European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/2425

4.12.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2025/2425,

annettu 2 päivänä joulukuuta 2025,

3 800–4 200 MHz:n taajuusalueen yhdenmukaistamisesta maanpäällisten langattomien laajakaistajärjestelmien, joilla voidaan tarjota lähiverkkoyhteyksiä, yhteiskäyttöä varten unionissa

(tiedoksiannettu numerolla C(2025) 8146)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (1) (radiotaajuuspäätös) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Taajuusalue 3 800–4 200 MHz voi mahdollistaa maanpäällisten langattomien laajakaistajärjestelmien käyttöönoton, jotta lähiverkkoyhteyksiä voidaan tarjota erilaisia palveluja ja sovelluksia varten teknologianeutraaliuden perusteella. Teknisten ehtojen yhdenmukaistamisesta on hyötyä monenlaisissa käyttötarkoituksissa teollisuus- ja muissa ympäristöissä sekä sisä- että ulkotiloissa.

(2)

Komission tiedonannossa ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (2), jäljempänä ’5G-toimintasuunnitelma’, esitetään koordinoitu unionin lähestymistapa 5G-palvelujen käyttöönottoon vuodesta 2020 alkaen. 5G-toimintasuunnitelmassa korostetaan, että 5G on ”vertikaalisten teollisuudenalojen” (3) digitalisaation keskeinen mahdollistaja. Siinä todetaan myös, että unionin tasolla tarvitaan koordinoituja toimia, muun muassa 5G-taajuuksien määrittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, jotta voidaan tuottaa innovatiivisia liiketoimintamalleja ja -ratkaisuja taajuuksien paikallista lisenssikäyttöä varten.

(3)

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä, jäljempänä ’RSPG’, toteaa 5G-verkkojen täytäntöönpanon haasteita koskevassa lausunnossaan (4), että vertikaalisten teollisuudenalojen käyttämiä yhteyksiä voisivat tarjota matkaviestinoperaattorit, kolmannet osapuolet ja vertikaaliset teollisuudenalat itse unionin yhdenmukaistetuilla sähköisten viestintäpalvelujen taajuuskaistoilla tai vertikaalisten teollisuudenalojen omilla taajuuksilla. RSPG suosittelee, että jäsenvaltiot harkitsevat myös muita taajuusratkaisuja, kuten erityisiä tai yhteisiä taajuuksia sellaisiin yritysten tai toimialojen tarpeisiin, joita matkaviestinoperaattorit eivät välttämättä pysty täyttämään riittävällä tavalla.

(4)

RSPG toteaa lisätaajuustarpeista ja ohjeista tulevien langattomien laajakaistaverkkojen nopeaa käyttöönottoa varten antamassaan lausunnossa (5), että keskikaistan taajuuksille on olemassa erityistä kysyntää, ja suosittelee, että jäsenvaltiot tutkisivat taajuusalueen 3 800–4 200 MHz mahdollista käyttöä paikallisissa sovelluksissa (eli matala- ja keskitehoisissa sovelluksissa), myös vertikaalisissa sovelluksissa, samalla kun suojellaan satelliitti- ja muita olemassa olevia sovelluksia ja palveluja.

(5)

Taajuusaluetta 3 800–4 200 MHz käytetään kaikkialla unionissa satelliittipalveluihin, jotka koostuvat satelliittivälitteisestä viestinnästä satelliittiliikenteen maa-asemille kiinteän satelliittiliikenteen (FSS) puitteissa. Sitä käytetään myös maanpäälliseen viestintään kiinteässä liikenteessä (FS), mukaan lukien sekä sotilas- että siviilikäyttö.

(6)

Taajuusalue 3 400–3 800 MHz on yhdenmukaistettu unionissa sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavia maanpäällisiä langattomia laajakaistajärjestelmiä varten komission päätöksen 2008/411/EY (6) mukaisesti, ja se on ensisijainen taajuusalue 5G:n käyttöönotolle unionissa. On olennaisen tärkeää, että nämä järjestelmät ovat asianmukaisesti suojattuja.

