(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 29 päivänä elokuuta 2025 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevan herneproteiinin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille herneproteiinin tuottajien tilapäisen yhteenliittymän (Ad Hoc Coalition of Union Pea Protein Producers), jäljempänä ’valituksen tekijä’, 15 päivänä heinäkuuta 2025 tekemän valituksen johdosta. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti herneproteiinia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/2144 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille ja tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta sekä kehotti niitä osallistumaan siihen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Komission yksiköt hylkäsivät 22 päivänä lokakuuta 2025 NiHTEK Corp Limitedin (NiHTEK) pyynnön, joka koski sen rekisteröimistä asianomaiseksi osapuoleksi, koska yritys ei oman ilmoituksensa mukaan tuottanut eikä myynyt tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja se oli etuyhteydessä kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. NiHTEK pyysi kuulemisesta vastaavaa neuvonantajaa arvioimaan asiaa. Selvitettyään asiaa tarkemmin kuulemisesta vastaava neuvonantaja totesi, että tutkimuksessa käytetty tuotteen määritelmä (”runsaasti proteiinia sisältävä herneproteiini, joka sisältää yli 65 prosenttia proteiinia kuivapainosta ja kattaa herneistä (muun muassa keltaiset ja vihreät peltoherneet) saadun kaikentyyppisen herneproteiinin kaikissa fysikaalisissa muodoissa (mukaan lukien kiinteät (esimerkiksi jauhe) ja nestemäiset (liuos) muodot), myös teksturoiduissa tai teksturoimattomissa”) on rajattu nimenomaan herne- eikä yleisen proteiinipitoisuuden perusteella (proteiinipitoisuudelle asetettu 65 prosentin kynnysarvo ei siis koske yleisesti kaikkien proteiinien pitoisuutta tuotteessa). Seokset eivät kuulu tuotteen määritelmään, jos niiden alkuperäiset fyysiset, kemialliset ja muut ominaisuudet ovat muuttuneet. Näin ollen NiHTEKiä ei laskettu osapuoleksi menettelyssä, koska se ei tuottanut eikä myynyt tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta (vaan jatkojalostustuotetta). Yritystä kehotettiin välittämään mahdolliset huomautuksensa siihen etuyhteydessä olevan kiinalaisen viejän kautta.

(7)

Useita vientiä harjoittavia tuottajia (4) edustava Kiinan elintarvikkeiden, alkuperäistuotannon ja eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonti- ja vientikauppakamari, jäljempänä ’CFNA’, esitti huomautuksia valituksesta ja tutkimuksen vireillepanosta.

(8)

Komissio totesi aluksi, että se tutki valituksen perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti ja tuli siihen tulokseen, että edellytykset tutkimuksen vireillepanolle täyttyivät eli että tutkimuksen vireille panemiseksi oli riittävä näyttö. Koska CFNA ei esittänyt näyttöä tueksi väitteilleen, joiden mukaan komissio ei tutkinut valitusta, nämä väitteet olivat perusteettomia. CFNA antoi myös ymmärtää, ettei komissio kerännyt lisätietoja, mikä pitää paikkansa. Tälle ei ollut tarvetta, koska valituksessa esitettiin riittävä näyttö tutkimuksen vireille panemiseksi.

(9)

CFNA esitti huomautuksia myös valituksessa käytetystä menetelmästä tuonnin arvioimiseksi. Valituksessa tuonti arvioitiin Yhdysvalloissa tehdystä herneproteiinia koskevasta tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella. Valituksessa laskettiin Yhdysvaltoihin tuodun herneproteiinin prosenttiosuus kaikesta Yhdysvaltoihin tulleesta asianomaisiin tullikoodeihin luokiteltavasta tuonnista ja sovellettiin tätä prosenttiosuutta vastaaviin unionin tullikoodeihin. CFNA piti tätä menetelmää virheellisenä, koska valituksessa ei esitetty todisteita siitä, että unionin ja Yhdysvaltojen markkinat olisivat keskenään vertailukelpoiset, koska käsillä olevalla ja Yhdysvalloissa tehdyllä tutkimuksella ei ole sama soveltamisala ja koska yhdysvaltalainen valituksen tekijä arvioi tuonnin markkinaosuuden Yhdysvalloissa suoraan eikä kolmannen maan markkinoiden perusteella.

(10)

CFNA itsekin myönsi huomautuksissaan, että valituksen tekijällä ei ollut käytettävissään tietoja tuontimääristä, koska yhdistetyn nimikkeistön koodit, jäljempänä ’CN-koodit’, joihin herneproteiini luokitellaan unionissa tullimenettelyjä varten, sisältävät myös muita tuotteita. Tätä taustaa vasten komissio katsoi, että valituksen tekijän käyttämä menetelmä oli pätevä. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen on sisällyttävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä. Tutkimuksen vireille panemiseksi tarvittavaa näyttöä koskevat eri oikeudelliset vaatimukset (näytön on oltava ”riittävää”) kuin näyttöä, joka tarvitaan polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden olemassaolon alustavaa tai lopullista määrittämistä varten. Sen vuoksi näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätöntä polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden alustavan tai lopullisen määrittämisen perusteeksi, voi kuitenkin riittää tutkimuksen vireillepanon perusteeksi (5). CFNA ei esittänyt mitään syytä sille, miksi valituksen tekijän käyttämä menetelmä ei olisi pätevä unionin ja Yhdysvaltojen markkinoiden vertailukelpoisuuteen liittyvien seikkojen tai erilaisten tuotteen määritelmien takia tai miksi tapa, jolla yhdysvaltalainen valituksen tekijä – joka kamppaili saman ongelman kanssa kuin unionin valituksen tekijä – arvioi tuonnin, vaikuttaisi siihen, onko valituksessa käytetty menetelmä virheellinen vai ei. CFNA ei myöskään esittänyt vaihtoehtoista menetelmää, jota voitaisiin käyttää valituksessa käytetyn menetelmän sijaan.

(11)

CFNA vastusti sitä, että komissio piti valituksen tekijöiden nimet salassa. CFNA:n mukaan valituksen tekijät eivät perustelleet nimiensä salassa pitämistä koskevaa pyyntöään eivätkä esittäneet valituksen avoimessa versiossa riittävää yhteenvetoa yhteyksistään Kiinaan. Lisäksi CFNA väitti, että valituksen tekijöiden henkilöllisyyksien salassa pitäminen esti asianomaisia osapuolia todentamasta, että valituksen tekijöiden voidaan katsoa olevan osa unionin tuotannonalaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ja että valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan puolesta, jäljempänä ’edustavuutta koskeva arviointi’.

(12)

Kaikki valituksen tekijät perustelivat pätevin syin, miksi niiden henkilöllisyyden paljastamisella voisi olla kielteisiä seurauksia niille ja miksi tämä voisi vahingoittaa niitä. Pyynnön avoimessa versiossa annettiin asianomaisille osapuolille riittävät tiedot syistä, joiden takia valituksen tekijöiden nimet pidettiin salassa. Näiden syiden tarkempi selostaminen tai yksityiskohtaisempien tietojen antaminen valituksen tekijöiden yhteyksistä Kiinaan voisi johtaa kyseisten yritysten nimien paljastumiseen.

(13)

Valituksen tekijöiden henkilöllisyyksien salassa pitäminen ei vaikuttanut asianomaisten osapuolten mahdollisuuteen todentaa, ovatko valituksen tekijät osa unionin tuotannonalaa, eikä edustavuutta koskevaan arviointiin. Valituksessa esitetään luettelo kaikista unionin tuottajista (6), ja sen avulla asianomaiset osapuolet voivat ottaa selvää kyseisten yritysten toiminnasta.

(14)

Komissio otti edustavuutta koskevaa arviointia varten ennen vireillepanoa yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin herneproteiinin tuottajiin unionissa ja pyysi niitä ilmaisemaan kantansa tutkimuksen vireillepanoon sekä toimittamaan tiedot tuotannostaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 väliseltä ajalta). Arvioinnin tulos sekä tiedot yrityksistä, joihin komissio otti yhteyttä, ei-luottamukselliset vastaukset ja menetelmä asetettiin saataville tutkimuksen ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa, jäljempänä ’edustavuutta koskeva muistio’. Yli 50 prosenttia unionin koko tuotannonalasta ilmaisi kannattavansa tutkimuksen vireillepanoa, eikä yksikään tuottaja ilmaissut vastustavansa sitä tai suhtautuvansa siihen neutraalisti. Näin ollen perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa asetettu kynnysarvo täyttyi. Kynnysarvo tutkimuksen vireille panemiseksi täyttyisi, vaikka tuotantomäärä määritettäisiin vastaajilta saaduissa kolmessa ei-luottamuksellisessa, nimettömässä vastauksessa esitettyjen vaihteluvälien alarajan mukaan. Lisäksi edustavuutta koskevassa muistiossa mainittiin kaikki yritykset, joihin otettiin yhteyttä, joten asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus ottaa selvää kyseisten yritysten toiminnasta.

(15)

CFNA väitti, että salassa pidettyjen tietojen osuus oli kohtuuton ja että tämä esti sitä todentamasta tietoja ja käyttämästä puolustautumisoikeuksiaan. Konkreettisesti CFNA väitti seuraavaa: i) valituksesta jätettiin pois useita keskeisiä tietoja unionin tuotannonalan tilanteesta sillä perusteella, että näiden tietojen paljastaminen saattaisi johtaa yksittäisten valituksen tekijöiden henkilöllisyyden paljastumiseen, ii) ei ollut mitään syytä olla paljastamatta valituksen tekijöiden tietoja, koska ne olivat useilta yrityksiltä saatuja yhdistettyjä tietoja, iii) valituksesta oli jätetty pois keskeisiä tietoja, kuten hintatarjoukset ja polkumyynti-, vahinko- ja hinnan alittavuuden marginaalia koskevat laskelmat, ja iv) tutkimuksen kohteena oleva tuote määriteltiin valituksessa sellaisten tekijänoikeudella suojattujen tietojen perusteella, joita ei julkistettu, mikä esti asianomaisia osapuolia pyytämästä tiettyjen tuotteiden jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. CFNA piti tätä ongelmallisena, kun otetaan huomioon, että käsillä olevan tutkimuksen soveltamisala on epätavallisen laaja, laajempi kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyjen kiinalaista herneproteiinia koskevien tutkimusten soveltamisala.

(16)

Kaikki unionin tuotannonalaa koskevat tiedot julkistettiin kokonaisuudessaan (7). Sen sijaan valituksessa ei paljastettu, kuinka suuren osan koko unionin tuotannonalasta valituksen tekijät muodostavat, koska tämän tiedon perusteella asianomaiset osapuolet olisivat voineet päätellä valituksen tekijöiden henkilöllisyydet. Yksinomaan valituksen tekijöitä koskevista tiedoista esitettiin valituksessa ei-luottamukselliset yhteenvedot (8) sekä vaihteluväleinä että indekseinä. Valituksessa esitettiin ei-luottamukselliset yhteenvedot myös polkumyyntimarginaalia, hinnan alittavuuden marginaalia ja vahinkomarginaalia koskevista laskelmista (9). Tuotteen määritelmän osalta komissio huomauttaa, että kuten perusasetuksen 19 artiklassa nimenomaisesti todetaan, jotkin tiedot voivat olla luonteeltaan luottamuksellisia tai niitä ei muutoin voida paljastaa kokonaisuudessaan, ja että tällaisia ovat muun muassa tekijänoikeudella suojatut tiedot. Kaikista tekijänoikeudella suojattuihin tietoihin perustuvista tiedoista esitettiin valituksessa yhteenveto, ja tuotteen määritelmää koskevassa kohdassa asianomaisille osapuolille ilmoitettiin tutkimuksen soveltamisala, jotta ne voisivat tarvittaessa pyytää tuotteiden jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle. Tuotteen määritelmä ei perustunut mihinkään tekijänoikeudella suojattuihin tietoihin. Sillä, että käsillä olevan tutkimuksen soveltamisala poikkeaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyjen tutkimusten soveltamisalasta, ei ole tässä yhteydessä merkitystä, koska tässä tapauksessa soveltamisala määritettiin valituksessa sellaisten tuotteiden perusteella, joiden tuonti aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, ei yhdysvaltalaisille tai kanadalaisille tuottajille. Yhteenvetona todetaan, että valituksen avoimessa versiossa esitetyt tiedot olivat riittävät, jotta asianomaiset osapuolet pystyivät käyttämään puolustautumisoikeuksiaan ja esittämään huomautuksia valituksesta, kuten ne tekivätkin, ja huomautusten lisäksi ne esittivät myös pyyntöjä, jotka koskivat tiettyjen tuotteiden jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle.

(17)

CFNA esitti huomautuksia myös valituksessa esitetyistä vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista väitteistä. Se väitti, että valituksessa esitetyt tuontimäärät ja -arvot olivat epäluotettavia, että Kiinasta tuli vain hyvin pieni määrä tuontia unioniin, että myynti unionissa kasvoi vuosina 2021–2024 ja että hinnat nousivat vuosina 2021–2023 ja olivat huomattavasti korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat. Lisäksi CFNA väitti, että valituksessa ei otettu huomioon muiden tekijöiden kuin Kiinasta tulevan tuonnin osuutta unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen. CFNA:n mukaan tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi kustannusten nousu, joka on seurausta Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjältä tulevaan herneiden tuontiin unionissa sovellettavista toimenpiteistä, sekä energiakustannusten nousu, unionin tuotannonalan heikko vientitulos ja muista kolmansista maista tuleva tuonti.

(18)

Valitusvaiheessa vahinkoa koskevan näytön riittävyyden arviointi edellyttää muun muassa perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdassa kuvattujen asiaankuuluvien tekijöiden tarkastelua. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ei edellytetä, että kaikkien perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa mainittujen vahinkotekijöiden olisi osoitettava heikkenemistä, jotta merkittävän vahingon esiintyminen voidaan todeta. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaan valitukseen on sisällyttävä tietoja polkumyynnillä tapahtuvaksi väitetyn tuonnin määrän muutoksista, tällaisen tuonnin vaikutuksesta samankaltaisen tuotteen hintoihin unionin markkinoilla sekä tuonnin seurausvaikutuksista unionin tuotannonalaan, mitä osoittavat merkitykselliset (mutteivät välttämättä kaikki) tekijät ja indikaattorit, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, kuten perusasetuksen 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa luetellut tekijät. Kaikkien tekijöiden ei siis tarvitse osoittaa heikkenemistä, jotta vahinkoa koskeva näyttö voidaan todeta riittäväksi, eikä valituksessa myöskään välttämättä tarvitse tarkastella kaikkia näitä tekijöitä.

(19)

Vahingon osalta valituksessa esitetty analyysi osoitti, että oli olemassa riittävästi näyttöä siitä, että Kiinasta tuleva herneproteiinin tuonti unionin markkinoille kasvoi (sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna) ja että tämä aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(20)

Väitettä, joka koskee määrien ja arvojen määrittämistä valitusvaiheessa, käsiteltiin jo johdanto-osan 10 kappaleessa. Erityisesti Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen kehittymisen osalta todetaan, että valituksessa esitetyn näytön mukaan tuontimäärät kasvoivat 29 prosenttia vuosina 2021–2024 ja tuonnin markkinaosuus vuonna 2024 oli 59 prosenttia (vuonna 2020 vastaava osuus oli 58 prosenttia). Lisäksi valituksessa esitetyn näytön mukaan tämä tuonti tapahtui polkumyyntihinnoin, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat merkittävästi, 22 prosentilla vuonna 2024, ja valituksessa lasketut vahinkomarginaalit olivat noin 80 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että tällä oli vahingollinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, minkä osoittavat esimerkiksi tuotantomäärien supistuminen, kapasiteetin käyttöasteen lasku ja taloudellisten tulosten heikkeneminen. Tätä havainnollistaa valituksen tekijöiden voittomarginaalin supistuminen 23 prosenttiyksiköllä tarkastelujakson aikana, mikä johti tappioihin vuonna 2024.

(21)

Syy-yhteyden osalta valituksen kohdassa 7 esitettiin riittävästi näyttöä siitä, että Kiinasta tuleva herneproteiinin tuonti vaikutti unionin tuotannonalan tulokseen, kuten johdanto-osan 20 kappaleessa kuvataan. Se, että unionin tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan, kun unioniin tuli aiempaa enemmän polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat ja jotka alittivat myös sen tuotantokustannukset koko valituksessa käytetyn tarkastelujakson ajan, viittaa vahvasti syy-yhteyden olemassaoloon.

(22)

Valituksen kohdassa 7 analysoitiin myös muita tekijöitä, kuten unionin tuotannonalan vientitoimintaa, sen kustannusten nousua sekä tuontia muista kolmansista maista. Valituksessa esitettiin kuitenkin riittävä näyttö siitä, että yksikään näistä tekijöistä yksin tai yhdessä ei pystynyt selittämään unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemistä. Valituksessa esitetyn näytön mukaan Kiinasta unionin markkinoille hyvin suurina määrinä tullut tuonti, jonka markkinaosuus oli yli 50 prosenttia ja jonka hinnat alittivat tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotantokustannukset, johti kannattavuuden heikkenemiseen, koska unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua asiakkailleen. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli vähäinen verrattuna Kiinasta tulevaan tuontiin. Vientitoiminnan osalta valituksessa myönnettiin, että se saattoi vaikuttaa vahinkoon mutta ei siinä määrin, että se voisi heikentää syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(23)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnistä ja siitä johtuvasta vahingosta valituksessa esitetty näyttö oli riittävä tutkimuksen panemiseksi vireille perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti.

(24)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(25)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Komissio valitsi otoksen tuotannon ja myyntimäärän perusteella. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa.

