(1)

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan nojalla laadittava joko kansallisella tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla suunnitelmat, jotka sisältävät suorituskykytavoitteet lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän kullekin viiteajanjaksolle. Näihin suunnitelmiin on sisällyttävä paikalliset suorituskykytavoitteet, jotka ovat johdonmukaisia asianomaista viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(2)

Komissio hyväksyi 12 päivänä kesäkuuta 2024 neljättä viiteajanjaksoa (2025–2029) koskevat unionin laajuiset suorituskykytavoitteet. Nämä unionin laajuiset suorituskykytavoitteet vahvistettiin komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2024/1688 (5).

(3)

Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Sveitsi, jäljempänä ’FABEC-valtiot’, toimittivat komissiolle 1 päivänä lokakuuta 2024 neljännen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelmaluonnoksen, joka hyväksyttiin yhteisesti Keski-Euroopan toiminnallisen ilmatilan lohkon, jäljempänä ’FABEC’, tasolla. Komission tarkastettua suorituskykysuunnitelmaluonnoksen täydellisyyden FABEC-valtiot toimittivat 15 päivänä marraskuuta 2024 päivitetyn suorituskykysuunnitelmaluonnoksen, jäljempänä ’FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnos’.

(4)

Komissio totesi, että FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa Belgian ja Luxemburgin, Saksan, Alankomaiden ja Sveitsin lentoreittimaksuvyöhykkeille ehdotetut kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet eivät täytä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa vahvistettuja arviointiperusteita eivätkä näin ollen ole johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(5)

Tästä syystä komissio ilmoitti 16 päivänä toukokuuta 2025 Belgialle, Saksalle, Ranskalle, Luxemburgille ja Alankomaille komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2025/1040 (6) johdanto-osan 4 kappaleessa tarkoitettujen suorituskykytavoitteiden epäjohdonmukaisuutta koskevista havainnoista, ja Sveitsille näistä havainnoista ilmoitettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2025/1039 (7). Näissä päätöksissä komissio antoi FABEC-valtioille suosituksia sen varmistamiseksi, että niiden suorituskykytavoitteet ovat johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(6)

FABEC-valtiot toimittivat 14 päivänä elokuuta 2025 neljännen viiteajanjakson tarkistetun FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksen komission arvioitavaksi. Kun suunnitelman täydellisyys oli tarkastettu, Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Sveitsi toimittivat 17 päivänä lokakuuta 2025 päivitetyn version tarkistetusta suorituskykysuunnitelmaluonnoksesta, jäljempänä ’tarkistettu FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnos’.

(7)

Komissio on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioinut tarkistettuun FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien paikallisten suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuuden mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevassa 1 kohdassa vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella ja ottaen tarpeen mukaan huomioon paikalliset olosuhteet.

(8)

Tässä päätöksessä esitetään komission epäilyt tarkistettuun FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien Sveitsin tarkistettujen kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuudesta unionin laajuisten tavoitteiden kanssa. Samaan aikaan komissio on ilmoittanut erikseen Keski-Euroopan toiminnalliseen ilmatilan lohkoon kuuluville EU:n jäsenvaltioille epäilyksistä, jotka koskevat Alankomaiden tarkistettujen kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden yhdenmukaisuutta unionin laajuisten tavoitteiden kanssa.

(9)

Suorituskyvyn tarkastuslautakunta, joka avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän täytäntöönpanossa asetuksen (EU) 2024/2803 13 artiklan 2 kohdan nojalla, on toimittanut komissiolle lausuntonsa tarkistettuun FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvistä suorituskykytavoitteista siltä osin kuin on kyse kyseisten tavoitteiden johdonmukaisuudesta unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Tässä päätöksessä on otettu huomioon suorituskyvyn tarkastuselimen lausunnossa (8) olevassa yksityiskohtaisessa teknisessä arvioinnissa esitetyt havainnot.

(10)

Tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa esitetään tarkistetut kustannustehokkuutta koskevat neljännen viiteajanjakson suorituskykytavoitteet Sveitsin lentoreittimaksuvyöhykkeelle sekä määritetyn yksikkökustannuksen perusarvot vuosiksi 2019 ja 2024. Seuraavassa taulukossa esitetään tarkistetut kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet ja perusarvot verrattuna vuonna 2024 toimitetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa esitettyihin vastaaviin lukuihin.

