NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2026/1121,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2026,

Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettavasta kannasta Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä mitä jyrkimmin Venäjän federaation ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja totesi, että Venäjä on yksin vastuussa tästä hyökkäyksestä, josta se tullaan saattamaan oikeuden eteen.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous totesi 2 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/ES-11/1, että Venäjän federaation sotilaalliset toimet Ukrainan suvereenilla alueella ovat laajempia kuin mitä kansainvälinen yhteisö on todistanut Euroopassa vuosikymmeniin, tuomitsi jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa olevan, voimankäytön kieltoa koskevan 2 artiklan 4 kohdan vastaisena, vaati Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi voimankäytön Ukrainassa ja vetämään välittömästi, kokonaan ja ehdoitta kaikki sotilasjoukkonsa Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulta alueelta.

(3)

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjän toimisto ilmoitti 2 päivänä maaliskuuta 2022 aloittaneensa tutkinnan Ukrainan tilanteesta 39:ltä ICC:n sopimusvaltiolta vastaanottamiensa vireillepanopyyntöjen perusteella ja todettuaan, että oli olemassa perusteltu syy uskoa, että tuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvia rikoksia oli tehty. Hyökkäysrikosta koskeva Rooman perussäännön toimivaltajärjestelmä estää kuitenkin nykyisellään ICC:tä käyttämästä tuomiovaltaansa Ukrainassa tapahtuvan hyökkäysrikoksen osalta.

(4)

Eurooppa-neuvosto pyysi 20 ja 21 päivänä lokakuuta 2022 antamissaan päätelmissä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jäljempänä ’korkea edustaja’, ja komissiota selvittämään vaihtoehtoja, joilla voidaan varmistaa täysi vastuuvelvollisuus muun muassa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen osalta. Eurooppa-neuvosto ilmaisi 15 päivänä joulukuuta 2022 antamissaan päätelmissä tyytyväisyytensä siihenastisiin toimiin ja kannusti lisätoimiin, joilla varmistetaan täysi vastuuvelvollisuus sotarikoksista ja muista vakavimmista rikoksista Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä, mukaan lukien keinot varmistaa vastuuvelvollisuus hyökkäysrikoksesta. Se pyysi komissiota, korkeaa edustajaa ja neuvostoa jatkamaan unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaisia ponnisteluja ja korosti, että syytteen nostaminen hyökkäysrikoksesta on koko kansainvälisen yhteisön huolenaihe.

(5)

YK:n yleiskokous korosti 23 päivänä helmikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/ES-11/6 tarvetta varmistaa vastuuvelvollisuus Ukrainassa tehdyistä kansainvälisen oikeuden nojalla vakavimmista rikoksista toteuttamalla aiheellisia, oikeudenmukaisia ja riippumattomia tutkinta- ja syytetoimia kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, tarjota oikeutta kaikille uhreille ja ehkäistä tulevia rikoksia.

(6)

Tammikuusta 2023 lähtien noin 40 valtion, Euroopan komission yksiköiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Euroopan neuvoston edustajat ovat kokoontuneet Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista käsittelevässä ydinryhmässä, jäljempänä ’ydinryhmä’, ja keskustelleet yksityiskohtaisista järjestelyistä sellaisen tuomioistuimen perustamiseksi, jolla on valtuudet tutkia Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta päävastuussa olevia henkilöitä, asettaa heidät syytteeseen ja tuomita heidät.

(7)

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) yhteyteen perustettiin 3 päivänä heinäkuuta 2023 Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus (ICPA), jonka tehtävänä on tehdä yhteistyötä ja koordinoida kansallisia tutkintatoimia Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen asianmukaisen tutkinnan varmistamiseksi ja jota Eurojust tukee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/838 (1) parannetuilla valmiuksillaan säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita, jotka liittyvät joukkotuhontaan, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin, sotarikoksiin ja niiden liitännäisrikoksiin.

(8)

Eurooppa-neuvosto toisti kesä-, loka- ja joulukuussa 2023 antamissaan päätelmissä tukevansa erityistuomioistuimen perustamista. Se totesi maaliskuussa 2024 antamissaan päätelmissä, että Venäjä ja sen johto on saatettava täyteen vastuuseen Ukrainaa vastaan käymästään hyökkäyssodasta ja muista kansainvälisen oikeuden nojalla vakavimmista rikoksista sekä sotansa aiheuttamista valtavista vahingoista. Eurooppa-neuvosto totesi lisäksi, että se tukee muun muassa ydinryhmän toimia, joiden tavoitteena on perustaa Ukrainaa vastaan tehdyn hyökkäysrikoksen käsittelystä vastaava erityistuomioistuin, jolla on mahdollisimman laaja alueiden välinen tuki ja legitimiteetti.