(26)

Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta ja -myynnistä unionissa oli yli 60 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Otoksesta ei esitetty huomautuksia. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(27)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(28)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi etuyhteydettömiin tuojiin ei sovellettu otantaa.

(29)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(30)

Kolmetoista asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta.

(31)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Yantai T.Full Biotech Co. Ltd., jäljempänä ’T.Full’, ja Hengyuan Biotechnology Co., Ltd. sekä siihen etuyhteydessä olevat yritykset Shandong Jianyuan Bioengineering Co., Ltd ja Jianyuan International Co. Ltd., jäljempänä ’Jianyuan Group’, toimittivat ehdotettua otosta koskevia huomautuksia, joissa ne väittivät, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat valmistavat pääasiassa rehulaatuista herneproteiinia, kun taas T.Full ja Jianyuan Group tuottavat kyseistä tuotetta elintarvikelaatuisena. Molemmat tuottajat pyysivät, että ne sisällytettäisiin otokseen, jotta varmistetaan, että niiden valmistama tuotelaji sisältyy polkumyyntilaskelmaan.

(32)

Valituksen tekijä kannatti komission valitsemaa otosta.

(33)

Komissio arvioi vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä väitteitä ja katsoi, että otokseen valitut yritykset edustavat merkittävää osaa, noin 70:tä prosenttia, kaikesta johdanto-osan 30 kappaleessa mainittujen 13 kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan herneproteiinin viennistä Kiinasta unioniin. Lisäksi otoksen valintahetkellä julkisesti saatavilla olleiden tietojen mukaan otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat tuottivat ja myivät tutkimusajanjaksolla kaikkia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotelajeja. Sen vuoksi kahden muun yrityksen sisällyttäminen otokseen ei olisi parantanut otoksen edustavuutta, minkä vuoksi komissio hylkäsi tältä osin esitetyt väitteet.

(34)

Jianyuan Group totesi aikovansa pyytää komissiota vahvistamaan yksilöllisen polkumyyntimarginaalinsa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’yksilöllinen tarkastelu’. Se ei kuitenkaan vastannut kyselylomakkeeseen komission vireillepanoilmoituksessa asettamassa määräajassa. Yksikään otoksen ulkopuolisista vientiä harjoittavista tuottajista ei siis pyytänyt yksilöllistä tarkastelua.

(35)

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa mainitaan, valituksen tekijät pyysivät, että niiden nimet pidetään luottamuksellisina perusasetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseiset yritykset pyysivät, että niiden nimet pidettäisiin salassa vireillepanoa edeltävässä vaiheessa ja tutkimuksen aikana sillä perusteella, että ne saattaisivat muuten joutua paikallisviranomaisten ja kiinalaisten asiakkaidensa vastatoimien kohteeksi, sillä näillä kolmella yrityksellä on liiketoimintaan liittyviä yhteyksiä kyseiseen maahan.

(36)

Komissio tarkasteli yritysten pyyntöä ja totesi, että vastatoimien riski oli olemassa. Tämän perusteella komissio myönsi näiden yritysten osalta luottamuksellisen käsittelyn koko menettelyn ajalle.

(37)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(38)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille aikovansa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja tehdä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa koskevat päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kiinan viranomaisilta ei saatu huomautuksia.

(39)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös otokseen valituille unionin tuottajille, otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, unionin herneproteiinin tuottajien tilapäiselle yhteenliittymälle, jäljempänä ’makrokysely’, sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (10) vireillepanopäivänä.

(40)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(41)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(42)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on runsaasti proteiinia sisältävä herneproteiini, joka sisältää yli 65 prosenttia proteiinia kuivapainosta ja kattaa herneistä (muun muassa keltaiset ja vihreät peltoherneet) saadun kaikentyyppisen herneproteiinin kaikissa fysikaalisissa muodoissa (mukaan lukien kiinteät (esimerkiksi jauhe) ja nestemäiset (liuos) muodot), myös teksturoiduissa tai teksturoimattomissa, jäljempänä ’herneproteiini’.

(43)

Herneproteiini saadaan eristämällä herneistä proteiini ja puhdistamalla se (11). Herneproteiinin tuotannon pääasiallinen raaka-aine ovat herneet, jotka täyttävät herneproteiinille asetetut vaatimukset. Herneet puhdistetaan ja kuoritaan, minkä jälkeen ne murskataan ja jauhetaan, jotta saadaan hernejauhoa. Jauhon sisältämä proteiini eristetään märkärouhintaprosessissa, jossa herneiden pääasialliset ainesosat (tärkkelys, proteiini ja kuitu) erotetaan toisistaan. Proteiini uutetaan, puhdistetaan, tiivistetään ja kuivatetaan. Edellä luetellut vaiheet – proteiinin eristäminen, uuttaminen, puhdistaminen, tiivistäminen ja kuivattaminen – ovat tuotantoprosessin ratkaisevat vaiheet, joiden avulla saadaan kulutukseen kelpaavaa proteiinia.

(44)

Herneproteiinia käytetään sekä ihmisravinnossa että eläinten rehussa vaihtoehtona eläinvalkuaiselle. Sitä voidaan käyttää sellaisenaan tai ihmisille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja juomien raaka-aineena sekä lemmikkieläinten ruoassa, erikoisrehuissa ja kalanrehussa.

(45)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä seuraaviin CN- ja Taric-koodeihin:

ex 3504 00 90 (Taric-koodi 3504 00 90 91),

ex 2106 10 20 (Taric-koodi 2106 10 20 40),

ex 2106 10 80 (Taric-koodit 2106 10 80 31, 2106 10 80 39 ja 2106 10 80 71),

ex 2106 90 92 (Taric-koodi 2106 90 92 75),

ex 2303 10 90 (Taric-koodi 2303 10 90 10),

ex 2309 10 11 , ex 2309 10 13 , ex 2309 10 15 , ex 2309 10 19 , ex 2309 10 31 , ex 2309 10 33 , ex 2309 10 39 , ex 2309 10 51 , ex 2309 10 53 , ex 2309 10 59 , ex 2309 10 70 , ex 2309 10 90 , ex 2309 90 10 ja ex 2309 90 20 ,

ex 2309 90 31 (Taric-koodit 2309 90 31 12, 2309 90 31 14, 2309 90 31 17, 2309 90 31 19, 2309 90 31 30, 2309 90 31 81 ja 2309 90 31 91),

ex 2309 90 33 , ex 2309 90 35 , ex 2309 90 39 , ex 2309 90 41 , ex 2309 90 43 , ex 2309 90 49 , ex 2309 90 51 , ex 2309 90 53 , ex 2309 90 59 , ex 2309 90 70 ja ex 2309 90 91 ,

ex 2309 90 96 (Taric-koodit 2309 90 96 31, 2309 90 96 39, 2309 90 96 91 ja 2309 90 96 95),

jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(46)

Jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet väittivät tutkimuksen vireillepanon jälkeen, että tarkasteltavana oleva tuote voidaan luokitella myös tiettyihin CN-koodeihin, joita ei mainittu vireillepanoilmoituksessa. Komissio tarkasteli näitä väitteitä ja totesi niiden pitävän paikkansa. Sen vuoksi se julkaisi 19 päivänä joulukuuta 2025 vireillepanoilmoituksen muuttamista koskevan ilmoituksen (12) sisällyttääkseen kyseiset CN-koodit tuotteen määritelmään. Tuotteen määritelmä ei muuttunut, joten tutkimuksen soveltamisala on sama kuin vireillepanopäivänä. Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia edellä mainittujen CN-koodien sisällyttämisestä tuotteen määritelmään. Annetussa määräajassa ei saatu huomautuksia.

(47)

Tämän jälkeen tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta ei voida luokitella joihinkin vireillepanoilmoituksen muuttamista koskevassa ilmoituksessa lueteltuihin Taric-koodeihin (koodeihin 2309 90 31 51, 2309 90 31 59, 2309 90 31 61, 2309 90 31 69, 2309 90 96 51, 2309 90 96 59, 2309 90 96 61 ja 2309 90 96 69). Näin ollen näitä koodeja ei ole sisällytetty tuotteen määritelmään.

(48)

Komissio muutti (13)19 päivänä joulukuuta 2025 kirjaamista koskevaa asetusta sisällyttämällä siihen tietyt CN-koodit johdanto-osan 46 kappaleessa esitetyistä syistä. Johdanto-osan 47 kappaleessa selitetyistä syistä kirjaamisvelvollisuus ei koskenut kyseisessä kappaleessa mainittuihin koodeihin luokiteltavaa tuontia.

(49)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(50)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(51)

Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food Co., Ltd pyysivät, että teksturoitu herneproteiini jätettäisiin tutkimuksessa käytettävän tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kyseiset yritykset väittivät, että i) teksturoitu ja teksturoimaton herneproteiini eroavat merkittävästi toisistaan fyysisten ominaisuuksien, tuotantoprosessin, tuotantokustannusten ja hinnoittelun osalta ii) eivätkä ne ole keskenään korvattavissa markkinoilla ja että iii) Kanadassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä, Kiinaan kohdistuvia kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa teksturoitu herneproteiini ei kuulunut tuotteen määritelmään.

(52)

Teksturoitua herneproteiinia saadaan herneproteiinille tehtävän teksturointiprosessin avulla. Teksturointi muuttaa lopputuotteen muotoa. Komissio myöntää, että tämä ylimääräinen tuotantovaihe voi johtaa eroihin kustannuksissa ja hinnoissa.

(53)

Tästä lisätoimenpiteestä ja näiden tuotteiden erilaisesta muodosta huolimatta teksturoitu ja teksturoimaton herneproteiini valmistetaan kuitenkin itse herneproteiinin valmistusvaiheeseen asti samoista raaka-aineista ja samaa tuotantoprosessia käyttäen ja niillä on sama käyttötarkoitus, sillä niitä molempia käytetään ihmisravinnossa ja eläinten rehussa kasviperäisen proteiinin lähteenä. Näin ollen teksturoidulla ja teksturoimattomalla herneproteiinilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Koska teksturoidulla herneproteiinilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin teksturoimattomalla herneproteiinilla, erot kustannuksissa ja hinnoissa eivät itsessään ole riittävä syy jättää teksturoitua herneproteiinia tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(54)

Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food Co., Ltd väittivät myös, että teksturoitu ja teksturoimaton herneproteiini eivät ole keskenään korvattavissa markkinoilla, koska teksturoitua herneproteiinia käyttävät pääasiassa kasvistuotteiden valmistajat kasvipohjaisten valmistuotteiden tai valmiiden kasvistuotteiden raaka-aineena, kun taas teksturoimatonta herneproteiinia käytetään pääasiassa elintarvikkeiden ainesosana tai lemmikkieläinten ravinnoksi tarkoitetuissa valmisteissa esimerkiksi ravintolisä-, elintarvike- ja juomamarkkinoilla sekä urheiluravitsemustuotteiden markkinoilla. Teksturoitu ja teksturoimaton herneproteiini on siis suunnattu eri segmenteille.

(55)

Se, että tuote saattaa tietyssä lopullisessa muodossa soveltua paremmin tiettyjen jatkojalostustuotteiden tuotantoon, ei muuta sitä tosiasiaa, että kyseisillä kahdella herneproteiinilajilla on samat ominaisuudet, kuten johdanto-osan 53 kappaleessa todetaan. Päinvastoin – kuten Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd:n ja Jiujiang Tiantai Food Co:n väitteistä käy ilmi, teksturoidulla ja teksturoimattomalla herneproteiinilla on sama käyttötarkoitus: riippumatta siitä, missä muodossa nämä elintarvikevalmisteet ovat, niitä molempia käytetään ihmisravinnossa ja eläinten rehussa kasviperäisen proteiinin lähteenä, ja molempia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, koska niillä on samat ominaisuudet.

(56)

Lopuksi todetaan, että sillä, että teksturoitu herneproteiini ei kuulunut tuotteen määritelmään Kanadassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä, Kiinaan kohdistuvia kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa, ei ole merkitystä tässä tutkimuksessa käytettävän tuotteen määritelmän määrittämisen kannalta.

(57)

Näistä syistä komissio hylkäsi tämän väitteen tässä vaiheessa tutkimusta.

(58)

Lisäksi Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food Co., Ltd pyysivät, että myös herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on alle 80 prosenttia, jätettäisiin tutkimuksessa käytettävän tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kyseiset yritykset väittivät, että herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on alle 80 prosenttia, ja herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on 80 prosenttia tai enemmän, eroavat toisistaan i) muodoltaan, ii) tuotantoprosessiltaan sekä iii) käyttötarkoituksiltaan ja että ne on suunnattu eri markkinasegmenteille.

(59)

Muodon osalta Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food Co., Ltd väittivät, että herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on 80 prosenttia tai enemmän, on tavallisesti hienon jauheen muodossa, kun taas herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on alle 80 prosenttia, on yleensä karkeamman jauheen tai rakeiden muodossa, ja että tulliviranomaiset pystyvät erottamaan nämä tuotteet toisistaan tämän perusteella.

(60)

Molemmilla näillä herneproteiinilajeilla on samat ominaisuudet, niiden perustuotantoprosessit ovat samat, ja niillä on samat käyttötarkoitukset, kuten jo johdanto-osan 53 kappaleessa todettiin. Niiden erilainen muoto ei muuta tätä tosiasiaa. Väite on myös teknisesti virheellinen, koska herneproteiinin hiukkaskoko (hieno jauhe tai rakeet) ei liity sen proteiinipitoisuuteen, vaan hiukkaskokoa voidaan muuttaa kaikkien proteiinipitoisuuksien osalta jauhamalla. Lopuksi todetaan, että sillä, että tulliviranomaiset pystyvät mahdollisesti erottamaan eri lajit toisistaan niiden muodon perusteella, ei ole merkitystä määritettäessä, onko tuotteilla samat perusominaisuudet.

(61)

Tuotantoprosessin osalta Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food Co., Ltd väittivät, että 80 prosenttia tai sitä enemmän proteiinia sisältävän herneproteiinin valmistusprosessi on monimutkaisempi, koska siihen kuuluu joitakin ylimääräisiä vaiheita.

(62)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että nämä valmistusprosessien erot ovat pieniä ja ne rajoittuvat tiettyihin mukautuksiin, joiden avulla proteiinipitoisuutta säädetään. Joka tapauksessa nämä erot eivät muuttaisi sitä tosiasiaa, että molemmissa tapauksissa lopputuote on herneproteiini, jonka proteiinipitoisuus on suuri, joten molempien tuotetyyppien peruskäyttötarkoitus on sama.

(63)

Käyttötarkoituksen ja markkinasegmenttien osalta Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd. ja Jiujiang Tiantai Food väittivät, että herneproteiinia, jonka proteiinipitoisuus on 80 prosenttia tai enemmän, käytetään pääasiassa elintarvikkeiden ainesosana esimerkiksi ravintovalmisteissa, terveystuotteissa, ravintolisissä ja kasvipohjaisissa elintarvikkeissa. Sen sijaan herneproteiinia, jonka proteiinipitoisuus on alle 80 prosenttia, käytetään yleensä vain kalanrehuissa ja lemmikkieläinten ravinnoksi tarkoitetuissa valmisteissa.

(64)

Samat perustelut, jotka esitettiin johdanto-osan 55 kappaleessa vastattaessa samaan, teksturoimatonta herneproteiinia koskevaan väitteeseen, pätevät myös herneproteiiniin, jonka proteiinipitoisuus on alle 80 prosenttia, toisin sanoen se, että tuote soveltuu tietyssä lopullisessa muodossa paremmin tiettyjen jatkojalostustuotteiden tuotantoon, ei muuta sitä tosiasiaa, että kyseisillä kahdella herneproteiinilajilla on samat ominaisuudet ja sama käyttötarkoitus.

(65)

Näistä syistä komissio hylkäsi tämän väitteen tässä vaiheessa tutkimusta.

(66)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa oli saatavilla riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan.

(67)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja herneproteiinin tuotantoon käytettävistä tuotantopanoksista. Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot.

(68)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 11 päivänä helmikuuta 2026, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Kiinan viranomaisilta ei saatu huomautuksia perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta.

(69)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että se oli alustavasti valinnut käytettävissä olevan näytön perusteella Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(70)

Sanjia Group esitti 12 päivänä syyskuuta 2025 huomautuksia valituksen tekijän ehdottamista mahdollisista edustavista maista ja pyysi, ettei Argentiinaa jätettäisi mahdollisten edustavien maiden luettelon ulkopuolelle. Sanjia Group perusteli pyyntönsä sillä, ettei raaka-aineiden vientivero vaikuta Argentiinan tuontihintaan vaan enimmäkseen maan kotimarkkinahintoihin eli vientivero ei vaikuta siihen, soveltuuko maa edustavaksi maaksi. Lisäksi Sanjia Group ehdotti, että myös muita maita tarkasteltaisiin mahdollisina vaihtoehtoina edustavaksi maaksi, jos edustavan maan valinnassa otetaan huomioon maita, joissa on muiden kasviproteiinien tuotantoa. Sanjia Group yksilöi Turkin ja Malesian maiksi, joissa saattaisi olla samaan luokkaan kuuluvien tuotteiden tuotantoa, mutta ei esittänyt perusteluja tälle väitteelle.

(71)

Valituksen tekijä totesi vastauksessaan Sanjia Groupin huomautuksiin olevansa eri mieltä Argentiinan soveltuvuudesta mahdolliseksi edustavaksi maaksi tärkeimmän raaka-aineen eli herneen vientirajoitusten vuoksi. Muiden Sanjia Groupin ehdottamien mahdollisten edustavien maiden osalta valituksen tekijä korosti, ettei Sanjia Group toimittanut mitään näyttöä, joka tukisi kyseisten maiden valintaa edustavaksi maaksi.