(11)

Komissio panee merkille, että Sveitsi on asettanut parannetun kustannustehokkuutta koskevan suorituskykytavoitteen vuodeksi 2029, kun taas vuosien 2025, 2026, 2027 ja 2028 kustannustehokkuutta koskevia suorituskykytavoitteita on tarkistettu ylöspäin, mikä on heikennys vuonna 2024 toimitettuun FABEC-suorituskykysuunnitelman luonnokseen verrattuna.

(12)

Maksuvyöhykkeen liikenne-ennustetta päivitettiin Eurocontrolin helmikuun 2025 STATFOR-perusliikenne-ennusteen perusteella, ja tällä oli merkittävä kielteinen vaikutus neljännen viiteajanjakson kunkin vuoden kustannustehokkuustavoitteisiin. Seuraavassa taulukossa esitetään Sveitsin maksuvyöhykkeen tarkistetut liikennettä koskevat oletukset.

(13)

Maksuvyöhykkeen määritettyjä kustannuksia sen sijaan korotettiin hieman reaalisesti vuosiksi 2025 ja 2026, kun niitä vuosia 2027–2029 varten taasen tarkistettiin alaspäin. Vuodeksi 2029 on havaittavissa merkittävä 8,4 prosentin vähennys suorituskykysuunnitelmaluonnokseen verrattuna. Seuraavassa taulukossa esitetään neljännen viiteajanjakson tarkistetut määritetyt kustannukset reaalisesti vuoden 2022 hintoina verrattuna vuonna 2024 toimitetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa määritettyihin kustannuksiin.

(14)

Komissio toteaa, että Sveitsin neljännen viiteajanjakson inflaatioennustetta on tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa tarkistettu alaspäin verrattuna FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnokseen. Sen vuoksi johdanto-osan 13 kappaleessa esitetyt tarkistetut reaalimääräiset määritetyt kustannukset vähentävät nimellismääräisesti ilmaistuja määritettyjä kustannuksia neljännen viiteajanjakson kunkin vuoden osalta, myös vuosien 2025 ja 2026, joiden reaalimääräiset määritetyt kustannukset ovat korkeammat kuin suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa.

(15)

Komissio on arvioinut Sveitsin lentoreittimaksuvyöhykkeelle ehdotettujen tarkistettujen kustannustehokkuustavoitteiden johdonmukaisuuden täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen perusteiden perusteella.

(16)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio toteaa, että reitinaikaisen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys maksuvyöhykkeen tasolla on -1,2 prosenttia neljännen viiteajanjakson aikana, mikä vastaa unionin laajuista -1,2 prosentin kehitystä samalla ajanjaksolla. Tämä toteamus edellyttää kuitenkin, että komissio tarkastelee edelleen muutoksia, jotka Sveitsi on tehnyt määritetyn yksikkökustannuksen perusarvoonsa vuoden 2024 osalta, jäljempänä ’vuoden 2024 perusarvo’, ja todentaa ne.

(17)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan b alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio toteaa, että reitinaikaisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys maksuvyöhykkeen tasolla on +1,2 prosenttia kolmannen ja neljännen viiteajanjakson aikana, mikä on huonompi kuin unionin laajuinen -1,0 prosentin pitkän aikavälin kehitys samalla ajanjaksolla.

(18)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa säädetyn perusteen osalta komissio toteaa, että Sveitsin määritetyn yksikkökustannuksen perusarvo, joka on 129,03 euroa vuoden 2022 hintoina, on 52,6 prosenttia korkeampi kuin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1688 7 artiklan e alakohdassa vahvistetun asianomaisen vertailuryhmän keskimääräinen perusarvo, joka on reaalisesti 84,53 euroa vuoden 2022 hintoina. Lisäksi, kuten johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, komissio katsoo, että vuoden 2024 perusarvon mukautuksia on tarkasteltava edelleen ja ne on todennettava.

(19)

Johdanto-osan 18 kappaleessa tarkoitetun arviointiperusteen osalta Sveitsi katsoo, että vertailuryhmään kuuluvien valtioiden ostovoimapariteetissa sekä valtioiden ilmatilojen välisessä monimutkaisuudessa havaitut erot olisi otettava huomioon. Suorituskyvyn tarkastuselin ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa voinut tehdä päätelmiä siitä, minkälaisia vaikutuksia tällä on asianomaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kustannusperustaan. Tarvitaan yksityiskohtaisempi analyysi, jotta voidaan arvioida ostovoimapariteettierojen, ilmatilan monimutkaisuuden vaihtelujen ja muiden sellaisten toiminnallisten tai taloudellisten tekijöiden vaikutusta, jotka vaikuttavat merkittävästi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vertailtavuuteen täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1688 7 artiklan e alakohdassa säädetyssä vertailuryhmässä.

