|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2025/1711 |
5.8.2025 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1711,
annettu 4 päivänä elokuuta 2025,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut jäsenvaltioita,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 6 päivänä joulukuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
|
(2) |
Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun viisi yhtiötä, Cylinders Holding a.s., Dalmine S.p.A. (Tenaris), Eurocylinder Systems AG, Faber Industrie S.p.A. ja Worthington Cylinders GmbH, jäljempänä ’valituksen tekijät’, olivat tehneet valituksen 24 päivänä lokakuuta 2024. Valituksen teki teräksisiä saumattomia korkeapainepulloja valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi. |
1.2 Kirjaaminen
|
(3) |
Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/531 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’. |
1.3 Asianomaiset osapuolet
|
(4) |
Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijöille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(5) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.4 Otanta
|
(6) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Unionin tuottajia koskeva otanta |
|
(7) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän edustavuuden perusteella EU:ssa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta EU:n kokonaistuotannosta oli 47 prosenttia ja arvioidusta EU:n kokonaismyyntimäärästä 42 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Otos on unionin tuotannonalaa edustava. Etuyhteydettömien tuojien otanta |
|
(8) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
|
(9) |
Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta |
|
(10) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinan kansatasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksissa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(11) |
Kaksikymmentä asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden osuus arvioidusta kokonaisviennistä unioniin on 54,4 prosenttia, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. |
|
(12) |
Valituksen tekijät hyväksyivät ensimmäisen valitun vientiä harjoittavan tuottajan, jonka tuotanto oli suurin kahdesta valitusta yritysryhmästä, mutta huomauttivat, että toinen valittu tuottaja tulisi vaihtaa, koska se tuotti pääasiassa palontorjuntalaitteita, kuten palonsammuttimia. Valituksen tekijät esittivät näin ollen kahta vaihtoehtoista yhteistyössä toiminutta yritystä seuraavin perustein:
|
|
(13) |
Lisäksi valituksen tekijät korostivat riskejä, jotka liittyvät kahden otokseen valitun yrityksen valintaan, jos toinen niistä kieltäytyy yhteistyöstä. |
|
(14) |
Käytettävissä olevien tietojen mukaan valitun toisen yritysryhmän tuotanto kattoi kuitenkin palontorjuntalaitteita laajemman tuotevalikoiman. Kahden ehdotetun vaihtoehtoisen yrityksen käytettävissä olevaa tuotantokapasiteettia ja läsnäoloa EU:n markkinoilla koskevia huomautuksia, ei joko voitu todentaa tässä vaiheessa tai niiden tueksi ei esitetty näyttöä. Lisäksi alustavasti valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa vahvistivat, että niillä on vakaa aikomus tehdä yhteistyötä tutkimuksessa. |
|
(15) |
Käytettävissä olevien tietojen perusteella ehdotettuun otokseen ei ollut tarvetta tehdä muutoksia. Lopullisen otoksen osuus saumattomien korkeapainepullojen arvioidusta kokonaisviennistä Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla oli 37,5 prosenttia. |
1.5 Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit
|
(16) |
Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(17) |
Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessaan riittävää alustavaa näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimus kattoi kyseiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät sen määrittämiseksi, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinaan. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentäviä kyselylomakkeita. |
|
(18) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet Kiinan kansantasavallassa toimiville unionin tuottajille, tuojille, käyttäjille ja vientiä harjoittaville tuottajille. Komissio lähetti kyselylomakkeen myös etuyhteydettömälle kauppiaalle, jonka kautta yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista myi tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:hun vientiä varten. Nämä kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (4) vireillepanopäivänä. |
|
(19) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
1.6 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(20) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2023 ja 30 päivän syyskuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tutkimuksen kohteena oleva tuote
|
(21) |
Tämän tutkimuksen kohteena ovat tyhjät paineistetulle tai nesteytetylle kaasulle tarkoitetut teräksiset saumattomat korkeapainepullot, mukaan lukien palonsammuttimet, läpimitaltaan ja tilavuudeltaan kaiken suuruiset, riippumatta siitä, ovatko ne kierteitettyjä, riippumatta sisäpinnoitteesta tai -päällysteestä, riippumatta ulkopinnan viimeistelystä ja muodosta, riippumatta siitä, onko niihin asennettu kaasurakko, riippumatta siitä, onko pullot varustettu venttiilillä, kaularenkaalla, pohjarenkaalla tai letkuilla, ja riippumatta siitä, onko ne kiinnitetty yhteen nipuksi, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’. |
|
(22) |
Kertatäyttöiset pullot, joiden tilavuus on enintään 120 ml ja jotka kuuluvat eurooppalaisen standardin EN 16509:2014 ja/tai vaarallisten aineiden kuljettamista käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien asiantuntijakomitean antaman UN-numeron 2037 piiriin, eivät sisälly tuotteen määritelmään. |
|
(23) |
Saumattomia korkeapainepulloja käytetään monenlaisten aineiden kanssa: palonsammuttimissa käytettävät aineet, teollisuuskaasut (esim. hitsaus ja leikkaus, elintarvikkeet ja juomat), sairaaloiden ja terveydenhuollon lääkkeelliset kaasut, elektroniikkakaasut ja erikoiskaasut, palontorjuntaan tarkoitettu hengitysilma, palontorjunta-aineet, sukelluslaitteissa käytettävät kaasut sekä vaihtoehtoiset polttoaineet, mukaan lukien paineistettu maakaasu ja vety. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(24) |
Tarkasteltavana ovat paineistetulle tai nesteytetylle kaasulle tarkoitetut teräksiset saumattomat korkeapainepullot, jotka ovat läpimitaltaan ja tilavuudeltaan kaiken suuruisia, riippumatta siitä, ovatko ne kierteitettyjä, riippumatta sisäpinnoitteesta tai -päällysteestä, riippumatta ulkopinnan viimeistelystä ja muodosta, riippumatta siitä, onko niihin asennettu kaasurakko, riippumatta siitä, onko pullot varustettu venttiilillä, kaularenkaalla, pohjarenkaalla tai letkuilla, ja riippumatta siitä, onko ne kiinnitetty yhteen nipuksi, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7311 00 11 , ex 7311 00 13 , ex 7311 00 19 ja ex 7311 00 30 (TARIC-koodit 7311 00 11 15, 7311 00 11 80, 7311 00 13 15, 7311 00 13 80, 7311 00 19 15, 7311 00 19 80, 7311 00 30 15 ja 7311 00 30 80), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(25) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(26) |
Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
2.4 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
2.4.1 Palonsammuttimien ja täytettyjen pullojen poissulkemista koskeva pyyntö
|
(27) |
Edellä mainitun tuotteen määritelmän mukaan tämän tutkimuksen kohteena ovat paineistetulle tai nesteytetylle kaasulle tarkoitetut saumattomat korkeapainepullot. |
|
(28) |
Tutkimuksen vireillepanon jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja, Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd., väitti, että CN-koodiin 8424 10 00 luokitellut palonsammuttimet eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Komissio muistutti, että CN- ja TARIC-koodit annettiin ainoastaan tiedoksi. Tässä tutkimuksessa sovelletaan näin ollen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää sellaisena kuin se on annettu vireillepanoilmoituksen 2 kohdassa. Tämän vuoksi palonsammuttimien, joilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet kuin saumattomilla korkeapainepulloilla, katsottiin sisältyvän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. |
|
(29) |
Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd. väitti lisäksi, että erilaisia jauhe- ja nestekemikaaleja sisältäviä käyttövalmiita palonsammuttimia ei pitäisi sisällyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. |
|
(30) |
Komissio julkaisi 6 päivänä maaliskuuta 2025 muistion (5), jossa selvennetään seuraavaa:
|
|
(31) |
Valituksen tekijät väittivät, että täytetyt tai käyttövalmiit palosammuttimet olivat todennäköisimmin pääasiassa hitsattuja tai muita ei-teräksisiä pulloja, minkä vuoksi ne eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Vaikka valituksen tekijät myönsivät, että palonsammutuksessa käytettävät saumattomat korkeapainepullot ja muihin tarkoituksiin käytettävät pullot (kuten elintarvike- ja juomateollisuuden hiilidioksidipullot) eivät eroa toisistaan ja että molempiin sovelletaan samoja teknisiä standardeja, ne kuitenkin väittivät, että täytetyt saumattomat korkeapainepullot olisi sisällytettävä tuotteen määritelmään. Ne väittivät, että tällaisten pullojen poissulkeminen kaventaisi kohtuuttomasti tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää ja aiheuttaisi toimenpiteiden kiertämisen riskin. |
|
(32) |
Valituksen tekijät huomauttivat erityisesti, että nipuksi kootut pullot kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin, vaikka pullojen nipuksi kokoamiseen käytettävä runko ei kuulu. Samalla tavoin asetyleenipullot kuuluivat tuotteen määritelmän piiriin, vaikka asetonipitoisen täytteen säilyttämiseksi ne sisältävät huokoista materiaalia, sillä tuote täyttää kaikki tuotteen kriteerit, sellaisina kuin ne on määritelty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmässä vireillepanoilmoituksessa. |
|
(33) |
Valituksen tekijät katsoivat, että edellä mainittua komission tuoteselvitystä olisi arvioitava uudelleen. |
|
(34) |
Komissio totesi ensinnäkin, että valituksessa tai sen jälkeen annetussa vireillepanoilmoituksessa ei täsmennetty, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmässä olisi viitattu täytettyihin pulloihin. |
|
(35) |
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että saumattomia korkeapainepulloja hankkineet asiakkaat suorittivat usein kokoamisen ja täytön, jotta tarkasteltavana oleva tuote soveltuisi loppukäyttöönsä palonsammutukseen tai kemiallisten tuotteiden säilytykseen. |
|
(36) |
Kun lisäksi otetaan huomioon erittäin vaarallisten tuotteiden, kuten täytettyjen saumattomien korkeapainepullojen, mannertenvälisiin kuljetuksiin sovellettavat erityisen korkeita kustannuksia aiheuttavat ja tiukat turvallisuusvaatimukset, väitetyt toimenpiteiden kiertämisen riskit todettiin vähäisiksi. |
|
(37) |
Edellä mainitun perusteella valituksen tekijöiden esittämät väitteet ja vaatimukset hylättiin. |
2.4.2 Akkurunkojen jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle koskeva pyyntö.
|
(38) |
Yksi otokseen kuulumaton vientiä harjoittava tuottaja, Leebucc (Tianjin) Hydraulics Equipment Co., Ltd, pyysi, että akkurungot jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Kyseinen osapuoli esitti seuraavat väitteet:
|
|
(39) |
Valituksen tekijät väittivät seuraavaa:
|
|
(40) |
Leebucc (Tianjin) Hydraulics Equipment Co., Ltd väitti, että se otti esiin kysymyksen akkurunkojen jättämisestä pois tutkimuksesta paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen ja että tuotteen määritelmää koskevien huomautusten esittämiselle asetettuja määräaikoja olisi pidettävä ”joustavina” määräaikoina, jotka eroavat perusasetuksessa säädetystä tiukemmasta määräajasta. |
|
(41) |
Leebucc (Tianjin) Hydraulics Equipment Co., Ltd korosti puolivalmisteen (akkurunko) ja valmiin tuotteen (akku) välisiä eroja, mikä oli kriittinen tekijä arvioitaessa akkurungon ja akun ja kaasuteollisuudelle tarkoitetun pullon samankaltaisuutta. Lisäksi yritys väitti, että puolivalmistetta ei pitäisi verrata lopputuotteeseen polkumyyntilaskelmissa. Lopuksi yritys väitti, että akkurunko on erityisesti tarkoitettu käytettäväksi tietynlaisessa akussa, jolloin molemmilta edellytetään erityisiä sertifikaatteja, minkä johdosta se päätteli, että akkurunkoa ei voida korvata kaasuteollisuudelle tarkoitetulla saumattomalla korkeapainepullolla eikä sitä voida käyttää kaupallisena tuotteena, joka luovutetaan liikkeeseen EU:n markkinoilla. |
|
(42) |
Komissio analysoi poissulkemista koskevan pyynnön asianomaisen osapuolen esittämien seikkojen perusteella ja totesi alustavasti, että akkurungot kuuluvat johdanto-osan 21 kappaleessa esitettyyn tuotteen määritelmään ja niillä on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin muilla pulloilla. Lisäksi ne kuuluivat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin, ja ne voitiin yksilöidä komission polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja koskevissa laskelmissa käyttämien tuotevalvontakoodien perusteella. Akkurungot yksilöitiin asianmukaisesti, ja komissio saattoi tehdä oikeudenmukaisen hintavertailun unionin ja kiinalaisten tuottajien välillä. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti
|
(43) |
Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinan kansantasavallassa, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan. |
|
(44) |
Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja tuotteen tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot. |
|
(45) |
Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotantopanoksista ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. |
|
(46) |
Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi lisäksi tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. |
|
(47) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 13 päivänä helmikuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Brasilia, Argentiina ja Turkki). Komissio sai huomautuksia ensimmäisestä muistiosta, kuten johdanto-osan 116–131 kappaleessa mainitaan. |
|
(48) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 7 päivänä maaliskuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton alasta saatavilla olevien tietojen perusteella. Komissio sai huomautuksia toisesta muistiosta, kuten johdanto-osan 132–145 kappaleessa mainitaan. |
3.2 Normaaliarvo
|
(49) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
|
(50) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
|
(51) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.3 Merkittävien vääristymien esiintyminen
|
(52) |
Komissio on todennut hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (6), että sektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. |
|
(53) |
Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (7). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, jolta saadaan pääraaka-aine tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (8), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (9). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että ne kohdennettaisiin markkinavoimien perusteella (10). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (11). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (12) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (13). |
|
(54) |
Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, mukaan lukien valitukseen sisältyvä näyttö, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (14), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin valtion merkittävää puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa on todettu. |
|
(55) |
Valituksessa esitettiin esimerkkejä seikoista, jotka viittaavat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudessa luetelmakohdassa lueteltujen vääristymien olemassaoloon, ja siinä väitettiin, että Kiinan terästeollisuuden markkinaolosuhteet, etenkään kustannukset ja hinnat, eivät perustu tarjonnan ja kysynnän markkinavoimiin vaan että valtion puuttuminen talouteen vääristää niitä. |
|
(56) |
Valituksessa myös viitattiin maaraportin asianomaisiin osiin sekä huomautettiin seuraavaa: |
|
(57) |
Terässektori, mukaan lukien tarkasteltavan olevan tuotteen markkina, on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Tämän osalta valituksen tekijät huomauttivat, että valtio käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kiinalaisissa yrityksissä niin Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolon kuin sen merkittävän roolin järjestöissä kautta. |
|
(58) |
Ensinnäkin valituksessa mainittiin, että Kiinan talous toimii pääasiassa valtio-omisteisten yritysten kautta, joiden osuus Kiinan bruttokansantuotteesta on 25 prosenttia (15). Korostaakseen asiaa valituksen tekijät huomauttivat, että valtio-omisteiset yritykset ovat myös tärkeimpiä välineitä, joiden avulla valtio voi suoraan toteuttaa politiikkaansa markkinoilla. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeimmän raaka-aineen tuottajan eli teräsalan osalta mainittiin, että valtio-omisteisten yritysten osuus alan tuotannosta on 40 prosenttia. Itse asiassa neljä kymmenestä suurimmasta teräksen tuottajasta on valtio-omisteisia yrityksiä. Niitä ovat muun muassa Baowu Steel Group, HBIS Group, Ansteel Group ja Shougang (16). Valituksen tekijä mainitsi myös muita pienempiä valtio-omisteisia yrityksiä, kuten Maanshan iron & Steel Company Limitedin, Batou Steel Groupin ja CITIC Pacific Special Steelin, jotka ovat myös erittäin tärkeitä suoria teräksen lähteitä teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannolle Kiinassa. |
|
(59) |
