(1)

Venäjän Ukrainaan kohdistaman, ilman edeltävää provokaatiota aloittaman ja perusteettoman hyökkäyssodan aiheuttama intensiivisen sodankäynnin paluu vaikuttaa kielteisesti unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja edellyttää jäsenvaltioilta huomattavaa kapasiteetin lisäämistä puolustusvoimavarojensa vahvistamiseksi. Alueellisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden pitkän aikavälin heikentyminen edellyttää muutosta mittakaavaan ja vauhtiin, jolla Euroopan puolustuksen teknologinen ja teollinen perusta (EDTIB) kykenee kehittämään ja tuottamaan kattavasti sotilaallisia voimavaroja.

(2)

Versailles’ssa 11 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneet unionin valtion- tai hallitusten päämiehet sitoutuivat vahvistamaan Euroopan puolustusvoimavaroja. He sopivat puolustusmenojensa lisäämisestä, yhteistyön tehostamisesta yhteisten hankkeiden sekä puolustusvoimavarojen yhteishankintojen avulla, puutteiden korjaamisesta, innovoinnin edistämisestä sekä Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamisesta ja kehittämisestä.

(3)

Komissio sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, esittivät 18 päivänä toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista ja toivat esiin unionin puolustusalan rahoitus-, tuotanto- ja voimavaravajeet.

(4)

Tarkasteltuaan 11 päivänä maaliskuuta 2022 annetun Versailles’n julistuksen ja neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 2022 hyväksymän turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpanemiseksi tehtyä työtä Eurooppa-neuvosto painotti 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2023 antamissaan päätelmissä, että on tehtävä vielä enemmän, jotta voidaan saavuttaa unionin tavoitteet parantaa puolustusvalmiutta. Vahva, häiriönsietokykyinen, innovatiivinen ja kilpailukykyinen puolustusteollisuus on edellytys tällaisen valmiuden saavuttamiselle ja unionin puolustamiselle.

(5)

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 20 päivänä heinäkuuta 2023 asetuksen (EU) 2023/1525 (5), jonka tarkoituksena on tukea kiireellisesti Euroopan puolustusteollisuuden valmistuskapasiteetin lisäämistä, turvata toimitusketjut, helpottaa tehokkaita hankintamenettelyjä, korjata tuotantokapasiteetin puutteita ja edistää investointeja. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 18 päivänä lokakuuta 2023 asetuksen (EU) 2023/2418 (6), jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä hankintavaiheessa, jotta voidaan korjata yhteistyössä kiireellisimmät ja kriittisimmät puutteet ja varsinkin ne, jotka ovat seurausta reagoinnista Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan.

(6)

Asetus (EU) 2023/1525, jonka voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2025, ja asetus (EU) 2023/2418, jonka voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2025, suunniteltiin hätätoimiksi ja lyhyen aikavälin ohjelmiksi.

(7)

Tämän asetuksen olisi perustuttava asetuksiin (EU) 2023/1525 ja (EU) 2023/2418 ja laajennettava niiden toiminta-ajatusta pidemmällä aikavälillä ja jäsennellymmällä tavalla tarjoamalla rahoitustukea vuosiksi 2025–2027 Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukyvyn, reagointikyvyn ja valmiuksien vahvistamiseen, jotta voidaan varmistaa puolustustarvikkeiden saatavuus ja toimittaminen ennakoitavalla, jatkuvalla ja oikea-aikaisella tavalla. Nykyisen turvallisuustilanteen valossa vaikuttaa tarpeelliselta laajentaa kyseistä unionin tukea, jotta voidaan kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön laajemman puolustustarvikkeiden valikoiman hankkimiseksi.

(8)

Eurooppa-neuvosto päätti 23 päivänä kesäkuuta 2022 myöntää ehdokasmaan aseman Ukrainalle, joka ilmaisi vahvan tahtonsa sitoa jälleenrakentaminen unionin jäsenyyteen tähtääviin uudistuksiin. Eurooppa-neuvosto päätti 15 päivänä joulukuuta 2023 aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa ja ilmoitti, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen sitoutuneet pitkällä aikavälillä ja yhdessä kumppaneidensa kanssa osallistumaan Ukrainalle annettaviin turvallisuussitoumuksiin, jotka auttavat Ukrainaa puolustautumaan, vastustamaan pyrkimyksiä horjuttaa vakautta ja estämään hyökkäyksiä tulevaisuudessa. Vahva tuki Ukrainalle on yksi unionin keskeisistä prioriteeteista, ja se ilmentää asianmukaisella tavalla unionin vahvaa poliittista sitoumusta tukea Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen.

(9)

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainan taloudelle, yhteiskunnalle ja infrastruktuurille ja erityisesti Ukrainan puolustuksen teknologiselle ja teolliselle perustalle aiheuttamat vahingot edellyttävät kattavaa tukea tämän perustan jälleenrakentamiseen. Tällainen tuki on välttämätöntä, jotta Ukrainalle voidaan antaa valmiudet pitää yllä keskeisiä valtion tehtäviä ja edistää maan nopeaa elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista, Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan yhdentymistä Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan sekä Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan mukauttamista Pohjois-Atlantin liiton (Nato) standardien ja muiden asiaankuuluvien normien täyttämiseksi. Ukrainan puolustuksen vahva teknologinen ja teollinen perusta on ratkaisevan tärkeä Ukrainan pitkän aikavälin turvallisuuden ja jälleenrakentamisen kannalta.

(10)

Unionin olisi tuettava taloudellisesti toimia, joilla tuetaan Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan vahvistamista. Tämän asetuksen mukaisella Ukrainan tukemiseen tarkoitetulla välineellä olisi erityisesti kannustettava jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä Ukrainan ja Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kanssa, jotta voidaan vahvistaa Ukrainan puolustusalan valmistuskapasiteettia ja edistää Ukrainan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta tehtäviä puolustustarvikkeiden yhteishankintoja. Tällainen tuki täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/792 (7) perustetusta Ukrainan tukivälineestä myönnettävää tukea sekä sotilaallista tukea, jota annetaan Ukrainalle neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/509 (8) perustetun Euroopan rauhanrahaston puitteissa ja jäsenvaltioiden antaman kahdenvälisen avun kautta. Lisäksi se on johdonmukaista suhteessa unionin jatkuvaan ja vankkumattomaan tukeen Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.

(11)

Venäjä on saatettava täyteen vastuuseen ja sen on maksettava massiivisista vahingoista, jotka sen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa räikeästi rikkova hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi tiiviissä yhteistyössä muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa pyrittävä edelleen kyseiseen tavoitteeseen unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti ottaen huomioon, että Venäjä rikkoo vakavasti Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdassa vahvistettua väkivallan käyttöä koskevaa kieltoa ja periaatetta, joka koskee valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvoite korvata aiheutettu taloudellisesti arvioitavissa oleva vahinko. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa koordinoiden on edistytty sen suhteen, miten yksityisten tahojen hallussa olevat, suoraan Venäjän valtion pysäytetyistä varoista peräisin olevat ylimääräiset tulot voitaisiin sovellettavia sopimusvelvoitteita noudattaen ja unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti ohjata Ukrainan, myös Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan, tueksi. Lisätukea voitaisiin saada siirtämällä unionille arvopaperikeskusten ylimääräiset käteisvarat, jotka ovat peräisin Venäjän valtion pysäytetyistä varoista saaduista odottamattomista ja ylimääräisistä tuloista tai muista asiaan liittyvistä unionin rajoittavista toimenpiteistä.

(12)

G7-maiden johtajien annettua vahvan sitoumuksensa auttaa Ukrainaa täyttämään kiireelliset lyhyen aikavälin rahoitustarpeensa sekä tukea Ukrainan pitkän aikavälin elpymisen ja jälleenrakentamisen painopisteitä Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 28 päivänä lokakuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/2773 (9), jolla perustettiin Ukrainan lainayhteistyömekanismi ja annettiin Ukrainalle poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua. Asetuksessa (EU) 2024/2773 säädetään, että kyseisen makrotaloudellisen rahoitusavun toimintapoliittisia ehtoja koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan sisällytetään sitoumus edistää yhteistyötä unionin kanssa Ukrainan puolustusteollisuuden elvyttämisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämiseen, jälleenrakentamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtäävien unionin ohjelmien sekä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

(13)

Ukrainan kanssa olisi tehtävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 114 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoitussopimus sellaisten tässä asetuksessa säädettyjen toimien täytäntöönpanemiseksi, jotka koskevat Ukrainaa tai Ukrainaan sijoittautuneita oikeussubjekteja, jotka saavat unionin rahoitusta. Ukrainan kanssa tehtävällä rahoitussopimuksella sekä unionin rahoitusta saavien Ukrainaan sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa allekirjoitetuilla sopimuksilla olisi varmistettava, että varainhoitoasetuksen 129 artiklassa säädettyjä velvoitteita noudatetaan.

(14)

Jotta voidaan rahoittaa toimia, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja valmiuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan nojalla, sekä toimia, joilla pyritään edistämään Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista, ottaen huomioon sen mahdollinen tuleva yhdentyminen Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan nojalla, tällä asetuksella olisi perustettava Euroopan puolustusteollisuusohjelma, jäljempänä ’EDIP-ohjelma’, jossa vahvistetaan edellytykset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan mukaiselle unionin rahoitustuelle, ja Ukrainan tukemiseen tarkoitettu väline, jossa vahvistetaan erityisedellytykset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan mukaiselle unionin rahoitustuelle.

(15)

EDIP-ohjelman olisi oltava johdonmukainen jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen painopisteiden, neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 (11) perustetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) puitteissa tehtävän jäsenvaltioiden yhteistyön, Euroopan puolustusviraston aloitteiden ja hankkeiden sekä unionin Ukrainalle antaman siviili- ja sotilaallisen avun kanssa. EDIP-ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Naton ja muiden kumppanitahojen asiaankuuluva toiminta, jos se palvelee unionin turvallisuus- ja puolustusetuja.

(16)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava kaudelle 2025–2027 rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 18 kohdan mukaisesti. On aiheellista sallia lisävarojen asettaminen EDIP-ohjelman ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen saataville, myös jäsenvaltioiden myöntämien lisärahoitusosuuksien kautta.

(17)

Eurooppa-neuvosto totesi heinäkuussa 2020 antamissaan päätelmissä, että monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisten ohjelmien kesto olisi pääsääntöisesti sovitettava monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kestoon. Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 päätyttyä alakohtaisille ohjelmille myönnettävä unionin rahoitus riippuu seuraavaa, vuodesta 2028 alkaen sovellettavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvotteluiden lopputuloksesta.

(18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (13) 73 artiklan 4 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia voitaisiin soveltaa edellyttäen, että hanke on kyseisessä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukainen sekä kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (14) vahvistettuun Euroopan aluekehitysrahaston ja asetuksessa (EU) 2021/1057 (15) vahvistettuun Euroopan sosiaalirahasto plussan soveltamisalaan. Näin voisi olla erityisesti silloin, kun olennaisten puolustustarvikkeiden tuotannossa on erityisiä markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita jäsenvaltioiden alueilla, erityisesti haavoittuvilla ja syrjäisillä alueilla, ja tällaiset resurssit edistävät sen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, josta ne siirretään. Asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti komission on tarkoitus arvioida jäsenvaltion toimittamat muutetut ohjelmat ja esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.

(19)

Kun otetaan huomioon tarve investoida paremmin ja yhdessä Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn, reagointikykyyn ja valmiuksiin puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamiseksi sekä Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämiseen, jälleenrakentamiseen ja nykyaikaistamiseen, jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten ja virastojen, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden kolmansien osapuolten olisi voitava osallistua EDIP-ohjelman ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen täytäntöönpanoon. Tällaiset rahoitusosuudet olisi pantava täytäntöön samojen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti, niiden olisi oltava varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a, d tai e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja niistä olisi ilmoitettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä varainhoitoasetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti päättää, miten EDIP-ohjelmaan tai Ukrainan tukemiseen tarkoitettuun välineeseen osoitetut määrät kohdennetaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita, asettavatko ne nämä varat kaikkien sellaisten yhteisöjen saataville, jotka ovat tämän asetuksen nojalla tukikelpoisia, ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksi vai lisäksi muiden jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan Ukrainan hyväksi. Tämä joustavuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja mahdollistaa varojen kohdentaminen sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää asetuksessa (EU) 2021/1060 tarjottua joustovaraa yhteistyössä hallinnoitavien määrärahojensa täytäntöönpanossa. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista siirtää tietty osuus yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa osoitetuista määrärahoista EDIP-ohjelmaan tai Ukrainan tukemiseen tarkoitettuun välineeseen asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetyin edellytyksin. Varat, joita ei ole sidottu vuoden 2028 loppuun mennessä, olisi voitava asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää takaisin yhteen tai useampaan rahoituslähteenä olevaan ohjelmaan asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetyin edellytyksin.

