Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: https://unece.org/transport/road-transport/status-1958-agreement-and-annexed-regulations.

E-sääntö nro 12 - Ajoneuvojen hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset kuljettajan suojaamiseksi törmäyksessä ohjausmekanismia vasten [2026/300]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 05 – voimaantulopäivä: 4. tammikuuta 2023

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimaiset, oikeudellisesti sitovat tekstit ovat seuraavat:

ECE/TRANS/WP.29/2015/92

ECE/TRANS/WP.29/2017/118

ECE/TRANS/WP.29/2022/69

SISÄLLYSLUETTELO

Sääntö

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testit

Ajoneuvo- tai ohjauslaitetyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Ohjeet

11.

Tuotannon lopettaminen tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

12.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten sekä

13.

Siirtymämääräykset

Liitteet

1 A

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, hyväksynnän epäämisestä, hyväksynnän peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta E-säännön nro 12 mukaisesti siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

1 B

Ilmoitus ohjauslaitetyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, hyväksynnän epäämisestä, hyväksynnän peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta E-säännön nro 12 asianomaisen osan mukaisesti siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten

Hyväksyntämerkki

Etutörmäystesti estettä vastaan

Vartaloa edustavalla testikappaleella tehtävä testi

Lisäys:

Vartaloa edustava testikappale

Päätä edustavalla laitteella tehtävä testi

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja todellisen ylävartalokulman määrittämiseksi

Lisäys 1:

Kolmiulotteisen H-pisteen määrityslaitteen kuvaus

Lisäys 2:

Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä

Lisäys 3:

Istuinpaikkojen vertailutiedot

Testausmenettelyt, jotka koskevat sähkökäyttöisten ajoneuvojen matkustajien suojaamista korkeajännitteeltä ja elektrolyytin vuotamiselta

Lisäys 1:

Nivelletty testisormi (luokka IPXXB)

1. Soveltamisala

1.1

Tätä sääntöä sovelletaan ohjausmekanismin käyttäytymiseen, korkeajännitteellä toimivaan sähköiseen voimalaitteeseen sekä sähköisen voimalaitteen korkeajänniteväylään galvaanisesti kytkettyihin korkeajännitekomponentteihin ja -järjestelmiin luokan M1 moottoriajoneuvoissa ja sellaisissa luokan N1 ajoneuvoissa, joiden suurin sallittu massa on pienempi kuin 1 500 kg, kuljettajan ja matkustajien suojaamiseksi etutörmäystilanteessa.

1.2

Valmistajan pyynnöstä muut kuin kohdassa 1.1 tarkoitetut ajoneuvot voidaan hyväksyä tämän säännön mukaisesti.

2. Määritelmät

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää kuljettajan suojauksen osalta törmäyksessä ohjauslaitetta vasten.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoluokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan seuraavassa mainituilta olennaisilta osin:

2.2.1

polttomoottorikäyttöinen ajoneuvo:

2.2.1.1

ohjauslaitteen etupuolella olevan osan rakenne, mitat, muodot ja olennaiset materiaalit

2.2.1.2

ajokuntoisen ajoneuvon massa kohdan 2.18 mukaisesti

2.2.2

sähkömoottorikäyttöinen ajoneuvo:

2.2.2.1

ohjauslaitteen etupuolella olevan osan rakenne, mitat, muodot ja olennaiset materiaalit

2.2.2.2

ladattavien sähköenergian varastojärjestelmien (REESS-järjestelmät) sijainnit siltä osin kuin ne vaikuttavat kielteisesti tämän säännön mukaisen törmäystestin tuloksiin

2.2.2.3

ajokuntoisen ajoneuvon massa kohdan 2.18 mukaisesti.

2.3

’Ohjauslaitteen tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan ohjauslaitetyypin hyväksyntää kuljettajan suojauksen osalta törmäyksessä ohjauslaitetta vasten.

2.4

’Ohjauslaitteen tyypillä’ tarkoitetaan ohjauslaitteita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

2.4.1

rakenne, mitat, muodot ja olennaiset materiaalit.

2.5

’Ohjauslaitteella’ tarkoitetaan kuljettajan ajoneuvon ohjaamiseen käyttämää laitetta, tavallisimmin ohjauspyörää.

2.6

’Yleiskäyttöisellä ohjauslaitteella’ tarkoitetaan ohjauslaitetta, joka voidaan asentaa useampaan kuin yhteen hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin, kun erot ohjauslaitteen kiinnityksessä ohjauspylvääseen eivät vaikuta ohjauslaitteen toimintaan törmäystilanteessa.

2.7

’Turvatyynyllä’ tarkoitetaan joustavaa tyynyä, joka on suunniteltu täyttyväksi painekaasulla ja joka

2.7.1

suojaa ajoneuvon kuljettajaa törmäyksessä ohjauslaitetta vasten

2.7.2

täyttyy kaasulla törmäyksen vaikutuksesta käynnistyvän laitteen avulla.

2.8

’Ohjauslaitteen kehällä’ tarkoitetaan ohjauspyörän lähes rengasmaista ulkoreunaa, josta kuljettaja tavallisesti pitää kiinni ajon aikana.

2.9

’Puolalla’ tarkoitetaan ohjauslaitteen kehän ja keskiön yhdistävää tankoa.

2.10

’Keskiöllä’ tarkoitetaan tavallisesti ohjauslaitteen keskellä olevaa osaa, joka

2.10.1

yhdistää ohjauslaitteen ohjausakseliin

2.10.2

välittää ohjauslaitteen vääntömomentin ohjausakseliin.

2.11

’Ohjauslaitteen keskiön keskipisteellä’ tarkoitetaan sitä pistettä keskiön pinnalla, joka sijaitsee ohjausakselin keskiviivalla.

2.12

’Ohjauslaitteen tasolla’ tarkoitetaan ohjauspyörän tapauksessa tasomaista pintaa, joka jakaa ohjauspyörän kehän kahteen yhtä suureen osaan kuljettajan ja ajoneuvon etuosan välistä.

2.13

’Ohjausakselilla’ tarkoitetaan komponenttia, joka välittää ohjauslaitteeseen kohdistuvan vääntömomentin ohjausvaihteeseen.

2.14

’Ohjauspylväällä’ tarkoitetaan ohjausakselin kotelointia.

2.15

’Ohjausmekanismilla’ tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu ohjauslaitteesta, ohjauspylväästä, asennelman lisävarusteista, ohjausakselista, ohjausvaihteesta ja kaikista muista komponenteista, kuten niistä, joiden tarkoituksena on absorboida ohjauslaitetta vasten tapahtuvassa törmäyksessä syntyvää energiaa.

2.16

Matkustamo

2.16.1

’Matkustamolla matkustajien suojauksen osalta’ tarkoitetaan ajoneuvossa matkustaville varattua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ulkoseinien ikkunoihin, moottoritilan väliseinään sekä matkustamon takaosan väliseinän pintaan tai takaistuimen selkänojan takapintaan.

2.16.2

’Matkustamolla sähköturvallisuuden arvioinnin osalta’ tarkoitetaan ajoneuvossa matkustaville varattua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ulkoseinien ikkunoihin, moottoritilan väliseinään ja matkustamon takaosan väliseinään tai takaluukkuun sekä sähkösuojuksiin ja -kotelointeihin, joiden tarkoituksena on estää matkustajien suora kosketus korkeajännitteisiin osiin.

2.17

’Iskulaitteella’ tarkoitetaan tämän säännön liitteen 5 kohdan 3 mukaista jäykkää puolipallon muotoista, ihmisen päätä edustavaa osaa, jonka halkaisija on 165 mm.

2.18

’Ajokuntoisen ajoneuvon massalla’ tarkoitetaan ajoneuvon massaa kuormittamattomana ilman kuljettajaa ja matkustajia, mutta polttoaineella, jäähdytysnesteellä, voiteluöljyillä, työkaluilla ja varapyörällä, jos nämä kuuluvat ajoneuvon valmistajan toimittamiin vakiovarusteisiin, sekä REESS-järjestelmällä varustettuna.

2.19

’Korkeajännitteisellä’ tarkoitetaan sellaista sähköistä komponenttia tai piiriä, jonka käyttöjännite on > 60 V ja ≤ 1 500 V tasavirtaa (DC) tai > 30 V ja ≤ 1 000 V vaihtovirtaa (AC) tehollisarvona (rms).

2.20

’Ladattavalla sähköenergian varastojärjestelmällä (REESS-järjestelmällä)’ tarkoitetaan ladattavaa energiavarastojärjestelmää, joka luovuttaa sähköenergiaa sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.

Akkua, jonka päätarkoituksena on antaa virtaa moottorin käynnistämiseen ja/tai valoihin ja/tai muihin ajoneuvon apulaitteisiin, ei pidetä REESS-järjestelmänä.

REESS-järjestelmässä voi olla tarvittavat järjestelmät fyysistä tukea, lämmönhallintaa, elektronisia ohjaustoimintoja ja kotelointia varten.

2.21

’Sähkösuojuksella’ tarkoitetaan osaa, joka suojaa suoralta kosketukselta korkeajännitteisiin osiin.

2.22

’Sähköisellä voimalaitteella’ tarkoitetaan virtapiiriä, joka sisältää ajomoottorin tai -moottorit ja joka voi sisältää REESS-järjestelmän, sähköenergian muuntojärjestelmän, elektroniset muuttajat, niihin liittyvät johdinsarjat ja liittimet sekä REESS-järjestelmän lataamisessa käytettävän kytkentäjärjestelmän.

2.23

’Jännitteisillä osilla’ tarkoitetaan johtavia osia, joissa on tarkoitus olla sähkövirta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

2.24

’Jännitteelle alttiilla kosketeltavalla osalla’ tarkoitetaan johtavaa osaa, jota on mahdollista koskettaa suojausluokan ollessa IPXXB ja joka ei tavallisesti ole jännitteinen mutta voi tulla jännitteiseksi eristyksen vikaantuessa. Tällaisia ovat myös osat, jotka on suojattu kannella, joka voidaan irrottaa ilman työkaluja.

2.25

’Suoralla kosketuksella’ tarkoitetaan ihmisen kosketusta jännitteisiin osiin.

2.26

’Epäsuoralla kosketuksella’ tarkoitetaan ihmisen kosketusta jännitteelle alttiisiin kosketeltaviin osiin.

2.27

’Suojausluokalla IPXXB’ tarkoitetaan sähkösuojuksen tai koteloinnin tarjoamaa suojaa kosketukselta jännitteisiin osiin testattuna liitteen 4 kohdassa 7 kuvatulla nivelletyllä testisormella (luokka IPXXB).