(72)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 9 päivänä helmikuuta 2026 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien ja 3.2.2 jaksossa yksityiskohtaisesti selitettyjen syiden perusteella mahdollisia edustavia maita ja määritti Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Komissio sai huomautuksia muistiosta otokseen valituilta kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä.

(73)

Kaikki huomautuksia esittäneet osapuolet kannattivat Brasilian valintaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Lisäksi Sanjia Group ja Shuangta Group väittivät, etteivät niiden kyselyvastauksissaan ilmoittamat keltaisen herneen tuontihinnat ole vääristyneitä. Kaikki osapuolet esittivät huomautuksia yksittäisistä vertailuarvoista, ja sekä Sanjia Group että Shuangta Group esittivät huomautuksia myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskemisesta. Valituksen tekijä toimitti vireillepanoilmoituksessa asetetun määräajan jälkeen huomautuksia keltaisen herneen kansainvälisistä hinnoista. Kaikki huomautukset kuvataan yksityiskohtaisesti ja niitä käsitellään 3.2.2 jaksossa.

(74)

Analysoituaan toimitetut huomautukset ja tiedot komissio päätteli, että Brasilia on asianmukainen valinta edustavaksi maaksi, jonka vääristymättömiä hintoja ja kustannuksia käytettäisiin normaaliarvon määrittämiseen.

(75)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(76)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos – – päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(77)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(78)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(79)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen.

(80)

Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(81)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(82)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (14), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Maaraportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanon yhteydessä.

(83)

Valituksen tekijä väitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi normaaliarvon määrittämiseen ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia.

(84)

Valituksen tekijä viittasi kantansa tueksi maaraporttiin (15) sisältyvään näyttöön. Lisäksi valituksen tekijä muistutti seuraavassa luetelluista seikoista, jotka viittaavat siihen, että Kiinassa esiintyy asianomaisella sektorilla merkittäviä vääristymiä ja että nämä vääristymät vaikuttavat herneproteiinin tuotantoon.

(85)

Ensinnäkin kyseinen sektori, herneproteiinin alasektori mukaan lukien, on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat:

(86)

Toiseksi valtion läsnäolo herneproteiinia tuottavissa yrityksissä mahdollistaa myös viranomaisten puuttumisen hintoihin ja/tai kustannuksiin:

(87)

Kolmanneksi Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin:

(88)

Viidenneksi myös asianomaisen sektorin palkkakustannukset ovat vääristyneitä:

(89)

Kuudenneksi herneproteiinin tuottajilla on mahdollisuus saada sellaisten instituutioiden myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia:

(90)

Näiden tekijöiden vuoksi valituksen tekijä katsoi, että herneproteiinisektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

(91)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö sisälsi näytön, joka esitetään maaraportissa sekä sen päivitetyssä versiossa (16), jäljempänä ’päivitetty maaraportti’, joka perustuu julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin.

(92)

Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa voidaan vahvistaa.

(93)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu niin kutsuttuun sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus” (17).

(94)

Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (18). Lisäksi Kiinan viranomaiset pyrkivät ”edistämään valtion omistaman pääoman keskittymistä tärkeille toimialoille [...] ja tulevaisuuteen suuntautuville strategisille kehittyville teollisuudenaloille” (19) sekä ”tekemään lisää pääomanlisäyksiä valtion omistamien yritysten korkealaatuisen kehityksen tukemiseksi” (20). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä.

(95)

Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki. Siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (21).

(96)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan.

(97)

Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä.

(98)

Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (22). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä.

(99)

Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(100)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (23). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(101)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 2025 analyysin, joka vahvistaa suunnitelmien sitovan luonteen: ”Kansallisten kehityssuunnitelmien tieteellinen muotoilu ja tehokas täytäntöönpano ovat tärkeitä keinoja, joilla puolue johtaa tehokkaasti taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Kiina on modernisointitavoitteeseen pyrkiessään hahmotellut ja ottanut käyttöön institutionaalisen järjestelmän, jossa kommunistisen puolueen keskuskomitea johtaa suunnitelmien laadinta- ja hyväksymisprosessia keskitetysti ja yhtenäisesti: ensin puolueen keskuskomitean täysistunto tekee suunnitelmaehdotuksen, sitten valtioneuvosto laatii siitä luonnoksen, ja lopuksi kansankongressi arvioi ja hyväksyy suunnitelman, minkä jälkeen se julkistetaan ja pannaan täytäntöön. Tällä tavoin puolueen ehdotukset muunnetaan käytännössä valtion ja kansan tahdoksi. Tämän prosessin myötä puolueen keskuskomitean merkittävät strategiset päätökset muutetaan oikeudellisesti sitoviksi ja kaikkialla maassa täytäntöönpantaviksi suunnitelmiksi” (24). Kaikki nämä suunnitelmat yhdessä kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla.

(102)

Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita.

(103)

Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen).

(104)

Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (25).

(105)

Toiseksi taloudellisten resurssien jakamisen osalta käytössä on useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään edelleen yksityisiä investointeja (26). Tältä osin Kiinan viranomaiset pyrkivät ”kasvattamaan keskushallinnon talousarvioresursseja kriteerit täyttävien yksityisten investointihankkeiden tukemiseksi sekä toimimaan aktiivisesti ohjaavassa ja johtavassa roolissa”. Lisäksi Kiinan viranomaiset aikovat ”hyödyntää tehokkaasti uusia toimintapoliittisia rahoitusvälineitä [sekä] tukea useita kriteerit täyttäviä yksityisiä investointihankkeita tärkeillä tuotannonaloilla ja keskeisillä alueilla” (27).

(106)

Lisäksi Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit, joita Kiinan viranomaiset kuvailevat ”tärkeimmäksi reaalitaloutta palvelevaksi voimaksi, joka tukee merkittävällä tavalla kansantalouden vakautta ja pitkän aikavälin kehitystä” (28). Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (29).

(107)

Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (30).

(108)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä säädetään nimenomaisesti, että julkiset hankinnat on toteutettava niin, että ”niiden avulla saavutetaan kansalliset talouden ja yhteiskunnan kehittämistä koskevien politiikkojen tavoitteet” (31). Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (32).

(109)

Myös investoinneissa Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Investointien seuranta sekä investointeihin liittyvät erilaiset kannustimet, rajoitukset ja kiellot ovat merkittäviä välineitä, joilla viranomaiset pyrkivät tukemaan teollisuuspolitiikan tavoitteita, kuten valtion määräysvallan säilyttämistä keskeisillä sektoreilla tai kotimaisen teollisuuden pönkittämistä (33). Kiinan viranomaiset pyrkivät esimerkiksi ”optimoimaan suurten teollisuusrahastojen toiminnan ja valvontamekanismin sen varmistamiseksi, että rahastojen sijoitustoiminta on suunnattu kansallisten strategioiden vaatimusten mukaisesti” (34).

(110)

Kiinan viranomaisten puuttuminen talouden toimintaan on muotoiltu ”vero-, raha-, teollisuus-, hinta- ja työllisyyspolitiikan ja muiden politiikan alojen koordinoiduiksi ponnisteluiksi, joiden tavoitteena on kansallisten kehityssuunnitelmien ja keskeisten strategioiden täytäntöönpano” (35).

(111)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (36).

(112)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta.

(113)

Tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla toimii pääasiassa yksityisiä yrityksiä, kuten Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd (37), Shandong Jianyuan Group (38), Yantai T.Full (39) ja Shandong Jiahua (Sinoglory) Biotechtechnology Co. Ltd (40). Yantai Shuangta Food Co. Ltd on suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa (41). Valtion omistusosuus on 32,69 prosenttia. Lopullista määräysvaltaa yrityksessä käyttää kuitenkin paikallinen valtion omistama holdingyhtiö (42).

(114)

Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa yrityksissä myös yksityisissä yrityksissä (43), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisessa valvonnassa, sillä Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita.

(115)

Yksityistalouden kehityksen edistämisestä annetussa laissa (44) yksityiset yritykset tunnustetaan virallisesti ”tärkeäksi osaksi sosialistista markkinataloutta”. Samalla siinä kuitenkin määrätään, että ”yksityisten taloudellisten organisaatioiden ja niiden johdon on tuettava kommunistisen puolueen johtoasemaa, noudatettava Kiinan erityistä sosialistista järjestelmää ja osallistuttava aktiivisesti nykyaikaisen sosialistisen vallan rakentamiseen” (45).

(116)

Näin ollen talouden toimijat ovat – suoraan tai välillisesti – poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen alaisina ja niihin sovelletaan suoraan tai välillisesti kommunistisen puolueen ja valtion yksiköiden asettamia ideologisia yhdenmukaistamisvaatimuksia, minkä seurauksena rakenteelliset vääristymät läpileikkaavat koko kilpailuympäristön.

(117)

Herneproteiinisektoriin sovelletaan lisäksi useita valtion politiikkoja, kuten valtiovarainministeriön ja maatalous- ja maaseutuministeriön vuoden 2022 poliittisia painopisteitä: ”Maataloustoimialan yhdennetty kehittäminen. Koordinoidaan useiden kansallisten nykyaikaisten maatalousteollisuuspuistojen, etua tuottavien tunnusomaisten toimialaklustereiden sekä maatalousteollisuuden alalla vahvojen kuntien suunnittelua ja rakentamista. – – rakennetaan nykyaikainen maaseudun teollisuusjärjestelmä, joka perustuu vahvoihin teollisuuskaupunkeihin, joissa teollisuuspuistot toimivat moottoreina ja teollisuusklusterit runkona, maakunta-, piirikunta- ja kuntarakenteisiin ja kohteiden, linjojen ja alueiden koordinoituun edistämiseen yleisen teollisen kehityksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi” (46). Vastaavasti maatalouden ja maaseutualueiden nykyaikaistamisen edistämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vahvistetaan sellaisten erikoismaataloustuotteita tuottavien alueiden kehittämistä, joilla on etuja. [...] Vahvistetaan teknistä tukea, laadunvalvontaa, brändityötä ja tuotteiden markkinointia; luodaan joukko erikoismaataloustuotteisiin keskittyviä yhdenmukaistettuja tuotanto-, jalostus-, varastointi- ja logistiikkakeskittymiä” (47) .

(118)

Tarkemmin ottaen ”tehokkaat proteiinien erotus- ja puhdistuslaitteet” mainitaan kannustettavana alana teollisuuden rakennemuutosta koskevassa vuoden 2024 ohjaavassa luettelossa (48).

(119)

Lisäksi läntisten alueiden kannustettavien teollisuudenalojen vuoden 2025 luettelossa (49) mainitaan ”kasvipohjaisten proteiinijuomien tuotanto ja jalostus”.

(120)

Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla (50).

(121)

Esimerkiksi China Food Additives and Ingredients Association (51), jäljempänä ’CFAA’, toteaa yhtiöjärjestyksensä (52) 3 §:ssä, että ”järjestö hyväksyy puolueen johtoaseman” ja että ”se perustaa puolueen peruskirjan mukaisesti puolueorganisaatioita harjoittamaan puoluetoimintaa”.

(122)

CFAA on perustanut ”funktionaalisia proteiini- ja peptidiainesosia käsittelevän erityiskomitean” (53), jonka toiminta-ala kattaa myös herneproteiinisektorin.

(123)

Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd on CFAA:n jäsen (54).

(124)

Myös China National Food Industry Association -järjestö (55), jäljempänä ’CNFIA’, on herneproteiinisektorin kannalta merkityksellinen järjestö. Yhtiöjärjestyksensä (56) 3 §:n mukaan CNFIA pyrkii ”toteuttamaan huolellisesti Xi Jinpingin aatetta uuden ajan sosialismista kiinalaisessa hengessä” sekä ”edistämään Kiinan elintarviketeollisuuden tervettä kehitystä”. Lisäksi CNFIA:n yhtiöjärjestyksen 4 §:ssä todetaan, että järjestö ”hyväksyy Kiinan kansantasavallan yhteiskunnallisista ja hallinnollisista asioista vastaavan ministeriön, puolueen vahvistamistoimia johtavan elimen, valtioneuvoston valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission sekä asiaankuuluvien eri teollisuudenaloista vastaavien virastojen liiketoiminnallisen ohjauksen ja valvonnan” (57).

(125)

Yantai Shuangta Food Co. Ltd. on CNFIA:n jäsen (58). Lisäksi Shandong Jianyuan Group toteaa olevansa CNFIA:n valvonnassa (59).

(126)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta.

(127)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(128)

Kiinan yhtiölain 17 §:n mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan 30 §:n mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (60)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle.

(129)

Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä (61) muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (62).

(130)

Vuonna 2018 raportoitiin, että puoluesoluja oli 73 prosentissa noin 2,57 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (63). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(131)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”) (64), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä.

(132)

Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”[o]n lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”[o]n tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (65).

(133)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että myös herneproteiinisektorilla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa. Esimerkiksi Yantai Shuangta Food Co. Ltd:n hallituksen puheenjohtaja on kommunistisen puolueen jäsen (66). Hän on myös maininnut kommunistisen puolueen jäsenyyden yhdeksi johtohenkilöstön rekrytointikriteeriksi (67).

(134)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään (68). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä herneproteiinisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektoreilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(135)

Julkisiin hankintoihin sovellettavassa lainsäädännössä syrjitään nimenomaisesti muita kuin kotimaisia tuotteita ja säädetään, että kotimaisen tuotteen hintatarjousta alennetaan 20 prosentilla ja arviointiprosessissa otetaan huomioon tämä alennettu hinta (69). Näin ollen hankintapäätöksissä suositaan kotimaisia tuotteita eivätkä ne perustu vapaisiin markkinavoimiin.

(136)

Lisäksi Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön.

(137)

Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (70).

(138)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa.

(139)

Edellä mainitut valtiovarainministeriön ja maatalous- ja maaseutuministeriön vuoden 2022 keskeiset politiikat (ks. johdanto-osan 117 kappale) sisältävät myös seuraavat säännökset, jotka vaikuttavat alan toimintaan: ”Valtio jatkaa maissin ja soijan tuottajien tukipolitiikan, riisin tukipolitiikan ja suurten viljaa tuottavien piirikuntien kannustinpolitiikkojen sekä muiden samankaltaisten politiikkojen täytäntöönpanoa, jotta voidaan vahvistaa maatalouden tarjontapuolen rakenneuudistusten vaikutuksia ja varmistaa kansallinen elintarviketurva” ja ”palkkiot tärkeimmille siementuotantoa harjoittaville piirikunnille. Laajennetaan tuen soveltamisalaa suuriin riisin, vehnän, maissin – – siemeniä tuottaviin piirikuntiin ja edistetään siementeollisuuden muutosta ja uudenaikaistamista” (71).

(140)

Maatalouden ja maaseutualueiden nykyaikaistamisen edistämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (72) määritetään seuraavat tavoitteet: ”Parannetaan viljatuotannon tukipolitiikkoja. Vakiinnutetaan viljanviljelijöiden tuet, parannetaan riisin ja vehnän vähimmäisostohintapolitiikkaa sekä maissin ja soijan tuottajien tukipolitiikkaa. Parannetaan tärkeimmille viljantuotantoalueille suunnattua korvausmekanismia ja parannetaan tärkeimpien viljantuotantoalueiden tukipolitiikkajärjestelmää” (73). Kyseisellä suunnitelmalla pyritään myös ”[e]distämään teollisuuden keskittymistä maakunta- ja kaupunkitasolla, tukemaan maataloustuotteiden jalostusteollisuuden siirtymistä maakuntiin, ohjaamaan maataloustuotteiden jalostus- ja jakeluyrityksiä rakentamaan jalostuspuistoja ja logistiikkakeskuksia sellaisiin kaupunkeihin ja sellaisille kaupunkialueille, jotka tarjoavat asianmukaiset edellytykset, sekä tukemaan kriteerit täyttäviä maakuntia (kaupunkeja ja piirikuntia) nykyaikaisten maatalousteollisuuspuistojen rakentamisessa ja markkinatoimijoiden (tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen, jalostuslogistiikan, markkinointipalvelujen ja muiden edellytysten) keskittämisessä niihin” (74).

(141)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ala mainitaan suoraan biotalouden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jossa asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vahvistetaan yritysten innovoinnin keskeistä asemaa. Varmistetaan johtavien yritysten johtava ja tukeva rooli biologian alalla, ohjataan suuryrityksiä asettamaan tuotantoketjun alku- ja loppupään teollisuuden saataville resursseja, kuten teknologisia innovaatioita, toimitusketjuja ja rahoituspalveluja, sekä edistetään pienten ja keskisuurten yritysten integroitumista ja innovointia. Keskitytään keskeisiin laajan mittakaavan aloihin, joiden vaikutusala on suuri, kuten biolääketieteeseen, biomaatalouteen ja biotuotantoon, ja kannustetaan bioinnovatiivisia yrityksiä kehittämään edelleen alasektoreitaan, lisäämään ja hyödyntämään kehittämisvahvuuksiaan ja muuntumaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiksi yksittäisiksi huippuyrityksiksi.” (75)

(142)

Maakuntien tasolla Hebein maakunnan strategisia ja kehittyviä teollisuudenaloja koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (76) valtion viranomaiset pyrkivät puolestaan muokkaamaan alan teollista rakennetta seuraavasti: ”Kehitetään kasveista uutettavia tuotteita, kuten luonnollisia mausteita, eteerisiä öljyjä, luonnollisia ravinteita, kasviproteiineja ja öljyjä.” (77)

(143)

Lisäksi Shandongissa annettiin vuonna 2025 täytäntöönpanolausunto maaseudun uudistuksen syventämisestä ja maaseudun elvyttämisen kokonaisvaltaiseen edistämiseen tähtäävien toimien vahvistamisesta (78). Lausunnossa vaaditaan ”kehittämään aktiivisesti maataloustuotteiden jalostusteollisuutta, – – kehittämään voimakkaasti maataloustuotteiden tehokasta jalostusta” ja ”rakentamaan maataloustuotteiden jalostus- ja logistiikkapuistoja.”

