(1)

Puolan tasavalta, jäljempänä ’Puola’, toimitti 4 päivänä helmikuuta 2025 komissiolle asetuksen (EU) 2019/943, jäljempänä ’sähköasetus’, 64 artiklan 2 b kohdan nojalla pyynnön poiketa, jäljempänä ’poikkeus’, sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetystä vaatimuksesta, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Pyydettyä poikkeusta sovellettaisiin 1 päivän heinäkuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2028 välisenä aikana.

(3)

Komissio julkaisi hakemuksen verkkosivustollaan 14 päivänä helmikuuta 2025 ja kehotti jäsenvaltioita ja sidosryhmiä toimittamaan huomautuksiaan 17 päivään maaliskuuta 2025 saakka. Yksi sidosryhmä esitti huomautuksia.

(4)

Puola toimitti lisätietoja 28 päivänä helmikuuta, 26 päivänä maaliskuuta, 9, 17 ja 25 päivänä huhtikuuta, 5, 7 ja 15 päivänä toukokuuta sekä 2 päivänä kesäkuuta 2025.

(5)

Hakemus koskee Puolassa tällä hetkellä käytössä olevaa kapasiteettimekanismia, jäljempänä ’olemassa oleva kapasiteettimekanismi’, jolle myönnettävä valtiontuki hyväksyttiin komission 7 päivänä helmikuuta 2018 antamalla päätöksellä (3), jäljempänä ’valtiontukipäätös’. Puola vahvisti hakemuksessaan, että olemassa olevan kapasiteettimekanismin pääpiirteet ovat pysyneet muuttumattomina valtiontukipäätöksen tekemisen jälkeen. Tässä päätöksessä viitataan valtiontukipäätökseen olemassa olevan kapasiteettimekanismin yksityiskohtaisen kuvauksen osalta.

(6)

Valtiontukipäätöksen hyväksymisen jälkeen olemassa olevaan kapasiteettimekanismiin tehdyt tärkeimmät muutokset johtuvat 4 päivänä heinäkuuta 2019 voimaan tulleen sähköasetuksen vaatimuksista. Asetuksessa vahvistetaan ensimmäistä kertaa kapasiteettimekanismeja koskevat yksityiskohtaiset säännöt EU:n johdetussa oikeudessa.

(7)

Sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2025 tuotantokapasiteettia, joka on aloittanut kaupallisen tuotannon ennen 4 päivää heinäkuuta 2019, jäljempänä ’olemassa olevat laitokset’, ja jonka päästöt ovat yli 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti, jäljempänä ’päästöraja’, ja vuosittain keskimäärin yli 350 kilogrammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia asennettua kilowattia sähköntuotantoa kohti, jäljempänä ’hiilibudjettiraja’, ei saa sitoa eikä se saa ottaa vastaan maksuja tai sitoumuksia tulevista maksuista kapasiteettimekanismin nojalla. Tätä kieltoa ei sovelleta ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehtyihin sitoumuksiin tai sopimuksiin.

(8)

Puola on sisällyttänyt päästörajan kansalliseen lainsäädäntöönsä ja estänyt päästörajan ylittäviä olemassa olevia laitoksia osallistumasta 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen järjestettäviin huutokauppoihin, minkä lisäksi se on vahvistanut säännöt päästörajan laskemiseksi kullekin kapasiteettimarkkinayksikölle. Näin ollen 1 päivästä heinäkuuta 2025 alkaen olemassa oleville laitoksille, jotka ylittävät päästörajan, ei voida enää antaa maksuja tai sitoumuksia tulevista maksuista olemassa olevan kapasiteettimekanismin nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehtyjen sitoumusten tai sopimusten soveltamista.

(9)

Olemassa oleva kapasiteettimekanismi on markkinoiden laajuinen mekanismi, joka muodostuu kapasiteettivelvoitteesta, jonka mukaan markkinaosapuolet saavat kiinteän kapasiteettikorvauksen vastineeksi käytettävyydestä työpäivinä klo 7.00–22.00 ja järjestelmän niukkuustilanteissa.

(10)

Kuten valtiontukipäätöksen johdanto-osan 4 kappaleessa todetaan, nykyinen kapasiteettimekanismi on avoin uusille, uudistetuille ja nykyisille tuottajille, kulutusjousto-operaattoreille ja varastointia harjoittaville toimijoille, jotka sijaitsevat Puolassa tai sen naapurimaissa, jotka ovat EU:n jäsenvaltioita. Olemassa olevan kapasiteettimekanismin ulkopuolelle jäävät kapasiteetin tarjoajat, jotka saavat muita tukimuotoja (ks. valtiontukipäätöksen johdanto-osan 18 kappale). Rajat ylittävä osallistuminen on sallittua valtiontukipäätöksen 2.5 jaksossa vahvistetun olemassa olevan kapasiteettimekanismin nojalla. Naapurialueilla sijaitsevat kapasiteetin tarjoajat voivat osallistua suoraan olemassa olevaan kapasiteettimekanismiin (valtiontukipäätöksessä esitetyn tavoiteratkaisun mukaisesti). Ulkomaisen kapasiteetin osallistuminen ei saa ylittää Puolaan tulevan tuonnin ennustettua tasoa järjestelmän niukkuustilanteiden aikana. Rajat ylittävän osallistumisen enimmäiskapasiteetti kunakin toimitusvuonna lasketaan sähköasetuksen 26 artiklan 7 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti viimeisimmän hyväksytyn eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin raportin perusteella.

(11)

Kapasiteetin tarjoajiin sovellettavat esivalintavaatimukset esitetään yksityiskohtaisesti etukäteen, kuten valtiontukipäätöksen 2.3.2 jaksossa kuvataan.

(12)

Kuten valtiontukipäätöksen johdanto-osan 37 kappaleessa todetaan, kapasiteettihuutokauppa järjestetään vuosittain tietyn toimitusvuoden osalta viiden vuoden toimitusajalla, jäljempänä ’päähuutokauppa’. Tietyn toimitusvuoden kunkin vuosineljänneksen osalta järjestetään muita huutokauppoja kyseistä toimitusjaksoa edeltävänä vuonna, jäljempänä ’lisähuutokauppa’. Tässä päätöksessä päähuutokaupoista ja lisähuutokaupoista käytetään yhteisesti nimitystä ’ensivaiheen huutokaupat’.

(13)

Huutokauppamuoto esitetään valtiontukipäätöksen 2.4.2 jaksossa. Kukin huutokauppa on laskeva, selvityshintaan perustuva huutokauppa, jossa kaikki voittaneet kapasiteettiyksiköt saavat saman hinnan kapasiteettivelvoitteidensa täyttämisestä. Huutokaupanpitäjä ilmoittaa huutokaupan aluksi korkean hinnan, minkä jälkeen osallistujat esittävät tarjouksia ja ilmoittavat, minkä kapasiteettimäärän ne ovat valmiita tarjoamaan kyseisellä hinnalla. Tämä prosessi toistetaan peräkkäisinä kierroksina ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Kapasiteettimarkkinayksiköt voivat kullakin kierroksella vetäytyä seuraavilta kierroksilta tekemällä poistumistarjouksen. Huutokauppa päättyy, kun määritetään alhaisin hinta, jolla kysyntä vastaa tarjontaa.

(14)

Ensivaiheen huutokaupoilla hankittavan kapasiteetin määrä määritetään valtiontukipäätöksen 2.4.1 jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti:

(15)

Huutokaupoissa tehtyjen kapasiteettisopimusten kesto riippuu pääomamenoista, joita kapasiteettimarkkinayksiköille aiheutuu kapasiteettinsa toimittamisesta (valtiontukipäätöksen johdanto-osan 42 kappale). Yksivuotisia sopimuksia voidaan myöntää kapasiteettimarkkinayksiköille, joille ei aiheudu merkittäviä pääomamenoja (eli pääasiassa olemassa olevalle kapasiteetille). Tällaisia sopimuksia voidaan myöntää sekä päähuutokaupoissa että lisähuutokaupoissa.

(16)

Yli vuoden pituisia kapasiteettisopimuksia voivat saada vain päähuutokauppoihin osallistujat. Erityisesti:

(17)

Jos kapasiteettihuutokaupassa on tasatilanne, etusijalle asetetaan vähäpäästöisempi kapasiteetti (ks. valtiontukipäätöksen johdanto-osan 40 kappale). Tätä toimenpidettä ja edellä c alakohdassa mainittua toimenpidettä kutsutaan yhdessä ’viherbonukseksi’.

(18)

Lisähuutokaupoissa kapasiteetin tarjoajille voidaan myöntää yhdestä neljään neljännesvuosittaista kapasiteettisopimusta, joiden kesto on 3–12 kuukautta.

(19)

Ensivaiheen huutokaupoista johtuvilla kapasiteettivelvoitteilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla valtiontukipäätöksen 2.6 jakson mukaisesti.

(20)

Kuten valtiontukipäätöksen johdanto-osan 93 kappaleessa todetaan, tarjouskilpailun voittaneiden kapasiteetin tarjoajien on toimitettava energiaa aina, kun se on tarpeen toimitusvarmuuden varmistamiseksi eli järjestelmän niukkuustilanteiden aikana. Tämän velvoitteen noudattamatta jättäminen johtaa valtiontukipäätöksen 2.7.3 jaksossa esitettyihin seuraamuksiin.

(21)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdassa säädetään poikkeuksen täytäntöönpanemiseksi kaksiportaisesta huutokauppamenettelystä, joka käsittää ensivaiheen huutokauppamenettelyn ja täydentävän huutokauppamenettelyn.

(22)

Ensimmäinen päähuutokauppa järjestettiin marraskuussa 2018. Ensimmäinen lisähuutokauppa järjestettiin vuonna 2020. Puola ilmoittaa, että tärkeimmät toimitusvuosien 2025–2028 päähuutokaupat sekä vuosien 2025 ja 2026 lisähuutokaupat on järjestetty. Puola katsoo, että kaikki 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen toteutetut ensivaiheen huutokaupat, joiden toimitusjakso alkaa 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeen, ovat sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ensivaiheen huutokauppoja.

(23)

Puola katsoo, että ensivaiheen huutokauppojen järjestäminen 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeen alkaville toimitusjaksoille varmistaa, että ainoastaan päästörajan täyttävät kapasiteetin tarjoajat voivat osallistua ja että niiden osallistuminen maksimoidaan, koska ne eivät kilpaile sellaisten palveluntarjoajien kanssa, jotka eivät noudata päästörajaa. Vähän päästöjä aiheuttavaan kapasiteettiin voidaan myös soveltaa viherbonusta. Lisäksi ensivaiheen huutokaupoissa ja erityisesti päähuutokaupoissa tehtyjen sopimusten kesto on paljon pidempi kuin täydentävissä huutokaupoissa, jos poikkeus myönnetään.