2.28

’Käyttöjännitteellä’ tarkoitetaan valmistajan määrittelemää virtapiirin suurinta tehollisjännitettä (rms), joka voi ilmetä johtavien osien välillä avoimissa virtapiireissä tai normaaleissa käyttöolosuhteissa. Jos virtapiiri on jaettu osiin galvaanisella eristyksellä, käyttöjännite määritetään erikseen kullekin piirin osalle.

2.29

’Ladattavan sähköenergian varastojärjestelmän (REESS) lataamisessa käytettävällä kytkentäjärjestelmällä’ tarkoitetaan virtapiiriä, jota käytetään, kun REESS-järjestelmää ladataan ulkoisesta virtalähteestä. Kytkentäjärjestelmään sisältyy ajoneuvon sisääntulo.

2.30

’Sähköisellä alustalla’ tarkoitetaan sähköliitännöillä yhteen kytkettyjen johtavien osien muodostamaa kokonaisuutta, jonka potentiaalia käytetään vertailuarvona.

2.31

’Virtapiirillä’ tarkoitetaan toisiinsa kytkettyjen jännitteisten osien kokonaisuutta, jossa on tarkoitus olla sähkövirta tavanomaisen käytön aikana.

2.32

’Sähköenergian muuntojärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka tuottaa sähköenergiaa ja luovuttaa sitä sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.

2.33

’Elektronisella muuttajalla’ tarkoitetaan laitetta, joka säätää ja/tai muuttaa sähköenergiaa sähköistä käyttövoimajärjestelmää varten.

2.34

’Kotelolla’ tarkoitetaan osaa, joka ympäröi sen sisäpuolella olevia yksiköitä ja estää suoran kosketuksen niihin.

2.35

’Korkeajänniteväylällä’ tarkoitetaan korkeajännitteellä toimivaa virtapiiriä, johon sisältyy REESS-järjestelmän lataamisessa käytettävä kytkentäjärjestelmä.

Jos virtapiirit on kytketty galvaanisesti toisiinsa ja ne täyttävät erityisen jännitevaatimuksen, korkeajänniteväyläksi luokitellaan vain korkeajännitteellä toimivat virtapiirin komponentit tai osat.

2.36

’Kiinteällä eristyksellä’ tarkoitetaan johdinsarjojen eristyspinnoitteita, joiden tarkoituksena on peittää korkeajännitteiset osat ja estää suora kosketus niihin.

2.37

’Automaattisella katkaisimella’ tarkoitetaan laitetta, joka toimiessaan erottaa galvaanisesti sähköenergian lähteet sähköisen voimalaitteen korkeajännitepiirin muista osista.

2.38

’Avoimella ajoakulla’ tarkoitetaan akkua, johon on lisättävä nestettä ja joka tuottaa ilmakehään vapautuvia vetypäästöjä.

2.39

’Vesipitoisella elektrolyytillä’ tarkoitetaan yhdisteiden elektrolyyttiä, jossa yhdisteiden (esim. happojen tai emästen) liuotin on vesipohjainen ja joka hajottuaan tuottaa sähköä johtavia ioneja.

2.40

’Elektrolyyttivuodolla’ tarkoitetaan elektrolyytin vuotamista nesteenä REESS-järjestelmän ulkopuolelle.

2.41

’Ei-vesipitoisella elektrolyytillä’ tarkoitetaan elektrolyyttiä, jossa liuotin ei ole vesipohjainen.

2.42

’Tavanomaisiin käyttöolosuhteisiin’ kuuluvat käyttötavat ja -olosuhteet, joita voidaan kohtuudella odottaa ajoneuvon tavanomaisen käytön aikana, mukaan lukien ajaminen nopeusrajoitusten mukaisesti, pysäköinti tai seisominen liikenteessä sekä lataaminen latauslaitteilla, jotka ovat yhteensopivia ajoneuvoon asennettujen latausporttien kanssa. Niihin eivät kuulu olosuhteet, joissa ajoneuvo on vahingoittunut joko törmäyksen, tiellä olevan esineen tai kiven aiheuttaman iskeymän tai ilkivallan vuoksi, se on joutunut alttiiksi tulelle tai uponnut veteen tai joissa huolto ja/tai kunnossapito on tarpeen tai sitä ollaan parhaillaan suorittamassa.

2.43

’Erityisellä jännitevaatimuksella’ tarkoitetaan sitä, että galvaanisesti kytketyn virtapiirin suurin jännite jännitteisen tasavirtaosan ja minkä tahansa muun jännitteisen osan (DC tai AC) välillä on ≤ 30 V AC (rms) ja ≤ 60 V DC.

Huomautukset:

Kun tällaisen virtapiirin jännitteinen tasavirtaosa on kytketty sähköiseen alustaan ja erityistä jännitevaatimusta sovelletaan, minkä tahansa jännitteisen osan ja sähköisen alustan välinen suurin jännite on ≤ 30 V AC (rms) ja ≤ 60 V DC.

Sykkiviin tasajännitteisiin (vaihteleva jännite ilman napaisuuden muutosta) sovelletaan tasavirralle asetettua raja-arvoa.

2.44

’Varaustilalla’ tarkoitetaan REESS-järjestelmän käytettävissä olevaa sähkövarausta ilmaistuna prosenttiosuutena sen nimelliskapasiteetista.

2.45

’Tulella’ tarkoitetaan ajoneuvosta tulevia liekkejä. Kipinöitä ja valokaaria ei pidetä liekkeinä.

2.46

’Räjähdyksellä’ tarkoitetaan äkillistä energian vapautumista, joka on riittävän voimakas aiheuttaakseen paineaaltoja ja/tai singotakseen kappaleita, jotka voivat aiheuttaa rakenteellista ja/tai fyysistä vahinkoa ajoneuvon ympäristölle.

3. Hyväksynnän hakeminen

3.1

Ajoneuvon tyyppi

3.1.1

Valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on haettava ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntää, joka koskee kuljettajan suojaamista törmäyksessä ohjausmekanismia vasten.

3.1.2

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.1.2.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypin rakenteesta, mitoista ja muodoista ja ohjauslaitteen etupuolella olevan ajoneuvon osan olennaisista materiaaleista

3.1.2.2

sopivassa mittakaavassa olevat riittävän yksityiskohtaiset piirustukset ohjausmekanismista ja sen kiinnityksestä ajoneuvon alustaan ja koriin

3.1.2.3

tekninen kuvaus tästä mekanismista

3.1.2.4

merkintä ajokuntoisen ajoneuvon massasta

3.1.2.5

todistus siitä, että ohjauslaite on soveltuvin osin hyväksytty E-säännössä olevan kohdan 5.2 mukaisesti

3.1.2.6

todistus siitä, että ohjausmekanismi on E-säännön nro 94 kohdan 5.2.2 tai E-säännön nro 137 kohdan 5.2.2.1 vaatimusten mukainen, jos hyväksyntää koskeva hakemus on tehty kohdan 5.1.2 mukaisesti

3.1.2.7

todistus siitä, että ohjauslaite on E-säännön nro 94 kohtien 5.2.1.4 ja 5.2.1.5 tai E-säännön nro 137 kohtien 5.2.1.1.3 ja 5.2.1.1.4 vaatimusten mukainen, jos hyväksyntää koskeva hakemus on tehty kohdan 5.2.1 mukaisesti

3.1.2.8

yleinen kuvaus sähköisen voimanlähteen tyypistä ja sijainnista sekä sähköisestä voimalaitteesta (esim. hybridi tai sähköinen).

3.1.3

Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava

3.1.3.1

hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo jäljempänä kohdassa 5.1 tarkoitettua testiä varten

3.1.3.2

valmistajan harkinnan mukaan ja tutkimuslaitoksen suostumuksella joko toinen ajoneuvo tai ne ajoneuvon osat, jotka tarvitaan kohdissa 5.2 ja 5.3 tarkoitetuissa testeissä.

3.1.3.3

Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

3.2

Ohjauslaitetyyppi

3.2.1

Ohjauslaitteen valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on haettava ohjauslaitteen tyyppihyväksyntää, joka koskee kuljettajan suojaamista törmäyksessä ohjausmekanismia vasten.

3.2.2

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.2.2.1

yksityiskohtainen kuvaus kyseessä olevasta ohjauslaitetyypistä ohjauslaitteen rakenteen, mittojen ja olennaisten materiaalien osalta

3.2.2.2

sopivassa mittakaavassa olevat riittävän yksityiskohtaiset piirustukset ohjausmekanismista ja sen kiinnityksestä ajoneuvon alustaan ja koriin

3.2.2.3

todistus siitä, että ohjauslaite on E-säännön nro 94 kohtien 5.2.1.4 ja 5.2.1.5 vaatimusten mukainen, jos hyväksyntää koskeva hakemus on tehty kohdan 5.2.1 mukaisesti

3.2.2.4

4. Hyväksyntä

4.1

Tyyppihyväksyntätodistukseen on liitettävä jäljempänä kohdissa 4.1.1 tai 4.1.2 tarkoitetun mallin mukainen todistus seuraavasti:

4.1.1

liitteen 1 A mukainen todistus kohdassa 3.1 tarkoitettujen sovellusten osalta

4.1.2

liitteen 1 B mukainen todistus kohdassa 3.2 tarkoitettujen sovellusten osalta.

4.2

Ajoneuvon tyyppi

4.2.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo on jäljempänä olevien kohtien 5 ja 6 sekä tämän säännön liitteiden 4, 5 ja 6 vaatimusten mukainen, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan tyyppihyväksyntänumero sopimuksen (E/ECE/TRANS/505/Rev.3 ja Amend.1) liitteen 4 mukaisesti.

4.2.3

Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 1 A esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.2.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin kanssa yhdenmukaiseen ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

4.2.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (1), jotka ovat ympyrän sisällä

4.2.4.2

tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero, jotka sijaitsevat kohdassa 4.2.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.2.5

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, joka on hyväksytty yhden tai useamman muun sopimukseen liitetyn säännön perusteella tämän säännön mukaisesti hyväksynnän myöntäneessä maassa, kohdassa 4.2.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.2.4.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.2.6

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.2.7

Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.3

Ohjauslaitetyyppi

4.3.1

Jos tämän säännön mukaisesti erikseen hyväksyttäväksi toimitettu ohjauslaite on jäljempänä olevien kohtien 5 ja 6 sekä tämän säännön liitteiden 4, 5 ja 6 vaatimusten mukainen, kyseiselle ohjauslaitetyypille myönnetään hyväksyntä. Tätä kohtaa sovelletaan vain ohjauslaitteisiin, joihin ei kuulu turvatyynyä.