(7)

Taajuusalue 4 200–4 400 MHz on osoitettu maailmanlaajuisesti ilmailun radionavigointipalvelulle (ARNS), ja sitä käytetään ilma-aluksiin asennetuissa radiokorkeusmittareissa. Radiokorkeusmittareita käytetään erityyppisissä ilma-aluksissa, kuten matkustaja- ja rahtilentokoneissa ja helikoptereissa. Ne antavat tarkkoja korkeustietoja, jotka ovat kriittisiä ilmailun eri turvallisuustoimintojen kannalta, mukaan lukien automaattinen laskeutuminen, maan läheisyydestä varoittavat järjestelmät, maastovaroitusjärjestelmät ja törmäyksen välttäminen, ja ne olisi suojattava.

(8)

Lisäksi joihinkin jäsenvaltioihin on asennettu Euroopan kriittisen infrastruktuurihankkeen Galileon yhteydessä joitakin pitkäkantainterferometrian (VLBI) maailmanlaajuisen havainnointijärjestelmän (VGOS) asemia, joissa on erittäin herkkiä passiivisia vastaanottimia. Tällä hetkellä näihin havainnointitoimiin ei sovelleta radioastronomian taajuusvarausta taajuusalueella 3 800–4 200 MHz. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toteutettava kaikki mahdolliset käytännön toimenpiteet niiden suojaamiseksi haitallisilta häiriöiltä.

(9)

Komissio antoi päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille (CEPT) tehtäväksi kehittää yhdenmukaistetut tekniset ehdot taajuusalueen 3 800–4 200 MHz yhteiskäytölle lähiverkkoyhteyksiä tarjoavissa maanpäällisissä langattomissa laajakaistajärjestelmissä unionissa.

(10)

Toimeksiannon pohjalta CEPT julkaisi 8 päivänä marraskuuta 2024 raportin 88 (7), jäljempänä ’CEPT:n raportti’. Siinä määritellään vähiten rajoittavat yhdenmukaistetut tekniset ehdot taajuusalueen 3 800–4 200 MHz yhteiskäytölle matala- ja keskitehoisissa maanpäällisissä langattomissa laajakaistajärjestelmissä, jäljempänä ’WBB LMP -järjestelmät’, lähiverkkoyhteyksien tarjoamista varten. Nämä ehdot perustuvat ECC:n raporttien 358 (8) ja 362 (9) tuloksiin.

(11)

CEPT:n raportissa 88 esitetyillä yhdenmukaistetuilla teknisillä ehdoilla varmistetaan teknologianeutraalius WBB LMP -järjestelmien käytössä, mukaan lukien 3rd Generation Partnership Project (3GPP) – ja Digital Enhanced Cordless Telecommunications (DECT)-2020 New Radio (NR) -teknologiat. Ne mahdollistavat keskitehoisten tukiasemien, joissa on sekä aktiivinen antennijärjestelmä (AAS) että ei-AAS-järjestelmä, ja matalatehoisten tukiasemien, joissa on ei-AAS-järjestelmä, synkronoimattoman toiminnan. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kansallinen ja mahdollisesti rajat ylittävä koordinointi, jos se on tarpeen, jotta voidaan hallita eri WBB LMP -järjestelmien rinnakkaista toimintaa taajuusalueella 3 800–4 200 MHz.

(12)

Taajuuskaistaa voidaan käyttää, jos taajuuksien käytössä ja häiriöiden lieventämisessä hyödynnetään menetelmiä, jotka takaavat vastaanottimen riittävän suorituskyvyn, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU (10) olennaiset vaatimukset täyttyvät. Jos asianmukaiset menetelmät on kuvattu yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2014/53/EU mukaisesti, on varmistettava vähintään kyseisiä menetelmiä vastaava suorituskykytaso.