(24)

Hakemuksessaan Puola väittää, että ensivaiheen huutokaupat, jotka on toteutettu ja toteutetaan (4) toimitusvuosilta 2025–2028, eivät ratkaisisi kyseisten toimitusjaksojen resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita. Se katsoo myös, että jos poikkeusta ei sovelleta, olemassa olevat tuotantoyksiköt, jotka eivät täytä päästörajaa mutta ovat välttämättömiä järjestelmän riittävyyden takaamiseksi, poistettaisiin käytöstä huonon taloudellisen elinkelpoisuuden vuoksi.

(25)

Tällainen resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe on määritetty vuoden 2024 kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin (5) tulosten perusteella. Arviointia käytetään myös perustana arvioitaessa luotettavuusstandardin täyttämiseksi tarvittavan kapasiteetin kokonaismäärää (’vaadittu kapasiteettivelvoite’, ks. taulukko 1).

Taulukko 1

(26)

Puola toteaa, että sen jälkeen, kun vaaditusta kapasiteettivelvoitteesta on vähennetty ensivaiheen huutokaupoissa jo hankitut määrät poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilta toimitusvuosilta (ks. taulukko 2) sekä muu järjestelmän käytettävissä olevaksi katsottu kapasiteetti (esimerkiksi muiden järjestelmien kautta tuettu kapasiteetti), vaje on edelleen olemassa. Huutokaupan tavoitekapasiteetti edustaa kussakin huutokaupassa hankitun kapasiteetin määrää edellä johdanto-osan 14 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti. Kaikki arvot ilmoitetaan megawatteina.

Taulukko 2

(27)

Puola ehdottaa, että otetaan käyttöön täydentäviä huutokauppoja, jotka olisivat avoimia myös olemassa oleville laitoksille, jotka ylittävät päästörajan. Puola selittää, että tietyn vuoden täydentävät huutokaupat järjestetään vain, jos lisäkapasiteetin tarve on perusteltu kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulosten perusteella ja vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(28)

Puola selittää, että jos nämä edellytykset täyttyvät kultakin pyydetyn poikkeuksen kattamalta toimitusvuodelta, se järjestää neljä täydentävää huutokauppaa seuraaville toimitusjaksoille: vuoden 2025 jälkipuolisko (puolivuotinen sopimus) sekä toimitusvuodet 2026, 2027 ja 2028 (vuotuiset sopimukset).

(29)

Taulukko 3 sisältää yleiskatsauksen kaksiportaiseen huutokauppamenettelyyn ja vuosiin, joina kukin huutokauppa (päähuutokauppa, lisähuutokauppa ja tarvittaessa täydentävä huutokauppa) on tarkoitus järjestää.

Taulukko 3

(30)

Puola on ilmoittanut komissiolle, että ensimmäinen täydentävä huutokauppa (toimitettavaksi vuoden 2025 jälkipuoliskolla) järjestettiin 15 päivänä toukokuuta 2025 siten, että huutokaupan tavoitekapasiteetti oli 5 444 megawattia. Kansallinen sääntelyviranomainen todensi tämän erityisen huutokaupan tavoitekapasiteetin 14 päivänä toukokuuta 2025 päivätyssä kirjeessään. Huutokaupan alustavien tulosten perusteella valittiin seuraavat teknologiat: hiili, kaasu, uusiutuvat energialähteet, kulutusjousto ja rajat ylittävä kapasiteetti, minkä seurauksena sopimuksia tehtiin yhteensä 5 050,856 megawatin kapasiteettivelvoitteista. Puola on vahvistanut, että täydentävissä huutokaupoissa tehtyjä kapasiteettisopimuksia ei panna täytäntöön ennen tämän päätöksen hyväksymistä (6).

(31)

Puola on vahvistanut, että täydentävissä huutokaupoissa sovelletaan samoja ehtoja kuin nykyisen järjestelmän mukaisissa ensivaiheen huutokaupoissa, kuten edellä olevassa 2 jaksossa kuvataan, lukuun ottamatta osallistumisedellytyksiä (ks. johdanto-osan 32 kappale), huutokauppojen tiheyttä (ks. johdanto-osan 28 ja 29 kappale), hankittavan kapasiteetin, mukaan lukien rajat ylittävä kapasiteetti, määrän määrittämiseen sovellettavaa kaavaa (ks. johdanto-osan 35 kappale) ja sopimusten kestoa (ks. johdanto-osan 28 kappale). Näitä osatekijöitä on mukautettu sähköasetuksen 64 artiklan 2 b kohdan edellytysten noudattamiseksi.

(32)

Niiden yksiköiden lisäksi, jotka voivat osallistua ensivaiheen huutokauppoihin, olemassa olevat laitokset, jotka ylittävät päästörajan, saavat osallistua ainoastaan täydentäviin huutokauppoihin.

(33)

Toimitusjaksoa edeltävän vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä siirtoverkonhaltija joko ilmoittaa päivämäärän, jona täydentävä huutokauppa järjestetään, tai, jos luotettavuusstandardi voidaan täyttää pää- ja lisähuutokaupoissa (kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin perusteella), vahvistaa, että kyseisen toimitusjakson osalta ei järjestetä täydentävää huutokauppaa.

(34)

Puola selittää, että kansallinen sääntelyviranomainen ja ilmasto- ja ympäristöministeriö antavat lausuntonsa kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista tai sen päivityksestä. Tämän lausunnon julkaisee siirtoverkonhaltija, ja sitä käytetään perustana laskettaessa täydentävässä huutokaupassa hankittavan kapasiteetin määrää tietyllä toimitusjaksolla.

(35)

Puolan mukaan siirtoverkonhaltija käyttää kussakin täydentävässä huutokaupassa hankittavan kapasiteetin asianmukaisen määrän määrittämiseksi seuraavaa kaavaa: huutokaupan tavoitekapasiteetti = vaaditut kapasiteettivelvoitteet yhteensä (jotka on määritetty kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa, ks. johdanto-osan 25 kappaleessa oleva taulukko 1) – kapasiteetti, joka on hankittu ensivaiheen huutokaupoissa (pää- ja lisähuutokaupoissa) – kapasiteetti, jolla on taattuja tuloja (esimerkiksi muista järjestelmistä tuetut uusiutuvat energialähteet).

(36)

Edellä esitetyn kaavan perusteella Puola arvioi täydentävien huutokauppojen huutokaupan tavoitekapasiteetiksi noin 5,4 gigawattia vuonna 2025 ja 6,9 gigawattia vuonna 2026. Vuosien 2027 ja 2028 huutokaupan tavoitekapasiteetti lasketaan sen jälkeen, kun näiden toimitusvuosien lisähuutokaupat on toteutettu.

(37)

Hakemuksen mukaan vuotuiset kapasiteettisopimukset eivät saa ylittää poikkeuksen kestoa, joten kapasiteettimaksut sidotaan vain vuoden 2028 loppuun saakka.

(38)

Sähköasetuksen 25 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan käytössä luotettavuusstandardi, josta käy ilmi ”jäsenvaltion tarvittava toimitusvarmuuden taso”.

(39)

Sähköasetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltion tai jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on sääntelyviranomaisten ehdotuksesta vahvistettava luotettavuusstandardi. Luotettavuusstandardin on perustuttava sähköasetuksen 23 artiklan 6 kohdassa säädettyyn menetelmään.

(40)

Sähköasetuksen 23 artiklan 6 kohdassa säädetään EU:n menetelmän vahvistamisesta toimittamatta jääneen sähkön arvon (7), markkinoille tulon kustannusten ja luotettavuusstandardin laskemiseksi (8).

(41)

Puolan ilmasto- ja ympäristöministeriö tarkasteli vuonna 2024 luotettavuusstandardia ja asetti sen kolmen tunnin tehovajeen odotusarvoon (9) vuodessa, mikä vastaa valtiontukipäätöksen 2.2.1 jaksossa vahvistettua arvoa. Puolan mukaan standardi perustui EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’ACER’, hyväksymän luotettavuusstandardin laskemista koskevan menetelmän mukaisesti tehtyihin laskelmiin, joissa käytettiin kansallisen sääntelyviranomaisen laskemia parametreja (10) ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksia. Päätös on julkisesti saatavilla (11).

(42)

Sähköasetuksen 20 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot seuraavat resurssien riittävyyttä alueellaan asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta. Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin täydentämiseksi jäsenvaltiot voivat myös toteuttaa kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

(43)

Sähköasetuksen 23 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Sähkö-ENTSO’, olisi kehitettävä sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohdassa säädettyihin periaatteisiin perustuva menetelmä, jota käytetään eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ja mahdollisissa kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa (12). Vaikka eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi perustuu ennustettua kysyntää ja tarjontaa koskevaan keskeiseen vertailuskenaarioon, joka on sisällytettävä myös kansalliseen resurssien riittävyysarviointiin, kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös muita herkkyystekijöitä (ks. sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohta ja 24 artiklan 1 kohta).

(44)

ACER hyväksyi vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin 2 päivänä toukokuuta 2024. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi hyväksyttiin virallisesti.

(45)

Vuoden 2023 eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa mallinnetaan neljä kohdevuotta (2025, 2028, 2030 ja 2033). Puolan vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin keskeisen vertailuskenaarion tulokset esitetään taulukossa 4. Jos ilmoitettu tehovajeen odotusarvo on alle kolme, luotettavuusstandardi katsotaan täytetyksi, mikä tarkoittaa, että resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita ei ole määritetty. Vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista ei käy ilmi resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita kohdevuosien 2025, 2028 ja 2030 osalta. Vuonna 2033 luotettavuusstandardi kuitenkin ylittyy. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnissa todetaan, että Puolassa on resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe ainoastaan kohdevuoden 2033 osalta.

Taulukko 4

Vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin riittävyyttä koskevat tulokset, tehovajeen odotusarvo  (13)

(46)

Sähkö-ENTSO toimitti 7 päivänä huhtikuuta 2025 ACERille ehdotuksensa vuoden 2024 eurooppalaiseksi resurssien riittävyysarvioinniksi (14). Ehdotuksen toimittamisen jälkeen ACER aloitti vuoden 2024 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin luonnoksen tarkastelun sähköasetuksen 23 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(47)

ACER tarkastelee edelleen vuoden 2024 eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia ja hyväksyy sen tai muuttaa sitä, mutta siinä määritetään resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe kaikkien poikkeuksen kattamien kohdevuosien (vuoden 2025–2028) osalta, vaikka huolenaiheen suuruus on pienempi kuin kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetty, kuten taulukossa 5 esitetään.

