(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1688 (2) käyttöön polkumyyntitullin Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Toukokuussa 2021 tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien järjestö Copa-Cogeca pyysi jättämään soveltamatta voimassa olevia polkumyyntitulleja väliaikaisesti asetuksen (EU) 2016/1036 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio päätti täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/2070 (3) olla jättämättä soveltamatta väliaikaisesti Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1688 käyttöön otettuja polkumyyntitulleja.

(3)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat Venäjältä tulevassa tuonnissa 27,77–42,47 euroa tonnilta, Trinidad ja Tobagosta tulevassa tuonnissa 22,24 euroa tonnilta ja Yhdysvalloista tulevassa tuonnissa 29,48 euroa tonnilta.

(4)

Komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön toimitti 28 päivänä kesäkuuta 2024 Fertilizers Europe, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, urean ja ammoniumnitraatin seoksia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja/tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 8 päivänä lokakuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville asianomaisissa maissa toimiville tuottajille, Venäjän, Trinidad ja Tobagon ja Yhdysvaltojen viranomaisille, tiedossa oleville tuojille sekä käyttäjiä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan siihen.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Venäjän viranomaiset väittivät, että tutkimuksen vireillepano oli vastoin WTO:n sääntöjä siltä osin kuin WTO:n paneelin raportissa ”EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia)” (6) todettiin, että komission alkuperäisessä tutkimuksessa käyttämä kustannusten oikaisumenetelmä on ristiriidassa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2.2.1.1 ja 2.2 artiklan kanssa. Komissio huomautti, että kyseiseen paneelin raporttiin haetaan parhaillaan muutosta. Joka tapauksessa WTO:n paneelin kyseisessä tapauksessa tarkastelemat tosiseikat eroavat käsillä olevan tapauksen tosiseikoista etenkin siksi, että Fertilizers Europe -järjestön esittämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö sisältää Venäjän todellisiin kotimarkkinahintoihin perustuvia polkumyyntilaskelmia. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(11)

Venäjän viranomaiset väittivät 14 päivänä marraskuuta 2024, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei esitetty WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 11.3 artiklan mukaista asianmukaisesti perusteltua pyyntöä, sillä esitetty pyyntö ei sisältänyt riittävää näyttöä polkumyynnin ja vahingon toistumisen tai jatkumisen todennäköisyydestä. Venäjän viranomaiset väittivät, että niin kutsutulla vakiomenetelmällä tehdyistä polkumyyntilaskelmista ei esitetty asianmukaista yhteenvetoa. Venäjän viranomaisten mukaan venäläisillä osapuolilla ei ollut mahdollisuutta todentaa pyynnön sisältämiä tietoja, tutustua laskelmiin ja todentaa niitä tai esittää huomautuksia niistä, koska pyynnössä ei esitetty asianmukaista yhteenvetoa luottamuksellisista tiedoista, muun muassa ulkopuolisten asiantuntijoiden pyynnön esittäjälle toimittamista tiedoista, eikä perusteluja sille, miksi yhteenvetoa ei ollut mahdollista esittää. Venäjän viranomaiset viittasivat tässä yhteydessä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6.5.1 artiklaan ja useisiin WTO:n riitojenratkaisupaneelin päätöksiin, kuten asiassa ”EC – Fasteners (China)” (7) annettuun päätökseen.

(12)

Lisäksi Venäjän viranomaiset väittivät pyynnön esittäjän pyynnössä esittämän laskennallisen normaaliarvon osalta, että maakaasukustannuksiin Waidhausin tai Baumgartenin kautta tuotavan kaasun hintojen perusteella tehdyt oikaisut ovat ristiriidassa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen kanssa. Venäjän viranomaiset viittasivat tässä yhteydessä WTO:n paneelin raporttiin ”EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia)” (8).

(13)

Trinidad ja Tobagossa sijaitseva vientiä harjoittava tuottaja Methanol Holdings (Trinidad) Limited, jäljempänä ’MHTL’, väitti 16 päivänä marraskuuta 2024 toimittamissaan huomautuksissa (9), että pyyntö ei täyttänyt oikeudellisia vaatimuksia siltä osin kuin siinä väitettiin, että Trinidad ja Tobagosta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin toistumiseen. MHTL täsmensi, että pyynnössä esitetyt polkumyyntimarginaalit, jotka koskivat urean ja ammoniumnitraatin seosten vientiä Trinidad ja Tobagosta unioniin, olivat negatiiviset.

(14)

Yhdysvalloissa sijaitseva vientiä harjoittava tuottaja CF Industries Holdings, Inc, jäljempänä ’CFI’, totesi 18 päivänä marraskuuta 2024 toimittamissaan huomautuksissa (10) Venäjän viranomaisten tavoin, etteivät asianomaiset osapuolet voineet todentaa tiettyjä pyynnössä esitettyjä tietoja, arviointeja ja lähteitä. CFI myös epäili joidenkin pyynnön esittäjän väitteiden oikeellisuutta, koska pyynnössä esitetyt, Yhdysvalloista vuosina 2020 ja 2021 tullutta tuontia koskevat luvut poikkesivat Eurostatin luvuista.

(15)

JSC Nevinnomyssky Azot (Eurochem) ja JSC Novomoskovsk Azot (NAK Azot), jäljempänä yhdessä ’Eurochem’, väittivät 18 päivänä marraskuuta 2024 esittämissään huomautuksissa (11), että Fertilizers Europe -järjestön 28 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamassa versiossa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä, jäljempänä ’alkuperäinen pyyntö’, ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että Venäjältä tuotavien urean ja ammoniumnitraatin seosten polkumyynti tai tämän tuonnin aiheuttama vahinko todennäköisesti jatkuisi. Lisäksi Eurochem toisti, että lisätiedot, jotka pyynnön esittäjä toimitti alkuperäisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, eivät voineet korjata sitä, että alkuperäisestä pyynnöstä puuttui riittävä näyttö. Eurochem viittasi tässä yhteydessä 9 päivänä syyskuuta 2024 päivättyyn toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön avoimeen versioon, joka asetettiin asianomaisten osapuolten saataville asiaan liittyvässä asiakirja-aineistossa. Edellä esitetyistä syistä Eurochem pyysi komissiota toimittamaan sille alkuperäisen pyynnön.

(16)

Eurochem väitti myös, ettei alkuperäinen pyyntö sisältänyt riittävää näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen. Eurochemin mukaan pyynnön esittäjän määrittämä vientihinta oli ilmeisen virheellinen, koska se perustui virheelliseen menetelmään, eikä sen tueksi esitetty näyttöä. Eurochem väitti erityisesti, että pyynnössä käytettiin Venäjän osalta virheellisesti keskimääräistä vuotuista tuontihintaa, kun siinä olisi pitänyt käyttää keskimääräisiä kuukausittaisia tuontihintoja, koska urean ja ammoniumnitraatin seosten hinnat vaihtelivat huomattavasti vuonna 2023. Lisäksi pyynnössä esitetty Venäjältä tuotujen urean ja ammoniumnitraatin seosten vuoden 2023 keskimääräinen tuontihinta perustui Eurostatin tietoihin ja sitä oikaistiin Venäjän sisäisten sekä Venäjän ja Ranskan (Rouenin) välisten kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi. Eurochemin mukaan nämä oikaisut perustuivat virheellisesti siihen oletukseen, että kaikista Venäjältä tuotavien urean ja ammoniumnitraatin seosten toimituksista aiheutuu Venäjän sisäisiä kuljetuskustannuksia, vaikka merkittävä venäläinen viejä Acron käytti omaa Virossa sijaitsevaa urean ja ammoniumnitraatin seosten lähetysterminaaliaan, sekä siihen oletukseen, että kaikki Venäjältä tuleva tuonti saapui EU:hun Ranskan kautta, vaikka Eurochemin mukaan kolmannes Venäjältä tuoduista urean ja ammoniumnitraatin seoksista tuotiin muiden jäsenvaltioiden kautta.

(17)

Eurochem väitti myös, että pyynnössä ei esitetty näyttöä useille oletuksille, jotka liittyivät Venäjältä peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten vientihinnan määrittämiseen. Eräs tällainen oletus oli se, että Acron myi urean ja ammoniumnitraatin seoksia Venäjältä EU:hun sekä kuljetti kyseisiä seoksia Venäjän sisällä ja Venäjältä Ranskaan, mistä aiheutui kuljetuskustannuksia. Pyynnössä viitattiin tässä yhteydessä useisiin luottamuksellisiin liitteisiin, mutta siinä ei esitetty asianmukaista syytä tällaiselle luottamukselliselle käsittelylle. Eurochem väitti, että näiden liitteiden ei-luottamuksellinen versio, jossa esitetään tiettyjä vaihteluvälejä, on merkityksetön ja riittämätön, jotta asianomaiset osapuolet saisivat sen perusteella kohtuullisen käsityksen toimitetuista tiedoista.

(18)

Lisäksi Eurochem väitti, että myös normaaliarvo määritettiin virheellisellä menetelmällä eikä sen tueksi esitetty näyttöä. Eurochem täsmensi, että vastoin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohtaa pyynnössä verrattiin toisiinsa sellaisen venäläisen tuotantolaitoksen vientihintoja, jolla ei ollut lainkaan kotimarkkinamyyntiä (JSC Acron), sellaisen venäläisen tuotantolaitoksen kotimarkkinahintoihin, jolla oli sekä kotimarkkina- että vientimyyntiä (NAK/Nevinka). Eurochemin mukaan pyynnössä olisi pitänyt verrata toisiinsa joko saman laitoksen kotimarkkina- ja vientihintoja tai Venäjän keskimääräisiä vienti- ja kotimarkkinahintoja. Sen sijaan pyynnössä verrattiin virheellisesti sellaisten oikeushenkilöiden hintoja, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

(19)

Eurochem myös totesi, ettei pyynnön esittäjä ollut käyttänyt kolmea tunnettua lähdettä, jotka julkaisevat tietoja urean ja ammoniumnitraatin seosten kuukausihinnoista Venäjän markkinoilla (Argus, Chemcourier ja SPIMEX), vaan lähteenä käytettiin nimeämättömän asiantuntijan tai konsultin oletuksia, joiden tueksi ei esitetty näyttöä. Lisäksi kun otetaan huomioon, että urean ja ammoniumnitraatin seosten hinnat vaihtelivat huomattavasti vuoden 2023 aikana, normaaliarvo olisi pitänyt määrittää pyynnössä kuukausittaisten kotimarkkinahintojen eikä vuotuisten keskihintojen perusteella.

(20)

Eurochem myös toisti Venäjän viranomaisten huomautukset, joiden mukaan normaaliarvoon liittyvistä luottamuksellisista tiedoista ei esitetty asianmukaista yhteenvetoa.

(21)

Lisäksi Eurochem väitti, että pyynnössä ei esitetty näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta erityisestä markkinatilanteesta ja että kustannusten oikaisumenetelmä, jossa kaasun todelliset kustannukset Venäjällä korvattiin Waidhausin ja Baumgartenin kautta tuotavan kaasun hintoihin perustuvalla vertailuhinnalla, ei ollut sovellettavien WTO:n sääntöjen mukainen. Eurochem väitti myös, että laskennallisen normaaliarvon muodostaminen yhdysvaltalaisten urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajien hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton perusteella on niin ikään vastoin EU:n ja WTO:n sääntöjä.

(22)

Edellä esitetyn lisäksi Eurochem väitti, ettei pyynnössä esitetty riittävää näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi Venäjältä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumiseen, eikä siinä analysoitu lukuisten muiden unionin tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneiden tekijöiden vaikutuksia. Tällaisiksi tekijöiksi mainittiin esimerkiksi tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitulos, kulutuksen kehitys, urean hinta, unionin tuottajien tuotantokustannusten nousu sekä unionin tuottajien urean ja ammoniumnitraatin seosten ostot.

(23)

Komissio tarkasteli pyyntöä perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaisesti ja totesi, että edellytykset toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireille panemiseksi täyttyivät. Komissio katsoi, että pyynnössä esitetty alustava näyttö viittasi siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja/tai toistumiseen sekä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen, minkä vuoksi tutkimuksen vireillepano oli lainsäädännön mukaan aiheellista. Toisin sanoen pyynnön todettiin sisältävän riittävät perustelut lisätutkimusten tekemiseksi. Tämä arviointi tehtiin ennen alkuperäisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltänyttä kolmen kuukauden ajanjaksoa. Pyynnön 9 päivänä syyskuuta 2025 päivätty versio, joka asetettiin asianomaisten osapuolten saataville osana asiakirja-aineistoa tutkimuksen vireillepanon yhteydessä, sisälsi yhteenvedon pyynnöstä sekä joitakin pyynnön esittäjän toimittamia asiaa tukevia todisteita mutta ei mitään sellaista uutta näyttöä tai sellaisia uusia väitteitä, jotka eivät olisi sisältyneet pyynnön alkuperäiseen versioon. Komissio toimitti pyynnön alkuperäisen version Eurochemille 15 päivänä tammikuuta 2025, kuten tämä pyysi. Kuten unionin tuomioistuin on tältä osin todennut yhdistetyissä asioissa C-554/23 P ja C-568/23 P (Fertilizers Europe v. Nevinnomysskiy Azot ja NAK ”Azot”) antamassaan tuomiossa (12), polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että komissiolla on toimivalta ottaa huomioon todisteet, jotka unionin tuottajat ovat sen pyynnöstä esittäneet polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, päättäessään, onko suoritettava kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu.

(24)

Näin ollen edellä mainittujen neljän osapuolen esittämät väitteet vireillepanon laillisuudesta ja pyynnössä esitetyn näytön riittävyydestä hylättiin. Komissio korosti tässä yhteydessä, että tarkastelupyynnössä on esitettävä riittävä alustava näyttö. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä todetaan erityisesti, että ollakseen riittävää toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi näytön ei tarvitse olla määrältään ja laadultaan samanlaista kuin näyttö, joka tarvitaan polkumyynnin ja vahingon toistumista tai jatkumista koskevan alustavan tai lopullisen päätelmän tekemiseksi. (13)

(25)

Pyynnön esittäjän toimittaman pyynnön sisältämät yksityiskohtaiset laskelmat osoittivat sellaisen näytön perusteella, joka oli kohtuudella pyynnön esittäjän käytettävissä, että polkumyynti Venäjältä tulevan tuonnin osalta jatkui. Komissio piti pyynnön esittäjän toimittamaa näyttöä määrältään ja laadultaan riittävänä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Tältä osin on syytä todeta, että toisin kuin Eurochem väitti, perusasetuksen 11 artiklan mukaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitetyissä polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa ei tarvitse ottaa yksityiskohtaisesti huomioon kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen eri jakelukanavia asianomaisissa maissa sekä unionissa. Oikeudellisten vaatimusten mukaan pyynnössä ei myöskään tarvitse ottaa huomioon kaikkea kotimarkkina- tai vientimyyntiä eikä siinä esitettyihin laskelmiin tarvitse tehdä yksityiskohtaisia oikaisuja. Myös pyynnön esittäjän toimittamat keskimääräiset vuosikohtaiset laskelmat olivat riittävät alustavan polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön esittäjän ei tarvitse laskea kuukausittaisia polkumyyntimarginaaleja ennen vireillepanovaihetta.

