European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja

2026/101

16.1.2026

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/101,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2026,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2844 tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän teknisten eritelmien ja muiden vaatimusten vahvistamisesta mainitun asetuksen liitteessä I olevassa 3 ja 4 kohdassa luetelluissa säädöksissä ja sen liitteessä II olevassa 1, 10 ja 11 kohdassa luetelluissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklassa vahvistetun menettelyn osalta, sellaisena kuin se on lisättynä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa varten eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla 13 päivänä joulukuuta 2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajatylittäviin siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvän jäsenvaltioiden välisen turvallisen, tehokkaan, nopean, yhteentoimivan, luottamuksellisen ja luotettavan viestinnän varmistamiseksi olisi käytettävä asianmukaisia viestintätekniikoita edellyttäen, että tietyt vaatimukset, jotka koskevat vastaanotetun asiakirjan tietoturvaa, eheyttä ja luotettavuutta sekä viestintään osallistuvien tahojen tunnistamista, täyttyvät. Asetuksessa (EU) 2023/2844 tarkoitettua hajautettua tietojärjestelmää olisi käytettävä oletusarvoisesti toimivaltaisten viranomaisten välisessä viestinnässä.

(2)

Hajautetun tietojärjestelmän olisi koostuttava taustajärjestelmistä, jotka ovat käytössä jäsenvaltioissa sekä asiaankuuluvissa unionin elimissä ja virastoissa, sekä yhteentoimivista yhteyspisteistä, joiden kautta nämä järjestelmät linkittyvät toisiinsa käyttäen turvallisia yhteyksiä.

(3)

Asetuksessa (EU) 2023/2844 säädetään hyväksyttyjen sähköisten allekirjoitusten ja leimojen sekä korkean varmuustason sähköisen tunnistamisen menetelmien käytöstä. Tämän velvoitteen täyttämiseksi on tarpeen varmistaa, että hajautettu tietojärjestelmä voi toimia käytettäessä hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia ja leimoja ja sähköisen tunnistamisen menetelmiä, kuten asetuksen (EU) N:o 910/2014 (2) (’eurooppalainen digitaalisen identiteetin kehys’) nojalla käyttöön otettuja eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakkoja.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/850 (3) perustetaan sähköisen oikeuden viestinnän verkkotiedonvaihdon järjestelmä (e-CODEX) välineenä, joka on kehitetty varmistamaan käsiteltäviin asioihin liittyvien tietojen suora, yhteentoimiva, kestävä, luotettava ja turvallinen rajatylittävä sähköinen vaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä. Hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden olisi perustuttava e-CODEX-järjestelmään.

(5)

Asetuksen (EU) 2023/2844 mukainen hajautettu tietojärjestelmä toteutetaan laajemmassa e-CODEX-pohjaisessa hajautetussa tietojärjestelmässä, josta käytetään nimitystä Justice Digital EXchange system (JUDEX), ja se edellyttää tosiasiallista tietojenvaihtoa horisontaalisesta kehityksestä.

(6)

On tarpeen vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot sekä unionin elimet ja virastot voivat mukauttaa asianomaisia tietojärjestelmiään hajautettuun tietojärjestelmään liittämistä varten.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää kansallisen tietojärjestelmän sijaan komission kehittämää ohjelmistoa, jäljempänä ’viitesovellus’. Jotta varmistetaan yhteentoimivuus kansallisten tietojärjestelmien kanssa, viitesovelluksen olisi kyettävä noudattamaan asetuksessa (EU) 2022/850 määriteltyjä digitaalisia prosessistandardeja.

(8)

Asetuksessa (EU) 2022/850 määritellyt digitaaliset prosessistandardit olisi otettava käyttöön kansallisissa taustajärjestelmissä ja valtuutetuissa e-CODEX-yhteyspisteissä sähköistä viestintää varten ja sen tukemiseksi asetuksen (EU) 2023/2844 liitteessä I olevassa 3 ja 4 kohdassa luetelluissa säädöksissä ja sen liitteessä II olevassa 1, 10 ja 11 kohdassa luetelluissa säädöksissä vahvistetuille menettelyille sekä asetuksen (EU) 2020/1784 (4) 19 a artiklassa vahvistetulle menettelylle, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa varten eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

(9)

Mitään kohtaa tässä asetuksessa ei olisi tulkittava niin, että siinä poiketaan 1 artiklassa lueteltujen säädösten säännöksistä.

(10)

Komission päätöksen (EU) 2024/789 (5) mukaisesti Irlanti osallistuu tähän asetukseen ainoastaan niiden asetuksen (EU) 2023/2844 liitteissä I ja II lueteltujen säädösten osalta, joihin Irlanti osallistuu ja jotka sitovat sitä. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua asetuksen (EU) 2020/1784 hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(11)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(12)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (6) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 28 päivänä marraskuuta 2025.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat oikeudellisen yhteistyön digitalisointikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

1)

Sähköinen viestintä seuraavissa säädöksissä vahvistetuissa menettelyissä:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006 (7);

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007 (8);

c)

neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (9);

d)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU (10);

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805 (11).

2)

Sähköinen viestintä asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklalla vahvistetussa menettelyssä, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa varten eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

2 artikla

Hajautettua tietojärjestelmää koskevat tekniset eritelmät

Asetuksen (EU) 2023/2844 10 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitetut hajautettua tietojärjestelmää koskevat tekniset eritelmät, toimenpiteet ja tavoitteet vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

3 artikla

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EY) N:o 1896/2006 mukaiselle menettelylle

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään asetuksen (EY) N:o 1896/2006 mukaisessa menettelyssä, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

4 artikla

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaiselle menettelylle

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisessa menettelyssä, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III.

5 artikla

Digitaalinen prosessistandardi puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaisille menettelyille

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaisissa menettelyissä, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV.

6 artikla

Digitaalinen prosessistandardi direktiivin 2014/41/EU mukaisille menettelyille

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään direktiivin 2014/41/EU mukaisissa menettelyissä, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä V.

7 artikla

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisille menettelyille

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisissa menettelyissä, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VI.

8 artikla

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan mukaiselle menettelylle, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla

Digitaalinen prosessistandardi, jota sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklalla vahvistetussa menettelyssä, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa varten eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

9 artikla

Toteutusaikataulu

Asetuksen (EU) 2023/2844 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu toteutusaikataulu vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 15 päivänä tammikuuta 2026.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)   EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/910/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/850, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 150, 1.6.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/850/oj).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (uudelleenlaadittu) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/1784/oj).

(5)  Komission päätös (EU) 2024/789, annettu 6 päivänä maaliskuuta 2024, Irlannin oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2023/2844 osallistumisen vahvistamisesta (EUVL L, 2024/789, 8.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2024/789/oj).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1896/oj).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/861/oj).

(9)   8 Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä – Tiettyjen jäsenvaltioiden lausumat puitepäätöksen tekemisestä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_framw/2002/584/oj).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/41/oj).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1805/oj).

LIITE I

Hajautettua tietojärjestelmää koskevat tekniset eritelmät, toimenpiteet ja tavoitteet

1.   Johdanto ja soveltamisala

Tässä liitteessä esitetään asetuksen (EU) 2023/2844 mukaisesti hajautetun tietojärjestelmän tekniset eritelmät, toimenpiteet ja tavoitteet kyseisen asetuksen liitteessä I olevissa 3 ja 4 kohdassa lueteltujen säädösten, sen liitteessä II olevissa 1, 10 ja 11 kohdassa lueteltujen säädösten sekä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn osalta asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa varten eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

2.   Määritelmät

2.1

 ’Tiedonvaihdolla’ tarkoitetaan viestien ja asiakirjojen vaihtoa hajautetun tietojärjestelmän kautta.