Taulukko 5

Vuoden 2024 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin riittävyyttä koskevat tulokset, tehovajeen odotusarvo

(48)

Kansallinen resurssien riittävyysarviointi sisältää keskeisen vertailuskenaarion, jossa ei ole uusia kapasiteettimekanismeja koskevia sopimuksia (Puolan kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ’perusskenaario’), ja skenaarion, jossa on uusia kapasiteettimekanismia koskevia sopimuksia (’kapasiteettimekanismiskenaario’). Viimeksi mainittuun sisältyy olemassa olevan kapasiteettimekanismin, täydentävien huutokauppojen ja muiden mekanismien, kuten tulevien kapasiteettimekanismien, kautta hankittava kapasiteetti. Kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa mallinnetaan 16 kohdevuotta (vuodet 2025–2040). Perusskenaario on merkityksellinen skenaario resurssien riittävyyttä koskevien huolenaiheiden osoittamiseksi. ACERin kansallista resurssien riittävyysarviointia koskevassa lausunnossa (ks. jäljempänä oleva johdanto-osan 51 kappale) sitä verrataan vuoden 2023 kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin keskeiseen vertailuskenaarioon, koska se edustaa vastaavaa ja vertailukelpoista lähestymistapaa vuoden 2023 kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin keskeiseen vertailuskenaarioon, joka ei myöskään sisältänyt uusia kapasiteettimekanismeja koskevia sopimuksia.

(49)

Puolan kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulokset, jotka koskevat tehovajeen odotusarvoa ja energiavajeen odotusarvoa perusskenaariossa, esitetään taulukossa 6.

Taulukko 6

Kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulokset

(50)

Kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulokset perusskenaariossa osoittavat, että kaikkien neljän kohdevuoden (2025, 2028, 2030 ja 2033) tehovajeen odotusarvo on suurempi kuin vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tulokset. Luotettavuusstandardi ylittyy kaikkina kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin perusskenaariossa mallinnettuina vuosina.

(51)

Puola toimitti Puolan kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ACERille lausuntoa varten sähköasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Koska ACER hyväksyi eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin ensimmäisen kerran vuonna 2024 (ks. edellä oleva johdanto-osan 44 kappale), sähköasetuksen 24 artiklan 3 kohtaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset resurssien riittävyysarviointinsa ACERille lausuntoa varten tapauksissa, joissa kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin välillä on eroja, ei tosiasiassa ole sovellettu aiempina vuosina.

(52)

ACER antoi 3 päivänä helmikuuta 2025 lausunnon (15), joka sisälsi suosituksia Puolan kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista. ACER selitti lausunnossaan, että Puolan kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin väliset erot olivat perusteltuja kapasiteettiresursseja koskevien oletusten osalta, mutta ne eivät olleet perusteltuja alueiden välisiä siirtoja koskevien oletusten osalta. Kapasiteettiresurssien mallintamisen eron osalta ACER ei voinut päätellä, oliko ero perusteltu.

(53)

ACER antoi lausunnossaan seuraavat suositukset:

(54)

Kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista vastuussa olevan elimen on sähköasetuksen 24 artiklan 3 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti otettava ACERin lausunto asianmukaisesti huomioon ja tarvittaessa muutettava arviointiaan. Jos se päättää olla ottamatta kaikilta osin huomioon ACERin lausuntoa, kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista vastuussa olevan elimen on julkaistava kertomus, jossa on yksityiskohtaiset perustelut.

(55)

Puolan siirtoverkonhaltija julkaisi 22 päivänä huhtikuuta 2025 raportin vastauksena ACERin lausuntoon kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin välisistä eroista (16). Puolan siirtoverkonhaltija esitti kertomuksessaan seuraavat seikat:

(56)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 d kohdan mukaisesti poikkeusta koskevaan hakemukseen on liitettävä kertomus, joka sisältää

(57)

Puola vertaa kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa esitettyjä kahta skenaariota (ks. edellä oleva johdanto-osan 48 kappale) arvioidakseen täydentävien huutokauppojen muodossa toteutettavan poikkeuksen käyttöönoton vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.

(58)

Puola selittää, että tärkein ero näiden kahden skenaarion välillä on se, että toimittamatta jääneen energian määrä on perusskenaariossa huomattavasti suurempi kuin kapasiteettimekanismiskenaariossa. Taulukossa 7 vertaillaan toimittamatta jääneen energian arvoja kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin kahdessa skenaariossa.

Taulukko 7

Toimittamatta jääneen energian arvot kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin kahdessa skenaariossa

(59)

Puola arvioi, että lyhyellä aikavälillä poikkeuksen täytäntöönpano voi johtaa hiilidioksidipäästöjen hienoiseen kasvuun (0,2–0,3 %:lla energia-alan päästöistä) poikkeuksen kattamalla ajanjaksolla (vuosina 2025–2028). Puola selittää, että tämä johtuu siitä, että kapasiteettimekanismiskenaariossa luotettavuusstandardi saavutetaan, mikä johtaa siihen, että energiaa jää toimittamatta vähemmän kuin perusskenaariossa, koska päästöintensiiviset yksiköt voisivat osallistua täydentäviin huutokauppoihin luotettavuusstandardin täyttämiseksi. Puola väittää, että tänä aikana ei ole toimitusajan vuoksi mahdollista ottaa käyttöön suuria määriä vähemmän päästöjä aiheuttavia uusia lämpöyksiköitä, kuten avoimen kierron kaasuturbiineja (OCGT) tai yhdistetyn kierron kaasuturbiineja (CCGT), mikä vähentäisi näitä lisäpäästöjä.

(60)

Taulukossa 8 esitetään hiilidioksidipäästöjen vertailu, joka perustuu sähkön ja lämmön tuotantosektorilta saatuihin tietoihin sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöistä kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin kahdessa skenaariossa.

Taulukko 8

(61)

Puola päättelee, että poikkeuksella olisi hyvin vähäinen vaikutus sähköntuotantoalan päästöihin keskitetyn ajojärjestyksen tuotantoyksiköiden osalta, sillä poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien sellaisten yksiköiden määrä, jotka voidaan mahdollisesti hyväksyä kapasiteettisopimuksiin täydentävien huutokauppojen kautta, rajoittuisi välttämättömään vähimmäismäärään. Toisaalta, kuten jäljempänä olevassa 3.3.2 jaksossa esitetään yksityiskohtaisesti, Puola väittää, että poikkeus loisi vakaammat markkinaolosuhteet kulutusjoustoa, varastointia ja uusiutuvia energialähteitä koskeville investointipäätöksille, mikä helpottaisi päästöjen nopeampaa vähentämistä myöhempinä vuosina (ja keskipitkällä aikavälillä). Tästä syystä Puola väittää myös, että perusskenaariossa päästötasot ovat vuosina 2033–2040 korkeammat uusien investointien vähemmän suotuisten markkinaolosuhteiden vuoksi.

(62)

Puola käyttää kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa esitettyjä kahta skenaariota (ks. johdanto-osan 48 kappale) perustana myös arvioitaessa poikkeuksen vaikutusta energiasiirtymää koskeviin tavoitteisiin eli uusiutuvaan energiaan siirtymiseen, joustavuuden lisäämiseen, energian varastointiin, sähköiseen liikkumiseen ja kulutusjoustoon.

(63)

Tämä vertaileva analyysi osoittaa, että poikkeus voi tilapäisesti ylläpitää hieman suurempaa määrää suurempipäästöisiä tuotantoyksiköitä. Puolan mukaan suuripäästöisistä yksiköistä luopuminen nopeutuisi kuitenkin kapasiteettimekanismiskenaariossa keskipitkällä aikavälillä eli 2030-luvulla perusskenaarioon verrattuna.

(64)

Puolan mukaan poikkeuksen täytäntöönpano minimoisi sen riskin, että luotettavuusstandardia ei täytetä, ja vähentäisi hintojen epävakautta. Tämä loisi vakaammat ja ennustettavammat markkinaolosuhteet, jotka edistäisivät investointeja joustavaan kapasiteettiin, kuten varastointiin ja uusiin säädettävissä oleviin yksiköihin, uusiutuvaan kapasiteettiin ja sähköiseen liikkumiseen, mikä johtaisi lopulta siihen, että hiilikäyttöiset yksiköt eivät enää olisi tarpeen luotettavuusstandardin täyttämiseksi. Puola väittää myös, että jos poikkeusta ei sovelleta, olemassa olevien kysynnän mukaan säädettävien ja joustavien yksiköiden (eli kulutusjouston ja energian varastoinnin yksiköiden) olisi toimittava hyvin usein eivätkä ne ehkä pystyisi täyttämään olemassa olevien kapasiteettimekanismien sääntöjen mukaisia velvoitteitaan erittäin riittämättömässä järjestelmässä, mikä saattaisi johtaa seuraamuksiin. Tämä vähentäisi investointeja puhtaisiin joustaviin teknologioihin ja niiden osallistumista kapasiteettimarkkinoille.

(65)

Kaaviossa 1 ja taulukossa 9 esitetään, mitä teknologioita olemassa olevan kapasiteettimekanismin puitteissa ensivaiheen huutokauppojen kautta valitut yksiköt ottavat käyttöön vuoteen 2029 asti ulottuvalla toimitusjaksolla.

Kaavio 1

Taulukko 9

(66)

Kansallinen resurssien riittävyysarviointi sisältää vuosia 2025–2040 koskevia oletuksia uusiutuvien energialähteiden, energian varastointiratkaisujen, vähäpäästöisiä tai päästöttömiä polttoaineita käyttävien, kysynnän mukaan säädettävien energialähteiden, kulutusjoustolaitosten, sähköisen liikkumisen ja muiden alojen kehittämisestä. Niiden suunniteltu käyttöönotto lisääntyy huomattavasti ajan mittaan kapasiteettimekanismiskenaariossa, kuten kaaviossa 2 esitetään, kun taas hiilen osuus pienenee merkittävästi poikkeuksen voimassaolon päättymisen jälkeen (40 %:sta vuonna 2025 aina 20 %:iin vuonna 2029). Seuraavina vuosina hiilikäyttöisen tuotannon osuus markkinoilla pienenee edelleen. Tämä johtuu myös siitä, että hiilikäyttöisille laitoksille kapasiteettimekanismin puitteissa annettujen pitkäaikaisten sopimusten voimassaolo päättyi ennen 31 päivää joulukuuta 2019 (ks. johdanto-osan 7 kappale).

Kaavio 2

Sähköntuotannon teknologioiden osuus kapasiteettimekanismiskenaariossa  (18)

(67)

Puolan ilmasto- ja ympäristöministeriö toteutti touko- ja kesäkuussa 2024 sähkömarkkinaosapuolten keskuudessa (19) kyselytutkimuksen, jossa kerättiin osapuolten näkemyksiä sähkömarkkinoiden kehitysasteesta ja kapasiteettimarkkinoiden toiminnasta.

(68)

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella ministeriö määritti muun muassa seuraavat esteet ja sääntelyn muutoksen kannalta huomioitavat osa-alueet:

(69)

Osallistujien mukaan verkkoinfrastruktuuri-investointien hallinnollinen hyväksymismenettely on pitkä ja monimutkainen. Yleisen hyväksynnän puute luo tarpeettomia esteitä infrastruktuuri-investoinneille. Ulkoista pääomaa, kuten velkarahoitusta, tarvitaan, jotta sijoittajat voivat päättää investointien aloittamisesta energia-alan hankkeiden kustannusten kasvaessa edelleen.