(26)

Samaan tapaan komissio katsoi, että mikään Eurochemin esittämistä vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista huomautuksista, jotka esitetään tiivistetysti edellä johdanto-osan 22 kappaleessa, ei voinut uskottavalla tavalla asettaa kyseenalaiseksi pyynnössä toimitetun asiaa koskevan yksityiskohtaisen näytön riittävyyttä.

(27)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että – erityisesti Eurochemin peräänkuuluttamat – näytön määrä ja laatu ylittivät selvästi alustavalle näytölle asetetut vaatimukset. Näin ollen Eurochemin väitteet hylättiin.

(28)

Venäjän viranomaisten väitettä, joka koskee Venäjän normaaliarvon määrittämiseksi käytettyä menetelmää, käsitellään tarkemmin jaksossa, jossa arvioidaan polkumyyntiä, erityisesti johdanto-osan 56, 60 ja 61 kappaleessa jäljempänä.

(29)

MHTL:n väitteestä, jonka mukaan pyynnössä ei esitetty näyttöä polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä, komissio totesi olevansa samaa mieltä siitä, että pyynnössä esitetyt polkumyyntimarginaalit olivat Trinidad ja Tobagon osalta negatiiviset. Silloin kun polkumyynti on toimenpiteiden käyttöönoton myötä loppunut, mahdollisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on keskityttävä polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen. Komissio totesi, että pyynnön esittäjä toimitti asiaankuuluvien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti kohtuullisesti käytettävissä oleviin tietoihin perustuvaa riittävää näyttöä siitä, että Trinidad ja Tobagosta tulevan polkumyyntituonnin toistuminen on useissa uskottavissa skenaarioissa todennäköistä. Komissio katsoi, etteivät MHTL:n esittämät väitteet voineet asettaa pyyntöön sisältyvän näytön riittävyyttä kyseenalaiseksi.

(30)

Komissio katsoi, että pyynnön mukana toimitettiin riittävän selkeä ja yksityiskohtainen ei-luottamuksellinen versio, jonka perusteella asianomaiset osapuolet saivat mielekkään käsityksen pyynnön perustana olevista oikeudellisista ja tosiseikkoihin liittyvistä syistä ja pystyivät esittämään vireillepanovaiheessa yksityiskohtaisia huomautuksia. Komissio myös totesi, että pyynnön esittäjä toimitti menettelyn aikana lisätietoja ja liitteitä pyyntöönsä ja että nämä tiedot ja liitteet pidettiin aluksi luottamuksellisina. Pyynnön esittäjän toimittama asiakirja sisällytettiin tutkimuksen avoimeen asiakirja-aineistoon ja asetettiin asianomaisten osapuolten saataville. Näin ollen komissio hylkäsi asianomaisten osapuolten tätä koskevat väitteet.

(31)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(32)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komission valitsema otos perustui samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien edustavuuteen unionissa 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisenä aikana. Myös maantieteellinen jakauma otettiin huomioon. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli vireillepanovaiheessa noin 64 prosenttia ja niiden osuus edustavuutta koskevaan tarkasteluun osallistuneiden tuottajien unionin myynnistä 75 prosenttia. Otos oli unionin tuotannonalaa edustava.

(33)

Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Vientiä harjoittava tuottaja CFI väitti, että itäeurooppalaiset tuottajat olivat ehdotetussa otoksessa yliedustettuina ja että otos ei täyttänyt edustavuutta koskevia vakiintuneita vaatimuksia, ja se pyysi, että unionin tuottajien otokseen lisättäisiin eräs (hollantilainen) tuottaja. Komissio hylkäsi CFI:n väitteen sillä perusteella, että otos on unionin tuotannonalaa edustava sekä tuotannon että myynnin osalta ja unionin tuottajien sijainti huomioon ottaen myös maantieteellisen jakauman osalta, koska siihen sisältyi yrityksiä eri puolilta unionia (Saksasta, Puolasta ja Liettuasta).

(34)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(35)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(36)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Venäjällä, Trinidad ja Tobagossa ja Yhdysvalloissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(37)

Kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa JSC Nevinnomyssky Azot (Eurochem) ja JSC Novomoskovsk Azot (NAK Azot) (joihin viitataan yhdessä nimellä ’Eurochem’; ks. johdanto-osan 15 kappale) toimittivat pyydetyt tiedot ja suostuivat osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen, ja se pyysi kyseisiä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa vastaamaan kaikkiin kyselylomakkeen kohtiin.

(38)

Yksi Trinidad ja Tobagossa toimiva vientiä harjoittava tuottaja ja yksi Yhdysvalloissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittivat pyydetyt tiedot ja suostuivat osallistumaan otokseen. Näiden maiden tuottajilta saatujen vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen, ja se pyysi kyseisiä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa vastaamaan kaikkiin kyselylomakkeen kohtiin.

(39)

Komissio pyysi otokseen valittuja kolmea unionin tuottajaa, tutkimukseen ilmoittautuneita kahta etuyhteydetöntä tuojaa sekä tutkimukseen ilmoittautuneita neljää asianomaisten maiden vientiä harjoittavaa tuottajaa vastaamaan kyselylomakkeisiin, jotka asetettiin saataville komission verkkosivustolla (14) vireillepanopäivänä. Lisäksi komissio lähetti pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen makroindikaattoreita koskevien tietojen keräämiseksi.

(40)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, pyynnön esittäjältä, unionissa toimivilta kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta sekä Trinidad ja Tobagossa ja Yhdysvalloissa toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(41)

Kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ei toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen komission asettamassa määräajassa.

(42)

Komissio ilmoitti 12 päivänä joulukuuta 2024 päivätyllä kirjeellä kahdelle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, että se luokittelee ne yhteistyöstä kieltäytyneisiin osapuoliin ja että se aikoo soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja tehdä päätelmänsä tutkimuksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Komissio ilmoitti myös Venäjän viranomaisille aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(43)

Kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittivat 19 päivänä joulukuuta 2024 päivätyllä kirjeellä vastustavansa aikomusta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan edelleenkään toimittaneet vastausta kyselylomakkeeseen vaan lähinnä kyseenalaistivat meneillään olevan tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanon lainmukaisuuden. Ne väittivät erityisesti, ettei komissio ollut toimittanut jäljennöstä Fertilizers Europe -järjestön esittämästä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä siitä huolimatta, että komissiolla oli velvollisuus toimittaa se 8 päivään lokakuuta 2024 eli käsillä olevan tarkastelun vireillepanopäivään mennessä. Tämän perusteella kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat, että komissio esti niitä toimimasta yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Tätä asiaa käsitellään tarkemmin johdanto-osan 23 kappaleessa.

(44)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukainen tarkastuskäynti:

a)   Myöhempi menettely

(45)

Komissio ilmoitti 20 päivänä marraskuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(46)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(47)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli urean ja ammoniumnitraatin seokset vesi- tai ammoniakkiliuoksina, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 3102 80 00 , jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(48)

Urean ja ammoniumnitraatin seokset ovat nestemäisiä typpilannoitteita, joita käytetään tyypillisesti tiettyjen peltokasvien viljelyssä.

(49)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävin ominaisuus on sen typpipitoisuus, joka voi liuoksen vesipitoisuudesta riippuen olla 28–32 prosenttia. Yleisesti ottaen tuotujen urean ja ammoniumnitraatin seosten typpipitoisuus on 32 prosenttia, koska tiivistetympien seosten lähettäminen on halvempaa. Typpipitoisuudesta riippumatta kaikilla urea-ammoniumnitraattiliuoksilla katsotaan kuitenkin olevan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet, minkä vuoksi ne katsotaan yhdeksi tuotteeksi.

(50)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 3102 80 00 .

(51)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja -käyttötarkoitukset:

(52)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(53)

Urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti Venäjältä jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän heinäkuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välisenä ajanjaksona). Eurostatin mukaan urean ja ammoniumnitraatin seosten Venäjältä tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12,4 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 13,4 prosenttia. Urean ja ammoniumnitraatin seosten vienti Venäjältä EU:hun väheni suhteellisesti mitattuna 47 prosenttia ja absoluuttisesti mitattuna 289 952 tonnia.

(54)

Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Venäjän viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio soveltaisi Venäjää koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Eurochem vastasi komission ilmoitukseen 19 päivänä joulukuuta 2024 ja toisti, ettei se aio toimia yhteistyössä tutkimuksessa vireillepanovaiheessa tehtyjen väitettyjen virheiden (ks. 1.5 jakso edellä) takia. Komissiolle ei toimitettu asiasta muita huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(55)

Näin ollen päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, erityisesti pyynnön esittäjän pyynnössä esittämiin tietoihin ja Eurostatin tuontitilastoihin.

(56)

Kuten edellä johdanto-osan 55 kappaleessa mainitaan, komissio käytti normaaliarvon määrittämiseksi käytettävissä olevia tietoja, koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tätä varten komissio käytti pyynnön esittäjän pyynnössä toimittamia tietoja, jotka perustuivat pyynnön esittäjän saatavilla oleviin markkinatietoihin. Arvioitu normaaliarvo oli 165 euroa tonnilta (kotimarkkinoiden noudettuna-hinta) vuonna 2023.

(57)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti vientihinnan käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(58)

Vientihinta määritettiin pyynnössä esitettyjen markkinatietojen perusteella. Vientihinnaksi määritettiin 135 euroa tonnilta (vientihinta noudettuna-tasolla) vuonna 2023.

(59)

Kuten edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa mainitaan, komissio käytti noudettuna-tasolle oikaistua normaaliarvoa ja vientihintaa koskevia tietoja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun vertailun suorittamiseksi.

(60)

Edellä kuvattu vertailu osoitti, että unioniin suuntautuvan viennin hinnat ilmaistuna prosentteina CIF-arvosta olivat 16,7 prosenttia alhaisemmat kuin määritetty normaaliarvo. Lisäksi komissio totesi, että jos se käyttäisi laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen oikaistuja maakaasun hintoja (15), vientihintojen ja määritetyn normaaliarvon välinen ero olisi vielä suurempi, 44 prosenttia.

(61)

Koska Venäjän osalta havaittiin polkumyyntiä kaikissa uskottavissa skenaarioissa, komissio katsoi, että Eurochemin väitteet, joiden mukaan tässä tapauksessa menetelmänä ei pitäisi käyttää laskennallista normaaliarvoa (ks. yhteenveto väitteistä edellä johdanto-osan 21 kappaleessa), ovat merkityksettömiä.

(62)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(63)

Ainoa tiedossa oleva Trinidad ja Tobagossa toimiva urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottaja tarkastelujaksolla oli MHTL.

(64)

Urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti Trinidad ja Tobagosta jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla absoluuttisesti mitattuna lähes samalla tasolla kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Eurostatin lukujen mukaan urean ja ammoniumnitraatin seosten Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 9,8 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 8,1 prosenttia. Markkinaosuuden suhteellinen kasvu selittyy sillä, että unionin kulutus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla.

(65)

Komissio tutki ensin, oliko MHTL:n kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(66)

Koska samankaltaista tuotetta ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan eikä sen kotimarkkinahintoja ollut saatavilla (kotimarkkinakulutuksen puuttuessa), komissio muodosti normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 6 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(67)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

(68)

MHTL vei tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain tuojina toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta. Kaikki myynti unioniin toteutettiin Saksassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan tuojan kautta. Tämä etuyhteydessä oleva tuoja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta riippumattomille asiakkaille Saksassa tai etuyhteydessä oleville yrityksille Ranskassa ja Espanjassa, jotka puolestaan myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta omilla kansallisilla markkinoillaan.

(69)

Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja laimennus- ja sekoituskustannusten sekä kohtuullisen voiton huomioon ottamiseksi.

(70)

Laimennus- ja sekoituskustannukset ovat käsiteltävänä olevassa tapauksessa merkityksellisiä kustannuksia, ja niiden osalta todetaan, että MHTL vei tutkimusajanjakson aikana ainoastaan urean ja ammoniumnitraatin seosta, jonka typpipitoisuus oli 32 prosenttia. Etuyhteydessä olevat tuojat myivät kuitenkin riippumattomille asiakkaille urean ja ammoniumnitraatin seosta, jonka typpipitoisuus oli joko 32 prosenttia tai vähemmän. Jos tarkasteltavana olevaa tuotetta laimennettiin vedellä tai siihen sekoitettiin rikkiä alhaisemman typpipitoisuuden saavuttamiseksi, johdanto-osan 69 kappaleessa mainitut oikaisut sisälsivät tämän vuoksi myös etuyhteydessä olevalle tuojalle aiheutuneet laimennuksen ja sekoittamisen lisäkustannukset.

(71)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 6 kohdan b alakohdan mukaisesti määritettyä laskennallista normaaliarvoa tuotelajeittain edellä kuvatun mukaisesti määritettyyn yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaan (noudettuna-tasolla).

(72)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin rahti- ja vakuutuskustannusten, tullien, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja varastointikustannusten sekä etuyhteydessä olevalle tuojalle aiheutuneiden laimennuksen ja sekoittamisen lisäkustannusten huomioon ottamiseksi.

(73)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan MHTL:n osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(74)

Edellä johdanto-osan 70 kappaleessa kuvatun menetelmän perusteella polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli MHTL:n osalta 35,1 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(75)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen DAKOFO (16) väitti, että Trinidad ja Tobagosta unioniin tuleva urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti ei tapahtunut polkumyyntihinnoin. DAKOFO arvioi unioniin suuntautuvan viennin hinnan Frederician terminaaliin lähetettävien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuontihintatarjousten perusteella. DAKOFOn mukaan kyseinen terminaali on suurin urean ja ammoniumnitraatin seosten kuljetuksia käsittelevä terminaali Itämeren alueella. Normaaliarvon osalta DAKOFO totesi, että urean ja ammoniumnitraatin seoksia ei myydä lainkaan Trinidad ja Tobagon kotimarkkinoilla. Sen vuoksi se käytti laskennallista normaaliarvoa, joka perustui New Orleansin (NOLA) julkaistuihin CIF-hintoihin.

(76)

Komissio hylkäsi DAKOFOn väitteen. Kuten johdanto-osan 65–74 kappaleessa todetaan, komissio perusti polkumyyntilaskelmansa ainoan yhteistyössä toimineen ja – asiakirja-aineistossa olevien tietojen mukaan – ainoan Trinidad ja Tobagossa toimivan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajan todennettuihin tietoihin. Komissio todensi nämä tiedot kyseisen tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana. Koska tämä laskelma osoitti, että polkumyyntiä esiintyi, komission päätelmä polkumyynnin jatkumisesta Trinidad ja Tobagosta tulevassa tuonnissa vahvistetaan.