Toiseksi valituksen tekijä mainitsi, että Kiinan viranomaiset puuttuvat yritysten toimintaan järjestöjen kautta. Tämä pätee erityisesti teräsalaan ja siten myös saumattomien korkeapainepullojen markkinoihin. Tämä johtuu siitä, että teräsalalla järjestöjen tiedetään toimivan ”valtion ja jäsenten välisenä siltana ja linkkinä (17)”. Valituksen tekijät mainitsivat, että vaikka teollisuuspolitiikkoja toteuttavia saumattomia korkeapainepulloja valmistavaa teollisuutta edustavia järjestöjä ei olekaan, on muita toimijoita, kuten kansallinen kaasupullojen tekninen standardointikomitea (jäljempänä ’TC31’) ja Kiinan erityislaitteiden tarkastusjärjestö (jäljempänä ’CASEI’), jotka panevat suoraan täytäntöön saumattomien korkeapainepullojen tuottajiin sovellettavia kansallisia standardeja ja määräyksiä (18). |
|
(60) |
Kiinan viranomaisten vaikutus terässektoriin näkyy tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa, sillä viranomaiset voivat käyttää vaikutusvaltaansa ja määräysvaltaansa koko arvoketjussa. |
|
(61) |
Mitä tulee valtion mahdollisuuksin vaikuttaa yritysten hintoihin ja kustannuksiin, valituksen tekijät totesivat, että Kiinan viranomaiset valvovat laajalti teräksen ja etenkin saumattomien korkeapainepullojen valmistukseen osallistuvia julkisia ja yksityisiä yrityksiä, mikä vääristää terässektorin hintoja ja kustannuksia. Valituksen tekijät väittivät, että kommunistisen puolueen jäsenet ovat laajasti läsnä sekä valtio- että yksityisomisteisissa yrityksissä, mikä on johtanut erityisesti siihen, että kommunistinen puolue osallistuu johtajien valinnan lisäksi myös henkilöstön valintaan. |
|
(62) |
Lisäksi valituksen tekijät huomauttivat, että valtio-omisteisissa yrityksissä puolueorganisaatioilla on velvollisuus toteuttaa puolueen periaatteita ja linjauksia. Yritysten sisäiset puoluesolut varmistavat kurinpitojaostojen avulla, että Kiinan viranomaisten ohjeita noudatetaan. Tämän lisäksi valituksessa todettiin, että vastaava tilanne vallitsee yksityisomisteisissa yrityksissä. Valituksessa muistutettiin, että vuonna 2017 raportoitiin, että kommunistisen puolueen soluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomisteisesta yrityksestä ja ”Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (19)”. |
|
(63) |
Tämän lisäksi valituksessa huomautettiin, että kommunistinen puolue pyytää perustamaan ”yhteiseksi rintamaksi” kutsuttuja yksiköitä kommunistisen puolueen vaikutusvallan ja ideologian levittämiseksi yksityisissä yrityksissä, jotta saadaan aikaan ”kiinalaisia ominaispiirteitä sisältävä nykyaikainen yritysjärjestelmä”. Valituksen tekijät viittasivat erityisesti All-China Federation of Industry and Commerce -järjestön varapuheenjohtajaan, joka selitti, että tällaisen järjestelmän myötä ”puolueen johtajuus sisällytetään kaikkeen kansalaisiin liittyvään toimintaan ja puolueorganisaatio integroidaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään”. Valituksen tekijät huomauttivat myös, että yksityisen talousjärjestelmänkin on ”noudatettava ja vahvistettava puolueen yleistä linjaa”. Valituksen tekijät ilmoittivat, että vuonna 2023 Kiinan 500 suurimmasta yksityisestä yrityksestä 92 prosentissa oli puolueyksiköitä. |
|
(64) |
Valituksen tekijät mainitsivat myös, että Kiinan viranomaiset vaikuttavat keskeisten johtohenkilöiden ja henkilöstöhallinnon työntekijöiden nimittämiseen sekä valtio- että yksityisomisteisissa yrityksissä. |
|
(65) |
Esimerkiksi valtio-omisteisissa yrityksissä kommunistinen puolue kasvattaa määräysvaltaansa osallistumalla keskeisten johtohenkilöiden nimittämiseen. Valituksen tekijät tarkensivat vielä, että Kiinan kommunistisen puolueen antamien, ruohonjuuritason organisaatioiden työtä valtion omistamissa yrityksissä koskevien säännösten mukaisesti ”puoluekomitean (puolueryhmän) sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviä hoitaa yleensä yksi henkilö ja puolueeseen kuuluva pääjohtaja toimii varasihteerinä (20)”. Säännöksissä edellytetään vastaavasti, että yrityksissä, ”jossa ei ole hallitusta, vaan ainoastaan toimitusjohtaja”, puoluekomitean sihteeri on toimitusjohtaja ja ”ei-riippumattomissa osakeyhtiöissä” varapääjohtaja. |
|
(66) |
Yksityisten yritysten osalta valituksessa huomautettiin, että niitä neuvotaan perustamaan valvontamekanismi, jota johtaa kurinpitovalmiudet omaava puoluesolu. Näin ”voidaan varmistaa sääntöjen valvonta ja hallintojärjestelmän toimeenpano yrityksissä, antaa johdolle ja henkilöstölle varoituksia ja opastaa näitä sekä valvoa ja johtaa henkilöstöä”. Valvontamekanismilla pyritään myös vaikuttamaan johtohenkilöihin ja työntekijöihin ”vallankäytön sääntelemiseksi (21)”. |
|
(67) |
Valituksen tekijät kertoivat, että tällaisia vääristymiä ei esiinny ainoastaan tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavissa yrityksissä vaan myös sen tuotantoketjun alkupään tuotannonalalla eli terässektorilla. Tämä ei johdu pelkästään valtion omistajuudesta ja läsnäolosta yrityksissä vaan myös erilaisista konsolidaatiopolitiikoista, jotka ovat johtaneet supersulautumisiin, kuten esimerkiksi vuonna 2016 toteutettuun Boasteel Group Corp ja Wuhan Iron and Steel Group Corp sulautumiseen Baowu Steel Groupiin. Tässä tapauksessa hallituksen puheenjohtaja ei ole ainoastaan Kiinan kommunistisen puolueen sihteeri vaan myös yrityksen ammattiosaston puheenjohtaja. |
|
(68) |
Näin ollen valituksen tekijä päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat kytkeytyneet tiukasti saumattomien korkeapainepullojen ja teräksen tuotannonalalla toimivien yritysten toimintaan. Tällainen puuttuminen yritysten toimintaan häiritsee markkinoiden dynamiikkaa, mikä vaikuttaa hintoihin ja kustannuksiin. |
|
(69) |
Valituksen tekijät väittivät myös, että julkisilla politiikoilla ja toimenpiteillä suositaan kotimaisia tuottamia tai muutoin vaikutetaan vapaisiin markkinavoimiin. Valituksen tekijöiden mukaan Kiinan viranomaiset ovat ottaneet käyttöön suunnittelujärjestelmän, joka asettaa suoraan kannustimia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannonalalle ja tuotantoketjun alkupään aloille, muun muassa terässektorille, ja joka vaikuttaa voimakkaasti markkinavoimiin. Valituksen tekijät korostivat tällaisten suunnitelmien sitovuutta, koska täytäntöönpanosta säädetään lainsäädännössä, jopa perustuslain tasolla. Valituksen tekijät mainitsivat myös, että suunnittelujärjestelmän tuloksena ”resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (22)”. |
|
(70) |
Terässektorin osalta valituksen tekijät toivat esiin useita komission asetuksia, joissa tunnustettiin vääristymät erityisesti saumattomien korkeapainepullojen keskeisten komponenttien osalta. Valituksen tekijät viittasivat erityisesti raporttiin, joka koski raaka-aineiden kehittämissuunnitelman ja 14. viisivuotissuunnitelman strategista merkitystä sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. |
|
(71) |
Valituksen tekijät väittivät myös, että konkurssi-, yritys- tai omaisuuslainsäädäntöä on sovellettu syrjivästi tai pantu täytäntöön riittämättömästi. Valituksen tekijät totesivat, että Kiinan konkurssilainsäädännön täytäntöönpano on riittämätöntä. Tämän väitettiin johtuvan konkurssipesien pesänhoitajien ja paikallishallinnon läheisestä suhteesta sekä valtion kokonaisvaikutuksesta yritysten toimintaan. Valituksessa todettiin, että Kiinassa suositaan myös ”taloudellisesti mahdottomien yritysten perustamista ja yleensä toimialoille, joilla on huomattavaa ylikapasiteettia (23)”. Tämä on erityisen selvää saumattomien korkeapainepullojen tuottajille (Bohai Iron and Steel Group) tilanteessa, jossa valtio ylläpitää ylituotantokapasiteettia. |
|
(72) |
Tämän lisäksi valituksen tekijät panivat merkille komission aiemmat havainnot tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoketjun alkupään sektoreista (eli terässektorista ja erityisesti saumattomien korkeapainepullojen markkinoista), jotka ovat hyötyneet valikoivasta maankäyttöoikeuksien myöntämisestä. Valituksen tekijät totesivat, että maa on yksinomaan valtion omistuksessa ja että sen jakaminen kuuluu valtion yksinomaiseen toimivaltaan (24). Tämä johtaa siihen, että valtio hyödyntää omaisuuslainsäädäntöään kotimaisten saumattomien korkeapainepullojen tuottajien hyväksi ja terässektorilla. |
|
(73) |
Valituksen tekijät panivat merkille myös Kiinan merkittävän puuttumisen palkkoihin, mikä vaikuttaa koko arvoketjuun, ja vaikutukset muuttuvat vakavammiksi arvoketjun pidentyessä. Valituksessa väitetään, että tällaiset vääristymät ovat kahtalaisia: ne tapahtuvat ensiksi saumattomia korkeapainepulloja tai niiden tärkeimpiä tuotantopanoksia tuotettaessa ja toiseksi epäsuorasti, kun tuotantopanoksia saadaan samassa Kiinan työvoimajärjestelmässä toimivilta yrityksiltä. |
|
(74) |
Lopuksi valituksen tekijät väittivät, että Kiinan rahoitusmarkkinat pyrkivät ”varmistamaan valvonnan ja mahdollistamaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttumisen niiden toimintaan (25)”. Valituksessa todettiin, että valtio valvoo neljää suurimmista pankeista ja tarjoaa valtio-omisteisille yrityksille etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta politiikkaan liittyvistä syistä. Siinä väitettiin myös joukkovelkakirjojen ja luottoluokitusten olevan vääristyneet, koska monet yritykset luokiteltaisiin kansainvälisesti alhaisemmalle tasolle kuin Kiinassa. Tämä johtuu siitä, että monet luottoluokituslaitokset antavat lainanottajille mahdollisuuden valita edullisimman luokituksen, mikä harvoin johtaa maksulaiminlyönteihin. Kun otetaan huomioon valtio-omisteisten yritysten määräävä asema tuotannonalalla, tällä on suuri merkitys terässektorin ja siihen liittyvän saumattomien korkeapainepullojen tuotannon kannalta. |
|
(75) |
Lisäksi valituksessa todettiin, että valtion läsnäolo markkinoilla johtaa huomattavaan alihinnoitteluun listautumisanneissa. Tämä johtuu valtion pyrkimyksestä saavuttaa poliittisia tavoitteita listautumisantien kautta. Valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissio SASAC:n määräysvallassa olevat valtio-omisteiset yritykset saavat rahoitusta etuuskohteluun perustuen, minkä ansiosta niiden rahoitusvarat kasvoivat viisinkertaiseksi vuosien 2005–2017 välillä, 7,1 biljoonaan euroon (26). Valituksen tekijät totesivat lopuksi, että koska terässektori on kannustettavien tuotannonalojen joukossa, se hyötyy helpommin saatavasta rahoituksesta, mikä hyödyttää välillisesti myös tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoita. |
|
(76) |
Päätelmänä voidaan todeta, että valituksen tekijöiden mukaan näiden valtion merkittävästä puuttumisesta johtuvien vääristymien vuoksi kustannukset ja hinnat Kiinassa eivät ole luotettavia normaaliarvon määrittämiseksi. Näin ollen normaaliarvo olisi määritettävä käyttämällä vääristymättömiä tuotantokustannuksia asianmukaisessa edustavassa maassa. |
|
(77) |
Komission tutkimuksessa vahvistettiin, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen alalla, joka on terässektorin tuotantoketjun loppupäässä, Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi Tianjin Tianhai High Pressure Container Corp., Ltd. (27), joka on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaja ja viejä, on viime kädessä Beijing Jingcheng Machinery Electric Company Ltd:n määräysvallassa (28), joka taas on viime kädessä Pekingin kunnan viranomaisten määräysvallassa oleva valtio-omisteinen yritys (29). Toinen esimerkki on Sinoma Science & Technology Co., Ltd. (30), joka on SASAC:n alaisen valtio-omisteisen yrityksen (31) China National Building Materials Group Co., Ltd.:n (32) määräysvallassa. Komissio ei yksilöinyt laajoja tietoja valtion omistajuudesta saumattomien korkeapainepullojen tuottajien keskuudessa, mutta Kiinan viranomaisten omistusosuus on edelleen huomattava Kiinan terässektorilla, joka tuottaa saumattomien korkeapainepullojen pääraaka-aineen. Valtio omistaa monet suurimmista teräksen tuottajista. Terässektorilla toimivia valtion omistamia yrityksiä ovat muun muassa seuraavat: Ansteel Group (33) ja Baowu Steel Group (34), jotka molemmat ovat valtioneuvoston valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission, jäljempänä ’SASAC’, määräysvallassa olevia valtion omistamia yrityksiä, Baotou Steel Group (35), joka on Sisä-Mongolian viranomaisten omistuksessa oleva valtion omistama yritys, sekä Shougang Group (36), joka on kokonaan Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n (37) omistuksessa oleva valtion omistama yritys. |
|
(78) |
Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat lisäksi, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima terästeollisuuden laadukkaan kehityksen edistämistä ohjaava lausunto, jossa edellytetään teollisen perustan konsolidoinnin jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (38). Tämä koskee myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytettävän erikoisteräksen toimittamista. Ohjaavassa lausunnossa edellytetään erityisesti seuraavaa: ”Edistetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä. Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä ja luodaan teräsalalle maailmanluokan suurkonserneja. Kehitetään alan johtavien yritysten avulla 1–2 erikoistunutta johtavaa yritystä ruostumattoman teräksen, erikoisteräksen, saumattomien teräsputkien [...] aloille.” Lisäksi lausunnossa edellytetään nimenomaisesti, että ”teräsyhtiöitä ohjataan kohdentamaan toimensa jatkojalostusteollisuuden parantamiseen ja strategisten uusien tuotannonalojen kehittämiseen sekä keskittymään pienten erien ja useiden keskeisten teräslajien, kuten korkealaatuisten erikoisterästen ja huippuluokan laitteisiin käytettävien erikoisseosterästen, kehittämiseen (39)”. |
|
(79) |
Toinen esimerkki Kiinan viranomaisten aikomuksesta puuttua terässektorin toimintaan on raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon”. (40) |
|
(80) |
Lisäksi terästeollisuuden vakaata kasvua koskevassa teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön vuoden 2023 työsuunnitelmassa (41) asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vuonna 2023 […] investoinnit käyttöomaisuuteen koko terästeollisuudessa kasvavat vakaasti ja taloudelliset hyödyt lisääntyvät merkittävästi, alan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yltävät 1,5 prosenttiin, alan lisäarvon kasvuvauhti yltää noin 3,5 prosenttiin; vuonna 2024 teollisuuden kehitysympäristöä ja rakennetta optimoidaan edelleen, siirtymistä huipputason älykkäisiin ja vihreisiin tuotteisiin jatketaan ja teollisuuden lisäarvon kasvu ylittää 4 prosenttia”. Työsuunnitelmassa mainitaan myös terässektorin yritystoiminnan keskittäminen valtion määräämänä: ”Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja yrityskauppoja, luodaan rauta- ja teräsalalle maailmanluokan suurkonserneja ja edistetään kansallisen raudan ja teräksen tuotantokapasiteetin optimaalista suunnittelua. Tuetaan erikoistuneita yrityksiä, joilla on johtava asema teräsmarkkinoiden erikoissegmenteillä, resurssien edelleen yhdistämiseksi ja terästeollisuuden ekosysteemin luomiseksi. Kannustetaan rauta- ja terässektorin yrityksiä toteuttamaan aluerajat ylittäviä [...] sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä [...]. Harkitaan kapasiteetin korvaamiseen tähtäävän poliittisen tuen lisäämistä sellaisille rauta- ja terässektorin yrityksille, jotka ovat saattaneet päätökseen merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.” |
|
(81) |
Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata terässektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebein maakuntahallitus julkaisi vuonna 2020 kolmivuotisen toimintasuunnitelman terästeollisuusketjun klusterien kehittämisestä. Tämän suunnitelman mukaan on tarkoitus ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja terässektorin yritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurkonsernia ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaassa merkittävää suurkonsernia”. (42) Lisäksi Hebein teräsalaa koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Otetaan huomioon rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista (43) .” |
|
(82) |
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantopanosten osalta Hebein maakunnan suunnitelmassa edellytetään seuraavaa: ”Nopeutetaan keskeisten uusien huipputason teräsmateriaalien kehittämistä ja soveltamista, lisätään laadukkaiden erikoisteräslajien osuutta, vahvistetaan laajamittaisesti tuotettavien ja laaja-alaisten edullisten tuotteiden laadun vakautta ja luodaan ’pyramidimainen’ tuoterakenne. Tavallisen niukkaseosteisen teräksen ja seosteräksen osuus nostetaan vuoden 2020 loppuun mennessä 20 prosenttiin ja vuoden 2022 loppuun mennessä noin 25 prosenttiin, mikä tukee jatkojalostusteollisuuden parantamista ja takaa sen”. (44) |
|
(83) |
Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa edellytetään seuraavaa: ”Keskitytään kansallisiin strategisiin tarpeisiin, ohjataan yrityksiä edistämään tuoterakenteen optimointia ja parantamista, kehitetään laadukasta erikoisterästä, suorituskykyistä laivanrakennusterästä, huippuluokan laitteisiin käytettävää erikoisseosterästä ja perusosiin käytettävää terästä sekä muita keskeisiä ’erikoistuneita, hienorakeisia ja laadukkaita’ teräslajeja sekä parannetaan terästuotteiden lisäarvoa ja kilpailukykyä.” (45) |
|
(84) |
Tarkemmin sanottuna Zhejiangissa, jossa Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd. sijaitsee, Kiinan viranomaiset pyrkivät ”tutkimaan ja kehittämään alalle tärkeän terästuotannon tuotantoketjun alkupään ja loppupään yritysten innovatiivisen integroinnin mahdollisuutta (46)”. |
|
(85) |
Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (47), Shandongin (48) tai Shanxin (49), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan vastaavanlaisia teollisuuspoliittisia tavoitteita. |
|
(86) |
Kiinan viranomaiset puuttuvat myös terästeollisuuden toimintaan paikallistasolla. Esimerkiksi ”eteläisessä Jiangsussa sijaitsevat viisi kaupunkia, Nanjing, Wuxi, Suzhou, Changzhou ja Zhenjiang, ovat vähitellen perustaneet erikoisteräs- ja korkealaatuisen seosteollisuuden järjestelmän, jossa on huipputason kapasiteetti, laadukas tuotevalikoima ja kattavat tukitoiminnot. Ne muodostavat viisi edullista teollisuusketjua, kuten Nanjingin suorituskykyiset erikoisteräslevyt, Wuxin huippuluokan erikoisteräsputket, Suzhoun korkealaatuiset erikoisteräslangat, Changzhoun laadukas ruostumaton teräs ja Zhenjiangin huippuluokan seokset. Alueen teollinen mittakaava ja kokonaiskilpailukyky ovat maan parhaimmistoa. (50) ” |
|
(87) |
Toinen tähän liittyvä esimerkki Kiinan viranomaisten suunnitelmien avulla toteuttamasta tehokkaasta ohjauksesta on Ansteel Group Co., Ltd:n puoluekomitean ilmoitus, jossa sitoudutaan perehtymään syvällisesti Kiinan kommunistisen puolueen 20. kansankongressin henkeen, tekemään sitä tunnetuksi ja toteuttamaan sitä. (51) Ilmoituksen mukaan Ansteel Group aikoo panna ohjaavat suunnitelmat tunnollisesti täytäntöön ja esitellä ne paremmin puolueen jäsenille, johtohenkilöille ja työntekijöille koko konsernissa. |
|
(88) |
Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla; tämän osalta tutkimuksessa vahvistettiin, että myös tutkimuksen kohteena olevalla tuotannonalalla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen tehtävissä. Esimerkiksi Peking Jingcheng Machinery Electric Company Ltd:n puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä (52) ja varmistaa, että sen tytäryhtiö Tianjin Tianhai High Pressure Container Corp., Ltd. ”edistää strategian täytäntöönpanoa (...) ja tekee kaikkensa voittaakseen 14. viisivuotissuunnitelman viimeisen taistelun. (53)” Lisäksi China National Building Materials Group Co., Ltd:n puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä (54). |
|
(89) |
Lisäksi China National Building Materials Group Co., Ltd ”ottaa vastuukseen palvella suuria kansallisia hankkeita, palvella kansantalouden taistelukenttää” ja yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa ”on pyrkinyt kaikin keinoin edistämään kaasun varastointi- ja kuljetusteollisuuden laadukasta kehitystä (55)”. |
|
(90) |
Koska tutkimuksen kohteena oleva tuote edustaa terässektorin alasektoria, saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannalta. |
|
(91) |
Esimerkiksi terästuotteita tuottavassa Baoshan Iron and Steel Ltd:ssä, jonka määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Baowu Steel Group, hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä ja toimitusjohtaja varasihteerinä (56). Myös Wuhan Iron and Steel Groupissa, joka sekin on Baowu Steel Groupin määräysvallassa, hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä (57). Lisäksi ”Wuhan Iron and Steel Group järjesti vuonna 2022 puoluekomitean teoriantutkimusryhmän kymmenennen keskitetyn opiskelu- ja keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli tutustua talouden työkokouksen henkeen ja välittää sitä edelleen sekä edistää kommunistisen puolueen 20. kansankongressin päätösten ja järjestelyiden täytäntöönpanoa ja talouden työkokouksen henkeä Wuhan Iron and Steel Groupissa. China Baowun Wuhanin pääkonttorin edustaja, puoluekomitean sihteeri ja Wuhan Iron and Steel Groupin hallituksen puheenjohtaja, toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli vaatimukset kommunistisen puolueen keskuskomitean, Hubein maakunnan puoluekomitean ja China Baowun puoluekomitean vaatimusten täytäntöönpanemisesta ja talouden työkokouksen hengen edistämisestä (58) .” |
|
(92) |
Lisäksi Baotou Steel Groupiin kuuluvan Baotou Steel Unionin hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä. Vastaavasti Baotou Steel Unionin toimitusjohtaja sekä yrityksen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja ovat molemmat puoluekomitean varasihteereitä (59). Lisäksi Shougang Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä, ja yrityksen toimitusjohtaja on yrityksen puoluekomitean varasihteeri (60). CITIC Pacific Special Steelin hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja ovat puoluekomitean sihteeri ja varasihteeri (61). |
|
(93) |
Kiinan teollisuuskaasualaa edustava toimialajärjestö China Industrial Gases Industry Association (62), jäljempänä ’CIGIA’, on merkityksellinen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannalta, koska se on perustanut painelaitteita koskevan osaston (63). CIGIA on China Petroleum and Chemical Industry Federation -toimialajärjestön, jäljempänä ’CPCIF’, jäsen ja toimii CPCIF:n johtavana varapuheenjohtajana (64). CPCIF noudattaa kommunistisen puolueen yleistä linjaa, harjoittaa puoluetoimintaa ja tarjoaa tarvittavat puitteet puolueorganisaatioiden toiminnalle. (65) Lisäksi CPCIF:n ”rekisteri- ja hallintoasioista vastaava viranomainen on yhteiskunnallisten ja hallinnollisten asioiden ministeriö” (66) ja järjestön edustajan kelpoisuusedellytyksiin kuuluu, että edustaja ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, tukee sosialismia kiinalaisine erityispiirteineen, toteuttaa määrätietoisesti puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkaa ja että hänellä on politiikassa tarvittavia ominaisuuksia” (67). |
|
(94) |
Beijing Jingcheng Machinery Electric Company Ltd. on CIGIA:n jäsen (68). |
|
(95) |
Vastaavasti Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön China Iron and Steel Associationin (69), jäljempänä ’CISA’, jonka jäseninä suuret rauta- ja terästuottajat ovat, yhtiöjärjestyksen 2 §:ssä, määrätään, että ”järjestön toimintaa ohjaavat puoleen linja, periaatteet ja politiikat” ja 3 §:ssä todetaan, että järjestö ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleisen johdon määräyksiä ja perustaa kommunistisen puolueen perustamisasiakirjan määräysten mukaisesti Kiinan kommunistisen puolueen yksikön, järjestää puoluetoimintaa sekä tarjoaa tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle (70)”. |
|
(96) |
Kiinan terässektorilla esiintyy myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua syrjivää politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin, ja se on yleisesti sovellettavissa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, koska teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannonala on yksi terässektorin alasektoreista. |
|
(97) |
Kiinan viranomaiset pitävät johdonmukaisesti terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana. (71) Tämä vahvistetaan lukuisissa alaa koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden olevan muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohde. (72) Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terässektorin kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (73). |
|
(98) |
Lisäksi edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 80 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen sektoriin auttaa valtiota Kiinan koko talouden ohjaamisessa: ”Autetaan terässektorin yrityksiä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, uuden kaupungistumiskehityksen, maaseudun elvyttämisen ja nousevien teollisuudenalojen tarpeita, luodaan yhteyksiä terästeollisuuden ja eri alueiden merkittävimpien 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvien rakennushankkeiden kanssa ja pyritään kaikin keinoin turvamaan teräksen toimitusvarmuus. Perustetaan ja vahvistetaan tuotantoketjujen alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja terässektorin ja keskeisten terästä käyttävien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus- ja energia-ala, auto-, kodinkone- ja maatalouskoneteollisuus sekä raskaan kaluston sektori, toteutetaan toimia, joilla tuotanto kytketään paremmin kysyntään, sekä laajennetaan aktiivisesti aloja, joilla käytetään terästä.” (74) |
|
(99) |
Paikallisella tasolla Shandongin 14. viisivuotissuunnitelmassa rauta- ja terästeollisuuden kehittämiseksi (75) edellytetään seuraavaa: ”Öljy- ja kemianalan laitteistoihin tarkoitettu teräs: Parannetaan painelaitteisiin käytettävän teräksen suorituskykyä öljy- ja kemianalan kehittämisen tarpeiden mukaisesti (76).” |
|
(100) |
Myös Jiangsussa pyritään paikallisella tasolla ”keskittymään teräksen kehittämiseen autoja, suurnopeusrautateitä, ja aluksia sekä sähkön, öljyn ja kaasun kuljetusta varten [...] Vuoteen 2025 mennessä teollisuuden mittakaava nousee noin 90 miljardiin yuaniin (77)” ja useat kunnat ovat perustaneet ”erikoisteräsmateriaaliklusterin [...], jolla pyritään saavuttamaan klusterivetoisen teollisuuden 1 biljoonan juan renminbin tuotantoarvo vuoteen 2027 mennessä (78)”. |
|
(101) |
Edellä mainitun lisäksi Sinoma Science & Technology Co., Ltd:tä oli kutsuttu ”pikkujätiksi” (79). Kiinan viranomaiset määrittelevät ”pikkujättiyritykset””Kiinan pienten ja keskisuurten yritysten uudeksi eliitiksi, johon kuuluvat yritykset harjoittavat valmistusteollisuutta, erikoistuvat pieniin erikoismarkkinoihin ja hyödyntävät huipputeknologiaa”. Kiinan viranomaiset aikovat ”lisätä 'pikkujäteille' tarkoitettua tukea kaudella 2024–2026 keskittyen tärkeimpiin teollisuusketjuihin, strategisiin uusiin tuotannonaloihin ja muihin aloihin. Näillä varoilla kannustetaan yrityksiä vastaamaan teknologisiin haasteisiin, luomaan uusia tuotteita ja kehittämään valmiuksia tukea teollisuusketjuja sekä tuetaan paikallisviranomaisia 'pikkujättien' kehittämisessä.” (80) |
|
(102) |
Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan kannustettavien toimialojen tukemista koskevia julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisiin toimialoihin kuuluu myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimien vapaa toiminta. |
|
(103) |
Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä soveltaminen tai riittämätön täytäntöönpano terässektorilla ei vaikuttaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistajiin. |
|
(104) |
Tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 53 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (81). |
|
(105) |
Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä 53 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 78 kappale) havainnollistaa myös tällaista valtion puuttumista toimintaan, sillä siinä ”kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja terässektorin yrityksille, jotka toteuttavat sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, rakennesopeutuksia, muutoksia ja parannuksia, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kestävyyden periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
|
(106) |
Komissio muistuttaa vielä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. |
|
(107) |
Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osio). Pääoman, maan, työvoiman, energian ja raaka-aineiden jakamiseen liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. |
|
(108) |
Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. |
|
(109) |
Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijöiden toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön. |
|
(110) |
Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa koskevia huomautuksia. |
|
(111) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan. |
3.4 Edustava maa
3.4.1 Yleiset huomautukset
|
(112) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:
|
|
(113) |
Kuten johdanto-osan 47–48 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: ensimmäinen 13 päivänä helmikuuta 2025 annettu muistio normaaliarvon määrityksessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja toinen 7 päivänä maaliskuuta 2025 annettu muistio tuotannontekijöistä, kuten tärkeimmistä raaka-aineista, energiasta, vedestä, höyrystä, kulutushyödykkeistä ja työvoimasta, joita käytetään teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannossa, jäljempänä ’toinen muistio’. Näissä normaaliarvon määritystä ja tuotannontekijöitä koskevissa muistioissa kuvattiin johdanto-osan 112 kappaleessa mainittujen asiaa koskevien kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä käsiteltiin huomautuksia, jotka osapuolet olivat esittäneet näistä seikoista ja lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. |
3.4.2 Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso
|
(114) |
Ensimmäisessä tuotannontekijöitä käsittelevässä muistiossa komissio yksilöi Brasilian, Argentiinan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut kaikki nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa. |
|
(115) |
Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu. |
3.4.3 Asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa
(a) Ensimmäinen muistio
|
(116) |
Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta, vedestä ja työvoimasta, joita tiettyjen teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannossa käytetään. |
|
(117) |
Komissio sai huomautuksia ensimmäisestä muistiosta kahdelta otokseen valitulta tuottajalta Tianjin Tianhai High Pressure Container Corp., Ltd:ltä ja Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd:ltä sekä valituksen tekijöiltä. |
|
(118) |
Valituksen tekijät pitivät Brasiliaa sopivimpana valintana, koska laajalti tunnustetulle terästuotteiden tuottajalle (esim. Arcelor Mittal S.A (Brazil)) oli helposti saatavilla taloudellisia tietoja. Brasilian jälkeen Turkin katsottiin olevan myös mahdollinen edustava maa. Valituksen tekijät katsoivat, että Argentiina ei sovellu edustavaksi maaksi. |
|
(119) |
Tianjin Tianhai High Pressure Container Corp., Ltd., jäljempänä ’Tianjin Tianhai’, katsoi myös, että jos yksilöityä paikallista tuottajaa koskevia olennaisia taloudellisia tietoja ei ole helposti saatavilla, Argentiinaa ei tulisi harkita. Se ilmaisi myös suosivansa Turkkia sopivimpana valintana. Tianjin Tianhai huomautti myös, että Arcelor Mittal S.A:n taloudellisten tietojen tarkastelun jälkeen havaittiin yrityksen toimivan eri toimialalla (NACE 24) kuin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen toimiala (NACE 25), vaikka nämä kaksi toimialaa liittyvätkin toisiinsa. Lisäksi yritys katsoi, että laskettu voittomarginaali ei ollut kohtuullinen ja että tällainen voittomarginaali sisälsi epäasianmukaisesti joitakin tekijöitä, jotka olisi jätettävä pois polkumyyntimarginaalin laskennasta. |
|
(120) |
Brasilian osalta komissio totesi, että NACE 24 -toimialakoodin perusteella kyseinen yritys ei toiminut samalla alalla kuin tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottava ala. Lisäksi komissio totesi, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen brasilialaisen tuottajan, Mat Equipamentos Para Gases Ltda:n, tilinpäätökset olivat vanhentuneita, koska ne koskivat vuotta 2016 eli aikaa kauan ennen tämän menettelyn tutkimusajanjaksoa. |
|
(121) |
Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd., jäljempänä ’Winner’, katsoi, ettei Brasiliaa, Argentiinaa eikä Turkkia voida pitää tässä tutkimuksessa mahdollisina edustavina maina. Niiden sijaan Winner ehdotti Kolumbiaa edustavaksi maaksi sekä ensimmäisessä että toisessa muistiossaan. |
|
(122) |
Turkin osalta komissio myönsi, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavista tietyistä yrityksistä ei ollut helposti saatavilla tietoja, mutta komissio pystyi kuitenkin yksilöimään tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavalla alalla (C – valmistus > 25.2 – Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus) saatavilla olevat asianmukaiset taloudelliset tiedot vuodelta 2023 (83). Nämä tiedot olivat osittain päällekkäisiä tutkimusajanjakson kanssa, ja ne saattoivat liittyä yhteen tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavaan yritykseen eli CMV Cylinders Endustri Sanayi Ve Ticaret A.S:ään, jäljempänä ’CMV’ (84), joka toimii kyseisellä alalla. |
|
(123) |
Winner vastusti myös Turkin valintaa sillä perusteella, että se otti käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tiettyjen saumattomien teräsputkien (myös HS-koodin 730439 ja 730459 mukainen tuote) tuonnissa vuodesta 2016 lähtien. |
|
(124) |
Valituksen tekijät väittivät myös, että Turkin inflaatio oli ollut korkea, mikä johti hintojen suureen epävakauteen ja toistuviin valtion väliintuloihin. Valituksen tekijät väittivät, että Brasilian inflaatioaste oli vain 4,6 prosenttia vuonna 2023. |
|
(125) |
Winner väitti, että Turkin korkea inflaatioaste ja Turkin liiran jatkuva heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin nähden voisivat nostaa kotimaan hintoja esimerkiksi energian ja raaka-aineiden tuonnilla, kun taas tuontihinnat nousivat edelleen huolimatta valtion harjoittamasta inflaation hillitsemiseen tähdänneestä rahapolitiikasta. |
|
(126) |
Komissio huomautti, että sekä Brasiliassa että Turkissa oli vuonna 2022 merkittäviä inflaatiopaineita, ja Turkin inflaatioaste oli huomattavasti korkeampi kuin Brasiliassa, jossa se oli edelleen peräti 9,2 prosenttia vuonna 2022. Lisäksi komissio totesi, että molempien maiden inflaatioaste on laskenut asteittain tämän jälkeen, ja Turkin inflaatioaste on laskenut jyrkemmin kuin Brasilian. |
|
(127) |
Komissio huomautti myös, että vaikka inflaatio saattaa vaikuttaa työvoima- tai energiakustannuksiin, tuontihinnat, jotka olivat perustana vertailuarvojen asettamiselle useimmille tuotannontekijöille, perustuivat rajat ylittäviin liiketoimiin, jotka tehtiin yleensä muissa valuutoissa kuin tuojamaan valuutoissa, joten inflaatio ei vaikuttanut niihin. Lisäksi vertailuarvot muunnetaan kyseisen maan valuutaksi, jolloin valuutan devalvaatioon usein liittyvän inflaation vaikutus ei olisi merkittävä. |