(20)

Komissio on lisäksi tutkinut, voidaanko johdanto-osan 17 ja 18 kappaleessa tarkoitettuja poikkeamia pitää täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan mukaan tarpeellisina ja oikeasuhteisina. Näin ollen komissio on arvioinut, johtuuko johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitettu havaittu poikkeama unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä pelkästään niistä määritetyistä lisäkustannuksista, jotka liittyvät suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella tarvittaviin toimenpiteisiin, vai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitetuista rakenneuudistuskustannuksista.

(21)

Suorituskyvyn tarkastuselin on laskenut arvioidun eron Sveitsin tarkistetussa suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa neljännelle viiteajanjaksolle vahvistamien määritettyjen kustannusten ja niiden määritettyjen kustannusten välillä, jotka tarvittaisiin unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksen saavuttamiseksi kolmannella ja neljännellä viiteajanjaksolla yhdessä. Suorituskyvyn tarkastuselimen havaintojen perusteella Sveitsin neljännelle viiteajanjaksolle ehdottamat määritetyt kokonaiskustannukset jäävät noin 289,5 miljoonaa euroa (vuoden 2022 hintoina) alle tason, joka tarvitaan unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksen saavuttamiseksi, ja vuotuinen ero on näin keskimäärin 57,9 miljoonaa euroa (vuoden 2022 hintoina).

(22)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan i alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio panee merkille, että Sveitsi viittaa tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalle Skyguidelle neljännen viiteajanjakson aikana aiheutuviin määritettyihin lisäkustannuksiin, jotka liittyvät kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jäljempänä ’kapasiteettitoimenpiteet’.

(23)

Sveitsi korostaa tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa, että Skyguide tarjoaa palveluja erittäin monimutkaisessa ilmatilassa ja on ollut eturintamassa kehittämässä teknologisia ja operatiivisia ratkaisuja lennonvarmistuspalvelujen tarjonnan parantamiseksi. Skyguiden toteuttamilla innovatiivisilla toimilla on erityisesti pyritty digitalisoimaan ja muuttamaan lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa niin kutsutulla Virtual Centre -ohjelmalla, jonka toteutusta jatketaan neljännellä viiteajanjaksolla.

(24)

Sveitsi toteaa, että neljännellä viiteajanjaksolla Skyguiden osalta keskitytään ensinnäkin varmistamaan, että lennonjohtajia on riittävä määrä paikallisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Toiseksi Skyguide pyrkii samanaikaisesti Virtual Centre -ohjelmaan sisältyvien nykyaikaistamistoimien kanssa vahvistamaan nykyisten teknologioidensa, prosessiensa ja infrastruktuurinsa häiriönsietokykyä. Skyguide aikoo erityisesti osoittaa lisäresursseja vanhan laitteistonsa ja infrastruktuurinsa ylläpitoon vastauksena kolmannen viiteajanjakson aikana esiin tulleisiin teknisiin ongelmiin.

(25)

Sveitsi huomauttaa, että suunnitellut kapasiteettitoimenpiteet ovat tarpeen paikallisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Sveitsin mukaan näiden toimenpiteiden vähentäminen tai viivyttäminen johtaisi palvelujen laadun heikkenemiseen Sveitsin ilmatilassa.

(26)

Komissio toteaa, että Sveitsi on esittänyt ja määrittänyt tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa yhteensä viisi kapasiteettitoimenpidettä. Sveitsin neljännelle viiteajanjaksolle esittämien kapasiteettitoimenpiteiden määritetyt kokonaiskustannukset ovat yhteensä 218,8 miljoonaa Sveitsin frangia reaalisesti vuoden 2022 hintoina (217,7 miljoonaa euroa vuoden 2022 hintoina). Nämä kapasiteettitoimenpiteet esitettiin yksityiskohtaisesti jo vuonna 2024 toimitetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa. Näiden toimenpiteiden osalta ilmoitettuja kustannuksia kuitenkin tarkistettiin huomattavasti ylöspäin tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa.