(9)

Ydinryhmä sai 21 päivänä maaliskuuta 2025 päätökseen teknisen tason työnsä, joka koski erityistuomioistuimen perustamiseksi tarvittavia säädösluonnoksia eli Ukrainan ja Euroopan neuvoston sopimusta erityistuomioistuimen perustamisesta, sopimukseen liitettävää erityistuomioistuimen perussääntöä ja erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevaa laajennettua osittaista sopimusta.

(10)

Ulkoasiainministerit ja muut ydinryhmän osallistujien edustajat kokoontuivat 9 päivänä toukokuuta 2025 Lviviin ja antoivat Lvivin julkilausuman, jossa he vahvistivat sitoutumisensa erityistuomioistuimen perustamiseen Euroopan neuvoston alaisuuteen, sen toiminnan nopeaan käynnistämiseen ja sen sujuvan toiminnan tukemiseen.

(11)

Euroopan neuvoston ministerikomitea, jäljempänä ’ministerikomitea’, hyväksyi 24 päivänä kesäkuuta 2025 päätökset, joilla Euroopan neuvoston pääsihteeri valtuutetaan allekirjoittamaan Euroopan neuvoston puolesta Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista koskeva Euroopan neuvoston ja Ukrainan välinen sopimus, ’sopimus erityistuomioistuimen perustamisesta’, johon on liitetty Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen, jäljempänä ’erityistuomioistuin’, perussääntö. Lisäksi ministerikomitea antoi luvan vahvistaa laajennettu osittainen sopimus Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteasta, jäljempänä ’laajennettu osittainen sopimus’.

(12)	Ukrainan presidentti ja Euroopan neuvoston pääsihteeri allekirjoittivat 25 päivänä kesäkuuta 2025 sopimuksen erityistuomioistuimen perustamisesta.

(13)

Perussäännön mukaisesti erityistuomioistuimen tarkoituksena on asettaa syytteeseen ja tuomita poliittiset johtajat ja sotilasjohtajat, jotka ovat vastuussa Ukrainaan kohdistuvista, Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisista hyökkäyksistä. Laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamista koskevalla päätöslauselmalla perustettavan erityistuomioistuimen hallintokomitean tarkoituksena on hankkia erityistuomioistuimelle rahoitusta ja tukea sitä sen toiminnan hallinnollisissa ja johtamiseen liittyvissä näkökohdissa, jotta erityistuomioistuin voi täyttää toimeksiantonsa.

(14)

Ministerikomitea hyväksyi 21 päivänä tammikuuta 2026 päätöksen, jossa se ilmaisi tyytyväisyytensä laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamista koskevan päätöslauselmaluonnoksen valmistumisesta sekä tyytyväisyytensä siitä, että ennakkoryhmä oli valmis hoitamaan tehtäviään 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen Euroopan unionin vapaaehtoisen rahoituksen ansiosta. Näin ollen Euroopan neuvosto ja unioni allekirjoittivat 22 päivänä tammikuuta 2026 rahoitusosuussopimuksen Euroopan komission ulkopolitiikan välineiden hallinnon välityksellä rahoitettavasta osuudesta. Kyseisessä rahoitusosuussopimuksessa määrätään enintään 24 kuukautta kestävästä hankkeesta, jonka tarkoituksena on perustaa ennakkoryhmä valmistelemaan erityistuomioistuimen seuraavien vaiheiden institutionaalista, logistista ja organisatorista perustaa.

(15)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 5 kohdan sekä 21 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan unioni vaalii ja puolustaa arvojaan sekä edistää kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.

(16)

Sen vuoksi on aiheellista, että unioni ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille aikomuksestaan liittyä laajennettuun osittaiseen sopimukseen sillä varauksella, että se saattaa päätökseen tarvittavat sisäiset menettelyt ilmaistakseen suostumuksensa tulla sopimuksen sitomaksi, ja osallistua vähintään 16:n ministerikomiteaan kuuluvan Euroopan neuvoston jäsenvaltion edustajan ja unionin edustajien päätöksen hyväksymiseen laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamista koskevan päätöslauselman hyväksymisestä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettava kanta Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen, jäljempänä ’laajennettu osittainen sopimus’, on ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille unionin aikomuksesta liittyä laajennettuun osittaiseen sopimukseen sillä varauksella, että laajennetun osittaisen sopimuksen tekemisen edellyttämien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen tehdään ilmoitus, ja osallistua vähintään 16:n ministerikomiteaan kuuluvan Euroopan neuvoston jäsenvaltion edustajan ja Euroopan unionin edustajien päätöksen hyväksymiseen laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamista koskevan päätöslauselman hyväksymisestä.

Luonnokset ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista päätöksestä ja päätöslauselmasta on liitetty tähän päätökseen.