(144)

Shandongissa julkaistiin vuonna 2025 myös tiedettä ja teknologista innovointia koskeva toimintasuunnitelma elintarviketeollisuuden nykyaikaistamiseksi (2026–2028) (79). Tämän suunnitelman tavoitteena on ”kehittää keskeisiä jalostettavia perusraaka-aineita, kuten korkealaatuisia erikoistärkkelyksiä [ja] kasviproteiinijauheita – – ja rakentaa terveellisten elintarvikkeiden raaka-aineiden monitasoinen tuotantojärjestelmä” Shandongin maakunnan tiede- ja teknologiaviraston johdolla.

(145)

Shandongissa sijaitseva Yantain kunta on maailman suurin herneproteiinin tuotantoalue (80).

(146)

Yantai Oriental Protein Tech Co., Ltd, Shandong Jianyuan Group, Yantai T.Full, Shandong Jiahua (Sinoglory) Biotechtechnology Co. Ltd ja Yantai Shuangta Food Co. Ltd kaikki toimivat Shandongissa.

(147)

Lisäksi Shandongin maakuntahallitus tukee suoraan Yantai Shuangta Food Co. Ltd:tä, sillä yritys on määritetty ”Yksi yritys – yksi teknologia” -periaatteen mukaiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi (81), joka kehittää edelleen ”1. keskeisiä teknologioita vermisellin teollisuusketjussa, 2. herneproteiinin ja -kuidun ravintoarvoanalyysia ja sen innovatiivista soveltamista lihanjalostuksessa, 3. tutkimusta hernetärkkelyksen erotustehokkuuden parantamiseksi kotoperäisten maitohappobakteerien avulla sekä erotustehokkuuden parantamisen teollistamista ja 4. vähäsuolaisen, kalsiumpitoisen ja soija-allergeenittoman herneproteiini-isolaatin tutkimusta ja teollistamista” (82).

(148)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia.

(149)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(150)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei toteuta riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvitä oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaa velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano.

(151)

Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (83).

(152)

Silloinkaan, kun konkurssilainsäädäntöä sovelletaan, menettelyt eivät ole avoimia, mikä johtaa syrjiviin käytäntöihin (84).

(153)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (85). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (86). Lisäksi Kiinan viranomaiset pyrkivät ”parantamaan maankäyttöjärjestelmää sen varmistamiseksi, että järjestelmä on selkeästi linjassa makropolitiikkojen ja aluekehityksen kanssa, ja asettavat etusijalle maan järkevän käytön johtavien teollisuudenalojen ja suurhankkeiden tarpeisiin” (87). Näin ollen viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (88).

(154)

Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös herneproteiinisektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(155)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla.

(156)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (89).

(157)

Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen kollektiivisiin neuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (90). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin.

(158)

Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (91). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(159)

Siitä, että herneproteiinisektoriin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun tuotannonala saa pääomaa tai hankkii tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(160)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(161)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit, jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden (92). Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (93), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa.

(162)

Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (94). Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(163)

Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi selventäneet, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisessä kaupallisessa pankkitoiminnassa tehtäviä päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (95). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (96).

(164)

Kiinan viranomaiset pyrkivät myös ”ohjaamaan rahoituslaitoksia käyttämään monipuolisia välineitä, kuten lainoja, joukkovelkakirjoja, pääomaa ja vakuutuksia, voidakseen tarjota kattavia rahoituspalveluja suurille yrityksille ja keskeisissä teollisuusketjuissa toimiville muille tärkeille yrityksille ja rahoitusratkaisuja ulkoisista häiriöistä kärsivien yritysten toiminnan vakauttamiseksi sekä tukeakseen yksityisiä yrityksiä, jotta ne voivat osallistua aktiivisesti teollisuusketjujen riippumattomaan ja valvontakelpoiseen rakentamiseen” (97).

(165)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin (98). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi (99). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat.

(166)

Lainojen kustannukset on myös pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(167)

Lisäksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Esimerkiksi valtio-omisteiset yritykset mutta myös kokonaiset toimialat, joita Kiinan viranomaiset pitävät strategisina, saavat etua markkinakorkoa alhaisempien korkojen muodossa (100). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(168)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen ja niiden määrän lisääntymiseen (101), tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin.

(169)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(170)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(171)

Komissio totesi, että päivitetyssä maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja päivitetyn maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä ja päivitetyn maaraportin II osiossa.

(172)

Komissio muistuttaa myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. Nämä vääristymät on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä, erityisesti johdanto-osan 112–170 kappaleessa. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan herneproteiinin tuottajiin siinä missä muihinkin talouden toimijoihin Kiinassa. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen.

(173)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. päivitetyn maaraportin I ja II osio).

(174)

Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(175)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(176)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisiin kriteereihin:

(177)

Kuten johdanto-osan 72 ja 73 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö, ja siinä ilmoitettiin asianomaisille osapuolille mahdolliset asianmukaiset edustavat maat käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(178)

Alkuvaiheessa komissio yksilöi muistiossa Argentiinan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa (eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella) ja joissa tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(179)

Kuten johdanto-osan 181–187 kappaleessa selitetään, komissio kuitenkin katsoi, etteivät Turkki ja Argentiina sovellu edustaviksi maiksi. Komissio ei löytänyt myöskään muita maita, joiden taloudellisen kehityksen taso olisi samanlainen kuin Kiinalla ja joissa tuotettaisiin tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, joten komissio etsi edustavaksi maaksi soveltuvaa maata sellaisten maiden joukosta, joiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa ja joissa tuotetaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan tai samalle sektorille kuuluvaa tuotetta eli soijaproteiinia (ks. johdanto-osan 188 kappale).

(180)

Tämän perusteella analysoitiin kolmea muuta mahdollista edustavaa maata (Kolumbia, Brasilia ja Malesia), jotka Maailmanpankki on luokitellut bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi.

(181)

Muistiossa komissio totesi, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaviksi maiksi yksilöityjen maiden eli Turkin ja Argentiinan sekä alustavan arvioinnin jälkeen yksilöityjen maiden eli Malesian, Kolumbian ja Brasilian (ks. johdanto-osan 180 kappale) osalta oli vielä varmistettava tietojen saatavuus, erityisesti se, olivatko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajien tai samaan luokkaan kuuluvien tuotteiden tuottajien taloudelliset tiedot helposti saatavilla.

(182)

Muistiossa esitetyssä tuontia koskevassa yleisessä analyysissa todettiin, että Argentiinaan tuotiin huomattavasti vähemmän herneproteiinin tärkeintä tuotannontekijää eli keltaista hernettä kuin muihin maihin. Lisäksi kahta muuta tuotannontekijää – vaahdonestoainetta ja nestemäistä kaustista soodaa – tuotiin tutkimusajanjaksolla Argentiinaan merkittäviä määriä Kiinasta markkinahintoja alhaisempaan hintaan. Näistä syistä Argentiina ei vaikuttanut soveltuvan edustavaksi maaksi.

(183)

Komissio totesi myös, että Argentiinassa pääraaka-aineeseen eli keltaiseen herneeseen sovelletaan vientiveroja (103). Argentiinassa voimassa oleva keltaisen herneen vientivero vääristi keltaisen herneen ja viime kädessä kaikkien herneen arvoketjuun kuuluvien jatkojalostustuotteiden hintoja, minkä vuoksi herneproteiinin kustannukset ja hinnat Argentiinassa eivät sovellu käytettäviksi. Sen vuoksi komissio katsoi, että keltaisen herneen hintoja Argentiinassa ei markkinavääristymien takia voida pitää luotettavina.

(184)

Seuraavaksi komissio tarkisti taloudellisten tietojen saatavuuden Argentiinassa ja yksilöi yhden yrityksen, joka tuotti tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tämän yrityksen taloudelliset tiedot vuodelta 2024 tai 2023 eivät kuitenkaan olleet helposti saatavilla. Koska asiakirja-aineistossa ei mainittu muita Argentiinassa toimivia herneproteiinia tuottavia yrityksiä, joiden taloudelliset tiedot olisivat olleet helposti saatavilla, ja ottaen huomioon kaupan esteet (ks. johdanto-osan 183 kappale) komissio päätteli, ettei Argentiinaa voida enää pitää asianmukaisena edustavana maana.

(185)

Turkin osalta todettiin, että yli 70 prosenttia maahan tuodusta herneproteiinin pääraaka-aineesta eli keltaisesta herneestä oli peräisin Venäjältä ja että tämä tuonti myytiin tutkimusajanjakson aikana huomattavasti alhaisempaan hintaan kuin mistään muusta lähteestä peräisin oleva tuonti. EU:ssa herneisiin ja muihin viljelykasveihin sovelletaan tällä hetkellä 50 prosentin arvotullia (104), joka liittyy Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan. Tämä korotettu tulli otettiin käyttöön heinäkuussa 2024, ja sen tarkoituksena on estää Venäjältä peräisin olevien herneiden tuonti unioniin merkittävinä määrinä. Tullin käyttöönotto johti siihen, että venäläisen herneen vienti unioniin, joka oli aiemmin sen suurin markkina, väheni välittömästi keskimäärin 29 tonniin kuukaudessa, kun edellisvuonna se oli ollut keskimäärin 161 000 tonnia kuukaudessa. Samaan aikaan, kun unioniin tuleva tuonti väheni 0,02 prosenttiin aikaisemmista määristä, venäläisen herneen vienti Turkkiin – yli 10 prosenttia alhaisemmilla hinnoilla kuin aikaisemmin (105) – lisääntyi merkittävästi. Venäjältä Turkkiin tuodun keltaisen herneen tuontihinta oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin 12 prosenttia alhaisempi kuin tuontihinta muualta maailmasta Turkkiin tulleessa tuonnissa ja lisäksi 70 prosenttia alhaisempi kuin keltaisen herneen keskimääräinen tuontihinta muualta maailmasta Argentiinaan tulleessa tuonnissa. Sama koskee Venäjältä tullutta bitumisen hiilen tuontia, jonka osuus kaikesta Turkkiin tulleesta bitumisen hiilen tuonnista oli tutkimusajanjakson aikana lähes 70 prosenttia. Hiileen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin sovelletaan tällä hetkellä EU:n Venäjää vastaan asettamia pakotteita (106). Venäjältä tuodun bitumisen hiilen tuontihinta Turkissa oli 30 prosenttia alhaisempi kuin muualta maailmasta Turkkiin tulleen tuonnin hinta. Lisäksi bitumisen hiilen tuontihinta muualta maailmasta Turkkiin tulleessa tuonnissa (1,02 juan renminbiä / kg) oli jatkuvasti alhaisempi kuin muualta maailmasta Argentiinaan sekä kaikkiin muihin maihin (paitsi Kolumbiaan) tulleessa tuonnissa, mikä viittaa siihen, että Venäjältä tulevan tuonnin keinotekoisen alhaiset hinnat alentavat yleisesti tuontihintoja Turkissa. Tällä perusteella komissio päätteli, että Venäjältä peräisin olevan bitumisen hiilen hinta on vääristynyt, ja katsoi, etteivät Turkin bitumisen hiilen vertailuhinnat olleet edustavia. Saatavilla ei myöskään ollut riittävästi tietoja, jotta vaahdonestoaineille olisi voitu määrittää edustava vertailuarvo.

(186)

Ainoan Turkista yksilöidyn tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavan yrityksen Eaynı Tüm Hakları Saklıdırin taloudelliset tiedot eivät olleet helposti saatavilla. Otettuaan huomioon tämän seikan ja todettuaan Venäjän herneenviennin aiheuttaneen vääristymiä (ks. johdanto-osan 185 kappale) komissio päätteli, ettei Turkkia voida pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(187)

Näiden päätelmien mukaisesti komissio totesi muistiossa, ettei Argentiinaa tai Turkkia voida tässä vaiheessa pitää asianmukaisena edustavana maana, minkä vuoksi se päätti laajentaa analyysiaan ja tarkastella samankaltaista tuotetta ja sellaisia muita maita, joista olisi mahdollista yksilöidä tämän samankaltaisen tuotteen tuottajia.

(188)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen ja komission analyysin perusteella kaikki muut kasviproteiinit, joiden tuotantoprosessi on samanlainen kuin herneproteiinin, katsottiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samankaltaisiksi tuotteiksi. Valituksen tekijä totesi tältä osin, että kasviproteiinisektorin eri segmenttien välillä on samankaltaisuuksia, sillä kaikkien kyseiselle sektorille kuuluvien erityyppisten proteiinien valmistuksessa käytetään samanlaisia tuotantoprosesseja ja niiden markkinadynamiikka (mukaan lukien käyttötarkoitus) on samanlainen eli ne on suunnattu kasvaville lihankorvikkeiden markkinoille tai niillä vastataan ruokavaliotottumusten muutoksen aiheuttamaan kysyntään. Valituksen tekijä mainitsi kasviproteiineista soijaproteiinin, jonka se totesi olevan maailmanlaajuisesti eniten tuotettu kasviproteiini. Valituksen tekijä totesi myös, että soijaproteiinia käytetään samanlaisiin tarkoituksiin kuin herneproteiinia. Tässä yhteydessä komissio yksilöi Malesian, Kolumbian ja Brasilian soijaproteiinia tuottaviksi maiksi ja tutki soijaproteiinin tärkeimpien tuotantopanosten tuontia näihin maihin.

(189)

Komission analyysin mukaan 28 prosenttia kaikesta Malesiaan tulleesta vaahdonestoaineen tuonnista oli peräisin Kiinasta, samoin kuin 15 prosenttia kaikesta Malesiaan tulleesta nestemäisen kaustisen soodan tuonnista. Lisäksi 27 prosenttia bitumisen hiilen tuonnista Malesiaan oli peräisin Venäjältä ja tämän tuonnin hinnan todettiin olevin hyvin alhainen.

(190)

Taloudellisten tietojen saatavuuden osalta komissio tutki lukuisia soijaproteiinia tuottavia yrityksiä mutta ei löytänyt yhtään malesialaista tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot olisivat olleet helposti saatavilla. Koska taloudelliset tiedot eivät olleet helposti saatavilla ja koska joidenkin tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontihinnat Malesiassa eivät olleet luotettavia, kuten johdanto-osan 189 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, ettei Malesia sovellu edustavaksi maaksi.

(191)

Kolumbian osalta todettiin, että 28 prosenttia kaikesta vaahdonestoaineen tuonnista kyseiseen maahan oli peräisin Kiinasta. Komissio yksilöi yhden kolumbialaisen soijaproteiinia tuottavan yrityksen, jonka taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla. Komissio kuitenkin totesi, että saatavilla olevat tiedot koskivat vuotta 2024 eli ne kattoivat vain osan tutkimusajanjaksosta, minkä vuoksi niitä ei pidetty parhaina mahdollisina tietoina, sillä saatavilla oli myös tuoreempia tietoja (ks. johdanto-osan 194 kappale).

(192)

Brasilian osalta todettiin, että 35 prosenttia kyseiseen maahan tuodusta vaahdonestoaineesta oli peräisin Kiinasta.

(193)

Komissio ei löytänyt yhtäkään brasilialaista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa, mutta se totesi, että yksi kasvipohjaisia tuotteita tuottava yritys (Milhão Ingredients) ilmoitti vuonna 2019 aikovansa investoida herneproteiini-isolaatin tuotantoon. Komissio myös huomasi, että Brasiliasta on tutkimuksen vireillepanon jälkeen tuotu tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin, mikä viittaa siihen, että Brasiliassa on mahdollisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(194)

Komissio ei kuitenkaan löytänyt helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja kyseisestä tai muista mahdollisista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajista Brasiliassa. Sen vuoksi komissio päätti lopulta käyttää soijaproteiinin tuottajien tietoja. Soijaproteiinin tuottajien joukosta yksilöitiin Caramuru Alimentos S.A. -niminen tuottaja, jonka yksityiskohtaiset taloudelliset tiedot koko tutkimusajanjakson ajalta olivat helposti saatavilla. Komissio ilmoitti muistiossa asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää näitä tietoja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämiseksi ja kehotti niitä esittämään huomautuksia asiasta.

(195)

Shuangta Group totesi muistiosta esittämissään huomautuksissa olevansa samaa mieltä siitä, että on tiettyjä tekijöitä, joiden vuoksi Turkki ja Argentiina eivät sovellu edustavaksi maaksi. Sania Group ja valituksen tekijä ilmaisivat kannattavansa Brasilian valintaa edustavaksi maaksi. Yksikään kyseisistä osapuolista ei esittänyt huomautuksia brasilialaisen Caramuru Alimentos S.A:n taloudellisten tietojen käytöstä.

(196)

Kun komissio oli määrittänyt kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Brasilia oli asianmukaisin edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(197)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(198)

Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, kuten raaka-aineet, energian ja työvoiman, ja totesi, että normaaliarvon muodostamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttäisi GTA-tietokantaa useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä vääristymättömien työvoimakustannusten määrittämiseksi Instituto Brasileiro de Geografia e Estatístican tietoja (107), vääristymättömien energiakustannusten määrittämiseksi Ministério de Minas e Energian tietoja (108) ja vääristymättömien vesikustannusten määrittämiseksi Companhia de Saneamento Básico do Estado de São Paulo S.A:n tietoja (109).

(199)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Herneproteiinin tuotannontekijät

(200)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio käytti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia tietoja valmistuskustannuksista, joita ei ollut sisällytetty edellä tarkoitettuihin yksittäisiin tuotannontekijöihin. Menetelmä selitetään täsmällisesti johdanto-osan 240 kappaleessa.