(21)

EDIP-ohjelman tavoitteet lisätä Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja valmiutta käynnistämällä ja vauhdittamalla teollisuuden mukautumista muuttuvan turvallisuusympäristön aiheuttamiin rakenteellisiin muutoksiin, myös puolustustarvikkeiden toimitusvarmuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa, voivat osaltaan edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (16) mukaisesti. Sen vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettuja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tämän asetuksen mukaisten teollisuuden vahvistamista koskevien toimien tukemiseen. Kyseistä mahdollisuutta olisi käytettävä siinä määrin kuin se edistää asetuksen (EU) 2021/241 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (17) 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavat uudistukset ja investoinnit pannaan täytäntöön kestävällä tavalla. Kaikki elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavat toimenpiteet on toteutettava sovellettavan unionin ja kansallisen ympäristösäännöstön mukaisesti, erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnin ja luonnonsuojelun osalta. Jotkin puolustusalan lopputuotteet ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne todennäköisesti vahingoittavat ympäristöä suoraan tai välillisesti. Sen vuoksi ei ehkä ole mahdollista soveltaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin, joilla tuetaan toimia tällaisiin tuotteisiin liittyvän teollisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi voisi olla aiheellista olla soveltamatta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, jos tuettu teollisuuden vahvistamista koskeva toimi koskee puolustustarvikkeita, komponentteja tai raaka-aineita, jotka on tarkoitettu tai joita käytetään yksinomaan puolustustarvikkeiden tuotantoon. Unionin turvallisuustilanne on heikentynyt jyrkästi, mikä on kasvattanut unioniin kohdistuvaa uhkaa. Tämä edellyttää välittömiä ja mittavia investointeja ja panostamista Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan häiriönsietokykyyn ja laajentamiseen, jotta voidaan vahvistaa sen kykyä valmistautua tuleviin toimituskriiseihin ja varmistaa puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimitus kaikkialla unionissa. Nykytilanteessa tämä on yleisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä tavoite, joka on ensisijainen muihin näkökohtiin verrattuna. Tässä yhteydessä on tarpeen estää häiriöt puolustusalan toimitusketjuissa erityisesti mahdollistamalla puolustustarvikkeisiin, komponentteihin ja raaka-aineisiin liittyvien teollisuuden vahvistamista koskevien toimien tukeminen tarvittaessa ilman ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseen liittyviä rajoituksia. Sen vuoksi jos jäsenvaltiot käyttävät elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun vapaaehtoisen rahoitusosuutensa tämän asetuksen mukaisiin teollisuuden vahvistamista koskeviin toimiin, kyseisiin toimiin ei saisi soveltaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio perustelee komission kanssa tekemässään rahoitusosuussopimuksessa, että ei ole mahdollista eikä asianmukaista varmistaa, että tämän asetuksen nojalla tuettavat toimet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.

(22)

Kolmansien maiden, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, olisi voitava osallistua EDIP-ohjelmaan assosioituneina maina sellaisen yhteistyön puitteissa, joka vahvistetaan Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (18), jossa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella.

(23)

Koska tällä asetuksella pyritään parantamaan unionin ja Ukrainan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta ja jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojelu ja saada unionin rahoitustukea EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä, tällaisen rahoitustuen saajien olisi oltava oikeussubjekteja, jotka ovat sijoittautuneet unioniin, assosioituneisiin maihin tai Ukrainaan, joiden johtorakenteet sijaitsevat niissä ja jotka käyttävät toimen toteuttamiseksi jäsenvaltion, assosioituneen maan tai Ukrainan alueella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta ja resursseja. Tällaisen rahoitustuen saajat eivät myöskään saisi olla muun assosioitumattoman kolmannen maan kuin Ukrainan eivätkä muun kolmannen maan yhteisön määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektiin joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Jos jäsenvaltiot, assosioituneet maat tai Ukraina saavat tällaista rahoitustukea yhteishankintoja varten, vastaavia perusteita olisi sovellettava hankintasopimusten toimeksisaajiin ja alihankkijoihin, jotta voidaan varmistaa, että niihin sovelletaan samoja edellytyksiä, samalla kun otetaan huomioon, että kyseiset toimeksisaajat ja alihankkijat eivät ole unionin rahoituksen saajia.

(24)

Tukikelpoisuusperusteissa olisi otettava huomioon olemassa olevat toimitusketjut ja teollinen yhteistyö muiden assosioitumattomien kolmansien maiden kuin Ukrainan kanssa ja mahdollistettava voimavaroihin liittyvien vaatimusten täyttäminen. Sen vuoksi yhteishankintaan, johon osallistuu yksi alihankkija, jonka osuus sopimuksen arvosta on 15–35 prosenttia ja joka ei ole sijoittautunut unioniin, assosioituneeseen maahan tai tapauksen mukaan Ukrainaan tai jonka johtorakenteet eivät sijaitse niissä, olisi tietyin edellytyksin voitava saada rahoitusta EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä.

(25)

Tietyissä olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan EDIP-ohjelman mukaisesti tukea saavaan toimeen osallistuvat oikeussubjektit käyttävät jäsenvaltion ja assosioituneen maan alueella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta tai resursseja eivätkä ole assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut oikeussubjekti, joka käyttää jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueen ulkopuolella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta tai resursseja tai joka on assosioitumattoman kolmannen maan tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava osallistua toimeen rahoituksen saajana, jos täytetään tiukat ehdot, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin, mukaan lukien hyvien naapuruussuhteiden periaate, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, myös Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan vahvistamisen näkökulmasta. Vastaavia poikkeuksia olisi myönnettävä Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä tuettaville toimille, jotta mahdollistetaan jäsenvaltion tai Ukrainan alueen ulkopuolella sijaitsevan infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttö sekä sellaisten unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistuminen, jotka ovat muun kolmannen maan kuin Ukrainan tai muun kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

(26)

Unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat assosioitumattoman kolmannen maan tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava olla unionin rahoituksen saajia, jos komission saataville asetetaan takeet, jotka jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon oikeussubjektit ovat sijoittautuneet, on hyväksynyt kansallisten menettelyjensä mukaisesti ja jos ne arvioidaan ennen unionin rahoituksen myöntämispäätöstä. Tällaisia takeita olisi myönnettävä ainoastaan, jos tiukat edellytykset, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, täyttyvät ja säilyvät samanlaisina toimen koko keston ajan. Komission olisi ilmoitettava jäsenvaltioille, jotka kokoontuvat komiteana, oikeussubjekteista, joita pidetään tällaisen arvioinnin perusteella tukikelpoisina. Tukikelpoisuuden myöhempään arviointiin, joka johtuu muun muassa ilmoitetusta omistusoikeuden muutoksesta täytäntöönpanon aikana, liittyvät tiedot ilmoitetaan myös jäsenvaltioille, jotka kokoontuvat komiteana, jotta voidaan varmistaa avoimuus tukikelpoisuusedellytysten jatkuvan täyttymisen seurannassa. Assosioitumattomien maiden tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisöjen määräysvallassa olevien yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen osalta tällaisia tukikelpoisuusehtoja olisi sovellettava, kun kyse on unioniin sijoittautuneista oikeussubjekteista, jotka ovat muun assosioitumattoman kolmannen maan kuin Ukrainan määräysvallassa tai muun kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

(27)

Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukyvyn parantamiseksi, Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämisen, jälleenrakentamisen ja nykyaikaistamisen edistämiseksi sekä kyseisten puolustuksen teknologisten ja teollisten perustojen tuottamien puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamiseksi on tärkeää vahvistaa vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät unionissa ja assosioituneissa maissa tai tapauksen mukaan Ukrainassa tuotettuun arvoon. Näin parannetaan EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä saatavan unionin tuen tehokkuutta. Sen vuoksi toimissa, jotka saavat unionin rahoitusta EDIP-ohjelmasta tai Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä, unionin ja assosioituneiden maiden ulkopuolelta tai tapauksen mukaan Ukrainasta peräisin olevien komponenttien kustannusten olisi oltava enintään 35 prosenttia lopputuotteen komponenttien tai sellaisen tuotteen komponenttien, jonka tuotantokapasiteetin lisääminen saa unionin rahoitusta, arvioidusta arvosta. Tämän asetuksen tavoitteet saavutetaan entistä tehokkaammin, jos kyseisten komponenttien kustannukset ovat mainittua 35 prosentin kynnysarvoa alhaisemmat. Unionin rahoituksen saajia kehotetaan pyrkimään alentamaan vähitellen kyseistä prosenttiosuutta uusien tuotteiden osalta. Raaka-aineita ei pidetä komponentteina.

(28)

Kun otetaan huomioon tarve turvata jäsenvaltioiden asevoimien operatiiviset valmiudet ja jotta varmistetaan niiden mahdollisuus käyttää EDIP-ohjelmasta toteutetun toimen kattamia puolustustarvikkeita ilman kolmansien maiden asettamia rajoituksia, on tarpeen vahvistaa lisävaatimuksia, jotka liittyvät mahdollisuuteen päättää tällaisten puolustustarvikkeiden ominaisuuksien määrittelystä, mukauttamisesta ja kehittämisestä. Sen vuoksi unionin rahoituksen saajiin taikka tarvittaessa toimeksisaajiin tai toimeksisaajien konsortioon ei saisi soveltaa assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisöjen asettamia oikeudellisia tai sopimusperusteisia rajoituksia, jotka vaikuttavat niiden mahdollisuuteen päättää puolustustarvikkeen ominaisuuksien määrittelystä, mukauttamisesta ja kehittämisestä, myös sellaisten komponenttien korvaamisesta tai poistamisesta, joihin sovelletaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisöjen asettamia rajoituksia. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa olisi säädettävä erityisestä ja kohdennetusta poikkeuksesta kyseiseen vaatimukseen teollisten valmiuksien lisäämiseksi ampumatarvikkeiden ja ohjusten tuotannossa. Tällaiseen poikkeukseen olisi sisällyttävä se, että unionin rahoituksen saajat tai asianomaisten jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset voivat toimittaa komissiolle asianomaisen assosioitumattoman kolmannen maan tai assosioitumattoman kolmannen maan yhteisön oikeudellisesti sitovan sitoumuksen siitä, että saajat saavat edellä mainitun mahdollisuuden päättää. Saajien olisi toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen sitoumus pannaan täytäntöön. Jos saajat eivät toimistaan huolimatta ole saaneet tällaista mahdollisuutta päättää, toteutetaan varainhoitoasetuksen, erityisesti sen 132 artiklan, mukaisia korjaavia toimenpiteitä.

(29)

Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, EDIP-ohjelmasta tai Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä ei saisi tukea toimia, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto on sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä.

(30)

EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä olisi annettava rahoitustukea varainhoitoasetuksen mukaisesti toimiin, joilla osaltaan vahvistetaan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä, reagointikykyä ja valmiuksia tai Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista, jotta varmistetaan puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimitus. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustustarvikkeiden yhteishankintaa koskeva oikeussubjektien yhteistyö ja toimet, joilla pyritään nopeuttamaan puolustustarvikkeiden, komponenttien ja vastaavien raaka-aineiden tuotantokapasiteetin rakennemuutoksiin mukautumista. Tähän voisi sisältyä puolustustarvikkeiden varaamista koskeva teollisuuden koordinointi, puolustustarvikkeiden valmistukseen osallistuvien yritysten rahoituksen saanti, valmistuskapasiteetin varaaminen (”valmiustilassa olevat tuotantolaitokset”) tai vanhentuneiden tuotteiden teolliset kunnostusprosessit, olemassa olevan tuotantokapasiteetin laajentaminen, optimointi, nykyaikaistaminen, käyttötarkoituksen parantaminen tai muuttaminen taikka uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto kyseisellä alalla. Lisäksi se voisi kattaa useita tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia lisätukitoimia, kuten henkilöstön koulutuksen, uudelleenkoulutuksen tai täydennyskoulutuksen.

(31)

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ja erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi unionin keskeisten turvallisuusetujen suojeleminen edellyttää, että hyväksytään puolustustarvikkeiden hankintaa koskevia erityistoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja varmistamaan Euroopan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta hankittujen puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimitus kaikkialla unionissa. Unionin keskeisten turvallisuusetujen suojeleminen edellyttää myös Ukrainan sekä maiden, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, osallistumista näihin toimenpiteisiin paitsi niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi ja sen vuoksi, että Ukraina on suoraan Venäjän sitä vastaan kohdistaman hyökkäyssodan kohteena, myös siksi, että ne ovat tiiviissä hankintakumppanuudessa unionin kanssa, mikä ilmenee erityisesti Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta (19) ja Euroopan talousalueesta tehdystä sopimuksesta.

(32)

Koska on tärkeää lieventää markkinoiden vääristymiä, komission olisi voitava periä takaisin unionin talousarviosta tuettujen menestyksekkäiden teollisuuden vahvistamista koskevien toimien tuottamat voitot suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 195 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseisessä voittojen takaisin perimisessä olisi otettava täysimääräisesti huomioon unionin tuen lisäksi kaikki saadut tulot, mukaan lukien tulot, jotka on saatu jäsenvaltioiden, Ukrainan ja kolmansien osapuolten tuesta toimelle. Takaisin perityt voitot olisi käytettävä uudelleen siten, että ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita.

(33)

Puolustusteollisuuden toiminnassa ei noudateta tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Kysynnästä vastaavat lähes yksinomaisesti valtiot, jotka myös valvovat kaikkea puolustustarvikkeiden ja -teknologian hankintaa, myös niiden vientiä. Teollisuus ei sen vuoksi tee merkittäviä omarahoitteisia teollisuusinvestointeja, vaan se tekee niitä ainoastaan sitovien tilausten seurauksena. Lisäksi Euroopan puolustuksen teknologisella ja teollisella perustalla on jatkuvia esteitä rahoituksen, myös yhteisrahoituksen, saannissa, erityisesti yksityisen rahoituksen saannissa investointeihin, sellaisten riskien vuoksi, joita markkinatoimijat liittävät tällaisiin investointeihin. Julkisten investointien vivuttaminen unionin puolustusteollisuuteen on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon pakottava tarve lisätä investointeja kyseisellä alalla. Tämä koskee erityisesti tukitoimia, jotka hyödyttävät Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa laajemmin esimerkiksi mahdollistamalla ja helpottamalla muita tässä asetuksessa säädettyjä toimia ja siten moninkertaistamalla mahdollisesti suurta vipuvaikutusta. Koska tukitoimia ei muuten toteutettaisi, on perusteltua, että poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 193 artiklan 1 kohdassa säädetään, EDIP-ohjelmasta myönnettävä unionin rahoitustuki kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista tukitoimien osalta.

(34)

Koska eri toimityypit ovat toisiaan täydentäviä ja välttämättömiä yhteistyön monimutkaisuuden kompensoimiseksi ja teollisuusinvestointien riskien vähentämiseksi unionin rahoitustuella, joka mahdollistaa puolustusteollisuuden nopeamman mukautumisen käynnissä olevaan markkinoiden rakenteelliseen muutokseen, on perusteltua, että merkittävä määrä, joka on vähintään 15 prosenttia EDIP-ohjelmalle osoitetuista rahoituspuitteista, varataan yhteishankintatoimeksi tarkoitettuihin toimiin ja että vähintään 30 prosenttia näistä rahoituspuitteista varataan teollisuuden vahvistamistoimiin. Teollisuuden vahvistamista koskeviin toimiin tarkoitetun unionin tuen olisi katettava enimmillään 35 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotta voidaan auttaa tuensaajia toteuttamaan toimia mahdollisimman pian, vähentää heidän investointiensa riskejä ja nopeuttaa siten olennaisten puolustustarvikkeiden saatavuutta.