4.3.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan tyyppihyväksyntänumero sopimuksen (E/ECE/TRANS/505/Rev.3 ja Amend.1) liitteen 4 mukaisesti.

4.3.3

Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ohjauslaitetyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai laajentamisesta tämän säännön liitteessä 1 B esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.3.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ohjauslaitetyypin mukaiseen ohjauslaitteeseen on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa määritettyyn näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

4.3.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero1, jotka ovat ympyrän sisällä

4.3.4.2

hyväksyntänumero ympyrän alapuolella

4.3.4.3

symboli R94-02 tai R137, kun hyväksyntä annetaan kohdan 5.2.1 mukaisesti.

4.3.5

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.4

Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5. Vaatimukset

5.1

Kun kuormittamattomalla ajoneuvolla, jossa ei ole testinukkea, tehdään törmäystesti estettä vasten nopeudella 48,3 km/h (30 mph), ohjauspylvään ja sen akselin yläosa eivät saa liikkua vaakatasossa ja ajoneuvon pituussuuntaisen akselin suuntaisesti taaksepäin eivätkä pystysuunnassa ylöspäin enempää kuin 12,7 cm suhteessa ajoneuvon sellaiseen pisteeseen, johon törmäys ei vaikuttanut (2).

5.1.1

Sähköisellä voimalaitteella varustettujen ajoneuvojen on lisäksi täytettävä kohdan 5.5 vaatimukset. Valmistajan pyynnöstä ja tutkimuslaitoksen suostumuksella tämä voidaan osoittaa erillisellä etutörmäystestillä sillä edellytyksellä, että sähköiset komponentit eivät vaikuta tässä säännössä tarkoitetun ajoneuvotyypin kuljettajalle tarjoamaan suojaan.

5.1.2

Kohdan 5.1 vaatimusten katsotaan täyttyneen, kun kyseisellä ohjausjärjestelmällä varustettu ajoneuvo on E-säännön nro 94 kohdan 5.2.2 tai E-säännön nro 137 kohdan 5.2.2.1 vaatimusten mukainen.

5.2

Kun testikappale törmää ohjauslaitetta vasten suhteellisella nopeudella 24,1 km/h (15 mph), ohjauslaitteesta testikappaleeseen kohdistuva voima ei saa olla suurempi kuin 1 111 daN.

5.2.1

Jos ohjauslaitteeseen on kiinnitetty ohjauspyörän turvatyyny, kohdassa 5.2 olevien vaatimusten katsotaan täyttyneen, kun sellaisella ohjausjärjestelmällä varustettu ajoneuvo on E-säännön nro 94 kohtien 5.2.1.4 ja 5.2.1.5 tai E-säännön nro 137 kohtien 5.2.1.1.3 ja 5.2.1.1.4 vaatimusten mukainen.

5.3

Kun iskulaite iskeytyy ohjauslaitetta vasten suhteellisella nopeudella 24,1 km/h liitteessä 5 kuvailtujen menettelyjen mukaisesti, sen hidastuvuus ei saa nousta suuremmaksi kuin 80 g 3 millisekunnin aikana. Hidastuvuuden on aina oltava pienempi kuin 120 g kanavataajuusluokassa (CFC) 600 Hz.

5.4

Ohjauslaite on suunniteltava, rakennettava ja kiinnitettävä siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

5.4.1

Ennen kohdissa 5.2 ja 5.3 määrättyä törmäystestiä missään ohjauslaitteen pinnan kuljettajaa kohti suuntautuvassa osassa, jota halkaisijaltaan 165 mm:n pallo voi koskettaa, ei ole epätasaisuuksia tai teräviä reunoja, joiden kaarevuussäde on pienempi kuin 2,5 mm.

Jos kyseessä on turvatyynyllä varustettu ohjauslaite, tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli missään osassa, jota halkaisijaltaan 165 mm:n pallo voi koskettaa, ei ole E-säännön nro 21 kohdassa 2.18 tarkoitettuja vaarallisia teräviä reunoja, jotka voivat lisätä matkustajien vakavan loukkaantumisen riskiä.

5.4.1.1

Edellä kohdissa 5.2 ja 5.3 määrättyjen testien jälkeen kuljettajaa kohti suuntautuvassa ohjauslaitteen pinnan osassa ei ole teräviä tai karkeita reunoja, jotka voivat lisätä kuljettajan loukkaantumisvaaraa tai vammojen vakavuutta. Pieniä pinnan halkeamia ja säröjä ei oteta huomioon.

5.4.1.1.1

Jos ulkoneman aiheuttaa kovuudeltaan enintään 50 Shore A -astetta oleva joustavasta materiaalista tehty komponentti, joka on kiinnitetty jäykkään tukeen, koskevat kohdan 5.4.1.1 vaatimukset vain jäykkää tukea.

5.4.2

Ohjauslaite on suunniteltava, rakennettava ja kiinnitettävä siten, että siinä ei ole komponentteja tai lisälaitteita, mukaan luettuina äänimerkinantolaite ja asennelman lisäosat, jotka voivat tarttua kuljettajan vaatteisiin tai koruihin tavanomaisten ajoliikkeiden aikana.

5.4.3

Sellaisten ohjauslaitteiden, joita ei ole tarkoitettu muodostamaan osaa alkuperäislaitteesta, on vastattava vaatimuksia, kun niitä testataan liitteessä 4 olevan kohdan 2.1.3 ja liitteessä 5 olevan kohdan 2.3 mukaisesti.

5.4.4

Yleiskäyttöisten ohjauslaitteiden osalta vaatimusten on täytyttävä seuraavasti:

5.4.4.1

ohjauspylvään kaikkien kulmien alueella; testit on tehtävä ainakin ohjauspylvään suurimpien ja pienimpien kulmien osalta kaikille niille hyväksytyille ajoneuvotyypeille, joihin ohjauslaitteet voidaan asentaa

5.4.4.2

iskulaitteen ja testikappaleen kaikkien mahdollisten asentojen alueella suhteessa ohjauslaitteeseen; testi on tehtävä ainakin keskiasennon osalta kaikille niille hyväksytyille ajoneuvotyypeille, joihin ohjauslaitteet voidaan asentaa. Jos käytetään ohjauspylvästä, on sen oltava tyyppiä, joka vastaa huonoimpia mahdollisia olosuhteita.

5.4.5

Jos käytetään sovittimia yhden ohjauslaitetyypin sovittamiseksi eri ohjauspylväisiin ja jos voidaan osoittaa, että tällaisia sovittimia käytettäessä järjestelmän energiaa absorboivat ominaisuudet ovat samanlaisia, voidaan kaikki testit tehdä yhtä sovitintyyppiä käyttäen.

5.5

Tämän säännön liitteessä 3 määritellyllä menettelyllä tehdyn testin jälkeen on korkeajännitteellä toimivan sähköisen voimalaitteen ja sähköisen voimalaitteen korkeajänniteväylään galvaanisesti kytkettyjen korkeajännitejärjestelmien täytettävä seuraavat vaatimukset:

5.5.1

Suojaus sähköiskuilta

Törmäyksen jälkeen korkeajänniteväylien on täytettävä ainakin yksi kohdissa 5.5.1.1–5.5.1.4.2 määritetyistä neljästä kriteeristä.

Jos ajoneuvossa on automaattinen poiskytkentätoiminne tai laitteita, jotka jakavat sähköisen voimalaitteen galvaanisesti osiin ajoneuvoa ajettaessa, sovelletaan ainakin yhtä jäljempänä esitettävistä kriteereistä poiskytkettyyn piiriin tai kuhunkin yksittäiseen jaettuun piiriin sen jälkeen, kun poiskytkentätoiminne on aktivoitu.

Kohdassa 5.5.1.4 määritettyä kriteeriä ei kuitenkaan sovelleta, jos enemmän kuin yksi korkeajänniteväylän osan yksittäisistä potentiaaleista ei ole suojattu suojausluokan IPXXB mukaisesti.

Jos törmäystesti suoritetaan siten, että korkeajännitejärjestelmän osat eivät ole jännitteisiä, lukuun ottamatta REESS-järjestelmän lataamisessa käytettävää kytkentäjärjestelmää, joka ei ole jännitteinen ajo-olosuhteissa, suojaus sähköiskuilta on osoitettava asianomaisten osien kohdalla joko kohdan 5.5.1.3 tai kohdan 5.5.1.4 mukaisesti.

5.5.1.1

Ei korkeajännitettä

Korkeajänniteväylien jännitteiden Ub, U1 ja U2 enimmäisarvo 60 sekuntia törmäyksen jälkeen on 30 V AC tai 60 V DC mitattuna liitteen 7 kohdan 2 mukaisesti.

5.5.1.2

Vähäinen sähköenergia

Korkeajänniteväylien kokonaisenergian (TE) on oltava pienempi kuin 0,2 joulea mitattuna liitteen 7 kohdassa 3 määritetyllä testausmenettelyllä käyttäen kaavaa a. Kokonaisenergia (TE) voidaan vaihtoehtoisesti laskea korkeajänniteväylästä mitatun jännitteen Ub ja valmistajan määrittämän X-kondensaattorien kapasitanssin (Cx) perusteella käyttäen liitteen 7 kohdassa 3 olevaa kaavaa b.

Myös Y-kondensaattoreihin varastoituneen energian (TEy1, TEy2) on oltava alle 0,2 joulea. Tämä lasketaan mittaamalla korkeajänniteväylien ja sähköisen alustan jännitteet U1 ja U2 sekä valmistajan ilmoittama Y-kondensaattorien kapasitanssi käyttäen liitteen 7 kohdassa 3 olevaa kaavaa c.

5.5.1.3

Fyysinen suojaus

Suojaksi suoralta kosketukselta korkeajännitteisiin osiin on järjestettävä luokan IPXXB suojaus.

Arviointi on tehtävä liitteen 7 kohdan 4 mukaisesti.

Lisäksi on huolehdittava suojauksesta epäsuorasta kosketuksesta mahdollisesti aiheutuvaa sähköiskua vastaan siten, että kaikkien kosketeltavien jännitteelle alttiiden sähkösuojusten tai -kotelointien osien ja sähköisen alustan välinen resistanssi on pienempi kuin 0,1 Ω ja minkä tahansa kahden alle 2,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevien sähkösuojuksen tai -koteloinnin samanaikaisesti saavutettavissa olevien jännitteelle alttiiden kosketeltavien osien välinen resistanssi on pienempi kuin 0,2 Ω, kun virran voimakkuus on vähintään 0,2 A. Tämä resistanssi voidaan laskea käyttämällä siirtopolun merkityksellisten osien erikseen mitattuja resistansseja.