(201)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA-tietokannan mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (113) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 3.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(202)

Jos pääraaka-aineita tuotiin edustavaan maahan Kiinasta tai jostakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I mainitusta maasta, kyseinen tuonti oli jätettävä huomiotta tarkasteltaessa näiden tuotannontekijöiden vertailuhintaa sen varmistamiseksi, että Kiinasta tai mistään asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I mainitusta maasta tuleva tuonti ei vaikuta niihin merkittävästi.

(203)

Komissio ilmoitti muistiossa osapuolille, että koska luonnonmukaisen herneproteiinin tuotannossa käytetään ainoastaan luonnonmukaista hernettä ja koska tälle hernetyypille ei ole erillistä HS-koodia, olisi käytettävä tavanomaisen keltaisen herneen vertailuarvoa, jota oikaistaan tavanomaisen keltaisen herneen ja luonnonmukaisen keltaisen herneen välisen hintaeron mukaisesti. Komissio ilmoitti kaikille osapuolille, että asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen ja julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan luonnonmukaisen keltaisen herneen hinnat ovat 57–67 prosenttia korkeammat kuin tavanomaisen keltaisen herneen hinnat (114) ja että se muodostaisi vertailuarvon oikaisemalla keltaisen herneen vertailuhintaa korottamalla sitä määrällä, joka vastaa luonnonmukaisen herneen hintalisää asiakirja-aineiston tietolähteiden perusteella.

(204)

Shuangta Group väitti muistiota koskevissa huomautuksissaan, että sen tosiasialliset tuodun keltaisen herneen ostohinnat (jotka perustuvat useisiin satoihin miljooniin kiloihin hernettä) vastasivat paljon paremmin Shuangta Groupin kaltaisten suurten ostajien olosuhteita kuin hinnat Brasiliassa ja Kolumbiassa, joissa tuontimäärät ovat pienemmät. Samasta syystä Shuangta Group pyysi komissiota määrittämään luonnonmukaiselle keltaiselle herneelle vertailuhinnan Shuangta Groupin omien luonnonmukaisten keltaisten herneiden ostohintojen perusteella.

(205)

Sanjia Group väitti, että tuodun keltaisen herneen ostohintaa ei pitäisi korvata vertailuarvoilla, koska nämä herneet hankittiin muilta markkinoilta ja hinnat määritettiin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, joihin Kiinan markkinatilanne ei millään tavoin vaikuttanut, eikä hintoihin liittynyt väitettyjä markkinavääristymiä.

(206)

Lisäksi Sanjia Group huomautti, että lähde, jonka perusteella komissio määritti luonnonmukaisen herneen hinnankorotuksen tavanomaisen herneen hintaan nähden, on peräisin tutkimusajanjaksoa edeltävältä ajalta ja näin ollen viitearvoltaan rajallinen. Sanjia Group esitti yrityksen sisäisten hintojen vertailun, jonka mukaan luonnonmukaisen herneen hintalisä oli alhaisempi kuin komission esittämä hintalisä, ja väitti, että väitetty luonnonmukaisen herneen 57–67 prosentin hintalisä oli kohtuuton ja sitä oli muutettava.

(207)

Valituksen tekijä esitti huomautuksia esitetyistä luonnonmukaisen herneen hintalisistä ja huomautti, että julkisesti saatavilla olevat hinnat osoittavat, että luonnonmukaisten ja tavanomaisten herneiden hintaero on huomattava ja selvästi suurempi kuin komission esittämä 57–67 prosentin hinnankorotus – esitetyn näytön mukaan jopa 100 prosenttia. Näin ollen valituksen tekijä pyysi komissiota muuttamaan luonnonmukaisen herneen vertailuhinnan hinnankorotuksen vähintään 100 prosenttiin.

(208)

Komissio katsoi, että luonnonmukaisen herneen vertailuhintaan sovellettava 57 prosentin hintalisä oli tarkoituksenmukaisin ratkaisu, sillä Sanjian ja valituksen tekijän esittämässä näytössä viitattiin sekä korkeampiin että alhaisempiin luonnonmukaisen herneen hintalisiin ilman kiistattomia todisteita, eikä vertailukelpoisia tuontitietoja ollut saatavilla. Komissio hylkäsi Sanjia Groupin väitteen viitearvon rajallisuudesta, koska se ei toimittanut komissiolle johdanto-osan 203 kappaleessa mainittua näyttöä tuoreempaa ja helposti saatavilla olevaa näyttöä luonnonmukaisen herneen hintalisästä.

(209)

Valituksen tekijä vastasi Shuangta Groupin ja Sanjia Groupin huomautuksiin keltaisten herneiden vertailuarvon valinnasta ja väitti, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät hankkimaan keltaista hernettä Venäjältä vääristyneeseen hintaan, mikä laski myös Kanadasta Kiinaan suuntautuvan tuonnin hintoja. Valituksen tekijä kehotti komissiota käyttämään Brasiliaan suuntautuvan tuonnin hintoja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien tuontihintojen sijasta.

(210)

Komissio toteaa näiden yritysten hintojen vääristymättömyyttä koskevista väitteistä, eli Shuangta Groupin ehdotuksesta käyttää sen keltaisen herneen suoran tuonnin hintoja vertailuarvona kaikille paikallisen tuojan kautta tehdyille keltaisen herneen ostoille ja Sanjia Groupin väitteestä keltaisen herneen suoran tuonnin hinnan vääristymättömyydestä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa todetaan nimenomaisesti, että komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen kotimarkkinoiden kustannuksia vain siinä määrin kuin voidaan todeta, että ne eivät ole vääristyneitä.

(211)

Kuten tämän asetuksen 3.2.1.3 ja 3.2.1.8 jaksossa selitetään, komissio totesi, että Kiinassa toimivien tuojien kautta hankitun keltaisen herneen hinta oli vääristynyt, joten normaaliarvoa ei voida määrittää tämän hinnan perusteella.

(212)

Lisäksi herneistä ja muista viljelykasveista kannetaan EU:ssa tällä hetkellä 50 prosentin arvotullit (115), jotka EU otti käyttöön heinäkuussa 2024 vastauksena Venäjän federaation 24 päivänä helmikuuta 2022 Ukrainaan kohdistamaan täysimittaiseen hyökkäykseen. Arvotullien tarkoituksena on estää se, että unioniin tulisi suuria määriä Venäjältä peräisin olevia kuivattuja herneitä. Tullien käyttöönotto johti siihen, että venäläisen herneen vienti unioniin, joka oli aiemmin sen suurin markkina, laski välittömästi edellisen vuoden 161 000 tonnista 29 tonniin (kuukausittainen keskiarvo) (116), mikä on vain 0,02 prosenttia aikaisemmasta vientimäärästä. Samaan aikaan venäläisen keltaisen herneen vienti Kiinaan kasvoi merkittävästi (55 prosenttia) (117). Venäjältä peräisin olevan keltaisen herneen vientihinta Kiinassa alitti huomattavasti herneen kansainvälisen hintatason, kuten Kanadasta Kiinaan suuntautuvan herneen viennin hinnan, ja vienti Venäjältä tosiasiallisesti korvasi Kanadan viennin Kiinaan.

(213)

Venäjältä alhaisilla hinnoilla tuodun keltaisen herneen markkinaosuus kasvoi Kiinassa nopeasti ja tapahtui Kanadasta tuodun herneen kustannuksella. Kanadan markkinaosuus puolittui vuosina 2022–2025, 86 prosentista vain 28 prosenttiin, ja kanadalaisen herneen tuonnin hinta laski huomattavasti, koska Venäjältä tulleen tuonnin aiheuttama hintapaine laski keltaisen herneen hintatasoa Kiinassa ja pakotti kanadalaiset viejät laskemaan hintojaan.

(214)

Lisäksi tutkimusajanjakson aikana maaliskuussa 2025 Kiina otti käyttöön 100 prosentin tullin Kanadasta peräisin olevan keltaisen herneen tuonnille, minkä seurauksena Kanadasta tulevan tuonnin kuukausittainen määrä väheni 25 prosenttia loppuvuoden aikana, kun taas Venäjältä tuodun keltaisen herneen kuukausittainen määrä vastaavasti kasvoi 54 prosenttia. Tämä lisäsi entisestään venäläisen herneen tuonnin vääristävää vaikutusta Kanadasta tulevan tuonnin hintoihin.

(215)

Keltaisen herneen tuontihinta Kiinan markkinoilla laski venäläisen keltaisen herneen markkinoille tuloa edeltävästä ajasta, jolloin tuontihinta oli 3 582 juan renminbiä tonnia kohti (mikä vastasi kansainvälistä hintatasoa markkinoilla, joilla Venäjän tuonti oli vähäistä tai sitä ei ollut lainkaan), 2 890 juan renminbiin vuonna 2025. Tämä merkitsi lähes 20 prosentin hinnanalennusta.

(216)

Keskimääräiset tuontihinnat ovat nousseet tasaisesti vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana markkinoilla, joilla tuonti Venäjältä on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan – toisin kuin Kanadasta Kiinaan suuntautuvan herneen tuonnin keskihinta. Tämä ero on havaittavissa kansainvälisillä markkinoilla. Markkinoilla, joilla venäläisen keltaisen herneen tuonti on merkittävää, muista lähteistä ja erityisesti Kanadasta peräisin olevan keltaisen herneen tuontihinta on huomattavasti alhaisempi kuin niillä markkinoilla, joilla vienti Venäjältä on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan.

(217)

Kun verrataan kanadalaisen keltaisen herneen tuontihintaa Kiinassa, jossa Venäjältä alhaisin hinnoin tuleva tuonti on noussut hallitsemaan markkinaa (0 prosenttia vuonna 2022 ja 60 prosenttia vuonna 2025), kanadalaisen tuonnin hintoihin markkinoilla, joilla tuonti Venäjältä on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, havaitaan, että kanadalaista keltaista hernettä on tuotu muille markkinoille vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana vakaaseen hintaan edellä mainitusta Kiinan markkinoilla tapahtuneesta hintojen alenemisesta poiketen.

(218)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella komissio katsoi, että kun otetaan huomioon tavanomaisia markkinahintoja alhaisemmista Venäjän vientihinnoista johtuva Kiinan hernemarkkinoiden erityistilanne, Kiinaan suuntautuvan keltaisen herneen tuonnin hintoja ei voida pitää vääristymättöminä. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvon muodostamisessa ei ollut asianmukaista käyttää otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia keltaisen herneen ostohintoja. Näin ollen väitteet tuontiherneiden tosiasiallisten ostohintojen käyttämisestä hylättiin.

(219)

Komissio totesi muistiossa, että Kiinasta tuotiin merkittäviä määriä vaahdonestoaineita kaikkiin mahdollisiin edustaviin maihin.

(220)

Sanjia Group väitti, että Brasiliaan suuntautuvan vaahdonestoaineiden tuonnin hinta oli epätavallisen korkea verrattuna kyseisen tuotannontekijän muihin mahdollisiin vertailumaihin suuntautuvan tuonnin hintoihin, koska hinnan määrittäminen perustui kuusinumeroiseen HS-koodiin. Sanjia Group väitti, että hintoihin yhdistyisi ei-vertailukelpoisten tuotteiden hintoja, jos tuontihinnan määrittämiseen käytetään ainoastaan tätä laajaa kuusinumeroista HS-koodia, eivätkä tiedot vastaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyä vaahdonestoaineen tyyppiä. Sen mukaan tämä johtaisi edustamattomiin ja harhaanjohtaviin hintatietoihin.

(221)

Lisäksi Sanjia Group väitti, että koska Brasiliassa toimi vain yksi soijaproteiinin tuottaja, Brasiliaan tuotiin suhteellisen vähän vaahdonestoaineita herneproteiinin tuotantoa varten. Näin ollen kuusinumeroiseen HS-koodiin kuuluvien tuotteiden tuontitiedoista vain pieni osa liittyy herneproteiinin tuotannossa käytettäviin vaahdonestoaineisiin. Tällaisissa olosuhteissa Brasilian vaahdonestoaineiden tuontihinnat vääristyisivät ja olisivat epäedustavia, koska määritykseen on sisällytetty lukuisia muitakin tuotteita.

(222)

Edellä esitetyn perusteella Sanjia Group ehdotti, että vaahdonestoaineiden vertailuarvon muodostamisessa käytettäisiin Malesiaa, ja väitti, että koska komissio on yksilöinyt Malesiassa useita soijaproteiinin tuottajia, Malesiaan suuntautuvan vaahdonestoaineiden tuonnin kuusinumeroisella tasolla määritetty hinta on todennäköisesti edustavampi.

(223)

Komissio totesi, että Brasilian ja Kiinan suora vertailu on mahdollista ainoastaan kuusinumeroisella HS-tasolla. Komissio totesi, että vaikka Sanjia Group väitti kuusinumeroisen tason olevan laaja tilastointiluokka, se silti ehdotti Malesian tuontihintojen käyttämistä vertailuarvon muodostamisessa samalla kuusinumeroisella tasolla. Lisäksi Sanjia Group ei esittänyt mitään näyttöä tukeakseen väitettään, jonka mukaan Brasiliaan suuntautuvan vaahdonestoaineiden tuonnin hinta kuvastaisi sellaisten vaahdonestoaineiden hintoja, joita ei voida käyttää herneproteiinin tuotannossa.

(224)

Lisäksi muistion liitteessä II esitettyjen tietojen mukaan Brasilia toi heti Turkin jälkeen suurimmat määrät vaahdonestoaineita muualta maailmasta. Muualta maailmasta Brasiliaan suuntautuvan tuonnin hinta vastasikin itse asiassa Argentiinassa ja Kolumbiassa ilmoitettua hintaa. Tämä oli ristiriidassa Sanjia Groupin väitteiden kanssa, joiden mukaan tuontihinta on epätavallisen korkea eikä edustava. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(225)

Komissio totesi muistiossa aikovansa käyttää HS6-koodin 210690 ”Muut muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet” tuontihintaa hernekuidun vertailuarvon muodostamiseksi.

(226)

Valituksen tekijä huomautti, että herneproteiinin tuotantoprosessissa hernekuitu on herneproteiinin rinnakkaistuote eikä sitä voida käsitellä sivutuotteena määritettäessä normaaliarvon laskennassa käytettäviä tuotannontekijöitä, koska tämä ei vastaa yhteisen tuotantoprosessin taloudellisia tosiasioita.

(227)

Muistion tiedot perustuvat vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastauksessa antamiin tietoihin. Ilmoitetuille sivutuotteille ei aina ole yhdenmukaisia ja yleisesti käytettyjä teknisiä nimityksiä tai määritelmiä. Tässä tapauksessa vientiä harjoittavat tuottajat olivat nimenneet tämän sivutuotteen vastauksissaan ”hernekuiduksi”, joten komissio sisällytti sen tällä nimityksellä muistioon. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että vientiä harjoittavien tuottajien kyseiselle sivutuotteelle antamasta nimityksestä huolimatta sopivin HS6-koodi oli 230250 ”Palkoviljasta peräisin olevat leseet, lesejauhot ja muut palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut”. Lisäksi, kuten johdanto-osan 229 kappaleessa todetaan, komissio on päättänyt luokitella kaikki sivutuotteet ”hernejätteeksi”. Näin ollen kaikki maininnat hernekuidusta poistettiin sivutuotteiden luettelosta.

(228)

Valituksen tekijä huomautti muistioon esittämissään huomautuksissa, ettei se pystynyt määrittämään lueteltuja sivutuotteita ja niiden täsmällistä luonnetta, ja pyysi komissiolta lisäselvennystä. Valituksen tekijä viittasi tällä erityisesti seuraaviin tekijöihin, jotka on muistiossa luokiteltu sivutuotteiksi: halkaistu herne, hernekuitujäte, herneproteiinijäte, hernejäte, murskatut herneet ja jauhemaiseksi murskatut herneet.

(229)

Vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana todettiin, että ilmoitetut sivutuotteet vastasivat tosiasiallisesti seulontaprosessista syntynyttä jätettä. Nämä sivutuotteet olivat heikkolaatuisia ja niiden arvo oli vähäinen. Siksi komissio päätti luokitella kaikki sivutuotteet hernejätteeksi ja soveltaa hernejätteen vertailuarvoa kaikkiin vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamiin sivutuotteisiin.

(230)

Jos tiettyä sivutuotetta syntyy vähän ja sen arvo on vähäinen, komissio luokittelee sen kulutushyödykkeeksi.

(231)

Brasilian tilasto- ja maantieteen laitos (Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística) julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Brasiliassa. Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja, jotka kattoivat vuoden 2023 keskimääräiset työvoimakustannukset vastaavalla toimialalla (kasviperäisten tuotteiden valmistus) (118), mukautettuina inflaation (119) ja tehtyjen työtuntien (120) mukaan.

(232)

Brasilian kaivos- ja energiaministeriö julkaisee yrityksiltä (teollisuuskäyttäjiltä) veloitettavan sähkön hinnan Brasiliassa. Komissio käytti ministeriön verkkosivustolla (121) julkaistuja teollisuuden sähkön hintatietoja vuodelta 2024. Tässä vaiheessa tutkimusta vuoden 2025 sähkön hintatietoja ei ole vielä saatavilla. Jos vuoden 2025 hinnat tulevat saataville, komissio päivittää nämä tiedot tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(233)

Brasilian kaivos- ja energiaministeriö julkaisee Brasiliassa teollisuuskäyttäjiltä veloitettavan maakaasun hinnan kuukausittaisissa maakaasuteollisuutta koskevissa tiedotteissaan (122). Komissio käytti vastaavan kulutusluokan (123) hintatietoja tutkimusajanjaksolla.

(234)

Komissio johti höyryn vääristymättömät kustannukset maakaasun vääristymättömistä kustannuksista, jotka perustuivat Brasilian kaivos- ja energiaministeriön (124) kuukausittaisissa tiedotteissa julkaistuun teollisten käyttäjien maksamaan hintaan tutkimusajanjaksolla.