(35)

Kun kyseessä ovat Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä rahoitettavat toimet, teollisuuden vahvistamiseen ja tukitoimiin, joissa on mukana Ukrainaan sijoittautuneita oikeussubjekteja, tarkoitetun unionin tuen olisi voitava kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotta voidaan ottaa huomioon Ukrainan puolustusteollisuuden monimutkaistuminen ja ympäristö, mukaan lukien Naton standardien ja muiden asiaankuuluvien normien noudattamisen tarve, sekä Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan liittyvät lisääntyneet riskit, ottaen huomioon tarve rakentaa uudelleen ja nykyaikaistaa teollisia valmiuksia häiriönsietokykyisellä tavalla.

(36)

Yhteishankintatoimet olisi rahoitettava tämän asetuksen nojalla avustuksina sellaisen rahoituksen muodossa, joka ei perustu kustannuksiin, vaan tulosten saavuttamiseen suhteessa yhteishankintaprosessin tehtäväkokonaisuuksiin, välitavoitteisiin tai tavoitteisiin, jotta saadaan aikaan tarvittava kannustava vaikutus.

(37)

EDIP-ohjelman mukaisen unionin rahoitusosuuden yhteishankintatoimiin, joiden tarkoituksena on kannustaa yhteistyötä, olisi oltava enimmillään 15 prosenttia yhteishankintasopimuksen arvioidusta arvosta. Koska Ukrainan kanssa tehtävät yhteishankinnat ovat yhä monimutkaisempia, Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen mukaisen unionin rahoitusosuuden olisi oltava enimmillään 25 prosenttia yhteishankintasopimuksen arvioidusta arvosta.

(38)

Jos EDIP-ohjelman tavoitteisiin liittyvät erityisedellytykset täyttyvät, yhteishankintatoimiin myönnettävän unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä olisi nostettava 25 prosenttiin yhteishankintasopimuksen arvioidusta arvosta, jotta voidaan kompensoida unionin sisäiseen tehostettuun rajatylittävään yhteistyöhön ja eurooppalaista puolustusmateriaaliohjelmaa varten tarkoitetun rakenteen (SEAP) yhteydessä tehtävään yhteistyöhön liittyvät erityiset monimutkaisuudet. Olisi myös otettava huomioon tarve vähentää asteittain strategisia riippuvuuksia, mikä oikeuttaa korottamaan rahoitusosuutta silloin, kun toimella tuetaan rajoituksettomien lopputuotteiden yhteishankintaa. Lisäksi kun otetaan huomioon Ukrainan ja Moldovan erityinen turvallisuustilanne Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi, on myös aiheellista säätää tällaisesta korotetusta rahoitusosuudesta sellaisissa tapauksissa, joissa tuettu toimi johtaa puolustustarvikkeiden lisämäärien yhteishankintaan näitä kahta maata varten. Lisäksi geopoliittinen tilanne, mukaan lukien Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, on altistanut unionin ja sen jäsenvaltiot suurelle tavanomaisten sotilaallisten uhkien toteutumisriskille, mikä on luonut tarpeen lisätä puolustusinvestointeja. Siksi on myös perusteltua säätää korotetusta, enimmillään 25 prosentin rahoitusosuudesta yhteishankintatoimille tapauksissa, joissa kyseisiin toimiin osallistuvien jäsenvaltioiden enemmistön puolustusalan investointimenot ovat yli 30 prosenttia niiden puolustusmenoista.Teollisuuden vahvistamista koskevien toimien osalta enimmäismäärä olisi voitava nostaa 50 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, jos suurin osa edunsaajista on jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneita pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, tai markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’midcap-yritykset’, tai jos toimet toteuttaa SEAP ja jos toimien osoitetaan edistävän uuden rajatylittävän yhteistyön luomista, kuten olemassa olevien toimitusketjujen maantieteellisen soveltamisalan laajentamista tai eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yhteisöjen välisen kaupan, yhteistyön tai yhteisten hankkeiden merkittävää lisäämistä tai olemassa olevien rajatylittävien verkkojen laajentamista siten, että vahvistetaan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan yleistä kapasiteettia ja häiriönsietokykyä, jos tähän sisältyy uuden infrastruktuurin, uusien laitosten tai uusien tuotantolinjojen rakentaminen tai jos tämä edistää kriisin kannalta olennaisten tuotteiden uuden valmistuskapasiteetin luomista tai olemassa olevan valmistuskapasiteetin vahvistamista. Lisäksi kun jäsenvaltiot nimenomaisesti päättävät myöntää rahoitusta EDIP-ohjelmaan ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden tai lisäksi muiden jäsenvaltioiden hyväksi, varainhoitoasetuksen 193 artiklan 1 kohdasta poiketen olisi oltava mahdollista lisätä joustavuutta ja sallia unionin rahoitusosuus teollisuuden vahvistamista koskeviin toimiin kattaen enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kyseistä mahdollisuutta olisi sovellettava myös tapauksiin, joissa elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettuja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia käytetään tällaisten toimien rahoittamiseen. Näin maksimoidaan toimien vaikutus ja tehokkuus.

(39)

Varainhoitoasetuksen 196 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi varainhoitoasetuksen 196 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Rahoitusnäkymien jatkuvuuden mahdollistamiseksi toimissa, joita olisi voitu tukea vuoteen 2024 asti asetuksen (EU) 2023/1525 tai asetuksen (EU) 2023/2418 nojalla myönnetyllä rahoituksella, rahoituspäätöksessä olisi annettava mahdollisuus – poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 196 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään – myöntää EDIP-ohjelman nojalla rahoitusosuuksia toimiin, jotka kattavat 5 päivästä maaliskuuta 2024 alkavan kauden ja joita ei ole saatettu päätökseen ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Kun otetaan huomioon EDIP-ohjelman ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen väliset yhteydet ja tarve tukea kiireellisesti Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan jälleenrakentamista, elvyttämistä ja nykyaikaistamista sekä kyseisen perustan mahdollinen tuleva yhdentyminen Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan, samaa poikkeusta olisi sovellettava Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen mukaisiin rahoitusosuuksiin. Samoja kustannuksia ei saisi missään olosuhteissa rahoittaa kahdesti unionin talousarviosta.

(40)

Hakijoiden tekemiä ehdotuksia arvioidessaan komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten kyseisillä ehdotuksilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Ehdotuksia olisi arvioitava erityisesti sen perusteella, miten niillä edistetään puolustusteollisuuden valmiuden ja häiriönsietokyvyn parantamista sekä rajatylittävää puolustusteollista yhteistyötä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Ukrainan välillä.

(41)

Kun otetaan huomioon riskit, jotka liittyvät unionin turvallisuustilanteen lisääntyneeseen heikkenemiseen, puolustusalan valmistuskapasiteetin kehittäminen kaikkialla unionissa on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot antavat panoksensa vahvaan Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan ja hyötyvät siitä. Teollisuuden vahvistamista koskevien toimien osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten asianomaiset toimet vaikuttavat teollisuuden häiriönsietokykyyn ja erityisesti puolustustarvikkeiden saatavuuden ja toimitusvarmuuden varmistamiseen kaikkialla unionissa vastauksena tunnistettuihin riskeihin, kuten suureen alttiuteen tavanomaisten sotilaallisten uhkien toteutumisriskille.

(42)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (20) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (21), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (22) ja (EU) 2017/1939 (23) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla, jäljempänä ’OLAF’, on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.Euroopan syyttäjänvirastolla, jäljempänä ’EPPO’, on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (24) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(43)

Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että EDIP-ohjelmaan osallistuvat assosioituneet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(44)

Neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (25) 85 artiklan nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet luonnolliset henkilöt, elimet ja laitokset voivat saada rahoitusta EDIP-ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon asianomainen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(45)

Unionin olisi määritettävä yhteistä etua koskevat eurooppalaiset puolustushankkeet, joihin toimet ja resurssit keskitetään ja joihin olisi kuuluttava teollisia yhteistyöhankkeita, joilla pyritään parantamaan Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa kaikkialla unionissa, samalla kun edistetään jäsenvaltioiden unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kannalta kriittisten sotilaallisten voimavarojen kehittämistä, mukaan lukien hankkeet, joilla varmistetaan pääsy kaikkiin operatiivisiin ympäristöihin. Koska yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden määrittämistä koskeva päätös on arkaluonteinen, kun otetaan huomioon sen mahdollinen vaikutus kansallisiin turvallisuusetuihin, ja koska on tärkeää varmistaa, että tällaiset hankkeet edistävät kaikkien jäsenvaltioiden puolustusvalmiutta, neuvostolle olisi siirrettävä valta hyväksyä komission ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksiä yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden määrittämiseksi. Ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten ehdottamista komission olisi otettava huomioon kaikkien jäsenvaltioiden näkemykset ja hanke-ehdotukset mahdollisista yhteistä etua koskevista eurooppalaisista puolustushankkeista. Tällaisia hanke-ehdotuksia valmistellessaan jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa osallistavalla tavalla, tarvittaessa Euroopan puolustusviraston tukemana. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot voivat yksilöidä yhteisen edun mukaisia kaksikäyttövoimavaroja. Siltä osin kuin kyseiset hanke-ehdotukset muuttuvat yhteistä etua koskeviksi eurooppalaisiksi puolustushankkeiksi, jäsenvaltioiden yksilöimiä kaksikäyttövoimavaroja voitaisiin kehittää unionia, sen toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja varten kyseisten yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden yhteydessä. Sen lisäksi, että yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden olisi oltava johdonmukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, voimavarojen kehittämissuunnitelma mukaan lukien, turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin tavoitteiden ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun yhteydessä havaittujen yhteistyömahdollisuuksien kanssa, niissä olisi otettava huomioon PRY:n puitteissa kehitetyt hankkeet, Euroopan puolustusviraston aloitteet ja Naton toteuttamat asiaankuuluvat toimet, kuten Naton puolustussuunnitteluprosessi. Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi, sen olisi tarvittaessa pyydettävä korkeaa edustajaa ja Euroopan puolustusvirastoa esittämään näkemyksensä, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus mainittujen painopisteiden ja tavoitteiden kanssa. Kyseiset näkemykset täydentävät jäsenvaltioiden toimittamia hanke-ehdotuksia koskevia tietoja. Neuvoston olisi voitava lisätä tai poistaa hankkeita tai tehdä muita muutoksia komission ehdotukseen täytäntöönpanosäädökseksi. Arvioidessaan ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi neuvoston olisi otettava huomioon hankkeen valmiusaste, sen ennakoitu vaikutus puolustusvalmiuteen ja osallistuvien jäsenvaltioiden lukumäärä.

(46)

Ukraina ja Ukrainan puolustuksen teknologinen ja teollinen perusta ovat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä kehittäneet erityistä asiantuntemusta puolustusteollisuuden hankkeista, myös yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kanssa. Tämä asiantuntemus voi olla ratkaisevan tärkeää yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden kehittämisessä ja tällaisen kehittämisen helpottamisessa ja siten osaltaan vahvistaa Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja edistää samalla jäsenvaltioiden unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kannalta kriittisten sotilaallisten voimavarojen kehittämistä. Sen vuoksi on aiheellista sallia tällaisissa tapauksissa Ukrainan osallistuminen yhteistä etua koskeviin eurooppalaisiin puolustushankkeisiin. Komission olisi tarkistettava, että kaikille jäsenvaltioille, assosioituneille maille ja Ukrainalle on tiedotettu uudesta hankkeesta ja että niille on annettu mahdollisuus osallistua. Koska komissiolla voi olla yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden täytäntöönpanon tukemiseen soveltuvaa asiantuntemusta, jonka avulla voidaan edistää Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä kaikkialla unionissa, on aiheellista sallia sen osallistuminen yhteistä etua koskeviin eurooppalaisiin puolustushankkeisiin, jos osallistuvat jäsenvaltiot sitä pyytävät.

(47)

Koska yhteistä etua koskevilla eurooppalaisilla puolustushankkeilla voi olla merkittävä vaikutus Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn ja teolliseen valmiuteen, EDIP-ohjelmasta olisi tuettava osallistuvien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden konsortioita niiden käyttöönotossa. Tällainen ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki olisi rajoitettava kyseisten konsortioiden toteuttamiin toimiin, jotka liittyvät puolustustarvikkeiden yhteishankintaan, puolustustarvikkeiden tuotantokapasiteetin rakennemuutoksiin ja niihin liittyviin tukitoimiin mukautumisen nopeuttamiseen, uusien puolustustarvikkeiden teolliseen kehittämiseen tai olemassa olevien tarvikkeiden parantamiseen sekä tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen ja hankintaan. Kun otetaan huomioon näiden hankkeiden erityinen laajuus, joka edellyttää ennennäkemätöntä jäsenvaltioiden ja teollisuuden välistä yhteistyötä ja koordinointia, ja kun otetaan huomioon osallistuville jäsenvaltioille ja assosioituneille maille aiheutuvat taloudelliset riskit, unionin rahoituksella olisi varainhoitoasetuksen 193 artiklan 1 kohdasta poiketen voitava kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tämä ei rajoita mahdollisuutta tukea taloudellisesti tiettyjä yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden toimia osana muita toimia edellyttäen, että ne täyttävät kyseisille toimille asetetut edellytykset eivätkä ole saaneet rahoitusta muista unionin ohjelmista varainhoitoasetuksen mukaisesti. Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden toimet ovat ohjelman tavoitteiden mukaisia, myös silloin, kun ne eivät saa unionin rahoitustukea. Näiden tavoitteiden noudattamisen valvonnan helpottamiseksi yhteistä etua koskeviin eurooppalaisiin puolustushankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle vuosittain yhteinen kertomus yhteistä etua koskevien eurooppalaisten puolustushankkeiden toimien täytäntöönpanosta. Neuvoston olisi voitava komission ehdotuksesta muuttaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään yhteistä etua koskevat eurooppalaiset puolustushankkeet, myös poistamalla kyseisiä hankkeita luettelosta. Yhteistä etua koskevaan eurooppalaiseen puolustushankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot voivat sen täytäntöönpanon edellyttämien toimien toteuttamiseksi tukeutua Euroopan puolustusviraston tai kansainvälisten järjestöjen, kuten puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) ja Naton logistiikka- ja hankintaviraston (NSPA), asiantuntemukseen ja hallinnollisiin valmiuksiin.