2.2

 ’HTTPS-protokollalla’ tai ’HTTPS:llä’ tarkoitetaan salattua viestintää ja suojattuja yhteyskanavia.

2.3

 ’Alkuperän kiistattomuudella’ tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla todistetaan tietojen eheys ja alkuperä digitaalisella varmentamisella, julkisen avaimen menetelmällä, sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla ja muilla vastaavilla menetelmillä.

2.4

 ’Vastaanottamisen kiistattomuudella’ tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tietojen aiottu vastaanottaja todistaa tietojen luovuttajalle tietojen saannin käyttämällä digitaalisen varmentamisen, julkisen avaimen menetelmän, sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen leiman kaltaisia menetelmiä.

2.5

 ’REST-arkkitehtuurityylillä’ tarkoitetaan verkottuneiden sovellusten muotoiluun tarkoitettua arkkitehtuurityyliä. Siinä tukeudutaan tilattomaan asiakas–palvelin-viestintämalliin ja kohdistetaan operaatioita vakiomenetelmiä käyttäen yleensä rakenteisessa muodossa esitettäviin resursseihin.

2.6

 ’SOAP-yhteyskäytännöllä’ (Simple Object Access Protocol) tarkoitetaan World Wide Web Consortium -standardien mukaisesti sanomaprotokollakuvausta jäsenneltyjen tietojen vaihtamista varten verkkopalveluiden toteuttamisessa tietoverkoissa.

2.7

 ’Verkkopalvelulla’ tarkoitetaan ohjelmistopohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu tukemaan verkon kautta tapahtuvaa yhteentoimivaa vuorovaikutusta tietokoneiden välillä ja jossa on koneellisesti käsiteltävässä muodossa kuvattu rajapinta.

3.   Sähköiset viestintämenetelmät

Hajautetussa tietojärjestelmässä on käytettävä viestien ja asiakirjojen vaihtamiseen viestinnän palvelupohjaisia menetelmiä, kuten verkkopalveluja tai muita uudelleenkäytettäviä komponentteja ja ohjelmistoratkaisuja.

Viestintää on toteutettava erityisesti asetuksen (EU) 2022/850 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen e-CODEX-yhteyspisteiden kautta.

4.   Viestintäprotokollat

Hajautetun tietojärjestelmän sisäiseen viestintään on käytettävä suojattuja internetprotokollia, kuten HTTPS-protokollaa, ja jäsenneltyjen tietojen ja metatietojen siirtämiseen standardipohjaisia viestintäprotokollia, kuten SOAP-yhteyskäytäntöä, tai menetelmiä, kuten REST-arkkitehtuurityyliä.

5.   Tietoturvatavoitteet ja asiaankuuluvat tekniset toimenpiteet

5.1

 Teknisiin toimenpiteisiin, joilla taataan tietoteknisten vähimmäisturvallisuusstandardien noudattaminen vaihdettaessa tietoja hajautetun tietojärjestelmän kautta, on sisällyttävä seuraavat:

a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuus muun muassa suojattuja viestintäkanavia, kuten https-protokollaa, käyttämällä;

b)

toimenpiteet, joilla varmistetaan lepäävän ja siirrettävän datan eheys;

c)

toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen lähettäjän alkuperän kiistattomuus hajautetussa tietojärjestelmässä ja tietojen vastaanottamisen kiistattomuus;

d)

toimenpiteet, joilla varmistetaan turvallisuushäiriöiden kirjaaminen tietoteknisiä turvallisuusstandardeja koskevien tunnustettujen kansainvälisten suositusten mukaisesti (1);

e)

toimenpiteet, joilla varmistetaan käyttäjien todentaminen ja valtuuttaminen, ja toimenpiteet, joilla todennetaan hajautettuun tietojärjestelmään yhdistettyjen järjestelmien identiteetti.

5.2

 Jos TLS:ää käytetään hajautetun tietojärjestelmän yhteydessä, on käytettävä protokollan viimeisintä vakaata versiota tai muussa tapauksessa versiota, jossa ei ole tunnettuja tietoturvahaavoittuvuuksia. Ainoastaan riittävän salaustason takaavat avaimenpituudet ovat sallittuja, eikä epävarmoiksi tai vanhentuneiksi tiedettyjä salausohjelmia saa käyttää.

5.3

 Hajautetun tietojärjestelmän toiminnassa käytettävien digitaalisten julkisen avaimen infrastruktuurin varmenteiden (PKI-varmenteiden) tulee mahdollisuuksien mukaan olla sellaisten varmenneviranomaisten myöntämiä, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaisia hyväksyttyjä luottamuspalvelujen tarjoajia. Toimenpiteitä on toteutettava sen varmistamiseksi, että tällaisia sertifikaatteja käytetään ainoastaan aiottuihin tarkoituksiin, vaaditulla luottamustasolla ja asetuksen (EU) N:o 910/2014 sovellettavien vaatimusten mukaisesti;

5.4

 Hajautetun tietojärjestelmän komponentit on kehitettävä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteen mukaisesti, ja kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi on toteutettava asianmukaisia hallinnollisia, organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä.

5.5

 Komissio suunnittelee viitesovelluksen ja kehittää ja ylläpitää sitä noudattaen asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjä tietosuojavaatimuksia ja -periaatteita. Komission järjestämän viitesovelluksen on annettava jäsenvaltioille mahdollisuus noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (3) mukaisia velvoitteitaan.

5.6

 Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät muuta kansallista tietojärjestelmää kuin viitesovellusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että järjestelmä on asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 sovellettavien vaatimusten mukainen.

5.7

 Koska Eurojust ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttävät hajautettua tietojärjestelmää, niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden tietojärjestelmät ovat asetuksen (EU) 2018/1725 vaatimusten ja niiden perustamissäädösten mukaisia.

5.8

 Jäsenvaltioiden, Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston on otettava vastuullaan oleville hajautettuun tietojärjestelmään kuuluville tietoteknisten järjestelmien osille käyttöön vankat mekanismit uhkien havaitsemiseksi ja häiriötilanteisiin reagoimiseksi, jotta ne voivat varmistaa turvallisuuspoikkeamien nopean tunnistamisen ja lieventämisen sekä niistä toipumisen toimintaperiaatteidensa mukaisesti.

6.   Saatavuutta koskevat vähimmäistavoitteet

6.1

 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden vastuulla olevat hajautetun tietojärjestelmän komponentit ovat käytettävissä ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä, ja tavoiteltava vuositasolla vähintään 98 prosentin teknistä käytettävyysastetta, suunniteltuja huoltoja lukuun ottamatta.

6.2

 Komissio varmistaa, että toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokanta (CDB) on käytettävissä ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä, ja tavoittelee vuositasolla yli 99 prosentin teknistä käytettävyysastetta, suunniteltuja huoltoja lukuun ottamatta.

6.3

 Huoltotoimet on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava suoritettaviksi joko vapaapäivinä tai työpäivinä klo 20.00–7.00 Keski-Euroopan aikaa.

6.4

 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille huoltotoimista seuraavasti:

a)

5 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa enintään 4 tunnin käyttökeskeytyksen;

b)

10 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa 4–12 tunnin käyttökeskeytyksen;

c)

30 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa yli 12 tunnin käyttökeskeytyksen.

6.5

 Niiden jäsenvaltioiden, joilla on käytössä kiinteät ja säännölliset huoltoajat, on ilmoitettava kyseiset ajankohdat komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat päättää olla ilmoittamatta komissiolle jokaisesta kerrasta, kun jäsenvaltioiden vastuulla olevat hajautetun tietojärjestelmän komponentit eivät ole käytettävissä tällaisen säännöllisen huoltojakson aikana, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 6.4 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin.