(235)

Komissio laski höyryn hinnan Brasiliassa käyttämällä Yhdysvaltojen energiaministeriön ehdottamaa menetelmää (125), jota komissio käytti myös Kiinasta peräisin olevan fosforihapokkeen tuontia koskevassa tutkimuksessa (126). Menetelmässä höyryn kustannukset lasketaan sen tuottamiseen tarvittavan lämpömäärän perusteella. Komissio lisäsi tähän toimintakustannukset, jotka olivat arviolta 10 prosenttia höyryn kokonaistuotantokustannuksista, sekä brasilialaisen maakaasun tuottajan ja jakelijan Petrobrasin (127) myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton.

(236)

Komissio käytti São Paolon vesihuollosta, jätevesien keruusta ja käsittelystä vastaavan Companhia de Saneamento Básico do Estado de São Paulon veloittamaa veden hintaa. Nämä tiedot mahdollistavat vuonna 2024 teollisiin käyttäjiin sovellettujen veden- ja jätevedenkeräysmaksujen yksilöimisen, ja tiedot ovat helposti saatavilla (128).

(237)

Sanjia Group ilmaisi muistioon esittämissään huomautuksissa huolensa energiaa ja työvoimaa koskevien vertailuarvojen tietolähteiden yksityiskohtaisuudesta ja pyysi komissiota antamaan tarkat tiedot ehdotettujen vertailuarvojen laskennasta.

(238)

Komissio muistutti Sanjia Groupia vakiintuneesta käytännöstään ilmoittaa lähteet, joita se aikoo käyttää vertailuarvojen muodostuksessa, lähteitä koskevassa muistiossa ja esittää tarkat vertailuarvot vasta arvioituaan asianomaisten osapuolten toimittamat huomautukset muistiossa ehdotetuista lähteistä. Tarkat vertailuarvot ilmoitetaan yleensä toisessa muistiossa tai väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Tässä tapauksessa komissio esittää tuotannontekijöitä koskevan vertailuarvon johdanto-osan 199 kappaleessa (taulukko 1).

(239)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(240)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(241)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se aikoi käyttää Caramuru Alimentos S.A:n vuosien 2024 ja 2025 tarkastettuja taloudellisia tietoja, jotka ovat helposti saatavilla yrityksen verkkosivuilla, hankkiakseen vääristymättömät ja riittävät myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevat tiedot. Komissio esitti muistiossa yksilöidyn yrityksen neljännesvuosiraportteihin perustuvat yksityiskohtaiset laskelmat myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalista sekä voittomarginaalista tutkimusajanjakson aikana ja pyysi osapuolia esittämään huomautuksia laskelmista.

(242)

Sanjia Group väitti, että komission ilmoittama voittolaskelma oli yleisluontoinen eikä siinä esitetty yksityiskohtaisia tietoja. Tämän vuoksi se väitti, että asianomaiset osapuolet eivät pystyneet ymmärtämään, mitä tietoja ilmoitettuihin lukuihin tarkalleen ottaen sisältyi, ja se pyysi komissiota julkistamaan yksityiskohtaisen erittelyn tiedoista.

(243)

Lisäksi Sanjia Group huomautti, että Caramuru Alimentos S.A:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaali, sellaisena kuin se on ilmoitettu muistiossa, sisältää todennäköisesti kuljetuskustannukset, ja pyysi, että ne vähennettäisiin tasapuolisen vertailun varmistamiseksi. Shuangta Group huomautti, että Caramuru Alimentos S.A:n tilinpäätökset sisältävät tarkat tiedot yritykselle aiheutuneista kustannuksista ja kuluista, joiden pohjalta komissio voisi määrittää myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalin siten, että se vastaisi paremmin noudettuna-tasoa.

(244)

Shuangta Group viittasi Sinopecia koskevassa asiassa annettuun tuomioon (129) ja väitti, että unionin yleinen tuomioistuin korosti tarvetta määrittää normaaliarvo ja vientihinta samassa kaupan portaassa oikeudenmukaisen ja vertailukelpoisen analyysin varmistamiseksi, ja pyysi komissiota vähentämään myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista myyntipalkkiot ja vientikustannukset. Shuangta Groupin mukaan nämä kustannukset voidaan vähentää vientihinnasta vain, jos ne vähennetään myös normaaliarvosta. Muutoin kyseessä on perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan johdantolauseen, jossa määrätään vertailun tekemisestä kaupan samassa portaassa, rikkominen.

(245)

Komissio totesi Sanjia Groupin väitteeseen puuttuvista yksityiskohtaisista taloudellisista tiedoista, että muistiossa yksilöidystä tietolähteestä eli Caramuru Alimentos S.A:n tarkastetuista taloudellisista tiedoista saatavat tiedot ovat erittäin yksityiskohtaisia, mikä käy ilmi Shuangta Groupin huomautuksista, joissa viitataan yksityiskohtaiseen erittelyyn yrityksen tuloslaskelmaan sisältyvistä kustannuksista. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(246)

Liittyen pyyntöihin jättää tietyt kustannukset myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalin ulkopuolelle komissio myönsi, että vientihinta ja normaaliarvo on oikaistava samalle kaupan portaalle, ja jätti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalin sekä voittomarginaalin laskennassa käytetystä aineistosta pois kuljetus- ja vientikustannukset sekä myyntipalkkiot, koska nämä kustannukset eivät sisälly noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle.

(247)

Lisäksi asiaa tarkemmin tutkittuaan komissio totesi, että Caramuru Alimentos S.A:n tytäryhtiöiden tuloslaskelma oli virheellisesti sisällytetty muistion liitteessä III myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskelmaan. Kuten Shuangta Groupin mainitsema kustannusten lisäerittely osoitti, tämä tuloslaskelma ei liittynyt Caramuru Alimentos S.A:lle aiheutuneisiin tosiasiallisiin kustannuksiin, minkä vuoksi se poistettiin laskelmasta.

(248)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(249)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä kulutusluvut tarkistettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi kulutuskertoimet edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.3.1 jakso).

(250)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut (ks. johdanto-osan 240 kappale) vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(251)

Edellisen kappaleen mukaisesti määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Caramuru Alimentos S.A:n hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin; tämä määrä oli 7,59 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 10,22 prosenttia.

(252)

Komissio tutki Shuangta Groupin osalta keltaisen herneen eli pääraaka-aineen omistusta, mutta havaitsi yrityksen asiakirjoissa ja kirjanpidossa epäjohdonmukaisuuksia, minkä vuoksi raaka-aineen omistajuutta ei voitu määrittää kohtuullisella varmuudella. Kun otetaan huomioon, että yrityksen normaaliarvon määrittämistä varten ilmoittama kulutus perustui kyseisen raaka-aineen kustannuksiin, komissio katsoi, että tämä menetelmä ei ollut luotettava, koska asiakirjoissa esiintyi epäjohdonmukaisuuksia ja kustannukset jakautuivat epäsuhtaisesti päätuotteiden ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä.

(253)

Siksi komissio hylkäsi Shuangta Groupin käyttämän raaka-ainekulutuksen jakomenetelmän, joka perustuu yrityksen kirjanpidossa ilmoitettuihin kustannuksiin. Komissio käytti etuyhteydessä olevalta yritykseltä ostetun puhtaan herneen kokonaismäärää, mutta ei siihen liittyviä kustannustietoja, joiden se katsoi olevan epäluotettavia Kiinassa esiintyvien vääristymien ja yrityksen asiakirjojen epäjohdonmukaisuuksien vuoksi.

(254)

Komissio ilmoitti 9 päivänä helmikuuta 2026 päivätyllä kirjeellä yritykselle raaka-aineiden hankinnan jäljitettävyydessä ja todentamisessa havaituista ongelmista sekä aikomuksestaan jättää yrityksen raaka-ainekulutuksen jakamiseen käyttämä menetelmä huomiotta ja soveltaa saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(255)

Shuangta Group esitti huomautuksia 17 päivänä helmikuuta 2026 päivätyssä vastauskirjeessään. Ensinnäkin yritys totesi, että se ei ole saanut operaatioraporttia eikä näin ollen pysty täysin korjaamaan komission kirjeessä kuvattuja ongelmia. Komissio katsoi, että yrityksellä oli käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot ja tutkimuksen aikana toimitetut asiakirjat komission esiin tuomien ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio toimitti yritykselle täydellisen operaatioraportin 19 päivänä helmikuuta 2026.

(256)

Shuangta Group kiisti, että raaka-aineiden omistajuutta ei voitaisi määrittää varmuudella, ja väitti, että Kiinan verolainsäädännön mukaan siihen etuyhteydessä olevan yrityksen maksamien tuontitullien ja arvonlisäveron myötä omistajuus siirtyi sille. Lisäksi Shuangta Group väitti, että se oli käyttänyt kyseistä kustannusten jakomenetelmää jo aiemmin, joten komissiolla ei ollut oikeutta hylätä tätä menetelmää. Tämän väitteen tueksi Shuangta Group viittasi perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaan ja Yhdysvalloista peräisin olevien broilerituotteiden polkumyyntiä ja tasoitustulleja koskevaan WTO:n paneelin kertomukseen (130).

(257)

Shuangta Group ei kuitenkaan toimittanut raaka-aineomistuksestaan sellaista näyttöä, joka olisi vahvistanut sen väitteen. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. Komissio muistutti myös WTO:n paneeliin ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaan liittyen, että paneeli korosti kertomuksessaan, että kustannusten jakamiseen ei välttämättä ole yhtä oikeaa tapaa. Asianmukainen kustannusten jakotapa on sellainen, joka on asianmukainen kyseiseen tuottajaan ja tuotteeseen liittyviin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin nähden (131). Komissio totesi, että vaikka kyseistä kirjanpitoaineistoa oli käytetty aiemmin, se ei anna riittävää kuvaa tuotantoon ja myyntiin liittyvistä kustannuksista, sillä tiedot, joihin kirjanpitomenetelmä perustuu, eivät olleet paikkansapitäviä. Näin ollen komissio ei voinut luottaa Othe-kirjanpitoarvoihin ja puhtaan herneen lopullisiin kustannuksiin. Koska etuyhteydessä olevalle yritykselle siirretyistä keltaisista herneistä ei ollut näyttöä, niiden tosiasiallista myyntiarvoa ei voitu luotettavasti määrittää, ja näin ollen myös välituotteen, eli puhtaan herneen, kirjattuja kustannuksia pidettiin epäluotettavina. Sen vuoksi komissio hylkäsi kustannusten jakomenetelmän, jossa oli käytetty välituotteen arvoa.

(258)

Komissio käytti näin ollen vaihtoehtoista arvoon perustuvaa menetelmää, jossa yrityksen ostaman pääraaka-aineen eli puhtaan herneen määrä, joka voitiin todentaa ja jäljittää, kuten johdanto-osan 253 kappaleessa on kuvattu, jaettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon suhteessa valmiiden tuotteiden liikevaihtoon. Puhtaan herneen kustannusten määrittämiseksi komissio käytti keltaisen herneen vertailuarvoa, jota mukautettiin vastaamaan puhtaan herneen arvoa. Näin ollen komissio määritti normaaliarvon puhtaan herneen kulutuksen perusteella.

(259)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(260)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai Kiinassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä.

(261)

Jos tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(262)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(263)

Kuten johdanto-osan 248–259 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(264)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(265)

Oikaisuja tehtiin seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamiseksi: luottokustannukset, pankkimaksut ja palkkiot.

(266)

Oikaisu tehtiin Shuangta Groupin ja Sanjia Groupin sekä niihin etuyhteydessä olevien kauppiaiden palkkioiden osalta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla. Molemmat kauppiaat vastasivat asiakassuhteista, erityisesti niiden ylläpidosta ja uusien suhteiden luomisesta asiakkaisiin. Etuyhteydessä olevien kauppiaiden henkilöstö vastasi myös tilausten ja liiketoimien hallinnasta, kuljetusten järjestämisestä, rahdista ja myyntivakuutuksista. Kyseiset yritykset saivat voittoa tarjoamistaan palveluista ja kävivät kauppaa tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi monilla muilla tuotteilla. Sen vuoksi komissio totesi, että kauppiaat toimivat palkkioperusteisina edustajina. Kauppiaiden ja tuottajien välisen etuyhteyden huomioon ottaen komissio määritti palkkioiden määrän etuyhteydessä olevien kauppiaiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja 6,89 prosentin nimellisen voiton perusteella. Molemmat yritykset harjoittivat merkittävää osuutta suoramyynnistä omien sisäisten myyntiosastojensa kautta, joten komissio katsoi, että etuyhteydessä olevat kauppiaat eivät toimineet ulkoistettuna myyntiosastona.

(267)

Tätä varten komissio käytti etuyhteydessä olevien kauppiaiden ilmoittamia tosiasiallisia hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut tässä menettelyssä yhteistyössä, minkä vuoksi komissio käytti alustavasti voittoa, jota pidettiin kohtuullisena eräässä aiemmassa, Kiinasta peräisin olevien tiettyjen polyvinyylialkoholien tuontia koskevassa tutkimuksessa (132). Voitoksi määritettiin 6,89 prosenttia. Komissiolla ei ole tietoja etuyhteydettömiltä kauppiailta, jotka käyvät kauppaa samalla tai samankaltaisella tuotteella kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote. Siksi komissio päätti käyttää vertailussa lysiiniä, joka vastaa parhaiten tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Lysiinillä on sama CN-luokitus kuin tutkimuksen kohteena olevalla tuotteella (CN-koodit 2309 90 31 ja 2309 90 96 ), ja siitä on saatavilla tietoja. Koska lysiini luokitellaan kemialliseksi tuotteeksi, lysiiniä koskevassa tutkimuksessa etuyhteydettömän kauppiaan voitoksi määritettiin polyvinyylialkoholia koskevassa tutkimuksessa määritetty voitto. Näissä olosuhteissa tätä voittoa pidettiin sopivimpana.

(268)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(269)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(270)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komission olisi perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti laskettava painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali, joka perustuu otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta vahvistettuihin polkumyyntimarginaaleihin mutta jossa ei oteta huomioon perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa vahvistettua marginaalia. Sen vuoksi tässä tapauksessa otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien marginaali määritettiin käyttämällä perustana otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalia, joka määritettiin ilman perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuja olosuhteita.

(271)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 40,5 prosenttia.

(272)

Komissio määritti kaikkien muiden asianomaisesta maasta vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla tapahtuneesta kokonaistuonnista, joka määritettiin kahden otokseen valitun tuottajan todennettujen vientimäärien, CFNA:n huomautuksen ja muiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien otantaa koskeviin lomakkeisiin antamien vastausten perusteella, kuten johdanto-osan 278–284 kappaleessa yksityiskohtaisesti selitetään.

(273)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus tutkimusajanjaksolla vastasi lähes kaikkea asianomaisesta maasta tapahtunutta tuontia. Tämän perusteella komissio päätti vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen, yksilöllisesti tarkastellun otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(274)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(275)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana kuusi tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(276)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 40 800 tonnia. Komissio määritti luvun käyttämällä perustana kaikkia käytettävissä olevia unionin tuotannonalaa koskevia tietoja, jotka unionin herneproteiinin tuottajien tilapäinen yhteenliittymä toimitti makrokyselyvastauksessaan ja joita verrattiin otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan kyselyvastauksiin. Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 60 prosenttia.

(277)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) valituksen tekijän makrokyselyvastauksessaan ilmoittamat unionin tuotannonalan todennetut myyntimäärät, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien todennettuihin myyntimääriin, ja ii) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kaikista kolmansista maista tapahtunut tuonti, joka määritettiin johdanto-osan 283 ja 284 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(278)

Kaikki CN-koodit, joihin herneproteiini luokitellaan unionissa tullitarkoituksia varten, sisältävät myös muita tuotteita, joten erityisesti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta koskevia tuontitilastoja ei ole saatavilla. Tämän vuoksi komissio pyysi osana makrokyselyä valituksen tekijää toimittamaan tarkastelujaksoa koskevan arvion. Samasta syystä komissio lähetti perusasetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaiset avunantopyynnöt eniten tuontia vastaanottaneille jäsenvaltioille niiden CN-koodien osalta, joihin tutkimuksen kohteena oleva tuote voidaan luokitella.

(279)

CFNA väitti, että valituksessa käytetty menetelmä Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin määrän arvioimiseksi oli epäluotettava ja että komission olisi tehtävä päätelmänsä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tosiasiallisten vientitietojen perusteella. CFNA toimitti vientimäärät edustamiensa vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(280)

Valituksen tekijän arviossa Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin määrästä käytettiin samaa menetelmää kuin valituksessa, eikä sen osalta ollut näyttöä siitä, miksi unioniin suuntautuvan tuonnin määrät voitaisiin rinnastaa Yhdysvaltoihin suuntatuvan tuonnin määriin joko herneproteiinin tai muiden Yhdysvaltojen tuotemääritelmän tullikoodeihin sisältyvien tuotteiden osalta.

(281)

Avunantopyynnön osalta komissio pyysi jäsenvaltioita ilmoittamaan HS-nimikkeisiin ja CN-koodeihin 2106 10 20 , 2106 10 80 , 2303 10 90 , 2309 ja 3504 00 90 kuuluvan tuonnin määrän, arvon, alkuperän, tuontipäivän ja tavaranilmoittajan kuvauksen tulli-ilmoituksessa. Toimitettujen tuotekuvausten perusteella komissio ei kuitenkaan pystynyt määrittämään suurimmasta osasta kyseisiin koodeihin luokitellusta tuonnista, koskiko kyseinen tuonti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta vai ei.

