(1)

Unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, jäljempänä ’Jordania’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä ’naapuruuspolitiikka’. Unioni ja Jordania allekirjoittivat 24 päivänä marraskuuta 1997 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen (2), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Assosiaatiosopimuksen mukaan unioni ja Jordania perustavat vapaakauppa-alueen asteittain 12 vuoden siirtymäajan kuluessa. Lisäksi vuonna 2007 tuli voimaan Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan kirjeenvaihtona tehty sopimus vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä sekä EY:n ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan assosiaatiosopimuksen muuttamisesta ja kyseisen sopimuksen liitteiden I, II, III ja IV sekä pöytäkirjojen nro 1 ja nro 2 korvaamisesta (3). Vuonna 2010 unioni myönsi Jordanialle pitkälle edistyneen kumppanimaan aseman, jonka myötä yhteistyöalojen määrä kasvaa. Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välinen pöytäkirja Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettavan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotosta (4) parafoitiin joulukuussa 2009, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen assosiaatiosopimuksen, EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden vuosien 2022–2027 painopisteiden sekä tammikuussa 2025 allekirjoitetun strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden puitteissa.

(2)

Jordania on vuodesta 2011 alkaen toteuttanut lukuisia poliittisia uudistuksia parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi. Maahan on perustettu perustuslakituomioistuin ja riippumaton vaalilautakunta, ja parlamentti on hyväksynyt joitakin merkittäviä lakeja, kuten vaalilain, puoluelain, lain hallinnon hajauttamisesta ja kuntalain. Lisäksi on hyväksytty oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja naisten oikeuksia koskevia lainsäädännöllisiä parannuksia.

(3)

Pitkittynyt alueellinen epävakaus, erityisesti Syyrian konflikti ja Israelin ja Gazan konflikti, sekä Punaisenmeren alueen turvallisuushäiriöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti Jordanian talouteen. Kyseinen epävakaus on lisännyt epävarmuutta, heikentänyt sijoittajien luottamusta, häirinnyt kauppareittejä ja vähentänyt matkailua. Kyseisten haasteiden lisäksi on otettava huomioon covid-19-pandemian yhä jatkuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamat maailmanlaajuiset hintasokit ja globaalien rahoitusolojen kiristymiseen liittyvät korkeammat lainakustannukset. Tuoreen lisähaasteen Jordanialle on aiheuttanut maailmanlaajuisen taloudellis- ja kauppaympäristön lisääntynyt epävarmuus. Jordania on välttänyt talouden uuden supistumisen, osittain terveiden makrotalouspolitiikkojen ja uudistusten ansiosta, mutta sen elpyminen on edelleen hidasta. Työttömyys, erityisesti nuorten ja naisten työttömyys, on yhä korkealla tasolla, ja julkiseen talouteen ja ulkoiseen rahoitukseen liittyvät paineet rasittavat edelleen Jordanian taloutta.

(4)

Israelin ja Gazan välinen konflikti ja uudelleen puhjenneet väkivaltaisuudet alueella, erityisesti Israelin ja Iranin välisten jännitteiden kärjistyminen kesäkuun 2025 puolivälissä, johtivat lentojen keskeyttämiseen Jordaniassa ja todennäköisesti vaikeuttavat entisestään maan talouden haurasta elpymistä, heikentävät sijoittajien ja matkailijoiden luottamusta sekä lisäävät näkymien epävarmuutta. Yhteiskunnalliset jännitteet Jordaniassa ovat pysyneet vähäisinä, mutta ne saattavat lisääntyä, jos meneillään olevat konfliktit kärjistyvät entisestään. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Jordanian jo ennestään hankalaa vesipulaa, mikä voi haitata kasvua ja lisätä julkiseen talouteen kohdistuvia paineita.

(5)

Jordanian viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat tammikuussa 2024 uudesta talouden sopeutusohjelmasta. Ohjelmaa tuetaan parhaillaan toteutettavalla nelivuotisella 1,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisella laajennetulla rahoitusjärjestelyllä. Jordanian tulos laajennetun rahoitusjärjestelyn puitteissa oli heinäkuussa 2025 vahva, ja kaikki määrälliset tuloskriteerit ja rakenteelliset vertailuarvot täyttyivät ohjelman kolmessa ensimmäisessä tarkastelussa (heinä- ja joulukuussa 2024 ja huhtikuussa 2025). Tämän seurauksena maksettiin yhteensä 391 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria hyväksytyistä 1,2 miljardista Yhdysvaltain dollarista.