Nämä vaatimukset täyttyvät, jos galvaaninen liitäntä on muodostettu hitsaamalla. Epäselvissä tapauksissa tai jos liitäntä on tehty muulla tavoin kuin hitsaamalla, mittaukset on tehtävä käyttäen jotakin liitteen 7 kohdassa 4.1 kuvatuista testausmenettelyistä.

5.5.1.4

Eristysresistanssi

Kohdissa 5.5.1.4.1 ja 5.5.1.4.2 asetettujen vaatimusten on täytyttävä.

Mittaus on tehtävä liitteen 7 kohdan 5 mukaisesti.

5.5.1.4.1

Erillisistä tasavirta- tai vaihtovirtaväylistä koostuva sähköinen voimalaite

Jos korkeajännitteiset tasa- ja vaihtovirtaväylät on eristetty toisistaan galvaanisesti, korkeajänniteväylän ja sähköisen alustan välisen eristysresistanssin (Ri, määritelty liitteen 7 kohdassa 5) on oltava vähintään 100 Ω tasavirtaväylien käyttöjännitteen volttia kohden ja vähintään 500 Ω vaihtovirtaväylien käyttöjännitteen volttia kohden.

5.5.1.4.2

Yhdistetyistä tasavirta- ja vaihtovirtaväylistä koostuva sähköinen voimalaite

Jos korkeajännitteiset vaihtovirtaväylät ja korkeajännitteiset tasavirtaväylät on liitetty toisiinsa galvaanisesti, niiden on täytettävä yksi seuraavista vaatimuksista:

a)	Korkeajänniteväylän ja sähköisen alustan välinen eristysresistanssi on vähintään 500 Ω käyttöjännitteen volttia kohden.

b)	Korkeajänniteväylän ja sähköisen alustan välinen eristysresistanssi on vähintään 100 Ω käyttöjännitteen volttia kohden ja vaihtovirtaväylä kohdassa 5.5.1.3 kuvatun fyysisen suojauksen mukainen.

c)	Korkeajänniteväylän ja sähköisen alustan välinen eristysresistanssi on vähintään 100 Ω käyttöjännitteen volttia kohden, eikä vaihtovirtaväylässä ole korkeajännitettä kohdan 5.5.1.1 mukaisesti.

5.5.2

Elektrolyytin vuotaminen

5.5.2.1

Kun kyseessä on REESS-järjestelmän vesipitoinen elektrolyytti

REESS-järjestelmästä ei saa vuotaa 60 minuutin kuluessa törmäyksestä lainkaan elektrolyyttiä matkustamoon, ja REESS-elektrolyyttiä saa vuotaa enintään 7 tilavuusprosenttia siten, että enintään 5,0 l REESS-järjestelmän vuodosta valuu matkustamon ulkopuolelle. Vuotaneen elektrolyytin määrä voidaan mitata tavanomaisilla menetelmillä, joilla määritetään nesteen tilavuus sen keruun jälkeen. Stoddardia – värillistä jäähdytysnestettä ja elektrolyyttiä – sisältävien säiliöiden osalta nesteiden annetaan erottautua toisistaan ominaispainonsa mukaan, minkä jälkeen niiden määrä mitataan.

5.5.2.2

Kun kyseessä on REESS-järjestelmän ei-vesipitoinen elektrolyytti

REESS-järjestelmästä ei saa vuotaa 60 minuutin kuluessa törmäyksestä lainkaan elektrolyyttiä matkustamoon tai tavaratilaan, eikä nestemäistä elektrolyyttiä saa vuotaa lainkaan ajoneuvon ulkopuolelle. Tämän vaatimuksen mukaisuus todennetaan silmämääräisesti purkamatta mitään ajoneuvon osaa.

5.5.3

REESS-järjestelmän pysyminen paikoillaan

REESS-järjestelmän on pysyttävä kiinnitettynä ajoneuvoon vähintään yhdellä komponentin kiinnityspisteellä, kannattimella tai muulla rakenteella, joka siirtää kuormitusta REESS-järjestelmästä ajoneuvon rakenteeseen, eikä matkustamon ulkopuolella sijaitseva REESS-järjestelmä saa tunkeutua matkustamoon.

5.5.4

REESS-järjestelmän palovaara

REESS-järjestelmässä ei saa ilmetä tulipaloa tai räjähdystä 60 minuutin kuluessa törmäyksestä.

5.6

Tämän säännön kohtien 5.5–5.5.4 vaatimusten katsotaan täyttyneen, kun korkeajännitteellä toimivalla sähköisellä voimalaitteella varustettu ajoneuvo on E-säännön nro 94 muutossarjan 04 kohtien 5.2.8–5.2.8.4 tai E-säännön nro 137 muutossarjan 02 kohtien 5.2.8–5.2.8.4 vaatimusten mukainen.

6. Testit

6.1

Kohtien 5.1–5.4 vaatimusten täyttyminen on tarkastettava tämän säännön liitteissä 3, 4 ja 5 vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Kohdan 5.5 vaatimusten täyttyminen on tarkastettava tämän säännön liitteessä 3 vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Kaikki mittaukset on tehtävä standardin ISO 6487 1987 perusteella.

6.2

Muitakin testejä voidaan hyväksyä tyyppihyväksyntäviranomaisen harkinnan mukaan, jos vastaavuus voidaan osoittaa. Tällöin hyväksyntäasiakirjaan on liitettävä seloste käytetyistä menetelmistä ja saaduista tuloksista.

7. Ajoneuvo- tai ohjauslaitetyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

7.1

Kaikista ajoneuvotyyppiin ja/tai ohjauslaitetyyppiin tehtävistä tähän E-sääntöön liittyvistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt ajoneuvo- tai ohjauslaitetyypin. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen

a)	valmistajaa kuultuaan päättää myöntää uuden tyyppihyväksynnän tai

b)	soveltaa kohdassa 7.1.1 esitettyä menettelyä (tarkistus) ja tarvittaessa kohdassa 7.1.2 esitettyä menettelyä (laajennus).

7.1.1

Tarkistus

Jos ilmoituslomakkeisiin kirjatut tiedot muuttuvat ja tyyppihyväksyntäviranomainen katsoo, ettei muutoksilla todennäköisesti ole merkittävää kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo edelleen täyttää vaatimukset, muutosta pidetään ”tarkistuksena”.

Tällaisessa tapauksessa tyyppihyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen ilmoituslomakkeiden tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleenantamisen päivämäärä. Myös ilmoituslomakkeiden konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

7.1.2

Laajennus

Muutosta pidetään ”laajennuksena”, jos ilmoituslomakkeiden tietojen muutoksen lisäksi

a)	tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä tai

b)	jokin ilmoituksen tieto (lukuun ottamatta sen liitteitä) on muuttunut tai

c)	pyydetään hyväksyntää myöhemmän muutossarjan mukaisesti sen voimaantulon jälkeen.

7.2

Ajoneuvon varianttia, jonka kuormittamaton massa ajokunnossa on vähemmän kuin hyväksyntätestissä käytetyn ajoneuvon kuormittamaton massa, ei pidetä ajoneuvotyyppiin tehtynä muutoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohdan 7.1 soveltamista.

7.3

Ilmoitus hyväksynnän vahvistamisesta, laajentamisesta tai epäämisestä annetaan tiedoksi kohdassa 4.3 tarkoitettua menettelyä noudattaen tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille. Myös ilmoituslomakkeiden ja testausselosteiden hakemistoa, joka on liitetty liitteessä 1 A tai liitteessä 1 B esitettyyn ilmoitukseen, on muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän tarkistuksen tai laajennuksen päivämäärä.

8. Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen (E/ECE/TRANS/505/Rev.3 ja Amend. 1) liitteessä 1 vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

8.1

Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajoneuvot tai ohjauslaitteet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät kohtien 5 ja 6 vaatimukset.

8.2

Tuotantoa on valvottava asianmukaisella tavalla kohdassa 8.1 esitettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

8.3

Hyväksynnän haltijan on

8.3.1

huolehdittava tehokkaista ajoneuvojen tai ohjauslaitteiden laadun tarkastusmenetelmistä

8.3.2

saatava käyttöönsä kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen tarvittava testauslaitteisto

8.3.3

varmistettava, että testitulokset kirjataan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa sovitun ajan

8.3.4

analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen ajoneuvon tai ohjauslaitteen ominaisuuksien pysyvyyden ottaen kuitenkin huomioon teollisessa tuotannossa sallitut vaihtelut

8.3.5

varmistettava, että kullekin ajoneuvotyypille tai ohjauslaitetyypille suoritetaan vähintään mittaustestit

8.3.6

huolehdittava, että näytekappaleiden otto ja testi uusitaan, jos näytteet tai testikappaleet osoittavat, että testattava tyyppi ei ole vaatimusten mukainen. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatetaan uudelleen vastaamaan vaatimuksia.

8.4

Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa, että kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat tarkastusmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset.

8.4.1

Tarkastajalle on annettava nähtäväksi testi- ja tuotantoasiakirjat jokaisella tarkastuskerralla.

8.4.2

Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä, jotka testataan valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määritellä valmistajan omien tarkastustulosten perusteella.

8.4.3

Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että kohdan 8.4.2 soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee näytteet, jotka lähetetään tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tutkimuslaitokselle.

8.4.4

Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa kaikki tässä säännössä määrätyt testit. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä tarkastustiheys on tavallisesti yksi tarkastus vuodessa. Jos jonkin tarkastuksen aikana saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotanto saataisiin vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

9. Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

9.1

Ajoneuvotyypille tai ohjauslaitetyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8.1 asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos ajoneuvo tai ohjauslaite ei läpäise kohdassa 8.2 määrättyjä testejä.

9.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille hyväksyntälomakkeella, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä ja suuraakkosin merkintä ”HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU”.

10. Ohjeet

Kun ohjauslaitetyyppi toimitetaan ajoneuvosta erikseen, pakkauksessa ja asennusohjeissa on selvästi täsmennettävä ajoneuvotyypit, joihin laite voidaan asentaa.

11. Tuotannon lopettaminen

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin tai ohjauslaitetyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Saatuaan asianmukaisen ilmoituksen kyseisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille hyväksyntälomakkeella, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä ja suuraakkosin merkintä ”TUOTANTO LOPETETTU”.

12. Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta on toimitettava.

13. Siirtymämääräykset

13.1

Tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulosta alkaen sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, perustuvia hyväksyntähakemuksia.

13.2

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 04 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä tyyppihyväksyntää tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04.

13.3

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 05 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä tai hyväksymästä tyyppihyväksyntiä tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 05.