(70)

Puolan kansallinen sääntelyviranomainen toteutti vuonna 2024 kyselytutkimuksen kerätäkseen energiamarkkinoiden toimijoilta mielipiteitä ja ehdotuksia Puolan olemassa olevaan kapasiteettimekanismiin mahdollisesti tehtäviksi muutoksiksi. Kyselytutkimuksen tuloksissa yksilöitiin useita tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kapasiteettimarkkinoiden huutokauppojen tuloksiin 1 päivänä heinäkuuta 2025 jälkeen alkavilla toimitusjaksoilla. Näitä ovat seuraavat:

(71)

Puola katsoo, että nykyiset markkinasäännöt ja olemassa olevan kapasiteettimekanismin toimintaa sääntelevä kehys eivät estä varastoinnin ja kulutusjouston kehittämistä olemassa olevassa kapasiteettimekanismissa. Tärkein tämän kapasiteetin kehittämiseen vaikuttava tekijä on Puolan näkemyksen mukaan sen yksiköiden taloudellinen elinkelpoisuus. Nykyiset ja ennustetut energiamarkkinoista ja lisäpalveluista saatavat tulot vaikuttavat riittämättömiltä kattamaan kustannuksia ja takaamaan tyydyttävän voittomarginaalin.

(72)

Kuten sähköasetuksen 64 artiklan 2 d kohdassa edellytetään, hakemukseen on liitetty suunnitelma, joka sisältää välitavoitteita siirtymiseksi pois hiilikapasiteetin osallistumisesta olemassa olevaan kapasiteettimekanismiin viimeistään pyydetyn poikkeuksen voimassaolon päättymispäivänä sekä suunnitelman tarvittavan korvaavan kapasiteetin hankkimiseksi. Näissä asiakirjoissa Puola esittää myös toimenpiteitä johdanto-osan 67–71 kappaleessa yksilöityjen sääntely- ja investointiesteiden poistamiseksi.

(73)

Edellä johdanto-osan 59 ja 64 kappaleessa esitetyistä syistä Puola katsoo, että poikkeus voi tilapäisesti johtaa lyhyellä aikavälillä hieman hitaampaan siirtymiseen pois hiilikäyttöisistä yksiköistä kapasiteettimarkkinoilla, mutta se loisi suotuisammat olosuhteet korvaavaan kapasiteettiin tehtäville investoinneille keskipitkällä aikavälillä. Jos pyydetty poikkeus myönnetään, hiilikäyttöiset tuotantoyksiköt eivät myöskään enää pysty kilpailemaan vähäpäästöisten yksiköiden kanssa olemassa olevassa kapasiteettimekanismissa 31 päivän joulukuuta 2028 jälkeen, kun pyydetyn poikkeuksen voimassaolo päättyy. Näin ollen energiamarkkinoilla taloudellisesti elinkelpoisten hiilikäyttöisten yksiköiden potentiaalisen määrän odotetaan olevan hyvin vähäinen taloudellisten kannustimien puuttumisen, korkeiden käyttö- ja ylläpitokustannusten, käyttötuntien vähäisen määrän ja vastaavien vähäisten tulojen sekä teknisen käyttöiän päättymisen vuoksi (20).

(74)

Puola ei odota merkittäviä markkinapohjaisia investointeja vuosina 2025–2028 lukuun ottamatta investointeja, jotka saavat julkista tukea, kuten johdanto-osan 77–81 kappaleessa mainitaan, sillä uusia yksiköitä ei voida ottaa kyseisellä ajanjaksolla ajoissa käyttöön. Tämä johtuu pääasiassa toimitusajoista ja siitä, että ne eivät ole vielä saaneet liittymissopimuksia eivätkä ympäristölupia.

(75)

Kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa annetaan arvioita korvaavasta kapasiteetista, joka olisi asennettava hiilipohjaisen tuotannon korvaamiseksi järjestelmässä (21), mukaan lukien uusiutuvan energian kokonaisosuutta koskeva ohjeellinen kansallinen kehityskulku. Kaaviossa 3 esitetään yleiskatsaus Puolan suunnitelmasta, joka sisältää välitavoitteita siirtymiseksi pois hiilikapasiteetin osallistumisesta olemassa olevaan kapasiteettimekanismiin viimeistään pyydetyn poikkeuksen voimassaolon päättymispäivänä.

Kaavio 3

Sähköntuotantoon käytettävien teknologioiden asennettu kapasiteetti kapasiteettimekanismiskenaariossa (kaikki arvot on ilmaistu gigawatteina)

(76)

Välitavoitteiden saavuttamiseksi Puola soveltaa täytäntöönpanosuunnitelmaa (ks. johdanto-osan 82 kappale) ja toteuttaa uusia sääntelyuudistuksia (ks. johdanto-osan 83–85 kappale). Lisäksi Puola odottaa hankkivansa tarvittavan korvaavan kapasiteetin olemassa olevan kapasiteettimekanismin (ks. johdanto-osan 77–80 kappale) ja muiden tukijärjestelmien (ks. johdanto-osan 81 kappale) kautta. Osa tarvittavan korvaavan kapasiteetin hankintaa koskevista välitavoitteista on jo saavutettu: uutta kysynnän mukaan säädettävää kapasiteettia otetaan käyttöön poikkeuksen voimassaolon päättymiseen mennessä, kuten vuosien 2026–2029 toimitusjaksoja koskevien ensivaiheen huutokauppojen tulokset osoittavat (ks. johdanto-osan 77, 78 ja 80 kappale).

(77)

Vuosien 2026–2028 osalta kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa esitetään kaasukapasiteetin kasvavan noin 3 gigawattia ja uusien akkuvarastointiyksiköiden noin 2 gigawattia. Toimitusvuosia 2026 ja 2027 koskevissa ensivaiheen huutokaupoissa hankittiin yli 3,1 gigawattia uusia kaasukäyttöisiä yksiköitä. Toimitusvuodeksi 2028 hankittiin yli 1,7 gigawattia uutta akkuvarastointikapasiteettia. Kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin julkaisemisen jälkeen toteutetun toimitusvuotta 2029 koskevan päähuutokaupan tulokset osoittavat, että varastointikapasiteetin kokonaismäärä on vuonna 2029 jopa 6 gigawattia, mikä ylittää kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ennusteet.

(78)

Kaaviossa 4 esitetään kapasiteettivelvoitteiden uuden kaasu- ja varastointikapasiteetin määrät (22), jotka on jo hankittu olemassa olevan kapasiteettimekanismin puitteissa vuoteen 2029 saakka.

Kaavio 4

Jo toteutettujen huutokauppojen kautta hankitut uudet kapasiteettivelvoitteet

(79)

Uusiutuvien energialähteiden asennetun kapasiteetin odotetaan kasvavan lähes 10 gigawattia vuoteen 2028 mennessä ja vielä 8 gigawattia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vuosina 2031–2040 odotetaan yli 12,5 gigawattia kaasukäyttöisiä yksiköitä, 12,5 gigawattia akkuvarastoja, lähes 35 gigawattia uusiutuvia energialähteitä ja 3,3 gigawattia ydinvoimaloita (kapasiteettimekanismiskenaariossa). Puola toteaa, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa esitetyt arvot vastaavat uusiutuvia energialähteitä koskevia olemassa olevia ja suunniteltuja järjestelmiä ja että uusiutuvien energialähteiden osuus uusiutuvan energian kokonaisosuutta koskevan ohjeellisen kansallisen kehityskulun sähkökomponentissa saavutetaan.

(80)

Kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa myös oletetaan kulutusjouston laajenevan. Olemassa olevan kapasiteettimekanismin puitteissa hankittu eksplisiittinen kulutusjoustokapasiteetti saavuttaa 1 600 megawattia vuoteen 2029 mennessä ja pysyy vakaana tällä tasolla sen jälkeen. Eksplisiittisen kulutusjouston lisäksi implisiittinen kulutusjousto kasvaa vähitellen arvioinnin seuraavien vuosien aikana. Tämä implisiittinen kulutusjousto sisältää vedyn tuotannosta, sähköstä lämmöksi -järjestelmistä ja sähköajoneuvoista johtuvan joustavuuden. Vuoteen 2030 mennessä implisiittinen kulutusjousto mahdollistaa noin 500 megawatin siirron, joka nousee noin 3 000 megawattiin vuoteen 2033 mennessä ja jatkaa kasvuaan sen jälkeen. Yhdessä nämä mekanismit mahdollistavat sen, että jopa 20 prosenttia kotimaisesta kysynnästä voidaan siirtää huipputunneista aikoihin, jolloin hinnat ovat alhaisemmat.

(81)

Edellä johdanto-osan 76 kappaleessa kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Puola aikoo edelleen tukea vähäpäästöisten laitosten käyttöönottoa. Tärkeimmät tukijärjestelmät ovat seuraavat:

(82)

Sääntelytoimenpiteiden osalta Puola jatkaa täytäntöönpanosuunnitelmansa täytäntöönpanoa. Suunnitelma sisältää sähkömarkkinauudistuksia viidellä osa-alueella: tasehallintamarkkinat, kulutusjousto, vähittäismarkkinat, verkon laajentaminen ja rajat ylittävät yhteenliitännät sekä kapasiteetin jakamisrajoitukset. Täytäntöönpanosuunnitelman hyväksymisen jälkeen Puola on toteuttanut markkinauudistuksia jatkuvasti ja julkaissut niiden täytäntöönpanon edistymisestä neljä seurantaraporttia. Käynnissä on esimerkiksi joitakin investointihankkeita (esimerkiksi Mikułowa–Świebodzice-linjan toinen vaihe [400 kV]), minkä lisäksi otetaan käyttöön älymittareita, jotta päästäisiin suunnitelmassa asetettuun tavoitteeseen saavuttaa 80 prosenttia loppukäyttäjistä vuoteen 2028 mennessä.

(83)

Täytäntöönpanosuunnitelmassa ilmoitettujen uudistusten lisäksi Puolan viranomaiset ehdottavat uusiutuvien energialähteiden alan sääntelyuudistuksia ja sähköverkkoliitäntöjen sääntelykehyksen muutoksia, jotta voidaan puuttua 3.3.3 jaksossa yksilöityihin sääntely- ja investointiesteisiin.

(84)

Tärkeimmillä uusiutuvien energialähteiden alalla suunnitelluilla toimenpiteillä pyritään lisäämään tuottajakuluttajien nettolaskutuksen houkuttelevuutta, nopeuttamaan lupamenettelyä, poistamaan 10H-sääntö (jonka mukaan tuulivoimalan vähimmäisetäisyyden asuinrakennuksista on oltava kymmenen kertaa tuuliturbiinin korkeus), edistämään sähkön varastointiin pystyvien mikrolaitosten liittämistä jakeluverkkoon sekä nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan merituulipuistoinvestointien toteuttamista. Puolan mukaan nämä toimenpiteet pannaan täytäntöön vuonna 2025.

