(1)

Viime vuosina geopoliittista dynamiikkaa on leimannut syvä epävarmuus, minkä vuoksi unionin strategista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä ja demokraattisten periaatteiden ja oikeusvaltion suojelua on uudelleenarvioitava perusteellisesti, ja samalla olisi tarkasteltava vihreän, sosiaalisen ja teknologisen siirtymän aiheuttamia haasteita. Kyseisten samanaikaisesti tapahtuvien siirtymien vuoksi on kiireellisesti tarpeen monipuolistaa toimitusketjuja, lisätä unionissa tuotettua vihreää energiaa sekä investoida kriittisiin aloihin, jotta voidaan kuroa umpeen innovaatiokuilu, nopeuttaa hiilestä irtautumista, vahvistaa taloudellista kilpailukykyä ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia.

(2)

Koheesiopolitiikka on unionin tärkein investointiväline monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja sillä edistetään kohdennettuja investointeja, joilla tuetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 3 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 174 artiklan mukaisesti ja vastataan samalla uusiin haasteisiin. Lisäksi väliarvioinnissa sitoudutaan kumppanuusperiaatteeseen ja monitasoisen hallinnon periaatteeseen, jotta voidaan turvata koheesiopolitiikan vaikuttava, alueellinen ja kansalaislähtöinen täytäntöönpano. Sen vuoksi väliarvioinnin yhteydessä tehtävät uudelleenkohdentamiset olisi toteutettava kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen (4) mukaisesti.

(3)

Koheesiopolitiikan ohjelmien oikeudellisessa kehyksessä säädetään vuonna 2025 tehtävästä väliarvioinnista, joka tarjoaa oikea-aikaisen ja ainutlaatuisen tilaisuuden muuttaa ohjelmia siten, että niissä huomioidaan uudet haasteet ja mahdollisuudet, nopeuttaa ohjelmien täytäntöönpanoa ja lisätä niiden vaikuttavuutta, jotta voidaan vastata niin vanhoihin kuin uusiin unionin painopisteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden unionin säädösten tai seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamista.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (5) 15 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja liitteessä III tarkoitetut kaikkiin erityistavoitteisiin sovellettavat horisontaaliset mahdollistavat edellytykset ja niiden täyttymisen arvioinnissa tarvittavat kriteerit ovat tärkeitä kyseisistä unionin rahastoista myönnetyn kaiken unionin tuen tulokselliselle ja tehokkaalle käytölle, ja on syytä varmistaa kyseisten unionin rahastojen käytännön vaikutus. Sen vuoksi tämän asetuksen muutossäännöksissä vahvistettujen uusien toimintalinjojen ja joustomahdollisuuksien perusteella tehtävä ohjelman muutos tai määrien siirto ei saisi koskea määriä, jotka ylittävät kyseisen asetuksen 86 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun joustomäärän ja vastaavat erityistavoitteita, joista komissio on tehnyt kielteisen arvioinnin kyseisten horisontaalisten mahdollistavien edellytysten soveltamisen perusteella. Tällainen oikeasuhteinen toimenpide on välttämätön kannustin, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja käytäntö ovat edelleen horisontaalisten mahdollistavien edellytysten mukaisia ja että unionin rahastoista katettavilla menoilla saavutetaan unionin tavoitteet.

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2020/2092 (6) sovelletaan horisontaalisesti, samaa vaatimusta olisi sovellettava määriin, jotka vastaavat kyseisen asetuksen perusteella hyväksytyillä toimenpiteillä keskeytettyjä sitoumuksia. Uusien toimintalinjojen perusteella tehtävä ohjelman muutos tai määrän siirto voi koskea asetuksen (EU) 2021/1060 86 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun joustomäärään sisältyviä määriä, jotka vastaavat erityistavoitteita, joista komissio on antanut kielteisen arvioinnin horisontaalisten mahdollistavien edellytysten soveltamisen perusteella, edellyttäen, että tällaiset uudet toimintalinjat ovat niiden tavoitteiden mukaisia, joihin horisontaalisilla mahdollistavilla edellytyksillä pyritään.