13.4

Ajoneuvotyypin hyväksyntä

13.4.1

Kun 36 kuukautta on kulunut kohdassa 13.1 tarkoitetusta virallisesta voimaantulopäivästä, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksynnän luokan M1 edestä ohjattaville ajoneuvoille tai alle 1,5 tonnia painaville luokan N1 ajoneuvoille vain, jos ajoneuvotyyppi täyttää tässä säännössä, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, asetetut vaatimukset, lukuun ottamatta tämän säännön kohdan 5.1 vaatimuksia, jotka koskevat ohjauspylvään suurinta pystysuuntaista siirtymistä, jota sovelletaan uusiin hyväksyntöihin vasta 12 kuukauden lisäjakson jälkeen.

13.4.2

Kun 48 kuukautta on kulunut kohdassa 13.1 tarkoitetusta virallisesta voimaantulopäivästä, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksynnän muille kuin edestä ohjattaville luokan M1 ajoneuvoille vain, jos ajoneuvotyyppi täyttää tässä säännössä, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, asetetut vaatimukset.

13.4.3

Kun 60 kuukautta on kulunut kohdassa 13.1 mainitusta virallisesta voimaantulopäivästä, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat kieltäytyä tunnustamasta ajoneuvotyyppien hyväksyntiä, joita ei ole myönnetty tämän säännön muutossarjan 03 mukaisesti.

13.4.4

Kun muutossarjan 04 voimaantulopäivästä on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää tyyppihyväksynnän ainoastaan sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, vaatimukset.

Kun kyse on korkeajännitteellä toimivalla sähköisellä voimalaitteella varustetuista ajoneuvoista, kyseistä määräaikaa voidaan jatkaa 12 kuukaudella, jos valmistaja osoittaa tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo tarjoaa vastaavantasoisen turvallisuuden kuin mitä vaaditaan tässä säännössä, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04.

13.4.5

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä laajennuksia tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisesti, jos laajennuksen myötä ei tehdä muutoksia ajoneuvon käyttövoimajärjestelmään. Kun muutossarjan 04 voimaantulopäivästä on kulunut 48 kuukautta, aiemman muutossarjan mukaisesti myönnettyihin hyväksyntiin ei saa myöntää laajennuksia, jos kyse on ajoneuvoista, joissa on korkeajännitteellä toimiva sähköinen voimalaite.

13.4.6

Jos tämän säännön muutossarjan 04 tullessa voimaan on voimassa kansallisia vaatimuksia, jotka liittyvät korkeajännitteellä toimivalla voimalaitteella varustettujen ajoneuvojen turvallisuuteen, kyseiset tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen hyväksynnän tai rekisteröinnin sellaisilta ajoneuvoilta, jotka eivät täytä kansallisia vaatimuksia, ellei kyseisiä ajoneuvoja ole tyyppihyväksytty tämän säännön muutossarjan 04 mukaisesti.

13.4.7

Kun tämän säännön muutossarjan 04 voimaantulopäivästä on kulunut 48 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen tai alueellisen tyyppihyväksynnän tai kansallisen tai alueellisen ensirekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) ajoneuvolta, joka on varustettu korkeajännitteellä toimivalla sähköisellä voimalaitteella ja joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 04 vaatimuksia.

13.4.8

Ajoneuvoille tämän säännön muutossarjan 03 mukaisesti myönnetyt hyväksynnät, joihin muutossarjalla 04 ei ole vaikutusta, pysyvät edelleen voimassa, ja sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

13.4.9

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. syyskuuta 2023 alkaen kieltäytyä hyväksymästä edelliseen muutossarjaan perustuvia tyyppihyväksyntiä, jotka on ensimmäistä kertaa myönnetty 1. syyskuuta 2023 jälkeen.

13.4.10

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä edellisten muutossarjojen mukaiset ajoneuvojen tyyppihyväksynnät, jotka on myönnetty ensimmäistä kertaa ennen 1. syyskuuta 2023, edellyttäen, että näiden aiempien muutossarjojen siirtymämääräyksissä määrätään tästä mahdollisuudesta.

13.4.11

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää tyyppihyväksyntiä jonkin tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisesti.

13.4.12

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä laajennuksia hyväksyntiin, jotka on myönnetty jonkin tämän säännön aiemman muutossarjan mukaisesti.

13.4.13

Edellä esitetyistä siirtymämääräyksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, voivat kieltäytyä hyväksymästä tyyppihyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.

13.5.

Ohjauslaitetyypin tyyppihyväksynnät

13.5.1

Muutossarjojen 04 ja 05 voimaantulon jälkeenkin säännön edellisen muutossarjan mukaisesti myönnetyt ohjauslaitteen tyyppihyväksynnät pysyvät voimassa, ja sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne. Lisäksi sopimuspuolet voivat edelleen myöntää laajennuksia muutossarjan 03 mukaisesti myönnettyihin tyyppihyväksyntiin.

(1) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.7, https://unece.org/transport/vehicle-regulations/wp29/resolutions).

(2) Ks. liitteen 3 kohta 3.1.

LIITE 1 A

Ilmoitus

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

…

Aihe: Ajoneuvotyypin (2)

hyväksynnän myöntäminen

hyväksynnän laajentaminen

hyväksynnän epääminen

hyväksynnän peruuttaminen

tuotannon lopettaminen

E-säännön nro 12 mukaisesti siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten.

Hyväksyntänumero: ......... Laajennuksen numero: …

…

Ajoneuvon kauppanimi tai merkki …

Ajoneuvotyyppi …

Valmistajan nimi ja osoite …

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite …

…

Lyhyt kuvaus ajoneuvon ohjausmekanismista ja komponenteista, jotka vaikuttavat kuljettajan suojaamiseen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten…

Ajoneuvon massa testin aikana …

Etuakseli: …

Taka-akseli: …

Yhteensä: …

Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu hyväksyttäväksi …

Hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos …

Kyseisen laitoksen antaman selosteen päivämäärä …

10.

Kyseisen laitoksen antaman selosteen numero …

11.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu2 …

12.

Hyväksyntämerkin sijainti ajoneuvossa …

13.

Paikka …

14.

Päivämäärä …

15.

Allekirjoitus …

16.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 1 B

Ilmoitus

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

…

Aihe: Ohjauslaitetyypin (2):

hyväksynnän myöntäminen

hyväksynnän laajentaminen

hyväksynnän epääminen

hyväksynnän peruuttaminen

tuotannon lopettaminen

E-säännön nro 12 asianomaisen osan mukaisesti siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten.

Hyväksyntänumero: …

Laajennuksen numero: …

Ohjauslaitteen kaupallinen nimi tai merkki …

Valmistajan nimi ja osoite …

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite …

…

Ajoneuvotyypit joihin ohjauslaite on tarkoitettu asennettavaksi …

…

Lyhyt kuvaus ajoneuvon ohjauslaitteesta ja komponenteista, jotka vaikuttavat kuljettajan suojaamiseen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten…

…

Päivä, jona ohjauslaite on toimitettu hyväksyttäväksi …

Hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos …

…

Kyseisen laitoksen antaman selosteen päivämäärä …

Kyseisen laitoksen antaman selosteen numero …

10.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu2 …

11.

Hyväksyntämerkin tai -merkkien paikka ohjauslaitteessa …

…

12.

Paikka…

13.

Päivämäärä …

14.

Allekirjoitus …

15.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 2

Hyväksyntämerkki

Malli A

(Ks. tämän säännön kohta 4.2.4)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 12 mukaisesti siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten. Hyväksyntänumero osoittaa, että hyväksyntä myönnettiin säännön nro 12 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04.

Malli B

(Ks. tämän säännön kohta 4.2.5)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 12 ja säännön nro 42 (1) mukaisesti. Hyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntien myöntämispäivinä sääntö nro 12 sisälsi muutossarjan 04 ja sääntö nro 42 muutossarjan 00.

Malli C

(Ks. tämän säännön kohta 4.3.4)

Edellä olevasta ohjauslaitteeseen kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ohjauslaitetyyppi on, siltä osin kuin on kyse kuljettajan suojaamisesta törmäyksessä ohjausmekanismia vasten, hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 12, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 04, asianomaisen osan mukaisesti.

Malli D

(Ks. tämän säännön kohta 4.3.4.3)

(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 3

Etutörmäystesti estettä vastaan

1. Tarkoitus

Tällä testillä tarkastetaan, täyttääkö ajoneuvo kohdassa 5.1 vahvistetut vaatimukset.

2. Välineet, menettelyt ja mittalaitteet

2.1

Testausalue

Testausalueen on oltava tarpeeksi suuri, jotta siihen mahtuvat kiihdytysrata, este ja testissä tarvittavat tekniset laitteet. Radan loppuosan on vähintään viiden metrin matkalta ennen estettä oltava vaakasuora (kaltevuus pienempi kuin 3 prosenttia metrillä), tasainen ja sileä.

2.2

Este

Este on teräsbetonikappale, jonka leveys edestä on vähintään 3 m ja jonka korkeus on vähintään 1,5 m. Esteen on oltava niin paksu, että sen massa on vähintään 70 tonnia. Etuseinämän on oltava tasainen, pystysuora ja kohtisuorassa testiradan akseliin nähden. Se on peitettävä vanerilevyillä, joiden paksuus on 20 ± 2 mm ja jotka ovat hyväkuntoisia. Vanerilevyn ja esteen väliin voidaan asentaa teräslevy, jonka paksuus on vähintään 25 mm. Myös ominaisuuksiltaan erilaista estettä voidaan käyttää, kunhan sen törmäyspinnan ala on suurempi kuin testattavan ajoneuvon etuosan törmäysalue ja kunhan se tuottaa vastaavat tulokset.

2.3

Ajoneuvon käyttövoima

Törmäyshetkellä ajoneuvoon ei saa enää vaikuttaa minkään ohjaus- tai voimalaitteen toiminta. Sen on osuttava esteeseen kohtisuorassa suunnassa törmäysseinämään nähden. Suurin sallittu sivusuuntainen poikkeama ajoneuvon pystysuoran keskilinjan ja törmäysseinän pystysuoran keskilinjan välillä on ±30 cm.

2.4

Ajoneuvon varustus

2.4.1

Testiä varten ajoneuvo on varustettava joko kaikilla tavanomaisilla komponenteilla ja laitteistoilla, jotka kuuluvat sen kuormittamattomaan massaan, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää ajokunnossa tämän vaatimuksen matkustajatilan komponentteja ja laitteistoja sekä ajoneuvon kokonaismassan jakautumista koskevilta osin.