(48)

Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kyky varmistaa puolustustarvikkeiden saatavuus ajallisesti ja määrällisesti on olennaisen tärkeää sen kilpailukyvyn kannalta erityisesti silloin, kun turvallisuuteen liittyvät jännitteet ovat lisääntyneet. Tällaisina aikoina Euroopan puolustuksen teknologisella ja teollisella perustalla ei välttämättä ole tarvittavaa tuotantokapasiteettia jäsenvaltioiden kiireellisten tarpeiden täyttämiseksi eivätkä sen tuotteet ehkä ole jäsenvaltioille yhtä näkyviä kuin kolmansien maiden tai kolmannen maan yhteisöjen tarjoamat tuotteet. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä Euroopan sotilasalan myyntimekanismista, mukaan lukien toimenpiteet Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan tuottamien puolustustarvikkeiden markkinoille saattamisen nopeuttamiseksi helpottamalla puolustustarvikkeiden yhteishankintoja koskevia menettelyjä ja hyödyntämällä hankintasopimuksia, jotka hallitus on tehnyt toisen hallituksen kanssa.

(49)

Jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Ukrainan tai SEAPin olisi voitava perustaa, hallinnoida ja ylläpitää puolustusteollisuuden valmiusreservejä, jotka koostuvat puolustustarvikkeista, joita jäsenvaltiot, assosioituneet maat ja Ukraina voisivat helposti ostaa tai käyttää, kun tarkoituksena on Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukyvyn vahvistaminen ja Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan jälleenrakentaminen, elvyttäminen ja nykyaikaistaminen. Tällaiset reservit, jotka koostuisivat Euroopan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta tai Ukrainan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta hankittujen puolustustarvikkeiden varastoista, houkuttelisivat kysyntää ja lisäisivät ennustettavuutta puolustusalalla. Ne lähettäisivät myönteisen viestin unionin ja Ukrainan teollisuudelle ja kannustaisivat niitä tuottamaan puolustustarvikkeita ja investoimaan alan teollisten valmiuksien vahvistamiseksi. Lisäksi puolustusteollisuuden valmiusreservit parantaisivat puolustustarvikkeiden toimitusvarmuutta jäsenvaltioissa parantamalla tuotteiden saatavuutta ja lyhentämällä toimitusten läpimenoaikoja, myös toimituskriisitilanteissa. Jos tällaisia reservejä perustetaan SEAPin yhteydessä, EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä olisi voitava tukea puolustustarvikkeiden lisämäärien yhteishankintoja SEAPin toteuttamilla yhteishankintatoimilla sekä SEAPin perustamista ja toimintaa kyseisten reservien hallinnointia ja ylläpitoa varten.

(50)

Jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden tietoisuutta Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan sekä Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan tuotteiden saatavuudesta, EDIP-ohjelmasta olisi voitava tukea komissiota, kun se laatii Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan sekä Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kehittämien puolustustarvikkeiden yhden keskitetyn ja ajantasaisen luettelon, joka perustuu jäsenvaltioiden, Ukrainan ja talouden toimijoiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, jäljempänä ’Euroopan sotilasalan myyntiluettelo’. Tätä varten luettelossa olevien tuotteiden olisi oltava sellaisten talouden toimijoiden valmistamia, jotka ovat sijoittautuneet unioniin, assosioituneeseen maahan tai Ukrainaan ja joiden johtorakenteet ovat unionissa, assosioituneessa maassa tai Ukrainassa, ja näiden tuotteiden valmistukseen käytettävien infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien olisi sijaittava unionissa, assosioituneessa maassa tai Ukrainassa. Tätä luetteloa laatiessaan komission olisi kuultava Euroopan puolustusvirastoa ja otettava huomioon sen asiantuntemus.

(51)

Komission olisi muun muassa Euroopan puolustusrahaston yhteydessä InvestEU-rahoitusta yhdistävänä toimena perustetusta puolustusalan pääomarahoitusvälineestä saatujen kokemusten perusteella pyrittävä perustamaan erityinen väline, josta käytetään nimitystä ”rahasto puolustusalan toimitusketjun muutoksen vauhdittamiseksi” osaksi EDIP-ohjelmaa, jäljempänä ’FAST-rahasto’. FAST-rahasto olisi pantava täytäntöön käyttämällä välillistä hallinnointia. FAST-rahastolla vivutetaan ja vauhditetaan investointeja, joita tarvitaan unionin alueella unionin alueelle sijoittautuneiden pk-yritysten ja pienten markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pienet midcap-yritykset’, puolustusalan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi, ja vähennetään näiden investointien riskejä, ja tämä toteutetaan rahoitusta yhdistävänä toimena, josta tarjotaan tukea velka- tai pääomarahoituksen muodossa. Koska FAST-lainan mukaista tukea koskeva hakemus voi sisältää tietoja infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta tai resursseista, joita pk-yritys tai pieni midcap-yritys on käyttänyt puolustustarvikkeiden teollistamiseen tai valmistamiseen, tällaiseen tukeen on aiheellista soveltaa sääntöjä, joissa edellytetään, että tällaiset infrastruktuurit, välineet, omaisuus ja resurssit sijaitsevat jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella, joitakin kohdennettuja poikkeuksia lukuun ottamatta. FAST-rahasto olisi perustettava rahoitusta yhdistävänä toimena, esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (26) perustetun InvestEU-ohjelman puitteissa, tiiviissä yhteistyössä sen täytäntöönpanokumppanien kanssa.

(52)

FAST-rahastolla olisi oltava tyydyttävä kerrannaisvaikutus, joka vastaa velan ja pääoman yhdistelmää, ja sen olisi houkuteltava sekä julkisen että yksityisen sektorin rahoitusta. Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukyvyn parantamista koskevan yleistavoitteen edistämiseksi FAST-rahastosta olisi myös tarjottava tukea kaikkialla unionissa pk-yrityksille, mukaan lukien startup- ja scale-up-yritykset, ja pienille midcap-yrityksille, jotka ovat osa unionin puolustusalan toimitusketjua tai joilla on välittömiä suunnitelmia tulla osaksi sitä, jotka teollistavat tai valmistavat puolustustarvikkeita tai joilla on sitä koskevia välittömiä suunnitelmia ja joilla on vaikeuksia saada rahoitusta. FAST-rahastolla olisi myös vauhditettava investointeja puolustusteknologian ja -tarvikkeiden valmistukseen ja siten vahvistettava toimitusvarmuutta unionin puolustusteollisuuden arvoketjuissa.

(53)

Euroopan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta ja Ukrainan puolustuksen teknologisesta ja teollisesta perustasta tehtävien puolustustarvikkeiden yhteishankintojen määrän ja laajuuden lisääminen on tarpeen EDIP-ohjelman ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot voivat varainhoitoasetuksen 168 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti pyytää komissiota tekemään yhteishankintoja niiden kanssa, myös ennakkohankintasopimusten avulla, tai yhteishankintayksikkönä. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 168 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, assosioituneiden maiden olisi voitava pyytää komissiota osallistumaan yhteishankintoihin, koska tällaisesta mahdollisuudesta ei säädetä kyseisten maiden kanssa tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 168 artiklan 3 kohdassa säädetään, assosioituneiden maiden olisi yhdessä vähintään yhden jäsenvaltion kanssa voitava pyytää komissiota toimimaan yhteishankintayksikkönä, koska varainhoitoasetuksessa ei säädetä kolmansien maiden osallistumisesta tällaisiin toimiin.

Vastaavasti Ukrainan tukemiseen tarkoitettua välinettä sovellettaessa Ukrainan olisi voitava osallistua tällaisiin toimiin. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 168 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, Ukrainan olisi voitava yhdessä vähintään kahden jäsenvaltion kanssa pyytää komissiota osallistumaan yhteishankintoihin, koska tällaisesta mahdollisuudesta ei säädetä Ukrainan kanssa tehdyssä kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 168 artiklan 3 kohdassa säädetään, Ukrainan olisi samasta syystä yhdessä vähintään yhden jäsenvaltion kanssa voitava pyytää komissiota toimimaan yhteishankintayksikkönä. Edistääkseen kysynnän yhdistämistä yhteishankintojen tapauksessa komission olisi varmistettava, että tällainen hankintamenettely on avoin kaikille jäsenvaltioille ja tapauksen mukaan assosioituneille maille. Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan ja Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan valmistuskapasiteetin teollisen kasvun edistämiseksi komission olisi lisäksi helpotettava ostosopimusten tekemistä unionin kilpailu- ja hankintasääntöjen mukaisesti. Komission tuella toteutettavissa yhteishankinnoissa unionin talousarviota käytetään EDIP-ohjelman tai Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen tavoitteiden ja sovellettavien tukikelpoisuusperusteiden mukaisesti, ja sillä pyritään tukemaan puolustusteollisuuden toimitusketjujen valmistuskapasiteetin mukauttamista. Unionin talousarviosta annettava tuki voisi erityisesti vähentää riskejä, jotka liittyvät teollisiin investointeihin, kuten valmistuskapasiteetin lisäämiseen tai sopimuksen toteuttamisen varmistamiseksi tarvittavien työstökoneiden hankintaan, ja se olisi joka tapauksessa rajattava kattamaan ainoastaan puolustustarvikkeiden hankinnasta tai ylläpidosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset. Määräraha olisi sisällytettävä EDIP-ohjelman työohjelmiin ja Ukrainan tukemiseen tarkoitettuun välineeseen.

(54)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa tämän asetuksen soveltamiseksi komission tuella toteutettavista hankintamenettelyistä johtuvien hankintasopimusten välitön tekeminen ja toteuttaminen ennen niiden allekirjoittamista voisi olla perusteltua ottaen huomioon vallitseva geopoliittinen tilanne, erityisesti jos olosuhteiden vakavuus ja niiden vaikutukset unionin kansalaisten turvallisuuteen edellyttävät, että asianomaisen puolustustarvikkeen toimitukset on suoritettava asianmukaisesti ja viipymättä. Tätä nimenomaista tarkoitusta varten ja poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 175 artiklan 1 kohdassa säädetään, hankintasopimuksen toteuttaminen olisi voitava aloittaa ennen sopimuksen allekirjoittamista, jos hankintaviranomainen on asianmukaisesti dokumentoinut tällaisen toimenpiteen tarpeellisuuden.

(55)

Yhteistyöhön perustuvilla unionin puolustusmateriaaliohjelmilla on edessään merkittäviä haasteita, koska ne perustetaan useimmiten tapauskohtaisesti ja ne kärsivät monimutkaisuudesta, viivästyksistä ja kustannusten ylityksistä. Jotta tilanne voidaan korjata ja varmistaa jäsenvaltioiden jatkuva sitoutuminen puolustustarvikkeiden elinkaaren loppuun asti, unionin tasolla tarvitaan jäsennellympää lähestymistapaa. Kyseisen lähestymistavan toteuttamiseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksiä olisi tuettava ottamalla käyttöön uusi oikeudellinen kehys eli SEAP, jolla tuetaan ja vahvistetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä. Jotta SEAP voisi saavuttaa tavoitteensa eli edistää Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan ja tapauksen mukaan Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä, sen olisi mahdollistettava puolustustarvikkeiden yhteinen kehittäminen, elinkaarihallinta tai saatavuuden dynaaminen hallinta. SEAPien olisi voitava toteuttaa tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittavia lisätoimia, kuten toimia, jotka koskevat puolustustarvikkeisiin suoraan liittyviä infrastruktuureja. SEAP-kehyksen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisesti toteutettavien toimien olisi oltava toisiaan vahvistavia, erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Tällaiset toimet eivät myöskään saisi olla ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, mukaan lukien hyvien naapuruussuhteiden periaatteen noudattaminen.

(56)

Jäsenvaltioilla olisi SEAPien puitteissa oltava käytössään komission mahdollisesti tarjoamia standardoituja menettelyjä yhteistyöhön perustuvien puolustusmateriaaliohjelmien käynnistämisessä ja hallinnoimisessa, myös hankehallintoa, hankintoja, varainhoitoa ja raportointia koskevia suuntaviivoja. SEAP-kehyksen mukaisesti tehtävän yhteistyön olisi myös mahdollistettava neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (27) ja neuvoston direktiivissä (EU) 2020/262 (28) säädetyin edellytyksin vapautus arvonlisäverosta tai valmisteverosta, jos SEAP omistaa hankitut laitteet. EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä myönnettävien rahoitusosuuksien lisäksi SEAPien olisi voitava saada rahoitusosuuksia myös muista unionin ohjelmista edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä olisi sovellettava kyseessä olevalle toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen.

(57)

SEAPien olisi voitava jäsentensä yksimielisestä pyynnöstä laskea liikkeeseen arvopapereita sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa niillä on sääntömääräinen kotipaikka, jotta varmistetaan puolustusmateriaaliohjelmien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma ja talouden ohjausjärjestelmän noudattaminen. Unioni ei saisi olla vastuussa SEAPien liikkeeseen laskemista arvopapereista. Unionin rahoitusosuudet voisivat parantaa edellytyksiä, joilla jäsenvaltiot voivat rahoittaa puolustusmateriaaliohjelmia.