6.6

 Jos joissakin jäsenvaltioiden vastuulla olevissa hajautetun tietojärjestelmän osissa ilmenee odottamaton tekninen vika, jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja ilmoitettava arvioitu palautumisaikataulu, jos sellainen on tiedossa.

6.7

 Jos toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokannassa (CDB) ilmenee odottamaton tekninen vika, komission on viipymättä ilmoitettava jäsenvaltioille käyttökatkosta ja arvioidusta palautumisaikataulusta, jos sellainen on tiedossa.

6.8

 Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden vastuulla olevissa hajautetun tietojärjestelmän osissa käsiteltävien tietojen, myös henkilötietojen, saatavuus. On toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla estetään datan menetys ja varmistetaan, että pääsy tietoihin palautuu oikea-aikaisesti häiriötilanteessa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla tarvittaessa varmuuskopiointi- ja palautuspolitiikka, varmuuskopioinnin eheyden ja palautusmenettelyjen säännöllinen testaus sekä tietojen säilytyksen varajärjestelmät.

7.   Toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokanta (CDB) (4)

7.1

 Hajautetun tietojärjestelmän on asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollistettava sähköinen viestintä saman asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ja unionin elimen tai viraston välillä. Mainitun asetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltio voi myös päättää käyttää hajautettua tietojärjestelmää kansallisten viranomaistensa väliseen viestintään. Lisäksi hajautetun tietojärjestelmän on asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklan mukaisesti mahdollistettava suora sähköinen viestintä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tai niiden edustajien sekä toimivaltaisten viranomaisten välillä asetusten (EY) N:o 1896/2006 ja (EY) N:o 861/2007 yhteyksissä.

Kun otetaan huomioon tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen säädösten asianomaisissa säännöksissä jäsenvaltioille asetetut velvoitteet ilmoittaa ja saattaa ajan tasalle luettelo toimivaltaisista viranomaisistaan asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, on olennaisen tärkeää perustaa viranomaistietokanta kyseisiä viranomaisia koskevista tiedoista hajautettua tietojärjestelmää varten;

7.2

 Toimivaltaisia viranomaisia koskevan virallisen tietokannan on sisällettävä rakenteisessa muodossa seuraavat tiedot:

a)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja soveltuvin osin 3 artiklan 6 kohtaa tiedot toimivaltaisista viranomaisista asetuksen (EY) N:o 1896/2006 ja erityisesti sen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä tiedot, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset;

b)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja soveltuvin osin 3 artiklan 6 kohtaa toimivaltaisia viranomaisia koskevat asetuksen (EY) N:o 861/2007 ja erityisesti sen 25 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot sekä tiedot, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset;

c)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan 1 kohtaa ja soveltuvin osin 3 artiklan 6 kohtaa neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavia viranomaisia koskevat tiedot sekä tiedot, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset;

d)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan 1 kohtaa ja soveltuvin osin 3 artiklan 6 kohtaa direktiivin 2014/41/EU ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti ilmoitettavia viranomaisia koskevat tiedot sekä tiedot, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset;

e)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan 1 kohtaa ja soveltuvin osin 3 artiklan 6 kohtaa asetuksen (EU) 2018/1805 ja erityisesti sen 24 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavia viranomaisia koskevat tiedot sekä tiedot, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset;

f)

sovellettaessa asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklan 4 kohtaa ja 24 artiklan 3 kohtaa tiedot toimivaltaisista viranomaisista, joista on tehtävä asetuksen (EU) 2023/2844 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset lisäilmoitukset asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan soveltamiseksi;

g)

edellä c–e alakohdassa tarkoitettuja viranomaisia ovat seuraavat:

i)

Eurojustin kansalliset jäsenet, myös siltä osin kuin ne voivat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (5) 8 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti esittää tai panna täytäntöön keskinäistä oikeusapua tai vastavuoroista tunnustamista koskevia pyyntöjä tai määrätä, pyytää tai panna täytäntöön direktiivissä 2014/41/EU säädettyjä tutkintatoimia;

ii)

puitepäätöksen 2002/584/YOS osalta neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (6) 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valtuutetut Euroopan syyttäjät;

iii)

valtuutetut Euroopan syyttäjät ja Euroopan syyttäjät, jos jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet heidät asetuksen (EU) 2017/1939 105 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisiksi määräyksen antaviksi tai täytäntöönpanosta vastaaviksi viranomaisiksi (tai molemmiksi);

h)

tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tarvittaessa viestiä EPPOn keskusviraston kanssa hajautetun tietojärjestelmän kautta;

i)

tiedot, jotka ovat tarpeen viranomaisten toimivallan maantieteellisen ulottuvuuden määrittämiseksi, tai muut kriteerit, jotka ovat tarpeen viranomaisten toimivallan määrittämiseksi;

j)

tiedot, jotka ovat tarpeen hajautetun tietojärjestelmän puitteissa tapahtuvan moitteettoman sanomien teknisen reitityksen kannalta.

7.3

 Komissio vastaa virallisen tietokannan kehittämisestä, ylläpidosta, toiminnasta ja tuesta.

7.4

 Toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokannan (CBD) on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat päivittää siinä olevia tietoja ja että hajautettuun tietojärjestelmään osallistuvat viranomaiset voivat käyttää ja hakea tietoja ohjelman avulla.

7.5

 Toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokantaan (CDB) on päästävä yhteisen viestintäprotokollan kautta riippumatta siitä, käyttävätkö hajautettuun tietojärjestelmään liitetyt viranomaiset taustajärjestelmää vai viitesovellusta.

7.6

 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 7.2 kohdassa esitetyt, viranomaistietokantaan viedyt tiedot niiden viranomaisista ovat täydelliset ja paikkansapitävät ja niitä pidetään ajan tasalla.

(1)  Sen estämättä, mitä turvallisuuskirjausten tekemisestä säädetään, hajautetun tietojärjestelmän komponenttien käyttämien kirjausmekanismien on tarvittaessa mahdollistettava asetuksen (EU) 2018/1725 88 artiklassa ja tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/680 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen ja rekisterinpitäjien tukeminen niiden vastuuvelvollisuusvelvoitteiden täyttämisessä.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai niihin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/680/oj).

(4)  Järjestelmän nimi on historiallisista syistä ”toimivaltaisten tuomioistuinten tietokanta” (”Competent Courts Database”). Selkeyden lisäämiseksi viranomaistietokantaan sisällytetään kuitenkin myös tietoja muuntyyppisistä viranomaisista, kuten syyttäjäviranomaisista, haastemiehistä ja oikeusministeriöistä.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1727/oj).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj).

LIITE II

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EY) N:o 1896/2006 digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten asetuksen (EY) N:o 1896/2006 digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville:

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1896/2006 mukaiset liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1896/2006 tarkoituksiin hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajatylittävän viestinnän tapaukset että kansallisten toimijoiden väliset näkökohdat (esimerkiksi jos pyyntö toimitetaan toiselle toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle), jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava seuraavanlaiset:

 

Eurooppalaista maksamismääräystä koskevan pyynnön prosessi

—

Hakemuksen jättäminen – kantaja lähettää lomakkeen A tuomioistuimelle.

—

Tuomioistuimen kantajalle esittämä pyyntö täydentää ja/tai oikaista hakemuslomaketta – tuomioistuin lähettää kantajalle lomakkeen B.

—

Ehdotus kantajalle eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen muuttamisesta – tuomioistuin lähettää kantajalle lomakkeen C.

—

Tuomioistuin hylkää hakemuksen – tuomioistuin lähettää kantajalle lomakkeen D.

—

Kantaja peruuttaa hakemuksen – kantaja ilmoittaa tuomioistuimelle, että hakemus peruutetaan.

—

Maksut – asianosaiset ja tuomioistuin viestivät maksujen maksamisesta.