|
(128) |
Komissio totesi Kolumbiasta, jota Winner ehdotti mahdolliseksi edustavaksi maaksi, että kyseinen maa kuuluu Kiinan tavoin Maailmanpankin luokituksen mukaan ”ylemmän keskitulotason” maiden luokkaan. |
|
(129) |
Winner mainitsi myös Ternium S.A:n (85), joka on Kolumbiassa terästuotteita valmistava pörssiyhtiö. Saatavilla ei kuitenkaan ollut näyttöä siitä, että kyseisen yrityksen tuotanto olisi lähellä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Samoin kuin Arcelor Mittal S.A:n kohdalla, komissio totesi, että kyseinen yrityksen tuotanto liittyi tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, mutta sen toimiala oli silti eri (NACE 24). Winner toimitti tilinpäätöksen, joka kattaa koko Ternium-konsernin eikä erityisesti Ternium Colombia S.A.S:n tiedot. |
|
(130) |
Komissio totesi lisäksi, että Kolumbialla oli erityisiä kaupan rajoituksia ja määräyksiä tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien tietyille tuotannontekijöille asetettujen toimenpiteiden muodossa; eli
|
|
(131) |
Täten komissio katsoi, ettei Kolumbiaa tässä tapauksessa eikä Winnerin esittämää yritystä voitu ottaa huomioon asianmukaisen edustavan maan valinnassa. |
(b) Toinen muistio
|
(132) |
Kaikkia ensimmäistä muistiota koskevia huomautuksia käsiteltiin tässä toisessa muistiossa ja kaikki ne lähteet, joita komissio aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen, vahvistettiin. Toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille ilmoitettiin Turkin valinnasta edustavaksi maaksi. Toisen muistion liitteessä II esitetään yleiskatsaus Turkin tuontitilastoista, jotka perustuvat Global Trade Atlasin, jäljempänä ’GTA’, tietoihin kaikista liitteessä I luetelluista tuotannontekijöistä (ks. johdanto-osan 149 kappale). Komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se vahvistaisi normaaliarvon muodostamiseksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitot, jotka perustuvat Türkiye Cumhuriyet Merkez Bankasi (TCMB) (88) -tietokannan tietoihin sektorista 25.2 (metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus). Koska valmistuksen yleiskustannuksia ei kuitenkaan yksilöity erikseen käytettävissä olevissa tuloslaskelmaluvuissa ja niiden katsottiin sisältyvän myytyjen tavaroiden kustannuksiin, valmistuksen yleiskustannusten arvo perustui otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan erityisiin tietoihin ja sitä sovellettiin uudelleen laskettuihin valmistuskustannuksiin. |
|
(133) |
Toisessa muistiossa komissio ilmoitti aikovansa käyttää Turkin tilastolaitoksen (89) julkaisemia työvoimatilastoja luotettavimpana tilastolähteenä tämän tekijän osalta. Laitos julkaisikin yksityiskohtaiset tiedot työvoimakustannuksista eri taloudenaloilla Turkissa. Komissio totesi aikovansa määrittää vertailuarvon käyttäen perusteena keskimääräisiä tuntikohtaisia työvoimakustannuksia vuonna 2022 NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen luokkaan 24 kuuluvan taloudellisen toiminnan (Metallien jalostus) osalta. Arvoja oikaistaisiin inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kotimaista kuluttajahintaindeksiä (90), jotta ne vastaisivat tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia. |
|
(134) |
Valituksen tekijät väittivät, että komission olisi sen vuoksi käytettävä työvoimakustannuksia, jotka edustavat edustavan maan työvoimakustannusten kokonaismäärää, erityisesti käyttämällä todistettavasti luotettuja, kuten Eurostatin, lukuja. Näin ollen valituksen tekijät väittivät, että komission olisi käytettävä Eurostatin lukuja, joita pidettiin luotettavampina kuin Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tilastoja. |
|
(135) |
Valituksen tekijät totesivat kuitenkin, että jos komissio jatkaa tätä toimintatapaa, sen olisi otettava huomioon viimeisimmät saatavilla olevat tiedot todellisista viikoittaisista työajoista ja kuukausittaisista keskimääräisistä työvoimakustannuksista toimialoittain eikä vuonna 2022 julkaistusta ”toimialojen keskimääräisestä kuukausittaisesta palkallisesta työajasta, bruttopalkasta ja ansioista”, kuten toisessa muistiossa on todettu. (91) Valituksen tekijät huomauttivat myös, että työnantajien sosiaaliturvamaksut ja työttömyyskassamaksut aliarvioitiin Turkissa, koska työnantajien kokonaisvakuutusvastuu työvoimakustannuksista oli vain 22,75 prosenttia. |
|
(136) |
Komissio katsoi edelleen, että Turkin tilastolaitoksen julkaisemien työvoimatilastojen oikaiseminen inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kotimaista kuluttajahintaindeksiä, jotta ne vastaisivat tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia, ja näiden tilastojen käyttö oli edelleen luotettavin tilastolähde tämän tuotannontekijän osalta. |
|
(137) |
Valituksen tekijät toistivat, että tärkeimpien tuotannontekijöiden tuonti Kiinasta Brasiliaan oli vähäisempää kuin Turkkiin ja Argentiinaan. Sen vuoksi valituksessa väitettiin, että tuotantopanosten hintojen vääristyminen vaikuttaisi vähiten tuotannontekijöiden kokonaishintaan. |
|
(138) |
Brasilian ja ensimmäisessä muistiossa tuottajaksi yksilöidyn yrityksen eli Arcelor Mittal S.A:n osalta komissio totesi, että se ei ollut tuottanut tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta eikä sen vuoksi ollut sopiva ehdokas tuotannollisten yleiskulujen, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämiseen. |
|
(139) |
Koska asiakirja-aineistossa ei ollut komission käytettävissä muita tietoja muista brasilialaisista tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavista yrityksistä, joiden taloudelliset tiedot olisivat julkisesti saatavilla, komissio päätteli, että Brasiliaa ei voida enää pitää asianmukaisena edustavana maana. |
|
(140) |
Inflaation osalta valituksen tekijät olivat samaa mieltä komission väitteestä, jonka mukaan sekä Turkin että Brasilian inflaatio laski merkittävästi vuonna 2023, mutta väittivät kuitenkin, että Brasilian inflaatioaste oli vain 4,6 prosenttia vuonna 2023. Lisäksi valituksen tekijät katsoivat, että inflaatiosuuntaukset voivat edelleen vaikuttaa muun kuin tuojamaan valuutan määräisiin liiketoimen hintoihin. |
|
(141) |
Koska pullojen asennusosia, kuten venttiilejä, koskevissa tuontitilastoissa ei ollut lisäpaljousyksiköitä, jotka mahdollistaisivat tarkoituksenmukaisten vertailuarvojen määrittämisen kappalekohtaisesti, komissio aikoi tarkastella tilannetta uudelleen tutkimuksen aikana. Koska muuntomenetelmästä ei ollut saatavilla yksiselitteisesti todennettavissa olevia tietoja, valituksen tekijät ilmaisivat huolensa ehdotettua venttiilien hinnan määritystapaa koskien. Valituksen tekijät muistuttivat, että yksikköpainon muuntaminen oli yksi niistä tekijöistä, joita voitiin helposti käyttää vääristämään ilmoitettuja lukuja alhaisempia polkumyyntimarginaaleja tavoiteltaessa. |
|
(142) |
Komissio voi tarkistaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana, että venttiilien muuntotaulukkojen tiedot kilogrammoina vastasivat sertifiointivaatimuksia. Joka tapauksessa, kuten johdanto-osan 155 kappaleessa selitetään, venttiilit siirrettiin ”kulutustarvikkeisiin”, joten kyseiselle tuotannontekijälle ei laskettu vertailuarvoa. |
|
(143) |
Koska asiakirja-aineistossa ei ollut komission käytettävissä muita tietoja muista argentiinalaisista tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavista yrityksistä, joiden taloudelliset tiedot olisivat julkisesti saatavilla, komissio päätteli Argentiinan osalta, että maata ei voida enää pitää asianmukaisena edustavana maana. |
|
(144) |
Toiseen muistioon tekemissään huomautuksissa Winner toisti, että Kolumbia oli edelleen ihanteellinen edustava maa, koska maassa on vakaammat taloudelliset olosuhteet ja se toimittaa luotettavia kauppatietoja. Komissio tarkasteli myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia Kolumbiaan. Tuontitietojen analyysi osoitti, että tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin tähän maahan vaikutti Kiinasta tuleva tuonti, minkä vuoksi maata ei voitu pitää soveltuvana edustavana maana. Lisäksi komissio totesi, että Winnerin yksilöimän yrityksen Ternium Colombia S.A.S:n tuotanto liittyi tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, mutta se toimii eri toimialalla (NACE 24), kuten johdanto-osan 129 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi Turkin valitsemista edustavaksi maaksi vastustavat vaatimukset hylättiin. |
|
(145) |
Edellä esitetyn perusteella, kuten johdanto-osan 150 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa, että se aikoo käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana ja TCMB-tietokannan tietoja sektorin 25.2 (metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus) osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten. |
3.4.4 Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso
|
(146) |
Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.4.5 Päätelmät
|
(147) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
3.5 Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet
|
(148) |
Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten ainekset, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista. |
|
(149) |
Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio totesi, että se käyttäisi Turkin tilastolaitosta (92) työn vääristymättömien kustannusten ja sähkön tariffitaulukoiden määrittämiseen energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (EMRA) (93) julkaisemien sähkölaskujen sekä Turkin tilastolaitoksen (94) julkaiseman Turkissa teollisille käyttäjille tarkoitetun kaasun hinnan perusteella. |
|
(150) |
Komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille, että koska täydelliset tiedot toimittaneiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä oli niin suuri määrä ja koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitätön, nämä vähäpätöiset erät ryhmiteltiin ”kulutushyödykkeiksi”. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja. Komissio aikoi myös käyttää vesitariffia, jonka Izmirin suurkaupunkialueen (CMV sijaitsee tässä kaupungissa) pääosasto perii. Pääosasto vastaa vesihuollosta sekä jätevesien keräämisestä ja käsittelystä Izmirin suurkaupunkialueella. |
3.6 Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot
|
(151) |
Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 1 Saumattomien korkeapainepullojen tuotannontekijät
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(152) |
Komissio laski tuotannollisten yleiskulujen suhteen yrityskohtaisten tietojen perusteella ja sovelsi sitä uudelleen laskettuihin valmistuskustannuksiin. |
3.6.1.1
|
(153) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (95) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 108 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. |
|
(154) |
Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten johdanto-osan 150 kappaleessa todetaan. |
|
(155) |
Koska venttiilejä, kaularenkaita ja korkkeja koskevia tuontitilastoja ei ollut ilmoitettu kappaleina ja koska tällaiset tuotannontekijät erosivat muodon, koon ja yksikköpainon kaltaisten tekijöiden osalta, komissio ei pystynyt laskemaan tarkoituksenmukaista vertailuarvoa näille tuotannontekijöille. Kun otetaan huomioon myös niiden vähäinen osuus valmistuskustannuksista, komissio päätti käsitellä näitä tuotannontekijöitä kulutushyödykkeinä. |
|
(156) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio lisäsi tuontitullin GTA-tietokannassa saatavilla olevien edustavan maan tuontitilastojen mukaiseen CIF-arvoon. |
|
(157) |
Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle. |
3.6.1.2
|
(158) |
Sijoitus- ja rahoitustoimisto julkaisee yksityiskohtaiset tiedot teolliseen käyttöön tarkoitetun veden kustannuksista yrityksille, jotka sijaitsevat Izmirin teollisuusalueella, jossa CMV on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaja edustavassa maassa. Komissio käytti organisaation julkaisemia viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja. Vertailuarvo perustuu veden ja jäteveden kustannuksiin kuutiometriä kohti. (96) |
3.6.1.3
|
(159) |
Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja, jotka kattoivat vuoden 2022 keskimääräiset työvoimakustannukset NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen mukaisella toimialalla ”Metallien jalostus”. (97) |
3.6.1.4
|
(160) |
Yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hinnat Turkissa julkaisee Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen (EMRA). Komissio käytti EMRAn julkaisemia teollisuussähkön hintoja (valuutta/kWh) vastaavassa kulutusluokassa. |
3.6.1.5
|
(161) |
Sijoitus- ja rahoitustoimisto on julkaissut terässektorin yritysten, kuten Turkin teollisuuskäyttäjien, maakaasun hinnan (98). Komissio käytti käytettävissä olevia tilastoja, jotka perustuivat maaliskuun 2024 maakaasun kokonaishintaan. Tiedot olivat päällekkäisiä tutkimusajanjakson kanssa. |
3.6.1.6
|
(162) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
|
(163) |
Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin. |
|
(164) |
Vahvistettaessa vääristymätöntä ja kohtuullista myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrää sekä voittoa komissio tukeutui tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavan alan (C – valmistus > 25.2 – Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus) käytettävissä oleviin taloudellisiin tietoihin vuodelta 2023 (99), kuten johdanto-osan 122 kappaleessa selitetään. |
3.7 Laskelmat
3.7.1 Normaaliarvo
|
(165) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(166) |
Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.6.1.1 jakso). |
|
(167) |
Komissio lisäsi näihin kustannuksiin tuotannolliset yleiskulut, kuten johdanto-osan 163 kappaleessa selostetaan. |
|
(168) |
Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, jotka määritettiin tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottavan sektorin (C – Valmistus > 25.2 – Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus) vuodelta 2023 käytettävissä olevien taloudellisten tietojen perusteella, kuten johdanto-osan 122 kappaleessa selitetään, sovellettiin vääristymättömien valmistuskustannusten ja tuotannollisten yleiskulujen summaan eli tuotantokustannuksiin. |
|
(169) |
Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 19,4 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 12,6 prosenttia. |
|
(170) |
Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.7.2 Vientihinta
|
(171) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai kauppiaina toimivien etuyhteydessä olevien kotimaisten yritysten kautta. |
|
(172) |
Molemmissa tapauksissa vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. |
3.7.3 Vertailu
|
(173) |
Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. |
3.7.3.1
|
(174) |
Kuten johdanto-osan 165–170 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja. |
|
(175) |
Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä oikaisuja, eikä kumpikaan otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista myöskään vaatinut tällaisia oikaisuja. |
3.7.3.2
|
(176) |
Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja tullien, muiden tuontimaksujen sekä rahti- ja vakuutuskustannusten sekä käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi. |
|
(177) |
Myös Winneriin ja BTIC:hen etuyhteydessä olevan kauppiaan palkkioiden osalta tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla oikaisu vähentämällä etuyhteydessä olevien kauppiaiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja 5 prosentin laskennallinen voitto. Oikaisun katsottiin olevan perusteltu, koska vientiä harjoittavan tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan välillä oli sopimus, joka osoittaa, että tuottajan ja kauppiaan mahdollisen konfliktin varalta oli olemassa välityslauseke. Laskennallinen 5 prosentin voitto vastasi muissa sellaisissa viimeaikaisissa terästuotteita koskevissa tapauksissa vähennettyä voittoa, joissa oli kyse terästuotantopanoksia sisältävistä tuotteita ja joissa etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä. |
3.7.4 Polkumyyntimarginaalit
|
(178) |
Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. |
|
(179) |
Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(180) |
Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen kyseinen marginaali määritettiin otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettujen keskimääräisten marginaalien perusteella ottamatta huomioon sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien marginaaleja, joiden polkumyyntimarginaali oli nolla tai vähimmäistasoa, ja perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa määritettyjä marginaaleja. |
|
(181) |
Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 74,5 prosenttia. |
|
(182) |
Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Eurostatin tilastojen perusteella, kuten 4.3.1 jaksossa selitetään. |
|
(183) |
Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa alhainen, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osuus oli noin 54 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. |
|
(184) |
Komissio muistutti, että vireillepanoilmoituksen (100) 10 jaksossa oli ilmoitettu asianomaisille osapuolille, että yhteistyöstä kieltäytyminen tai vain osittainen yhteistyö voi johtaa siihen, että päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, jolloin lopputulos voi olla kyseisten osapuolten kannalta epäedullisempi. Koska asianomaisia osapuolia oli selväsi varoitettu yhteistyöstä kieltäytymisen seurauksista ja koska yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa erityisen matala, komissio katsoi asianmukaiseksi määrittää jäännöspolkumyyntitulli käyttäen perustana BTIC-ryhmän myynnin edustavaa osaa. Pelkästään BTIC-ryhmän osuus kaikkien otokseen valittujen yritysten unioniin suuntautuneesta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli yli 50 prosenttia. Tämän myynnin katsottiin antavan kohtuullisen ja edustavan kuvan polkumyynnin harjoittamisesta yhteistyöstä kieltäytyneiden viejien osalta. |