(77)

Urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti Yhdysvalloista jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Eurostatin lukujen mukaan urean ja ammoniumnitraatin seosten Yhdysvalloista tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 20,6 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 16,2 prosenttia.

(78)

Komissio tutki ensin, oliko ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan CFI:n kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta on vähintään 5 prosenttia kyseisen tuottajan tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän perusteella yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(79)

Tämän jälkeen komissio yksilöi asianomaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(80)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kyseisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka oli samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio vahvisti, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ainoan unioniin vietäväksi myymän tuotelajin kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(81)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(82)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(83)

Tässä tapauksessa normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotetuksi keskiarvoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(84)

Normaaliarvo on ainoastaan tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

(85)

Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että kaikesta kotimarkkinamyynnistä [95–100] prosenttia oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin tuotantokustannukset. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kaiken tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kotimarkkinoilla tapahtuneen myynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(86)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja harjoitti suoraa vientiä unioniin riippumattomille asiakkaille. Sen vuoksi vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta.

(87)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvoa ja vientihintaa tuotelajeittain noudettuna-tasolla edellä esitetyn mukaisesti.

(88)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin alennusten, hyvitysten ja määrien erojen sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi.

(89)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(90)

Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli kyseisen yhteistyössä toimineen tuottajan osalta 52,2 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(91)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen DAKOFO väitti, että Yhdysvalloista unioniin tuleva urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti ei tapahtunut polkumyyntihinnoin. DAKOFO arvioi unioniin suuntautuvan viennin hinnan Frederician terminaaliin lähetettävien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuontihintatarjousten perusteella, kuten se teki Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin yhteydessä (ks. johdanto-osan 75 kappale edellä). Normaaliarvon osalta DAKOFO käytti New Orleansin (NOLA) julkaistuja CIF-hintoja, koska se katsoi näiden hintojen edustavan Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla maksettavia hintoja.

(92)

Komissio hylkäsi DAKOFOn väitteen. Kuten johdanto-osan 78–90 kappaleessa todetaan, komissio perusti polkumyyntilaskelmansa ainoan yhdysvaltalaisen yhteistyössä toimineen urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajan todennettuihin tietoihin. Komissio todensi nämä tiedot kyseisen tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana. Koska tämä laskelma osoitti, että polkumyyntiä esiintyi, komission päätelmä polkumyynnin jatkumisesta Yhdysvalloista tulevassa tuonnissa vahvistetaan.

(93)

Todettuaan, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli viitteitä Venäjän harjoittamasta polkumyynnistä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(94)

Tutkimuksessa todettiin, että Venäjän kokonaistuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti tarkastelujaksolla olivat merkittävät. Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan kaikkien tiedossa olevien venäläisten tuottajien yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli yli 3 500 000 tonnia vuodessa ja tästä jokaisena tarkastelujakson vuonna keskimäärin noin 30 prosenttia oli käyttämätöntä kapasiteettia.

(95)

Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät polkumyyntihinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(96)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo ei heikentänyt unionin markkinoiden houkuttelevuutta. Tuontimäärä oli koko tarkastelujakson ajan yli 300 000 tonnia vuodessa eli lähes puolet alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana todetusta tuontimäärästä ja yli puolet alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla (1 päivän tammikuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välisenä aikana) todetusta vuotuisesta keskiarvosta. On myös muistettava, että vaikka käytössä oli polkumyyntitoimenpiteitä, tämä unioniin suuntautunut myynti tapahtui polkumyyntihinnoin. On siis todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvaa, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(97)

Sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole estäneet venäläisiä tuottajia jatkamasta urean ja ammoniumnitraatin seosten myyntiä unioniin merkittävinä määrinä ja polkumyyntihinnoin. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, nämä tuottajat todennäköisesti jatkavat polkumyyntihinnoilla tapahtuvaa myyntiään unioniin vielä suurempina määrinä, koska niiden käyttämätön kapasiteetti mahdollistaa tämän (ks. johdanto-osan 94 kappale).

(98)

Todettuaan, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli viitteitä polkumyynnistä (ks. johdanto-osan 74 kappale), komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Trinidad ja Tobagossa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(99)

Tutkimuksessa todettiin, että Trinidad ja Tobagon kokonaistuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti tarkastelujaksolla olivat merkittävät. Vuotuinen käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelujaksolla keskimäärin yli 400 000 tonnia, vuonna 2023 peräti yli 700 000 tonnia.

(100)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo ei heikentänyt unionin markkinoiden houkuttelevuutta tarkastelujaksolla. Tuontimäärä Trinidad ja Tobagosta oli tarkastelujakson aikana yli 400 000 tonnia vuodessa, mikä ylittää alkuperäisen tutkimusajanjakson tuontimäärän ja on lähellä alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujakson osalta (1 päivän tammikuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välisenä aikana) todettua vuotuista keskiarvoa. On myös muistettava, että vaikka käytössä oli polkumyyntitoimenpiteitä, tämä unioniin suuntautunut myynti tapahtui polkumyyntihinnoin. Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkaisi kasvuaan.

(101)

Sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole estäneet MHTL:ää jatkamasta urean ja ammoniumnitraatin seosten myyntiä unioniin merkittävinä määrinä. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, MHTL todennäköisesti jatkaa polkumyyntihinnoilla tapahtuvaa myyntiään unioniin vielä suurempina määrinä, koska sen käyttämätön kapasiteetti mahdollistaa tämän.

(102)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio tarkasteli tässä yhteydessä Yhdysvaltojen tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia sekä unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(103)

Sekä alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla että tätä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain yksi yhdysvaltalainen vientiä harjoittava tuottaja, CFI, toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Pyynnössä mainittiin, että Yhdysvalloissa on myös muita urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajia, mutta ne eivät toimineet yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eivätkä alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska pidetään epätodennäköisenä, että nämä tuottajat käyttäisivät tuotantokapasiteettiaan unioniin suuntautuvaan vientiin, komissio katsoi varovaista lähestymistapaa noudattaen, että vain CFI:n käyttämätön kapasiteetti on käytettävissä unioniin suuntautuvaan vientiin. Tämä käyttämätön kapasiteetti oli koko tarkastelujakson ajan yli 200 000 tonnia vuodessa. CFI:n kokonaistuotantokapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin [6 000 000 – 6 500 000] tonnia vuodessa.

(104)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo ei vähentänyt unionin markkinoiden houkuttelevuutta tarkastelujaksolla urean ja ammoniumnitraatin seosten yhdysvaltalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta. Vuotta 2021 lukuun ottamatta vientimäärä Yhdysvalloista unioniin oli yli 550 000 tonnia vuodessa, mikä on merkittävä määrä ja noin 150 000 tonnia vähemmän kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. On myös muistettava, että vaikka käytössä oli polkumyyntitoimenpiteitä, tämä unioniin suuntautunut myynti tapahtui polkumyyntihinnoin. Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkaisi kasvuaan.

(105)

Sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole estäneet CFI:tä jatkamasta urean ja ammoniumnitraatin seosten myyntiä unioniin merkittävinä määrinä. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, CFI todennäköisesti jatkaa polkumyyntihinnoin tapahtuvaa myyntiään unioniin vähintään samansuuruisina määrinä kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai jopa kasvattaa myyntimääriään unioniin, koska sen käyttämätön kapasiteetti mahdollistaa tämän (ks. johdanto-osan 103 kappale). On totta, että urean ja ammoniumnitraatin seoksia voidaan kotimarkkinoilla myydä korkeampaan hintaan kuin unionin markkinoilla, mutta ei ole viitteitä siitä, että urean ja ammoniumnitraatin seosten markkinat Yhdysvalloissa kasvaisivat enää, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että Yhdysvaltojen kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan käyttämätöntä kapasiteettia. Lisäksi CFI pyrkii hyödyntämään mahdollisimman suuren osan tuotantokapasiteetistaan ottamalla kaiken käyttämättömän kapasiteetin käyttöön ja myymällä tällä tavoin saatavan tuotoksen vientimarkkinoille, muun muassa unioniin.

(106)

CFI väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei komissio tehnyt perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa edellytettyä tulevaisuuteen suuntautuvaa arviointia. Se lisäsi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vallitsivat poikkeukselliset olosuhteet, jotka eivät edusta tavanomaisia olosuhteita. Tällaisiksi poikkeuksellisiksi olosuhteiksi CFI mainitsi muun muassa toimitusvaikeudet, jotka houkuttelivat pieniä viejiä unionin markkinoille. Lisäksi CFI väitti, ettei komissio arvioinut, onko CFI:llä kannustimia myydä tuotteitaan samaan hintaan tulevaisuudessa, vaikuttaisiko kaasun hinta – jonka CFI odottaa laskevan vuoden 2024 jälkeen – hintasuhteisiin, vaikuttaisiko unionin tuottajien toipuminen Yhdysvalloissa tuotettujen urean ja ammoniumnitraatin seosten tulevaan kysyntään ja rajoittaisiko kysynnän kehitys Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla vientituotteiden saatavuutta. CFI väitti myös, etteivät yhdysvaltalaiset vientimyyjät toimineet polkumyyntiin kannustavien rakenteellisten kannustinten vaan unionin markkinoiden tilapäisten toimitusvaikeuksien ohjaamana.

(107)

Vastauksena CFI:n yleiseen väitteeseen, jonka mukaan komissio ei tehnyt tulevaisuuteen suuntautuvaa arviointia, komissio viittasi johdanto-osan 102–105 kappaleessa esitettyyn arviointiin.

(108)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson edustavuutta koskevan väitteen osalta komissio huomautti, että Yhdysvalloista tulevan tuonnin määrä vastasi yli 20:tä prosenttia unionin kokonaismarkkinoista (ks. taulukko 2 jäljempänä), mitä ei missään tapauksessa voida pitää vähäisenä. (Komissio tulkitsi CFI:n tarkoittavan ”pientä vientimäärää”, ei ”pieniä viejiä”.)

(109)

Toisin kuin CFI väitti, komissio arvioi, olisiko CFI:llä selkeä kannustin jatkaa urean ja ammoniumnitraatin seosten polkumyyntihinnoilla tapahtuvaa myyntiä unioniin (ks. johdanto-osan 105 kappale). Lisäksi komissio havaitsi, että CFI:n bruttohinnat kotimarkkinoilla ylittivät sen unionin markkinoilla laskuttamat bruttovientihinnat sekä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla että vuosina 2022 ja 2023, mikä osoittaa selkeästi, että polkumyyntiä harjoitettiin johdonmukaisesti koko tarkastelujakson ajan. CFI:llä todettiin olevan vahva asema Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla, joille se myi vähintään 95 prosenttia tuotannostaan koko tarkastelujakson ajan. Ei ole mitään ilmeistä syytä, miksi CFI alentaisi kotimarkkinahintojaan (vientihintojen tasolle) ja luopuisi näin tärkeimmästä voiton lähteestään. Toisaalta ei ole myöskään todennäköistä, että CFI myisi urean ja ammoniumnitraatin seoksia unionin markkinoille Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden korkeilla hinnoilla, kun otetaan huomioon unionin markkinoiden rakenne, jonka vuoksi unionissa kilpailu on kovempaa.

(110)

Komissio myös selvensi, ettei kaasun hintojen vaikutusta tuleviin hintasuhteisiin ole tarpeen arvioida. Kuten johdanto-osan 102 ja 118 kappaleessa todetaan, hintasuhteiden analysointia ei katsottu tarpeelliseksi, koska tämän tarkastelun tarkoituksena on arvioida polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä. Samasta syystä ei katsottu tarpeelliseksi analysoida sitä, vaikuttaisiko unionin tuottajien toipuminen Yhdysvalloissa tuotettujen urean ja ammoniumnitraatin seosten tulevaan kysyntään, joskin tässä yhteydessä todetaan, että niin kauan kuin Yhdysvalloista peräisin olevia urean ja ammoniumnitraatin seoksia tarjotaan unionin tuottajien hinnat alittavilla hinnoilla, Yhdysvalloissa tuotettujen urean ja ammoniumnitraatin seosten kysynnän voidaan odottaa jatkuvan.

(111)

Yhdysvaltojen kotimarkkinakysynnän kehityksestä ja siitä, voisiko kyseinen kehitys rajoittaa vientituotteiden saatavuutta, komissio muistutti todenneensa, etteivät Yhdysvaltojen kotimarkkinat todennäköisesti enää kasva (ks. johdanto-osan 105 kappale). Joka tapauksessa CFI ei esittänyt mitään päinvastaiseen viittaavaa analyysia, joka osoittaisi, että Yhdysvaltojen kotimarkkinat todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa.

(112)

CFI:n väitteen osalta, jonka mukaan polkumyynti ei johtunut rakenteellisista kannustimista, viitataan edellä olevaan johdanto-osan 109 kappaleeseen, jossa komissio selitti, että CFI:llä on Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla vahva asema, mikä mahdollistaa sille suuret voitot, ja että tämä yhdistettynä siihen, että unionin vientimarkkinoilla kilpailu on selvästi kovempaa, on itse asiassa johtanut rakenteelliseen polkumyyntiin, ja tämä tilanne todennäköisesti vain jatkuu.

(113)

CFI väitti myös, että komissio ei analysoinut, tarvitseeko CFI käyttämättömän kapasiteettinsa (joka oli vähintään 200 000 tonnia vuodessa) kotimaisten ja kolmansien maiden asiakkaidensa palvelemiseksi, ja että komissio ei tutkinut, kuinka paljon CFI menettäisi tuloja, jos se myisi kyseiset määrät unioniin. Lisäksi CFI huomautti, että päätelmä, jonka mukaan unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat, koska CFI:n vientimäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ylitti 550 000 tonnia, ja päätelmä, jonka mukaan ilman toimenpiteitä on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, muodostavat yhdessä kehäpäätelmän.

(114)

Komissio on eri mieltä CFI:n väitteistä. Komissio totesi, että vaikka ei otettaisi huomioon johdanto-osan 103 kappaleessa esitettyä arviointia ja oletettaisiin, että arvioitua käyttämätöntä kapasiteettia ei käytettäisi lainkaan tai vain pientä osaa siitä käytettäisiin tulevaisuudessa unioniin suuntautuvaan vientiin, on todennäköistä, että CFI vie unioniin silti vuosittain yli 550 000 tonnia (17) urean ja ammoniumnitraatin seoksia myös tulevaisuudessa, sillä tämä on pienin määrä, jonka CFI vei unioniin minään 12 kuukauden ajanjaksona tarkastelujaksolla. Tällainen vientimäärä on merkittävä (markkinaosuus 20 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ks. taulukko 2) unionin kulutukseen nähden. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseinen tuonti unioniin tapahtui polkumyyntihinnoin. Ottaen huomioon, että polkumyynti on jatkunut, vaikka voimassa on ollut polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu myös, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Tämä ei ole kehäpäätelmä vaan seurausten tai todennäköisyyden päättelemistä tähänastisen kehityksen perusteella.