—

Välittäminen toimivaltaiselle tuomioistuimelle – tuomioistuin välittää hakemuksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

 

Eurooppalaisen maksamismääräyksen käsittelyn prosessi

—

Määräajan pidentäminen – kantaja ja/tai vastaaja pyytää tuomioistuimen asettaman määräajan pidentämistä, ja tuomioistuin ilmoittaa pyyntöä koskevasta päätöksestä.

—

Tuomioistuin antaa eurooppalaisen maksamismääräyksen ja toimittaa sen vastaajalle – tuomioistuin antaa eurooppalaisen maksamismääräyksen (lomake E) ja toimittaa sen vastaajalle.

—

Vastaaja vastustaa eurooppalaista maksamismääräystä – vastaaja toimittaa tuomioistuimelle eurooppalaista maksamismääräystä koskevan vastalauseen (lomake F).

 

Eurooppalaisen maksamismääräyksen jälkeen

—

Tuomioistuin lähettää kantajalle ilmoituksen, jonka mukaan eurooppalainen maksamismääräys on täytäntöönpanokelpoinen – tuomioistuin lähettää kantajalle täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen (lomake G).

—

Valitus – kantaja tai vastaaja voi valittaa päätöksestä, jos se on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista.

—

Uudelleenkäsittely – vastaaja pyytää uudelleenkäsittelyä poikkeustapauksissa.

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana käytettäviä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Eritelmät ovat käytettävissä asetuksen (EY) N:o 1896/2006 mukaisessa tietojenvaihdossa käytettäville lakisääteisille lomakkeille, ennalta määritellyille viesteille tai vapaamuotoisille viesteille.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa skeeman päivittämisen tulevissa iteraatioissa toimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Ne sisältävät ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä ja määrittävät usein sen tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämä helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus saavutetaan käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Lomakkeen osia voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä on varmistettava, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeiden esittämiselle XML-muodossa asetuksen (EY) N:o 1896/2006 mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat asetuksessa säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne näille viesteille, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät lisätään tähän rakenteeseen ja määritellään siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE III

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EY) N:o 861/2007 digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten asetuksen (EY) N:o 861/2007 digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville:

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaiset liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi asetuksen (EY) N:o 861/2007 tarkoituksiin hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajat ylittävän viestinnän tapaukset että kansallisten toimijoiden väliset näkökohdat (esim. jos pyyntö toimitetaan toiselle toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle), jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava seuraavanlaiset:

 

Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevan pyynnön prosessi

—

Vaatimuksen toimittaminen – kantaja täyttää ja toimittaa vaatimuslomakkeen (lomake A) tuomioistuimelle.

—

Vaatimus ei kuulu asetuksen soveltamisalaan – tuomioistuin ilmoittaa kantajalle, jos vaatimus ei kuulu asetuksen soveltamisalaan.

—

Kantaja peruuttaa vaatimuksen – kantaja ilmoittaa tuomioistuimelle, että vaatimus peruutetaan.

—

Kantaja ilmoittaa tuomioistuimelle, että hän ei peruuta vaatimusta – kantaja ilmoittaa tuomioistuimelle, että hän ei halua peruuttaa vaatimusta.

—

Tuomioistuimen pyyntö täydentää ja/tai oikaista vaatimuslomaketta – tuomioistuin pyytää kantajaa täydentämään ja/tai oikaisemaan vaatimuslomaketta (lomake B).

—

Tuomioistuin hylkää vaatimuksen – tuomioistuin voi myös hylätä vaatimuksen.

—

Maksut – asianosaiset ja tuomioistuin viestivät maksujen maksamisesta.

—

Välittäminen toimivaltaiselle tuomioistuimelle – tuomioistuin välittää vaatimuksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

 

Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn prosessi

—

Tuomioistuin toimittaa vaatimuslomakkeen vastaajalle – tuomioistuin toimittaa vaatimuslomakkeen ja lomakkeen C vastaajalle.

—

Vastaaja vastaa vaatimukseen – vastaaja vastaa vaatimukseen (lomake C).

—

Vastaaja esittää vastavaatimuksen – vastaaja esittää vastavaatimuksen (lomake A).

—

Tuomioistuin vaatii asiakirjan käännöstä – tuomioistuin vaatii kantajan tai vastaajan asiakirjan käännöstä.

—

Suullinen käsittely – kantaja ja/tai vastaaja pyytää suullista käsittelyä, josta tuomioistuin voi päättää, tai tuomioistuin päättää järjestää suullisen käsittelyn omasta aloitteestaan.

—

Määräajan pidentäminen – kantaja ja/tai vastaaja pyytää tuomioistuimen asettaman määräajan pidentämistä, ja tuomioistuin tekee pyynnön johdosta päätöksen.

—

Tuomioistuimen tuomio – tuomioistuimen tuomio vastaajalle ja kantajalle.

 

Tuomion jälkeen

—

Valitus – kantaja tai vastaaja voi valittaa tuomiosta, jos se on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista.

—

Tuomion uudelleenkäsittely – vastaaja voi pyytää uudelleentarkastelua poikkeustapauksissa, ja tuomioistuin päättää uudelleenkäsittelyä koskevasta pyynnöstä.

—

Todistuspyyntö – kantaja tai vastaaja pyytää tuomioistuimelta todistusta (lomake D).

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana käytettäviä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Seuraavassa esitettävät eritelmät ovat käytettävissä asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisessa tietojenvaihdossa käytettäville lakisääteisille lomakkeille, ennalta määritellyille viesteille tai vapaamuotoisille viesteille.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa rakenteen päivittämisen tulevissa iteraatioissa liiketoimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Ne sisältävät ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä ja määrittävät usein sen tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämä helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus saavutetaan käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Lomakkeen osia voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä on varmistettava, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeiden esittämiselle XML-muodossa asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat asetuksessa säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääelementti nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne näille viesteille, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät lisätään tähän rakenteeseen ja määritellään siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE IV

Digitaalinen prosessistandardi puitepäätöksen 2002/584/YOS digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten puitepäätöksen 2002/584/YOS digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaiset liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi puitepäätöksen 2002/584/YOS tarkoituksiin hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajat ylittävän viestinnän tapaukset että kansallisten toimijoiden väliset näkökohdat (esim. keskusviranomaisen lähettäessä tai vastaanottaessa pyynnön, soveltuvissa tapauksissa), jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Jäljempänä kuvattuja liiketoimintaprosessimalleja tukevissa työnkuluissa on puitepäätöksen 2002/584/YOS 9 ja 10 artiklan noudattamisen varmistamiseksi otettava huomioon mahdollisuus toimittaa eurooppalainen pidätysmääräys hajautetun tietojärjestelmän ulkopuolella, myös Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kautta. Varsinainen viestintäprosessi tällaisten kanavien kautta ei kuitenkaan kuulu tämän digitaalisen prosessistandardin soveltamisalaan.

Liiketoimintaprosessimallien teknisten eritelmien on oltava seuraavat:

 

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen ja lähettämisen prosessimalli

Määräyksen antanut oikeusviranomainen antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja lähettää määräyksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle, jonka alueella etsitty henkilö oleskelee (tai hänen arvellaan oleskelevan).

 

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen vastaanottamisen ja täytäntöönpanon prosessimalli

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen vastaanotettuaan täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen arvioi pyynnön ja päättää, luovutetaanko etsitty henkilö määräyksen antaneelle valtiolle vai hylätäänkö pyyntö.

 

Etsityn henkilön luovuttamisen prosessimalli

Kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen päättää luovuttaa etsityn henkilön, se ilmoittaa asiasta määräyksen antaneen valtion viranomaisille. Tässä liiketoimintaprosessissa käsitellään myös ehdollista luovuttamista ja lykkäämistä sekä tarvittaessa kauttakulkua toisen jäsenvaltion alueen kautta.