Komissio voi sopia unionin puolesta ilman uutta neuvoston päätöstä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen päätöksen ja päätöslauselman luonnosteksteihin tehtävistä muodollisista ja vähäisistä muutoksista, jotka eivät vaikuta kyseisten tekstien asiasisältöön.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2026.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. KERAVNOS

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/838, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja niiden liitännäisrikoksia koskevien todisteiden säilyttämisestä, analysoinnista ja tallentamisesta Eurojustissa (EUVL L 148, 31.5.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/838/oj).

KÄÄNNÖS

LUONNOS

Päätöslauselma CM/Res(2026)…

Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta

… ministerikomiteassa olevat edustajat sekä … edustajat,

ottavat huomioon Euroopan neuvoston perussäännön (ETS N:o 1), jonka johdanto-osassa korostetaan, että oikeudenmukaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuvan rauhan lujittaminen on ensiarvoisen tärkeää ihmisyhteisön ja sivistyksen säilymiselle;

palauttavat mieliin kaikkia valtioita koskevat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan mukaiset velvoitteet, mukaan lukien velvoite pidättyä kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa, ja velvoite selvittää kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin;

vahvistavat vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous kehotti 27 päivänä maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/68/262 kaikkia valtioita pidättymään toimista, joiden tarkoituksena on puuttua osittain tai täysin Ukrainan kansalliseen yhtenäisyyteen tai alueelliseen koskemattomuuteen, mukaan lukien kaikki yritykset muuttaa Ukrainan rajoja väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä tai muilla lainvastaisilla keinoilla;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous vahvisti 19 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/71/205 kaikkien valtioiden velvollisuuden pidättyä väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan sekä pidättyä menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa, ja kehotti Venäjän federaatiota välittömästi vapauttamaan Ukrainan kansalaiset, jotka on pidätetty ja tuomittu lainvastaisesti noudattamatta oikeuden perustavanlaatuisia lähtökohtia;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tuomitsi 17 päivänä joulukuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/73/194 Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin väliaikaisen miehityksen sekä palautti mieliin, että tämä väliaikainen miehitys ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan kohdistunut väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttäminen Venäjän federaation toimesta ovat ristiriidassa Ukrainan itsenäisyydestä ja suvereniteetista sekä nykyisten rajojen kunnioittamisesta annettujen sitoumusten kanssa;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous kehotti 9 päivänä joulukuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/76/70 Venäjän federaatiota vetämään sotilasjoukkonsa kokonaan ja ehdoitta pois Krimiltä ja lopettamaan välittömästi Ukrainalle kuuluvan alueen väliaikaisen miehityksen sekä korosti, että Venäjän sotilasjoukkojen läsnäolo Krimillä loukkaa Ukrainan kansallista suvereniteettia, poliittista riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta sekä heikentää naapurimaiden ja koko Euroopan turvallisuutta ja vakautta;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous totesi 2 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/ES-11/1, että Venäjän federaation sotilaalliset toimet Ukrainan suvereenilla alueella ovat laajempia kuin mitä kansainvälinen yhteisö on todistanut Euroopassa vuosikymmeniin, tuomitsi jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisena, vaati Venäjän federaatiota välittömästi lopettamaan voimankäytön Ukrainaa vastaan ja tuomitsi Valko-Venäjän osallistumisen tähän lainvastaiseen voimankäyttöön Ukrainaa vastaan;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous korosti 23 päivänä helmikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/ES-11/6 tarvetta varmistaa tekijöiden saattaminen vastuuseen Ukrainassa tehdyistä vakavimmista kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista toteuttamalla asianmukaisia, oikeudenmukaisia ja riippumattomia tutkimuksia ja syytetoimia kansallisella tai kansainvälisellä tasolla sekä tarjota oikeutta kaikille uhreille ja ehkäistä tulevia rikoksia;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tuomitsi 17 päivänä joulukuuta 2024 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/79/184 Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisen Venäjän federaation hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Krimin käyttämisen tähän ja tukena pyrkimyksille liittää Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin ja Luhanskin alueet lainvastaisesti Venäjään;

palauttavat mieliin, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tuomitsi 15 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan lausunnossa 300 (2022) jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja totesi, että 24 päivänä helmikuuta 2022 alkanut sotilaallisen toiminnan laajeneminen merkitsi Venäjän federaation 20 päivänä helmikuuta 2014 aloittaman Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan jatkumista;

palauttavat mieliin, että ministerikomitea päätti 16 päivänä maaliskuuta 2022 sulkea Venäjän federaation Euroopan neuvostosta sen Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyksen seurauksena, koska Venäjän federaatio oli tällä hyökkäyksellä rikkonut vakavasti Euroopan neuvoston perussäännön 3 artiklan sekä kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan;

