(1)

Asetuksessa (EU) 2024/1735 säädetään toimenpiteistä, joilla lisätään unionin nettonollateknologioiden ja niiden keskeisten komponenttien valmistuskapasiteettia, mukaan lukien ympäristön kannalta kestävien ja häiriönsietokykyisten nettonollateknologioiden kysynnän edistäminen julkisten hankintamenettelyiden avulla.

(2)

Asetuksessa (EU) 2024/1735 edellytetään, että komissio täsmentää ympäristökestävyyttä koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/23/EU (2), 2014/24/EU (3) tai 2014/25/EU (4) soveltamisalaan kuuluvissa julkisissa hankintamenettelyissä, joissa sopimusten kohteeseen kuuluu asetuksen (EU) 2024/1735 4 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa lueteltuja nettonollateknologioita, tai kyseisiä nettonollateknologioita sisältävissä rakennusurakkasopimuksissa ja käyttöoikeussopimuksissa.

(3)

Asetuksessa (EU) 2024/1735 edellytetään, että komissio täsmentää nämä pakolliset vähimmäisvaatimukset viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2025 annettavalla täytäntöönpanosäädöksellä. Asetuksen (EU) 2024/1735 julkisia hankintoja koskevien säännösten soveltamisala – sekä katettujen nettonollateknologioiden että huomioon otettavien ympäristökestävyyttä koskevien mahdollisten vähimmäisvaatimusten osalta – edellyttää kattavia kartoituksia ja analyyseja, minkä vuoksi määräaikaa ei voitu noudattaa.

(4)

Tämän asetuksen olisi katettava ympäristökestävyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät tiettyihin nettonollateknologioihin eli maatuulivoima- ja merituulivoimateknologioihin, kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) 2024/1735 25 artiklassa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava nettonollateknologioiden hankintaan, paitsi jos tällaista hankintaa käytetään asetuksen (EU) 2024/1735 26 artiklan soveltamisalaan kuuluvien uusiutuvan energian huutokauppojen yhteydessä valittujen hankkeiden toteuttamiseen.

(5)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja helpottaa täytäntöönpanoa, näiden vähimmäisvaatimusten olisi perustuttava unionin omiin tai unionin tunnustamiin menetelmiin ja mittausmenetelmiin, joita sovelletaan nettonollateknologioihin ja jotka kattavat asiaankuuluvat ympäristöulottuvuudet. Tällaisia menetelmiä ja mittausmenetelmiä ei tällä hetkellä ole olemassa merkittävälle osalle nettonollateknologioista. Kehitteillä on useita menetelmiä, joita voitaisiin käyttää myöhemmin tähän tarkoitukseen. Tämä pienentää niiden nettonollateknologioiden määrää, joiden osalta tässä asetuksessa olisi vahvistettava ympäristökestävyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset.

(6)

Koska lämpöpumppujen ympäristökestävyyttä koskevista vaatimuksista julkisissa hankinnoissa säädetään jo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791 (5) 7 artiklan 1 kohdassa, komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 811/2013 (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (7) 7 artiklan 2 kohdassa, tämän asetuksen ei pitäisi kattaa lämpöpumppuja.

(7)

Akkujen ja paristojen tai akkuja ja paristoja sisältävien tuotteiden ympäristökestävyyteen liittyvät sopimuksentekoperusteet julkisissa hankinnoissa vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 (8) 85 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen ei pitäisi kattaa akkuja.

(8)

Aurinkosähkötuotteiden osalta valmistellaan parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EU (9) ja asetuksen (EU) 2017/1369 mukaisia mahdollisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, mikä tarkoittaisi samanlaisia pakollisia julkisia hankintoja koskevia säännöksiä kuin lämpöpumppuihin jo sovelletaan.

(9)

Vaikka tuuliteknologiaa otetaan virallisesti vain harvoin käyttöön julkisten hankintojen kautta, joillakin markkinoilla tuuliturbiinit kuuluvat hankintayksiköiden julkisten hankintojen piiriin. Näin on silloin, kun niihin sovelletaan direktiiviä 2014/25/EU ja kun markkinat eivät ole suoran kilpailun kohteena, joten direktiivin 2014/25/EU 34 artiklan poikkeusta ei sovelleta.