(115)

CFI väitti myös, että Yhdysvaltojen viennin kasvu vuosina 2022 ja 2023 johtui poikkeuksellisten olosuhteiden yhdistelmästä: hinnat unionissa olivat korkeat mutta tuotanto vähäistä, ja samaan aikaan muiden toimittajien tarjonta supistui. Kun unionin tuottajat jatkoivat tuotantoaan ja hinnat unionissa palautuivat normaalille tasolle, Yhdysvaltojen vienti oli jo alkanut vähentyä. CFI väitti, että tämä käy ilmi myös jäljempänä taulukossa 2 esitetyistä Eurostatin tiedoista, jotka osoittavat, että Yhdysvalloista unioniin tulevan tuonnin määrä väheni vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 853 263 tonnista 536 569 tonniin.

(116)

Komissio on eri mieltä CFI:n väitteestä. Ensinnäkin komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todetun tuontimäärän markkinaosuus oli yli 20 prosenttia unionin kulutukseen verrattuna (ks. taulukko 2). Lisäksi tämän tuonnin todettiin tapahtuneen polkumyynnillä, kuten tutkimus osoitti. Komissio muistutti lisäksi, että myös vuosina 2016 ja 2017 ja alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (1 päivän heinäkuuta 2017 ja 30 päivän kesäkuuta 2018 välisenä aikana), jolloin ei ollut mitään vientiin vaikuttavia poikkeuksellisia ulkoisia tekijöitä (kuten kaasun hintojen nopea nousu ja sitä seuranneet toimitushäiriöt, joiden CFI katsoi olevan pääasiallinen syy Yhdysvalloista tulevan viennin lisääntymiseen), urean ja ammoniumnitraatin seosten vienti Yhdysvalloista unioniin oli yli 540 000 tonnia vuodessa (ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/576 (18) taulukko 2). Tämä osoittaa, että kaikkina ajanjaksoina, joita komissio on tutkinut vuodesta 2016 lähtien, urean ja ammoniumnitraatin seosten vientimäärät unioniin ovat olleet merkittävät.

(117)

CFI myös huomautti, että päätelmät sisältävän asiakirjan 96 kohdan mukaan komissio aikoi analysoida unionin ja Yhdysvaltojen hintojen välistä suhdetta sekä unioniin ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja Yhdysvaltojen hintojen välistä suhdetta. Kyseinen asiakirja ei kuitenkaan sisältänyt tällaista analyysia.

(118)

Komissio selvensi, että mainittujen hintasuhteiden analysointi ei ollut välttämätöntä sen toteamiseksi, että ilman toimenpiteitä polkumyynti todennäköisesti jatkuisi. Tämän päätelmän tekemiseksi riitti, että analysoitiin Yhdysvaltojen tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia sekä unionin markkinoiden houkuttelevuutta (ks. johdanto-osan 102–105 kappale).

(119)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti päätelmän, jonka mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(120)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla noin 20 unionin tuottajaa tai tuottajien ryhmää. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(121)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 2 299 135 tonnia. Komissio vahvisti luvun kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien tietojen eli Fertilizers Europe -järjestön keräämien tietojen ja pyynnön esittäjän käytettävissä olleiden markkinatietojen perusteella. Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien otokseen valittiin kolme tuottajaa. Todennettujen tietojen perusteella niiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli lähes 70 prosenttia.

(122)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin sekä Eurostatin kirjaaman, kaikista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin perusteella.

(123)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(124)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Tälle on useita syitä: urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotanto unionissa väheni tilapäisesti, kun kaasun ja energian hinnat nousivat vuonna 2022, ja samana vuonna tuontimäärät kasvoivat huomattavasti, minkä lisäksi ravinteiden käyttöä koskevat hyvät maatalouskäytännöt vähensivät kivennäislannoitteiden käyttöä (19).

(125)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(126)

Säännöksen mukaan tuonti useammasta kuin yhdestä maasta on arvioitava kumulatiivisesti ainoastaan, jos päätellään, että

(127)

MHTL väitti vireillepanovaiheessa, että Trinidad ja Tobagosta tulevaa tuontia olisi arvioitava erikseen sen perusteella, että olosuhteet ovat muuttuneet alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna. MHTL väitti erityisesti, että Trinidad ja Tobagosta tulevaa tuontia olisi ollut perusteltua arvioida erikseen sen takia, että pyynnössä ei havaittu polkumyyntiä Trinidad ja Tobagon osalta, Trinidad ja Tobagossa toimivat viejät ovat unionin luotettavia ja poliittisesti vakaita kumppaneita ja ne poikkeavat venäläisistä ja yhdysvaltalaisista viejistä eikä Trinidad ja Tobagosta tuleva tuonti – jonka hinnat olivat korkeammat kuin muista maista peräisin olevan tuonnin hinnat ja määrät huomattavasti pienemmät kuin Venäjältä ja Yhdysvalloista tulevan tuonnin yhteenlaskettu määrä – ole voinut aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio hylkäsi nämä väitteet. Päätöksen siitä, arvioidaanko tuontia kumulatiivisesti, on perustuttava perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyihin perusteisiin, jotka tässä asiassa täyttyivät, kuten jäljempänä johdanto-osan 129–132 kappaleessa tarkemmin selitetään. Myöskään muut MHTL:n mainitsemat seikat eivät kumonneet sitä, että Trinidad ja Tobagosta tulevaa tuontia oli asianmukaista tutkia yhdessä Yhdysvalloista ja Venäjältä tulevan tuonnin kanssa. (20)

(128)

Vientiä harjoittava tuottaja CFI pyysi, että venäläistä tuontia arvioitaisiin erillään Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista tulevasta tuonnista. CFI perusteli väitettään viittaamalla kovalevyä (21) ja valssilankaa (22) koskeviin tutkimuksiin (joissa ei tutkittu Venäjää) sekä vetoamalla i) venäläisten tuottajien ainutlaatuiseen kustannusrakenteeseen, joka johtuu kaasun säännellyistä hinnoista Venäjällä, ii) geopoliittisiin tekijöihin (Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan ja länsimaiden Venäjälle sen seurauksena määräämiin pakotteisiin), iii) erityiseen hinnoittelukäyttäytymiseen, joka liittyy siihen, että Venäjä suuntaa maakaasua tuotantoketjun loppupään typpituotteiden valmistukseen, ja iv) siihen, että pyynnön mukaan merkittävää hinnan alittavuutta esiintyi ainoastaan Venäjän osalta. Komissio totesi, että olosuhteet CFI:n mainitsemissa tapauksissa poikkesivat tässä tutkimuksessa tarkastelluista olosuhteista, minkä vuoksi CFI:n esittämät väitteet eivät olleet tässä tutkimuksessa merkityksellisiä. Esimerkiksi kovalevyä koskevassa tutkimuksessa (jossa Brasiliasta tulevaa tuontia arvioitiin erikseen) Brasiliasta tuleva tuonti koostui tuotelajista, jolla oli aivan erityinen käyttötarkoitus. Komissio katsoo, että sama ei päde urean ja ammoniumnitraatin seosten tuontiin tässä tarkastelussa. Valssilankaa koskevassa tutkimuksessa Turkista tulevaa tuontia ei arvioitu kumulatiivisesti ennen kaikkea siksi, että sen hinnat olivat hyvin korkeat eikä turkkilaisten ja muiden toimijoiden välisiä kilpailuedellytyksiä pidetty samanlaisina. Moldovasta tulevaa tuontia puolestaan arvioitiin erikseen sen takia, että sen hinnat eivät alittaneet unionin tuotannonalan hintoja ja sen osalta määritetty vahinkomarginaali oli alle vähimmäistason. Käsillä olevassa tutkimuksessa yhdestäkään asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat eivät ole poikkeuksellisen korkeat ja hinnan alittavuus on merkittävää, kun otetaan huomioon urean ja ammoniumnitraatin seosten kaltaisen hyödykkeen hintaherkkyys. CFI väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei komissio tehnyt perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaista perusteellista analyysia eri alkuperämaista tuotujen tuotteiden välisistä kilpailuedellytyksistä ja että Yhdysvalloista, Venäjältä ja Trinidad ja Tobagosta tulevan mahdollisen polkumyyntituonnin luonne ja syy poikkesivat toisistaan, sillä Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin taustalla olisivat olleet valtiosta johtuvat rakenteelliset kustannusvääristymät. Komissio oli eri mieltä ja huomautti, että tuontituotteiden ja unionissa tuotetun samankaltaisen tuotteen välisiä kilpailuedellytyksiä arvioidaan yksityiskohtaisesti jäljempänä johdanto-osan 131 kappaleessa ja että polkumyynnin luonteella ei ole kyseisessä arvioinnissa merkitystä.

(129)

Kustakin kolmesta asianomaisesta maasta tulevalle tuonnille vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat huomattavasti perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädettyä vähimmäistasoa suuremmat.

(130)

Yhdestäkään asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ei ollut merkityksetön perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Markkinaosuudet tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 12,4 prosenttia Venäjältä tulevan tuonnin osalta, 9,8 prosenttia Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin osalta ja 20,6 prosenttia Yhdysvalloista tulevan tuonnin osalta. Vaikka Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla, sillä on edelleen huomattava markkinaosuus (9,8 %) unionissa.

(131)

Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, samoin kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset olivat samanlaiset. Tarkemmin sanottuna tuontituotteet kilpailivat sekä keskenään että unionissa tuotetun samankaltaisen tuotteen kanssa. Tämä johtuu siitä, että tuontituotteita myydään samojen myyntikanavien kautta ja samanlaisille asiakasryhmille kuin unionissa tuotettuja tuotteita. Usein eri alkuperää olevia urean ja ammoniumnitraatin seoksia sekoitetaan keskenään varastosäiliöissä. Tarkastelun kohteena oleva tuote on yhtenäinen hyödyke, joka on helposti vaihdettavissa, ja kilpailu perustuu suurelta osin pelkästään hintaan. Tarkastelujaksolla sekä kotimaisten tuottajien että asianomaisten maiden tuottajien myyntihinnat unionissa (tarkasteltaessa asianomaisia maita niin yhdessä kuin erikseen) nousivat jyrkästi vuonna 2022 ja laskivat sen jälkeen selvästi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin hinnat olivat käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2021, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin hinnat laskivat 39 prosenttia. Myös Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat laskivat, mutta vähäisemmässä määrin. Kaikista asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle unionin tuotannonalan unionissa soveltamien myyntihintojen.

(132)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet täyttyivät, ja Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista tulevaa tuontia tarkasteltiin vahingon määrittämistä varten kumulatiivisesti.

(133)

Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(134)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(135)

Tuonti asianomaisista maista kasvoi tarkastelujaksolla 109 prosenttia. Markkinaosuus kasvoi tätäkin enemmän, sillä tuonnin markkinaosuus kasvoi 171 prosenttia (15,8 %:sta 42,8 %:iin) vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välillä. Koska kulutus unionissa väheni samana ajanjaksona 23 prosenttia, on selvää, että asianomaisten maiden markkinaosuuden jyrkkä kasvu tapahtui muiden markkinatoimijoiden eli unionin tuotannonalan kustannuksella.

(136)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella.

(137)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(138)

Asianomaisista maista tulevat tuonnin hinnat laskivat 19 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuonna 2022 hinnat nousivat vallitsevien markkinaolosuhteiden, erityisesti EU:ta rasittaneen kaasun hintojen maailmanlaajuisen kallistumisen seurauksena. Tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon mennessä kaikista kolmesta asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat olivat kuitenkin laskeneet vuoden 2021 tasoa alhaisemmiksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin hinnat olivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021, kun taas Venäjältä tulevan tuonnin hinnat laskivat 39 prosenttia. Myös Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat laskivat, mutta vähäisemmässä määrin kuin Venäjältä tulevan tuonnin hinnat.

(139)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia tekijöitä:

(140)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, unionin tuottajien myyntihinta oikaistiin noudettuna-tasolle lukuun ottamatta sitä osaa unionin tuotannonalan myynnistä, josta koitui merirahtia esimerkiksi Rouenin (Ranska) ja Gentin (Belgia) satamiin. Tällaista myyntiä oli noin 5 prosenttia unionin tuotannonalan myynnistä, ja sen osalta todettiin asianmukaiseksi käyttää kyseiseen satamaan toimituksen hintoja sen sijaan, että tällaiselle myynnille olisi laskettu noudettuna-hinta.

(141)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulos osoitti painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 3,5–18 prosenttia, mitä pidettiin merkittävänä, kun otetaan huomioon, että urean ja ammoniumnitraatin seokset ovat hintaherkkä hyödyke.

(142)

Asianomaisista maista tulevalla tuonnilla oli myös merkittävä hinnankorotuksia estävä vaikutus. Tuontihinnat alittivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tuotantokustannukset, mikä esti unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan kannattavalle tasolle.

(143)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen MHTL pyysi komissiota määrittämään vahinkomarginaalin, jossa ei ole otettu huomioon unionin tuotannonalalle EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) noudattamisesta aiheutuvia tulevia kustannuksia. Komissio vahvisti, että tällaisia kustannuksia ei oteta huomioon hinnan alittavuuden marginaalia laskettaessa ja että tässä tutkimuksessa ei laskettu viitehinnan alittavuutta.

(144)

Muista kolmansista maista kuin Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista tuleva urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti oli peräisin pääasiassa Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Serbiasta ja Egyptistä.

(145)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(146)

Tuonti kolmansista maista asianomaisia maita lukuun ottamatta väheni 77 prosenttia tarkastelujaksolla. Valko-Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin väheneminen selittyy geopoliittisilla tapahtumilla (muun muassa Ukrainaan kohdistuvalla hyökkäyssodalla ja EU:n Valko-Venäjälle määräämillä pakotteilla). Muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain 2,3 prosenttia eli alle alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla todetun markkinaosuuden, joka oli 4,1 prosenttia.

(147)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(148)

Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi käytettiin otantamenetelmää.

(149)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita pyynnön esittäjän makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antamaan vastaukseen sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(150)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(151)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(152)

MHTL väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että vahingon arviointi oli vääristynyt, koska sen lähtötaso (vuosi 2021) oli harhaanjohtava. Kyseinen osapuoli kehotti ottamaan huomioon covid-19-pandemian vaikutukset ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä sen, että lähtötasona käytetty vuosi 2021, johon verrattuna vahingon arvioinnissa havaittiin laskevia suuntauksia, oli poikkeuksellinen. Komissio oli MHTL:n kanssa eri mieltä siitä, että vahingon arviointi oli vääristynyt. Unionissa maatalouselintarvikeketjua, mukaan lukien lannoitesektoria, pidettiin keskeisen tärkeänä covid-19-pandemian aikana, ja urean ja ammoniumnitraatin seosten toimitukset ja jakelu jatkuivat. Komissio totesi, ettei pandemia erityisesti vaikuttanut lannoiteteollisuuteen (23), joten vahinkoa koskevaa arviointia varten käytetyn tarkastelujakson lähtökohta ei antanut vääristynyttä kuvaa vahingosta.