(85)

Sähköverkkoliitäntöjen osalta Puola aikoo parantaa siirto- ja jakeluverkkojen kehittämisen suunnittelua ja lisätä niiden laitosten määrää, jotka voidaan liittää verkkoon, ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä. Tähän sisältyvät sellaisten keskitettyjen verkkoalustojen perustaminen, joilla on säännöllisesti päivitettävät tiedot toimitetuista pyynnöistä ja niiden käsittelyn tilanteesta tai käytettävissä olevista liitäntävalmiuksista, sekä liittymissopimuksiin sisällytettävä velvoite saavuttaa välitavoitteita. Puolan mukaan nämä toimenpiteet pannaan täytäntöön vuonna 2025.

(86)

Kuten myös välitavoitteita sisältävästä suunnitelmasta (ks. johdanto-osan 75 kappaleessa oleva kaavio 3) käy ilmi, Puola varmistaa poikkeuksen voimassaolon päätyttyä edelleen, että hiilipohjainen tuotantokapasiteetti korvataan asteittain vähemmän päästöjä aiheuttavalla kapasiteetilla. Tämä kapasiteetti hankitaan tai on parhaillaan hankittavana olemassa olevan kapasiteettimekanismin ja muiden tukijärjestelmien kautta, ja se integroidaan järjestelmään markkinaehtoisesti. Samaan aikaan Puola jatkaa täytäntöönpanosuunnitelmassaan (28) eriteltyjen uudistusten ja johdanto-osan 83 kappaleessa tarkoitettujen muiden sääntelytoimenpiteiden toteuttamista suotuisten markkinaolosuhteiden luomiseksi sekä julkisille että yksityisille investoinneille.

(87)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio järjesti hakemuksesta julkisen kuulemisen 14 päivän helmikuuta 2025 ja 17 päivän maaliskuuta 2025 välisenä aikana. Siitä esitettiin yksi huomautus.

(88)

Vastaaja toteaa, että ulkomaisten resurssien osallistumisen olemassa olevan kapasiteettimekanismin mukaisiin huutokauppoihin määrittää kansallinen resurssien riittävyysarviointi. Vastaaja viittaa tämän päätöksen 3.2.3 jaksossa tarkoitettuun ACERin lausuntoon ja väittää, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa aliarvioidaan Puolan kysyntään vastaamiseksi tarvittavat ulkomaiset resurssit. Tämä johtaa siihen, että huutokauppoihin voi osallistua rajoitetusti ulkomaista kapasiteettia.

(89)

Vastaaja väittää erityisesti, että Puola soveltaa täydentävien huutokauppojen määrän määrittämiseen kaavaa (ks. edellä johdanto-osan 35 kappale), joka voisi estää ulkomaisten resurssien osallistumisen huutokauppoihin.

(90)

Vastauksena näihin väitteisiin Puola toteaa, että synkroniprofiilialueella sijaitsevat yksiköt ovat voineet osallistua päähuutokauppaan toimitusvuodeksi 2027 ja sen jälkeen sekä lisähuutokauppoihin toimitusvuodeksi 2025 ja sen jälkeen. Ulkomaiset yksiköt voivat tehdä yksivuotisia sopimuksia.

(91)

Täydentävien huutokauppojen osalta Puola vahvistaa, että ulkomaisen kapasiteetin määrä, joka voi osallistua, määritetään edellä johdanto-osan 10 ja 35 kappaleessa esitettyjen parametrien mukaisesti.

(92)

Puola selventää, että nämä parametrit kuvastavat täydentävien huutokauppojen tarkoitusta eli puuttuvan kapasiteetin hankkimista sen sijaan, että hankittaisiin toisen kerran sama kapasiteetti, joka on varmistettu samalle toimitusjaksolle jo aiemmissa huutokaupoissa. Muussa tapauksessa tarjousalueen ulkopuolisen enimmäiskapasiteetin arvo ylittyisi ja rajat ylittävään osallistumiseen tarjottu määrä olisi suurempi kuin se määrä, joka voi edistää Puolan sähköjärjestelmän riittävyyttä.

(93)

Puola toteaa, että vuoden 2025 toista puoliskoa koskevassa täydentävässä huutokaupassa koko kapasiteetti oli ulkomaisen osallistumisen käytettävissä, eli 1 169 megawattia synkroniprofiilin osalta, 365 megawattia Liettuan osalta ja 593 megawattia Ruotsin osalta.

(94)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 b, 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 22 artiklan 4 kohdan b alakohdasta voidaan myöntää poikkeus, jos siinä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(95)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 b kohdan mukaisesti ”jäsenvaltiot voivat pyytää, että tuotantokapasiteetti, joka on aloittanut kaupallisen tuotannon ennen 4 päivää heinäkuuta 2019 ja jonka päästöt ovat yli 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti ja vuosittain keskimäärin yli 350 kilogrammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia asennettua kilowattia sähkötuotantoa kohti, voidaan edellyttäen, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklaa noudatetaan, poikkeuksellisesti sitoa tai se saa poikkeuksellisesti ottaa vastaan maksuja tai sitoumuksia tulevista maksuista 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeen komission ennen 4 päivää heinäkuuta 2019 hyväksymän kapasiteettimekanismin nojalla”.

(96)

Pyydettyä poikkeusta sovellettaisiin olemassa oleviin laitoksiin, jotka ylittävät päästörajan. Tällaiset laitokset voitaisiin poikkeuksellisesti sitoa tai ne saisivat ottaa vastaan maksuja tai sitoumuksia tulevista maksuista 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeen (ks. johdanto-osan 27 kappale) komission valtiontukisääntöjen mukaisesti helmikuussa 2018 hyväksymän olemassa olevan kapasiteettimekanismin nojalla (ks. johdanto-osan 5 kappale).

(97)

Tämä päätös ei vaikuta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan noudattamisen arviointiin.

(98)

Edellä esitetyn perusteella sähköasetuksen 64 artiklan 2 b kohdan vaatimukset täyttyvät.

(99)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan mukaisesti ”[k]omissio arvioi 2 b kohdassa tarkoitetun pyynnön vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Komissio voi myöntää poikkeuksen arvioituaan 2 d kohdassa tarkoitetun kertomuksen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Tämän kohdan mukaista poikkeusta voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2028 edellyttäen, että siinä vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan koko poikkeuksen voimassaolon ajan.”

(100)

Puola on järjestänyt ensivaiheen huutokauppoja 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeiselle toimitusjaksolle (ks. johdanto-osan 22 ja 26 kappale).

(101)

Nämä ensivaiheen huutokaupat olivat avoimia Puolassa ja sen naapurijäsenvaltioissa sijaitseville nykyisille ja uusille tuottajille, kulutusjousto-operaattoreille ja varastointia harjoittaville toimijoille (ks. johdanto-osan 10 kappale), ja niissä estettiin 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen sellaisten olemassa olevien laitosten osallistuminen, jotka eivät täyttäneet päästörajaa (ks. johdanto-osan 8 kappale).

(102)

Päästörajan täyttäneet kapasiteettiyksiköt eivät kilpailleet sellaisten yksiköiden kanssa, jotka eivät täyttäneet päästörajaa ensivaiheen huutokauppamenettelyissä. Lisäksi päästörajan täyttävät kapasiteettiyksiköt pystyivät varmistamaan pidempiä sopimuksia kuin yksiköt, jotka osallistuivat lisähuutokauppoihin tai täydentäviin huutokauppoihin, joissa enimmäiskesto on yksi vuosi.

(103)

Johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitettu viherbonus luo lisäkannustimen vähähiiliselle kapasiteetille osallistua ensivaiheen huutokauppoihin. Tasatilanteissa kapasiteetin tarjoajat, joiden päästökertoimet ovat alhaisemmat, ovat etusijalla verrattuna niihin, joiden päästökertoimet ovat korkeammat, ja kapasiteetti, jonka päästöt ovat alle 450 grammaa hiilidioksidia megawattitunnilta, voi saada jopa pidempiä sopimuksia kuin muut kapasiteetin tarjoajat.

(104)

Toimitusvuosien 2025–2029 osalta jo järjestetyt ensivaiheen huutokaupat ovat johtaneet hankitun päästörajan täyttävän kapasiteetin konkreettiseen kasvuun (esimerkiksi akkuvarastointi ja kaasukäyttöiset yksiköt) (ks. johdanto-osan 78 kappale).

(105)

Päästörajan täyttävät kapasiteettiyksiköt voivat osallistua täydentäviin huutokauppoihin (ks. johdanto-osan 32 kappale). Näitä huutokauppoja järjestetään ainoastaan, jos ensivaiheen huutokaupoilla ei ole onnistuttu hankkimaan riittävää kapasiteettia resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen ratkaisemiseksi (ks. johdanto-osan 27 kappale).

(106)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Puola on toteuttanut 1 päivän heinäkuuta 2025 jälkeiselle toimitusjaksolle 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen useita tarjouskilpailumenettelyjä, joissa pyritään maksimoimaan sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan vaatimukset täyttävien kapasiteetin tarjoajien osallistuminen.

(107)

Komissio hyväksyi Puolan kapasiteettimekanismin rakenteen 7 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan valtiontukipäätöksessä. Johdanto-osan 108–120 kappaleessa arvioidaan, onko ensivaiheen huutokauppa sähköasetuksen 22 artiklan mukainen.

(108)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan erityiset suunnitteluominaisuudet (29), jotka kaikkien kapasiteettimekanismien on täytettävä, ja 22 artiklan 3 kohdassa säädetään erityisvaatimuksista muille kapasiteettimekanismeille kuin strategisille reserveille, kuten olemassa olevalle kapasiteettimekanismille.

(109)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa säädetään, että kapasiteetin tarjoajien osallistumista koskevat tekniset edellytykset on vahvistettava ennen valintaprosessia ja että kapasiteettimekanismin on oltava avoin kaikkien resurssien, myös energian varastoinnin ja kysyntäpuolen hallinnan, osallistumiselle, jos ne pystyvät tarjoamaan vaadittavan teknisen suorituskyvyn. Esivalintavaatimukset 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen toteutetuille tarjouskilpailumenettelyille vahvistettiin ennen valintaprosessia (ks. johdanto-osan 11 kappale), ja prosessit olivat avoimia Puolassa sijaitseville olemassa oleville ja uusille tuottajille, kulutusjousto-operaattoreille ja varastointia harjoittaville toimijoille sekä ulkomaiselle kapasiteetille (ks. johdanto-osan 10 kappale). Lisäksi osallistumissäännöissä (ks. johdanto-osan 10 kappale), toimitusajoissa (ks. johdanto-osan 12 kappale) ja sopimusten kestoissa (ks. johdanto-osan 15, 16 ja 18 kappale) otetaan huomioon mahdollisten kapasiteetin tarjoajien erityispiirteet, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eri teknologioiden välillä sekä uuden ja olemassa olevan kapasiteetin välillä.