|
(185) |
Näin ollen jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 119 prosenttia. |
|
(186) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(187) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana kahdeksan tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(188) |
Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 6 782 miljoonaa yksikköä/kappaletta. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten makrokyselyyn annettujen vastausten, otokseen valittujen tuottajien luo tehtyjen tarkastuskäyntien aikana kerättyjen tietojen, muiden yhteistyössä toimineiden tuottajien toimittamien kyselylomakkeiden ja Eurostatin virallisten tilastojen perusteella. Kuten johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kahden unionin tuottajan osuus arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli 47 prosenttia ja samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaismyynnistä 42 prosenttia. |
4.2 Unionin kulutus
|
(189) |
Komissio määritti unionin kulutuksen valituksen tekijältä saadun makrotaloudellisia tietoja koskevan kyselylomakevastauksen perusteella. Tätä vastausta verrattiin mahdollisuuksien mukaan otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselylomakevastauksiin ja tarkasteltavana olevan tuotteen kolmansista maista unioniin suuntautunutta tuontia koskeviin Eurostatin tilastoihin. |
|
(190) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus (yksikköä/kappaletta)
|
||||||||||||||||||||||
|
(191) |
Tämän perusteella unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 15 prosenttia, mitä edelsi vuonna 2021 tapahtunut voimakas kasvu ja sen jälkeinen lasku, joka saattoi johtua varastojen kertymisestä covid-19-pandemian aiheuttaman toimituskatkosten pelon tai odottamattoman kuluttajakäyttäytymisen seurauksena. |
4.3 Tuonti asianomaisesta maasta
4.3.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(192) |
Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tietojen perusteella. |
|
(193) |
Tuontitilastojen paikkansapitävyyttä arvioitaessa havaittiin, että pienten kertatäyttöisten kaasuastioiden – jotka eivät kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin – yksikköpaino on yleensä selvästi alle 1 kg. Tarkasteltavana olevan tuotteen yksikköpaino on sitä vastoin vähintään 1 kg. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että unionin tuotannonalan pienin korkeapainepullo, jonka tilavuus on 0,8 litraa, painaa noin 1,5 kg. Sen vuoksi suodatettiin pois kaikki tuontinimikkeet, joiden yksikköpaino on alle 1 kg, jotta vältettiin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle jäävien tuotteiden sisällyttäminen tuontimäärään. |
|
(194) |
Tarkkuuden parantamiseksi komissio sovelsi painoon perustuvaa suodatusmenetelmää Eurostatin tuontitietoihin CN-koodeista 7311 00 11 ja 7311 00 30 , joista oli saatavilla päivittäin ilmoitettuja tietoja. CN-koodien 7311 00 13 ja 7311 00 19 osalta komissio käytti kuukausittaisia Eurostatin tietoja ja sovelsi samaa yksikköpainoon perustuvaa poissulkemiskynnystä. |
|
(195) |
Näin saatu tietokokonaisuus, joka suodatettiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti painoon perustuvilla kynnysarvoilla, antoi tarkimman arvion tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista, ja siitä kävi ilmi selkeitä ja merkittäviä tuonnin kehityssuuntauksia erityisesti Kiinan osalta. |
|
(196) |
Taric-koodeihin 8424 10 00 11 ja 8424 10 00 21 luokiteltujen tyhjien sammuttimien tuontitiedot olivat saatavilla ainoastaan tutkimusajanjakson ulkopuolelle sijoittuvien kolmen kuukauden ajalta (maalis-toukokuulta 2025) ja ne ilmaistiin kilogrammoina eikä kappaleina. Koska tiedot ovat suppeita ja epäjohdonmukaisia ja kyseisen tuotelajin edustavuus on heikko (sen osuus asianomaiseen CN-koodiin kuuluvasta kokonaismäärästä on vain noin 2 %), tätä tuotelajia ei otettu huomioon alustavassa vaiheessa, vaan se sisällytetään tutkimuksen lopulliseen vaiheeseen, kun saatavilla on kattavampia ja luotettavampia tietoja. |
|
(197) |
Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä unionin markkinoiden kulutukseen: Taulukko 3 Tuontimäärä (yksikköä/kappaletta) ja markkinaosuus
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(198) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat selvästi ja merkittävästi vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana erityisesti suhteessa unionin kokonaiskulutukseen. Kulutuksen tavoin Kiinasta tuleva tuonti kasvoi voimakkaasti vuonna 2021, minkä jälkeen se väheni. Tämä saattoi johtua varastojen kertymisestä covid-19-pandemian aiheuttaman toimituskatkosten pelon tai odottamattoman kuluttajakäyttäytymisen seurauksena. Tämän jälkeen tuonti elpyi tutkimusajanjakson aikana ja nousi 33 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuonna 2021. |
|
(199) |
Tämä voimakas kasvu näkyi Kiinan markkinaosuuden jatkuvana kasvuna unionissa. Kiinan markkinaosuus oli 60 prosenttia vuonna 2021, ja se kasvoi 65 prosenttiin vuonna 2022 ja pysyi vakaana vuoteen 2023 asti, minkä jälkeen se nousi 70 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin määrä laski tilapäisesti, Kiinalla oli määräävä markkina-asema ja se hallitsi markkinoita erityisesti unionin tuotannonalan kustannuksella. |
|
(200) |
Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujaksolla yli kaksi kertaa nopeammin kuin markkinoiden kokonaiskulutus. |
4.4 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
|
(201) |
Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin hintojen alittavuus määritettiin otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen CIF-hintojen perusteella. |
|
(202) |
Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Tuontihinnat (euroa/kpl)
|
||||||||||||||||||||||
|
(203) |
Kiinan alhainen keskimääräinen tuontihinta perustuu pääasiassa CN-koodiin 7311001190 luokiteltuun tuontiin, jonka osuus Kiinan kokonaistuontimäärästä oli kappalemääräisesti mitattuna yli 80 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä CN-koodi vastaa pienempiä, kevyempiä ja siten edullisempia tuotelajeja. Keskimääräiseen hintaan vaikuttaa myös tuotevalikoima, joka muokkautuu kysynnän mukaan ja voi vaihdella ajan mittaan. |
|
(204) |
Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla selvästi, kaikkiaan 31 prosenttia. Tuontihinnat laskivat 4 prosenttia vuonna 2022, edelleen 6 prosenttia vuonna 2023 ja sen jälkeen tutkimusajanjaksolla 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. |
|
(205) |
Tämä hintojen jatkuva ja kiihtyvä lasku lisäsi kiinalaisten viejien unionin tuotannonalalle aiheuttamaa hintapainetta, mikä pakotti unionin tuotannonalan alentamaan hintojaan merkittävästi. Tutkimusajanjaksolla tapahtunut jyrkkä lasku viittaa aggressiiviseen hinnoittelustrategiaan, joka todennäköisesti lisäsi unionin tuottajiin kohdistuvaa kilpailupainetta. Hintojen aleneminen tapahtui samanaikaisesti Kiinasta tulevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden voimakkaan kasvun kanssa, mikä osoittaa, että halvemmalla tuonnilla oli merkittävä rooli unionin tuotannonalan myynnin korvaamisessa. |
|
(206) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:
|
|
(207) |
Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin hinnan alittavuuden painotetun keskimääräisen marginaalin olevan 29–76 prosenttia. |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
|
(208) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana. |
|
(209) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijöiden toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Tiedot päivitettiin myöhemmin niin, että ne kattoivat tutkimusajanjakson. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(210) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
|
(211) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1
|
(212) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 5 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(213) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotanto väheni 24 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste laski 65 prosentista 48 prosenttiin, vaikka unionin kulutus kasvoi 15 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että tuotannon väheneminen ei johtunut kysynnän supistumisesta vaan pikemminkin tuonnin aiheuttaman kilpailupaineen lisääntymisestä. |
|
(214) |
Erityisesti Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 33 prosenttia samalla ajanjaksolla, ja sen markkinaosuus kasvoi 60 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 70 prosenttiin. Kiinasta tulevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden merkittävä kasvu osoittaa, että yhä suurempi osuus unionin kysynnästä katettiin tuontituotteilla kotimaisen tuotannon sijasta. |
4.5.2.2
|
(215) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(216) |
Tarkastelujaksolla unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla väheni tasaisesti ja jatkuvasti sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella ilmaistuna. |
|
(217) |
Vuonna 2022 myyntimäärät laskivat hieman vuoteen 2021 verrattuna, mikä viittaa siihen, että ne pysyivät aluksi suunnilleen samalla tasolla. Tilanne huononi kuitenkin merkittävästi vuonna 2023, kun myynti laski jyrkästi 20 prosenttia, ja se pysyi tällä tasolla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että myynnin supistuminen ei ollut tilapäistä vaihtelua vaan osa jatkuvaa laskusuuntausta. |
|
(218) |
Myös markkinaosuuden kehitys oli jatkuvasti negatiivista. Markkinaosuus pieneni 32 prosentista 27 prosenttiin vuosina 2021–2022, edelleen 25 prosenttiin vuonna 2023 ja lopulta vain 22 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Markkinaosuuden supistuminen vuodesta toiseen osoitti, että unionin tuottajat menettivät vähitellen asemaansa omilla markkinoillaan. |
|
(219) |
On syytä huomata, että markkinaosuuden supistuessa jatkuvasti unionin kulutus samalla kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla. Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi. Näin ollen unionin tuottajat eivät menettäneet myyntiään supistuvien markkinoiden vuoksi, vaan niiden myynti korvautui yhä suuremmassa määrin erityisesti Kiinasta tulevalla tuonnilla. |
4.5.2.3
|
(220) |
Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 15 prosenttia, mikä heijasti kasvavia markkinoita ja kysynnän lisääntymistä. Unionin tuottajat eivät kuitenkaan pystyneet hyötymään tästä kasvusta. Niiden myyntimäärä laski 20 prosenttia, markkinaosuus pieneni 32 prosentista 22 prosenttiin ja tuotanto väheni 24 prosenttia. Kapasiteetin hienoisesta lisääntymisestä huolimatta kapasiteetin käyttöaste laski jyrkästi 65 prosentista 48 prosenttiin. Samaan aikaan Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi 33 prosenttia, mikä kasvatti sen markkinaosuutta 10 prosenttiyksiköllä 70 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Nämä vastakkaiset kehityskulut osoittavat, että unionin tuottajat menettivät asemiaan kiinalaisen tuonnin nopean ja mahdollisesti epäoikeudenmukaisen kasvun aiheuttaman kasvavan paineen vuoksi eivätkä siksi, että kysyntä olisi vähentynyt. |
|
(221) |
Myynnin jatkuva väheneminen, markkinaosuuden supistuminen ja tuotannon polkeminen paikoillaan kysynnän kasvusta huolimatta muodostavat yhdessä selkeän näytön vahingosta ja kuvaavat unionin tuotannonalan markkina-aseman rakenteellista heikentymistä. |
|
(222) |
Tämä vastakkainen kehitys osoittaa, että unionin tuottajat työnnettiin yhä suuremmassa määrin pois markkinoilta, mutta tämä ei johtunut kysynnän vähenemisestä vaan Kiinasta tulevan tuonnin nopean kasvun aiheuttamasta paineesta. |
4.5.2.4
|
(223) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(224) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan työllisyys laski asteittain mutta jatkuvasti, mikä heijasti tämän sektorin tuloksen heikkenemistä. Kokoaikavastaavien työntekijöiden lukumäärä väheni vuosi vuodelta: se laski 3 prosenttia vuonna 2022 ja edelleen hieman vuonna 2023, ja tutkimusajanjaksolla vähennys oli yhteensä 6 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Tämä jatkuva väheneminen viittaa siihen, että tuottajat mukautuivat asteittain tuotantotoiminnan heikkenemiseen vähentämällä työpanosta. |
|
(225) |
Samaan aikaan tuottavuus laski erityisesti vuosina 2022–2023 jyrkästi, 19 prosenttia, supistuttuaan ensin vuonna 2022 vain hieman (2 %), ja se pysyi tällä alhaisella tasolla tutkimusajanjakson ajan. Syynä tähän oli kapasiteetin vajaakäyttö ja toiminnan tehottomuus, koska unionin tuottajat eivät pystyneet mukauttamaan työvoimaansa nopeasti tai oikeassa suhteessa tuotannon jatkuvaan supistumiseen, joka johtui myynnin vähenemisestä ja tuontipaineen kasvusta. |
|
(226) |
Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyyden kehitys osoittaa, että työvoimaa vähennettiin varovaisesti, kun taas tuottavuuden jyrkkä heikentyminen korostaa tuotannonalan laajempia taloudellisia vaikeuksia, koska sen toiminta ei ollut optimaalisen tehokasta tuotannon supistumisen ja markkinoiden kiristyneen kilpailun vuoksi. |
4.5.2.5
|
(227) |
Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat. |
|
(228) |
Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen ei ollut käytettävissä tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida. |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1
|
(229) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Myyntihinnat unionissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(230) |
Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla nousivat tarkastelujaksolla aluksi merkittävästi, 34 prosenttia vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. Nouseva suuntaus jatkui jonkin aikaa vuonna 2023, ja hintojen ollessa korkeimmillaan ne olivat nousseet 37 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Tutkimusajanjaksolla hinnat kuitenkin laskivat 14 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, mutta ne olivat edelleen 18 prosenttia vuoden 2021 tasoa korkeammat. Tämä kehityskulku viittasi siihen, että unionin tuottajat siirsivät aluksi osan kustannusten noususta asiakkaille, mutta joutuivat myöhemmin alentamaan hintoja erityisesti Kiinasta tulevan halpatuonnin aiheuttaman kasvavan kilpailupaineen vuoksi. |
|
(231) |
Samalla yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät vastaavasti mutta vielä voimakkaammin. Kustannukset kasvoivat 35 prosenttia vuonna 2022 ja olivat huipussaan vuonna 2023, jolloin ne olivat 50 prosenttia korkeammat kuin vertailuvuonna. Vaikka kustannukset laskivat jonkin verran tutkimusajanjaksolla, ne olivat edelleen 28 prosenttia vuoden 2021 tasoa korkeammat. Kustannusten kasvu alkuvaiheessa johtui todennäköisesti inflaatiopaineista, tuotantopanosten (esimerkiksi energian ja materiaalien) hintojen noususta ja tuotantomäärien pienentymisen aiheuttamasta mittakaavaetujen vähentymisestä. |
|
(232) |
Tuotantokustannukset kasvoivat suurimman osan tarkastelujaksoa nopeammin kuin myyntihinnat, erityisesti vuonna 2023, jolloin kustannusten ja hintojen ero oli suurin, mikä heikensi unionin tuottajien taloudellista tilannetta. Tutkimusajanjaksolla sekä hinnat että kustannukset laskivat, mutta kustannukset ylittivät edelleen myyntihinnat. |
|
(233) |
Tuontihintojen alenemisen ja Kiinasta tulevan tuonnin osuuden kasvun vuoksi unionin tuottajien oli vaikeaa pitää hinnat riittävän korkeina, jotta ne olisivat kattaneet nousevat kustannukset. Halvemman tuonnin lisääntyminen erityisesti tutkimusajanjaksolla alensi voimakkaasti unionin myyntihintoja. |
4.5.3.2
|
(234) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||||
|
(235) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välillä tasaisesti. Merkittävin nousu tapahtui ajanjakson ensimmäisenä vuonna, jolloin työvoimakustannukset kasvoivat 9 prosenttia. Tämä alussa tapahtunut kustannusten voimakas kasvu johtui todennäköisesti covid-19-pandemian aiheuttamista inflaatiopaineista, sillä pandemian aikana tuottajiin kohdistui kasvavia palkkavaatimuksia ja eräissä jäsenvaltioissa lakisääteisiä tai kollektiivisesti neuvoteltuja palkkojen mukautuksia. |
|
(236) |
Seuraavana vuonna työvoimakustannukset nousivat edelleen, mutta hieman hitaammin, noin 5 prosenttia. Tämä kasvu viittasi jatkuviin mutta hillitseviin inflaatiovaikutuksiin sekä pyrkimyksiin säilyttää ammattitaitoinen työvoima kilpailukykyisillä markkinoilla. Tutkimusajanjaksolla nousuvauhti hidastui edelleen noin 2 prosenttiin, mikä viittaa palkkojen korotuspaineiden mahdolliseen lieventymiseen tai tuottajien käyttöön ottamien kustannusten hillitsemis- ja tehokkuustoimenpiteiden vaikutukseen. |
4.5.3.3
|
(237) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Varastot
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(238) |
Tarkastelujaksolla varastot kehittyivät vaihtelevasti, mutta kehitys oli kaikkiaan laskevaa, mikä heijasti tuotantotasojen ja markkinaolosuhteiden muutoksia. Vuonna 2022 varastot pysyivät suhteellisen vakaina ja laskivat vain hieman eli 4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2023 loppuvarastot kuitenkin kasvoivat 17 prosenttia ja saavuttivat korkeimman tasonsa tarkastelujaksolla. Kasvu johtui todennäköisesti myynnin vähenemisestä ja markkinaosuuden supistumisesta, mikä johti myymättä jääneiden tuotteiden lisääntyneeseen varastointiin. |