Poikkeuksena tämän säännön kohdasta 5.1 testi voidaan valmistajan pyynnöstä suorittaa testinuket paikoilleen asennettuina, jos ne eivät estä ohjausmekanismin liikettä. Testinukkien massaa ei oteta testissä huomioon.

2.4.2

Jos ajoneuvo kulkee ulkoisten laitteiden avulla, polttoaineensyöttöjärjestelmä on täytettävä ainakin 90-prosenttisesti sen täydestä tilavuudesta syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys on 0,7–1.

Vaatimus ei koske ajoneuvoja, joissa käytetään polttoaineena vetyä.

Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.

2.4.3

Jos ajoneuvo liikkuu oman moottorinsa voimalla, polttoainesäiliön on oltava täytettynä vähintään 90-prosenttisesti. Kaikkien muiden säiliöiden on oltava täynnä.

Valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimuksella voidaan muuttaa polttoainejärjestelmää, jotta käytettävissä on sopiva määrä polttoainetta moottorin tai sähköenergian muuntojärjestelmän käyttämiseen.

Tällöin polttonestesäiliön on oltava täytettynä syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys on 0,7–1, niin, että sen massa on vähintään 90 prosenttia täyden säiliön massasta.

Vaatimus ei koske vetypolttoaineen säiliöitä.

2.4.4

Sähköisen voimalaitteen säätö

2.4.4.1

Varaustilan säätömenettelyt

2.4.4.1.1

Varaustilan säätö suoritetaan ympäristön lämpötilassa 20 ± 10 °C.

2.4.4.1.2

Varaustilaa säädetään tapauksen mukaan jonkin jäljempänä esitetyn menettelyn mukaisesti. Jos erilaiset latausmenettelyt ovat mahdollisia, REESS-järjestelmä on ladattava käyttäen korkeimman varaustilan tuottavaa menettelyä:

a)	Kun ajoneuvon REESS-järjestelmä on tarkoitettu ladattavaksi ulkopuolisesta lähteestä, REESS-järjestelmä ladataan valmistajan tavanomaiseen käyttöön määrittämällä menettelyllä suurimpaan varaustilaan, joka saavutetaan ennen kuin lataus päättyy normaalisti.

Kun ajoneuvon REESS-järjestelmä on tarkoitettu ladattavaksi ainoastaan ajoneuvon sisäisestä energianlähteestä, REESS-järjestelmä ladataan suurimpaan varaustilaan, joka voidaan saavuttaa ajoneuvon tavanomaisessa käytössä. Valmistajan on ilmoitettava tämän varaustilan saavuttamiseen käytettävä ajoneuvon käyttötila.

2.4.4.1.3

Ajoneuvoa testattaessa varaustilan on oltava vähintään 95 prosenttia kohtien 2.4.4.1.1 ja 2.4.4.1.2 mukaisesta varaustilasta ajoneuvon ulkopuolisesta lähteestä ladattavaksi tarkoitetun REESS-järjestelmän osalta ja vähintään 90 prosenttia kohtien 2.4.4.1.1 ja 2.4.4.1.2 mukaisesta varaustilasta ainoastaan ajoneuvon sisäisestä energianlähteestä ladattavaksi tarkoitetun REESS-järjestelmän osalta. Varaustila vahvistetaan valmistajan ilmoittamalla menetelmällä.

2.4.4.2

Sähköiseen voimalaitteeseen kytketään virta käyttämällä tai käyttämättä alkuperäisiä sähköenergian lähteitä (esim. moottorikäyttöistä generaattoria, REESS-järjestelmää tai sähköenergian muuntojärjestelmää). On kuitenkin huomattava seuraavaa:

2.4.4.2.1

Tutkimuslaitoksen ja valmistajan niin sopiessa on oltava mahdollista suorittaa testi niin, etteivät kaikki sähköisen voimalaitteen osat ole jännitteisiä, ellei tämä vaikuta kielteisesti testin tulokseen. Niiden sähköisen voimalaitteen osien, jotka eivät ole jännitteisiä, suojaus sähköiskua vastaan on osoitettava joko fyysisellä suojauksella tai eristysresistanssilla ja asianmukaisella lisänäytöllä.

2.4.4.2.2

Jos järjestelmässä on automaattinen poiskytkentätoiminne, on valmistajan pyynnöstä sallittava testin suorittaminen siten, että automaattista toiminnetta käytetään. Tällöin on osoitettava, että automaattinen poiskytkentätoiminne olisi toiminut törmäystestin aikana. Tähän kuuluu automaattinen aktivointisignaali ja galvaaninen erottaminen ottaen huomioon törmäyksen aikana havaitut olosuhteet.

2.4.5

Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos voi valmistajan pyynnöstä sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.

2.4.6

Jos ohjauspyörä on säädettävä, se on asetettava valmistajan ilmoittamaan vakioasentoon tai muussa tapauksessa säätöalueidensa puoliväliin.

2.5

Nopeus törmäyshetkellä

Nopeuden on oltava törmäyshetkellä 48,3–53,1 km/h (30–33 mph). Jos testi on tehty suuremmalla törmäysnopeudella ja jos ajoneuvo on täyttänyt vahvistetut vaatimukset, testi katsotaan hyväksytyksi.

2.6

Mittauslaitteet

Kohdassa 2.5 tarkoitetun nopeuden tallentamiseen käytetyn laitteen tarkkuuden on oltava ±1 prosentti.

3. Tulokset

3.1

Ohjauslaitteen taaksepäin ja ylöspäin suuntautuvan liikkeen määrittämiseksi tallennetaan (1) törmäyksen aikana muutos, jonka törmäys aiheuttaa ohjauspylvään (ja -akselin) yläosan ja ajoneuvon sellaisen pisteen, johon törmäys ei ole vaikuttanut, väliseen etäisyyteen mitattuna vaakasuunnassa (2) yhdensuuntaisesti ajoneuvon pituusakseliin nähden sekä pystysuunnassa kohtisuoraan pituusakseliin nähden. Muutoksen suurin tallennettu arvo katsotaan taaksepäin ja ylöspäin suuntautuvaksi liikkeeksi.

3.2

Testin jälkeen ajoneuvon kärsimät vahingot on esitettävä kirjallisessa selosteessa. Ajoneuvosta on otettava ainakin yksi valokuva seuraavista osista:

3.2.1

sivut (oikea ja vasen)

3.2.2

etuosa

3.2.3

pohja

3.2.4

matkustajatilan sisällä oleva alue, johon törmäys on vaikuttanut.

4. Korjauskertoimet

4.1

Merkinnät

V	tallennettu nopeus km/h
mo	prototyypin massa tämän liitteen kohdassa 2.4 esitetyssä tilassa
m1	prototyypin massa testauslaitteisto mukaan luettuna
Do	törmäyksen aikana mitattu etäisyyden muutos tämän liitteen kohdan 3.1 mukaisesti
D1	testin tuloksien määrittämiseksi käytetty etäisyyden muutos

suurempi arvoista

ja 0,83

suurempi arvoista

ja 0,8.

4.2

Korjattu muutos D1, jota käytetään tarkastettaessa, onko prototyyppi tämän säännön vaatimusten mukainen, lasketaan seuraavasta kaavasta:

D1 = Do.K1.K2

4.3

Etutörmäystestiä estettä vasten ei vaadita sellaisilta ajoneuvoilta, jotka ovat samanlaisia kuin prototyyppi tämän säännön kohdassa 2.2 eriteltyjen ominaisuuksien osalta mutta joiden massa m1 on suurempi kuin mo, jos m1 on enintään 1,25 mo ja jos muutoksesta D1 kaavalla:

saatu korjattu muutos D2 osoittaa, että uusi ajoneuvo täyttää yhä tämän säännön kohdan 5 vaatimukset.

5. Vastaavat menettelyt

5.1

Vaihtoehtoiset testit voidaan sallia tyyppihyväksyntäviranomaisen harkinnan mukaan, jos vastaavuus voidaan osoittaa. Hyväksyntäasiakirjaan on liitettävä seloste, jossa esitetään käytetty menetelmä ja saadut tulokset tai syy siihen, miksi testiä ei tehty.

5.2

Vastuu vaihtoehtoisen menetelmän vastaavuuden osoittamisesta on valmistajalla, joka haluaa käyttää tällaista menetelmää, tai tämän edustajalla.

(1) Tallentaminen voidaan korvata suurimpien arvojen mittauksilla.

(2) ”Vaakasuunta” viittaa matkustajatilan asentoon ajoneuvon ollessa liikkumaton ennen testiä eikä siihen asentoon, jossa se on ajoneuvon liikkuessa maanpintaan nähden. ”Pystysuunta” on kohtisuorassa vaakasuuntaan nähden ja ylöspäin.

LIITE 4

Vartaloa edustavalla testikappaleella tehtävä testi

1. Tarkoitus

Testillä tarkastetaan, täyttääkö ajoneuvo tämän säännön kohdassa 5.2 vahvistetut vaatimukset.

2. Välineet, menettelyt ja mittalaitteet

2.1

Ohjauslaitteen asennus

2.1.1

Ohjauslaite on asennettava ajoneuvon etuosaan, joka saadaan leikkaamalla kori poikittaissuunnassa etuistuimien tasolta ja mahdollisesti poistamalla katto, tuulilasi ja ovet. Tämä osa on kiinnitettävä lujasti testipenkkiin, jotta se ei liiku testikappaleen törmäyksen vaikutuksesta.

Ohjauslaitteen asennuskulman toleranssi on ±2 astetta suunnittelukulmasta.

2.1.2

Valmistajan pyynnöstä ja tutkimuslaitoksen suostumuksella ohjauslaite voidaan asentaa kehikkoon, joka jäljittelee ohjausmekanismin kiinnitystä ajoneuvoon, jos tällaisella asennelmalla on todellisen korin etuosan ja ohjausmekanismin muodostamaan asennelmaan verrattuna

2.1.2.1

sama geometrinen muoto

2.1.2.2

suurempi jäykkyys.

2.1.3

Ohjauslaitteen asentaminen, kun haetaan ainoastaan ohjauslaitteen tyyppihyväksyntää

Ohjauslaite on testattava täydellisenä varusteineen. Ohjauslaitteen ja testipenkin välillä on oltava vähintään 100 mm:n kokoonpainumistila. Ohjausakseli on kiinnitettävä lujasti testipenkkiin, jotta se ei liiku törmäyksen vaikutuksesta (ks. kuva 2).

2.2

Ohjausmekanismin säätö testejä varten

2.2.1

Ensimmäisen testin aikana ohjauslaitetta käännetään siten, että sen jäykin puola on kohtisuorassa testikappaleen kosketuspisteeseen nähden. Jos ohjauslaite on ohjauspyörä, testi on toistettava siten, että ohjauspyörän joustavin osa on kohtisuorassa kosketuspisteeseen nähden. Jos ohjauspyörä on säädettävä, se on asetettava kummassakin testissä valmistajan ilmoittamaan vakioasentoon tai, jos vakioasentoa ei ole ilmoitettu, säätöalueen puoliväliin.

