koska on tarpeen varmistaa, että tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2026, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

korvataan 1 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Liitteessä luetellut Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevat tavarat, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2026/1384 (*1) soveltamisalaan ja jotka tuodaan Pohjois-Irlantiin suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan muista osista, ovat myös oikeutettuja unionin tuontitariffikiintiöiden mukaiseen kohteluun, jos kyseiset tavarat luovutetaan vapaaseen liikkeeseen Pohjois-Irlannin alueella.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/1384, tehty 17 päivänä kesäkuuta 2026, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin unionin teräsmarkkinoilla aiheuttamien kauppaan liittyvien kielteisten vaikutusten torjumisesta ja asetuksen (EU) 2020/2170 muuttamisesta (EUVL L, 2026/1384, 24.6.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2026/1384/oj).”;"

2)

korvataan 1 a artikla seuraavasti:

a)

4 artiklan 2 kohtaa, 5 artiklan1 kohdan a–i alakohtaa, 5 artiklan 2–5 kohtaa sekä 6 ja 7 artiklaa sovelletaan 25 päivästä kesäkuuta 2026;

b)

4 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2026;

c)

5 artiklan 1 kohdan j alakohtaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2027.