(27)

Komissio on alustavasti tarkastellut ja analysoinut seuraavia kapasiteettitoimenpiteitä, joista Sveitsi on ilmoittanut Skyguiden osalta:

(28)

Toimenpiteisiin 1 ja 2 sisältyy Skyguiden tarjoama uusien lennonjohtajien koulutus ja rekrytointi niin Zürichin ja Geneven aluelennonjohtokeskuksissa toimivien lennonjohtajien kokonaismäärän lisäämiseksi kuin niiden lennonjohtajien korvaamiseksi, joiden on määrä jäädä eläkkeelle neljännellä viiteajanjaksolla. Lentoreittisektoreilla Zürichin ja Geneven aluelennonjohtokeskuksessa työskentelevien lennonjohtajien määrän odotetaan toimenpiteiden 1 ja 2 myötä kasvavan 198 kokoaikavastaavasta vuonna 2024 noin 219 kokoaikavastaavaan vuonna 2029, mikä tarkoittaa merkille pantavaa 21 kokoaikavastaavan lisäystä neljännellä viiteajanjaksolla.

(29)

Sveitsi huomauttaa, että uusien lennonjohtajien palkkaaminen, kuten toimenpiteissä 1 ja 2 esitetään, on olennaisen tärkeää, jotta neljännen viiteajanjakson aikana odotettavissa oleva liikenteen kasvu voidaan ottaa huomioon. Sveitsi selittää erityisesti, että lennonjohtajien määrän lisääminen mahdollistaa sen, että Skyguide voi avata uusia sektoreita, ja tarjoaa siten liikenteen huippukysynnän hallintaan tarvittavaa kapasiteettia ja joustavuutta.

(30)

Toimenpiteiden 1 ja 2 yhteenlasketuiksi nimellisiksi kokonaiskustannuksiksi on ilmoitettu 154,0 miljoonaa Sveitsin frangia neljännellä viiteajanjaksolla.

(31)

Toimenpiteen 3 tavoitteena on vahvistaa Skyguiden toiminnan häiriönsietokykyä, jotta kriittiset järjestelmät ja palvelut voidaan palauttaa nopeasti ennakoimattomien teknisten häiriöiden sattuessa. Sveitsi selittää, että toimenpide 3 johtaa varakapasiteettiin ja -ratkaisuihin, joilla tuetaan toiminnan jatkuvuutta sekä järjestelmien, infrastruktuurin ja tilojen häiriönsietokykyä.

(32)

Sveitsi on ilmoittanut maksuvyöhykkeensä nimellisiksi kokonaiskustannuksiksi 30,2 miljoonaa euroa neljännellä viiteajanjaksolla toimenpiteen 3 osalta.

(33)

Toimenpide 4 kattaa Skyguiden jatkuvat pyrkimykset siirtyä sijainnista riippumattomaan ilmaliikenteen hallintaan toteuttamalla johdanto-osan 23 kappaleessa tarkoitettu Virtual Centre -ohjelma. Tavoitteena on, että Skyguide voi ilmaliikenteen hallintajärjestelmään suunniteltujen teknisten parannusten ansiosta johtaa kaikkia lentoja Sveitsin ilmatilassa jommastakummasta aluelennonjohtokeskuksesta (Zürich tai Geneve), mikä lisää lennonvarmistuspalvelujen kapasiteettia, joustavuutta ja tehokkuutta. Skyguiden tavoitteena on toimenpiteessä 4 myös vähentää lennonjohtajien työtaakkaa lisäämällä automaatiota sekä ottaa käyttöön parempia välineitä ja prosesseja ilmaliikennevirtojen ja kapasiteetin hallintaan. Toimenpiteen 4 nimelliset kokonaiskustannukset ovat neljännellä viiteajanjaksolla 42,4 miljoonaa Sveitsin frangia.

(34)

Toimenpiteen 5 osalta Sveitsi ilmoittaa kustannuksia, jotka liittyvät erilaisiin aloitteisiin ja välineisiin lentoasemille saapuvien ja niiltä lähtevien ilmaliikennevirtojen hallinnan optimoimiseksi. Sveitsin mukaan toimenpiteessä 5 esitetyillä toimilla pyritään optimoimaan kiitotietoiminnot ja lisäämään tehokkuutta. Sveitsi ilmoittaa tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa toimenpiteen 5 kokonaiskustannuksiksi nimellisesti 1,5 miljoonaa Sveitsin frangia neljännen viiteajanjakson aikana.