 

Etsityn henkilön luovuttamisesta kieltäytymisen prosessimalli

Kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen päättää kieltäytyä luovuttamasta etsittyä henkilöä, se ilmoittaa asiasta määräyksen antaneelle oikeusviranomaiselle.

 

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen peruuttamisen prosessimalli

Jos pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen päättää peruuttaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, se ilmoittaa tästä täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle, jos etsitty henkilö on vapautensa menettäneenä. Peruuttaminen voi tapahtua eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen ja lähettämisen jälkeen luovutuksen täytäntöönpanoon saakka.

 

Muiden rikosten syytteeseenpanon prosessimalli

Jos määräyksen antanut oikeusviranomainen aikoo nostaa syytteen etsittyä henkilöä vastaan muista rikoksista (ks. puitepäätöksen 2002/584/YOS 27 artikla) ja edellyttäen, että puitepäätöksen 2002/584/YOS 27 artiklan 1 kohdan mukaista annetuksi katsottua suostumusta ei ole, määräyksen antanut oikeusviranomainen esittää puitepäätöksen 2002/584/YOS 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön.

 

Kolmanteen jäsenvaltioon luovuttamisen prosessimalli

Kolmas jäsenvaltio voi pyytää sellaisen henkilön luovuttamista, joka on aiemmin luovutettu jäsenvaltiosta toiseen. Tällaisissa tapauksissa eurooppalaisen pidätysmääräyksen viimeisen täytäntöönpanovaltion on annettava suostumuksensa.

 

Kolmanteen maahan luovuttamisen prosessimalli

Puitepäätöksen 28 artiklan 4 kohdan mukaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla luovutettua henkilöä ei saa luovuttaa kolmanteen valtioon ilman luovuttaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suostumusta.

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään niitä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset, jotka toimivat XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana puitepäätöksen 2002/584/YOS digitalisoimiseksi. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Eritelmät ovat käytettävissä puitepäätöksen 2002/584/YOS liitteenä olevalle lakisääteiselle lomakkeelle, ennalta määritellylle viestille tai puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaisessa tietojenvaihdossa käytetylle vapaamuotoiselle tekstiviestille.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa rakenteen päivittämisen tulevissa iteraatioissa liiketoimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

yhdistetyt komponentit

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Ne sisältävät ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä ja määrittävät usein sen tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämä helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus saavutetaan käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Lomakkeen osia voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä on varmistettava, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeiden esittämiselle XML-muodossa puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat puitepäätöksessä 2002/584/YOS säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääelementti nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne näille viesteille, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE V

Digitaalinen prosessistandardi direktiivin 2014/41/EU digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten direktiivin 2014/41/EU digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville:

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Direktiivin 2014/41/EU mukaiset liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi direktiivin 2014/41/EU tarkoituksiin hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajat ylittävän viestinnän tapaukset että kansallisten toimijoiden väliset näkökohdat (esim. keskusviranomaisen lähettäessä tai vastaanottaessa pyynnön, soveltuvissa tapauksissa), jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava seuraavanlaiset:

2.1   Eurooppalainen tutkintamääräys

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamisen ja lähettämisen prosessimalli

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen ja lähettäminen (liite A): määräyksen antava viranomainen antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen ja toimittaa sen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Lisätietojen antaminen: määräyksen antava viranomainen antaa lisätietoja täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen muuttaminen (liite A): määräyksen antava viranomainen korvaa alkuperäisen eurooppalaisen tutkintamääräyksen muutetulla eurooppalaisella tutkintamääräyksellä ja toimittaa sen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Täydentävän eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen ja lähettäminen (liite A): määräyksen antava viranomainen antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen, jolla täydennetään aiempaa tutkintamääräystä, ja toimittaa sen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Ilmoitusviestin lähettäminen: määräyksen antanut viranomainen lähettää täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä) ilmoituksen eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamista vastaan haetuista oikeussuojakeinoista.

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen peruuttaminen: määräyksen antanut viranomainen ilmoittaa täytäntöönpanoviranomaiselle eurooppalaisen tutkintamääräyksen peruuttamisesta kokonaisuudessaan (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Edistymistä koskevan ilmoituksen pyytäminen: määräyksen antanut viranomainen pyytää täytäntöönpanosta vastaavalta viranomaiselta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä) ajantasaista tietoa eurooppalaisen tutkintamääräyksen tunnustamisen ja täytäntöönpanon edistymisestä.

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle tai vastaanottaminen täytäntöönpanosta vastaavalta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen vastaanottamisen ja täytäntöönpanon prosessimalli

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen vastaanottaminen ja vastaanottovahvistuksen lähettäminen (liite B): täytäntöönpanosta vastaava viranomainen vastaanottaa annetun eurooppalaisen tutkintamääräyksen sen antavalta viranomaiselta ja lähettää vastaanottovahvistuksen (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä). Jos eurooppalainen tutkintamääräys välitetään eteenpäin, mainittua velvoitetta sovelletaan sekä eurooppalaisen tutkintamääräyksen alun perin vastaanottaneeseen viranomaiseen, nimetty keskusviranomainen mukaan luettuna, että siihen viranomaiseen, jolle eurooppalainen tutkintamääräys välitettiin.

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen välittäminen ja antavalle viranomaiselle ilmoittaminen (liite B): jos eurooppalaisen tutkintamääräyksen vastaanottanut viranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen tai se on vain osittain toimivaltainen tai jos eurooppalaisen tutkintamääräyksen vastaanottaa (tarvittaessa) nimetty keskusviranomainen, eurooppalainen tutkintamääräys välitetään täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle ja eurooppalaisen tutkintamääräyksen välittävä viranomainen ilmoittaa välittämisestä määräyksen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen palauttaminen: jos eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaja ei ole direktiivin 2014/41/EU 2 artiklan c kohdassa tarkoitettu määräyksen antava viranomainen, täytäntöönpanosta vastaava viranomainen palauttaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen sen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Ilmoitusviestin lähettäminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antavalle viranomaiselle tilanteesta, joka vastaa jotakin direktiivin 2014/41/EU seuraavista säännöksistä: johdanto-osan 22 kappale, 10 artiklan 4 ja 5 kohta, 12 artiklan 5 ja 6 kohta, 14 artiklan 5 kohta, 15 artikla, 16 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta, 16 artiklan 3 kohdan b alakohta, 19 artiklan 2 kohta, 32 artiklan 2 kohta ja 32 artiklan 5 kohta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Lisätietojen pyytäminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen pyytää lisätietoja määräyksen antaneelta viranomaiselta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen etenemisestä tiedottaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle eurooppalaisen tutkintamääräyksen tunnustamisen ja täytäntöönpanon edistymisestä (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpanon tulosten lähettäminen: täytäntöönpanoviranomainen lähettää eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpanon tulokset (joko kokonaan tai osittain) määräyksen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen hylkääminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle eurooppalaisen tutkintamääräyksen hylkäämisestä (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Prosessin päättäminen määräyksen antavan viranomaisen peruuttaessa eurooppalaisen tutkintamääräyksen.

—

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen määräyksen antaneelle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle ja vastaanottaminen määräyksen antaneelta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

Kauttakulkupyynnön esittämisen ja välittämisen prosessimalli

—

Kauttakulkupyynnön esittäminen ja välittäminen: kauttakulkua pyytävä viranomainen (pyynnön esittäneen valtion viranomainen, jolla on toimivalta esittää kauttakulkupyyntö), esittää kauttakulkupyynnön ja toimittaa sen kauttakulkuluvan myöntävälle viranomaiselle (kauttakulkujäsenvaltion viranomainen, jolla on toimivalta myöntää kauttakulkulupa).