ovat vakuuttuneita kiireellisestä tarpeesta varmistaa kattava vastuuvelvollisuus Venäjän federaation Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyksen yhteydessä ja tunnustavat Euroopan neuvoston keskeisen roolin määrätietoisessa vastauksessa tähän hyökkäykseen, sellaisena kuin se esitetään 16 ja 17 päivänä toukokuuta 2023 pidetyssä Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten neljännessä huippukokouksessa hyväksytyssä Reykjavikin julistuksessa ja sen lisäyksessä I ”Declaration in support of the Enlarged Partial Agreement on the Register of Damage Caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine”;

palauttavat mieliin 8 päivänä elokuuta 1945 allekirjoitetun kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perussäännön, jonka 6 artiklan a alakohdassa määrätään yksilöllisestä rikosoikeudellisesta vastuusta rikoksista rauhaa vastaan;

palauttavat mieliin Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja tunnustavat Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan Ukrainan tilannetta koskevissa asioissa, mutta tunnustavat myös, että vaikka Ukraina ratifioi Rooman perussäännön 25 päivänä lokakuuta 2024 ja tuli sen sopimusvaltioksi 1 päivänä tammikuuta 2025, Rooman perussäännön hyökkäysrikosta koskeva toimivaltajärjestelmä estää Kansainvälistä rikostuomioistuinta käyttämästä toimivaltaa hyökkäysrikoksen osalta kyseisessä tapauksessa;

tunnustavat Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen (ICPA) työn Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta koskevien kansallisten tutkimusten koordinoimiseksi ja tukemiseksi hyökkäysrikoksen asianmukaisen tutkinnan varmistamiseksi;

palauttavat mieliin, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tunnusti 16 päivänä huhtikuuta 2025 antamassaan päätöslauselmassa A/RES/79/284 Euroopan neuvoston panoksen ydinryhmän työhön Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamiseksi ja sen halukkuuden tarkastella mahdollisia vaihtoehtoja tarjota asiantuntijatukea ja teknistä tukea tällaisen erityistuomioistuimen perustamista ja tarvittaessa toimintaa varten;

ottavat huomioon Euroopan neuvoston perussääntöön perustuvan osittaisia ja laajennettuja sopimuksia koskevan ministerikomitean päätöslauselman Res(93)28;

ottavat huomioon ministerikomitean päätöslauselman Res(96)36 Euroopan neuvoston osittaisten ja laajennettujen sopimusten perusteista, sellaisena kuin päätöslauselma on muutettuna päätöslauselmalla CM/Res(2010)2;

tiedostavat tarpeen tarjota foorumi, jolla myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot voivat osallistua Euroopan neuvoston aloitteisiin rankaisemattomuuden torjumiseksi kansainvälisten rikosten osalta;

ottavat huomioon 24 päivänä kesäkuuta 2025 tehdyt päätöksen, jolla ministerikomitea antoi luvan perustaa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomitean, jäljempänä ’hallintokomitea’, Euroopan neuvoston puitteissa tehtävän laajennetun osittaisen sopimuksen muodossa, ja päätöksen, jolla ministerikomitea valtuutti Euroopan neuvoston pääsihteerin, jäljempänä ’pääsihteeri’, allekirjoittamaan Euroopan neuvoston ja Ukrainan välisen sopimuksen Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’sopimus’, Euroopan neuvoston puolesta;

päättävät vahvistaa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen, johon sovelletaan Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomitean perussääntöä, jäljempänä ’perussääntö’, joka on tämän asiakirjan lisäyksessä;

kutsuvat kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja tarkkailijavaltiot sekä muut valtiot ja kansainväliset järjestöt liittymään tähän laajennettuun osittaiseen sopimukseen tämän perussäännön mukaisesti;

kehottavat kaikkia Euroopan neuvoston jäsenvaltioita ja tarkkailijavaltioita, Euroopan unionia, Yhdistyneitä kansakuntia ja muita valtioita sekä kansainvälisiä järjestöjä tekemään yhteistyötä hallintokomitean ja erityistuomioistuimen kanssa helpottaakseen niiden työtä ja toimeksiannon toteuttamista.

Lisäys päätöslauselmaan CM/Res(2026)…

Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomitean perussääntö

1 artikla

Hallintokomitean tavoite

1. Perustetaan hallintokomitea hallitustenvälisen yhteistyön foorumiksi Euroopan neuvoston institutionaalisessa kehyksessä.

2. Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen hallintokomiteaa koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen tavoitteena on rahoittaa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta, jäljempänä ’erityistuomioistuin’, ja avustaa sen toiminnan muissa hallinnollisissa ja johtamiseen liittyvissä asioissa, jotta erityistuomioistuin kykenee hoitamaan sen perussäännössä määrätyt tehtävänsä.