(282)

CFNA:n toimittamat tiedot sisälsivät ainoastaan sen jäsenten tietoja, ja vientiä voivat harjoittaa myös muut tuottajat. Joka tapauksessa komissio vertasi CFNA:n tietoja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin otantaa koskeviin lomakkeisiin ja kahdelta otokseen valitulta kiinalaiselta tuottajalta saatuihin todennettuihin tietoihin ja totesi, että määrät olivat samankaltaisia. Näin ollen komissio katsoi, että koska parempia tietoja ei ollut saatavilla ja vaikka Kiinassa voi olla muita vientiä harjoittavia tuottajia, näitä tietoja voitaisiin tässä vaiheessa käyttää tarkimpina käytettävissä olevina tietoina Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin määrän määrittämiseksi.

(283)

Täten komissio määritti Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin määrän kahden otokseen valitun tuottajan todennettujen määrien, CFNA:n toimittamien tietojen ja muiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien otantaa koskevien lomakkeiden perusteella.

(284)

Muista kolmansista maista unioniin tapahtuvan tuonnin määrä määritettiin muiden tietojen puuttuessa käyttämällä perustana valituksen tekijän markkinatuntemuksensa pohjalta toimittamia lukuja virallisiin tilastoihin sovellettuina.

(285)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(286)

Herneproteiinin kulutus unionissa kasvoi kaikkiaan 27 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuositasolla kulutus kasvoi 40 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, laski 4 prosenttia vuonna 2024 ja laski edelleen 5 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Kokonaiskasvua edistivät kuluttajien mieltymykset kasvipohjaisiin ruokavalioihin ja kestäviin elintarvikevaihtoehtoihin esimerkiksi eläinproteiinin sijaan sekä ihmisravintoon että eläinten hoitoon liittyvillä aloilla.

(287)

Komissio määritti tuonnin määrän ja markkinaosuudet tässä vaiheessa kahden otokseen valitun tuottajan todennettujen määrien, CFNA:n toimittamien tietojen ja muiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta otantaa koskevien lomakkeiden perusteella, kuten johdanto-osan 277–283 kappaleessa selitetään.

(288)

Herneproteiinin tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(289)

Tarkastelujaksolla herneproteiinin tuonti Kiinasta kasvoi yhteensä 23 prosenttia. Tuonti kasvoi 121 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja väheni sen jälkeen 20 prosenttia vuonna 2024 ja 30 prosenttia tutkimusajanjakson aikana vuositasolla.

(290)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kehittyi vastaavasti ja vaihteli 31 prosentista vuonna 2022 aina 48 prosentin huipputasoon vuonna 2023, jonka jälkeen se laski 40 prosenttiin vuonna 2024 ja 30 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(291)

Koska Kiinasta tulevan tuonnin hinnoista ei ollut saatavilla muita tietoja, komissio määritti ne kahden otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkastettujen kyselyvastausten perusteella tutkimusajanjakson osalta. Tutkimusajanjaksoa edeltävien vuosien osalta komissio määritti tuonnin hinnat CIF-tasolla soveltamalla kyseisiin vuosiin kyseisten tuottajien tutkimusajanjaksoa koskevissa kyselyvastauksissaan ilmoittaman vientihinnan ja tutkimusajanjakson CIF-hinnan välistä erotusta. Näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrästä oli yli 70 prosenttia tarkastelujakson kaikkina vuosina. Näin ollen niiden tuontihintojen katsottiin voivan edustaa kaiken Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräistä tuontihintaa.

(292)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi taulukon 4 mukaisesti (133).

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(293)

Vuosina 2022–2023 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat [2 654–3 015] eurosta tonnilta [1 985–2 372] euroon tonnilta. Vuonna 2024 keskimääräinen tuontihinta laski edelleen [1 749–2 112] euroon tonnilta, minkä jälkeen se nousi [2 237–2 699] euroon tonnilta. Kaiken kaikkiaan Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson aikana 17 prosenttia. Nämä hinnat olivat merkittävästi alhaisemmat kuin myyntihinnat unionissa ja otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannukset koko tarkastelujakson ajan (ks. taulukko 8).

(294)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(295)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan yli 35 prosenttia. Hinnan alittavuutta havaittiin 83 prosentissa otokseen valittujen yritysten tuontimääristä.

(296)

Hinnan alittavuuden lisäksi esiintyi myös merkittävää perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hintojen alenemista ja hinnankorotusten estymistä. Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta alitti sekä otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihinnan että niiden tuotantokustannukset koko tarkastelujakson ajan (ks. johdanto-osan 292 kappaleessa oleva taulukko 4 ja johdanto-osan 316 kappaleessa oleva taulukko 8). Lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin unionin tuotannonala oli juuri ja juuri kannattava, kyseisten tuottajien myyntihinnat olivat tuotantokustannuksia alhaisemmat (ks. johdanto-osan 316 kappaleessa oleva taulukko 8). Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja alhaisten hintojen aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonalan oli alennettava hintansa tasolle, jolla se ei pystynyt saavuttamaan kohtuullista voittoa.

(297)

Yritysten tasolla tehdyt päätelmät vahvistivat nämä makrotasolla todetut hintavaikutukset. Vahingon korjaavat tasot määritettiin tuotelajikohtaisesti, jolloin voitiin ottaa huomioon mahdolliset tuotevalikoimaerot Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan kotimarkkinamyynnin välillä. Tutkimusajanjaksolla otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuonti alitti otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihinnat kotimarkkinoilla eri tuotelajeissa yli 70–130 prosentilla (ks. 6.1 jakso).

(298)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(299)

Unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantaa, kuten johdanto-osan 25 kappaleessa mainitaan.

(300)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(301)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(302)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(303)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(304)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski merkittävästi koko tarkastelujakson ajan. Sen jälkeen, kun tuotanto väheni huomattavasti noin 50 100 tonnista vuonna 2022 noin 41 700 tonniin vuonna 2023 – osittain yhden tuotantopaikan sulkemisen vuoksi – se pysyi vakaana vuonna 2024 ja väheni sitten uudelleen 2 prosentilla tutkimusajanjakson aikana, joten kokonaislaskua oli 19 prosenttia koko tarkastelujakson aikana. Tutkimusajanjakson aikana tuotanto oli noin 40 800 tonnia.

(305)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi kaiken kaikkiaan vakaana.

(306)

Kapasiteetin käyttöaste noudatti samankaltaisia suuntauksia kuin tuotantomäärä ja laski ensin 90 prosentista vuonna 2022 aina 79 prosenttiin vuonna 2023, laski jälleen 74 prosenttiin kokonaiskapasiteetista vuonna 2024 ja pysyi tutkimusajanjakson aikana vakaana 74 prosentissa.

(307)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(308)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 5 prosenttia vuosina 2022–2023, sen jälkeen 8 prosenttia vuonna 2024 ja lopulta 9 prosenttia tutkimusajanjakson aikana, jolloin kokonaiskasvua oli 23 prosenttia koko tarkastelujakson aikana.

(309)

Kasvu ei kuvasta kehitystä markkinaosuudessa, joka laski kokonaisuudessaan tarkastelujaksolla, kun unionin kulutus kasvoi samalla ajanjaksolla. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus vaihteli. Se laski 59 prosentista vuonna 2022 aina 44 prosenttiin vuonna 2023 ja kasvoi sitten 49 prosenttiin vuonna 2024 ja 56 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 4 prosenttia.

(310)

Kun otetaan huomioon unionin myyntimäärien markkinaosuuden pieneneminen, unionin tuotannonala ei pystynyt täysin hyötymään kasvavasta kulutuksesta unionin markkinoilla tarkastelujaksolla.

(311)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(312)

Työllisyys pysyi kaiken kaikkiaan vakaalla tasolla tarkastelujakson aikana. Se laski 7 prosenttia vuonna 2023 ja kasvoi sitten 5 prosenttia vuonna 2024 ja 3 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(313)

Tuotantomäärän merkittävä supistuminen yhdistettynä vakaaseen työntekijämäärään johti siihen, että tuottavuus laski 19 prosenttia 194 tonnista työntekijää kohti vuonna 2022 aina 158 tonniin työntekijää kohti tutkimusajanjakson aikana.

(314)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(315)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(316)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(317)

Myyntihinnat nousivat ensin vuonna 2023, 4 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Sen jälkeen myyntihinta laski kuitenkin huomattavasti 4 607 eurosta tonnilta vuonna 2023 aina 3 896 euroon tonnilta vuonna 2024 ja 3 818 euroon tonnilta tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat laskivat koko tarkastelujakson aikana 14 prosenttia.

(318)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 12 prosenttia vuosina 2022–2023, laskivat 18 prosenttia vuonna 2024 ja nousivat jälleen 3 prosenttia tutkimusajanjakson aikana, mikä tarkoitti 5 prosentin kokonaislaskua. Vaihtelut johtuivat raaka-aineiden (herneiden ja kemikaalien) kustannuksista ja energian hinnoista. Otokseen valittujen unionin tuottajien kustannukset nousivat merkittävästi vuonna 2023, sillä raaka-aineiden hinnat nousivat 11 prosenttia ja energian hinnat nousivat jyrkästi 72 prosenttia. Vuonna 2024 raaka-ainekustannukset laskivat 17 prosenttia ja energian hinnat 31 prosenttia. Tämän jälkeen raaka-aineet nousivat jälleen 3 prosenttia ja energian hinnat pysyivät vakaina tutkimusajanjakson aikana.

(319)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(320)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana 5 prosenttia.

(321)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(322)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat kaiken kaikkiaan 24 prosenttia tarkastelujaksolla noin 13 500 tonnista vuonna 2022 noin 16 800 tonniin tutkimusajanjaksolla. Loppuvarasto kasvoi vuositasolla 19 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, kasvoi edelleen 4 prosenttia vuonna 2024 ja pysyi vakaana tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan loppuvarastot kasvoivat tarkastelujaksolla tuotantomääriin verrattuna. Ne kasvoivat 40 prosentista vuonna 2022 aina 59 prosenttiin vuosina 2023 ja 2024 ja sitten 61 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(323)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(324)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden etuyhteydettömille osapuolille unionin markkinoilla tapahtuneesta myynnistä muodostuneen liikevaihdon ja tuotantokustannusten väliseksi erotukseksi ilmaistuna prosentteina myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonala oli tappiollinen koko tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin se vain juuri ja juuri ylitti kannattavuusrajan. Kannattavuus oli 1,6 prosenttia vuonna 2022, laski –6,3 prosenttiin vuonna 2023, parani vuonna 2024 hieman –2,7 prosenttiin ja laski –8,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(325)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirran kehitys parani koko tarkastelujakson ajan, ja unionin tuotannonalan kassavirta kasvoi –16 640 780 eurosta vuonna 2022 pienempään alijäämään eli –13 605 214 euroon vuonna 2023. Tämän jälkeen alijäämä supistui edelleen – 612 662 euroon vuonna 2024, ja tutkimusajanjakson aikana kassavirta kääntyi positiiviseksi ja ylsi 5 832 321 euroon.

(326)

Investoinnit laskivat kaiken kaikkiaan 78 prosenttia koko tarkastelujakson aikana. Investoinnit vähenivät ensin 42 prosenttia vuosina 2022–2023, sitten 53 prosenttia vuonna 2024 ja vielä lisäksi 18 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(327)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto laski vuosina 2022–2023, parani vuonna 2024 ja pysyi tutkimusajanjakson aikana vakaana mutta vuoden 2022 tasoa alhaisempana.

(328)

Negatiivinen kannattavuus vaikutti otokseen valittujen unionin tuottajien pääoman saantiin. Yksi otokseen valittu unionin tuottaja ilmoitti, että tarkastelujakson aikana keskeytettiin useita investointihankkeita. Toinen otokseen valittu unionin tuottaja kertoi, että vaikka sen kyky hankkia pääomaa ei kaiken kaikkiaan kärsinyt, tämä johtui siitä, että tuottaja oli hajauttanut toimintaansa käsittämään muutakin kuin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen.

(329)

Määrällisesti unionin tuotannonala ei tarkastelujakson aikana pystynyt hyödyntämään laajenevia markkinoita täysin. Tällä ajanjaksolla tuotanto väheni 19 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste laski vastaavasti. Työllisyys ja kapasiteetti pysyivät samalla tasolla kysynnän kasvusta huolimatta. Myyntimäärä unionissa kasvoi, mutta hitaammin kuin kulutus. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus laski vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 59 prosentista 56 prosenttiin.

(330)

Myyntimäärän kasvusta huolimatta unionin tuotannonalan myyntihinta laski 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonala ei kyennyt saavuttamaan kestävää kannattavuuden tasoa yhtenäkään tarkastelujakson vuonna. Tuotannonala oli juuri ja juuri kannattava vuonna 2022, ja vuodesta 2023 alkaen se ei pystynyt nostamaan hintoja unionissa tasoille, jotka riittäisivät edes kustannusten kattamiseen. Tämän seurauksena unionin tuotannonala, joka oli jossain määrin kannattava vuonna 2022 (1,6 prosenttia), muuttui tappiolliseksi (–6,3 prosenttia vuonna 2023, –2,7 prosenttia vuonna 2024 ja –8,4 prosenttia tutkimusajanjakson aikana).

(331)

Koko tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala ei pystynyt myymään herneproteiinia unionissa hinnoilla, joilla varmistettaisiin sen tuotantokustannusten kattamiseksi tarvittava elinkelpoisen kannattavuuden taso sekä unionin markkinoiden kasvun hyödyntäminen esimerkiksi uusilla laajentumisinvestoinneilla. Tässä tilanteessa investoinnit vähenivät tasaisesti 78 prosenttia koko tarkastelujakson aikana, kapasiteetti ja työllisyys pysyivät entisellä tasolla ja unionin tuotannonalan varastot kasvoivat 24 prosenttia, mikä osoittaa, että unionin tuotannonala ei pystynyt kasvamaan kasvavien markkinoiden mukana.

(332)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(333)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät olivat muista kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, unionin kulutuksen kehitys sekä raaka-aine- ja energiakustannusten noususta johtuva tuotantokustannusten kehitys.

(334)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana 23 prosenttia 9 291 tonnista vuonna 2022 aina 11 454 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kasvu ei ollut tasaista: vuodesta 2022 vuoteen 2023 tuonti yli kaksinkertaistui 9 291 tonnista 20 500 tonniin, mikä tarkoitti 121 prosentin kasvua vuositasolla. Tämän jälkeen tuonti laski vuositasolla 20 prosenttia 16 440 tonniin vuonna 2024 ja vuositasolla 30 prosenttia 11 454 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus laski vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä 31 prosentista 30 prosenttiin. Vuonna 2023 Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 48,3 prosenttia, ja vuonna 2024 se oli 40,2 prosenttia.

(335)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kasvu johtui siitä, että kyse oli polkumyynnillä tapahtuvasta halpatuonnista, jonka hinta alitti unionin tuotannonalan hinnat 35 prosentilla tutkimusajanjaksolla, kuten johdanto-osan 295 kappaleessa todettiin. Tutkimusajanjakson osalta todetun hinnan alittavuuden lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat 17 prosenttia tarkastelujaksolla ja olivat unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat kaikkina tarkastelujakson vuosina.

(336)

Määrällisesti unionin tuotannonala ei tutkimusajanjaksoon mennessä pystynyt hyötymään kasvavasta kulutuksesta. Kiinasta tuleva tuonti kuitenkin kasvoi 77 prosenttia vuosina 2022–2024, mikä ylittää huomattavasti kulutuksen 34 prosentin kasvun ja unionin myynnin 13 prosentin kasvun. Tällä ajanjaksolla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi unionin tuotannonalan kustannuksella. Tämä käy ilmi myös siitä, että unionin tuotannonalan varastot kasvoivat 24 prosenttia vuodesta 2022 tutkimusajanjaksolle. Vaikka unionin tuotannonala sai Kiinasta tulleen tuonnin vähenemisen vuoksi lisää markkinaosuutta tutkimusajanjaksolla vuoteen 2024 verrattuna, tämä tapahtui unionin tuotannonalan kannattavuuden kustannuksella, kuten johdanto-osan 337 kappaleessa selitetään.

(337)

Hintojen osalta unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtui polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta, joka pakotti unionin tuotannonalan alentamaan hintojaan 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan tuotantokustannukset koko tarkastelujakson ajan, ja näiden kahden välinen ero oli suurimmillaan vuonna 2023, jolloin Kiinasta tuleva tuonti sai hallitsevan aseman unionin markkinoilla 48 prosentin markkinaosuudella. Näin alhaisten polkumyyntihintojen vuoksi unionin tuotannonala ei missään vaiheessa tarkastelujakson aikana kyennyt tekemään kohtuullista voittoa, ja jotta se ei menettäisi markkinaosuuksia entisestään, sen oli laskettava hintojaan alle tuotantokustannustensa ja myytävä tappiolla vuodesta 2023 tutkimusajanjakson loppuun.

(338)

Tämä tarkoittaa, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi unionin tuotannonala menetti myyntiä eikä pystynyt saavuttamaan kohtuullista voittotasoa koko tarkastelujakson aikana. Kiinasta peräisin olevan tuonnin merkittävä osuus näin alhaisin polkumyyntihinnoin aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle tarkastelujakson kaikkina vuosina, ja tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Näin ollen komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

(339)

Tuonti kolmansista maista määritettiin johdanto-osan 284 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(340)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(341)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan herneproteiinin tuonnin määrä pysyi suhteellisen alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan. Yhdenkään kolmannen maan markkinaosuus ei ollut yli 9 prosenttia, ja kaikkien kolmansien maiden yhteenlaskettu markkinaosuus pysyi jatkuvasti alle 15 prosentin tasolla, mikä on alle puolet Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuudesta minä tahansa ajankohtana tarkastelujaksolla.