—

Lisätietojen antaminen: kauttakulkua pyytävä viranomainen toimittaa lisätietoja kauttakulun myöntävälle viranomaiselle.

—

Kauttakulkupyynnön peruuttaminen: kauttakulkua pyytävä viranomainen ilmoittaa kauttakulun myöntävälle viranomaiselle kauttakulkupyynnön peruuttamisesta kokonaisuudessaan.

—

Lähetetään ja vastaanotetaan kaikki muut kauttakulkua koskevan pyynnön yhteydessä tarvittavat ilmoitukset viranomaiselle/viranomaiselta, joka myöntää kauttakulun.

Kauttakulkupyynnön vastaanottamisen ja siihen vastaamisen prosessimalli

—

Kauttakulkupyynnön vastaanottaminen: kauttakulun myöntävä viranomainen vastaanottaa kauttakulkua koskevan pyynnön kauttakulkua pyytävältä viranomaiselta.

—

Kauttakulkupyynnön välittäminen: jos kauttakulkupyynnön vastaanottanut viranomainen ei ole toimivaltainen, se toimittaa kauttakulkupyynnön edelleen toimivaltaiselle kauttakulun myöntävälle viranomaiselle.

—

Lisätietojen pyytäminen: kauttakulun myöntävä viranomainen pyytää lisätietoja kauttakulkua pyytävältä viranomaiselta.

—

Vastauksen lähettäminen kauttakulkupyyntöön: kauttakulun myöntävä viranomainen lähettää kauttakulkua pyytävälle viranomaiselle vastauksen kauttakulkua koskevaan pyyntöön (ja ilmoittaa vastauksessaan, myönnetäänkö kauttakulku).

—

Prosessin päättäminen kauttakulkua pyytävän viranomaisen peruuttaessa kauttakulkupyynnön.

—

Lähetetään ja vastaanotetaan kaikki muut kauttakulkua koskevan pyynnön yhteydessä tarvittavat ilmoitukset kauttakulkua pyytävälle viranomaiselle / kauttakulkua pyytävältä viranomaiselta.

2.2   Telekuuntelua koskeva ilmoitus

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen prosessimalli

—

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen (liite C) antaminen ja lähettäminen: telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa telekuuntelua koskevan ilmoituksen ja lähettää sen ilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

—

Lisätietojen antaminen: telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toimittaa lisätietoja ilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

—

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen (liite C) muuttaminen: telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen korvaa alkuperäisen telekuuntelua koskevan ilmoituksen muutetulla ilmoituksella ja lähettää sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

—

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen peruuttaminen: telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle telekuuntelua koskevan ilmoituksen peruuttamisesta kokonaisuudessaan.

—

Kaikkien muiden telekuuntelua koskevan ilmoituksen yhteydessä tarvittavien ilmoitusten lähettäminen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai vastaanottaminen tältä toimivaltaiselta viranomaiselta.

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen vastaanottamisen ja siihen vastaamisen prosessimalli

—

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen vastaanottaminen: ilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanottaa telekuuntelua koskevan ilmoituksen telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

—

Telekuuntelua koskevan ilmoituksen välittäminen: jos telekuuntelua koskevan ilmoituksen vastaanottanut viranomainen ei ole toimivaltainen, se toimittaa ilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

—

Lisätietojen pyytäminen: ilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää lisätietoja telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

—

Ilmoitusviestin lähettäminen: ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen lähettää telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoituksen tehdystä päätöksestä, jonka mukaan kuuntelua ei saa suorittaa tai se on lopetettava, sekä tarvittaessa siitä, että aineistoa, joka on jo saatu kuuntelussa telekuuntelun kohteen ollessa ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion alueella, ei saa käyttää tai sitä saa käyttää ainoastaan ehdoin, jotka kyseisen viranomaisen on täsmennettävä.

—

Prosessin päättäminen, kun telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen peruuttaa telekuuntelua koskevan ilmoituksen.

—

Kaikkien muiden telekuuntelua koskevan ilmoituksen yhteydessä tarvittavien ilmoitusten lähettäminen telekuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai vastaanottaminen tältä toimivaltaiselta viranomaiselta.

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään niitä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset, jotka toimivat XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana direktiivin 2014/41/EU digitalisoimiseksi. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Eritelmät ovat käytettävissä direktiivin 2014/41/EU mukaisessa tietojenvaihdossa käytettävälle lakisääteiselle lomakkeelle, ennalta määritellylle viestille tai vapaamuotoisille viesteille.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa rakenteen päivittämisen tulevissa iteraatioissa liiketoimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

yhdistetyt komponentit

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Niiden tulisi sisältää ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä, ja usein ne määrittävät elementin tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämän pitäisi helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus voidaan saavuttaa käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Monet lomakkeen osat voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä on varmistettava, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeiden esittämiselle XML-muodossa direktiivin 2014/41/EU mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat direktiivissä 2014/41/EU säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääelementti nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne näille viesteille, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE VI

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EU) 2018/1805 digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten asetuksen (EU) 2018/1805 digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville:

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Asetuksen (EU) 2018/1805 mukaiset liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi asetuksen (EU) 2018/1805 tarkoituksiin hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajat ylittävän viestinnän tapaukset että kansallisten toimijoiden väliset näkökohdat (esim. keskusviranomaisen lähettäessä tai vastaanottaessa pyynnön, soveltuvissa tapauksissa), jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava seuraavanlaiset:

2.1   Jäädyttämismääräys

Jäädyttämistodistuksen/-määräyksen antamisen ja lähettämisen prosessimalli

—

Jäädyttämismääräyksen antaminen ja lähettäminen: määräyksen antava viranomainen antaa jäädyttämismääräyksen ja lähettää vastaavan jäädyttämistodistuksen (mukaan lukien jäädyttämismääräyksen digitaalisen alkuperäiskappaleen (oikeaksi todistettu) kopio täytäntöönpanovaltion niin vaatiessa) asianomaiselle täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Lisätietojen antaminen: määräyksen antava viranomainen antaa lisätietoja täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Jäädyttämismääräyksen peruuttaminen: jos jäädyttämismääräystä ei enää voida tunnustaa ja panna täytäntöön tai se ei ole enää voimassa, määräyksen antanut viranomainen peruuttaa jäädyttämismääräyksen (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Vastaus jäädyttämisajan rajoittamista koskevaan pyyntöön: määräyksen antanut viranomainen vastaa jäädyttämisajan rajoittamista koskevaan pyyntöön.

—

Jäädyttämismääräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle tai vastaanottaminen täytäntöönpanosta vastaavalta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

Jäädyttämistodistuksen/-määräyksen vastaanottamisen ja siitä päättämisen prosessimalli

—

Jäädyttämismääräyksen vastaanottaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen vastaanottaa jäädyttämismääräyksen (joko suoraan tai täytäntöönpanovaltion keskusviranomaisen välityksellä), ja sen on arvioitava pyyntö, jotta se voi tehdä päätöksen määräyksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

—

Jäädyttämismääräyksen välittäminen: jos jäädyttämismääräys on toimitettu täytäntöönpanovaltion keskusviranomaiselle, kyseinen keskusviranomainen toimittaa jäädyttämismääräyksen edelleen asiasta vastaavalle täytäntöönpanoviranomaiselle ja ilmoittaa siitä määräyksen antaneelle viranomaiselle.

—

Lisätietojen pyytäminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen pyytää lisätietoja määräyksen antaneelta viranomaiselta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Määräaikojen pidentäminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä), ettei se pysty noudattamaan määräaikoja.