2.2.2

Jos ajoneuvo on varustettu laitteella, jolla säädetään ohjauspyörän kaltevuutta ja asentoa, testi on tehtävä siten, että ohjauspyörä on valmistajan ilmoittamassa tavanomaisessa käyttöasennossa, joka laboratorion käsityksen mukaan on edustava energian absorption kannalta.

2.2.3

Jos ohjauslaite on varustettu turvatyynyllä, testi on tehtävä turvatyyny täytettynä. Valmistajan pyynnöstä ja tutkimuslaitoksen suostumuksella testi voidaan tehdä myös turvatyynyä täyttämättä.

2.3

Vartaloa edustava testikappale

Testikappaleella on oltava tämän liitteen lisäyksessä määrätty muoto, mitat, massa ja ominaisuudet.

2.3.1

Testikappaleen mekaanisia ominaisuuksia koskevia ei-sitovia lisäohjeita:

a)	kuormitusnopeus jäykkyysmittauksen aikana: 250 ± 50 mm/min

b)	painopiste: 551,2 ± 6 mm testikappaleen yläpinnasta

c)	hitausmomentti painopisteen kautta kulkevalla poikittaisakselilla: 2,26 ± 0,23 kg × m2.

2.4

Voimien mittaus

2.4.1

Testissä mitataan suurin laitteeseen vaakatasossa ja yhdensuuntaisesti ajoneuvon pituusakseliin nähden vaikuttava voima, joka kohdistuu testikappaleeseen ohjauslaitteen kanssa tapahtuvan törmäyksen johdosta.

2.4.2

Tämä voima voidaan mitata suoraan tai epäsuorasti tai laskea testin aikana tallennetuista arvoista.

2.5

Testikappaleen liikevoima

2.5.1

Testikappaleen liikkeen aikaansaamiseksi voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, kunhan testikappaleen iskeytyessä ohjauslaitetta vasten käyttövoimalaite ei vaikuta siihen mitenkään. Testikappaleen on iskeydyttävä ohjauslaitetta vasten likimain suoralla ja yhdensuuntaisesti ajoneuvon pituussuuntaisen akseliin nähden olevalla liikeradalla.

2.5.2

Testikappaleen H-piste merkitään erityisellä merkillä ja asetetaan siten, että ennen törmäystä se sijaitsee vaakatasolla, joka kulkee ajoneuvon valmistajan ilmoittaman R-pisteen kautta.

2.6

Nopeus

Testikappaleen on iskeydyttävä ohjauslaitteeseen nopeudella 24,1 (+ 1,2) km/h (15 (+ 0,8) mph). Jos testi tehdään suuremmalla törmäysnopeudella ja jos ohjauslaite on täyttänyt vahvistetut vaatimukset, testi katsotaan hyväksytyksi.

2.7

Mittauslaitteet

2.7.1

Tämän säännön kohdassa 5.2 tarkoitettujen parametrien tallentamiseen käytetyllä laitteistolla on oltava seuraavat mittaustarkkuudet:

2.7.1.1

Testikappaleen nopeus: ±2 prosenttia

2.7.1.2

Ajan mittaus: ±1/1 000 s.

2.7.1.3

Törmäyksen alkuvaiheen (nollapisteen), jolloin testikappale ensimmäistä kertaa koskettaa ohjauslaitetta, on käytävä ilmi testin tulosten analysointia varten tehdyistä tallenteista ja filmeistä.

2.7.1.4

Voiman mittaus

Käytetyn laitteiston on oltava standardin ISO 6487:1987 vaatimusten mukainen, jollei tässä säännössä toisin määrätä.

2.7.1.4.1

Kun ohjausjärjestelmään on asennettu kuormitusantureita:

Kanavan amplitudin on oltava 1 960 daN (2 000 kg) ja kanavan taajuusluokan 600.

2.7.1.4.2

Kun testikappaleeseen on asennettu kiihtyvyysmittareita tai kuormitusantureita: Testikappaleen painopisteen poikittaistasolle on asetettava symmetrisesti kaksi yhdensuuntaista kiihtyvyysmittaria. Kanavan amplitudiluokan on oltava 60 g ja kanavan taajuusluokan 180. Kiihtyvyysmittarien lukumäärän ja sijainnin osalta voidaan käyttää muitakin menetelmiä: voidaan esimerkiksi jakaa testilaitteisto eri osiin ja sijoittaa niiden painopisteisiin kiihtyvyysmittarit mittaamaan kiihtyvyyttä vaakasuorasti ja yhdensuuntaisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen akseliin nähden.

Tulokseksi saatu voima on voima, joka vastaa kullekin testikappaleen osalle laskettujen tai mitattujen voimien suurinta summaa.

2.8

Ympäristön lämpötila: tasainen 20 °C ± 5 °C.

3. Tulokset

3.1

Testin jälkeen ohjauslaitteen kärsimät vahingot on todettava ja esitettävä kirjallisessa selosteessa. Ohjauslaitteen, ohjauspylvään ja kojetaulun alueesta on otettava vähintään yksi valokuva sivulta ja vähintään yksi edestä.

3.2

Voiman suurin arvo on mitattava tai laskettava kuten kohdassa 2.4 määrätään.

Lisäys

Vartaloa edustava testikappale

LIITE 5

Päätä edustavalla laitteella tehtävä testi

1. Tarkoitus

Testillä tarkastetaan, täyttääkö ajoneuvo tämän säännön kohdassa 5.3 vahvistetut vaatimukset.

2. Välineet, menettelyt ja mittalaitteet

2.1

Yleistä

2.1.1

Ohjauslaite on testattava täydellisenä varusteineen.

2.1.2

2.2

Ohjauslaitteen asentaminen, kun haetaan ajoneuvon tyyppihyväksyntään liittyvää ohjauslaitteen tyyppihyväksyntää

2.2.1

Ohjauslaite on asennettava ajoneuvon etuosaan, joka saadaan leikkaamalla kori poikittaissuunnassa etuistuimien tasolta ja mahdollisesti poistamalla katto, tuulilasi ja ovet.

Tämä osa on kiinnitettävä lujasti testipenkkiin, jotta se ei liiku testikappaleen törmäyksen vaikutuksesta.

Ohjauslaitteen asennuskulman toleranssi on ±2 astetta suunnittelukulmasta.

2.2.2

Valmistajan pyynnöstä ja tutkimuslaitoksen suostumuksella ohjauslaite voidaan asentaa kehikkoon, joka jäljittelee ohjausmekanismin kiinnitystä ajoneuvoon, jos tällaisella asennelmalla on korin etuosan ja ohjausmekanismin muodostamaan asennelmaan verrattuna

2.2.2.1

sama geometrinen muoto

2.2.2.2

suurempi jäykkyys.

2.3

Ohjauslaitteen asentaminen, kun haetaan ainoastaan ohjauslaitteen tyyppihyväksyntää

2.3.1

Valmistajan pyynnöstä testi voidaan tehdä kohdassa 2.2 määritellyllä tavalla. Tällöin hyväksyntä koskee vain määritellyn tyyppisiä ajoneuvoja.

3. Testauslaite

3.1

Laitteisto koostuu täysin ohjautuvasta, lineaarisesta ja jäykästä iskulaitteesta, jonka massa on 6,8 kg. Sen iskupinta on puolipallon muotoinen ja läpimitaltaan 165 mm.

3.2

Päätä edustavaan osaan on asennettava kaksi kiihtyvyysmittaria, jotka mittaavat arvoja törmäyksen suuntaisesti.

3.3

Mittauslaitteet

3.3.1

Mittauslaitteiden on vastattava standardin ISO 6487:1987 vaatimuksia. Lisäksi niillä voi olla seuraavat ominaisuudet:

3.3.2

Kiihtyvyys

Kanavan amplitudiluokka 150 g (CAC)

Kanavan taajuusluokka 600 Hz (CFC).

3.3.3

Nopeus

Tarkkuuden on oltava ±1 %

3.3.4

Ajanotto

Laitteiston on voitava tallentaa toiminta koko sen kestoajan, ja tallentamisen on tapahduttava yhden tuhannesosasekunnin tarkkuudella. Törmäyksen alkuvaiheen (nollapisteen), kun testikappale ensimmäistä kertaa koskettaa ohjauslaitetta, on käytävä ilmi testin tulosten analysointia varten tehdyistä tallenteista.

4. Testausmenettely

4.1

Ohjauslaitteen tason on oltava kohtisuorassa törmäyssuuntaan nähden.

4.2

Kuhunkin ohjauslaitetyyppiin on kohdistettava törmäys enintään neljään ja vähintään kolmeen kohtaan. Kussakin törmäyksessä on käytettävä uutta ohjauslaitetta. Peräkkäisissä törmäyksissä ainakin yhden seuraavista pisteistä on sijaittava iskulaitteen keskiviivan suuntaisella akselilla:

4.2.1

ohjauslaitteen keskiön keskusta

4.2.2

jäykimmän tai parhaiten tuetun puolan ja ohjauslaitteen kehän sisäreunan liitoskohta

4.2.3

ohjauslaitteen kehän lyhimmän ilman tukea olevan alueen, jolla ei ole puolaa, keskikohta päätä edustavan kappaleen törmäyksen tapahtuessa

4.2.4

hyväksyntäviranomaisen harkinnan mukaan ohjauslaitteen ”epäedullisin” kohta.

4.3

Iskulaitteen on iskeydyttävä ohjauslaitteeseen nopeudella 24,1 km/h. Tämä nopeus on saatava aikaan joko kappaleelle annettavalla liike-energialla tai käyttämällä jotakin lisäkäyttövoimalaitetta.

5. Tulokset

5.1

Edellä tarkoitettujen menettelyjen mukaisissa testeissä iskulaitteen hidastuvuusarvoksi otetaan kahden hidastuvuusmittarin lukeman yhtäaikainen keskiarvo.

6. Vastaavat menettelyt

6.1

Vaihtoehtoiset testit voidaan sallia tyyppihyväksyntäviranomaisen harkinnan mukaan, jos vastaavuus voidaan osoittaa. Hyväksyntäasiakirjaan on liitettävä käytetyt menetelmät ja saavutetut tulokset esittävä seloste.

6.2

Vastuu vaihtoehtoisen menetelmän vastaavuuden osoittamisesta on valmistajalla, joka haluaa käyttää tällaista menetelmää, tai tämän edustajalla.