(13)

Yhdenmukaistetuissa teknisissä ehdoissa ja CEPT:n raportissa 88 esitetyissä asiaa koskevissa ohjeissa käsitellään taajuusalueen 3 800–4 200 MHz jakavien vakiintuneiden käyttäjien suojaamista ja pitkän aikavälin kehitystä, erityisesti satelliittiliikenteen vastaanottavia maa-asemia ja maanpäällisiä kiinteitä linkkejä. Niissä käsitellään myös sähköisiä viestintäpalveluja alle 3 800 MHz:n taajuudella tarjoavien maanpäällisten langattomien laajakaistajärjestelmien ja taajuusalueella 4 200–4 400 MHz toimivien radiokorkeusmittarien suojaamista. Yhdenmukaistetut tekniset ehdot perustuvat olettamukseen kansallisesta lupajärjestelmästä, jossa WBB LMP -verkkojen tai -tukiasemien, kiinteän liikenteen kiinteiden linkkien ja kiinteän satelliittiliikenteen vastaanottavien maa-asemien sijainnit ovat tiedossa.

(14)

WBB LMP -järjestelmien sekä kiinteän satelliittiliikenteen tai kiinteän liikenteen järjestelmien yhteiskäyttö taajuusalueella 3 800–4 200 MHz on mahdollista tapauskohtaisesti. Jotta voidaan varmistaa nykyisten kiinteän satelliittiliikenteen järjestelmien suojaaminen taajuuden 3 800 MHz alapuolella sekä nykyisten ja tulevien kiinteän satelliittiliikenteen ja kiinteän liikenteen järjestelmien suojaaminen taajuusalueella 3 800–4 200 MHz, jäsenvaltioiden olisi varmistettava WBB LMP -järjestelmien huolellinen suunnittelu ja tapauskohtainen analyysi. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava asianmukaisten häiriöitä vähentävien tekniikoiden soveltamista sekä kansallisella tasolla että – kun se on tarpeellista suurten suojaetäisyyksien vuoksi – kahden- tai monenvälisillä rajatylittävillä koordinointisopimuksilla. Taajuusalueen 3 800–4 200 MHz käyttö jäsenvaltioissa tällä hetkellä markkinoille hyväksytyissä kiinteän satelliittiliikenteen ja kiinteän liikenteen järjestelmissä edellyttää edelleen kansallisia päätöksiä. Tällä päätöksellä ei rajoiteta tapaa, jolla jäsenvaltiot sallivat tämän taajuusalueen käytön kiinteän satelliittiliikenteen ja kiinteän liikenteen järjestelmissä.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava taajuusalueella 4 200–4 400 MHz toimivien radiokorkeusmittarien suojaaminen taajuusalueella 3 800–4 200 MHz toimivilta WBB LMP -järjestelmiltä ECC:n raportissa 362 esitettyjen tulosten perusteella ja rajoittamatta Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) mahdollisesti toteuttamia ilmailualan toimenpiteitä. Kansallisella tasolla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota radiokorkeusmittarien suojaamiseen keskitehoisilta AAS-tukiasemilta, jotka sijaitsevat lähellä lentoasemia, myös raja-alueilla, ja jotka käyttävät osakaistaa 4 100–4 200 MHz.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja 3 400–3 800 MHz:n taajuusalueella tarjoavien maanpäällisten järjestelmien suojaaminen, tarvittaessa myös rajat ylittävän koordinoinnin, verkkojen synkronoidun toiminnan, tehotiheyden raja-arvojen, suojaetäisyyksien ja/tai taajuuksien erottamista koskevien vaatimusten avulla.

(17)

Koska CEPT:n raportissa 88 ei tarkasteltu WBB LMP -järjestelmien käyttöä taajuusalueella 3 800–4 200 MHz yhteyksissä ilma-alusten päätelaitteisiin, tässä päätöksessä ei säädetä yhdenmukaistetuista teknisistä ja toiminnallisista ehdoista ilma-alusten päätelaitteiden käytölle. Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti jäsenvaltioilla on oikeus rajoittaa ilma-alusten pääteasemien käyttöä tällä taajuusalueella, ellei tulevaisuudessa unionin tasolla mahdollisesti käyttöön otettavista yhdenmukaistetuista ehdoista muuta johdu.