—

Tunnustamis- ja täytäntöönpanopäätöksestä ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen tunnustaa välitetyn jäädyttämismääräyksen (joko kokonaan tai osittain). Se toteuttaa määräyksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ja ilmoittaa päätöksestään määräyksen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä). Täytäntöönpanoa voidaan lykätä jollakin lakisääteisistä perusteista.

—

Lykkäämisestä ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä) jäädyttämismääräyksen lykkäämisestä.

—

Oikeussuojakeinoista ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle oikeussuojakeinojen käyttämisestä (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Täytäntöönpanoraportin lähettäminen: jäädyttämismääräyksen onnistuneen täytäntöönpanon jälkeen täytäntöönpanosta vastaava viranomainen lähettää määräyksen antaneelle viranomaiselle täytäntöönpanoraportin (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Jäädyttämisajan rajoittamista koskeva pyyntö: täytäntöönpanoviranomainen voi lähettää jäädyttämisajan rajoittamista koskevan pyynnön määräyksen antaneelle viranomaiselle milloin tahansa jäädyttämismääräyksen täytäntöönpanon jälkeen.

—

Ilmoitus täytäntöönpanon mahdottomuudesta: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle jäädyttämistodistuksen/-määräyksen täytäntöönpanon mahdottomuudesta (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Ilmoittaminen päätöksestä olla tunnustamatta ja panematta täytäntöön: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle päätöksestään olla tunnustamatta ja panematta täytäntöön jäädyttämismääräystä (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Menettelyn päättäminen, kun määräyksen antanut viranomainen peruuttaa jäädyttämismääräyksen (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Jäädyttämismääräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen määräyksen antaneelle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle tai vastaanottaminen määräyksen antaneelta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

2.2   Menetetyksi tuomitsemista koskeva määräys

Menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen/määräyksen antaminen

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen antaminen ja lähettäminen: määräyksen antava viranomainen antaa menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen ja lähettää vastaavan menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen (mukaan lukien menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen digitaalisen alkuperäiskappaleen kopio täytäntöönpanovaltion niin vaatiessa) asianomaiselle täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Lisätietojen antaminen: määräyksen antava viranomainen antaa lisätietoja täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen peruuttaminen: jos menetetyksi tuomitsemista koskevaa määräystä ei enää voida panna täytäntöön tai se ei ole enää voimassa, määräyksen antanut viranomainen peruuttaa menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen/määräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle tai vastaanottaminen täytäntöönpanosta vastaavalta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

Menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen/määräyksen vastaanottaminen ja siitä päättäminen

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen/määräyksen vastaanottaminen: saatuaan menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen (joko suoraan tai täytäntöönpanovaltion keskusviranomaisen välityksellä) täytäntöönpanosta vastaava viranomainen arvioi pyyntöä sekä sen tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen välittäminen: jos menetetyksi tuomitsemista koskeva määräys on toimitettu täytäntöönpanovaltion keskusviranomaiselle, kyseinen keskusviranomainen toimittaa menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen edelleen asianmukaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle ja ilmoittaa tästä määräyksen antaneelle viranomaiselle.

—

Lisätietojen pyytäminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen pyytää lisätietoja määräyksen antaneelta viranomaiselta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Määräaikojen pidentäminen: täytäntöönpanoviranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle syyt, joiden vuoksi määräaikoja ei voida noudattaa, ja molemmat sopivat asianmukaisesta aikataulusta (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Tunnustamis- ja täytäntöönpanopäätöksestä ilmoittaminen: täytäntöönpanoviranomainen tunnustaa lähetetyn menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen, toteuttaa sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja ilmoittaa päätöksestään määräyksen antaneelle viranomaiselle (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä). Täytäntöönpanoa voidaan lykätä jollakin lakisääteisistä perusteista.

—

Lykkäämisestä ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen lykkäämisestä määräyksen antaneelle viranomaiselle (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Oikeussuojakeinoista ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle oikeussuojakeinojen käyttämisestä (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Täytäntöönpanon tulosten lähettäminen: menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen onnistuneen täytäntöönpanon jälkeen täytäntöönpanosta vastaava viranomainen lähettää määräyksen antaneelle viranomaiselle täytäntöönpanon tulokset (joko suoraan tai keskusviranomaisen välityksellä).

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen täytäntöönpanon mahdottomuudesta ilmoittaminen: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä), että menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen täytäntöönpaneminen on mahdotonta.

—

Ilmoittaminen päätöksestä olla tunnustamatta ja/tai olla panematta täytäntöön: täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ilmoittaa määräyksen antaneelle viranomaiselle päätöksestään olla tunnustamatta ja panematta täytäntöön menetetyksi tuomitsemista koskevaa määräystä.

—

Menettelyn päättäminen, kun määräyksen antanut viranomainen peruuttaa menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen (tarvittaessa nimetyn keskusviranomaisen välityksellä).

—

Menetetyksi tuomitsemista koskevan määräyksen yhteydessä tarvittavien muiden ilmoitusten lähettäminen määräyksen antaneelle viranomaiselle tai tarvittaessa nimetylle keskusviranomaiselle tai vastaanottaminen määräyksen antaneelta viranomaiselta tai tarvittaessa nimetyltä keskusviranomaiselta.

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään niitä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset, jotka toimivat XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana asetuksen (EU) 2018/1805 digitalisoimiseksi. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Eritelmät ovat käytettävissä asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisessa tietojenvaihdossa käytettäville lakisääteisille lomakkeille, ennalta määritellylle viestille tai vapaamuotoiselle viestille.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa rakenteen päivittämisen tulevissa iteraatioissa liiketoimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

yhdistetyt komponentit

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Ne sisältävät ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä ja määrittävät usein sen tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämä helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus voidaan saavuttaa käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Lomakkeen osia voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä varmistetaan, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeiden esittämiselle XML-muodossa asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat asetuksessa (EU) 2018/1805 säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääelementti nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään näille viesteille luotava XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät on lisättävä tähän rakenteeseen ja määriteltävä siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE VII

Digitaalinen prosessistandardi asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan mukaisen menettelyn, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla, digitalisoimiseksi

1.   Johdanto ja soveltamisala

Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) annetun asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellään ’digitaalinen prosessistandardi’ liiketoimintaprosessimalleja ja tietomalleja koskeviksi teknisiksi eritelmiksi, joissa määritetään e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vaihdettavien tietojen sähköinen rakenne. Liiketoimintaprosessimallia on kehitettävä, ylläpidettävä ja päivitettävä soveltamalla liiketoimintaprosessimallia ja -merkintätapaa (BPMN) tai muita toimialan laajuisia liiketoimintaprosessien mallinnusstandardeja.

Tietomallien on mahdollistettava yhteentoimiva tiedonvaihto e-CODEX-järjestelmän kautta.

Tässä liitteessä määritetään siten asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan mukaisen menettelyn, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla, digitalisoimiseksi tekniset eritelmät seuraaville:

a)

liiketoimintaprosessimallit

b)

tietomallit.

2.   Asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla, mukaisen menettelyn liiketoimintaprosessimallien tekniset eritelmät

Liiketoimintaprosessimallien teknisiä eritelmiä on pidettävä vähimmäiseritelminä, ja niissä on esitettävä keskeiset näkökohdat, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) 2020/1784 19 a artiklan soveltamiseksi, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdalla, sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi hajautetun tietojärjestelmän kautta, ja niihin on sisällyttävä sekä rajat ylittävän viestinnän tapauksia että kansallisten toimijoiden välisiä näkökohtia, jos jäsenvaltiot päättävät käyttää hajautettua tietojärjestelmää tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava seuraavanlaiset:

 

Toimittaminen eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta

Tuomioistuin toimittaa asiakirjat vastaanottajalle eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta – tuomioistuin toimittaa asiakirjat vastaanottajalle, joka joko lähettää vastaanottoilmoituksen tai hylkää toimituksen käytetyn kielen perusteella.