(58)

Tavoitteidensa saavuttamiseksi SEAPin olisi voitava siirtää yksi tai useampi tehtävistään valtuutussopimuksella yhdelle tai useammalle tukikelpoiselle yhteisölle, joka voi saada rahoitusta EDIP-ohjelman yhteishankintatoimien puitteissa. Erityisesti kansainvälisillä järjestöillä, kuten OCCAR ja NSPA, sekä Euroopan puolustusvirastolla on puolustusyhteistyön hallinnoinnissa resursseja, osaamista ja taitoja, jotka voisivat tuoda lisäarvoa SEAPeille. Jos SEAP siirtää tehtäviensä suorittamisen toiselle yhteisölle, sen olisi edelleen itse oltava vastuussa unionin oikeuden ja erityisesti tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa noudattamisesta. Sen olisi sen vuoksi varmistettava, että valtuutussopimus sisältää tällaiset velvoitteet, ja toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet niiden noudattamisen varmistamiseksi.

(59)

Jotta SEAPin perustamismenettely olisi tehokas, niiden jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai Ukrainan, jotka ovat halukkaita perustamaan SEAPin, on tarpeen toimittaa hakemus komissiolle, joka arvioi, ovatko SEAPin ehdotettu perussääntö tämän asetuksen mukainen. Tällaiseen hakemukseen olisi sisällyttävä ilmoitus jäsenvaltiolta, jossa SEAPin sääntömääräisen kotipaikan on määrä olla. Ilmoituksessa SEAP olisi tunnustettava sen perustamisesta lähtien direktiiveissä 2006/112/EY ja (EU) 2020/262 tarkoitetuksi kansainväliseksi elimeksi tai järjestöksi. Komission olisi arvioitava hakemus ilman aiheetonta viivytystä, mieluiten kahden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta. Komission olisi voitava pyytää Euroopan puolustusvirastoa tarjoamaan asiantuntemustaan tätä varten.

(60)

Avoimuuden vuoksi SEAPin perustamista koskevat täytäntöönpanosäädökset ja ilmoitukset, jotka koskevat päätöksiä purkaa SEAP ja niiden lakkauttamista, sekä kaikki ilmoitukset tilanteessa, jossa SEAP ei kykene maksamaan velkojaan, olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(61)

Jotta SEAP voisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti, sen olisi oltava oikeushenkilö siitä päivästä alkaen, jona SEAPin perustamista koskeva täytäntöönpanosäädös tulee voimaan, ja sillä olisi oltava laajin mahdollinen oikeuskelpoisuus kussakin jäsenvaltiossa. SEAPilla olisi myös oltava laajin mahdollinen oikeuskelpoisuus assosioituneissa maissa ja Ukrainassa tapauksissa, joissa ne ovat SEAPin jäseniä. Sen sääntömääräisen kotipaikan olisi oltava jonkin jäsenvaltion alueella.

(62)

Jäsenvaltiot, assosioituneet maat ja Ukraina voivat olla SEAPin jäseniä. SEAPin jäseninä olisi oltava vähintään kolme maata, joista vähintään kahden olisi oltava jäsenvaltioita.

(63)

SEAPin perussäännössä olisi SEAPin täytäntöönpanoa varten annettava tarkemmat määräykset, joiden perusteella komissio selvittää, onko hakemus tämän asetuksen sääntöjen mukainen. On tärkeää, että perussäännössä selvennetään, millaisilla hallinnollisilla valmiuksilla on tarkoitus varmistaa puolustustarvikkeiden käsittelyyn sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen noudattaminen. SEAPin jäsenten olisi voitava sopia yksimielisesti puolustustarvikkeiden vientiin sovellettavasta lähestymistavasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaista vientiä koskevien voimassa olevien unionin ja kansallisten sääntöjen soveltamista.

(64)

On tarpeen varmistaa, että SEAPilla on yhtäältä tarvittava joustavuus perussääntönsä muuttamiseksi ja että toisaalta tietyt olennaiset osat, erityisesti ne, jotka olivat välttämättömiä SEAPin aseman hyväksymiseksi, säilytetään tarvittavan unionin tason valvonnan avulla. Jos muutos koskee perussäännön olennaista osaa, komission olisi hyväksyttävä muutos ennen sen voimaantuloa. Kaikista muista muutoksista olisi ilmoitettava komissiolle. Lukuun ottamatta muutoksia, jotka koskevat mahdollista lähestymistapaa puolustustarvikkeiden vientiin, komissiolla olisi oltava mahdollisuus vastustaa muutosta, jos se katsoo, että tällaiset muutokset ovat tämän asetuksen vastaisia.

(65)

SEAPin olisi voitava hankkia puolustustarvikkeita omasta puolestaan tai jäsentensä nimissä tai puolesta. Tätä tarkoitusta varten SEAPeja olisi pidettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY (29) 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina kansainvälisinä järjestöinä. Sen vuoksi direktiiviä 2009/81/EY ei saisi soveltaa tällaisiin hankintoihin. Kun SEAP tekee hankintoja sellaisten jäsentensä puolesta, jotka ovat jäsenvaltioita tai tapauksen mukaan assosioituneita maita, direktiiviä 2009/81/EY ei saisi soveltaa tällaisissa tapauksissa, jos hankintamenettely edistää SEAPin tavoitteiden mukaisesti Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan ja tapauksen mukaan Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä. Direktiiviä 2009/81/EY ei myöskään saisi soveltaa hankintamenettelyihin, joita jäsenvaltiot toteuttavat tehdessään hankintoja SEAPin puolesta tai nimissä, koska tällaiset sopimukset olisi tehtävä SEAPin hankintasääntöjen mukaisesti. Jos jäsenvaltiot tai tapauksen mukaan assosioituneet maat hankkivat puolustustarvikkeita SEAPilta, hankintaa olisi pidettävä direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan f alakohdassa tarkoitettuna hankintasopimuksena, jonka hallitus on tehnyt toisen hallituksen kanssa. SEAPien olisi määriteltävä omat hankintasääntönsä noudattaen hankintoihin sovellettavia unionin primaarioikeuden periaatteita, erityisesti yhdenvertaisen kohtelun, avoimuuden, syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden periaatteita, sekä tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Jos SEAP antaa hankintatehtäviä yhdelle tai useammalle yhteisölle, sen olisi varmistettava, että sovellettavat hankintasäännöt ovat kyseisten periaatteiden mukaisia.

(66)

SEAPiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että SEAPin hankintapolitiikka on Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan tai Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä edistävän tavoitteen mukaista myös silloin, kun ne eivät saa unionin rahoitustukea. Tämä ei vaikuta erityisedellytyksiin, joita sovelletaan siinä tapauksessa, että SEAP saa unionin rahoitusta asiaankuuluvasta ohjelmasta.

(67)

SEAPin olisi vastattava veloistaan täyttääkseen tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja loogisena seurauksena siitä, että se on oikeushenkilö. Jotta SEAPin jäsenet voisivat löytää sopivat ratkaisut vastuunsa osalta, perussäännössä olisi voitava määrätä erilaisista vastuujärjestelyistä, jotka ylittävät jäsenten rahoitusosuuksiin rajoittuvan vastuun.

(68)

Jotta tämän asetuksen noudattamista voitaisiin valvoa riittävästi, SEAPin olisi toimitettava komissiolle vuosikertomuksensa ja kaikki tiedot olosuhteista, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa sen tehtävien suorittamisen. Jos komissio havaitsee vuosikertomuksesta tai muulla tavoin, että SEAP rikkoo vakavasti tätä asetusta tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, sen olisi pyydettävä SEAPilta tai sen jäseniltä selityksiä tai toimia. Jos korjaavia toimia ei toteuteta, komission olisi voitava äärimmäisissä tapauksissa kumota SEAPin perustamista koskeva täytäntöönpanosäädös, jolloin se panee vireille SEAPin purkamismenettelyn. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle koostettu vuosikertomus kaikkien aktiivisten SEAPien toiminnasta.

(69)

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän, ilman edeltävää provokaatiota aloitetun ja perusteettoman hyökkäyssodan seurauksena toimitusvarmuudesta on tullut yhä tärkeämpi tekijä jäsenvaltioiden puolustustarvikkeiden hankintapäätöksissä. Tämän seurauksena siitä, kykenevätkö unionin rajatylittävät toimitusketjut varmistamaan puolustustarvikkeiden keskeytymättömän jakelun, on tullut niiden kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva tekijä. Unionin laajuisen toimitusvarmuusjärjestelmän käyttöönotto voisi siten vaikuttaa myönteisesti Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn.

(70)

Asetuksen (EU) 2023/1525 hyväksymisen yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat 11 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa yhteisessä lausumassaan komissiota harkitsemaan sellaisen oikeudellisen kehyksen esittämistä, jolla pyritään varmistamaan toimitusvarmuus. Kyseisessä lausumassa myötäiltiin joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joissa kehotettiin luomaan kattava unionin laajuinen toimitusvarmuusjärjestelmä, sekä Euroopan parlamentin 8 päivänä kesäkuuta 2022 antamaa suositusta, jossa komissiota kehotettiin esittämään tällainen järjestelmä viipymättä.

(71)

Viimeaikaiset kriisit, kuten covid-19-pandemia ja tiettyjen puolustustarvikkeiden, erityisesti ampumatarvikkeiden, kysynnän jyrkkä kasvu ovat paljastaneet unionin toimitusketjuissa haavoittuvuuksia. Kyseiset kriisit ovat myös osoittaneet, miten häiriöt kyseisten tarvikkeiden tai niiden tuotannon kannalta kriittisten komponenttien tai raaka-aineiden tarjonnassa voivat haitata sisämarkkinoiden toimintaa. Kyseiset kriisit ovat korostaneet sitä todennäköistä riskiä, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön toisistaan poikkeavia toimia, mukaan lukien toimet varastojen säilyttämiseksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten ja puolustustarvikkeiden sertifiointiin liittyen, sekä koordinoinnin puutetta unionin tasolla, kun pyritään puuttumaan uusiin kriiseihin reagoimisen kannalta ratkaisevan tärkeiden tuotteiden sekä niiden tuotannon kannalta välttämättömien komponenttien ja raaka-aineiden pulaan. Tämä vaikeuttaa asianomaisten tuotteiden valmistamiseen tarvittavien tuotteiden, komponenttien ja raaka-aineiden saatavuutta ja hankkimista ja aiheuttaa näin ollen konkreettisen riskin haitasta kokonaisille tuotantoketjuille. On ratkaisevan tärkeää estää se, että jäsenvaltioiden väliselle rajatylittävälle kaupalle syntyy esteitä, jotka johtuvat kansallisen lainsäädännön eroista, sillä tällaiset erot rajoittaisivat kriittisten tuotteiden ja niihin liittyvien komponenttien ja raaka-aineiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja haittaisivat toimitusketjujen toimintaa. Nämä vaikeudet toimitusketjuissa ovat myös paljastaneet kriisinhallintavälineiden ja koordinointimekanismien puutteen, riittämättömän tietojenvaihdon sekä riittämättömän yleiskuvan unionin valmistuskapasiteetista, erityisesti puolustustarvikkeiden osalta.

(72)

Turvallisuustilanteen jatkuva heikkeneminen, johon liittyy kasvavia pitkän aikavälin uhkia, sekä puolustusteknologian ja -innovoinnin kehityksen nopeutuminen ja puolustusmenojen odotettavissa oleva kasvu todennäköisesti lisäävät puolustustarvikkeiden kysyntää ja pahentavat tällaisiin tarvikkeisiin liittyviä tulevia toimituskriisejä. On todennäköistä, että tällainen kasvanut kysyntä lisää unionin puolustustarvikkeiden toimitusketjuihin kohdistuvaa painetta, ja jos unionin tasolla ei hyväksytä asiaa koskevia puitteita, sen seurauksena kehitetään tai lisätään erilaisia kansallisia toimenpiteitä, joilla pulaan puututaan. Tämä puolestaan hankaloittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja sen myötä heikentää unionin ja sen jäsenvaltioiden puolustus- ja turvallisuusetuja.

(73)

Lisäksi nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö voi vaikuttaa moninaisiin muihin kriiseihin, kuten puolustusteollisuuteen kohdistuviin kyberhyökkäyksiin tai kriittisen infrastruktuurin laajamittaisiin häiriöihin, jotka edellyttäisivät nopeita ja määrätietoisia koordinoituja toimia, jotta voidaan estää vakavat häiriöt asiaan liittyvissä puolustusalan toimitusketjuissa. Koska puolustustarvikkeiden kysyntä kasvaa ja niihin liittyviin toimitusketjuihin kohdistuu entistä enemmän painetta, kyseisten toimitusketjujen luotettava toiminta on olennaisen tärkeää puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(74)

Kuten erittäin lyhyen aikavälin puolustushankintojen tarpeiden koordinointia käsittelevän yhteisten puolustushankintojen työryhmän työstä ja asetuksen (EU) 2023/1525 täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, unionin puolustusalan toimitusketjut ovat usein rajatylittäviä, erityisesti alemmilla tasoilla. On tärkeää välttää se, että puolustustarvikkeiden unionin laajuisten toimitusketjujen kasvava monimutkaisuus johtaa Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kokonaistuotantokapasiteetin ja toimitusketjujen vähäiseen näkyvyyteen ja jäsenvaltioiden kyvyttömyyteen tehdä tietoon perustuvia päätöksiä erityisesti toimituspulan korjaamiseksi tai sen riskin lieventämiseksi.

(75)

On olemassa konkreettinen riski, että kansallisella tasolla hyväksytyt toimitusvarmuutta koskevat toimenpiteet eivät riitä vastaamaan tehokkaasti haasteisiin tulevaisuudessa ja että yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla ottaa huomioon unionin laajuisiin puolustusalan toimitusketjuihin kohdistuvia rajatylittäviä vaikutuksia eivätkä käsitellä niitä asianmukaisesti. Lisäksi koordinoimattomilla kansallisen tason lähestymistavoilla, jotka koskevat erityisesti sertifiointia ja EU:n sisäisiä puolustustarvikkeiden siirtoja ja sotilaallisiin tarkoituksiin tehtyjen tilausten asettamista etusijalle, voi olla vakavia kielteisiä vaikutuksia puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden toimintaan, erityisesti koska ne luovat esteitä rajatylittävälle kaupalle ja pahentavat yleistä pulaa ja häiriöitä toimitusketjuissa.