(5)

Komission 29 päivänä tammikuuta 2025 antamassa tiedonannossa ”EU:n kilpailukykykompassi” ja 26 päivänä helmikuuta 2025 antamassa tiedonannossa ”Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma: kilpailukykyyn ja vähähiilistämiseen tähtäävä yhteinen etenemissuunnitelma” sekä siihen liittyvässä kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään konkreettinen etenemissuunnitelma, jolla elvytetään Euroopan kilpailukyky ja turvataan kestävä vauraus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetuista Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, ja koheesiorahastosta tuetaan jo investointeja ilmastotavoitteisiin, kuten asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetään. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että hiilestä irtautuminen edistää Euroopan teollisuuden kasvua ja EU-kansalaisten vaurautta, muun muassa lisäämällä tukea puhtaalle teknologialle ja puhtaaseen energiaan siirtymiselle, investoimalla energiainfrastruktuurihankkeisiin, joilla voidaan varmistaa todellinen energiaunioni, sekä tukemalla tuotantoprosessien ja tuotteiden hiilestä irtautumista.

(6)

Kun otetaan huomioon ennennäkemätön geopoliittinen epävakaus ja unionin tarve turvata oma puolustuksensa ja siviilivalmiutensa, koheesiopolitiikan rahoitusta olisi suunnattava nopeasti tukemaan suoraan investointeja sotilaallisiin suorituskykyihin ja siviiliturvallisuuteen. Sen vuoksi EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävälle tuelle on tarpeen asettaa uusia erityistavoitteita, jotta voidaan rahoittaa puolustusalan teollisuuskapasiteettia ja mahdollistaa investoinnit häiriönsietokykyiseen puolustus- tai kaksikäyttöinfrastruktuuriin esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi ja siviilivalmiuden parantamiseksi, mukaan lukien kyberturvallisuus ja siviiliturvallisuus, jotka eivät välttämättä liity liikkuvuuteen, kyseisten rahastojen soveltamisalan ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti sekä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Lisäksi siviilivalmiutta olisi oltava mahdollista tukea osana alueellisia ja paikallisia kehitysstrategioita. Sotilaallisten suorituskykyjen edistämiseen tarvittavan teollisuuskapasiteetin olisi liityttävä puolustustarvikkeiden ja muiden puolustustarkoituksiin käytettävien tuotteiden, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksessa (EU) 2025/1106 (8), teknologiseen kehittämiseen ja tuotantoon ja erityisesti mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden teknologiseen kehittämiseen ja tuotantoon. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä vahvistettua mahdollisuutta siirtää vapaaehtoisesti yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa niille myönnettyjä varoja suoraan hallinnoitaviin ohjelmiin, joilla on puolustus- ja turvallisuustavoitteita. Tässä yhteydessä siirroilla Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin varmistettaisiin koordinoidut toimet niiden sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella, joihin viitattiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 19 päivänä maaliskuuta 2025 antamassa yhteisessä valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä. Kun jäsenvaltiot tukevat tällaisia investointeja, niiden on otettava huomioon tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/697 (9) 9 artiklassa vahvistetut tukikelpoisuusperusteet, asetuksen (EU) 2025/1106 16 artiklassa vahvistetut tukikelpoisuussäännöt tai Euroopan puolustusteollisuusalan ohjelmien asiaa koskevat säännökset. Investoinnit kaksikäyttöinfrastruktuuriin ja -kykyihin olisi asetettava etusijalle.

(7)

Unionin itärajoilla sijaitseviin alueisiin, joilla on Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan vastainen raja, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja niille olisi osoitettava poikkeuksellista tukea niiden ainutlaatuisten turvallisuushaasteiden ja geopoliittisen merkityksen vuoksi. Kyseiset alueet ovat erityisen alttiita ulkoisille uhkille, kuten hybridihyökkäyksille. Paikallisten sotilaallisten suorituskykyjen ja yhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistaminen kyseisillä alueilla on olennaisen tärkeää paitsi mahdollisten hyökkäysten estämiseksi ja Euroopan turvallisuuden takaamiseksi myös aluekehityksen tukemiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja elinolojen parantamiseksi.