2 artikla

Hallintokomitean tehtävät

Hallintokomitea

a.	varmistaa tarvittavan rahoituksen erityistuomioistuimelle ja hallintokomitealle, sen sihteeristö mukaan lukien;

b.	hyväksyy erityistuomioistuimen vuosittaisen menotalousarvion, jonka pääsihteeri valmistelee erityistuomioistuimen kirjaajaa kuullen;

c.	hyväksyy erityistuomioistuimen presidentin valmisteleman erityistuomioistuimen toimintakertomuksen;

d.	antaa muita kuin oikeudellisia neuvoja sekä toimintapoliittista ohjausta kaikista erityistuomioistuimen toiminnan hallinnollisista näkökohdista, mukaan lukien tehokkuutta koskevat kysymykset;

e.	suosittelee jäsenille ja liitännäisjäsenille toimenpiteitä erityistuomioistuimen ja hallintokomitean tavoitteiden edistämiseksi;

f.	laatii hallintokomitean toimintaa koskevan työjärjestyksen sekä mahdolliset muut sen toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat järjestelyt sekä tarkistaa erityistuomioistuimen tuomareiden hyväksymät menettelyä ja todistelua koskevat säännöt ja niihin tehdyt muutokset;

g.	harkitsee ja hyväksyy tarvittaessa strategioita, joilla pyritään saamaan eri alueilta lisää tukea erityistuomioistuimelle;

h.	nimittää neuvoa-antavan paneelin jäsenet ja valitsee tuomarit sekä erityistuomioistuimen syyttäjän, jäljempänä ’syyttäjä’, ja apulaissyyttäjät erityistuomioistuimen perussäännössä määrättyjen menettelyjen mukaisesti;

i.	varmistaa jäsenten ja liitännäisjäsenten tehokkaan yhteistyön kaikilla asianmukaisilla aloilla vastuunjaon järjestelmän pohjalta;

hyväksyy säännöt, jotka koskevat siirtymistä seuraajamekanismiin, erityisesti todistajien suojelun, tuomioiden täytäntöönpanon valvonnan, ennenaikaista, väliaikaista ja lopullista vapauttamista koskevien pyyntöjen käsittelyn, erityistuomioistuimen todisteiden ja asiakirjojen säilyttämisen sekä tällaisten jäljelle jäävien tehtävien rahoituksen osalta;

k.	harkitsee järjestelyjä erityistuomioistuimen tiettyjen muiden kuin oikeudellisten jäljelle jäävien tehtävien koordinoiduksi siirtämiseksi Euroopan neuvostolle erityisesti asiakirjojen ja arkistojen hallinnoinnin osalta;

l.	harkitsee mekanismeja jäsenten ja liitännäisjäsenten avustamiseksi tuomioiden täytäntöönpanoon, tuomittujen vapauttamiseen ja todistajien suojeluun liittyvissä kustannuksissa laajennetun osittaisen sopimuksen päättymisen jälkeen, mahdollisesti myös perustamalla erityisrahaston; sekä

m.	suorittaa muita mahdollisia tehtäviä, jotka ovat tarpeen erityistuomioistuimen toimeksiannon toteuttamiseksi.

3 artikla

Osallistuminen

1. Mikä tahansa Euroopan neuvoston jäsenvaltio tai tarkkailijavaltio, Euroopan unioni, mikä tahansa muu valtio, joka on äänestänyt 23 päivänä helmikuuta 2023 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/6 puolesta, ja mikä tahansa valtio tai kansainvälinen järjestö, joka on osallistunut Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista käsittelevään ydinryhmään, voi tulla hallintokomitean jäseneksi tai liitännäisjäseneksi pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Hallintokomitea voi antaa mille tahansa muulle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, joka on sitä pyytänyt, luvan liittyä hallintokomiteaan jäsenenä tai liitännäisjäsenenä.

3. Liitännäisjäsenet voivat milloin tahansa tulla jäseniksi pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

4 artikla

Kokoonpano

1. Kunkin jäsenen on nimitettävä hallintokomiteaan valtuuskunta, johon kuuluu enintään kaksi edustajaa, ja liitännäisjäsenet voivat nimittää tällaisen valtuuskunnan. Yksi edustajista on nimitettävä valtuuskunnan johtajaksi.

2. Hallintokomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kolmen vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia.

5 artikla

Kokoukset

1. Hallintokomitea kokoontuu niin usein kuin on tarpeen, mutta vähintään kerran vuodessa. Kukin jäsen ja liitännäisjäsen vastaa itse hallintokomitean kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista matka- ja majoituskuluista. Hallintokomitea voi tehdä päätöksiä kirjallisessa menettelyssä sekä sähköisesti.

2. Hallintokomitean ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle pääsihteeri. Kaikista myöhemmistä kokouksista ja niiden paikasta päättää hallintokomitea.

3. Hallintokomitea tekee päätökset annettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä, ja kullakin jäsenellä on yksi ääni. Menettelyä koskevista asioista päätetään annettujen äänten enemmistöllä.