(76)

Mainittujen haasteiden vuoksi on tarpeen ja asianmukaista perustaa unionin laajuinen toimitusvarmuusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa puolustustarvikkeiden toimitusvarmuutta, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja parantaa niiden kykyä selviytyä häiriöistä. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää säätää koordinointitoimenpiteistä ja varautua vaikutuksiin, joita tulevilla toimituskriiseillä on puolustustarvikkeiden sisämarkkinoihin, ja reagoida niihin; varmistaa sellaisten puolustustarvikkeiden, niiden komponenttien ja raaka-aineiden sekä niiden tuotannon kannalta kriittisten tuotteiden ja palvelujen toimitusvarmuus, joiden saatavuus on välttämätöntä sisämarkkinoiden ja niiden toimitusketjujen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja jotka on taattava toimituskriisiin puuttumiseksi, jäljempänä ’kriisin kannalta olennaiset tuotteet’; ja varmistaa puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, myös ehkäisemällä esteitä sille. Kyseisten toimenpiteiden olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan.

(77)

Direktiivi 2009/81/EY koskee muun muassa sellaisen asianmukaisen lainsäädäntökehyksen vahvistamista, joka on edellytys Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomiselle, hankintasopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamiseksi tavalla, joka täyttää jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimukset ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvat velvoitteet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä 2009/81/EY annetaan varsinkin kriisitilanteisiin puuttumiseksi erityissäännöksiä, joita sovelletaan kriisistä johtuvissa kiireellisissä tilanteissa, kuten tarjousten vastaanottamisen määräaikojen lyhentäminen ja mahdollisuus käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta hankintailmoitusta. Tietyissä kiireellisissä tapauksissa nämä säännöt saattavat kuitenkin olla riittämättömiä, erityisesti jos kriisistä johtuvaan kiireellisyyteen voidaan puuttua vain siten, että vähintään kaksi jäsenvaltiota osallistuu yhteishankintaan. Näissä tapauksissa usein ainoa ratkaisu kyseisten jäsenvaltioiden turvallisuusetujen varmistamiseksi on avata olemassa oleva puitejärjestely sellaisten jäsenvaltioiden hankintaviranomaisille, jotka eivät olleet sen alkuperäisiä osapuolia, vaikka kyseisestä mahdollisuudesta ei ollut määrätty alkuperäisessä puitejärjestelyssä. Koska näistä mahdollisuuksista ei säädetä direktiivissä 2009/81/EY tämän asetuksen voimaantulohetkellä, tässä asetuksessa säädetään mahdollisuudesta täydentää kyseisen direktiivin säännöksiä tai poiketa niistä kriisistä johtuvissa kiireellisissä tapauksissa edellyttäen, että puitejärjestelyn tehneen yrityksen suostumus saadaan.

(78)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan hankintasopimukseen tehtävät muutokset on rajoitettava tiukasti siihen, mikä on olosuhteiden kannalta ehdottoman välttämätöntä, samalla kun noudatetaan mahdollisimman suuressa määrin syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Tältä osin direktiivistä 2009/81/EY olisi voitava poiketa korottamalla puitejärjestelyssä määrättyjä määriä enimmillään 100 prosentilla kyseisen puitejärjestelyn arvosta, kun puitejärjestely avataan muiden jäsenvaltioiden hankintaviranomaisille, siltä osin kuin kyseinen korotus on ehdottoman välttämätön puitejärjestelyn avaamiseksi näille hankintaviranomaisille. Näiden lisämäärien osalta kyseisiin hankintaviranomaisiin olisi sovellettava samoja ehtoja kuin alkuperäisen puitejärjestelyn tehneeseen alkuperäiseen hankintaviranomaiseen. Lisäksi olisi toteutettava asianmukaisia avoimuutta koskevia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki asiasta mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet saavat siitä tiedon.

(79)

Jäsenvaltiot ovat viime vuosina osallistuneet yhä enemmän puolustusyhteistyöhön erityisesti lähentääkseen sotilaallisia voimavarojaan. Unionin prosessien, kuten puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun ja PRY:n, tarkoituksena on erityisesti tukea asiaankuuluvien painopisteiden täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään puolustusyhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa unionin tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Geopoliittisen ympäristön jatkuva heikkeneminen ja kansainvälisen ympäristön äärimmäinen epävakaus tekevät operatiivisen yhteistyön kehittämisestä entistäkin tarpeellisempaa. Jotta puolustusyhteistyö olisi tehokasta, voi olla tarpeen edellyttää, että yhteistyötä tekevien jäsenvaltioiden puolustusvoimat käyttävät täsmälleen samaa puolustustarviketta tai ainakin sellaisia tarvikkeita, jotka ovat niin lähellä toisiaan, että ne ovat keskenään vaihdettavissa. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion, joka osallistuu tällaiseen yhteistyöaloitteeseen tai liittyy tällaiseen yhteistyöaloitteeseen, joka ei rajoitu pelkästään yhteistyössä tehtäviin puolustustarvikehankintoihin, olisi sallittava poiketa avoimuutta ja kilpailua koskevista periaatteista ja tehdä hankintasopimus ilman edeltävää kilpailua tai ilman hankintailmoituksen julkaisemista kyseistä tuotetta valmistavan, Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan kuuluvan yrityksen kanssa edellyttäen, että tämä on tarpeen kyseisen puolustusyhteistyön toteuttamiseksi.

(80)

Kun otetaan huomioon turvallisuustilanne ja puolustustarvikkeiden sisämarkkinoilla ja niiden toimitusketjuissa vallitsevat ja ennakoitavissa olevat jännitteet ja pullonkaulat, jotka johtuvat erityisesti Euroopan unionin rajallisen valmistuskapasiteetin ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen tapahtuneen kysynnän rajun kasvun välisestä ristiriidasta, on tarpeen säätää toimenpiteistä, joiden avulla unioni voi ennakoida sellaisia puolustustarvikkeiden vakaviin toimitushäiriöihin liittyviä riskejä, jotka johtaisivat tai todennäköisesti johtaisivat toisistaan poikkeavien kansallisten toimenpiteiden hyväksymiseen, millä olisi vakava kielteinen vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, sekä varautua niihin ja lieventää niitä.

(81)

Unionin kyky ennakoida ja käsitellä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan vaikuttavia puolustustarvikkeiden toimituskriisejä riippuu unionin tason tietämyksestä ja valvonnasta, joka koskee tällaisten tuotteiden unionin toimitusketjujen rakennetta, vahvuuksia ja heikkouksia. Kun otetaan huomioon puolustusalan toimitusketjujen monimutkaisuus ja niissä vallitsevat nykyiset jännitteet ja riski pulan syntymisestä näissä toimitusketjuissa, on tarpeen säätää välineistä, joilla mahdollistetaan jatkuva koordinoitu lähestymistapa kriisin kannalta olennaisten tuotteiden unionin toimitusketjujen kartoittamiseen ja seurantaan. Tällaisen kartoituksen tuloksista saadaan myös tärkeää tietoa, jota hyödynnetään kehitettäessä unionin toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä, ja arvioitaessa unionin asemaa maailmanlaajuisissa puolustusalan toimitusketjuissa. Kartoituksessa ja seurannassa olisi tältä osin keskityttävä tuotteisiin, joihin liittyvät vakavat häiriöt tai välitön riski niiden esiintymisestä johtaisivat tai todennäköisesti johtaisivat toisistaan poikkeaviin kansallisiin toimenpiteisiin, millä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, erityisesti rajatylittävän kaupan esteiden muodossa.

(82)

Kartoitusta varten komission olisi laadittava luettelo kriisin kannalta olennaisista tuotteista, joka saatetaan säännöllisesti ajan tasalle ja jossa keskitytään mahdollisiin häiriöihin tai pullonkauloihin, jotka vaikuttavat tällaisten tuotteiden toimitusvarmuuteen. Komission suorittaman kyseisten tuotteiden yksilöimisen olisi perustuttava jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin, jotka perustuvat asiaankuuluvan valmistuskapasiteetin ja toimitusketjujen määrittämiseen. Aggregoitujen tietojen kattavuuden varmistamiseksi komission olisi ristiintarkastettava kyseiset tiedot käyttäen tähän tarkoitukseen saatavilla olevia tietoja sekä tarvittaessa tietoja, jotka on saatu yrityksille esitettyjen vapaaehtoisten tietopyyntöjen avulla.

(83)

Komission olisi säädettävä kehyksestä ja menetelmistä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden yksilöimiseksi. Kartoituksen tehokkuuden varmistamiseksi kyseinen kehys ja menetelmät olisi määriteltävä siten, että vältetään jäsenvaltioille aiheutuva tarpeeton hallinnollinen rasitus. Sen vuoksi niiden olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin kehyksiin ja menetelmiin, jotka jäsenvaltiot jakavat komissiolle. Kyseisessä kehyksessä ja kyseisessä menetelmässä olisi ensinnäkin keskityttävä olemassa oleviin pullonkauloihin puolustusalan toimitusketjuissa, ja niiden olisi johdettava valmistuskapasiteetin ja sen toimitusketjujen määrittämiseen.

(84)

Osana kartoitusta komission olisi myös määritettävä ja laadittava luettelo varhaisvaroitusindikaattoreista sellaisten tekijöiden tunnistamiseksi, jotka voivat häiritä tällaisten tuotteiden toimituksia, vaarantaa ne tai vaikuttaa niihin kielteisesti. Tällaisia indikaattoreita voisivat olla läpimenoaikojen epätyypilliset pitkittymiset, kriisin kannalta olennaisten tuotteiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden, välituotteiden ja inhimillisen pääoman tai asianmukaisten valmistuslaitteiden saatavuus, ennustettu kysyntä, normaalin hintavaihtelun ylittävät hinnankorotukset, onnettomuudet, hyökkäykset, luonnonkatastrofit tai muut vakavat tapahtumat, kauppapolitiikan, tullien, vientirajoitusten, kaupan esteiden ja muiden kauppaan liittyvien toimenpiteiden vaikutukset sekä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tärkeimpien toimittajien liiketoiminnan lopettamisen ja toimintojen ulkomaille siirtämisen tai niihin kohdistuvien yritysostojen vaikutukset. Komission seurantatoimissa olisi keskityttävä näihin varhaisvaroitusindikaattoreihin, ja niihin voi tarvittaessa sisältyä asiaankuuluville toimijoille esitettäviä vapaaehtoisia tietopyyntöjä.

(85)

Jotta voidaan minimoida seurantaan osallistuville yrityksille aiheutuva rasitus ja varmistaa, että hankitut tiedot voidaan koota mielekkäällä tavalla, komission olisi säädettävä standardoiduista ja turvallisista tiedonkeruukeinoista. Näillä keinoilla olisi varmistettava, että kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niin, että taataan liikesalaisuus ja kyberturvallisuus. Jotta voidaan rajoittaa kansallisiin hallintoihin kohdistuvaa taakkaa, jäsenvaltioiden olisi vastaavasti voitava pyytää komissiota suorittamaan niille annetut tehtävät puolustustarvikkeiden toimitusketjujen kartoittamiseksi.

(86)

Jäsenvaltioiden olisi komission yksilöimien kriisin kannalta olennaisten tuotteiden luettelon perusteella yksilöitävä alueellaan tällaisten tuotteiden tärkeimmät toimittajat. Luettelo näistä toimittajista olisi toimitettava komissiolle tehokkaan koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi unionin tasolla. Jotta voidaan tunnistaa kaikki tapahtumat, joilla voi olla kielteisiä ja pysyviä seurauksia näiden tuotteiden oikea-aikaiselle saatavuudelle ja toimituksille, ja raportoida niistä, jäsenvaltioiden olisi seurattava tällaisten toimittajien kykyä toteuttaa toimiaan varhaisvaroitusindikaattoreiden perusteella. Samasta syystä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tärkeimpien toimittajien olisi myös ilmoitettava jäsenvaltiolle, jonka alueelle ne ovat sijoittautuneet, jos ne havaitsevat toimitushäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi niiden kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tuotantoon liittyvään toimintaan.

(87)

Osana kriisivalmiuskehystä komission olisi tehtävä stressitestejä ja simulaatioita ja koordinoitava niitä, erityisesti puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston ohjeiden pohjalta puolustusalan toimitusketjujen kannalta ratkaisevan tärkeissä kysymyksissä. Tässä yhteydessä komissio voisi kehittää skenaarioita ja parametreja, joissa otetaan huomioon kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimituskriisiin liittyvät erityiset riskit. Kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kriisivalmiuden varmistamiseksi on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot ja tarvittaessa korkea edustaja, Euroopan puolustusvirasto ja muut asiaankuuluvat toimijat kutsutaan osallistumaan vapaaehtoisesti näihin stressitesteihin. Tässä yhteydessä komissio voisi helpottaa hätätilanteisiin varautumista koskevien strategioiden kehittämistä ja kannustaa niihin, mukaan lukien kriisiviestintästrategiat ja tietojenvaihto haastavissa olosuhteissa sovellettavista rajoituksista. Koska toimitusketjujen pullonkauloihin liittyvät tiedot ovat arkaluonteisia unionin ja sen jäsenvaltioiden puolustus- ja turvallisuusetujen kannalta, näiden stressitestien tulosten olisi oltava turvallisuusluokiteltuja tietoja.

(88)

Avoimuuden puute unionin puolustustarvikkeiden sertifiointiviranomaisten henkilöllisyyden ja sertifiointimenettelyjen osalta rajoittaa puolustustarvikkeiden ristiinsertifiointia, mikä johtaa puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden pirstoutumiseen entisestään erityisesti toimituskriisien aikana, kuten vuoden 2023 ampumatarvikekriisi osoitti. Osana varautumiskehystä on sen vuoksi tarpeen lisätä kansallisten sertifiointiprosessien avoimuutta ja helpottaa tietojen jakamista sertifiointiviranomaisten välillä, jotta voidaan helpottaa puolustustarvikkeiden ristiinsertifiointia ja edistää tällaisten tarvikkeiden liikkumista sisämarkkinoilla. Tätä varten komission olisi laadittava luettelo kansallisista sertifiointiviranomaisista ja pidettävä se ajan tasalla.