|
(239) |
Tutkimusajanjaksoon mennessä varastot pienenivät jyrkästi, 44 prosenttiyksikköä vuoteen 2023 verrattuna, ja palautuivat huomattavasti ensimmäisen vuoden tasoa alhaisemmalle tasolle. Tarkasteltaessa varastojen osuutta tuotannosta havaittiin, että varastot pysyivät pieninä koko tarkastelujakson ajan, mikä viittaa siihen, että tuottajat hallinnoivat varastoja varovasti. |
4.5.3.4
|
(240) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(241) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina liikevaihdosta. Kannattavuus heikkeni tasaisesti ajanjakson aikana, ja se oli alussa positiivinen, mutta laski asteittain vuosi vuodelta. Se kääntyi jyrkästi negatiiviseksi kolmantena vuonna ja pysyi negatiivisena tutkimusajanjakson aikana. Tämä laskusuuntaus johtui kustannusten noususta, myyntimäärien vähenemisestä ja markkinaosuuden supistumisesta tuonnin aiheuttaman ja voittomarginaaleja merkittävästi pienentäneen kilpailun lisääntymisen vuoksi. |
|
(242) |
Nettokassavirta, joka kuvastaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse, pieneni ensimmäisen vuoden noin 14,8–15,2 miljoonasta eurosta noin 14,0–14,5 miljoonaan euroon toisena vuonna, minkä jälkeen se romahti kolmantena vuonna noin 2,3–2,6 miljoonaan euroon ja laski tutkimusajanjakson aikana edelleen noin 1,7–1,85 miljoonaan euroon, mikä merkitsee noin 88 prosentin supistumista ensimmäisestä vuodesta. Tämä jyrkkä lasku korosti kannattavuuden heikkenemisen ja sisäisen rahoituksen niukkuuden aiheuttamaa taloudellista painetta. |
|
(243) |
Taloudellisista vaikeuksista huolimatta investoinnit kasvoivat ensimmäisen vuoden noin 2,8–3,0 miljoonasta eurosta yli 4,9–5,1 miljoonaan euroon toisena vuonna ja pysyivät tutkimusajanjakson ajan lähes 4,9–5,05 miljoonassa eurossa. Tämä merkitsi lähes 72 prosentin lisäystä ensimmäiseen vuoteen verrattuna, mikä viittaa siihen, että yhä vaikeammista taloudellisista olosuhteista huolimatta toteutettiin toimia tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. |
|
(244) |
Investointien tuotto, joka määritellään voitoksi prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, laski ensimmäisenä vuonna [15,5–17,2 %] ja toisena vuonna [11,2–12,4 %], minkä jälkeen se muuttui negatiiviseksi kolmantena vuonna [–17,3 – –15,8 %] ja pysyi negatiivisena tutkimusajanjakson aikana [–15,4 – –14,6 %]. Negatiiviset tuotot osoittivat, että investoinnit eivät enää tuottaneet riittävää voittoa, mikä johtui todennäköisesti heikentyneistä toimintaedellytyksistä ja kasvaneesta markkinapaineesta. |
|
(245) |
Kannattavuus laski [3,7–4,2] prosentista [–4,4 – –4,1] prosenttiin, kassavirta pieneni yli 85 prosenttia ja investointien tuotto kääntyi negatiiviseksi ja pysyi negatiivisena, ja näiden kehityssuuntausten vuoksi unionin tuottajien kyky hankkia pääomaa heikkeni merkittävästi. Voittojen pienentyminen ja kassavarojen väheneminen ovat todennäköisesti heikentäneet sijoittajien luottamusta ja rajoittaneet rahoituksen saatavuutta, mikä heikensi tuottajien kykyä tehdä investointeja ja kilpailla tehokkaasti. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(246) |
Tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuleva tuonti kasvoi merkittävästi. Tuonnin määrä kasvoi noin 33 prosenttia vertailuvuoteen verrattuna ja sen markkinaosuus kasvoi 60 prosentista 70 prosenttiin. Samaan aikaan tuontihinnat laskivat jyrkästi, noin 31 prosenttia. Tämä määrien kasvun ja hintojen alenemisen yhdistelmä aiheutti voimakasta laskupainetta unionin markkinoille, minkä vuoksi unionin tuottajien oli vaikea kilpailla sekä määrissä että hinnoissa. Halvemmilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin lisääntyminen oli keskeinen markkinadynamiikkaan vaikuttanut tekijä. |
|
(247) |
Useimpien vahinkotekijöiden kehitys kääntyi huomattavan kielteiseen suuntaan. Tuotanto supistui noin 24 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski 65 prosentista 48 prosenttiin (noin 26 prosenttia) ja myyntimäärä pieneni 21 prosenttia. Kannattavuus kääntyi positiivisesta [3,7–4,2] prosentin marginaalista noin [4,4–4,1] prosenttia tappiolliseksi, kun taas nettokassavirta supistui yli 85 prosenttia, mikä rajoitti huomattavasti taloudellista joustavuutta. Tämä kielteinen kehitys oli merkittävämpi kuin mahdolliset myönteiset kehityskulut ja heijasti unionin tuotannonalalle aiheutunutta syvää ja jatkuvaa vahinkoa. Jatkuva markkinaosuuden menettäminen ja hintojen laskupaine, jotka johtuivat tuontimäärien kasvusta ja alhaisemmista tuontihinnoista, olivat pääasiallisia vahingon aiheuttaneita tekijöitä. |
|
(248) |
Sen lisäksi, että unionin tuotannonalan hinnat kohosivat, vaikka kääntöpuolena olikin tuotantokustannusten jyrkempi nousu, vain kaksi vahinkotekijää kehittyi positiivisesti. Ne olivat tuotantokapasiteetti, joka kasvoi 3 prosenttia tarkastelujaksolla, ja unionin tuottajien vakaa investointitaso, joka nousi lähes 72 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä viittaa jatkuviin ponnistuksiin tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi epäsuotuisista olosuhteista huolimatta. Nämä myönteiset kehityssuuntaukset eivät kuitenkaan riittäneet tasapainottamaan kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi tuotanto väheni noin 24 prosenttia, vaikka unionin kulutus kasvoi noin 15 prosenttia. Lisäksi tuottavuus laski huomattavasti, lähes 19 prosenttia, mikä johtui todennäköisesti työvoiman vähenemisestä ja toiminnan tehottomuudesta, ja tämä osoittaa, että investointien positiivinen kehitys ei johtanut tuotannon paranemiseen. |
|
(249) |
Vaikka unionin kulutus kasvoi 15 prosenttia, unionin tuotanto supistui 24 prosenttia, myynti väheni 21 prosenttia ja tuottajien kannattavuus laski jyrkästi [3,7–4,2] prosentista [–4,4 – –4,1] prosenttiin. Tämä osoittaa, että markkinoiden kasvusta huolimatta unionin tuotannonalan asema heikkeni, kun pääasiassa Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi. |
|
(250) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
5. SYY-YHTEYS
|
(251) |
Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, tuotantokustannusten nousu ja unionin kysyntä. |
5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset
|
(252) |
Sen arvioimiseksi, onko polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteys, on tarpeen tutkia, vaikuttivatko tutkimuksen kohteena olevan tuonnin määrä ja hintataso merkittävästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
|
(253) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 10 prosenttiyksikköä 53 prosenttiin. Samaan aikaan unionin kulutus kasvoi 15 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä kuitenkin väheni 21 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni vastaavasti. |
|
(254) |
Tämä vastakkainen kehitys, jossa polkumyyntituonti lisääntyi jyrkästi samalla kun unionin tuottajat menettivät sekä myyntimääriään että markkinaosuuttaan, viittasi vahvasti syy-yhteyteen näiden kahden seikan välillä. Unionin tuottajien myyntimäärän menetys johtui halvemman polkumyyntituonnin aiheuttamasta kilpailun kiristymisestä. Tämä määrällinen vaikutus myötävaikutti selvästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
|
(255) |
Lisäksi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintavaikutus tuki sitä, että tämän tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä oli syy-yhteys. Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta laski tarkastelujakson aikana 31 prosenttia 14,16 eurosta 9,83 euroon kappaleelta. Unionin tuotannonalan hinnat sitä vastoin nousivat vuoteen 2023 asti, mutta laskivat sitten jyrkästi tutkimusajanjaksolla halpatuonnin aiheuttaman paineen vuoksi. |
|
(256) |
Tämä Kiinasta tulevan tuonnin johdonmukainen ja merkittävä alihinnoittelu vaikutti selvästi unionin markkinoihin. Näin ollen unionin tuottajat eivät kyenneet pitämään hintatasoaan tuotantokustannusten nousua vastaavalla tasolla, minkä johdosta niiden taloudellinen tilanne heikkeni. Kannattavuus laski [3,7–4,2] prosentista vuonna 2021 [4,4–4,1] prosentin tappioon tutkimusajanjakson aikana. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama jatkuva hintojen laskupaine vaikutti suoraan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
|
(257) |
Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti merkittävästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
|
(258) |
Polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti huomattavaa määrä- ja hintapainetta unionin tuotannonalalle. Tämä johti kapasiteetin vajaakäyttöön, taloudellisten indikaattorien heikentymiseen ja siihen, ettei hintoja voitu nostaa riittävästi nousevien kustannusten kattamiseksi. Sen vuoksi polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli selvästi suuri merkitys havaitun merkittävän vahingon aiheutumiseen, vaikka se ei ehkä ole ainoa syy. |
5.2 Tuonti kolmansista maista
|
(259) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Tuonti kolmansista maista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(260) |
Tarkastelujaksolla ainoat muut kolmannet maat, joista tuotiin unioniin merkittäviä määriä teräksisiä saumattomia korkeapainepulloja, olivat Turkki ja Yhdistynyt kuningaskunta. |
|
(261) |
Kaiken kaikkiaan kaikista kolmansista maista paitsi asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 19 prosenttia vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välillä, mutta niiden markkinaosuus pysyi vakaana ja vaihteli 8–10 prosentin välillä koko ajanjakson ajan. Vaikka määrät kasvoivat, keskimääräiset tuontihinnat laskivat tasaisesti 20 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, ja ne alenivat asteittain jokaisena vuonna. Hintojen alenemisesta huolimatta tuonnin kehitys viittaa siihen, että näiden maiden toimijat keskittyivät pikemminkin säilyttämään olemassa olevan markkinaosuuden kuin laajentamaan sitä aggressiivisesti. Tätä tukee se, että määrä laski 6 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Näiden kolmansien maiden hinnat olivat laajalti yhdenmukaisia otokseen valittujen unionin tuottajien hintojen kanssa vuonna 2022, mutta tutkimusajanjaksoon mennessä tuontihinnat olivat laskeneet noin 34 prosenttia vuoden 2021 tasoon verrattuna, kun taas unionin tuottajien hinnat laskivat vain noin 28 prosenttia, mikä osoittaa, että unionin tuottajiin kohdistui yhä enemmän hintapaineita. |
|
(262) |
Sellaisten muiden maiden, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, kuten esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Turkin, suurimpien vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin määrä ja arvo pysyivät joko vakaina tai laskivat. Esimerkiksi tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta väheni 102 046 yksiköstä vuonna 2022 tutkimusajanjakson 72 615 yksikköön, kun taas Turkista tuleva tuonti väheni 164 343 yksiköstä vuonna 2023 tutkimusajanjakson 95 931 yksikköön. Myös näistä maista tulevan tuonnin arvot laskivat. Tämä viittaa siihen, että ilman polkumyyntiä tapahtunut tuonti ei lisääntynyt merkittävästi tavalla, joka olisi voinut aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(263) |
Edellä esitetyn perusteella ja erityisesti sen vuoksi, että kolmansien maiden markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana, komissio päätteli alustavasti, että kyseinen tuonti ei heikentänyt syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä. |
5.3 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(264) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 13 Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(265) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimäärä väheni tarkastelujaksolla 25 prosenttia, kun taas keskimääräinen vientihinta nousi 25 prosenttia. Se, että määrä väheni ja hinta nousi samaan aikaan, viittaa siihen, että unionin tuotannonala mukautti vientistrategiaansa ja keskittyi mahdollisesti arvokkaampiin segmentteihin. |
|
(266) |
Hinnannousu auttoi osittain tasoittamaan määrien vähenemisen kielteisiä vaikutuksia, mikä osoittaa, että vientitoiminta ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
5.4 Muiden tekijöiden vaikutukset
|
(267) |
Vaikka Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla ja kasvoi vuoden 2021 noin 3,6 miljoonasta yksiköstä lähes 4,8 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjaksolla, myös muita mahdollisia tekijöitä arvioitiin. |
|
(268) |
Teknologisten muutosten, rajoittavien kauppatapojen tai kulutustottumusten muutosten ei ole havaittu olleen merkityksellisiä tekijöitä kyseisenä ajanjaksona. Ei ole näyttöä siitä, että unionin tuotannonalalla olisi teknologisesta jälkeenjääneisyydestä tai heikosta vientituloksesta johtuvia sisäisiä rakenteellisia heikkouksia, jotka selittäisivät sinällään tuotannon supistumisen (–24 %), myynnin vähenemisen (–21 %) tai kannattavuuden heikkenemisen ([3,7–4,2] prosentista [–4,4 – –4,1] prosenttiin). Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat huomattavasti tarkastelujaksolla, joskin ne laskivat myöhemmin tutkimusajanjaksolla. Tämä tuotantokustannusten noususuuntaus osoittaa, että unionin tuotannonalalla oli huomattavia kustannuspaineita, jotka johtuivat todennäköisesti korkeammista raaka-aineiden hinnoista, energiakustannuksista tai muista yleiskustannuksista, jotka kavensivat voittomarginaaleja ja rajoittivat tuotannonalan kykyä kilpailla tehokkaasti. Lisäksi unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään niitä kokonaisuudessaan asiakkaille polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman voimakkaan hintapaineen vuoksi. Tämän tuonnin epäterveen alhaiset hinnat pakottivat unionin tuottajat kattamaan nousseet kustannukset ja pahensivat siten niiden taloudellisia vaikeuksia. Tuotantokustannusten osittainen lasku viimeisenä vuonna ei lieventänyt tätä painetta riittävästi. Tämä kyvyttömyys kattaa korkeammat kustannukset myyntihintojen avulla on myös ratkaiseva tekijä osoitettaessa, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. |
5.5 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(269) |
Analyysi vahvisti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on selvä syy-yhteys. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 33 prosenttia vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä kasvatti tämän tuonnin markkinaosuutta unionin tuottajien kustannuksella. Samaan aikaan kun tämä halpatuonti lisääntyi, unionin tuotannonalan tuotanto väheni 24 prosenttia, myynti laski 21 prosenttia ja kannattavuus heikkeni jyrkästi [3,7–4,2] prosentista [–4,4 – –4,1] prosenttiin. Tämä samanaikaisuus tuki vahvasti päätelmää, jonka mukaan polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla oli merkittävä vaikutus unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. |
|
(270) |
Lisäksi tarkasteltiin muita mahdollisia vaikuttavia tekijöitä, kuten vientitoimintaa, kulutuksen muutoksia ja tuontia muista maista. Vienti väheni 25 prosenttia, mutta tätä vähenemistä tasapainotti keskimääräisten vientihintojen 25 prosentin nousu, joka rajoitti viennin supistumisen kielteistä vaikutusta. Unionin markkinat kasvoivat 15 prosenttia, joten kysynnän supistuminen ei voinut selittää vahinkoa. Tuonti muista maista pysyi suhteellisen vakaana tai jopa vähentyi, eikä merkittäviä teknologisia tai rakenteellisia muutoksia havaittu. |
|
(271) |
Näin ollen komissio päätteli alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle pääasiassa tällaisen tuonnin määrän lisääntymisen sekä sen hintoja alentavan vaikutuksen ja markkinaosuuden kasvun vuoksi ja että muiden tekijöiden vaikutus ei heikentänyt syy-yhteyttä. |
6. TOIMENPITEIDEN TASO
|
(272) |
Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. |
6.1 Viitehinnan alittavuuden marginaali
|
(273) |
Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti. |
|
(274) |
Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen, jäljempänä ’T&K’, ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia. |
|
(275) |
Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa, viiden unionin tuottajan vuosina 2013–2019 tuottaman keskimääräisen voiton (liikevaihdolla painotettuna) perusteella. Voittomarginaaliksi vahvistettiin 9,6 prosenttia. |
|
(276) |
Unionin tuotannonala toimitti investointisuunnitelmien ja hallitusten kokouspöytäkirjojen muodossa näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tutkimusajanjaksolla olisi ollut normaaleissa kilpailuolosuhteissa korkeampi. Komissio tarkasti nämä tiedot ja totesi, että unionin tuotannonalan väitteet olivat perusteltuja. |
|
(277) |
Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten erotuksen. Erotukseksi vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien osalta 1–5 prosenttia liikevaihdosta. |
|
(278) |
Nämä prosenttiosuudet lisättiin edellä mainittuun 9,6 prosentin perusvoittomarginaaliin, jolloin otokseen valittujen unionin tuottajien tavoitevoitoiksi saatiin 11,12 ja 14,47 prosenttia. |
|
(279) |
Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Kyselyvastauksesta saatujen tietojen perusteella komissio vahvisti lisäkustannuksiksi 0,90 euroa/kappale, mikä lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. |
|
(280) |
Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia otokseen kuuluneiden unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana ja lisäsi sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain. |
|
(281) |
Tämän jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisen maan otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. |
|
(282) |
Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali.