4. Liitännäisjäsenet voivat osallistua hallintokomitean kokouksiin ilman äänioikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista. Liitännäisjäsenet voivat esittää suullisia tai kirjallisia lausuntoja hallintokomitean kokouksissa.

5. Liitännäisjäsenillä, jotka ovat suorittaneet hallintokomitealle vapaaehtoisia, hallintokomitean tämän perussäännön 8 artiklan mukaisesti vahvistamaa määrää vastaavia rahoitusosuuksia, on kaikki jäsenten oikeudet sen varainhoitokauden aikana, jolta ne ovat suorittaneet tällaisen rahoitusosuuden.

6. Pääsihteeri voi osallistua hallintokomitean kokouksiin tai olla niissä edustettuna ilman äänioikeutta. Hallintokomitea voi esityslistallaan olevien asioiden perusteella kutsua asiaa koskevien Euroopan neuvoston elinten tai kansainvälisten järjestöjen edustajia osallistumaan kokouksiinsa tai kokoustensa osaan ilman äänioikeutta. Se voi myös kutsua kokouksiin asiantuntijoita esityslistansa tiettyjen kohtien käsittelyn ajaksi ilman äänioikeutta.

6 artikla

Sihteeristö

1. Hallintokomiteaa avustaa pääsihteerin järjestämä sihteeristö. Sihteeristöä johtaa pääsihteerin nimittämä toimeenpaneva sihteeri.

2. Toimeenpanevalla sihteerillä on oikeus tehdä sopimuksia ja sopia järjestelyistä hallintokomitean puolesta saatuaan sen hyväksynnän.

3. Toimeenpanevalla sihteerillä on seuraavat tehtävät:

a.	hallintokomitean kokousten kutsuminen koolle puheenjohtajaa kuullen;

b.	jokapäiväinen vastuu hallintokomitean sihteeristön toiminnan valvonnasta ja hallinnoinnista;

c.	hallinnollinen ja organisatorinen tuki hallintokomitean työlle yhdessä sihteeristön kanssa, mukaan lukien säännöllinen yhteydenpito sekä kokousten valmistelu;

d.	yhteydenpito erityistuomioistuimen presidentin ja kirjaajan kanssa hallintokomitean työhön liittyvissä asioissa;

e.	vastuu erityistuomioistuimen presidentiltä ja kirjaajalta saatujen asiakirjojen toimittamisesta hallintokomitealle;

f.	yhteydenpito asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten elinten kanssa erilaisissa hallintokomitean työhön liittyvissä asioissa;

g.	yhteydenpito isäntävaltion ja Ukrainan hallituksen kanssa erilaisissa hallintokomitean työhön liittyvissä hallinnollisissa asioissa; sekä

h.	minkä tahansa muiden hänelle tämän perussäännön nojalla kuuluvien tehtävien suorittaminen.

4. Toimeenpaneva sihteeri suorittaa mitä tahansa muita hallintokomitean hänelle osoittamia tehtäviä.

5. Sihteeristö on hallinnollisesti täysin riippumaton Euroopan neuvostosta ja sen elimistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 6 kohdan soveltamista.

6. Sihteeristöön sovelletaan Euroopan neuvoston henkilöstösääntöjä, jollei tämän perussäännön 11 artiklasta muuta johdu.

7 artikla

Riippumattomuus

1. Erityistuomioistuimen perussäännön mukaisesti erityistuomioistuimen tuomarit, syyttäjä, apulaissyyttäjä(t) ja henkilöstö ovat tehtäviään hoitaessaan riippumattomia.

2. Kukin hallintokomitean jäsen ja liitännäisjäsen sekä Euroopan neuvosto ja sen elimet sitoutuvat kunnioittamaan erityistuomioistuimen, mukaan lukien sen henkilöstö, tuomarit, syyttäjä, apulaissyyttäjä(t) ja toimistot, riippumattomuutta ja olemaan pyrkimättä vaikuttamaan niihin niiden hoitaessa tehtäviään. Kukin jäsen ja liitännäisjäsen sitoutuu kunnioittamaan sihteeristön täysin riippumatonta luonnetta ja pidättäytymään pyrkimästä vaikuttamaan sihteeristöön sen hoitaessa tehtäviään.

3. Euroopan neuvoston henkilöstösääntöjen mukaisesti sihteeristön jäsenet eivät saa tehtäviään hoitaessaan pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, kansalaisjärjestöltä tai muulta kolmannelta osapuolelta.

8 artikla

Rahoitus ja talousarvio

1. Laajennetulla osittaisella sopimuksella on perussääntöön perustuvan päätöslauselman Res(93)28 mukaisesti oma talousarvionsa, joka koostuu erityistuomioistuimen ja hallintokomitean menotalousarvioista. Talousarvio rahoitetaan jäsenten vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja liitännäisjäsenten vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla.