(89)

Jotta voidaan vähentää riskiä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimituspulasta, on tarpeen nopeuttaa kyseisten tuotteiden tuotantoon liittyvien tuotantolaitosten käyttöönottoa erityisesti varmistamalla tällaisten laitosten suunnittelua, rakentamista ja toimintaa koskevien hakemusten tehokas ja oikea-aikainen hallinnollinen käsittely. Tätä varten jäsenvaltioiden viranomaisten olisi varmistettava, että tällaiset hakemukset käsitellään niin nopeasti kuin on oikeudellisesti mahdollista.

(90)

Jotta unioni voisi lieventää toimituskriisin riskin puhkeamista, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi varoitettava puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevää neuvostoa, jos ne saavat tiedon kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimituksiin liittyvän vakavan häiriön riskistä, tai jos niillä on konkreettista ja luotettavaa tietoa minkä tahansa muun asiaa koskevan riskitekijän tai tapahtuman toteutumisesta. Jotta voidaan varmistaa koordinoitu lähestymistapa tällaisen riskin lieventämiseksi, komission olisi saadessaan tiedon tällaisesta riskistä toteutettava ennaltaehkäiseviä toimia, kuten kutsuttava koolle puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston ylimääräinen kokous, jossa keskustellaan mahdollisten häiriöiden vakavuudesta ja mahdollisesta reagoinnista, ja tarvittaessa kuultava asiaankuuluvia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen löytämiseksi toimitusketjujen häiriöiden välttämiseksi tai niihin puuttumiseksi, kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

(91)

Tässä asetuksessa olisi myös säädettävä välineistä, joilla puututaan tehokkaasti ja koordinoidusti välittömästi uhkaavaan tai jo syntyneeseen toimituskriisiin. Koska on tarpeen säätää kohdennetuista toimenpiteistä sen mukaan, koskeeko vakava kielteinen vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan tai sen välitön riski kriisin kannalta olennaisia tuotteita, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, vai kriisin kannalta olennaisia puolustustarvikkeita, tässä asetuksessa olisi näin ollen säädettävä kahdesta eri toimituskriisivaiheesta.

(92)

Toimituskriisivaihe olisi otettava käyttöön konkreettisen ja luotettavan näytön perusteella, jos kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tarjonnassa on vakavia häiriöitä tai jos on olemassa tällaisten häiriöiden välitön riski ja jos tällaisista vakavista häiriöistä tai niiden välittömästä riskistä aiheutuu tai todennäköisesti aiheutuu se, että hyväksytään kriisin kannalta olennaisia tuotteita, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, koskevia toisistaan poikkeavia kansallisia toimenpiteitä, joista seuraa vakavia kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, erityisesti tällaisten kriisin kannalta olennaisten tuotteiden rajatylittävän kaupan esteitä.

(93)

Turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaihe olisi otettava käyttöön, jos puolustustarvikkeiden tarjonnassa on vakavia häiriöitä tai jos on olemassa tällaisten häiriöiden välitön riski ja jos tällaisista vakavista häiriöistä tai niiden välittömästä riskistä aiheutuu tai todennäköisesti aiheutuu se, että hyväksytään kriisin kannalta olennaisia puolustustarvikkeita koskevia toisistaan poikkeavia kansallisia toimenpiteitä, joista seuraa vakavia kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja erityisesti tällaisten kriisin kannalta olennaisten puolustustarvikkeiden rajatylittävän kaupan esteitä. Arvioidessaan täyttyvätkö turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaiheen käyttöönoton edellytykset, komission olisi otettava erityisesti huomioon, onko unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin vaikuttava kriisi havaittu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, kuten onko jokin jäsenvaltio aktivoinut yhteistä puolustusta koskevan lausekkeen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä komissio voisi ottaa huomioon, onko tällainen kriisi havaittu myös Naton tasolla.

(94)

Koska toimituskriisivaiheen tai turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaiheen käyttöönottoa koskeva päätös on arkaluonteinen erityisesti niiden toimenpiteiden mahdollisten seurausten vuoksi, joita voidaan toteuttaa sen käyttöönoton vuoksi, mukaan lukien tällaisten toimenpiteiden mahdolliset merkittävät vaikutukset yksityisiin yrityksiin unionissa, neuvostolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädös toimituskriisivaiheiden käyttöönotosta, jatkamisesta ja päättämisestä. Sen varmistamiseksi, että unionin tason toimet mukautetaan toimituskriisin luonteeseen, neuvoston olisi myös määritettävä, mitkä tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä olisi otettava käyttöön meneillään olevan toimituskriisin ratkaisemiseksi, ja sen olisi voitava määrittää, minkä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden osalta nämä toimenpiteet olisi otettava käyttöön.

(95)

Jotta voidaan arvioida tarkasti ja lähes reaaliaikaisesti toimituskriisin luonnetta ja vakavuutta sekä priorisointitoimenpiteiden käyttöönoton tarpeellisuutta, komission olisi voitava esittää tietopyyntöjä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tuotantoon osallistuville talouden toimijoille, jos neuvoston täytäntöönpanosäädöksessä tästä säädetään toimituskriisivaiheessa tai turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaiheessa. Tällaisia tietopyyntöjä olisi esitettävä vain, jos saatavilla olevat tiedot eivät ole riittäviä, ja ne olisi rajoitettava tietoihin tuotantovalmiuksista, tuotantokapasiteetista tai mahdollisista merkittävimmistä häiriöistä. Koska tiedot, joita voidaan pyytää, ovat arkaluonteisia, komission olisi saatava ennakkosuostumus siltä jäsenvaltiolta, jossa asianomaisen talouden toimijan tuotantopaikka sijaitsee, ja pyydetyt tiedot olisi toimitettava kyseisen jäsenvaltion kautta. Jos asianomainen jäsenvaltio suostuu tällaisen tietopyynnön esittämiseen, sen olisi voitava päättää osoittaa pyyntö suoraan asianomaiselle talouden toimijalle ja ilmoittaa siitä komissiolle. On myös tärkeää, että komissio on tietoinen kolmansien maiden esittämistä kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tarjontaa koskevista tietopyynnöistä, jotka liittyvät unioniin sijoittautuneiden talouden toimijoiden toimintaan, koska tällaiset tietopyynnöt voivat johtaa kyseisten kolmansien maiden suorittamiin priorisointitoimenpiteisiin, joilla voi olla merkittävä vaikutus tällaisten tuotteiden tarjontaan unionissa ja sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Sen vuoksi asianomaisen talouden toimijan olisi ilmoitettava asiasta hyvissä ajoin jäsenvaltiolle, jonka alueella sen tuotantopaikka sijaitsee, ja jäsenvaltion olisi vuorostaan ilmoitettava asiasta komissiolle, jotta asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat pyytää asianomaista talouden toimijaa toimittamaan vastaavia tietoja kuin ne tiedot, joita kolmas maa on pyytänyt.

(96)

Jos kriisin kannalta olennaisista tuotteista on vakava ja jatkuva pula tai niiden kysyntä on poikkeuksellisen suurta ja jos tämä aiheuttaa vakavan kielteisen vaikutuksen sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan tai sen välittömän riskin, kriisin kannalta olennaisten tuotteiden saatavuuden varmistamiseksi toteutettavat unionin tason priorisointitoimenpiteet voisivat osoittautua välttämättömiksi puolustustarvikkeiden ja niiden toimitusketjujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Komission olisi voitava tehdä tässä yhteydessä jäsenvaltion pyynnöstä ensisijaisiksi luokiteltuja pyyntöjä sekä kriisin kannalta olennaisten puolustustarvikkeiden että kriisin kannalta olennaisten tuotteiden, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, toimittamisen helpottamiseksi ja ensisijaisiksi luokiteltavia tilauksia kriisin kannalta olennaisten tuotteiden, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, toimittamisen varmistamiseksi. Neuvoston olisi otettava käyttöön nämä priorisointitoimenpiteet.

(97)

Ensisijaisiksi luokiteltuihin pyyntöihin olisi kuuluttava komission jäsenvaltion aloitteesta unioniin sijoittautuneille asianomaisille talouden toimijoille esittämät pyynnöt hyväksyä tai asettaa etusijalle kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tilaukset. Viimeisenä keinona, jolla varmistetaan se, että puolustusalan toimitusketjut voivat jatkaa toimintaansa toimituskriisin aikana, ja jota on käytettävä vain silloin, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista tätä tarkoitusta varten, kyseisillä ensisijaisiksi luokitelluilla pyynnöillä olisi pyrittävä tukemaan jäsenvaltiota, jolla on vakavia vaikeuksia joko tilauksen tekemisessä tai kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimittamiseen liittyvän sopimuksen täytäntöönpanossa. Talouden toimijoilla olisi oltava mahdollisuus kieltäytyä siitä, että niille esitetään ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö. Ensisijaiseksi luokiteltua pyyntöä esittäessään komission olisi otettava huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailuun sisämarkkinoilla ja markkinoiden vääristymien pahenemisen riski. Ensisijaisiksi luokiteltujen pyyntöjen vastaanottajien ja edunsaajien valinta ei myöskään saisi olla syrjivää.

(98)

Kun otetaan huomioon, että unionin turvallisuustilanne on heikentynyt edelleen sen seurauksena, että Venäjän uhka jatkuu ja kasvaa sen Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä, on ratkaisevan tärkeää puuttua vaikeuksiin, joita jäsenvaltioilla voi olla tilauksen tekemisessä tai puolustustarvikkeiden toimittamiseen liittyvän sopimuksen täytäntöönpanossa, erityisesti jos tällaiset vaikeudet johtuvat häiriöistä sellaisten kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tarjonnassa, jotka eivät ole puolustustarvikkeita. Jos kriisin kannalta olennaiset tuotteet ovat kaksikäyttötuotteita tai siviilituotteita, puolustusalan toimitusketjuihin voikin kohdistua kilpailua sellaisten muiden kuin puolustusalan toimitusketjujen taholta, joilla on huomattavasti vahvempi ostovoima, kun ne yrittävät hankkia kyseisiä kriisin kannalta olennaisia tuotteita. Sen vuoksi on tarpeen säätää ylimääräisestä, viimeisenä keinona käytettävästä välineestä tapauksissa, joissa tällaisten kriisin kannalta olennaisten tuotteiden, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, tuotantoa tai toimittamista ei ole voitu saavuttaa muilla toimenpiteillä, mukaan lukien ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö. Ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten olisi sen vuoksi annettava komissiolle mahdollisuus velvoittaa unioniin sijoittautuneet talouden toimijat tuottamaan tai toimittamaan tiettyjä kriisin kannalta olennaisia tuotteita, jotka eivät ole puolustustarvikkeita, saatuaan ensin suostumuksen siltä jäsenvaltiolta, jonka alueella asianomaisen talouden toimijan tuotantopaikka sijaitsee, ja siltä jäsenvaltiolta, jonka alueella talouden toimijan johtorakenne sijaitsee. Komissio ei saisi tehdä ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia, jos talouden toimija ei pysty toteuttamaan tilausta, vaikka se olisi luokiteltu ensisijaiseksi, joko riittämättömän tuotantovalmiuden tai tuotantokapasiteetin taikka teknisten syiden vuoksi tai siksi, että se aiheuttaisi talouden toimijalle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen ja erityisiä vaikeuksia, toiminnan jatkuvuuteen liittyvät merkittävät riskit mukaan luettuina. Jos tällaiset syyt ilmenevät sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen, jolla talouden toimijalle osoitetaan ensisijaiseksi luokiteltu tilaus tai pyyntö, kyseisen talouden toimijan olisi voitava pyytää komissiota muuttamaan asianomaista täytäntöönpanosäädöstä.

(99)

Ensisijaiseksi luokiteltu tilaus tai ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö olisi tehtävä objektiivisten, tosiasioihin perustuvien, mitattavissa olevien ja perusteltujen tietojen perusteella. Siinä olisi otettava huomioon yritysten oikeutetut edut sekä kustannukset ja toimet, joita tuotantojärjestyksen muuttaminen edellyttää. Jos ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö tai ensisijaiseksi luokiteltu tilaus hyväksytään tai määrätään, sen täyttämistä koskevan velvoitteen olisi oltava etusijalla yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritusvelvoitteisiin nähden. Jos ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö koskee puolustustarviketta, pyynnössä olisi täsmennettävä niiden sopimusvelvoitteiden soveltamisala, joihin nähden pyynnön olisi oltava ensisijainen. Jokainen ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö tai tilaus olisi tehtävä käypään ja kohtuulliseen hintaan. Tällainen hinta olisi voitava laskea edeltävinä vuosina sovellettujen hintojen perusteella edellyttäen, että mahdollinen korottaminen tai alentaminen perustellaan esimerkiksi inflaatio tai tuotantokustannusten nousu huomioon ottaen. Kun otetaan huomioon, että on tärkeää varmistaa sellaisten kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimittaminen, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia sisämarkkinoiden ja niiden toimitusketjujen moitteettoman toiminnan kannalta, ensisijaiseksi luokitellun pyynnön tai tilauksen täyttämistä koskevan velvoitteen noudattaminen ei saisi aiheuttaa kolmansille osapuolille vastuuvelvollisuutta vahingoista, jotka voivat johtua jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien sopimusvelvoitteiden rikkomisesta, siltä osin kuin sopimusvelvoitteiden rikkominen on ollut tarpeen toimeksiannon mukaisen ensisijaiseksi asettamisen noudattamiseksi. Talouden toimijoiden, jotka mahdollisesti kuuluvat ensisijaiseksi luokitellun pyynnön soveltamisalaan, olisi voitava ottaa ensisijaisiksi luokitellun pyynnön mahdolliset seuraukset huomioon kaupallisten sopimustensa ehdoissa.