(8)

Kun jäsenvaltiot kohdentavat ja käyttävät puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ohjattuja koheesiopolitiikan varoja, niiden olisi asetettava etusijalle hankkeet, joilla edistetään työllisyyttä, osaamisen kehittämistä ja teollisuuden monipuolistamista alueellisella tasolla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kaksikäyttötekniikan, kyberturvallisuuden ja tekoälyn aloilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja alueellisten klustereiden tukemiseen varmistaen, että tällaisilla investoinneilla edistetään unionin strategisia etuja sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta.

(9)

Investoinneista, joilla liikenneverkkoja parannetaan sotilaalliset vaatimukset täyttäviksi, on merkittävää hyötyä myös siviililiikenteelle, taloudellisille yhteyksille ja kriisinhallintavalmiuksille unionissa. Tällaisilla investoinneilla parannetaan rajat ylittävää infrastruktuuria, vähennetään pullonkauloja, lisätään varautumista ja edistetään alueiden ja kriittisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä. Lisäksi liikennekeskukset mahdollistavat pelastuspalvelujen saamisen nopeasti liikkeelle ja välttämättömien tarvikkeiden jakelun, ja siten ne edistävät merkittävästi keskeisten toimintojen jatkuvuutta ja kansallista turvallisuutta.

(10)

Olisi tarjottava myös lisärahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan nopeasti lisätä likviditeettiä kattamaan kiireellisimmät tarpeet sotilaallisten suorituskykyjen ja puolustusinfrastruktuurin parantamiseen tehtäviin investointeihin, erityisesti siten, että kaksikäyttökyvyt ja -infrastruktuuri asetetaan etusijalle, sekä siviilivalmiuksiin tehtäviin investointeihin. Erityisesti on tarpeen säätää ylimääräisestä kertaluonteisesta ennakkomaksusta, joka on 20 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston asianomaisten toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti kyseisiin erityisiin toimintalinjoihin kohdennetuista määristä, ja mahdollisuudesta soveltaa suurempaa unionin yhteisrahoitusosuutta.

(11)

EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan jo nyt tukea niiden tuen soveltamisalaan kuuluvia investointeja, joilla edistetään Euroopan teknologisen johtoaseman vahvistamiseen pyrkivän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/795 (10) perustetun Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, tavoitteita. Jotta voidaan tarjota lisää kannustimia investointeihin EAKR:stä ja koheesiorahastosta näillä kriittisillä aloilla, olisi poistettava rajoitus, joka koskee EAKR:n ja koheesiorahaston kokonaistukea kyseisiin toimintalinjoihin, ja laajennettava jäsenvaltioiden mahdollisuutta saada suurempi ennakkomaksu asiaan liittyviä ohjelman muutoksia varten. Toimintalinjoihin, joilla tuetaan STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviä investointeja komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 toimitetun ohjelman muuttamista koskevan pyynnön mukaisesti, osoitetaan kyseisen pyynnön toimittamisajankohtana maksettava poikkeuksellinen kertaluonteinen ennakkomaksu.

Lisäksi mahdollisuuden rahoittaa muihin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, joilla edistetään STEP-kehysvälineen tavoitteita, olisi koskettava kaikkia jäsenvaltioita sekä alueita, joiden asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä. Tällaisia investointeja olisi voitava tehdä myös alueilla, joilla ne helpottavat teollisuuden sopeutumista digitaaliseen muutokseen, mukaan lukien pilvipalveluja, tekoälyä ja suurteholaskentaa koskevat digitaaliset valmiudet, ja tuotantoprosessien ja tuotteiden hiilestä irtautumiseen ja kiertotalouteen mukauttamiseen esimerkiksi autoteollisuudessa tai energiaintensiivisessä teollisuudessa. Lisäksi mahdollisuus, jonka mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (11) perustetusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jäljempänä ’JTF-rahasto’, tuettavilla STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävillä investoinneilla voidaan rahoittaa muihin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, olisi ulotettava koskemaan kaikkia investointeja, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä, jos tällaiset investoinnit ovat tarpeen muun muassa oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa ja työpaikkojen luomista varten.