(18)

On olennaisen tärkeää varmistaa rinnakkainen toiminta niin WBB LMP -järjestelmien välillä kuin WBB LMP -järjestelmien ja muiden vakiintuneiden palvelujen, kuten radiokorkeusmittarien, välillä. Tältä osin jäsenvaltiot voivat myös viitata mihin tahansa ECC:n suosituksiin toteuttaessaan toimia kansallisella tai kahdenvälisellä/monenvälisellä tasolla (11).

(19)

Sillä, että taajuusalue 3 800–4 200 MHz ”varataan ja asetetaan saataville”, tarkoitetaan tässä päätöksessä seuraavia vaiheita: i) taajuusjakoa koskevan kansallisen lainsäädäntökehyksen mukauttaminen siten, että se kattaa kyseisen taajuusalueen suunnitellun käytön tässä päätöksessä esitettyjen yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti, ii) kaikkien tarvittavien toimenpiteiden aloittaminen, jotta voidaan tarpeellisilta osin varmistaa rinnakkaistoiminta nykyisen käytön kanssa kyseisellä taajuusalueella, ja iii) asianmukaisten toimenpiteiden aloittaminen, mitä tuetaan tarvittaessa käynnistämällä sidosryhmäkuuleminen, jotta kyseistä taajuusaluetta voidaan käyttää unionin tason sovellettavan lainsäädäntökehyksen mukaisesti, mukaan lukien tämän päätöksen yhdenmukaistetut tekniset ehdot.

(20)

Saattaa olla tarpeen tehdä rajat ylittäviä koordinointisopimuksia jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä, jotta voidaan välttää haitalliset häiriöt sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa taajuuksien käyttöä. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon asiaankuuluvat ECC:n suositukset, jotta varmistetaan taajuusalueella 4 200–4 400 MHz toimivien radiokorkeusmittarien yhdenmukainen suojaaminen yli rajojen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EASAn mahdollisesti toteuttamia ilmailualan toimenpiteitä. Komissio on laatinut yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EASAn kanssa ei-sitovan EU:n etenemissuunnitelman, jolla varmistetaan matkaviestinverkkojen ja ilma-alusten radiokorkeusmittarien turvallinen rinnakkaistoiminta taajuusalueella 3 400–4 400 MHz (12).

(21)

Tämän päätöksen mukaisen taajuuksien käytön tulevaa uudelleentarkastelua helpottaisi taajuuksien yhdenmukaisten osien yhdenmukainen käyttö kaikkialla EU:ssa, esimerkiksi taajuusalueen yläosasta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta sallia taajuuksien käyttö alueellaan. Taajuuksien koordinoitua käyttöä EU:ssa voitaisiin selvittää tarkemmin. Taajuusalueeseen 3 800–4 200 MHz sovellettavasta lupajärjestelmästä riippuen jäsenvaltioiden olisi arvioitava tarvetta asettaa teknisiä lisäehtoja, jotta voidaan varmistaa asianmukainen rinnakkaistoiminta WBB LMP -järjestelmien välillä sekä WBB LMP -järjestelmien ja muiden palvelujen välillä kyseisellä taajuusalueella ja viereisillä taajuusalueilla.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi raportoitava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta, erityisesti WBB LMP -järjestelmien asteittaisesta käyttöönotosta ja kehittämisestä taajuusalueella 3 800–4 200 MHz sekä mahdollisista rinnakkaistoimintaan liittyvistä kysymyksistä, jotta voidaan arvioida päätöksen vaikutusta unionin tasolla ja yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen soveltuvuutta vakiintuneiden palvelujen riittävän suojan varmistamiseen, jotta päätöstä voidaan tarkastella uudelleen hyvissä ajoin.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tällä päätöksellä vahvistetaan yhdenmukaistetut tekniset ehdot taajuusalueen 3 800–4 200 MHz saatavuudelle ja tehokkaalle yhteiskäytölle matala- ja keskitehoisissa maanpäällisissä langattomissa laajakaistajärjestelmissä (WBB LMP), jotka pystyvät tarjoamaan lähiverkkoyhteyksiä unionissa.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