(110)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa säädetään, että kapasiteetin tarjoajat on valittava avoimessa, syrjimättömässä ja kilpailuun perustuvassa menettelyssä ja että niiden korvaus on määritettävä kilpailuun perustuvassa menettelyssä. Olemassa olevassa kapasiteettimekanismissa kapasiteetin tarjoajat valitaan huutokaupoilla. Huutokauppojen parametrit ovat julkisesti saatavilla, ja ne määritetään hyvissä ajoin ennen huutokauppoja (ks. johdanto-osan 11 ja 13 kappale). Johdanto-osan 11 ja 13 kappaleessa tarkoitetuilla osallistumisedellytyksillä ja muilla suunnitteluominaisuuksilla varmistetaan, että huutokaupat ovat syrjimättömiä ja perustuvat kilpailuun. Huutokauppa on laskeva, selvityshintaan perustuva huutokauppa, joka päättyy, kun on määritetty alhaisin hinta, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat (ks. johdanto-osan 13 kappale).

(111)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että kapasiteettimekanismit eivät saa luoda perusteettomia markkinavääristymiä eivätkä rajoittaa alueiden välistä kauppaa. Olemassa oleva kapasiteettimekanismi palkitsee kapasiteetin käytettävyydestä eikä varsinaisesta tuotetusta sähköstä (ks. johdanto-osan 9 kappale), ja kilpailuun perustuvalla jakamisprosessilla varmistetaan, että kapasiteettimarkkinoiden tuottamat tulot rajoitetaan välttämättömään ja että tukkumarkkinat voivat lähettää asianmukaisia hinta- ja investointisignaaleja. Lisäksi tarjouskilpailumenettely on avoin ja syrjimätön (ks. johdanto-osan 11 ja 13 kappale).

(112)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdan e ja i alakohdan mukaisesti kapasiteettimekanismien on tarjottava kapasiteetin tarjoajille kannustimia olla käytettävissä verkon odotettavissa olevan järjestelmän niukkuustilanteen aikana ja niissä on sovellettava asianmukaisia seuraamuksia kapasiteetin tarjoajiin, jotka eivät ole käytettävissä järjestelmän niukkuustilanteen aikana.

(113)

Olemassa olevassa kapasiteettimekanismissa kapasiteetin tarjoajille tarjotaan maksuja, jotta ne olisivat käytettävissä odotettavissa olevan järjestelmän niukkuustilanteen aikana, ja jos kapasiteetti ei ole käytettävissä, sovelletaan seuraamuksia (ks. johdanto-osan 9 ja 20 kappale).

(114)

Sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että kapasiteettimekanismi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden käsittelemiseksi. Edellä olevassa johdanto-osan 14 kappaleessa kuvatulla menetelmällä varmistetaan, että tämä vaatimus täyttyy, sillä a) resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe määritetään sen perusteella, miten halukkaita kuluttajat ovat maksamaan kapasiteetista (huutokaupan kohteena olevan kapasiteetin määrä määritetään luotettavuusstandardin mukaan), ja b) resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen ratkaisemiseksi tarvittavan kapasiteetin määrä määritetään ottaen huomioon kapasiteetin todennäköinen käytettävyys siirtoverkonhaltijan ehdotuksen perusteella ja kansallisen sääntelyviranomaisen myötävaikutuksella.

(115)

Sähköasetuksen 22 artiklan 3 kohdan noudattamisen osalta komissio toteaa, että jakamisprosessin kilpailuluonne (ks. johdanto-osan 10, 11 ja 13 kappale) ja huutokauppakäyrän suunnittelu (ks. johdanto-osan 14 kappale) varmistavat, että a alakohdan vaatimusten mukaisesti huutokaupan selvityshinta on yleensä nolla, jos markkinoilla on riittävästi kapasiteettia. Lisäksi olemassa olevaan mekanismiin sisältyvät jälkimarkkinat, joilla varmistetaan, että kapasiteettivelvoitteita voidaan siirtää osallistumiskelpoisten kapasiteetin tarjoajien välillä c alakohdan mukaisesti. Edellä johdanto-osan 113 kappaleessa esitetyistä syistä b alakohdassa esitetty vaatimus, jonka mukaan kapasiteettimekanismissa on maksettava korvaus osallistuville resursseille pelkästä käytettävissä olemisesta ja varmistettava, että korvaus ei vaikuta kapasiteetin tarjoajan tekemiin tuotantoa koskeviin päätöksiin, täyttyy.

(116)

Edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa esitetyistä syistä ensivaiheen huutokaupat ovat sähköasetuksen 22 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisia.

(117)

Sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan päästörajaa ja hiilibudjettirajaa koskevat vaatimukset. Puola on ottanut käyttöön päästörajan ja estänyt päästörajan ylittävien olemassa olevien laitosten osallistumisen 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen järjestettäviin huutokauppoihin (ks. johdanto-osan 8 kappale). Näin ollen 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen ja vuoden 2025 jälkeisten toimitusvuosien osalta järjestetyt ensivaiheen huutokaupat ovat sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan mukaisia.

(118)

Sähköasetuksen 22 artiklan 5 kohdassa säädetään, että sähköasetuksen IV luvun noudattaminen ei vaikuta ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehtyjen sitoumusten tai sopimusten soveltamiseen.

(119)

Komissio toteaa, että ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehdyt monivuotiset kapasiteettisopimukset (ks. johdanto-osan 16 kappale), joissa sitoudutaan tuleviin maksuihin, mukaan lukien sopimukset tuotannosta, joka ei täytä päästörajaa, on turvattu sähköasetuksen 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(120)

Edellä esitetyn perusteella 64 artiklan 2 c kohdan a alakohdan edellytysten katsotaan täyttyvän.

(121)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan b alakohdassa asetetaan poikkeuksen myöntämisen edellytykseksi se, että saman kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tarjouskilpailumenettelyssä tarjotun kapasiteetin määrä ei ole riittävä, jotta resurssien riittävyyttä koskevaan huolenaiheeseen voitaisiin puuttua kyseisen tarjouskilpailumenettelyn kattamalla toimitusjaksolla. Resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe olisi määritettävä sähköasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(122)

Sähköasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä alueellaan sähköasetuksen 23 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta. Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin täydentämiseksi jäsenvaltiot voivat myös toteuttaa kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin sähköasetuksen 24 artiklan mukaisesti. Sähköasetuksen 24 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että kansallisten resurssien riittävyysarviointien on oltava laajuudeltaan alueellisia ja perustuttava sähköasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun menetelmään erityisesti 23 artiklan 5 kohdan b–m alakohdassa.

(123)

Kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava asianmukaisiin keskeisiin vertailuskenaarioihin sähköasetuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat sisällyttää riittävyyden arviointiin herkkyystekijöitä, jotka liittyvät kansallisen sähkön kysynnän ja tarjonnan erityispiirteisiin. Kuten eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa sovellettavan menetelmän 3 artiklan 6 kohdassa mainitaan, nämä herkkyystekijät voivat kattaa monenlaiset muutokset oletuksissa koko tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, mukaan lukien erilaiset oletukset syöttötiedoista, kuten asennetusta kapasiteetista, alueiden välisen kapasiteetin vaihtelut ja erilaiset arviot taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnissa yksilöityjen investointien varmuudesta.

(124)

Sähköasetuksen 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe, jota ei ollut määritetty eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa, kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa on esitettävä syyt näiden kahden arvioinnin väliseen eroon, mukaan lukien tiedot käytetyistä herkkyyksistä ja perustana olevista oletuksista. Kansallinen resurssien riittävyysarviointi on julkaistava ja toimitettava ACERille lausuntoa varten. ACERin lausunnossa on arvioitava, ovatko näiden kahden arvioinnin väliset erot perusteltuja.

(125)

Kansallinen resurssien riittävyysarviointi on viimeisin Puolan siirtoverkonhaltijan tekemä riittävyysarviointi. Puola on kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin perusteella määrittänyt johdanto-osan 27 kappaleessa mainitun resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen ja perustellut pyydetyn poikkeuksen tarpeen. Vaikka kansallinen resurssien riittävyysarviointi kattaa vuodet 2025–2040, tässä päätöksessä olevassa arvioinnissa keskitytään pyydetyn poikkeuksen kannalta merkitykselliseen ajanjaksoon eli vuosiin 2025–2028.

(126)

Vuoden 2023 eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei määritetty resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita pyydetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilta vuosilta, mutta vuoden 2024 eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa on määritetty resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe vuosien 2026 ja 2028 osalta. Vaikka vuoden 2024 eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi on parhaillaan ACERin hyväksyttävänä tai muutettavana, sen perustana olevat tiedot perustuvat ajantasaisimpaan järjestelmän kehitykseen ja uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin, ja ne tukevat kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin päätelmää, jonka mukaan resurssien riittävyyttä koskeva huolenaihe on olemassa pyydetyn poikkeuksen kattamalla ajanjaksolla.

(127)

Komissio toteaa kuitenkin, että resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen suuruudessa on eroja. ACER on antanut lausunnon kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista, kuten edellä 3.2.3 jaksossa kuvataan. ACER vertaa lausunnossaan kansallista resurssien riittävyysarviointia vuoden 2023 eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin, sillä se ei ole vielä hyväksynyt vuoden 2024 eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia. ACER ei kuitenkaan kvantifioi erojen vaikutusta tehovajeen odotusarvona tai energiavajeen odotusarvona eikä tuotannon riittävyyden varmistamiseksi tarvittavan kapasiteetin määränä.

(128)

ACER piti kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin kapasiteettiresursseja koskevien oletusten välisiä eroja perusteltuina (ks. johdanto-osan 52 kappale).

(129)

Sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaan eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ja kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien olemassa olevien ja mahdollisten tulevien resurssien osuus. Lisäksi eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa sovellettavan menetelmän 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ja kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa käytettävien taloudellisten tietojen olisi oltava yhdenmukaisia viimeisimmässä markkinoille tulon kustannuksia koskevassa tutkimuksessa käytetyn viimeisimmän parhaan arvion kanssa, kuten riittävyysmittareiden laskentamenetelmässä esitetään.

(130)

Komissio yhtyy ACERin arvioon kapasiteettiresursseja koskevista oletuksista ja katsoo, että kansalliseen resurssien riittävyysarviointiin tehdyt muutokset ovat kohtuullisia päivityksiä joko viimeisimmän kansallisen markkinoille tulon kustannuksia koskevan tutkimuksen tai viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella (30).

(131)

ACER ei voinut päätellä, ovatko kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin väliset erot perusteltuja kapasiteettiresurssien mallintamisen osalta (ks. johdanto-osan 52 kappale). ACER toteaa kuitenkin, että kansalliseen resurssien riittävyysarviointiin tehtyjen muutosten yhdistelmä johtaa siihen, että järjestelmästä poistuu enemmän kapasiteettia ja että riittävyysriskit saattavat kasvaa.

(132)

Sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti resurssien riittävyysarviointeihin olisi sisällytettävä taloudellinen arviointi tuotantolaitosten käytöstä poistamisen ja toiminnan keskeyttämisen sekä uusien rakennettavien tuotantolaitosten todennäköisyydestä.