(100)

Jos talouden toimija on nimenomaisesti hyväksynyt ensisijaiseksi luokitellun pyynnön ja komissio on tällaisen hyväksynnän jälkeen hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen tai jos talouden toimijalle on komission hyväksymällä täytäntöönpanosäädöksellä määrätty ensisijaiseksi luokiteltu tilaus, talouden toimijan olisi täytettävä kaikki kyseisen täytäntöönpanosäädöksen ehdot. Jos talouden toimija ei noudata täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuja ehtoja, sen olisi menetettävä vapautus sopimusperusteisesta vastuusta. Jos noudattamatta jättäminen on tahallista tai johtuu törkeästä huolimattomuudesta, komission olisi voitava määrätä talouden toimijalle sakko tai uhkasakko suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Komission olisi otettava huomioon kaikki talouden toimijan esittämät asianmukaiset perustelut sen määrittämiseksi, pidetäänkö sakkoja tai uhkasakkoja tarpeellisina ja oikeasuhteisina.

(101)

Jos unioniin sijoittautuneeseen talouden toimijaan sovelletaan poikkeuksellisesti toimenpidettä, joka edellyttää kolmannesta maasta peräisin olevaa kriisin kannalta merkityksellistä tuotetta koskevaa ensisijaiseksi luokiteltua tilausta tai ensisijaiseksi luokiteltua pyyntöä, sen olisi ilmoitettava asiasta komissiolle, jotta voidaan arvioida, voiko tällaisella toimenpiteellä olla merkittävä vaikutus kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimitusvarmuuteen ja sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, sekä kaikista asianmukaisista toimista, jotka olisi mahdollisesti toteutettava kyseisen toimenpiteen johdosta.

(102)

Tiettyjen tuotteiden tuotannon tai toimituksen etusijalle asettamista koskeva pyyntö tai velvoite ei vaikuta suhteettomasti Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa suojattuun elinkeinovapauteen ja sopimusvapauteen eikä perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistettuun omistusoikeuteen. Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti näiden oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla ja kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä noudattaen sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

(103)

Jos turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaihe otetaan käyttöön, myös toimituskriisivaiheen aikaisten toimenpiteiden olisi oltava käytettävissä, jos neuvosto katsoo sen aiheelliseksi ja jos täytäntöönpanosäädöksessä, jolla turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaihe otetaan käyttöön, niin säädetään.

(104)

EU:n sisäisiä puolustustarvikkeiden siirtoja säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/43/EY (30), jolla pyritään yksinkertaistamaan kyseisiä siirtoja puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi. Kuten kyseisen direktiivin aiemmissa arvioinneissa on osoitettu, koonti- ja yksittäisten siirtolupien myöntäminen etukäteen on edelleen suurelta osin normi puolustustarvikkeiden siirroissa sisämarkkinoilla, ja hakemusten keskimääräinen käsittelyaika vaihtelee, joskus huomattavasti, jäsenvaltiosta toiseen. Turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin aikana ja neuvoston katsoessa sen tarpeelliseksi neuvoston olisi voitava hyväksyä täytäntöönpanosäädös, jolla otetaan käyttöön turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaihe, jotta voidaan määrittää määräaika, joka saisi olla enintään kaksi viikkoa ja jonka kuluessa asianomaisten kansallisten viranomaisten olisi käsiteltävä hakemukset vastaanotettuaan ne kokonaisuudessaan, jotta voidaan entisestään helpottaa näiden tuotteiden siirtoja sisämarkkinoilla. Lisäksi tällä asetuksella pyritään helpottamaan kriisin kannalta olennaisten tuotteiden EU:n sisäisiä siirtoja toimituskriisin yhteydessä. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että jos jäsenvaltio asettaa rajoituksia sellaisten kriisin kannalta olennaisten tuotteiden komponenttien viennille, joiden se katsoo olevan arkaluonteisia direktiivin 2009/43/EY mukaisesti, se ei saisi vaatia lisälupia kyseisten komponenttien EU:n sisäiselle siirrolle, jos vastaanottaja esittää käyttöä koskevan ilmoituksen, jossa se vakuuttaa, että siirtoluvan kohteena olevat komponentit on liitetty tai on tarkoitus liittää puolustustarvikkeeseen eikä niitä voida siirtää eteenpäin eikä viedä sellaisenaan. Tällainen toimenpide ei saisi vaikuttaa puolustustarvikkeiden siirtoa ja vientiä koskeviin voimassa oleviin unionin eikä kansallisiin sääntöihin.

(105)

Koska puolustustarvikkeiden sertifiointi on keskeistä puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi erityisesti turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin aikana, tämän asetuksen olisi mahdollistettava nykyisten kansallisten prosessien nopeuttamisen lisäksi jäsenvaltiossa laillisesti sertifioidun, kriisin kannalta olennaisen puolustustarvikkeen pakollinen vastavuoroinen tunnustaminen.

(106)

Tässä asetuksessa säädettyjen muiden turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaiheen käsittelemistä koskevien toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltioiden olisi siinä tapauksessa, että neuvosto aktivoi kyseiset toimenpiteet, tapauskohtaisesti harkittava kansallisen lainsäädännön ja sovellettavan unionin oikeuden mukaisten puolustukseen liittyvien vapautusten tai poikkeusten käyttöä, jotta voidaan myöntää lupia kriisin kannalta olennaisia puolustustarvikkeita valmistavien tuotantolaitosten suunnittelua, rakentamista ja toimintaa varten tai jotta tällaisten tarvikkeiden tuotannon jatkuvuus voidaan varmistaa, jos ne katsovat, että tällaisten vapautusten tai poikkeusten käyttö helpottaisi kriisin kannalta olennaisten puolustustarvikkeiden toimitusvarmuutta. Tämä voisi koskea erityisesti ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa unionin oikeutta, joka on välttämätöntä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi sekä kestävän ja turvallisen kehityksen saavuttamiseksi. Koska esteet, jotka liittyvät kriisin kannalta olennaisten puolustustarvikkeiden liikkumiseen sisämarkkinoilla, ovat turvallisuuteen liittyvälle toimituskriisille ominaisia, on aiheellista sallia tällaisissa olosuhteissa EDIP-ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki innovointitoimille, jotta voidaan mahdollistaa puolustustarvikkeiden erityisen nopea saatavuus markkinoilla. Tällaisille toimille annettava tuki edistäisi kyseisiin esteisiin puuttumista erityisesti mahdollistamalla puolustustarvikkeiden toimitusten läpimenoajan merkittävän lyhentämisen tai tällaisten tarvikkeiden massatuotannon. Kun neuvosto ottaa käyttöön turvallisuuteen liittyvän toimituskriisin vaiheen, sen olisi näin ollen voitava tehdä tällaisista innovointitoimista tukikelpoisia EDIP-ohjelman puitteissa.

(107)

Tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi olisi voitava määrätä sakkoja ja uhkasakkoja. Tätä varten olisi vahvistettava asianmukaiset sakot noudattamatta jättämisestä, joka koskee tietopyyntöjä, ensisijaiseksi luokitellusta pyynnöstä johtuvia velvoitteita sekä ilmoitusvelvollisuutta, jota sovelletaan, kun unioniin sijoittautuneeseen talouden toimijaan kohdistetaan kolmannen maan priorisointitoimenpide, ottaen huomioon velvoitteiden väliset noudattamatta jättämisen vakavuuden eri tasot sekä sen, että pk-yrityksiin olisi sovellettava eri enimmäismääriä. Lisäksi olisi säädettävä uhkasakoista, joita sovelletaan, jos ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten hyväksymistä ja toteuttamista koskevia velvoitteita ei noudateta, ja joiden olisi oltava oikeasuhteisia, ja pk-yrityksille olisi asetettava eri enimmäismäärät. Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisaikojen lisäksi sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen olisi sovellettava vanhentumisaikoja. Lisäksi komission olisi annettava asianomaisille talouden toimijoille oikeus tulla kuulluiksi.

(108)

Yksi covid-19-kriisin aikana havaituista haasteista oli sellaisen verkoston puuttuminen, jonka avulla voitaisiin varmistaa varautuminen, sekä riittämätön tietojenvaihto ja reagointitoimenpiteiden koordinointi yhtäältä jäsenvaltioiden välillä ja toisaalta jäsenvaltioiden ja komission välillä. Sen vuoksi tämän asetuksen tavoitteen, joka koskee puolustustarvikkeiden tulevien toimituskriisien sisämarkkinoihin kohdistuviin vaikutuksiin varautumista ja niihin reagoimista, saavuttamista olisi tuettava hallintomekanismilla. Tällä asetuksella olisi perustettava puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevä neuvosto helpottamaan yhteistyötä, tietojenvaihtoa sekä tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden sujuvaa, tehokasta ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa puolustustarvikkeiden toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston olisi koostuttava jäsenvaltioiden ja komission edustajista. Koska puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen toimituskriisiaikoina tai tällaisiin toimituskriiseihin varautuminen edellyttää, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden kyky kehittää, hankkia ja hallinnoida puolustusvoimavarojaan sekä parantaa puolustusvalmiuttaan, on aiheellista, että komissio ja neuvoston kiertävänä puheenjohtajana vuorossa oleva jäsenvaltio toimivat puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston yhteispuheenjohtajina. Kun lisäksi otetaan huomioon toimitusvarmuusjärjestelmän vaikutus unionin kykyyn puolustaa turvallisuus- ja puolustusetujaan, korkean edustajan ja Euroopan puolustusviraston olisi myös oltava puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston jäseniä. Erityisesti Euroopan puolustusviraston meneillään olevasta puolustustarvikkeiden toimitusvarmuutta koskevasta työstä voisi olla hyötyä tämän asetuksen täytäntöönpanossa.Euroopan puolustusvirasto helpottaa parhaiden käytäntöjen jakamista ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustukseen liittyvän toimitusvarmuuden alalla. Se tarjoaa myös tietoa puolustustarvikkeiden toimitusketjuihin vaikuttavista pullonkauloista. Sen vuoksi Euroopan puolustusviraston olisi voitava jakaa näkemyksiään ja asiantuntemustaan muun muassa puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevässä neuvostossa, joka auttaa varautumaan ja reagoimaan toimituskriisien vaikutuksiin puolustustarvikkeiden sisämarkkinoilla. Assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus tulla puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston jäseniksi ilman äänioikeutta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Euroopan parlamentin edustajia olisi kutsuttava osallistumaan tarkkailijoina puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston kokouksiin. Puolustusalan toimitusvarmuutta käsittelevän neuvoston olisi helpotettava jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja annettava suosituksia komissiolle ja avustettava sitä tällä asetuksella perustettujen toimitusvarmuuden varmistamiseen tähtäävien mekanismien täytäntöönpanossa, erityisesti ennakoimalla kriisin kannalta olennaisten tuotteiden toimituskriisejä ja varautumalla niihin, ehkäisemällä niitä ja puuttumalla niihin.

(109)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee sellaisten työohjelmien hyväksymistä, joilla vahvistetaan rahoituksen painopisteet ja sovellettavat rahoitusehdot, rahoituksen myöntäminen erityistoimiin, SEAPien perustaminen, kriisin kannalta olennaisten tuotteiden yksilöiminen ja päivittäminen, kansallisten sertifiointiviranomaisten luettelon laatiminen ja ylläpitäminen, priorisointitoimenpiteet ja seuraamusten määrääminen. Puolustusalan erityispiirteet, erityisesti jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai Ukrainan vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista, olisi otettava huomioon. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (31) mukaisesti.

(110)

Ukrainan edustajia olisi voitava kutsua komitean kokouksiin, jos heidän panoksensa Ukrainaa koskeviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin on tarpeen, mukaan lukien täytäntöönpanosäädökset, jotka liittyvät Ukrainan tukemiseen tarkoitettuun välineeseen. Näin tällaiset edustajat voisivat esittää näkemyksiään ja vastata jäsenvaltioiden esittämiin kysymyksiin. Heidän läsnäoloaan päätöksenteossa tai osallistumistaan komitean äänestyksiin ei kuitenkaan saisi sallia.

(111)

Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta unionin kilpailusääntöjen ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101–109 artiklan ja niiden säädösten soveltamista, joilla pannaan täytäntöön kyseiset artiklat.

(112)

Tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin rahoituksen olisi katettava ainoastaan kustannukset, jotka ovat tarpeen EDIP-ohjelman ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä sillä voida kattaa yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta aiheutuvia kustannuksia. Sen vuoksi EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä myönnettävällä unionin rahoituksella ei saisi kattaa kustannuksia, jotka aiheutuvat puolustustarvikkeiden hankinnasta ja ylläpidosta sotilaallisiin tai puolustustarkoituksiin, ei myöskään puolustusteollisuuden valmiusreservien perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon yhteydessä. EDIP-ohjelmasta ja Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta välineestä myönnettävällä unionin rahoituksella olisi kuitenkin voitava kattaa tällaisten tuotteiden hankinnasta tai ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, kun kyseiset kustannukset ovat tarpeen Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukyvyn vahvistamiseksi tai Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elvyttämiseksi, jälleenrakentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi, erityisesti kertaluonteiset kustannukset.

(113)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 241 artiklan mukaan neuvosto voi pyytää komissiolta tutkimuksia, joita se pitää yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisina, ja se voi pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia. Komissio ottaa tällaiset ehdotuspyynnöt nopeasti ja yksityiskohtaisesti huomioon.

(114)

Tätä asetusta olisi sovellettava sen vaikuttamatta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

(115)

Tämä asetus ei vaikuta puolustustarvikkeiden vientiä koskeviin voimassa oleviin unionin ja kansallisiin sääntöihin eikä direktiivissä 2009/43/EY säädettyihin velvoitteisiin.

(116)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli vahvistaa Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan teknologista johtoasemaa, innovointia, valmiutta, pitkän aikavälin kilpailukykyä, häiriönsietokykyä, yhdentymistä ja varautumista, jotta voidaan varmistaa puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimitus ja edistää Ukrainan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(117)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian sen tavoitteiden saavuttamiseksi,