(12)

Jotta voidaan parantaa energiaturvallisuutta sekä nopeuttaa energiasiirtymää ja edistää puhdasta liikkuvuutta, STEP-kehysvälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1804 (12) säädetyn vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurivälineen investointeja olisi täydennettävä sisällyttämällä EAKR:n ja koheesiorahaston toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 uusi erityistavoite, jolla edistetään rajayhdysjohtoja ja niihin liittyvää siirto-, jakelu-, varastointi- ja tuki-infrastruktuuria, suojataan kyseistä infrastruktuuria ja turvataan se sekä parannetaan latausinfrastruktuurin kehittämistä. ’Energian tuki-infrastruktuurilla’ tarkoitetaan kaikkia laitoksia, laitteistoja ja järjestelmiä, jotka tukevat jäsenvaltioiden siirtoverkkojen yhteenliittämistä mahdollistamalla energian tuotannon, siirron, jakelun ja varastoinnin. Näiden alojen investointien nopeuttamiseksi tähän erityistavoitteeseen liittyviin toimintalinjoihin olisi sovellettava ylimääräistä kertaluonteista ennakkomaksua, joka on 20 prosenttia kyseisiin toimintalinjoihin kohdennetuista määristä, ja mahdollisuutta soveltaa suurempaa unionin yhteisrahoitusosuutta. Hallintoviranomaisten odotetaan tarvittaessa pyrkivän hankkimaan mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta. Investointien lisääminen antaa energiaintensiivisille aloille mahdollisuuden hyödyntää vakaampia ja monipuolisempia energialähteitä vähemmän hajanaisilla energian sisämarkkinoilla ja tukee niiden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Lisäksi EAKR:n tuen laajentaminen hiilestä irtautumista edistäville hankkeille antaa energiaintensiivisille teollisuudenaloille mahdollisuuden asettaa etusijalle vaikutuksiltaan merkittävät innovaatiot, jotka ovat unionin ilmastotavoitteiden mukaisia.

(13)

Euroopan yhteistä etua koskevilla tärkeillä hankkeilla, jäljempänä ’IPCEI-hanke’, eli hankkeilla, joilla tuetaan ja edistetään laajamittaisia rajat ylittäviä hankkeita, joita pidetään olennaisina unionin talouskasvun, innovoinnin ja kilpailukyvyn kannalta ja jotka katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan laajuista yhteistyötä innovatiivisten teknologioiden tai yleiseurooppalaisten infrastruktuurien alalla. Jotta voitaisiin nopeuttaa uusien IPCEI-hankkeiden suunnittelua ja nykyisten IPCEI-hankkeiden täytäntöönpanoa, kaikissa alueluokissa olisi sallittava EAKR:n tuki investointeihin sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat osa IPCEI-hanketta, jonka komissio on todennut sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla otettuaan huomioon 25 päivänä marraskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet”. Lisäksi toimiin, joilla edistetään komission hyväksymää IPCEI-hanketta, olisi sovellettava yksinkertaistettuja valintamenettelyjä.