(133)

Komissio toteaa, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa oleva resurssien taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin mallinnus eroaa eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa käytetystä mallinnuksesta. Kaikkia oletuksia, jotka johtavat näihin eroihin, ei ole riittävästi perusteltu kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tai 3.2.4 jaksossa tarkoitetussa kertomuksessa. Erityisesti taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin osalta komissio toteaa, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa taloudellisia päätöksiä simuloidaan yhden yksittäisen kalenterivuoden perusteella eikä tulevia tuloja oteta huomioon. Sitä vastoin yleisen taloudellisen käytännön mukaan tuottajien ja sijoittajien taloudelliset päätökset perustuvat tavanomaisesti pidemmän aikavälin kustannus- ja tuloennusteisiin.

(134)

Komissio toteaa, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa oletetaan, että suurempi osa laitoksista on kunnostettavana tammikuussa eli kuukautena, jonka aikana niukkuutta esiintyy useimmin. Tämä vähentää resurssien saatavuutta ja vaikuttaa siten riittävyysriskiin.

(135)

Taloudellisten päätösten simulointi yhden vuoden kustannusten ja tulojen perusteella ei vastaa tavanomaista taloudellista käytäntöä, sillä se voisi johtaa joidenkin voimalaitosten ennenaikaiseen poistumiseen markkinoilta silloinkin, kun ne voisivat olla kannattavia omaisuuserän taloudellisen käyttöiän aikana. Puola ei myöskään ole toimittanut riittävää näyttöä voimalaitosten huoltoaikatauluista. Jotta nämä kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin osatekijät olisivat yhdenmukaisia sähköasetuksen ja eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa sovellettavan menetelmän kanssa, kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa olisi arvioitava tuotantolaitosten käytöstä poistamisen ja toiminnan keskeyttämisen sekä uusien tuotantolaitosten rakentamisen todennäköisyys kymmenen vuoden jakson arvioitujen tulojen ja kustannusten perusteella eikä yhden vuoden perusteella. Lisäksi Puolan olisi perusteltava kunnossapitomalleja koskevat oletukset todellisten huoltoaikataulujen perusteella ja selitettävä, miten nämä mallit liittyvät kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin arvioihin, jotta voidaan osoittaa, että ne ovat Puolan tuottajakannan kansallinen erityispiirre.

(136)

Kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa oletetaan, että ilman kapasiteettimekanismia kulutusjoustoa, varastointia ja kaasukäyttöisiä voimalaitoksia ei tule markkinoille vuosina 2025–2028.

(137)

Kulutusjouston osalta nämä oletukset ovat vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin mukaisia. Vuoden 2023 eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa arvioidaan kuitenkin, että akkuja tulee markkinoille vuosina 2025–2028 ja kaasukäyttöisiä laitoksia vuonna 2028. Kuten myös ACERin lausunnossa todetaan, kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin oletus uusien kaasukäyttöisten voimalaitosten markkinoille tulosta on kohtuullinen päivitys, sillä Puolan kansallinen resurssien riittävyysarviointi valmistui myöhemmin kuin vuoden 2023 eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi. Lisäksi kaasukäyttöisten voimalaitosten käyttöönotto markkinaperusteisesti pyydetyn poikkeuksen kattamina vuosina (vuodet 2025–2028) on hyvin epätodennäköistä, kun otetaan huomioon niiden toimitusaika ja rakennuslupien ja verkkoliitäntälupien saamiseksi tarvittavien menettelyjen kesto. Nämä näkökohdat pätevät myös varastointilaitosten markkinoille tuloon pyydetyn poikkeuksen voimassaoloaikana.

(138)

ACER katsoo, että Puolan kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja vuoden 2023 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin väliset erot eivät ole perusteltuja alueiden välisiä siirtoja koskevien oletusten osalta (ks. johdanto-osan 52 kappale).

(139)

Sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohdan d alakohdassa säädetään, että eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa sovellettavassa menetelmässä, jota myös kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa on noudatettava, on otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien resurssien osuus, mukaan lukien tuonti ja vienti sekä niiden vaikutus verkon joustavaan käyttöön.

(140)

Vuoden 2023 eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa noudatetaan alueellista lähestymistapaa ja mallinnetaan nimenomaisesti useita tarjousalueita, mutta Puolan kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei nimenomaisesti mallinneta ulkomaisia tarjousalueita. Tämän seurauksena se tarjoaa vain rajoitetun näkemyksen naapurimaiden kysynnästä ja tarjonnasta. Lisäksi kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tarkastellaan tuonnin vaikutusta riittävyyteen yksinkertaistetusti eikä oteta lainkaan huomioon vientiä. Nämä tuontia ja vientiä koskevat oletukset voivat johtaa siihen, että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään suurempia resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita kuin eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa.

(141)

Tuonnin osalta kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa käytetään yksinkertaistettua keskiarvoa talven arvoista, jolloin niukkuutta todennäköisesti ilmenee yhtäaikaisesti koko alueella ja vienti Puolaan vähenee, ja sovelletaan tätä arvoa koko vuoteen, vaikka tuonti on tavallisesti suurempaa kesällä.

(142)

Puolan mukaan tuontia koskevien oletusten erot ovat perusteltuja sen vuoksi, että sovelletaan lähestymistapaa, joka on sen mielestä yhdenmukainen rajat ylittävää osallistumista koskevan menetelmän kanssa (sähköasetuksen 26 artiklan 11 kohdan a alakohta) (ks. johdanto-osan 55 kappale). Tätä menetelmää olisi kuitenkin käytettävä vasta sen määrittämiseksi, kuinka paljon ulkomaista kapasiteettia voi osallistua kapasiteettimekanismiin sen jälkeen, kun riittävyysarviointi on tehty.

(143)

Tästä huolimatta vuoden arvioitujen energiavajetuntien jakautuminen on merkityksellistä kapasiteettihuutokauppojen mitoituksen kannalta. Puola voi tarkastella tätä jakautumista ottaen huomioon yhtäaikaisen niukkuuden tilanteet, kun se määrittää kapasiteettihuutokaupoilla hankittavien määrien suuruuden.

(144)

Vientiä koskevien oletusten osalta kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa arvioitiin viennin olevan nolla megawattia poikkeuksen kattamina vuosina. Tämä oletus vaikuttaa viennin tuottamiin tuloihin ja voi siten vaikuttaa käytöstä poistamista koskeviin päätöksiin. Kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin vientiä koskevia oletuksia ei ole riittävästi perusteltu näytön eikä mallintamistulosten perusteella kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa eikä 3.2.4 jaksossa tarkoitetussa kertomuksessa. Sen vuoksi Puolan tulevaisuudessa viemän sähkön määrä olisi arvioitava mallintamisen perusteella käyttäen kohtuullisia oletuksia, kuten eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa saatavilla olevaa tietoaineistoa.

(145)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päättelee, että sähköasetuksen 20 artiklan 1 kohdan noudattamisen varmistamiseksi luotettavuusstandardin täyttämiseen tarvittava kapasiteetti on laskettava uudelleen päivitetyn kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin perusteella. Erityisesti kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa on

(146)

Kuten johdanto-osan 27 kappaleessa todetaan, tietyn toimitusjakson täydentävät huutokaupat toteutetaan, kun lisäkapasiteetin tarve on perusteltu kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulosten perusteella, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

(147)

Puola on edellä olevassa taulukossa 1 määrittänyt kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin perusteella ne kokonaiskapasiteettivelvoitteet, jotka ovat tarpeen luotettavuusstandardin täyttämiseksi poikkeuksen kattamina vuosina (vuodet 2025–2028). Puola on jo hankkinut kapasiteettia päähuutokauppojen kautta toimitusvuosien 2025–2028 osalta ja lisähuutokauppojen kautta toimitusvuosien 2025 ja 2026 osalta. Toimitusvuosien 2027 ja 2028 lisähuutokauppoja ei ole vielä järjestetty, koska nämä huutokaupat järjestetään toimitusjaksoa edeltävänä vuonna (ks. johdanto-osan 12 kappale). Kuten edellä olevassa taulukossa 2 on esitetty, näissä huutokaupoissa hankittu kapasiteetti ei riitä täyttämään vaadittuja kokonaiskapasiteettivelvoitteita.

(148)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan b alakohdan mukainen menettelyvaatimus täyttyy, koska Puola on vahvistanut, että täydentäviä huutokauppoja järjestetään vasta sen jälkeen, kun ensivaiheen huutokaupat on saatu päätökseen, ja vain, jos kyseisillä huutokaupoilla ei ole saatu hankittua riittävästi kapasiteettia kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetyn resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen ratkaisemiseksi kyseisten huutokauppamenettelyjen kattamalla toimitusjaksolla.

(149)

Kuten edellä todetaan, kansallinen resurssien riittävyysarviointi olisi kuitenkin päivitettävä johdanto-osan 145 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(150)

Lisäksi Puolan kansallisen sääntelyviranomaisen on tarkistettava, onko päivitetyn kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin mukainen hankittava kapasiteetin kokonaismäärä perusteltu ja erityisesti, vastaako se järjestelmän tarpeita yhtäaikaisen niukkuuden tilanteissa.

(151)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa todetaan, Puola on vahvistanut, että täydentävät huutokaupat toteutetaan samojen suunnitteluedellytysten mukaisesti kuin ensivaiheen huutokaupat, kuten edellä olevassa 2 jaksossa kuvataan, lukuun ottamatta seuraavia johdanto-osan 31 kappaleessa kuvattuja osatekijöitä: i) osallistumisedellytykset, ii) huutokauppojen tiheys, iii) kaava hankittavan kapasiteetin määrän määrittämiseksi ja iv) sopimusten kesto.

(152)

Täydentävien huutokauppojen suunnitteluominaisuuksien, jotka eivät poikkea ensivaiheen huutokauppojen suunnitteluominaisuuksista, osalta komissio viittaa edellä johdanto-osan 108–116 kappaleessa esitettyihin näkökohtiin ja katsoo, että ne täyttävät sähköasetuksen 22 artiklan asiaankuuluvat vaatimukset, lukuun ottamatta kyseisen artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(153)

Mahdollisuus osallistua täydentäviin huutokauppoihin on laajempi kuin ensivaiheen huutokaupoissa, sillä ne ovat avoimia olemassa oleville laitoksille, jotka eivät täytä sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä päästörajaa. Komissio toteaa, että tämä on pyydetyn poikkeuksen osatekijä ja että se on sähköasetuksen 64 artiklan 2 b kohdan mukainen.

(154)

Täydentävien huutokauppojen rajat ylittävän osallistumisen osalta komissio toteaa, että ulkomaiset kapasiteetin tarjoajat voivat osallistua täydentäviin huutokauppoihin samaa johdanto-osan 10 kappaleessa esitettyä menettelyä noudattaen kuin ensivaiheen huutokauppoihin. Täydentävissä huutokaupoissa tarjottava määrä lasketaan vähentämällä ulkomaisille osallistujille ensivaiheen huutokaupoissa jo jaetun kapasiteetin määrä ulkomaisen kapasiteetin osallistumiseen käytettävissä olevasta enimmäiskapasiteetista, joka lasketaan rajat ylittävää osallistumista koskevan ACERin menetelmän mukaisesti.