3.   Tietomallien tekniset eritelmät

Seuraavissa kohdissa esitetään XML-skeemamääritelmien (XSD) kehittämisen perustana käytettäviä teknisiä eritelmiä koskevat säännökset. Eritelmissä määritellään keskeiset komponentit ja muut tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda kattava kuvaus näiden skeemojen tuottamisesta.

Kuvaus on tarkoitettu yleisluonteiseksi, jotta tuotettuja XML-skeemamääritelmiä voidaan muuttaa ja laajentaa tekemättä muutoksia kyseisiin eritelmiin.

Seuraavassa esitettävät eritelmät ovat käytettävissä asetuksen (EU) 2023/2844 24 artiklan 3 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisessa tietojenvaihdossa käytettävin lakisääteisiin lomakkeisiin, ennalta määriteltyihin viesteihin tai vapaamuotoisiin tekstiviesteihin.

3.1   Yleiset seikat

Jotta kaikki skeemat voidaan luoda, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

 

Versiointi

Skeeman versionhallinnan helpottamiseksi on käytettävä versiomääritettä. Tämä mahdollistaa rakenteen päivittämisen tulevissa iteraatioissa liiketoimintavaatimusten mukaisesti, ja siitä ilmenee, onko uusi versio taaksepäin yhteensopiva uusien ominaisuuksien tai parannusten käyttöönoton yhteydessä.

 

Skeemailmoitus ja metadata

Skeemassa on soveltuvin osin käytettävä asiaankuuluvia e-CODEXin yhteentoimivuuden takaamiseksi käyttämiä standardeja ja sanastoja, jotka ovat tarpeen skeemassa määriteltyjen elementtien ja tyyppien asianmukaiseksi validoimiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

—

EU:n sähköisen oikeuden perussanasto (e-Justice Core Vocabulary)

—

tarkentamattomat tietotyypit (Unqualified Data Types)

—

Euroopan unionin kielikoodiluettelo.

Skeema voi soveltuvin osin sisältää myös ETSI-standardeja niiden määritelmien hyödyntämiseksi.

 

Huomautukset ja dokumentointi

Huomautukset: Skeeman jokaiseen elementtiin on tavallisesti liitettävä huomautuksia. Ne sisältävät ihmisen luettavissa olevaa tietoa elementistä ja määrittävät usein sen tarkoituksen tai käytön selkeästi ja ytimekkäästi.

 

Käyttö ja muunneltavuus

Moduulirakenne: Kuhunkin jaksoon suunnitellaan erityiset toiminnot, ja sitä voidaan käyttää uudelleen tai mukauttaa itsenäisesti. Tämä helpottaa skeeman mukauttamista eri käyttötapauksiin.

Laajennettavuus: Skeema suunnitellaan tukemaan uusien elementtien tai ominaisuuksien sisällyttämistä sen varalta, että tulevaisuudessa skeemaan tarvitaan lisätietoja. Laajennettavuus saavutetaan käyttämällä valinnaisia elementtejä ja jaksoja, joita voidaan laajentaa vahingoittamatta olemassa olevia toteutusmalleja.

Mukautuva rakenne: Skeema on suunniteltava siten, että elementtejä tai tietotyyppejä voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa. Lomakkeen rakenne voidaan mukauttaa vaatimuksiin ilman merkittävää uudelleensuunnittelua.

Valinnaiset elementit: Lomakkeen osia voidaan merkitä valinnaisiksi, toisin sanoen ne voidaan ottaa mukaan tai jättää pois tiettyjen olosuhteiden perusteella.

Skeema suunnitellaan tukemaan jäsenneltyjen tietojen keräämistä spesifejä pyyntöjä varten.

 

Muutosten tekeminen

Skeeman suunnittelussa on painotettava joustavuutta, modulaarisuutta ja mukauttamisen helppoutta. Monimutkaisten tyyppien ja valinnaisten osien käytöllä on varmistettava, että skeema pystyy käsittelemään erilaisia skenaarioita ja sitä on myös helppo mukauttaa ja laajentaa.

3.2   Lakisääteiset lomakkeet

Tietomallien teknisissä eritelmissä on määriteltävä jäsennelty kehys lomakkeen L esittämiselle XML-muodossa asetuksen (EU) 2020/1784 mukaisesti.

3.3   Ennalta määritetyt viestit

Ennalta määritetyt viestit edustavat asetuksessa säädettyä tietojenvaihtoa, mutta niille ei ole määritetty asetuksessa tiettyä muotoa. Viestien tyypit ja lukumäärä määritetään toiminta-analyysin ja teknisen analyysin aikana.

Niiden skeemat on suunniteltava siten, että ne määrittävät XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenteen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus, rakenne ja liiketoiminnan tarpeiden noudattaminen.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääelementti nimetään määritettävän viestityypin mukaan.

—

Kyseisen viestityypin edellyttämät kentät lisätään tähän rakenteeseen ja määritellään siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

3.4   Vapaamuotoiset tekstiviestit

Vapaamuotoiset tekstiviestit edustavat tietojenvaihtoa, joka sallii jäsentämättömän tai osittain jäsennellyn sisällön käytön, mahdollistaa joustavuuden ja noudattaa samalla sääntelyn vaatimuksia ja toimintavaatimuksia. Tämä skeema on suunniteltu määrittämään XML-skeemamäärittelyn (XSD) rakenne näille viesteille, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja asianmukainen muotoilu.

Näiden skeemojen keskeisten komponenttien pääpiirteiden on oltava seuraavat:

—

Skeeman pääosio nimetään määritettävän vapaamuotoisen tekstiviestityypin mukaan.

—

Skeema määrittelee vapaamuotoiselle tekstiviestille tarvittavan rakenteen, mutta samalla se mahdollistaa elementtien asianmukaisen järjestämisen tarvittaessa.

—

Kyseisen vapaamuotoisen tekstiviestityypin edellyttämät kentät lisätään tähän rakenteeseen ja määritellään siten, että varmistetaan tietoelementtien asianmukainen esittäminen.

LIITE VIII

Toteutusaikataulu

Asetuksen (EU) 2023/2844 10 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu toteutusaikataulu vahvistetaan seuraavasti:

a)

Komissio asettaa jäsenvaltioiden saataville viitesovelluksen, joka on loppuun asti kehitetty, testattu ja riittävän vakaa otettavaksi käyttöön todellisessa ympäristössä, jossa loppukäyttäjät voivat käyttää sitä, mukaan lukien siihen liittyvät asiakirjat, viimeistään neljä kuukautta ennen asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettua mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan soveltamispäivää.

b)

Tämän täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien säädösten osalta komissio asettaa jäsenvaltioiden saataville toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokannan (CDB), joka on loppuun asti kehitetty, testattu ja riittävän vakaa otettavaksi käyttöön todellisessa ympäristössä, jossa loppukäyttäjät voivat käyttää sitä, mukaan lukien siihen liittyvät asiakirjat, viimeistään neljä kuukautta ennen asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettua mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan soveltamispäivää.

c)

Jäsenvaltioiden on tämän täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien säädösten osalta saatettava toimivaltaisten tuomioistuinten (viranomaisten) tietokannan (CDB) tiedot täysin ajan tasalle mahdollisimman pian ja viimeistään kuukautta ennen asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettua mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan soveltamispäivää.

d)

Toimivaltaisten viranomaisten on saatettava viitesovelluksen asennus päätökseen viimeistään kuukautta ennen asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettua mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan soveltamispäivää.

e)

Hajautetun tietojärjestelmän vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi tarvittavat kansallisten tietojärjestelmien mukautukset on saatettava päätökseen viimeistään kuukautta ennen asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettua mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklan soveltamispäivää.

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/101/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)