|
|
(283) |
Valituksen tekijä väitti, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti sen vuoksi ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali korkeampi kuin niiden vahinkomarginaali (ks. jäljempänä johdanto-osan 285 ja 286 kappale). |
6.2 Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu
Marginaali
|
(284) |
Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon. |
6.2.1 Polkumyyntimarginaalin ja viitehinnan alittavuuden marginaalin vertailu
|
(285) |
Perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, olisiko väliaikaisesti vahvistettu polkumyyntimarginaali suurempi kuin unionin tuotannonalalle koituneen vahingon poistamiseksi riittävä marginaali. Tätä varten vertailtiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa edellä 6.1 jaksossa selvitettyyn otokseen valittujen unionin tuottajien tavoitehintaan. Näiden laskelmien tulos on esitetty edellä olevassa taulukossa. |
|
(286) |
Koska näin laskettu viitehinnan alittavuuden marginaali oli BTIC-ryhmän polkumyyntimarginaalia alhaisempi, komissio teki perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla edellytetyn tutkimuksen. |
6.3 Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät
|
(287) |
Valituksen tekijät esittivät valituksessa riittävästi näyttöä, jonka mukaan Kiinassa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Valituksessa esitetyn näytön mukaan hiili- ja seosteräsputkiin, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on 33 prosenttia, sovelletaan Kiinassa osittaista viennin arvonlisäveron palautusta. |
|
(288) |
Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, komissio tarkasteli väitettyjä vääristymiä ja muita perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan soveltamisalaan kuuluvia mahdollisia vääristymiä Kiinassa. |
|
(289) |
Komissio yksilöi ensin kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käyttämät tärkeimmät raaka-aineet. Tärkeimmiksi raaka-aineiksi katsottiin ne, jotka todennäköisesti kattavat vähintään 17 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista. Komissio totesi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät seosteräs- ja hiiliteräsputkia tärkeimpinä tuotannontekijöinä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. |
|
(290) |
Tämän jälkeen komissio tutki, vääristääkö jokin seuraavista perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä jotakin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tärkeimmistä raaka-aineista: kaksoishintajärjestelyt, vientitullit, viennin lisäverot, vientikiintiöt, vientikiellot, vientiverot, lupavaatimukset, vähimmäisvientihinnat, arvonlisäveron palautusten pienennykset tai poistamiset, viejien tulliselvityspaikkoja koskevat rajoitukset, hyväksyttyjen viejien luettelot, kotimarkkinoita koskevat vaatimukset ja raaka-aineen louhiminen kytköskäyttöön. Tätä varten komissio tutki China Customs Solutions -verkkosivustoa (101) ja totesi, että HS-koodeihin 730439 ja 730459 kuuluvien hiiliteräs- ja seosteräsputkien viennissä sovellettava viennin arvonlisävero palautettiin vain osittain (13 %:n arvonlisäverosta palautettiin 10 %). |
|
(291) |
Komissio totesi, että oli olemassa kannustin olla viemättä näitä tuotteita, joten kotimarkkinoiden hinnoittelumekanismit olivat vääristyneet. |
|
(292) |
Tämän jälkeen komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maksamia hiiliteräs- ja seosteräsputkien hintoja edustavilla kansainvälisillä markkinoilla veloitettuihin hintoihin. Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maksamaa hintaa näille tuotantopanoksille laskettuihin vertailuarvoihin, jotka on esitetty taulukossa 1. Vertailu osoitti, että hinnat edustavilla kansainvälisillä markkinoilla ovat 180–439 prosenttia korkeammat kuin asianomaisessa maassa. Tällainen ero vahvistettiin myös verrattaessa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maksamaa hintaa valituksessa esitettyihin tietoihin (102) perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevan väitteen tueksi. Eron suuruuden vuoksi kotimarkkinahintoja pidettiin merkittävästi edustavien kansainvälisten markkinoiden hintoja alhaisempina. |
|
(293) |
Lopuksi komissio tutki, onko jonkin johdanto-osan 283 kappaleessa kuvattujen toimenpiteiden kohteena olevan yksittäisen raaka-aineen osuus vähintään 17 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista. Tässä laskelmassa käytettiin taulukossa 1 esitettyä raaka-aineen vääristymätöntä hintaa. Komissio totesi, että hiiliteräs- ja seosteräsputkien osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannuksista oli vähintään 17 prosenttia. |
|
(294) |
Komissio päätteli, että hiiliteräs- ja seosteräsputkiin kohdistuu perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja vääristymiä. |
6.3.1 Unionin etu perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti
|
(295) |
Perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Unionin edun määrittäminen perustui kaikkien tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisten tietojen arviointiin, mukaan lukien viejämaan käyttämätön kapasiteetti, kilpailu raaka-aineista ja vaikutus unionin yritysten toimitusketjuihin. |
6.3.1.1
|
(296) |
Valituksen mukaan Kiinalla on teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannossa merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joka vaikuttaa olevan rakenteellista ja johtuvan pääasiassa valtiojohtoisesta teollisuuspolitiikasta, raskaaseen teollisuuteen tehtävistä liiallisista investoinneista ja terässektorin jatkuvasta ylitarjonnasta erityisesti saumattomien teräsputkien osalta, jotka ovat keskeinen teräksisten saumattomien korkeapainepullojen valmistuksessa käytetty raaka-aine. Teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotantoon kuuluu erikoistunut teräksenvalmistusprosessi, joka sisältää muotoilun, kuumennuksen, hitsauksen, työstön ja pinnoituksen kaltaisia vaiheita. Kiinalaiset tuottajat hyötyvät suurista teollisuusalueista, joilla kaikki tuotannon osat sijaitsevat lähellä toisiaan ja joita tuetaan paikallishallinnon kaavoituksella ja avustuksilla. |
|
(297) |
Valituksen tueksi toimitettujen tietojen mukaan Kiinan teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotantokapasiteetti on yli 30 miljoonaa yksikköä vuodessa, mutta kotimainen kulutus on edelleen huomattavasti vähäisempää, koska erityisesti rakennusalan, autoteollisuuden ja yleensä teollisuuden kysynnän kasvu on hidastunut viime aikoina. Tämän seurauksena arvioitu käyttämätön kapasiteetti on yli 10–15 miljoonaa korkeapainepulloa vuodessa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin unionin kokonaiskysyntä, joka on noin 6,88 miljoonaa yksikköä. Tämä korostaa, että tuotanto määrien suuntaamiseen ulkoisille markkinoille on hyvät mahdollisuudet. Kiinan teräksisten saumattomien korkeapainepullojen vienti on kasvanut tasaisesti erityisesti sellaisille markkinoille, joilla ei ole kaupan suojatoimenpiteitä. Tämä siirtymä on tarkoituksellinen ja hyvin organisoitu. Kotimaisen kysynnän hidastuessa kiinalaiset tuottajat keskittyvät ulkomaisiin markkinoihin saadakseen ylikapasiteetin käytettyä. Unionin markkinat ovat houkuttelevat, koska ne ovat suuret, koska sertifioiduille korkeapainepulloille on kysyntää lääketieteen, teollisuuden ja vedyn kaltaisilla aloilla ja koska moniin teräksisiin saumattomiin korkeapainepullotuotteisiin ei sovelleta erityisiä kaupan suojatoimenpiteitä. |
|
(298) |
Nämä tekijät huomioon ottaen komissio katsoi, että Kiinan merkittävä käyttämätön kapasiteetti yhdistettynä teräksen ylitarjontaan tuotantoketjun alkupäässä sekä valtion tukemaan teollisuuspolitiikkaan on keskeinen tekijä unioniin suuntautuvan viennin määrän kasvun taustalla. Tämä rakenteellinen ylitarjonta vaikutti hintojen laskupaineeseen unionissa, uhkasi unionin teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannonalan taloudellista elinkelpoisuutta ja korosti tarvetta toteuttaa toimenpiteitä tasapuolisen kilpailun palauttamiseksi markkinoille. |
6.3.1.2
|
(299) |
Kiinassa kilpailuun teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannossa käytettävistä raaka-aineista vaikuttavat voimakkaasti hinnoittelua ja saatavuutta ohjaavat hallituksen toimintapolitiikat ja toimenpiteet. Nämä toimenpiteet auttavat pitämään kiinalaisten teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuottajien tuotantokustannukset kansainvälisten kilpailijoiden kustannuksia alhaisempina. |
|
(300) |
Sen sijaan unionin teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuottajien on ostettava raaka-aineita, kuten saumattomia teräsputkia ja keskeisiä metalliseoksia, avoimilta kansainvälisiltä markkinoilta, joilla hinnat määräytyvät maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän, teräsmarkkinaindeksien ja energiakustannusten perusteella. Eurooppalaisten valmistajien raaka-aineiden hinnat ovat suhteellisesti korkeampia ja epävakaampia, koska ne eivät hyödy tuista eivätkä etuushinnoittelusta. Unioni hankkii raaka-aineita monilta maailmanlaajuisilta toimittajilta, kuten eurooppalaisilta, aasialaisilta ja amerikkalaisilta tarjoajilta, ja tämän vuoksi EU:n markkinat ovat herkät maailmanlaajuisten toimitusketjujen vaihteluille, geopoliittisille tapahtumille ja raaka-aineiden saatavuudelle. |
|
(301) |
Lisäksi komissio on ottanut käyttöön Kiinasta tulevassa tiettyjen saumattomien putkien tuonnissa lopulliset polkumyyntitullit, jotka vaihtelevat noin 29 prosentista 55 prosenttiin. Näillä tulleilla pyritään torjumaan polkumyyntikäytännöistä johtuvaa epäoikeudenmukaista hinnoittelua ja markkinoiden vääristymistä ja suojaamaan unionin tuottajia vahingolta. Tällaiset vientirajoitukset ja tullit voivat kuitenkin vähentää raaka-aineiden saatavuutta kansainvälisillä markkinoilla, mikä puolestaan nostaa niiden myyntihintaa unionissa. Raaka-aineiden hintojen nousu unionissa kasvattaa kustannuseroa entisestään, mikä antaa vielä suuremman edun kiinalaisille teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuottajille, jotka hyötyvät edelleen alhaisemmista kotimarkkinoiden tuotantopanoskustannuksista. |
6.3.1.3
|
(302) |
Polkumyyntitullien käyttöönotolla Kiinasta tulevassa teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuonnissa odotetaan olevan rajallinen ja hallittavissa oleva vaikutus unionin toimitusketjuihin. Teräksisiä saumattomia korkeapainepulloja käytetään tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuuskaasujen valmistuksessa, palonsammutuksessa, turvalaitteissa ja kasvavilla vetymarkkinoilla. |
|
(303) |
Unionin tuotannonala käyttää vahingollisen polkumyynnin vuoksi tällä hetkellä vain 48 prosenttia kapasiteetistaan, mutta sillä on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja asiantuntemusta voidakseen lisätä tuotantoaan ja vastata kysyntään, jos tuonti Kiinasta vähenee. Vaihtoehtoiset toimittajat Turkissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Norjassa ja Yhdysvalloissa kattavat jo yli 9 prosenttia markkinoista, ja yhdessä unionin tuotannon lisäämisen kanssa ne voisivat tyydyttää merkittävän osan unionin tarpeista. |
|
(304) |
Teräksiset saumattomat korkeapainepullot muodostavat pienen osan jatkokäyttäjien kokonaiskustannuksista, ja usein ne vuokrataan tai kuoletetaan ajan mittaan, mikä tarkoittaa, että tullien aiheuttama kustannusten nousu ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi lopputuotteen hintoihin. Tullit eivät estäisi Kiinasta tulevaa tuontia, vaan varmistaisivat, että tuonti tapahtuu oikeudenmukaisin hinnoin ilman polkumyyntiä. |
|
(305) |
Vaikka polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kustannusvaikutukset aiheuttavatkin kustannuksia, on todennäköistä, että laajemmat myönteiset vaikutukset ovat näitä kustannuksia suuremmat: toimenpiteet auttavat varmistamaan teräksisten saumattomien korkeapainepullojen vakaan ja luotettavan tarjonnan unionissa, palauttamaan tasapuolisen kilpailun unionin markkinoilla ja vahvistamaan unionin teollisuuden häiriönsietokykyä. Kaasun, terveydenhuollon ja vedyn kaltaisilla keskeisillä aloilla on olennaisen tärkeää turvata laadukkaiden kaasupullojen saatavuus, jotta voidaan ylläpitää toiminnan jatkuvuutta, taata yleinen turvallisuus ja tukea unionin strategista riippumattomuutta ja teollisuuden häiriönsietokykyä koskevia tavoitteita. |
6.3.2 Johtopäätös unionin edusta perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti
|
(306) |
Arvioituaan kaikki tähän tutkimukseen liittyvät merkitykselliset tiedot komissio päätteli alustavasti, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. |
|
(307) |
Kiinan teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuotannonalalla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, ja Kiinasta tulevassa tuonnissa käyttöön otettavien polkumyyntitullien vaikutuksen unionin toimitusketjuun odotetaan olevan hallittavissa. Unionin tuotannonala ei tällä hetkellä käytä koko kapasiteettiaan, mutta sillä on teknistä asiantuntemusta ja käyttämätöntä tuotantopotentiaalia tuotannon lisäämiseksi ja kysynnän tyydyttämiseksi. Lisäksi muiden maiden, kuten Turkin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan ja Yhdysvaltojen, vaihtoehtoiset toimittajat tarjoavat muita hankintavaihtoehtoja. |
|
(308) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli ei riittäisi poistamaan unionin tuotannonalalle aiheutuvaa vahinkoa. Unionin tuottajille ei aiheudu vahinkoa ainoastaan polkumyynnistä vaan myös lisävääristymistä verrattuna Kiinan vientiä harjoittaviin tuottajiin. Jotta kauppaa voidaan asianmukaisesti suojata, toimenpiteiden tason on tämän vuoksi vastattava alustavasti määritettyä polkumyyntimarginaalia. |
6.4 Toimenpiteiden tasoa koskevat päätelmät
|
(309) |
Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti.
|
7. UNIONIN ETU
|
(310) |
Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, mukaan lukien unionin tuotannonalan, tuojien, tukkumyyjien, vähittäismyyjien, käyttäjien ja kuluttajien edut. |
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(311) |
Unionin tuotannonala osallistui laajasti tähän tutkimukseen, ja ilmoittautuneiden ja yhteistyössä toimineiden tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta oli merkittävä. Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta ja myynnistä tutkimusajanjaksolla oli yli 80 prosenttia, minkä ansiosta arvio unionin tuotannonalan tilanteesta on edustava. |
|
(312) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla. Kannattavuuden heikkenemisen, kapasiteetin käyttöasteen alenemisen, markkinaosuuden menetyksen ja polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvan myyntihintojen laskupaineen kaltaiset indikaattorit osoittavat selvästi taloudellisen tilanteen ja rahoitusaseman heikentyneen. Nämä kielteiset suuntaukset heikensivät tuotannonalan kykyä ylläpitää kestävää toimintaa sekä investoida innovointiin ja tehokkuuteen. |
|
(313) |
Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton odotetaan palauttavan tasapuolisen kilpailun unionin markkinoilla. Tämä antaisi unionin tuotannonalalle todennäköisesti mahdollisuuden lisätä myyntimääriään kestävillä hinnoilla, saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja parantaa kannattavuuttaan. Lisäksi tasapuoliset toimintaedellytykset antaisivat tuottajille mahdollisuuden optimoida kapasiteetin käyttöaste ja investoida tarvittaviin parannuksiin ja varmistaa näin elinkelpoisuus ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaa epätervettä hintapainetta tuotannonalalla olisi paremmat mahdollisuudet toipua ja säilyttää työllisyyden taso. |
|
(314) |
Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonala todennäköisesti kärsii jatkossakin epäterveesti hinnoitellun tuonnin vaikutuksista. Siinä tapauksessa hintojen laskun ja kannattavuuden heikkenemisen odotetaan jatkuvan, mikä heikentää entisestään tuottajien taloudellista tilannetta. Tämä voisi johtaa tuotannon supistamiseen, toiminnan lopettamiseen sekä työllisyyden ja investointien merkittävään vähenemiseen unionissa. Tuotannonalan rakenteellista heikkenemistä olisi vaikea kääntää, koska jotkin tuottajat saattavat poistua markkinoilta. |
|
(315) |
Edellä esitetyn perusteella polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto on selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista. Se antaisi alalle mahdollisuuden toipua polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamasta vahingosta, palauttaisi oikeudenmukaisen kilpailun ja varmistaisi tuotannonalan pitkän aikavälin kestävyyden. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu
|
(316) |
Yksikään etuyhteydetön tuoja tai kauppias ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tästä syystä toimenpiteiden vaikutuksista tähän ryhmään ei saatu tietoja. |
|
(317) |
Koska tuojat ja kauppiaat eivät toimineet yhteistyössä eikä täsmällisiä tietoja ole saatavilla, toimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset tuojiin on arvioitava käytettävissä olevien tietojen perusteella. Voidaan kohtuudella olettaa, että tuojien kustannukset saattavat nousta jonkin verran polkumyyntitullien käyttöönoton seurauksena. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että hankintoja voidaan tehdä muista vaihtoehtoisista lähteistä, muun muassa unionin tuottajilta, ja että tuontia on mahdollisuus jatkaa muilla kuin polkumyyntihinnoilla, kielteisten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä. |
|
(318) |
Vaikka tuojien toimitusvaihtoehdot saattavat kaventua ja niiden kustannukset nousta lyhyellä aikavälillä, nämä vaikutukset ovat todennäköisesti suhteellisen vähäisiä. Vallitsevan tilanteen säilyttäminen toisaalta vaarantaisi viime kädessä kotimaisen tarjonnan elinkelpoisuuden ja saattaisi mahdollisesti johtaa suurempaan riippuvuuteen polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalalle koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin tuojille aiheutuvat vähäiset ja mahdolliset haitat, joita ei ole pystytty perustelemaan. |
|
(319) |
Käytettävissä olevien tietojen perusteella päätellään, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vahingoittaisi merkittävästi etuyhteydettömien tuojien etua eikä näin ollen olisi niiden etujen vastaista. |
7.3 Käyttäjien, kuluttajien tai toimittajien etu
|
(320) |
Yksikään käyttäjä, kuluttaja tai toimittaja ei ilmoittautunut eikä tehnyt yhteistyötä tässä tutkimuksessa. Näin ollen ei saatu käyttöä koskevia tietoja tai erityisiä huolenaiheita, jotka voisivat viitata toimenpiteiden mahdollisesta käyttöönotosta johtuviin merkittäviin haittavaikutuksiin. |
|
(321) |
Koska yhteistyötä ei tehty, toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia käyttäjiin on arvioitava kohtuullisten oletusten perusteella. Saumattomat korkeapainepullot ovat tavallisesti pieni kustannustekijä jatkojalostusteollisuuden kokonaistoiminnassa, myös terveys- ja energia-aloilla. Näin ollen tullien käyttöönotosta johtuvien mahdollisten hinnankorotusten ei odoteta vaikuttavan merkittävästi käyttäjien toimintaan tai yleisesti toimitusketjuihin. |
|
(322) |
Toimenpiteiden käyttöönotto auttaisi turvaamaan unionin tuotannonalan elinkelpoisuuden ja säilyttämään kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa ja puhtaan energian tuotannossa, käytettävän strategisen tuotteen luotettavan kotimaisen lähteen. Vaikka käyttäjiin saattaa lyhyellä aikavälillä kohdistua vähäisiä hinnankorotuksia, toimitusvarmuuden ylläpitämisen ja oikeudenmukaisen kilpailun varmistamisen tuomat hyödyt ovat niitä merkittävämmät. |
|
(323) |
Edellä esitetyn perusteella toimenpiteiden käyttöönoton ei odoteta vahingoittavan merkittävästi käyttäjien etuja, ja käyttöönotto auttaa osaltaan takaamaan strategisesti tärkeiden tuotteiden vakaan ja turvatun saatavuuden. Sen vuoksi päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei ole käyttäjien edun vastaista. |
7.4 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(324) |
Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. |
8. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET
|
(325) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(326) |
Kiinasta peräisin olevien teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Komissio päätteli, että asianmukainen taso vahingon poistamiseksi olisi polkumyyntimarginaalin taso. |
|
(327) |
Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(328) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(329) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(330) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(331) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
|
(332) |
Tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat tilastot ilmaistaan usein kappaleina. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (103) liitteessä I (104) vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä ei kuitenkaan määritellä tarkasteltavana olevalle tuotteelle tällaista lisäyksikköä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi myös kappalemäärä. Kappalemäärä olisi ilmoitettava CN- ja Taric-koodien osalta. |
9. KIRJAAMINEN
|
(333) |
Kuten 1.2 jaksossa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla. |
|
(334) |
Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella kirjaaminen olisi lopetettava/keskeytettävä. |
|
(335) |
Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty / ei voida tehdä päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. |
10. ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT
|
(336) |
Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta. |
|
(337) |
BTIC esitti huomautuksia, jotka koskivat sen polkumyyntimarginaalin laskemiseen käytettyjä vientihinnan ja CIF-arvojen laskelmia. Analyysin jälkeen nämä huomautukset hyväksyttiin ja polkumyyntimarginaali korjattiin vastaavasti. Yhteistyössä toimineiden otoksen ulkopuolisten yritysten ja muiden yritysten polkumyyntimarginaali korjattiin vastaavasti. |
11. LOPPUSÄÄNNÖKSET
|
(338) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa. |
|
(339) |
Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia paineistetulle tai nesteytetylle kaasulle tarkoitettuja teräksisiä saumattomia korkeapainepulloja, jotka ovat läpimitaltaan ja tilavuudeltaan kaiken suuruisia, riippumatta siitä, ovatko ne kierteitettyjä, riippumatta sisäpinnoitteesta tai -päällysteestä, riippumatta ulkopinnan viimeistelystä ja muodosta, riippumatta siitä, onko niihin asennettu kaasurakko, riippumatta siitä, onko pullot varustettu venttiilillä, kaularenkaalla, pohjarenkaalla tai letkuilla, ja riippumatta siitä, onko ne kiinnitetty yhteen nipuksi, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7311 00 11 , ex 7311 00 13 , ex 7311 00 19 , ex 7311 00 30 ja ex 8424 10 00 (Taric-koodit 7311 00 11 15, 7311 00 11 80, 7311 00 13 15, 7311 00 13 80, 7311 00 19 15, 7311 00 19 80, 7311 00 30 15, 7311 00 30 80, 8424 10 00 11 ja 8424 10 00 21).