2. Hallintokomitea määrittää jäsentensä vuotuisten rahoitusosuuksien sekä liitännäisjäsenille suositeltujen vapaaehtoisten rahoitusosuuksien määrät. Näiden rahoitusosuuksien tulisi pääsääntöisesti perustua kriteereihin, joilla määritetään Euroopan neuvoston yleiseen talousarvioon maksettavien rahoitusosuuksien vuotuinen asteikko, ja niitä voidaan mukauttaa kyseisen asteikon perustana olevien periaatteiden mukaisesti ottaen samalla huomioon kaikki muut tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetut rahoitusosuudet.

3. Hallintokomitea voi vastaanottaa ja käyttää vapaaehtoisia lisäavustuksia ja muita sen työhön liittyviä rahoitusosuuksia, mukaan lukien luontoissuoritukset ja käytettäväksi asetettu henkilöstö. Näiden rahoitusosuuksien on oltava hallintokomitean tavoitteiden ja tehtävien mukaisia.

4. Hallintokomitea hyväksyy vuosittain erityistuomioistuimen menotalousarvion, jota pääsihteeri ehdottaa yhteistyössä erityistuomioistuimen kirjaajan kanssa. Hallintokomitea vahvistaa myös oman menotalousarvionsa ja sihteeristönsä menotalousarvion, jotka pääsihteeri laatii.

5. Hallintokomitea hyväksyy vuosittain laajennetun osittaisen sopimuksen tilinpäätöksen, jonka pääsihteeri laatii Euroopan neuvoston varainhoitosääntöjen, jäljempänä ’varainhoitosäännöt’, mukaisesti ja toimittaa hallintokomitealle yhdessä ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksen kanssa varainhoitosääntöjen mukaisesti.

6. Vapauttaakseen pääsihteerin vastuusta kyseisen varainhoitokauden hallinnoinnista toimeenpaneva sihteeri toimittaa ministerikomitealle laajennetun osittaisen sopimuksen tilinpäätöksen yhdessä sen hyväksynnän tai mahdollisten huomautusten kanssa sekä ulkopuolisen tilintarkastajan laatimat kertomukset varainhoitosääntöjen mukaisesti.

7. Laajennetun osittaisen sopimuksen talousarvion hyväksymiseen ja hallinnointiin sovelletaan varainhoitosääntöjä, ottaen kuitenkin huomioon tämän perussäännön määräykset.

8. Hallintokomitean varoihin sovelletaan Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen (ETS N:o 2) määräyksiä.

9 artikla

Yhteistyö

1. Hallintokomitea pyrkii tekemään toimeksiantonsa toteuttamiseksi yhteistyötä asianmukaisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

2. Kunkin jäsenen tai liitännäisjäsenen on pyrittävä tekemään kansallisen lainsäädäntönsä rajoissa yhteistyötä hallintokomitean, Ukrainan ja isäntävaltion kanssa hallintokomitean toimeksiannon toteuttamista varten.

3. Hallintokomitea pyrkii varmistamaan oikeudenmukaisen taakanjaon kaikissa yhteistyömuodoissa erityistuomioistuimen kanssa ja keskustelee suositeltavista yhteistyömuodoista erityistuomioistuimen sekä hallintokomitean jäsenten ja liitännäisjäsenten välillä. Hallintokomitean jäsenet ja liitännäisjäsenet pyrkivät tekemään tarvittavat sopimukset ja järjestelyt erityistuomioistuimen tehokkaan toiminnan helpottamiseksi, myös asioissa, jotka liittyvät henkilöiden tunnistamiseen ja paikallistamiseen; asiakirjojen tiedoksiantoon; henkilöiden pidättämiseen, siirtämiseen tai säilöönottoon; todistajien suojeluun ja uudelleensijoittamiseen; ja tuomioiden täytäntöönpanoon.

4. Hallintokomitean jäsenet ja liitännäisjäsenet toteavat, että isäntävaltiosopimuksen, joka mahdollistaa erityistuomioistuimen toimivallan käyttämisen isäntävaltion alueella, voimaantulo edellyttää, että tehdään

a.	10 yhteistyösopimusta ja

vähimmäismäärä yhteistyötä koskevia sitoumuksia kullakin seuraavista aloista:

i.	todistajien suojelu ja uudelleensijoittaminen;

ii.	tuomioiden täytäntöönpano;

iii.	vapauttaminen, mukaan lukien väliaikainen vapauttaminen.

10 artikla

Luottamuksellisuus

Jollei hallintokomitea toisin päätä, sen kokouksia ja asiakirjoja käsitellään luottamuksellisina.