(342)

Lisäksi kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta kokonaisuutena tarkasteltuna ylitti unionin keskimääräiset myyntihinnat huomattavasti. Yksittäin tarkasteltuna vain Intiasta tulevan tuonnin keskihinta oli hieman unionin myyntihintaa alhaisempi vuosina 2022, 2023 ja 2024, mutta se oli huomattavasti korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskihinnat näinä vuosina, minkä lisäksi määrät olivat hyvin pieniä.

(343)

Näin ollen komissio päätteli tässä vaiheessa, että tuonti muista maista ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(344)

Komissio arvioi vientimäärän valituksen tekijän toimittamien koko unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella. Etuyhteydettömille osapuolille tapahtuneen viennin hinnat perustuivat otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten perusteella.

(345)

Unionin tuotannonalan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(346)

Unionin tuotannonalan viennin kokonaismäärä väheni 19 prosenttia tarkastelujakson aikana. Määrät laskivat vuositasolla 32 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, kasvoivat sitten 13 prosenttia vuonna 2024 ja edelleen 4 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan viennin hinnat laskivat kaiken kaikkiaan 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla nämä hinnat ylittivät myyntihinnat unionissa.

(347)

Unionin tuotannonala on merkittävässä määrin vientiin suuntautunut, ja tarkastelujaksolla viennin osuus tuotannonalan myynnistä oli yli puolet ja Yhdysvallat sen tärkeimmät vientimarkkinat (134). Vuosina 2023 ja 2024 Yhdysvaltojen viranomaiset tekivät polkumyyntiä ja tasoitustulleja koskevia tutkimuksia, joissa todettiin, että herneproteiinia tuotiin Kiinasta epäoikeudenmukaisesti ja tuetusti polkumyynnillä, mikä aiheutti vahinkoa Yhdysvaltojen kotimaiselle tuotannonalalle. Tämä viittaa siihen, että otokseen valittujen unionin tuottajien vientituloksen heikkeneminen saattoi aluksi johtua Yhdysvaltojen markkinoille Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta ja tuetusta tuonnista, jonka kanssa unionin tuottajat kilpailivat kyseisillä markkinoilla, sekä Yhdysvaltojen viranomaisten käyttöön ottamien toimenpiteiden aiheuttamasta elpymisestä.

(348)

Tämän perusteella ja ottaen huomioon viennin määrät ja hinnat komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonalan vientitoiminta vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Unionin tuotannonalan vientihinnat kehittyivät kuitenkin myönteisesti vuodesta 2023 lähtien, kun taas unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla kehittyivät negatiivisesti vuodesta 2023 alkaen. Unionin tuotannonalan vientihinnat olivat unionin keskimääräisiä hintoja korkeammat myös vuonna 2024. Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei heikentänyt syy-yhteyttä merkittävän vahingon osalta, joka unionin tuotannonalalle aiheutui unionin markkinoilla, joilla tarkastelujakson alussa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi unionin tuotannonalan kustannuksella, mikä pakotti unionin tuotannonalan alentamaan hintojaan koko tarkastelujakson ajan ja johti unionin tuotannonalan tappiolliseen tilanteeseen.

(349)

Kuten johdanto-osan 286 kappaleessa kuvataan, herneproteiinin kulutus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla kaikkiaan 27 prosenttia. Kulutuksen kehitys ei siis voinut myötävaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Jos unionin markkinoilla ei olisi ollut suuria määriä Kiinasta tulevaa polkumyyntituontia, unionin kulutuksen myönteinen kehitys olisi päinvastoin tarjonnut unionin tuotannonalalle kasvumahdollisuuksia.

(350)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan CFNA väitti, että vahinko aiheutui kustannusten noususta, joka puolestaan johtui i) energiakustannusten noususta ja ii) tärkeimmän raaka-aineen eli herneiden hinnannoususta, joka johtui EU:n vuonna 2024 Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevalle tuonnille asettamasta 50 prosentin arvotullista (135), jonka väitettiin nostaneen herneiden hintoja unionissa.

(351)

Herneiden osuus otokseen valittujen unionin tuottajien kustannuksista oli noin 30 prosenttia, kun taas energian osuus eri vuosina oli 11–16 prosenttia. Otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen todennettujen tietojen perusteella energiakustannukset todellakin kasvoivat 72 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, ennen kuin ne laskivat jälleen vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla. Energiakustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla kaikkiaan 19 prosenttia. Herneiden hinta vaihteli, mutta laski kaiken kaikkiaan 5 prosenttia tarkastelujaksolla. On myös huomattava, että herneiden hinta laski 18 prosenttia vuosina 2023–2024, jolloin Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin tulevalle tuonnille asetettu 50 prosentin tulli tuli voimaan. Kuten johdanto-osan 318 kappaleessa kuvataan, unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 5 prosenttia.

(352)

Näin ollen energiakustannusten ja herneiden hinnan nousu joinain tarkastelujakson vuosina ei voinut vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Lisäksi ilman merkittävää hintapainetta, jota polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti koko tarkastelujakson ajan, unionin tuotannonala olisi voinut siirtää tällaisen kustannusten nousun asiakkailleen.

(353)

Komissio vahvisti syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi samaan aikaan, kun unionin tuotannonalan markkinaosuus unionin markkinoilla pieneni, ja Kiinasta tuleva tuonti vastasi suurimpaan osaan kasvavasta kysynnästä, vaikka tuonti tutkimusajanjaksolla väheni ja unionin tuotannonalan markkinaosuus elpyi sen seurauksena. Kiinasta tulevan tuonnin kasvu oli mahdollista, koska se perustui alhaisiin polkumyyntihintoihin, jotka alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset, alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla ja estivät unionin tuotannonalaa asettamasta hintojaan kestävälle, kohtuullisten voittomarginaalien edellyttämälle tasolle.

(354)

Komissio erotti Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Unionin tuotannonalan vientitoiminta vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, mutta se ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin kulutuksen kehityksen ja unionin tuotannonalan tuotantokustannusten kehityksen osalta komissio päätteli, että nämä tekijät eivät aiheuttaneet vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(355)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(356)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(357)

Otokseen valitut unionin tuottajat ja unionin herneproteiinin tuottajien tilapäinen yhteenliittymä väittivät kyselyvastauksissaan, että tässä tapauksessa oli tekijöitä, jotka tukevat perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisen alhaisemman tullin säännön poistamista. Tarkemmin sanottuna nämä osapuolet väittivät, että herneisiin, jotka muodostavat yli 17 prosenttia herneproteiinin tuotantokustannuksista, sovelletaan Kiinassa arvonlisäveron palautusten pienennyksiä tai poistamista. Yksikään näistä osapuolista ei kuitenkaan esittänyt näyttöä siitä, että herneiden hinta olisi Kiinassa alhaisempi kuin edustavilla kansainvälisillä markkinoilla, kuten perusasetuksessa edellytetään. Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(358)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(359)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen, jäljempänä ’T&K’, ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(360)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(361)

Kuten taulukoista 3, 4 ja 8 käy ilmi, unionin tuotannonala oli koko tarkastelujakson ajan tappiollinen tai juuri ja juuri kannattavuusrajan yläpuolella, kun taas Kiinasta tuleva tuonti oli merkittävää jo vuonna 2022 ja sen hinnat olivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat. Sen vuoksi mitään näistä vuosista ei voida käyttää tavoitevoiton määrittelemiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(362)

Yksi kolmesta otokseen valitusta unionin tuottajasta ei esittänyt tavoitevoiton riittävään tasoon liittyviä tietoja. Kaksi muuta otokseen valittua unionin tuottajaa toimitti tietoja tarkastelujaksoa edeltäneiltä seitsemältä vuodelta.

(363)

Koska johdanto-osan 278 kappaleessa selitettyjen syiden vuoksi saatavilla ei ollut tarkkoja tilastoja, komissio käytti Kiinasta näiden seitsemän vuoden aikana unioniin tulleen tuonnin määrän määrittämiseksi Global Trade Atlas -tietokannan tullikoodia 2106 10 00 (Proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet) koskevia, Kiinasta unioniin suuntauneen viennin tietoja. Vaikka tähän koodiin sisältyy myös muita tuotteita kuin herneproteiini, komissio katsoi, että siihen luokitellun viennin kehitys oli sopiva indikaattori Kiinasta tulevan herneproteiinin tuonnin osuudesta unionissa. Lisäksi CFNA:n mukaan kiinalaiset tuottajat veivät tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta Kiinasta unioniin tarkastelujaksolla ainoastaan tällä koodilla, minkä kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kyselyvastauksissaan antamat tiedot vahvistivat. Vuosi 2017 oli määrältään pienin vuosi, jolloin kumpikin tietoja toimittanut yritys oli kannattava. Vuonna 2017 tullikoodilla 2106 10 00 vietiin Kiinasta unioniin 12 025 tonnia, mikä on paljon vähemmän kuin samaan koodiin kuuluvaa vientiä oli minä tahansa tarkastelujakson vuonna ja paljon vähemmän kuin samaan koodiin kuuluvan viennin vuotuinen keskiarvo oli tarkastelujaksolla (38 617 tonnia vuodessa). Näin ollen komissio katsoi, että tavoitevoiton määrittämiseen voitaisiin käyttää vuotta 2017.

(364)

Tämän jälkeen komissio määritti tavoitevoiton laskemalla keskiarvon kahden otokseen valitun unionin tuottajan vuonna 2017 ilmoittamista voittoluvuista. Tällä tavoin saatiin tavoitevoiton lähtötaso [9,5–10,5] prosenttia (136).

(365)

Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ollut korkeampi. Komissio todensi nämä tiedot investointisuunnitelmien perusteella, jotka oli tarkoitus panna täytäntöön tarkastelujaksolla mutta jotka peruutettiin tai joita lykättiin, ja piti näitä väitteitä perusteltuina. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovointikustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovointikustannusten erotuksen. Ero ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta oli 1,55 prosenttia, ja se lisättiin tavoitevoittoon. Näin ollen tavoitevoitto oli [11–12] prosenttia.

(366)

Tällä perusteella vahinkoa aiheuttamaton hinta, joka vaihtelee tuotelajeittain, on noin 3 000–5 500 euroa/tonni. Tämä summa saadaan, kun edellä mainittu 11–12 prosentin voittomarginaali yhdistetään otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(367)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Käytettävissä olevan näytön perusteella komissio vahvisti lisäkustannuksiksi 300 euroa/tonni, josta se vähensi tällaisten sopimusten noudattamisesta tutkimusajanjakson aikana aiheutuneet todelliset kustannukset eli 265 euroa/tonni, jolloin tulokseksi saatiin 35 euroa/tonni. Tämä lisäkustannus lisättiin johdanto-osan 366 kappaleessa mainittuun vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(368)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaksi, tuotelajin mukaan vaihtelevaksi hinnaksi 3 035–5 535 euroa/tonni soveltamalla [11–12] prosentin tavoitevoittomarginaalia otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut.

(369)

Tämän jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisen maan otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(370)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaiken muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 268–273 kappale).

(371)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(372)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, voiko se päätellä kiistattomasti, että vahingollisen polkumyynnin toteamisesta huolimatta toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi tässä tapauksessa unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuotantoketjun alkupään toimittajien, tuojien ja käyttäjien edut.

(373)

Unionissa on kuusi herneproteiinia valmistavaa yritystä, ja ne työllistävät yhteensä noin 259 työntekijää. Tuottajat sijaitsevat Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Yksikään tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(374)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinan kansantasavallasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi. Kuten 4 ja 5 jaksossa päätellään, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin seurauksena.

(375)

Toimenpiteiden käyttöönotolla voitaisiin palauttaa tasapuoliset kaupankäyntiedellytykset unionin markkinoille ja unionin tuotannonalalle, jotta tuotannonala voisi hyötyä niistä, nostaa hintojaan ja näin ollen parantaa kannattavuuttaan kohti kestävää tasoa ja elpyä. Unionin tuotannonala voisi myös jatkaa investoimista innovointiin sekä lisätä tuotantoaan ja kapasiteettinsa käyttöastetta, mikä lisäisi myönteisiä vaikutuksia sen tulokseen.

(376)

Toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen pahentaisi unionin tuotannonalalle jo aiheutunutta merkittävää vahinkoa tuotantomäärän ja kapasiteetin käyttöasteen alenemisen muodossa ja heikentäisi tuotantoalan taloudellista tilannetta entisestään kannattavuuden ja investointien osalta. Nämä olosuhteet vaarantaisivat unionin tuotannonalan elinkelpoisuuden.

(377)

Näin ollen komissio päätteli tässä vaiheessa, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(378)

Suoran työllistämisen lisäksi herneproteiiniteollisuus tukeutuu myös kattavaan tuotantoketjun alkupään toimittajien verkostoon, josta saadaan herneproteiinin tuotantoon tarvittavia raaka-aineita, erityisesti herneitä ja kemikaaleja. Valituksen tekijä selitti, että unionin herneproteiiniteollisuus tarjoaa kaupallisia mahdollisuuksia herneenviljelijöille (137), sillä otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan käyttämät herneet ovat kaikki peräisin unionista.

(379)

Yksi kemikaalien jakelija, Espanjassa sijaitseva Quimidroga S.A., tuki Kiinasta peräisin olevan herneproteiinin tuontia koskevaa tutkimusta ja polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Yritys väitti, että se on viiden edellisen vuoden aikana menettänyt monia asiakkaita Kiinasta tulevan kilpailun vuoksi, ja esitti, että unionin tuotannon hypoteettisen katoamisen myötä markkinoilla olisi puutetta tarjonnasta eikä herneproteiinin kasvavaa kysyntää pystyttäisi tyydyttämään. Lisäksi yritys totesi, että maatalous on strateginen ala, eikä sitä voida siirtää muualle sekä toimitusketjuun liittyvien että geostrategisten syiden vuoksi.

(380)

Koska komission käytettävissä ei ollut lisätietoja, edellä esitettyjen tietojen perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto olisi myös unionin herneproteiinitoimittajien edun mukaista.

(381)

Vireillepanopäivänä otettiin yhteyttä yli 27 tuojaan, joita pyydettiin tekemään tutkimuksessa yhteistyötä. Yksi tuoja ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi mutta ei vastannut kyselylomakkeeseen. Näin ollen yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(382)

Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt määrittämään polkumyyntitullien täsmällistä vaikutusta niiden liiketoimintaan.

(383)

Vaikka polkumyyntitoimenpiteillä on todennäköisesti tietty kielteinen vaikutus tuojiin, komissio katsoi, että tuojat kykenevät kattamaan tullista johtuvan kustannusten kasvun ja/tai siirtämään sen osittain asiakkailleen.

(384)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi etuyhteydettömiin tuojiin suhteettomasti.

(385)

Kuten johdanto-osan 44 kappaleessa selitetään, herneproteiinia käytetään ihmisille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja juomien raaka-aineena sekä lemmikkieläinten ruoassa, erikoisrehuissa ja kalanrehussa. Komissio otti vireillepanopäivänä yhteyttä useisiin kyseisiä tuotteita valmistaviin yrityksiin. Yhteistyötä ei syntynyt.

(386)

Näin ollen komissiolla ei ole tietoja polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista käyttäjiin. Tutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että unionin herneproteiiniteollisuudella on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Toimenpiteiden käyttöönoton tavoitteena on palauttaa tasapuoliset kaupankäyntiedellytykset eikä estää Kiinasta tapahtuvan viennin pääsyä unionin markkinoille. Lisäksi herneproteiinia tuodaan unionin markkinoille muualtakin kuin Kiinasta. Näin ollen toimitusvaikeuksien esiintyminen on epätodennäköistä.

(387)

Komissio katsoi, että herneproteiinin osuus kuluttajien ostoskorista oli erittäin pieni. Polkumyyntitullien käyttöönoton mahdollinen vaikutus on todennäköisesti keskivertokuluttajan taloudellisen tilanteen kannalta merkityksetön.

(388)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa saatavilla olevien tietojen perusteella, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi käyttäjiin suhteettomasti.

(389)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla puututtaisiin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin unionin markkinoille aiheuttamaan hintapaineeseen ja annettaisiin unionin tuotannonalalle mahdollisuus nostaa hintojaan kestävälle tasolle. Tämä vaikuttaisi myönteisesti tuotannonalan kannattavuuteen ja mahdollistaisi sen, että tuotannonala voisi puolustaa markkina-asemaansa ja investoida tutkimukseen uusien tuotelajien kehittämiseksi. Sen sijaan toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen johtaisi siihen, että unionin tuotannonalan kannattavuus heikkenisi edelleen nopeasti eikä tuotannonala viime kädessä pääsisi kehittymään, mikä voisi johtaa markkinaosuuden supistumiseen entisestään, suurempiin taloudellisiin tappioihin sekä tehtaiden mahdolliseen sulkemiseen.

(390)

Tutkimuksessa ei myöskään käynyt ilmi, että toimenpiteillä olisi suhteettomia kielteisiä vaikutuksia tuojiin ja käyttäjiin, minkä lisäksi toimenpiteet olisivat tavarantoimittajien edun mukaisia.

(391)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön Kiinasta peräisin olevan herneproteiinin tuontia koskevia toimenpiteitä.

(392)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(393)

Kiinasta peräisin olevan herneproteiinin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi johdanto-osan 370 kappaleessa vahvistettuja vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(394)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(395)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(396)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(397)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(398)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(399)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(400)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(401)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta.

(402)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(403)

Shuangta Group esitti huomautuksia laskelmista. Näiden huomautusten perusteella komissio tarkisti polkumyyntilaskelmiaan Shuangta Groupin osalta. Muut Shuangta Groupin esittämät huomautukset koskivat polkumyyntimarginaalin laskemiseen käytettyä menetelmää. Koska nämä huomautukset eivät koske suoraan laskelmien oikeellisuutta, niitä käsitellään tarvittaessa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa. Muut asianomaiset osapuolet eivät esittäneet huomautuksia.

(404)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(405)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,