 

’radiokorkeusmittarilla’ alaspäin suunnattua etäisyydenmittaustutkajärjestelmää, joka mittaa ilma-aluksen korkeutta maastosta ja esteitä erittäin suurella tarkkuudella, eheydellä ja saatavuudella lennon kaikissa vaiheissa.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2026 varattava ja asetettava saataville muulla kuin yksinoikeuteen perustuvalla tavalla taajuusalue 3 800–4 200 MHz WBB LMP -järjestelmiä varten liitteessä vahvistettujen yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava liitteessä vahvistettujen asiaa koskevien yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti, että WBB LMP -järjestelmät suojaavat asianmukaisesti seuraavia järjestelmiä:

a)

kiinteän satelliittiliikenteen (FSS) maa-asemat avaruudesta maahan tapahtuvaa viestintää varten, kun niillä on lupa toimia 3 800–4 200 MHz:n taajuusalueella kaikkialla unionissa, ja taajuuden 3 800 MHz alapuolella;

b)

kiinteän liikenteen (FS) järjestelmät, jotka toimivat 3 800–4 200 MHz:n taajuusalueella;

c)

maanpäälliset järjestelmät, jotka tarjoavat langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja (WBB ECS) taajuusalueella 3 400–3 800 MHz;

d)

ilmailun radionavigointipalvelun (ARNS) radiokorkeusmittarit, jotka toimivat 4 200–4 400 MHz:n taajuusalueella;

e)

maailmanlaajuisen VLBI-havainnointijärjestelmän asemat unionin alueella, tarvittaessa ja ottaen asianmukaisesti huomioon niiden lainsäädännöllisen aseman.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on helpotettava rajat ylittävää koordinointia koskevien sopimusten tekoa, jotta mahdollistetaan WBB LMP -järjestelmien toiminta, myös 4 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon olemassa olevat sääntelymenettelyt ja oikeudet sekä asiaa koskevat kansainväliset sopimukset.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus tämän päätöksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026.

Jäsenvaltioiden on seurattava taajuusalueen 3 800–4 200 MHz käyttöä, mukaan lukien WBB LMP -järjestelmien ja muiden 4 artiklassa tarkoitettujen järjestelmien rinnakkaistoiminta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava havainnoistaan komissiolle pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2025.

Komission puolesta

Henna VIRKKUNEN

Johtava varapuheenjohtaja


(1)   EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2002/676(1)/oj.

(2)  COM(2016) 588 final.

(3)  Muun muassa liikenne, logistiikka, autoteollisuus, terveys, energia, älykkäät tehtaat, tiedotusvälineet ja viihde.

(4)  Asiakirja RSPG19-007 final, 30. tammikuuta 2019, Strategic Spectrum Roadmap Towards 5G for Europe: RSPG opinion on 5G implementation challenges (RSPG 3rd opinion on 5G).

(5)  Asiakirja RSPG21-024 final, 16. kesäkuuta 2021, RSPG opinion on additional spectrum needs and guidance on the fast rollout of future wireless broadband networks.

(6)  Komission päätös 2008/411/EY, tehty 21 päivänä toukokuuta 2008, taajuusalueen 3 400–3 800 MHz käytön yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten (EUVL L 144, 4.6.2008, s. 77, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2008/411/oj).

(7)  CEPT Report 88: ”Report from CEPT to the European Commission in response to the Mandate on shared use of the 3 800–4 200 MHz frequency band by low/medium power terrestrial wireless broadband systems (WBB LMP) providing local-area network connectivity”.

(8)  ECC Report 358: “In-band and adjacent bands sharing studies to assess the feasibility of the shared use of the 3.8–4.2 GHz frequency band by terrestrial wireless broadband systems providing local-area (i.e. low/medium power) network connectivity”, hyväksytty kesäkuussa 2024.