(14)

Kohtuuhintainen ja kestävä asuminen on toinen etualalle noussut haaste viime vuosina tapahtuneen hintojen ja vuokrien merkittävän nousun vuoksi. Tilanne vaikuttaa erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja pieni- ja keskituloisiin perheisiin, ja niillä on muita enemmän vaikeuksia asunnon saannissa ja niihin kohdistuu kasvava asunnottomuuden riski. Jotta jäsenvaltioille ja alueille voitaisiin tarjota kannustimia kaksinkertaistaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta niiden tuen soveltamisalan puitteissa tehtävät investoinnit kohtuuhintaisen ja kestävän asuntokannan rakentamiseen ja peruskorjaamiseen, sosiaalinen asuntotuotanto mukaan lukien, eri toimintapoliittisiin tavoitteisiin olisi sisällytettävä uusia erityistavoitteita, jotta voidaan tarjota joustavuutta kohdentaa tukitoimia asuntoalalle erityisiltä toimintalinjoilta – ottaen huomioon, että kohtuuhintaisuuden määritelmä voi vaihdella kunkin jäsenvaltion olosuhteiden mukaan. Tällaisten toimintalinjojen olisi oltava yhdenmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275 (13) kanssa ja niihin olisi sisällyttävä mahdollisuus soveltaa suurempaa unionin yhteisrahoitusosuutta ja myöntää ylimääräinen kertaluonteinen ennakkomaksu, joka on 20 prosenttia kohdennetuista määristä, jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta kaikissa alueluokissa. Esimerkiksi uuden eurooppalaisen Bauhaus -aloitteen periaatteiden ja arvojen mukaisesti tehtävissä investoinneissa olisi hyödynnettävä kaikkia kyseisiä uusia mahdollisuuksia. Kustannuksiin, joita aiheutuu tilapäisasunnon vuokraamisesta asukkaille peruskorjauksen ajaksi, voi myös saada tällaisten toimintalinjojen mukaista tukea. On myös aiheellista selventää JTF-rahastosta tässä yhteydessä annettavaa tukea.

(15)

Vesi on elintärkeä luonnonvara elintarvike-, energia- ja talousjärjestelmien turvallisuuden kannalta. Sen merkitys luonnonvarana on myös keskeinen näkökohta ilmastokestävyyden varmistamisessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat haasteita vesivaroille, joten olisi edistettävä lisäinvestointeja vesiresilienssin tukemiseen. Vesien- ja meriensuojelulainsäädännön täytäntöönpanoa olisi parannettava, vedenkäytön tehokkuutta olisi parannettava, veden niukkuuteen olisi puututtava ja kuljettava kiireellisesti kohti vesiresilienttiä Eurooppaa. Tämä täytäntöönpano edellyttää merkittäviä investointeja esimerkiksi veden uudelleenkäyttöön muihin kuin maatalouden käyttötarkoituksiin sekä siniseen bioteknologiaan, vesistressin ja kuivuuden ehkäisyä koskevaan infrastruktuuriin, luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoon, makean veden ekosysteemien ekologiseen ennallistamiseen ja jäteveden käsittelyn parantamiseen. Myös suolanpoistolla voi olla keskeinen rooli, kun pyritään varmistamaan veden turvattu saatavuus väestölle veden niukkuudesta erityisen pahasti kärsivillä alueilla, jos se tehdään kestävästi komission 4 päivänä kesäkuuta 2025 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vesiresilienssistrategia” tarkoitetulla tavalla, ja tämän vuoksi sen olisi oltava tukikelpoista. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 kuuluvaan erityistavoitteeseen viittaus veden turvattuun saatavuuteen, kestävään vesienhoitoon, mukaan lukien integroitu vesienhoito, ja vesiresilienssiin, jotta mahdollistetaan ennakoiva ja riskiperusteinen hallinta ja parempi varautuminen. Tätä erityistavoitetta varten vahvistettuihin uusiin erityisiin toimintalinjoihin olisi myös sovellettava ylimääräistä kertaluonteista ennakkomaksua, joka on 20 prosenttia kohdennetuista määristä, ja mahdollisuutta suurempaan yhteisrahoitusosuuteen, jotta voidaan tarjota kannustimia ratkaisevan tärkeille investoinneille tällä alalla. JTF-rahastosta olisi myös voitava osoittaa tukea veteen liittyviin investointeihin, jos tällaisilla investoinneilla puututaan akuuttiin vesistressiin, parannetaan ilmastokestävyyttä ja tuetaan siirtymistä kestävään ja monipuoliseen paikallistalouteen, vaikka ne eivät suoraan liittyisi maa-alueen ennallistamista koskeviin hankkeisiin.