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:
|
Alkuperämaa |
Yritys |
Väliaikainen polkumyyntitulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
|
Kiinan kansantasavalta |
Zhejiang Winner Fire Fighting Equipment Co., Ltd. |
63,2 % |
89TF |
|
Kiinan kansantasavalta |
Tianjin Tianhai High Pressure Container Corp., Ltd Jiangsu Tianhai Special Equipment Co., Ltd Kuancheng Tianhai Pressure Container Co., Ltd. |
90,3 % |
89TG |
|
Kiinan kansantasavalta |
Yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset yritykset |
73,8 % |
Ks. liite |
|
Kiinan kansantasavalta |
Muut yritykset |
118,0 % |
89YY |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä käytettävässä yksikössä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä sovelletaan muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.
5. Jos 1 kohdassa tarkoitetusta tuotteesta esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus, tuotujen tuotteiden kappalemäärä merkitään ilmoituksen asianomaiseen kenttään tuotteen alkuperästä riippumatta, ellei asetuksen (ETY) N:o 2658/87 säännöksissä ole jo määritelty muuta lisäpaljousyksikköä tietylle CN-koodille ja vastaaville Taric-koodeille.
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kuukausittain tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa mainituilla CN-/Taric-koodeilla tuotujen tuotteiden kappalemäärä ja alkuperä.
7. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa komissiolle 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
2. Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
3. Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja voi tutkia tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja tarvittaessa päättää hyväksyä ne.
3 artikla
1. Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan 24 päivänä maaliskuuta 2025 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/531 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.
2. Kerätyt tiedot tuotteista, jotka tulivat EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2025.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta (EUVL C/2024/7403, 6.12.2024).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/531, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2025, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten saumattomien korkeapainepullojen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L 2025/531, 25.3.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/531/oj).
(4) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2766.
(5) AD724_HPSC_Muistio - t25.003143.
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2024, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa laajennettuna koskemaan Marokosta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia riippumatta siitä, onko nämä maat ilmoitettu alkuperämaaksi, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/1666/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevien teräksestä valmistettujen palkoprofiilien tuonnissa; http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1444/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, annettu 11 päivänä tammikuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen uudelleen täytettävien oluttynnyreiden tuonnissa, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/100/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/2068/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/191/oj.
(7) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 76 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 66 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 58 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 80 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 208 kappale.
(8) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 60 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 45 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 38 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 64 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 192 kappale.
(9) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 66–68 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 58 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 40 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 66 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 193–194 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia. Toisen tärkeän kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puolueen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Viimeistään vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.
(10) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 61–65 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 59 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 43 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 68 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 195–201 kappale.
(11) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 62 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 52 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 74 kappale; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 202 kappale.
(12) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 72 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 45 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 33 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 75 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 203 kappale.
(13) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 73 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 64 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 54 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 76 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 204 kappale.
(14) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2024) 91, 10.4.2024, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2024)91&lang=en.
(15) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2024) 91, 10.4.2024, s. 103, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2024)91&lang=en.
(16) Maaraportti, 14 luku, s. 399.
(17) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2024) 91, 10.4.2024, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2024)91&lang=en.
(18) TC31, tekninen standardointikomitea, saatavilla osoitteessa http://www.china-cylinder.org/committee_introduction.
(19) All-China Federation of Industry and Commerce, Ye Qing: Promote the organic integration of the party’s leadership system of private enterprises, saatavilla osoitteessa https://www.acfic.org.cn/bhjj/ldzc/hzfhz/yq/yqgzhd/202009/t20200917_60940.html.
(20) East Asia Forum, ”CCP branches out into private businesses”, saatavilla osoitteessa CCP branches out into private businesses | East Asia Forum.
(21) All-China Federation of Industry and Commerce, Ye Qing: ”Promote the organic integration of the party’s leadership system of private enterprises”, saatavilla osoitteessa https://www.acfic.org.cn/bhjj/ldzc/hzfhz/yq/yqgzhd/202009/t20200917_60940.html.
(22) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1475, annettu 30 päivänä toukokuuta 2024, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, johdanto-osan 46 kappale, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/1475/oj.
(23) People’s Daily, ”China to unveil detailed plan on zombie companies”, saatavilla osoitteessa China to unveil detailed plan on ’zombie companies’ – People’s Daily Online.
(24) Maaraportti, 9 luku, s. 248.
(25) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/508, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa, johdanto-osan 119 kappale, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/508/oj.
(26) R. Garnaut, L. Song, C. Fang, (toim.), China’s 40 Years of Reform and Development, Australian National University Press, 2018, s. 337.
(27) Ks. https://www.btic.cn/about.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(28) Ks. https://www.jcmeh.com/ (sivustolla käyty 16.6.2025).
(29) Ks. Beijing Jingcheng Machinery Electric Company Ltd. 2024 vuosikertomus, s. 98, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2025/2025-3/2025-03-29/10831510.PDF (sivustolla käyty 16.6.2025).
(30) Ks. http://www.sinoma-jj.com/ (sivustolla käyty 16.6.2025).
(31) Ks. http://www.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(32) Ks. https://www.cnbm.com.cn/ (sivustolla käyty 16.6.2025).
(33) Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(34) Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(35) Ks. https://www.baoganggf.com/gsjj (sivustolla käyty 16.6.2025).
(36) Ks. Shougang Group Co., Ltd. Yrityslainoja koskeva vuosikertomus (2024), s. 7, saatavilla osoitteessa https://static.sse.com.cn/disclosure/bond/announcement/company/c/new/2025-04-30/115684_20250430_CTMM.pdf (sivustolla käyty 16.6.2025).
(37) Ks. https://www.shougang.com.cn/sgweb/html/index.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(38) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2022-02/08/content_5672513.htm (sivustolla käyty 16.6.2025).
(39) Ks. edellinen alaviite.
(40) Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman IV jakson 3 alajakso.
(41) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(42) Ks. Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman II luvun 3.8 jakso, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20200717/1089773.shtml (sivustolla käyty 17.3.2025).
(43) Ks. edellinen alaviite, I luku, 2 jakso.
(44) Ks. edellinen alaviite, I luku, 3.2 jakso.
(45) Ks. 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavan Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman II luvun 3 jakso, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211210/1192881.shtml (sivustolla käyty 17.3.2025).
(46) Zhejiangin maakunnan toimintasuunnitelma terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi: ”Edistetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, nopeutetaan keskittymien luomiseen tähtäävää prosessia, vähennetään teräksen sulattamista harjoittavien yritysten määrä noin kymmeneen yritykseen.” saatavilla osoitteessa https://www.jiaxing.gov.cn/art/2022/4/20/art_1228922756_59529426.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(47) Jiangsun maakunnan työsuunnitelma terässektorin muuttamiseksi ja parantamiseksi sekä sektorin toiminnan järjestämisen optimoimiseksi (2019–2025), saatavilla osoitteessa http://www.jiangsu.gov.cn/art/2019/5/5/art_46144_8322422.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(48) Shandongin maakunnan terästeollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, saatavilla osoitteessa https://m.mysteel.com/21/1119/11/DFD9D26D73D90F7D_abc.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(49) Shanxin maakunnan terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma (2020), saatavilla osoitteessa https://m.mysteel.com/20/0715/11/7BF7729C99CEB3EA_abc.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(50) Ks. https://www.nanjing.gov.cn/zgnjsjb/jrtt/202501/t20250123_5063880.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(51) Ks. http://www.ansteel.cn/dangdejianshe/dangjiandongtai/2023-03-17/12429.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(52) Ks. https://www.btic.cn/news/show-368.html (sivustolla käyty 16.6.2025).
(53) Ks. edellinen alaviite.
(54) Ks. https://www.cnbm.com.cn/CNBM/0000000100020006/index.html (sivustolla käyty 17.6.2025).
(55) Ks. https://www.cnbm.com.cn/CNBM/0000000700020006/64023.html (sivustolla käyty 17.6.2025).
(56) Ks. Baoshan Iron and Steel Ltd:n vuoden 2023 vuosikertomus, s. 41, https://static.sse.com.cn/disclosure/listedinfo/announcement/c/new/2024-04-27/600019_20240427_B5D4.pdf (sivustolla käyty 17.6.2025).
(57) Ks. https://www.wuganggroup.cn/people/3143 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(58) Ks. https://mp.weixin.qq.com/s?__biz=MjM5Njg2NjIwMQ==&mid=2654952836&idx=1&sn=505b807e2826f1e3e6f08ba15b727722&chksm=bd294c728a5ec5641240246649545fda2b2065c015f861fa599249b2165962ca848a25a1faa2&token=1369557425&lang=zh_CN#rd (sivustolla käyty 17.6.2025).
(59) Ks. https://www.baoganggf.com/ggry (sivustolla käyty 17.6.2025).
(60) Ks. https://www.shougang.com.cn/p1/gsld.html (sivustolla käyty 17.6.2025).
(61) Ks. CITIC Pacific Special Steel, vuoden 2021 vuosikertomus, saatavilla osoitteessa https://www.citicsteel.com/uploadfile/2023/0923/20230923120145927.pdf (sivustolla käyty 18.6.2025).
(62) Ks. http://www.cigia.org.cn/index.php?m=home&c=View&a=index&aid=1669 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(63) Ks. http://www.cigia.org.cn/?m=home&c=Lists&a=index&tid=233 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(64) Ks. http://www.cpcif.org.cn/detail/40288043661fd28501661fd4ed380000?e=1 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(65) Ks. CPCIF:n yhtiöjärjestys, 3 §, saatavilla osoitteessa http://www.cpcif.org.cn/detail/40288043661e27fb01661e386a3f0001?e=1 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(66) Ks. edellinen alaviite.
(67) Ks. CPCIF:n yhtiöjärjestys, 36 §, saatavilla osoitteessa http://www.cpcif.org.cn/detail/40288043661e27fb01661e386a3f0001?e=1 (sivustolla käyty 17.6.2025).
(68) Ks. http://www.cigia.org.cn/v/h2zywyh/h2zywyh_ldcy/ (sivustolla käyty 17.6.2025).
(69) Ks. https://www.chinaisa.org.cn/gxportal/xfgl/portal/content.html?articleId=5b2ddec5eba936fba45d7bd801b09f6ff30d867762906011672eaeda213c54ac&columnId=0227750914a0f2a722c5b71b220e0aa19ceb0ee2cd7a7e325a35f6591cdbf66a (sivustolla käyty 18.6.2025).
(70) Ks. edellinen alaviite.
(71) Maaraportti, 14 luku, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.
(72) Ks. Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma ja pitkän aikavälin tavoitteet vuodeksi 2035, III osa, VIII artikla; saatavilla osoitteessa https://cset.georgetown.edu/publication/china-14th-five-year-plan/ (sivustolla käyty 17.6.2025).
(73) Ks. erityisesti raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman I ja II jakso.
(74) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 17.6.2025).
(75) Ks. sivustolla http://gxt.shandong.gov.cn/module/download/downfile.jsp?classid=0&filename=1f79d908601e479f83707e67b133e347.pdf (sivustolla käyty 18.6.2025).
(76) Ks. edellinen alaviite, s.14.
(77) Ks. Nanjingin kunnan talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman XV.2 jakso, saatavilla osoitteessa https://www.nanjing.gov.cn/xxgkn/zt/ghxxgk_70036/ssw/fzgh_70038/202111/t20211110_3185195.html (sivustolla käyty 18.6.2025).
(78) Ks. https://www.nanjing.gov.cn/zgnjsjb/jrtt/202501/t20250123_5063880.html (sivustolla käyty 18.6.2025).
(79) Ks. https://www.cnbm.com.cn/CNBM/0000000700020006/64023.html (sivustolla käyty 17.6.2025).
(80) Ks. https://english.www.gov.cn/news/202406/19/content_WS6672c84ac6d0868f4e8e8531.html#:~:text=China%20will%20scale%20up%20support,of%20Industry%20and%20Information%20Technology (sivustolla käyty 18.6.2025).
(81) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 63 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 33 kappale.
(82) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(83) https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en/C/252/manufacture-of-tanks-reservoirs-and-containers-of-metal.
(84) https://cmvcylinders.com/en/ (CMV on teräksisten saumattomien kaasupullojen tuotantoon erikoistunut yritys, joka perustettiin vuonna 2006 Pohjois-Italian sotilaskäyttöön tarkoitettuja erikoispulloja valmistavan tuotantolaitoksen hankinnan myötä. Suurten investointien ansiosta kaikki tuotantolaitokset on siirretty Turkkiin ja erityisesti Manisan teollisuuskeskukseen muutaman kilometrin päähän Izmiristä. Uusi tuotantorakenne perustuu uusimpaan teknologiaan joustavuuden ja tuotteiden laadun parantamiseksi kaasupullojen korkeimpien markkinastandardien mukaisesti.).
(85) https://www.ternium.com/es/hecho-con-acero.
(86) https://globaltradealert.org/state-act/956 ja https://www.tariffnumber.com/2023/73043983.
(87) https://www.mincit.gov.co/mincomercioexterior/defensa-comercial/dumping/investigaciones-antidumping-en-curso/perfiles-de-acero-aleado-y-sin-alear-en-lamina-gal.
(88) https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en/C/252/manufacture-of-tanks-reservoirs-and-containers-of-metal.
(89) https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Structure-of-Earnings-Statistics-2022-49750&dil=2.
(90) Turkin tilastolaitoksen työvoimakustannusindeksit, 2009–2024 [2021=100] / https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Input-Indices-Quarter-I:-January-March,-2024-53682&dil=2.
(91) AD724_HPSC_toinen muistio normaaliarvon määrityksen lähteistä (t25.003184).
(92) https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Structure-of-Earnings-Statistics-2022-49750&dil=2.
(93) https://www.epdk.gov.tr/Detay/Icerik/3-0-39/kurul-kararlari -=> ”Press releases” => valitse ”Electricity market board decisions”.
(94) http://www.turkstat.gov.tr => ”Press releases” => valitse ”Natural Gas prices”.
(95) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.
(96) https://www.invest.gov.tr/en/investmentguide/pages/cost-of-doing-business.aspx#, sivustolla käyty 4.7.2025.
(97) TurkStat, Labour cost indices, 2009-2024 [2021=100] / https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Input-Indices-Quarter-I:-January-March,-2024-53682&dil=2.
(98) https://www.invest.gov.tr/en/investmentguide/pages/cost-of-doing-business.aspx, sivustolla käyty 3.3.2025.
(99) https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en/C/252/manufacture-of-tanks-reservoirs-and-containers-of-metal.
(100) Ks. johdanto-osan (1) kappale.
(102) Liite 10, lähde: Preston pipes.
(103) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987 tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1987/2658/oj).
(104) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2522, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87
liitteen I muuttamisesta (EUVL L 2024/2522, 31.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2522/oj).
LIITE
Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat
|
Maa |
Nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
Kiina |
Anhui Clean Energy Co. Ltd. |
89TH |
|
Kiina |
Chasing Technology (Changxing) Co., Ltd |
89TI |
|
Kiina |
Jiangsu Minsheng Heavy Industry Co.,Ltd. |
89TJ |
|
Kiina |
Leebucc (Tianjin) Hydraulics Equipment Co., Ltd. |
89TK |
|
Kiina |
Shandong Hongsheng Pressure Vessel Co., Ltd. |
89TL |
|
Kiina |
Shandong Huachen High Pressure Vessel Group Co.,Ltd |
89TM |
|
Kiina |
Shandong Huachen High Pressure Vessel Group Dezhou Co., Ltd. |
89TN |
|
Kiina |
Shandong Yongan Special Equipment Co., Ltd |
89TO |
|
Kiina |
Shaoxing Reach Fire Fighting Equipment Co., Ltd. |
89TP |
|
Kiina |
Sinoma Science & Technology (Chengdu) Co., Ltd. |
89TQ |
|
Kiina |
Sinoma Science & Technology (Jiujiang) Co., Ltd. |
89TR |
|
Kiina |
Sinoma Science & Technology (Suzhou) Co., Ltd. |
89TS |
|
Kiina |
Zhejiang Jindun Pressure Vessel Co., Ltd. |
89TT |
|
Kiina |
Zhejiang Rein Hytec Co.,Ltd. |
89TU |
|
Kiina |
Zhejiang Super Power Fire Fighting Equipment Co.,Ltd. |
89TV |
|
Kiina |
Zhuolu High Pressure Vessel Co.,Ltd. |
89TW |
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/1711/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)