(9)  ECC Report 362: ”Compatibility between mobile or fixed communications networks (MFCN) operating in 3 400–3 800 MHz and wireless broadband systems in low/medium power (WBB LMP) operating in the frequency band 3 800–4 200 MHz with Radio Altimeters (RA) operating in 4 200–4 400 MHz”, hyväksytty marraskuussa 2024.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/53/oj).

(11)  Tällä tarkoitetaan seuraavia rinnakkaistoiminnan skenaarioita: WBB LMP -järjestelmät ja kiinteän satelliittiliikenteen vastaanottavat maa-asemat, WBB LMP -järjestelmät ja kiinteän liikenteen linkit, WBB LMP -järjestelmät ja langattomat sähköiset laajakaistaviestintäpalvelut taajuusalueella 3 400–3 800 MHz, WBB LMP -järjestelmät ja radiokorkeusmittarit taajuusalueella 4 200–4 400 MHz.

(12)  Euroopan komissio, EU Roadmap for ensuring safe coexistence between mobile networks and aircraft radio altimeters within the frequency range 3 400–4 400 MHz in the Union, Version 2, 8.4.2025.


LIITE

PÄÄTÖKSEN 3 JA 4 ARTIKLASSA TARKOITETUT TEKNISET EHDOT

1.   Määritelmät

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Aktiivisilla antennijärjestelmillä (AAS) tarkoitetaan WBB LMP -järjestelmän tukiasemaa ja antennijärjestelmää, jossa antennielementtien välistä amplitudia ja/tai vaihetta muutetaan jatkuvasti siten, että tuloksena saatava antennin suuntakuvio vaihtelee vastauksena radioympäristön lyhytaikaisiin muutoksiin. Tähän ei ole tarkoitus sisältyä pitkän aikavälin säteen muokkaamista, kuten kiinteä sähköinen kallistus alaspäin (1).

Synkronoidulla toiminnalla tarkoitetaan kahden tai useamman erillisen aikajakokanavointiverkon (Time Division Duplex, TDD) käyttöä, jossa ei tapahdu samanaikaista nousevan siirtotien (päätelaitteesta tukiasemaan) ja laskevan siirtotien (tukiasemasta päätelaitteeseen) siirtoa eli kaikkina hetkinä kaikki verkot toteuttavat joko laskevan tai nousevan siirtotien lähetystä. Tämä edellyttää kaikkien laskevan tai nousevan siirtotien lähetysten synkronointia kaikissa kyseisissä aikajakokanavointiverkoissa sekä kehyksen aloituksen synkronointia kaikkien verkkojen välillä (2).

Synkronoimattomalla toiminnalla tarkoitetaan kahden tai useamman erillisen aikajakokanavointiverkon käyttöä, jossa minä tahansa hetkenä vähintään yksi verkko toteuttaa laskevan siirtotien siirtoa ja samalla vähintään yksi verkko toteuttaa nousevan siirtotien siirtoa. Tämä saattaa tapahtua, jos aikajakokanavointiverkot joko eivät mukauta kaikkia laskevan ja nousevan siirtotien lähetyksiä tai eivät synkronoidu kehyksen alussa (3).

Puolisynkronoidulla toiminnalla tarkoitetaan kahden tai useamman erillisen aikajakokanavointiverkon käyttöä, jossa osa kehyksestä on synkronoidun toiminnan mukainen, mutta jäljelle jäävä kehyksen osa on synkronoimattoman toiminnan mukainen. Tämä edellyttää kehysrakenteen käyttämistä kaikissa kyseisissä aikajakokanavointiverkoissa, mukaan lukien aikavälit, joissa laskevaa/nousevaa suuntaa ei ole täsmennetty, sekä synkronointia kehyksen alussa kaikissa verkoissa.

Ekvivalenttisella isotrooppisella säteilyteholla (EIRP) tarkoitetaan antenniin syötetyn tehon ja antennivahvistuksen tuloa määräsuunnassa suhteessa isotrooppiseen antenniin (absoluuttinen eli isotrooppinen vahvistus).

Kokonaissäteilyteholla (TRP) tarkoitetaan suuretta, joka kuvaa komposiittiantennin säteilemää tehoa. Se vastaa antennin ryhmäjärjestelmään syötetyn ottotehon kokonaismäärää vähennettynä mahdollisilla antenniryhmäjärjestelmän häviöillä. TRP:llä tarkoitetaan koko säteilyalueella kaikkiin suuntiin aiheutetun säteilytehon integraalia, mikä osoitetaan kaavalla

Formula

jossa P(θ,φ) on antenniryhmäjärjestelmän säteilemä teho suuntaan (θ,φ) saatuna kaavasta

Formula

jossa PTx ilmaisee antenniryhmäjärjestelmään syötetyn tehon (watteina) ja g(θ,φ) antenniryhmäjärjestelmien suuntavahvistuksen suunnassa (θ, φ).

2.   Yleiset parametrit

Taajuusalueella 3 800–4 200 MHz:

1)

dupleksointitekniikkana on aikajakokanavointi (TDD);

2)

käyttöön osoitettavat lohkokoot (eli ’kanavat’) ovat 5 MHz:n kerrannaisia (kuva 1);

3)

osoitetun lohkon alempi taajuusraja on sama kuin taajuusalueen alareuna 3 800 MHz tai 5 MHz:n kerrannaisen etäisyydellä siitä;

4)

useita vierekkäisiä 5 MHz:n lohkoja voidaan yhdistää laajemman kanavan saamiseksi;

5)

tukiasemien ja päätelaitteiden lähetysten on oltava 3 ja 4 jaksossa määriteltyjen teknisten ehtojen mukaisia.

Kuva 1

3 800–4 200 MHz:n taajuusjärjestely

Image 1

3.   Tukiasemien tekniset vaatimukset

Taulukossa 1 määritellään taajuusalueella 3 800–4 200 MHz toimivien WBB LMP -tukiasemien suurin solukohtainen EIRP osoitetun lohkon sisällä (”lohkonsisäinen EIRP”).

Taulukko 1

Suurin solukohtainen lohkonsisäinen EIRP taajuusalueella 3 800 –4 200  MHz toimiville WBB LMP -tukiasemille

Tukiaseman tyyppi

EIRP solua kohti (Huom. 1 ja 2)

Matalatehoinen tukiasema

≤ 24 dBm/kanava, kun kaistanleveys ≤ 20 MHz

≤ 18 dBm/5MHz, kun kaistanleveys > 20 MHz

Keskitehoinen tukiasema

≤ 44 dBm/kanava, kun kaistanleveys ≤ 20 MHz

≤ 38 dBm/5MHz, kun kaistanleveys > 20 MHz

Huom.

1: Monia sektoreita yhdistävällä paikalla solukohtainen arvo vastaa yhden sektorin arvoa.

Huom.

2: Kansalliset viranomaiset voivat poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia korkeammat EIRP-tasot edellyttäen, että varmistetaan kiinteän satelliittiliikenteen vastaanottavien maa-asemien ja kiinteän liikenteen linkkien suojaaminen (tarvittaessa kansallisella tasolla) taajuusalueella sekä maanpäällisten järjestelmien, jotka tarjoavat langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja (WBB ECS) alle 3 800  MHz:n taajuusalueella, ja taajuusalueella 4 200 –4 400  MHz toimivien radiokorkeusmittareiden suojaaminen, ottaen huomioon niiden tuleva kehitys, myös naapurijäsenvaltioissa. Verkon kattavuuden on pysyttävä paikallisena (eli ei valtakunnallisia verkkoja).

Selvennys taulukkoon 1: alle 3 800 MHz:n alueella toimivien langattomia laajakaistapalveluja tarjoavien maanpäällisten järjestelmien suojaaminen saattaa edellyttää koordinointia kansallisella ja/tai rajat ylittävällä tasolla (4).

Taulukossa 2 määritellään WBB LMP -tukiasemien suurimmat harhalähetetasot yli 4 200 MHz:n taajuuksilla. Nämä tasot tarjoavat yleisen suojan taajuusalueella 4 200–4 400 MHz toimiville radiokorkeusmittareille (5). Taajuusalueella 4 100–4 200 MHz toimivat keskitehoiset WBB-tukiasemat, joilla on AAS-järjestelmä ja jotka otetaan käyttöön sellaisten lentoasemien läheisyydessä, jotka tukevat tarkkuuslähestymismenetelmiä, saattavat edellyttää koordinointia kansallisella tasolla (6).

Taulukko 2

WBB LMP -tukiasemien suurimmat harhalähetetasot taajuuden 4 200 MHz yläpuolella

Taajuusalue

Ei-AAS-tukiasema

EIRP-raja

[dBm/5MHz solua kohti]

(Huom. 1)

Keskitehoinen AAS-tukiasema

TRP-raja

[dBm/5MHz solua kohti]

4 200 –4 205  MHz

11

1

4 205 –4 240  MHz

8

-3

Huom.

1: Monia sektoreita yhdistävällä tukiasemapaikalla solukohtainen arvo vastaa yhden sektorin arvoa.

Selvennys taulukkoon 2: Taajuusalueella 3 800–4 200 MHz toimivaa tukiasemaa koskevissa teknisissä ehdoissa häiriöalue alkaa 40 MHz:n päässä taajuusalueen reunasta, ja vastaavat harhalähetteiden rajat vahvistetaan ERC:n suosituksessa 74–01 (7).

4.   Päätelaitteiden lohkonsisäiset vaatimukset

WBB LMP -päätelaitteen enimmäisteho: 28 dBm TRP (mukaan lukien 2 dB:n toleranssi).

Kiinteille päätelaitteille voidaan asettaa lohkonsisäinen EIRP-raja kansallisella tasolla edellyttäen, että kaistansisäiset ja viereisen kaistan vakiintuneet palvelut suojataan ja rajat ylittävät velvoitteet täytetään.

Lähetystehon säätö on pakollinen, ja sen on oltava aktivoitu.


(1)  Ei-aktiivisilla antennijärjestelmillä (ei-AAS) tarkoitetaan WBB LMP -järjestelmän tukiasemien lähettimiä, joissa käytetään passiivista antennia, jossa on kiinteä antennin suuntakuvio. Ei-AAS-järjestelmiin voi olla mahdollista soveltaa pitkän aikavälin sähköistä säteen ohjausta, mutta ei-AAS-järjestelmät eivät voi vastata radioympäristön lyhytaikaisiin muutoksiin.

(2)  Eli yhteinen vaihekelloviite.

(3)  Eli ei yhteistä vaihekelloviitettä.

(4)  Esimerkkejä koordinoinnista voivat olla maantieteellinen tai taajuuksien erottaminen, suurimman sallitun tehotason (pfd) määrittäminen WBB LMP:n lupa-alueen rajalla, synkronoitu toiminta, puolisynkronoidun toiminnan erityiset alatapaukset, jotka mahdollistavat ainoastaan muutokset laskevasta siirtotiestä ja nousevaan siirtotiehen WBB LMP -verkossa verrattuna langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen kehysrakenteeseen ja/tai suurimpien harhalähetteiden määrittäminen taajuuden 3 800 MHz alapuolella riippuen WBB LMP:n sijainnista suhteessa langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin.

(5)  Tähän sisältyvät suuriin kaupallisiin lentokoneisiin ja alueellisiin ilma-aluksiin asennetut radiokorkeusmittarit, jotka muodostavat suurimman osan käytössä olevista radiokorkeusmittareista.

(6)  Esimerkkejä koordinoinnista voivat keskitehoisten AAS-tukiasemien käyttöönottokielto alle 1 200 metrin etäisyydellä kiitotien kynnyksestä ja sivusuunnassa alle 40 metrin päässä kiitotien reunasta tai vaatimus, että keskitehoiset AAS-tukiasemat noudattavat säteilytasoja, jotka täyttävät harhalähetteiden raja-arvon taajuusalueella 4 200–4 240 MHz.

(7)  ERC Recommendation 74–01 ”Unwanted emissions in the spurious domain”, päivitetty viimeksi 1.10.2021.


ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2025/2425/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)