(16)

Lisärajoitukset olisi poistettava, jotta jäsenvaltiot voivat väliarvioinnin yhteydessä toteuttaa tarkoituksenmukaisia uudelleenkohdentamisia ja keskittää resursseja unionin uusiin strategisiin painopisteisiin. Kun on kyse temaattista keskittämistä koskevista vaatimuksista, on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus laskea uusiin strategisiin painopisteisiin, myös STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin painopisteisiin, kohdennetut määrät mukaan määriin, joita tarvitaan temaattisen keskittämisen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi, riippumatta siitä, noudattavatko jäsenvaltiot temaattista keskittämistä kansallisella tasolla vai alueluokan tasolla. Temaattista keskittämistä koskeviin vaatimuksiin liittyvän joustavuuden ohella olisi tarjottava jonkin verran joustovaraa laskettaessa asetuksen (EU) 2021/1060 6 artiklan mukaista EAKR:n ja koheesiorahaston osuutta ilmastorahoituksesta unohtamatta kyseisen artiklan yleisiä vaatimuksia. Jäsenvaltioille olisi myös annettava mahdollisuus siirtää varoja EAKR:stä ja koheesiorahastosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (14) perustetun InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osioon, jotta ne voidaan ottaa käyttöön InvestEU -ohjelmassa vahvistetun rahoitusvälineen kautta.

Jotta varoja voitaisiin kohdentaa kattavasti uudelleen uusiin strategisiin painopisteisiin väliarvioinnin yhteydessä, jäsenvaltioille olisi annettava lisäaikaa täydentää väliarvioinnin tulosten arviointia ja siihen liittyvien ohjelman muutosten toimittamista. Kyseistä uudelleenkohdentamiseen varattua lisäaikaa olisi sovellettava myös JTF-rahaston varoihin, jos niitä käytetään ohjelmassa yhdessä EAKR:n ja koheesiorahaston varojen kanssa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (15) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESF+) varojen kanssa. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmien (Interreg-ohjelmien) muutokset toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (16) 19 artiklan mukaisesti.

(17)

Koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi yleisesti ja keskeisten investointien toteuttamiseen tarvittavan likviditeetin lisäämiseksi EAKR:n ja koheesiorahaston Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmille ja Interreg-ohjelmille olisi maksettava ylimääräinen kertaluonteinen ennakkomaksu, kun uudelleenkohdentaminen koskee huomattavaa osaa koko ohjelmasta. Ennakkomaksuprosenttia olisi korotettava edelleen tietyissä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmissa, jotka kattavat yhden tai useamman NUTS 2 -tason alueen, jolla on Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan vastainen raja, sillä Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on vaikuttanut niihin kielteisesti. Jotta voidaan kannustaa kohdentamaan varoja uudelleen keskeisiin toimintalinjoihin väliarvioinnin yhteydessä, ylimääräisen kertaluonteisen ennakkomaksun olisi oltava käytettävissä vain, jos tässä yhteydessä tiettyihin keskeisiin toimintalinjoihin kohdennetaan uudelleen tietyn kynnysarvon ylittävä osuus varoista.

(18)

Jotta voidaan ottaa huomioon aika, joka tarvitaan investointien uudelleenkohdentamiseen väliarvioinnin yhteydessä, ja mahdollistaa käytettävissä olevien varojen käyttö parhaalla mahdollisella tavalla, menojen tukikelpoisuuden määräaikaa ja sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä olisi mukautettava niiden ohjelmien osalta, joissa varoja kohdennetaan uudelleen strategisiin painopisteisiin väliarvioinnin yhteydessä. Lisäksi olisi voitava soveltaa suurempaa yhteisrahoitusosuutta toimintalinjoihin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmissa, jotka kattavat yhden tai useamman NUTS 2 – tason alueen, jolla on Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan vastainen raja, kun otetaan huomioon, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on vaikuttanut niihin kielteisesti, ja pidetään asianmukaisesti mielessä tarve päättää ohjelmat oikea-aikaisesti, aloittaa uudet ohjelmat ja käyttää ohjelmien rahoitus kokonaisuudessaan.