(153)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(154)

Unionissa urean ja ammoniumnitraatin seosta tuotetaan yleensä integroiduissa kemianteollisuuden laitoksissa, joissa valmistetaan useita eri tuotteita. Urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotanto väheni tarkastelujakson aikana 37 prosenttia, 3 649 010 tonnista 2 299 135 tonniin, mikä on noin 1,4 miljoonaa tonnia vähemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Ennennäkemätön kaasu- ja energiakriisi tarkastelujaksolla johti unionin tuottajien tilapäisiin tuotantokatkoksiin.

(155)

Tuotantokapasiteetti väheni vuosien 2021 ja 2022 välillä mutta pysyi sen jälkeen vakaana tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun asti.

(156)

Tuotantokapasiteetin pysyessä suhteellisen vakaana ja tuotannon vähentyessä kapasiteetin käyttöaste laski 41 prosentista (vuonna 2021) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 28 prosenttiin eli huomattavasti alle alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla todetun kapasiteetin käyttöasteen (50 %), mikä on ehdottomasti kestämätön taso keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

5.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(157)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(158)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa supistui 45 prosenttia tarkastelujaksolla. Se kehittyi aivan päinvastoin kuin asianomaisista maista tuleva tuonti, joka puolestaan lisääntyi, kun samaan aikaan kulutus unionissa väheni.

(159)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 28 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä kehitys johtui epäsuotuisista markkinaolosuhteista, erityisesti urean ja ammoniumnitraatin seosten alhaisista tuontihinnoista. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan asianomaisista maista tulevalle tuonnille, jonka markkinaosuus käytännössä kolminkertaistui tarkastelujaksolla.

(160)

Edellä esitetyt tuotantoa, alhaista kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää ja markkinaosuutta kuvaavat luvut osoittavat, että unionin tuotannonala ei kyennyt kasvamaan tarkastelujaksolla, kun taas asianomaisista maista tuleva tuonti lisääntyi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

(161)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(162)

Unionin tuotannonalan heikentyvien markkinaolosuhteiden vuoksi sen työntekijämäärä supistui 19 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska tuotantolaitoksia jouduttiin sulkemaan tilapäisesti ja koska tuotanto supistui vielä työntekijämäärääkin enemmän, myös tuottavuus heikkeni 22 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonala pyrki mahdollisuuksien mukaan siirtämään urean ja ammoniumnitraatin seosten parissa työskenteleviä henkilöitä kemikaalien tuotantolaitostensa muihin yksiköihin sen sijaan, että arvokkaita työntekijöitä olisi irtisanottu.

(163)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(164)

Asianomaisten maiden viejien jatkuvan epäreilun hinnoittelun takia unionin tuotannonala ei voinut toipua alkuperäisessä tutkimuksessa todettujen polkumyyntikäytäntöjen vaikutuksista.

(165)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(166)

Myyntihintoihin vaikutti tarjonnan ja kysynnän dynamiikka, muun muassa joidenkin unionin tuottajien tuotannon tilapäinen rajoittaminen, mikä vähensi urean ja ammoniumnitraatin seosten saatavuutta unionin markkinoilla ja nosti siten myyntihintoja unionissa. Vuoden 2022 toisella neljänneksellä hinnat nousivat jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan nostettua kaasun ja energian hintoja, minkä jälkeen urean ja ammoniumnitraatin seosten myyntihinnat laskivat vuoden 2023 puoliväliin asti ja vakautuivat.

(167)

Myyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla 9 prosenttia, kun yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat samaan aikaan 15 prosenttia. Tuotantokustannusten nousun taustalla oli ennen kaikkea kaasun hinnan vaihtelu (kaasu muodostaa suurimman osa urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotantokustannuksista). Unionin tuottajat eivät kuitenkaan pystyneet kattamaan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotantokustannuksia myyntihinnoillaan vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla asianomaisista maista tulevan urean ja ammoniumnitraatin seosten halpatuonnin aiheuttaman epäreilun kilpailun vuoksi. Tämän seurauksena unionin tuottajien urean ja ammoniumnitraatin seosten myynti unionin markkinoilla muuttui tappiolliseksi.

(168)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(169)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat tarkastelujaksolla 7 prosenttia, kun palkkoja mukautettiin sovittujen indeksien mukaisesti. Työvoimakustannukset työntekijää kohti olivat korkeammat vuonna 2022, jolloin kannattavuus oli huipputasollaan.

(170)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(171)

Loppuvarastot supistuivat 5 prosenttia tarkastelujakson aikana, kun taas varastot prosentteina tuotannosta kasvoivat hieman. Tätä tekijää ei pidetty alkuperäisessä tutkimuksessa merkityksellisenä vahinkoindikaattorina, koska varastot prosentteina tuotannosta olivat alhaiset koko kauden ajan ja loppuvarastoissa on kausivaihteluita. Komissio katsoi saman pätevän myös tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa todetut varastot olivat suuremmat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(172)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(173)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus heikkeni vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 9,4 prosentista –7,7 prosenttiin. Tämä johtui keskimääräisten myyntihintojen ja tuotantokustannusten kehityksestä (ks. johdanto-osan 166 ja 167 kappale), alhaisemmasta kapasiteetin käyttöasteesta ja tuotannon supistumisesta, jotka vaikeuttivat kiinteiden kustannusten kattamista. Vuosi 2022 oli poikkeusvuosi raaka-aineiden ja energian korkeiden hintojen mutta myös toimitushäiriöiden seurauksena kohonneiden urean ja ammoniumnitraatin seosten hintojen vuoksi. Tuotantosuunnitelmien muutokset, tuotantokustannusten nousu ja myyntihintojen korotusten estyminen asianomaisista maista tulevan tuonnin takia johtivat siihen, että unionin tuotannonalalle kertyi vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappiota. Typpisektorin parantuneet marginaalit, joihin MHTL viittasi päätelmistä esittämissään huomautuksissa, eivät kumoa näitä tosiseikkoja. MHTL käytti tässä yhteydessä lähteenään koko Euroopan (mukaan lukien Norjan) markkinoita koskevia markkinatietoja (24), jotka kattoivat osan vuodesta 2025. Kyseiset tiedot kuitenkin koskivat laajempaa sektoria kuin pelkästään urean ja ammoniumnitraatin seosten sektoria sekä unionia laajempaa maantieteellistä aluetta ja niiden kattama ajanjakso ajoittui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen.

(174)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta seurasi tarkasti kannattavuuden kehitystä ja kehittyi negatiivisesti koko tarkastelujakson ajan.

(175)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti ja vastasi edellä kuvattuja kannattavuuden ja kassavirran suuntauksia.

(176)

Unionin tuotannonala teki tarkastelujakson aikana rajallisesti investointeja, vaikka jatkuvat investoinnit ovat integroituneiden kemianteollisuuden laitosten tapauksessa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta välttämättömiä. Investointien vähenemisen syynä oli heikentynyt kyky hankkia pääomaa, mistä ovat osoituksena kassavirtatilanteen heikkeneminen ja epäsuotuisat markkinaolosuhteet. Investointeja tehtiin vähemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen aikaan, ja ne keskittyivät energiankulutuksen vähentämiseen, järkeistämiseen ja tehokkuuden lisäämiseen.

(177)

Unionin tuotannonala kärsi tarkastelujaksolla myyntihintojen laskusta (–9 %), mikä yhdessä kustannusten kasvun (+15 %) kanssa aiheutti sen, että kannattavuus, joka vuonna 2021 oli 9,4 prosenttia, kääntyi vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla tappioksi. Nämä kehityssuuntaukset supistivat merkittävästi kassavirtaa ja investointien tuottoa ja vähensivät investointeja. Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia havaittiin myös määrällisissä indikaattoreissa, kuten tuotannossa, joka supistui 37 prosenttia, myyntimäärissä, jotka vähenivät 45 prosenttia, ja markkinaosuudessa, joka supistui vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 76,6 prosentista 54,9 prosenttiin. Myös kapasiteetin käyttöaste laski huolestuttavalle tasolle, joka oli liian alhainen asiaankuuluvien kustannusten kattamiseksi. Näiden muutosten jäljiltä unionin tuotannonala oli tilanteessa, jossa sille aiheutui vahinkoa. Yksikään tarkastelluista indikaattoreista ei osoittanut toipumista tai myönteistä kehitystä.

(178)

MHTL ilmaisi päätelmien ilmoittamisen jälkeen olevansa eri mieltä siitä, että tarkastellut vahinkoindikaattorit eivät osoittaneet toipumista tai myönteistä kehitystä. Komissio hylkäsi MHTL:n huomautukset, koska ne perustuivat valikoitujen vuosien valikoituihin kehityskulkuihin ja tosiseikkojen vääristelyyn. MHTL väitti esimerkiksi, että unionin tuotannonalan tuotantomäärät kasvoivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuremmiksi kuin kertaakaan tarkastelujakson alun jälkeen, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa (ks. taulukko 5). Lisäksi kyseinen osapuoli viittasi ”unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteen merkittävään parantumiseen” tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (käyttöaste nousi vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 25 %:sta 28 %:iin), mutta samalla se jätti tyystin huomioimatta vuoden 2021 ja sen tosiasian, että kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla (–33 %), kuten taulukosta 5 selvästi käy ilmi. MTHL piti myönteisenä kehityksenä sitä, että myyntimäärät vähenivät absoluuttisesti mitattuna vuoden 2023 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä vähemmän (– 112 693, ks. taulukko 6) kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä samalla ajanjaksolla (– 210 254 tonnia, ks. taulukko 2). Tällöin jätetään kuitenkin huomioimatta, että asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla, kun taas unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 28 prosenttia.

(179)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(180)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. CFI väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei komissio tehnyt tällaista arviointia ja että sen olisi pitänyt tutkia sellaisten muiden tiedossa olevien tekijöiden vaikutuksia, jotka alun alkaen johtivat unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen ennen kuin tuonti Yhdysvalloista jatkui. Komissio hylkäsi CFI:n väitteen perusteettomana, sillä se varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Näitä tekijöitä ovat seuraavat: muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutukset, unionin tuotannonalan vientitoiminta, unionin tuotannonalan harjoittama urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti, tuotantokustannusten nousu ja unionin kulutuksen väheneminen.

(181)

Unionin tuotannonala menetti tarkastelujakson aikana merkittäviä myyntimääriä unionin markkinoilla, sillä sen myynti unionissa väheni 45 prosenttia. Samaan aikaan, kun kulutus väheni 23 prosenttia, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 76,6 prosentista 54,9 prosenttiin.

(182)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienenemisen voidaan katsoa johtuvan asianomaisista maista tulleesta tuonnista, jonka markkinaosuus kasvoi 15,8 prosentista 42,8 prosenttiin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan energian hinnat nousivat huomattavasti, mikä johti tuotantokustannusten nopeaan nousuun. Samaan aikaan tuontimäärät kasvoivat eksponentiaalisesti.

(183)

Voimassa olevat tullit ovat muodoltaan kiinteitä, ja ne on määritetty aikana, jolloin urean ja ammoniumnitraatin seosten hinnat olivat alhaiset verrattuna tarkastelujakson hintoihin. Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta vuosina 2017 ja 2018 eli ajanjaksona, jonka perusteella paljoustullin määrä laskettiin alkuperäisessä tutkimuksessa, oli 127 euroa tonnilta, kun taas tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta oli voimakkaasti kasvaneiden kustannusten vuoksi yli kaksi kertaa korkeampi. Näin ollen paljoustullin tehokkuus heikkeni selvästi ja asianomaisista maista tulevalla tuonnilla oli määränsä vuoksi tuhoisia vaikutuksia jo vuonna 2022, jolloin urean ja ammoniumnitraatin seosten hinnat nousivat jyrkästi. Hintojen noustua kiinteät polkumyyntitullit muodostivat vain hyvin pienen osan kyseisten seosten lopullisesta hinnasta. Sen lisäksi, että unionin tuotannonala menetti merkittävän osan myyntimääristään ja markkinaosuudestaan vuonna 2022, se ei vuodesta 2023 lähtien pystynyt myöskään siirtämään kustannusten nousua myyntihintoihinsa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman epäreilun kilpailun vuoksi, minkä seurauksena sille aiheutui vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittäviä tappioita.

(184)

Näin ollen on selvää, että tuonnin suuri kasvu yhdistettynä laskeviin hintoihin, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja estivät sitä korottamasta omia hintojaan, vaikutti merkittävästi unionin tuotannonalan taloudellisten indikaattoreiden nopeaan heikkenemiseen. Kaksi tuotekohtaista tekijää pahensi tätä vaikutusta. Ensinnäkin urean ja ammoniumnitraatin seos on hyödyke, jota myydään asiakkaille lähes yksinomaan hinnan perusteella. Näin ollen pienelläkin hintaerolla voi olla merkittävä vaikutus. Toiseksi urean ja ammoniumnitraatin seos on nestemäinen tuote, joka vaatii erityisiä varastosäiliöitä, toisin kuin suurin osa lannoitteista. Sen vuoksi unionin tuottajien saavutettua urean ja ammoniumnitraatin seosten varastointikapasiteettinsa rajan niiden on alettava siirtää seosta jakeluketjuun myymällä varastoja markkinahintaan, vaikka hinnat olisivat alhaiset.

(185)

CFI totesi, että sen toimituksia EU:hun ohjaa kysyntä, ei tarjonta. Sillä, etsiikö CFI asiakkaat vai etsivätkö asiakkaat toimittajan, ei kuitenkaan ole tässä analyysissa merkitystä. CFI totesi myös, että Yhdysvalloista tulevan tuonnin ja unionin tuottajien tuloksen heikkenemisen välillä oli enintään heikko korrelaatio ja että erilaisten markkinoiden kehityskulkujen on virheellisesti katsottu johtuvan tuonnista, vaikka ne eivät ole yhteydessä tuontiin. CFI:n mukaan komission olisi tehtävä käsillä olevassa tapauksessa sama johtopäätös kuin soijaproteiinia koskevassa tapauksessa (25), jossa todettiin, ettei polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ole syy-yhteyttä. CFI totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei vahinkoon liittyvä kehityskulku vastaa Yhdysvalloista tulevan tuonnin kehitystä. Se väitti tältä osin, että unionin tuotannonalan tulos heikkeni jo vuonna 2021 eli ennen kuin Yhdysvalloista alkoi jälleen tulla tuontia unioniin. Komissio oli asiasta eri mieltä ja muistutti CFI:lle, että syy-yhteyden olemassaolo vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vahinkoanalyysissa keskitytään ensisijaisesti siihen, onko unionin tuotannonala toipunut aiemmasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamasta vahingosta ja jatkuisiko tai toistuisiko tämä vahinko, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Toisin kuin soijaproteiinia koskevassa tapauksessa, tässä tutkimuksessa on vahvistettu selkeä syy-yhteys asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, myös Yhdysvalloista tulevan tuonnin, ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Kuten edellä johdanto-osan 182 kappaleessa mainitaan, asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 15,8 prosentista 42,8 prosenttiin. Yhdysvalloista tulevan tuonnin markkinaosuus puolestaan kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 0 prosentista 20,6 prosenttiin. Myös asianomaisten kolmen maan vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat huomattavasti vähimmäistasoa suuremmat.

(186)

Muista kolmansista maista tuleva tuonti oli kalliimpaa kuin asianomaisista maista tuleva tuonti. Lisäksi muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni selvästi. Sen markkinaosuus oli 7,6 prosenttia vuonna 2021 mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla enimmillään vain 2,3 prosenttia. Tämän vuoksi komissio päätteli, ettei muista maista tuleva tuonti vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(187)

Yhteistyössä toiminut tuoja Union Invivo huomautti tutkimuksen aikana, että kun tuontivirrat Valko-Venäjältä vähenivät EU:n määräämien pakotteiden seurauksena, muista maista peräisin olevissa tuontivirroissa tapahtui muutoksia, ja että samaan aikaan unionin tuottajien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotanto oli vähäisempää. Komissio myönsi, että geopoliittisten syiden ja EU:n määräämien pakotteiden vuoksi Valko-Venäjältä tuleva urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti todella väheni merkittävästi. Komissio kuitenkin huomautti myös, että Valko-Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus vuonna 2021 oli 4,7 prosenttia, kun taas asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus samana vuonna oli yli kolme kertaa suurempi, 15,8 prosenttia. Lisäksi Valko-Venäjältä tuleva tuonti on vähentynyt 120 271 tonnia vuodesta 2021 (jolloin ei vielä ollut voimassa pakotteita), kun taas asianomaisista maista tuleva tuonti on samana ajanjaksona kasvanut 582 869 tonnia eli lähes viisi kertaa enemmän. Näin ollen Valko-Venäjältä tulevan tuonnin väheneminen ei selitä asianomaisista maista tulevan tuonnin voimakasta läsnäoloa markkinoilla ja sen merkittävää kasvua tarkastelujaksolla.

(188)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät tutkimuksen yhteydessä, että unionin tuottajien vahingollinen tilanne johtuu unionin tuotannonalan viennin vähenemisestä.

(189)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(190)

Viennin osuus unionin tuotannonalan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotannosta oli tarkastelujaksolla keskimäärin 16 prosenttia. Lisäksi vientimyynnin väheneminen oli – myös suhteellisesti tarkasteltuna – vähäistä verrattuna unionin myynnin vähenemiseen ja unionin tuotannonalan vientihinnat vaihtelivat ja toisinaan ylittivät sen kotimarkkinahinnat. Tämän perusteella komissio päätteli, ettei unionin tuottajien vientitoiminta vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(191)

CFI väitti, että unionin tuottajille mahdollisesti aiheutunut vahinko oli itse aiheutettua, koska jotkin unionin tuottajat ostivat urean ja ammoniumnitraatin seoksia asianomaisista maista. Tutkimuksessa todettiin, että otokseen valittu unionin tuottaja, johon CFI viittasi, oli vaikeiden markkinaolosuhteiden vuoksi poikkeuksellisesti ostanut pieniä määriä urean ja ammoniumnitraatin seosta voidakseen täyttää tiettyjä tilauksia. Näillä toimilla ei ollut sellaista merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan yleiseen vahingolliseen tilanteeseen, että syy-yhteys ei olisi niiden vuoksi ollut todellinen tai vahva. Näin ollen väite hylättiin.

(192)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, AFCOME-järjestö (26) ja Union Invivo totesivat vahingon johtuvan siitä, että (jotkin) unionin tuottajat maksoivat korkeaa hintaa kaasusta/energiasta ja/tai olivat liian riippuvaisia (sodankäynnin välineenä käytetystä) venäläisestä kaasusta ja/tai niillä oli tehottomia kustannusrakenteita, jotka rajoittivat niiden kykyä reagoida ulkoisiin häiriöihin, ja/tai niillä oli alhainen kapasiteetin käyttöaste ammoniakin tuotantolaitosten tilapäisten sulkemisten takia. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat lisäsivät, että jotkin näistä olosuhteista olivat ennennäkemättömiä ja poikkeuksellisia ja että on yhä epätodennäköisempää, että ne toistuisivat, vaikka päätelmien ilmoittamisen aikaan CFI katsoi unionin toimitusvaikeuksien olevan pikemminkin rakenteellisia. MHTL totesi, että olosuhteet, joissa unionin tuottajat tekivät negatiivista tulosta, olivat luonteeltaan poikkeukselliset ja että saatavilla olevat (pyynnössä esitetyt) tiedot viittasivat vahvasti siihen, että unionin tuotannonala oli hyvää vauhtia toipumassa ja että sen tilanne jatkaa paranemistaan. AFCOME, INOXA (27) ja Union Invivo toistivat päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että asianomaisilla mailla oli saatavillaan kaasua alhaisempaan hintaan kuin unionin tuottajilla. Lisäksi CFI väitti, että unionin lannoitesektorin suorituskyky heijastelee väitettyä laajempaa romahdusta EU:n maakaasuintensiivisillä teollisuudenaloilla, kuten teräs-, sementti-, lasi- ja paperiteollisuudessa, ja pyysi tutkimaan tätä.

(193)

Edellä esitetyt väitteet hylätään, koska riippumatta siitä, millainen tilanne muilla maakaasuintensiivisillä tuotannonaloilla kuin urean ja ammoniumnitraatin seosten sektorilla on, tasapuolisten toimintaedellytysten olisi joka tapauksessa pitänyt mahdollistaa urean ja ammoniumnitraatin seosten unionin tuottajille myyntihintojen korottaminen kestävälle tai kannattavalle tasolle, mikä ei toteutunut, kuten tämä tutkimus osoitti. On myös huomattava, ettei kaasun/energian hintojen ja kustannusten kehitys tarkastelujaksolla selitä pieneneviä voittoja tässä tapauksessa, sillä vuonna 2022, jolloin kaasun/energian hinnat ja kustannukset nousivat jyrkästi, unionin tuotannonalan toiminta oli kannattavaa. Kaasun hintaero unionin ja asianomaisten maiden välillä ei oikeuta todettuja polkumyyntikäytäntöjä.

(194)

MHTL kyseenalaisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen komission edellä esitetyn arvioinnin. Kyseisen osapuolen mukaan muutoin samanlaisten edellytysten vallitessa kaikissa olosuhteissa ei ole automaattisesti niin, että myyjä pystyy loputtomasti nostamaan myyntihintaansa omien kustannustensa kattamiseksi, koska muut rajoitukset vaikuttavat sen mahdollisuuteen nostaa hintoja. Tällaiset rajoitteet voivat liittyä esimerkiksi tuotteen kysyntään ja siihen, että myyjä saattaa menettää asiakkaitaan kilpailijoille. Komissio hylkäsi MHTL:n huomautukset todeten, että niissä ei oteta huomioon sitä, että tasapuolisten toimintaedellytysten vallitessa unionin tuottajien olisi pitänyt pystyä siirtämään kustannusten nousut hintoihin sen sijaan, että niille aiheutui tappiota, kun kaasun hinnat laskivat (tarkastelujakson jälkipuoliskolla).

(195)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, kulutus unionin markkinoilla väheni kaikkiaan 23 prosenttia. Kysynnän laskeva suuntaus on typpilannoitteiden kohdalla yleinen kehityskulku. Niiden kulutus on viime aikoina vähentynyt tasaisesti haastavien ilmasto-olosuhteiden, ympäristöä koskevien sääntelykehysten muuttumisen ja geopoliittisten tekijöiden vuoksi. Erityisesti urean ja ammoniumnitraatin seosten osalta on epäselvää, jatkuuko laskusuuntaus tulevaisuudessa. CFI totesi tulevien kehityssuuntausten osalta, että vaikka urean ja ammoniumnitraatin seosten kysyntä vaihteli vuosina 2020–2024, kysynnän ennustetaan kasvavan sekä maailmanlaajuisesti että unionissa. CFI ei kuitenkaan esittänyt määrällisiä arvioita kysynnän kasvusta.

(196)

CFI pyysi päätelmien ilmoittamisen jälkeen tutkimaan, johtuiko unionin tuottajien urean ja ammoniumnitraatin seosten myyntimäärän supistuminen unionissa kysynnän vähenemisestä ja johtiko unionin kulutuksen väheneminen siihen, että unionin tuottajien kapasiteetin käyttöaste laski, niiden oli vaikeampaa kattaa kiinteitä kustannuksia ja niiden kannattavuus heikkeni. Komissio muistuttaa tältä osin, että unionin kulutuksen kehitystä, kapasiteetin käyttöasteen kehitystä unionissa, unionin tuottajien myynnin kehitystä unionissa sekä niiden kannattavuuden kehitystä tarkastellaan edellä 5.2, 5.5.2.1, 5.5.2.2 ja 5.5.3.4 jaksossa.

(197)

Komissio totesi, että vaikka urean ja ammoniumnitraatin seosten kokonaiskulutus unionissa väheni tarkastelujaksolla, tuonti asianomaisista maista kasvoi kyseisenä ajanjaksona tasaisesti muun tuonnin ja unionin tuotannonalan myynnin kustannuksella. Sen vuoksi pääteltiin, että vaikka kysynnän kehitys saattoi mahdollisesti olla osasyynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, tämän vahingon pääasiallinen syy oli kuitenkin polkumyynnillä tapahtunut tuonti. Toisin sanoen unionin kulutuksen vähenemisellä ei ollut sellaista vaikutusta, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välinen syy-yhteys ei sen vuoksi olisi ollut todellinen tai vahva.

(198)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että asianomaisista maista tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle, joskin myös kulutuksen väheneminen saattoi osaltaan vaikuttaa tähän vahinkoon. Muiden tekijöiden ei todettu vaikuttaneen havaittuun vahinkoon.

(199)

Johdanto-osan 179 kappaleen mukaisesti komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista polkumyynnillä tulevasta tuonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(200)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: asianomaisten maiden tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, asianomaisista maista tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman polkumyyntitoimenpiteitä ja sen vaikutus unionin tuotannonalaan sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(201)

Komissio totesi, että edellä mainittujen tekijöiden analyysin tulos tukee selvästi päätelmää, jonka mukaan vahingon jatkuminen olisi todennäköistä. Kun näiden tekijöiden lisäksi otetaan huomioon, että asianomaisista maista tuli polkumyyntitullien käyttöönotosta huolimatta tarkastelujaksolla tuontia, voidaan päätellä selvästi, että jos toimenpiteitä ei uusita, vahinko toistuisi.

(202)

Kuten johdanto-osan 94, 99 ja 103 kappaleessa mainitaan, asianomaisissa kolmessa maassa on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Kaikilla asianomaisten maiden viejillä on valmiudet lisätä vientiään unioniin nopeasti, kuten tuonnin merkittävä kasvu kaikista kolmesta asianomaisesta maasta vuosina 2021 ja 2022 osoitti. Asianomaisten maiden käyttämättömäksi kapasiteetiksi arvioitiin yhteensä noin kaksi miljoonaa tonnia, mikä vastaa kahta kolmasosaa unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. On myös huomattava, että Venäjällä ja Trinidad ja Tobagossa eli niissä kahdessa asianomaisessa maassa, joilla käyttämätöntä kapasiteettia on eniten, ei joko ole lainkaan kotimarkkinoita urean ja ammoniumnitraatin seoksille tai niiden kotimarkkinat ovat hyvin pienet.

(203)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli 18 prosenttia Venäjältä tulevan tuonnin osalta, 12 prosenttia Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin osalta ja 3,5 prosenttia Yhdysvalloista tulevan tuonnin osalta. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, hintojen alittavuuden ja hinnankorotusten estymisen voitaisiin odottaa jatkuvan, mikä lisäisi entisestään unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Yhdysvaltojen osalta hinnan alittavuuden marginaali kasvaisi ja hinnankorotusten estymiseen liittyvät vaikutukset voimistuisivat, jos jäljempänä johdanto-osan 209 kappaleessa tarkoitetut olosuhteet toteutuisivat.

(204)

Kuten seuraavassa jaksossa selostetaan, yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat veivät urean ja ammoniumnitraatin seoksia muutamiin kolmansiin maihin ja tämän viennin hinnat riippuivat kulloinkin vallitsevista markkinaolosuhteista. Jos unionissa ei olisi voimassa polkumyyntitoimenpiteitä, asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin hinnat olisivat alhaisemmat ja houkuttelevammat. On syytä huomata, että CFI on ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, jolla oli merkittävät kotimarkkinat.

(205)

Venäjällä valtio on asettanut kaasun hinnat keinotekoisen alhaisiksi, ja tämän vääristymän ja kaasun tarkoituksellisen kaksoishinnoittelupolitiikan ansiosta venäläistä kaasua myydään Venäjän urean ja ammoniumnitraatin seoksia valmistavalle kotimaiselle tuotannonalalle keinotekoisen alhaiseen hintaan, samalla kun unioniin vietävän kaasun hinta pidetään erittäin korkeana. Kaasun kaksoishinnoittelupolitiikan vaikutuksia pahensi unionissa koettu ennennäkemätön kaasukriisi. Tämän perusteella on odotettavissa, että Venäjä jatkaa urean ja ammoniumnitraatin seosten vientiä alhaisilla, unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla.

(206)

Kuten edellä 4 jaksossa mainitaan, unionin markkinat ovat kokonsa ja hintojensa puolesta houkuttelevat. Urean ja ammoniumnitraatin seoksia käytetään vain läntisessä Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentiinassa ja Australiassa. Sitä myydään maailmanlaajuisesti vain 4–5 miljoonaa tonnia vuodessa. (28) Unioni on maailman toiseksi suurin urean ja ammoniumnitraatin seosten markkina-alue. CFI totesi, että vaikka urean ja ammoniumnitraatin seosten kysyntä vaihteli vuosina 2020–2024, kysynnän ennustetaan kasvavan sekä maailmanlaajuisesti että unionissa. Unionin markkinat ovat edelleen hintojen puolesta houkuttelevat, sillä unionissa on lannoitteita kuluttavia viljelijöitä, joilla on saatavillaan hyviä rahoituslähteitä sekä käytettävissään täsmälannoitustekniikoiden edellyttämää infrastruktuuria ja muita resursseja. Voimassa olevat toimenpiteet eivät estäneet asianomaisia maita kasvattamasta markkinaosuuttaan 37,7 prosentista 42,8 prosenttiin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson ja tämän tutkimuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(207)

Viejillä on yleensä vakiintuneet lannoitteiden jakelukanavat unionissa, mikä helpottaa vientiä logistisesti. Ne pystyvät lähettämään suuria vientimääriä unioniin nopeasti, mikä korostui erityisesti vuonna 2022, jolloin asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin määrä kasvoi noin 1,5-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2021. Venäjä asetti mineraalilannoitteille vientikiintiöitä loppuvuodesta 2021, mutta niiden täytäntöönpanolla ja laajentamisella ei ollut juurikaan vaikutusta vientimääriin. (29)

(208)

Urean ja ammoniumnitraatin seosten kulutus myös edellyttää erityistä infrastruktuuria, joka on jo olemassa unionissa mutta jota ei voida helposti luoda uusille markkinoille.

(209)

Lisäksi unionin markkinoiden houkuttelevuus lisääntyy, jos Yhdysvalloista tuotaviin urean ja ammoniumnitraatin seoksiin sovellettavat tullit alennetaan nykyisestä 6,5 prosentista nollaan. (30) Yhdysvalloista tulevan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin määrien voidaan odottaa kasvavan entisestään Yhdysvaltojen kauppapolitiikan äskettäisen muutoksen (31) myötä. Kyseisellä muutoksella poistetaan tullit, joita Yhdysvallat aikoi soveltaa tiettyjen tuotteiden tuontiin, urean ja ammoniumnitraatin seokset mukaan lukien. Tämä johtaa todennäköisesti kilpailun voimistumiseen Yhdysvaltojen urean ja ammoniumnitraatin seosten kotimarkkinoilla, minkä seurauksena Yhdysvaltojen kotimarkkinat todennäköisesti kyllästyvät ja urean ja ammoniumnitraatin seoksia aletaan ohjata Yhdysvalloista unionin markkinoille, joilla hinnat ovat korkeammat.

(210)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna.

(211)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat katsoivat, että unionin tuottajien tuotannon tai markkinaosuuden kasvu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2023 oli merkki unionin tuotannonalan toipumisesta. MHTL totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonalan toimintaedellytysten parantuneen sen myötä, että maakaasun hinnat ovat laskeneet tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. MHTL:n mukaan tämä kumoaa mahdolliset päätelmät unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon jatkumisen todennäköisyydestä. Edellä 5.5.2 ja 5.5.3 jaksossa esitetty analyysi huomioon ottaen nämä näkökohdat eivät kuitenkaan kumoa edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa esitettyä päätelmää.

(212)

Joka tapauksessa merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Erityisesti asianomaisista maista polkumyynnillä ja vahingollisin hinnoin tapahtuvan tuonnin jyrkkä kasvu on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteitä ei uusita. CFI kyseenalaisti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen molemmat nämä päätelmät siltä osin kuin on kyse Yhdysvalloista tulevasta tuonnista, sillä sen mielestä polkumyyntiä koskeva analyysi on virheellinen. CFI:n tältä osin esittämiä väitteitä käsitellään edellä 4.3.3 jaksossa. Komissio totesi, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan vahingollisen tuonnin jyrkkään kasvuun liittyvä riski on merkittävä, koska kyseisissä viejämaissa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. Lisäksi käytettävissä olevat vientihintatiedot viittaavat siihen, että urean ja ammoniumnitraatin seosten hinnat unionissa ovat jatkossakin houkuttelevat, kun otetaan huomioon, että mikään muu määräpaikka ei pysty ottamaan vastaan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unionissa myymää määrää. Kuten johdanto-osan 206 kappaleessa mainitaan, urean ja ammoniumnitraatin seoksia kuluttavia maita on hyvin vähän.

(213)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja muiden talouden toimijoiden edut.

(214)

Unionissa on noin 20 tiedossa olevaa urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajaa. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineet unionin tuottajat kattavat lähes 70 prosenttia unionin tuotantomäärästä. Yksikään tuottaja ei vastustanut tutkimusta.

(215)

Lannoitemarkkinat ovat tarjonnan ja hintavaihtelun osalta haastavat, ja urean ja ammoniumnitraatin seosten korkeat hinnat heikensivät voimassa olevien toimenpiteiden odotettua vaikutusta, minkä vuoksi toimenpiteet eivät johtaneet unionin tuotannonalan merkittävään toipumiseen. Toimenpiteiden kumoamisella olisi todennäköisesti kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska se johtaisi todennäköisesti asianomaisista maista tulevan vahingollisen tuonnin kasvuun, mikä puolestaan pienentäisi unionin tuotannonalan myyntimääriä ja alentaisi hintoja ja siten lisäisi unionin tuotannonalan taloudellisia tappioita ja heikentäisi entisestään sen investointimahdollisuuksia. Toimenpiteiden pitäminen voimassa puolestaan antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden jatkaa toimintaa, tarjota tarkastelun kohteena olevan tuotteen säännöllisiä toimituksia, säilyttää työpaikat, tehdä vihreitä investointeja ja nostaa kannattavuutensa kestävälle tasolle.

(216)

Saksalaisten viljelijöiden edustajat totesivat, että hiilirajamekanismin (32) myötä polkumyyntitulleista tulee tarpeettomia. Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska hiilirajamekanismilla ei puututa polkumyyntiin vaan torjutaan hiilivuotoa. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että hiilirajamekanismi pysäyttäisi urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin, joskin sillä voidaan kohtuudella odottaa olevan jonkinlainen jarruttava vaikutus, kuten AGPB (33) ja Union Invivo totesivat.

(217)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa vastasi kyselylomakkeeseen ja suostui toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa. Molemmat kannattivat toimenpiteiden uusimista Venäjältä tulevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin osalta geopoliittisista syistä.

(218)

Toinen yhteistyössä toimineista tuojista on jäseniään edustava osuuskuntien liitto, jonka osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen unionin markkinoista oli yli 20 prosenttia vuonna 2023. Urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti muodostaa kuitenkin vain pienen osan kyseisen tuojan toiminnasta. Toinen tuoja, joka on riippuvaisempi urean ja ammoniumnitraatin seoksiin liittyvästä liiketoiminnasta, mukauttaa myyntihintojaan urean ja ammoniumnitraatin seosten markkinoiden kehityksen mukaan. Nämä kaksi yhteistyössä toiminutta tuojaa tarjoavat laajan valikoiman palveluja ja/tai tuotteita, ja niillä on useita hankintalähteitä.

(219)

Toimenpiteiden jatkamisesta unionin tuojille mahdollisesti koituvat kielteiset seuraukset eivät kumoa niiden jatkamisen myönteistä vaikutusta unionin tuotannonalaan. Toimenpiteiden jatkamisen tarkoituksena on edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä, joista kaikki osapuolet voivat hyötyä. Lisäksi tuojat tarjoavat yleensä laajan lannoite- ja/tai palveluvalikoiman, ja niillä on useita hankintalähteitä. Useimmat osapuolet, kumpikin yhteistyössä toimiva tuoja mukaan luettuina, ilmoittivat, että urean ja ammoniumnitraatin seosten loppukäyttäjät eli maanviljelijät olisivat ainoita osapuolia, joihin toimenpiteistä johtuvat (mahdolliset) hintojen korotukset viime kädessä vaikuttaisivat.

(220)

Yksikään käyttäjien etua edustava osapuoli ei vastannut kyselylomakkeeseen.

(221)

Tutkimukseen ilmoittautui järjestöjä, jotka edustavat asianosaisia maatalousosuuskuntia ja/tai viljelijöitä unionin tasolla (Copa-Cogeca) ja Itävallassa, Belgiassa (Vallonia), Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Puolassa ja Portugalissa. Geopoliittisista syistä yksikään näistä järjestöistä ei vastustanut toimenpiteiden uusimista Venäjältä tulevan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin osalta. Ne kuitenkin vastustivat toimenpiteiden uusimista muista asiaomaisista maista tulevan urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnin osalta sillä perusteella, että toimenpiteet vahingoittavat viljelijöitä. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat esittivät samanlaisen näkemyksen ja toimittivat myös tähän liittyviä asiakirjoja. Eräät ranskalaiset osuuskuntia edustavat liitot/ryhmät, jotka toimivat hankinta-alustan roolissa ja ostavat maatalouden tuotantopanoksia viljelijöiden puolesta, huomauttivat toimenpiteiden kielteisistä vaikutuksista ranskalaisiin viljelijöihin ja valittivat, että maksamalla urean ja ammoniumnitraatin seoksista polkumyyntitulleja viljelijät joutuvat rahoittamaan sen, että EU:n alueella ei esiinny riittävästi kaasua.

(222)

Viljelijöitä edustavat järjestöt väittivät, että viljelijöille (ja/tai muille talouden toimijoille) on tarjolla vain rajoitetusti tai niille ei ole tarjolla lainkaan korvaavia tuotteita, sillä unionissa ei tuoteta riittävästi typpilannoitteita. Jotkin osapuolten väitteensä tueksi esittämistä tietokokonaisuuksista, jotka koskivat urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotantoa unionissa, olivat kuitenkin puutteellisia.

(223)

Joissakin huomautuksissa korostettiin urean ja ammoniumnitraatin seosten kustannusten merkitystä maatiloilla (joskin niiden merkitys vaihteli määrällisesti osapuolesta toiseen (34)) ja/tai niissä todettiin, että viljelijät ovat kärsineet jo vuosia erinäisistä syistä (kuten heikoista sadoista, matalista myyntihinnoista, huonosta säästä tai kovasta markkinakilpailusta) ja että kyse on myös työpaikoista. Kyseisten osapuolten mukaan polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa pakottaisi jotkin viljelijät lopettamaan tuotantonsa ja/tai heikentäisi entisestään toimialaa, jolla markkinat ovat epävakaat, sillä viljelijät eivät voi siirtää kustannuksia eteenpäin, vaan niiden on pysyttävä kilpailukykyisinä globalisoituneilla markkinoilla. AGPB totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että unionissa on tuhansia erikoistuneita viljatiloja, jotka tarjoavat yhteensä tuhansia työpaikkoja, myös tuotantoketjun alku- ja loppupäässä. Yksikään osapuoli ei kuitenkaan määrittänyt, kuinka suureen määrään työpaikkoja toimenpiteiden uusiminen voisi vaikuttaa, tai vahvistanut tosiasiallisen näytön perusteella, voisivatko nämä työpaikat tai osa niistä olla toimenpiteiden vuoksi vaarassa ja/tai miksi näin olisi.

(224)

On totta, että toimenpiteiden vaikutus voi vaihdella maatilan tyypin tai viljelykäytännön mukaan, mutta kuten komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, urean ja ammoniumnitraatin seosten osuus maantalouden kokonaiskustannuksista unionissa on alle 1 prosentti. Tätä prosenttiosuutta ei kiistetty tässä tutkimuksessa. AGPB totesi päätelmistä esittämissään huomautuksissa, että kyseinen prosenttiosuus vastaa merkittävää määrää.

(225)

Toimenpiteistä johtuvalla mahdollisella hintojen nousulla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta unionin maatalousalaan kokonaisuudessaan eikä myöskään vehnän vientiin (kaikista viljelykasveista urean ja ammoniumnitraatin seosta käytetään unionissa eniten vehnän viljelyssä). Itse asiassa vehnän vienti unionista on kasvanut: kun vuosina 2021/2022 unionin vehnän vienti oli 32,3 miljoonaa tonnia, vuosina 2022/2023 se oli 35,1 miljoonaa tonnia ja vuosina 2023/2024 vehnää vietiin 38,9 miljoonaa tonnia. (35) Tältä osin AGPB totesi päätelmistä esittämissään huomautuksissa, että komissio oli jättänyt huomioimatta, että vehnän vienti unionista väheni vuonna 2024 monista eri syistä, muun muassa lannoitteiden hintojen nousun vuoksi, ja että monien erikoistuneiden viljatilojen tulot olivat vuosina 2024 ja 2025 negatiiviset. Komissio totesi AGPB:n jälkimmäisen väitteen olevan ristiriidassa sen esittämien huomautusten kanssa, joiden mukaan vehnän viennin kasvu vuosina 2021/2022, 2022/2023 ja 2023/2024 ei korreloinut lannoitteiden hintojen kanssa (lannoitteet ostetaan 18 kuukautta ennen sadonkorjuuta). Komissio myös muistutti alkuperäisessä tutkimuksessa tekemästään havainnosta, jonka mukaan maatalouden tuotantopanosten kustannusvaihtelujen ja viljelijöiden tulojen välillä ei ole korrelaatiota.

(226)

Koska urean ja ammoniumnitraatin seosta käytetään lannoitteena hyvin erilaisissa tilanteissa ja sen käyttö vaihtelee paljon viljelykasvista ja alueesta toiseen, komissio teki analyysinsa samalla tavalla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja keskittyi tarkastelemaan toimenpiteiden voimassa pitämisen mahdollista vaikutusta sellaisiin tavallisen vehnän viljelyyn erikoistuneisiin maatiloihin Ranskassa, joilla urean ja ammoniumnitraatin seosta käytetään ainoana typpilannoitteena (tavallinen vehnä on viljelykasvi, jonka viljelyyn urean ja ammoniumnitraatin seosta pääasiallisesti käytetään, ja Ranska on unionin tärkein vehnäntuottajamaa). Tässä yhteydessä muistutetaan, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kulutetaan toiseksi eniten maailmassa Ranskassa ja että vuonna 2023 Ranskan osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutuksesta Euroopassa oli 52 prosenttia. (36)

(227)

Vuonna 2023 peltoviljelyyn erikoistuneilla tiloilla lannoitteiden osuus kaikista välipanoksista oli Ranskassa 22,7 prosenttia. (37) Kyseisenä vuonna niillä ranskalaisilla peltoviljelyyn erikoistuneilla viljelijöillä, joiden päätuote on vehnä eli joiden tuotannosta yli 30 prosenttia on vehnää, lannoitteiden osuus kokonaistuotantokustannuksista oli 27,3 prosenttia. Näiden tilojen kokonaistuotantokustannuksista urean ja ammoniumnitraatin seosten osuus oli noin 19,1 prosenttia, josta nykyiset polkumyyntitullit muodostavat 1,53 prosenttia. (38) Copa-Cogeca kiisti päätelmän, jonka mukaan polkumyyntitullien osuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 1,53 prosenttia, mutta ei esittänyt vaihtoehtoista laskelmaa.

(228)

Näin ollen komissio päätteli, että kun ei oteta huomioon lukuisia muita viljelijöiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä, urean ja ammoniumnitraatin seoksia koskevien nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kustannusvaikutukset viljelijöihin jäivät pahimmassakin tapauksessa vähäisiksi, etenkin kun otetaan huomioon myös se, että monet unionin tilat viljelevät myös muita viljelykasveja. AGPB ilmaisi päätelmistä esittämissään huomautuksissa olevansa eri mieltä tästä päätelmästä sillä perusteella, että tarkastellut tilat olivat viljoihin ja öljysiemeniin (eivät muihin viljelykasveihin) erikoistuneita tiloja. Komissio ei kuitenkaan katso, että erikoistuminen tiettyihin kasveihin sulkisi pois muut tulot. (39) Kaiken kaikkiaan ei voida kiistää, että edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainittujen 1,53 prosentin kustannusten perusteella urean ja ammoniumnitraatin seoksia koskevien nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutukset viljelijöihin ovat pahimmassakin tapauksessa vähäiset.