Kuva 1 a

Testilaitteisto

Kuva 1 b

Testilaitteiston jäykkyyden mittaaminen

F = 800 daN; d = 0,2 m

800 daN:n kuormituksella, jolla saadaan 160 mdaN:n momentti suhteessa B-pisteeseen, A-pisteen mihin suuntaan tahansa tapahtuvan siirtymisen on oltava pienempi kuin 2 mm.

LIITE 6

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja todellisen ylävartalokulman määrittämiseksi (1)

Lisäys 1 – Kolmiulotteisen H-pisteen määrityslaitteen kuvaus1

Lisäys 2 – Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä1

Lisäys 3 – Istuinpaikkoja koskevat vertailutiedot1

(1) Kuvattu ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (RE.3) liitteessä 1 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.7).

LIITE 7

Testausmenettelyt, jotka koskevat sähkökäyttöisten ajoneuvojen matkustajien suojaamista korkeajännitteeltä ja elektrolyytin vuotamiselta

Tässä liitteessä kuvataan testausmenettelyt, joilla osoitetaan kohdassa 5.5 esitettyjen sähköturvallisuusvaatimusten täyttyminen. Seuraavassa kuvattavan menetelmän, jolla mitataan eristysresistanssi, vaihtoehtona voidaan käyttää esimerkiksi megaohmimittarilla tai oskilloskoopilla tehtäviä mittauksia. Tässä tapauksessa on ehkä tarpeen kytkeä pois päältä ajoneuvon sisäinen eristysresistanssin seurantajärjestelmä.

Ennen ajoneuvolle tehtävää törmäystestiä on mitattava ja tallennettava korkeajänniteväylän jännite (Vb, ks. kuva 1) sen vahvistamiseksi, että se vastaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa käyttöjännitettä.

1. Testijärjestelyt ja -laitteet

Jos käytetään korkeajännitteen poiskytkentätoiminnetta, mittaukset on tehtävä katkaisulaitteen molemmilta puolilta.

Jos korkeajännitteen katkaisin on integroitu REESS-järjestelmään tai energianmuuntojärjestelmään ja REESS-järjestelmän tai energianmuuntojärjestelmän korkeajänniteväylä on suojattu IPXXB-luokan mukaisesti törmäystestin jälkeen, mittaukset voidaan tehdä vain katkaisulaitteen ja sähkökuormitusten välistä.

Tässä testissä on käytettävä jännitemittaria, jolla mitataan tasavirta-arvoja ja jonka sisäinen resistanssi on vähintään 10 MΩ.

2. Jännitettä mitattaessa voidaan noudattaa seuraavia ohjeita:

Törmäystestin jälkeen määritetään korkeajänniteväylän jännitteet Vb, V1, V2 (ks. kuva 1).

Jännite on mitattava aikaisintaan 5 sekuntia ja enintään 60 sekuntia törmäyksen jälkeen.

Menettelyä ei sovelleta, jos testi tehdään niin, ettei sähköinen voimalaite ole jännitteinen.

Kuva 1

Arvojen Vb, V1 ja V2 mittaus

3. Vähäisen sähköenergian tapauksessa sovellettava arviointimenettely

Kytketään ennen törmäystä katkaisin S1 ja tunnettu purkuvastus Re rinnan asianmukaisen kapasitanssin kanssa (ks. kuva 2).

Aikaisintaan 5 sekuntia ja enintään 60 sekuntia törmäyksen jälkeen kytketään katkaisin S1 pois päältä ja mitataan ja kirjataan jännite Vb ja virta Ie. Integroidaan jännitteen Vb ja virran Ie tulo ajan suhteen; aika alkaa, kun kytkin S1 kytketään pois päältä (tc) ja päättyy, kun jännite Vb putoaa korkeajännitekynnyksen 60 V DC alle (th). Tulos vastaa kokonaisenergiaa (TE) jouleina.

Kun Vb mitataan 5–60 sekunnin kuluttua törmäyksestä ja valmistaja on ilmoittanut X-kondensaattorien kapasitanssin (Cx), kokonaisenergia (TE) lasketaan seuraavalla kaavalla:

b)	TE = 0,5 × Cx × (Vb 2 – 3 600)

Kun V1, V2 (ks. kuva 1) mitataan 5–60 sekunnin kuluttua törmäyksestä ja valmistaja on ilmoittanut Y-kondensaattorien kapasitanssin (Cy1, Cy2), kokonaisenergia (TEy1, TEy2) lasketaan seuraavilla kaavoilla:

c)	TEy1 = 0,5 × Cy1 × (V1 2 – 3 600) TEy2 = 0,5 × Cy2 × (V2 2 – 3 600)

Menettelyä ei sovelleta, jos testi tehdään niin, ettei sähköinen voimalaite ole jännitteinen.

Kuva 2

Esimerkki X-kondensaattoreihin varastoituneen korkeajänniteväyläenergian mittaamisesta

4. Fyysinen suojaus

Ajoneuvolle tehdyn törmäystestin jälkeen on kaikki korkeajännitekomponentteja ympäröivät osat avattava, purettava tai poistettava ilman työkaluja. Kaikkia muita ympäröiviä osia pidetään fyysisen suojauksen osana.

Työnnetään lisäyksen 1 kuvassa 1 kuvattu nivelletty testisormi fyysisen suojauksen rakoihin tai aukkoihin käyttäen testausvoimaa 10 N ± 10 prosenttia sähköturvallisuuden arvioimiseksi. Jos testisormi työntyy rakoon tai aukkoon osittain tai kokonaan, se on sijoitettava kaikkiin asentoihin seuraavalla tavalla:

Sormen molempia niveliä taivutetaan vuoron perään suorasta asennosta viereisen osan akseliin nähden 90 asteen kulmaan saakka, ja sormi asetetaan kaikkiin mahdollisiin asentoihinsa.

Sisäisiä suojuksia pidetään osana kotelointia.

Soveltuvissa tapauksissa olisi testisormen ja sähkösuojuksen tai koteloinnin sisällä olevien korkeajännitteisten osien välille kytkettävä pienjännitelähde (jännite 40–50V) sarjaan sopivan lampun kanssa.

4.1

Hyväksymisehdot

Kohdan 5.5.1.3 vaatimusten katsotaan täyttyneen, jos lisäyksen 1 kuvassa 1 kuvattu nivelletty testisormi ei pysty koskettamaan korkeajännitteisiä osia.

Tarvittaessa voidaan selvittää peiliä tai kuitutähystintä käyttämällä, koskettaako testisormi korkeajänniteväyliä.

Jos vaatimuksen täyttyminen määritetään testisormen ja korkeajännitteisten osien väliin kytkettävällä merkkilampulla, lamppu ei saa syttyä.

5. Eristysresistanssi

Korkeajänniteväylän ja sähköisen alustan välinen eristysresistanssi voidaan osoittaa mittauksilla tai mittausten ja laskelmien yhdistelmällä.

Jos eristysresistanssi osoitetaan mittauksilla, olisi noudatettava seuraavia ohjeita.

Mitataan ja kirjataan korkeajänniteväylän negatiivisen ja positiivisen puolen välinen jännite Vb (ks. kuva 1).

Mitataan ja kirjataan korkeajänniteväylän negatiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V1 (ks. kuva 1).

Mitataan ja kirjataan korkeajänniteväylän positiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V2 (ks. kuva 1).

Jos V1 on suurempi tai yhtä suuri kuin V2, asetetaan korkeajänniteväylän negatiivisen navan ja sähköisen alustan väliin tunnettu standardivastus (Ro). Kun Ro on asennettuna, mitataan korkeajänniteväylän negatiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V1’ (ks. kuva 3). Lasketaan eristysresistanssi Ri seuraavalla kaavalla:

Ri = Ro*(Vb/V1’ – Vb/V1)

tai

Ri = Ro*Vb*(1/V1’ – 1/V1)

Jaetaan tulos Ri, joka on eristysresistanssin arvo ohmeina (Ω), korkeajänniteväylän käyttöjännitteen arvolla voltteina (V).

Ri (Ω / V) = Ri (Ω) / käyttöjännite (V)

Kuva 3

Arvon V1’ mittaaminen

Jos V2 on suurempi kuin V1, asetetaan korkeajänniteväylän positiivisen navan ja sähköisen alustan väliin tunnettu standardivastus (Ro). Kun Ro on asennettuna, mitataan korkeajänniteväylän positiivisen puolen ja sähköisen alustan välinen jännite V2’ (ks. kuva 4).

Lasketaan eristysresistanssi Ri seuraavalla kaavalla:

Ri = Ro*(Vb/V2’ – Vb/V2)

tai

Ri = Ro*Vb*(1/V2’ – 1/V2)

Jaetaan tulos Ri, joka on eristysresistanssin arvo ohmeina (Ω), korkeajänniteväylän käyttöjännitteen arvolla voltteina (V).

Ri (Ω / V) = Ri (Ω) / käyttöjännite (V)

Kuva 4

Arvon V2’ mittaaminen

Huomautus:

Tunnetun normiresistanssin Ro (Ω) pitäisi olla pienimmän vaaditun eristysresistanssin arvo (Ω/V) kerrottuna ajoneuvon toimintajännitteellä ±20 % (V). Arvon Ro ei tarvitse olla tarkasti tämä arvo, sillä yhtälöt koskevat kaikkia Ro-arvoja. Tällaisella Ro-arvolla saadaan kuitenkin jännitemittauksille hyvä tarkkuus.

6. Elektrolyytin vuotaminen

Fyysinen suojaus käsitellään asianmukaisella pinnoitteella, jotta voidaan havaita, vuotaako REESS-järjestelmästä elektrolyyttiä törmäystestin jälkeen.

Ellei valmistaja toimita keinoa, jonka avulla eri nesteiden vuodot voidaan erottaa toisistaan, kaikkea vuotanutta nestettä on pidettävä elektrolyyttinä.

7. REESS-järjestelmän pysyminen paikoillaan

Vaatimustenmukaisuus määritetään silmämääräisellä tarkastuksella.

Lisäys 1

Nivelletty testisormi (luokka IPXXB)

Kuva 1

Nivelletty testisormi

Materiaali: metalli, ellei toisin mainittu

Pituusmitat millimetreinä

Mittojen toleranssit, kun toleranssia ei ole erikseen mainittu:

a)	kulmat: 0/–10°

b)	pituusmitat: ≤ 25 mm: 0/–0,05 mm, > 25 mm: ±0,2 mm

Molempien nivelien on voitava liikkua samassa tasossa ja samaan suuntaan 90 asteen kulmaan saakka 0/+10 asteen toleranssilla.