(10)

Vaikka tuuliturbiinin kokonaismassasta voidaankin kierrättää 80–95 prosenttia, koska se koostuu pääasiassa teräksestä ja raudasta, jotkin komponentit aiheuttavat haasteita. Tämä koskee lapoja, joiden osuus tuuliturbiinin massasta on noin 15 prosenttia. Ne sisältävät yleensä monimutkaisia komposiittimateriaaleja, joissa käytetään vahvistettuja kuituja ja polymeerimatriisia. Näin ollen tuuliturbiinin komponenteista lavat aiheuttavat suurimmat haasteet kierrätettävyyden lisäämiselle (10). Arvioiden mukaan käytöstä poistetuista tuuliturbiinien lavoista syntyvä komposiittijätteen määrä on noin 400 000 tonnia vuoteen 2040 mennessä (11).

(11)

Samaan aikaan yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät kierrätystekniikoita ja tarkastelevat materiaalien koostumusta ja turbiinien käytöstäpoistoprosesseja parantaakseen tuuliturbiinien lapojen kierrätettävyyttä eli kierrätysmahdollisuuksia tuotantohetkellä. Jotta tuuliturbiinien osalta voitaisiin tukea täysipainoisesti kiertoperiaatetta, on aiheellista ottaa käyttöön lapojen kierrätettävyyttä koskeva vähimmäisvaatimus. Tällainen vähimmäisvaatimus lisää kierrätettävien lapojen kysyntää ja kannustaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen alalla. Kun otetaan huomioon teknologian kehityksen nykyvaihe, vaikuttaa asianmukaiselta asettaa kunnianhimoinen mutta realistinen 70 prosentin vähimmäisvaatimus.

(12)

Eurooppalaisessa standardissa EN 45555:2019 esitetään energiaan liittyvien tuotteiden kierrätettävyyttä koskevia menetelmiä, ja sen vuoksi sitä olisi käytettävä tuuliturbiinien lapojen kierrätettävyyden arviointiin.

(13)

Koska standardissa EN 45555:2019 edellytetään uusinta teknologiaa, tarvittavaan teknologisen valmiuden tasoon tehtävillä asianmukaisilla mukautuksilla tuetaan lapojen uusien ja innovatiivisten kierrätysteknologioiden kehittämistä. Teknologisen valmiuden tasot määritellään komission päätöksessä C(2014)4995 (12). Sen vuoksi teknologisen valmiuden tasoa kuusi (6) voidaan pitää asianmukaisena lapojen innovatiivisten kierrätysteknologioiden tukemiseksi, sillä tason määritelmän mukaan teknologia on demonstroitu asiaankuuluvassa ympäristössä,

(14)

Vaikka standardissa EN 45555:2019 edellytetään, että lapojen kierrätysteknologioiden on nykyisin oltava taloudellisesti kannattavia, joustavuutta saatetaan tarvita maantieteellisillä alueilla, joilla lapojen kierrätysteollisuutta on (vasta) perusteilla. Hankintaviranomaiset voivat sen vuoksi mukauttaa tätä vaatimusta esimerkiksi hyväksymällä teknologioita, joista on tarkoitus tulla taloudellisesti kannattavia kyseisellä maantieteellisellä alueella tuuliturbiinien käyttöiän aikana.

(15)

Lapojen erilaiset kierrätystavat, kuten kemiallinen erottelu, terminen erottelu tai mekaaninen murskaus, voivat vaikuttaa hyvin eri tasoisesti lapojen materiaalien säilyvyyteen. Jotta hankintaviranomaiset ja -yksiköt voisivat laskea kierrätettävyysasteen, ne voivat näin ollen vaatia materiaalien säilyvyyden laadun arviointia kierrätysprosessissa.

(16)

Koska tämän asetuksen soveltaminen edellyttää, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt tekevät menettelyihinsä merkittäviä muutoksia, tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä, jotta hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi aikaa toteuttaa kyseiset muutokset. Tässä asetuksessa vahvistettuja ympäristökestävyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia sovelletaan asetuksen (EU) 2024/1735 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluviin julkisiin hankintamenettelyihin, jotka on käynnistetty 30 päivänä kesäkuuta 2026 tai sen jälkeen.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,