(155)

Koska ulkomaisen kapasiteetin osallistumiseen käytettävissä oleva enimmäiskapasiteetti tarjoaa arvion siitä, missä määrin ulkomainen kapasiteetti voi edistää tuotannon riittävyyttä järjestelmän niukkuustilanteissa, samaa kapasiteettia ei saa jakaa kahdesti samalle toimitusjaksolle ensivaiheen huutokauppamenettelyjen ja täydentävien huutokauppamenettelyjen kautta.

(156)

Komissio toteaa näin ollen, että kaava, jota sovelletaan rajat ylittävään osallistumiseen täydentävissä huutokaupoissa tarjottavan kapasiteetin määrän laskemiseksi, on asianmukainen.

(157)

Ensivaiheen huutokauppojen ja täydentävien huutokauppojen tiheyden erojen osalta komissio viittaa 5.3.2.2 jaksossa esitettyihin perusteluihin ja pitää niitä asianmukaisina, koska täydentäviä huutokauppoja järjestetään vasta ensivaiheen huutokauppojen päättymisen jälkeen ja vain, jos kyseisillä huutokaupoilla ei ole saatu hankittua riittävästi kapasiteettia kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa kyseisten huutokauppojen kattamalla toimitusjaksolla määritetyn resurssien riittävyyttä koskevan huolenaiheen ratkaisemiseksi.

(158)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan c alakohdassa säädetään, että päästörajan ylittävä kapasiteetti voidaan sitoa tai se voi ottaa vastaan maksuja tai sitoumuksia tulevista maksuista enintään yhden vuoden ajan ja toimitusjaksolle, joka on poikkeuksen voimassaoloaikaa lyhyempi.

(159)

Päästörajan ylittäville tuotantoyksiköille annetaan mahdollisuus tehdä sopimuksia, joiden kesto on enintään yksi vuosi (ks. johdanto-osan 28 kappale). Ne voivat tehdä sopimuksen, jonka kesto on kuusi kuukautta (vuoden 2025 jälkipuolisko) tai yksi vuosi (vuosi 2026, 2027 tai 2028) täydentävissä huutokaupoissa.

(160)

Vuotuiset sopimukset eivät saa ylittää pyydetyn poikkeuksen kestoa, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2028. Näin ollen kapasiteettimaksut sidotaan vain vuoden 2028 loppuun saakka (ks. johdanto-osan 37 kappale).

(161)

Sen vuoksi sopimusten pituus ja toimitusajan kesto ovat sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan c alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

(162)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan c alakohdassa edellytetään, että kapasiteetti hankitaan ylimääräisellä huutokauppamenettelyllä ainoastaan sen kapasiteetin määrän osalta, jota tarvitaan saman kohdan b alakohdassa tarkoitetun riittävyyteen liittyvän huolenaiheen ratkaisemiseksi.

(163)

Puola on vahvistanut, että jos kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin tulokset osoittavat, että täydentäviä huutokauppoja tarvitaan, kyseiset huutokaupat rajoitetaan luotettavuusstandardin täyttämiseksi tarvittavan kapasiteetin hankkimiseen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyn kaavan mukaisesti (31).

(164)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan c alakohdan mukainen menettelyvaatimus täyttyy, koska johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyllä kaavalla varmistetaan, että täydentävissä huutokaupoissa sovitaan vain sen kapasiteetin määrästä, jota tarvitaan riittävyyteen liittyvän huolenaiheen ratkaisemiseksi.

(165)

Kansallinen resurssien riittävyysarviointi olisi kuitenkin päivitettävä johdanto-osan 145 kappaleessa kuvatulla tavalla, ja kansallisen sääntelyviranomaisen olisi tarkasteltava sitä uudelleen 150 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(166)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio arvioi 2 b kohdassa tarkoitetun pyynnön vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Komissio voi myöntää poikkeuksen arvioituaan 64 artiklan 2 d kohdassa tarkoitetun kertomuksen.

(167)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 d kohdan mukaisesti poikkeusta koskevaan pyyntöön on liitettävä jäsenvaltion kertomus, joka sisältää

(168)

Puola on toimittanut kertomuksen, joka sisältää kaikki 64 artiklan 2 d kohdassa luetellut tiedot. Puola on toimittanut erityisesti

(169)

Arvioidessaan kertomuksessa poikkeuksen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin Puola vertaa kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa esitettyjä kahta skenaariota: skenaariota, jossa kapasiteetti, joka ei täytä päästörajaa, kuuluu pyydetyn poikkeuksen soveltamisalaan, ja skenaariota, jossa pyydettyä poikkeusta ei sovelleta.

(170)

Komissio toteaa, että kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat skenaariossa, jossa pyydettyä poikkeusta sovelletaan, sillä tässä skenaariossa järjestelmässä käytetään enemmän hiilikäyttöistä tuotantoa. Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu on kuitenkin maltillista (ks. johdanto-osan 59 kappale). Lisäksi poikkeusta sovellettaisiin vain muutaman vuoden ajan (vuodet 2025–2028), ja se mahdollistaisi ainoastaan sellaisen kapasiteetin määrän hankinnan, joka on tarpeen kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa, jota olisi muutettava johdanto-osan 145 ja 150 kappaleen mukaisesti, määritettyjen resurssien riittävyyttä koskevien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Jos muutetussa kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään edelleen resurssien riittävyyttä koskevia huolenaiheita, joita ei voida ratkaista ensivaiheen huutokaupoilla, Puola ei pystyisi täyttämään luotettavuusstandardiaan ilman poikkeusta.

(171)

Komissio toteaa lisäksi, että edellä johdanto-osan 59, 74 ja 81 kappaleessa esitetyistä syistä on epätodennäköistä, että markkinoille tulisi ilman julkista tukea uutta kysynnän mukaan säädettävää kapasiteettia poikkeuksen kattamana ajanjaksona. Poikkeuksen voimassaolon päätyttyä kapasiteettimarkkinoille ei enää voi osallistua kapasiteettia, jonka päästöt ylittävät päästörajan.

(172)

Puola ennakoi, että vain pieni osa tästä kapasiteetista on kannattavaa energiamarkkinoilla, kun otetaan huomioon taloudellisten kannustimien puute, korkeat ylläpito- ja käyttökustannukset sekä alhainen käyttötuntimäärä ja vastaavat alhaiset tulot. Tämä johtaa todennäköisesti tällaisten laitosten käytöstä poistamiseen poikkeuksen voimassaolon päätyttyä (ks. edellä oleva johdanto-osan 73 kappale). Komissio toteaa, että hiilikäyttöisen tuotannon ennustetun pienemmän osuuden pitäisi tarjota kannustimia yksityisille ja julkisille investoinneille hiilikäyttöisen tuotantokapasiteetin korvaamiseksi. Poikkeuksella varmistettaisiin näin ollen, että tällaiset investoinnit voidaan suunnitella asianmukaisesti helpottamaan hallittua siirtymistä vähemmän hiili-intensiiviseen sähköjärjestelmään keskipitkällä aikavälillä ja lieventämään samalla energiaturvallisuuteen kohdistuvia riskejä.

(173)

Lisäksi komissio toteaa, että Puola on jo hankkinut tai aikoo hankkia olemassa olevan kapasiteettimekanismin ja muiden tukijärjestelmien kautta vähemmän päästöjä tuottavaa kapasiteettia pyydetyn poikkeuksen kattamalla ajanjaksolla (ks. johdanto-osan 76 ja 78 kappale). Ensivaiheen huutokauppojen ja erityisesti viimeisimpien huutokauppojen tulokset (ks. johdanto-osan 78 kappale) osoittavat, että päästörajan täyttävä kapasiteetti on menestynyt kapasiteettihuutokaupoissa.

(174)

Puola jatkaa täytäntöönpanosuunnitelmaansa sisältyvien toimenpiteiden soveltamista sellaisten sääntelyuudistusten osalta, joilla edistetään hiilikäyttöisen tuotannon korvaamiseen tarvittavia investointeja. Lisäksi komissio toteaa, että Puola on esittänyt uusia sääntelytoimenpiteitä, joille on asetettu täytäntöönpanoaikataulu, kuten maatuulivoiman käyttöönottoa koskevien rajoitusten poistaminen, lupamenettelyn nopeuttaminen ja verkkoliitäntäprosessin parantaminen. Näillä toimenpiteillä luodaan suotuisammat markkinaolosuhteet uusiutuviin energialähteisiin, kulutusjoustoon, varastointiin, kaasukäyttöiseen tuotantoon, siirtoon ja yhteenliittämiskapasiteettiin tehtäville investoinneille (ks. johdanto-osan 82–85 kappale).

(175)

Sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään, että poikkeusta voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2028 edellyttäen, että edellä 5.3 jaksossa tarkoitettuja edellytyksiä noudatetaan koko poikkeuksen voimassaolon ajan.

(176)

Tämän vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jos poikkeus myönnetään kolmeksi vuodeksi, 64 artiklan 2 c kohdan a–c alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty ainoastaan poikkeuksen myöntämishetkellä, vaan että ne täyttyvät kolmen vuoden ajanjakson loppuun saakka.

(177)

Kuten johdanto-osan 2 kappaleessa mainitaan, Puola on pyytänyt poikkeusta sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetystä vaatimuksesta 1 päivän heinäkuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2028 väliseksi ajaksi.

(178)

Komissio viittaa edellä 5.3 jaksossa esitettyyn arviointiin ja katsoo, että sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan a–c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät toimitusvuoden 2025 osalta. Komissio pitää valitettavana, että Puola järjesti ensimmäisen täydentävän huutokaupan toukokuussa 2025 ennen tämän päätöksen antamista. Komissio toteaa kuitenkin, että ensimmäinen täydentävä huutokauppa järjestettiin sillä edellytyksellä, että huutokaupan lopullisista tuloksista ilmoitetaan vasta tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen (ks. johdanto-osan 30 kappale).

(179)

Komissio katsoo myös, että Puola on ottanut käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että nämä edellytykset täyttyvät myös seuraavina toimitusvuosina (ks. esimerkiksi johdanto-osan 27, 31 ja 34 kappale). Komissio toteaa, että Puola järjestää tarvittaessa täydentäviä huutokauppoja seuraaville toimitusjaksoille: vuoden 2025 jälkipuolisko (puolivuotinen sopimus) sekä toimitusvuodet 2026, 2027 ja 2028 (vuotuiset sopimukset).

(180)

Puolan olisi ilmoitettava komissiolle kaikista sähköasetuksen 64 artiklan 2 c kohdan a–c alakohdassa säädettyihin edellytyksiin tekemistään muutoksista poikkeuksen voimassaoloaikana.

(181)

Edellä esitetyn perusteella Puolalle myönnetään sähköasetuksen 64 artiklan 2 b kohdan mukainen poikkeus tämän päätöksen 1 artiklassa kuvatuin edellytyksin,