11 artikla

Poikkeukset Euroopan neuvoston säännöistä ja määräyksistä

Hallintokomitea voi ministerikomitean suostumuksella poiketa sovellettavista Euroopan neuvoston säännöistä ja määräyksistä, jos se on tarpeen hallintokomitean tehtävien tosiasiallisen hoitamisen kannalta.

12 artikla

Muutokset

1. Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia tähän perussääntöön.

2. Hallintokomitea käsittelee kaikki muutosehdotukset. Hallintokomitea hyväksyy ehdotetut muutokset tämän perussäännön 5 artiklan 3 kohdassa määrätyllä kahden kolmasosan enemmistöllä ja samansisältöisellä päätöksellä, jonka ministerikomitea hyväksyy Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdassa määrätyllä enemmistöllä kokoonpanossaan, joka rajoittuu hallintokomitean jäseninä olevien valtioiden edustajiin.

3. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa hallintokomitean ja ministerikomitean hyväksymän muutoksen tekstin jäsenille hyväksyttäväksi.

4. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikki jäsenet ovat ilmoittaneet Euroopan neuvoston pääsihteerille hyväksyneensä sen omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

13 artikla

Kesto

1. Erityistuomioistuimen oikeudellisen riippumattomuuden turvaamiseksi ja sen toimeksiannon tosiasiallisen toteuttamisen varmistamiseksi laajennettuun osittaiseen sopimukseen ei sovelleta kolmen vuoden koeaikaa koskevaa vaatimusta, joka on vahvistettu Euroopan neuvoston osittaisten ja laajennettujen sopimusten perusteita koskevan ministerikomitean päätöslauselman Res(96)36 6 kohdassa.

2. Ministerikomitea voi hallintokomitean suosituksesta tehdä päätöksen laajennetun osittaisen sopimuksen päättämisestä.

3. Saatuaan erityistuomioistuimen presidentiltä ilmoituksen erityistuomioistuimen toimeksiannon toteuttamisesta hallintokomitean on tarkasteltava asianmukaisia menettelytapoja mekanismin perustamiseksi erityistuomioistuimen seuraajaksi erillisen kansainvälisen välineen avulla. Hallintokomitea voi suositella sopimuspuolille erityistuomioistuimen lakkauttamista ja seuraajamekanismin perustamista.

4. Tämän artiklan 3 kohdassa kuvatussa tilanteessa hallintokomitea hyväksyy yksityiskohtaisen siirtymäsuunnitelman sopimusosapuolten, isäntävaltion ja erityistuomioistuimen presidentin suosituksesta. Suunnitelman on katettava erityisesti todistajien suojelu; tuomioiden täytäntöönpanon valvonta; ennenaikaista, väliaikaista ja lopullista vapauttamista koskevien pyyntöjen käsittely; erityistuomioistuimen todisteiden ja asiakirjojen säilyttäminen; ja rahoitus. Hallintokomitean jäsenten ja liitännäisjäsenten on pyrittävä yhteistyöhön varmistaakseen erityistuomioistuimen toiminnan hallitun lopettamisen.

14 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Jäsenten ja liitännäisjäsenten on pyrittävä ratkaisemaan mahdolliset tämän perussäännön määräysten soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat neuvottelemalla tai muulla keskenään hyväksymällään rauhanomaisella ratkaisutavalla.

15 artikla

Eroaminen ja erottaminen

1. Kukin jäsen tai liitännäisjäsen voi erota hallintokomiteasta pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella.

2. Pääsihteeri vahvistaa vastaanottaneensa ilmoituksen ja ilmoittaa asiasta hallintokomitean jäsenille ja liitännäisjäsenille.

3. Jäsenen eroaminen tulee voimaan sen varainhoitokauden lopussa, jona eroamisesta ilmoitetaan, jos ilmoitus tehdään ennen kyseisen varainhoitokauden 1 päivää kesäkuuta, tai seuraavan varainhoitokauden lopussa, jos eroamisesta ilmoitetaan varainhoitokauden 1 päivänä kesäkuuta tai sen jälkeen. Liitännäisjäsenen eroaminen tulee voimaan ilmoituksen vastaanottohetkellä.

4. Hallintokomitea tarkastelee varainhoitosääntöjen sovellettavien määräysten mukaisesti jäsenen tai liitännäisjäsenen eroamisen tai erottamisen taloudellisia seurauksia ja toteuttaa asianmukaiset järjestelyt.

5. Pääsihteeri ilmoittaa välittömästi asianomaiselle jäsenelle sen eroamisen tämän artiklan 3 kohdan mukaisista seurauksista.

6. Hallintokomitea voi päättää, että jäsen tai liitännäisjäsen, joka toimii hallintokomitean toimeksiannon vastaisella tavalla tai estää sen tehtävien suorittamista, lakkaa olemasta hallintokomitean jäsen tai liitännäisjäsen hallintokomitean määrittämästä päivästä alkaen.