(35)

Komissio panee merkille, että Sveitsin toimenpiteen 5 yhteydessä esittämät toimet liittyvät suurelta osin lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen lentopaikoilla. Koska tällaisten palvelujen kustannukset eivät kuulu reitinaikaiseen kustannusperustaan, tällaisia kustannuksia ei voida käyttää perusteena poikkeamiselle reitinaikaisia palveluja koskevista unionin laajuisista kustannustehokkuustavoitteista. Komissio katsoo tarvitsevansa lisätietoja kustannuksista, jotka Sveitsi on ilmoittanut toimenpiteen 5 yhteydessä, erityisesti kustannusten jakautumisesta reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kesken.

(36)

Kaiken kaikkiaan kapasiteettitoimenpiteet, joihin Sveitsi vetoaa perustellakseen poikkeamista unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä, ovat merkittäviä niin laajuudeltaan kuin taloudellisilta vaikutuksiltaan. Näistä kapasiteettitoimenpiteistä on tarpeen tehdä yksityiskohtaisempi analyysi, jotta voidaan arvioida niiden laajuutta, kustannuksia ja oikeasuhteisuutta kapasiteettitavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(37)

Rajoittamatta johdanto-osan 36 kappaleessa tarkoitetun lisäanalyysin tuloksia on kuitenkin selvää, että Sveitsin ilmoittamat lisäkustannukset johdanto-osan kappaleissa 22–36 tarkoitetuista kapasiteettitoimenpiteistä oikeuttavat vain osittain havaitut, johdanto-osan 17 kappaleessa esitetyt keskimääräiset vuotuiset erot unionin laajuisesta kustannustehokuuden pitkän aikavälin kehityksestä. Poikkeaman ei näin ollen voida katsoa johtuvan pelkästään esitettyjen kapasiteettitoimenpiteiden määritetyistä lisäkustannuksista riippumatta siitä, pidetäänkö kyseisiä toimenpiteitä kokonaisuudessaan tarpeellisina ja oikeasuhteisina paikallisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan i alakohdassa vahvistettu peruste ei täyty Sveitsin osalta.

(39)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan d alakohdan ii alakohdassa vahvistetun perusteen osalta riittää, että mainitaan, ettei Sveitsi ole esittänyt tarkistetussa suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa rakenneuudistustoimenpiteitä, joilla voitaisiin perustella poikkeaminen unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä tai unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä. Näin ollen 1.4 kohdan d alakohdan ii alakohdassa vahvistettu peruste ei täyty Sveitsin osalta.

(40)

Komissio katsoo, että Sveitsi ei ole ottanut tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa riittävällä tavalla huomioon täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2025/1039 2 artiklassa vahvistettuja suosituksia, jotka koskevat sen lentoreittimaksuvyöhykkeen kustannustehokkuutta koskevia suorituskykytavoitteita.

(41)

Komissio panee erityisesti merkille, että Sveitsin ehdottamat tarkistetut kustannustehokkuustavoitteet eivät ole johdonmukaisia unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksen kanssa. Komissio toteaa myös, ettei Sveitsin maksuvyöhykkeelle määritettyjä kustannuksia ole supistettu riittävästi, jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Lisäksi, kuten johdanto-osan 16 ja 18 kappaleessa todetaan, komissio katsoo, että Sveitsin esittämiä vuoden 2024 perusarvon mukautuksia on tarkasteltava edelleen ja ne on todennettava.

(42)

Komissio ei havainnut tarkistetussa FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa esitettyjen seikkojen ja perusteiden perusteella, että poikkeama unionin laajuisesta määritetystä yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksestä voisi liittyä pelkästään lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat paikallisen kapasiteetin suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta. Lisätiedot ja -analyysit olisivat tarpeen, jotta voidaan tarkastella muita Sveitsin esittämiä toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia, joilla johdanto-osan 17 ja 18 kappaleissa esitettyjä poikkeamia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.4 kohdan b ja c alakohdassa vahvistetuista arviointiperusteista voitaisiin perustella.

(43)

Johdanto-osan 14–42 kappaleessa esitettyjen havaintojen perusteella komissio katsoo tarkistetun FABEC-suorituskykysuunnitelmaluonnoksen arvioinnin tässä vaiheessa, että Sveitsin ehdottamien tarkistettujen kustannustehokkuustavoitteiden johdonmukaisuus on edelleen kyseenalaista.

(44)

Sen vuoksi komissio on päättänyt aloittaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen tarkastelun Sveitsin lentoreittimaksuvyöhykkeen kustannustehokkuutta koskevien suorituskykytavoitteiden osalta,