(229)

Viljelijöitä edustavat järjestöt, yhteistyössä toimineet unionin tuojat ja CFI kannattivat toimenpiteiden uusimista Venäjän osalta sen perusteella, että unioni haluaa vähentää riippuvuutta Venäjästä maatalouden kriittisten tuotantopanosten osalta, ja koska Venäjä muuntaa kaasua typpilannoitteiksi voidakseen kiertää EU:n pakotteita. (40) Komissio totesi, että vuodesta 2022 alkaen geopoliittisista syistä on otettu käyttöön useita erilaisia Venäjän vastaisia toimenpiteitä. Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin oleviin typpipitoisiin kemiallisiin lannoitteisiin, urean ja ammoniumnitraatin seokset mukaan lukien, on sovellettu lisämaksuja heinäkuusta 2025 alkaen. (41)

(230)

Viljelijöitä edustavat järjestöt, yhteistyössä toimineet etuyhteydettömät tuojat ja yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat toimenpiteiden uusimista muiden maiden kuin Venäjän osalta sen perusteella, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia tarvitaan, jotkin unionin ulkopuoliset toimittajat eivät ole enää käytettävissä, unionin tuotanto ei pysty vastaamaan kotimarkkinoiden kysyntään, useat unionin tuottajat myyvät ainoastaan omille paikallisille markkinoilleen, urean ja ammoniumnitraatin seosten toimitusketjussa on häiriöitä ja/tai unionin tuottajat keskittyvät muihin lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin kuin tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen. MHTL huomautti olevansa pohjimmiltaan sveitsiläisen yrityksen tuotantolaitos ja tehneensä useissa jäsenvaltioissa merkittäviä investointeja varastointikapasiteettiin ja pyysi, että se nähtäisiin unionin tuotannonalaa täydentävänä luotettavana hankintalähteenä, joka toimii ystävällismielisessä ja poliittisesti vakaassa unionin kumppanivaltiossa, kun taas unionin poliittisia suhteita Venäjään ja Yhdysvaltoihin leimaa yhä kasvava epävakaus.

(231)

Copa-Cogeca totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että ravinteiden kohtuuhintaisuuteen kohdistui painetta vuonna 2025. AFCOME puolestaan mainitsi urean ja ammoniumnitraatin seosten tarjonnan supistuneen vuoden 2025 puolivälissä. AGPB mainitsi samanlaisia huolenaiheita ja lisäsi, että Yhdysvaltojen uusi lainsäädäntö saattaa houkutella viemään lannoitteita Yhdysvaltoihin (mikä olisi unionin kannalta vahingollista). Jotkin osapuolet, kuten INOXA, totesivat, että unionin tuottajilla on rakenteellisia ongelmia, joiden vuoksi ne eivät kykene tyydyttämään kysyntää etenkään Ranskassa.

(232)

Komissio hylkäsi edellisissä kahdessa johdanto-osan kappaleessa esitetyt väitteet. Osa huomautuksista oli liian yleisluonteisia – ne koskivat lannoitteita yleisesti mutta eivät välttämättä urean ja ammoniumnitraatin seoksia. Komissio katsoi, että hankintalähteitä on kaiken kaikkiaan riittävästi, sillä käytettävissä on useita unionin tuottajia sekä tuontilähteitä. Voimassa olevat toimenpiteet eivät estäneet asianomaisia maita kasvattamasta markkinaosuuttaan 37,7 prosentista 42,8 prosenttiin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson ja tämän tutkimuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Polkumyyntikäytäntöjä ei voida perustella sillä, että i) unionin tuotanto oli tilapäisesti rajoittunutta ja toimitusketjussa oli joitakin häiriöitä, ii) jotkin unionin tuottajat olivat hetkellisesti vähemmän kustannustehokkaita kuin muut unionin tuottajat tai unionin ulkopuoliset tuottajat ja/tai iii) kaikki unionin tuottajat eivät myy tuotantoaan siihen jäsenvaltioon, joka kuluttaa eniten urean ja ammoniumnitraatin seoksia unionissa. Tutkimus osoitti, millaisia hyötyjä unionille koituu siitä, että haastavilla ja jatkuvasti muuttuvilla maailmanmarkkinoilla säilytetään mahdollisuus käyttää useita hankintalähteitä, unionin urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajat mukaan lukien, sen sijaan, että lisättäisiin riippuvuutta kolmansista maista, jotka noudattavat hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja/tai joilla on suurempi hiilijalanjälki. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuottajilla (joista osa pystyy kohdentamaan kapasiteettiaan strategisesti typpilannoitteiden tiettyjen muotojen tuotantoon) on tarvittava kapasiteetti ja edellytykset lisätä urean ja ammoniumnitraatin seosten tuotantoa, kunhan varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, ja täyttää viljelijöiden ja viljelijäjärjestöjen tarpeet (tässä yhteydessä muistutetaan, että viljelijät ja viljelijäjärjestöt itse esittivät tutkimuksen aikana toiveen, että käytettävissä olisi monipuolisempi valikoima urean ja ammoniumnitraatin seosten hankintalähteitä). MHTL katsoi päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa edellä esitetyn väitteen olevan ristiriidassa komission muiden aloitteiden kanssa, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/1227 (42) johdanto-osan 9 kappaleessa selitettyjen, sovellettavien tariffien asteittaiselle korottamiselle esitettyjen perustelujen kanssa. Komissio kuitenkin katsoi kaikkien eri aloitteidensa olevan keskenään johdonmukaisia ja huomautti, että MHTL:n mainitsemassa johdanto-osan 9 kappaleessa katsottiin selvästi, että tariffien asteittainen korottaminen lisäisi tuotantoa unionissa.

(233)

MHTL kehotti päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissiota varmistamaan huolellisesti ulkoisen toimintansa johdonmukaisuuden sekä kumoamaan toimenpiteet Trinidad ja Tobagon osalta. CFI puolestaan pyysi kumoamaan toimenpiteet Yhdysvaltojen osalta. Komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina, koska osapuolet eivät perustelleet niitä täsmällisesti ja riittävästi. Itse asiassa nämä väitteet perustuivat pääasiassa kyseisten osapuolten muihin väitteisiin, jotka liittyivät perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisiin kumulatiivisen arvioinnin edellytyksiin. Kuten 5.3.1 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että Venäjältä, Trinidad ja Tobagosta ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, samoin kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset olivat samanlaiset. Näin ollen ei ole perusteita sulkea mistään asianomaisesta maasta tulevaa vientiä tämän menettelyn ja sen aiheena olevien toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

(234)

Union Invivo väitti, että tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta on tullut kallis typpilannoitteen muoto ja että toimenpiteiden uusiminen vaikuttaa kielteisesti typpiliuosten jakeluketjussa toimiviin sidosryhmiin. Tähän liittyvää väitettyä haittaa ei ollut mahdollista määrittää määrällisesti. Komissio hylkäsi tämän väitteen. Yksikään satamissa tapahtuvaa varastointitoimintaa, jakelijoita, maatiloja tai ruiskutus- ja säiliöautoyrityksiä edustava osapuoli ei vastannut kyselylomakkeeseen eikä toimittanut muita tähän liittyviä todennettavissa olevia tietoja.

(235)

MHTL väitti, että alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönotto vaikutti merkittävästi unionin jatkojalostusteollisuuteen lisäämällä kustannuksia ja vaarantaen siten jatkojalostusteollisuuden toimijoiden elinkelpoisuuden. Komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana.

(236)

AFCOME totesi, että tarjonnan monipuolistamiseksi olisi järkevämpää tuoda unioniin valmista urean ja ammoniumnitraatin seosta eikä pelkästään sen tuotantoon käytettävää kaasua. Union Invivo totesi, että CNG-pohjaisten (43) urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonti rasittaa ympäristöä vähemmän kuin urean ja ammoniumnitraatin seosten valmistaminen unionissa sinne tuodusta LNG:stä (44), koska urean ja ammoniumnitraatin seosten valmistaminen LNG:stä tuottaa 16 prosenttia enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin niiden valmistaminen CNG:stä. Lisäksi Union Invivo totesi, että tarjontaa unionissa olisi monipuolistettava parantamalla joko kaasun tai siitä synteettisesti valmistettujen valmiiden tuotteiden tarjontaa. Komissio myöntää, että urean ja ammoniumnitraatin seosten ympäristövaikutukset riippuvat käytetyistä raaka-aineista, mutta se hylkäsi väitteen siltä osin kuin on unionin edun mukaista säilyttää unionissa useita kaasuntoimituslähteitä ja urean ja ammoniumnitraatin seosten hankintalähteitä, mukaan lukien unionin urean ja ammoniumnitraatin seosten tuottajat.

(237)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että toimenpiteet uhkaavat elintarviketurvaa ja elintarvikkeiden kohtuuhintaisuutta ja että elintarvikkeiden hintojen noususta ja pitkittyneen elinkustannuskriisin vaikutuksista kärsivät eniten kuluttajat. MHTL totesi tässä yhteydessä, että Yhdysvallat toimi järkevästi päättäessään elokuussa 2022 olla ottamatta käyttöön polkumyynti- ja tasoitustulleja Trinidad ja Tobagosta Yhdysvaltoihin tulevassa urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa. (45) Komissio hylkäsi nämä väitteet. Väitteissä ei perusteltu, millä tavoin nykyiset toimenpiteet vaikuttavat elintarviketurvaan ja elintarvikkeiden kohtuuhintaisuuteen sekä kuluttajiin. Mikään asiakirja-aineistossa ei osoittanut, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet elintarviketurvaan ja elintarvikkeiden kohtuuhintaisuuteen viimeisten viiden vuoden aikana. Yhdysvaltojen päätöksestä olla ottamatta käyttöön polkumyynti- ja tasoitustulleja vuonna 2022 todetaan, että kyseisen päätöksen taustalla olevat olosuhteet eroavat tämän tutkimuksen taustalla olevista olosuhteista. Komissio muistutti, että toimenpiteiden jatkamisen tavoitteena on saada aikaan tasapuoliset toimintaedellytykset, joista kaikki osapuolet voivat hyötyä.

(238)

CFI totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että viljelijöiden tilannetta olisi helpotettava alentamalla tuotantopanoskustannuksia, parantamalla tuotantopanosten saatavuutta ja vähentämällä strategista riippuvuutta venäläisistä tuottajista. Jotkin osapuolet, muun muassa Interore ja Copa-Cogeca, ilmaisivat huolensa useiden aloitteiden kumulatiivisesta vaikutuksesta maatalousalaan viitaten tässä yhteydessä hiilirajamekanismiin. INOXAn mukaan kaikki maksut (polkumyynti- ja muut tullit ja hiilirajamekanismista aiheutuvat maksut) yhdessä muodostavat yli 30 prosenttia maanviljelijöiden maksamasta typpilannoitteiden lopullisesta hinnasta. Lisäksi kyseinen osapuoli väitti, että toimenpiteiden pitäminen voimassa heikentäisi satoja ja viljan laatua. INOXAn ja CFI:n mielestä toimenpiteiden jatkaminen olisi ristiriidassa unionin strategisten tavoitteiden kanssa (tältä osin mainittiin yhteinen maatalouspolitiikka, Pellolta pöytään -strategia, avoimeen strategiseen riippumattomuuteen liittyvät tavoitteet ja/tai strategisten varastojen luominen). Komissio ei vahvistanut INOXAn mainitsemaa prosenttiosuutta, jolle ei esitetty perusteluja, mutta sekin myönsi, että INOXAn mainitsemat maksut vaikuttavat maataloussektorin kustannuksiin. Satoja ja viljan laatua koskevat väitteet komissio totesi perusteettomiksi. Lisäksi se totesi, että mainitut maksut palvelevat eri tavoitteita ja että polkumyyntitullit ovat tarpeellisia, sillä kaupan suojaaminen, lannoitteiden kestävän tuotannon säilyttäminen unionissa ja Venäjän Ukrainassa käymän perusteettoman hyökkäyssodan takia asetettavat pakotteet ovat kaikki unionin tärkeinä pitämiä näkökohtia.

(239)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa nykyisiä toimenpiteitä asianomaisista maista peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa.

(240)

AFCOME ja Union Invivo kyseenalaistivat tämä päätelmän paikkansapitävyyden todeten, että myös hiilirajamekanismin täytäntöönpano (ja AFCOMEn mukaan myös päästökauppajärjestelmän tarkistaminen) vaikuttaa viljelijöihin. Komissio totesi nämä väitteet ennenaikaisiksi ja perusteettomiksi ja hylkäsi ne.

(241)

Johdanto-osan 239 kappaleessa esitetystä päätelmästä huolimatta komissio kuitenkin myöntää maataloussektorin olevan tärkeässä roolissa unionissa, ja se panee merkille kyseisen sektorin kohtaamat moninaiset haasteet. Mikäli urean ja ammoniumnitraatin seosten hinta nousee huomattavasti korkeammalle tasolle kuin vuonna 2024 ja nykyisten toimenpiteiden vaikutus viljelijöiden kustannusrakenteeseen muuttuu kestämättömäksi, komissio aikoo harkita toimenpiteiden jättämistä soveltamatta väliaikaisesti perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(242)

AGPB totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei mahdollinen toimenpiteiden väliaikainen soveltamatta jättäminen johda mihinkään, koska markkinat eivät mukaudu, jos toimenpiteet ovat väliaikaisia. Komissio muistutti, että kaikkien – niin tilapäisten kuin pysyvämpien – toimien yhteydessä on otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat.

(243)

Viljelijöitä edustavat järjestöt kyseenalaistivat päätelmien ilmoittamisen jälkeen edellä esitetyn päätelmän vedoten urean ja ammoniumnitraatin seosten hintojen nousuun vuonna 2025 ja/tai viljan sekä urean ja ammoniumnitraatin seosten hintaeron vaihteluun. Komissio huomautti, että joidenkin huomautusten perusteluissa ei esimerkiksi esitetty lainkaan tarvittavia tietoja, joidenkin tietojen yhteydessä ei mainittu lainkaan lähdettä ja jotkin tietokokonaisuudet kattoivat vain osan vuodesta 2025. Siksi se totesi, etteivät tällaiset tiedot voi kumota sellaisen kattavan tutkimuksen päätelmiä, jossa havaittiin, että johdanto-osan 7 kappaleessa tarkoitettuina ajanjaksoina esiintyi polkumyyntiä ja aiheutui vahinkoa, ja jonka loppupäätelmänä vahvistettiin, että tuontiin liittyi vahingollisia polkumyyntikäytäntöjä, jotka todennäköisesti jatkuisivat, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(244)

Polkumyynnin jatkumista, vahingon jatkumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet asianomaisista maista tulevassa urean ja ammoniumnitraatin seosten tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(245)

Venäjään sovellettavien tullien erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Venäjältä peräisin olevaan tuontiin”.

(246)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(247)

Jos sellaisen venäläisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(248)

Tässä asetuksessa venäläisille yrityksille määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Venäjältä peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Venäjältä peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(249)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (46). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(250)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(251)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (47) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(252)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,