(6)

Unioni hyväksyi huhtikuussa 2025 neljännen lainamuotoisen, 500 miljoonan euron suuruisen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman (5) vastauksena Jordanian lokakuussa 2023 esittämään pyyntöön. Maksut on tarkoitus suorittaa vuosina 2025–2027, kun yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut toimintapoliittiset ehdot on täytetty. Ne liittyvät julkista varainhoitoa, hallintoa ja korruption torjuntaa, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa sekä energiaa ja liiketoimintaympäristöä koskeviin toimenpiteisiin. Neljäs makrotaloudellinen rahoitusapu on jatkoa kolmelle makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmalle (makrotaloudellinen rahoitusapu I: 180 milj. euroa; makrotaloudellinen rahoitusapu II: 200 milj. euroa; makrotaloudellinen rahoitusapu III: 500 milj. euroa ja 200 milj. euroa lisärahoitusta covid-19-pandemian johdosta), joista myönnettiin yhteensä 1,08 miljardia euroa lainoina vuosina 2014–2023.

(7)

Syyrian kriisin puhjettua vuonna 2011 unioni on myöntänyt Jordanialle noin 3,5 miljardia euroa eri välineiden kautta (mukaan luettuna 1,08 miljardia euroa kolmen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman puitteissa), jotta Jordaniaa voidaan auttaa säilyttämään talouden vakaus, edistämään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja vastaamaan niihin liittyviin humanitaarisiin sekä kehitys- ja turvallisuustarpeisiin. Lisäksi Euroopan investointipankki on myöntänyt Jordanialle noin 2,4 miljardin euron suuruiset hankelainat vuodesta 2011 lähtien.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (6) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) mukaiset unionin kahdenväliset alustavat määrärahat (avustukset) Jordanialle vuosina 2021–2024 ovat noin 360 miljoonaa euroa, ja niitä täydennetään unionin tuella, jolla Jordaniaa autetaan selviytymään Syyrian kriisin vaikutuksista (214 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023), muista alueellisista ja temaattisista ohjelmista myönnetyn tuen lisäksi. Vuosina 2014–2020 unioni tuki Jordaniaa pääasiassa Euroopan naapuruusvälineen kautta 765 miljoonalla eurolla. Samalla ajanjaksolla Jordania sai myös 126 miljoonaa euroa lisärahoitusta naapuruuspolitiikan investointijärjestelyn kautta, millä saatiin aikaan noin 580 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2021 unioni käynnisti talous- ja investointiohjelman puitteissa Jordaniassa yli 20 lippulaivahanketta, joissa sidottiin noin 461 miljoonaa euroa (avustuksina, yhdistelmärahoituksena ja takauksina) ja saatiin vipuvaikutuksena aikaan yhteensä noin 4,76 miljardin euron investoinnit.

(9)

Vaikean taloustilanteen ja heikkojen talousnäkymien yhä jatkuessa Jordania pyysi tammikuussa 2025 unionilta lisää makrotaloudellista rahoitusapua.

(10)

Koska Jordania kuuluu naapuruuspolitiikan piiriin, sen katsotaan olevan oikeutettu saamaan makrotaloudellista rahoitusapua unionilta.

(11)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea, jolla pyritään puuttumaan Jordanian välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin, ja sillä olisi tuettava sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia Jordanian maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(12)

Jordanian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen ulkoinen rahoitusvaje, joten Jordanialle annettavaa unionin uutta makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa yhdessä IMF:n ohjelman kanssa asianmukaisena vastauksena Jordanian unionille esittämään pyyntöön saada tukea taloutensa vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Jordanian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(13)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Jordaniaan ja siten tuettava sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(14)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun odotetaan kulkevan käsi kädessä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa mukaisten budjettitukitoimien toteuttamisen kanssa.

(15)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisen olisi perustuttava Jordanian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrän kokonaisvaltaiseen arviointiin ja siinä olisi otettava huomioon Jordanian kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Jordaniassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo Jordaniassa.

(16)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden, kyseisten alojen osalta toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen mukaista.

(17)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Jordanian-suhteissa soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusavun operaation keston ajan unionin ulkoisen politiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(18)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Jordanian sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(19)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava se, että Jordania noudattaa tuloksellisia demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Jordaniassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä kyseisen ennakkoedellytyksen täyttymistä että kyseisten erityistavoitteiden saavuttamista.

(20)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Jordanian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Komission ja Jordanian viranomaisten välillä tehtävän lainasopimuksen olisi lisäksi sisällettävä määräyksiä, joilla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) valtuutetaan suorittamaan tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (7) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, komissio ja tilintarkastustuomioistuin valtuutetaan suorittamaan tarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto valtuutetaan käyttämään toimivaltaansa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen osalta kyseisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen.

(21)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(22)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(23)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(24)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) mukaisesti.

(25)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ja rahoitusta koskevia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Jordanian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kun otetaan huomioon unionin makrotaloudellisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 täsmennettyä tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon unionin Jordanialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja kyseisen rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli vastata Jordanian ulkoisen rahoituksen tarpeeseen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,