(19)

Väliarviointia olisi käytettävä myös vahvistamaan kaupunkien ja toiminnallisten kaupunkialueiden keskeistä roolia monien unionin tavoitteiden saavuttamisessa antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus, tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja huomioiden alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan soveltamisala, kohdentaa uudelleen EAKR:n varoja asetuksen (EU) 2021/1058 12 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen kaupunkialoitteen vahvistamiseen. Lisäksi eurooppalaisessa kaupunkialoitteessa määritettyjen keskeisten innovatiivisten toimien käyttöönoton helpottamiseksi tällaisiin toimiin olisi sovellettava yksinkertaistettua valintamenettelyä koheesiopolitiikan ohjelmista annettavaa tukea varten. Jotta varojen käyttö olisi joustavampaa, jäsenvaltioille olisi myös annettava mahdollisuus kohdentaa uudelleen EAKR:n varoja niiden Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmista asetuksen (EU) 2021/1058 13 artiklassa tarkoitettuun alueiden väliseen innovaatioinvestointivälineeseen.

(20)

Toteutuksen yksinkertaistamiseksi ja investointien nopeuttamiseksi on aiheellista tehdä kohdennettuja lisämuutoksia JTF-rahaston käyttöä koskevaan sääntelykehykseen. Erityisesti mahdollisuus käyttää yksinkertaistettua valintamenettelyä sellaisille toimille, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, olisi laajennettava koskemaan JTF-rahastoa. Lisäksi tavoitteiden tarkistamista koskevat rajoitukset olisi poistettava, jotta olosuhteiden muuttuessa täytäntöönpanoa voidaan joustavoittaa tarvittavasti.

(21)

Jotta komissio voi auttaa jäsenvaltioita muuttamaan niiden ohjelmia nopeasti ja asianmukaisesti, sen olisi annettava hallintoviranomaisille oikea-aikaisia ja selkeitä teknisiä selvennyksiä ja tukea, myös jäsennellyn järjestelmän avulla, vastaamalla teknisiin, oikeudellisiin ja menettelyllisiin kysymyksiin, erityisesti tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden osalta.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat investointien uudelleenkohdentaminen kriittisiin painopisteisiin väliarvioinnin yhteydessä ja politiikan toteuttamisen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen muuttamalla asetuksia (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1056, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(23)

Asetukset (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1056 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(24)

Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve mahdollistaa ratkaisevan tärkeät investoinnit erityisesti sotilaallisiin suorituskykyihin akuuttien geopoliittisten haasteiden yhteydessä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 4 artiklan 10 kohta seuraavasti:

3)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

4)

lisätään artikla seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1056/oj).”;"

5)

lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:

6)

muutetaan liitteessä I oleva taulukko 1 seuraavasti:

1)

muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2)

lisätään 10 artiklaan kohdat seuraavasti:

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/1914, annettu 18 päivänä syyskuuta 2025, asetusten (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1056 muuttamisesta väliarvioinnin yhteydessä strategisiin haasteisiin vastaamiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta (EUVL L, 2025/1914, 19.9.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1914/oj).”;"

3)

muutetaan 11 artiklan 2 kohdan h ja i alakohta seuraavasti:

;

4)

korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

5)

korvataan liitteessä II olevan 2.4 kohdan teksti, joka viittaa 11 artiklan 2 kohdan h alakohtaan seuraavasti:

”Täytetään vain, jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin:

Tämä kohta päivitetään tai täytetään alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistuksen yhteydessä riippuen tällaisen tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä.”

6)

lisätään liitteeseen III rivi seuraavasti: