(1)

Unionilla on valtava rahoitustarve, jotta se pystyy saavuttamaan innovointia, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä sosiaalisia investointeja ja osaamista koskevat tavoitteensa niin, että samalla puututaan unionin kilpailukykyyn ja teolliseen perustaan vaikuttavaan monimutkaiseen tilanteeseen, jolle ovat ominaisia muuttuva globaali dynamiikka, hidas talouskasvu, kiihtyvä ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen, teknologinen kilpailu ja kasvavat geopoliittiset jännitteet. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää lisätä unionin riippumattomuutta erityisesti energia-alalla tukemalla investointeja, joilla vahvistetaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa ja puhdasta energiajärjestelmää ja -teknologiaa, jotta voidaan vähentää riippuvuuksia ja turvata taloudellinen ja poliittinen vakaus.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (3) perustettu Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (4) perustettu InvestEU-ohjelma perustuvat EU:n takuun täydentävyyteen ja vipuvaikutukseen, mikä mahdollistaa erityisesti uusien ja innovatiivisten teknologioiden ja yritysten laajentamisen ja yksityisten sijoittajien investointien riskien vähentämisen. Euroopan parlamentin ja neuvoston harjoittama valvonta auttaa varmistamaan, että EU:n takuuta käytetään InvestEU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

(3)

Raportissa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta (’Draghin raportti’) arvioidaan, että Euroopassa on tarpeen tehdä vuoteen 2030 asti yhteensä 750–800 miljardin euron vuotuiset lisäinvestoinnit, joista 450 miljardia euroa tarvitaan pelkästään energiasiirtymään. Tähän rahamäärään sisältyy huomattava määrä investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Riittävien julkisten ja yksityisten investointien varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vauhdittaa tuottavuuden kasvua ja saavuttaa unionin tavoitteet, houkutella yksityisiä investointeja ja edistää siten teollisuuden hiilestä irtautumista, nopeuttaa puhtaan energian tuotantoa, varastointia ja käyttöönottoa sekä sähköistämistä, vahvistaa verkkoja ja niiden yhteenliitettävyyttä, edistää kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja, edistää rakennusten kestäviä perusparannuksia sekä kehittää puhtaan teknologian valmistusta ja digitaaliteknologiaa ja levittää niitä paremmin talouden eri aloille.

(4)

Unionissa on asuntokriisi, jossa on kyse kahdesta markkinoiden toimintapuutteesta eli kohtuuhintaisen ja sosiaalisen asuntotarjonnan puutteesta ja epäonnistumisesta energiatehokkuusvajeen korjaamisessa. Unioni ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppanit voivat tukea merkittävästi keskeistä sosiaalisten investointien ja osaamisen prioriteettia, myös kohtuuhintaista sosiaalista asuntotuotantoa, ja edistää samalla myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa korottamalla InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkunassa käytettävissä olevan EU:n takuun määrää ja parantamalla asumiseen liittyvän taloudellisen tuen näkyvyyttä ja saatavuutta.

(5)

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi unionin on tarpeen tehdä kiireellisesti merkittäviä parannuksia turvallisuuteen, puolustuksensa teknologiseen ja teolliseen perustaan ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Unioni ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppanit voivat tukea tärkeällä tavalla tätä keskeistä prioriteettia korottamalla InvestEU-rahaston asiaankuuluvissa politiikkaikkunoissa käytettävissä olevaa EU:n takuuta, parantamalla taloudellisen tuen näkyvyyttä ja saatavuutta pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten (midcap-yritysten) ja startup-yritysten osalta puolustusalan toimitusketjussa.

(6)

InvestEU-ohjelman vientiluottotakuujärjestelyllä ja muilla vastaavilla aloitteilla on tärkeä rooli Ukrainan talouden tukemisessa. Eurooppalaisten vientiluottolaitosten laaja osallistuminen on keskeisen tärkeää kyseisen järjestelyn tehokkuuden kannalta.

(7)

Hyvin toimivat liikenneverkot ja -palvelut ovat tärkeitä vihreään talouteen siirtymisen varmistamiseksi ja vahvistavat samalla unionin kilpailukykyä. Jos julkisessa ja yksityisessä rahoituksessa on suuria puutteita, puuttuvien yhteyksien täydentämiseksi ja liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamiseksi tarvitaan tältä osin Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin tehtäviä investointeja.

(8)

InvestEU-rahasto on tärkein unionin tason väline, jolla hankitaan julkista ja yksityistä rahoitusta unionin eri poliittisten prioriteettien tukemiseksi. InvestEU-rahasto tarjoaa riskinjakovalmiuksiensa ansiosta kipeästi kaivattua rahoitusta toteutuskumppaneiden, kuten Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston (EIR), muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sekä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten, kattavan verkoston kautta. Vuonna 2024 tehdyssä InvestEU-ohjelman väliarvioinnissa korostettiin, että talousarviotakuut ovat luonnostaan tehokkaita unionin talousarvion kannalta, ja vahvistettiin, että InvestEU-ohjelmalla on saatu hyvin liikkeelle investointeja, millä odotetaan olevan huomattava vaikutus reaalitalouteen. InvestEU-ohjelman rahoitus- ja investointitoimia kuitenkin hyväksyttiin varsin etupainotteisesti, ja jos ongelmaa ei jollain tavoin ratkaista, joidenkin rahoitustuotteiden tapauksessa ei ehkä enää voida hyväksyä uusia toimia vuoden 2025 jälkeen.

(9)

On tärkeää lisätä InvestEU-rahaston rahoituskapasiteettia ja käyttää sitä tehokkaammin, kun se yhdistetään varoihin, jotka tulevat saataville ESIR-rahastosta ja muista EIP-ryhmän toteuttamista aiemmista välineistä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (5) perustetusta Verkkojen Eurooppa -välineen velkainstrumentista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1290/2013 (6) ja (EU) N:o 1291/2013 (7) nojalla perustetusta InnovFin-lainarahoitusvälineestä. Nämä yhdistelmät voisivat vähentää talousarviotuloja näistä aiemmista välineistä. Ne mahdollistaisivat kuitenkin myös unionin keskeisille prioriteettialoille tehtävien strategisten investointien takuun kattavuuden lisäämisen, jonka voidaan odottaa johtavan noin 25 miljardin euron lisäinvestointien liikkeelle saamiseen ja riskien parempaan hajauttamiseen ilman, että unionin talousarvioon kohdistuvat riskit kasvaisivat merkittävästi.

(10)

On odotettavissa, että liikkeelle voitaisiin saada noin 55 miljardin euron lisäinvestoinnit, kun otetaan huomioon EU:n takuun korottaminen 2,9 miljardilla eurolla, jonka tukena ovat takaisin saatavat 1,16 miljardin euron lisävarat, ja tehokkuustoimenpiteet, jotka on toteutettu yhdistämällä aiempien välineiden kapasiteetti InvestEU-rahastoon. EIP-ryhmän rahoitusosuutta on tarpeen mukauttaa oikeassa suhteessa sille osoitetun korotetun EU:n takuun osuuteen. EU:n takuun viitteellistä jakautumista InvestEU-rahaston neljän politiikkaikkunan kesken olisi kasvatettava EU:n takuun korottamista vastaavassa suhteessa. Näiden vanhoista välineistä takaisin saatavien varojen käyttäminen InvestEU-rahastoon ei vaikuta vuoden 2027 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin.

(11)

InvestEU-neuvontapalveluilla on tärkeä asema hankejatkumon kehittämisessä. Neuvontapalvelut ovat erityisen hyödyllisiä monimutkaisilla osa-alueilla, kuten kohtuuhintaisessa sosiaalisessa asuntotuotannossa sekä puolustuksessa. Sen vuoksi olisi asianmukaista käyttää 40 miljoonaa euroa takaisin saatavia varoja tällaisiin palveluihin käytettävissä olevan määrän kasvattamiseen. Lisäksi on tarpeen tehostaa vuorovaikutusta InvestEU-ohjelman eri osien välillä, erityisesti InvestEU-neuvontakeskuksen ja InvestEU-portaalin välillä.

(12)

Komissio arvioi määrärahojen määrän, joka tarvitaan kattamaan InvestEU-rahastosta tuettujen toimien tulevat elinkaarenaikaiset tappiot 95 prosentin varmuustason VaR-luvulla (Value at Risk). Komissio aikoo tarkastella sekä sisäisissä että ulkoisissa politiikoissa käytettäviä menetelmiä osana käynnissä olevia toimiaan talousarviotakuiden riskienhallintakehyksen yhdenmukaistamiseksi.

(13)

InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osion houkuttelevuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua rahoitukseen nykyisen vaihtoehdon eli EU:n takuun rahoittamisen lisäksi myös täydellä rahoituksella, joka on peräisin yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (8) perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä tai jäsenvaltion resursseista, InvestEU-rahoitusvälineen kautta. InvestEU-rahoitusvälineestä myönnettävä tuki olisi mahdollisuuksien mukaan pantava täytäntöön samojen periaatteiden mukaisesti kuin EU:n takuusta myönnettävä tuki. Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot voisivat hyödyntää InvestEU-rahoitusvälineen ansiosta InvestEU-ohjelmaa taloudellisesti tehokkaammin omassa valuutassaan. InvestEU-rahoitusvälineen olisi myös tarjottava lisäkannustin, jolla kasvatetaan vastuullisesti toteutuskumppaneiden riskinottohalua, mikä edistää yksityisen pääoman houkuttelemista.

(14)

Osioiden käyttämiseksi täydentävästi tietyn rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen jäsenvaltio-osioon osoitetut määrärahat on mahdollista yhdistää EU-osion resursseihin monikerroksisessa rakenteessa siten, että suuririskisin etuoikeusluokka katetaan kansallisista varoista. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus InvestEU-ohjelman tavoitteiden kanssa, tällaisissa yhdistelmissä olisi noudatettava EU:n lisäarvoa, reilua kilpailua ja sisämarkkinoiden eheyttä koskevia periaatteita ja niillä olisi tarvittaessa tuettava rajatylittävää yhteistyötä.

(15)

Yksinkertaistamista koskevan yleisen tavoitteen mukaisesti raportointivaatimuksia, myös keskeisiin tulos- ja seurantaindikaattoreihin liittyviä vaatimuksia, olisi tarvittaessa kevennettävä, erityisesti niitä, jotka vaikuttavat pieniin yrityksiin ja pienimuotoisiin toimiin, jotta voidaan keventää rahoituksen lopullisiin saajiin, rahoituksenvälittäjiin ja toteutuskumppaneihin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Tämä yksinkertaistaminen ei saisi vaikuttaa rahoituksen lopullisilta saajilta saatujen tietojen laatuun, jos kyseiset tiedot eivät kuulu ehdotetun raportointivaatimusten keventämisen piiriin. Rajoittamatta pienen ja keskisuuren yrityksen, jäljempänä ’pk-yritys’, määritelmän käyttöä muissa unionin säädöksissä ja mahdollisissa tulevissa ohjelmissa ja rahastoissa pk-yrityksen määritelmän soveltamista InvestEU-ohjelmassa olisi mukautettava, jotta voidaan poistaa siihen liittyvä monimutkaisuus mahdollisuuksien mukaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisötalouden yrityksiin ja mikrorahoituslaitoksiin. On tärkeää muistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU (9) säädettyjä kirjanpitosääntöjä, myös konsolidointia koskevia sääntöjä, sovelletaan, mikä auttaa suojelemaan pk-yritysten määritelmän yhtenäisyyttä ja varmistamaan, että unionin tuki saavuttaa aiotut edunsaajansa. On aiheellista tulkita yksinkertaistetun määritelmän kriteerejä komission suosituksen 2003/361/EY (10) liitteen I asiaankuuluvissa säännöksissä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, jos se on tarpeen täytäntöönpanoon liittyvistä syistä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/523 soveltamista. Toteutuskumppanien tai välitettävien rahoitustuotteiden tapauksessa rahoituksenvälittäjien täytyy varmistaa, että pk-yritykset täyttävät kaikki tukikelpoisuusedellytykset, muun muassa todentamalla, että rahoituksen lopulliset saajat ovat pk-yrityksiä, erityisesti laskemalla tarkasti, että yritysten työntekijöiden lukumäärä ja liikevaihto ovat asianmukaisissa rajoissa, ja soveltamalla tarvittaessa asianmukaisesti konsolidointia koskevia sääntöjä, joilla estetään edellytysten kiertäminen holding-yhtiöiden tai vastaavien rakenteiden avulla.

(16)

On aiheellista, että komissio harkitsee tämän asetuksen täydentämistä toteuttamalla lisää muita kuin lainsäädännöllisiä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten edellyttämällä toteutuskumppanien laatimien tilannekatsausten toimittamista nykyistä harvemmin, jotta voidaan vähentää toteutuskumppanien, rahoituksenvälittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien työtaakkaa muuttamatta asetuksen (EU) 2021/523 keskeistä sisältöä.

(17)

On tärkeää, että InvestEU-rahastosta tuettuihin toimiin sovellettavat valtiontukimenettelyt ovat oikeasuhtaisia, ennakoitavia ja optimoituja. On myös tärkeää, että komissio selvittää tarvittaessa edelleen kaikkia käytettävissä olevia keinoja, joilla voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa valtiontukien arviointia. Lisäksi komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (11) tarkistuksella olisi selvennettävä ja yksinkertaistettava edelleen valtiontukisääntöjen soveltamista InvestEU-ohjelman yhteydessä.

(18)

Raportointitiheyttä olisi harvennettava ja raporttien laajuutta supistettava InvestEU-ohjelman ja sitä edeltäneen ESIR-rahaston osalta.

(19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2015/1017, (EU) 2021/695 (12) ja (EU) 2021/1153 (13) olisi muutettava, jotta mahdollistetaan kyseisten asetusten mukaisen tuen ja asetuksen (EU) 2021/523, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, mukaisen EU:n takuun yhdistelmät.

(20)

Komission kirjanpitoa varten toteutuskumppaneita olisi vaadittava esittämään tuen yhdistelmien osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (14) 212 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarkastetut tilinpäätökset, joissa eritellään selkeästi eri oikeusperustoihin liittyvät määrät.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli puuttua unionin laajuisiin ja jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja investointivajeeseen unionissa, vauhdittaa unionin vihreää ja digitaalista siirtymää, parantaa sen kilpailukykyä ja vahvistaa sen teollista perustaa, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston tukemiseksi institutionaalisten tehtäviensä hoitamisessa InvestEU-ohjelmaa koskevan riippumattoman lopullisen arviointikertomuksen olisi sisällettävä vertaileva arviointi InvestEU-ohjelman tuloksellisuudesta ennen tämän muutosasetuksen, mukaan lukien siinä säädetyt poikkeukset ja sääntelyyn liittyvät mukautukset, voimaantuloa ja sen voimaantulon jälkeen,

1)

korvataan 1 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, johon sisältyy EU:n takuu ja InvestEU-rahoitusväline, unionin sisäisten politiikkojen tavoitteisiin myötävaikuttavien toteutuskumppaneiden toteuttamien rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi.”

2)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

5)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

6)

korvataan 8 artiklan 8 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytettävä EU-osioon kuuluva osa EU:n takuusta jaetaan niin, että 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen osa-alueiden välillä pyritään saavuttamaan tasapaino.”

7)

korvataan 9 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

;

8)

muutetaan 10 artikla seuraavasti:

9)

lisätään artikla seuraavasti:

10)

korvataan 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohta seuraavasti:

;

11)

korvataan IV luvun otsikko seuraavasti:

”EU:n takuu ja InvestEU-rahoitusväline”

12)

korvataan 13 artiklan 4 kohta seuraavasti:

13)

muutetaan 16 artikla seuraavasti:

14)

muutetaan 17 artikla seuraavasti:

15)

korvataan 18 artikla seuraavasti:

16)

muutetaan 19 artikla seuraavasti:

17)

korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:

18)

korvataan 23 artiklan 2 kohta seuraavasti:

19)

muutetaan 24 artikla seuraavasti:

20)

korvataan 25 artiklan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

;

21)

muutetaan 28 artikla seuraavasti:

22)

muutetaan 35 artikla seuraavasti:

23)

korvataan liite I seuraavasti:

24)

lisätään liitteessä III olevaan 1 kohtaan 1.4 kohdan jälkeen kaksi kohtaa seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 2 artiklan 40 alakohdassa säädetään, määritettäessä suoritustakuita tarjoavien rahoitus- ja investointitoimien vipuvaikutusta ja kerrannaisvaikutusta katettavan riskin määrä rinnastetaan takaisin maksettavan rahoituksen määrään.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 222 artiklan 3 kohdassa säädetään, suoritustakuita tarjoavien rahoitus- ja investointitoimien ei tarvitse tuottaa kerrannaisvaikutuksia.”

25)

lisätään liitteeseen V kohta seuraavasti:

”Tätä liitettä sovelletaan soveltuvin osin myös InvestEU-rahoitusvälineeseen.”.

1)

muutetaan 11 a artikla seuraavasti:

2)

muutetaan 16 artikla seuraavasti:

3)

kumotaan 22 artiklan 1 kohdan viides alakohta.